VUOSIKATSAUS 2013

MONIKA-NAISET LIITTO RYMonika-Naiset liitto ry on sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö, joka edistää maahanmuuttaja-

taustaisten naisten tasa-arvoista asemaa ja osallisuutta Suomessa ja ennaltaehkäisee naisiin kohdistuvaa

väkivaltaa. Liitto toimii jäsenyhdistystensä yhdyselimenä tukien jäsenjärjestöjensä toimintaa. Liitto toimii

asiantuntijana, kouluttaa, tiedottaa ja tekee yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti. Monikulttuurisen

henkilöstön ansiosta asiakkaita voidaan palvella useilla eri kielillä.

MONIKA-NAISET LIIT TO RY:N VUOSI 2013

YLEISTÄ

YHTEISTYÖKUMPPANIT

VAIKUT TAMIS- JA ASIANTUNTIJATYÖ

VOIMAVARAKESKUS MONIKA

TURVAKOTI MONA

MONINAISTEN TALO

SALOS-PROJEKTI

OSAAVAT NAISET -PROJEKTI

MUUT PROJEKTIT 2013

EU-PROJEKTIT

TALOUS

TULOSLASKELMA JA TASE

TILINTARKASTUSKERTOMUS

04

08

12

13

16

18

20

23

25

27

28

30

31

32

GRAAFINEN SUUNNIT TELU JA TAIT TO: DESPINA SFAKIOTAKI JA PIRJO SOHLO

4

Vuosi 2013 oli Monika-Naiset liitto ry:n 14. toimintavuo-si. Siihen mahtui sekä tuttua perustoimintaa että uuden kehittämistä. Työtämme haastoi yhdistyksen tiukka taloustilanne ja säästöjä ja leikkauksia jouduttiin teke-mään kaikissa yksiköissä. Määrätietoinen työ talouden vakauttamiseksi tuotti kuitenkin hyvää tulosta ja talous-tilanne tasapainottui merkittävästi loppuvuotta kohti.

Niukoista resursseista huolimatta yksiköiden toimintaa toteutettiin pääosin suunnitellun mukaisesti. Toimin-nan hyvät tulokset - joista tästä vuosikatsauksesta voit tarkemmin lukea - kertovat myös siitä, että työyhteisös-sä asiat ovat toimineet. Vaikka työtä oli paljon ja se oli sisällöllisesti kuormittavaa, sitä tehtiin sitoutuneesti ja siinä oli ”hyvä imu”. Näin todettiin myös vuoden aikana Diacorilla teettämissämme työterveys- ja työhyvinvoin-tiselvityksissä. Selvitysten tulokset olivat rohkaisevia ja osoittivat, että henkilöstöllä oli hyvä työvire ja työpai-kalla oli positiivinen ja toisia tukeva yhteishenki.

Vuoden aikana teimme tiivisti töitä myös organisaation rakenteiden selkeyttämiseksi. Yksiköiden johtajien eli esinaisten roolia oman toimialueensa asiantuntijoina ja tiiminvetäjinä vahvistettiin. Osana rakenteiden sel-keyttämistä liiton säännöt päivitettiin ja tarkensimme

rooliamme jäsenjärjestöjen yhteenliittymänä. Kerto-musvuonna toiminnassamme oli mukana 11 maahan-muuttaja- ja monikulttuurista työtä tekevää järjestöä. Laitoimme alulle jäsenjärjestötoiminnan uudistamisen, jonka hedelmiä korjataan tulevana vuonna. Tarkoituk-sena on tarkemmin kartoittaa jäsenistön tarpeita ja sen mukaan kehittää ja aktivoida yhteistyötä.

Rakenteita vahvistettiin myös hankkimalla uusia säh-köisiä järjestelmiä taloushallinnon, asiakastyön ja koko toiminnan seurannan tueksi. Sähköisillä työkaluilla voidaan sujuvoittaa ja tehostaa työprosesseja ja ennen muuta niistä saadaan uusia työkaluja työn dokumen-tointiin ja toiminnan tulosten näkyväksi tekemiseen. Järjestöömme on vuosien aikana kertynyt iso määrä osaamista ja tietoa ja tulevaisuuden tavoitteena on-kin avata tätä aarrearkkua paremmin niin toiminnan rahoittajille kuin sidosryhmille. Tätä tarkoitusta varten käynnistimme vuoden aikana myös viestinnän kehittä-mistyön: avasimme blogin, aktivoiduimme sosiaalisessa mediassa ja kerroimme toiminnastamme niin tiedottein kuin antamalla haastatteluja medialle.

Vuosi muistutti meitä kohderyhmän tarpeesta nou-sevan järjestölähtöisen toiminnan merkityksestä. Kun

Monika-Naiset liitto ry:n vuosi 2013

Monika-Naiset liitto ry:n vt.toiminnanjohtaja Jenni Tuominen

5

peruspalveluissa on kiire, organisaatiot uudistuvat ja palvelut sähköistyvät, tarvitaan paikkoja, joissa sosiaali-työtä tehdään kiireettä ja kasvotusten. Sellainen toimija me tahdomme olla jatkossakin, lähellä ihmisiä ja heidän arkeaan. Asiakaskunta tuli yli 60 eri maasta ja joukkoon mahtui niin vakavan väkivallan uhan, mielenterveyson-gelmien, pitkäaikaistyöttömyyden kuin luku- ja kirjoi-tustaidottomuuden vaikeuksien kanssa painiskelevia naisia. Työn moninaisuus haastaa meitä kehittymään jatkuvasti.

Vuoteen mahtui isoja työvoittoja: Turvakoti Mona siirtyy vuoden 2014 alusta Helsingin kaupungin järjestöavus-tuksen piiriin. Muutos helpottaa toiminnan pitkäjänteis-tä suunnittelua - vaikka seuraava vuosi saattaakin tuoda jälleen uusia muutoksia turvakotitoiminnan siirtyessä kunnilta valtion rahoittamaksi. Myös MoniNaisten Talo -toiminta sai vakiintuneemman rahoituspohjan, kun RAY myönsi sille Ak-avustuksen Helsinkiin. Työvoittoon ei kuitenkaan ylletty Kemissä, jonne emme onnistuneet saamaan jatkorahoitusta alueelliseen työhömme. Tule-va vuosi näyttää, miten toiminnan pohjoisessa nyt jär-jestämme.

Kiitän toiminnan rahoittajia ja hyviä yhteistyökumppa-neitamme, joiden kanssa oli ilo tehdä työtä yhteisten asioiden äärellä. Erityisen kiitoksen ansaitsee aktiivinen hallituksemme ja monien muutosten ja paineiden kes-kellä työtään rauhallisesti ja ammattitaitoisesti tehnyt henkilöstö. Tästä on hyvä jatkaa yhteistä matkaa tuleviin vuosiin.

Jenni Tuominen

Monika-Naiset liitto ry:n vt. toiminnanjohtaja

Kuva: Yksi vuoden koho-kohta oli toukokuussa kun Monika-Naiset liitto ry sai Vuoden Kristiina 2013 -pal-kinnon pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta feministisestä työstä maahanmuuttajanais-ten aseman parantamiseksi Suomessa.

Kuva: Naisten Koulu -projek-tissa Helsingin kaupungin suomenkielisen työväeno-piston suomen kielen opet-taja jalkautui MoniNaisten Talolle.

Kuva: Viranomaisyhteistyötä - Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävän toimin-nan poliisit tutustumassa työhömme.

6

Kuva: MoniNaisten Talolla järjestettiin monikulttuu-rinen liikunta- ja terveys-tapahtuma Terve Nainen! yhteistyössä Monaliiku ry:n, SPR:n ja Helsingin kaupun-gin liikuntaviraston kanssa kesäkuussa.

7

8

Puheenjohtajan terveisiä

Vuosi 2013 oli kasvun ja kehittymisen aikaa Monika-Naiset liitossa. Huolimatta talouden haasteista pys-tyimme palvelemaan asiakaskuntaa laadukkaasti ja toimimaan asiantuntijoina maahanmuuttajanaisten asemaa koskevissa kysymyksissä.

Kehityimme ja vahvistuimme kirkastamalla ydintehtäväämme, joka on väkivaltaa kokeneiden maahan-muuttajanaisten auttaminen. Tätä työtä tuemme kotouttavalla toiminnalla. Työn substanssi on haastavaa ja arkinen auttamistyö usein raskasta. Tästä syystä työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja työssä jaksamiseen panostaminen olivatkin tärkeitä teemoja koko vuoden ajan.

Hallituksen puheenjohtajana haluan kiittää Monika-Naiset liiton työntekijöitä arvokkaasta työstään maa-hanmuuttajanaisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämiseksi. Olen kokenut suurta iloa olla mukana työs-sä sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa maahanmuuttajanaisten ääni kuuluu.

Nasima Razmyar

Yleistä

Hallituksen puheenjohtaja Nasima Razmyar

Hallitus

Liiton hallituksessa vuonna 2013 toimivat puheenjohta-ja Nasima Razmyar, varapuheenjohtaja Merja-Hannele Vuohelainen sekä jäseninä Jukka Mäki, Tuija Kaasa-lainen, Mania Alkhatib, Anna-Vohlonen-Cordóva, Veli Hukkanen ja Kaisla Löyttyjärvi. Hallituksen esittelijänä toimi vt. toiminnanjohtaja Jenni Tuominen ja sihteerinä Anastasija Kamali. Hallitus kokoontui toimintavuonna yhteensä seitsemän kertaa. Lisäksi järjestettiin kaksi sääntömääräistä vuosikokousta.

Liiton jäsenistö

Liiton jäsenkunnan muodosti yhteensä 11 jäsenjärjes-töä ja noin 100 henkilöjäsentä. Jäsenjärjestöt olivat:

• Amucorf ry

• Empowerment of African Women

• Irakin Naisten Yhdistys ry

• Mimosa ry

• Monaliiku ry

• Non-Residential Nepali Association

• Omega ry

• Suomen Kiinalaisten Allianssi SKA ry

• Suomi-Syyria Ystävyysseura ry

• Wadajir ry

Lisäksi kannatusjäseneksi liittyi Svenska Kvinnoför-bundet i Sörnäs.

Vuoden aikana uudistettiin jäsenjärjestöstrategiaa ja jäsenrekisteriä päivitettiin. Sääntöuudistuksessa jäsenjärjestöjen rooli kirkastui. Uusien sääntöjen mu-kaan liitto toimii jäsenyhdistystensä yhdyselimenä ja kehittää yhteistoiminnan muotoja maahanmuuttaja-taustaisten naisten aseman parantamiseksi ja heidän edustamiensa järjestöjen tukemiseksi.

Useimmat liiton jäsenjärjestöt ovat pieniä, vapaaeh-toispohjalta toimivia yhdistyksiä. Monet kaipaavat tukea toimintansa kehittämiseen. Lisäksi maahan-muuttajanaisten aseman ja maahanmuuttajayhteisö-jen arjen esille tuominen on koettu tärkeäksi yhtei-seksi tavoitteeksi. Jäsenjärjestöt toimivat usein siltoina oman etnisen ryhmänsä ja jäsenistönsä luokse. Jäsen-järjestöyhteistyössä on tiedotettu liiton tarjoamista palveluista ja siten tuettu jäsenyhdistysten toimintaa. Vuoden aikana etsittiin uusia tapoja jäsenjärjestöjen tukemiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi ja tiiviimpi yh-teistyö käynnistyykin vuoden 2014 alussa.

9

Toimintayksiköt

Monika-Naiset liitto ry:n toimintaa toteutettiin vuonna 2013 neljän toiminnallisen yksikön alla: ydintoimintaa eli väkivallan uhrien tuki- ja auttamistyötä tehtiin Voi-mavarakeskus Monikassa ja Turvakoti Monassa ja kotout-tavaa työtä MoniNaisten Talossa, jonka osana toimivat myös Osaavat naiset- ja Naisten Koulu -projektit. Talou-den, kehittämisen ja viestinnän toiminnot sijoittuivat hallintoyksikköön.

Tilat

Liiton keskustoimisto sijaitsi Helsingissä ja aluetyötä tehtiin Vantaalla, Mikkelissä ja Kemissä. Kertomusvuo-den aikana sekä hallinnon yksikkö että MoniNaisten Talo -toiminta muuttivat Helsingin Kinaporinkadun kiinteistössä pienempiin tiloihin. Kertomusvuotta var-jostivat tiloissa ilmenneet sisäilmaongelmat. Niiden takia Kinaporinkadun tilat irtisanottiin marraskuussa ja käynnistettiin uusien tilojen etsiminen.

Henkilöstö

Liitto työllisti vuoden aikana keskimäärin 31 työntekijää, joista 22 kokoaikaista ja yhdeksän osa-aikaista. Liitto tarjosi aktiivisesti työelämävalmennus- ja työharjoitte-lupaikkoja: työelämävalmennuksessa oli kahdeksan ja työharjoittelijoita 24. Henkilöstö oli monikulttuurista ja sen ansiosta asiakastyötä pystyttiin tekemään useilla eri kielillä.

Työhyvinvointi ja työsuojelutoiminta

Työterveyden palvelut ostettiin pääkaupunkiseudulla Diacorista, Mikkelissä Terveystalosta ja Kemissä Kemin työterveysasemalta. Henkilöstön työnohjaus järjestet-tiin Sosionovan ja Marko Lumberg TMI:n kanssa. Kemis-sä työnohjausta järjesti TMI Sinikka Hilmola ja Mikkelissä Kriisikeskus.

Keväällä toteutettiin Työterveys- ja työhyvinvointikyse-lyt koko henkilöstölle. Tulokset olivat hyvät ja monelta osin Suomen keskiarvoa paremmat. Erityisesti työhyvin-voinnin osalta oli tapahtunut näkyvää kehitystä viime vuoteen verrattuna. Tulokset osoittivat, että koemme työn iloa ja yhteistyö työpaikalla toimii.

Työsuojelutoimikuntaan kuuluivat työsuojeluvaltuutet-tu Anastasija Kamali, Bassma Chaoki, Ljudmila Putkinen, Jekaterina Tanttu, Erika Vassiljeva, Venla Vuohelainen ja Ljudmila Putkinen. Työsuojelutoimintaa johti vt. toi-minnanjohtaja Jenni Tuominen. Tärkeä osa henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämistä olivat yhteiset kokoontu-miset ja virkistäytymiset.

Henkilöstön koulutus

Henkilökunta osallistui vuoden aikana useisiin oman toimialueen koulutuksiin, joissa ylläpidettiin ja syven-nettiin tieto-taitoa. Yhteisiä sisäisiä koulutuksia järjes-tettiin kaksi: Syrjinnästä ja ihmiskaupasta (2.9.2013, kouluttajana Vähemmistövaltuutetun toimisto) ja Maa-hanmuuton ajankohtaisista kysymyksistä (16.9.2013, kouluttajana Maahanmuuttovirasto).

Kuva: Monika-Naiset liitto ry:n henkilöstön kehittämis-päivää vietettiin elokuussa Villingin saarella.

10

Toiminnan rahoitus

Liiton toimintaa vuonna 2013 rahoittivat:

Raha-automaattiyhdistys :

• Yleisavustus järjestön valtakunnalliseen toimin- taan• Ak-avustus Voimavarakeskus Monikan toimintaan • C-avustus MoniNaisten Talo –konseptin alueellis- tamiseen • C-avustus Salaisessa osoitteessa toimivan turvako- tiverkoston kehittämiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriö:

• Yleisavustus järjestön valtakunnalliseen toimin- taan • Erityisavustus MoniNaisten Talon kerhotoimintaan

Helsingin kaupunki:

• Sosiaali- ja terveyslautakunta: MoniNaisten Talon ja Voimavarakeskuksen toimintakuluihin • Henkilöstökeskus: tukihenkilökoulutuksen järjes- tämiseen • Helsingin kaupungin maahanmuutto-osasto neu- vottelukunta: sähköisen työkalun hankkimiseen

Muut kaupungit:

• Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta: Voimavarakeskus Monikan aluetyöhön• Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta: Voimavarakeskus Monikan aluetyöhön• Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta: MoniNaisten Talon aluetyöhön

Muut avustukset / lahjoitukset:

• Uudenmaan ELY-keskus: Osaavat naiset -projektin toimintakuluihin • Opetushallitus: Naisten Koulu -projektin toiminta kuluihin • Lions Helsinki Cosmopolitan: Naisten Koulu -pro-

jektin toimintakuluihin • Stiftelsen 7:nde Mars Fonden: MoniNaisten Talon lapsityöhön• Zonta Club of Helsinki IV: lahjoitus järjestön toi- mintaan

EU-rahoitus:

• EU ISEC-ohjelma: STOP Traffick!, ihmiskaupan uhri- en tarjoamien seksipalvelujen kysynnän vähentä- miseksi• EU Daphne-ohjelma: Speak Out!, naisiin kohdistu- van väkivallan vähentämiseen• EU Grundtvig-ohjelma: Forward, maahanmuutta- ja naisten työllistymisen tukemiseen

Kehittämisalueet: sähköiset järjestelmät, viestinnän kehittäminen

Vuoden yhtenä tavoitteena oli kehittää toiminnan säh-köistä seurantaa. Tätä kehittämistyötä tehtiin Tulokset näkyviksi! -projektissa.

Järjestelmiä kilpailutettiin ja vertailtiin huolellisesti. Alun perin haettiin järjestelmää, joka tukisi sekä asiakas-tiedon keräämistä että viestintää, mutta mikään järjes-telmä ei yksinään pystynyt palvelemaan koko tavoitetta. Sosiaalialalle räätälöity Sofia CRM –ohjelmisto hankittiin vuoden lopussa. Siirtyminen sähköiseen asiakastieto-järjestelmään paitsi helpottaa asiakastyötä, myös tekee tilastoinnista järjestelmällisempää. Tämän kehittämis-työn hedelmiä poimitaan ensi vuoden tilastoinnissa, kun suuria asiakasmääriä ja heihin liittyviä tietoja ei tar-vitse enää laskea käsin. Viestinnän sähköisten työkalu-jen hankinta sai siirtyä seuraavalle vuodelle.

Lisäksi vuoden aikana hankittiin ohjelmisto taloushallin-non seurannan tueksi sekä työajan seurannan ohjelmis-to Turvakoti Monassa.

Kuva: Kemin MoniNaisten Talon aluekoordinaattori Viktoria Karvonen puhu-massa MoniNaisten Talo alueilla -projektin päätösse-minaarissa lokakuussa.

11

Kuva: Uudet tukihenkilöt 2013 yhteiskuvassa kou-luttaja Nadja Anttosen ja vt. toiminnanjohtaja Jenni Tuomisen kanssa

Vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoistoiminta oli aktiivista. Vapaaehtoiset vetivät ryhmiä MoniNaisten Talolla ja toimivat asiointiapuna ja tukihenkilöinä väkivaltatyön yksiköissä. Aktiivisia va-paaehtoisia oli 60. Uusia vapaaehtoisia rekrytoitiin Anna aikaa –messuilta ja Maailma kylässä –tapahtumista, uu-sien vapaaehtoisten infotilaisuuksia järjestettiin kaksi, 19.2. ja 28.5.

Tukihenkilökoulutus järjestettiin 17.9-19.11. 40 tuntia laajan tukihenkilökoulutuksen kouluttajina toimi sekä Monika-Naiset liiton omia että vierailevia asiantuntijoi-ta. Koulutuspalaute oli erittäin positiivista ja osallistujat kokivat saaneensa erinomaiset valmiudet vaativaan va-paaehtoistyöhön väkivaltaa kokeneen maahanmuutta-janaisen tukihenkilönä.

Tukiasumistoiminta

Monika-Naiset liitto tarjoaa tuettua asumista turvako-tijakson jälkeen. Tukiasumistoimintaa koordinoi Voi-mavarakeskus. Vuonna 2013 liitolla oli käytössään 19 tukiasuntoa. Asunnot omistaa Y-säätiö ja liitto toimii nii-den jälleenvuokraajana. Tukiasumistoiminnasta vastaa tukiasumistoiminnan koordinaattori ja häntä avustavat koulutetut tukihenkilöt.

Tuetun asumisen tärkein kohderyhmä ovat maahan-muuttajanaiset ja heidän lapsensa, jotka tarvitsevat apua ja tukea arjesta selviytymisessä ja psykososiaalista tukea. Asiakkaille tarjotaan tukea ja apua mahdollisuuk-sien mukaan heidän omalla äidinkielellään.

Yksilökohtaista palvelusuunnitelmaa tehdään yhteis-työssä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa kootaan monia-lainen työryhmä, jossa ovat mukana sosiaalityöntekijä, lastensuojelu, neuvola ja muut apua tarjoavat tahot.

Kuva: Englannin kielen kerho MoniNaisten Talolla

12

Järjestöjen välistä yhteistyötä tehtiin aktiivisesti osallis-tumalla järjestökumppaneiden ohjaus- ja johtoryhmiin ja olemalla mukana verkostoissa. Yhteistyötä tiivistettiin keskinäisillä tapaamisilla ja yhteisillä aiesopimuksilla. Järjestöverkostoja ja yhteistyökumppaneita jäsenjärjes-töjen lisäksi olivat:

• Amnesty Suomen Osasto

• Demarinaiset

• Diakonia-ammattikorkeakoulu

• Emmaus ry

• Ensi-ja turvakotien liitto ry

• Exit ry

• Familia Club ry

• Fida Lähetystori

• Helsingin Tulkkikeskus

• Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä/ Joutsenon vastaanottokeskus

• Ihmisoikeusliitto ry

• IIRIS PRO

• Kalliolan Nuoret ry

• Kehitysyhteistyön Palvelukeskus

• Kemin kaupungin Silmu -hanke

• Kemin kriisikeskus Turvapoiju ry

• Kriminaalihuollon tukisäätiö

• Kohtaamispaikka Myyrinki

• Laurea AMK

• Lions Helsinki Cosmopolitan

• Lyömätön Linja Espoossa ry / Miehen Linja

• Marttaliitto ry

• Metropolia AMK

• Mikkelin kaupungin maahanmuuttotoimisto

• Mikkelin seudun maahanmuuttajatyön tuki Mimosa ry

• MoniHeli ry

• Naisasialiitto Unioni

• Naisjärjestöjen Keskusliitto

• Naisten Linja ry

• Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus

• Pääkaupunkiseudun turvakoti ry

• Poliisiammattikorkeakoulu

• Pro-tukipiste

• Raiskauskriisikeskus Tukinainen ry

• Rikosuhripäivystys

• Sininauhasäätiö

• SOL Palvelut Oy

• Sovinto ry

• Suomen Kuntaliitto

• Suomen Mielenterveysseura ry

• Suomen Pakolaisapu ry

• Suomen Pakolaisneuvonta ry

• Suomen Punainen Risti

• Väestöliitto ry

• Vähemmistövaltuutetun toimisto / Kansallinen ihmiskaupparaportoija

• Vantaan aikuisopisto

• Viola Väkivallasta vapaaksi ry

• Y-säätiö

• Zonta Club of Helsinki IV

Yhteistyökumppanit

13

Vaikuttamis- ja asiantuntijatyö

Liitto teki kertomusvuoden aikana aktiivisesti vaikut-tamistyötä sekä maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaan väkivaltaan että etniseen yhdenvertaisuuteen ja kotou-tumiseen liittyvissä kysymyksissä. Työtä tehtiin osallis-tumalla asiantuntijatyöryhmiin, antamalla lausuntoja ja asiantuntijahaastatteluja. Erityisesti esille nostettiin väkivallan uhrien palveluiden ja erityisesti turvakotitoi-minnan rahoitus, ihmiskaupan uhrien parissa tehtävän auttamistyön lainsäädännön ja auttamisverkoston ke-hittäminen sekä pakkoavioliittojen kriminalisointi osa-na Istanbulin sopimuksen ratifiointia.

Työryhmät

• Osallisena Suomessa kehittämisryhmä (Työ- ja elinkeinoministeriö)

• Tane Sukupuoli ja valta –jaosto (Sosiaali- ja terveysministeriö)

• Etnisten suhteiden neuvottelukunnan työjaosto (Sisäasiainministeriö)

• Uhripoliittinen työryhmä (Oikeusministeriö)

• Ihmiskaupan uhreja koskevan lainsäädännön kehittämistä selvittävä ryhmä (Sisäministeriö)

• Marak - moniammatillinen riskinarviointi (THL) asiantuntijaryhmä

• Miehen Linjan kehittämisryhmä (Lyömätön linja Es- poossa ry)

• Arki Sujuvaksi (Marttaliitto ry)

• Lähisuhdeväkivallan sovittelun yhteistyö-, kehittämis- ja koordinointityöryhmä (Helsingin sovittelutoiminta)

• Jenginuoret -hankkeen ohjausryhmä (Kriminaalihuollon tukisäätiö)

• Jade–projektin ohjausryhmä (Kantti ry)

• Järjestöjen työryhmä Istanbulin sopimuksen ratifioimiseksi (Amnesty Suomen osasto)

• Joku Raja työvaliokunta (Amnesty Suomen Osasto)

• Paperittomat - verkosto (Pakolaisneuvuonta ry)

• Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio (Nytkis ry)

• Monikulttuurisen Tyttötyön asiantuntijaryhmä (Tyttöjen Talo)

• Sopu-hankkeen ohjausryhmä (Kalliolan Nuoret)

• Ihmiskauppatyön verkosto (Pro-tukipiste)

• Siirtolaisuus- ja kehitystyöryhmä (Kehys ry)

Kansainvälistä vaikuttamisyhteistyötä tehtiin toimi-malla jäsenenä European Network for Migrant Women ENOMW -verkoston (EWL) Suomen edustajana sekä vaihtamalla kokemuksia ja asiantuntijatietoa kansain-välisten toimijoiden kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin myös osallistumalla EU-projekteihin (s. 28-2).

Kuva: Macaon hallituksen Women’s Commision tutustui Monika-Naiset liiton toimintaan toukokuussa

14

Liitto antoi kertomusvuonna yhteensä kuusi lausuntoa:

• Maahanmuuton tulevaisuus 15.3.2013 (Sisäasiainministeriölle)

• Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskeva luonnos hallituksen esitykseksi 24.5.2013 (Oikeusministeriölle)

• Lausunto ihmiskaupan uhrien auttamisesta 28.10.2013 / Greta (Etnolle)

• Lausunto hallituksen tasa-arvo-ohjelman väliraporttiluonnoksesta 23.10.2013 (Sosiaali- ja terveysministeriölle)

• EN yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta 7.11.2013 (Sisäasiainministeriölle)

• Eriävä mielipide Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimuksen ratifiointia käsittelevän työryhmän mietintöön (Ulkoasiainmi- nisteriölle 27.3.2013)

Viestintä ja medianäkyvyys

Liitto näkyi vuoden aikana mediassa hyvin ja positiivi-sesti. Yhteensä uutisia oli 20. Lisäksi annettiin kuusi tie-dotetta. Toimittajat olivat aktiivisesti yhteydessä liittoon ja pyysivät neuvoja maahanmuuttajataustaisten haas-teltavien etsimisessä.

Viestinnän kehittäminen oli vuoden 2013 tärkeä tavoi-te. Vuoden aikana aktivoiduttiin sosiaalisessa mediassa: Monika-Naiset liitto ry:n blogi avattiin ja Facebook-viestintää tehostettiin. Blogitekstejä vuoden aikana jul-kaistiin yhteensä 10. Facebook-tykkääjien määrä kasvoi noin 300:sta liki 600 tykkääjään.

Blogissa julkaistiin seuraavat tekstit:

• Osaavia naisia työnhaussa

• MoniNaisten Talon Naisia - haastattelussa Lethi Thana

• MoniNaisten Talon Naisia - haastattelussa Nahid Mahbub

• MoniNaisten Talot - kotoutumista käytännössä

• MoniNaisten Talot - haastattelussa Kokoh Okon

• Toiminnan voimaa MoniNaisten Talolla - toimintaterapeuttiopiskelijan kokemuksia maahanmuuttajatyössä

• Kysynnän vähentämisen kautta tuloksiin seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvan ihmiskaupan vastaisessa työssä

• Osaavat naiset -hankkeen syysterveiset: tukea työnhakuun tarvitaan

• Pakkoavioliittojen torjumiseksi tarvitaan lainsäädännön muutosta ja matalan kynnyksen palveluja

• Lämminhenkistä perhetoimintaa Kemin MoniNaisten Talon äiti-lapsikerhossa

Viestintää kehitettiin myös liiton esitteitä uudistamalla. Osaavat naiset –projektille suunniteltiin Palkkaa Osaava nainen! -postikorttikampanja. EU-projekteista tuotettiin kaksi julkaisua: Speak Out! Opas väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten itseapuryhmien vetäjille; toimi-tus Jekaterina Tanttu, Natalie Gerbert ja Pirjo Sohlo sekä Forward-projektista käsikirja ja työkalut ammattilais-käyttöön, toimitus Suomessa Kirsi Moilanen, Pirjo Sohlo ja Heidi Hirvonen.

Kuva: Osaavat naiset -projektikoordinaattori Heidi Hirvonen TE-keskuksessa järjestetyssä hankeinfossa

15

Seminaarit ja puheenvuorot tilaisuuksissa

Kertomusvuonna järjestettiin aktiivisesti tilaisuuksia ja seminaareja ja pidettiin puheenvuoroja niin kotimaas-sa kuin ulkomailla. Monika-Naiset liitosta myös käytiin aktiivisesti kouluttamassa mm. Poliisiammattikorkea-koulussa ja sosiaalialan oppilaitoksissa sekä yliopistois-sa. Myös viranomaiskoulutuksia järjestettiin. Koulutta-massa käytiin yhteensä 35 kertaa.

Järjestetyt seminaarit

• Speak Out! -projektin päätösseminaari 29.1.

• Speak Out! –projektin tutkijaseminaari 26.2.

• Speak Out! –projektin oppaan ja projektiraportin julkaisemiseen liittyvää pienoisseminaari 23.5.

• Paneelikeskustelu maahanmuuttajanaisten työllisyydestä 20.4.

• MoniNaisten Talo –projektin loppuseminaari 24.10.

• Forward-projektin kansallinen seminaari 28.10.

• Yhteistyöseminaari Zonta - Kuinka tukea väkivaltaa kohdannutta lasta? 20.11.

• Salos-projektin loppuseminaari 12.12.

Puheenvuorot seminaareissa ja tilaisuuk-sissa

• Speak Out! -seminaari 29.1.

• Zonta-naisten seminaari 9.4.

• Forward-kumppanikokous 16.-17.4.

• Osallisena Suomessa -työpaja 19.4.

• Luento naisiin kohdistuvasta väkivallasta Pietarissa 26.-27.4.

• DIAK:n Kun ihminen on kaupan -seminaari 24.5.

• Mitä uutta Istanbulin sopimus tuo mukanaan? 27.5.

• Forward-projektin kumppanikokous Vilnassa 16- 17.9.

• KD-naisten seminaari ihmiskaupasta 5.10.

• Mitä ostaa seksinostaja? -seminaari 29.10.

• Feministifoorumi 2.11.

• Forward-projektin loppukonferenssi Roomassa 29.11.

• Forward–kumppanikokous ja loppukonferenssi Roomassa 27.-29.11.

• Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunta 9.12.

Osallistuminen messuihin

• Anna aikaa -tapahtuma 7.2.

• Sosiaalifoorumi 20.4.

• Järjestöfoorum 29.5.

• Maailma kylässä 25-26.5.

Kansainvälinen vierailut

• UM egyptiläisten viranomaisten vierailu 15.3.

• Zofia Baldyga Foundation for Development Beyond Borders 17.5.

• Franca Bimbi Padovan yliopisto, Italia 22.5.

• IOM Moldova 27.9.

• CBSS ihmiskauppatyöryhmän vierailu 9.10.

• Puolalaiset naiskansanedustajat 4.12.

Palkinnot ja huomionosoitukset

• Vuoden Kristiina -palkinto Helsingin yliopiston suku - puolentutkimuksen oppiaineelta 21.5.

• Työn Sankari -palkinto Turvakoti Mona / Ljudmila Kettunen Kulttuurikeskus Caisalta ja Moniheli ry:ltä 8.3.

• Osallistuttiin Tasavallan presidentin isännöimälle illalliselle Norjan kruununprinssi Haakonin vierailun kunniaksi 22.10.

16

Voimavarakeskus tarjoaa matalan kynnyksen kriisiapua ja ohjaus- ja neuvontapalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsiperheille sekä toimii osaamiskeskuksena viranomaisille ja sidosryhmille.

Kohderyhmä: pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneet maahanmuuttajanaiset lapsineen, tappouhkaukset, vainoaminen, pakkoavioliitto, kunniaan liittyvä väkivalta ja ihmiskauppa.

V. 2013 yhteensä 587 asiakasta, jotka olivat kotoisin 61 eri maasta.

Auttavaan puhelimeen (24/7, valtakunnallinen) tuli yhteensä 1 441 soittoa asiakkaalta, viranomaisyhteydenottoja oli 346.

Voimavarakeskus Monika

Voimavarakeskuksen vuosi 2013

Kulunut vuosi Voimavarakeskuksessa oli työntäyteinen. Matalan kynnyksen palveluja väkivaltaa kokeneille maa-hanmuuttajataustaisille naisille ja heidän lapsilleen tar-jottiin kahdella paikkakunnalla, Helsingissä ja Vantaalla. Akuuttikriisiavun lisäksi Voimavarakeskuksessa tarjottiin sekä pitkäaikaista yksilötukea ja mahdollisuutta osallis-tua vertaistukiryhmään eri kielillä. Lisäksi Voimavarakes-kus koordinoi liiton tukiasumistoimintaa.

Apua tarvitsevat naiset ovat löytäneet Voimavarakeskuk-sen palvelut hyvin. Yhteydenottoja tulee ympäri Suomea ja joitakin myös ulkomailta. Merkittävä muutos tapahtui-kin yhteydenottojen muodossa; sähköisten yhteydenot-tojen määrä moninkertaistui edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 2013 jopa 96 naista asioi sähköpostin kautta. Tämä asettaa uudenlaisia tarpeita kehittää sähköisiä palveluja ja mahdollisuutta asioida verkossa, esimerkiksi chatin kautta. Näin pystyisimme paremmin tavoittamaan apua tarvitsevia naisia kaikkialla Suomessa.

Asiakaskunta oli hyvin monikulttuurinen, asiakkaat oli-vat kotoisin yhteensä 61 eri maasta. Henkilöstön laajalle kieliosaamiselle oli siis tarvetta. Vuoden aikana saimme kieliresurssiin helpotusta, kun sovimme uudesta yhteis-työmuodosta Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Jatkossa tulkkiopiskelijat tekevät opetukseen kuuluvat tulkkaustunnit Voimavarakeskuksessa.

Voimavarakeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert

ASIAKKAIDEN IKÄJAKAUMA

ASIAKKAIDEN LAPSET

17

Yhteydenoton syy Määrä

Eroasiat 154

Fyysinen väkivalta 272

Henkinen ja sanallinen väkivalta 358

Huoltajuuskiista 97

Ihmiskauppa tai sen epäily 26

Kunniaan liittyvä väkivalta tai sen uhka 40

Lapsikaappaus tai sen uhka 11

Lastensuojeluasia 130

Lähestymiskielto 39

Maahanmuutto-/ oleskelulupa-asiat 117

Mielenterveysasia 127

Pakkoavioliitto tai sen uhka 16

Rikosasia vireillä 105

Seksuaalinen väkivalta 48

Taloudellinen väkivalta 94

Tappouhkaus 41

Väkivallalla uhkaaminen 141

Lapseen kohdistuva väkivalta 72

Muut asiat 414

Maahanmuuttajataustaisten väkivaltaa kokeneiden nais-ten auttaminen on monella tavalla haasteellista ja työ asettaa jatkuvasti uusia vaatimuksia henkilöstön osaa-miselle. Vuoden aikana yksi erityinen huolenaihe oli ala-ikäisten ja nuorten tyttöjen joutuminen pakkoavioliitoon. Vuositasolla Voimavarakeskuksessa tulee esille noin 20 pakkoavioliitoihin liittyvää tapausta, ja määrä on kasva-massa.

Näemme erittäin tärkeänä, että myös Suomessa ongel-maan kiinnitetään huomiota. Nostimme pakkoavioliittoi-hin liittyviä haasteita esille ulkoasiainministeriön koordi-noimassa CAHVIO–työryhmässä, joka selvitti Istanbulin sopimuksen ratifioinnin reunaehtoja Suomessa. Nykyinen lainsäädäntö ei mielestämme ole riittävä, mikä tekee pak-koavioliittotilanteisiin puuttumisesta erittäin vaikeaa. Tällä hetkellä Suomessa ei myöskään ole asianmukaista ohjeis-tusta eikä tarvittavaa osaamista tunnistaa ja tukea nuoria pakkoavioliittotilanteissa. Mm. lastensuojelun työntekijät, opettajat ja koulukuraattorit ovat meihin yhteydessä ja pyytävät neuvoja miten toimia tilanteissa, joissa tyttö ker-too pakkoavioliiton uhasta. Aiheesta annettiin myös lukui-sia haastatteluja medialle.

Voimavarakeskuksen asiantuntijuus ihmiskaupan uhrien auttamisessa on huomattu laajalti. Tämä näkyi vuoden aikana mm. viranomaisten konsultaatiopyyntöjen lisään-tymisessä ja monenlaisissa aiheeseen liittyvissä luennoin-ti- ja haastattelupyynnöissä. Käytännön työstä kertynyttä osaamista ihmiskauppaan liittyen levitettiin aktiivisesti myös työryhmissä. Olimme mukana järjestöedustajana esimerkiksi sisäasiainministeriön koordinoimassa Ihmis-kaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön kehit-tämisen työryhmässä.

Kertomusvuonna Voimavarakeskuksessa oli 26 tapausta, jossa oli viitteitä ihmiskauppaan tai lähirikoksiin. Vaikka ihmiskaupan uhrien tunnistamis- ja auttamistyöstä on tullut kiinteä osa Voimavarakeskuksen toimintaa, ei siihen edelleenkään ole korvamerkittyä resurssia budjetissam-me. Uhrien tunnistamis- ja auttamistyö on erittäin vaati-vaa ja työ sitoo helposti merkittäviä henkilöstöresursseja. Tulevana vuonna on edelleen vaikutettava päättäjiin ja rahoittajiin ihmiskaupan uhrien auttamistyön resursoimi-seksi.

Natalie Gerbert

Voimavarakeskus Monikan johtaja

Voimavarakeskuksen tilastot v. 2013

18

Vuonna 2004 perustettu Turvakoti Mona on tarkoitettu väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville maahanmuuttajanaisille ja -lapsille. Se on ainoa Suomessa toimiva turvakoti, jonka osoitetta ei turvallisuussyistä ole julkisesti ilmoitettu. Turvakodin henkilöstö on monikulttuurinen ja asiakkaita palvellaan useilla eri kielillä.

Turvakoti Monan täyttöaste vuonna 2013 oli 95 %. Turvakodissa oli kertomusvuonna asiakkaana 82 naista ja 74 lasta.

Turvakoti Mona

Turvakoti Monan vuosi

Turvakoti Monan vuosi oli vaihteleva ja tapahtumarikas. Suuri muutos tapahtui loppuvuodesta, jolloin haettiin järjestöavustusta Helsingin kaupungilta. Elettiin jännit-täviä aikoja, ja loppuvuodesta tulikin myönteinen pää-tös: toiminta helsinkiläisten osalta jatkuisi seuraavana vuonna ilman edellytystä maksusitoumuksesta.

Vuoden 2013 yksi suurimpia ilonaiheita oli median kas-vava kiinnostus Turvakoti Monaa kohtaan. Tämän taus-talla oli A-studion tekemä haastattelu, jossa turvakodin asiakas kertoi omista kokemuksistaan ensimmäistä ker-taa julkisuuteen. Samassa yhteydessä kerrottiin turvako-din toiminnasta, turvakodin tunnettuus ympäri Suomea parani hetkessä. Vuonna 2013 turvakodissa olikin paljon viranomaisvierailuja niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

Vuoden 2013 kohokohtia olivat myös Turvakoti Mo-nan työlle annetut tunnustuspalkinnot. Keväällä 2013 Monika-Naiset liitto sai Vuoden Kristiina –palkinnon, jossa Turvakoti Mona erityisesti mainittiin, lisäksi Caisan Naistenpäiväjuhlassa sain Työn sankari –tunnustuspal-kinnon.

Turvakoti Monaan ohjautui entistä enemmän lapsiper-heitä, tavoite hyödyntää perhetyöhön soveltuvia tiloja ja henkilöstön osaamista toteutui. Lisäksi jatkui globaali

Turvakoti Monan johtaja Ljudmila Kettunen

19

trendi: viime vuoden asiakkailla oli peräti 32 lähtömaa-ta. Haasteita asiakastyössä riitti myös monimutkaisissa asiakastyön prosesseissa kuten ihmiskaupassa. Tällais-ten tilanteiden selvittäminen vaatii henkilökunnalta jat-kuvaa osaamisen kehittämistä: pitää tietää kuinka ei va-hingoita haavoittuvaisessa tilanteessa olevaa asiakasta.

Vapaaehtoistoiminta oli erittäin aktiivista: 16 vapaaeh-toista järjestivät asiakkaille toiminnallisia aktiviteetteja ja toimivat asiointiapuna. Erityinen ilonaihe oli vapaa-ehtoisten itse keksimä toiminnallinen unelmakerho, jos-sa luodaan kriisissä oleville naisille unelmoinnin aiheita ja autetaan suuntaamaan hyvään tulevaisuuteen. Myös suomen kielen ryhmä oli vapaaehtoisten vetämä ja erit-täin suosittu.

Vuotta leimasi turvakotitoiminnan kehittämistyö. SA-LOS-projektissa kehitettiin turvakotiverkosto, jonka kautta yhteistyö toisten turvakotien kanssa on helpot-tunut. Vuonna 2013 julkaistiin myös odotetut turvako-tien laatukriteerit, joita Turvakoti Mona on ollut mukana kehittämässä.

Tästä on hyvä jatkaa Turvakoti Monan 10-vuotisjuhla-vuoteen!

Ljudmila Kettunen

Turvakoti Monan johtaja

VUONNA 2013 TURVAKOTI MONASSA:

VÄKIVALLAN TEKIJÄ YHÄ ASUNNOSSA

VÄKIVALLAN KESTO TURVAKOTIJAKSON JÄLKEINEN SIJOITTUMINEN

ASIAKKAIDEN LÄHTÖALUE

ASIAKASMÄÄRÄ ASIAKKAISTA MAJOITTUI KOKO VUODEN TÄYTTÖASTE OLI

Turvakoti Monan tilastot V. 2013

20

Tavoitteet: syrjäytymisen ennaltaehkäisy, naisten omaehtoisen suoriutumisen ja peruspalveluihin pääsyn tukeminen, kotona lapsia hoitavien äitien ja suomen kieltä heikosti taitavien aktivoiminen.

V. 2012-2013 toiminta tavoitti n. 900 naista kolmella eri projektipaikkakunnalla: Helsingissä, Mikkelissä ja Kemissä.

MoniNaisten Talo

MoniNaisten Talon vuosi

MoniNaisten Talo –toi-minnan projektipäällikkö Daniela Björklund

MoniNaisten Talot ovat Monika-Naiset liiton kotout-tavaa toimintaa, jonka tehtävänä on ennaltaehkäistä maahanmuuttajanaisten syrjäytymistä, tukea heidän kotoutumista ja omatoimisuutta yhteiskunnassa sekä kannustaa löytämään kuntien ja järjestöjen laajat osal-listumismahdollisuudet. MoniNaisten Talo -toiminnan tehtävänä on samalla tukea liiton väkivaltaa kohdannei-den maahanmuuttajanaisten auttamistyötä.

Tärkeimmät päämäärät asiakastyön ohella olivat toi-minnan arvioiminen sekä toiminnan vakinaistaminen ja jatkorahoituksen varmistaminen kolmella toimintapai-kalla: Helsingissä, Mikkelissä ja Kemissä.

Asiakastyössä onnistuttiin kaikilla paikkakunnilla. Asiak-kaat löysivät hyvin toimintaan joko itsenäisesti tai ystä-vien, sosiaalitoimen tai opettajien suosituksen kautta.

Asiakasmäärä paikkakunnittain oli Helsingissä noin 400, Kemissä ja Mikkelissä 100 molemmissa. Äitien mukana tulleita lapsia oli yhteensä 175, mikä mahdollisti äitien osallistumisen toimintaan.

Vuonna 2013 tehtiin onnistunutta yhteistyötä toisten järjestöjen ja kaupunkien kanssa. Jatkossa tällaista yh-teistoimintaa halutaan syventää ja panostaa verkostojen vahvistamiseen. MoniNaisten Talon työntekijät ovat täs-sä avainasemassa. Vaikuttamistyössäkin oltiin aktiivisia, Talon työntekijät osallistuivat mm. Mikkelin, Kemin ja Helsingin kaupungin virkamiesten kanssa käytäviin yh-teistyöneuvotteluihin, Osallisena Suomessa -hankkeen tilaisuuksiin ja pienryhmäkeskusteluihin, Lapin Etnisten suhteiden neuvottelukunnan työhön ja Helsingin koti-vanhempien suomen kielen opetustyöryhmän työhön. Aiesopimuksia ja toimintaa puoltavia lausuntoja saatiin paljon, mikä toi onnistumisen kokemuksia jatkorahoi-tushakemuksen laadintaprosessissa syksyllä.

21

Toimintavuosi 2013 oli käänteentekevä MoniNaisten Talo -toiminnalle. Viiden vuoden projektirahoituksella toimimisen jälkeen päämääränä oli saada toiminnalle pysyvä rahoitus. Kehittämistyön tehostamiseksi teetet-tiin ulkopuolinen arviointi, jossa haastateltiin niin sidos-ryhmiä kuin työntekijöitä. Arvioinnissa painotettiin, että alueellistamistyö vaatii lisäpanostusta. Siinä neuvottiin myös kiinnittämään huomiota järjestön rooliin suhtees-sa kaupunkiin ja panostamaan täydentäviin palveluihin. Arviointi auttoi hahmottamaan, minkälainen MoniNais-ten Talon tulisi jatkossa olla. Nyt oli tullut aika pyrkiä rajaamaan osallistujamääriä vastaamaan henkilöstöre-surssia ja panostamaan määrällisen tavoitteen sijaan toiminnan laatuun ja jatkopolkujen seurantaan.

Helsingin kaupungin pienentynyt rahoitus vaikutti lop-pukeväästä merkittävästi toimintaan: kahden ohjaajan työsuhteita ei pystytty jatkamaan ja aukioloaikoja jou-duttiin supistamaan.

Mikkelissä oli haasteita yhteistyösuhteissa, kun samassa talossa toimineet Monika-Naiset liiton MoniNaisten Talo ja Mimosa ry:n kotouttavat palvelut alkoivat muistuttaa liikaa toisiaan. Kemin MoniNaisten Talo puolestaan löysi oman tilansa sujuvammin ja yhteistyö paikallisten toi-mijoiden kanssa oli aktiivista ja luontevaa.

Toimintavuoden haasteet ja onnistumiset kannustivat liittoa tekemään MoniNaisten Talo -toiminnasta entistä tavoitteellisempaa ja laadukkaampaa ja virtaviivaista-maan sitä entistä enemmän liiton profiilin mukaiseksi yhdessä väkivallan uhrien auttamistyön kanssa.

Daniela Björklund

MoniNaisten Talo –toiminnan projektipäällikkö

Kuva: MoniNaisten Talon har-joittelijat olivat arvokas apu työlle. Kuvassa toimintatera-peuttiopiskelija Helka Eterma asiakkaiden kanssa.

RYHMÄTOIMINNAN KÄYNTIEN MÄÄRÄ

YKSILÖOHJAUKSEN MÄÄRÄT

MONINAISTEN TALON KÄYNTIKERRAT

KÄYNTIKERTAA ERI MAASTA

ASIAKKAITA

22

MoniNaisten Talon tilastot v. 2013

ASIAKKAITA

23

SALOS-projektissa kerättiin tietotaitoa kotimaisilta ja ulkomaisilta toimijoilta, verkostoiduttiin laajasti koti-maassa sekä Pohjoismaissa ja tiedotettiin sidosryhmiä SALOS–verkostosta. Työmuotoja olivat asiantuntija-, johtoryhmä- ja turvakotiverkostotyöskentely.

Optimaalisen turvakotiverkostomallin löytämiseksi käytiin läpi yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kans-sa eri toimintamalleja. Asiakaspolkumallien pohjana käytettiin Ensi- ja turvakotien liiton laatukriteereitä. Hankkeen aikana tarkasteltiin mm. salaisissa osoitteis-sa sijaitsevista asunnoista koostuvaa turva-asumisver-kostoa, olemassa olevista turvakodeista muodostettua turvakotiverkostoa ja eri turvakotiverkostomallien elin-kelpoisuutta nykyisen järjestelmän puitteissa. Päätettiin rakentaa salainen turvakotiverkosto jo olemassa olevis-ta turvakodeista.

Loppukeväästä 2013 luotiin toimivat kontaktit kuuteen turvakotiin, Oulun, Vaasan, Joensuun, Imatran, Tampe-

reen ja Vantaan turvakoteihin, jotka olivat kiinnostunei-ta tekemään ns. salaista verkostoyhteistyötä. Syksyllä 2013 Imatran ja Vaasan turvakodit jättäytyivät verkos-tosta pois resurssiongelmien vuoksi. Porvoo tuli turva-kotiverkostotoimintaan mukaan loppusyksystä 2013. Verkostoon kuuluu lisäksi yksityinen turvatalo Barbwi-re. Turvakotiverkosto kokoontui neljä kertaa (7.6.2013 Helsingissä, 18.4.2013 Oulussa, 30.10 Tampereella ja 4.12.2013 Turussa) suunnittelemaan käsikirjaa, lopullis-ta SALOS–asiakassiirtomallia ja verkoston tulevaisuutta.

Verkostoturvakodit työskentelivät tiiviisti tapaamisten aikana ja niiden välissä. Verkostosta oli erittäin suuri hyöty käsikirjan kehittämisessä. Verkoston ansioihin kuuluvat turvakotien yhteistyön tiivistyminen ja tieto-taidon lisääntyminen turvakotityötä tekevien parissa. Sovittiin, että verkostolle laaditaan yhteistyösopimus ja yksi turvakoti kerrallaan koordinoi verkoston toimintaa kiertävän koordinoinnin periaatteella.

SALOS - salaisessa osoitteessa toimiva turvakotiverkostomalli vakavan väkivallan uhreille

SALOS–projektin päätavoitteena oli kehittää salainen turvakotiverkosto sekä malli, joka mahdollistaisi hengenvaarassa ja vakavan väkivallan uhan alla olevien suojelun ja turvallisen sijoittamisen kuntien tai valtion rajojen yli. Tavoitteena oli myös rakentaa kestävä rahoituspohja asiakassiirtoihin.

Keskeisenä pyrkimyksenä hankkeessa oli myös luoda yhtenäinen ja selkeä ohjeistus turvakotitoiminnassa mukana oleville sekä viranomaisille, jonka mukaisesti heidän tulisi toimia, kun tarvitaan välittömiä toimia asiakkaan turvallisuuden takaamiseksi ja hänen siirtämiseksi paikkakunnalta toiselle tai mahdollisesti toiseen maahan.

SALOS (2011-2013)

24

Projektista tuotettiin käsikirja (toim. Anastasija Kama-li ja Tuija Tuormaa). Käsikirjan tarkoituksena on saada eri tahot tunnistamaan vakava väkivalta, tarjota asia-kastyöhön työkalu, jota käyttämällä asiakas osataan ohjata tarpeellisen avun ja tuen piiriin. Käsikirjan käy-tännöllinen osa on jaettu neljään osioon: väkivallan-uhreja kohtaavaa tahoa sekä sosiaalitoimea koskevaan toimenpideosioon, turvakotihenkilöstön ohjeistukseen, asiakassiirtoihin muihin Pohjoismaihin sekä turvalli-suustoimenpideosioon. Käsikirjan voi tilata Monika-Nai-set liitosta sähköisenä versiona.

Maaliskuussa 2013 SALOS-projektissa tehtiin kansain-välinen turvakotikartoitus. Kysely lähetettiin 230 tur-vakotiin 26 eri maassa sijaitsevaan turvakotiin. Sen pai-nopisteenä olivat asiakassiirrot eri kunnissa sijaitsevien turvakotien välillä. Kyselyyn vastasivat turvakodit Aust-raliasta, Islannista, Turkista, Itävallasta, Yhdysvalloista ja Saksasta. Kaikki vastanneet turvakodit toimivat salai-sissa osoitteissa. Kartoituksen tuloksia on hyödynnetty käsikirjan laatimisessa.

Myös kaikkiin Suomen turvakoteihin (27) lähetettiin kysely. Kyselyitä palautui kahdeksan kappaletta. Kaikki vastanneet turvakodit toivovat kuntien sosiaalityönteki-jöille yhtenäistä ohjeistusta asiakassiirtoihin.

Hankkeesta tiedotettiin sidos- ja kohderyhmille eri työryhmissä, koulutuksissa ja tapahtumissa. Opinto-matka Berliiniin PAPATYA:n turvakotiin toteutettiin 25–26.3.2013. PAPATYA:n vierailulta saatiin arvokasta tietoa asiakkaan turvaamistoimenpiteistä ja informaatiota käytettiin hyväksi asiakaspolkujen ja turvaamistoimen-piteiden rakentamisessa.

Kuva: SALOS-projektikoor-dinaattori Anastasija Kamali asiakkaan kanssa

25

Tavoitteena Osaavat naiset -projektissa on helsinkiläisten ja vantaalaisten pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajataustaisten naisten työmarkkinoille auttaminen.

Työmuotoina projekteissa ovat yksilöohjaus (neuvonta, ansioluettelot, työhakemukset, yhteys työnantajiin, tuki työhaastattelussa ja työjaksojen aikana), työpajatoiminta sekä hankeinfot.

Osaavat naiset -projekti

Osaavat naiset -projekti (2011-2016)

Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama ja Monika-Nai-set liitto ry:n koordinoima Osaavat naiset -projekti käyn-nistyi vuonna 2011 yhden hanketyöntekijän voimin. Projekti on laajentunut Helsingistä Vantaalle ja työnte-kijöitä on tällä hetkellä kaksi. Osaavat naiset -projekti on myös tarjonnut työharjoittelumahdollisuuksia useille maahanmuuttajataustaisille naisille.

Osaavat naiset -projektin ydintavoitteena on auttaa maahanmuuttajataustaisia naisia työelämään. Projekti on kohdennettu pitkäaikaistyöttömille, yli 500 päivää työttömänä olleille naisille, joilla on asiakkuus voimassa TE-toimistossa. Vuositavoitteena on työllistää 30 naista Helsingistä ja Vantaalta. Projektia ohjaa monialainen ohjausryhmä, joka kokoontuu nelisen kertaa vuodessa.

Vuoden 2013 aikana noin 80 maahanmuuttajataustais-ta työnhakijaa pääsi työpolkunsa alkuun Osaavat naiset -projektin avulla. Osa työllistyneistä oli pitkäaikaistyöt-tömiä, osa lyhyemmän aikaa työttömänä olleita. Lisäk-si projektin puitteissa autettiin asiakkaita löytämään opiskelupaikkoja suomen kielen kursseille sekä eri op-

pilaitoksiin. Projektin haasteena on alusta saakka ollut asiakkaiden suuri määrä suhteutettuna työntekijöiden lukumäärään.

Osaavat naiset -projektin kautta työmahdollisuuksia avautui niin Helsingin ja Vantaan kaupunkien toimi-paikoissa kuin yksityisten yritysten kauttakin. Hoitoala työllistää hyvin, esimerkiksi vanhusten palvelukeskuk-siin tai leikkipuistoihin ja asukastaloihin työllistyi useita kymmeniä projektin asiakkaita.

Suurin osa Osaavat naiset -projektin asiakkaista puhuu äidinkielenään somaliaa tai venäjää. Projektin työmuo-toja ovat henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta sekä työpajatoiminta. Projektin työntekijät puhuvat suomea, venäjää, viroa, englantia ja somalin kieltä.

Henkilökohtaiselle ohjaukselle on erittäin suuri kysyntä juuri maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden paris-sa. Palvelujen siirtyminen enenevässä määrin verkkoon ja puhelimitse toteutuvaan asiakastyöhön vaikeuttaa usein kohderyhmän asiointia juuri työnhaussa.

26

Vuonna 2013 aloitettiin uutena työmuotona pienryh-mäohjaus työpajoissa. Työpajoja järjestettiin vuoden aikana kaksi, yksi korkeasti koulutetuille ja toinen soma-liaa äidinkielenään puhuville työnhakijoille. Työpajatoi-minta osoittautui erittäin tehokkaaksi asiakastyön muo-doksi ja sitä jatketaan myös seuraavan hankevuoden aikana. Vertaistuki ja verkostoitumisen mahdollisuus ovat tärkeitä etenkin työnhakuprosessin aikana.

Projektityöntekijät tekivät yhteistyötä muun muassa pääkaupunkiseudun monikulttuurisuustyötä tekevien järjestöjen sekä Helsingin ja Vantaan kaupungin hank-keiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös Monika-Naiset liitto ry:n muiden yksiköiden sekä MoniNaisten Talo- ja Forward-projektien kanssa.

Tiedotus- ja vaikuttamistyötä tehtiin eri foorumeilla: projekti oli esillä Monika-Naiset liitto ry:n blogissa ja Facebook-sivustolla ja projektista tiedotettiin esittei-den, sähköpostin sekä liiton internet-sivujen kautta. Huhtikuussa järjestettiin yhteistyössä Eduskunnan Nais-verkoston kanssa paneelikeskustelu maahanmuuttajien työllistymisestä Sosiaalifoorumi-tapahtumassa. Projek-tia esiteltiin myös Maailma kylässä -festivaalilla touko-kuussa. Vuoden aikana järjestettiin hankeinfoja Uuden-maan TE-palvelujen yksiköissä Helsingissä ja Vantaalla ja projektia esiteltiin pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa sekä rekrytointitapahtumissa.

Heidi Hirvonen

Osaavat naiset projektikoordinaattori

Kuva: Osaavat naiset -projektikoordinaat-tori Heidi Hirvonen

27

MoniNaisten Talo konsepti alueilla / Raha-auto-maattiyhdistys

Projekti on osa Monika-Naiset liitossa tehtävää kotout-tavaa työtä maahanmuuttajanaisten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Lue lisää sivuilta 20-22.

MoniNaisten Talon kerhotoiminnan kehittäminen / Opetus- ja kulttuuriministeriö

MoniNaisten Talon kerhotoimintaa toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisellä projektituella. Toimin-nan tarkoituksena oli kerho- ja vapaaehtoistoiminnan avulla lisätä ja edistää maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten naisten yhteyksiä ja siten tukea mo-nikulttuurisuutta ja rasismin vastaista toimintaa.

Lapsityön kehittäminen MoniNaisten Talossa / Stiftelsen den Sjunde Mars Fonden.

MoniNaisten talon lapsityötä toteutettiin Stiftelsen Den Sjunde Mars Fondenin erillisellä projektituella. Avustus antoi lisäresurssin MoniNaisten Talon lastenhoitajan henkilöstökuluihin. Avustus on mahdollistanut syrjäyty-misvaarassa olevien äitien pääsyn mukaan kotoutumis-ta tukevaan toimintaan ja siten tukenut äitien, lasten ja koko maahanmuuttajaperheiden hyvinvointia.

Naisten Koulu / Opetushallitus, Helsingin kaupunki ja Lions Helsinki Cosmopolitan

Naisten Koulu on maahanmuuttajanaisille suomen kie-len opetusta tarjoava projekti, joka toteutettiin yhteis-työssä Helsingin kaupungin suomenkielisen työväeno-piston kanssa. Naisten Koulun yhteyteen oli järjestetty lastenhoito, mikä mahdollisti monen kotona lapsia hoi-tavan äidin osallistumisen ryhmään.

Naisten Koulu -toiminnassa Työväenopiston suomen kielen opettaja jalkautui kaksi kertaa viikossa opetta-maan suomea ja opetus tapahtui MoniNaisten Talolla. Ryhmistä toinen oli luku- ja kirjoitustaidottomien ryhmä

ja toinen alkeissuomen ryhmä. Toimintavuonna koulu-tukseen osallistui yhteensä 56 naista ja 15 lasta. Kurssin suoritti loppuun yhteensä 44 naista.

Opiskelijat saivat henkilökohtaista ohjausta jatko-opintoihin. Heille esiteltiin mm. työväenopiston kurssi-tarjonta ja moni jatkoikin työväenopistossa opiskelua. Osa opiskelijoista jonotti Naisten Koulu -kurssilla käy-dessään samalla TE-toimiston kotoutumiskoulutukseen. Kokopäiväiseen kotoutumiskoulutukseen pääsy oli jos-kus syynä Naisten Koulun keskeyttämiseen.

Osaavat naiset / Uudenmaan ELY-keskus

Osaavat naiset -projektin tarkoituksena on auttaa pit-käaikaistyöttömiä maahanmuuttajanaisia työelämään. Lue lisää sivuilta 25-26.

SALOS - salaisessa osoitteessa toimiva turvakotiver-kostomalli vakavan väkivallan uhreille / Raha-auto-maattiyhdistys

SALOS on projekti salaisen turvakotiverkostomallin kehittämiseksi ja turvakotitoiminnassa mukana olevien tahojen ohjeistamiseksi asiakkaan turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Lue lisää sivuilta 23-24.

Tukihenkilökoulutus / Helsingin kaupungin henki-löstökeskus

Uusien vapaaehtoisten tukihenkilöiden rekrytoimiseksi Voimavarakeskus Monikaan ja Turvakoti Monaan järjes-tettiin 40 tuntia laaja tukihenkilökoulutus. Koulutuksen teemana oli väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttaja-naisten auttamistyö. Lue lisää sivulta 11.

Tulokset näkyviksi! / Helsingin kaupungin maahan-muutto-osaston avustus järjestöille

Tulokset näkyviksi! -projektin kautta kehitettiin toimin-nan seurantaa sähköisen työkalun käyttöönoton kautta. Lue lisää sivulta 10.

Muut projektit 2013

28

Euroopan komission ISEC-rahaston rahoittama STOP Traffick! –projekti on ihmiskaupan ja prostituution ky-synnän vähentämiseen tähtäävä projekti. Työvuosi 2013 projektilla oli aktiivinen: keväällä toteutettiin online-ky-selytutkimus seksinostajista Suomessa osana projekti-kumppanimaissa toteutettavaa laajempaa tutkimusta, syksyllä vuorossa oli koulutussarjan käynnistäminen. 

Online-kyselyn markkinoinnissa onnistuttiin erinomai-sesti: viikon online-mainonnan kautta saatiin 544 vas-tausta, joista 208 kertoi joskus maksaneensa seksistä. Yhteistyötä Google- ja Facebook-mainoskampanjan toteuttamisessa tehtiin markkinointitoimisto Redlan-din kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin mm. kuinka usein ostaa seksiä ja mistä, mikä estäisi seksinostoa ja onko kohdannut seksipalveluja ostaessaan hyväksikäyttöä: pelokkaita, haluttomia, liian nuoria, kontrolloidun oloi-sia jne. seksinmyyjiä ja onko harkinnut ilmoittavansa viranomaisille hyväksikäyttöepäilystä. Tutkimusraportti julkaistaan keväällä 2014.

Syksyksi tuotettiin suomenkieliset koulutusmateriaalit ihmiskaupasta seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituk-sessa, koulutustyö aloitettiin marraskuun lopussa ja vuoden loppuun mennessä ehdittiin järjestää kolme

koulutusta: Haaga-Helian matkailualan opiskelijoille, Metropolian insinööriopiskelijoille sekä avoin koulutus Monika-Naiset liitto ry:n tiloissa. Koulutuksen tavoittee-na on kertoa prostituutioon liittyvästä hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta käytännön esimerkkien kautta, herät-tää vastuuntuntoa koulutettavissa sekä pohtia mitä itse voi tehdä maksullisten seksipalvelujen kysynnän vä-hentämiseksi. Koulutukset jatkuvat seuraavana vuonna ja koulutusmateriaalia kehitetään edelleen paremmin koulutustarpeita vastaavaksi. 

Forward-projekti

Forward-projekti on EU:n Grundtvig-rahaston ra-hoittama projekti. Sen päämääränä oli luoda kom-petenssipohjainen portfolio ja pedagogiset työkalut maahanmuuttajanaisten osaamisen tunnistamiseksi, tunnustamiseksi, validoimiseksi ja kehittämiseksi viralli-sissa, epävirallisissa ja arkioppimisen ympäristöissä.

Forward-projektissa oli viimeinen vuosi, mikä merkitsi laajaa loppuraportointia ja julkaisujen tuottamista. Al-kusyksystä valmistuivat Forward-metodologiaa avaava Forward-käsikirja ja maahanmuuttajanaisten työllisyys-teeman kanssa työskenteleville ammattilaisille käytän-nön ohjaustyöhön suunnitellut Forward-työkalut. 

EU-projektit

Kuva: Forward-koulutus am-mattilaisille syyskuussa 2013 Vantaan työvoimapalvelujen tiloissa.

STOP Traffick! -projekti

29

Materiaaleja testattiin Vantaan työelämäpalvelujen tiloissa ammattilaisille suunnatulla kaksipäiväisellä koulutuksella. Koulutukseen osallistui 21 henkilöä. Forward-menetelmään suhtauduttiin innostunees-ti, mutta Forward-työkalut koettiin osin raskaiksi, ai-kaavieviksi ja kieleltään monimutkaisiksi. Siitä huoli-matta moni ammattilainen aikoi ottaa arkityöhönsä Forward-työkaluja.

Forward-materiaalien valmistumista edelsi keväällä jär-jestetty MoniNaisten Talossa järjestetty työelämäkerho, jossa työkaluja pilotoitiin. Osaavat naiset –projekti otti myös Forward-työkaluja käyttöön loppusyksystä järjes-tetyissä työpajoissa somalinaisille.   

Forward-metodologiasta on kiinnostuttu Monika-Nai-set liiton ulkopuolella, aiheesta käytiin luennoimassa marraskuussa Helsingin yliopistolla Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä –täydennyskou-lutuksessa. Helsingin kaupunki puolestaan kiinnostui Forward-konseptista Mayors Challenge –kilpailussa, jossa etsittiin sosiaalisia innovaatioita syrjäytymisen eh-käisemiseksi.

Speak Out! -projekti

EU:n Daphne III –ohjelman rahoittama Speak Out! –pro-jekti päättyi keväällä 2013. Speak Out! –projektin tarkoi-tuksena oli tukea maahanmuuttaja-, pakolais- ja etnis-ten vähemmistöjen naisia kehittämään henkilökohtaisia valmiuksiaan ennaltaehkäistä ja vastustaa sukupuolittu-nutta väkivaltaa.

Huhtikuussa julkaistiin käsikirja väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttanaisten itseapuryhmien vetäjille suo-meksi ja venäjäksi. Käsikirja antaa perustietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta, sen tunnistamisesta ja ryh-mämuotoisesta tukitoiminnasta. Siinä myös kerrotaan Monika-Naiset liiton kokemuksia projektin puitteissa jär-jestetyistä itseapuryhmistä, erityisesti siitä näkökulmas-ta, kuinka itseapuryhmiä kannattaa järjestää. Projektin tavoitteena oli itseapuryhmän vetäjien kouluttaminen ja uusien ryhmien järjestäminen. Monet projektiin osal-listuneet naiset ovat osoittaneet toivomuksensa jatkaa itseapuryhmän toimintaa projektin päättymisen jälkeen Monika-Naiset liiton tai muun yhdistyksen piirissä. Kaksi itseapuryhmää jatkoi projektiin liittyvän pilottiryhmän jälkeenkin. Itseapuryhmien kysyntä kertoo siitä, että toi-minnalle on tarvetta ja ryhmät koetaan tärkeäksi tavaksi käsitellä raskaita väkivaltaan liittyviä teemoja.

Kuva: Monika-Naiset liitto ry:n edustaja Jenni Tuomi-nen Roomassa Forward-pro-jektin päätösseminaarissa marraskuussa

30

Talous

Talouden osalta vuosi 2013 oli haasteellinen johtuen edellisvuoden suuresta tappiosta. Haastetta lisäsi se, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta leikkasi liiton avustusta 110 000 eurolla edellisvuoteen nähden.

Hallitus teki vuoden aikana määrätietoisesti työtä ta-louden tasapainottamiseksi. Talousarvio päivitettiin menoja ja tuloja vastaaviksi. Helsingin toimipisteen tilo-ja irtisanottiin, lisäksi muutettiin pienempiin tiloihin ja kiinteitä kuluja karsittiin. Myös tukiasuntojen ja turvako-din hintoja korotettiin.

Turvakotitoiminnan tuotot saatiinkin edellisvuoteen nähden tasapainotettua, koska Helsingin kaupunki vah-visti vuoden 2013 hinnankorotukset takautuvasti vuo-den alusta.

Taloustilannetta seurattiin erityisen tarkasti pitkin vuot-ta. Samalla panostettiin taloushallinnon kehittämiseen ja loppuvuodesta hankittiin sähköinen kirjanpito-ohjel-ma taloushallinnon tueksi, mikä helpottaa ja nopeuttaa taloushallinnon seuraamista.

Säästötoimet tuottivat hyvää tulosta. Edellisvuoden tappiota saatiin kurottua umpeen. Tilikauden tulos oli 77 621 € plussalla, mutta oma pääoma jäi vielä 14 857 € miinukselle.

Taloustilanteen tasapainottamista jatketaan ja tehdään tarvittavia korjaustoimenpiteitä talouden taseraken-teen vakauttamiseksi vuonna 2014.

Yhdistyksen kirjanpidon ja palkanmaksun hoiti Tilitoi-misto Leerma Oy.

Maksuvalmius oli heikkoa alkuvuoden ajan, mutta lop-

puvuoden osalta tilanne parani, kun Helsingin kaupunki hyväksyi takautuvasti Turvakoti Monan hintojen koro-tukset. Maksuvalmiuteen vaikuttivat myös EU-rahoituk-sien pitkät käsittelyajat.

Tulevaisuuden näkymät

Kuntien ja valtion talous on kireä ja se heijastuu suoraan yhdistyksen toimintaan. Lähivuosina voidaan myös odottaa, että Raha-automaattiyhdistyksen avustukset pienevät pelitoiminnan tuottojen vähentyessä. Vuodel-le 2014 liitto on saanut Yleisavustuksen korotuksen sekä MoniNaisten Tilan kohdennetun avustuksen. Avustuk-set ovat kuitenkin määrä-aikaisia.

Vuoden 2014 alusta Turvakoti Mona saa Helsingin kau-pungilta kohdennetun avustuksen, joka helpottaa tur-vakodin rahoitusta helsinkiläisten asiakkaiden osalta. Muita kaupunkeja ja kuntia laskutetaan edelleen mak-susitoumusperustein.

Talouden vakauttaminen ja riittävien resurssien var-mistaminen edellyttää jatkuvaa työtä myös tulevaisuu-dessa. Se tarkoittaa pienimuotoisista, mutta hallintoa kuormittavista projekteista luopumista ja keskittymistä riittävän perusrahoituksen varmistamiseen. Kiinteitä kuluja on karsittava edelleen ja lisättävä maksullisia pal-veluja.

Miia And

Talous- ja hallintosuunnittelija

Monika-Naiset liiton tuotot koostuvat pääosin Raha-automaattiyhdistyk-sen, Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustuksen, Helsingin, Espoon ja Vantaan kau-punkien, Uudenmaan ELY-keskuksen, muiden ministeriöiden, ja säätiöiden ja EU:n rahoituksesta sekä palveluita ostavien kuntien tuloista ja tukiasu-mistoiminnan vuokratuotoista.

Talous- ja hallintosuunnittelija Miia And

TULOSLASKELMA 2013 2012

Varsinainen toiminta

Tuotot

Avustukset 710 959,27 583 592,33

Muut tuotot 765 963,22 693 421,93

Tuotot yhteensä 1 476 922,49 1 277 014,26

Kulut

Henkilöstökulut -1 256 340,01 -1 270 620,44

Poistot - 3 400,11 -4 411,71

Muut kulut - 413 440,60 -461 324,35

Kulut yhteensä -1 673 180,72 -1 736 356,50

Varsinaisen toiminnan kulujäämä - 196 258,23 - 459 342,24

Varainhankinta

Tuotot 1 320,00 1 180,00

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

Tuotot 6,87 37,73

Kulut - 3 447,37 - 1 907,66

Yleisavustukset

Saadut yleisavustukset 276 000,00 383 000,00

Tilikauden yli/alijäämä 77 621,27 -77 032,17

TASE 2013 2012

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Koneet ja kalusto 10 200,30 13 235,11

Vaihtuvat vastaavat

Lyhytaikaiset saamiset 139 084,14 162 262,69

Rahat ja pankkisaamiset 20 923,52 2 353,59

VASTATTAVAA

Oma pääoma yhteensä -14 857,92 -92 479,19

Pakolliset varaukset -3 792,24 3 792,24

Lyhytaikainen vieras pääoma 181 273,64 266 538,34

Taseen loppusumma 170 207,96 177 851,39

31

Tuloslaskelma ja tase

32

33

Monika-Naiset liitto ry

Kinaporinkatu 2 D

00500 Helsinki

Puhelin (09) 72 79 9999

Fax (09) 72 79 9997

info@monikanaiset.fi

www.monikanaiset.fi