Museon kanta?

Keski-Suomen museon vaihtuvien näyttelyiden yhteiskunnallinen kantaaottavuus 1962–1979.

Museo? Näyttely? Yhteiskunnallisuus? Kantaaottavuus? Museo: taide-, kulttuuri- tai biol. esineiden

järjestetty ja niitä yleisölle esittelevä kokoelma, jonka yhteydessä voi olla tutkimuslaitos.

Kuinka museo on yhteiskunnallinen? Kuinka museo ottaa kantaa? Kuinka näyttely ottaa kantaa?

Tomislav Sola esittää teoksessaan Essays on museums and their theory (1997) seuraavan vitsin:

Kaksi poikaa lähti lentämään kuumailmapallolla. Yhtäkkiä myrsky tarttui palloon ja vei heidät kauas pois tutulta reitiltä. Kun myrsky laantui, he huomasivat olevansa täysin eksyksissä. Helpotuksekseen he huomasivat vanhan miehenkävelemässä maassa, ja huusivat hänelle: ”Hei siellä! Missä me olemme?” ”Te olette kuumailmapallossa”, vastasi mies. Pojat katsoivat toisiaan, ja toinen pojista sanoi: ”Tuo mies on varmasti museokuraattori”. ”Miksi niin arvelet?”, kysyi toinen pojista. ”Koska hän antaa meille tietoa, jolle meillä ei ole mitään käyttöä!”

Sola jatkaa: Vitsi ei liioittele 1900-luvun museoiden tilaa, mutta tämän päivän museoon se ei enää useinkaan sovi. Museonäyttelyiden tulee olla yleisön tarpeiden ympärille rakennettuja.

Peter van Mensch (1992) puhuu vuorovaikutteisesta museosta, ja viittaa ICOM:n suositukseen, jonka mukaan museon on tulkittava yhteisön ja sen jäsenten kulttuuriset tarpeet ja myötävaikutettava omalta osaltaan yleisen tietoisuuden ja sosiaalisen kehityksen edistämiseen.

Sola toteaa, että museoiden tulee olla kommunikatiivisia ja koulutuksellisia. Objektikeskeinen museo rakentaa valtavan kokoelman, kun taas yhteisökeskeinen museo luo käyttökelpoisen rakenteen, jonka avulla se voi vasta yleisön tarpeisiin.

Sosiologi Kimmo Jokinen (2002) kirjoittaa, että yhteiskunta elää niissä kertomuksissa, joita siitä kerrotaan. Kertomukset pitävät yllä käsitystä meistä yhteisönä ja käsityksiä yhteisömme suhteista muihin. Kertomusten avulla rakennamme koko ajan kansallista identiteettiämme. Teemme muut osallisiksi ”meistä” ja tuotamme yhteisen historiamme ja tulevaisuutemme. Myös museonäyttelyä voi lukea kertomuksena, museoilla on siis suuri valta määrittää yhteisöämme.

Susan M. Pearce (1993) jakaa näyttelyt neljään ryhmään: 1. Reliikkinäyttelyt.

Aikaisemmin sana reliikki tarkoitti keskuudessamme vaikuttavaa maagista objektia, joka kuuluu menneisyyteen, mutta vaikuttaa silti voimakkaasti meidän ajassamme. Reliikkinäyttelyt esittelevät objekteja, joilla on suuri merkitys yhteisölleen. Näyttelyitä käytetään kulttuuri-identiteetin luomiseen ja ne pyytävät katsojaa uskomaan.

2. Aarteiden näyttelyt

Näyttelyryhmän esineitä pidetään arvokkaina ennen muuta esteettisistä syistä, ja esineet on irrotettu niiden alkuperäisistä yhteyksistä. Tällaisia näyttelyitä pidetään korkeakulttuurisina ja ne laaditaan ennen muuta harvalukuista eliittiä varten. Tällaisten näyttelyiden nimet ovat usein ’aarteita museon kokoelmista’ –tyylisiä, ja näyttelyissä esitetään usein arvometalliteoksia, jotka samalla ovat myös käsityön mestariteoksia. Aarrenäyttelyt pyytävät katsojaa ihailemaan.

3. Menneisyyden kuvitettuina kertomuksina esittävät näyttelyt

Näyttelyiden esineistö on luokiteltu kronologiseen aikajärjestykseen ja esineistöä täydentävät kuvat ja tekstit. Esineet yritetään liittää valmiiksi kirjoitettuun tarinaan, ja ne kuvittavat tuttua historian kertomusta, johon sopiviksi ne on valikoitu. Näyttelyissä on usein esillä aikakauden hienoimpia artefakteja, joista suurella osalla ei ole tekemistä itse tapahtuman kanssa. Tämän ryhmän näyttelyt yrittävät opettaa.

4. Menneisyyden simulaatiot

Näyttelyt ovat puhtaita, aseteltuja ja epätodellisia, eikä samassa esityksessä olevilla esineillä välttämättä ole suhdetta toisiinsa. Tämän ryhmän näyttelyt pyytävät katsojaa ymmärtämään menneisyyttä.

Ajankuva 60–70-luvuista:

Suuri muutto, elinkeino- ja yhteiskuntarakenteen muutos, ympäristön ja elintavan muutos, maaseudun autioituminen, kaupan ja liikenteen kasvu, palkkatyöläistyminen, naisten työssäkäynnin kasvu, lasten päivähoito, naisasialiike

Paasikiven-Kekkosen linja, työmarkkinajärjestöjen vaikutusvallan kasvu, hyvinvointivaltion rakentaminen, koulujärjestelmän laajentaminen

Sinivalkoisten värien puolustaminen, televisio, keihäsmatkat, yksityisautoilu, suurten ikäluokkien nuoruus, radikalismi, laululiike, Beatles, Irvin Goodman, underground

Öljykriisi, tietoisuus raaka-ainevarojen riittämättömyydestä, ympäristöliike

Laajat lähiöalueet, sosiaaliset ongelmat, avioerot, uusi alkoholilaki

Praha, Vietnam, Biafra

Yliopisto kasvoi ja muuttui tiedeyliopistoksi, kansainvälistyminen, politisoituminen, ylioppilastalo, anniskeluravintola Ilokivi, hallinnon uudistus, mies ja ääni, yhteistyö työväestön kanssa, sivistysyliopistoliike, Kortepohja

Vanhojen rakennusten hävittäminen, ympäristön saastuminen, kulttuurin rahoitus

Keski-Suomen museon historiaa 1931 Keski-Suomen

museoyhdistys ry perustettiin 1932 Museo avattiin yleisölle

Walter Parviaisen talossa 1953 taideosasto avattiin

Kauppakatu 15:ssä 1956 Käsityöläiskotimuseo

vihittiin Ruusupuistossa 1961 Akateemikko Alvar

Aallon suunnittelema museorakennus valmistui Ruusupuistoon

1969 Pienimäen talomuseo avattiin Hankasalmen Niemisjärvellä

1976 aluemuseokokeilu

Vuosien 1962-1979 vaihtuvat kulttuurihistorialliset näyttelyt(* omat näyttelyt)

1962 Tunnetko vanhoja Jyväskyläläisiä? *

1963 100-vuotiaan seminaarin arkea ja juhlaa * Korkeakoulun museo valmistui Keski-Suomen kotiteollisuusnäyttely

1964 Tyttölyseo katsoo perustamisaikaansa *

Tunnetko vanhoja Jyväskyläläisiä? (1962) ”Jyväskylän kaupungin 125-vuotisjuhlavuoden vuoksi järjestettiin

keväällä valokuvanäyttely: Tunnetko vanhoja jyväskyläläisiä. Näytteillä oli 350 valokuvaa museon kuva-arkistosta, näistä tunnistettiin noin 150 henkilökuvaa.” (TK 1962, s. 4)

100-vuotiaan seminaarin arkea ja juhlaa (1963) ”Seminaarin 100-vuotisjuhlan aikaan järjestettiin kesäkuun alussa

valokuvanäyttely: ”100-vuotiaan seminaarin juhlaa ja arkea”. Näyttelyssä esiteltiin seminaarin rakennuksia, laitoksen toimintaa, oppilaita ja opettajia valokuvin. Osa henkilökuvista saatiin tunnistettua näyttelyssä käyneiden avulla.” (TK 1963, s. 5)

Keski-Suomen kotiteollisuusnäyttely (1963) ”Näyttely liittyy Jyväskylässä järjestettäviin Kotiteollisuuspäiviin, ja se

esittelee keskisuomalaista kotiteollisuutta, kudonnaisia, astioita ja tuohitöitä. Näyttelyn järjestää Keski-Suomen Kotiteollisuusyhdistys.” (tiedote 1/63, s. 5)

Tyttölyseo katsoo perustamisaikaansa (1964) ”Näyttely Museon alahallissa 100-vuotisjuhlaviikolla(...) Näyttelyssä

esiteltiin museon omistamaa, iältään satavuotiasta esineistöä, joka oli ollut jyväskyläläiskodeissa ja kouluissa koulun perustamisen aikoihin. Esillä oli myös museon omistamat tyttökoululaisia esittävät valokuvat, joista tunnistettiin useita juhlavieraiden avustuksella.” (TK 1964, s. 5)

1965 Kibitkasta palatseihin. Turkmenian ja Kaukasian

mattoja, aitoa nomadien ja kutomoiden solmintaa * Rahakokoelmat avataan yleisölle * Suomen valokuvaajien liiton vuosikokouksen

yhteydessä järjestettävä alan tarvikenäyttely Taidehallissa

Pysähdy – katso – ajattele. Valokuvanäyttely Normaalilyseossa *

Kirkkotekstiilejä ja -hopeita (ylioppilaskunta) Idän ja etelän työkentiltä. Suomen lähetysseuran

vuosinäyttely

Rahakokoelmat avataan yleisölle (1965)

”Näyttely esittelee Suomessa käytössä olleen metallirahasarjan esihistorialliselta ajalta vuoteen 1920.” (TK 1965, s. 4)

Kirkkotekstiilejä ja -hopeita (1965)

”Jyväskylän Korkeakoulun ylioppilaskunta järjestää museon alahalliin näyttelyn, jossa esitellään moderneja, parin viime vuoden aikana valmistuneita tekstiilejä kirkkojen käyttöön. (...) Näyttelyssä esitellään myös moderneja Hopeakeskuksen valmistamia kirkkohopeita” (tiedote 2/1965, s.3)

1966 Keskisuomalainen ryijy. Keski-Suomen Museon 35-

vuotisjuhlanäyttely. * Keski-Suomen kotiteollisuusyhdistyksen näyttely Eksoottista esineistöä (ylioppilaskunta)1967 Mitalitaiteen näyttely * Suomen tie * Keski-Suomen vaiheita * Villaa arkeen ja juhlaan (Kotiteollisuuden Keskusliitto) 1968 Mitalinäyttely1969 Pellava, luonnon materiaali

Keskisuomalainen ryijy. Keski-Suomen Museon 35-

vuotisjuhlanäyttely. (1965)

”Keski-Suomen Museoyhdistys ry. viettää toimintansa 35. merkkivuottaan avaamalla keskisuomalaisten ryijyjen näyttelyn. Määrätietoinen työskentely vuosikausia suunnitteilla olleen näyttelyn aikaansaamiseksi on nyt saatu päätökseen. (...) Näyttelyn tarkoituksena on esitellä eteläisen ja läntisen Keski-Suomen geometris-aiheiset, Saarijärvi-Laukaan alueen elämänpuu ja kuvaryijyt sekä Viitasaaren merkkausliina-aiheiset ryijyt, joiden kaikkien maine maamme kauneimpina tekstiileinä on yleisesti tunnettu. (...)” (tiedote 2/66, s. 2)

”Keski-Suomen Museoyhdistyksen 35-vuotisjuhlanäyttelyä ”Keskisuomalainen ryijy” valmisteltiin kevätkausi. Näyttelyaineiston kokoamiseksi suoritettiin ryijyjen inventointi koko maassa ja saatiin kortitetuksi arvokas aineisto, joukossa ennen tuntemattomia ryijyjä. Suurin osa Keski-Suomen alueella olevista vanhoista ryijyistä käytiin tutkimassa paikan päällä ja ne valokuvattiin. (...) Ryijynäyttelyä varten korjattiin kaikki ryijyt.” (TK 1966, s. 4-5)

Mitalinäyttelyitä useita

Mitalitaiteen näyttely (1967) ”Suomen mitalitaiteen kilta on järjestänyt näyttelyn, joka esittelee uusia

mitaleita. Näyttely on esillä Keski-Suomen museon alahallissa, jonne on sijoitettu vakinaisesti arvokas rahanäyttely ”Suomen raha”.” (tiedote 1/67, s. 6)

Mitalinäyttely (1968) ”Suomen Mitalitaiteen Killan ja Suomen Numismaattisen Yhdistyksen

yhteistyössä järjestämä näyttely.” (tiedote 2/68, s.3)

Fidem 1973 – mitaleita ”Kansainvälinen mitalitaiteen näyttely Fidem 1973 käsittää kaikkiaan

lähes 2 000 mitalia (...).” (tiedote 2/73, s. 3)

Mitalinäyttely (1975) ”Museon alahallissa on esillä uudempia hankintoja professori Aarne

Laitakarin mitalikokoelmasta.” (tiedote 1/75, s. 7)

Suomen tie (1967)

”Keski-Suomen museon syksy 1967 on omistettu itsenäisyysjuhlavuoden näyttelylle ”Suomen tie” sekä sitä täydentävälle Keski-Suomen vaiheita esittävälle näyttelylle. ”Suomen tie” on suurin tähänastinen kokonaisnäyttely, joka esittelee Suomen historiaa valokuvien, karttojen ja esineiden avulla.” (tiedote 2/1967, s. 1)

”Itsenäisyysjuhlavuoden näyttely ”Suomen tie” esittelee itsenäisyytemme taustaa Suomen asuttamisesta alkaen sekä valtiollisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia saavutuksiamme.” (tiedote 2/1967, s.2)

”Näyttelyn rungoksi muodostuivat kansanvalistus, työväenliikkeen vaiheet, vapaussota, talvisota – jatkosota ja jyväskyläläiskoti-interiöörit 1890–1960. (…) Keski-Suomen vaiheita –osasto liitettiin sitten valtakunnalliseen Suomen tie-näyttelyyn. (…) Prof. Päiviö Tommila esitelmöi Itsenäisyytemme edellytyksistä. Näyttelyssä kävijöitä oli 11 300. Määrä ylitti kaikkien aikaisempien näyttelyiden kävijämäärät. Koko maakunnan alueelta vierailtiin museossa runsaammin kuin koskaan aikaisemmin.” (TK 1967, s. 4-5)

1970 Mitalinäyttely Sillan patteriston kilta, sotamuistonäyttely 1971 Kotiteollisuusmuseo esittäytyy. Keski-Suomen

museon 40-vuotisnäyttely * Kotimainen mitalitaide 1972 Lohikosken ruukin aikaa - Kankaan paperitehtaan

100-vuotisnäyttely tehdasrakennuksessa. *

Kotiteollisuusmuseo esittäytyy. Keski-Suomen Museon 40-

vuotisnäyttely (1971)

”Kotiteollisuusmuseon esineistö on saatu pimennosta päivänvaloon oltuaan lähes 40 vuotta ”paketoituna” maataloushallituksen ullakolle Mariankatu 4:ssä Helsingissä. Keski-Suomen Museon suunnitellessa tästä esineistöstä näyttelyä ammattikasvatushallitus, jonka alaisuuteen kokoelma kuuluu, suostui luovuttamaan sen Jyväskylään pyytäen samalla inventoinnin suorittamista.” (tiedote 1/71, s. 4)

”Keski-Suomen Museoyhdistys vietti perustamisensa 40-vuotisjuhlavuotta järjestämällä juhlanäyttelyn Valtion kotiteollisuusmuseon kokoelmat ja julistamalla kansanperinteen muistitietouden keräyskilpailun sekä julkaisemalla museolle uudet oppaat. (TK 1971, 4)

Edellisenä vuonna aloitettua valtion omistaman kotiteollisuusmuseon kokoelmien järjestämistä jatkettiin kevätkaudella. Samalla valittiin esineet näyttelyä varten.” (TK 1971, 4)

Lohikosken ruukin aikaa - Kankaan paperitehtaan 100-vuotisnäyttely tehdasrakennuksessa. (1972)

”G. A. Serlachius Oy Kankaan tehtaan täyttäessä 100 vuotta järjestettiin tehtaan halleihin museon näyttely, ”Lohikosken ruukin aikaa”. Näyttelyssä esiteltiin Jyväskylää tehtaan syntymän aikoihin sekä ruukin vaiheita interiöörein ja valokuvin. Tämä kokeilumielessä ensimmäisen kerran tehtaaseen viety näyttely keräsi tuhatkunta katsojaa tehtaan piiristä.”

1973 Koulu rakentuu. Rakennustaiteen museo. Kehä * Tehdas ja yhdyskunta * Fidem 1973 – mitaleita (*) Kotoista käsityötä. Keski-Suomen Kotiteollisuusyhdistyksen 60-

vuotisjuhlanäyttely (*)1974 Tunnistettavia valokuvia * Cilgetus. Saamelaiskulttuuria. Keskisuomalaiset käsityön taitajat (*)1975 Vanhaa Jyväskylää valokuvina * Jyväskaupunki * Mitalinäyttely * Laukaan kappelikirkko. Jyväskylän kaupungin sydämessä. *

Uusi vuosikymmen – uudet näyttelyt

Koulu rakentuu. Rakennustaiteen museo (1973) ”Näyttely käsittelee niitä muutoksia, joita uusi pedagogiikka ja

koulu-uudistus edellyttävät koulurakennukselta ja sen tiloilta.” (tiedote 1/73, s. 5)

Kehä (1973) ”Ympäristönsuojelua esittelevä pieni julistenäyttely kertoo

ympäristönsuojelun ongelmista, luonnon tasapainon uhkasta, jonka ihminen aiheuttaa häirinnällään.” (tiedote 2/73, s. 3)

Tehdas ja yhdyskunta (1973) ”Jyväskylässä pidettävien tehdas- ja yhdyskuntapäivien tarkoitus

on selvittää teollisuuden ja sitä ympäröivän yhteiskunnan riippuvuussuhteita. Toisena tarkoituksena on kohdistaa sanoma koululaisiin ja nuorisoon. (...)” (tiedote 2/73, s. 3)

Kotoista käsityötä. Keski-Suomen Kotiteollisuusyhdistyksen 60-vuotisjuhlanäyttely (1973)

”(...) Näyttelyn tarkoituksena on herättää mielenkiintoa suomalaista käsityöperinnettä kohtaan, kertoa kotiteollisuuskoulujen ja neuvonta-asemien työstä ja opettaa arvostamaan käsityön opetusta eri koulumuodoissa.” (tiedote 2/73, s. 5)

Keskisuomalaiset käsityön taitajat (1974)

Cilgetus. Saamelaiskulttuuria (1974)

”(...) käsittelee saamelaiskulttuurin ongelmia, niitä, joita nykyaikainen elämänmuoto on tuonut Lappiin. Ongelman myönteinen ratkaisu edellyttää, että Lapissa vallitsevan niukan luontojärjestelmän ja siihen sopeutuneen saamelaiskulttuurin välinen riippuvuus, ns. saamelaiskulttuuri-ekojärjestelmä, tiedostetaan tarpeelliseksi vaikuttajaksi. (...)” (tiedote 1/74, s. 4)

Vanha Jyväskylä katoaa…

Vanhaa Jyväskylää valokuvina (1975) Jyväskaupunki (1975)

”Jyväskylän kaupunkiympäristön muutosta käsittävä näyttely sai viime kesän kulttuuripäivillä myönteisen vastaanoton ja sitä on pyydetty esille uudelleen. (...) Näyttely on perusluonteeltaan dokumentti Jyväskylän kaupunkiympäristön muutoksesta ja kehityksestä. Samalla se on hätähuuto oman elinympäristömme viihtyisyyden ja moni-ilmeisyyden puolesta. (...)” (tiedote 1/75, s. 5)

1976 Pientalomiljöö. Suomen Rakennustaiteen museo. Maankäyttö Keski-Suomessa * Hatut ja myssyt * Tunnistettavia valokuvia * 1977 Suomalainen valokuva 130 vuotta (Valokuvataiteen museo) Taavettilasta tähän päivään. Jyväskyläläisten kotien pöytäesineistöä. * Kuvaamataidon opetuksen historiaa * Vanhat ryijymme – haaste uuden ryijyn luomiseen * Maankäyttö Keski-Suomessa * Erätulet 1977. Metsästys Keski-Suomessa. * Syksyn kukka (Kukkakauppiasliitto) 1978 Jyväskylän yliopisto, Tapahtumia ja tilanteita. Jyväskylän yliopistoyhdistys 60

vuotta.* Petäjäveden vanha kirkko. * Jyväskylän VPK 100 vuotta. *

Pientalomiljöö. Suomen Rakennustaiteen museo. (1976)

”Asunnontarvitsijan mielenkiinnon suuntauduttua yhä enemmän pientaloasutukseen on myös kunnallinen kaavoituspolitiikka joutunut ottamaan kantaa esitettyihin vaatimuksiin. Keskustelun herättämiseksi Keski-Suomen Museo sekä Keski-Suomen arkkitehdit SAFA järjestävät kaupunkimaisen pientalo-asutuksen asemakaava- ja ympäristöprobleemia käsittelevän pientalomiljöönäyttelyn, jonka yhteydessä on tähän aiheeseen liittyviä esittely- ja keskustelutilaisuuksia. (tiedote 1/76, s. 6)

Maankäyttö Keski-Suomessa (1976)

Valokuvin, kartoin ja tilastotiedoin selvitellään maan käyttöä Keski-Suomessa. Lääniä esitellään katsauksilla, joihin kuuluu geologiaa, asutushistoriaa ja selvitys asutuksen nykyisestä levinneisyydestä. Nykyisten viljelyalueiden suhteet metsäalueisiin selviävät kartoista. Näyttelyn yhteydessä ennustellaan maankäytön tulevaisuuden kehitystä. Näyttelyn ja sen antaman tiedon perimmäisenä tarkoituksena on herättää kiinnostusta suuntaamaan maankäyttöä kaikkien parhaaksi.” (tiedote 1/76, s. 7)

”(...) Keski-Suomen museon suunnittelemassa maankäyttönäyttelyssä esiteltiin Keski-Suomea kauniina maakuntana, mutta siinä otettiin huomioon myös esimerkiksi suunnittelemattoman rakentamisen aiheuttama luonnon pilaaminen. Näyttelyn tavoitteena oli saada katsojat tiedostamaan ympäristön suojelu. (tiedote 2/76 s. 1)

Vanhat ryijymme – haaste uuden ryijyn luomiseen (1977)

(näyttelyn yhteyteen) ”Suunniteltu kurssi tähtää ryijyharrastuksen lisäämisen ohella kansanomaiselta pohjalta lähtevän taideryijyn kehittämiseen. Näyttely pyrkii samaan päämäärään asettamalla rinnastettavaksi kauniit kansanomaiset ryijyt ja tämän päivän taideryijyt.” (tiedote 1/77, s. 8-9)

1979 Leikki elää – lelu muuttuu (Helsingin

kaupunginmuseo) Oljen i norden – Pohjolan öljyvarat (Stavangerin

museo) Keski-Suomen museon rahakokoelmat * Lapsi vuosisadan vaihteessa (* Jyväskylän kesä) Kehittyvä Keski-Suomi, Maakuntaliiton juhlanäyttely* Karjalaiset Keski-Suomessa * Lapsen elämää. Rautpohjan kamerakerho,

valokuvanäyttely. Valtion kotiteollisuusmuseon esineistöä *

Leikki elää – lelu muuttuu (1979) ”Helsingin kaupunginmuseon kokoama lelunäyttelyn perusosa, johon on liitetty

aineistoa myös Keski-Suomen museon kokoelmista. Leikki elää – lelu muuttuu –näyttely on toteutettu teeman ”Mitä lelut heijastavat” pohjalta. Lähtökohtana on pidetty tämän päivän kymmentä suosituinta lelua, joille on etsitty historialliset vastineet. (tiedote 1/79, s.4)

Lapsi vuosisadan vaihteessa (1979) ”Jyväskylän Kesän ja Keski-Suomen museon yhteistyönä toteutettu valokuva- ja

esinenäyttely lapsen maailmasta tämän vuosisadan alussa. (...) Esineistö koostuu vanhoista tai vanhojen mallien mukaan valmistetuista leluista, jotka usein syyttä jäävät nykyajan esinepaljouden ja teollisesti valmistettujen tuotteiden jalkoihin. (...)” (tiedote 1/79, s. 8-9)

Oljen i norden – Pohjolan öljyvarat (1979) ”Näyttely valottaa öljylöytöjen taustaa sekä niiden Pohjolalle aiheuttamia

teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia seuraamuksia.” (tiedote 1/79, s. 6)

1979 Leikki elää – lelu muuttuu (Helsingin

kaupunginmuseo) Oljen i norden – Pohjolan öljyvarat (Stavangerin

museo) Keski-Suomen museon rahakokoelmat * Lapsi vuosisadan vaihteessa (* Jyväskylän kesä) Kehittyvä Keski-Suomi, Maakuntaliiton juhlanäyttely* Karjalaiset Keski-Suomessa * Lapsen elämää. Rautpohjan kamerakerho,

valokuvanäyttely. Valtion kotiteollisuusmuseon esineistöä *

Johtopäätöksiä

60-70-lukujen näyttelyissä on nähtävissä uutta ja vanhaa, murroksia ja jatkuvuuksia: ”tietoa, jolle ei ole käyttöä” sekä tietoa, joka on ajassa, auttaa suunnistamaan, kertoo keitä olemme, mistä tulemme ja minne matkaamme. Ehkä juuri tämä on museon yhteiskunnallisuuden ja kantaaottavuuden ydin, ja se miten museonäyttelyt heijastavat ja peilaavat yhteiskuntaa.

Keski-Suomen museon näyttelytoiminta laajeni 70-luvun loppua kohden, ja laajeni vielä entisestään seuraavilla vuosikymmenillä. Mitkä ovat seuraavien vuosikymmenten murrokset ja jatkuvuudet?