Kreikan muistivihko

Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen

Risto Uro/ kevät 2011

Kreikan opiskelun kivijalat

Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muoto-opin keskeisimmät kohdat 1. ja 2. jakson osalta. Niiden aktiivinen osaaminen muodostaa yhden kivijalan kreikan opiskelussa. Muita ovat– keskeisen sanaston (vahvennetut sanat) osaaminen

(muista myös prepositiot ja pronominit)– harjoituksien kertaaminen– lauseopin alkeet: aspektit ja konjunktiivin, infinitiivin

ja partisiipin käyttö (erityisesti Aci ja ”säestävä” partisiippi)

Polku 1: nominit

Artikkelin taivutus– 2. deklinaatio (mask., neutri, + joitakin fem.)– 1. deklinaatio (fem. + joitakin mask.)

• yksikössä h/a tai lyhyt a, EIRA-sääntö!• -(t)hj / -aj –päätteiset mask. (y. gen. 2. dekl.)

3. deklinaation päätteet– eri vartaloryhmät

Artikkelin taivutus: yksikkö

M F NN o( h( to/

G tou= th=j tou=

D tw?~~ th?~~ tw?~~

A to/n th/n to/

Artikkelin taivutus: monikko

M F NN oi9 ai9 ta/

G tw~~n tw~~n tw~~n

D toi=j tai=j toi=j

A tou/j ta/j ta/

Artikkelin avulla hallitset toisen deklinaation niin yksikössä…

M N FN o( a/)rtoj to\ e)/rgon h( o(do/j

G tou= a)/rtou tou= e)/rgou th=j o(dou=

D tw?~~ a)/rtw? tw~~? e)/rgw? th=? o(dw?~~

A to_n a)/rton to_ e)/rgon th\n o(do/n

V a)/rte - -Huomaa kuitenkin neutrin –on –pääte!

… kuin monikossa

M N FN oi9 a)/rtoi ta_ e)/rga ai9 o(doi/

G tw~~n a)/rtwn tw~~n e)/rgwn tw~~n o(dw~~n

D toi=j a)/rtoij toi=j e)/rgoij tai=j o(doi=j

A tou\j a)/rtouj ta_ e)/rga ta\j o9dou/j

Samoin hallitset 1. deklinaation taivutuksen kunhan muistat että

• feminiinejä on sekä pitkä- (h / a) että lyhytvokaalisia (a)

• EIRA-säännön: e, i, r:n jälkeen pitkä ā• -(t)hj / -aj –päätteiset maskuliinit

Monikko kuitenkin aina samanlainen

Pitkä 1. deklinaatio: h/a (yks.)

N h( grafh/

G th=j grafh=j

D th?= grafh?=

A th\n grafh/n

e, i, rh(me/rah(me/rajh(me/ra?h(me/ran

Lyhyt vokaali ă

• h( qa/lassa

• th=j qala/sshj

• th?= qala/ssh?

• th\n qa/lassan

e, i, r

a)lh/qeia

a)lhqei/aj

a)lhqei/a?

a)lh/qeian

1. deklinaation maskuliineja

N o( telw&nhj profh/thj neani/ajG tou= telw/nou profh/tou neani/ouD tw~~? telw&nh? profh/th? neani/a?A to\n telw&nhn profh/thn neani/anV - telw/nh profh=ta neani/a

Erot feminiineihin yksikön nominatiivissa, genetiivissä ja vokatiivissa

3.deklinaatio: päätteet

Yks. Mon.Mask./Fem. Neutri Mask./Fem. Neutri

N -/-j - -ej -aG -oj -oj -wn -wn

D -i -i -si(n) -si(n)A -a/-n - -aj -a

Huomaa äännemuutokset eri vartalotyypeillä

• T-, n- ja nt- äänteet katoavat sigman edellä– e)lpi/j, e)lpi/doj e)lpi/si(n)– pneu=ma,pneu/matoj pneu/masi(n)– pa~~j, panto/j, pa~~si(n)

• K+s > c– sa/rc, sarko/j, sarci/(n)

• Astevaihtelut n- ja r –vartaloilla– poimh/n, poime/noj (mutta esim. o( swth/r, swth=roj)– path/r, patro/j, pate/ra

Polku 2: verbitKreikan verbisysteemi– akt., med., pass.– tapaluokka: ind., konj., imper. (opt.)– aikaluokka: prees./impf., aor. (fut., perf./pluskv. 3. jaksolla)– luku ja persoona– verbin nominaalimuodot: infinitiivi ja partisiippi

Päätteet– akt. ind. prees. (w- ja mi-konjugaatiot)– med./pass. ind. prees.– imperf. (2. aor. ind.)– konj.– 1. aor. ind.– inf.– imper.– partisiippi

Pääluokat

Aktiivi Mediumi Passiivi

Pääluokka

Tapaluokat (modukset)

Indikatiivi Konjunktiivi (Optatiivi) Imperatiivi

Tapaluokka

Aikaluokat (tempukset)

Imperfekti

Preesens Aoristi Futuuri

Pluskv.

Perfekti

Aikaluokka

Aspektit: preesensvartalo, aoristivartalo, perfektivartaloFut., perf. ja pluskv. eivät kuulu 2. välikertauksen alueeseen

Päätteet: akt. ind. prees.

w-verbit– w

– eij

– ei

– omen

– ete

– ousi(n)

mi-verbit– mi

– j

– si(n)– men

– te

– asi(n)

Muista MI-S-SI AASI!

Päätteet: med./pass. ind. prees.

paideu/omai

paideu/h? (<- esai)paideu/etai

paudeuo/meqa

paideu/esqe

paideu/ontai

di/domai

di/dosai

di/dotai

dido/meqa

di/dosqe

di/dontai

Aktiivin ind. imperfekti

e)pai/deuon

e)pai/deuej

e)pai/deue(n)e)paideu/omen

e)paideu/ete

e)pai/deuon

e)di/doun

e)di/douj

e)di/dou

e)di/domen

e)di/dote

e)di/dosan tai e)di/doun

Med./pass. ind. imperfekti

e)paideuo/mhn

e)paideu/ou (*-eso)e)paideu/eto

e)paideuo/meqa

e)paideu/esqe

e)paideu/onto

e)dido/mhn

e)di/doso

e)di/doto

e)dido/meqa

e)di/dosqe

e)di/donto

Augmentti: kolme tapausta

• Konsonanttialkuisilla: eteen lisätään e0-– e)pai/deuon < paideu/w

• Vokaali- ja diftongialkuisilla: alkuvokaali tai diftongi pitenee– h)/lpizon < e)lpi/zw

• Prepositioalkuisilla: augmentti lisätään kantaverbin eteen– a)ne/blepon < a)nable/pw

Aktiivin konjunktiivin preesens: olla –verbin avulla opit päätteet

paideu/w tiqw~~ w}

paideu/h?j tiqh~~?j h?]j

paideu/h? tiqh~~? h?}

paideu/wmen tiqw~~men w}men

paideu/hte tiqh~~te h}te

paideu/wsi(n) tiqw~~si(n) w}si(n)

Med./pass. konj. prees.paideu/wmai tiqw~~mai

paideu/h? tiqh?~~

paideu/htai tiqh~~tai

paideuw&meqa tiqw~~meqa

paideu/hsqe tiqh~~sqe

paideu/wntai tiqw~~ntai

Toinen aoristi

OPETTELE SIVULLA 106 OLEVAT TÄRKEIMMÄT TOISEN AORISTIN VARTALOT

Päätteet samat kuin preesensin ja imperfektin

1. Aoristin indikatiivi: akt./med.

Akt.• e)pai/deusa

• e)pai/deusaj

• e)pai/deuse(n)• e)paideu/samen

• e)paideu/sate

• e)pai/deusan

Med.• e)paideusa/mhn

• e)paideu/sw (<*-aso)• e)paideu/sato

• e)paideusa/meqa

• e)paideu/sasqe

• e)paideu/santo

Sigman vaikutus aoristivartaloon

Supistumaverbit– vartalon loppuvokaali pitenee h)ga/phsa

K-vartalot (g, k, x) +s → c

– Huom. e)kh/ruca < khru/ssw

P-vartalot (p, b, f) + s → y

T-vartalot (d,t,q) +s → T katoaa: e)/peisa < pei/qw

Likvidavartalot (r, l, m, n)– Sigma katoaa! e)/meina < me/nw. Vartalo voi myös olla

sama kuin preesensissä a)pe/kteina < a)poktei/nw !

Infinitiivi: preesens ja aoristi

Akt. inf. prees.paideu/ein / di/donai

Akt. inf. 2. aor. 1.aor.labei=n (huom. korko!) paideu=sai

Med./pass. inf. prees.paideu/esqai / di/dosqai

Med. inf. 2. aor. 1. aor.labe/sqai paideu/sasqai

Imperatiivi: prees. ja 1.aor.Akt. prees Akt. 1. aor.y 2 pai/deue /di/dou /i)/sqi paideu=son

y 3 paideue/tw paideusa/tw

m 2 paideu/ete paideu/sate

m.3 paideue/twsan paideusa/twsan

Med./pass. prees. Med. 1. aor.y 2 paideu/ou (<*eso) pai/deusai

y 3 paideue/sqw paideusa/sqw

m 2 paideu/esqe paideu/sasqe

m 3 paideue/sqwsan paideusa/sqwsan

Partisiippi: verbi + adjektiivi

akt. part. prees.lamba/nwn (m), lamba/nousa (f), lamba/non (n)

gen. lamba/nontoj, lambanou/shj, lamba/nontoj

didou/j, didou~~sa, dido/n, gen.m./n. dido/ntoj

akt. part. 1. aor.paideu/saj paideu/sasa paideu~~san (taivutus kuten pa~~j pa~~sa,

pa~~n) gen. paideu/santoj, paudeusa/shj, paudeu/santoj

med./pass. part. prees.paideuo/menoj, -me/nh, -menon (taivutus 1. ja 2. dekl.)

med. part. 1. aor.paideusa/menoj -same/nh -sa/menon

3. dekl.1. dekl.

Muista määrittelyssä kaikki kategoriat! Esim. med. part. 1.aor. m. y. nom < paideu/w ”kasvattaa”

Tärkeimmät supistumissäännöt

1) Samat tai samanlaiset vokaalita + a > a (pitkä)e + h > ho + w > wmutta: e + e > ei ja o + o > ou

2) A ja E samanarvoisia: ensimmäinen voittaaA + E > a (pitkä)E + A > h

Supistumissäännöt (jatkoa)3) O voimakkaampi

O + E tai A > wa + ou > wo + ei > oiHuom: o + e, o tai ou > ou

4) Vokaali + diftongi (vrt. myös 3)Diftongi ”nielee” samanlaisen vokaalin, esim.o + oi > oie + ei > eiMuutoin usein pitkädiftongi, esim.a + ei > a? , e + ai < h?