Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Monialainen tuen ja hoidon tarpeen
arviointi Leena Normia-Ahlsten
• Peruspalvelujen piirissä useita paljon apua ja tukea tarvitsevia asiakkaita
• Monet tavanomaiset lapsiperheiden kohtaamat kysymykset ovat yhden toimijan melko selkeästi ratkaistavissa – yksinkertaisia ongelmia.
• Jotkut lapsen ja nuoren elämässä olevat haasteet ovat kuitenkin hyvin kompleksisia ja niissä on monimutkaiset syysuhteet. Toimijoilla voi tällöin olla hyvin erilaiset näkemykset siitä mitä pitäisi tehdä ja kenen pitäisi tehdä.
• Tätä kautta nousee tarve yhteiselle arviointimallille. – tuo jatkumoa ja selkeyttä arviointiin perheen näkökulmasta – palvelee myös ammattilaisia, koska se toimii ns. sopimuksena siitä, mikä on kenenkin
rooli ja selkiyttää myös työn -ja vastuunjakoa. – työväline tilanteissa, joissa tuen tarve on monialaista ja edellyttää useampien
ammattilaisten osaamista. Yksi tärkeimmistä seikoista on kokonaisvaltaisen tiedon rakentaminen oikeanlaisen tuen tarjoamiseksi.
Asiakkaiden tarpeet monialaisen arvioinnin lähtökohtana
• Monialaisen arvioinnin tarve ja siihen kuuluvien
toimijoiden määrä pitää miettiä aina jokaisen lapsen kohdalla yksilöllisesti ja tarpeen mukaan. – Tarve voi nousta esimerkiksi lapsen psyykkisestä oireilusta, lapsen ympäristössä olevien
ongelmien tai toimintakykyyn liittyvissä asioissa. – Yleensä riittää muutaman alan toimijoiden yhdessä antama apu, mutta mikäli haasteita
esiintyy kaikilla näillä osa-alueilla, tarvitaan usean alan toimivaa yhteistä työtä.
• Tavoitteena on, että tuen ja avun tarvetta arvioidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siten, ettei eri palveluissa käynnistyviä erillisiä arviointeja enää tehdä.
• Mikäli lapsen tai nuoren tuen tarve kasvaa, jo tehtyä arviointia voidaan täydentää ja syventää.
Mitä monialainen arviointi tarkoittaa perhekeskuksessa? • Kytkeytyy vahvasti perhekeskuksen toimintaperiaatteisiin,
perhekeskuksen ja erityistason palveluista koostuvien palveluketjujen sujuvuuteen asiakkaan näkökulmasta sekä myös palveluihin pääsyn varmistamiseen, oikea-aikaiseen tarpeiden tunnistamiseen sekä tuen ja avun järjestämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
• Perhekeskuksen tavoite: useita palveluja samanaikaisesti tarvitseva tulee paremmin autetuksi – koordinoinnista ja vastuista sopiminen – työtapojen yhtenäistämisestä, – yhteisestä työn suunnittelusta, – toisen työn tuntemisen lisäämisestä sekä – kokonaisvastuun ottamisesta perheen tilanteesta
Miksi olemassa oleva ei vielä riitä? • Monitoimijaista ja monialaista arviointia tehdään eri vastuualueilla,
eri lakeihin perustuen > tavoitteissa ja orientaatioissa on paljon yhteistä
• Työvälineet ja -käytännöt eroavat toisistaan, niitä ei ole suunniteltu yhdessä toisiaan tukeviksi ja tiedon kumuloituvuutta tukevaksi kokonaisuudeksi
• Mitä tästä seuraa? – Tiedon siirtäminen toimijalta toiselle ja aiemmin karttuneen tiedon hyödyntäminen on
hankalampaa – Kokonaisuuden hahmotus vaikeaa: eri arvioinnit ja suunnilleen samansisältöiset palvelut
voivat olla lapsen ja perheen tilanteessa rinnakkain – Järjestelmä kääntyy perhettä vastaan
• LAPEN aikana ja sitä ennen on kehitetty paljon hyviä
monialaisen yhteistyön malleja, mutta ne ovat toistaiseksi vain muutamien toimialojen välisiä kokonaisuuksia
• Asiakkailta on tullut viestiä, että heitä palvelisi se, jos kaikilla ammattilaisilla olisi sama arviointimalli käytössä.
• Monialaisen arvioinnin kehittämistyö alkoi marraskuussa
2017 koko LAPEn kattavasti. • Työryhmässä lähdettiin syventämään tätä työskentelyä
etsimällä kaikille yhteistä viitekehystä tai lähestymistapaa, johon kaikki lapsiperheiden parissa toimivat ammattilaiset ja johtajat voisivat sitoutua
Perustettiin työryhmä, jonka työn tavoitteena oli
• etsiä ratkaisuja ja nostaa esiin kohtia, jotka tarvitsee ratkaista
• löytää yhteinen ymmärrys siitä, mitä monialainen arviointi on, mitä siihen sisältyy ja miten se parhaiten palvelee lasten, nuorten ja perheiden tarpeita.
• muodostaa lapsen arjesta ja hyvinvoinnista lähtevä yhteinen viitekehys, josta syntyy työkalu > mahdollistaa paremmin lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemisen
• monitoimijainen/monialaisen arvioinnin malli, joka mahdollistaa lasten ja perheiden varhaisen tuen ja avun entistä paremmin ja vähentää päällekkäistä työtä eri toimijoiden kesken.
Kanta-Häme Marika Paasikoski-
Junninen
Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja
Lappi Niina Lakkala Lastensuojelun vs. esimies
Etelä-Karjala Anne Korhonen Palvelupäällikkö, Lasten ja nuorten tutkimukselliset ja hoidolliset
palvelut
Pohjanmaa Maria Lindvall Johtava sosiaalityöntekijä ,Lasten ja perheiden palvelutarpeen arviointi
Keski-Suomi Marianna Savio Vs. ylilääkäri, lastenpsykiatria
Pohjois-Savo Tarja Koskinen Ylilääkäri, nuorisopsykiatrian ja psykiatrian erikoislääkäri
Päijät-Häme Saila Juntunen Vastaava koulukuraattori
Päijät-Häme Eija Virtanen Neuvolan palveluesimies
Kymenlaakso Jutta Raita Varhaisen tuen kehittäjälääkäri
Pääkaupunkiseutu Marjo Alatalo Kehittämissuunnittelija, monialaisen arvioinnin koordinointi PKS-LAPE
Uusimaa Maarit Lindman Varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaa Sari Hyytinen Osastonhoitaja perhesuunnittelu, äitiys- ja lastenneuvola
Pirkanmaa Maippi Kiiski Vammaispalvelujen palvelupäällikkö
Pelastakaa lapset
ry
Hanna Tulensalo Kehittämispäällikkö, Lapsi- ja nuorisososiaalityön
erikoissosiaalityöntekijä
Keski-Pohjanmaa Teemu Parpala Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri ja
perheneuvolalääkäri
Monialaisen arvioinnin työrukkasen jäsenet:
Dorota Kyntäjä KokoA ry
Mareena Heinonen Kasper –Kasvatus ja perheneuvonta ry
Aino Taipalus Osallisuuden aika ry
Minna Kallio Osallisuuden aika ry
Kokemusasiantuntijat
Ryhmässä vierailleet
Vantaa Anna Klingenberg-
Peltola
Esimies, lastensuojelun tukipalvelut
Eksote Riitta Hakoma Perhepalvelujen johtaja
Etelä-
Pohjanmaa
Tiina Perä Johtava ylilääkäri
Uusimaa Katri Kalske Toimialajohtaja
Pirkanmaa Maria Antikainen Perhekeskuskoordinaattori
SOS Lapsikylä Elina Stenvall Kehittämissuunnittelija
Ensi-ja
turvakotien
liitto
Jonna Lehikoinen Opiskelija
Inforglobe Mikaeli
Langinvainio
Toimitusjohtaja
25.4.2019 10
Työryhmässä nousi esiin tarve yhteisestä viitekehyksestä johon mahdollisimman moni lapsiperheiden parissa toimiva voisi sitoutua.
Työryhmässä päädyttiin Australiassa käytössä olevaan Common Approach –malliin (CA-malli)
Mallin kokonaisvaltainen ajattelu sisältää fyysisen terveyden, mielenterveyden, suhteet ihmisiin ja yhteisöön, perustarpeet (sisältää materiaaliset perustarpeet), oppimisen ja turvallisuuden.
Common Approach ei ole riskinarviointimenetelmä, vaan monipuolinen ja mukautuva tapa työskennellä siten, että lapsi on keskiössä. Malli korostaa jokaisen työntekijän ja myös muiden aikuisten roolia ja vastuuta lapsen hyvinvoinnista.
Jukka Mäkelä ja työryhmä
25.4.2019 12
Työryhmän työskentely
Työrukkasen näkemys CA-mallista:
Lapsen näkemys tulisi lisätä vahvemmin CA-malliin liittyen (lapsen tieto ja lasta koskeva tieto ja lapsen oma näkemys & kokemus).
Lapsen näkemys on yleensä aina erilainen kuin aikuisen, joten lapset ja nuoret on tärkeää ottaa mukaan. (esim Nuorten raati)
Kehittämistä tulee viedä sähköiseen suuntaan > siten lapset, nuoret ja perheet ensimmäisenä hakevat tietoa
Lähetekeskustelu tulee käydä CA-mallista isolla porukalla
Voimavarojen etsimisen ja niihin panostamisen näkökulma olisi hyvä saada CA-malliin vielä vahvemmin.
Sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuus on yhtä tärkeä kuin mielenterveyden ulottuvuus (wellbeing wheel)
Jukka Mäkelä CA ja Lape
25.4.2019 13
Työryhmän työskentely
Työrukkasen näkemys CA-mallista:
Yhteinen viitekehys on samalla yhteistä strategista tiedonkeruuta, jolloin palvelun käyttöä ja tarvetta voisi koostetusti seurata > näin voisi kehittää myös palveluvalikkoa
Palvelutarpeen arviointia ei pitäisi tehdä vain siitä näkökulmasta, mitä palveluja tarjolla, vaan ammattilaisella tulisi olla sapluuna siitä mitä kysyä ja tilannearviointia pitäisi olla aina. Milloin kysytään liikaa ja milloin sopivasti?
Jos sama malli olisi käytössä kaikissa palveluissa ja malli olisi jo tuttu jo neuvolasta alkaen, niin sekä asiakkailla että työntekijöillä olisi matalampi kynnys puhua vaikeistakin asioista.
On tärkeä lähteä liikkeelle tutkimuskehittämishankkeena
Jukka Mäkelä CA ja Lape
25.4.2019 14
Pyrkimys löytää tiedon keräämisen ja jäsentämisen tapa, joka ei olisi yhdenkään ammattilaisen oma – vaan yhteinen
Digitaaliset jäsentämisen työkalut kuten Kompassi ja Multiview voivat auttaa monialaisessa yhteistyössä
Lasten kanssa keskustelua varten CA tarjoaa välineitä
Pelillistettäisiin lasten kanssa keskustelu: EmpowerKids
Uusi työn tekemisen tapa: myönteinen tunnistaminen
Keskustelua käydään ITLAn kanssa
Jukka Mäkelä CA ja Lape
25.4.2019 15 25.4.2019 Jukka Mäkelä ja työryhmä