MIGRATIONSINSTITUTET SIIRTOLAISUUSINSTITUUTT

1988 SIIRTOLAISUUSMIGRATION

SIIRTOLAISUUS - MIGRATION15 vuos ker ta 1sth yearSrrrtola suus nstituutl NilieJrat ons nsttutet Tl-re lnstttute of l\i lrgrat on

Paalorrn llala' Ed tor In-ch ei O avr KoivukanqasTo mrtuss hteer i Edrtor Marla'L sa KaihamaTorrn tuskuntalEd toria Board S irtola suusrnst tuut n hal lus

Adrnrn stral ve Board of the Institute of M grat on

Torm tuksen oso tei Edrtor al AddressP spankatu 320500 Tr'1. .F lNLANDP u h / T e . ( 9 2 1 ) 3 1 7 5 3 6

Tilau kset / Su bscn ption sA kakaus eh1 mestyy ne la kertaa vuodessa Tilaush nta on 30 mkOne year (4 rssues) F n lanci and Scancj rnav a 30 Finmarks other countr es S 10 00

SIIRTOLAISUUSINSTITUUTINHALLITUS/ADMINISTRATIVEBOARD

SIIRTOLAISUUSINSTITUUTINHENKILOKUNTA / STAFF

Olavr Korvukangas lohlaja,drreclorsmo Sodefl ng, tutk siht /research slcrN,/la la Lr sa Ka hama osastos hleer ldepanmenla secretafySe ja S rk a, lo m stosihteerrl bu reau secretaryTaiml Sa n o, vs.to m s hl r 'bureausecretafy

N,4erja Ha seva-So la tutk ia,'researchHanne e Hentula tutk ja/researcherK mmo Ko ranen, tutkija/researcherJoun Kork asaafr tutk lar'researcherMatl SimpanFrn, tutkllairesearcher

a F n : ! : c r a : I 1 l a ^ , < < r < l : F r

lanne e Kosonen lL r tkapu ;asss lan l

Matt Kump! a nen tLrtk apLLassrstaf lS rkka L sa Laur a, tulk apu rass stant

To m johi Taurl Aallr! 'Prol Erkkr AspVs proi E naflaav o-Mann laKauppat et s Ruth l lasanEsrtte rla He d KuusULkoas ainsrht Juha Knuutt laNeuv v rkan R s1o LaakkonenSe\rtukaavalohtRa mo NarlusOhle malohtAi.ro PLr kk nerlApul proi Ton Sandlund

tal!luksen pLrheenjohlalalCha rman ol the A.Jrrn stfat ve 8oar.lApu prof,Ass prof Tom Sand L.rnd

Valluuskunnaf puheenlohtalarChaLrman ot the CounciKanslerL akaleenr kko O av Grarro

Suorr,.r Seura t yTurur y op stoH € s n g n y r o p s l oTurun kaupunk lOpetusm n stenoU koas arnmLf rster olyovormam n ster oSeulus!r.rnn tleur keskus r tto

Vaesto ttoAbo Akadem

Delawaren sloma a slen vanha asu,rpa kka F nn sPor.1 Ne\\r Jersey on ssa ssodaf haulalsmaanakansa nen rnu slornerkk lKuva O KovLrkangas)

F ra s Pornl fr . l t ior a Cenretery Th s c-.mclery conta fs the qraves of 2436 conJederal ir so d ers whoo ed wh e pr sof-ors of war a1 Fort De aware lPhotoO Ko vukanga.- i

TYPOPRESS OYTurku 1988

Anla Dob er-N/ ikola

Suomalaiset Sveitsissii"Ei-syrj ityn" vdhemmist<in sosiokulttuurin

sopeutu m i nen Keski-Eu rooPassaI osa

"Ntchl da ist man daheim, wo man setnenl//ohn<iP hdl, sonde t to lrtln ,-tslan-

den wird."

Christian Morgenstern

'lhm/sen koti et ole sie e, mlssA hanenasuntonsa on, vaan siella mssa henteymmarreEan.

Keen nos. Anj a Dobl e r - M i kola

Johdanto

Sver ls hJL : r Fu 'oooaT Ja fo ro -ndar l -

nlan flkkarmprn va t ott ' t n. Taten et ole-kaan mitenkaan y laftavaa, efta Sveitsi onmyos yks tarkeimpla siirtola styovo manvastaanottajia Ldns Euroopassa Vars nkrn kuus kymmenla- luvul a s r lo arsvrr ratSvertsun parsu vat rnaan koon huomtoonottaen yli ayraidensa la lo vuonna 197019 % maassa asuvasta vaestostd oli vie' a > m a a l a S a ( r l r a n n s p i r o u . o m a r s , a .tolka o rvat saaneel kansalaisuuden es mavrolr lor ".aJttal Syrtype a set SVe lS,dset a korvat taman ulkomaa atstulvanedessa tuntea per ntee rsen kulttuur nsauhaluksi ja yha useammin lmesty vaatirnus vallrollisisla lormenpjtersta rnaahanmuuton rajo ttamrseksr eri polilfttsten puo-uerden ohleJrnaan Ongelmaa on pyrlttyratkarsemraan Sveitsil e orninaisen suorandenr ' l ' r , ' l a ' l ,d . t715- . 15 Vaia l r Io ' ' ka. ]sa-

FL An la Dob e r 'N / ko la l o m Zu rchny ops lonpsykratr sen k nrkan lutk musosaslon lutk lana Ohe irena11 kke perusluu hanen .,ens aatt tulkre nraansa

loLa kas l le ee sLr,rrra a sTpr, srp-.ulLrmrclzL Srerls ssa

larset oval sertsemankymmen- uvu ta ah-lren ol eet n toka viides vuosr vaal uurn lapaJnara5sa 'naa" 5 'lold soolrtr'1. asla latai maassa asuv en u komaa aisten kohta-osta, ja maarayksia maahan muutosla onlatkuvast trukennettu S rtola sten vrtaol)Krn lDnKun verran laanlunut Ja rnaassaasuvren Lr Komaalatsteu osuus on v|ffteLset kymmenen vuotta pysynyt suhteellrsenrat aara (r orr n ,Joo1a vrerasraa il 5ldv fia mrljo.rna sverts laista kohden)

^t-_

Eni ten s i r r lo a is ia Sver ls i in on tu l lu t Eu-roopan taloudelIsesti kehirymanomiltareuna aluer ta {Valimeren maat, Balkan,Turkk i ) . V e la kuusikymmenta- luvul la s i r 'tola sten enemmisto oli kotoisin ltaliasta.Taman paivAn siirto aiset tulevat yleensiikuitenkrn jo huomattavasl kauenrpaa lJugoslavia, Turkkr, Lahr-lta ja muut Euroo-pa1 u lkooJo,sel keh, tysmaal) Ja vdslaa-vasti ovat ku ttuurerot muuttuneet s Irnddnprstdvdmmrksi. Ne raky^"/al yha sel.vemmin myos arkipaivan katukuvassa.Nama kultluuri taan taysin erLla set, taloudel sestl kehrttymatlomista maisla tulevat,use n taysin koulua kaynranomat s rrto-la smassat muodostavat Sveitsin ulkomaa-la isongelTan y1r 'nen. TJSki rnrrhaanla s-ta huomrota ovat saaneet osakseen kulttuuritaustaltaan paremm n mukautuneel,hyr,/inkoulutetut ponjors- la keskreuroop-palaiset maahan muuttalat kuten suoma-AISET,

He porkkeavat nonessa srl-teessa val-taosasta maahan rnuuttane la ulkomaala -s ia. Hei l la on jo tul essaan yleensi i hy/akoulutus ja jonkun verran kreirta toa - mo-lemmat resursseja, jotka ovat keskersrauuteen ympar stoon sopeutumiselle. S tenhellla on hwat edellytykset onnistunee leintegraatiolle tyoelamean la myds kulu-iukseen He ervat n inollen koe sosioeko-nomtsta syrltntata, vaan - torsin kuin valtaosaltaan ammattrtaidottomia etelaeu-rooppalaisia siirtolaisia - herta loytyry kai-kissa yhte skuntaluokissa.

Siten eivat myoskaan sopeutumrsvaikeudet herdan kohdal laan ole ni in s i lm inpistavrd kurn vastaavat ongelmat Vdlime-renmatsta Lansi-Euroopan teollisuuskes-kuksiin muuttaneen sirtolaistyovoimankeskuudessa. NIutta myos muutto, josta eiseuraa ilmersia sosiaalisia ha ftoja asettaamuLnajan JUSren vaalin'uks en Ja l-aasteiden eteen Sopeutumrnen uuteen ym-parist6on arheuttaa usein sisarsra ristiriito-.a Joka'nen si 40a nen tuntee alussa 1-sensa vLeraaksi. Hiin joutuu kokemaan, ette hanen tahanastis a tapolaan la tottumuksiaan ehkai hyvaksyta lai ymmarreta.

2

Selv ylybkseen hanen on opittava ymmar'tamaan vastaanottavan yhteison normit taarvot.

Tamantyyppiset ku ttuuriperarset r st flr-dal a va keudet leirvirl s 'lola slyovoir' 'ransopeutumista kasitelevissa tutkirnuks ssaenimmakseen ensis i jarsempen raken-teel i is ten ongelmren var loon. iaman ar t k-kelin perustana o evan laalemman tutki-muksen yksr tarkoitus oli selvrnda sopeutumisvaikeuksia s irtolaisten keskuudessa jotka eiveit koe sosioekonomis a estei-la ervalka srler o e Inersen syrl 'rnd.r

ufirelaNain maa(te ty paamaara aseftaa omat

vaat muksensa tyon teoreettrsille puitterlle.lar l .ea la o ' r nahda sopeJlJnrne ' r n o ' l rL-otteisena kas teenii, joka srsellaa n rn srir-rolaise'l "nahdo lisuudel saavr,tlaa hyvdyhteiskunnallinen asema (sosroekonomi-ne ' r i4 legraa 'o) ku i r r ryos halen sJ l - -teensa uuden ympariston asukkaisi n, ta-po hin la tottumuksi n yks lo- la loukkota-so la (sosiokulttuurinen ntegraatio). Nai'de1 L ollJVUJksren n aarrflelyssd lalde-taan olettamuksesta, ettd mahdolIsuudetkeske sten tarpeiden tyydFtamrseen ku-ten riittava eIntaso, hyvat yhteislyssuhteetja erilaiset itsensa toteuttam sen muodot,ovat edellytys ihm sen hyvinvoinnil e (Alardt, 1976) Tarpeiden lmarsu ]a tyydyt-lamrnen cvat kInleassai yhleydessa yksr-lon osal l s tumrsmahdol l isuuksi n er a is i l layhteiskunnall sLlla areenoilla Sellais a ovates m. tyoelarna perhe, ystavap iri la poliit-trnen systeemi. Henkilokohtaisil a resurssei l la on keske nen merk tys nar l la to imin-ta-areenoilla; ensrnnakrn ne ovat li irkeaede ly'tys tyydltaval e osallrstumise le yli-paataan,la toiseks yksilo vor osal istumalla sosiaalisrin va htosuhteisiin hankkia uu-sia itselleen arvokka ta resursseja

S ten tuniuu rnyos luontevalla maaritel asrrrtolaisten sopeulumJnen uuteen ympenstoon lahtien heidan mahdol suuksis-taan tyydyftaa keskerset tarpeensa senpiir ssa. Se merkitsee, etta sosiaaliseenva hloo'l r'alflarnbtlor,en resurss el jato m nta-areeno den on ollava s rtolalsten

K U V O ] :

ALXUPAAOMA:SOSIAALINEN TAUSTAHENKILOKOHTAISET RESURSSIT

SOSIMLISTEN SUHTEIDEN VERKOSTOT

SOSIOKULTTUUFJNEN INTEGRAATIOYHTEISKUNNAN MAKROTASOLLA

!lottuvrssa vastaanottavan yhteiskunnanpuitterssa. Sopeulunr saste maarafyy ta-ten sosioekonom sen la sosroku ttuuflsenosallrstumisen kautta Osallrstumrsenuonne - tapantuuko se uuden yntetsonkeskella var sen artamil a - maarlfte ee,ku nka rnonipuo sta ja perusteel sta so-peurunr nen on

Kuvro 1 esittaa mallia johon sisaltyvatsopeutumisprosessin tiirkermp en totmln-ta areeno den ja resurssilahte den va setyhleydel Tassa.kaksiosaisen art kkei sar-.a^ er \r'r r' rarsecsa osassd kds.lellaan nal]a Inlegraalron eri osa aluerta kuvaavastt.Torsessa osassa on tarkoitus ahemmrnlarkastella en osa-alueiden val s a r ppLlvuussuhte ta kuviossa esrtettyler'r nuoltenntukaan.

Tutkimusaineisto ia -mene-telmat

Tutk musaineisto keratt in kayttamalla pos-tlkyselya. Sve tsin Suomen Ystav en Seu-

ran lta'Sve tsin osasto luovuti ysiavallses-li oso tekort stonsa tulkrmuksen kayftoon.Syntyperaltaian suomaiaiset tasenei pyrlit i in tunnrstamaan n imren perusteel la 51ten kysellyn saatiin mukaan myos sveitsi-la slen kanssa avioituneet suomaarsnar-set, joita vlrallisten u komaa aiskortrstolenkautta er o si votu tavoittaa Otoksenheikkoutena voidaan pitaa, ette sen edus-tavuudesta voda sanoa mitaan tarkkaa.Tama ongelma e kuitenkaan ole kovtnkeske nen koska tutk muksen luonne oexolora l i iv nen (vr t Hynan. 1955) .a >enpaamaara ol ensikertaa karloillaa "ei syrJtyn s i i (o larsrvh ' ran sopeLlLm sJa I arsr-Euroopan teollisuuskeskuksissa

Karhr l ie oso lehor is :on d,L la :Jr l | rs letur l e suomala is i l le lahetet t i rn kesal la 1977n ko mekymmenta sivua kdsrttavd kyse,lylomake, loka ssdsi kysymyks ii sekaheidiin yhte skunnallisesta asemastaan,asunto-olorstaan la sosiaalrs sta verkosto staa'l Sverls ssa ena herdan sosiaalrsesta taustastaan la nyky sista ystave- tai per-hesuhteistaan kotimaassa

Kun otetaan huomloon kyse ylomakkeen laaluus voidaan vastausprosenttirno1 a erittain tyyt! iaisia. Lehetetyrsta 480omakkeesta palaulett in 31 0 (6 / %) Pa-lauleftulen lomakkerden maara olr mer-sestr myos oso tus tutkrmuksen suomalalsten keskuudessa herattamasta ki n-nostuksesta Kysymyksissai kasrtel yt ai-hep rt olivat ahelsra ja niita er a na koettuLrgelrnatlor' 'f s Jlko sesL l'wasla "ve't"la seen eliimaan sopeutumisesta huolcrdna. AJrpcr r ' o l tdrko lJS ot taa lu lkmukseen kaikkr ko(iston suomalarsetsukupuolesta r ippumatta. Mufla lo osorttela keraittaessa kavi mr, efla suurenemmrsto o l nars ia Vaikka mrehr l e sr i tahuoImatta lahetett rn kyse ylomake, oline dal sullettavd po s t aslollisestd afa-yysista, si1 a vaslaajien joukossa he tii oliva | 24. Empl flsessa ana yysrssa ka!'tetynotoksen sLluruus on silen 286

Kyse ylomake laaditti n tretokoneajo esovel laaks Aine sto analysotrn Zur ich iny op ston laskentakeskuksessa kaynarna -ld lrlastopaketteja SPSS, OSIRIS ja SAS.Tassa kaksiosarsessa artikkelrsarjassa es -tetyt tulokset ja niiden tu kinnat perustuvatkaksr ja mon muutlaja-ana yyse hrn kutenrist ntaulukolnnit, varianssiana yys N,4CA([,4ult ple C]ass f cation Analysis), AID(Aulomat c nteractions Detector) Ja

'Path-

Analysrs", jotka laskin lsensraatt tyotanvarten vuoden 19/8 kuluessa. famansaksr o'lgelTan kas ne y 'l i ir vars 'ra ses-sa tutkimuksessan kuin taissii artikkel s-sakrn saa varmaslr varkutterta omasta p an20-v.oUsesla Sverlsrn .o(emJkseslaf

Suomalaisten sosioekono-miset resurssit

Tarkea osatekrla sopeutumrsessa on sirrrolarser n al 'dol l .sJUksier ralo,ssa olevasos oekonomrnen asema vastaanotlavanyhteiskunnan sosiaal sessa rakenteessaSen kaufta maaraf) /at siirto aisen uloftu-v lla olevat taloudel iset la aineell set re-surssit Siirtoia set ovat h!./ n sopeutuneettal a ulotluvuude la, los he lla on keski

4

maa n sarral mahdollisuudet a neei slentarpeidensa lyydyttamiseen kuin maankanta asukka lla Sosioekonom nen inte-graatro merk lsee narnollen. e1la s rtolarsstatus e aiheuta minkaanlarsta taloude lista ta a neellista syrlLntaa. Se e ku -tenkaan su je pois yhteiskunta uokkaan tasukupuo een perustuvan syr l innan mahLjo lrsuutta

Sopeulumrrren ei kLrtenkaan rrrpu pel-kastaan vastaanottavan yhte skunnan olo-suhte sta N,4yos sr rlo aisen mukanaantuomat resursst kuten kou utustaso amrrattitarto ta v eraan kie en tuntemus va -kuttavat sope ulu m rsprosessin kulkuunKeskeiset kysymykset tassai yhteydessakasrtte evat suomaiaisten lahtoasemia ko-t maassa ja niiden va fiAmaa alkupala-o'"]aa JLtep'.] ynpar Stoo't sopeJlJ-'l i5es-sa Se la s a kysymyks Er ovat Ketka suo-maiarset iLilevat Sveitsrin? Miste parnSuomea he ovat koto srn ja m nka aistaresursseja herlla on tul essaan? Naih n etsrtt n vastausta ana ysoima la maahanmuuttanerder suornala sten na sten sosaalrsta taustaa kotimaassa held6n kou u-lustasoaan la ammat llista asemaansa

Kyselryn osal istuneet suomalatset o t-vat odotuksen mukaan nuoria yli puoletheis ta o l i kyselyhetkel la a le 30-vuotar ta157 "/"), 327" olr 30-40-vuolaita la vain11 % o| y l ne i lakymmenta Suomala snaisten Svertsln muutto naltaa olevanmelko uusi ilrnio; Suur n osa vastanneistaol saapunut 60 ja 70 luvun vathteessa:18 % oli asunul Sve ts ssa vasta alle viisvuolta, 52 % 5'9 vuotla ta 30 % oli ollut joyli yhdeksan vuofta maassa. Nama luvutvastaavat Saksan Lilftotasava lassa tehty-jen tutk imukslen tu loks ia (Tuom -Nlku a,1986) . Tassa kaste l ty s r to lasuus on i l -mersestr srlen yl-teydessa Iorsla rraa l-mansotaa seuranneeseen korkeamrnankoulutuksen yleistymiseen la sen muka-raan lJonr i in uJSi i r r randot suJks tn.

Eteld-Suomen kaupunk en nuoret nai-sel e val valtlanrana nlr,la Sverlsrrr puolel kyselyyn osallistuneista cn kotorsin lta-Keski- tai Pohio s-Suomesta. Lapsuutensa

hesta on 53% vleftanyt maaseudu la.29% prkkukaupunglssa ja varn T8%suurkaupung ssa {>100 000 as ) Jos verrataari. r-.arta luku1a koko 91131'l€rn kesklarvo hrn vuonrra 1976 (Suorner- r t r asto l -,len vuos k rla) on lta- Kesk - ta Pohjois-S:omen samo n kurn maaseudun osuusSvei ts |n s r tyneiden loukossa lonkLrn verran odotettLra suurempr Sosraalise tatausta laan la kou utustaso taarl Sve ts nmuullaneet suonlala set eroavat huornat-tavast Lans -Euroopan s rtotyovo manenemm stosta: 31 % on kotos in y la- tay errman keskr luokan perhe s la la 62 %on suoriltanLit yliopili lastulkrnnori' Suurirrosa freista puhur myos lo ntuuttaessaananakin jonkun verran maan keta. vatn16% el osannut oJ enkaaf saksaa Ko-manneksel la o l i oppikoulun saksan pr tkaakufssa vastaavat ledot

Yhteenvetona vo daan todeta ettasuoma a s lla Sve tsissa o lo maahanmuutlaessaan huomatlavast paremmatlahloasemat ku n valtaosalla vala iiton u -

l .^ r aa,arsrs la FPi a o l i kJy le l l , r ' , rssJ; rfUomatlava ntaard resurssela lorden teo-reett sest oletetaaf he pottavan sos oekonom sta integraatrota Kysymys on st-ten ennenka kkea s i i ta , ku nka halut lu lahe dan resurssrnsa o l lvat uuden yhtersonsosraal rsessa var l rdossa ja ku nka hyvnhe onn stu val kayttamaan n ta asemansa. d . ' t f l L l l a - r s e p - v d s l d a ' l O H a \ , d 1 y h l 6 \

Kunnan purnerssa.Paamaarava t orr si rtola spol I kalla on

tal-lan keskernen varkutus. Jos se takaamairdo suudet monrpuol seen sostaal irLs'- l o5d rsl-n ,eyr ol i l ar] adl o la

hrnna sl rtolasten resursse sta flrppuvalnen Svetsn pol t kka e kur tenkaan 60l lvun puol va n la lkeen o le o u l e f lkorsensuosrollinen laalar..rtlarsen sopeulunlrsentoleuttam sei e. Sen paamaarrzi on ennenkarkkea s r to arsuuden ra jo t tamlnen l -man an suuna harttoja maan talouseLa-ffra e Tyoluvan saaminen on silen varke-aa Nr i ta lae laan varn sel ars e e lnke nohaarorl e lorl e sve ts a sen lyovo rnanhankk m nen on rne ke n mahdotonta. Nrr -

ta ovat esrr rerk ks rakennus, ravnto la' r O e I A ) d l l n d d d d l c l l , O , . e S l c a l l d d , r l

ovatk I o leet e|tta n k nnoslunerta hlnr' n.v . , 1 , l o f l 1op 1 ' 61 . r S | dd ra rs l , , l aa l ^a l

luonn sta Ne morttavat saanno rsestmyos suoma a s ssa lehdrssd vaparstatyopa ko sta Talta pohjalta ei ole miten-da1 y ' l d l l d ,d .1 eLLa - cp r - ^ rd sLo " rad

set tu eval Sve ts n sa raalaan loih n: 43 %lrno tt ens ll]rfa sen tyoLlarkkansa olleenterveyden huoltoammaterssa Vuoden1972 la lkeen muut tanei l a tdma osuus o ljopa 60 % l le e vat ku tenkaan tu e ta lou) c r ' , I l . d " r . ' . d r u r ! t d t r j , l u _ / o v o

rr-al...sr I'Jo[) p!Dlrl tyosk-.nlelr alusta a]-kaen 1o Suor.nessa opp nrassaan amma-t ssa (51 %), 13 % tu l op ske emaan la lajel e jaavan 37 % loukosta enemrn sto tumaahan harlo lte uva hdon kautta. Va kkasuoma ars len yhte skunnal l rne l l asen)aehf A <, rol,r \J ,der ar < fl r' d >erJ vuor'na ( tar ensr l rma s ina vuos na) on jonkunverran huofomp ku n kantavaestonefernmrstolla. varn harval hersta sarnalslavat rtsensa slrlo alstyovrl man massaar'1.

Vuosren kuluessa sosioekononi'inen rntegraat o yleensa paralree Keske neno s u u s s h e n o n a v o l l t o n s o m m s e l l aq I oo i a | / . ' l l y f . d . l a r , e t s l a o sve l <

la nef av om es Suoma arsTra sen sverts -la smres on usermmrten hyvassa yhleiskunna sessa asermassa 44 '7o kuuluu y at6 , l on p33 r . ̂ b . Jo l - l ' ad1 Vds lad "a

osuus na mattomren ta u komaala stenkanssa avro ton so m nerden keskuudess a o n v a n 1 6 9 0

Avrolltosta nuol matla on lyoelamasuorrala sna selle tarkea sosioekonomi-sen ntegraatron areena Hane e merkrt-see perneen perustamrnen narvemmrnomasta ammalrsta luopumrsla ku ln hanensver tsr lA isr l le kafssasisar l een 5T 7" na -mrsrssa olevista suomala srsta tyoskenteledel een rnyos kod n u kopuo ella. Vastaava osuus kantavaeston keskuudessaol r tu tk muksen su or i tusalan kohtana ni30 %. Yksr se rlys suoma arsten runsaa-seen tyossakaym seen on he dan korkeakou Lrtustasonsa Se on larkea edeli)4ys

tyydylysta antavan lVoparkan lrankkr{niselle Tutkrrrus Sve lsrn naisen asemasta(He d & Le\,^/ 1 973) oso l1aa, etla y em-man keskrluokan narsten vapaaehtorsen '

rydssakaynnin keske nen rroli v on mahdoiiisuus rtsensa loteutlamrseen amnralinpurlleissa. 2/il ansiotyossa kayvrsta suo-malais sta avrovaimorsta olikin amnrat s5 d a r v a 5 r U u ' l d ' d 5 e 5 5 d l o r l 5 e ' l a S e S S a

asemassa. Naimattomen keskuudessavastaava osuus at 43o/. Otettaessahuomioon, etla va taosa narmattom sta oasunul Svelsssa vasta muularTran vuo-den la oli a le ko n.lekymmenta-vuotlartaon suomalaislen narsten korkea ammat l-lfen asema todiste heidan menestyksel-sesta sopeutum sestaan Sve ts n tyoela-

rnaan Tassa suhteessa he ovat huomatta-vasti paremmassa asemassa ku n etela-eurooppala set siirtola sva mot lotka myoskesK vertoa useammrn ovat taloudeliiserlpakon sane em na ansiotyossa kodin u -kopuole l la , mut ta tekevat suuren osan r -karsesta" la yksitoikko sesta naisten tyostasver tsr lasessa yhle iskunnassa (Ley1 9 7 8 )

Sos o ekonom nen integraatio e kur-tenkaar-r viela merkrlse mon ouol sta sopeutum sta Toinen tdrkea sopeutum senulottuvuus on sos okulttuur nen ntegraa't io Se merk i tsee ennenkaikkea, et ta s i r 'tola nen csal istuu samassa rnaann kuinkanta asukkaal er larsiin sosiaal slen sLrhteiden verkostorh n la etta hane la on sanat nahdo l is rLder lo teJt lda , lspdar JL-

den ympar ston pu tte ssa. Tallanen laadul l rnen osal l s tum nen tapahtuu yhte skunnar.. makro la mrkrolaso La lvakrola-solla se lmenee loukkotiedotusval neidenseuraarnisena ja osal stumrsena vastaan-ottavan yhte skunnan polrrftrs n, sosraalr-s i in la ku l t luur tapahtumi in. M krotasol lasoslokultluur]nen sopeLltumlnen rlneneesr ta rn ssa maefln s rrto arsen ystavaprrrlkoosluU uuden ympaflston kanta asukka sta. Sr rto ars a, lo La on kyil ksr arneellis a resursseja, on myos paremmat mah-dc l r " , ' - de l sD> dd , seen o -a l j i ' . , l - r - i \ aa I

uudessa ympar sto:lsa

6

Suomalaisten sosiaalisetverkostot

Er ikorsen tarker ta sopeutumisen ku u1 eovat s rto arsen sosraal set verkostot fvl taenemman ne koosluvai kanla-asukkarsta>,1a oderr d l , or>er l -p o1 (o l .ona s/d Ia inen sosroku t tuur inen suautumnen uuteen yrnpanstilon Kanta asukkaista koos-- r /d ys lJ /dp, [ ,ad s l lo n l .asf erse ' l re ie-renssrryhman aseman joka muovaa ym-par c l no I t oJ i \ r LV ,d ds .n te t d . r o ' - a_a Jdarvola {Mer lof & Ki t t I963 Gordon.1 9 6 4 )

Sosroekonomsen Integraat ionsa johdos{a suon]alarsrlla on hyvat rakenteellrsetede lytykset sos okulttuunseen ntegraat -oon sve tsr arsen yhleiskunnan puil1e ssaEns mmarnen askel tahan suuntaan onuse n av o la avo tto kantavaestoon kuuiuvan kanssa Kuten edelld todetlrin onsuun osa suomaraLsrsta na mlsrssa sve ISr-a,ce1 Ldrs5d \a naf lor r s takrr lse3lelavat avol tossa vala ton kansalarsenfarc\a Nrr fo leT or , uoTnol s ta, p t ta i -e lddn ystavapLrrrssdan yleensa on usearle a qvpi l : a ts ,a 55 " . " l ,VSA|yyr vaSla ' lne 1.'a o1 al e 5ecs; r'5la /yyssu h leessa vaf r-taan v den Sveltsrlalsen kanssa {avro taavokumppan a ukuunottamatta). Varn 3 %r,r on, 5tdfLt vl-la.aar :vertsila,sld ystav<ta41 % moitl parha den ystav ensa o evansveilsrla s a

O na o-r l er s"bLu. t t . tu ' r or td /edvarhtoehto sos aa sel le osal l is tumrsel leuuteen ymfianstoon. Koska suun osahenkrlokohtais sta tarpe sla vodaan ty/-dltaa myos etn sen sullkulttuur n oult-lps5. l sa v | - rLodostua es leeksr orr ,s-tuneelle sopeutun.rise le vastaanottavanyhte iskunfan pur t te ssa Se e i KUi tenkaankosKaan pysty Korvaamaan sopeutumrslauuteer yrnpdlsioon, koska sen larloamalr'Irahdo isuudet keskeisten tarpe den tyydyttam seen ovat pakoslakrn rajoltelut(Jaakko a 1976) . Subkul t tuun nafrdaankin use n ennenka kkea sosioekonomisel -la ulolluvuucjella syrJrllyjen vahemmLStoleIareerana Tame nakemys perustuu o let

tamlkseen etta vasta kun yks ol a e o cmahdol suuksa va i tsevaan kul t tuur nOsa slum seen haf vetaylyy subku nLrur n suolaan. A nak I teoreet t scssa an3 yys SSa pr tarS ot taa huomroon tornenkrn^ d h d o r c - L . v , , ^ 5 / d ^ e t n s l o \ o , 5 r r -

la enerr r r rs loa la nayt laa lamen velay' / ^

d d , J - r t d 1 , L . r J 1 ' r d J s ' d _ t a ' t p d n

Subkul t tuur i a on n mi t ta in ntyos pos t rvnen rnerkrtys sopeutumrsprosess ssa. seantaa lauslatlrkea Ja aLrllaa s len y aprla,mean omaa ident teef t ia uus en r s t rn ta s-ten va kutteiden keske la Useat tutk jat to,teavat etta ein sen subku tluur n olemassaolo suoJaa srlrlolarsra muutcn arheul-tamrlta psykosos aalrs ta onge m ta (B nder et a l 1978 Haav o- lvann la et a

Va kka suonralars l{a orr n! r'dt yhteydetsve ts a is i in , on omal a etnrsel la subkul tl -u d heda. l he:Lu rde>>aar lAr i ,Paasema Vain 7 % suomala is s1a e o le yh-d d ( J , r ' r r d t d . s l h y S . d " / d a l i 1 h ( r l - l ^ a f n g S

om staa y vi sr kotrmaista yslavaa. Yl puoet on jatkuvasti k inteassa yhteydessamuihrn suornalaLsr n Sve ts ssa Suomalaset Sverts ssa rlruodostaval usein or ansul le turr ryhmansa: 87 % suoma als lensuomalais sta ystbv sta tuntee ainak n os 1larn lornen torsensa. Use ssa kaLrpuge ssaonkrn o emassa suomala slen kantap6ytajonka aareen kokoonnutaan noin kerrankuussa Suomalarsta ku l t tuur ia ptaa y amyos Svcrtsin Suonren Yslavren Seura Sejarlestaa saannol sesi vappu juhanrusrtsenaisyyspaiva' la pikkujoulujuhl a Naih in juh l n osal l s luu 37% vastanne stause[ ] Y l ia f tavan suur osa (40%) kui ten-kn ot taa va n harvorn osaa ta as n vras i in" suornaLa s luh i in

Oman kulttuuritaustan mer-kitys Sveitsin suomalaisille

U>er^"-"1 t r l l ^ 'n- f 5et ldr lasteevals (oa stef sopeuturn sta ennenka kkea oblekt visten nd kaatlore den avu a Tutk muk'.essa nl or l;-n I d lrl-f A' lo . ,1-r- .rr

tett n mybs vaLa sta sopeutum sef sublekt vlsta puo ta Oblekt rv sta ]a srblektr v stasoL)eulum sta vodaan parhar len anayso Oa otlanra a avuks ,tolektrv sen la sufllekt rvsen sosraa sef eta syydeI tcr rnr tNr ta kayletaan tutk ttaessa sos aal s a ver-kosto ja ( lV lche l , 1 97I . Laumanr 1 973)Oiilekt v sen etarsyyden aste rlnrenee sra, o .a lho " to la 5r . l \d ' ro , . -d a r nd la -sa, asuvatko he samorl a asu na uer a laD s . r l l i - l - v a l l o ' r e . a n o L l | | v d p d d - , i . ) T , r e l

tomahdol suuksi n ku n kanta asukkaat

" ,d r p l dva l [ ^ hp . r c t e l l y ' r a o ^ r a y ' l p l

so naan vaslaanotlavan yhte skunnan so-sraal iseo lar leste man u lkopro le a Sub-lekt rv nen soslaal nen elarsyys taas kuvaasrrrtola sten la kanta-asukka den vaim uttaol a keskinarsessa kanssakaymisessa to -sen ryhman edusta|en kanssa. Subleklrru toT SOs a.t lrr pn ela Syy's Ot- l5a I l . i L cdvaline oman ryhma-identiteetin s.i Wam -sossa d a al n'aar llelen- Sec s,r ror , 'r(e tn s in) ryhmfn. Sublekt rvnen etatsyysp detaan srllo n vo massa ennakko uulolen ja stereotyyppren avu la (Markefka1975). Sr r lo a is ten la kanta asukka densuhte ssa syntyy herkztstr ennakkoluulola.koska kunrma lakaan ryhma la ei o emahdo rsurrksra oppia tuntemaan to inenlo staan koko rnonlpuo sUUdessaan Par-t ku ar st set kokemukset saatlaval lohtaaomren ralo tettulen kokemuksien yieistaorseen koko tosta ryhmaa koskevks(Herntz er a1. 1 978) .

Kun tarkaste aan suomala s ten yhtetst l n . l d | ' a

d5e -da l a , oc ad r t l r a sL l l a dS re t . a I d , / ad | ? . ) d l a SV : 15 ra \ r e ' t. a r l ' . 1 C t .P t l / r l ^a1 ,n \ rdd l r , a r ^ o ' d rSy r / \

o evan rnelko vaha |en Ku tenkrn fe esuhteet tors n suoma als n ovat time senlarke ta Usermmat korostavat a nak n yh-aien todeiia iaheisen suomaia sen ystavan'.trrt ly'5 a va f l-a ,a laosa la ly'slav c akoostu srk n sve ts arststa. Monet ongel-mat ku len s on ta on meleen nousevaI 'o l r - l -a , , . r ' r ldpatre r I a t lp-S u ' Ia ut r - t lteett la ympdr ston vreraat tavat oval kaik,esla fruol matta sen aatuts a etta va nL r o . , r ' t . r i d ' l l r i , , . ' t a ' O d t r l

a / - - d '

tae Ja myos ard nkre en tardon y aprtam -

se e on to sten suoma a sten seura va ttamaton sr a va n hyry n harva svertsrlanen avonles puhuu ta1 edes ymrnar taasuomea Kysymystai, missa maar n suomalaset sr r r to laset Sver ts issa kokevat subo . l | | , d . o . r a a l

' d a l a r s y l d l a t d ' t a \ a a c

toon analysot n tassa a(ikke ssa kai!4e-tyssal a ne slossa tutkirna a ntegraat omotrvaatrota ja oman er a suuden korost a m s t a k y s e y y n v a s t a n n e d e n k e sKUUOESSA,

ntegraatrorfotvaation Ind kaatloreltaovat a komus laada pysyvast Sve tsrinasumaan ja sve tsr arsten ystavlen tarkeysVarkka suur n osa suomala snais s ta tu leea unper n Sve ts in vuoden sop muksel a.51 % r mo t t kyse yhetkel la a komukse

naan o evan jaada pysyvast maahan Yl-lattavaa on, etta va n norn puo et seka avio ton solm nesta kuu u tahan ryhmaan.A. o t t . > .e l>r or) l r t r l^61 l 'anssd o s e.merk tse svets arsyyden omaksumsta.Vaatrmus, loka vre a vuoden 1988 a lkuunasti epasuoraan s salty Sve ts n avto t1oak n Noln ko mannes tutk imukseen osastune sta ei pitainy4 sverts aisia ystavra rn

' 6 ^ k d d r t ; t t a I a , 2 h . o O \ t a - n t a I d F - t a

on ent tan tarkeaa om staa myos hyvasve tsilais a ystavra Taysrn man sve tstld -

s a ystavra rlmo tt vat tu evansa to meenennenka kkea suomalarset , lo iden avorn es cr myoskaan ollut sverts a nen Henaltavat s ten mu ta vo makkaamm n sa-ffalstavan tsensa Lr komaa aisvaestoon

Svc lsrn sLroTna a set oval y pe,ta karsa suudestaan S la p detaan nakylast ' esl a es | lrerk ksL reppua kor Stavar] S!om-.n p!n Tnuodossa vloTtslovae Ltks l i l

a . Q . r . . *'rt :t"'

l r ! r r : - ' '

t$ii," * t

-aF fll '7 '[L4i

$

tJ

lir'::trifrlti,':. :",T:ilifl [n"rl: ]:'1":'l:":xr:li^- \ ^ ) < l : J r r ' c e s l d \ / r l \ l ' d l 5 - -

P a

--]"1 ",-"i,:"-:.._l* ::':;"j:,',d,\el ovdl ,' o* 'd ner tt"'"

i l 'Jo, "'

o'"-" - - ^" t " ' ' t Pd nva: t t tn rut t t t ' *

;:::;;:i ,o,." ." ' t:;'::,;i:"';::I .a r o \qv\a ' "u l tn ' , ,1 ,^" ' l_o, .

" o * '

ti "'.: :::l'lj:'":.":'-' '" - ,,'3]i'',t nJ'

"'"' io..i 'o o"'o tt'o 5'o

| " i : ' ; ; - " ' ; ' ' a ' 'e r er ' " ' ' " ' ' "' -

- " i i t ^1 r ra lA 16 nu ' "d l 'd r l o ' ' "

;:;1" "".. ;;;; "" "^".1,',f1 I 1,,,"i^, L61112 Y3 hka l l lonel ovdlr rr'll"Y, ...."": =l:]il :,':':f;","- Lr c poerloa^l- r l- or osrdv)

:" :-,". _," , .

r "n

Y l r Duo le t kyseLVYn osdr r > r

l ]1 ' " ' " . - "

" - ; ' ' oar 1 rP ' l - ' l oa | 'a

rd.. 6ar d -la nl,":rr. '" :-',.'',:l'ij","rT.

l t , <on 1a sve (S tase r r KU tuu r r r v'Lo

,,au,i .'u" 'rr 'o r- a ld '. /o -u

''r'. a -

:i"i:1.: ;tt" ;: i.i J. : ;i5" ;l't".]

l j tt: "s"' '

' 'or 'r, rrioel I -' d

- , n , O " " 5 L U l l d a r \ l r t l - c " r 1 : - o r O l

. | l ^ ; - ; : ; ; - " ' l r l ' | r r ' u r r ' r ! ' ' ' r t i r d

'"il,li,"''i"ri"' ' 'tt ddt 't'| ":o' .: :::."i; :;."' optrrlo- rrcpr da^] '-;l':;""11

l\, ' t lalnlst'ssa Svetlstn >uut' ,:

i ' i ' ' ^ m t - a r a ' e l : I ' ' j ' ' d d \ a '

; ; , " " ' J ' ' i ' t a r e ' ta ' "1 01 r 'd r o ra

" t , , n

" P ; d s r d s P I d - J r ' 5 l d L P t

l " ' , r : j^ .1, . s-ol l l ' : :" : i i :\y ' e [o 'n a la oudc l ] s a tn taur>

I

>

. .*{1

: . '

t

Va Kka rnonel sloma a sel ovalk fr saan-oel Sve lsrf kansa a suuden avrolrton karrt la he edele-orkI aT'/oslavalsJam3 i l sLutlaa I .- lse ntoten sva ls n sLroftre ar slen aLrto ssa on rck sler k ven ! eresaa s!or|c| p[)rr la a slai a l rS r , ) r r c n r a L r kosuo InaagLJ Kuva a ,n t l e l l L l a rma f i 11k . i a S l a r r J i . ) ss l i

seyyn osa stune sta kay kotrmaassa va-h lntearr kerran vuoLlessa Her l la on y een-sa la rp mat Ja lahe srna sa lyneet suhteetvanhenlp i insa la s saruks In Suomestavterarllaan nryos ahkerasti svetsssa larnonen sveits n-suoma a sen kot a d n ke'saohle flraan kuuluvatklr-l orn en aps enohe55d n te r - ' a . l l a r 3 ' l ' 1e 47 "1 5 <d lLL ' e

tai naiden lapset Yhteydet kot maahan c -

vat kLr lenkaan ra lotu varn l rerhepl t f | r60 ?. kyselyyn vastannerstil mo Il olevansa latkuvastr kr nteassa yfrteydessa ent si I yslav nsa la koulutoveleih nsa Suo-IneSsa

Suomalaiset ja sveitsildinenyhteiskunta

ntegraal o sos aa rs ten suhte ideI verkosto h n er to llr nla'areeno a on va n ykslsos oKrJlttuur serl ntegr:lat orr osa aiueLaalan lta seef sooeulum seen uLloessa

_ _ 1 0

ympar stossa kuu uu yhta ai a sosiaa nenosa stumrnen yhte iskunnan matkrotasod T d d r ' q r e e 5 l d , r , . \ | - r l a r r ' . r ,

yhte skunta omrne saanto ineen ja arvoneen muociostaa s rto aisen normat vrsenla moraa ser'r v|tekehyksen S 1a votdaan.L l / d as ' t - u l : l u t i | r a d p \ r [ ( ( d Osastum sta Tama e ktr tenkaan anna o ke

aa kuvaa ulkomaala slutk muks ssa, koskaLrol tt ner) svsleem use mm ssa malssaO' \ 16 d r f o. l ats 6 .L _el l , A .o \ lO\ 1r l

lohon tama ar t ikkel t perustuu. vor t i rn po t' . d osd' i Lr l^ sld df. i ly)o oa ./a r s,,6 c

a sen kanssa avro rlon so rt ne d-.n kes-kuLrdessa To nen yittetskun a sen osarslum scn areena ovat loukkottedotlsvaIneet Tulkrma la sr i r lo a isen m elef k nnoD kohler la ta a a lueel la vordaetr tehdarlofrtopaatoks a hdnef aattee lrsesta suunI l L ' j ^ . ' , . , d ^ . t dd r Sn . r , f , l f l - r u r r r e r I r ,legraat o firerk tsec s llo I etta sr rtola nenseuraa lehdrston radron la televrsron valr-tykse a vastaafottavan yhte skunnan po

tl sta la sos aal sta e amaa Sveits n kana a r . . . d6 ' d . o u r . dJ l a so . t ' l ee t

. u , d , r r , l 1 l r ' . d ' . l a " tA< I , , q^dyde / l / n , \ eS

)d,. j .r tOOe > .t f dr1el., t-ba ars,a ft I 3

kyse yyn osa sture sta sverts larsrsta av ovarmL)sta rrnrlll kayr'anlia sdanno lrsestadn-oslamassa Tan,.a crsuus on h)"nrrn korr e r . : l l d l l d a d - l d L u ' L , S . e l \ r r ' 1 d r e -

tysprosentterh I jotka va hte eval.257a la45 9" valr A Tusk n onkaaf kvsymys lodel

. D , a l a t t l ' 7 t I t I r a < l r n o o ^ / l < n r t | ] '

pea on, etla vastauslakauma kuvastaasuorfa a sva molen norrfeja lotka maLsevalvormakasla sve ts arseen kesk uokkaan sopeulunr sen pa[']el1a

Joukkotiedolusvaltnetden seuraam statutkrfii in kaikk en kyseyyn vastanneidenl . e5 l UJOe\sd JRoo:pu i? rda '1. lUr t5estSrert> r 1a orr,rr aqL rf t'rio|rsd 'dpd'r

tum a ehdrsta, rad osta la televis osta Hee vAl kuitenkan va tse ennenka kkeasve ls arsta yhte iskuntaa v i tekehyksek-seen, vaan suur mrnalle osalle hersta ofomrnarsta ionkrnla nen kosmopol ttinensuunlautune suus He seuraavat yhta ti-heii n'yos raa ?rar Do Irl.dr. :apa Itumra ku n sve ts la s a uul sta

vl-leervelo4a vo daa.l rodeld, erdSuoma a set Sveitsrssd ovat y eensa hy "/ nsopeutuneet yhlerSkunnan er torrTlnta-areenor a Herdan suuntautune suudes-saan, ntegraat ovalmiudessaan ja inte-graat onsa monrpuol suudessa on ku tenk n myos erola. Na ta erola la n den rakentee lis a ja kulttuuflsra determrnanttelaon larkotus tarkaste la leman ar tkkel lnl0rsessa osassa

Ldhteet

A araj l Er L 1 I91761 Hr' ' ' n!t rr. r r .r l1u', .rr iks a P.l

3nde f . l &Sn ioes M{ l97B i So r a psych a1 r e . i e rGaslarbe rer Forlschr N-.r,ro Pt/.h at .16 pf l

?,42 :1,,')

Dobe f fu l 1 ,1 ,a A ( l ! r i . l l P robe f i r e . l e r sozok r . l t !re en r l leqral ori . L zerr l atsarbc t Urr vers lal ZLr ai

[Job er l / h.] a1 A 1l981l Detefrn rarr len der so7.,k! lure cr) .1pr{Jrat .r . Sclrwe zcr :che Ze 15.:fr iIur Soz L,fr. j ! 1 pe ?57.?77

Co(ion N.4 lorl lv 119641 Ass rn al or n Arner ca l

I l,r:r;r! l,4,,jlrrrl,r I a SrrrrLr! l( i I I / ;) A.lenta h.-,illho l n rn ro f . , l l l l s I SweL l c r Hesn l t nyops lon :L r !o og an a l o ( sen l l r t k n ruksa f o 2 l l

Heftz P -. t a (19781 Stfuklure e Bed nqurjalcnv)n sozra eri Vorurle en I Karslen A (cd) Va,r ,rle Darnrstadl

He ld Th LeW R (1973 ) Un le rs r chung ube r d€ lSlelung der Frau n der Schwerz Zur ch

Hyman H€rtJerl { 1 955) Sur!ey desrgn and : ir) :r lysrs.Glencoe

Jaakkola l ,4agda eena 11976) Frendshp networksrn Scandn.rvan coL.rnlr es. Research group lorjr_,rnparal ve socrolog/ U I vers ty .)l Hels nk

Lauman E O 11973) B.rr dsofplLrra sm New yof l i

Ley Kalhar na (1978): Fralcn n der Effrgratro|Z!rch

Ny'arkeika tvl (1975) V.rrLrle e. N4 rrderhe(en Ditknm nrerL frg Luchlerharld

lvlerlon R K & Kn A S (1963) Rel-.rsnc.tr.r t . .n Coser A L & Rosefberg B (e. ls) Soc oloqical

M tche . J C (ed) (1 97I ) Socra nelworks n urbans{Lrat ons. Loodon

TLrom iJ k! a. OLrt (1986) Suornala slen aKKU rLrrorluan nen Saksan t lolasava assa l l (naarlrraf lsi)oarr

la keen S r lo d suus f, / grat on pLr 19 27 Turku

1 1

Norjan ja Delawaren suomalaistenrautalampilaisuus

Skandinav an metsasuoma arnen asutusla De aware-sr rtolaisuus on totuftu li tta-maan Rautaamm n n imeen Taman kasi -lyksen yksityiskohta nen tarkaslelu on ol'lul va keaa useaslak n syysla Metsasuo- ' ld la sasJl .hsel d l f L ^a l /ey lvv ldr ra-raan e oe ahto ekatuotreto la s i avakidnl r arnak, l obr l tar r varkarr [ lLots ,ssaaad tut tata vaestoa koskevat asiak rlatlaaditti n yrnmartamattai merkila naky^/ inr lasuomala is le om nais ia sukunrmia, jo i tai -LO'ra l l ' 1 re 'hr la ' r - s l . rT vas ld sur 'Jpo;v en mentya

Tissa rarkastelJssa koetar selv naarn ssa maar'r mJLflo sa 'nukaalsa raLta-lamp la sia la mrnka verran mu ta itasuo-ma a s a Vertarlua neksena on vuonna1686 Norlassa laaci ttu metsiisuonrala suet te o, S. l lmosen vuonna 1938 lu lka i -sema teos De awaren suomala srsta sekasaman tek lan

'Amerikan suor].ralaistenh stor iaa" (1919) . Ensinmain tun asrak i r jasarjan ju karsi rovasti ls dor SundbergRuotsrssa Lahtoaiueen nrmrtiedot onkoottu vuosren I 593 la 1600 maakirloista,ja lisaksi on kaytetty muitak n, Savon laKarla an sukulen ev nners}}tta 1500 lu-vul a koskevra t edostola.

Lahtoaluella larkaste lessa on mu stet'tava, elta 1500- ja 1600-lukuien Rauta-larnpi oli verrattomast laalemp ku n ny-kyinen ptaja krkolta prtalan rtarajaan ol200 rnetria, lansirajaan 200 krlometrial',/ukana oh koko pohjoinen Kesk -SuomKrv jarveA ja Prhl pudasta myolen Kakkl

1 2

Ve 1o Sa ohe rno

*.1

prol Ve io Sa ohermo on Karjalan lutkrmuslarloksenvanhempr lulk la JoensLJUn y op slossa Ohernen arI kke on Rautalarimrn kunnan lerjestamassa De aware JUh assa 29 3 1988 p def,y es lelma

talta alueella lahteneet vojvat pilaa rlseaenraulalamP lalslna.

Lahin tu loalue o l Ruots issa. Sika i isetlutkijat ovat kartolttaneet er aluerdensuomala sasutuks a. Richard Gothe lu l -ka si useita se vryks a Niledelpadin,Angermanlannrn Jarnllannin ja Fi.ilsrng-annrn suoma ais s ta, B ichard Brobergtaas tunnetu mman suornala srnetsanVerm annin asutuksesta Han aat myosk nto san kokona sesityksen suomala s-ten es in tym sesla Buotsrssa er a luei l la la

'{tt'w

-

-\ ,1.-t( ' r '

' , ( ' i

-----17 ., ' \ -- ' d') ' \ ' - , .

, ,1r:---\

,.:'{L- i .. (:' ,,i;'r\:,i-;;,. -i,..-".t,'-, ;:; j . r-,..-J""-''1.r, -""')r, ,[''''t, --'' ttli '3"*^.,i 'i

*A\j I

.-,..)'.--,ll:-=-_,t1 i I iH" -'l'

^ ,,.7' g__._{f i-i,./ ''--,,' '-l'=--i. i I XS" i ,^-,-.1, E=

\:,-1,i..,11;;',1;! i ;'-.".: i',1".--,.1 ..*Q,a '__;,-:-$--::i--.-i i j, l^..i. , i;il^

... -E-L

_,.1, \* i .,. '^/-,,x i. \,_--.t-('o r '. '. E

.l' ,.-ll.-; -(

,'-t.' ', .' ',.4 ''. *u" "

\

4. r'Yll" t,i .'.i"^,-.;;1...['", -:tr*--e-S 'i!;*''r""

).;,.i'r*{*}&'- fu-iiNorjaan F Delawareen muuttaneden suomalatsten lehbalueel sukunimivertailun perus-teella. Metkit suhteessa lAhteneiden sukujen maahan. N - Norja; D - Delaware.

eri arkoina. Hanen rnukaansa suomalaislamuutti Ruotsiin lo keskiaikana ja ajorttainpitkrn I 500-lukua Yreisesti tunnettu muutto, lossa Rautalampikin malnitaan lahto-alueena, ol siten vain eras vaihe tassamuuIovrrrassa

Fuotsalaisen tutkrmuksen puuneena onedelleen se, ette muuttovirtolen alkupaa-ta voida osolttaa tarkalleen. Merdan onlokseenkin mahdotonta erottaa suomalai-s sta lahtersla poismuuttajia etu- ja rsan-nimrneen vertaillaksemme niila ruotsalais-

ten lahterden Ja sika aisen tutkimuksen tar,Joamrn t eto htn Tama olisi kuttenktn valt,tamatonta vordaksemme todeta, mrnkaverran, m loin la minne juur i rauta ampl-aisia srirtyi

Koska kokonaiskuvaa on taman vuoksimahdotor) hafmonaa Vydytaan tassanorlalaislahterden tarloamaan otokseen.Se s sals i kaikkiaan l ik i 800 henkea y isa-tana perheena, lotka tuolloin vuonna1686 asuivat Oslon kor l l is , , pohjo s, jaosrn myos lansrpuoIsrssa pltajtssa ostttarnmaanvrllel lotna, osittain norjalaisten talo-len torpparerna tai muuten tilattomina.Suur osa mainitaan vain isannimella, mut

t 3L

ta joukossa o i y l i 60 sukun mel l s tak inedustaen 43 sukua.

Luette oon oll merk t1y kunk n suoma'a sen syntymaaika ja paikka sekii tuloNorlaan la muutot sie la Enemm sto 01syntynyt Ruots ssa Verm annrn metsissa,Bergs agrssa, Orsassa, nuorimmat tietystNorlassa, multa 12 Suomessakin.

Naiden iasta voidaan paate a muuttovalherta, sil a asianomainen o tietystl leh-teny,t Suomesta syntymavuotensa la keenKolmen suomessa syntyneet synryma-vuotta ei merkitty. kaksr o|| syntyn)4 T 500uvu a, vuoteen 1620 mennessa ko r re lasen ja lkeen ko me mm. 1636 Laur Juha-nanpo ka Lapual la , samo n Ni i o Juhananporka seka 1634 Heikkr Pesonen.Nama olivat sr s ahteneet loko syntymaiat-kansa puristuksessa tai perati I 640 luvunalun nAlkdd pakoon. Tuon lapuala isen l i -saksi malnittiin toinenk n eteliipohja arnen,Vahassakyrossa 1606 syntynyt JakobBru n.

Norden 43 sukunrmen perusteel la vo ldaan paate a Jotak n nilden haltrlarn alkuperasta. Suur Fautalammtn vaeksi tastavoidaan paaitelle l '/atti Pekanpo ka F nne,petrumalaista sukua Laukaasta, Olli Juu-sonpoika ja Paavo Antinpoika Hakkara -

r ren, lonka sukuinen Paavo asuia ikanaanHuopanassa Viitasaarella, Eer kk Sihvonpoika Hamalaiinen Vi tasaaren Haapa-n emesta iihtenytta sukua, Heikki Hann -

nen Konneveden Sr ikakoskel ta , E l i He -

kinty,tar Kurki P htiputaan KurvasmaestaVappu Lassintfar Karkkainen Hankasalmen Karkkaa arsta, O i Pekanpoika Hamunen Tervon Hamu asta Anna Tahvon-tytzir lvlull kka Karstulan Karangasta, KatrlPaavont)'tar Pel inen Hankavedelta AnttiEeronpo ka Puranen, askenmain tun l\/uI kattaren aviom es Pudasjarvelta Pihtlputaa ta He kk Hekinpoika Puttonen Laukaan Leppavede ta, Juhana Taavetinpo kaPont nen Hakki asta, Pekka Paavonpoikaja Samu Heikrnpoika Raat karnen TervonHaapamaestata Konneveden Sarkrsalos-ta, Hannu Hekinpoika Sormunen Keteleen Vuonamolahdesta Berfta Ollinty'tdr

1 4

Tossavatar Keiteleen Sulkavajarvelta, kentes Abraham Pentrnpoka VestennenKerkonjoensuulta seka Antt ja PaavoTane npoika Vaisanen loko Rautaammrn. 'h of ky la la ta t Sr- ,o lander Padder laroa-ieesla Nyky-RaJla a'"r'nin a Lreelta dhte-neita oli sils tdssa joukossa turKr vahan,korke ntaan kolme Su urrautalampila siasukula ker ty i 17.

V hke ri s <s vo s rodeta . uLr5r. p el.-samakela siksi nelja ja juvalaisiksr kolmen mea, pital en tytarprtajat mukaanluetlu -

na, rantasa mela sra ja lisa melarsra ol sl . a n s c a a n t h , l a s a a k J o p o a o d v k skumpiak n Viipufln Karjalasta tavataanko "'re n .r'ea se[at Jdasker efla Ayrdpaansuurpital sta, ede leen Kainuusta Kaksi

Na ssa savolaisnimissii vo tietysti ol aRaJld arr r r la arkansa asu ' leden 1 i ra,silla t aton vak va fti helposi verottalan el-ka joutunut taman krr jo hrn.

Teoksessaan'Delawaren suomaaiset 'ma nitsee S lmonen luku sasti takaiaisiasukunimia ka kk iaan 32 er i la is ta Hanenkin lahdeaine stonsa 01 puut teel l inen, s i l laruotsala nen tai hollantila nen es valta eiki nniftany,t huom ota sukun m1 n la vastaenglantilaisel viranomaiset k rlastvat n taimuisti n. Osa on saattanut sirhen mennessa kadota ja kirjo tusasu po kkesi paikoirp l ler pal jork r a l l . Lpe 'a,sesta

No sta nrm sta vordaan lta-Suomestaident f orda 24, jo is ta rauta ampr la sra I 3 .N4att Halttusen sukupera o LaukaanI eppaveoe at lar Ha'll.asal"ren Nrem s atr-vella Jos Antti Homrnanen voidaan pa-lautlaa Hamuseksr, n in ahtopaikka olTervon Hamulassa Pekka Kokkisen isatovat voineet iahtea Kokkos na V rtasaaren/o 'nas ld e l le kys/ ' -y l "ser5d oe adsre-d qer (o^ ' r sL,kL Or KJhkosen e, rsdnLrobra asJi V lasdaren (rrr ngissi1590-luvu a. Yrjanal Kyni voita s n palauttaa Kymonkosken Paavo Kymrin samassapitajassa. N4artti ja Nuutl Nilartt sen taustaon Laukaan Ku varnaessa, Anttr.Le kkosen

' t , ' - '- 'd

^.j '\ . i oo Es-_ j .. . oil.fl..o

?;' ' ; oudn

u l '

' " . Jamtranlr ' t ; .uf i t

"^ nt ' t "n"- $. . )'".T, J ,% ** S'

o to 'o V_

k . *;d*' :F,,. .,H" " 5q%Liur*, *';ff;'':lElg.- i1-'{,ffigg*tra -o"-'' !,

4ffi# -R jf li",,"f, l,.r:q;;;, l#6l,9=,iA d'* A?''-' '

f ^,"" y4 ,, ,Sf : ,,:li_,,:i:,rn -oo,.-.^

1/./.oo,un.",|

' Yg 6 tbu t()20

l : J I l - . ' . . . ) " o t 62 . t - 1610

l ; ) / - - . ' " i i l o 16 i t - t 5+A

/ / l ' , : .$J o t64t - /6so

," ' ; \ )

' , , .

, , ' " ' '

\ o e / tc r t6 io

/ - - ' , .

/ . ,, lI(

I

.;1,

\i i...?.'t't

P o o

,#"*q,/re

n o-R- q J

r.-i

\lr i'..?.

F",#"*q

r're$n o-R- q J

?h' -r

lit\l)lt

t(

r.--\ .std,4

H '

l4; i '9{

,J €^u"'l.Ytv

) ,i'h'| | - .?".

\ / Da r Eg { . l -.,, j3 a?.i 7,:

lt--, /4'5',:11 i

ir9i' .*09Es\4--".o-^,. -/

. /fIar,

Savolaisen asutuksen levbminen Keski-Buotsiin 1570-luvun lopulta 1600-luvulle.Merkkien tyhmftely kartalla sekd suuremmrlla efta pienemmilla megeafueilla antaa hWinhavainnollisen kuvan savolaisen asutuksen me5apatnofteisesta luonteesta. Pohjots-Vdrmlannissa suomalaisasutus levtee atna Norjan itdrajalle saakka, puhtaasti suotnalainen anKlarajoen la Glommentn velilla noin 1 40 km pituinen ja 40 km levyinen alue. (RichardBroberg, lnvandringar fran Fnland till Sverige fAre 1 7001alet).

1 5

L

HEDMARK

( t t t

- - ) '' \ i )r(( .

"o "oo \

t . t ls',\\,:i-l{i'- *f ,li.,i'\u..J -.."' X.i-a

'*,*r''P AKERSHUS

.i JI

.i ( *'i-''

+l-.- ...' ' l

..r'l '-f,-.'r-) I1,TY

'\ l/ E

OSTFOLD

\

r. (, i"'i"--,:li ;:xll5\ r!-(.,.- . ( 1. DALSLAND ]

OPPLAND

BUSKERUD

+a'+

i\

a iHoNEFoss-

n @ 'H ^ |

y''-\!1.,]}I

, -V-i t

ii.

I

\ .

II

VESTFOLD

| {fre l54o+ 1640't660o e{ter 166O

\II

. l\J,r i

I

(i

i

fI

Suamalainen asutus iE-Noriassa 1600 luvuila Richard Brobergin mukaan.

1 6

Vr tasaarella N n alrdessa. N4inkkrsia asulLaukaan Kuhalarvella ia Eer kki lMu ikanes - sa Anlt Karstulan Karangassa. He kkParkkosen suku e rVr tasaaren Kol massaLd55r DLrass'1 jLrJtet rFe.]ova' D'htrp-taanpudasjdrvelie Arfl,. Ju'rdfa ja O t, rossa

va sen Kerteleen Sulkavajarvelle PekkaValkosen suku eir Hankasalrien Kynsrvede a ta Laukaan Pelrumassa

Suur-Rauta ammrn ulkopuole ta saar-daan kaks mikkel aista. Kolehma setsaatlo vat artrtea Juva ta Rantasa melta taKarllu asla Juhana Ashrnan vo taneen pa-auttaa TLrlrkaseksr, alkukotina Juva. Han-^ o . Y r 2 r ' t r . p r ' a , \ " r | 6 . r a a l n r a b , \ < , a

P ensavola sia naytaa o leen kaksr O llSt lle vo ta sirn pa auttaa Hiljaka seksl, lotasLrkua asu Sdamrngrn saar stossa OlFdsanen taas on vehnrersalmelalsla luui-ta

f laa lar ,aasr(sr lda Lol r re to5 n epa-varmaa lapausta. Jos Jost Josteseen" onldd - .e |dv ->a - J |a fd JLUs t seKS: f ' - r

ahtopa kka o V purin ikella JuustilassaN,4attr PIpafl vo daan tulkita laaske aiseksi.eller lisenrnlr johlunut arnrnalrsla

S llen P etar Flambon arvo tus. OlavlKo vukangas prtaa hantai vaasala senamer im ehena, muf la tasuomaasena onsallunut srlmaan to nenk n varhloehto Ayrepaessa oli verraten yle sena sukunrmena - N.4ull kan r nnal a Rampa ta Rampa-nen. loka levs i 1600 luvu la Inker inmaaekrn.

Siirtolarsten hank nta u ottur kentresRuots n suoma aisrnetsren isaks lseSuomeenkrn s i i tahan on selvra la lkra. l1-monen nrain tsee muutaman kdk salme-a senk n s rrtola sen. Hanke saatlo jatkua; erb 650- JVL e. s | a eraana /arrdaja rda s i i IokJrna ' l oaa lys lon jasener a ' ' ,d

n ttu NAans Kl ng rrkkui Savossa, mur:ttRuotsiin 1657 Saam ng sta, mutta palasiq , . r n a A . r | ^ a r n v : . \ A A l _ p r r a l , L a ^ a f

antmanf ks 1670- luvu la Lrper i kuuluDelaware-hankkeen kantavmmal le vor-ma le F em ng suvul le

S i r l o j e ' ' l a re5 l Lhdns re r pe r ' r ode r vd -

el uksesta on tassa k:ls ssaimme 46 Ruotsin ha k Norjaan ja 23 eri te tse De awa-reen paatyn)'tta tapausta. Norlaan men-nersta or rauta lampr la lsa I 7 la nasta y l rpuolet Rautalammin neljanneskunnastaHankasalmelta Ke telee e. Savosta o slaral m rl.adn lahteri/ l- Jh21 e|er-na^el 1 9 la muualta rippeet

Delawarensuomalaisista niiltaa olleenrauta lampr la is ia 13 e I y l i puolet nois ta 23tapauksesta Narsta taas s!ur-VItasaarlahetti use mmat el kuusr, Laukaa ja Rau-l . t a- ' . i r n | . l jd . lne5lJn la lo lne pe ' l -e t lakunrp ik in Savola sra o rs i taman mukaanseltseman

vaate | . t t t , r rdvoL pd \^<1r -d

olisi laukaa ais a a hetta mu staa Johnlvlortonia, joka sittemmin oI allekirlor[amassa Yhdysvalta n tsenaisyysju istustaSupervallan syntyh storiassa main taanmyos n m Coleman, miksi Kolehma nen1r rulL erg anr 'rl, elrsessa VhtetsossaTassa olisr kent es karttu aiais lekin muis,lelemlsla

Tando,rrr lar^aSlelL.1 uvL' oso,tlar'aletta Ruotsrn ja Amer kan sirrto arsuuden350 vuotismuiston v etto luuri Rauta am-^- l r la or ar l -ee l l s la JosLaar la .nd e, sLUr-p lalankaan purttersa yksin laheftan),1 nortaeramets en ra vaalra merten taakse, ni nlaata lahtr vakea runsamm n verrattunaatskenasuletun p tdlan harvaan vaestopoh-laan

LdhteetRa!lalammrn maak r la I 593 Valt onarkrskrrr t k r lasarla ,1315

Ralta amffr i maak/r la I600 Va tronarkrslof t k r lasarla 4347

Suomef as!luksen yiers !enelo. Fa!taa.npr t55OI620 Va I onark slo

Fl chard Broberg nvandringar IrAn F nland I Sver,Oe lore 1700-lalel rverk rghet och tradrl on Svenskaandsmal och svenskt fotk v Uppsaia i 968rnonen S Amerkan slomalarslen hslora Was

h ngton 191 I

mLrnen S De awaTer suorna arsel Hets fk 1938

Surdberg ls dor F nnnrarksrafsten Norge er I686Kar stad I947

L 1 7

Alpo lVustonen

Suomalaisia menneini aikoinaRuotsin Hdrjedalenissa

Kun tana pa vana puhutaan Fluotsrn suo-malaismets sta tar suoma a sa ue sta, tu-ee prtaa m e essa etta omana aikanaannama alueet ovat ol eet hyr'inkin tarkastlralattula suoma a sten asuinalue ta Vermannissa Orsan rovast Axel Hambraeus,loka kuol muutam a vuos a srtten, to mkauan Orsan k rkkoherrana la tunsi s ika-laiset suoma a smetsat eflnoma sestr Hano tunnettu k rjai la loka arkanaan lulka sl'r^ t jar I rr1n ar" oul fdtlod ossahan elorsasti kuvaa oman a kansa elamaasuoma aismetsissii. Orsan suoma arsmetse1 ulottu vat Harjedalen n rajaan astr, mutla -ldn-b'aalrs T 'Trenon adf l. eltad sro-ma a sasutusta o leen sie la main ten, eftaa ue rtetti n Tanskan alaisuudesta Ruot) ,c aosl der rau.dssd '658. Tdn; orva tetlavast o lut y ernen mie p de Fuot-S SSA

Angerman ann n Mul t ran seurakunnankappa a nen f losofian tohtor Er k lvod n(1862-1953) tuns kot iseutunsa Anger"rd^anf ̂ Ta:_or suor" tasretsa l a oki nnostunut suorralaisista. Kun hanestatu I890 L nse n komm nrster Har jedaen ssa, aiko han kerata kotiseututretoutta

1a ju lka is me ko laa jan tutkrmuksen a lu-een n mrsta ja aantamisesta la itt tutklmukseen myos asutuskertomuks a. Tut-k muksista menee efta Harledalen ssaon o ut suomalarsasutusta a inak n 1600-uvun a lkupuole ta laht ien. ' :

Angerslon seurakunnan a uee ta marntaan jo 1273 n mi Frnsasen Yleensa ruot '

1 8

Rovasl A po lvluslonen asuu nykyrs n Buolsrsa Hanon lulk n! l Rrots n suorna a sas!1t,sla y | 30 vuotla

s inkre l inen parKann m en etu r i te F n- ta lFrn n- rnerk tsee suomala sasutusta. Koskany4 Harledalenrssa on vanhemprna a koina ollut lappa arsasutusta la koska Norlanpohlo is imman osan n mena on F nnmark'v l.c Jol.a sLL'essa -naar I ot ol LI lappa-a sten asuttamaa, li itaa Nilodrn nrrnenappalars i rn ! Tosin nr in Fuots ssa ku nmyos Suomessa yleensa appaiaisten

, o o , L U . u t L l l , f l e e n

Lapp , kuten es m Lap nvuori, Lap nkorpjne Fuokolahdel la mm Hauk app jokakuvastaa lappa arsten tapaa maksaa verotku vatturna kaio na ym luonnoniuotleina.

.,,,ti. ii:I?' as ak latrpdor s_r(r ara sa:: i l i t9t 'u oval 1600 tuv-r 6r<upJocraIS,I"^qg:,1: seLrahu'lrassa vuoden

,i rJ vaterlla 01 _n_n. v s. lalonpothaa an_

:',::f: travur isk'r d ta sJoma a s fle g.sr5

::r]. ls:o' ' l le ja Ls"rl Ldrssonrt e vr . la rJr5ryrfyrrJ vaslaaf ,nelsaalLeert

fasta onsYrYry4 ri..oia orstd as akrlassa ny4 sov _

Sadorssa ke,lomLthsrssa Rr rnt<'ramoaa sJo.nd; .; "":;,;1"J1";?

kookkarhs Ja rolevrksr la sanora"."* uu, "o^-, ff-;:ffT i:ffi:ll:y":u,:-r". taadefl, t hrrvectra e,ka sa_;;:"i,T:?

rsa<s RJolsrr rersa' ov.rrGrets Er i rk)sson on lu lkrm ,a,haao rJr Lrr i,.i"".,*,,"tllll::t"n '."-

? li/, ̂ lrot;o;;;;: ""["i"'ff::"i"];,"""r:

iu:, Es^,llr pojanporka Joa,-:"""""" u KtJollessaan vain 72ha 1en I Lo erars;l;;;;;;;;;yry;;

\-- t 9

ja han nayitaa olleen tal ii seudulla v ime -nen, loka puhur suomea 6 MJel..et olivalahtois n Rautalammilta, loka tanir arkanao ilattilaisseurakunta Suornessa He olrvatens n tu l leet Blornberg(et ) i in , mut ta muut-taneet srllemm n paremmalle v lle ysalueel le Huskol (eJn|n Tanne synty a lan m t -taan neile suonlalaislaloar Viisl r gerden laHem I garden ensrn ja rnyohernm n Backen ja Hansbacken Koska suomaaiseto l iva l y eersa rJ fsas lapsis ia . r 1 jo na s-sii talo ssa asu melko nen suomala s-louKKo.

Kvarnbackenrssa lai Storbackenrssa onsuomala is l la o lu t myl ly Myosk n Sluggul 'Asen on o l u t suomaasten asut lama jaSvegin seurakunnassa on ollut suoma ars-ta lo Gamme Bemsen 7

Fuotsin suoma a smets n I ttry paljonlarnota Kerro laan mm ena kun kakssuoTnalarsm esta ra vasi kaskea Blornber-get ssa he kuu rvat naisten huhurlua. Toi-ne1 ILU'nr. etla Jos oltarsiit Suorressa. n rhan uskois va monsa Maal inrn huhu levan Toinenkrn oli erottavinaan lruhu ustavaimonsa Aanen He vastasrvat tuohrlorve -la ja vahrtellen narset tul vat nakyvi n, lasilnapa olivat miestensa jallessa tulleetvarmot, jotka pian tarttuivat kuokk n ja k rveisiin ja ryhtyivat tyohon.

Tama on suomala isseudur l a y le nerku kutaflna, loka er muodorssa l ftyy sii-hen etta usein mrehet kulktvat edelta etsimassa sop vaa asulnpaikkaa la alko vat\ ia l la tvot Va ̂ - lo 'seurasrval pe 'assa kdr-lan la iasten kanssa Na n on uu tavastipa jon tapahtunutktn mutta use n m ehethakvat perheensd vasta sitlen kun o valpaasseet asumrsen alkuun.s

Sveg n kirko a on pa kka nlme ta F nn-backen jossa olivat Husko nin suomalaisten kirkkotal rt. Svegrssa on nyos kyaN,4osater er Mosdtt (kankaa a sijaitsevakar amokki ) l aa la on kukkuta, Jonka ntml- ' r rnnsaqge1 {aggen ne. . tspe }dscatapauksessa teravaselkaista harlannetta)Tama on mersestr o ut vanha suoma arsten asurn- la metsastyspa kka,

Lil harda ssa O ngsda n alueelta on

20

Storsveberje (Suurkaskenvuorr) jonkasuonrala nen on ra vann!1 Hbn o l r lahto i -srn FAgelslosta la tarinan mukaan kylvllynnyfln ru sta, josta sai hy /an sadon. To -sen suomalaisen varastaessa v lla a tastav jaa, viljelija pelotteli hanta sanoen: "Aldl L l e l d n r e e n a d ' n J L I e r k a ' f J e p r snul . Yersen uskomuksen mukaan suo-rnalarsel vo vat nortuudella nostaftaa kar-hun avukseen tarvitlaessa 1o

GZissjon kyl:i, Ytlerhogdalenin seura'kunnassa on lu tkrmusten mLrkaan ensrmrnainen suon.ra a sten asutlama alueHar leda en ssa Modin arvelee nrmen o le-van vaannos torsesta vaal.rnoksestaGomso jonka alkusanana taas ol si)Lora larnpn nr- t r Ku 'npLSUo Lrsrr r rdrI ef asLkas, Per l\i lansor, On lJi Jt I Jee leKustaa I Adol1|n a kana Savosta ja parkanomrstusk i r ja on pa vety 23.6 1636 r r

Ky an a ueella on sailynyt erartd suoma-laisperars a nirn a. Pasklamp va n on sel-r n-rr 1 sLoTea lVJrla sLomaldrsperersian mia ovat mm Hanalamp ia Hanasuo{Fe . ra lar p .a Herndslo l . Panla la-no. los-sa Modin n mukaan sana Pan1a o l s a lku-aan SUOma alnen mlnal par ln l , pannln Kyl -voala oli 1i2 tynnyralaa Toisaalta onmyos esitetty etta Panja sana voisi iiftyapantt -sanaanl?

Ramyraan, a van Faran seurakunnanraja l e rakensr torpan vuonna 1843 Er ik\,4 cke ssor loka oli syntvryl sLomalarsrs-ta vanhemmista Bjornbergetrssa vuonna1799 Puutavaraliike Nilarma LAngrors ABent iso torpan vuonna 1943 Tutk mustenmukaan a uee la o l is o l lu t useampiak nsarnalla nimellri lunnetlula lorppra 'i

Husko nia on myos kutsuttu nrme ac nndn ( - Frr aa 'na; . lo i r en sJon a la sasulJb 04 o J t L Jsfan- joe1 ranra l a ja serasukkaita kutsuttrn n melld Afinnarna (Jo-en suoma aise l ) . Huskol (e)n n m johtuusrila. etta harlu lola r.rimi tarkoriiaa on talonhar jan muoto nen. ' !

Suonaa set ovat o eel huulu s ta pat ts lmetsastystavo slaan myos mm. hiihtotai-dostaan Ol-Pe s suurmetsastaja 1700.rvu1 ooJlld Slersar l.V astd Yflprl-ogda

enrsta ja Lillhardalin Felas-talon suoma-aisperainen metsastajai-hrihtdja ovat ol-ieet erinomarsra esimerkkeJa tasta.15

Ka kesta paatellen suornalaset Harje'dalenissa ovat o leet yleensa hyvin 10meenlulevaa vakee Jotkul vai'akkaitakrn.Suorastaan r kas on ollut Rems ta Gam-bel-Fems Svegin seurakunnassa Han onsaanut nimensa talonpoika Olof O ofssonista, jota nim tett In Stor-Fernsen lalGamma Bemsen nrmel la Tama suo-malarnen e r 160u\' uvun puo va ssaRem merk lsee vuorenharjannetta Hanenrsovanherrpansa lenevat ol eet ensrm-ra,se l sJon a la se l ds- l .kaal laa|a.

Stor-Femsenin vanhemnral o |vat io laAnn ka,lotka nalttavat ol een hy^r'in tunneltu la parkkakunnal la . Stor-Remseni l la okaksr porkaa Olcl ja Marten Narstafvlarten o I enemman maanvrilelija ja O ofaluks metsissa virhwa Nilerten rakensiuudrsta on Skogarvalleen la sen se!rauk-sena myos O of ar.ltautur kotrtoih n. Hanrakensi komean nykya kaan sa yneen taon Stor-Remsen sluga 6

Olof olr uskomattoman vornrakas la tyo'ra'rrojnen Tar 1a ke too ha'len pb'vassarakentaneen 7 atoa raiv olle jonka n rnol r Ost r ra baF.en. (urrdn t . las ' rdr e.aJT<llauantaiaamuna kulkr Bjartanrn suonirtylleja rakensi sinne nirttovael e tuvan Slor-slor-ase Jossa Modrnrn aikana vlela asuttu.l he naarkana Sitten han palasi kot rn lapukeutu i kr rkkoasuun, ku k Overberg insuuntaan 15 km la hakkasr samal la rankola kapulatreksi krrkkoon Hanen sanotaanol leen suuren lerk in lask i jan Jo a o l i ka i -kenla is ia 'vehkei ta Vormraan Olo l koetle l r rse 1 Overber( ( . r r Vdl lga 'def n sannbn Olof Pd ssonr r kanssa, loka olr suoma a sta sukua ja lonka I sAn m o i Tvar-g u b b e n r T

Harjedalenin suomalaisten keskuudessa la aajemrnal t ik n sa 1700' luvun la lk ipuoirskolla ialansrlaa vanhapietistrnenuskonnol lnen ja hurmoksel l inen keNama iikkeet es ntyivat my6s Suomessala ollvat yleensa krrkolle la pap stoile vrhamle lsia. Fuots ssa keskusparkaks

rnuodostui FAge slon seutu, josta t ke ev s mrn Lillharda iin. Myos Svegin suomalarsra lllttyr rnukaan narhrrJ. Irkkers|n. Turhaan yr n vat useammat papit tukahduttaai kke td vasta Moran kunnan komminrste-rn Sanrue Geze uksen onnis tut rauhoi lIaa suoma aiset vuonna 1 780 ls

Nbrr.r vJ Afdyksel sL,o^]dla srsla .larjeda en ssa jotka N4odin on mu den tutkimustensa ohella kerannyt, todLstaval me -koisesta suoma arsloukosta talla alueellaN,4ikali han olisi keskittynyt vain suomalais'asLrtrrksen karlortukseen, han olrsr saanutvarfi]aslr huomatlavastl enemman t etola,l ,u>l ,a I . r rer a ihar aan o r 'e la rufsadslper'rmaIeloa lallella

Kirjall isu usviitteet

I Axe Hambraels Finnrnark och fabod AndraUpp ag S lockho m 1963 s 17 Ty r rnde r demanq.i l (r gen /ar det bara 1em m lr l t danska!ra..,e. v d Hir leda err Det a|dskapet har s t1fanrr -. i1er Harle a och var danskt dnda tt l l l rederr Roskrtcje I658 Den offrstand qheten attalr! Harleda e|] el I nns ndgra f nr byar ochnqa r nska geo.tral sKa aan n tyder pa an I nrrarfas,nvafot nq I : l rer ge lorde vara avs uladm l-.n pd 1600 laler

2 Lr k lvlodfi ] HarlaLlaens .rr lnamn och bydctFsagfrer Tredle I .rkade o.f I ustr-orad-o upplagan Slockhorni 1949 Modtn l ta o| tavattomanaala lLrolanto la han lo rnr hle styossa a kansalur)r Lrl lLr len I eoq rresleN ksrssa

3 lvloo n s 29;4 Modr|. ss 278-279 lossa asrak r lan talennos

T elo ahleena rnd n taan r lspeklor Ha var BorglevarsJitsla jola l loajrrr ( , ,r saanut arvo^xa !aI elola myos vanhemm sla Yl lerho.Jdalen nororsla

5 l'4od n. s 2806 Modrn s 278 ta 2E0tGrels Ersson i tahteessa

Gre: Elkssof) crn vLros na 1623 1633 asunulBjorfberg ssa la osle ut ftl sta mm ktrkonkyias-1a Ostansiosla Ja KArbo esla, todennakosestlioisllta suorTiaia s iia

7 N /odn s 285Kasktwrelystd ks PetrLts flordman Frnnarne[,4e erste Sver qe He srnqlors 1888 ss 40 63seka Fielmer L nderhoim Sver ges I nnmarkerSlo.kholrn 197.1 ss 15 23 30 32

a-- 21

Grels n/rresta ks Roland Ollerblork Svenska 14 Mocirn. s 277fornarrf Slockhom T979 l . l m esrLrr lr . / Suo- 15 MD.l|r s 140 la 272nressavuorna T499 Se tu ee rr mesta Grege' 16 Harry Llungberg: Vagvrsare Sverge ka(orl oka t aas l u ee n rnes la r G rego r us l ny f y 5 n n och le , l o reb ro1975 ka rna leh t l 7 l .Mod tn . srn muodol ReJo Reko) 71

B t\ , fod n, s 279 17 N/od n ss 71 739 [,40d n ss 66-67 284 18 Hans Lrd..an: Frnnskog Uddeva a 1985 ss

10 N/odrn s 5l- vrt rryos Pelrus Nordman ss 136-144 K.A Gott lund j luotsrn suomala smetl l 0 115 s1a samo i l emassa Jwaskya t g8s ss 112

I I l j /od n s 275 I 13 Gott lund n matkakerlomuksesta ndkyy e!12 lvod n passrm lso TLetosanak rJa osa lV He la Fage sjon uskonnol nen lahkol ke e o e

srnkr 1963 s 926 paa ynyt v I 780 vaan s le on rtrneisesh es n-13 Nrod n s 276 tyn!, l rnybhefi tmrnkin

-,. -.22

O avr Ko vukangas, Ph.D , FTSr. lola sJJs r.sl tu.il '1 lohlalaDrrector lnstitute of Miqratron

Delaware 350-juhlavuosi alkoi konfe-rensseilla ja ndyttelylldConferences and Exhibitions open

, The Delaware 350th Anniversary

Ruotsalaiset ja suomalaiset Swedes and Finns in the NewUudessa Maailmassa 1638- World, 1638-1988 New jersey1988 New Jersey Hislorical Historical Commission,Tren-Commission, Trenton, ton, Feb. 27th, 198827.2.1988

the 350th Anniversary of

and the Finnsthe New World,

t638,1988,Conference to

Commemorate

The Colony ofNew Sweden

SATURDAY,FEBRUARY 27, 1988

NEW JERSEY STATEMU5EUM AUDITORIUM.

TRENTON

L23

Osanottalia tassa yhden paivan konferenssissa o 300 Narsta valaat 10 o Derawareen 1600 luvu a Saapune den S (oa sten la lke ld s a Joukossa o l i yks Johnl \4or tonrnkrn la ke la nen Suurrn osa o l rmyohemr]] n saapune den ruotsa a sten lasuoma arsten la ke a s a. Suomen va t ova an tervehdyksen esrttt New York npadkonsu Antt Lass a Kuuliloiden jou-kossa o myos naytte la Ta na Elg.

A ukst Michael Metcalfe, )oka on aps-ke lut Ruots ssa se lseman vuotta, N4tnnesotan ylrop stosta, esitlr katsauksen Ruotsrn taloude lrs n, sos aalrsr n ja po tt s nolo hin 1 600- iuvu la S ller Peter O Wac-ker Rutgersrn ylioprstosta tarkaste Dela-ware-lokrlaakson fyysrs a olosuhteta PelMarttn Tvengsberg Hamalsta Norlastakas ttell suoma arsten muuttoa Fuots n jaNor iaan ja edel leen Amer ikkaan ja he dankaskenpo ttoku ttuuriaan Stellan Dahl-gren Uppsa an y oplstosta kerto sirrtot L ' l nd r ' r . s l o r d \ ra Jd >e1 dsL t f d da r sJ l ^ters ta nt aanerh n, ho Lanl r la is t n ja englan-t a s n De aware s rlola sten lalke arnenRichatd H Hulan es l\el s flokunnan latlamra fitLr stomerkkela la ku ttuuf tradttto -ta

Thrs one day Conference was attendedby 300 par t ic pants, inc luding about tendescendants of the settlers who arrivedon the Delaware Fiver in the 1/ th cenlury:one of these was descer.rded from iohnMo(on The malor ty ol the pa(ictpantshoweve', cons sted of oescenoarts o' lale . Sweo sn and Frrnrsh . r ' tmrgranls . Anressage of greet ings f rom the FinntshGovernment was presented by the Con-sul-General in New York, Antt Lass|a.One of those n the aLd ence was the ac-lress Ta na Elg

The f rrst speaker '",ras Mtchael Metcalfe,lrom the University o1 l\,ltnnesota, who hasstud ed In Sweden for seven years hepresented a survey ol ecofomrc, socialand po i t ica l condi t rons rn Sweden n the1 /th century. He was fol owedby Peter O.Wacker of Rutgers Univers ty who descr bed the phys cal condi t rons n theDelaware Valley. Per Martin Tvengsberg,lrom Hamar n Norway, spoke about theF nnrsh m gratlon to Sweden and I'lorwayand l rom there onwards to Amenca, andlhe burnbeatng culure they look wr lhthem Ste//an Dahlellren, from the Un ver-sr ty o l Uppsaa recounted the hts tory of

At lh- . Trer l . r r co| lerenae l fe le a !o !vr ! an qlh b( . r r n l ,o r r l l re h shry o l fhe Ne\, r Sv/ , rat- . r j . ; / l ,1ny '

*, *dth.lt',al

Trenlorr I k(r r lererss a i t , lcyd. t . r ,a. r rnyDs Lrr { lef tF lLrols ' t v . t hc t . l fs t la e, / i t I aTl t )

24

,!ft^-.' . i;1

S., i ;. . , 1 1 r ! * . ' r '

Lopuksi Hars Nor,flan Uppsaan y -oprstosta kerlor ruolsala sesla sirrlo a suu-desta Yhdysvaltolh n 1840'1914 p OlavtKoivukangas S rto arsuus nstrtuutrsta Turusta pt vastaavan suoma a s a kasftelevan es te man

ArhaoseeT pe 'ehtyree la esr l - Tal er -val lulkimukse lrsesll srsa taneel miteanuul la T asuus eneekin tarkotet tu ns.suureile yle so e. Tassa jarlestalat ilmesest onn stuivatkin varsinkin kun konfe-renssin yhteydessd o Uus Ruotsr-srrrto'kuntaa es tte eva naytte y. l\,4onel esineistao larnat lu Nordrska Museet s la Tukhomasla.

Delaware-ndyttelyn avajaiset3.3.1988

the colony, and the re ations between these11 ers and the Indrans, the Dutch and theang sh Rtchatd H Hulan, one of the des-cendants of lhe Delaware seltlers spokeabout the monuments and cul tura l t rad i -tions which have surv ved from the colony

Fina y, Hans Norman, lrom lhe Univer-s ty of Uppsala spoke aboul Swedrsh migrat on to the Unrted States In the per od1840-1914, and Olavi Koivukangas iromthe Inst i tu te o l lV igrat on rn Turku gave as m lar survey ior the F nnrsh m gratron.

For those lamr l ar wr th the loprcs. thesepapers had no new research resu ls toofler, and they were clear y armed at thegenera publ lc In th s respect the organ-rzers were successlu, especa y thanksto the Exhib t ron about the New Swedencolony arranged In conjuncl on wrtn tneConference, rn whrch many o1 lhe temson drsp ay were on loan f rom the Nord clVuseum n Stockho m

Opening of the Delaware Ex-hibition, March 3rd, 1988

{b

25

Nilalkan paakohde oll Clayton Hal ssa Delawaren y rop stossa Newark ssa 35 3 1988 jarlestetty Delaware s rtola -

suutla kasrtteleva konlerenss. Vuosla kes'tane den valmiste lu len a ikana Srr r to la -

suusrnst,luuttr on tormrnut koordrDaattorr-na Suomen osalta. Lrsaks nsttuuttr onva m stanul suomaLa slen rrlruttoa De aware-joel e esitte evan na)4telyn. Tarna 20kuva- ja tekstipaneelra kas ttava naytte ykuvaa myos Delawaren suoma a sienosuutta Arner kan keh tykse le, sarno nhurr .oT( r verJ rnyos r -yohemodd s ' t'o arsLUlla \a\,alelyryr hLulJL rvo\ I'dtalogr Ja sernalulrsle Na\,4telyn avalarsel olr-vat konferenss n avajaisvastaanoton yh-teydessa 3 3.1988 Konferenssrn osanoltaj lla olr kolrnen parvan alan t arsuus lu-tuslua arvokkaan keskushal n se nr erpustettu h n na),tte lypanee Ie lh in Naytte'y heraftr n.ryonteista huomrota, la vreraskrr-Jaan merkrtylsia kommenteista ylersr{nmalolivat Exce lent ja Inlormative Usea tatabolta esrtettirn torvolnus, etla nal4te yvors saapua er puo llle Yhdysva tola Tie

Srtr lolarsuus nslr l ! ! I |n ens mmarslen s rarmaLa slenAnrer kkaar m!ul1oa es l te eve naltely C ayton Hassa De awaren yl arp slossa ol v kkaan m elefkl n,

26

The nrain event on my vlsit was a Conference on lhe De aware settlement ar-ranged at Clay,ton Hal University of Del-aware Newark on March 3rd sth, 1988Tl-e prcpa'al ors lor Ihis 'lave beef torrgon for several years, and lhe co ord nationin Fro land has been hafd led by the Inst itute ol [,4igration, which has also mountedan Exhibr t ion of the Finnlsh migrat on tothe De aware River This Exhib tion, con-s st rrg of twenty panels of p ctures andtexts, also deals with the Delaware Finn shcontrbution to Amercan developmenland lo some extent wLth subsequent m -gra l ion There is a lso an ExhLbi t on Cata log and poster The Open ng oi the Exhib -t on was held in conjunct ion wi th the Op-enLng Fecept ion lor the Conlerence, onL4arch 3rd. 1988, and dur ing the threedays ol the Conierence the partrcrpantshad lhe opportunrty of sludying the Exhib '

tion 1n the rnJ.pressrve central hall The Ex'h lbton aroused lavorable reactrons ther-os l f 'eoLent ly occur |ng commenls i rlhe V sitors Book were ' Excellent and

The exh b l iDr b! t by lhe nsl hrle ol Mrgral rrn F nancl. .oncefning lhe em graton oJ the I rst F fns toAmenca Cla!, lon Hall . Unvefsry oi Deaware. wasan ohicct ol lr,,ely rrrler-.sl

dJste roa ^'as osanolla.a saaoa ostaanayttelyn tsel een Nayftely on esrlla Deawaren yliopistossa Newark ssa 321 3 1988. s f ler W ' l . r r rq lorrssa

Jd " ra ' l -do l l sest r muua lak in kunnes se on he na-kuussa 1988 taas Newark issa amelkansuona a sleT f 1r Fest )Jnian yl^teydes-sa Nlyoi-errir syhsylla ndyne y tJleeolemaan es l la mui l la paikkakunni la mm.Vapauden Patsaal a New Yorkissa. Suo-men Suur ahetysto Wash ngtonissa, jonnepyysin suuntaamaan ka kk tedustelut,koordino nayttelyn aikatau uja NaWelylleannettavana tunnustuksena on pidettavamyos N,4rs. Camille Julinin Kalrnar Nyckeltormrkunnan puheenjohtajan, tiedusteluasaada asettaa naltte y kterroksen ialkeenpysy/astr esl le Delawareen

Na)4telyn suomen- ja ruotsink elisenverslon avajaiset o ivat Suomen Delawa-re-paajuhlan yhteydessa F nlandia ta olla30.3 1988. Sen jalkeen nziyttely on esillaerr puo r l la Suomea. myohemmrn mahdol-lisesti myos Fiuotsissa

III NEW SWEDEN IN AMERI-CAKonferenssi, Delawaren yli-

' ln format ive" and the wish was expressed from many quarters that the Exhrb tion might tour various parts of the Unted States. One part clpant even enqu redabout purchasing the Exh bition personal-ly The Exh bition was on display at theUn versity of Delaware at Newark fromi\,4arch 3rd-21st, and then in Wilmingtonand possibly elsewhere, betore be ngtaken back to Newark for the Frnn sh-A-ner caf cornnLni lys F,nn Fest ce-ebrat ions in Ju ly 1988 Later 1n thefa , the Exhib i t on is to go on d isp ayat other p laces inc ludlng the Statuerf Kubertt ub New York. The tneraryf o r t h e E x h i b t o n s b e i n g a r r a n g e dby the F nnish Embassy in Washington, towh ch all enquiries should be addressedFurther recognition for the Exhibitionca'r"re lro.n Mrs. Camrlle JuIn Chairperson of the Kalmar Nyckel Committee, whohas enqu red about the possibility, afterthe Exhlbit on has completed its tour, ofmount ing i t on permanent d isp lay in Del -aware.

In F nland, a version of the Frxh bition inF nn sh and Swedish was opened at themain Delaware ce ebrations, which wereheld at the F n landia Hal l ln Hels ink i onN,4arch 30th 1988; th s Exhib l t ion wi l l ia terbe on disp ay in various p aces in Finlandand possibly later a so rn Sweden.opisto, Newark 3.-5.3.1988

.! t ' ! , o' , , ' ; '{ l t" ' I l

a t* j &

i ,; ' l"IC(I

2 7J.*

Tahan proi Carol E Hoflecke n iohdo lajarlestetlyyn konferenss n osal|stu y300 henkea Luennoi ts lo i la o l i 24, los la13 Yhdysval oisla seitseman Fuotsistakolme Suomesta ja yksi Norjasta. Seuraa-vassa tarkaslellaan vain Suomen kannailamrelenk nto s mpra a ustuks ia.

Ruotsalaiset tutkijat

Professor Slen Carlsson Uppsalan yiroprstosta esr t t i Studia General ia ' luennos '

saan yeiskuvan Urden Buots in" h is tor -

asta ja err rs tkrkunnLsta. Karkkraan 'Uu-

teen Buots in" muut t i no n 700 henkealos la naisa o l 200. Kuol lersuus o l suursamorn lakars npaluu la karkuruus vars ln-k in eng ant a s n s i i r tokunt i n Car ssoninmukaan suomalars a o l i 20 - ta ?6 pto-sent t ra, los Varmlannrn suoma a set aske

De rwaren yloprston tar eslbman konierenss n lohlal. lna lomrf Jl Caro E Hoflecker vreressaan prolSkr r Car ssor Uppsa.rsta

taan r rukaan Kun v i tme nen atva "Mercu,r rus to l lahes 100 suomalarsta i la va in 4ruotsalarsta) s r to a ls ta v 1655 suorna-lars len osu!s kasvo 36 prosent t In Tal -

28

New Sweden in AmericaConference at the Universitlrof Delaware, March 3rd-5th,1988

Th s Conlerence had been arranged byProlessor Carol E. Hotfecker and was atlended by over 300 peop e. There were24 speakers, o f whom 13 were f rom theUnited States, seven trom Sweden, lhreefrom Frn and, and one from Norway Theto low n9 report concentrates on tnosepapers which lvere ol particular inlerestf rom a Fnnish perspectrve

Swedish speakers

Professlrr Sten Carlsson from lhe Unrver-srty ol Uppsala gave a Stud a Genera|a

Prol Caro E Hotlecker lhe cha I person o{ the conference at lhe OL. aware l lnrrersly trrd pr!-1 Sl-onCarsson from i lppsa a Sweden

lecrure oller ng an overall survey ol tnehrstory of New Sweclen and lhe var ousexpedr t ons tLr the colony Ihe tota lnumber of se l t ers andrng n l ' lew Swed'

)

la sten prosentti askulen es ttam sel e emrelestani o le peruste ta vars nkrn kunCar lssonrn mukaan va n 164 henk 6n e l l24 prosenl rn osa ta l redetaar joko syn-tyma tar lahtoparkka Yhta hy / n vortatsr nperustella etlzl koska vr me nen lava ssals palJonsuomaasa hetao runsaast i' ryob o \d,ce^l - ' l r t t SdADLft€tSSd oi-

vossa Car lsson n mukaan 15 prosent t ias tora s sla o h o'ors,n A ar ko-d sla ldlsaksa ais a Puhujz lanr main tsematta, etta Hol lannrn val an rkana 1655 64 lsrae-e mrT er aretet t r r r R-o ls I r Jar , /dd 'ndansuomalarsra siirtokunlaan la heita saapulk in 100-200 henkea, paaasiassa v. 1 663.

Carlsson n rnukaan Uus Ruots -s r'tokunta kasrlll karkkiaan 1 200 henkea1600- uvun lopu a Yhdysval tarn lsena styessa v. 1776 ruotsa a nen vaesto kasiftno n 2 000 henkea e l 0 ,7 prosent t ra s i rIol,u'llren srlio se:ta 300 000 l-erger ",a-estostar. Mr loonren anrerrkkala slen suku-juuret johlavat Delawaren joen laaksoon.Frstor or ts a le on r ic enhr ,n lorsta fdhdahistor a rset tapahtumapaikat la todeta, et-ta nykyrneo sukupolvL pLtaa nLista h!^/anhuolen. Lopuks Car sson totesr Yhdysval-ta n ju is taneen vuoderr 1988 'New Sweden vuodeks

Dos Hans Norman Uppsaan yl oprs-losta kais ttel "Uusr Ruots" siirlokunlaalaruotsala isen la suomaarsen kansa rsuuden sailym stti. Normanin mukaan suomala is ten osuus sr (okunnassa lsaanry vuosen myota. Ensmmanen Ame(kan'kuume" koetti n Fluotsrn suomalarsseudu -

a Ja a lko kaukos i r toasuuden t radr t ro"lVlercunuksen ' matkustalista 90 prosenttia o i suomalaisia. Funsaasti suo{nala s asaapr '664 ls 'ae Hpl^ . t rser varvaa-n 1aHan o i ens imma nen ' jenkkr '

la enstmmainen sir(olarsagentt Buots ssa. Suoma-laisten osuuden kasvua kuvaa se, ett,i kuvernoofl Flrs ngin palatessa Fuotsflr v1655, s l r tokunnassa o i 300 asukasla Jasen joutuessa englant as l le v . 1664asukkai ta o l i 600 Si i r tokunnassa o l vahan nals a lotka use n]mrten av oitu vat18-22 vuoden iassa. Mrehet o l va l 5-10

en was around 700, of whom 200 werewomen. The morlal ty rate was h gh, aswere also osses through return fiomeand through deser l on, espec a l ly 10 lheEng sh co onres Carlsson estimaled theFinns as compr is ing 20 percent o l theqal arq ^r 'A ne .onr i f lhe Varn] la ' td

Frnns are rncluCed The 11nal shlp lo arflvethe "Mercunus ' , landed in 1 655 wi th 100F nns (and only four Swedes) br ing ing'he f nn,s l^ propor l ,o ' l Jp lo 36 pe 'centO o r r o r l ; n o c q , , . 1 a q . l t p < p a 1 6 h o w e v e f

In my op nron unlus l r l ed, especra y srnceaccord ng lo Car lsson lhere are only 164persons r .e 24 percent , concern ngwhom nlormat on is ava lable for theirdate of brrth or place oi origin. lt would,1or exampie be equa y lustrlied to arguethat f the l nal shipload contained such ahgh propor ton o l Fnns, they probablyconst tuted a h lgher propor t ton amongthe ear l rer arr rva ls as wel l Car lsson a lsoc lamed that 15 percent o l the set t lerswere Dutch or German rn or g in, but hefa led to ment on that during the perrod olDutch ru le 1655-64, lsrael HeLminen wassent to Sweden, where he recru ted 1 00-200 F nnish set l iers ma n ly in 1663

In Carsson's eslrmate the population ofNew Sweden at the end o l the 17th cenlury was around 1200 Al the t rme of theAmerican Declarat on of Independence in1776, the Swedes amounted to about2000, ie 07 percent of the 300000populatron at that tLme There were mrl-iions oi Amerrcans whose roots went backto the Delaware Valley he conl nued. ltwas nteresting for the h stoflan lo see thesites of h storical evenls and to observeinal the present genera l ions were st r l lakng care oi lhem Car sson concluded by

a udrng to the dec arat ron of 1988 by theUn ted States as the "Year ol New Swed e n

Dt Hans Norman, of lhe Un versrty ofUppsala spoke about the New Swedencolony and the preservation ol Swedshand Fnnrsh nat ional rdent ty . Normanconsrdered thal Finns maoe up a sleadily

L2S

vuotta vanhemp a mennessaan natrn s nNormanin mukaan v 1670 i 700 e l o l lu lrnrtaan s rtolaisuutla Ruots sta De awa-reen. Toteasin ku i tenkn et ta v 1678suorna a inen chls tof fer Hnderson Ha-s nglandista muutti Delawareen ia mu tak in lapauksra l ienee o l u l S i r tokunnanvak luku o vuosrsadan va hteessa h e-man y l 1 000 henkea seka lsaks mu hrnsrrrtokunlIn menneet

Dos. Stellan Dahlgren Uppsa an ylop stosta kas tlelr Johan Bis ng a Ruolsin valt ro ta la kauppayht lo ta. 'Uusi RLiotsr" '

kauppayhti6n tavortteena o i Ruots nmahd n ja vaurauden lsaaminen Se o l isu le t tu (c osed) yht o lossa mm Vr pur nkaupunk o r osakkeenomLstalana lahinnatupakkakauppaan [tt].v en odotuslen ta-k ia Vuos na 1654-55 yt r l ro omaksur nr-men "Amer kan kauppayht io ' ja s la o ledeilgen lupakkamonopolr [4Lrulamanvuoden ku uttua yhtrd kurtenk n lakkastormrmasta

Amerikkalaiset tutkijat

Pral Peter Wacker Futgersin y|optstostakasLte r 'Uuden

Buots in s i r tokunnanasukkarden silrlymrsla nykyrsen New Jerseyn a lueel le . Ka kkraan noin 200 suoma-la S ld ra lUu l5a ld l r r d ase .LL r , Je dwa 'e lOe1

tapuoie i ie 1600- luvul la Taal la Inetsren5vodyl la 'nrn l . r o , (es l 'o ,1en aarar-muoto la suoma a nen kulttuuri ol ruotsa-arsta hallrtsevamp

Charles T. Gehringtn, New York StateL Irrary, esrlelmasla ilmenr, eta ho lant aiset ovat New Yorkrssa lo hyv n p tkaan dokumentoineet la tutk neel hollant la staasLllusta Amelkassa llan lotesr, etla hoJ-l d ' ] t r d S L l d o I e ' ] T n n ' - , s a l a : t c r S a a p umlsta ollut puolenloista vuoden alan asu-iusla Delaware-joen varrella Kun UudenHo ann n kuvernoor Peter Stuyvesant v'655

saaPL vd l l o r l l d ' ndJ r ' r L . ' l sd a s asrrrtokuntaa hanella o se tseman atvaala 300 mresta In taanen sodanuhka pa-koll hanel pian palaamaan N,4anhattanilleM kal loku arkoo larkernm n tutk a De a

30

increasing proportron ol the colony lt wasthe areas of Finnrsh settlernent rn Swedenwhere the first 'Amer can lever" hadsl ruck and thus star ted the t radt ion ofoverseas migrat on 90 percent ot thepassengers aboard the "N,4ercuflus' hadbeen F nnish, and a fur ther rn l lux of Ftnnsh set t lers had been recrur ted n 1664by lsrael Helm nen, the lirst "Yankee" andthe frrsl rmmigralron ager-rl in Sweden TheIncreasrng proportion of Finns rs il lustrat-ed by the f gure of 30(, settlers in the col-ony when Governo' Rrsrng returned toSweden in 1655, rompared wi th 600when I passed into Eng ish hands n1 664 There were few women among thesettlers, and most of these married at theage ol 18-22, whereas lhe rnen were 510 years older at marriage. Norman stated that between 1670 and 1700 therewas no 'l.rgralron lror Sweder lo De a-ware, though I shou d point out that in1678 one Chr is tofJer H nderson, a F innl rgrn l la l5 ingland. d d q,ove lo De awareand there may well have been othercases. The population of the settlement atthe end of the century was just over '1000

In add tion to which there were thosesettlers who had moved 10 other colonres.

The topic ot the paper by D( StellanDahlgren, of the University of Uppsalawas 'Johan R s ng, the Swedish Govern-rnent, and the Nilerchant Company' Theoblective of the New Sweden Companywas the promolron of Swedish power andprospeflty lt was a'closed company', nwh ch shares were for example taken byihe C ty of Vyborg (VrrpuriJ, mainly on account of the prospects for the tobaccotrade n 1654-55, the Company took thename The Arnencan Tradrng Company,and retained ts tobacco monopoy; llut/v thrn d lpw y'ears t had ceaseo Io eyisl

American speakers

The topc taken by Prolessor PelerWacket, ol Butgers Universrly was themovement of settlers from the New

)

i

IIIIIIIIL

ware-sllrtolarsurlla. hanen tulisi pyrkia yli.te styohon prof. Gehr ng n kanssa m hrnhan mo ttl o evansa halukas

Ptal I erry Jordanin, Teksasin y rop stosta, es le lma perustur hanen yhdessaMaiii Kaupsrn kanssa krrioillamaansa jatJdr t . l tadt pa (Js\ i1 otcvaat K[ .aa' l' American Backwoods Frontier" Delawa-re s rtokunnan painop ste o i ralaseutu'asutuksessa ja siina olr suornala nen elementl ruotsaiarsta hallrtsevampr Tan-ia olr)a!o la sra Ja \ar ia 'd i - la a '1 . Lpera. r o levaaku tluuflperintoa, jonka myohemm n mmir ant arset la skotlant a set uud sasukkaatomaksu vat Esimerkkela tasta tradrl ostaoval Joroan n mukaan.1) Hrrs rakennukset la er ty sest r V muo-

tornen n u r kkasalvostekn ikka, loka onoe d s,n qLotc I d NorlaT ,,a \e la d da luee l la .

2) Rakennusten Katlorakenteet K eltemana Georg assa 1/00 luvul la tehtyrdl.ern-kSp'r katlo -nJiSlLftt vaslaavaasuomalaista verta lukuvaa

3) Proneeralan amer kkala sen hrrsr ta-on pohlapi r ros { i loorp iansj nurkka-'dr L urroan o s , 'Jorra la spera re.

4) H rs sta tehty tilapaisasumus, aavul5-n 'p ' s l a f lv l . iossa yf s i se ra avo," .o s l m y o s s u o m a a s t e n A m e r k -kaan tuoma

5) Pu uar tarakennelmal ( ra Jence la srksah ferc. ) o ,q iva l n /o \ SLona arspera s a. a lufper ' r ehf a lappa a " rerporoa oan mu unnetnra.

Jordanin mukaan suomalaLner ' r ku l l tuu-| 'pe ' . to Dp dware ' , ] ' tL-aArrer Lal -aJaseutuasLrtuksel e on (r ul suur. N,4enestyk5 e 1 S e I / S O l 5 e , f a S L O n d a r s e a l r a l

sut o rval rnu 1a paieflrp a ' Uuden Buol-. r 1 . . ' r r -on ,o dad^ l ,d lsoa u lo-Lreer/ I'ol. o -a1te'een Ja ldma ol sLo'ralanen erka ruotsala nen kontr buut opaaftr Jordan esrtyksensa

Amer kkala nen aktmtes Peter Cragsd'lot ^le,,dTqa ^'oo' l l tcJl-t ' - Istor dr JL,tutk neerrsa kuuden vuoden ajan Delaware-srrrtola isle n sukuja. Han on itse SvenGunnarsson n ( i lm suoma a nen) ja Olol

S,"reder co ony r,o lf 'A Iprr tory o{ pres-ent day New Jersey Altogether dur ngthe 17th century about 200 Finnish andSwedrsh co onists settled on the eastoar ",s of ll-e Dcldwd'e R ver Foresl nusirandry'"vas lhe nrain torrn of eccnomrcactivrty, and F nnrsh culture was strongerthan Swedish

Charles T. Gehring, ot the New YorkState L brary, spoke aboul lhe ong tradiI or ' ) L , l do( Jrp. la 'on and resea' ( i by't-o D.ltc'r r \ew vorh

"lo DLtcl^ setlle-ment n Amerca He pornted out thatthere had b,een a Dutch sefllement on theDe aware Rrver about a year and a hal lpflor to lhe arrrval of the Swedes. Whenthe Governor ol New Ho land Peter Stuy-vesant, arrved n 1655 to lake over theSwed sh colony he came with sevensh ps and 300 men but the threat of warw th the lr-ldrans cornpelled hrm to returnto N,4anhattan Anyone ntend ng to nvest gate the Delaware mlgrat on rs invited tocontact Professor Gehr ng, who wil bepleased to collaborate

Professor ferry Jorclan. of the Unrversr-ty of Texas, gave a paper based on thefor thcoming book which he has recent lywr tten in collaboration wlth [,4aft Kaups,The Ame can Backwoods Front er ' The

rlrarn locus of colon zat on on lne Dela-ware was on frontier seftlernent, wherethe F nnrsh e ement outweighed theSwed sh. This orrg na y Savonian-Kare i-an cul tura l l rad lon was subsequent ly a l -so adopted by flsh and Scott sh settlers.Jordan offered the fol owrng examples olt h s t r a d t o n(1) Log construct ion especia l y the V-

shaped cornerframe technique, or g-natrng lrom the border country beLrvoc r Sweoert aro Norway:

(2) Rool design: a roof form l rom Georgian the 18lh century is unquest ionablyfemin scenl o l corresponding F nnishdrawrngs

{j) tloo'Dla1s ot Arrer can oroneer logcabrrs wr l f ' lhe i r corne, l r rep lacesprobab y of F nnish or g n,

J I

Sl ,p1 , i r ̂ p la ,ne1 Cra,g to les, . ena genealogrnen lu tk mus on vasta v rme sen 10vuoden arkana lsaantyn)4 vanhan Delaware asuluksen osalta Han tolesi myostehtavan va keuden, sr l a 1/3 s r r to larsrstaol i se l arsa, jorden etn is la akuperaa taedes n ma er oe vor tu se lv t taa

Cra g korost et te i 'Uus Buots i kuol lu tv 1655 {srael Helms (Helrn nen) to i v .I663 norn 100 s r r to la is ta mika o I suunnv/' l terruirt 'cr ryn r lci Ta.ndT Jd.reer1 Iaoal

tui uonnoll sta vak luvun kasvua mrta tosrn hrdastr narslen vaharnen lukumearraTytot nai t r n usern 18-vuot arna la mor l lao l r 1 0- 15 lasta i Kuol lersuus o l r myos suur ,onnettomuudet olrvat yle sra, la monel a oelarnansa aikana 3-5 av opuolisoa Olrpasuornalarse la Evert Hennchsonrlla kaks -krn puollsoa yhla a kaa, kun vanha va rro5a<lpJr ds ler /arqsd lver . r r us ld va av 1655 Hol lant i la s len la eng ant i la is tenv ranomarsten o h!^r'aks!4tava Everl lheFinnin" kaksr varmoa. Miesta syy4ett Inluoppoudesta la paho np telysta la tuomllt in karkoitettavaks . nrutta paatosta ei pantu lormeen

Crarg kertoi kolme eslmerkk a UudenFuots/n p oneerelsta, lo sta yksi olr v1640 toisella retke la saapunut PeterGunnarsson Rambo Pasllr Rudmanrnkirkonkirlolen mukaan han kuol29. 1 1 698 85 vuoden jkarsena la hanel talai ne la po kaa ja ko me tytarta. Han olikotolsin Hlsrngesta Goteborgin lahrsloltaVuonna 1947 han o avro tunut Br i ta lvat ts nlyltaren kanssa Rambo tormr Upplannrssa mm. tuornrors lu imen jasenena la o Ikuu uisa vreraanvara suudestaan OltuaanArnerikassa y] 50 vuotta Fambo sa sls-ko l taan Goteborg is la k r jeen, mihLn hanvaslasr v. 1693 kertoen elamastaan. Prantaman ja keen Rambon varmo kuo i L aps , l l : n l . r , . r p l na . l r - p t Y l< . r t v l o iS la O lnaimissa Lassi Cockin kanssa.

Crarg er puuftunut Peter Rambon syn-typeraan Omassa puheenvuorossan to-tesrn ette{ se, etla Rambo tuli Hrslngesle laeta hane la 50 vuotta myohemmin ol Goteborgrssa asuva srsar', vre16 sulle pois sita

(4) Hunter shant es, Le. temporary t im'berDL l l shel lers w th one s ide oper .thoughl to have been introduced toAmerca by Frnns,

(:t) Farl fences and zrgzag lences, alsolhought to be of F nnish orrgrn posslbly adapted lrom Lapplsh reindeerpens.

Jordan argued that the Delaware Finn-sh in f luence on Amer can f rontrer cu l turehas been very great The secret of thissuccess was that the Frnnish solutionswere better. Ihe hentage of New Svredencan thus be seen as extend ng over theent l re cont inentr b l r t th s was a F nnishnot a Swedish contributton Jordan con-c uoeo.

Peter Cratg, an atlorney, desc bedhimself as a "rnoonlighl hlstorian whohad spenl srx years rnvestrgatrng the genea ogy of the Delaware setl ers. He him-self is descended from Sven Gunnarssonlev denl y a t r nr l and Olo l St r e . Crargpornted out that rt is only durtng the laqtlen years that genealogrcal research ntothe older setllement on the Delaware hasbeen carned out on a larger scale Healso spoke of the drflcullies involved,s lnce for exampe for one- thrrd of the5el t ars , l .ere rs no l tornal o , cotce.nrrgthei r orLgrns or even thei r names.

Crarg stressed lhat New Sweden didnot dre out rn 1655. In 1663 lsrael Heln-rs(He m nenJ had broughl another hundredsett ers, the largest single group to arflve.Thereafter there had been natural popula'tron growth, although th s had been ham-pered by the low numbers of women.Grr 's were LSJar ly md f led at tne age o l1 8 and many had 1 0- 1 a children Morta i-ly was also high. accioenrs we.e rreque'lt.and many were marr ed 3-5 t imes. OneFrrnrsn sen er . Ever t Fenr cnson, actJa ,yhad two wives at the same t me, when hislrrst wife arrived wrth therr children aboardthe ' lvercunus" in 1655, and the Dutchand English officials had no choice but toaccept Evert the Finn's two wives. He waslater charged with drunkenness and caus

mahdo lisuutta etteik6 hirn o||s ollul alun-perin Suomesta kuten vaimonsak n (es m.Norberg n vaitosk rja Uppsala 1893)Asra vaatisr vrela irsatutkrmuksia.

Uus t ie to o l i myos se, et ta tunnetunamerikanruolsalarsen kemrehen la hotel-lincmrstajan Curtrs Carlsonin esr-rsa olrSuomesta ens n Fuotsr n ja sielta Delawareen muuttanut majata onp tajja. CurtisC ar lsor a pdelaal enkd r 'araf .ar rhpa' laan'leflkanruotsalarsena la muutam a vuo-s a s tten hanet ni nettr n Fuotsrssa vuoden ruotsalaiseks Amerikassa LopuksPeter Cra g torvor, efta 50 vuoden kuluttua400-vuotisluh ssa tiedetaiin as at nyky statarkemm n.

Suomalaiset tutkijat

FK Rtsto Ptkkolan. Turusta aineena olr mrten ruotsa arset la suoma arset sopeuturvatuusrn o o h n. Pol i i t t lnen va ta la KUi t tuurerval ku lkeneel kas i kadesse la samana,.d \ oS t t Dc lawa te \ \ . r t Lo l sa a tne ' l l dsuomaanen kul tuun kukorst r vasta senld keen, kun srr r tokunla o l ensrn menete l ,ry hol lant r la is l le (1655 j la s t len eng antr -tas l 'e (160.4) Su"r n ̂ 52 /dpstost ; -aapur vasta virmeisi d ruotsa a s lia ia vor a{ Orn 1654 lv lerc l r r ius l655J i rerustuen lsrae Acre uksen teokseen vuodelta1756 ia P Ka m n par vaklrlorh n ,"/uosiila17d8 5.1 Prkkola toresr engian!larstLrmlsen alkaneen iapahlua selvast vasla1 7C0 iuvun a lusta laht ren

Prol Juha Penttkenen. Hels noin '. h-oi, stosta kasrtte suornalaisen kulttL.rufirrsi rtym sta Savosta Keski Skand nav an. " , l t a De a r ' r ' d rea r / LS sy l < , o ' r u 4 , r l a 'a r t 5 e l a , a t a S p l p l - - r n r o l a O 5 ^ ( - a

Amandus Johnsonin lu ka is tessa i l ,JdenR!. rots n ' hrs lor iansa v 1911SuDm ol ost',/e naran keisarkunlaa .Suomalarset oval(aLrlta hrstor ansa ol eet inelsasuomalasra Lenes jokarnen sukupoivr jcurur ko-'.emaan Socliln (1rol je rtaralan Sr rtyessa- t ' l r sP l - nJJ l t va t O IO a r l ee . l l a ' t l aa t./b, , lO Oli r l ,n.r, ,aa.d -n.n qav^S>a .,de(lOmLrLrtl Kask lalouden iak a use n 1 0- 1 2

Ing bod ly harm, and was condemned todeportation, although the sentence wasnever carneo oul

Craig described three examples ot theNew Sweden pioneers, one of whom wasPeter Gunnarsson Rambo, who landedwr lh the second expedi t ion in 1640. Thepaflsh records kept by Pastor Budmanstate that he died on January 29th, 1698,al the age of 85, leaving four sons andthree dauhters He came lrom H srnge,near Gothenburg, and in 1647 he hadmarr ed Brita flattsdotter ln Uppland inSweden, he had been a local magrstrate,and was famous lor hrs hospitality Fiftyyears al1er his arr val In America, Ramborecerved a letter lrorn his srster n Go-lhenburg and n 1693 he repied re-countrng lhe story o{ his llfe. lt was soonal ler th is that h is wi fe d ed Thei r chr drenhad large fam lies One ol the daughterswas marr ed to Lassi Cock.

Crarg d d not deai wrth Rambo's ethnrcor g n In my own acidress i pointed outthat nerther tha lact that Bambo had comelrom His nge, nor ihat fitty years later hehad a srster lrvrng rn Gothenburg, ex-c luded the possibr l ty of h is be ng Frnnrsh,,rke his wife (cf. Norberg's doctoral disserl i l t ron, UDpsala 1983) . Fur ther investrgatron rs needed o l th s questron.

ajire new prece ol infcrmation was lheI;rcl thal the lamolrs Swedish AmencanLJSrnessrran and note l owner, Cur t rsCarrson, was descended from a settlerrvno nad l rst eft F nland for Sweden, andlrren moved on to Delaware. Curtis Carison s considered to have been posslblyine wealthrest Swedish Amencan, and alc /v !'ears ago he was named n Swedena3 Swede of the '1ear n America"

iI conc us on, Peier Crarg added that in',l lV v-ears iime, at the quatercentenary:€ ebratlons more wrll be known

Finnish soeakers

ihe topic dealt w th 6y Rista Pikkola,ltomI urku, was the adaptat on bv the Swedes

33

vuoden valern. Taalta suomalarsra alkormuut taa Fuots i n vuodesta 1578 laht enSyyt ol vat la oudelIsra 1a pol rttisia Lrsaksvaltrovalta rohkarsi narta nluuttoja Lansr-Ruotsin keskiosa muistuttr Savoa Ruotsinsuomalaismelsissa vaesto lisaantyj, la1600-Lrvun puol'vdlrssa taa'ta mLUft, sato.ja suomalaisra Delaware-1oe1le Amerikkaan

l\.4yos uudempi Ruotsin Amerikan sirrto-la suus 1 850- luvul la a lko i Buots in suoma'laisseuduilta Savosta Ruotsln kautta De-lawareen slrrtyneen suomalaisen kulttuu-fln elemennela ohvat savon murre, savu'pirtt, metsastys, kalastus, kaskenpoltto,shamanrsmr la tietala-parantaja pernneSuoma aisten oli helppo sopeutua Ame-' rhkaar s" lA heidan e lamanlapansa o l llahersla sukua rntraanlen elamanmuodoi-le

Ldhteet ia tutkimustarpeet

Konlerenssrn viimeinen Jakso kdsiftelrlahdeaineistoja ja tulevla tutk mussuuntta.

Professor Richard Waldron, New ler-sey Hrstorical Cornmission, tarkasreI aslaa amer kkalarsesta nakokuLmastaAmandus Johnson n paperit Balch Inslr-tuutrssa Philade phtassa tultaneen saamaan nykyista vapaammin tutkijo denkiiyttOon i\,4yfs Ruotsissa Norman laDahlgren pyrkivErt julka semaan kuvernoori RisingLn paivakirtan. Yhdysva loissaon van vahan "Uuteen Ruots i in ' kohdrs,tuvaa tutkimusta, erityisest kulttuur inkohd slJvad lv/oskAar an-err^.dla s ssakoulurssa er riitavasti korosteta Delaware-asuluksen merkrtysta. AmerrkkaaistentLr lk .orden Lan' la l la o ' sr tar Ieata AaJ. l tJaRuotsissa olevia keske sia ahteita N/yosmuila kaannosprolekteja voitaisrrn toteut-laa. Omassa oJheenvJorossan r"yohemmin suositte in S llmosen tutkimustenkaiintamrsta eng annin krelelle

BOrje Westlund, Kun nkaallisesta kirjastosta Tukholmasta, kasiteli Fuotstssa oy!^/aa lahdearnelsloa la totesi keskeisena ne sion olevan Ruots n va tionarkistossa

34

and the Finns lo therr new surroundingsPo rtrcal authonty and cu ture were out ofphase with each other, and both Swedlshand Frnnrsh cul ture began to f iour sh onthe Deaware only after the colony hada ready passed into the hands ol theDutch (1655) and then the Engl ish (1 664) .The majorty of the settlers landed fromthe last two Swedish shrps, the "Orn" in1654 and the "N4ercur ius" in 1655. Onthe evrdence from the book by lsraelAcie-l ius n 1756 and the drar ies kept by PehrKalm in 1748-51, Pikkola concluded thatangIcrzat,on had n{)t taken place untll at-ter '1 700.

ProJessor Juha Penhk1inen, from theUniversrty ol Helsrnkl, spoke on thetransler of Finnish culture from Savo inFrnland via Central Scandrnavia lo theDelaware. One reason why the Finns hadeariier rece ved little attention was the tactthat in 1911, when Amandus Johnsonpublished his history of New Sweden, Fin-land was slrr pa'l ol the Russran Lrrp 'eThroughout their hrstory, the Finns havebeen "forest F nns". Virtually every gener-ation was caught up in the suflerings ofwar, and the sh fts of the eastern frontierled to people loo moving either eastwardsor westwards The populat on was mobile,and in Savo, for instance, where burnbeat-rng was pracfised, people moved on at10-12-year in tervals . F inns had begun toemigrate f rom this region to Sweden f rom1578 onwards, lor both poi tLCa and eco-nomlc reasons ano were atso encour-aged lo do so by the Swedish Govern-ment Western Central Sweden was verysirn lar to Savo, and in the lrinn sh forestsol Sweden lhe populatron grew. In themd-17th century, hundreds of theseF nns then moved to the Delaware Riverrn Amer ca.

The ater wave of emigrat on fromSweoen to Amer ca r r t l^e '850s, a lsobegan in the Frnnish forest area Culturalfea'ures lahen wlh Il-em 1o Arreflca bytne lI rrsl^ moveTnenl lrom Savo vraSweden included their Savonian dialect,

Tukho massa. Taaila on parhariiaan esrllaKal Tarkiaisen suunf rtleiema 'Uulta

Ruots a" kas fteleva naltely Kunrnkaalli-sessa k rjastossa Tukholmassa on lahinnaparnettuja teoksia ja eraita kiis k rlo luksiaMyos kirko lisrssa arkrsto ssa on arhettakoskevaa ainerstoa. Ruolsrssa arkistorna-ler aa I on vapaasti saalavrssa la kop orta-VJSSA

Suomen osal ta ahdeainersto- la tu tk imuskatsauksen esitt loht Olavi Koivu-kangas, Siirtolaisuus nstrtuut sta. lMyossuomalaisten osalta keske set lahteet oy-tyvat Buotsin ia USA:n art stoista. Jonk nverran ahdea neisloa lo!4yy myos Suo-mesla ennen kaikkea Vall onark stostaHe s r-rgrsta

!rsloflogral sessa katsauksessa Iotes nAmandus Johsonrn kr nnrtlaneen li an vahan huomiota suomalarsIn. Amer kan-suomala set S. l lmonen, John H. Wuor inen ym. ovat k rjoittaneet Delawaren5-o 'nalars,s ta. VJna p i o le yh laan a ikLoe-rarsarneistoon perustuvaa la Suomestakasrn lehtya tutk musla tastar aiheestaSuosrllelrnkin tallarsen lLtkrmuksen tekemrsta lahivuos na. Lopuksi krinaessansuomala sten puolesta hyvrn jarjestetystakonferenssrsta esitin torvomuksen, ettaseuraava De aware-konlerenssi voitarsInjarlestaa 3-5 vuoden kuluttua Uppsalassatar valtionark stossa Tukhoimassa

Loppupuheenvuoro

Korferenssir oppL,yl-le^rvalonsa profC A Weslager alo tl muiste ema la vuo'den 1938luhla suu<sia, kun prnss Ber tla presrdenlt Rocsevelt o vat ankarassavesrsateessa luh rila. Weslager antoi tunnuslus la ruotsala s i l le ja suomala s l le , lo l -^a o l va l O r rdksu ree l h^ T e ' g dT '1 l l . A

e nWes ager lotesr konferenssin ann n

epatasa seksi Va n 10 es le maa 24:sta ollnwa

Weslager korost r ruolsrn ja hoi annink e esta kaannettavan ahdemater aa in

rhe tr'lnrsh s'nol.ef .rl f untrng, fishrngburnbeating, shamanrsm and the sooth-sayer-nealer trad t on it was relative y easy for these Finns to adapt to life in Ameri-ca, ior iherr way ol li le was not dissimilar tolhat of the lndians

Sources and Research Needs

The f nal part of the Conference dealt wrthsource matera ls and the drrectLons lorIorthcoming research

Professor Bichard Waldran, of the New,lersey F]istor cal Comnr ss on, otfered antr-'.tpr.a'r oe <DAl ,/e The papers olAmandus Johnson, at the Balch Inst i tu ter l l Phr ladelphia are probably 1o be mademore readily accessibie for researchworkers Simr ar ly , n Sweden Normanand Dah gren are hoprng 10 pub ish thedranes of Governor F srng With n the U--]rlao SIales lnere rs re'attvely tt e re-search concentrating on New Sweden,espec a ly on r ts cu l ture, nor is enoughemphasrs p aced on the Delaware settle-ment n Amer.rcan educat on ll wou d bernportant, lor the Amelcan researchers,lO have lne rrarn Sweorsl soJrces trans-ated Other translation projects couid ai-so lre sel up, and n my own contribulioniater on I recommended that S. l lmonen'sInvestigations should be translated ntoEng sh.

Borle Westlund, f rom the Boyal LibraryIn Stockho m, spoke about the sourcemateras to be lound rn Sweden, andpornted out that the crucral sources wereIn the Swedish State Archives ln Stock-holm, where the New Sweden Exhibitiondes gned by Kari Tarkrainen is currentlyon d splay The Royal Lrbrary in Stock-holm ma n ly conlarns pr in led and a tewmanuscrpt sources Relevanl sourcematera is a lso to be found in church re-r oros In Sweoen, arc'ltve 'nate a ts tree-ly accessrble and avarlable for copying.

A sJrvey of soJrce 'natefla and research in Fin and was ofrered Ey Dr OlaviKoivukangas, of the Instrtute of M gration.

35

merkrtysta jatkossa tarv taan amerikka ar-s a tutkrlorta varten kaannoks a myos ruotsista ja suomesta englannlksr. AmandusJohsonrn ruolsinkieIsia papere ta onmyos muual a kuin Balch Instltuut ssaAmerikkala sia tutk mustu oksia tul s i o l lanyky sta paremmln saatavrlla Skandrnav -assa. On v ela paljon tutkittavia kysymyk-sra. Wesrager ,oha rlse arxoo ialkaa a rle:-

la kasitelevia tutk muksiaan, p tr konlerenssia kokonaisuutena hwin st imuloiva-

Delaware-konlerenaa,n yf,,"yO"aan r nrf -a o l r I r ld iSLrJS IJ ILSIJa nrstor ,ar .sr rn mL.S-tomerkkelhin ja valokuvata n rta Slrrtolai-suus nstituut n arkistoon. Naista rnainittakoon vanhat / ivk , rko l la n 'der hautau.maat, N4orton Hornestead ja John [,/orton n hauta. New Jerseyn puole l larnrelenkrintorsrmmat kohteet olivat F nnsPoint , lossa on s isa l l issodan hautamulstomerkkr seka Mullica River la Mullca Hill.Suomalainen Erik lvlulllca la hanen kakslpoikaansa ovat saaneet nimensa NewJerseyn ka(alle. Delaware-asutuksenjaante siin, ja erityisesti hautausmaih n,l)ererty''rirer ede'ly.tla's prlempea oles-kelua paikakunnal la

In conluct on wrth the De aware Confer-ence, I also had the opportunity to visitsome ol the histoflcal monuments andphotograph them for the archives at theInstituie of Mrgration. The monuments vi-srted included the old stone churches andtheir graveyards, Morton Homestead, andthe grave ol John [/orton. On the NewJersey srde, the most interesting placeswere Frnns Point, where there is a memo-flal bunal ground from the Civil War, andMul l ica River and Mul l ica Hi l l , where theFinnLsh settler Erik Mullica and hls twosons have been commemorated on theNew Jersey map. An adequate sludy ofthe remains of the Delaware colony, andespecrally the graveyards, however,would require a longer vtstt.

36

The central mater als for Investigating theF nnrsh mrgratron too are located rn ar-chives in Sweden and the United States,although a lirn ted amount of mateflal rsalso to be found rn Flnland, mainly in theL n'']rsn Slale Arcnrves .n Felsinki

In a hrstonographrcai survey, lpo intedout that inadequate attent on had beenpald lo the Frnnjsh settlers by AmandusJohnson. Finnish-American authors suchas S lmonen, John H Wuor inen, andothers have wntten about the Frnns onthe Delaware, but there s stil l as yet notone study carried out in Finland based onorig nal sources, and I urged that such annvestrgation be ur'rderlaken within lhenext lew years In conclusion, I olferedthanks on behalt of the Finns for a well-organrzed Conference, wrth the hope thatthe next De aware Conlerence might bearranged in 3-5 years' time, at Uppsala orat the Swedish State Arch ves Ln Stock-holm.

Closing Remarks

Closing the Conterence, Professor C.,4.Weslager began by recalling the 1938celebrations, wh <;h were attended inpouring rain by Prince Bertil and Pres -dent Roosevelt. Weslager congratulaledthe Swedlsh and Finnish speakers onthe r command of Engl ish. He consideredthat the level of the Conference had beenvaried, however, and that only ten out olthe 24 papers had been good ones.

Weslager also emphas zed the press-ing need for the translatron of the sourcematerial from Swedrsh and Dutch Ameri-can researchers wou d need in their fu-lure work translatrons frorn Swedrsh andalso from Finnish. There are also papersby Amandus Johnson in Swedish, heldoutsrde the Balch lnstitute. Simitarly,American research findings should bemade avalaible more readrly n Scandina-via. Many questions stil l await Investiga-tion. Weslager hrmsell slated his intelionof continuing his own investigations, andsaid that the Conlerence had as a wholebeen very slrmulatrng.

KONFERENSSIMATKAN SA.TOAkoonnut Olavi Koivukangas

RESULTS OF THE DELAWARE-CONFERENCEScollected by Olavi Koivukangas

L

Oear Dr Ko vLrkangas

I want lo erpress ray apprec al on for the photocopres concern ng the Tossa{varnen) lanrrly n Aaner ca I p an tohave lhe parls about my lamrty trans aled inlo Engtish

fuly ne ol descent lrom Olat Thorsson, a mralshrpman onthe 1641 voyaoe of the Kamar Nyckel andwhobecame a colon st n New Sweden rs enc osed

am proud lo be ab ( to trace rny ancestry 10 yoLrr beaul fu counlry Agarn thank you 1or lhe Inlorntal on thal yorlSenl 10 me

We |ve near Char oltesv te Vrrgtn a the home ol lhe Un versrly ol V fgrn a lyoLr sirouro ever oe trave ng ln srr'ay p ease corne to see us

Srncere y.

W G enn Tussey

L ne ol Descenl

W Glenn Tussey

Descendenl o,uo .r, ,no,aa.rn.New Sw€den Colon st

Olaf Thorsson/Oele-foerson/O a Toersen ( i620 ct67B)

Olle Olleson Tnorssonl Olla Ollason Toorson id c1687)

Hendf rck Toafson/ 'Henry Ioarso.t Sr (cl t j6i , ct 7C3J

Manbras Toarson,,Ma0hras Hendf ckson Jossawa/JVfathras Tossao { l696 , i 7I2)

Wiyarn Tasse/Whoo e To son/Wrl l iam Tosawa/Tlssey (1705 t77i )

W l l r am Tussey J r ( 1743 - 1815 )

John Tussey (1 768 , c 1 863)

Gersham Tussey (1801 1863)

, lohn Iussey (1826 I BB7)

Davd Lee Tussey (1863 1908)

Harvey Lee iussey (1884 1971)

W Gienn Tussey {b. 1923J

Generaton

t -

2

3

d

5

6

1 "

B

I

t 0

1 l

1 2

' Olaf Thorsson was a mtdsh pman on lhe Ka mar Nyckel on lhe fou h Swed shExpedrl/on He remarned rn Ney/ Sweden as a cotonrsl

" John TLrssey nrierated to the Yadkr| Val ley of Norlh Caroina arrdbecame a m er and p anler n lhe Jersey sect on oi Rowan Coln1y(ater Davdson Co) NC Thus h€ estab rshed the N C branch o' theTussey jam y. wh fh s now scatl tsred from the Ca(r nas to Ca forrral ' lote New Sweden was eslabtrshed n l638 by the Swecjes n the De aware Va ey at a spot wi cfrraier becarne Wrlmrnglor De/awarc The lrrsl srr generations rrvad 1n ihe l jerawrre valtey

37

John Morlonn lsorsarr san lvlart 'on ! lanensonrrrr600 uv!n pLro|va ssa Takerl lama lao s laLtsee

Prospe(] l Parkssa dhe a Phrladelprrari l - 'nloKerl l_

Morton Horncslead Prospecl Park PA The odeslpofton of ths hotrse was burl l c 1654 by Vlorton

[,,1ortenson af cestoT ot John ]\,f ortoa a s gner ol lrre

Dec arai on ol lndeP-ondence

.-. ,.o;.,- , 4 .

I

38 -,1

Tdssa rliraneeas:r rrh,ladelphrassa Deiawareen1 4 0 0 - ! r I r p . o v a i s s i r f L r l i a n e e n s . r o t a a s e n' : r r r r a s f ' r a k e a r t ! - a l i l " ' 1 \ l t o n a i l e i . r i , t i ! r n _ r( i rnn. ] | r lsefa syysl t , s lLtKsaI he nak.rLr I J fa ,a/anJ 1 7 7E

lndepende.rce f./atronal Hrstofrcai Park Phrl3lgrph15i iA w l i r ' | l t r s s nqte room nclepei l lefcF was i tc- ar , r i l : l St ! ,Ces: i r r r r rOlLr l l rn -as C feale l l ar at lhe

S l r r s l iLr la | , ras Jt / ' f ter j

The Arner can Su/ed sh H stor ca /Llseum rounoeot'126 LocarEd or f t st.rr c t t tw Sl ledrn terr lor! their 'LrSer,rr erhlbts records ard perpetuates theach vefire'r ls ol tne sl l ters t i i i , pofeers and thcIr, r tr i . l r . f tor Swrder e rd l fe. descenijanls

Ete a Phrlade ph assa s la lseva The Amer can Swe.ai sn H slnr cal f luse rar (,rr per|]sl i ' l lu ! 192rj la si.raa De a,"!ar! loe e n LrLrl lane dea r lol la a slen laSLOl ra a S le I | l ! S i i la

.t-t 3 9

MLr ca loK Ja lvlu ca H New .lerseysst kerloval

s!o.na arsesla !udlsas!kkaasla Erlk Mlu kasla lal.a.rarr polSlaan

4 0

[/Lr ca F \ 'ef atro [ /{ ] caH rr New Jersey rem nd

. r s ab , Ju l a I r r r l sh Coons t E rc N , ' l ! k ka ano hs

--t

The Balch Institutefor Ethnic Studies

Philadelphia, PA., USA

F'rp

$F

iTheBa lch Ins l r t ! t e l o rE thn rcS tudespe rus le t l I nv I97 IBa l ch -pe rheen1926 ld f t amanpe rnnon1u lVnVuonna1 976 valm slur 5 mr J do araanaksanul6 kerroks nen to m ta o. loka srsdl laa nat41e y arkslo- kr laslo-ym I alLa toksen lohtalana to m toht lvlark Sto ar k Ba ch nst lule of vatanrs yhle styohon S no arsLrusrnshlu!t n karssasuoma a slen s r lo a sten dokumenlo nn ssa

. .c'f i'

The Ba ch nsl lLrte opened to lhe publ c I I976durng the nal on s B cenlenn al year The nsti lule sb-69 nn ngs staf l w th Ern y Sw f i Ba ch (c 1 835I 91 7) whosc w l prov dcd thal shou d her sons drew thoul herrs the lam ly estale woLr d bc lscd Ioeslab sh a brary n the Ph ade ph a area The ns1l l l orr wou d be nanieci lor the tanr y. whose ancestor John Ba ch had or g na y come to A.ner ca frolrrSomerset Eng and In 1658

The two sons of Ern y Sw f1 Ba ct i Thorras W fgBach and Edwin Swfl Balch lurthcr prov dc.i Ithe r w s n 1922. that an aux irary rnLrseLr.n beeslab lshed ano thal slrch th ngs as p cl lres sc! plures elch fgs el l ' fograph c spec r iens -ospec ay Amefican be acqL,rred lhrough dofalons or pLrr

Bo th sons ded n 1927 w (ho r , l he rs n 1957r d .

r B d t r o t . . a o l - B a ' . r " e .

!ucstea, l lu dafce from t l .e Orphar s Court ol Pti ade ph a n lhe use cJ the JLrnos S nce Ph ade ph a

hfiI '

^ . , l , I ^ . d o I ^ r L J - , r , o o o b , F

I was evenlLra v decdcd that lhe Bach I!nalsshourd be lsed 1l) crcatc a spec a zed brary atfdmlseunr dcvolad to lhe h story ol rrnt! lralon anclthe srqn f cance oi ethn c ty nAmercaf s.rc -. ty

The nst lule was fcorporated n I97I ls bu ld nqv/as conrp elsal and oLrefecl lo th-. pub c n 1976

Sirppaul irom lhe Ba ch ostales pa d fof the corrslrLrcl on of l l -e bu d nq a.d sl prov des atroul one' ' I o l q F r * l l '

- L F b n I

i )ol l .cs lroan pLb c afd prLvate conlr b!1rons froitfsl tLt ofs:rral rdrv dua s wf,o wanl lo hc p supporllhe aloairnr!r lalcn afa! nt-orpr,olal oN ol t fe h sloryol r lr i r 'atral arf ano ol Ar|er aa s mlr l ,cu l l ra ler I:1aJe

l1 ;r( id lLrn 11] ptrvale lorrnoal otts arral governanenleqarnces over egirt hLrfdred N4efi t ters (r! Ir€rrr ly

sLrpporl the w| 'k ol t l re Ba clr f sl l t ,k] ' r lormal onor rferrbersh i--. w b€r sr,pp cd Lrpon ieqLresl

4 1

'#;**:;Tfilili't""*'''*'18:sJlili"

$xn"8,""';[$*t*, t:. .-: "

il,#3J**;*"ffitiffi*st*u:sri*J{i"*",,*ffiliffi:jii";":;,?H*i$ffiwiffi:l=':;rui T j,l ";li-rt':;':l "l'

f f i i lF ] " .o r ro ' ' ' " ' oo tu

T"" " 1t; .i..':::""" '' ,"'1" -;,

.^^ , , , . o du ' " 1 : " , . , - , ' - ' '

- "^ "' -" iloe ' o " "'fl^ -., ," la-, . , t 5 1

. , - r l , h . - , ' - , ,

" , " , . . . 1

- i^., :: i , ; l";; ::,,"" ,-, ,, . ' ,, ' . ' :1 , : , ' " 'a i1 ; ' \ * '10. , -

3U0 / r'r lJa, . , , . 1 . . , 6 { : r ' ' ) - "

- , , r 1 , . . 1

? . . 1 . . , " , , - . " " " ' l - -_ . ,1 . . . , , " . r

" ' :^]; ,^", -r-" 'o l ' l 'o.."- ' -" . ' ". - 1 . i \ - 1 . , r ' r , ^ ; _ , - . " , ,

t;unr Dela,'-:-;,y;1';;11-',,,!l:;:":ll';i - r - n , , u t ' - * t t o ^ ' , . , m \ a ' n f " '

. - l t . ' " d

. . , , . " 1 l ^ . . _ , p o r o " o -

, , . , . . . h . .^ ; : ' ",.11' :i ,1, ,:il :-l :":, , . ': "

'"l"1it"i'i n' iuu "' "o'*utuou

' ' ^1< n' P r"ld st ornala

T: : :::1:i ,;*'ei"'.T f$i!J"';tIt'.""ffi ,i:l'KT:Ul'*lat,?oti""'u'u*t

tun*) ineI naYtto"'

i1,X"#tJn"*i""u o'"*"

L2

vasta n den muutlaj en mukaan, lolkasaapurvat 1650 60 uvul a lo on s r r tcr -kunta lo kuu u Hol lann le . Na n tu l rvates imerkrksr Coeman (Kolehmainen) ,le lme (He rn nen) Ha ton (Ha t lunen)lornman (Honrrnanen) , Cock (Kokk nen)Korpfhon (Korhonen), La ican (L ukkonen)lMorton (lvlartt nen), vi me mainrttuun sukuun syntyr 1725 John Mo(on nuorernpyksiYhdysvalla n ilsena syyslu stuksen alek rjo ttaj sta.

Siirtokunnan enemmistii suo-malaisia

Uuden Fuotsrn s r (okunnan h is tor iassa 1luvun muodostaa se 17 vuoden a ka, lo lIo n se o l i Ruots in kruunun oma suut ta.Tal lo in to minnan se vd pa nopis te o i innor tuksen rakentamisessa, sotashal l rnnossa kaupassa ja myos Ruotsin vatio-( i ' lor hdr jo t lamassa ntaarr lahelykses-sa. Alkuun muutlalrssa o ikin pa ion sotrlar-ta , kauppata Ja ef l systa l i rkekanna epanluja, mm luomrttuja sotrlaskarkure lala r ko rsra. Muuf to i r rke er loppunul 1655,lo of Hol ant kaappas srr r tokunnan 12.,e l l , rhr r la ne l ,e i r ka k f ,melsdsJo.na dr-sa,eht per evastava anvahdut lua Ta-lo r saaprr eruer so l r larde ' r o , pa lat tavdtaka srn satamasta, mutta 92 suomala stauudisasukasta saivat lriada Vela 1660IJVJ la l . n IJr sr r r tokLr ladn sata" ]aar i rl e lsdsJo-na a s a V,r -e(s '664 saapu140 melsasuoma aisen ryhma Delawa-reen Amslerdarnrn kaupu ngin kustannuk-r E d v r r r c r r y d o

Delawaren srrrtok ti.l-lan hrslorlaa er cles s syy4a paafta vrroteen 1655, lolloin s L-na asur puo rsenl . rhat la skandtnaava tas . o T a a - ' a S r L r 1 o s a r J J f l a l S a , anrm tta n perheineen pysy /astr Amer kantava t o hin parts Delawareen myos ny-ky sen New Jerseyn ja lvlary andtn valt o -hrn seka Uutena Amsterdarn na tunnetu elvlanhattanin saare e 1600 uvun opussaBuots s ta muLrt la f erden la heidan perhed p ' l . , J r n - l r ' . r c J . i l p d t L ' t d - d d l a

P D > : ' ' 1 - ' s 1 . , Y l d 7 ' . o l a ^ . i ' t

a suudesla Vaestoste arfak n kaks kL)r a<,Osad Ol JO*J t r \ ia ' l tor \ r I Oc.Ol 'a

s r t y k n p u h u f f a a n T U o t s a e n n e n k u | larnef rKKala s lu

S r tokunnan varhessa on Ruotsn kr-K.Jn panos merk ttava Esrmerk ks Yhdys-va ta n perustala W ll am Penn hit usr tukea luterilaista kirkkoa ja sen kautta ruolsrnk elrsta ku ftuur a Ruots sta ldhetett nka kk aan 25 ruotsrnk e l rs ta pappra uudel -lc nrantereel le laane den tueks He Lr l rvatlava laan partsr uter a sen k rkon mvosruolser arsen kul t tuur n kar)naf la l ra vuoleen1 331 , l(tl loin virilrernen heisld katsor el1er' r . u l . t r . - l r . l a o ' t o r - ( l t \ l d e r J d A - n , -

r kassa larv ta. Suomcnkre e lat cr Ulrdcr IFuo(s n krrkorssa lrene kertitakaan saarrat lu , va ikka T693 vre la t i la l t .k f r suomenk elisia raamalluja. Suomea alkuaanpufrunut vaesto sirrtyr muutamassa suku-porvessa punumaan ensn ruotsa. snenengantra, kuten s r tokunnassa asuneenTurun professor n P etar Ka r r n 1740 uvur rapon sta voroaan uKea

T p l , s J , . : L O - n a d t s r , ' d j L l r t 5 ' . r O r n J t -

lerkrL. sarlyL.)4 Delawarer) kokouksessatul taman k rjo ttalaa lapaan]aar'r na nen,loka kertor suoraan poveutuvansa EskrlLarsson sta Tama o polkansa Bert n kera srna metsanrarskaala suona a stenloukossa. joka 1641 lahelet t r n Vermlannrsta Delawareen. Ruots ssa o I n mitta nastunut vo i rnaan ak loka kesr kasken-pol ton patsr s on kun tarkor luksena ouuden pel lon rarvaam nen

Tassa va heessa Fuols n suoDrala snre lsrssa o 'Amer kan kuurre , loka o l sluonut vallaneren laa melsasLroma aistarron nkerlaisesi , los va n iarvorssa o sr o

t t ' o d 1 ? . r p t l - t L ' l ' t d ' t ̂ t r a d J P d o o ! . -

la k rlolttr pa vakirlaansa sataparsesta< l . n a l a l c l o J " O S I a . O f a a I , r l o t J . g I

satamaan katsomaan N4erkur us-la vanahloa ' On suru i s ta la hapeal l s ld kun che ta vo tu ottaa mukaan Kun nama tove ssaan pettyneet o vat myyneel omasuLrtensa polkuh ntaan, ku utlaneel vitransa prlkeaf rnatkaan rannrko e, la f),1 sava1 l i t r t lua ker luusauvaan ahlcaksccf lun

t 1 ' )

temattom e te lle, synlyr sel arnen val tusla lku, lola harvorn nakee

Metsdsuomalaisten elintapakohtasi sopuisasti intiaani-kulttuurin

Ruots n kautta Deiawareen muuttaneetmetsesuomalarset olivat nirta alun perrnsavoaisia kaskenpo ltaj a, lota KustaaVaasa olr tarvrnnut asutta0raan KeskSuomen, Savon ]a Ka nuun korp a 1500-uvu a Sama v6k Lahtr kruunun tue a uudestaan I ikkeel le 1500 luvun iopul la 25vJol Ser ,oda ' r ( I 570-q5) r ls l .1- o c . .

Olipa Kaarle-Hertluan hovjssa savctarnenkLrJUr s llo nen 'tyovo mamrn sterl lVaunu Jussrnpo ka Auvnen Su kavalla varvaamessa he rnove lraan kesk sen Ruotsl.rffretsiin Samalla kun kaskea kaalur rar-vaamanomaan korpeen raulrattomai rajatsarvat asutuksen la Fuots n kruunu h)ryiaveronmaksalia Kaskr n mrflern tuotlr salakertaisenkin sadon

Savolarset kaskenpo ttajal saivat jokr-laaksorssa asunerlta ruotsalars- la norlaarsnaapurei l ta 'metsasuornala lsen nmen. Samalla heidan naut|maansa aluel'ta kutsuttlin "suomala smetsaksl (finn'skogen) . Ruots n ja Nor lan ra jaseudunmets ssa tama alkuaan y L I0 000 pairnenvaki kasvoi rjpeast saily'ttaen niiih n vuos| r Saal l .a varha. ] Sdron L orer tA a '^<r-a sen ku ttuur n.

Metsaisuomalaisllle olr omrnarsta lrkkuva e l rntapa metsan uusrutuven uonnon'varojen tehokas hyl/aksikaylto Heidanelrnkelnomuotonsa o yhd ste mata ous,joka koostul metsastyksesta, kalastuksesta, marloJen la srenten keruusta, karjanhoidosta, tervanpoltosta mutta en nen\a l , le2 t6qpsrpol losta Fe saaol ivarkorpi n k rves, srrppl la rursta mukanaan,le . vdt hLhdan ̂ rLSr ' re lsae. l po l iaer sta kasken Sama kask ha me tuoftr kurtenkrn kunnon sadon korkeintaan kahtenavuonna Olr rarvallava uusr h'uhta Poltel-tuun maahan kasvoitoki uusr metsa muttase voit n polttaa uudestaan vasla 60-80

vuoden kuluttua7o ,erpol t to dr l .J f l r FLolsrssd orgpl

f.fa lok laakson rnaanv llellorden la nlet-sasuomala s ten val la Kaskenpot to oLr )d l \ . I p l - o (as n /os t . o ^ i o r ' r , s J r \ ' - ' ) d

ku uttava e intapa fJirnpa Fuotsrssa ens nra]al1r n kaskeam sta saannoks n, lopuLta. 6 t , . l a t 1 l - o l - O , r a d r

' l a r r ( a v . - r l O ,

Amerrkan menteree la Nletsasuornalaisetsl rtyrvat Deiaware-loen rannoiita yha kau'emfnaksr ymparoiv n erama hrn etsrenhyviA metsia. mih n tehda huhta la poltlaar d . . l s l L s r r a f - u - t ' V a r s ' y a n - e ' . r

,O -n . ) l ; 1en Jo l l ' , r e l e ' l r / d t l . a \ l . ed pn r l

taen Ka ovuor e saakka.160C la I700- luvun h is torLa l iset lah-

tget keitoval metsasuomalarslen nortL/u-desta la er koisesta tavasta haudata kuoeet mets n ]a jok en ranno lle n- ka epar'e l a o v I lad r la , Jo-d a seer haLraL.per nleeseen kalmisto on virran takanaoleva kuollerden purslo.

Toisaa ta he dan kerrotaan tu een erit'tarn hwrn lormeen DeJaware ]oen rantolanaut t ne den Int raan en kanssa lordenl. d rnnd\Lrr|oare 1.1 | e v. tos t y'mme ri;o ,d l os lae r Tn IL ' . "sd Ja tLpa^.dar yydg. v.llaa a f-i- oooasla tJotJJa tava-rorta Uuden Fuotsrn sLromalarsas{r kkaattunnelt ln Lenape ntaanren sanastossa7 . ' a r t J

- a t , J r \ , l l dd 1 aa l i l - r o e r sdna'netapp ne lo tka ovat kuten me, kun

es merkrksr ho antrlaisel saivat kuu a o e-vansa senaar ', ne lotka ervat o e kalta -s amme

llmersestr savolaisten kaskenpoltlajlerI ' L f r , .a e l i r taoa ' top.J t t I e toa ' . t -opaL-lum staan uuleen maanosaan He o vatr yoc o S-o-ne\>.{ el. )>aa1 Sdare d s'a^ ' laapLr '6 ' ld a ra ppdiJ-ppd-ena'o l l r r - , .1 1. . , 'LJ [ .o tJ c iTaf lavd 'aa ' tla maailrr]ankuvaltaan varsin like sestimuisluttr inlraanrkultluurra Nrrnpa ei olehme, etta he hall ls vat vuorovatkutu kse nA r o r . a n a . L o e r . i s " a ' l s o l , - ' l l - a 1 s s aom nlakerseStt.

Varharsen muut lo l i kkeen etn inen ku-vaLrs suomala sesta nakokuimasta tulieeratka sevast muutlamaan perinteista ku-vaa s flola sh stonasta

4 4--1

TIEDOTUKSIA

Auvo Kost arnenVt apu protTurun y oprsto, h stor an la tos

Jarlestyksessa 102. Yhdysvallan hrstorr-antutk jo den keskeisen jarleston Amen-can H slorical Assocraton n, konferenssp detl n lumetlomassa paakaupunglssaWashrngtonrssa 27 30 lou iut (uula 1987

AHAn konferenssl ovat ana todel asuur ten h s tor iantutk i jo den joukkolen kol .oo r lJ-n is a. jo issa o| rL la | .a oai lsamer kkala sia, myos muista ma sta tullel3 l - t " .o '1o Sard l la I larsLJoel oval er ' r -oma s a nakoa apaikkoja s i ihen, minkala -sia virtauksra alalia on kulloinkrn nahtavrs-sa Taha'r konferp'rssr n osa r>l- no 1katsr IJ I 'a t ld ' l rsror o i ls .da ro i r 20 raas-1a. Lisaiksi lorsta salaa amerikkalarsta k rlankustantalaa olr asettanut tuotte taannayftellle.

Ehkapa ensimma sla kertaa mukana oedustajra myos Suomesta Turun y oprs' ( ) r ka ' lsa, rva,sestr lJnnet l .a s ' loars l sloran tutkimusta edust kolme tutkijaa, jolka kokoonlu vat chicagolaisen professorl[,4eivin G Hoiirn ]ohdolia istuntoon, lonkaIeenana o l i s r r lo a s len sopeJlurr i ren asopeut . r rat tor ruJs, rmerrkka a iseer y l -le skuntaan ' lmmrgrant Ambrva enceAdaptat on Repatratron, and Fadrcal-.sn' SJornalarslen matkaa o|val ahalsesti tukeneet mm. S irtola suus nstituut nLehiisen rahasto la Suornr Seura.

Turku a set es Inty vat seuraavin tee-

morn Auvo Kosl iarnen' Rad cal deo ogyversus Ethn c Socia l Actv i t les: FrnnishAmer cans and the Communist Par ty ofUSA, 1924 1932 ' . S i na k i is te l t In amerkansuomaia slen haai torrnrnnan perinnet'a Oka p ' i ly rser vahvana On Ol lL l lyovaen-iikkeen en haarojen p irissa. Tavoitteenahaale ssa on o lut yhdrslaa radrkaali aate-rnaarlma efllaisi n sos aal si n la ajanviettee hsrin toirn nlo hin Esitelmo tstjan teesrna ohk n elta huolimatta yrilyksista eiyhdrslamlnen ole ollul varvatonla, vaan seof lopa lontanul nuomattavan suuren ra-dr l -aa 1 d5A' l joL l .on proam seeI esrTre ' -krksl kommun st s sta larlestdisla lotka ar-kanaan o rvat hy^/ n merkrttavassa asemassa ame r rKan s uomatarste n KeSKUUdESSA

Reino Kero esittel Pohlols Amerkaslatapahtunutla sLrrtola suutta Neuvosto-Kar-la laan 1930- luvun aussa "Soc1al , Eco-norn c and ldeolog ca Factors n the Re-lu'n M g,a: on of Frr'lrsl' \orl? America'rCommun sts to Sovret Karel a in the1930s" Kero kast te l no in 6000 Yhdys-valla n la Kanadan suomala sen exodus-ta suuren taLouslaman koetlelemastaPohlo s-Amerikasta rakentamaan uuden-larsta yhteiskuntaa Neuvosto'KarjalassaLahlo srnne olr seurausta sopeutumallo-muudesla la pettymyksesta. Uskottiin, eta

American Historical Associationinkonferenssi

t 4 5

Nelvosloli t1o todella pyslysi larjoamaanlyota Narden s rtoia sten merkrlys olr ertyrsen suur Neuvoslo- Karlalan metsateollrsuuden kehrfiarnrsessa Ku tenk n rnonetpellyival Jallegn erityrsestr asLrntojeirh e r f t o l a , o r d f J ' r r l J . t d v a r o d e r \ d a l avuus tuotti onge mra S ks monet yr tl vatla onn sturvalkin pa aamaan takarslr Potrlors Amer ikkaan.

(e o Vr la fer la f \ds lc esr le rassaarCDUnter-Cultures n Action: Adaptat on of

tr,T1rbn 'n'nrg d'rls lo A-nerrr an Soc,elya1d Repatr a t on ro t r rn a |d y le se l a lasolla efllaLsra srrrtola sen sopeutum son-germia ly'orel 1; sli ovdl ser rrduqr:! s,rtaettei Amerikkaan tul eilla srirlola s la olloma etn nen kulttuufiper ntonsa. Esrtemortsrla myos larkasleli erila sra varkutuk5td. ,u ta pa aav t, i r 5 r uratst iJ on olrul

Suomessa. Esimerkrksl on vortu todeta, et-ta monet toivat mukanaan partsr Ameflkassa hankLttua varall suutia myos rdeortala uusia menettelytapoja, joiden avulla vor-tiin kehiftaa esrffrerkrksi suomala sta maa-taloutta.

Es te m en yhte send kommef rlaatlor naoli l lorrdalainen prD,essor'r George F Pozetta. tsc ita alaista sukujuurta Hanen japuheenlohtala Hollrn v frttarn en kysynryslcn kaut la seuras v kas keskuste lu lohonkuul r lakunta osal l rs tur akt v sest r .

Konlerenssllr esitelmorsijoiden ylersten<l ' all rer ' 't-l ,l ad'l ̂ ey. aa s ,ta era ooeieen monet sos aalih storraan ttwat ky-symyksel ovat a lankohtasa Ja suosl lu iatutk musa herta. Koska Yhdysvallat on todeli suudessa srirtoiarsten la narden 161kela s ten maa, ja s r r to a suus er i muodoisSaaI sLnne on Jatkuvaa la lokapaivaista onetnrsyyde a la sllrlolaisuude la vak ntunulpa kkansa h storiantutkimrksenkin ken-td. (o U r> i r 'p , r , r r l l . r rLsatne ' ld r \a !4ra-vat mukaan tulleen eriLaiset valkeastl tutkiltaval oman a Kamme ongelm sla ki nnostuksen kohterksr Lrousseet alheet kutene, n e l. .s taJI en h slo ta Naynaa myoss lta efta pol 11 nen h sto a, vars nk n drpLomat a, on ja l leen saamassa uut ta lavanvernpaa suostota hrstoIantutklloidenkeskuudessa

4 6

- . 4

SIIRTOLAISUUSINSTITU UTIN KIRJASTOONSAAPUNEITA JULKAISUJAPUBLICATIONS RECEIVED

Muuttoli ikekirjall isuus:

BOGDANOFF Orvo & SODERL NG lsrno [,4 l l ul laon | lr I rkava . Jag har sA ledsaml l fee suclr alonging Amer kansuoma arslen posl kortt en nayl 'lelylulka su S rr lola suusrnl 1u!f l Turk! T 9BB 128 s

CABLSSON Sten Swedes n Norlh Amer ca 1638l9BB Technrca Cullural and Porlca Ach evemenls Orebro 1988 136 s

Flyklr ngers I pasnrng t del norske samlunn NOU,Norges otfent|ge ulredn nger 1986 8 349 s

JOHNSON Amandus The Swedes on the Delaware1638 '1664 Ph r l ade lph ra 1927 391 p

JOLKKONEI] Arla & KUfiVNEN Arla, Katsaus Eu-roopan yhle son s rlo arsuuspo tr kkaan s rtotyovo man saalelr lanir Joensuun y opLslo lg87 102 s

JARTELIUS Arne. Drommen om Sveflge l talenare IVesleras 1947 1987 Sodenarle 1987 T44 s.

K UBU, PaLri i New Porl Rrcheyn amenkansuoma arsten lausta Ja sostaa set olot Ylersen h sloran Progradu lutkre ma Turun y|opisto, 19BB 104 s.

KOIVUKANGAS Oavr De aware 350 S rtoarsuus-rnsl luutl TLrrku 19BB 84 s

KUOS[,1A, Tap o, Ulkornaalarset la Suom - ulkomaa'la skohte usta ukomaaarsarn mLrkaan Hesrnkl1987 Lakmres ton Kuslannus. 64 s

LAINE Edward W OntheArchva Heritage oftheFrnn sh Canadran Work ng cass l\lovernenl: A Besearcher's Gu de and Inv jnlory lo the F nn sh Organrzation 01 Canada Co e.j l on al lhe Nat onal Archr-ves oi Canada S r lo a ' iuusrnsl 1uunr, lulk muksra no5 Tu rku 1987 . 454 p

LINDSTFOM'BESI. VarpLr, Defant S sters: A SocalH slory of the Finn sh mm granl Women in Canade1890 1930 Graduale Pfogramme n f i story YorkUn vers 1y, Toronto. Onlar o, 1986 474 p

L00W Kle1i, Svediet dnar - ol.n 1600 ta ets I nskarnvandr ng I Gavlebor-es anLdnsmuseet Gaveborgs 1an. Rapport 1985:1 Gav'l e 1985 98 s

MATTSSON Agol New Swecien the dream ol anr :mpre Go lhenbu r l r 1987 161 p

l'.4O OUNKA Wladyslaw (ed ), Language and Nal onM3lefla lrorn a Sympos um, 1984 Prace Polonlnez 11 Wat2awa Krakow 1987 IBC p

NOFDLAfIDER Johan. Den Inska nvandr ngenGas l r k a r i d No r r and l l 4 Uppsa a 1910 B l s

t)El I LRSSON, A fred, F nnmarkerna sodra Angerrrar) land och norra \,4ede pad Nor and nr 4 1906il2 5

SjTOREN, Lv Anne Leve.ker blanl ulen anosKestatsborgere 1983 Lrvng Condlrons Among Fo-regn Ctzens 1983. Slalslsk sentralbyre, NorgeSoc ale og okonom ske studier 63 299 s

Sudnala s ruotsalarnen kou utusneuvosto' tausta,klr.n nta la tavo lteet Frnsk svenska ulbrdn ngsrAdel:bakgrund verksarnhet och r ktl nler Kom teanmretrnlo I987 42 Opetlrsmrnrsleno, He s nk 1987 40 s

Suom Konlerenss n Vuosrkir ja 1988 Torm. E OalRankrnen 86 vkrt USA 189 s

Svergelnandarna ar 2000 En semrnanerapportDelegalionen for nvandrarlorskn ng Bapporl nr 10Slockho m 1988 187 s.

Tukholmassa Koopenhamrnassa ja Os ossa tyoskenleeven sosiaa avuslalren raport i l 1988:1 Sos-aa I la lerveysm n slerio Helslnk 19BB

TUULI, Erkkr, inkeri laisten vael lus Inkenla sen vdeslon srrrto T941'1945. Juva 1988 309 s

Unge Innvandrere lJorge NOU. Norges otfenl geLltrednrnger 1985 29. Oslo 1985 148 s

VEHViLAINEN Marla'Brna, KorkeakouluJen s!omenopelus ulkomaala srl le Opelusmrn slef io Helsrnkl1985 1 35 s

WESLAGEB, CA New Sweden on lhe Delaware1638-1655 A Special Ednron for the Swed sh-Ame-r can Ce ebral on Delaware 1988 219 p

Muut julkaisut:

Abslfacts Canadaandthe Nord c Counlr es Confe-rence at Lund untversi ly Sweden 11 1:1 ALrgust1987 9 l s

4 7

Alankohta sla la pyslvaa Kesk -Pohtanmaa a KeskLPohlalars a puheenvuorola la maakunnan krrkot vanklvrna Keskr-Pohlanrnaan Klr laparno Oy:n 70 vuot sluhlalulka su 1987 B7 s

Berattelse rorande del nordiska samarbetel 1{)87Nordiska radel Fonryck Cl 19BB 2Bg s

BOGDANOFF Otuo, Rauhankoftela FredskorlPeacecards 360 s.

KOIVUSALC Esko & al Etela-Pohlanmaan hrsloraVl Autonornran ka,JsL 1809-1917 Vaasa 1987 945S

FERRIS Robert G & MORFIS. RrcharLl E Srgners otthe Declaral on of lidependence V(Einr6 19821 1 2 p

HIRVONEN Jukka. Asuntolen perLrsparannuksensosiaalls sla seurauks sla KatsaLrs pohlo sma sr nlulk muksrn Hels ng n kaupung n hlaslokeskLJksentutkimuks a la selvtyksra 1987:3. 62 s

HORSMA, lrmelr& KURTAKKO, Kyosti , Opettalen n-lentro sla la |r den loleulumrsesta peruskou ussaLdp^ hO' reahOLr ' r r t JSVdruSla laOe ' l Oca: lo r lL _

kasu la B 3 1987 129 s

HYYP A. Markk!. He srng n a L-ieerl leol|suustuolan-non ennuslanl nen Hels ngrn kaupung n I astokesl i LJsken t u l k .nuks ra a sev l yksa 19879 He l snk r1987 48 s

Induslr sarnarbele och ci rekla nveslerrr igar NU-ser e T 9 8 7 2 8 7 s

r' o- r 'd| a balp o t F .rro ' .p5r! r ' od \LJ 5erLe 1987 5 82

JULKII KyostL (red) Nordkalonen ren sKllande. 4 t ! | . : - . d J . - . p . , h . , ' . o , . . a . l r a r ' \ e r

Archae oq ca H stonca W lh Summar es Studta H storca Seplentr ona a 14 1 Pohlols-Suomen Hrstor -

a Inen Yhd stys Jlvaskyla I987 333 s

KP.ERA Ress Eest Tampere 1987 103 s

KORTTEINEN. Maltr Ha t1! rakennemultos? Hel-s n k 1 9 8 7 1 2 9 s

Den k! lveraLle naluTen NoTdrska mLrseels ocnSkansens arsbok Falaburen 1987 l lddeval la lg8e260 s

tINDKVIST. Lars & WESTENtlOLZ, Ann lred), Medarbelaragda foretag I Nrrrden H stonsk parentes eiler frarnl da rnol rghel '? l . lu se re, I987 I Stockholm1987 282 s

L NDKVIST Lars & WESTENHOLZ. Ann (red). Tyontekrld cl-rf ] om slamet yr tyksel Polr lo smarssa NUse e 1987 lF Stockholrn 1987 '13 s

Matka Oseaf aan Journey lo Oceanra Nayftey IalLlel-oo |suusDuseossa 1987 Helsrnkr 1 987 100 s

N4EHTALA NEN, . loLrko FlelsrngLn kaupungrn henkr'oslon kLe la don tarve Helsrng n kaupung n I astokeskuksen lutktmuks a ja se vrtyksra 1987 I Hels nk1987 94 s

l,4oNTEN Seppo Postrkyse yyn vaslaam nen Vastauksel conlra vastaam shalukkuus kahdessa kyseva ne stossa Helsrngrrr kaup!r lg n I iaslokeskuksenlulk muts a la selv lyksra 1987 7 He s nk 1987 28!

tn nordrsk arbelst dspo trk? NU serre 1987 4Stockholm 1 987 172 s

f. lordsk stalu(samlrng 198486 Pohlorsnlarneri 'seafnoskokoe ma 1984-86 Nt]-serre I936 4Slockho rn 1987 4Bg s

Nordkal K.r la og over |rordske pribl ikal oner NosoLsK Rad l io8D 1987 39 i61 s.

Poh lo s A rne r kan op n toma tka IBTC 3111986Seutus!unn t(e un keskus fto He s nk 1987 66 s

Sekrel.rsslagsl ftn ng och nlormal onsllb!'te Ul emnande av sekretessbe agda L.rpp ysn ngar NL-J ser e19876 S lockho m 1937 131 s

Sne man nstr luult t Suomen rlse|1ersyyden jLrha'vloden er[orstedole 2r87 Kuopo 1987

SUSILUOTO I kka Panos tuoloslulk mus He s ng nseuduf taloLrselamarsla Hels ng n kaupLrng n t astokeskuksen lulk muks a Ja se vrtyksia 1987 4 Helsinkj1 9 8 7 1 9 9 s

T ede la lekno oq apcl n nen kalsaus 1987 Va t onI ede- la lckno og aneuvosto. He s nk 1987 B0 s

TUOM KOSKI. Hannu Sos aa lurva Ja as akaspa velu Tulk mus Kansarreiakelartoksen aslakaspaiv€l(ista EngIsh summary Kansane ake a toksen ju kars!-

la A 23 Vanimala 1987 T 35 s

4 8

SIIRTOLAISUUSINSTITUUTIN VALTUUSKUNTATHE COUNCIL OF THE INSTITUTE OF MIGRATION

1988

Kuff apuheenlohtajat prol Jorma Pohjanpa o la pro1. V ho N rtemaaPuheef ohla a kansler . akateemrkko O av Grano

Ministeri6tOpetusmnrster oTyovormam n sterioU lkoasanmns teno

Julkiset yhteisaitTurun kaupunki

Korkeakoulutl le is ngrn y op stoJoensuun y op stoJ)ryaskylan ylicplslcKuop of ylropistoOulun y l roprstoTampereerr ylroprstoTurun kauppakorkeakouluTurun y l ioprstoVaasan korkeakouluAbo Akadenr

Vapaat yhteis6t ia larjest6tKrrkon ulkomaanas arn to m klvlannerheimrn LastensuoJ. ttoPohlo a Norden Yhdistys ry.Samfundet fclkhalsafSvenska Frn ancl rfSeulusuunrr r f l e un Keskusl noSuomala suuden L t toSuomen Nuorrson Lr t loSuomen Vaestot eteen Yhd rySuom -Amer kka Yhd.L ttoSuomi-Seura rySvenska F n lands Folk t rngs-ju i i rnak l geTurun yl op slosaatro

VaestoI tto

Ruotsissa olevatllrrrnLgrant,lr.sllluleil Boras)Ruots n Suomala sseuro lenKeskus rlto

Ap.kaup joht Pentt Lahtr

Prof Lars HuldenProf l\,4 kko A Sa oAp proi.Erkkr LehirrrenProt Paavo P epponenProf .Arvo NaukkarinenAp.prof .Oi Kulta ahtlProf.Jaakko SavrrantaProf Terho Pulkk nenVs prof Kauko N,4 kkonenP r o f B l l W d e n

Prof Ole Wasz-Hocker tBakennusneuvLrs Ra mo Nar lusProl . Erkkr P hkalaLrkkeefloht Esko V.Koske nFL Altt lvlalavaPuh loht .Laur PoyhonenProf .Ka evr Fikk neI

Ap pro l Tom Sarrd lundTo m loht .Bauno Mannr la

To m loht Jouko Hu kko

.loiri.Mrguei Ber io

FM Markku Peura

FL Chr ster Hummelstedt

Prof Yrlo B ornstedtFT Pekka lirvonenDos To vo l' lygaroProf Srrkka SinkkonenProt Kyosti JulkuVs y opett.Pekka RissanenHa loht .Arno LetnoDos.Jorma Ky4omaklAp prof Tarmo Kosk nenProl Sure Jungar

Joht.Per Er k lsakssonT u l k p b a T r n o S n s a l oEd Oss |]a onenKoul!loht.Antt Lehl nenWK Jounr lvlarttnenTorm loht Hannu KaravaTo m loht .Osmo Ka a a

Ha lohl Roger BrLroTeoll neuvos Re no Vuor nenPsyk.Ser la KarpprnenTorm.loht Perltu Ko linenTr Jar l L ndqren

Al ln kk N kkula Ben 10

Opettala Matl J Korhonen

Varsinainen iesen VaraiasenHa ls ih t .Fredr ik t rorsberg Kul t t s ht Rai la Kal InenKans apaall. Tarsto Herkk ti Os paii Ho ger Ou ckToirn.paal Vlarla Lahleenmak U koasra nsiht. Juha Knuuttila

Tutk. art joht Harr Herno Jaoslopad Ol Pekka Lass aKansl aneuvos Pekka Hermo Jarl loht.A po Ky lonenOTL Jaakko Kosk m es Ap loht N/arkkuKosola

Unon Nasasal t to Suomessa Yr i t t V ler ja Dyrendah -Nyb|nVars na s-Suomen lvaakunta tloAp to m.loht Kauko Lehto

J