MIPI Tusaat

juuli 2011

nr. 2

Normumi uani:

2

Imai:MIPI matuneqassava? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

Illoqarfinnut tikeraarnerit Meeqqat oqalliffiat-llu . . . . . . . . . . . . . . . . 3

FN-ip Meeqqanut komité-ani Danmarki Kalaallit Nunaallu pillugit saqqummiussineq . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Meeqqat ulluat – NAKUUSA-mik ilisarititsineq . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Upernaakkut ataatsimiinneq 2011 - eqikkaaneq . . . . . . . . . . . . . . . 8

ICASS – International Congress of the Arctic Social Sciences . . . . 10

FN-ip Meeqqanut komité-ani Danmarki Kalaallit Nunaallu pillugit saqqummiussineq

MIPI matune- qassava?

5

Tusaatitsinnik pisartaga-

qalerumallutit nalunaarit .

Sammisami uani

mipi@nanoq.gl

“Nalunaarneq”-mik

oqaasertalerlugu mailimik

nassitsigit .

nr . 2, juuli 2011 MIPI Tusaat

2< Forsiden

MIPI matuneqassava? Meeqqat illersuisuata aammalu Kalaallit Nunaan-ni Meeqqat pillugit Siunnersuiso qa ti giit pilersinne-qar nissaat pillugu inatsisissatut siunnersuutip tusarniaassutigine qarnera MIPI-p ulloq 14. april tiguaa. Siunnersuut inatsisissatut siunnersuutip MIPI-p 2010-ip naalernerani tusarniaatitut tigusaa-ta allanngortiterneraa. Atuareerlugu erseqqippoq siunnersuummi nutaami MIPI-p tusarsiaanermut akissummini siullermi oqaaseqaatigisimasai oqaati-gilluaannarlugu ilanngunneqarsimanngitsut. Siunnersuummi siullermi ajornartorsiutit amerla-suut taamaasilluni siunnersuummi nutaami allan-ngun ngillat. Inatsisissamulli siunnersuummi im-mik koortoq ataaseq Tusaat/Nyt-imi matumani eq qartorneqarnissaa soqutiginarpoq. Inatsisartut si unnersuut akuersissutigippassuk, MIPI matune-qassaaq. Taarsiullugu Meeqqat Illersuisuanut Meeq-qallu pillugit Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiannik pilersitsineqassaaq, allattoqarfiullu taassuma MIPI-p ullumikkut suliarisai suliassarilissallugit. MIPI-p siulersuisui inatsimmut siunnersuutip ki-ngu nerisaanik MIPI-p piujunnaarnissaa atuaramik-

ku assut tupigusupput. Minnerunngitsumik MIPI-p ukiut quliunngitsulluunniit ingerlaneranni taaguu-tini Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq aammali Is-sittormiuni Nunanilu Avannarlerni ataqqineqartu-mik ilisimaneqalersissimagaa eqqarsaatigigalugu. Peqatigitillugulu pilersinniagaq naammattumik ani ngaasaliiffigineqarsimanngimmat, annilaannga-tigisariqarpoq suliat MIPI-p ilisimasanik katersi-nermi siaruarterinermillu ullumikkut suliai inger-lanneqarunnaarluinnassasut. MIPI takisuumik akissuteqaateqaqqissimavoq, tas-sani inatsimmut siunnersuummut isumaat saq-qum miunneqarluni. MIPI-ip neriuutigaa maanna isornartorsiutit inassuteqaatillu siulersuisut allaffe-qarfimmiullu saqqummiutaat soqutigineqarneruju-maartut. Tusarniaanermut akissuteqaat tamakker-lugu MIPI-p nittartagaani atuarsinnaavat inat simmullu siunnersuut nassuiaatitaalu ilanngul-lugit atuarsinnaallugit. Aamma inatsimmut siun-nersuut siulleq nassuiaatitaalu taamatullu MIPI-p tusarniaanermut oqaaseqaatai nittartakkami atu-arsinnaavatit.

MIPI Tusaat nr . 2, juuli 2011

3 < Forsiden

Illoqarfinnut tikeraarnerit Meeqqat oqalliffiat-llu MIPI upernaap ingerlanerani sinerissami illoqar-fiit arlaqartut tikeraartarsimavai ”Meeqqat oqal-lif fiat”-nut atatillugu. Tikeraarnerni pingaar nertut siunertaasimavoq meeqqat pisinnaatitaaffiinik sammin nif fiussasoq, MIPI-p inatsisissatut siunner-suut tusarniaaffigineqaatigisimasaa pillugu meeqqat inuu sut tullu qanoq isumaqarnerinik katersinissaq.

Katersukkat tunngavigalugit MIPI nalunaarusior-niarpoq nittartakkatsinnut ikineqartussamik. Akis-suteqaatit tamarmik ataatsimut allanneqassapput,

akissutit kimeersuuneri ersigunnaarlugit, peqataa-sut namminneq isumartik malillugu akisinnaaqqul-lugit. MIPI-p akissaqarnera killeqarmat illoqarfiit toqqak-kat kisiisa tikeraarsinnaasimavagut, Narsarsuaq, Qaqortoq, Aasiaat, Ilulissat Upernavillu. Ajoraluar-tumik pilersaarutaasutut Ittoqqortoormiinut tikis-sinnaasimanngilagut sila peqqutaalluni, tassami pissutsit taamaakkamik allatut ajornaqaaq. Atuar-fiit ilinniarfiillu tamarmik aamma atortussat allak-

nr . 2, juuli 2011 MIPI Tusaat

4< Forsiden

katigut pisimavaat. Meeqqat inuusuttullu tamarmik meeqqat pisinnaatitaaffiinik samminniffiusussaq pillugu isummaminnik saqqummiussinissaminnut periarfissaqarsimapput. Taamaasilluni MIPI tama-nut tunngatinneqarsinnaasunik akissutinik sapin-ngisamik katersiniarsimavoq. Atorfeqarfik nutaaq Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu annertuumik sullissisussaa nissaa neriunaateqarmat, MIPI isumaqarpoq ingerlanermi meeqqat peqataatinneqarnissaat pi ngaaruteqartoq. Meeqqat inuusuttullu atorfeqarfiup namminneq soqutigisamik pisinnaatitaaf fiisalu sulissutiginis-saat kisiat siunertaralugu pilersinneqartussap pi-lersaarusiorneqarnerani soo runami tusarniaavigi-neqartariaqarput. Tusarniaanermi pissarsiaasut sammineqartumik so qu ti ginnillutik suliaqartuu-sunut minnerunngitsumillu aalajangiisussaasut meeqqat inuusuttullu nammineq sutigut iliuuse-qartoqarnissaanik pisariaqartitsineqarnersoq isu-maannik pingaarute qar lu in nartunik ilisimatitsis-suteqartussaapput. Taamaattumik MIPI neriuppoq meeqqat inuusuttullu oqaatiginiagaat pingaartumik matumani pisussami tusaaniarneqarumaartut. Angalanermut ilanngullugu periarfissaq illoqarfinni ataasiakkaani meeqqanut inuusuttunullu tunnga-sutigut inuit namminneq pisortallu iliuuseqartuu-sut meeqqanik inuusuttunillu sammisaqartuusut pulaarnissaannut atorsimavarput. Neqeroorutit ili uutsillu meeqqanut inuusuttunullu sinerissami periarfissaasut assigiinngissitaaqaat. Taammaattu-mik MIPI meeqqat inuusuttullu Kalaallit Nunaanni atu garisaat periarfissaallu takussutissiissutigine-qarsinnaalernissaat sulissutiginiarsaraa.

Anguniagaasoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni meeq-qat inuusuttullu pillugit ilisimasat misilittakkallu aaqqissuussaanerusumik siaruartersinnaalernis-saat. Paasissutissiissutit saqqummiuneqartussat sumiiffinni allani meeqqanut inuusuttunullu tun-nga sutigut soqutiginnillutik ingerlataqartunut ili-uu sissanut ingerlanniakkanullu tunngasutigut isu massarsiorfiusinnaassapput. Paasissutissiissu-tit MIPI-p nunatsinni angalaarnera naapertorlugu nu tar terneqartassapput. MIPI-p killeqaqisunik ani-ngaasassaqartitaanerata ajoraluartumik ukiumut sumiiffiit tikeraarsinnaasat amerlassusii killiler-simaartussaavai. Taamaattumik tamakkiisumik saaq qummiussinissatta tungaanut sivisusinnaanis-saa ilimagisariaqarpoq. Siunissami takusinnaasat soqutiginaateqarnissaat qulakkeerniarlugu aamma ingerlataqartuusut ataa-siakkaat meeqqanut inuusuttunullu tunngasutigut iliuutsinik nutaanik aallartitsinerminni MIPI-mut ilisimatitsisarnissaat iluaqutaasorujussuussaaq. Tamannalu MIPI-p sulineranik oqilisaassillunilu su-liaqartuusunut MIPI-p nittartagaanik atuisuusunut tamanut iluaqutaassaaq. Taamaaliornikkut allat misilittagaannik isumassarsiaannillu naleqquttu-mik iluaquteqarnissa mik siunnerfeqarneq angune-qassaaq.

Taamaattumik meeeqqanut inuusuttunullu tun-nga sutigut suliniuteqartunik nalunngisaqaruit MIPI-mut mipi@nanoq.gl-ikkut ilisimatitsissute-qarnissat imaluunniit 346940-mut sianernissat kis-saatiginarpoq.

mailto:mipi@nanoq.gl-ikkut

MIPI Tusaat nr . 2, juuli 2011

5 < Forsiden

FN-ip Meeqqanut komité-ani Danmarki Kalaallit Nunaallu pillugit saqqummiussineqFN-ip meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqati-giissusiaa 20. november 1989 FN-ip New York-imi ataatsimeersuarnerani akuerineqarpoq. Danmarki isumaqatigiissummut ilannguppoq 19. juli 1991 Ka-laallit Nunaannut Savalimmiunullu tunngasumik immikkut oqaasertaligaasu mik. Taamatut na ngaas-suteqarneq 1992-imi nalunaarutikkut peerneqar-poq, tassalu isumaqati giis sut aamma taamanimiit Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu atuutiler-luni. Naalagaaffiit Meeqqat pillugit Isumaqatigiis-summut ilaasut tamarmik ukiut tallimakkaarneri tamaasa Meeqqat pillugit Ataatsimiititaliamut, Meeqqat pillugit Isumaqatigiissut naapertorlugu pi-sussaaffigisatik naammassiniarlugit qanoq iliuuse-qarnertik pillugu nalunaaruteqartus saapput. 2011-imi 17. januarimiit 4. februar tikillugu FN-ip Meeqqat pillugit Ataatsimiititaliaa Geneve-mi 56-is-saanik ataatsimiippoq. 24. januar Danmarki Kalaal-lit Nunaat Savalimmiullu peqatigalugit saqqum-miussivoq. Saqqummiussineq qallunaat nunaanni pissutinut sammineruvoq, kisiannili Meeqqat pil-

lugit Ataatsimiititaliaq aamma Kalaallit Nunaat pillugu maluginiakkat pillugit eqikkaanermi arla-linnik oqaaseqaateqarpoq – taakkunanngalu ataasi-akkaat matumani eqqartorneqassapput. Meeqqat pillugit Ataatsimiititaliap aallaqqaati-galugu oqaatigaa meeqqanut tunngasutigut inat si-seqartitsineq Meeqqat pillugit Isumaqatigiissummi isummanut tunngaviusunut tamak kiisumik naa-pertuutinnginnera isumakuluutigalugu. Tamanna tun ngavigalugu ataatsimiiti ta liap inassutigaa inat-siseqartitsineq isumaqatigiissummut ilassutinilu toqqar neqarsinnaasuni isummanut tunngaviusunut aalajangersakkanullu inatsiseqartitsinerup naa-pertuussarneqar nissaa Kalaallit Nunaata qulakki-issagaa. Peqatigitillugulu ataatsimiititaliap inassu-tigaa Ka laallit Nunaata meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu inatsisip iluarsaateqqinne-qarnerani meeqqat namminneq eqqartorneqartu-mut tunngatillugu isumaat aamma soqutigineqas-sasut. Ataatsimut isiginnilluni MIPI isumaqarpoq imminnut inuunerminnullu attuumassuteqartunik

nr . 2, juuli 2011 MIPI Tusaat

6< Forsiden

eqqartorneqartuni meeqqat inuusuttullu isumaat tusarniassallugit pingaartuusoq. Soorlu nutaarsi-assani matumani atuarsinnaagissi, MIPI ilaatigut aamma illoqarfinniittarsimavoq arlaqartuni siun-nersuutigineqartutut meeqqat pisinnaatitaaffiinut tunngasunik suliaqarfiusumik atorfeqarfittaarnis-samut nammineq qanoq isumaqarnerat tusarniar-lugu. Ataatsimiititaliap meeqqanut inuusuttunullu attuu-massuteqartunik qanoq iliuusissanik pilersaaru-siornerup ineriartortinneqarneranik suliat – soorlu Toqqissumik meeraaneq 2010 – tapersersorpai, pe-qatigitilluguli isumaqarluni eqqartukkanut tunnga-tillugu ataatsimoortumik politikkimik amigaateqar-toq. Inassutigineqarpoq taamatut politikkimik pi lersitsinissamut iliuusissanik pilersaarusiortoqas-sasoq, erseqqissumik piffissamik qanoq sivisutigisu-mik atuinissamik uuttorneqarsinnaasunillu anguni-akkanik imaqartumik. Meeqqanut inuusuttunullu iliuusissanik pilersaarusiap Naalakkersuisut suli-arinialigaata qularnanngitsumik Meeqqat pillugit Ataatsimiititalip tamatumani oqaatigisaatut taa-ma tut pisariaqartitsineq illuatungiliiffigissavaa. MIPI-p pissangalluni iliuusissanik pilersaarusiamik atuarnissani qilanaaraa soorunalumi tamatumun-nga oqaaseqaatinik saqqummiussissalluni. Kalaallit Nunaat arlaannulluunniit atasuunngit-sumik Paris princip-inik taaneqartartut aallaavi-galugit meeqqanut siunnersuisooqatigiinnik piler-sitsiniarnera pillugu nersualaar neqarpoq. Isummat aallaavigisat Paris princip-inik taaneqartartut naa-lagaaffimmi inuit pisinnaatitaaffiinik suliaqarfiusut qanoq ingerlanissaannut tunngaviupput. Taakkua www.mipi.gl-imi atuarsinnaavatit. Ullumikkut Danmarki meeqqat pillugit siunnersuisoo qatigiinnik peqarpoq, Kalaallit Nunaata pilersikkusutaanut eqqaanartunik. Tamatumunnga oqaatigineqas-saaq Meeqqat Pillugit Ataatsimiititaliap Danmarki meeqqanut ombudsmandimik assigisaanilluunniit pilersitsinissamik inassuteqarfigeqqimmagu, qallu-naat Meeqqat pillugit Siunnersuisooqatigiivisa inger latsiviup taamaattup suliassai suliarinngim-matigit. Taamaattumik ilimagisariaqarpoq Kalaallit Nunaat siunissami Meeqqanut Ombudsmandimik pilersitsinissamik inassuteqarfigineqarumaartoq. Meeqqat pillugit Ataatsimiititaliap pingaartilluin-nagaa tassaavoq meeqqat inuusuttullu pillugit paa sissutissanik katersisarneq. Ataatsimiititaliap nuannaarutigaa Kalaallit Nunaanni meeqqanut tunngasutigut paasissutissanik katersisarnermi pit-sanngoriaateqarsimaneq, peqatigitilluguli isuma-kuluutigalugu meeqqat inuusuttullu piitsuuner-mik atugaqarnerat naalliutsitaasarnerallu pillugit kisitsisinik takussutissaqannginnera. MIPI nam-

mineq nalunaarusiornikuuvoq – Kalaallit Nu naan-ni meeqqat inuuniarnerat, ilaatigut pineqarlutik meeqqat piitsuunermik atugaqartut, nalunaarusi-a mili aamma maluginiaqquneqarluni misissueq-qin nissaq pisariaqartoq ineriartorneq malinnaavi-gineqarsinnaassappat. Taamaattumik MIPI-p ataat simiititaliap paasissutissanik kisitsisinik ka-tersinerup paasiniaaqqissaarnerullu aqunneqarnis-saanik inassuteqaataa isumaqatigiinnarsinnaavaa. Meeqqanut komité-p Meeqqat pillugit Isumaqatigiis-sut aallaavigalugu pisinnaatitaaffimminnik meeqqat ilinniartinneqarnissaat assorujussuaq pingaartip-paa, inassutigalugulu tamanna atuarfimmi aalaja-ngersimasumik ilinniagassanut ilaatinneqalissasoq. MIPI-p maannakkut ingerlataasa ilaagaat – ICC suleqatigalugu – Meeqqat pillugit Isumaqatigiis-sut atuarfimmi atugassatut meeqqanut atuagann-gorlugu suliarinissaa. ICC peqatigalugu ingerlata-mut tunuliaqutaasoq tassaasimavoq taamaattumik amigaateqarneq takusinnaasimagatsigu, meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit atuartitsinermi atugassa-nik amigaateqarneq. Neriussaagut atuagaq meeqqat kalaallit pisinnaatitaaffimminnik ilisimasaqarneru-lernissaannut ilapittuutaajumaartoq. Meeqqat pillugit Ataatsimiititaliaq aamma eqik kaa-nermini oqaatigaa, naveersisinnaatitaaneq – tassa perorsaanermut atuartitsinermulluunniit atatillugu assersuutigalugu meeqqanik timikkut annersit-sisinnaaneq inerteqqutaalluinnalertariaqartoq. Na-veersisinnaatitaaneq Kalaallit Nunaanni atorun-naarsimanngilaq, MIPI-llu komité isumaqatigaa, naveersisinnaatitaaneq piaarnerpaamik atorun-naar sinneqartariaqartoq. Naggasiullugu Meeqqat pillugit Ataatsimiititaliap inassutigaa, Danmarkip komitémut nalunaarusiaa komité-llu naggasiullugu oqaaseqaatigisai nunami oqaatsinut atorneqarnerpaajusunut nutserneqas-sasut. Tamanna tungavigalugu aamma MIPI-p inas-sutigaa, komité-p eqikkaaneri kalaallisuunngorlugit nutserneqassasut, tamanit – Kalaallit Nunaanni meeqqanit inersimasunillu – atuarneqarsinnaa sun-ngorlugit. Matumani Meeqqat pillugit Ataatsimiititaliap Ka-laallit Nunaannut tunngasunik oqaaseqaatai naat-sumik eqqartorneqarput. Meeqqat pillugit Ataat-simiititaliap oqaaseqaatai tamakkerlugit MIPI-p nittartagaani atuarsinnaavatit, kisiannili taakkua ajoraluartumik maannakkut tuluttuinnaq allassi-mapput. Meeqqat pillugit Ataatsimiititaliap Ka-laallit Nunaat, Danmarki Savalimmiullu pillugit maluginiagai pillugit apeqqutissaqaruit, soorunami mipi@nanoq.gl aqqutigalugu attaveqarfiginissat-sinnut tikilluaqqunarputit.

http://www.mipi.glmailto:mipi@nanoq.gl

MIPI Tusaat nr . 2, juuli 2011

7 < Forsiden

Meeqqat ulluat – NAKUUSA-mik ilisarititsineq Meeqqat ulluanni 1. juni 2011 Namminersorlutik Oqartussat UNICEF-ilu suleqatigiinikkut ingerla-tartik – NAKUUSA pillugu tamanut ammasumik ataatsimiititsipput, nipilersornermik meeqqanillu unammisitsinermik malitseqartinneqartumik. Mi-mi Karlsen, Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakker-suisoq ataatsimiinermik ammaasuuvoq meeqqat inuusuttullu tusaaniarneqarnissaat qanoq pingaar-tigisoq eqqartorlugu oqalugiarluni. Malitsigitillugu UNICEF-ip Danmarkimi siulittaasua NAKUUSA pil-lugu oqaluttuarpoq, oqalugiaataalu www.nakuusa.gl -imi atuarsinnaavat. Aamma soqutiginartumik Meeq qat pillugit Ataatsimiititaliami ilaasortaasi ma-sup Lucy Smith-ip saqqummiussaa tusarnaarpar-put. Ilaatigut oqaluttuaraa nunarsuarmi meerarpas-suit atugarliortut, meeqqanut inuusuttunullu tun nga sut politikkikkut salliutinneqannginnerat

peqqutigalugu. Taava Pipaluk Kreutzmann Jørgen-sen aallakaatitassiortartuusoq pissanganartumik saqqummiussivoq, ilaatigut tv-mi inuusuttunut aal-lakaatitassiaq nutaaq ukiamut KNR-imi aallakaa-tinneqartussaq takutsiar luti gu. Aallakaatitassiaq Kalaallit Nunaata kitaani malingassiuisinnaasus-sat pingasut, ilaatigut inuusut tunik allagartalior-titsinermik isiginnaartitsinermillu aliikkusersui-sut peqataaffigisaannik anga laarnermit suliaavoq. Naggataatigut meeqqanik Ilulissani oktober 2011 ataatsimeer suartitsi nissamut pilersaarutit tusarpa-gut. Meeqqanik ataatsimeersuartitsinissaq ilaatigut meeqqanut inuusuttunullu tunngasunut meeqqat isumaasa allattorneqarnerannik kinguneqartussaa-voq. MIPI soorunami Meeqqat Ataatsimeersuartin-neqarnerannut peqataassaaq, tamannalu pillugu Tusaat/Nyt-imi tullermi ilisimatitsissuteqassalluni.

http://www.nakuusa.gl

nr . 2, juuli 2011 MIPI Tusaat

8< Forsiden

Upernaakkut ataatsimiinneq 2011 - eqikkaaneqUpernaakkut ataatsimiinnermi eqqartorneqarput meeqqanut inuusuttunullu taakkualu atugarisaan-nut tunngasunut aalajangiiffigisassasut siunner-suutit aqqanillit aammalu apeqquteqaat aallaavi-galugu oqallinnerit pingasut. Maani Inatsisartut aalajangiiffigisassatut siunnersuutinik suliaqarner-minni angusarisaat sammineqassapput.

§ 33 Aalajangiiffigisassatut siunnersuut Aalajangiiffigisassatut siunnersuutini 11-usuni pi-nga sut allannguuteqartinnagit akuersissutigineqar-put. • Imm. 49 – Nuummi, Sisimiuni Ilulissanilu

ivi gaa sanik qallikkanik arsaattarfiliornissap pi-lersaaarusiorneqarnissaanut 2012-umi Aningaa-sanut Inatsisissatut siunnersuummi aningaasa-nik immikkoortitsinissamik Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiif-figisassaattut siunnersuut.

• Imm. 55 – Atuartut meeqqat atuarfiannit soraa-rummeertartut ilinniaqqinnissamut piareersi-mal luarnerunissaat aammalu meeqqat atuar-fiat pitsanngorsarniarlugu atuarfitsialammi naliliigallarnermi atuarfik pillugu inatsisartut peqqussutaat nr. 8, 21. maj 2002-meersumit tik-kuussissutigineqartunut UPA 2012-ip tungaanut Naalakkersuisut malinnaanissamut peqqune-qar nissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisas-saattut siunnersuut.

• Imm. 95 - Inatsisartut Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata kisimiillutik pilersui-sut pillugit kaammattuutitut aalajangersagaa akuerissagaat.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit marluk allan-nguuteqartillugit akuersissutigineqarput: • Imm. 15 – Sakkut pillugit inatsisip sukannerne-

rulernissaa. Imm. Inatsisit Atortinneqarneran-nut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarpoq, taakkualu isumaliutissiissummi allannguutissa-tut siunnersuummik imaattumik saqqummius-sipput: ”Pinerlunnikkut inunnut navianartumik sakkunik atornerluisarneq aallartoornikkullu ajunaartarnerit ikilisinniarlugit sakkut pillugit inatsisip sutigut sukannernerulersinneqarnissaa pillugu nassuiaammik Naalakkersuisut kingusinnerpaamik 2012imi upernaakkut ataatsimiinnermi saqqummiussisussanngorlugit suliassinneqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut. Nunatsinni aallaasit qanoq atorneqartarnerat qanorlu amer

lassuseqarnerat pillugu misissuinermik aamma sakkut pillugit inatsisip sukannernerulersinneqarnissaanut innuttaasut isumaat aamma su liamut soqutigisallit isumaat ilanngullugit nassuiaat imaqassaaq“

• Imm. 66 – Imeruersaatit qiimmassaatinik akul lit aamma energidrikketut taaneqartartut meeqqanit 12-ut ataallugit ukiulinnut pisiarine-qarsinnaanerisa inerteqqutaalernissaat inatsisi-liuuteqqullugu Naalakkersuisut peqquneqarnis-saat. Imm. Peqqissutsimut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarpoq, taakkualu isumaliutis-siissummi allannguutissatut siunnersuummik imaattumik saqqummiussipput: ”Imeruersaatit qiimmassaatinik akullit 12ut ataallugit ukiulinnit pisiarineqarsinnaanerisa inerteqqutaalernissaat malittarisassaliuuteqqullugu Naalakkersui sut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aala jangiiffigisassaattut siunnersuut” Allan-nguutissatut siunnersuut ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut saqqummiuppaat.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut 2, 2011-imi Uki-akkut Ataatsimiinnissamut kinguartinneqarpoq Inat sisartunit suliarineqarani – immikkoortullu mar luusut tamarmik aamma siusinnerusukkut ataat simiinnernit nuutaapput:• Imm. 18 – Ilinniarfinni meeqqallu atuarfiini

at taveqatigiinnikkut teknologip atorneqarnera-ta annertusarneqarnissaanik attaveqaatillu pitsanngorsaneqarnissaannik Naalakkersuisut suliniuteqaqqullugit Inatsisartut aalajangiffigi-sassaattut siunnersuut.

• Imm. 21 – Inimik attartornermi peqqussummut atuuttumut allannguutissaanik kingusinner-paamik 2010-mi Naalakkersuisut saqqummeeq-qullugit Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut, tamatuma kingorna qaammammut ineqarnermut akiliutaasartunut ineqarnermut meeqqanut tapiissuteqartoqartassaaq meeqqa-mut ataatsimut 18-it inorlugit ukiulimmut angerlarsimaffimmi najugalimmut 7,5 %-imik ineqarnermi qaammammut akiliutinut ilan-ngaa taasartumik, taamaattorli meeqqat amerla-nerpaamik arfiniliussallutik.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit 3 siullermee-rutaasumik UPA11-imi suliarineqarput UKA11-imi-lu aappassaaneerneqartinnagit ataatsimiititaliani suliarineqarnissamut ingerlateqqinneqarlutik.

MIPI Tusaat nr . 2, juuli 2011

9 < Forsiden

• Imm. 39 – Nunavummi Nunavimmilu oqar-tussaasut suleqatiginerisigut inuusuttunut 16-it 20-illu akornanni ukiulinnut ”Nuna Job paarlaateqatigiinneq”-mik Naalakkersuisut pilersitsissapput.

• Imm. 41 – Inuusuttut innarluuteqartut ukiut pingasut tikillugit efterskolersinnaalernissaat, atuarnermilu ilinniagaqartutut allatulli atuga-qarlutillu ilinniagaqarnersiuteqartalernissaat Naalakkersuisunit qulakkeerneqaqqullugu suliakkerneqassasut.

• Imm. 70 - Naalakkersuisut UPA202-imi meeqqat atuarfiat pillugu inatsisip allanngortinnissaanik peqquneqassasut, taamaalilluni tuluit oqaasii minnerni aallartittumik atuartitsissutigineqar-talersillugit.

Imm. 1 itigartitsissutigineqarpoq:• Imm. 69 - Naalakkersuisut peqquneqassasut Ka-

laallit Danmarkimi ilinniagaqartut danskit ilin-niagaqartut assigalugit tapiissutitigut pisinnaati-taaffiisa assinginik periarfissaqalernissaan nik.

2011-imi upernaakkut ataatsimiinnermi partiit ataa siakkaat immikkoortunut tamanut tunngatil-lugu isumaat saqqummiussaallu MIPI-p nittarta-gaa ni atuarsinnaavatit. Tamatumani aamma si-u nissami MIPI immikkoortunut ataasiakkaanut qa noq isumaqarnersoq atuarsinnaalissavat. MIPI-p nittartagaa annertusineqalerami politikkikkut su-lianut immikkoortortalerlugu, tamanna meeqqat inuusuttullu atugarisaannut annertuumik nassa-ta qartarmat. Ilaatigullu aamma FN-ip Meeqqat pil lugit Isumaqatigiissutaa, Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu tunngasutigut inatsisit, MIPI-p tusarniaanernut akissuteqaatai, politikkik-kut nassuiaatit, Inatsisartut ataatsimiinnerini aala-jangiiffigisassatut siunnersuutit, § 37 naapertorlugu apeqquteqaatit ilaalu ilanngullugit atuarneqarsin-naassallutik.

nr . 2, juuli 2011 MIPI Tusaat

10< Forsiden

ICASS – International Congress of the Arctic Social SciencesUkioq manna ICASS-ip ataatsimeersuarnerani ukiut pingasukkaarlugit IASSA – International Arctic So-cial Science Association-imit http://www.iassa.org/, ingerlanneqartartumik pisartumi MIPI peqataas-saaq. Ataatsimeersuarneq nunani issittuni/nunani avannarlerni taarsiigiiaartumik pisarpoq, ukioq mannalu 7. ICASS Islandimi Akureyrimi, 22-26 juni 2011 pissaaq. ICASS siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni, Alaska-mi, Canada-mi, Finland-imi Dan-markimilu ingerlanneqartarsimavoq. ICASS-imi pingaarnerpaatut siunertaavoq ilisi ma-tuutut misissuinerit ilisimatusarnermi misis suinerit a.t. Nunani Issittuni Avannaanilu ingerlanneqartut, inunnut inuiaqatigiinnullu pingaaruteqarsinnaasut soqutiginaateqartullu soqutigisaqartunut agguaan-neqartarnissaasa qulakkiissallugu. Ilisimatusarner-mi ilisimaneqalersut taamaasilluni tamanit ator ne qarsinnaassammata innuttaasunullu iluaqu-taal lutik. Ukioq manna ataatsimeersuarnerni MIPI nammi-neq saqqummiussilluni peqataassaaq, saqqummius-sinermi qulequtaralugu Arctic Children and Youth in a Global Perspective. Ilisimatuut attuumassuteqar-tut assigiinngitsut MIPI-p ingerlataani peqataanis-

samut qaaqquneqarsimapput, ilaatigut franskeq ili-simatooq Jean Michel Huctin, MIPI-p katersaanut allagaqarsimasoq. Jean-Michel Huctin ilimatuutut kingullerpaamik misissuisimanini saqqummiutissa-vaa, Uummannami misissuisimaneranit tunngave-qartoq, taaguuteqartoq Child Neglect and Cultural-ly Relevant Education in Greenland. Taamatuttaaq kandidatinngorniarluni ilinniartoq Mette Raaschou Nuummi nunarsuarmioqataajartornerup nammini-ussutsimik ineriartortitsinermut sunniutaanik mi-sis suilluni suliarisimasani, taaguu teqartoq Reaching for the World and the Future, saqqummiutissavaa.

MIPI-p MIPI-mik ilisarititsineq saqqummiutissavaa, aammalu uagut nammineq saqqummersissimasar-put ”Kalaallit Nunaanni meeqqat inuuniarnerat” saqqummiullugu. Pissanganartumik paasisaqarfiu-sussamillu sapaatip akunnera taanna qilanaaraar-put, Nunani Issittuni nunallu issittuniittut pillugit soqutiginartunik ilisimatuutut misissuinernit ilisi-malikkat nutaanerpaat katersornissaannut peri ar-fissaqarfigisarput. Ataatsimeersuareernermi MIPI nalunaarusiorniarpoq ataatsimeersuarnermit pi-ngaar nersiuilluni nittartakkatsinni www.mipi.gl -imi.

http://www.iassa.org/http://www.mipi.gl

MIPI matuneqassava? Illoqarfinnut tikeraarnerit Meeqqat oqalliffiat-llu FN-ip Meeqqanut komité-ani Danmarki Kalaallit Nunaallu pillugit saqqummiussineq

Meeqqat ulluat – NAKUUSA-mik ilisarititsineq Upernaakkut ataatsimiinneq 2011 - eqikkaaneqICASS – International Conference of the Arctic Social Sciences