HELSINGIN MERIPELASTUSYHDISTYS

HELSINGFORS SJÖRÄDDNINGSFÖRENING

MeripelastusMeripelastus3/093/09

Matosaaren meripelastusasema uudistuu

PV Rautauoman messissä

Kulkuvalot - halpa henkivakuutus

Meripelastus on Helsingin Meripelastusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa.

Meripelastus är Helsingfors Sjöräddningsförenings medlemstidning som utkommer fyra gånger per år.Nästa tidning utkommer i november.

Julkaisija / Utgivare: Helsingin Meripelastysyhdistys -

Helsingfors Sjöräddningsförening ry

Päätoimittaja / Chefredaktör: Jukka-Pekka Lumilahti

lehti@hmpy.fi

p. 050 350 9195

Toimitus / Redaktion: Jukka-Pekka Lumilahti, Sami Korppi,

Mika Back, Pinja Ruponen, Nina

Hiltunen ja Christian Kurtén

Paino / Tryck: Painomerkki Oy, Helsinki

Painos / Upplaga: 2400 kpl / st

ISSN: 0788-401x

Kansi / Pärm: PV Nihti syysauringossa

Kuva: Jukka-Pekka Lumilahti

Puhelujen hinnat soitettaessa Rajavartiolaitokselle kuuluviin meripelastuksen puhelinnumeroihin:

Kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 2 snt/minMatkaviestinverkosta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min

www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi

Helsingin Meripelastusyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry Matosaari / Maskholmen, Jollas, PL 66, 00101 Helsinki

p. 050 571 3940

MERIPELASTUS 3/09

Hälytykset! Alarmering!

Hätätilanteissa merellä I nödsituationer på sjön

0204 1000 ilman suuntanumeroa

utan riktnummer

Puheenjohtajan tervehdys

3

Ordförarens spalt

Hyvät jäsenet!Kuluvalla kaudella veneemme ovat olleet ahkerasti liikkeellä ja suorittaneet runsaasti tehtäviä. Suomessa meripelastustehtävien kokonaislukumäärä ei onneksi kuitenkaan ole kasvanut vaikka venekanta onkin viime vuosina kasvanut voimakkaasti (Suomessa venetiheys noin 7 asukasta per vene on aivan maailman huippuluokkaa).

Jokainen vesillä tapahtunut onnettomuus on luonnollisesti yksi liikaa. Silti toivoisi vesiliikenteenturvallisuuskeskusteluun enemmän faktaa (pohjautuen esimerkiksi meripelastustapahtumien huolelliseen analyysiin) ja vähemmän luuloja. Yleisönosaston kirjoituksissa ja laiturikeskusteluissakeskeinen puheenaihe näyttää olevan niin sanotut muskeliveneet. Tosiasiassa näiden veneiden vaikutus yleensä rajoittunee suuriin peräaaltoihin ja lehtiotsikoihin. Paljon isompi ongelma ja turvallisuusriski ovat esimerkiksi alkoholin vaikutuksen alaiset veneen kuljettajat. Tähänkin ongelmaan tarjotaan useim-min vain sellaista ratkaisua joka ei maksa mitään (promillerajan alentaminen), sen sijaan että keskus-teltaisiin vakavasti siitä miten nykyisen rajan valvontaa voitaisiin tehostaa. Promillerajan alentaminen-kin saattaisi vaikuttaa asenteisiin tervehdyttävästi, mutta kokemukset maantieliikenteen puolelta eivät tältä osin ole kovin rohkaisevia.

Yksinkertaisin tapa turvallisuuden parantamiseksi olisi pelastusliivien käyttö. Tälle väitteelle on onnet-tomuustilastoissa vankka pohja. Tästä voi jokainen aloittaa ja samalla näyttää esimerkkiä kuten meri-pelastajatkin tekevät. Huolehtikaamme omassa veneilyssämme omasta ja liikenteen turvallisuudesta!

Hyviä neuvoja löytyy muun muassa osoitteesta: www.merivartiosto.fi

Toivotan kaikille hyvää ja turvallista veneilykauden jatkoa! Meripelastusterveisin, Christian Kurtén

Bästa medlemmar!Under den pågående säsongen har våra båtar varit fl itigt ute och har utfört många uppdrag. Lyckligtvis har totalantalet sjöräddningsuppdrag i Finland inte ökat fast båtbeståndet har ökat kraftigt under de senaste åren (Finlands båttäthet med ca 7 invånare per båt tillhör de högsta i världen).

Varje olycka till sjöss är naturligtvis en för mycket. Det vore i alla fall önskvärt att diskussionen om sjösäker-heten grundade sig mera på fakta (baserat till exempel på en omsorgsfull analys av sjöräddningsutryckningarna) än på antaganden. Diskussionen i allmänhetens spalter och på bryggorna tycks domineras av muskelbåtarna. I verkligheten torde deras inverkan på sjötrafi ken i allmänhet begränsa sig till stora svallvågor och rubriker. Ett mycket större problem och en allvarligare olycksrisk är till exempel alkoholpåverkade båtförare. Också för detta problem erbjuds oftast en lösning som inte kostar någonting (en sänkning av promillegränsen) istället för en seriös diskussion om hur man kunde eff ektivera övervakningen av den nuvarande gränsen. Det är tänkbart att en sänkning av gränsen skulle medföra en sundare attityd till alkohol till sjöss men erfarenheterna från lands-vägstrafi ken är inte uppmuntrande.

Det enklaste sättet att öka tryggheten till sjöss är att använda livvästarna. Detta påstående är väl grundat på basen av olycksstatistiken. Här kan alla börja och visa ett gott exempel såsom sjöräddarna gör. Låt oss se till att vår egen och sjötrafi kens säkerhet är tryggad när vi själva är till sjöss!

Bra anvisningar fi nns bl. a. på adressen: www.sjobevakning.fi

Jag tillönskar alla en god och säker fortsättning på båtsäsongen! Med sjöräddningshälsningar, Christian Kurtén

4

Helsingin Meripelastusyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry:n sääntömääräinen syyskokous pide-tään maanantaina 5.10.2009 klo 18.00 Suomenlahden merivartioston perinnetilassa Katajanokalla. Osoite on Laivastokatu 3, 00160 Helsinki.

Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen puheenjohtajan vaali2. Kokouksen sihteerin vaali3. Kokouksen laillisuuden toteaminen4. Kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijan vaali5. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali6. Hallituksen muiden jäsenten vaali erovuoroisten tilalle7. Hallituksen seuraavalle vuodelle 2010 laatiman tulo- ja menoarvion vahvistaminen sekä jäsenmaksujen suuruuden määrääminen vuodelle 20108. Vahvistetaan hallituksen seuraavalle purjehduskaudelle laatima toimintasuunnitelma sekä alustava toimin-tasuunnitelma vuodelle 20119. Kahden tilintarkastajan ja näiden varamiesten vaali10. Tilintarkastajien palkkioiden määrääminen11. Matosaaren huoltorakennuksesta päättäminen12. Sääntömuutosehdotuksen toinen käsittely13. Yritysjäsenmaksun määrääminen vuodelle 2010 (jos sääntömuutosehdotus hyväksytään)14. 20 päivää ennen kokousta hallitukselle esitetyt asiat15. Kokouksen päättäminen Kahvia ja pullaa on tarjolla. TERVETULOA!

KALLELSE TILL HÖSTMÖTEHelsingin Meripelastusyhdistys – Helsingfors Sjöräddningsförening rf:s medlemmar sammankallas till stadgen-ligt höstmöte den 5.10.2009 kl.18.00 i Finska vikens sjöbevaknings utrymme på Skatudden. Adressen är Maringatan 3, 00160 Helsingfors.

På mötet behandlas följande punkter:

1. Val av mötesordförande.2. Val av mötets sekreterare.3. Konstaterande av mötets laglighet.4. Val av två protokolljusterare samt rösträknare.5. Val av ordförande samt viceordförande.6. Val av andra styrelsemedlemmar istället för dem som avgår.7. Bekräftande av budget för år 2010 uppgjord av styrelsen, samt beslut om medlemsavgifter för år 2010.8. Bekräftande av verksamhetsplanen för år 2010 och den preliminära planen för år 2011.9. Val av två revisorer samt två revisorssuppleanter.10.Beslut om revisorernas arvoden.11.Beslut om servicebyggnaden på Maskholmen.12.Andra behandling av stadgeändringsförslaget13.Beslut om företagsmedlemasvgiften för 2010 (om stadgeändringsförslaget godkänts)14. Övriga ärenden som presenterats för styrelsen för styrelsen 20 dagar före mötet.15. Mötet avslutas. Servering. VÄLKOMNA!

Kokouskutsu

Kallelse till Höstmöte

KALLELSE TILL HÖSTMÖTEHelsingin Meripelastusyhdistys – Helsingfors Sjöräddningsförening rf:s medlemmar sammankallas till stadgen-ligt höstmöte den 5.10.2009 kl.18.00 i Finska vikens sjöbevaknings utrymme på Skatudden. Adressen ärMaringatan 3, 00160 Helsingfors.

På mötet behandlas följande punkter:

1. Val av mötesordförande.2. Val av mötets sekreterare.3. Konstaterande av mötets laglighet.4. Val av två protokolljusterare samt rösträknare.5. Val av ordförande samt viceordförande.6. Val av andra styrelsemedlemmar istället för dem som avgår.7. Bekräftande av budget för år 2010 uppgjord av styrelsen, samt beslut om medlemsavgifter för år 2010.8. Bekräftande av verksamhetsplanen för år 2010 och den preliminära planen för år 2011.9. Val av två revisorer samt två revisorssuppleanter.10.Beslut om revisorernas arvoden.11.Beslut om servicebyggnaden på Maskholmen.12.Andra behandling av stadgeändringsförslaget13.Beslut om företagsmedlemasvgiften för 2010 (om stadgeändringsförslaget godkänts)14. Övriga ärenden som presenterats för styrelsen för styrelsen 20 dagar före mötet.15. Mötet avslutas. Servering. VÄLKOMNA!

Kallelse till Höstmöte

Helsingin Meripelastusyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry:n sääntömääräinen syyskokous pide-tään maanantaina 5.10.2009 klo 18.00 Suomenlahden merivartioston perinnetilassa Katajanokalla. Osoite onLaivastokatu 3, 00160 Helsinki.

Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen puheenjohtajan vaali2. Kokouksen sihteerin vaali3. Kokouksen laillisuuden toteaminen4. Kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijan vaali5. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali6. Hallituksen muiden jäsenten vaali erovuoroisten tilalle7. Hallituksen seuraavalle vuodelle 2010 laatiman tulo- ja menoarvion vahvistaminen sekä jäsenmaksujensuuruuden määrääminen vuodelle 20108. Vahvistetaan hallituksen seuraavalle purjehduskaudelle laatima toimintasuunnitelma sekä alustava toimin-tasuunnitelma vuodelle 20119. Kahden tilintarkastajan ja näiden varamiesten vaali10. Tilintarkastajien palkkioiden määrääminen11. Matosaaren huoltorakennuksesta päättäminen12. Sääntömuutosehdotuksen toinen käsittely13. Yritysjäsenmaksun määrääminen vuodelle 2010 (jos sääntömuutosehdotus hyväksytään)14. 20 päivää ennen kokousta hallitukselle esitetyt asiat15. Kokouksen päättäminen Kahvia ja pullaa on tarjolla. TERVETULOA!

Kokouskutsu

5

Helsingin ja Turun kaupunkien aloitteesta syntyi vuonna 2007 sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi. Haasteen vastaanottaneiden tahojen tarkoituksena on vaikuttaa vesien tilaan paikallisesti ja koko Itämeren piirissä. Helsinki ja Turku pyrkivät omissa sitoumuk-sissaan toimimaan suunnannäyttäjinä ja vähentämään kaupunkien omaa vesistökuormitusta.

Kesäkuussa 2009 haasteen oli ottanut vastaan jo 155 tahoa kunnista kaupunkeihin, kouluista yliopistoihin, järjestöistä viranomaisiin ja veneily-yhdistyksistä am-mattivarustamoihin.

Haasteen allekirjoituksen jälkeen haasteen vastaanot-taneet tahot ovat tehneet omat toimenpideohjelman-sa, joissa esitellään kuinka kukin käytännön toimilla voivat vaikuttaa Itämeren tilaan.

Hallituksesta erovuoroisina ovat puheenjohtaja Christian Kurtén, varapuheenjohtaja Jouko Swanström, sekä hallituksen jäsenet Velipekka Hiltunen, Jukka-Pekka Lumilahti ja Antti Salmenlinna. Näistä puheenjohtaja Christian Kurtén on ilmoittanut, ettei ole käytettävissä seuraavalle vuodelle.

I tur att avgå är ordförande Christian Kurtén, viceordförande Jouko Swanström, samt styrelsemedlemmarna Velipekka Hiltunen, Jukka-Pekka Lumilahti och Antti Salmenlinna. Av dessa har ordförande Christian Kurtén meddelat att han inte står till förfogande för nyval.

Helsingin Meripelastusyhdistys on päättänyt ottaa haasteen vastaan ja tulee allekirjoittamaan Itämeri-haasteen syksyn aikana. Samalla yhdistys tulee haas-tamaan kaikki Suomen vapaaehtoiset meri- ja järvi-pelastusyhdistykset sekä Suomen Meripelastusseuran ottamaan Itämerihaasteen vastaan.

Helsingin Meripelastusyhdistyksellä on ollut jo usean vuoden ajan käytössään oma ympäristönsuojelukar-toitus. Nyt haasteen myötä tämä kartoitus tullaan uudistamaan ja tarkoitus on ottaa Itämeri huomioon vielä paremmin kaikessa Helsingin Meripelastusyh-distyksen toiminnassa.

Lisätietoja itämerihaasteesta osoitteessa www.itamerihaaste.net

Helsingin Meripelastusyhdistys vastaa Itämerihaasteeseen

I tur att avgå är ordförande Christian Kurtén, viceordförande Jouko Swanström, samt styrelsemedlemmarna Velipekka Hiltunen, Jukka-Pekka Lumilahti och Antti Salmenlinna. Av dessa har ordförande Christian Kurtén meddelat att han inte står till förfogande för nyval.

6

Pelastusvene Nihdin parin vuoden aikana sattuneet vastoinkäymiset saivat jatkoa 15. kesäkuuta, kun ve-neen jäähdytysvedet ja voiteluöljyt pääsivät jälleen se-koittumaan toisiinsa. Hajoamishetkellä Nihti oli par-tioajossa Itä-Helsingin vesillä. Takaisin Matosaareen Nihti jouduttiin hinaamaan PV Rautauomalla. Ma-tosaaressa moottorivian tarkemmaksi syyksi paljastui öljynlauhduttimen hajoaminen. Se ei kuitenkaan vielä riittänyt, vaan korjausten yhteydessä huomattiin myös moottorin turbon hajonneen. Hajonneesta turbosta päässeet osat olivat vaurioittaneet yhtä moottorin sylintereistä.

Moottorin korjaussuunnitelmaa tehtäessä selvisi, että Suomen Meripelastusseuralla oli toimettomana ol-eva toimintakuntoinen Caterpillar 3126 -moottori. Tämä moottori päätettiin asentaa Nihtiin, koska ve-neessä aiemmin olleen Caterpillar 3116 -moottorin korjausaikataulusta ei ollut varmuutta. Moottorin vaihtamista puolsi myös Nihdissä esiintyneet 3116-sarjan viat.

Uuden moottorin asentaminen onnistui Nihtiin hy-vin, ja vene saatiin takaisin veteen ja meripelastus-valmiuteen 11. heinäkuuta eli juuri kiireisimpään kes-äsesonkiin. Moottorivauriosta aiheutui yhdistykselle noin 7000 euron kustannukset.

Nihdin moottori jouduttiin purkamaan vian selvit-tämiseksi. Kuva: Mikael Andersèn

loin rakennuksen jätevedet johdetaan puhdistamolle, eivätkä ne kuormita ympäristöä. Talviaikaan raken-nusta tullaan käyttämään myös veneiden varusteiden säilytyspaikkana.

Mikäli suunnitelmat etenevät joutuisasti, vietetään Matosaaren meripelastusasemalla ensi keväänä uu-den rakennuksen valmistujaisia. Uudisrakennusta on odotettu pitkään ja valmistuessaan se vapauttaa pelas-tusaseman päärakennuksen tiloja muuhun käyttöön.

Matosaaren meripelastusaseman lisärakennus-hanke etenee. Elokuun alussa talolle saatiin rakennus-lupa ja tämän jälkeen käynnistettiin tarjouskilpailu. Uudisrakennustyöryhmä käsittelee tarjouskilpailun tulokset syyskuun aikana ja hallitus esittelee hank-keen syysko-kouksessa Helsingin Meripelastusyh-distyksen jäsenille. Syyskokoukseen mennessä selvillä ovat rakennuskustannukset ja se, miten rakentaminen rahoitetaan.

Uudisrakennus tulee sijoittumaan lähelle Matosaaren kannasta, päärakennuksen mantereen puolelle. Nyky-isin tällä paikalla sijaitsee huonokuntoinen puuliiteri, joka puretaan yhdistyksen omin voimin uudisraken-nuksen tieltä. Saaristomaisemaan luontevasti sijoit-tuva punainen uudisrakennus tulee olemaan kooltaan noin 50 m2 ja sinne tulevat ajanmukaiset peseyty-mis- ja pukutilat, vessat sekä varusteiden kuivatusti-lat. Nämä ovatkin todella tarpeelliset, sillä nykyisel-lään Matosaaressa ei ole lainkaan suihkuja ja vessat toimivat kuimakäymäläperiaatteella. Uudisrakennus liitetään kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon, jol-

Meripelastajista pian suihkunraikkaita

Nihti nikotteli

7

La-Su 10-11.10 ViikonloppuharjoitusVaativa harjoitus useilla osatehtävillä. Harjoitusradalla on vähän tai ei ollenkaan valaistuja väyliä. Harjoitus on ensisijaisesti tarkoitettu kokeneemmille veneilijöille, joilla on kokemusta pimeänavigoinnista. Muut voivat osallistua harjoituksen vastuuhenkilöiden harkinnan mukaan. Miehistönä on oltava vähintään kolme henkilöä. Paikka ja aika ilmoitetaan ilmoittautuneille kutsukirjeellä. Myös PV Rautauoma tai Nihti osallistuu harjoituk-seen tehtävävarauksella.

Ennakkoilmoittautumisen tapahtumaan suoritetaan neljä päivää etukäteen osoitteeseen jasenvene@hmpy.fi tai puhelimitse 050-5178382.

Syksy-talvi Jäsenvenetoimikunta järjestää pyynnöstä Helsingin Meripelastusyhdistyksen yhteisöjäsenille meriturvallisuusk-oulutusta. Koulutuksen aihe voidaan sopia tapauskohtaisesti. Lisätietoja saa osoitteesta jasenvene@hmpy.fi tai puhelimitse 050-5178382.

Nuorisotoiminnan syksy

HMPY:n nuorisotoiminta jatkaa syksyn koulu-tuksiaan tuttuun tapaan syyskuusta alkaen. Lisätie-toja tulee sähköpostitse lähempänä alkuajankohtaa. Lisäksi ajoharjoittelua nuorisotoiminnan Aava R -veneellä järjestetään koulutettaville useita kertoja kuussa. Näistä ilmoitetaan erikseen aina sähkö-postitse nuorisotoiminnan koulutettaville. Lisätie-toja nuorisotoiminnasta osoitteesta nuoriso@hmpy.fi

Hyödynnä jäsenetusi - osallistu turvallisuuskoulutuksiin

Pelastusuintipaketti Tuntevatko kaverisi vapaaehtoista meripelastusta?

Helsingin Meripelastusyhdistyksen järjestämään Pelastusuintipakettiin kuuluu tietoisku vapaaehtoisesta meripelastuk- sesta, pelastusveneiden esittely ja uinti pelastuspuvuissa Matosaaren meripelastusasemalla. Jos kiinnostuit paketista ja haluat samalla tukea yhdistyksen toimintaa, saat lisätietoja numerosta 050 571 3940.

Teksti ja kuva: Nina Hiltunen

Kuvan melojat eivät liity tapaukseen. Kuva: Jukka-Pekka Lumilahti

Kuva: Nina Hiltunen

Kuva: Jaakko Heikkilä

8

Juhannuksen perinteinen lentopalloturnausPääkaupunkiseudun vapaaehtoiset meripelastajat ko-koontuivat juhannuspäivänä perinteiseen yhdistysten väliseen lentopallomestaruuskilpailuun Pihlajasaaren hiekkakentälle. Helsingin yhdistys puolusti viime vuotista mestaruuttaan, mutta tällä kertaa muut yh-distykset olivat hitusen parempia, ja niin Helsingin Meripelastusyhdistyksen joukkue jäi tällä erää kol-manneksi.

Varsinaisessa juhannuspäivystyksessä huonot ilmat näkyivät rauhallisena juhannuksena. Tehtäviä kertyi ainoastaan yksi torstaista sunnuntaihin kestäneen Operaatio Meritähden aikana.

Koulutuspurjehdus ItäiselleSuomenlahdellePerjantaina 3. heinäkuuta Matosaareen kokoontui joukko vapaaehtoisia meripelastajia: edessä oli kou-lutuspurjehdus PV Rautauomalla itäiselle Suomen-lahdelle aina Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsevalle Hurpun merivartioasemalle saakka. Koulutuspurjeh-dusten ohjelma laaditaan siten, että mahdollisimman moni miehistönjäsen saa kaipaamaansa harjoitusta. Perämiehille koulutuspurjehdusten pääpaino on me-renkulussa ja navigoinnissa, mikä on tuntemattomilla vesillä aina haastavampaa kuin omalla toiminta-alu-eella. Kansimiehet puolestaan harjoittelevat purjeh-duksilla erilaisia taitoja merimiestaidoista alusten ohjaamiseen ja erilaisiin pelastusharjoituksiin.

Yhtenä koulutuspurjehdusten ideana on myös har-joitella pitempikestoista oleskelua pelastusveneellä, jolloin osa miehistö on lepovuorossa niin sanotussa vapaavahdissa kun taas osa miehistöstä vastaa veneen liikkumisesta.

Hurpun merivartioasemalle Rautauoma saapui lauan-tain aamuyön tunteina, jonka jälkeen miehistö pääsi ansaitsemalleen levolle. Lauantaina Hurppuun saapui autolla lisää väkeä ja itse päivä käytettiin erilaisten pelastusharjoitusten tekemiseen ja Hurpun merivar-tioasemaan tutustumiseen. Osa veneellä Hurppuun menneistä pakkasi tavaransa Hurpussa autoon lauan-tai-iltana ja autolla paikalle tulleet puolestaan löysivät itselleen omat paikkansa veneestä. Sunnuntai-aamuna Rautauoman koneet jälleen käynnistettiin ja matka kohti kotia oli alkanut.

Uupunut melojaJuhannuksen jälkeisenä perjantaina Rautauoma oli miehitettynä Matosaaressa, kun Meripelastusloh-kokeskus (MRSC) Helsinki hälytti kello 18.46: Naishenkilö oli lähtenyt melomaan Vuosaaren Kal-lahdenniemestä kolmen aikoihin iltapäivällä. Naisen voimat olivat ehtyneet eikä hän tiennyt sijaintiaan. Rautauoman lisäksi melojan etsintöihin osallistuivat

KLADIKLADI - kesän tehtäviä ja tapahtumia

Kuva: Jukka-Pekka Lumilahti

9

vartiolaiva Merikarhun vene, pelastuslaitoksen veneyksikkö sekä partiossa ollut Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopteri.

Hälytyksen saatuaan Rautauoma lähti kohti etsintä-aluetta, jonne se saapui jo yhdeksän minuutin kuluttua hälytyksestä ensimmäisenä pelastusyksikkönä. Hetken etsinnän jälkeen Rautauoman miehistö paikansi tun-tomerkkeihin sopivan kanootin Kallahdenniemessä sijaitsevalta laiturilta. Samaan aikaan MRSC sai selville, että nainen oli päässyt takaisin lähtöpaikkaan-sa. Hänen voimansa olivat ehtyneet kaukana keskellä meren selkää, mutta kahden ystävällisen vesiskootte-ristin hinaamana nainen oli päässyt Kallahdenniemen rantaan, jonne hän jätti kanootin. Tämän jälkeen hän käveli maata pitkin takaisin lähtöpaikkaansa. Nainen oli kunnossa, mutta hieman kylmissään. Tehtävä päät-tyi Rautauoman osalta kello 20.00.

Viro-Suomi -pelastusoperaatioLauantaina 27.6. PV Rautauoma sai hälytyksen MRSC Helsingiltä kello 21.40: suomalainen vajaa 9 metrinen moottorivene, jossa oli neljä henkilöä, oli saanut konevian keskellä Suomenlahtea. MRSC Helsinki oli sopinut Tallinnan meripelastuskeskuk-sen kanssa, että Viron merivartioston vene aloittaa konevikaisen hinauksen kohti Suomen aluevesirajaa, josta PV Rautauoma jatkaa hinausta. Kun Rautauo-ma oli tehnyt matkaa puolitoista tuntia, alkoi kello 23.10 horisontista näkyä virolainen vartiovene ja sen perässä oleva moottorivene. Konevikainen vaihdet-tiin Rautauoman hinaukseen, minkä jälkeen virolaiset jatkoivat takaisin etelään. Rautauoman pitkä hinaus kohti Suomea oli alkanut. Yön hämäryyden vaihdut-tua uuden päivän valoisuuteen saapui Rautauoma hinattavan kanssa turvasatamaan Espoon Suomeno-jalle. Viimeiset metrit Rautauoma hinasi konevikaista kyljessään, ja niin vene saatiin turvallisesti laituriin. Tehtävä oli ohitse kellon näyttäessä hieman yli kolmea aamuyöllä. Rautauoman miehistöllä oli edessään vielä kotimatka Matosaareen.

Savua ilman tultaPv Rautauoma oli sunnuntaina heinäkuun 19. päivänä partioajossa Helsingin edustalla. Heti aamul-la Rautauoma oli auttanut mutaan juuttunutta pur-jevenettä. Kello 13.09 MRSC Helsinki hälytti taas: Simsalön selällä Sipoossa viisihenkisen moottorive-neen seurueen kojelaudan alta oli alkanut tulla savua.

Rautauoma lähti välittömästi kohti avuntarvitsijaa. Rautauoman tullessa paikalle kello 13.40 oli veneen vieressä jo poliisivene. Rautauoman miehistö katkaisi veneestä virrat ja kojelaudan alle tyhjennettiin yksi jauhesammutin. Tämän jälkeen savuaminen loppui. Vastuusitoumuksen teon jälkeen Rautauoma hinasi moottoriveneen turvasatamaan Sipoon Karhusaaren lähistölle. Kello 14.19 tehtävä oli ohitse.

Rautauoman osalta sunnuntai jatkui kiireisenä. Illan aikana veneen miehistö suoritti vielä kolme muutakin tehtävää: yhden ensivastetehtävän, yhden hinauksen sekä yhden apuvirran antamisen.

Alaosaton perämoottoriPerjantaina 24.7. oli PV Nihdin vuoro olla partioa-jossa, kun MRSC Helsinki hälytti kello 15.18: moot-toriveneen kaksihenkinen seurue oli ajanut karille Vuosaaren sataman itäpuolella sillä seurauksella, että perämoottorin koko alapää oli hajonnut. Perämoot-torit on rakennettu siten, että pahassa karilleajossa moottorin alapää, jossa sijaitsee moottorin vaihteisto ja potkuri, hajoaa ja putoaa kokonaan veteen. Näin ehkäistään vakavammat vauriot itse veneelle ja suo-jataan myös perämoottoria. Nihti saapui onnetto-muuspaikalle 15.50 ja vastuusitoumuksen tekemisen jälkeen otti veneen hinaukseensa. Turvasatamana oli tällä kertaa Vuosaarenlahden venesatama.

Katso pelastusveneiden suorittamien tehtävien sijain-nit osoitteesta www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi Sieltä löydät myös pelastusveneiden reaaliaikaisen si-jainnin.

Messi on varustettu punaisilla valoilla, joiden avulla pimeänäkökyky säilyy pidempään

Messi toimii myös paareilla kuljetettavan ihmisen hoitotilana

10

Rautauoman sisätilat on jaettu kuuteen erilliseen vesitiiviiseen osastoon. Nämä ovat konehuone, polttoainetila, peräsinkonehuone, ohjaamo, messi ja keulavarasto. Tällä kertaa tutustutaan veneen as-uintiloihin, eli messiin sekä lisäksi keulavarastoon. Seuraavalla kerralla on vuorossa veneen tekniikka ja ohjaamo, jolloin perehdytään veneen muihin si-sätiloihin.

Rautauoman suunnittelun yhtenä keskeisenä lähtökohtana oli, että veneessä voidaan kuljettaa yksi potilas paareilla ohjaamosta erillään olevassa hoitoti-lassa. Varsin nopeasti päädyttiin ratkaisuun, jossa ve-neen ohjaamon alle ja etupuolelle rakennettiin tilat paareilla kuljetettavaa potilasta varten. Yhdistyksessä tilasta käytetään montaa eri nimeä, mutta messi ja alamatkustamo ovat saaneet suurimman suosion. Messiin on kaksi kulkureittiä, joista useimmiten käytetään ohjaamon keskeltä lähteviä jyrkkiä por-taita. Tätä kautta messiin tuodaan myös paaripotilaat. Paareja varten portaiden jyrkkyyttä voidaan loiventaa nostamalla portaat messissä olevaa pöytää vasten. Por-taat toimivat myös kiskoina, joten paareja ei tarvitse kantaa portaissa. Portaiden ajaksi paareihin laitetaan kiinni köysi, joka kulkee erityisten nystyröiden kautta. Tämän köyden ansiosta painavakin potilas voidaan si-irtää helposti alas messiin, tai takaisin messistä kan-nelle. Messiin pääsee myös ohjaamon etupuolella ol-evan luukun kautta. Tämä reitti on kuitenkin hankala, joten sitä ei juuri käytetä.

Messiä hallitsee tilan keskellä oleva pöytä, joka voi-daan lisätilan saamiseksi kääntää sivuttain.

Kun messiä käytetään hoitotilana, pöytää hyödyn-netään paaripotilaan paikkana. Pöydän päälle on asennettu halogeenivalot, jolloin potilaan hoitamises-sa tarvittavaa valoa on käytössä tarpeeksi. Pöydän yläpuolelta löytyy myös happilaitteen maski, jonka avulla potilaalle voidaan antaa happea suoraan veneen kiinteästä happijärjestelmästä. Pöydän ympärillä on pitkät penkit, jotka on varustettu turvavöillä. Penkkien

ympäristö on hyödynnetty tehokkaasti, sillä säilytys-tilojen lisäksi sieltä löytyvät veneen sähkökeskukset, sekä ensiapu- ja ensivastevarusteiden säilytyspaikat. Penkit toimivat myös makuupaikkoina. Lisää makuu-paikkoja saadaan, kun penkkien selkänojat nostetaan vaakatasoon ylös. Varsinaisia makuupaikkoja veneestä löytyy neljälle, mutta pientä mielikuvitusta käyttäen nukkumaan mahtuu seitsemän tai jopa kahdeksan henkilöä.

Pentteri eli veneen keittiö sijaitsee messissä, por-taiden takapuolella. Koska Rautauomalla tehdään pääsääntöisesti enintään yhden päivän kestäviä par-tioajoja, veneen pentteri on kohtalaisen vaatimatto-masti varustettu. Jääkaapin, mikroaaltouunin, kah-vin- ja teenkeittimien lisäksi pentteri on varustettu lavuaarilla, johon tulee sekä kylmä että lämmin vesi.

PV RAUTAUOMAPV RAUTAUOMA

Christian Kurtén täyttää vedenkeitintä Rautauoman pent-terissä. Tarvittavat keittiövälineet löytyvät merenkäynninkestävistä kaapeista ja laatikoista.

Alla: jokaiselle miehistönjäsenelle on kaksi lokeroa, toinen pelastuspuvulle ja toinen omalle varustekassille.

11

Rautauoman kaikki jätevedet johdetaan septitankkiin, joten veneestä ei lasketa edes pesuvesiä mereen. Kai-kille ruoanvalmistuksessa ja ruokailussa tarvittaville välineille on omat paikkansa, joten merenkäynnissä ne eivät pääse heilumaan veneessä.

Miehistön jäsenten varusteille messissä löytyy kaksi säilytyslokeroa jokaiselle. Toiseen lokeroon laitetaan pelastuspuku ja toista käytetään omien varusteiden säilyttämiseen. Lokerot on suunniteltu siten, etteivät tavarat pääse putoamaan niistä merenkäynnissä. Lo-keroiden vieressä on näyttö, jossa voidaan näyttää ku-vaa Rautauoman navigointilaitteista, tv-kameroista tai tietokoneista. Näytöstä on mahdollista katsoa myös televisiota.

Messin valaistus toimii erilaisilla sähköjärjestelmillä.

Perinteisen valkoisen valon lisäksi koko messi voidaan valaista myös punaisilla valoilla. Punavaloja käytetään, kun veneellä liikutaan pimeässä. Punavalojen ansiosta miehistön pimeänäkökyky säilyy paremmin.

Rautauoman vessa sijaitsee myös messissä. Ves-san lisäksi tilassa on suihku ja lavuaari. Suihkusta ja lavuaarista tulee lämminvesivaraajan avulla myös lämmintä vettä, joten peseytyminenkin on mahdol-lista. Tila on kuitenkin kohtalaisen pieni, joten kovin miellyttävää suihkussa käyminen ei Rautauomassa ole. Myös vessa on varustettu valkoisilla ja punaisilla valoilla.

Keulavarasto on yksi Rautauoman kuudesta vesitii-viistä osastosta. Keulavarastoon tullaan messin etu-osasta tai sitten suoraan kannelta. Kannelta tuleva reitti on hieman hankala jyrkkien tikkaiden takia, jo-ten tätä reittiä käytetään vain tavaroiden siirtämiseen ja hätäuloskäyntinä. Nimensä mukaisesti tila toimii varastona, mihin on sijoitettu raivausvälineet, täytet-tävä apuvene, pelastusliivejä, sammuttamisessa tarvit-tavat vaahdotusvälineet sekä vauriontorjuntavälineitä. Kaikille välineille on omat paikkansa, jossa niille on myös omat kiinnityspisteet.Teksti: Jukka-PekkaLumilahti, kuvat: Meripelastusku-vapalvelu

12

Kuosmanen Leo HelsinkiKupiainen Mika HelsinkiKuronen Markku HelsinkiKuusijoensuu Pekka PoriKärnä Kimmo VantaaLahdensalo Petri HelsinkiLaubach Heiko VantaaLaukkanen Pasi OuluLehtinen Pekka-Jaakko VantaaLehto Sari VantaaLehto Vesa VantaaLeppik Kiira HelsinkiLeppänen Jari VantaaLeppänen Marko Tabasalu, EstoniaLeppänen Timo HelsinkiLesonen Sini HelsinkiLindberg Ben HelsingforsLindevall Alex VantaaLindholm Robert VantaaLumenko Jukka HelsinkiLumilahti Mikko Oskari HelsinkiLuttinen Ilkka HelsinkiLuukkanen Vesa VantaaLänsmans Martti EspooMajuri Pekka HelsinkiMakkonen Jari VantaaMalinen Pasi HelsinkiMartikainen Pekka HelsinkiMarttila Hannu HelsinkiMatikainen Tapio HelsinkiMattsson Otto HelsinkiMellin Janne HelsinkiMikkonen Satu HelsinkiMononen Vesa HelsinkiMurto Erkki HelsinkiMustakallio Jani HelsinkiMykkänen Jani HelsinkiMyller Tomi VantaaMyllyntaus Oiva HelsinkiMyrberg Lars SöderkullaMäkelä Hanni-Maria HelsinkiMäkelä Santeri HelsinkiMäkinen Mikko HelsinkiNiemelä Anna-Maria HelsinkiNieminen Juha HelsinkiNissilä Juha HelsinkiNiukkanen Jarmo VantaaNordlund Pertti VantaaNordman Ulf Klövskog

Hukari Kimmo HelsinkiHuttunen Tero HelsinkiHyvönen Antti VantaaHämäläinen Jari HelsinkiHänninen Mikko HelsinkiIdänpään-Heikkilä Maunu HelsinkiIlomäki Timo HelsinkiInkiläinen Veijo HelsinkiJaakkola Hans-Erik HelsinkiJaakkola Olavi HelsinkiJaatinen Mika HelsinkiJallinoja Reijo HelsinkiJeremic Dusan HelsinkiJohansson Milla VantaaJokinen Pasi VantaaJuvonen Heikki PorvooJylhä Hannu HelsinkiJyrkiäinen Marko KeravaJäntti Jari-Pekka VantaaJärvinen Pekka HelsinkiJärvinen Veli-Matti HelsinkiKakko Lauri HelsinkiKalliomäki Ari HelsinkiKangas Juhani VantaaKarimo Tuomas HelsinkiKarjalainen Pauli HelsinkiKarling Helena HelsinkiKarlsson Harriet HelsinkiKasurinen Keijo HelsinkiKawavata Yoshifumi HelsinkiKemetter Markus HelsinkiKemppainen Miika VantaaKemppi Riku VantaaKiiliäinen Seppo HelsinkiKilpi Juha HelsinkiKivinen Mi kko HelsinkiKiviranta Anssi HelsinkiKlenberg Ralf JärvenpääKlippi Raine SajaniemiKoivuniemi Kari JärvenpääKokkonen Jaana VantaaKolliander Miguel HelsinkiKontula Anu HelsinkiKoponen Jaakko TalmaKoponen Risse SöderkullaKopranen Jouni KlaukkalaKorhonen Matti LohjaKotiranta Janne OtalampiKotisalo Markku Helsingfors

Aaltolainen Petteri VantaaAhlbäck Ulf HelsingforsAhlmark Annamari HelsinkiAhonen Anne HelsinkiAhonen Paavo HelsinkiAhto Kimmo HelsinkiAlmi Heidi HelsinkiAnttila Seppo HelsinkiAnttila Timo HelsinkiAnttilainen Mikko HelsinkiAsell Jyri HelsinkiAsikainen Pekka VantaaAuvinen Pekka HelsinkiBack Mika HelsinkiBrax Antti HelsinkiCairenius Kari HelsinkiCedercreutz Göran HelsingforsEkholm Peter HelsinkiEkman Jussi VantaaEkström Alf VantaaEnroth Ari HelsinkiEriksson Ingmar HelsinkiEriksson Miska HelsinkiFagerholm Catarina HelsinkiGröhn Jimi HelsinkiGustafsson Timo HelsinkiHaahkola Kimmo VantaaHakala Isko VantaaHakaluoto Arttu HelsinkiHalonen Timo VantaaHamunen Vesa HelsinkiHeikkinen Harry VantaaHeinonen Jaakko VantaaHeinonen Jani HelsinkiHeinonen Olavi NummelaHenny Leo HelsinkiHeselius Lars HelsinkiHietala Juhapekka EspooHiienkoski Kimmo HelsinkiHiillos Juha KlaukkalaHillo Sirpa HelsinkiHilska Pä HelsinkiHimanen Tuomas VantaaHokkanen Mika HelsinkiHolappa Petri HelsinkiHolm Dan HelsinkiHomanen Samuli HelsinkiHuhta Jukka VeikkolaHuikari Olli Helsinki

Uudet jäsenemme

13

Somerharju Pentti HelsinkiStenberg Tommy HelsinkiSundholm Antti HelsinkiSuovankoski Ralf VantaaSvinhufvud Lauri VantaaTaskinen Eero HelsinkiTaskinen Janne VantaaTeräväinen Leo HelsinkiTiilikainen Erkki VantaaTiilikka Timo SöderkullaTiiro Kauko VantaaToikkanen Juha HelsinkiToivanen-Koivisto Maarit HelsinkiTourunen Anna HelsinkiTransfennica HelsinkiTuisku Ilpo HelsinkiTurto Timo HelsinkiTähtinen Jarmo HelsinkiVallasto Arimo Helsinkivan Setten Gerrit VantaaVihanta Veijo TampereViinikainen Jukka HelsinkiViljanen Reijo HelsinkiVirkkunen Kai HelsinkiVuorenmaa Jussi-Pekka HelsinkiVuori Kai HelsinkiVuorimaa Petri HelsinkiVähätalo Risto HelsinkiVäisänen Tea HelsinkiVänttinen Jari HelsinkiWahlroos Juha HelsinkiWalden Maria HelsinkiWeckman Martin HelsingforsYlä-Autio Eero HelsinkiÅhman Valtteri Helsinki

Rajala Anna-Liisa HelsinkiRannema Iiro HelsinkiRauanheimo Pirjo HelsinkiReijonen Risto HelsinkiReinikainen Anu HelsinkiRekiranta Timo NummelaRiikonen Erja HelsinkiRinne Sirpa TuusulaRinne Teemu HelsinkiRintamäki Antti HelsinkiRossi Tommi SiuntioRoukala Esko RiihimäkiRuoppa Jukka HelsinkiRuth Lassi HelsinkiRäihä Tuomo EspooRäisänen Heikki HelsinkiRäsänen Ilkka HelsinkiSaatsi Martti LohjaSallinen Aulis HelsinkiSalminen Maria HelsinkiSandblom Carl-Johan HelsinkiSandström Niklas VästerskogSarkkila Petri HelsinkiSavolainen Risto HelsinkiSeppänen Rauno HelsinkiSievänen Jukka KeravaSillanpää Arto HelsinkiSilvonen Harri HelsingforsSimonen Juha HelsinkiSipiläinen Ilkka HelsinkiSiren Timo HelsinkiSivenius Pertti JärvenpääSivunen Jussi HelsinkiSmidtslund Jan-Erik HelsinkiSohlman Markku Helsinki

Norja Leo HelsinkiNuotio Eero HelsinkiNyman Timo SipooOkk Gunnar HelsinkiOllikainen Sari HelsinkiOllila Jussi HelsinkiOrmio Julia HelsinkiPaajanen Pasi HelsinkiPaavilainen Jarkko HelsinkiPajarinen Timo HelsinkiPaju Vesa HelsinkiPakkala Seppo HelsinkiPalmasto Esko JärvenpääPalo Teemu MäntsäläPalomäki Jaana HelsinkiParo Gunilla SipooPartanen Marko KlaukkalaPasanen Matti HelsinkiPaulo Kimmo HelsinkiPekkarinen Esa HyvinkääPelkonen Miina JyväskyläPennanen Tero HelsinkiPennanen Urpo JärvenpääPietiläinen Teemu HelsinkiPiitulainen Pentti VantaaPirinen Pekka HelsinkiPirinen Rauli VantaaPohjanpalo Risto HelsinkiPohjonen Tero HelsinkiPoikolainen Juha HelsinkiPuhakka Kai VantaaPöllänen Esa-Pekka HelsinkiPöllänen Juha HelsinkiPöntiö Pekka MuuramePöyliö Peter Vantaa

Tervetuloa mukaan, ja samalla mahdollistamaan vapaaehtoista meripelastusta!

Laajasalon VPK:n ja Helsingin Meripelastusyh-distyksen ainutlaatuinen toiminnallinen yhteistyö käynnistyi jo 1990-luvulla, Villingin saaressa tapah-tuneen huvilapalon yhteydessä. Yhteistyön ideana on, että yhdistykset muodostavat yhdessä kustannuste-hokkaan ja operatiivisesti toimivan modernilla kalus-tolla varustetun meriyksikön. Pelastusosaamisen yk-sikköön tuo Laajasalon VPK ja merellisen osaamisen Helsingin Meripelastusyhdistys.

PV Rautauoman myötä yhteistyötä on pystytty tänä vuonna entisestään tiivistämään. Käyttöön on myös palautettu palotehtävissä käytettävät operatiiviset tun-nukset HSM 71 (PV Rautauoma) ja HSM 77 (PV Nihti).

Yhteistyö Laajasalon VPK:n kanssa tiivistyyLaajasalon VPK:n ja Helsingin Meripelastusyh-distyksen ainutlaatuinen toiminnallinen yhteistyö käynnistyi jo 1990-luvulla, Villingin saaressa tapah-tuneen huvilapalon yhteydessä. Yhteistyön ideana on, että yhdistykset muodostavat yhdessä kustannuste-hokkaan ja operatiivisesti toimivan modernilla kalus-tolla varustetun meriyksikön. Pelastusosaamisen yk-sikköön tuo Laajasalon VPK ja merellisen osaamisen Helsingin Meripelastusyhdistys.

PV Rautauoman myötä yhteistyötä on pystytty tänä vuonna entisestään tiivistämään. Käyttöön on myöspalautettu palotehtävissä käytettävät operatiiviset tun-nukset HSM 71 (PV Rautauoma) ja HSM 77 (PV Nihti).

14

Yhteistyö Laajasalon VPK:n kanssa tiivistyyKesän aikana on järjestetty useita yhteisiä harjoituksia, ja alkusyksystä tätä toimintamuotoa esitellään Helsin-gin Pelastuslaitokselle. Alkusyksyn aikana Helsingin Meripelastusyhdistys kouluttaa myös VPK:n sammu-tusmiehistön jäseniä pelastusvenemiehistön jäseniksi ja talven aikana saavat vapaaehtoiset meripelastajat vuorostaan sammutuskoulutusta VPK:n toimesta. Yhteistyöstä on myös tehty erillinen esite, joka on ladattavissa Helsingin Meripelastusyhdistyksen ja Laasalon VPK:n internet-sivuilta

www.hmpy.fi tai www.laajasalonvpk.com

Kuvat: Nina Hiltunen ja Samuli Saarioinen

Taaksepäin moottoriveneestä näkyy ainoastaan valkoinen perävalo.

PerämoottoriveneetPienet avoveneet, joita ei ole mahdollista varustaa normaaleilla moottoriveneiden kulkuvaloilla, voivat käyttää valkoista ympärinäköpiirin näkyvää valoa.

PurjeveneetPurjeilla liikkuvan veneen tulee näyttää eteenpäin oikealla vihreää ja vasemmalla punaista valoa, sekä taaksepäin valkoista perävaloa. Mikäli purjevene liikkuu moottorilla, käyttää se normaaleja moottoriveneen valoja.

Soutuveneet ja melojatMeriteiden sääntöjen mukaan soutuveneessä on oltava vähintään saatavilla valkoista valoa näyttävä taskulamp-pu. Lamppua ei siis tarvitse sääntöjen mukaan pitää jatkuvasti päällä, mutta se on sytytettävä tarvittaessa. Myös melojilla tulee olla mukana joku valkoista valoa näyttävä lamppu. Otsalamput ovat hyvä valonlähde soutu-veneilijöille ja melojille, koska niiden käyttämiseen ei tarvita käsiä. Pienillä veneillä liikuttaessa oman veneen näkyvyyteen kannattaa kiinnittää runsaasti huomiota.

ValonheittimetValonheittimiä käytetään vain hetkittäin, jolloin etsitään lähistöllä oleva viitta tai muu kohde. Kun kohde on havaittu, valonheitin sammutetaan ja sytytetään tarvittaessa myöhemmin uudestaan. Jatkuvasti päällä oleva valonheitin heikentää pimeänäkökykyä ja hankaloittaa näin pimeässä navigointia.

Taaksepäin moottoriveneestä näkyy ainoastaan valkoinen perävalo.

PerämoottoriveneetPienet avoveneet, joita ei ole mahdollista varustaa normaaleilla moottoriveneiden kulkuvaloilla, voivat käyttää valkoista ympärinäköpiirin näkyvää valoa.

PurjeveneetPurjeilla liikkuvan veneen tulee näyttää eteenpäin oikealla vihreää ja vasemmalla punaista valoa, sekä taaksepäinvalkoista perävaloa. Mikäli purjevene liikkuu moottorilla, käyttää se normaaleja moottoriveneen valoja.

Soutuveneet ja melojatMeriteiden sääntöjen mukaan soutuveneessä on oltava vähintään saatavilla valkoista valoa näyttävä taskulamp-pu. Lamppua ei siis tarvitse sääntöjen mukaan pitää jatkuvasti päällä, mutta se on sytytettävä tarvittaessa. Myösmelojilla tulee olla mukana joku valkoista valoa näyttävä lamppu. Otsalamput ovat hyvä valonlähde soutu-veneilijöille ja melojille, koska niiden käyttämiseen ei tarvita käsiä. Pienillä veneillä liikuttaessa oman veneennäkyvyyteen kannattaa kiinnittää runsaasti huomiota.

ValonheittimetValonheittimiä käytetään vain hetkittäin, jolloin etsitään lähistöllä oleva viitta tai muu kohde. Kun kohde onhavaittu, valonheitin sammutetaan ja sytytetään tarvittaessa myöhemmin uudestaan. Jatkuvasti päällä oleva valonheitin heikentää pimeänäkökykyä ja hankaloittaa näin pimeässä navigointia.

15

Kulkuvalot - yön ainoa valopilkkuSyksyn hämärän ja pimeän saapuessa veneiden kulkuvalojen merkitys kasvaa oleellisesti. Elektro-nisista navigointilaitteista huolimatta toiset vesillä liikkujat on helpointa havaita kulkuvaloista. Nyt onkin hyvä tarkistaa omat valot ja niiden toimi-vuus. Puutteellisilla valoilla ei vesille kannata lähteä, sillä siitä aiheutuu turhaa vaaraa itselle ja muille. Vaikka pimeänä liikkuva veneilijä näkisikin muut vesillä kulkijat, niin muut eivät näe pimeää veneilijää!

Tässä pieni kertaus yleisimmistä veneiden valoista.

MoottoriveneetMoottoriveneet käyttävät liikkuessaan oikealla vihreää ja vasemmalla punaista sivuvaloa. Lisäksi eteenpäin näyttää vielä valkoinen mastovalo.

Saunasaaripaketti Haluatko tarjota vieraillesi elämyksen, jollaista ei muualla voi kokea?

Helsingin Meripelastusyhdistyksen järjestämään Saunasaaripakettiin kuuluu tietoisku vapaaehtoisesta meripelastuksesta, pelastusveneisiin tutustuminen, esittelyajo huippumodernilla pelastusveneellä ja uinti pelastuspuvuilla. Näiden jälkeen siirrytään vesibussilla Matosaaresta Saunasaareen, jossa on savusauna ja illallinen. Jos kiinnostuit saunasaaripaketista ja haluat samalla tukea yhdistyksen toimintaa, saat lisätietoja numerosta 050 571 3940.

Kuvat: Meripelastuskuvapalvelu

16

Meripelastajan Meripelastajan mansikkapaikka mansikkapaikka

VILLINGIN VILLINGIN KRISTALLILAHTIKRISTALLILAHTI

Kaunis Kristallilahti sijaitsee Helsingin itäpuolella Villingin saaressa. Sinne johtaa kapea, kallioinen väylä Villingin eteläpuolelta. Väylän jälkeen saa-vutaan rauhalliseen Kristallilahden poukamaan. Väylä ja lahti ovat niin matalia, että lahteen kan-nattaa suunnata vain pienillä veneillä. Myös melo-jille lahti on erinomainen kohde vierailla. Lahdessa käydessä tulee huomioida, ettei aiheuta häiriötä rannan asukkaille tai muille vesilläliikkujille.

Kristallilahti on Tuula Vesiluoman mansikkapaikka. ”Kiireisten meripelastustehtävien välillä on mukava tulla nauttimaan Kristallilahden rauhasta.” Tuula on ollut mukana Helsingin Meripelastusyhdistyksen ak-tiivimiehistössä kuutisen vuotta. Mukaan hän löysi alun perin lehtijutun kautta. Vesillä Tuula toimii Rautauoman aliperämiehenä, Nihdin kansimiehenä ja ensivastehenkilönä. Tuula on mukana myös vapaa-ehtoisen meripelastuksen hallintopuolella, sillä hän toimii Helsingin Meripelastusyhdistyksen hallituksen jäsenenä ja Operatiivisen toimikunnan vetäjänä.

Kristallilahden läheisyydessä sijaitsevan Villingin lo-makodin omistaa Helsingin ja Uudenmaan Näkö-vammaiset ry. Lomakodin päärakennuksena toimii upea 1850-luvulta peräisin oleva Karl Fazerin enti-nen huvila. Kesän ajan lomakodin huvilassa voi syödä lounasta tai päivällistä, ja aika ruokailua varten tulee varata viimeistään kaksi tuntia etukäteen. Terassin

Meripelastajan mansikkapaikalla esitellään meripelastajien unelmalöytöjä ja suosikkipaikkoja saaristosta.

17

kahvio on auki myös iltaisin. Lomakodin eri tiloja voi varata yksityistilaisuuksia varten. Villingin lomakotiin voi rantautua Kristallilahden sijaan myös Villingin pohjoispuolelta, Kylänlahdesta.

Villingin saari on täynnä 1900-luvun alun huviloita, joita liikemiehet ovat sinne rakentaneet. Huviloita on noin kuusikymmentä, ja suurin osa niistä on yk-sityisomistuksessa. Kaupunki on lunastanut joitakin huviloita ja vuokrannut niitä edelleen, esimerkiksi Villinginsalmessa sijaitseva Widablick on partiolaisten käytössä. Villinkiläiset pitävät yhtä - siitä osoituksena ovat muun muassa joka kesä järjestettävät Villinki-päivät ja Vilumpialaiset. Teksti ja kuvat: Senni Jokinen

18

Nihtis motor gick sönderDe motgångar som RB Nihti haft under de senaste åren fortsatte den 15 juni när kylvattnet och motorol-jan blandades. När detta hände var Nihti på patrul-lkörning öster om Helsingfors. Nihti måste bogseras tillbaka till Maskholmen av RB Rautauoma. På Maskholmen visade det sig att den mera exakta or-saken till motorskadan var att oljekylaren gått sönder. Men detta var inte nog, utan i samband med repara-tionerna märktes att också motorns turbo gått sönder. Delar av den söndriga turbon hade också skadat en av motorns cylindrar.

Vid uppgörandet av reparationsplanen för motorn vi-sade det sig att Finlands Sjörädddningssällskap hade en ledig och funktionsduglig Caterpillar 3126-mo-tor. Det beslöts att installera denna motor i Nihti då tidtabellen för reparation av den tidigare Caterpillar 3116-motorn var osäker. De fel som förekommit i 3116-serien i Nihti talade också för ett motorbyte. Installationen av den nya motorn i Nihti lyckades bra och båten sjösattes och sattes i beredskap den 11 juli, mitt i den brådaste sommarsäsongen. Motorskadan förorsakade föreningen kostnader på ca 7 000 euro.

Tillbygnadsprojektet på Maskholmen går framåtTillbygnadsprojektet på Maskholmens sjöräddn-ingsstation går framåt. I början på augusti erhöllls byggnadstillståndet och därefter inleddes en off ert-tävling. Nybyggnadsutskottet behandlar resultatet av tävlingen under september och styrelsen presenterar projektet för medlemmarna i Helsingfors Sjöräddn-ingsförening på höstmötet. Före höstmötet har by-ggnadskostanderna och fi nansieringen klarlagts.

Nybyggnaden kommer att placeras nära Maskholmens vägbank, på fastlanddssidan av huvudbyggnaden. Nu fi nns där ett vedlider i dåligt skick, som rivs av före-ningens medlemmar. Det röda nybygget, som passar bra in i skärgårdsmiljön, kommer att vara ca 50 m2

stort och kommer att innehålla moderna tvätt- och omklädningsrum, WC samt torkningsutrymmen för utrustning. Dessa är verkligen nödvändiga då det nu inte fi nns duschar på Maskholmen och toalettterna är torrtoaletter. Nybygget ansluts till stadens vatten- och avloppsnät så att byggnadens avloppsvatten leds till ett reningsverk och belastar inte miljön. Under vin-tertiden kommer byggnaden också att användas för förvaring av båtarnas utrustning.

Om planerna framskrider snabbt fi ras nybyggnadens färdigställande på Maskholmens sjöräddningsstation nästa vår. Nybygget har varit länge efterlängtat och när det blir färdigt frigör det en del utrymmen i hu-vudbyggnaden för andra ändamål.

Samarbetet med Degerö FBK intensifi erasDet unika operativa samarbetet mellan Degerö FBK och Helsingfors Sjöräddningsförening började på 1990-talet i samband med en villabrand på Villinge. Tanken bakom samarbetet är, att tillsammans bildar föreningarna en kostnadeff ektiv och funktionsduglig sjöenhet med modern utrustning. Räddningskunska-pen tillförs av Degerö FBK och sjöfartskunskapen av Helsingfors Sjöräddningsförening.

Med RB Rautauoma har man i år kunnat intensifi era samarbetet. Under sommaren har fl era gemensamma informationstillfällen om utrustningen ordnats och i början på hösten presenteras verksamheten för Hels-ingfors Räddningsverk. I början på hösten utbildar Helsingfors Sjöräddningsförening också FBK:s räddn-ingsmanskap i verksamhet på sjön och under vintern är det de frivilliga sjöräddarnas tur att få släckning-serfarenhet hos FBK.

19

På intiativ av Helsingfors och Åbo städer skapades år 2007 en utfästelse att förbättra Östersjöns tillstånd. De aktörer som har tagit emot utmaningen har för avsikt att inverka på vattendragens kvalitet både lokalt och på hela Östersjön. Helsingfors och Åbo strävar i sina egna utfästelser att fungera som vägledare och minska städernas egen belastning på vattendragen.

I juni 2009 hade utmaningen redan tagits emot av 155 aktörer från städer till kommuner, från skolor till universitet, från föreningar till myndigheter och från båtföreningar till rederier.

Efter undertecknandet av utmaningen har de aktörer som tagit emot utmaningen gjort upp sina egna åt-

Helsingfors Sjöräddningsförening tar emot Östersjöutmaningen

gärdsprogram som beskriver hur de med praktiska åt-gärder kan inverka på Östersjöns tillstånd. Helsingfors Sjöräddningsförening har beslutat att ta emot utman-ingen och kommer att underteckna Östersjö-utman-ingen under hösten. Samtidigt kommer föreningen att utmana alla Finlands sjöräddningsföreningar, både till havs och på insjöarna samt Finlands Sjöräddningssäll-skap att anta Östersjöutmaningen.

Helsingfors Sjöräddningsförening har redan fl era år haft en miljöskyddskartläggning i användning. I sam-band med utmaningen kommer denna kartläggning att revideras och avsikten är att att i all Helsingfors Sjöräddningsförenings verksamhet ta Östersjön i beaktande ännu bättre än förut.

www.ostersjoutmaningen.net

Asianajotoimisto Bird & Bird OyAstrid Charter Oy Aurinkolahden venekerho ryBaru-Baru ChartersBrändö Seglare Rf Cardinal Marine Charters OyConect OyE & E Mäntylä KyElisa Sport Ry Urheilusukeltajat Fregatti OyHakaniemen Venekerho Ry Hartwall K. Ky KbHartwall Oy AbHelsingfors Segelklubb Ry Helsingfors Segelsällskap RfHelsingin Energian VenekerhoHelsingin Laakeri Oy Helsingin Meriveneilijät Ry Helsingin Moottorivenekerho Ry Helsingin Navigaatioseura Ry Helsingin Rak.mest.veneilijätHelsingin Työväen Pursiseura Helsingin Vesibussit OyHumallahden Venekerho Ry Humalniemen Venekerho RyIha-Lines OyJt-Line Oy

Juha Snell OyKarinkiertäjät ryKartanon VenekerhoKatajajanokan Venekerho ryKipparlahden VenekerhoKoivusaaren Pursiseura Ry Kuljetus Reen Oy Kulosaaren Partiolaisten Vanhempainyhdistys Ry Lauttasaaren Veneilijät R.y.Leppäluodon Venekerho RyMarjaniemen Melojat ry Marnela OyMerenkävijät RyMerihaan Veneseura RyMerimelojat Ry Merisataman Venekerho RyMica Elektro Oy LtdMunkan Venekerho RyNyländska Jaktklubben Rf Oy Maritim AbPohjolan Kerho Ry / KippariklubiPuotilan Venekerho RyPursiseura Sindbad Ry Rastilan Veneilijät ryRederi Ab J. L. RunebergRoihuvuoren ja Tammisalon Meriulkoilijat ry

Roihuvuoren Venekerho ryRoyal Line OySaaristomaailma OySaariston Hopea OySarvaston Venekerho Ry Sibbo Navigationssällskap r.fSun Lines OySuomalainen Pursiseura Ry Suomen Moottoriveneklubi Ry Suomenlinnan Liikenne OySuomenlinnan Venekerho RyTaivallahden Venekerho RyTammisalon Merivenekerho RyTikkurilan Navigaatioseura RyTilintarkastus DFK OyUmo Capital OyVantaan Veneilijät RyVartiokylän Ranta- ja Venekerho Veka Line OyVmax Oy Vuosaaren Urheilukalastajat Ry Vuosaaren Venekerho Ry Vuosillan Veneilijät RyYliskylän Venekerho Ry Österlund Line Oy Ab

*. LP72*

Toimintaamme tukevat

TOP BOAT OY