N : o 52 / 2 8 . v s k . To r s t a i 2 9.12 . 2011

Hänskin valitukset nurinhallinto-oikeudessa

Syöttövuoro siirtyinyt valittajille. s. 3

Anttolan yhtenäiskoulu tekiopintomatkan Ranskaan

Kamtsatkan niemimaatarjoaa eksotiikkaa

Baddingin kuolemastakulunut 25 vuotta

Ranskalaiset pyrkivätsuojelemaan vähäisiä metsiään.

Kesä-hirvensalmelainenjohtaa kylpylää Petropavlovskissa.

Mikkelissäkin muistellaanSomeron suurta poikaa. s. 10s. 6s. 5

Valitse 2 maksa 1 tarjous koskee kehyksiä alkaen 29€ (norm. 79€) sisältäen PENTAX-vakioyksi-teholinssit. Hinta PENTAX-vakiomoniteholinssien kanssa alkaen 119€ sisältäen kehykset alk. 29€ ja linssit alk. 90€ (norm. 169€). Muut linssit ja lisät esim. pinnoitteet hinnaston mukaan. Molem-mat parit samalla reseptillä. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Kehysvalikoima vaihtelee liikkeit-täin. Tarjous voimassa 5.2.2012 asti.

ALEOSTA YHDET, SAAT TOISET ILMAISEKSI

TARJOUS KOSKEE KOKO VALIKOIMAA MYÖS MERKKI-KEHYSMALLISTOAMME

+

=

+

=

29€

0€

+

=

99€

0€ 0€

MIKKELI AKSELI (KESKUSTA) : Maaherrankatu 18-20 , puh. 015 337 0555 . Avoinna ma-pe 9-19, la 9-17

MIKKELI FORUM ANTTILA : Porrassalmenkatu 21 , puh. 015 360 073 . Avoinna ma-pe 9.30-17.30, la 9-15

KAHDET YKSITEHO-SILMÄLASITALK.

29€KAHDET MERKKI-SILMÄLASITALK.

99€

0€

29€

KAHDET MONITEHO-SILMÄLASITSIS. KEHYKSET ALK. 29€ +PENTAX-VAKIOMONITEHO-LINSSIT ALK. 90€

ALK. 119€

Myyntiaika 27.-31.12.2011

-50% -67%

RAKETTISUOSIKITRAJUJA poistotarjouksia

hae ja hyödy!

Repullinen räjähtävää!

1500Aarrearkku-ilotulitelajitelma

Repullinen räjähtävää!

Tämä virallinen aidolla leijonalogolla varustettuMM-muistokiekko vain Rakettitukusta!

Aarrearkun ostajallekaupan päälle

Suomi MM2011 -Kiekko(Arvo 9,50 €)

Kestosuosikki rummuttaa tänäkin vuonna. Uloskanto-hintaan vielä kerran!Laukauksia: 12 x 2 Kesto: n. 30 sek x 2

Kestosuosikki rummuttaa tänäkin vuonna.

hintaan vielä hintaan vielä

Laukauksia: Laukauksia:

n. 30 sek x 2n. 30 sek x 2

tänäkin vuonna.

2950Rumputuli x 2

2 kpl yhden hinnalla! -50%

16 thunderia sarjatulella! Megahitti huikean halvalla vain Rakettitu-kusta.

-67%%-67%-67250Thunder-pata

kpl

RAJUJA poistotarjouk

2 pataa ja yhteensä 50 LAUKAUSTA pitää taivaan

kirkkaana JOPA TOISTA MINUUTTIA. Tähän hin-taan et saa vastaavaa tulitusta Suomesta.

PataDuo

2 x Maestro-rakettiTäydennä uuden vuoden tykitysKAHDELLA upealla Maestro-jättiraketilla, s’il vous plaît.

Evix 841 led-valaisin, pyöräpidike ja led-valoavaimenperä.

evix-valaisinpaketti

Valaisinpaketin sisältö saattaa vaihdella myyntipisteittäin.Valaisinpaketin sisältö saattaa vaihdella myyntipisteittäin.

tai

1. 2.

Johtajatason ilotulituspaketti on nyt kehitetty huippuunsa. New Bigboss on 18 raketin setti sähinää ja pauketta kaikissa sateenkaaren väreissä.

NewBigboss

2KPL

151515

2 pataa ja yhteensä 50 2 pataa ja yhteensä 50 2 pataa ja yhteensä 50 LAUKAUSTA pitää taivaan LAUKAUSTA pitää taivaan LAUKAUSTA pitää taivaan LAUKAUSTA pitää taivaan LAUKAUSTA pitää taivaan LAUKAUSTA pitää taivaan LAUKAUSTA pitää taivaan

kirkkaana JOPA TOISTA MINUUTTIA. Tähän hin-kirkkaana JOPA TOISTA MINUUTTIA. Tähän hin-

tai

kaupanpäälle

(arvo 25,00)pataduo- tai

New big boss

-lajitelman

ostajalle

LAUKAUSTA pitää taivaan LAUKAUSTA pitää taivaan LAUKAUSTA pitää taivaan LAUKAUSTA pitää taivaan LAUKAUSTA pitää taivaan kirkkaana JOPA TOISTA MINUUTTIA. Tähän hin-kirkkaana JOPA TOISTA MINUUTTIA. Tähän hin-

2950 2950pkt (norm. 41,00) pkt

(norm. 46,00)

Todella tehokkaiden Thunder Kingien ystäville.

150XXL-thunder3 kpl/pkt

Upea räti-nänousu ja kultainen kaksiosai-nen mahtie-fekti.

600Kunkkutykki4 kpl/pkt

Monivuo-tinen mega-suosikki 4:n kappaleen pakkauk-sessa.

600Jättitykki4 kpl/pkt

Tutustu kaikkiintuotteisiin ja tuotevide-oihin nettisivuillamme

Osta raketteja 50 eurolla – hyödynnä

huikeat edut!Jokaisesta 50 €:n rakettiostoksesta saat etusetelivihkon, jossa ON UPEITA YHTEISTYÖ-KUMPPANIEMME etuja.

Esim. nämä edut SafeCENT-verkkokaupasta

Säästä70€

Säästä20€

5” Tablet PC Sääasema 69;- (129;-) 9,95

(29,95)

Etuseteleillä alennuksia myöslaskettelulipuista ja paljon muuta!

jopa

edut!

Satojeneurojenmyyntipisteet:

E N E M M Ä N R U U T I A

parhaat

Tukun hintaan!raketitJUVA K-MARKET MAKUPALA Juvantie 14 ti-pe 10-20, la

9-17.30KANGAS-NIEMI

RAUTIA KANGASNIEMI Joutsantie 22 ti-pe 7-17, la 8-14

MIKKELI K-MARKET RANTAKYLÄ Kauppatie 13 ti-pe 10-20, la 9-17.30

MIKKELI K-SUPERMARKET ROKKALA

Porrassalmenkatu 67 ti-pe 10-20, la 9-17.30

MÄNTYHARJU S-MARKET MÄNTYHARJU Pentinpolku 2 Huom! Uusi myyntipaikka

ti-pe 10-20, la 9-17.30

PIEKSÄMÄKI URHEILU-TENHUNEN KY Keskuskatu 7 ti-pe 9.30-18, la 9.30-15

PIEKSÄMÄKI S-MARKET PIEKSÄMÄKI Kauppakatu 3 ti-pe 10-20, la 10-17.30

RISTIINA K-MARKET RISTIINA Kitereentie 1 ti-pe 10-20, la 9-17.30

www.rakettitukku.fi kaikki myyntipisteet netissä

Mäntyharjuntie 5 puh. 015-455 001, Pienrauta 015-455 008AVOINNA: Ark 10–18, LA 9–16, SU Suljettu

SaimaanLakemotorsista

RistiinanAMMATTIREALISOINTI OY

www.ammattirealisointi.fi

MÖNKIJÄT

Runsas valikoima tuulilasinpyyhkijöitä; Bosch, Valeo, PJ, Cham-pion, SWT sekä työkalut, akut, autotarvikkeet, ruuvit ja pultit

ym. Ensi vuonna valikoima laajenee! Hyvää uutta Vuotta!

Laiturikatu 8satamassap. 040 686 0506

Avoinna:Ma–Pe 9–18La 9–16

Kaikkipehmolelut

Joulukoristeet ja pakkaustarvikkeet

Iso koivuklapisäkki

390€

NaistenFleece

1000€

T-paita4 kpl Villa-

sormikkaat

190€

990€

DrinkkiBingo

-20%öljyt

580€ 990

€

MetanolitonTuulilasinpesuneste

/ 5L / 55L

-30%

PesoseltaPOISTOHINTAAN!

-50%

Porrassalmenkatu 15, puh. 213 684ma-pe 10-17.30, la 10-14

-20%-50%ALEALK

AA

ALEALEALE

ALEALEALEALEALE

SPORTIASSA NYT ALE!

SPORTIASSA NYT ALE!

Kaikki kesän jasyksyn juoksukengät

Suksia, monoja, sauvoja

-30-40%ovh

-40-50%ovh

Toppapuvut/Laskettelutakit

-30-50%ovh

N:o 52/28. vsk. Torstai 29.12.2011 2

Oletko tullut ajatelleeksi, että ihmisen iholla, li-makalvoilla ja ruuansulatuskanavassa elää luke-

mattomia erilaisia mikroobeja, bakteereita ja hiivoja. Vaikka ne yksisoluisina yksilöinä ovat niin pieniä, ettei niitä silmällä erota, on niillä kuitenkin joukkovoimaa, mikä voi saada ihmisen sairastumaan ja voimaan huonosti. Yksi näistä kiusankappaleista on Candida Albicans hiiva, jota esiintyy normaalisti iholla sekä suun, sukupuolielinten ja peräsuolen limakalvoilla. Se kykenee kulkeutumaan verenkiertoon ja sen kautta myös muualle ruuansulatuskanavaan, sisäelimiin, ja jopa sydämeen. Yleensä Candidan läsnäoloa ei huomaa eikä se aiheuta ongelmia. Candida hiiva voi kuitenkin muuttua kontrolloimattomasti lisääntyväksi infektion aiheuttajaksi, mikäli olosuhteet elimistössä muuttuvat sen kasvua ja vallalle pääsyä suosiviksi. Candidan liikakasvua kutsutaan hiivasyndroomaksi. Suussa, iholla ja sukuelimissä liikaa kasvavaa hiivaa torjutaan lääkkeillä. Suolistohiivan liikakasvua moder-ni lääketiede ei edes pidä sairautena, eikä diagnosoi sen monista kiusallisista oireista huolimatta.

Hiivasyndrooman oireet

Candida tuottaa ja erittää lukuisia elimistölle haitallisia yhdisteitä, jotka määrän kasvaessa voivat imeytyä lihaksiin, niveliin, hermostoon ja ihoon. Siksi hiivan liikakasvun aiheuttamat oireet ovat mitä moninaisem-pia. Ne voivat olla hermostollisia, kuten aiheetonta masennusta, pääsärkyä, väsymystä tai makean ja leivän himoa. Ne voi olla sukelimissä kuten valko-

vuotoa, emättimen kutinaa tai kirvelyä, vähentynyttä seksuaalista halua tai vaaleita näppylöitä penikessä. Iho- ja limakalvo-oireina voi esiintyä jalka- ja kynsi-sientä, taiveihottumaa, päänahan ja korvien kutinaa, suusammasta ja tukkoista nenää. Kaikkein yleisimpiä lienevät kuitenkin ruuansulatuskanavan oireet, kuten pahanhajuinen hengitys ja ientulehdus, nielun kui-vuus, ruuansulatus- ja ilmavaivat, vatsan turvotus, kurina ja kouristelu, ummetus tai ripuli, ulosteen paha haju tai limaisuus. Oireiden lisääntyminen ja immuu-nisysteeminen heikkeneminen edesauttavat hiiva-sienen kasvua pahentaen oireita. Hiivasyndroomaa onkin aina aihetta epäillä edellä mainittujen vaivojen aiheuttajaksi, mikäli mitään muuta lääketieteellistä syytä oireiden aiheuttajaksi ei tutkimuksissa löydy.

Mikä hiivasydrooman aiheuttaa

Antibiootikuurit tai muut lääkeaineet kuten e-pillerit voivat aiheuttaa Candidan liikakasvua. Ne voivat hä-vittää suolistosta hiivan kasvua rajoittavat hyödylliset maitohappobakteerit. Jos ruokavalio sisältää saman-aikaisesti runsaasti pitkälle jalostettuja elintarvikkeita ja nopeasti imetyviä hiilihydraatteja, jotka ruuansu-latus pilkkoo sokeriksi, on hiivojen elinolosuhteet ja kasvu taattu.

Testaa itse hiiva

Suolistohiivan liikakasvun osoittaminen ei onnistu aina laboratorioissakaan. Mahdollisesta liikakasvusta

kertovan pikatestin voi tehdä aamulla itsekin sylke-mällä haaleaa vettä sisältävään lasiin heti herättyä, ennen kuin laittaa mitään suuhun. Seuraamalla noin 15 min välein mitä lasissa tapahtuu saa viitteen eli-mistön hiivatilanteesta. Hiivaongelma on todennäköi-nen, mikäli veden pinnalla kelluvasta syljestä lähtee alaspäin nauhamaisia rihmoja, ikäänkuin ”jalkoja” tai sameita sylkipilkkuja leijuu vedessä tai samea sylki vajoaa kokonaan lasin pohjalle.

Hiivasyndroomanhoito ruokavaliolla

Hiivan häätöhoidossa on kolme kulmakiveä: ruokava-lio, maitohappobakteerit ja hiivasyndroomaan tepsi-vät ravintolisät. Maitohappobakteerien avulla suolen sisältö muuttuu happamaksi ja hiivoille epäedulliseksi kasvuympäristöksi. Ruokavalion tehtävänä on ehkäis-tä hiivan kasvua sekä puhdistaa suolistoa hiivoista. Siksi ruokavaliosta on karsittava pois mahdollisimman tarkoin hiivaa, sokeria, siirappeja, perunaa, vehnäjau-hoja, valkoista riisiä, ja E-koodilla merkittyjä lisäaineita sisältävät ruuat, ruoka-aineet ja juomat, alkoholi, sekä varsinkin makeat kuivatut hedelmät.

Candida Fortearuokavalion tueksi

Candida Forte on hiivan torjuntaan kehitetty ko-timainen valmiste. Se auttaa hiivasyndroomaan viiden vaikuttavan ainesosan voimin. Sen sisältämä

greipinsiemenuute on hiivojen vastustuskykyä ja li-sääntymistä vähentävä aine, joka tehostaa elimistön omaa vastustuskykyä.

Siitä saatavat inuliini, maa-artisokka ja psylliumsie-men tukevat maitohappobakteerien kasvua ja puh-distavia suolistoa hivoista. Voikukanjuuri puolestaan parantaa sapenvirtausta ja ruuansulatusta sekä suolen kuntoa ja sen toimintaa. Lukuisat käyttäjäkokemukset osoittavat Candida Forten muutaman kuukauden kuurin vähentävän vatsan turvotusta ja muita ruoan-sulatusvaivoja. Monet ovat saaneet helpotusta myös jatkuviin kurkkukipuihin, iho-ongelmiin ja päänahan kutinaan. Kuurin aikana Candida Fortea nautitaan yksi tabletti aamuin illoin aterian yhteydessä. Kuurin aikan vettä tule juoda vähintään litra päivässä.

Minullako hiivasyndrooma?

Ristiinantie 1, Mikkeli

Tervetuloa uuteen

lounaskahvila

Cafe Setriin

••••••••••••••••••••••••••••••••

Lounas

arkisin klo 11-14

••••••••••••••••••••••••••••••••

Runsas valikoima

herkullisia leivonnaisia

ja pikkusuolaisia

Puolueisiin sitoutumaton kaupunkilehti

3

S ä ä M i k k e l i s s ä

N:o 52/28. vsk. Torstai 29.12.2011

Tekojää aikaisintaan tammikuun lopulla

Seudullisesta metsäohjelmastahyötyvät kaikki osapuolet

Kari Liikanen

P ä ä k i r j o i t u s

Eteläsavolaismetsien puu-varantoa olisi mahdollista hyödyntää tuntuvasti aiem-

paa enemmän. Maakuntamme metsät puskevat vuodessa puuta noin 8,6 miljoonaa kuutiota. Vilkkaimpinakin hakkuuvuo-sina siitä hakataan vain noin kuutisen miljoonaa kuutiota.

Nyt Etelä-Savon Metsäkeskus on koonnut koko maakuntaa käsittävän alueellisen metsäoh-jelman, jolla pyritään seuraavien neljän vuoden ajan ohjaamaan metsänomistajia aiempaa laa-dukkaampaan metsänhoitoon ja kasvattamaan vuosittaisia hakkuita miljoonalla kuutiolla.

Ohjelmaan asetetun hakkuuta-voitteen toteutuessa kasvaisivat vuosittain maakuntaan virtaavat kantorahatulot noin 50 miljoo-nalla eurolla. Puun korjuusta, kuljetuksesta ja metsänhoidosta kertyvät työtulot nousisivat lisäksi 30 miljoonalla.

Puun tuotannon ja käytön suhteet eivät kulje tällä hetkellä Etelä-Savossa käsi kädessä. Etenkin ensiharvennuspuun kysyntä on huono ja metsän kasvun kannalta merkittävimpiä ensiharvennuksia on jäämässä rästiin yhä enemmän.

-Mäntykuidun käyttöä olisi kasvatettava noin kolmannes

Maakunnan metsissä lymyilee nykyisellään mahdollisuudet noin 80 miljoonan euron lisäansioihin.

Etelä-Savon puutuotanto kestäisimiljoonan kuution lisähakkuut

ja mäntytukin käyttöä noin 40 prosenttia. Mekaanista metsäte-ollisuutta olisi maakunnassam-me kehitettävä ja puun energia-käyttöä lisättävä, toteaa johtaja Timo Leskinen Järvi-Suomen Metsänomistajien liitosta.

Puunkorjuuseen on ilmaston lämpeneminen tuonut metsäta-louteen vielä omat mausteensa.

Leudot talvet ovat vaikeutta-neet talvileimikoiden korjuuta ja eniten siitä kärsivät pehmeiden maaperien nuoret metsät, jonne korjuukoneilla ei ole asiaa sulan maan aikana.

Metsänhoidon puolelle on kasvamassa isoja haasteita rat-kottavaksi.

Alalle valmistavien oppilai-tosten pulpettien takaa löytyy nykyisin aivan liian monia tyhjiä tuoleja. Esimerkiksi met-sätalousinsinöörejä valmistuu vuosittain noin sata liian vähän eikä tilanne ole sen parempi metsäkoneenkuljettajien kuin metsureidenkaan osalta.

Ossavia käsiä raivausahojen sarviin kuitenkin tarvittaisiin, koska samaan aikaan metsän-omistajaksi on nousemassa sukupolvi, jolla ei ole enää omaa kokemusta metsänhoitotöistä. Sen myötä omatoiminen met-sänhoito on hiipumassa.

Etelä-Savossa metsätilan kes-kimääräinen koko on vielä toistaiseksi 40 hehtaaria, mutta niitä uhkaa pirstoutuminen perinnönjakojen yhteydessä. Jos metsäalat kutistuvat liian pieniksi, ei kantorahatuloilla ole enää niin merkittävää vai-

kutusta omistajan vuosittaisiin ansioihin, että se kannustaisi paneutumaan riittävästi metsien hoitotyöhön.

Yksi varteenotettava ase pienten metsätilkkujen tehok-kaampaan hoitoon ovat yhteis-metsät.

Etelä-Savossa on Metsäkes-kus käynnistelemässä omaa yhteismetsähanketta, jota se itse hallinnoi. Lisäksi muun muassa Joroisissa valmistellaan yhteismetsähanketta, jossa ovat mukana kunta, seurakunta, Metsähallitus ja muutama yksi-

tyinen metsänomistaja.-Yhteismetsä on erittäin hyvä

ratkaisu, vakuuttaa Etelä-Savon Metsäkeskuksen johtaja Antti Heikkilä.

Kar

i Liik

anen

Kuopion hallinto-oikeus vei omalta osaltaan pää-tökseen Hänskin monitoi-

mikentän asemakaavasta tehdyt valitukset kumoamalla joulun alla kaikki asemakaavaan varsi-naisesti kohdistuvat valitukset.

Tiistaina julkisuuteen tuotu päätös ei vielä kuitenkaan anna täyttä varmuutta tekojään tu-loon, sillä valittajilla on halutes-saan pitkittää prosessia edelleen valittamalla päätöksestä kor-keimpaan hallinto-oikeuteen.

Joulukuun alussa Hänskin olosuhteisiin paikan päälläkin tutustuneen hallinto-oikeuden mukaan asemakaava on kuiten-kin laadittu lain mukaisesti.

Kaavan selostuksessa ja sitä varten tehdyissä selvityksissä on oikeuden mukaan esitetty riittävän selvästi niin kaavan tavoitteet kuin arvioitu kaavan vaikutuksetkin.

Oikeuden mielestä kaupungin ydinkeskustan tuntumaan sijoit-tuva kaavamuutos ei aiheuta valittajien elinympäristön laa-

Hänskin valitukset nurin Kuopion hallinto-oikeudessa

tuun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei olisi asemakaavan tarkoitus huomi-oon ottaen perusteltua, joten va-lituksessa esitetyillä perusteilla kaava ei ole lainvastainen.

Oikeus käsitteli valittajien vetoomuksesta oikeastaan vain luurangon, sillä monet lähiasuk-kaiden valituksessaan esille ottamat kentän mahdollisesti aiheuttamat ongelmat eivät sen tulkinnan mukaan edes kuulu laillisuusharkinnan piiriin, ei-vätkä ne näin ollen kuulu hallin-to-oikeuden toimivaltaan.

Esimerkiksi valituksessa esiin nostetut roskaaminen, ilkival-ta sekä urheilutapahtumien myynti- ja huoltopaikkojen aiheuttamat haitat eivät kuu-lu hallinto-oikeuden mukaan asemakaavalla ratkaistaviin ongelmiin.

Samaan listaan oikeus liitti myös katujen puhtaanapidon sekä liikenteen ja pysäköinnin valvonnan kentän lähiympä-

ristössä.Oikeuden mielestä tällaisten

ongelmien torjuminen kuuluu asianomaisten valvontaviran-omaisten tehtäviin.

Sama koskee myös kentän kylmäkoneistossa käytettävän nesteen koostumukseen, johon valittajat myös vaativat muu-toksia, koska alueen pohjavedet virtaavat Kaihun vedenottamon suuntaan.

Oikeuden mukaan tämäkin kuuluu tarkoituksenmukaisuus-harkinnan piiriin, eikä kuulu näin ollen hallinto-oikeuden toimivaltaan.

Saman kannan oikeus otti myös kentän reunalla olevien vanhojen poppelien poistami-seen. Oikeuden mielestä puiden kunnon valvontaan liittyviä valvontakysymyksiä ei ratkaista asemakaavavalituksen yhtey-dessä.

Hänskin kenttä odottelee tällä hetkellä pakkasia ja lähiasukkaiden seuraavaa siirtoa.

Joulu sujuileppoisissa merkeissäJouluinen viikonvaihde työl-listi poliisia hieman normaalia viikonvaihdetta vähemmän. Poliisin tarjoamassa jouluma-joituksessa piipahti kaikkiaan kahdeksan henkilöä ja kolmea henkilöä kuulusteltiin rattijuo-pumuksesta epäiltyinä.

Varhain jouluaamuna liu-kasteli Ristiinassa Mikkelin suunnasta tullut henkilöauto

Tuuli tuivertaa

Suomalaiset ovat viime aikoina saaneet omakohtaisesti tutustua sellaisiin luonnonilmiöihin, jotka vielä muuta-ma vuosikymmen sitten tuntuivat näiltä leveysasteilta

katsottuna kovin kaukaisilta.Maanjäristykset, vaikka pienetkin, ovat meille täysin uusi

kokemus, onhan meille opetettu, että maaperämme on vakaa, eikä vakavammista maanjäristyksistä ole vaaraa.

Joulun tienoon myrskytkin ovat yllättäneet voimallaan. Olemme ehtineet jollakin tavalla jo tottua kesäisiin paikal-lisiin trombeihin, mutta läpi maan tuhoja kylvävät myräkät ovat uusi ilmiö.

Tapani- ja Hannu-myrskyt osoittivat, etteivät marttojen neuvot kodin hätävarastojen kokoamisesta olekaan täysin turhanpäiväistä höpinää.

Taajamien ulkopuolella voi joutua pärjäämään sähköttä useampia vuorokausia ja talvikaudella se ei välttämättä onnistu ilman varautumista.

Kari Liikanen

Kar

i Liik

anen

jäisellä tiellä vastakkaiselle ajokaistalle törmäten vastak-kaisesta suunnasta tulleeseen henkilöautoon.

Onnettomuusautoissa olleet henkilöt käytettiin sairaalassa tarkastuttamassa eriasteisia vammojaan. Osa henkilöistä pääsi jo kotiinsa sairaalakäynnin jälkeen. Alkoholilla ei osuutta tapaukseen.

N ä k ök u l m a

-

Miljoonabisnekseenpääse helposti mukaan

Kuinkahan moni meitä on joskus haaveillut suvulta unohtuneesta upporikkaasta Amerikan sedästä tai tädistä, jolta tulla tupsahtaisi joskus yllätyksenä mil-

joonaperintö.Onneksi joku Stephen Cronin oivalsi ryhtyä täyttämään

omaa Amerikan sukulaiseni kokoista aukkoa tarjoamalla yhteistyötä, jonka myötä minullakin olisi mahdollisuus päästä edes osalliseksi miljoonaperinnöstä.

Sain hiljattain sähköpostiini viestin, jossa hän kehuu minua sen verran rehelliseksi ja sitoutuneeksi, että pystyi-sin auttamaan häntä siirtämään muhkean perinnön. Vaivan palkaksi tarvitsisi vain naputtaa vastausviestiin nimeni, puhelinnumeroni, matkapuhelinnumeroni, osoitteeni, ikäni, sukupuoleni ja ammattini.

”Se perustuu tämä että olen sinuun yhteyttä asettua edun-saajaa myöhään asiakas pankin siten, että kokonaissumma £ 15,000,000.00 (viisitoista miljoonaa kiloa) vapautuu ja maksetaan sinulle saajan kuolleen. Lopussa tämän kaupan sinulla on 45 % koko perintö ja otan 55 %.”

Varsin luottamusta herättävää tekstiä lähteä mukaan miljoonabisnekseen, eikä totta?

Voi Stephen-rukka joutua odottelemaan toivomaansa pikaista reagointiani aika kauan.

Kari Liikanen,toimittaja

Sää Mikkelissä

Palvelevan meteorologin puhelinnumero 0600 1 0600 (3,95 / min + pvm)

Torstai

+2

Perjantai

+1

Lauantai

-1

Sunnuntai

-3

Maanantai

-3

Tiistai

-2

Keskiviikko

-4

N:o 52/28. vsk. Torstai 29.12.2011 4

RISTEILY PIETARIIN M/S PRINCESS MARIALLA TO-LA 17.-19.5. ALK. 245 € / hlösis. bussikuljetuksen Helsinkiin, risteilyn valitussa hyttiluokassa ja aamiaiset laivalla.

1 YÖ LAIVALLA JA 1 YÖ TALLINNASSAMA-KE 6.-8.2. JA KE-PE 5.-7.3. alk. 115 € / hlö sis. bussikuljetuksen, bussi mukana Tallinnassa

Maaherrankatu 14, 50100 MIKKELI, puh. (015) 228560 fax 228565PALVELEMME MA-PE 9.00-16.30 • palvelumaksu 8 €/varaus • www.tematkat.fi

TALLINNAN RISTEILYTM/S BALTIC PRINCESS 21.1., 18.2., 25.2., 3.3., 10.3. alk. 58 € / hlö / B4. Sis. bussikuljetuksenKE 1.2., 15.2. alk. 39 € / hlö / B4 AJAMME REITTIÄ KUOPIO-VARKAUS- JUVA-MIKKELI-HEINOLA-LAHTI-HELSINKI

Ooh, Las Palmas -sun luoksesi lämpimään.Apollomatkat tarjoaa takuu varmaa lämpöä Gran Canarialla. Nyt kolmelle lähdölle suora bussikuljetus sisäl-tyy hintaan. Käy siis matkaan 14.1., 21.1. tai 28.1.2012.

Gran Canaria/ Playa de Inglés/ lähtö 21.1. ....... alk. 480€/hlö/vko/kaksio

Kysy lisää matkatarjouksia TE-matkoista!

Mikkelistä

Teneguia+

MAJOITUS VIIKING tai TERVIS

alk. 365 € / hlö

Hintaan sisältyy – Bussikuljetus, bussi mukana Pärnussa– Majoitus valitussa kylpylässä 2 hengen huoneessa– Täyshoito– Kylpylähoidot– Opastettu kaupunkikierros

Pärnu tunnetaan kylpyläkaupunkina jossa riittää tekemistä kaikkina vuodenaikoina. Kylpylöiden palvelut ovat monipuolisia. Valitse oma suosikkisi ja lähde mukaan rentoutumaan. Hoitojen lisäksi Pärnussa on myös iltaohjelmaa.Hintaan sisältyy ostoskierros niin Pärnussa kuin paluumatkalla Tallinnassakin.

Bussikuljetus Haukivuorelta, Juvalta, Mikkelistä, Ristiinasta ja Mäntyharjusta.

lähtö 14.1.

alk. 457Green Park

KAUPUNKILEHDEN LUKIJAMATKA PÄRNUUN SU-LA 22.–28.1.12

TULPPAANIMATKA HOLLANTIIN10.-17.4. alk. 890,00sis. bussikuljetuksen, laiva- ja lauttamatkat, puolihoidon, kiertoajelun Amsterdamissa, vierailun Keukenhofin kukkaispuistossa, timanttihiomossa, puukenkä- tehtaassa ja juustolassa.

HOTELLIMATKAT PÄRNUUNVILLA WESSET / SPA HOTEL VIIKINGSU-KE 26.-29.2., 4.-7.3., PE-MA 6.-9.4., TO-SU 17.-20.5. alk. 196 € / hlösis. bussikuljetus, bussi mukana Pärnussa

BALTTIA & PUOLA 16.-23.4. RIIKA, PALANGA, KLAIPEDA, NIDA, KAUNAS, OLSZTYN, MARLBORG, GDANSKalk. 758 € / hlösis. puolihoidon ja kiertoajelutKysy tarkempi ohjelma toimistostamme!

LATVIA/RIIKA HOTELI LATVIJAPE-MA 6.-9.4. alk. 276 € / hlöTO-SU 17.-20.5. alk. 296 € / hlösis. bussikuljetuksen ja kiertoajelun

VIRON KAUNEIMMAT PUUTARHAT JA TURIN KUKKAMARKKINATTALLINNA, VILJANDI, OLUSTVERE, TURITO-SU 17.-20.5. alk. 269 € / hlösis. bussikuljetus, puolihoito ja pääsymaksut kohteisiin

MERIPIHKAKIERROSRIIKA, PALANGA, KLAIPEDA, NIDA, KAUNAS, VILNA JA PÄRNU MA-LA 9.-14.7. JA 30.7.-4.8. alk. 519 € / hlöMA-LA 3.-8.9. alk. 499 € / hlö sis. puolihoidonKysy tarkemopi ohjelma toimistostamme!

LOPPIAISENA TALLINNAANPE-SU 6.-8.1. Hotelli Express, Tallink City, Viru alk. 159 € / hlöBUSSI MUKANA TALLINNASSA

Työn vaihtopiirit halutaanselkeästi verottomiksi Mikkelissä vaihtopiirinä toimii Aikapankki

Työvaihto, jossa joku imuroi lattiat ja vastavuoroisesti toinen leipoo joulukakut,

halutaan verottomiksi. Vih-reiden kansanedustaja Oras Tynkkynen on kysynyt asiaa hallitukselta.

Esimerkiksi Mikkelissä on ol-lut epäselvyyttä, onko työvaihto verotuksenalaista vai ei.

Mikkelissä toimii Aikapank-ki-niminen vaihtopiiri, jonne voi ilmoittaa oman osaamisalu-eensa, jos haluaa auttaa muita. Vastaavasti saa apua muilta taitajilta.

Verottajalla on ollut eri puo-lilla maata vaihteleva käytäntö, miten työvaihdon verotukseen suhtaudutaan. Lähtökohtaisesti tietysti on niin, että kaikki vastikkeellinen työ on veron-alaista.

Nyt tähän halutaan selkeys, jotta esimerkiksi Aikapankissa

tehtävä vähäinen työ ei ole ve-ronalaista työtä.

-Vaihtopiirin työskentely muistuttaa läheisesti perinteistä suomalaista sukulais-, ystävys- ja naapuriapua, talkootyötä sekä kirpputoritoimintaa.

-Jos jokin osa vaihtopiirien toiminnasta todella katsottaisiin jossain teoreettisessa tilanteessa verolliseksi, kyse olisi toden-näköisesti verraten pienestä verotuotosta.

-Tätä tuottoa on syytä verrata sekä siihen aikaan, joka verotta-jalta ja verotettavilta kuluu asian selvittämiseen, että vaihtopiirien työstä saatavaan hyötyyn, sanoo Tynkkynen.

-On epätodennäköistä, että yksityishenkilöiden keskinäi-sen pienimittaisen avunannon katsominen verottomaksi vaih-topiireissä johtaisi veronkierron helpottumiseen, veropohjan

laajamittaiseen rapautumiseen tai harmaan talouden kasvuun.

-Jos työtä jää vaihtopiireissä verotuksen epäselvyyden vuoksi tekemättä, se ei usein korvaudu rahatalouden piirissä olevalla verollisella työllä, vaan osa työs-tä jää kokonaan tekemättä.

Vaihtopiireissä ei käytetä tavan-omaista valuuttaa, vaan omaa paikallisrahaa, jolla mitataan avun vastavuoroisuutta.

Paikallisraha on käytännös-sä olemassa vain vaihtopiirin omassa kirjanpidossa, eikä sitä voi vaihtaa muihin valuuttoihin. Kun joku vaihtopiirin jäsen myy tavaran tai palvelun, hänelle kertyy kyseistä paikallisvaluut-taa, jolla hän voi taas itse ostaa tavaraa tai palveluja muualta vaihtopiiristä.

Yksi yleinen käytäntö vaih-topiireissä on se, että yksi tunti

tehtyä työtä vastaa yhtä valuut-tayksikköä.

Vaihtopiirien päämääriä ovat muun muassa yhteisön aktivoi-minen, paikallisten palvelujen käytön lisääminen ja tarpeetto-miksi käyneiden tavaroiden saa-minen hyötykäyttöön. Vaihto-piirit lisäävät myös esimerkiksi työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien mahdolli-suuksia oma-aloitteiseen, hyö-dylliseen toimintaan.

-Tällainen aktiivisuus voi ylläpitää ja lisätä työttömien työkykyä ja työmarkkinaval-miuksia. Vaihtopiireissä palve-luja ja tavaroita voivat hankkia myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole niihin varaa yksityisillä markkinoilla, sanoo Oras Tynk-kynen.

Koitko ja näitkö pyhinä väkivaltaa?Nettiturvakodista voi kysyä neuvoa, keskustella tilantees-taan ja jutella myös muiden vastaavanlaisissa tilanteissa olevien kanssa.

Turvakoti on tarkoitettu niille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa.

Yhteyttä voi ottaa kuka ta-hansa, myös ne jotka tietävät lähipiirin väkivallasta.

Nettiturvakodin yleisellä kes-kustelupalstalla samankaltai-sessa elämäntilanteessa olevat voivat tukea toisiaan.

Palsta on kaikille avoin, eikä sille kirjoittaminen edellytä rekisteröitymistä. Palsta on avoinna myös joulun ja uuden-vuoden.Turvakotien työntekijät eivät osallistu keskustelupalstan keskusteluun.

Väkivallasta ylipäätään kan-nattaa kertoa, ei hävetä sitä.

-Kerro tilanteesta läheisillesi, neuvotaan nettiturvakodista.

Jos haluaa keskustella netti-turvakodissa perheväkivallasta kahden kesken turvakotityön ammattilaisten kanssa, pitää varaa chat-aika. Turvakotityön ammattilaiset ovat Ensi- ja

turvakotien jäsenyhdistysten työntekijöitä.

Nettiturvakoti järjestää myös ryhmächatteja.

Näissä reaaliaikaisissa kes-kusteluissa puhutaan yleensä tiettyyn teemaan liittyvistä asioista.

Lisätietoa nettiturvakodista ja kodin väkivallasta löytyy osoit-teesta www.turvakoti.net.

Joulupaketteja lähetettiin ennätysmäärä

Verkkokaupan suosio näkyi tänä vuonna erityisesti joulupa-kettien määrässä. Itella Postin kuljettamien kuluttajien verk-kokaupasta tilaamien pakettien määrä kasvoi viime vuodesta 15 prosenttia. Kaiken kaikki-aan pakettien kokonaismäärä kasvoi kuluneen vuoden aikana 6 prosenttia.

-Olimme varautuneet merkit-tävään kasvuun, mutta viimeisen viikon pakettimäärä yllätti silti; asiakkaat hyödynsivät kotimais-ten verkkokauppojen viimeiset toimituspäivät loppuun asti. Kiireisimpänä päivänä pakettien määrä ylitti 200 000 paketin rajan, kun keskimäärin paketteja toimitetaan päivässä noin 115

000. Kaikki ajoissa lähetetyt paketit saatiin ennätysmääristä huolimatta toimitettua asiakkail-le jouluksi, kertoo pakettipalve-luiden johtaja Aku Happo.

Itella Posti on varautunut verkkokaupan kasvuun muun muassa ottamalla käyttöön 50 SmartPOST-pakettiauto-maattia eri puolilla maata. Yli tuhannen postin palvelupiste-verkostoa vahvistetaan myös lisäämällä palveluyritysten yhteydessä olevien pakettien noutopisteiden määrää vilk-kaimmilla asiointipaikoilla.

-Ensi vuonna paketin nouta-minen on entistä helpompaa. Asiakas voi valita pakettinsa noutopaikan entistä vapaammin

ja valtakunnallinen kotiinkul-jetuspalvelu järjestyy suurem-millekin tavaroille. Haluamme kaikin tavoin kehittää palvelui-tamme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja lisäämään asiak-kaiden valinnanvaraa, Happo kertoo.

Kymmenisen vuotta lievässä laskussa ollut joulukorttien määrä väheni tänä jouluna hie-man aiempaa enemmän. Tänä vuonna suomalaiset lähettivät hieman yli 40 miljoonaa jou-lukorttia.

Muutosta on ennakoitu jo pidempään, mutta suomalaiset ovat pitäneet kiinni joulukortti-perinteestä sähköisen viestinnän

vahvasta kasvusta huolimatta.Nyt taite näyttäisi tapahtu-

neen. Näilläkin toteutuneilla lähetysmäärillä suomalaiset ovat lähettäjinä edelleen Euroopassa kärkikaartissa.

Suomalaiset ovat lähettäneet noin 65 miljoonaa postikort-tia vuodessa. Ylivoimaisesti suurin korttisesonki on joulu, toisena tulee ystävänpäivä ja kolmantena pääsiäinen. Suurin osa joulukorteista lähetetään kotimaahan.

Joulutervehdyksistä posti-tetaan noin miljoonaa ulko-maille, enimmäkseen muihin Pohjoismaihin, Yhdysvaltoihin, Englantiin ja Saksaan.

Joulukorttien määrä väheni

5Soita puh. (015) 225 601 tai lähetä:toimitus@mikkelinkaupunkilehti.fiN:o 52/28. vsk. Torstai 29.12.2011

Myyntipisteiden määrä kaksinkertaistui Mikkelissä

Anttolan yhtenäiskoulu kävi ranskalaisissa metsissä

Kari Liikanen

Kansainväliset suhteet ovat nykykouluissa tärkeä osa oppimista. Tätä harraste-

taan muun muassa oppilaiden ja opettajien vierailuilla eri maissa. Anttolan yhtenäiskoululta käy-tiin syksyllä Ranskassa yhteis-työoppilaitoksessa. Vastavierai-lu on toukokuussa Anttolassa.

-Comenius-hankkeemme tee-mana on metsät (Living with our forests) ja Ranskassa olles-samme tutustuimmekin moniin erilaisiin metsiin sekä metsien hyötykäyttöön, kertoo koulun rehtori Pia Sapman.

-Oppilaille oli avartavaa näh-dä, miten eri tavalla Ranskassa metsiin suhtaudutaan. Metsi-en osuus Ranskan maa-alasta Suomeen verrattuna on paljon pienempi ja siksi vähäisiä met-siä yritetään monin keinoin suojella.

-Suomessa oppilaat ovat tot-tuneet näkemään metsiä joka puolella ympärillään ja niiden hyötykäyttö on runsasta, joten luonnonsuojelullisia asioita täällä Suomessa tulee ajateltua monesti aivan eri kantilta.

Moninäkökulmaisen ajatte-lun, kehityksen mahdollistavan ajattelun, opettelua siis.

-Lentokoneessa paluumatkal-

Koulussa opetellaanajattelemaan monipuolisesti

Anttolalaiset oppilaat maistelemassa hedelmiä ranskalaisesta puusta.

la oli mukava kuunnella oppilai-den keskustelevan siitä, kuinka ikkunasta tosiaan näkyy lähes pelkkää peltoa metsän sijaan. Siitä huomasi, että oli vierailun aikana jotakin konkreettisesti ajattelussa tapahtunut.

Hankkeessa mukana olevat koulut ovat Collége Armand Falliéres Mézinistä Ranskasta ja Realschule Horb Horb am Neckarista Saksasta.

Matkat ovat paljolti oppimista tekemisen kautta.

-Kontaktien luominen, vie-raan kielen oppiminen, tutus-tuminen vieraaseen kulttuuriin ja sen tapoihin ja sitä kautta toivottavasti suvaitsevaisuus muita kulttuureja kohtaan ja toisaalta myös oman maan ja sen luonnon arvostus, kertoo Pia Sapman matkustamisen hyödyistä oppilaille.

-Matka antaa mahdollisuuden testata omaa kielitaitoa ja tutus-tua elämään vieraassa maassa ja vieraassa perheessä. Majoittu-minen matkan aikana tapahtui siis perheissä ja niin tapahtuu myös heidän tullessaan tänne Anttolaan toukokuussa.

-Ranskassa tutustuimme met-sien kasveihin ja eläimiin suo-

jelumetsään tehdyllä suunnis-tusrastiradalla, ja tutustuimme valtameren rantametsään joka oli istutettu estämään hiekka-dyynien leviäminen kaupunkiin. Lisäksi tutustuimme korkkien valmistamiseen korkkipuun kaarnasta.

Projektin aikana koulujen hen-kilökunta pitää yhteyttä toisiinsa sähköpostitse ja jonkin verran Facebookin välityksellä.

-Kaikki työasiat hoidetaan sähköpostilla ja kuulumisia vaihdetaan Facebookissa, sanoo Pia Sapman.

Comenius-ohjelma on Euroo-pan Unionin vaihto- ja yhteis-työohjelma kouluille. Sen avulla tuetaan eurooppalaisten koulu-jen yhteistyötä ja niiden välistä oppilas- ja henkilökuntavaihtoa. Ohjelman tavoitteena on auttaa nuoria ja opetushenkilöstöä ym-märtämään Euroopan kulttuuri-en ja kielten monimuotoisuutta sekä näiden arvoa.

Anttolalaisten hankkeen alati päivittyvät nettisivut löytyvät osoitteesta: https:/sites.google.com/site/livingwithourforest.

Veikkauksen pelikattauk-seen tähän saakka kuu-luneet ravipelit V75 ja

V5 liittyvät vuodenvaihteessa Hippoksen tytäryhtiön Fintoton peliperheeseen. Peliyhtiö on valmistautunut uusien perheen-jäsenien tuloon kasvattamalla omaa myyntiverkostoaan.

Fintoto on avannut kuluvan syksyn aikana pelkästään Itä-Suomen alueelle yli 70 uutta pelipistettä. Kaikkiaan Fintotol-la on jo yli tuhat myyntipistettä ja myyntiverkostoa on tarkoitus laajentaa vielä ainakin viiden-neksellä.

Mikkelin talousalueelta kar-talle ovat aiemmin lähinnä kau-pungin keskustassa toimineiden pelipisteiden lisäksi ilmesty-neet muun muassa Haukivuo-ri, Rantakylä, Otava, Anttola, Lähemäki, Visulahti ja Graanin liikekeskus.

Fintoton Itä-Suomen aluevas-taavan Jarkko Harjulan mu-kaan uusien pelipisteiden avaa- Raviveikkaajat pääsevät täyttelemään uudenlaisia pelikuponkeja.

Veikkauksen ravipelit siirtyvät vuodenvaihteessa Fintotolle

minen on edennyt myönteisissä merkeissä, mutta lisää samaan hengenvetoon, että tekemisen puutteesta ei ole syksyn aikana tarvinnut kärsiä.

-Tavoitteena on ollut, ettei alu-eelle jäisi pahoja katvealueita. Sen vuoksi olemme keskittyneet avaamaan pelipisteitä sellaisille paikkakunnille, joissa niitä ei ole aiemmin ollut. Ja samal-la olemme tietenkin menneet sinne, missä ihmiset liikkuvat, Harjula toteaa.

Harjula myöntää, että myyn-tipisteiden määrässä Fintoto ei edes halua ryhtyä kilpailemaan Veikkauksen kanssa, koska mer-kittävä osa ravipelien perusasi-akkaista pelaa netin kautta.

Suurin haaste Fintotolle on löytää omalla myyntiverkos-tollaan uusia asiakkaita. Tätä varten on aiemmin markkinoille lanseerattu Salama muun muas-sa kokenut täydellisen muodon-muutoksen.

-Enää Salama ei ole osuus suuresta järjestelmästä vaan

yksittäinen järjestelmä, jossa asiakas voi halutessaan yhdistää omat ideansa tietokoneen arvi-oihin, Harjula kertoo.

Vuoden vaihdetta aluevastaava odottelee hieman jännittynein mielin. Viitteitä Fintotolle siir-tyneiden toto-perheen lippulai-vojen pelivaihdoista saadaan jo ensi keskiviikkona Toto65-kier-rokselta, mutta todellinen myyn-tiorganisaation koeponnistus tapahtuu seuraavana lauantaina ensimmäisellä Fintoton isännöi-mällä Toto75-kierroksella.

Se on ainakin jo tässä vai-heessa varmaa, että tuolla kier-roksella tehdään uusi 75-pelin vaihtoennätys, koska silloin pelataan yhteiseen booliin kym-menestä maasta.

-Pelkästään Ruotsista pelataan todennäköisesti 8 miljoonan vaihto, joten 10 miljoonan yli-tyskään ei ole täysin mahdoton-ta, Harjula ennakoi.

Mikkelin kaupunginkirjastoon saa-daan ensi kesänä oleskelusohvia ja lisää tuoleja, jotta asiakkaat

viihtyvät paremmin.-Meillä käy aika paljon sellaisia asi-

akkaita, jotka eivät lainaa mitään, mutta tapaavat ihmisiä ja lukevat lehtiä, sanoo kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen.

Toisten tapaaminen ja juttelu ovat kirjastossa sallittuja. Hipihiljaa ei tar-vitse olla.

-Jos kirjastoista halutaan ihmisten olohuoneita ja kohtaamispaikkoja, niin pitää toisten kanssa saada jutella.

Sohvilla ja oleskelupaikoilla voi siis jatkossa viettää aikaa, lukea, kuunnella musiikkia, jutella toisten kanssa.

Häiriöttömään lukemiseen kirjaston yläkerrassa on lukusali. Myös lehtilu-

Kirjastoista halutaan oleskelupaikkojakusalissa pitäisi olla hiljaa. Nyt siellä on ollut käytäntönä jutella, ja siitä on tullut valituksia, toisten keskittyminen on häiriintynyt.

Kirjaston kalustoremontti tehdään sa-malla kuin sen valaisinremontti. Nykyiset kalusteet ovat 1970-luvulta.

Kirjasto on pitkälti hyllyjä ja lainaus-tiskiä. Ihmiset joutuvat hengailemaan siellä seisoen eikä se kauheasti hukuta, varsinkaan talvella kun ulkovaatteitakaan ei saa oikein ripustettua mihinkään nä-kösälle ja niitä joutuu kanneksimaan tai pitämään päällä, jolloin seisominen käy jo hikisestä työstä.

-Jokaikisessä asiakaskyselyssä minun aikanani on tullut esiin se, että kaivataan oleskelutilaa enemmän, sanoo Virpi

Launonen.Oleskelutiloja on tehty jo muualle.

Elokuussa avannut Kalevankankaan kirjaston sohvat ovat suosittuja.

Kirjastoja remontoidaan muuallakin. Rantakylän kirjasto muuttaa juhannuk-seen mennessä Rantakylä-taloon. Sinne on tuolloin suunnitteilla muun muassa maksullinen kahviautomaatti.

-Voisi lukea lehdet kahvikupposen ääressä, sanoo Virpi Launonen.

Voisiko kaupunginkirjastossakin käy-dä ostamassa kahvilasta kahvit ja mennä istumaan sohvalle kirjan pariin?

-Katsotaan, miten se kehittyy.

Kirjastoihin tulee lisää sohvia ja kahviautomaatti.

Kari Kauppinen

Pia

Sap

man

Kari Kauppinen

Mikkelissä käynnistyy uuden-vuoden juhlinta aattoiltana jo kello 18, jolloin Mikkelin pa-lo-aseman pihalla järjestetään perheen ilotulitus.

Virallinen uudenvuoden vas-taanottotilaisuus alkaa kau-pungintalon edessä lauantaina kello 23.30. Tilaisuuden mu-siikkipuolesta vastaavat Savon Sotilassoittokunta ja Sekakuoro

Uudenvuoden vastaanottokaupungintalon edessä

Crescendo. Kaupungin puolesta puheen pitää kansanedustaja ja kaupunginhallituksen 2. va-rapuheenjohtaja Pauliina Vii-tamies ja seurakuntayhtymän puolesta puhuu tuomiorovasti Juha Palm.

Vastaanotto päättyy Naisvuo-relta puolilta öin järjestettävään ilotulitukseen.

Kar

i Liik

anen

Metsänomistajan vuosivaihtuu epävarmoissatunnelmissaMetsänomistajat pelkäävät tu-levan vuoden muodostuvan puukaupan kannalta hyvin haasteelliseksi puun mene-kin vähentyessä. Raakapuun heikkoon menekkiin vaikuttaa teollisuuden ennalta arvaamaton ostokäyttäytyminen ja Venäjän mahdollinen WTO jäsenyys voi voimaan tullessaan vielä vähentää entisestään kotimaisen puun käyttöä.

Lisäksi puunmyynnin määrä-aikaiset veroetuudet päättyvät vuoden lopussa, eikä poikkeuk-sellisen leuto alkutalvi ole suo-sinut talvileimikoiden korjuuta.

Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savo on asettanut tavoitteikseen tehokkaan metsäenergian käytön ja laadukkaan metsänhoidon.

Ensisijaisia metsäenergiakoh-teita ovat vähäiselle hoidolle jääneet taimikot, joista parem-malla huolenpidolla moni olisi jo normaalin ensiharvennuksen

ja kuitupuuhakkuun kohteina.Muita painopistealueita ovat

puukaupallinen vaikuttavuus, siinä erityisesti kotimaisen puun käytön turvaaminen, metsä-energia, laadukas metsänhoito sekä metsänhoitoyhdistyksen perustehtäviin lukeutuva met-sänomistajien edunvalvonta.

Yhdistyksellä on suunnitteilla toistakymmentä metsänomista-jatilaisuutta eri puolille toimin-ta-aluettaan.

Ensi vuosi tulee olemaan myös metsänhoitoyhdistysten vaalivuosi. Valtuustoon valitaan 29 metsänomistajien edustajaa postiäänestyksellä.

Metsänhoitoyhdistyksen hal-lituksessa jatkavat mikkeliläiset Mauri Ruuth, Leila Lehtinen, Matti Piispa ja Keijo Siitari sekä Alpo Sievänen Joutsasta, Markku Pippuri Pertunmaalta ja Tauno Vitikainen Hirven-salmelta.

Otavan Opistolle hiljattain teh-dyn murron yhteydessä varas-tetut tietokoneet saatiin takaisin jäljityspalvelun avulla.

Jäljitys perustuu koneeseen integroituun kappaleeseen, jota ei voi purkaa rikkomatta konetta.

Kun tietokone varastetaan, tekee koneen omistaja asiasta rikosilmoituksen poliisille ja tekee sen jälkeen seurantail-moituksen koneen seurantapal-veluun.

Tämän jälkeen kone lähettää kaikkea mahdollista tietoa jälji-tyspalveluun heti, kun varastettu kone kytketään verkkoon ihan missä päin maailmaa tahansa. Palvelun avulla on mahdollista myös estää kadonneen tai va-rastetun laitteen käyttö ja jopa tuhota sen sisältämät tiedostot.

Palvelun ostanut asiakas ei saa tietoja jäljityksestä vaan jälji-tyspalvelusta ollaan yhteydessä suoraan poliisiin.

Tietokonevarkaat kiinni jäljityspalvelun avulla

Matemaattisten Aineiden Opet-tajien Liitto järjestää vuosittain oman alansa kilpailuja lukiolai-sille. Tänä vuonna alkukilpailut järjestettiin marraskuussa.

Mikkelin lukion opiskelijoi-ta osallistui runsain joukoin erityisesti matematiikan ja fy-siikan kilpailuihin. Parhaim-paan kokonaissuoritukseen ylsi

Sakari Väkevä, joka osallistui sekä fysiikan että matematiikan avoimeen sarjaan. Hän pääsi helmikuussa Helsingissä järjes-tettävään loppukilpailuun kum-massakin oppiaineessa. Mate-matiikan alkukilpailussa Väkevä sijoittui toiseksi. Niko Nurho-nen sijoittui matematiikkaki-san perussarjassa neljänneksi.

Mikkeliin menestystämatematiikka- jafysiikkakilpailuissa

Kar

i Kau

ppin

en

Otavan Opistolla tehtiin marraskuussa läppärivarkaus. Poliisi on selvittänyt rikoksen. Rikoksenestotekniikka on kilpajuoksua siitä, kuka luo tehokkaammat suojaukset ja kuka keksii, miten ne on mahdollista purkaa.

Kar

i Kau

ppin

en

www.mikkelinkaupunkilehti.fi 6N:o 52/28. vsk. Torstai 29.12.2011

Mielenkiintoinen matka Euraasian äärilaidalle

Tyynen valtameren rannalla sijaitseva Kamtsatkan nie-mimaa on alue, jota kaikki

venäläisetkään eivät tunne. Eivätkä siitä tiedä monet muut-kaan turistit, joita niemimaalle eksyy vuosittain vain noin 50 000. Suurin osa heistäkin on

Kamtsatka ei pröystäilesuurilla turistimäärillä

Ja ihmettelyä, miksi halusim-me matkustaa lähes 10 000 kilometrin ja peräti kahdeksan aikavyöhykkeen lävitse yhdelle maailman äärilaidoista?

Vastasimme, että ehkä juuri siksi. Ja kun matka toteutui, oli se kaiken vaivan arvoinen.

lento Moskovasta tai matkustaa Vainikkalasta junalla Tyynen meren rannalle Vladivostokiin ja jatkaa sieltä laivalla määrän-päähän.

Valitsimme lentomatkan, lähtö oli illalla ja perillä olimme sikä-läistä aikaa aamupäivällä.

Lentomatka valoisassa kesä-yössä Jäämeren rantoja seuraten ja kaikki mahtavat Siperian joet ylittäen oli jo sinällään mahtava elämys. Kymmenen kilometrin korkeudesta avautuneet näkymät eivät unohdu koskaan.

Alla hyisen Jäämeren äärettö-mät jäälakeudet ja oikealla puo-lella Siperian ikiroudan tundra ja kaukana taivaanrannoilla lumihuippuiset vuorijonot toivat matkan alkuun sellaista ekso-tiikkaa, mihin aiemmilla etelän matkoilla olimme tottuneet.

Varhaisen aamuauringon ka-jossa lento kaartui kaakkoa kohden, Jäämeri jäi taakse ja alla avautuivat Stalinin ajan

ovat olleet Neuvostoliiton an-karimman kurin aluetta.

Sinne karkotettiin kansalli-suuksista riippumatta kaikki ne, joiden teot ja ajatukset oli-vat kauimpana Neuvostoliiton virallisesta totuudesta. Heidän joukkoonsa mahtui myös toi-

Teksti ja kuvatPentti ja Heli Jormanainen

Venäläisturistien tavatvoivat ihmetyttää Tatjana Ukkonen selittää tapoja

Venäläisturistit tulevat jäl-leen sankoin joukoin Mik-keliin uudeksivuodeksi.

Monilla riittää vapaita pitkään, sillä ortodoksista joulua viete-tään venäjällä 7. tammikuuta ja vasta sen jälkeen koittaa arki.

Suomalaisten ja venäläisten kulttuurierot tulevat esiin pie-nissä tilanteissa. Puolin toisin erilaiset tavat saattavat ärsyttää, vaikka niihin on totuttukin.

Mutta mistä erilaiset tavat joh-tuvat, Mikkelissä asuva Tatjana Ukkonen? Eli miksi venäläinen asiakas saattaa liikkeessä laittaa rahat tiskille eikä käteen, eikä aina suostu ottamaan vaihtora-haakaan kädestä vastaan vaan noukkii rahat mieluummin pöydältä?

-Tässä voi olla takana vanha uskomus. Kun ihminen antaa rahaa käteen, hän myös antaa omaa energiaa. Eli se joka saa rahaa, saa vierasta energiaa. Jos rahat on laitettu tai otettu esi-merkiksi pöydältä tai lautaselta, ne eivät enää siirrä energiaa ja ihmisen karmaa.

-Tämä ”sääntö” ei koske lä-heisiä ja rakkaita ihmisiä, koska heidän energiansa ei voi tuottaa mitään pahaa, jos he antavat rahaa hyvin mielin.

Yksi syy voi olla myös se, että rahat on puolin toisin help-po laskea, kun ne ovat näytillä esimerkiksi pöydällä.

Miksi venäläiset etuilevat jo-nossa? Joku saattaa yhtäkkiä pyrähtää jonoon ja sanoa, että olin tässä viisi minuuttia sitten.

-Sen tavan juuret ovat vielä Neuvostoliitosta, kun oli pula kaikesta ja ihminen joutui jo-noilemaan muutamassa jonossa samana aikana.

-Esimerkiksi toisella tiskillä sai smetanaa ja toisella mak-

karaa. Ja molemmat jonot ovat melkein yhtä pitkiä. Siis ih-minen seisoi toisessa jonossa kymmenen minuuttia, sitten siirtyi toiseen, mutta ennen tätä sanoi seuraavalle, että kohta tu-lee takaisin. Seisoi vähän aikaa siellä ja samalla tavalla palasi ensimmäiseen jonoon, jotta häntä ei unohdeta.

Tai esimerkiksi lippukassalla rautatieasemalla ja taas on pitkät jonot. Samalla tavalla ihminen ”varaa” itselleen paikan kahdes-ta jonosta ja seuraa, kumpi jono on nopeampi.

-Mutta tällä tavalla on myös toinen puoli: jos jonossa on nainen vauvan kanssa tai vanha tai heikko ihminen, hänelle voidaan antaa tilaisuus maksaa tavarat ilman jonoa; ihmiset itse ehdottavat sellaista.

Miksi venäläinen tuntuu välillä puhuvan niin kovaa?

-Se johtuu venäläisten tempe-ramentista. Venäläinen puhuu käyttäen tunteita. Sivulta tämä voi näyttää siltä että ihminen huutaa toiselle, esimerkiksi jos hän kertoo jostain, mitä hän kovasti paheksuu.

Miksi venäläiset tulevat niin liki jonossa, ettei omaa tilaa jää lainkaan, Tatjana Ukkonen?

-Venäläiselle oma tila on hän itse. Länsieurooppalainen tarvitsee, että hänen ja muiden ihmisten välillä olisi enemmän tilaa.

Perinne voi juontaa siitä, että Venäjällä on laajempi perhe-käsitys, ja asunnot ovat olleet pieniä, ja toimistoissakin oli neuvostoaikana vähän tilaa.

-Mutta on tämä persoonaky-symyskin.

Kari Kauppinen

Kun kohtaa omaa kieltä vähänkin, se luo myönteisiä mielikuvia ja hyvää oloa turistille. Silloin rahaakin käytettäneen enemmän.

Hyvä teko

Saadaanko torillejää uudeksivuodeksi?Mikkelin torille oli tarkoitus saada luistelurata uudeksivuo-deksi silloin alkavaa Ice Ska-te Park -tapahtumaa varten. Aiemmin tapahtuma on ollut Hänskissä. Nyt näyttää siltä, että jäätä ei ole missään lämpimän sään vuoksi.

Miten tapahtuman käy, jos jäätä ei ole, Mikkelin kaupun-kikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry:n toiminnanjohtaja Janne Viitamies?

-Tapahtuma peruuntuu, jos

torille ei saada jäätä. Silloin pahoittelemme, että emme ole saaneet jäätä aikaiseksi.

-Heti kun pitempiaikainen pakkaskausi on tulossa, jäädyt-täminen alkaa.

Luistelurata tehdään torille joka tapauksessa heti säiden salliessa, vaikka Ice Skate Park -tapahtuma ehtii mennä ohi. Se päättyy 7. tammikuuta.

Aamupäivä oli ehtinyt jo pitkäl-le, kun oppaamme kuskasi mei-dät vähän Mikkelin lentokenttää suuremmalta kentältä hulppealla Lexus-maasturilla runsaan 30 kilometrin päähän Karatunkajo-en laaksoon. Alueella on kuusi kuuman veden lähdettä, joista yksi lämpimänä henkireikänä meidän hotellin pihalla.

Jo ensivaikutelma oli häm-mentävä, kun lumikinokset

reunustivat tulevia uimapaikko-jamme. Oman arvonsa paikalle toi myös se, että presidentti Urho Kekkonen oli vieraillut kylpylässä yksityisvisiitillä lu-kuisten Neuvostoliiton retkiensä alkutaipaleella.

Olimme ensi alkuun kylpylän ainoat turistit, joten kuumi-en lähteiden lämmittämissä 30-asteisissa vesialtaissa oli tilaa polskutella mielin määrin. Ympärillä täydellinen erämaan-rauha, aivan kuin olisimme Suo-messa Metsä- ja Tunturi-Lapin välimaastossa.

Lähimpään kylään oli matkaa pari kilometriä. Kukaan kylästä ei tullut äkäisen koiran vartioi-malle hotellialueelle, emmekä mekään menneet tutustumaan tarkemmin kylään.

Kamtsatkan niemimaa on ainoa Euraasian mantereen tu-liperäisistä, missä parin sadan kuuman lähteen lisäksi toimii 29 tulivuorta. Kamtsatkan lisäksi kuumia lähteitä on vain Islannis-sa ja Uudessa Seelannissa.

Karatunkan omistaja lomailee myös HirvensalmellaEräänä aamuna ilmestyi paikka ja sen etäisyys huomioituna aamiaispöytävieraaksi jymy-yllätys, lomailupaikan omistaja, öljybisneksillä rikastunut Alek-sander Shvets.

Hän oli saanut henkilökunnal-taan selville, että kuumien vesi-en altailla on vieraita Mikkelistä ja tuli omakohtaisesti tekemään asiakastyytyväisyystutkimusta. Sen yhteydessä Aleksander paljastui pohataksi, joka omis-taa lomailutilat Tsekissä ja Portugalissa sekä myös Puula-veden rannalla Hirvensalmen Kuitulassa.

Hän muun muassa kertoi vii-me maaliskuussa hiihdelleensä pitkin maantietä. Naapurit olivat opastaneet häntä suksimaan Puulaveden jäällä, mutta kun sieltä puuttui latu, kelpasi hiih-touraksi paremman puutteessa maantie.

Tässä kehitysprojektivinkki

Hirvensalmen kunnalle. Jär-jestäkää miljonäärille töihin latukelkka, jolloin varmistuisi ainakin näiltä osin vierailutyy-tyväisyys.

Tarkempi tutustuminen Kamt-satkan niemimaan keskiosiin paljasti karmaisevalla tavalla, että täälläkin on onnistuttu tuho-amaan Neuvostoliiton aikaiset elinkeinorakenteet samaan ta-paan, kuin muuallakin Venäjällä suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella.

Karmaisevin näkymä avautui silmien eteen Tyynen meren rannalla sijainneen kalanja-lostuslaitoksen tuho viimeistä piirtoa myöten. Siinä samalla hävitettiin lähes 500 luontaista työpaikkaa aivan kalaisan meren rannalta.

Erityisesti pisti silmään kaik-kialla valtoimenaan rehottava jätekulttuuri. Jätekuormat ki-

pataan surutta teiden varsille. Tienvarsilta löytyy kaikkea mahdollista aikansa elänyttä tavaraa auton renkaista ja au-ton romuista juomatölkkeihin. Muusta roinasta puhumatta-kaan.

Luonnonoloiltaan Kamtsat-kan on mielenkiintoinen alue, jossa vastakohdat ruokkivat toisiaan. Lumihuippuiset tu-livuoret, lohijoet ja Tyynen meren rannikko muodostavat kokonaisuuden, joka on vetänyt ”paluumuuttajia” puoleensa 1700-luvulta lähtien.

Alueen asukkaiden varallisuus näytti olevan kiinni ökymaastu-reissa ja muissa pramean kar-heissa ajopeleissä. Lohituristit, karhun kaatajat ja laskettelijat eivät tule maailman äärelle sent-tejä halkomaan. Rahat ilmeisesti kuljetettiin repputavarana, sillä meille tuttu ja kätevä Visa-kortti

puuttui vielä tyystin maksuväli-neiden joukosta.

Tämän matkan aikana ei ai-nakaan meille auennut, millä rahalla esimerkiksi autoissa näkyvä ökyily oli maksettu ja miten tienattu.

Sitkeää tekoa ihmiset kuiten-kin ovat alueella, jossa kesällä-kään lämpötila tavoittaa hädin tuskin 20 pykälää. Sama sääas-teikko toimii myös toisinpäin. Talven pakkasetkaan eivät ylitä 20 pakkasastetta.

Jos joku sattuu tykkäämään tuulen tuiverruksesta, on sitä Kamtsatkalla kyllä tarjolla. Jo-pa sellaisellakin voimalla, että Petropavlovskiin suunniteltu merivoimien paraati jouduttiin peruuttamaan, koska sotilaiden koppalakit eivät pysyneet päässä ja soittokunnan torvet olivat pahassa kohmeessa.

Pentti JormanainenKari Kauppinen

Karatunkan kuumien lähteiden ja lomahotellin omistaja Aleksander Shvets on hankkinut lomakiinteistön myös Mikkelin läheltä Hirvensalmelta.

Kamtsatkan niemimaata etelästä pohjoiseen halkoo halkoo 120 tulivuoren jonomuodostelma,joista yksi upeimmista on Avatsa.

karhun metsästäjiä ja lohen ka-lastajia, tai tulivuorten rinteitä alas viiletteleviä laskettelijoita.

Mikä on tämä Euraasian itäi-sellä äärilaidalla oleva hiukan Suomea suurempi maailman-kolkka, josta vain harvat tuntui-vat jotakin tietävän?

Jos venäläisiltä itseltään yritti tästä salaperäisestä alueesta jotakin kysellä, sai vastaukseksi lähinnä hämmästyneitä ilmeitä.

Mittasuhteilla verrattuna Tam-pereelta ja Brysseliin ulottuvalla Kamtsatkan niemimaalla on vain 360 000 asukasta. Suurin osa heistä asuu pääkaupungissa Petropavlovskissa ja sen lähiym-päristössä.

Niemimaalle ei ole suoraa rautatie- tai maantieyhteyttä Venäjän muista osista. Ainoat keinot matkustaa Kamtsatkalle ovat joko kymmenen tunnin

Karatunkan kuumassa lähteessa sai polskutella 34 asteen vedessä muiden turistien puuttuessa omassa rauhassaan.Kun muita kuvattavia turisteja ei ollut kuvaan pääsi toimittaja/tulkki Heli Jormanainen.

Merileijona lekotteli koleassa viimassa Petropavloskin tuhotun kalastuskombinaatin kalalaiturin kivillä.

Tässä yksi Neuvostoliiton hajoamisen maamerkeistä, paikallisen kalatehtaan harmaa luuranko.

vankileireistä verisen kuuluisat Kolyman vuoret ja niiden sala-peräiset laaksomaisemat.

Missähän mahtoivatkaan neu-vostoaikaan sijaita ne vankileirit ja salaperäiset kultakaivokset, joiden vankityövoima joutui talvisin kärvistelemään 40-50 asteen pakkasessa ja joilta vain muutama vanki selvisi hengis-sä? Kymmenen kilometrin kor-keudessa ei kukaan vastannut näihin mieltämme kalvaneisiin kysymyksiin.

Stalinin aikainen Kalyman leirialue ja sen kultakaivokset

sen maailmansodan saksalaisia sotavankeja, joiden kohtalo oli kova.

Kaartaminen Ohotan meren ylityksen jälkeen Petropavlovs-kin kuhmuraiselle kentälle täri-sytti jättikonetta melkoisesti.

Suomesta katsottuna olimme yhdellä maailman äärilaidois-ta. Maisemat olivat ympärillä kuin tunturivitelikossa ikään. Tämäkö on se Kamtsatka, joka on niin idässä, kuin olla voi ja mikä oli ollut jo vuosikymmeniä yksi unelmamatkojen määrän-päistä?

Voipulan kourissa kärvistelevä Suomi voi olla ylpeä,että Valion voita on riittänyt myyntiin Venäjän kaikaisempiin kolkiin,aina Kamtsatkan niemimaalle saakka.

7N:o 52/28. vsk. Torstai 29.12.2011

Mikkeliläisten kamera kuvaa satojen kilometrien päähän

Kari Kauppinen

Vielä ei tiedetä, millaisia hyötyjä voi olla sillä va-lokuvalla, jonka mikkeli-

läiset Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne ottivat viuhkasala-masta.

-Nämä ovat niin harvinaisia, että edes kaikki tähtiharrastajat eivät tiedä, mitä nämä ovat, sanoo Taavitsainen viuhkasa-lamista.

-Viuhkasalamia ei ole aiemmin kuvattu Suomessa, enkä usko et-tä ihan heti kuvataankaan. Maa-ilmalla on muutamia kuvattu.

Taavitsainen ja Lauanne on-nistuivat kuvaamisessa elokuus-sa 2010.

Viuhkasalama ei ole taval-linen salama, jonka meistä jokainen on nähnyt. Se kuuluu keijusalamien tapaan yläsala-moihin, jotka iskevät siis kohti ääretöntä avaruutta.

Aki Taavitsainen luonnehtii viuhkasalamoita todella vai-keiksi kuvauskohteiksi.

-Ne esiintyvät aivan ukkos-pilven yläosien luona niistä ylöspäin singahdellen.

Kuvaaminen on muutenkin erikoishommaa. Mikkelissä kuvatut salamat eivät ole paikal-lisia vaan esimerkiksi Suomen-lahden yläpuolella. Ne on kuvat-tu erikoiskameroilla Mikkelin tähtitornista. Kamerat tavallaan katsovat horisonttiin.

Kamerat kuvaavat ympäri vuorokauden. Kameroista on etäyhteys kotiin, jossa kuvia voi selata.

-Seuraamme ukkostutkia, että mistä tulee rintama, kuvailee Taavitsainen sitä, milloin ehkä

Salamasta otetun kuvanmerkitystä ei vielä tiedetä

kannattaisi kameran kuvia kat-soa tarkemmin.

Kuvaaminen vaatii siis myös erityiset olot. Kun esimerkiksi Suomenlahdella on salamointia, pitää Mikkelissä olla selkeää, jotta erikoiskameroilla voidaan ottaa kauas kuvia.

Salamoiden havainnointiin parasta aikaa on elokuun alusta syyskuun loppuun, sillä silloin salamia esiintyy. Toki niitä

esiintyy kesälläkin, mutta niiden havainnointi on valoisuuden takia hankalaa.

Taivaan kappaleiden harras-taminen alkoi Aki Taavitsaisella siitä, kun hän näki Saturnuksen kaukoputkella.

-Siinä pienellä pojalla loka-sahti suu auki.

Eikä ihme, sillä Saturnus on kirkkaana näkyessään kuin satu-kirjasta kaikkine renkaineen.

Mutta vielä salamista. Miksi

Aki Taavitsainen (vas.) ja Jani Lauanne ovat kuvanneet kansainvälisesti harvinaisia kuvia taivaalta.

Satu

Taa

vits

aine

n

niitä pitää tutkia, Aki Taavits-ainen?

-Tiede on tiedettä.Niin, vielä ei todellakaan

tiedetä, millaisia merkityksiä voi olla Taavitsaisen ja Lauan-teen havainnoilla. Ne ovat osa kansainvälisen tiedeyhteisön havaintoja, jonka merkitykset saatetaan lopullisesti ymmärtää joskus tulevaisuudessa.

Mikkeliläiset viihtyivät kirkossa joulun aikaan Kauneimmat joululaulut kasvatti yleisömääriään

Joulun kirkolliset tapahtumat ovat edelleen oleellinen osa mikkeliläisten joulunvietossa. Jouluaaton ja tapaninpäivän välisenä aikana kävi Mikkelin seurakuntayhtymän järjestämis-sä tapahtumissa yhteensä 5 600 ihmistä. Kävijämäärä kasvoi vii-me vuodesta noin tuhannella.

Suurimmat kasvuluvut kokosi tuomiokirkko, joka kasvatti kä-vijämääräänsä edellisvuodesta 600 ihmisellä. Tuomiokirkossa kävi joulun aikaan 2 600 ja maaseurakunnan kirkossa 1 700 ihmistä. Anttolan kirkko ylsi 800 kävijään ja Haukivuoren kirkkokin ylitti 500 kävijän rajan.

Vilkkainta kirkoissa oli jou-luaattona. Maaseurakunnan kirkossa kävi aattohartauden kuuntelemassa 1300 seurakun-

talaista. Tuomiokirkossa kokosi jouluaaton perhehartaus 870 kuulijaa ja jouluyön hartautta kävi kuuntelemassa 720 yö-kyöpeliä.

Tuomiorovasti Juha Palm arvioi syiksi seurakunnallisen joulun suosion kasvuun mediaa ja yhteyden löytymistä.

-Kirkon läsnäolo mediassa on luonut kiinnostusta seurakuntaa kohtaan. Ihmiset ovat uudella tavalla löytämässä yhteyttä seurakuntaan. Joulun sanoma-han koskettaa meitä kaikkia ja siksi niin moni seurakuntalainen on halunnut osallistua joulun ajan tilaisuuksiin. Erityisesti olen iloinnut lukuisista joulun työpaikkahartauksista, joihin pappia ja kanttoria on pyydetty mukaan, tuomiorovasti Juha Palm arvioi.

Seurakunnan joulu oli Mik-kelissä moni-ilmeinen. Perhe-kirkoissa oli joulukuvaelmia. Perinnettä kunnioittaville aa-muvirkuille oli varhain jou-luaamuna tarjolla joulukirkot ja yökyöpeleille puolestaan yömessu.

Haudoilla kävijöitä varten järjestettiin hartauksia myös kappeleissa. Lisäksi kaikki Mikkelin seurakunnat olivat järjestämässä aattona helluntai-seurakunnan tiloissa järjestettyä yksin jouluaan viettäneiden joulujuhlaa.

Kauneimpien joululaulujen asemakin on Mikkelissä edel-leen vahva ja se on noussut yhdeksi kaupungin suurimmista musiikkitapahtumista. Tänä vuonna joululaulujen kuulija-

määrä kasvoi 550 kuulijalla.Lähes neljäkymmentä järjes-

tettyä joululaulutilaisuutta ko-kosi yli 9 100 laulajaa. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa tapahtumaan osallistui 5400 seurakuntalaista, maaseura-kunnassa 2900, Anttolan seura-kunnassa 500 ja Haukivuoren seurakunnassa 200 henkeä.

Suurin yksittäinen tilaisuus oli 16. joulukuuta maaseurakunnan kirkossa, jonne Ali Elkharamin ja Savon Sotilassoittokunnan vetämä lauluhetki veti 1 820 osallistujaa.

-Osallistujamäärä oli suurin yli 20-vuotisen urani aikana, kertoi maaseurakunnan seu-rakuntamestari Arvo Kataja-mäki.

Etelä-Savon lasten arviohyvinvoinnistaan myönteinenEtelä-Savon lapset voivat oman arvionsa mukaan melko hyvin. Hyvinvoinnin tilaa heikentävät esimerkiksi kiusaaminen ja arjen rutiineihin liittyvä epä-säännöllisyys.

Tiedot selviävät kokemuksel-lisen hyvinvoinnin kyselystä, joka toteutettiin osana Mikkelin ammattikorkeakoulun nuoriso-alan viime kevään ja kuluneen syksyn aikana toteuttamaa Mul-la on asiaa -hanketta.

Vaikka yleiskuva lasten hy-vinvoinnista on kyselyn mukaan varsin myönteinen, on yksi-lötasolla hyvinvoinnissa silti

edelleen parannettavaa.Turvattomuuden kokeminen

arkisissa elinympäristöissä, kavereiden puute ja läheis-ten ihmissuhteiden niukkuus heikentävät lasten kokemaa hyvinvointia. Sosiaalisten suh-teiden heikkous on yhteydessä turvattomuuden kokemuksiin ja sen vuoksi perheiden kannattaa tukea lasten harrastuksia, koska lapset saavat omaa sosiaalista verkostoaan rakennettua koulun ja harrastustensa avulla.

Laajemmiksi huolen aiheiksi kyselyn vastauksista nousevat

kiusaamiskokemusten yleisyys sekä osin myös perheiden ar-jenhallintaan liittyvä elintapojen epäsäännöllisyys. Kyselyssä noin joka kolmas lapsi kertoi kokeneensa kiusaamista.

Etenkin yli kymmenvuotiaat kertoivat yleisesti tuntevansa myös väsymystä. Riittävä uni, säännölliset ruokailut, kohtuul-linen ruutuaika sekä liikunnan ja harrastusten sopiva tasapaino ovat turvallisten sosiaalisten suhteiden ohella merkittäviä lasten hyvinvointia edistäviä tekijöitä.

Lasten itsensä kertoman mu-

kaan onnellisuutta heidän elä-määnsä tuovat juuri kaverit ja perhe sekä harrastukset ja vapaa-aika.

Lasten osallisuuden edistämi-nen kodeissa, kouluissa ja kun-nissa, yhteisöllisyyden vahvis-taminen ja perheiden arjenhal-linnan tuki toimivat elinolojen ja hyvinvoinnin edistämisessä oivallisina pahoinvointia ennal-taehkäisevinä työkaluina.

Lastensuojelun tilastojen valossa juuri tähän kunnissa kannattaisikin panostaa voima-varoja.

U R H E I L U 8

-Aloitin pelaamalla keskiken-tän keskellä, mutta loppukausi meni pelatessa laidassa, sekä oikeassa että vasemmassa, Ki-vinen kertoo.

Omassa joukkueessa mies oli ainoa eurooppalainen pelaaja. Kivinen kiittelee joukkueen hy-vähenkisyyttä, ”finski” otettiin hyvin porukkaan mukaan.

Uurastuksen loppuhuipentumaakannattaa aina juhlia

Jalkapalloilija Niklas Kivi-nen aloitti syksyllä opiskelut rapakon takana Yhdysval-

loissa Columbiassa, University of South Carolinassa. Joulun tienolla hän lomaili kotoisessa Suomessa. Pienestä flunssasta huolimatta nuorukainen oli hyvillä mielin.

-Mukavaa olla taas Suomessa, tavaten kavereita ja perhettä. Hienoa puhua taas suomea, eikä englantia jatkuvasti, Kivinen myöntää.

Koneeseen mies nousi kun lämpömittari keikkui noin 20 astetta plussan puolella. Talvi toki tulee uusille kotikulmille-kin, jolloin hommat ovat sitten kunnolla sekaisin.

-Talven iskiessä koulut sul-jetaan, hommat pysähtyvät ja kaikki pyörivät pihalla ihmette-lemässä lunta, hän naurahtaa.

South Carolina Gamecocksin pelit sujuivat mukavasti. Jengi voitti oman konferenssin edeten lopputurnaukseen, jossa putosi välierissä North Carolinalle.

-Joukkueessa oli paljon vaih-tuvuutta, joten alussa homma oli hakemista. Peli lähti sitten kulkemaan ja konferenssin voi-ton myötä on tulossa mestaruus-sormukset, keskikenttäpelaaja kertaa.

Kivisen oma pelipaikka vaih-teli kauden aikana. Tehotilas-toihin hän merkkautti lukemat 0+3.

Kivinen lennähti jouluksi Carolinasta Mikkeliin

-Joukkue viihtyy paljon yh-dessä pelien ulkopuolellakin. Tuo on seikka johon valmentajat kiinnittävät myös huomiota.

Pelin tasoa kotimaiseen on Niklaksen mukaan vaikeaa arvi-oida. Jalat sikäläisessä sarjassa ainakin tikkaavat kuin mummon ompelukoneessa.

-Oma joukkueeni pyrki pe-laamaan paljon maata pitkin ja liikkuvaa peliä. Todella paljon siellä ainakin peleissä juos-taan. Välillä tuntuu, että ekalla puoliajalla juostaan enemmän kuin täällä koko pelissä. Siihen päälle noin 30 asteen helle, niin onhan siinä tottumista, Kivinen analysoi.

Suuressa maailmassa Mik-kelin mies on viihtynyt hyvin. Koti-ikäväkään ei ole päässyt iskemään. Uudet haasteet ovat pitäneet mielen virkeänä. Kou-lussa on 30 000 opiskelijaa.

-Yllättävän hyvin on mennyt ja kielen puhumiseen on tullut paljon varmuutta lisää. Aika on mennyt koulun ja pelaamisen ympärillä. Pelejä on tiiviisti, kun noin 20 matsia vedetään neljään kuukauteen. Pelimatkatkin ovat pitkiä, jotka lennämme omalla koneella, muutamaa bussimat-kaa lukuun ottamatta, Niklas taustoittaa.

Jenkkeihin Kivinen palaa tam-mikuun alussa. Pelihommista on taukoa edessä, sillä yliopistosar-jat käynnistyvät vasta syksyllä.

-Kevät menee kevyesti harjoi-tellessa, ohjelmassa on punttia ja juoksua. Pelaamme myös muutaman harjoitusturnauksen, pelaaja valottaa.

Kesän Kivinen viettää Mik-kelissä. Paikka Sinisten kes-kikentällä on luvattu, mikäli pelihaluja on. Vielä Kivinen ei asialla päätään vaivaa.

-Valmentaja Janne Wilkma-nin kanssa olen asiasta vähän puhellut, mutta palataan asiaan sitten lähempänä kesää. Jos kesällä Suomessa pelaan, niin seura on MP, Kivinen toteaa lopuksi.

Jesse Kemppainen

Sininen pelipaita odottaa kesälomalla

Niklas Kivinen kertoo viihtyvänsä Yhdysvalloissa.

Kar

i Liik

anen

Mikkelin Naisvoimistelijoiden syyskausi päättyi juhliin, jot-ka olivat loppuhuipentuma ja eräänlainen tilinpäätös ja kiitos kuliuneesta kaudesta.

Juhlanäytöksessä esiintyjät pääsivät näyttämään osaamis-taan, yleisö nauttimaan hienoista esityksistä sekä tunnelmoimaan tanssien, laulujen ja puheiden parissa.

Juhlatyöryhmän, ohjaajien ja esiintyjien työrupeama juhlaa kohden alkoi jo hyvissä ajoin.

-Yksittäisen esityksen raken-tuminen alkaa inspiraation ha-kemisella ja esimerkiksi sopivan esitysmusiikin valinnalla. Sitten projekti jatkuu esityksen suun-nittelulla ja ideoiden siirtämi-sellä käytäntöön, kertoo seuran tiedottaja Niina Koponen.

Kun roolit on jaettu, testataan, harjoitellaan ja kerrataan. Näin esitys hioutuu valmiimmaksi pikkuhiljaa kerta kerralta ja palaset alkavat loksahdella tois-tojen myötä kohdalleen.

Juhlapäivää ennen on vielä pohdittava esiintymisasut, mu-siikki, äänentoisto, valaistus, juontaja, miten juhla taltioidaan, kerätäänkö pääsymaksu, mark-kinointi ja ratkotaan lukuisa määrä muita käytännön asioita.

-Talkoohenki ja vapaaehtois-työ ovat monen tapahtuman ja juhlan taustalla oleva, se näky-

mätön kantava voima, Koponen kertoo.

-Työtunteja pelkästään yhtä esitystä kohden kertyy lukema-ton määrä saati sitten kokonai-sen tapahtuman läpiviemiseen. Talkooporukkaan mahtuu aina mukaan: pieneltäkin tuntuva panos yhteisen päämäärän eteen on arvokas, Koponen jatkaa.

MP ja Kissat syvensi yhteistyötäänMikkeliläiset jalkapalloseurat Mikkelin Palloilijat ja Mikkelin Kissat tiivistivät loppukesästä alkanutta yhteistyötään solmi-malla keskenään farmisopi-muksen.

Yhteistyön tiivistämisellä seurat yrittävät nostaa yhteis-voimin mikkeliläistä jalkapal-loa valtakunnan huipputasolle. Kissojen edustusjoukkue tulee jatkossa toimimaan nuorten pelaajien pelaajakouluna ja tarvittaessa samalla MP:n re-servijoukkueensa, koska nyt tehdyn farmisopimuksen myötä pelaajien liikuttelu seurojen

ja eri sarjatasojen välillä tulee sujumaan joustavasti.

Vastaavaa sopimusta ei seu-rojen välillä ole aiemmin sol-mittu.

Junioreiden osalta sopimus toimii yhteistyöseurasopimuk-sena, jonka myötä molempien seurojen junioreista on mah-dollista koota yhteisjoukkueita. Tämä on koettu molempien seurojen puolella tärkeäksi etenkin SPL:n järjestämän kil-pailutoiminnan osalta.

Yhtä tärkeäksi koetaan kuiten-kin edelleen myös se, että seurat huolehtivat jatkossa itsenäisinä-

kin tasokkaasta harrastetoimin-nasta ikäluokkakohtaisesti.

Yhteistyöseurasopimuksia voi molemmilla seuroilla olla useita ja tästä yhteistyöstä on Mikkelin Kissoilla hyvät koke-mukset alueen muiden seurojen kanssa. Ensisijaisesti tämän sopimuksen myötä toteutettavat toimenpiteet koskevat A-, B- ja C-junioreita.

Molempien seurojen yhtei-senä tavoitteena on muodostaa sopimuksista monivuotisia, jolloin ne olisivat jatkossa luon-nollinen osa seurojen välistä yhteistyötä.

Niklas Kivinen•  Syntynyt 12.5.1991•  Tarkoitus viettää koko  4-vuotinen stipendi-  kausi rapakon takana.•  Pelasi kesällä  MP-paidassa 14 peliä.•  Pelannut Suomessa  myös Veikkausliigaa  MyPassa.

Naisvoimistelijat jouluisessa näytöksessään.

Niin

a K

opon

en

Member of Nokian Tyres

Tervetuloa!Avoinna:ark. 8-17

www.vianor.f i

Member of Nokian Tyres

Kinnarinkatu 7, 50170 Mikkelip. 010 401 3200

puh. 020 141 5505

www.savonlinja.fi

tilausajot@savonlinja.fi

TULE SAVENMARKKINOILLE WWW.SAVEN.FIJuoksumaton ja

kippipenkin ostajallehierontaistuinkaupan päälle!

alk. 399€

fi tnessjuoksumatto

3 mallia

kippipenkki179€

kaminat,puuliedetalk. 249€ info@savenmaa.fi

WWW.SAVENMAA.FIp. 0400 288500

lumilingotalk. 399€

Armeija-kauppa

piipun-hatut Esla potkukelkat

ja -pyörätalk. 79€

hieronta-istuimetalk. 89€

kiporitpaljon malleja

alk. 349€

9N:o 52/28. vsk. Torstai 29.12.2011

Palsta on tarkoitettu lukijoille. Lyhyt viesti menee parhaiten perille. Liitä oma nimesi kirjoituk-seen, se jää vain toimituksen tietoon silloin, kun haluat esiintyä nimimerkillä.

Lähetä postia osoitteella:Mikkelin Kaupunkilehti, lukijoilta, Mikonkatu 8, 50100 MikkeliFaksi (015) 225 603Sähköposti: toimitus@mikkelinkaupunkilehti.fi

K U U L U T U K S I AT I E D O T U K S I A

Tämän lehden numerosta 44 sivulla viisi oli juttu Kalevankankaan kaavoittamisesta asuintoteiksi. Siis sen oikean, alkuperäisen, ikiaikaisen Mikkelin Kalevankankaan. Hanhijoen länsipuolellahan ei ole mitään Kalevankangasta, kuten raviradantien varrella olevan opetuspalatsin seinässä oleva nimi antaa väärin ymmärtää. Myös muu media on jo pari kertaa käsitellyt samaa asiaa. Kirjoitetaan ”tasokkaista tonteista”, ilmeisesti ”tasokkaille asukkaille”. Lompakon paksuusko määrää tason vai mikä?

Jutun toisessa kappaleessa mainitaan, että kaavoitus käsittäisi 50 pientalo tonttia kaupunkilaisten suosiman virkistysalueen tun-tumaan. Mihin tuntumaan?

Eivätkö ne tulisi juuri itse virkistysalueen päälle purettavan ”huonokuntoisen koulurakennuksen” jatkeeksi? Alueen voimassa oleva rakentamisen sallinut kaava loppuu kouluntontin pohjoisra-jaan. Voimassa oleva asemakaava määrää muun alueen yksiselit-teisesti ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Siis tarvitaan entisen kumoava ja uusi rakentamisen salliva asemakaava, jotta ajatellut asuintontit voidaan toteuttaa joskus.

Kaupunkilaisten on tietenkin ollut vielä mahdotonta saada oike-aa syvempää tietoa asiasta, koska sitä ei ole ollut jaettavaksi tai jaet-tu. Onko edes tehty kaavoituspäätöstä? Sen vuoksi kaupunkilaisten ei ole ollut mahdollista ilmaista kaivattua mielipidettäkään. Asiaa valmistellaan salaa. Sillä saattaa olla esimerkiksi yhteyttä Graaniin yllättäen nousevaan asuin- ja palvelutaloon. Eikö purettavaksi aiotusta koulusta kiinteistöineen olisi voitu kehittää samanlaista?

Sitten seuraa kaupunginjohtaja Kimmo Mikanderin pari kan-nanottoa, joista jälkimmäinen on minulle täysin käsittämätön. Mikanderin mukaan ”kaavoitushankkeella ei ole tarkoitus vaaran-taa virkistysaluetta, pikemminkin hyödyntää sitä alueelle tulevia uusia rakennustontteja markkinoidessa.” Mikander muistuttaa: ”- Kiinnostavat tontit menevät aina kaupaksi ja uskon, että nämä tulevat läheisen virkistysalueen ansioista olemaan juuri sellaisia.” Siis ymmärränkö oikein: tontit menevät varmasti kaupaksi, mutta meillä muilla kaupunkilaisilla ei ole enää virkistysaluetta, vain sen tynkä. Virkistäytyminen ei ole mielestäni vain fanaattista ikiliikuntaa. Se on ennen kaikkea luonnosta nauttimista.

Jos kaupungin hanke 50 pientalo tontista toteutuu se merkitsee sitä, että luonnonsuojelu- ja natura-alueen vieressä tulee pörrää-mään yötä päivää 100-150 autoa, 50-100 mopoa, 50 ruohonleik-kuukonetta, mönkijöitä, lehtipuhaltimia, takakonttibassoja…

On taloja, katuja ja valoja. Seuraavaksi tulevat asukkaat rupeavat vaatimaan tai tekemään laittomasti rappusia ja laitureita Hanhi-lampeen vesivempaimiansa varten, kuten Tuppuralan rivitalolla pilatussa kauniissa niemessä. Onko kyse enää virkistysalueesta vaiko kärsimysalueesta?

Kaupungin vakiintunutta tapaa (ainakin ei tasokkailla ok-alueilla esimerkiksi Peitsari ja Tupala) noudattaen ensin hakataan kaikki puut pois, myllätään maat täysin kunnallistekniikkaa ja katuja varten. Koko miljöö muuttuu erilaiseksi näöltään ja luonteeltaan. Sitten alkaa kaikenmaailman suomalaiseen luontoon kuulumatto-mien kasvien vimmattu istuttaminen tonteille. Kuinka käy alueen kangasvuokkojen, jotka ovat tietääkseni luonnonsuojelulailla ja EU-direktiivillä suojeltuja?

2000-luvun alussa kaupungin metsäalan johtavan virkamie-hen leimakirves heilui Kalevankankaan luonnonsuojelu alueella

Kalevankankaan virkistysalueen tontittaminenhiihtobaanan leventämiseksi, mikä on luonnonsuojelulaissa rangaistavaksi määriteltyä toimintaa. Asia painettiin villaisella, jopa kaupungin ja valtion luonnonsuojeluviranomaisten tietäen yksinkertaisesti ei viitsitty toimia, koska olisi tullut vaivaa, mikä olisi häirinnyt virkarauhaa!

Kävin kerran Kuopiossa Petosen eteläpuolella koiraveden rannalla sijaitsevalla omakoti- ja rivitaloalueella hiihtämässä virkistääkseni itseäni. Latu kulki kapeita ”puisto” -kaistoja pitkin omakotitalojen nurkkia hipoen. En virkistynyt, enemminkin rasi-tuin henkisesti. Olipa oikeaa laskevan auringon kaavoittamista ja rakentamista.

Tätä samaako nyt ajetaan väen väkisin meillekin, vieläpä itse kau-punginjohtajan johdolla? Eikö hänen tulisi olla hiljaa ja puolueeton eikä manipuloida, koska yhtään päätöstä ei ole tietääkseni asiasta tehty ja niistäkin voi valittaa aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Käsittääkseni kansalaisilla pitää olla lainmukainen lopul-linen sananvalta valitsemiensa edustajien välityksellä kaikissa asioissa, ei valmistelijoilla. Mikanderin esteettömyys asian tulevissa vaiheissa voidaan hänen jo nyt esittämien kannanottojensa perus-teella asettaa kysymyksen alaiseksi. Mielestäni asian alku/aloite sekä kaavoitustarve tulee esittää julkisesti. Kuka, milloin, missä, miksi, miten?

Kuntaliitosten myötä Mikkeli on saanut maata kaavoitettavaksi yllin kyllin. Eikö uudella kaavoituspäälliköllä riittäisi muuta tekemis-tä, kuin Otto Ivar Meurmanin vuonna 1929 vahvistetun, pieneltä osin toteutetun ja muilta osin kumotun ja muutetun kaavan parissa. Vai onko Meurmanin kaava (luonnos) vain tarkoituksella haettu peitetarina asioita tuntemattomien hämäämiseksi ja ajettavien tarkoitusperien toteuttamiseksi niitä haluaville piilossa lymyäville tuleville rakentajille ja sijoittajille?

Kalevankangas ja siihen liittyvät ainutlaatuiset ympäröivät alueet ovat olleet jatkuvan pala palalta käsittäneen rakentamisen, turhien esimerkiksi yksittäisten massatapahtumien synnyttämä hakkuu- tms. hetkellisen tärvelytarpeen kohteena, teitä ja sähkövoi-majohtolinjoja unohtamatta. Aluetta on keskeytyksettä tuhottu jo 40 viimeisen vuoden aikana täysin kohtuuttomasti ja brutaalistikin, malliesimerkki leveät ja jaloille kovat kivituhkahiihtobaanat.

Koko alue on aina ollut avoin kaikille. Autoton vanhus voi vieläkin tulla kävellen keskikaupungilta virkistäytymään koska ta-hansa ulkoillen luonnon keskellä. Tällaista aarretta ei löydy monelta paikkakunnalta Suomessa. Mikkelin päättäjien tulee pitää tämä mielessä. Yhteiskunnallinen kehitys on muutakin kuin rakennusten pystyttämistä jokaiseen vapaaseen paikkaan.

Tässä asiassa pohjimmiltaan kysymys ihmisläheisen demo-kratian ja kylmän kasvottoman teknokratian yhteentörmäyksestä sekä historian ja vuosisataisen perinteen tuntemattomuudesta, tunnustamattomuudesta. Kun Kalevankankaalla käydään vuosittain virkistymässä vähintään 100 000 kertaa (= ~300/pv) tuhansien kaupunkilaisten toimesta on törkeää riistää tai heikentää meiltä tätä kansalaisoikeutta.

Onneksi kunnallisvaalit ovat vajaan vuoden päästä, silloin veret punnitaan, kenen päättämillä kaavoilla liikut.

Juha Ollikainen, Mikkeli

Uudenvuoden vastaanottotilaisuus järjestetään kaupungintalon edessä lauantaina 31.12. klo 23.30. Tilaisuuden ohjelma on seuraava: klo 23.30 Virsi 170;1 (Savon Sotilassoittokunta Sekakuoro Crescendo ja yleisö) puhe kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pauliina Viitamies, Oi kallis Suomenmaa (Sekakuoro Crescendo), puhe ja rukous (tuomiorovasti Juha Palm, Mikkelin seurakuntayhtymä, Maamme (Savon Sotilassoittokunta, Sekakuoro Crescendo, yleisö), ilotulitus klo 24.Koko perheen ilotulitustapahtuma Mikkelin paloaseman piha-alueella klo 18.

Liikuntapalvelut:

Yleisöluisteluvuorot Jäähallissa (harjoitushallissa) viikolla 52: 29.12. klo 12–14.30 ja 30.12. klo 12–14.30.

Rakennusvalvonta:Lupahakemuksista, jotka on jätetty 1.11.–28.2. välisenä aikana, annetaan 20 %:n alennus lupamaksuista. Alennus edellyttää, että hakemus on jätetty tänä aikana niin täydellisenä, että asia voitaisiin sen perusteella käsitellä. Alennusta ei tarvitse pyytää erikseen.

Kirjastot:Kirjastot ovat loppiaisaattona to 5.1. aattoaukioloaikojen mukaisesti klo 10–16 ja loppiaisena 6.1. kaikki kirjastot ovat kiinni.

Museotoimi:Mikkelin taidemuseossa (Ristimäenkatu 5) on avoinna 29.1. saakka Taiteen Vuoksi. Näyttely esittelee Vuoksen vesistöalueeseen keskittyvää taidetta. Veden ohella virtaa myös aika, mukana on taideteoksia 1800-luvun lopulta nykypäivään.29.1. saakka on avoinna myös näyttely Veden äärellä. Hyvinkään Lasten ja nuorten taidekeskuksen kansainvälisen lasten ja nuorten taiteen kokoelman teokset tarjoavat aihepiiriin näkökulmaa eri puolilta maailmaa, paikallista väriä tuovat Mikkelin seudun lasten ja nuorten työpajoissa valmistamat työt.Esillä myös Martti Airion taidekokoelma ja Johannes Haapasalon kokoelma. Museo on avoinna ke 12–19, to–su 10–17, la 10–13, ma–ti suljettu. Pääsymaksu 4 €, opiskelijat 2,50 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Perjantaisin vapaa pääsy.

Päämajamuseo (Päämajankuja 1–3) erikoisnäyttelynä Sota-ajan lehtikuvituksia. Museo avoinna pe–su 10–17. Pääsymaksu 5 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Suur-Savon museo sulki ovensa 1.12. ja on suljettuna 29.2. saakka. Ryhmillä on mahdollisuus tutustua museoon tilaamalla vierailuaika puhelimitse numerosta 015 194 2424.

Yleisölle avoin Mikkelin alueen karttojen katselu- ja selainpalvelu löytyy kaupungin kotisivuilta osoitteessa http://kartta.mikkeli.fi/. Selainpohjaisessa karttapalvelussa on esillä ajan tasalla olevia karttoja sekä osoite- että palvelukohdehaku, joiden avulla voi paikallistaa kohteita kartalle.

ASIANAJAJAon asianajajaluetteloon hyväk-sytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. Asianajajan toimintaa valvovat oikeuskans-leri ja asianajajaliitto.Asianajajatoimistot hoitavat myös maksuttomia oikeuden-käyntejä ja oikeusturvavakuu-tuksen piiriin kuuluvia juttuja.

AsianajotoimistoKunnas & Ervasti OySavilahdenkatu 5-7 B

Puh. 365 333asianajokunnas@asianajokunnas.fi

www.asianajokunnas.fiMatti Kunnas, Kalle Ervasti,

Sami Asikainen

AsianajotoimistoYlikraka Mikkeli Oy

Porrassalmenkatu 21 BPuh. 020 7419 500, 0400 707 608

jarkko.otva@ylikraka.fiAsianajaja, varatuomari Jarkko Otva

AsianajotoimistoPuukko & Tuppurainen Oy

Porrassalmenkatu 19 BPuh. 015 7600 990

puukko.tuppurainen@lakimikkeli.fiPekka Tuppurainen,Seppo Puukko

AsianajotoimistoHannele RouhiainenSavilahdenkatu 5-7 B

Puh. 214 155, 0500-467 155hannele.rouhiainen@asianajot.net

Asianajotoimisto Suhonen OyMaaherrankatu 8 A 5

Puh. 321 540http://www.opuslex.fi

Antti Suhonen, Tuula Suhonen

Asianajotoimisto Arto TiensuuLaitisenkulma,

Savilahdenkatu 10 APuh. 361 122, 162 626

Sivutoimisto KangasniemiKunnantalo, puh. 015-780 11

AsianajotoimistoMarkus HämäläinenPorrassalmenkatu 50

Gsm 045 879 5588 Puh. 010 320 5295markus.hamalainen@hamalainenlaw.fi

www.hamalainenlaw.fi

TUTTIRITARIKonsertti- ja kongressitalo Mikaelissa (Sointukatu 1)

31.12.2011 alkaen klo 16

LIPUT 15 €

Perhelippu 4 hlö 50€, alle 1-vuotiaat ilmaiseksi. Ennakkoliput Mikaelin lipunmyynnistä (ma-pe 9-16), Lippupalve-lusta ja puhelinmyynnistä 0600 30 2045, ovelta tuntia ennen.

T I E D O T U K S I A

LUE VAIKKA MÖKILLÄ:mikkelinkaupunkilehti.fi

Remontista häiriöitäpääpoliisi-asemallaMikkelin pääpoliisiasemalla on käynnistynyt remontti, jolla pa-rannetaan palvelupäivystyksen asiakaspalvelutiloja. Muutos-työt tulevat aiheuttamaan jonkin verran häiriöitä rikosasioissa poliisilaitoksella asioiville asi-akkaille.

Poliisilaitos pahoittelee tila-päisiä häiriöitä ja pyytää sen vuoksi ihmisiä tekemään rikos-ilmoituksiaan mahdollisuuksi-ensa mukaan sähköisesti poliisi.fi-sivustoilla.

Lupapalvelut toimivat muu-tostöiden aikana normaalisti.

Lähi-Idäntaidettakansalais-opistollaMikkelin kansalaisopistossa alkaa tammikuun 10. päivänä tiistai-iltaisin järjestettävä kurs-si, jossa perehdytään Lähi-Idän taiteeseen.

Taiteen syövereihin opiske-lijoita johdattelee Helsingin Yliopisto ja Helsingin Työ-väenopiston tuntiopettajana työskentelevä filosofian tohtori Hanne-Riitta Toivanen-Kola.

Ensimmäisenä iltana Toi-vanen-Kola luennoi antiikin uskontojen ja kristillisen taiteen kohtaamisesta, toinen luento johdattelee myöhäisantiikin kirkkotaiteeseen sekä rakennuk-siin ja kolmantena iltana syven-nytään Konstantinopoliin.

Kurssilla perehdytään myös keskibysanttilaiseen kauteen ja tarkkaillaan Balkanin alueen ja Turkin kulttuurihistoriaa sulttaa-nien ajoista nykypäivään.

N:o 52/28. vsk. Torstai 29.12.2011 10

Baddingin kuolemasta tulee kuluneeksi 25 vuotta

Suomalaisen rokin uran-uurtajan Rauli Badding Somerjoen kuolemasta

tulee tammikuun 14 päivänä kuluneeksi 25 vuotta. 39-vuoti-aana kuolleen Baddingin tunne-tuimpiin levytyksiin lukeutuvat Fiilaten ja höyläten, Paratiisi, Bensaa suonissa, Ikkunaprin-sessa, Tähdet, tähdet ja Laivat.

Monille Badding tuli tutuksi laulajana, mutta ehti hän kun-nostautua myös varteenotet-tavana lauluntekijänä. Muun muassa Paratiisi, Tähdet, tähdet ja vuoden 2010 tangokuninkaan Marko Maunukselan debyytti-levylleen kelpuuttama Kuihtuu kesäinen maa, ovat lähtöisin Someron kultakurkun sävelky-nästä. Hän kirjoitti lauluja oman nimensä ohella muun muassa salanimillä Teppo Räme ja G.A. Johanssonin perikunta.

Rauli Somerjoki ponnahti kan-san tietoisuuteen toisen suuren somerolaisen Mauri Antero Nummisen ansiosta. Somerjo-ki esiintyi Nummisen kanssa vuonna Jyväskylän Kesässä. Siellä Baddingin esittämä Jenk-ka ulkosynnyttimistä oli liikaa niin yleisölle kuin järjestäjille-kin ja encore vaihtui poliisiauton takapenkiksi.

Yhteistyö Nummisen kanssa ei tähän mitättömään episodiin suinkaan päättynyt vaan Badding oli mukana Nummisen Suomen Talvisota -orkesterissa ja sen

Marko Haavisto & Poutahaukat muistelee Naisvuoritalolla Rauli Badding Somerjokea.

Kari Liikanen

Naisvuoritalolla muistellaan suomipopin legendaa

vuonna 1970 tekemällä levyllä.Samoihin aikoihin Somerjoki

teki myös omalla nimellään jonkinasteiseksi hitiksi nous-seen Mun sormuksein. Levyn menestys avasi nuorelle some-rolaispojalle paikan Kristianin kesäkiertueelle ja tasoitti tietä ensimmäisen Ruisrockin esiin-tymislavalle.

Seuraavana vuonna Love Records julkaisi Baddingin esikoisalbumin Synnyin rok-kaamaan.

Lopullisen läpimurron suuren yleisön tietoisuuteen avasi vuon-na 1973 ilmestynyt Fiilaten ja höyläten. Se nosti Baddingin yhdeksi maamme sen vuoden kysytyimmistä artisteista.

Vauhti vain kiihtyi hänen me-nestyttyä saman vuoden Syksyn sävelessä Kissankulta-veljesten Matin ja Tepon rustaamalla Ja rokki soi -sävelmällä.

Jos herätti Baddingin ket-kuttelu napapaidassa kovaa keskustelua kotikatsomoissa ja ruodittiin studiossakin kovin sanoin hänen käyttäytymistään. Tv-taltioinnoistakin tarkkasil-mäisimmät varmaan huomaavat kuinka taiteilija nakkaa kilpailu-kappaleensa loppuhäivytyksen alkaessa mikrofonin lattialle ja talsii ilmeettömästi kulisseihin. Sitä ei ohjelman tuottaja sulat-tanut mukisematta.

Syrjään vetäytyvä ja henkises-ti epävarma Badding ei jaksanut

keikkua pitkään rokkikukkona. Iskelmälinjalle siirtyminen ja valitettavasti yhä syvällisem-mäksi rakentuva ystävyyssuhde kuningas alkoholin kanssa pu-dottivat hänet pian pois keikka-myyjien listoilta.

Kukaan kun ei voinut taata, ilmestyykö artisti ylipäänsä paikalle ja jos sattuu tulemaan, niin pysyykö hän tolpillaan ja pystyykö silti laulamaan.

Uuden nousunsa levylistoille Badding teki Agentsin kanssa 1980-luvun alussa. Ikävä kyllä maine viinan kanssa läträämi-sestä oli jo levinnyt sen verran laajalle, että keikkarintama pysyi hiljaisena.

Hentoisen kehon elimistö sai lopulta tarpeekseen lähes itsetu-hoiseksi muuttuneesta alkoho-linkäytöstä ja Badding sai alko-holimyrkytyksen ja useamman-kin sairauden murtamana kiin-nityksen enkelikuoroon tammi-kuun 14. päivänä vuonna 1987.

Suurta suomalaista tulkitsijaa ja hänen tuotantoaan muistellaan Naisvuoritalolla tammikuun 13. päivänä järjestettävässä muisto-konsertissa.

Mikkelin ammattikorkeakou-lun ja Naisvuoritalon yhteis-työssä järjestämässä konsertissa esiintyy Marko Haavisto & Poutahaukat.

-Minulle Rauli oli ja on edel-leen kaikkien aikojen kosket-tavin, vaikuttavin ja merkittä-vin suomalainen mieslaulaja, kertoo Marko Haavisto, jonka ensimmäinen yhtye oli Badding Rockers.

-Peter Von Baghin ohjaaman lähikuvan kautta Rauli astui ekan kerran eteeni ja silloin maailmani kirkastui. Ymmärsin, etteivät ulkomusiikilliset asiat paina mitään, kunhan sydän on avoin, aito ja vilpitön, Haavisto muistelee.

Omaa suosikkikappalettaan Haavisto ei pysty nimeämään,

Millaisia uudenvuodenlupauksia teet vuodelle 2012?

-Kehityn harrastuksissani ja koitan olla kiltti poika.

Aleksi Neuvonen

-Oon kesään asti syömättä kark-kia ja vähennän rahan kulu-tusta.

Reeta Pulkkinen

-Keskityn enemmän treenaami-seen ja koulun käyntiin.

Henriikka Pirinen

-En halua tehdä uudenvuoden lupauksia, koska olen spontaani ihminen.

Joonas Turunen

-Jätän herkut pois.Anni Martikainen

-En anna enää kavereiden lei-kata mun hiuksia, vaan käyn kampaajalla.

Olga Nikitin

Lasten vuosi vaihtuu Tuttiritarin tahdissaMikaelissa järjestetään uuden-vuoden aattona perinteiseen tapaan lasten uudenvuoden konsertti. Tänä vuonna Mikkelin kulttuuripalveluiden ja Mikke-lin Mikaeli Oy:n yhteistyössä järjestämässä konsertissa viih-dyttää tv:stäkin tuttu Tuttiritari, jonka seikkailuja konserttiyleisö pääsee seuramaan noin tunnin verran.

Ritarilliseen seurueeseen lukeutuu myös ylimmäinen tutinkantaja Aulis (Ari Kan-kaanpää), joka on tarvittaessa hovinarri, juoksupoika ja kova

poika kantamaan postia.Tuttiritari on tosi urho, joka

ei pelkää mitään. Hän uskaltaa otella jopa lohikäärmeiden kanssa. Tuttiritari on kaikesta huolimatta sangen inhimillinen olento, joten koko perheen on helppo ihastua suureen pieneen mieheen. Suomenmaan val-loitusmatkalla Tuttiritari alias Jukka Leisti veistelee vitsejä, pomppii Rusinanten kanssa, tekee postikatsauksen, laulaa ja yrittää pysyä tuttilakossa. Tuttiritarissa on myös aimo annos linnafilosofia, sillä hänen

mielestään ilo tulee syvältä suo-len sopukasta. Maailma on aina piirun verran parempi paikka, kun ihmiset kokevat riemullisia yhdessäolon hetkiä.

Liput konserttiin maksavat 15 euroa ja perhelippu 50 euroa. Alle vuoden ikäiset pääsevät konserttiin ilmaiseksi. Lippuja konserttiin myydään ennakkoon Mikaelin lipunmyynnistä, lippu-kaupoista ja puhelinmyynnistä puh 0600 30 2045, Kenkäveron Kulttuurijoulukaupasta sekä tuntia ennen konsertin alkua ovelta.

sillä Baddingin tuotannossa on paljon kappaleita, jotka ovat jät-täneet lähtemättömän jäljen.

-Koska kyseessä on muis-tokonsertti, pitää mukana olla ilman muuta lähes kaikki Raulin tunnetuimmat hitit. Tarkoitus on myös poimia mukaan sellaisia hienoja lauluja, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet pienemmäl-le huomiolle, Haavisto valottaa muistokonsertin sisältöä.

Yhtyeen on tarkoitus soittaa vähintään laulu kultakin Bad-dingin albumilta. Ja koska Bad-ding oli monipuolinen laulaja ja lauluntekijä, tulee illan setinkin sitä olla. Mukana on ainakin rockn’rollia ja iskelmää, under-groundia ja countrya. Baddingin esittämä Paratiisi on edelleen Suomen soitetuimpia iskelmiä sekä radiossa että eri artistien keikoilla.

Mikkelin kulttuuritoimintaanhaetaan uusia ideoitaMikkelin kaupungin kulttuu-ripalvelut julistaa hakuun 2. tammikuuta lähtien Kulttuuri-Kannustin -avustuksen.

Avustuksella on tarkoitus viedä Mikkelin kulttuuria ja tai-detta eteenpäin sekä luoda niihin uudenlaista otetta. Hankkeella haetaan tuoreita ideoita, toimin-tatapoja tai kehittämiskohteita ja luoda kaupunkiin monipuolista kulttuuriympäristöä sekä tarjota entistä monipuolisempia kult-tuurimahdollisuuksia.

KulttuuriKannustimen mää-ritelmä on tarkoituksella jätetty melko löyhäksi. Se liitetään

vahvasti uuden luomiseen ja innovatiiviseen katsontatapaan taiteeseen ja kulttuuriin. Idea voi ulottua yli toimialojen ja ravis-tella jopa ennennäkemättömissä paikoissa kulttuurin ja taiteen keinoin. Avustuksen hakijan tai hakijoiden tulee olla mikkeliläi-siä ja hanke tai tapahtuma täytyy toteuttaa Mikkelissä.

KulttuuriKannustin tuo myös kaupungin strategiaa käytän-nön tasolle, sillä ehdotettavan idean on jollain tapaa nojattava kaupungin ja sivistystoimen strategiaan. Avustusta voivat hakea niin yksittäiset henkilöt,

vapaamuotoiset ryhmät kuin rekisteröidyt yhdistyksetkin.

Avustuksen saajan ratkaisee saapuneiden hakemusten pe-rusteella kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta joka vah-vistaa samalla myös lopullisen avustussumman. Lautakunta voi halutessaan jättää avustuksen myös jakamatta.

Vuosi sitten 1 000 euron KulttuuriKannustimen sai muo-toilija Kaisu Mäkinen pop up -ideallaan.

Kulttuurikannustimen haku-aika jatkuu tammikuun loppuun asti.

Make’s Company palaa keikkalavoilleMuutaman vuoden hiljaiselon jälkeen Make’s Company tekee näyttävän ja odotetun paluun isolla 8 miehisellä kokoonpa-nolla. Kolmimiehisellä puhal-linryhmällä varustettu yhtye tulee esiintymään tämän vuoden aikana konserteissa, festareilla ja yksityistilaisuuksissa.

Näyttävä comeback-keikka tapahtuu toukokuun 25. päivänä konserttitalo Mikaelissa Mikke-lin Kaupunginorkesterin kanssa pidettävässä yhteiskonsertissa.

Loistavasointinen ja paljon kiitosta saanut Kaupunginor-kesteri tulee loihtimaan usko-mattoman upeat jousitaustat Make’s Companyn esittämälle

roots-musiikille.Konsertin johtaa TV:stä tuttu

Jari Puhakka, joka on myös sovittanut konsertissa kuultavat kappaleet.

Make’s Company on vuonna 2006 perustettu mikkeliläinen, sähköinen rootsbändi. Se yh-distelee omiinsa sekä vanhojen mestareiden kappaleisiin rockin räväkkyyttä, bluesin tinkimättö-myyttä ja soulin sielua, luoden kuin varkain nostalgisen juure-van musiikkielämyksen.

Energisen bändin vahvuuksia on tiukka yhteensoitto, jonka mahdollistavat yhtyeen jäsenten monipuolisen rikas musiikki- ja

bändihistoria.Yhtye on tehnyt yhteistyötä

mm. blueslegenda Pepe Ahl-qvistin kanssa. Bändin solisti Make Järvinen ja kitaristi Miika Manninen ovat vierail-leet esiintymässä suomalaisen rootseliitin keikoilla.

Make’s Companyssa soittavat Järvisen (laulu ja huuliharppu) ja Mannisen (soolokitara) lisäksi Heikki Silvan (rytmikitara), Eero Pokkinen (basso, taus-talaulu), Ari-Pekka Liikanen (rummut, taustalaulu), Jari Metsola (vetopasuuna), Janne Pitkänen (saksofonit) ja Eemeli Metsola (trumpetti).

Poikkeukselliset säät pitävät kadut liukkaina Liukueste estää kaatumiset

Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä kohtalokkaammat seuraukset liukastumisonnetto-muudesta saattavat olla.

Liukastuminen talven jäi-sillä teillä tai kaduilla ei ole pelkästään iäkkäiden ihmisten ongelma. Kun kadun pinta on riittävän jäinen, voi kuka hyvän-sä liukastua ja kaatua syksyisillä hämärillä pihoilla ja kaduilla.

Hyvä ja edullinen tapa estää liukastumisonnettomuus on hankkia ulkojalkineisiin liu-kuesteet. Esimerkiksi Devisys-liukuesteet on suunniteltu VTT:nturvallisuustekniikan laborato-riossa vaativiin pohjoismaisiin olosuhteisiin. Materiaali on pak-kasellakin joustavana pysyvää TR-kumiseosta, jolla on myös hyvät kitkaominaisuudet.

Kantaosaan on tehty pitoa parantava kuviointi ja kovame-talliset kestävät nastat. Tarra-kiinnityksen ansiosta liukues-teet on helppo pukea ja riisua. Liukuesteen heijastinpinta lisää omalta osaltaan jalankulkijan näkyvyyttä ja turvallisuutta liikenteessä pimeänä vuoden-aikana.

-Liukueste kiinnitetään ken-gän kantaan, missä se estää liu-kastumisen tehokkaasti. Myös autolla ajo onnistuu kantali-ukuesteitä riisumatta. Tämä

Kenkien kantaan kiinnitettäviä liukuesteitä ei tarvitse riisua autolla ajettaessakaan.

on autoilevalle erittäin tärkeä ominaisuus, sanoo Nikander ja Wiinikka Oy:n toimitusjohtaja Sami Nikander.

Nikanderin mukaan liukues-teet on suunniteltu erityyppisiä talvella käytettäviä jalkineita ajatellen ja tämä tulee huomi-oida niitä hankittaessa.

Suurimmat koot on suunnitel-tu käytettäväksi hyvin leveäkan-

taisissa jalkineissa, muun muas-sa työkengissä, kumisaappaissa ja vaelluskengissä.

Keskikoot käyvät useimpiin talvi- ja ulkoilujalkineisiin ja pienimmät koot sopivat naisten kapeakantaisiin saapikkaisiin sekä nilkkureihin ja ne sovel-tuvat käytettäväksi myös lasten jalkineissa.

TOR

STA

IP

ERJA

NTA

ILA

UA

NTA

ISU

NN

UN

TAI

MA

AN

AN

TAI

TIIS

TAI

KES

KIV

IIK

KO

T V - V I I K K O 11

29.12.

30.12.

31.12.

1.1.

2.1.

3.1. 4.1. 08.00 Uutiset 08.05 Vihreä vastarinta 09.00 Uutiset 09.05 Kiehtova maailma 10.00 Sydämen asialla 10.45 Elävä planeetta - kuinka se tehtiin? 11.00 Uutiset 11.05 YLE News 11.10 Yellowstonen vuosi 12.00 Amerikkalainen Saksa 12.45 Elämä maalla 13.15 Katastrofi Meksikonlahdella 14.10 Elävä planeetta 15.00 Uutiset 15.05 Suomalainen kirjailija: Elina Karjalainen 16.00 Avara luonto 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Uutiset 17.10 Sydämen asialla 18.00 Kuuden Uutiset ja sää 18.30 Teemamatka Tallinna - Turku 19.00 Japanin keisarin armeija 19.55 Vielä virtaa 20.25 Viking Lotto 20.30 Uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu: ja ravirivi 21.05 Presidentinvaali 2012

21.35 Itse asiassa kuultuna: Jörn Donner 22.25 Ulkolinja: Romanian oma kapitalismi 23.20 Uutiset 23.25 Oddasat

06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Nalle Luppakorva 07.01 Ariol 07.05 Topeliuksen tarinoita 07.20 Roope-karhun taikaseikkailut 07.30 Samsam: Haaste 07.37 Luisteluleikit 07.43 Pingu 07.48 Neppajymykerho 07.56 Dinojuna 08.19 GALAXI 08.21 Hirveä Henri 08.32 Hemmot 08.34 Karvinen 08.50 Lentävät lääkärit 09.40 Oddasat 09.55 Alueellinen uutislähetys 10.05 Kaakkois-Suomen uutiset 10.15 Lounais-Suomen uutiset 10.25 Hämeen uutiset 10.35 Keski-Suomen uutiset 10.45 Itä-Suomen uutiset 10.55 Pohjanmaan uutiset

11.05 Pohjois-Suomen uutiset 11.15 Vuoristosairaala 12.05 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 12.55 Pikku Ilona ja hänen karitsansa 14.25 Ajankohtainen kakkonen Special: Romanian lapsikerjäläiset 15.15 Wallace ja Gromit keksintöjen maailmassa 15.45 Sydänmailla 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Tartu Mikkiin 18.50 Uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheilu ja sää 19.20 Tanskan ääripisteet 19.50 Mikaelin naiset 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Ampumahiihdon mc: Naisten viesti 21.00 Karjalan kunnailla 21.50 Uutiset, sää ja urheilu 22.05 Kummelistories (K7) 23.35 Lauantaiprojekti

07.15 Aamusää 07.55 Smurffit

08.20 Madagascarin pingviinit 08.45 Tom ja Jerry 09.10 Pokémon 09.35 Beyblade: Metal Masters 10.00 Mitä tänään syötäisiin? 10.05 Tunteita ja tuoksuja 11.00 Emmerdale (S) 13.15 Rakkauden anatomia 14.10 Mitä tänään syötäisiin? 14.15 Pilanpäiten 14.25 HANKI- Studio 14.40 Mäkihypyn maailmancup: Innsbruck 15.40 HANKI- Studio 15.55 Mäkihypyn maailmancup: Innsbruck 16.45 Pilanpäiten 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Keksijätehdas 20.00 45min Special: K2 - kuoleman vuori 21.00 C.S.I. (12) 21.55 Viking Lotto ja Jokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.40 Fringe - rajamailla 00.40 Kovan onnen kundi

08.35 Sinkkuisä Gary 09.00 James Martin: Makeaa 09.30 Vauvan tarina (S) 10.00 Morsiandieetti 10.30 Pikakurssi kodinostoon 13.00 Vauvan tarina 13.30 Morsiandieetti 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 James Martin: Makeaa 15.00 Vaaleanpunainen pantteri 15.05 Uusi elämä maalla 16.05 Hurja remontti 17.05 Nelosen sää 17.10 Dr. Phil 18.10 Pulmuset 18.45 Nelosen uutiset ja sää 19.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 19.30 Lentokenttä 20.00 Fort Boyard - Linnake 20.57 Keno 21.00 Totuuden anatomia (12) 22.00 Allan Quatermain ja kadonnut kultainen kaupunki (16) 00.05 Nelosen uutiset ja sää 00.20 Frasier 00.50 Isänmaan toivot 01.25 Pelastava siirto 02.20 Oikeuden edessä 03.15 NCIS Los Angeles (12)

08.00 Uutiset 08.05 Ruoan tulevaisuus 09.00 Uutiset 09.05 Kiehtova maailma 10.00 Sydämen asialla 10.45 Elävä planeetta - kuinka se tehtiin? 11.00 Uutiset 11.05 YLE News 11.10 Yellowstonen vuosi 12.00 Kolumbialaiset aakkoset 13.15 Matalapaineen synty 13.40 Presidentinvaali 2012 14.10 Elävä planeetta 15.00 Uutiset 15.05 Suomalainen kirjailija: Hannu Mäkelä 16.00 Kiehtova maailma: Sushin tarina 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Uutiset 17.10 Sydämen asialla 18.00 Kuuden uutiset ja sää 18.30 Teemamatka Tallinna - Turku 19.00 Kiehtova maailma: Joanna Lumley Niilillä 19.55 Kohtaamisia: Taika-orkesteri 20.00 Isien sota

20.30 Uutiset, sää ja urheilu 21.00 Downton Abbey 22.10 Fiiniä viiniä 23.10 Uutiset 23.15 Prisma: Pandan pelastajat 00.05 Oddasat

06.50 PIKKU KAKKONEN 06.52 Simon Taikateltta 07.01 Taitavat koirat 07.07 Timppa 07.18 Laulujen osto- ja myyntiliike 07.25 Hanna Ankka 07.36 Liisa ja taikalamppu 07.43 Niko ja ystävät 07.48 Neppajymykerho 07.56 Dinojuna 08.19 GALAXI 08.21 Snoukkaa! 08.28 Pikku Nikke 08.41 Viidakkojytä 08.50 Lentävät lääkärit 09.40 Oddasat 09.55 Uudenmaan uutiset 10.05 Kaakkois- ja Lounais- Suomen uutiset 10.25 Hämeen uutiset 10.35 Keski-Suomen uutiset 10.45 Itä-Suomen uutiset 10.55 Pohjanmaan uutiset

11.05 Pohjois-Suomen uutiset 11.15 Vuoristosairaala 12.00 Suomen Urheilugaala: Yleisöäänestys 12.05 Sukuni tarina 13.00 Kuollut mies rakastuu 14.35 Pressiklubi 15.15 Nolojen tilanteiden mies 15.40 Pat & Stan 15.45 Sydänmailla 16.30 Uusi päivä (K7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Kari Väänänen - kotona taas 18.50 Uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheilu ja sää 19.20 Akuutti 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Wallace ja Gromit keksintöjen maailmassa 21.00 Ajankohtainen kakkonen Special: Romanian lapsikerjäläiset 21.50 Uutiset, sää ja urheilu 22.05 Robin ja Marian

07.15 Aamusää 07.55 Smurffit 08.20 Madagascarin pingviinit

08.45 Tom ja Jerry 09.10 Pokémon 09.35 Beyblade: Metal Masters 10.00 Mitä tänään syötäisiin? 10.05 Tunteita ja tuoksuja 11.00 Emmerdale (S) 13.15 Lääkärit 14.10 Mitä tänään syötäisiin? 14.15 Pilanpäiten 14.25 Putous - korttitalo 14.30 Leo 14.35 Karvinen 15.05 Miehen puolikkaat 15.35 Mestareiden mestari 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Keksijätehdas 20.00 Mäkihypyn maailman- cup: Innsbruck 21.00 Lemmenkipeät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. Miami (12) 23.35 Muodon vuoksi (16) 00.35 30 Rock

08.35 Sinkkuisä Gary 09.00 James Martin: Makeaa 09.30 Vauvan tarina (S) 10.00 Morsiandieetti 10.30 Pikakurssi kodinostoon 13.00 Vauvan tarina (S) 13.30 Morsiandieetti 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 James Martin: Makeaa 15.00 Vaaleanpunainen pantteri 15.05 Uusi elämä maalla 16.05 Hurja remontti 17.05 Nelosen sää 17.10 Dr. Phil 18.10 Pulmuset 18.45 Nelosen uutiset ja sää 19.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 19.30 Lentokenttä 20.00 Inno 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) 22.00 4D: Maailman övereimmät jouluhäät 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 SM-liigan huippuhetket 23.20 Frasier 23.50 Isänmaan toivot 00.25 Tracey Ullman 00.55 Start! 01.25 Totuuden anatomia (12) 02.20 Good Wife (12)

08.00 Uutiset 08.05 Ruoan tulevaisuus 09.00 Uutiset 09.05 Kiehtova maailma 10.00 Sydämen asialla 10.45 Elävä planeetta - kuinka se tehtiin? 11.00 Uutiset 11.05 YLE News 11.10 Holby Cityn sairaala 12.10 Coronation Street 12.55 Harakan vieraana: Sami Isoniemi 13.05 Isien sota 13.35 Pisara 13.40 Presidentinvaali 2012 14.10 Elävä planeetta 15.00 Uutiset 15.05 Suomalainen kirjailija: Aila Meriluoto 15.55 Se päivä muutti Suomen: Interrail 16.25 Ikivanha tunturi 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Uutiset 17.10 Sydämen asialla 18.00 Kuuden uutiset ja sää 18.30 Uutisvuoto 19.30 Prisma: Pandan pelastajat

20.20 Nykyajan ihmeet 20.30 Uutiset, sää ja urheilu 21.00 Presidentinvaali 2012 21.30 Menetetty maine 22.25 Kotikatsomo: Putoavia enkeleitä (K12) 00.00 Oddasat

06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Anniina Ballerina 07.06 Muista laulaa 07.11 Pikku Toni 07.17 Vikkelät tassut: Lumikko 07.24 Norsulan perhe 07.35 Viivi ja Leevi 07.40 Humps 07.47 Neppajymykerho 07.56 Dinojuna 08.20 GALAXI 08.21 Hirveä Henri 08.32 Tohtori Koira 08.45 Hemmot 08.50 Muumilaakson tarinoita 09.40 Matkapassi: Vietnamin herkut 10.30 Orankien seurassa 11.25 Lauantaiprojekti 12.05 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön

13.00 Radio tekee murron 14.30 Erätulilla 15.10 Veljesten keittiössä 15.40 Pat & Stan 15.45 Sydänmailla 16.30 Wallace ja Gromit 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Paula Koivuniemi - yksin tähti 18.50 Uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheilu ja sää 19.20 Afrikan kansallis- puistojen eläimiä 19.55 Suomen Urheilugaala: Yleisöäänestys 20.00 Uusi päivä (K7) 20.30 Pasila (K12) 20.55 Nolojen tilanteiden mies 21.20 Kansallisaarre: Unikko 21.50 Uutiset, sää ja urheilu 22.05 Läpiveto 22.40 Rush (K15) 23.25 Pressiklubi

07.15 Aamusää 07.55 Smurffit 08.20 Madagascarin pingviinit 08.45 Tom ja Jerry

09.10 Pokémon 09.35 Beyblade: Metal Masters 10.00 Mitä tänään syötäisiin? 10.05 Tunteita ja tuoksuja 11.00 Mette-Marit ja Haakon: 10 vuotta kuninkaallista rakkautta 13.15 Piilokamera 13.45 Pilanpäiten 13.55 Leo 14.00 Mitä tänään syötäisiin? 14.05 Hännänheiluttajat 14.35 Karvinen 15.05 Better Off Ted 15.35 Idols 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Keksijätehdas 20.00 Mestareiden mestari 21.00 C.S.I. Miami (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Aina vaarassa 23.35 Burn Notice

08.35 Sinkkuisä Gary 09.00 James Martin: Makeaa 09.30 Vauvan tarina 10.00 Morsiandieetti 10.30 Pikakurssi kodinostoon 13.00 Vauvan tarina (S) 13.30 Morsiandieetti 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 James Martin: Makeaa 15.00 Vaaleanpunainen pantteri 15.05 Uusi elämä maalla 16.05 Hurja remontti 17.05 Nelosen sää 17.10 Tuuri 18.10 Pulmuset 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 19.30 Lentokenttä 20.00 Huippumalli haussa (S) 20.57 Keno 21.00 Good Wife (12) 22.00 Nurse Jackie (12) 22.35 Californication (16) 23.10 Nelosen uutiset 23.20 Nelosen sää 23.25 Frasier (S) 23.55 Isänmaan toivot 00.30 NCIS Los Angeles (12) 01.25 Totuuden miekka

08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Yellowstonen talvi 09.00 Uutiset 09.05 Virsistä viisi 09.55 Uutiset 10.00 Tänään Wienissä tanssivat kaikki 11.00 Uutiset 11.05 Elävä planeetta - kuinka se tehtiin? 11.15 Opettaja ohjaimissa 12.00 Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 12.30 Uudenvuoden konsertti Wienistä 15.00 Historiaa: Otto Frank - Annen isä 16.00 Sherlock Holmesin paluu 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Uutiset 17.05 Kruununjalokivien säihkyvä historia 18.00 Uutiset, sää ja urheilu 18.15 Se päivä muutti Suomen: Interrail 18.45 Näin tehtiin Jäinen planeetta

19.00 Neiti Marple: Rakkaus- kirjeiden salaisuus 20.30 Uutiset, sää ja urheilu 21.00 Kotikatsomo: Putoavia enkeleitä (K12) 22.35 Kova laki: Lontoo (K13) 23.25 Omid Djalili Show 23.55 Uutisikkuna

07.45 Pikku Kakkonen 07.48 Hertan maailma: Hertta pohtii avaruutta 07.53 Disney: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh 08.17 Lauludiplomi 08.37 Viidakkokirja 09.00 Galaxi 09.01 Pertti ja Purtti 09.14 Galaxi 09.15 Kanikenttä 09.26 Galaxi 09.27 Viidakkojytä 09.32 Galaxi 09.33 Eläimet töissä 09.40 Galaxi 09.41 Kapteeni Kari 09.53 Galaxi 10.00 Muumilaakson tarinoita

10.25 Meren ihmeellinen elämä 10.30 Zeke ja taikataulu 10.53 Koodinimi Connor 11.17 Mr Bean 11.35 Jumppa: Tunnin jumppa 12.35 Wallace ja Gromit 13.05 Puutarhaperjantai 13.35 Sisu 14.05 Suomen Urheilugaala: Yleisöäänestys 14.10 Kansallisaarre: Salmiakki 14.40 Asterix olympialaisissa 16.35 UIT: Ilon kautta 17.50 Estradilla: Joel Hallikainen 50 v 18.50 Uutiset, urheilu ja sää 19.20 Suden arvoitus/ Viittomakielinen (K7) 20.51 Tarinateltta 21.00 Seitsemäs taivas 21.50 Uutiset, sää ja urheilu 22.05 Amerikan frendi 22.35 Yle Live: Coldplay Glastonburyssa 00.05 Uutisikkuna

07.50 Chuggington 08.00 Madagascarin pingviinit 08.25 Daltonit 08.50 Superpahisten liiga 09.15 Kasper 09.40 Knick Knack 09.45 Unelma-asunnot 10.45 Hännänheiluttajat 11.15 Sapuskaa, harashoo! 11.50 Vaaleanpunainen pantteri 13.30 Menestyksen takana - SRV 14.40 HANKI- Studio 14.55 Mäkihypyn maailman- cup: Garmisch- Partenkirchen 15.55 HANKI- Studio 16.10 Mäkihypyn maailman- cup: Garmisch- Partenkirchen 17.00 Rakkauden anatomia 18.00 HANKI: Hiihtolajien huippuhetket 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Idols 20.30 Kadonneen jäljillä UK 21.30 Mr. Mallorca kohteessa 22.00 Kymmenen Uutiset

22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.40 Takaa-ajajat 23.40 Ilman johtolankaa

08.40 Unitupa 09.10 Elokuva: Tallipihan bilehileet 10.45 Animal Planet: Upeimmat eläintarhat 11.40 Apassionata - Ikuisesti yhdessä 12.10 Eläintenpelastustiimi 12.35 Frasier 14.25 Elokuva: Hevoskuiskaaja 17.20 The Voice of Finland 18.45 Nelosen uutiset ja sää 19.00 Elokuva: Tyttö sinä olet tähti 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Erämaan armoille (12) 23.40 Nelosen uutiset 23.50 Nelosen sää 23.55 Oikeuden edessä 00.45 Blue Bloods (16)

08.00 Uutiset 08.05 Pukutehtaan naiset 09.00 Uutiset 09.05 Kiehtova maailma: Seitsemällä merellä 10.00 Sydämen asialla 10.45 Elävä planeetta - kuinka se tehtiin? 11.00 Uutiset 11.05 YLE News 11.10 Holby Cityn sairaala 12.10 Coronation Street 12.55 Harakan vieraana: Pirkko Ruohonen-Lerner 13.10 Toisten silmin 13.40 Presidentinvaali 2012 14.10 Elävä planeetta 15.00 Uutiset 15.05 Suomalainen kirjailija: Antti Tuuri 16.00 Avara luonto: Oriiden taisto 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Uutiset 17.10 Sydämen asialla 18.00 Kuuden uutiset ja sää 18.20 Harakan vieraana: Sami Isoniemi 18.30 Virsistä viisi 19.00 Candlefordin postineiti

20.00 Kotikatu 20.30 Uutiset, sää ja urheilu 21.00 Presidentinvaali 2012 21.30 Viettelyksen voima 23.15 Uutiset 23.20 Kuninkaallisten häiden kulisseissa

06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Kuunalle 07.06 Taikakaruselli 07.18 Laulujen osto- ja myyntiliike 07.25 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.41 Nelli ja Iiro 07.51 Disney: Mainio Manu 08.14 Leon talvi 08.40 Uutta Vuotta etsimässä 09.04 Vaari 10.02 Mr Bean 10.15 Uudenmaan uutiset 10.25 Kaakkois-Suomen uutiset 10.35 Lounais-Suomen uutiset 10.45 Hämeen uutiset 10.55 Keski-Suomen uutiset 11.05 Itä-Suomen uutiset 11.15 Pohjanmaan uutiset 11.25 Pohjois-Suomen uutiset

11.35 Majakan miehet 12.05 Tanskalainen maajussi 12.35 Wallace ja Gromit: Paakarin painajainen 13.05 Isä Matteon tutkimuksia 14.10 Sörenin seurassa 14.40 Jumppa: Tunnin jumppa 15.40 Kuolematon rakkaus 16.30 Wallace ja Gromit keksintöjen maailmassa 17.00 Totte 17.25 Pikku Kakkonen 18.00 Pate Mustajärvi - popedoitu mies 18.50 Uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheilu ja sää 19.20 Pressiklubi 20.00 Kahden keikka 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Uutiset, sää ja urheilu 22.05 Kova laki: Rikollinen mieli (K15) 22.50 Tiilenpäät 23.20 Pasila (K11) 23.45 Rush (K15)

07.15 Aamusää 07.55 Smurffit

08.20 Madagascarin pingviinit 08.45 Tom ja Jerry 09.10 Pokémon 09.35 Beyblade: Metal Masters 10.00 Mitä tänään syötäisiin? 10.05 Tunteita ja tuoksuja 11.00 Emmerdale 13.00 Teho-osasto 14.00 Mitä tänään syötäisiin? 14.05 Rita Rocks 14.35 Freaks and Geeks 15.35 Kaikkea sitä näkee 15.40 Pilanpäiten 15.45 National Geographic esittää: Yellowstonen biisonit 16.50 Kummien Jouluarpa 17.00 Mitä tänään syötäisiin? 17.05 Uutiset 17.10 HANKI- Studio 17.25 Mäkihypyn maailman- cup: Oberstdorf 18.25 HANKI- Studio 18.40 Mäkihypyn maailman- cup: Oberstdorf 19.30 Seitsemän Uutiset 19.50 Päivän Sää 20.00 Uuno Epsanjassa 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän Sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Casino Royale 01.00 Murhavaisto

09.00 James Martin: Makeaa 09.30 Vauvan tarina 10.00 Morsiandieetti 10.30 Pikakurssi kodinostoon 13.00 Vauvan tarina 13.30 Morsiandieetti 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 James Martin: Makeaa 15.00 Vaaleanpunainen pantteri 15.10 Sinkkuisä Gary 15.40 Eddie & Jeff 16.10 Hurja remontti 17.05 Nelosen sää 17.10 Vaaleanpunainen pantteri 17.20 Dr. Phil 18.10 Pulmuset 18.45 Nelosen uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Dick Tracy 23.35 Nelosen uutiset 23.45 Nelosen sää 23.50 Kylmä rinki (K15) 01.00 Elokuva: Seitsemän raivoisaa gladiaattoria (K15)

08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Pitojen paikka 09.00 Uutiset 09.05 Petoeläinten paratiisi 10.00 Uutiset 10.05 Itse asiassa kuultuna: Elisabeth Rehn 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.15 Opettaja ohjaimissa 12.00 Ykkösdokumentti: Äänisen vettä 13.00 Se päivä muutti Suomen: Itsepalvelu-Alko 13.30 Revontulten taikaa 14.30 Isien sota 15.05 Illallinen yhdelle 15.25 Komisario Lewis 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Uutiset 17.05 Kotikatu 18.00 Uutiset, sää ja urheilu 18.15 Avara luonto: Yellowstonen talvi 19.05 UMO:n konsertti: Erilainen tangokonsertti 20.30 Uutiset ja sää

20.45 Lotto ja Jokeri 20.51 Urheiluruutu 21.00 Uutisvuoto 22.00 Tänään Wienissä tanssivat kaikki 22.55 Vuosi vaihtuu 2011 00.05 Ninnin päiväkirjat (K15) 01.40 Tango Kabaree

07.45 PIKKU KAKKONEN 07.48 Löytöpingviini 08.13 Viiru ja Pesonen: Rakettikatti 08.27 Apina opena 08.46 Taikaplaneetta 09.00 Galaxi 09.02 Sherlock Jakki 09.14 Galaxi 09.15 Lulu ja lehmä 09.23 Galaxi 09.24 Late lammas 09.31 Galaxi 09.31 Asha 09.44 Galaxi 09.45 Hirveä Henri 09.56 Galaxi 10.00 Muumilaakson tarinoita 10.25 Tartu Mikkiin

11.15 Peliuutiset 11.45 Värttinä 25 v 13.00 Ei se mitään, sanoi Eemeli 14.34 EURO2012: Jalkapallomakasiini 15.01 Pressiklubi 15.40 Dokumenttiprojekti: Vesku 17.23 V75-ravit 17.57 Matkapassi: Ukraina 18.50 Uutiset, urheilu ja sää 19.10 Lauantaiprojekti 19.50 Mikaelin naiset 20.00 Karjalan kunnailla 20.50 Stolberg 21.50 Uutiset, sää ja urheilu 21.55 Suomen Urheilugaala: Yleisöäänestys 22.00 Rajattomia unelmia (K11) 23.35 Yle Live: Adele - Live at Albert Hall 00.35 Human Nature: Motownin juhlaa

06.00 Uudenvuoden tervehdys 07.50 Uki

07.55 Ystävien kylä 08.10 Kasperin kauhukoulu 08.35 PopPixie 09.10 Nakke Nakuttaja 09.35 INK - Ihmenappuloiden kerho 10.05 Pokémon 10.30 Beyblade: Metal Masters 10.55 Näin tehtiin Herra Heinämäki ja leijonatuuliviiri 11.10 MM-ralli 13.10 National Geographic esittää: Salaperäiset lepakot 14.10 Piilokamera 14.40 Pilanpäiten 14.45 Putous - korttitalo 14.50 Kung Fu Panda: Villin Viisikon salaisuudet 15.20 Perheleffa: Katti 16.55 Herrasmieshuijarit 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Keksijätehdas 20.00 Mäkihypyn maailman- cup: Garmisch- Partenkirchen 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen uutiset

22.10 Päivän Sää 22.15 Tulosruutu 22.25 Lotto ja Jokeri 22.30 Apollo 13

08.25 Start! 08.55 Elokuva: Helinä-keiju ja suuri keijupelastus 10.20 Elokuva: Jack 12.25 Waverly Placen velhot 12.55 Näytön paikka 13.50 Salattu teinielämä 14.40 90210 15.30 Melrose Place 16.25 Elokuva: Matka aavikon halki 18.45 Nelosen uutiset ja sää 19.00 Vaaleanpunainen pantteri 19.10 Elokuva: Wendy Wu: Homecoming Warrior 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Face/Off - kahdet kasvot (K15) 23.40 Nelosen uutiset ja sää 23.55 Totuuden miekka 00.50 Elokuva: Red Cliff (16)

08.00 Uutiset 08.05 Rahan mielivalta 09.00 Uutiset 09.05 Kiehtova maailma: Seitsemällä merellä 10.00 Sydämen asialla 10.45 Elävä planeetta - kuinka se tehtiin? 11.00 Uutiset 11.05 YLE News 11.10 Holby Cityn sairaala 12.10 Coronation Street 12.55 Harakan vieraana: Vilja-Tuulia Huotarinen 13.10 Ilmastonmuutos puntarissa 13.40 Presidentinvaali 2012 14.10 Elävä planeetta 15.00 Uutiset 15.05 Suomalainen kirjailija: Kirsi Kunnas 16.00 Kiehtova maailma: Ranskalaisten tarina 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Uutiset 17.10 Sydämen asialla 18.00 Kuuden uutiset ja sää 18.20 Harakan vieraana: Pirkko Ruohonen-Lerner 18.30 Virsistä viisi 19.00 Vanha suola janottaa

19.30 Todella upeeta, 20v (K13) 20.00 Kotikatu 20.30 Uutiset, sää ja urheilu 21.05 Presidentinvaali 2012 21.35 Ulkolinja: Romanian oma kapitalismi 22.30 Maailman nopein intiaani

06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Lauri kilpa-auto 07.04 Jääkarhu Otto 07.15 Mimmit 07.20 Ariol 07.25 Ludovic 07.39 Minä mietin 07.43 Possu Pallero 07.53 Neppajymykerho 08.01 Hauskat ötökät 08.29 Disney: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh 09.27 Isän poika 09.30 Mörkyli 10.02 Mr Bean 10.15 Uudenmaan uutiset 10.25 Kaakkois- ja Lounais- Suomen uutiset 10.45 Hämeen uutiset 10.55 Keski-Suomen uutiset 11.05 Itä-Suomen uutiset

11.15 Pohjanmaan uutiset 11.25 Pohjois-Suomen uutiset 11.35 Riskirajoilla: Guyanan sademetsissä 12.30 Wallace ja Gromit 12.55 Oz ja James: Malja Britannialle! 13.25 Virtaset ja Lahtiset 15.00 Akuutti 15.40 Kuolematon rakkaus 16.30 Onni von Sopanen 17.00 Oktonautit 17.21 Pikku Kakkonen 18.00 Seitsemäs taivas 18.50 Uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheilu ja sää 19.20 Erätulilla 20.00 Kahden keikka 21.00 Pate Mustajärvi - popedoitu mies 21.50 Uutiset, sää ja urheilu 22.05 Tiilenpäät 22.35 Eurodekkari: Rikospaikalla (K13) 00.05 True Blood (K15)

07.15 Aamusää 07.55 Smurffit 08.20 Madagascarin pingviinit

08.45 Tom ja Jerry 09.10 Pokémon 09.35 Beyblade: Metal Masters 10.00 Mitä tänään syötäisiin? 10.05 Tunteita ja tuoksuja 11.00 HANKI- Studio 11.10 Alppihiihdon maailmancup: Lienz 12.15 Emmerdale 13.15 Kaikki haluavat tyyliä 13.40 Suomalainen sisutarina 14.10 Mitä tänään syötäisiin? 14.15 HANKI- Studio 14.25 Alppihiihdon maailmancup: Lienz 15.25 Kath & Kim 15.55 Huonot uutiset - Murdochin salakuunteluskandaali 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän Sää 19.30 Keksijätehdas 20.00 Mäkihypyn maailmancup: Oberstdorf 21.00 Mentalist (K13) 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän Sää 22.25 Tulosruutu

22.35 Moderni perhe 23.05 Vankila (K18)

09.00 James Martin: Makeaa 09.30 Vauvan tarina 10.00 Morsiandieetti 10.30 Pikakurssi kodinostoon 13.00 Vauvan tarina 13.30 Morsiandieetti 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 James Martin: Makeaa 15.00 Vaaleanpunainen pantteri 15.15 Elokuva: Kippari-Kalle 17.05 Nelosen sää 17.10 Dr. Phil 18.10 Pulmuset 18.45 Nelosen uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 19.30 Lentokenttä 20.00 Sokkokokki 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds - FBI-tutkijat (K15) 22.00 Blue Bloods (K13) 23.00 Nelosen uutiset ja sää 23.15 SM-liigan huippuhetket 23.20 Frasier 23.50 Isänmaan toivot 00.20 Kylmä rinki (K15)

Kauppakeskus Akseli, pohjakerrosHallituskatu 7-9, 50100 MikkeliPuh. 044 300 5909ma-pe 10-19, la 9-18 (su 12-18)

ALEALKOI!

www.uniikkik.fi info@uniikkik.fi

Paljon tuotteita-20 ja -30%,

talven toppikset-50%!

Alkoholin anniskeluunliittyvä kampanja onMikkelissä leveillä harteillaMikkelissä on ryhdytty kehit-tämään laajaa paikallista yh-teistyötä alkoholin anniskeluun liittyvissä asioissa.

Yhteinen kampanjointi tulee näkymään muun muassa vuoden viimeisellä viikolla, vappua edeltävällä viikolla ja koulujen päättäjäisviikolla.

Tuolloin kauppoihin ja ra-vintoloihin asetetaan julisteita, joissa kehotetaan henkilökuntaa kiinnittämään huomiota nuorten asiakkaiden iän tarkistamiseen.

Muita julisteiden teemoja ovat alkoholin välittäminen alaikäisille sekä liiallinen alko-

holinkäyttö.Yhteistyötä on tarkoitus seu-

rata ja kehittää vuosittain järjes-tettävien keskustelu- ja palaute-tilaisuuksien pohjalta.

Marraskuussa ehkäisevän päihdetyön viikolla järjeste-tyssä keskustelutilaisuudessa sovittuun yhteiseen projektiin ovat lupautuneet mukaan kau-pungin ehkäisevä päihdetyö, Itä-Suomen aluehallintoviraston alkoholi-hallinto, poliisi sekä alkoholin vähittäismyynnistä ja anniskelusta vastaavia yrittäjiä.

Jälleenmyyjistä projektiin

ovat jo lähdössä mukaan muun muassa K-Supermarket Rokka-la, K-Market Tuuliviiri, Prisma, Tokmanni, My Bar My Coffee, Pelimanni Pub, Ravintola Pate, Ravintola Hilla, Ravintola Hu-vikumpu, Naisvuoritalo, Ravin-tola Kivijalka, Vahvaselän baari, JP-Ravintolat ja Osuuskauppa Suur-Savo.

Uusiakin alkoholituotteiden vähittäismyyjiä otetaan edelleen projektiin mukaan, jos halukkai-ta ilmaantuu.

Vastaavanlaista yhteistyötä on kokeiltu aiemmin muun muassa Hämeenlinnassa, Jyväskylässä

ja Porissa ja Mikkelin toiminta-mallissa on hyödynnetty Porissa saatuja kokemuksia.

Uuno EpsanjassaMTV3Pe 30.12. klo 20

Kauppaneuvos Tuura päättää viettää kunnon loman kaukana onnettomasta vävypojastaan, mutta kenet hän löytääkään matkanjohtajanaan! Lomasta tulee todella unohtumaton. Ohjaaja: Ere Kokkonen, 1985 (100’). Pääosissa: Vesa-Matti Loiri, Marjatta Raita,Tapio Hämäläinen, Marita Nordberg, Spede Pasanen, Simo Salmi-nen, Satu Silvo, Ville-Veikko Salminen ja Yrjö Parjanne.

Casino RoyaleMTV3Pe 30.12. klo 22.35

Ian Flemingin James Bond -sarjan ensimmäiseen ro-maaniin perustuva hulvaton komedia. Eläkkeellä oleva Sir James Bond joutuu tahtomat-taan arvaamattoman SMER-SHin juonittelujen kohteeksi. Ohjaajat: John Huston, Ken Hughs, Robert Parrish, Joseph McGrath, Val Guest. Pääo-sissa: David Niven, Ursula Andress, Peter Sellers, Daliah Lavi, Deborah Kerr, Orson Welles, Woody Allen, Joanna Pettet, William Holden, Bar-bara Bouchet.

Dick TracyNelonenPe 30.12. klo 21.30

Toimintaelokuva, joka perus-tuu Chester Gouldin sarja-kuviin. Elokuva on vuoden 1991 Oscar-voittaja ja Golden Globe -ehdokas. Lisäksi se on palkittu mm. American Comedy Award- ja British Academy Award -palkinnoilla. Elokuvaa tuottanut ja ohjannut Warren Beatty näyttelee myös pääosaa. Hän on legendaarinen etsivä Dick Tracy, kaikkien aikojen rohkein ja nokkelin ri-kollisuuden vastustaja ja ainoa, joka uskaltaa taistella gangs-teripomo Big Boy Capricea (Al Pacino) vastaan. Yhdessä he saavat vastaansa tuntemat-toman roiston, joka on tullut valtaamaan kaupungin. Pääo-sissa Warren Beatty, Charlie Korsmo, Glenne Headly, Al Pacino, Madonna, William Forsythe ja Ed O’Ross. Ohjaus Warren Beatty.

Seitsemän raivoisaa gladiaattoria (K15)NelonenLa 31.12. klo 01

Toiminnalla ladattu fantasi-aseikkailu käynnistyy ky-lästä, jota kuolemattomaksi

tiedetty barbaaripäällikkö Nicorette (Dan Vadis) pitää kauhun vallassa mielivaltaisilla hyökkäyksillään. Neuvokkaan Pandoran (Carla Ferrigno) johdolla kylän naiset hankkivat käsiinsä maagisen miekan, jolla Nicorette voitaisi kukis-taa. Sen käyttäjäksi on vain löydettävä soturi, joka osaa käyttää taikavoimilla varustet-tua säilää. Täydellistä soturia etsiessään naiset pyytävät mukaansa myös joukon muita taitavia taistelijoita. Pääosissa: Lou Ferrigno, Sybil Danning, Brad Harris, Dan Vadis, Carla Ferrigno, Barbara Pesante, Ye-huda Efroni. Ohjaus: Claudio Fragasso, Bruno Mattei.

KattiMTV3La 31.12. klo 15.20

Riemukas komedia alati riite-levistä sisaruksista Conradista ja Sallysta, jotka viettävät tylsää sadepäivää kotona. Kuin tyhjästä taloon ilmestyvä puhuva kissa panee kaiken mullin mallin. Vauhdikkaan päivän aikana lapset oppivat arvostamaan rauhaisaa eloa, mutta ensin on korjattava katin aiheuttama kaaos. Pääosissa Mike Myers, Alec Baldwin, Kelly Preston, Dakota Fanning ja Spencer Breslin.

Blues BrothersAVA La 31.12. klo 22

Huippuluokan kulttielokuva veljeksistä Jake ja Elwood, jotka aikovat bändinsä avul-la kerätä rahaa lapsuuden orpokodilleen ja samalla joutuvat villin takaa-ajon kohteiksi. Ohjaaja: John Lan-dis. Pääosissa: John Belushi, Dan Aykroyd, James Brown, Cab Calloway, Ray Charles, Aretha Franklin, Carrie Fisher, Charles Napier, Jeff Morris, Henry Gibson, John Candy, John Lee Hooker, Kathleen Freeman, Steve Lawrence, Frank Oz, Steven Spielberg, Twiggy, Paul Reubens.

Rakkauden meri (K15)SubLa 31.12. klo 21

Musta trilleri kokeneesta poliisista, joka sarjamurhaajaa jäljittäessään joutuu kontakti-palstoille vastanneen sulotta-ren lumoihin. Ohjaaja: Harold Becker, USA. Pääosissa: Al Pacino, Ellen Barkin, John Goodman, William Hickey, Michael Rooker, Richard Jenkins, Christine Estabrook, Barbara Baxley, Patricia Barry, Samuel L. Jackson.

N:o 52/28. vsk. Torstai 29.12.2011

AUTOMYYNTI020 1545 895

*Ostettava auto 19980€, käsiraha tai vaihtoauto 4000€, luottosuhteen perustamismaksu 150€, rahoitusosuus 16130€, korko 2,9%, maksuaika 60kk, käsittely/kk 8€, osamaksuerä yhteensä 297,12€, luottokust. yht. 1847,10€, KSL:n mukainen luottohinta 21827,10€, tod. vuosikorko 4,14%. Mahd. käsiraha maksettava kaupan yhteydessä. ** Valikoituihin vaihtoautoihin.

WWW.AUTOKILTA.FI

Yrityksemme 0201 -alkuisiin numeroihin soitetut puhelut maksavat: matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7 snt/min ja kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 17 snt/min

AUTO-KILTA MIKKELIYRITTÄJÄNKATU 24 50130 MIKKELI MA-PE 8-17, LA 10-14

VOLVO S602.5T PLATIUM 4-OV GEARTR

2007100 tkm

24.900

ALENNETTU HINTA!

FORD MONDEO2.0 TDCI 130 LIMITED WAGON

200795 tkm

16.500

ALENNETTU HINTA!

AUDI A6 AVANT 2.4V6 5-OV MULTITRONIC

2005130 tkm

21.900

ALENNETTU HINTA!

VOLVO V702.4 SPW 5-OV 103KW

2004162 tkm

13.900

ALENNETTU HINTA!

VOLVO S80D3 MOMENTUM A

20125 tkm

45.900

ALENNETTU HINTA!

VW GOLF 1.9 TDITRENDLINE POWERDIESEL

200894 tkm

17.900

ALENNETTU HINTA!

VOLVO S60T3 MOMENTUM

20122 tkm

39.900

ALENNETTU HINTA!

FORD MONDEO1.6 110 TREND SEDAN

200867 tkm

18.500

ALENNETTU HINTA!

RENAULT MEGANE 1.6 16VCONFORT AUTHENT. BREAK

2003130 tkm 5.900

ALENNETTU HINTA!

HONDA CIVIC2.2 i-CTDI SPORT 5-OV

200878 tkm

17.900

ALENNETTU HINTA!

HYUNDAI H-12.5 TCI GL

2003180 tkm 6.900

ALENNETTU HINTA!

VOLVO S402.0D BASIC

2008135 tkm

17.900

ALENNETTU HINTA!

VW PASSAT 2.0 TDI PWD125 COMFORTLINE 4-OV DSG

2008165 tkm

19.900

ALENNETTU HINTA!

RENAULT MEGANE1.5 DCI CONFORT BREAK

2008120 tkm

12.500

ALENNETTU HINTA!

AUDI A4 AVANT 2.0TDI 5-OV MULTITRONIC

2005130 tkm

21.900

ALENNETTU HINTA!

BMW 520 DA E61 TOURING

200978 tkm

38.900

ALENNETTU HINTA!

VOLKSWAGEN GOLF1.4 COMFORTLINE 5-OV

200545 tkm

13.500

ALENNETTU HINTA!

VOLVO V701.6D DRIVE

201023 tkm

32.900

ALENNETTU HINTA!

VOLVO V702.4D MOMENTUM GEARTR

2009163 tkm

26.900

ALENNETTU HINTA!

SEAT ALTEA XL1.9 TDI STYLANCE

200860 tkm

17.500

ALENNETTU HINTA!

PEUGEOT 308WAGON 1.6 VTI 120

200994 tkm

14.900

ALENNETTU HINTA!

VOLVO S602.4 MOMENTUM 4-OV 125KW

2005163 tkm

13.900

ALENNETTU HINTA!

VOLVO XC90 D5 AWDSUMMUM 5-HENK GEARTR

2008133 tkm

39.900

ALENNETTU HINTA!

MERCEDES-BENZ A 180CDI AVANTGARDE 5-OV

2005138 tkm

14.900

ALENNETTU HINTA!

NISSAN PRIMERA1.6 COOL TRAVELLER 5-OV

2005102 tkm

10.900

ALENNETTU HINTA!

SKODA OCTAVIACOMBI 1.9 TDI ELEGANCE

2006160 tkm

12.900

ALENNETTU HINTA!

VOLVO V501.8 KINETIC

2007101 tkm

18.500

ALENNETTU HINTA!

VOLVO S40D3 CLASSIC A

20128 tkm

33.900

ALENNETTU HINTA!

AUTO-KILTA TAKUU 12kk/ 30 000 km**

Takuutarkastettu, kunnostettu ja toimintavarma vaihtoautoTakuusopimus ja nopeat takuukorjaukset suoraan Auto-Killan kanssa Sijaisauto veloituksetta korjaustöiden ajaksi Seitsemän päivän vaihto-oikeus Ratkaisu vaihtoauton luotettavaan ostoon ja omistukseen

YLI 300 AUTON VALIKOIMA

Todella paljon tuoreita ja laadukkaita vaihtoautoja kaikkiin tarpeisiin, kaikista hintaluokista ja useista merkeistä. Auto kuin auto mistä tahansa toimi-pisteestämme koeajettavissasi 24 h sisällä. Koko valikoima verkossa WWW.AUTOKILTA.FI

RAHOITUSKORKO NYT VAIN 2.9%*HALVAT HINNAT

VERTAILE VAIKKA NETISSÄTOIMI NYT. AUTOJA KAIKISTA HINTALUOKISTA

Luotettavasti rahoituksella. Vakaan ja edullisen rahoituksen saat nyt kiinteällä 2,9% korolla

JOPA VIIDEKSI VUODEKSI.

KAIKKI VAIHTOAUTOTALENNETTUUN HINTAANVUODEN LOPPUUN!

TOMMI JUNNONEN 020 1545 893ANTTI TIAINEN 020 1545 890

AUTOMYYNTIARTO LIUKKONEN 020 1545 891MIKKO MANNINEN 020 1545 892

ALE on alkanut!

Jocca FashionTehtaantie 10, Juvap. 0400 843 272, 040 508 3799

Palvelemmema-pe klo 9-16

la klo 9-13

Tehtaanmyymälästäedullisesti arkeenja juhlaan.

Paljon uutuuksia,tule valitsemaan omasi.

KAIKKITUOTTEET

-50%

GRAANIN LIIKEALUE, HUUHKAJANKATU 2, MIKKELIAvoinna: Ark. 9-18, la 9-15, puh. 228 515

495150

SINKKI-ÄMPÄRI

PITKÄTULITIKKU44444444SUPERHINTA

3 SÄKKIÄ

1€

VIP LIMSAT

ANNA-TÄDINSUOLAKALA

399 19901€ (5,32€/kg)

PEUKKISEN IRTOKARKIT BOOLIMALJA +12 KUPPIA + KAUHA

KORVA-TULPAT

• useita makuja• 1,5 L• sis. pantin

(0,73€/L)

• 300 g (3,33€/kg)

• 60 kpl/pkt

ploREAL SNACKSPERUNALASTUT• 300g

(5,50€/kg)

KUN HINTA

RATKAISEE

VIP LIMSATVIP LIMSAT makuja

pantin

ANNA-TÄDINANNA-TÄDINSUOLAKALASUOLAKALA• 300 g• 300 g

ANNA-TÄDINANNA-TÄDINSUOLAKALASUOLAKALA• 300 g• 300 g

PITKÄPITKÄTULITIKKUTULITIKKU• 60 kpl/pkt• 60 kpl/pkt

SINKKI-SINKKI-ÄMPÄRIÄMPÄRI

PITKÄPITKÄ

ÄMPÄRIÄMPÄRI

PITKÄPITKÄ

4 kpl / rasia

750g

3333333333333(5,32€/kg)(5,32€/kg)

PEUKKISEN IRTOKARKITPEUKKISEN IRTOKARKIT

REAL SNACKSREAL SNACKS 295

BAMBU-SOIHTU• 120 cm

499

MEGA ROIHU• paloaika 8–10h

12011112020202020202020590

SuperWool

Porrassalmenkatu 27, Mikkeli, puh. 050 555 4050avoinna: ma-pe 9-18, la 9-13

SuperWoolPorrassalmenkatu 27, Mikkeli, puh. 050 555 4050

Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-14

Aitojen villatuotteiden

erikoisliikeUUDENVUODENAATTONASULJETTU

MERINOVILLA

PETAUS-PATJAT

-15%

laadukaat kotimaiset SUKAT:alpakka, bambu, lampaanvilla

Lasten vaunuihin, rattaisiin patjamerinovilla 35 x 80 cm(norm. 35 E)

ERÄ 25,-MERINOVILLA

TYYNY 40 x 60 cm

2 KPL 40,-(28 E kpl )

ERÄ