MUSIIKKI IKÄÄNTYVIEN JA KUNTOUTUVIEN AIVOJEN TUKENA€¦ · MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) Särkämö & Huotilainen (2012)Suomen Lääkärilehti. 22.4.2016

22.4.2016

1

Kuopion Musiikkikeskus22.4.2016

Dos. Teppo SärkämöPsT, psykologi, tutkijaKognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (CBRU)Käyttäytymistieteiden laitosHelsingin [email protected]

MUSIIKKI IKÄÄNTYVIEN JAKUNTOUTUVIEN AIVOJEN TUKENA

§ MUSIIKKI JA AIVOT

§ MUSIIKKI JA IKÄÄNTYMINEN

§ MUSIIKKI JA NEUROLOGINEN KUNTOUTUS

LUENNON TEEMAT

22.4.2016

2

Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti

MUSIIKKI AIVOISSA: Terveiden henkilöiden aivokuvantamistutkimukset

AIVORUNKO(ALEMPI NELIKUKKULA)

TALAMUS

KUULOAIVOKUORI

Binder ym. (2000) Cereb Cortex, Giraud ym. (2000) J Neurophysiol, Griffiths ym. (1998, 2001) Nat Neurosci, Hall ym. (2002) Cereb Cortex, Hart ym.(2002) Hear Res, Hyde ym. (2008) Neuropsychologia, Jamison ym. (2006,) Cereb Cortex, Jäncke ym. (1998) Neuropsychologia, Musacchia ym.(2007) PNAS, Pantev ym. (1988) Electroenceph Clin Neurophysiol (1998) Nature, Romani ym. (1982) Science, Patterson ym. (2002) Neuron,Schönwiesner ym. (2005) Eur J Neurosci, Sinex ym. (2003) Hear Res; Tervaniemi ym. (2006) J Neurosci, Warren ym. (2002) Neuron, Wong ym.(2007) Nat Neurosci, Zatorre & Belin (2001) Cereb Cortex; katsauksia: Hall ym. (2003) Audiol Neurootol, Kraus & Nicol (2005) TICS, Skoe & Kraus(2010) Ear Hear, Näätänen ym. (2001) TICS, Tervaniemi (2001) Ann N Y Acad Sci, Zatorre ym. (2002) TICS

MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS)


22.4.2016

3


TALAMUS

KUULOAIVOKUORI

Alluri ym. (2012) NeuroImage, Brown & Martinez (2007) Brain Cogn, de Manzano & Ullén (2012) NeuroImage, Grahn & Rowe (2009) JNeurosci, Herdener ym. (2012) Cereb Cortex, Janata ym. (2002) Science, Koelsch ym. (2002, 2005) NeuroImage; Levitin & Menon(2003) NeuroImage, Maess ym. (2001) Nat Neurosci, Patterson ym. (2002) Neuron, Ruiz ym. (2009) Hum Brain Map, Sammler ym.(2013) Cortex, Tillmann ym. (2003) Cogn Brain Res (2006) NeuroImage, Zatorre ym. (1994) J Neurosci; katsauksia: Koelsch & Siebel(2005) TICS, Koelsch (2011) Front Psychol; Patel (2003) Nat Neurosci

MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS)MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI)

ALEMPIOTSALOHKOPOIMU

YLEMPIOHIMOLOHKOPOIMU

PREMOTORINENAIVOKUORI

PÄÄLAKILOHKONALAOSA

PLANUM TEMPORALE

ETUOTSALOHKONSISÄOSA



TALAMUS

KUULOAIVOKUORI

Brown & Martinez (2007) Brain Cogn, Ellis ym. (2012) NeuroImage, Gaab ym. (2003) NeuroImage, Green ym. (2012) Neurol Res Int,Griffiths ym. (1999) NeuroReport, Konoike ym. (2012) NeuroImage, Janata ym. (2002) Cogn Aff Behav Neurosci, Jerde ym. (2011)NeuroImage, Rogalsky e al. (2012) J Neurosci, Schulze & Koelsch (2011) Hum Brain Map, Uhlig ym. (2013) NeuroImage, Zatorre ym.(1994) J Neurosci






DORSOLATERAALINENETUOTSALOHKONAIVOKUORI

PLANUM TEMPORALE

PIHTIPOIMU


MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS)


22.4.2016

4


TALAMUS

KUULOAIVOKUORI

Ford ym. (2011) Neuropsychologia, Groussard ym. (2010) NeuroImage, Janata (2009) Cereb Cortex, Peretz ym. (2009) Ann N Y AcadSci, Plailly ym. (2007) Cereb Cortex Platel ym. (2003) NeuroImage, Saito ym. (2012) PLoS One, Satoh ym. (2006) Am J Neuroradiol,







PLANUM TEMPORALE

PIHTIPOIMU



KESKIMMÄINENOHIMOLOHKOPOIMU

KULMAPOIMU PRECUNEUS

HIPPOKAMPUS

MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI)



TALAMUS

KUULOAIVOKUORI

Bangert ym. (2006) NeuroImage, Baumann ym. (2007) Brain Res, Bengtsson ym. (2009) Cortex, Chen ym. (2008) Cereb Cortex(2012) NeuroImage, D'Ausilio ym. (2006) Eur J Neurosci, de Manzano & Ullén, (2012) NeuroImage, Haueisen and Knosche (2001) JCogn Neurosci, Jungblut ym. (2012) Restor Neurol Neurosci, Kleber ym. (2007) NeuroImage, Kokal ym. (2011) PLoS One, Konoikeym. (2012) NeuroImage, Krause ym. (2010) NeuroImage, Lahav ym. (2007) J Neurosci, Perry ym. (1999) NeuroReport, Wilson ym.(2011) Hum Brain Map, Zarate ym. (2008) NeuroImage (2010) PLoS One katsaus: Zatorre ym. (2007) Nat Neurosci







PLANUM TEMPORALE

PIHTIPOIMU





HIPPOKAMPUS


PIKKUAIVOT

SOMATOSENSORINENAIVOKUORI

MOTORINENAIVOKUORI

TYVITUMAKKEET

MUSIIKIN TAHTIIN LIIKKUMINEN, SOITTAMINEN JA LAULAMINEN (MOTORISET TOIMINNOT)


22.4.2016

5


TALAMUS

KUULOAIVOKUORI

Baumgartner ym. (2006) Int J Psychophysiol, Berns ym. (2010) NeuroImage, Blood ym. (1999) Nat Neurosci, Blood & Zatorre (2011) PNAS, Brownym. (2004) NeuroReport, Brattico ym. (2011) Front Psychol, Chapin ym. (2011) PLoS One, Flores-Gutiérrez ym. (2007) Int J Psychophysiol, Koelschym. (2006) Hum Brain Map (2012) NeuroImage, Menon & Levitin (2005) NeuroImage, Mitterschiffthaler, ym. (2007) Hum Brain Map, Montag ym(2011) Behav Brain Res, Osuch ym. (2009) NeuroReport, Pereira ym. (2011) PLoS One, Salimpoor ym. (2011) Nat Neurosci (2013) Science, Trostym. (2012) Cereb Cortex , Wong ym. (2011) J Cogn Neurosci katsauksia: Brattico ym. (2013) Front Psychol, Koelsch (2010) TICS, Zatorre (2005)Nature







PLANUM TEMPORALE

PIHTIPOIMU





HIPPOKAMPUS


PIKKUAIVOT


MOTORINENAIVOKUORI

TYVITUMAKKEET


INSULA

ORBITOFRONTAALINENAIVOKUORI

ACCUMBENS-TUMAKE

AMYGDALAVENTRAALINENTEGMENTAALIALUE

MUSIIKIN HERÄTTÄMÄT EMOOTIOT JA MIELIHYVÄ


Trost ym. (2012) Cereb Cortex

kuuloaivokuori

tyvitumakkeidendorsaaliset osat

motorinen japremotorinenaivokuori

KORKEA MIELIHYVÄ

MATALA MIELIHYVÄ

MATA

LAVI

REYS

TILA

KORK

EAVI

REYS

TILA

pikkuaivot

etuotsalohkonalaosattyvitumakkeidenventraaliset osat

pihtipoimunalaetuosa

hippokampus

ENERGISYYS

JÄNNITYS SURU

RAUHALLISUUS

RYTMIDYNAMIIKKAMOTORIIKKALIIKE

NAUTINTOEMOOTIOIDENSÄÄTELYINTROSPEKTIOMUISTOT

22.4.2016

6


TALAMUS

KUULOAIVOKUORI

Baumgartner ym. (2006) Int J Psychophysiol, Berns ym. (2010) NeuroImage, Blood ym. (1999) Nat Neurosci, Blood & Zatorre (2011) PNAS, Brownym. (2004) NeuroReport, Brattico ym. (2011) Front Psychol, Chapin ym. (2011) PLoS One, Flores-Gutiérrez ym. (2007) Int J Psychophysiol, Koelschym. (2006) Hum Brain Map (2012) NeuroImage, Menon & Levitin (2005) NeuroImage, Mitterschiffthaler, ym. (2007) Hum Brain Map, Montag ym(2011) Behav Brain Res, Osuch ym. (2009) NeuroReport, Pereira ym. (2011) PLoS One, Salimpoor ym. (2011) Nat Neurosci (2013) Science, Trostym. (2012) Cereb Cortex , Wong ym. (2011) J Cogn Neurosci katsauksia: Brattico ym. (2013) Front Psychol, Koelsch (2010) TICS, Zatorre (2005)Nature







PLANUM TEMPORALE

PIHTIPOIMU





HIPPOKAMPUS


PIKKUAIVOT


MOTORINENAIVOKUORI

TYVITUMAKKEET


INSULA

ORBITOFRONTAALINENAIVOKUORI

ACCUMBENS-TUMAKE

AMYGDALAVENTRAALINENTEGMENTAALIALUE

MUSIIKIN HERÄTTÄMÄT EMOOTIOT JA MIELIHYVÄ


ümonimutkaisen symbolisen merkkijärjestelmän hallinta jamuuntaminen liikkeiksiümotoristen taitojen harjoittaminen (hienomotoriikka,

karkea motoriikka)ü sävelkorvan ja rytmitajun harjoittaminenü kuulo- ja tuntoaistin kautta saatavan palautteen käsittely

ja liikkeiden hienosäätö sen pohjaltaü pitkien kappaleiden ulkoa opettelu ja muistaminenü improvisointi, emotionaalinen ja luova tulkinta, yhdessä

soittaminen

Musiikki-instrumentin soittaminen ammattitasolla onaivojen kannalta yksi vaativimmista toiminnoista,johon liittyy sensoristen, motoristen, kognitiivisten jaemotionaalisten aivoalueiden yhteistoiminta.

MUSIIKIN HARRASTAMINEN MUOKKAA AIVOJA

22.4.2016

7

MUSIIKIN HARRASTAMINEN MUOKKAA AIVOJARAKENTEELLISET MRI-TUTKIMUKSET (VBM, DTI)

§ kuuloaivokuoren laajentuminen§ ohimolohkon taka- ja alaosien laajentuminen§ ohimolohkon konnektiivisuuden lisääntyminen

§ premotorisen ja motorisen aivokuoren laajentuminen§ somatosensorisen aivokuoren laajentuminen§ motoristen alueiden konnektiivisuuden lisääntyminen

§ otsalohkon alaosan laajentuminen§ otsalohkon konnektiivisuuden lisääntyminen

Schlaug (1995) Neuropsychologia, Schlaug ym. (1996) Science,Amunts (1997) Hum Brain Map, Schneider (2002) Nat Neurosci,Schmithorst (2002) Neurosci Lett, Sluming (2002) NeuroImage, Gaser(2003) J Neurosci, Bengtsson (2005) Nat Neurosci, Imfeldt (2005)NeuroImage, Bangert (2006) Eur J Neurosci, Hyde (2009) J Neurosci,Han (2009) Neurosci Lett, Oechslin (2010) Front Hum Neurosci,Halwani (2011) Front Psychol, Abdul-Kareem (2011) Cerebellum,Steele ym. (2013) J Neurosci, Dohn (2013) Cereb Cortex, Rüber(2013) Cereb Cortex, Engel (2014) Hum Brain Map

MUSIIKIN PITKÄAIKAINENHARRASTAMINENLAAJENTAA USEIDENAIVOALUEIDEN TILAVUUTTAJA LISÄÄ NIIDEN VÄLISIÄYHTEYKSIÄ.

Fauvel ym. (2014) NeuroImage

MUSIIKIN HARRASTAMINEN LISÄÄ AIVOALUEIDEN KONNEKTIIVISUUTTAVBM- ja fMRI-tutkimus: Musiikin harrastamiseen liittyvä harmaan aineen tilavuudenkasvu eri alueilla oli yhteydessä suurempaan aivojen lepotilan konnektiivisuuteenautobiografisissa, semanttisissa, kielellisissä ja emotionaalisissa aivoverkostoissa

AUTOBIOGRAFINENVERKOSTO

KIELELLINENVERKOSTO

SEMANTTINENVERKOSTO

EMOTIONAALINENVERKOSTO

pihtipoimun takaosaotsalohkonala-sisäosa

ohimolohkon yläosapäälakilohkon alaosaetuotsalohkopremotorinen alue

pihtipoimun keskiosaohimolohkon etuosa

otsalohkon alaosa

otsalohkonala-sisäosa

22.4.2016

8

MUSIIKIN HARRASTAMINEN MUOKKAA AIVOJATOIMINNALLISET KUVANTAMISTUTKIMUKSET (EEG, MEG, fMRI)Musiikkiharjoitteluharjoittelu kehittää aivoissa:§äänten erottelua kuuloaivokuorella Pantev ym. (1998) Nature, Tervaniemi ym. (2001) Learn Mem

§äänten varhaista käsittelyä aivorungossa Wong ym. (2007) Nat Neurosci

§motorisen aivokuoren toimintaa Meister ym. (2005) Hum Brain Map

§sormien kortikaalista edustusta tuntoaivokuorella Elbert ym. (1995) Science

§ tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta, päättelyä, muistia, kielellisiä kykyjä,matemaattisia kykyjä ja avaruudellista hahmottamista Gardiner ym. (1996) Nature,Schellenberg (2004) Psychol Sci, Moreno ym. (2011) Psychol Sci, Chan ym. (1998) Nature

Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19)

I. Musiikin prosessointi aivoissa on erittäin laaja-alaista ja hajautettuaja liittyy läheisesti myös useiden tunne- ja vireystilaa säätelevienneurokemiallisten järjestelmien toimintaan.§ dopamiini ja opioidit (mielihyvä, palkitsevuus, motivaatio)§ kortisoli ja noradrenaliini (stressi ja vireystila)§ beetaendorfiini ja oksitosiini (mielihyvä, sosiaalinen affiliaatio)

MIKSI MUSIIKKI KUNTOUTTAA?

22.4.2016

9

Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19)

II. Musiikin aktiivinen harrastaminen muokkaa aivojen rakennetta jatoimintaa laajalti ja monipuolisesti.§ kuulo-, liike- ja tuntoaivokuoren ja otsalohkon laajentuminen§ konnektiivisuuden lisääntyminen eri aivoalueita yhdistävissä

valkean aineen radoissa§ liike- ja kuuloalueiden toiminnan tehostuminen§ kognitiivisten toimintojen kehittyminen


III. Musiikki on HAUSKAA ja MOTIVOIVAA!


22.4.2016

10




LUENNON TEEMAT

United Nations (2011) World Population Prospects

MUUTOS VÄESTÖN ODOTETUSSA ELINIÄSSÄ v. 1950-2100

22.4.2016

11

Feigin ym. (2014) Lancet

Aivohalvauksen esiintyvyys länsimaissakasvoi 30% vuosina 1990–2010.

World Alzheimer Report (2009)

IKÄÄNTYMINEN JA YLEISTYVÄTNEUROLOGISET SAIRAUDET

Dementian esiintyvyys kasvaamaailmassa 75% vuosina 2010–2030.

Aivohalvauksen esiintyvyys länsimaissakasvoi 30% vuosina 1990–2010.

IKÄÄNTYMINEN JA YLEISTYVÄTNEUROLOGISET SAIRAUDET

Dementian esiintyvyys kasvaamaailmassa 75% vuosina 2010–2030.

22.4.2016

12

MUSIIKKI JA IKÄÄNTYMINEN

§ 2/3 yli 70-vuotiaista pitää musiikkia tärkeänä tai erittäin tärkeänä elämässäänCohen ym. (2002)§ Musiikkiaktiviteetit vaikuttavat positiivisesti vanhusten psyykkiseen hyvinvointiin

vähentämällä masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä ylläpitäen itsetuntoa,osaamista ja itsenäisyyttä Hays & Minichiello (2005), Hars ym. (2014), Laukka(2007), Seinfeld ym. (2013)


22.4.2016

13

Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (N = 258, 6 kk), terveillävanhuksilla (ikä > 60 v.), jotka osallistuivat kuorolauluinterventioon, psyykkiseenhyvinvointiin liittyvät elämänlaatu parani ja masentuneisuus ja ahdistuneisuusväheni verrattuna kontrolliryhmään. Lauluinterventio oli myös kustannustehokasta.

Coulton ym. (2015) Br J Psychiatry

§ 2/3 yli 70-vuotiaista pitää musiikkia tärkeänä tai erittäin tärkeänä elämässäänCohen ym. (2002)§ Musiikkiaktiviteetit vaikuttavat positiivisesti vanhusten psyykkiseen hyvinvointiin

vähentämällä masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä ylläpitäen itsetuntoa,osaamista ja itsenäisyyttä Hays & Minichiello (2005), Hars ym. (2014), Laukka(2007), Seinfeld ym. (2013)§ Musiikin kuuntelu voi vanhuksilla hetkellisesti kohentaa kognitiivista suoriutumista

tehtävissä, jotka vaativat keskittymistä, työmuistia ja kielellisiä taitoja Mammarellaym. (2007), Thompson ym. (2005)§ Säännölliset musiikkiharrastukset (laulaminen, instrumentin soittaminen,

tanssiminen) ovat yhteydessä parempaan tarkkaavuuteen, toiminnanohjaukseen,muistiin ja kielellisiin kykyihin Amer ym. (2013), Bugos ym. (2007), Hanna-Pladdy &MacKay (2011), Hars ym. (2014), Kattenstroth ym. (2010), Seinfeld ym. (2013)


22.4.2016

14

Musiikkia nuoresta saakka harrastaneet vanhukset (ikä 60-80 v.) olivat musiikkiaharrastamattomia vanhuksia parempia erottelemaan foneemisia kategorioita.Heidän aivorunko- ja aivovasteensa puheäänteiden muutoksille olivat nopeampiaja tarkkaavuuden suuntaaminen (P3) niihin oli aivoissa tehokkaampaa.

Bidelman & Alain ym. (2015) J Neurosci

MUUSIKOT VERROKIT

5 vuoden seurannassa säännölliset musiikkiharrastukset (instrumentin soittaminen,tanssiminen) olivat yhteydessä pienentyneesen riskiin sairastua dementiaan yli 75-vuotiailla terveillä vanhuksilla (n = 469) Verghese ym. (2003) New Engl J Med

22.4.2016

15




LUENNON TEEMAT

RYHMÄ TULOS TUTKIMUSTENMÄÄRÄ LÄHDE

Kipupotilaat kivun voimakkuuden vähentyminenopioidien tarpeen vähentyminen

51 Cepeda2010

Sairaalahoidossaolevat potilaat

ahdistuneisuuden vähentyminen 85 Drahota2012

Syöpäpotilaat ahdistuneisuuden ja kivun vähentyminenmielialan ja elämänlaadun parantuminensykkeen, hengityksen ja verenpaineen koheneminen

30 Bradt2011

Sydänpotilaat ahdistuneisuuden ja kivun vähentyminensykkeen, hengityksen ja verenpaineen koheneminen

23 Bradt2009

Hengityskoneessaolevat potilaat

ahdistuneisuuden vähentyminensykkeen ja hengityksen koheneminen

8 Bradt2010

Autistiset lapset kommunikoinnin parantuminen 3 Gold2010

Masennuspotilaat mielialan parantuminen 5 Maratos2009

Aivovauriopotilaat kävelykyvyn parantuminen 7 Bradt2010

Skitsofreniapotilaat globaalin tilan parantuminennegatiivisten oireiden vähentyminensosiaalisen toimintakyvyn kohentuminen

8 Mössler2011

MUSIIKKITERAPIAN VAIKUTTAVUUS: META-ANALYYSIT (COCHRANE)

22.4.2016

16

§Normaalisti kehittyvillä lapsilla musiikin harrastaminen voi kehittää puheenfonologista havaitsemista, sanojen erottelua, kielellistä työmuistia ja ääntenajallista prosessointia, missä juuri dysleksiasta kärsivillä lapsilla on vaikeuksia

MUSIIKIN KÄYTTÖ KEHITYKSELLISSÄ HÄIRIÖISSÄ: DYSLEKSIA

MUSIIKIN KÄYTTÖ KEHITYKSELLISSÄ HÄIRIÖISSÄ: DYSLEKSIA

Flaugnacco ym. (2014) PLoS ONE

§ RCT-tutkimus: 46 lukivaikeuksista lasta (ikä 8-11 v.) sai 30 viikkoa musiikkitunteja(Kodaly) tai maalaustunteja pienissä ryhmissä (5-6 lasta, 2 x vko, 1 tunti)§Musiikkiharjoittelu paransi lukemista, foneemien yhdistämistä, työmuistia,

kuulotarkkaavaisuutta, ajallista havaitsemista ja rytmien tuottamista

22.4.2016

17

MUSIIKIN KÄYTTÖ KEHITYKSELLISSÄ HÄIRIÖISSÄ: ADHD

Abikoff ym. (1996) J Learn Disabil

§Tarkkaavuushäiriössä (ADHD) alhaista vireystilaa yritetään nostaa etsimälläympäristöstä uusia, stimuloivia virikkeitä (underarousal / optimal stimulation theory)§Tutkimus: 20 ADHD-lasta ja 20 verrokkilasta (ikä 8-13 v.) tekivät aritmeettisia

laskutehtäviä samalla kun taustalla soi omaa mielimusiikkia, taustapuhetta tai ei mitään§ADHD-lasten suoriutuminen oli parempaa musiikkitilanteessa (varsinkin jos se oli

ensimmäisenä), verrokeilla ei ollut eroa

§Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaakävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia

MUSIIKIN KÄYTTÖ AVH-KUNTOUTUKSESSA

Bradt ym. (2010) Cochrane Database Syst Rev, Jeong ym. (2007) Appl Nurs Res, Schauer &Mauritz (2003) Clin Rehabil, Thaut ym. (1997) J Neurol Sci (2002) Neuropsychologia (2007)Neurorehabil Neural Repair

22.4.2016

18


§Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa kädenliikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistäsuoriutumista

Altenmüller ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Amengual ym. (2013) PLoS One, Fujioka ym.(2012) Ann N Y Acad Sci, Rojo ym. (2011) Brain Inj, Rodriguez-Fornells ym. (2012) Ann N YAcad Sci, Schneider ym. (2009) J Neurol (2010) Music Percept, Villeneuve & Lamontagne(2013) Stroke Res Treat


Toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI):Käden sarjalliset liikkeet vs. lepo

Ripollés ym. (2015) Brain Imaging Behav

Soittoharjoittelu vähensi otsalohkojenmotoristen alueiden ylimääräistäaktivaatiota tehtäessä sarjallisialiikkeitä hemipareettisella kädellä.

Musiikin kuuleminen vs. lepo

Soittoharjoittelu lisäsi otsalohkojenmotoristen aktivaatiota kuultaessakappaleita, joiden soittamistakuntoutuksessa oli harjoiteltu.

Healthy controls Chronic stroke patients Healthy controls Chronic stroke patients

22.4.2016

19



§Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisellarytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiastakärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia jasanojen löytämistä

Conklyn ym. (2012) J Speech Lang Hear Res, Schlaug ym. (2008) Music Percept (2009) AnnN Y Acad Sci, Stahl ym. (2011) Brain (2013) Front Hum Neuroci, Vines ym. (2011) FrontPsychol, Yamaguchi ym. (2012) Int J Rehabil Res, Zipse ym. (2012) Ann N Y Acad Sci,katsauksia: Schlaug ym. (2010) Future Neurol, Norton ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Wan &Schlaug (2010) Neuroscientist

MUSIIKIN KÄYTTÖ AVH-KUNTOUTUKSESSAEN

NEN

TERA

PIAA

TERA

PIAN

JÄLK

EEN

fMRI:Puheen tuottaminen vs. lepo

Diffuusiotensorikuvannus (DTI):Arcuate fasciculus-rata

Schlaug ym. (2008) Music Perception, (2009) Annals of the New York Academy of Sciences

Melodinen intonaatioterapia lisäsiafasiapotilailla oikean aivopuoliskonohimo- ja otsalohkoalueidenaktivaatiota tuotettaessa puhetta.

Melodinen intonaatioterapia lisäsiafasiapotilailla oikean arcuatefasciculus –radan pituutta ja radantilavuutta.

22.4.2016

20



§Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisellarytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiastakärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia jasanojen löytämistä

§Musiikin kuunteleminen voi hetkellisesti parantaa tarkkaavaisuudensuuntaamista vasemmalle neglect-potilailla. Myös soittaminen voilieventää neglect-oiretta

Chen ym. (2013) Brain Inj, Hommel ym. (1990) Arch Neurol, Soto ym. (2009) PNAS, Tsai ym.(2013) NeuroRehabilitation, Bodak ym. (2014) Front Hum Neurosci


AIKA

1 vko

aivoinfarktipotilaat (n = 55)

3 kk

6 kk

neuropsykologinen testaus, MEG & MRI

satunnaistaminen kolmeen ryhmään

ÄÄNIKIRJARYHMÄ(n = 19)

tavallinen hoito+ äänikirjojen

kuuntelu

MUSIIKKIRYHMÄ(n = 19)

tavallinen hoito+ mielimusiikin

kuuntelu

KONTROLLIRYHMÄ(n = 17)

tavallinen hoito

neuropsykologinen testaus & MEG

neuropsykologinen testaus, MEG & MRI

MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUSAIVOHALVAUKSESTA KUNTOUTUMISEEN

22.4.2016

21

MUSIIKIN VAIKUTUS KOGNITIIVISEEN JA EMOTIONAALISEEN KUNTOUTUMISEEN

§ Kielellinen muisti ja tarkkaavuuden suuntaaminen parani enemmän musiikkiryhmässäkuin äänikirja- ja kontrolliryhmässä 3 kk aivohalvauksen jälkeen§ Vaikutukset säilyivät 6 kk pitkittäisseurannassa§ Mieliala parani (vähemmän masennusta ja sekavuutta) musiikkiryhmässä kuin äänikirja-

ja kontrolliryhmässä 3 kk aivohalvauksen jälkeenSärkämö ym. (2008) Brain

MUSIIKIN VAIKUTUS KOGNITIIVISEEN JA EMOTIONAALISEEN KUNTOUTUMISEEN

§ Kielellisen muistin kuntoutuminen korreloi masentuneisuuden jasekavuuden vähentymiseen musiikin kuuntelijoilla

Särkämö & Soto (2012) Ann NY Acad Sci

22.4.2016

22

POTILAIDEN OMAT KOKEMUKSET MUSIIKIN VAIKUTUKSESTA KUNTOUTUMISEEN

“Tarinoiden kuunteleminenon aina kivaa.”

“Äänikirjat ovat niinmielenkiintoisia. Ne tuovatmieleen lapsuuden muistot,nuoruuden maiseman.”

“Kun kuuntelin musiikkia sairaalassa, niinnukahdin heti. Oli hienoa, että musiikinavulla pystyi rentoutumaan.”

“Kun laitan musiikin päälle, minun eitarvitse ajatella tätä aivohalvausta taimuita surullisia asioita koko ajan.”

“Kokeilimme jopa tanssia kotona.Rokataan beibi niin kuin silloin ennen!Ihme, että pystyin siihen vielä.”

“Kaiken tämän elämäni murheen keskellämusiikki tuo iloa ja nautintoa.”

“Aiemmin en löytänyt sanoja tai voinutkeskittyä lukemiseen. Nyt kuuntelenmusiikkia ennen kuin aloitan. Se auttaa.”

AUDIO BOOK GROUP (N = 19) MUSIC GROUP (N = 20)

§ Musiikin kuuntelu auttoi rentoutumaan, lisäsi liikkumista, paransi mielialaaja hyödytti kuntoutumista enemmän kuin äänikirjojen kuuntelu 3 kkaivohalvauksen jälkeen Forsblom ym. (2010) Music Med

§ Harmaan aineen tilavuus (GMV) etuotsalohkon yläosassa (SFG) kasvoi enemmänmusiikkiryhmässä kuin äänikirja- ja kontrolliryhmässä 6 kk aivohalvauksesta§ Muutokset korreloivat kielellisen muistin, tarkkaavuuden suuntaamisen ja kielellisten

toimintojen kuntoutumiseen Särkämö ym. (2014) Front Hum Neurosci

MUSIIKIN VAIKUTUS AIVOJEN TOIPUMISEEN:VOKSELIPOHJAINEN MORFOMETRIA (VBM)

22.4.2016

23

Särkämö ym. (2014) Front Hum Neurosci

MUSIIKIN VAIKUTUS AIVOJEN TOIPUMISEEN:VOKSELIPOHJAINEN MORFOMETRIA (VBM)

§ Harmaan aineen tilavuus limbisillä alueilla (pihtipoimun etuosa, tyvitumakkeiden alaosa)kasvoi enemmän musiikkiryhmässä kuin muissa ryhmissä 6 kk aivohalvauksesta§ Muutokset korreloivat vähentyneisiin mielialaoireisiin (esim. masennus, väsyneisyys)

§Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät useinhavaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaantuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja

Cuddy ym. (2005) Med Hypotheses, Drapeau ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Johnson ym.(2010) Cogn Behav Neurol, Prickett & Moore (1991) J Music Ther, Samson ym. (2009) AnnN Y Acad Sci, Vanstone & Cuddy (2010) Aging Neuropsychol Cogn

MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA

22.4.2016

24

MIKSI MUSIIKIN HERÄTTÄMÄT TUNTEET JA MUISTOTSÄILYVÄT ALZHEIMERIN TAUDIN EDETESSÄ?

Jacobsen ym. (2015) Brain

§ Terveillä henkilöillä tutun musiikinkuuleminen aktivoi etenkinpihtipoimua ja premotoristaaivokuorta§ Samoilla alueilla ilmeni vähemmän

Alzheimerin taudin biomarkkereita(kortikaalista atrofiaa, glukoosi-aineenvaihdunnan häiriöitä ja beeta-amyloidin kertymää)

Cacciafesta ym. (2010) Arch Gerontol Geriatr, Foster & Valentine (2001) Exp Brain Res,Irish ym. (2006) Dement Geriatr Cogn Disord, Thompson ym. (2005) Exp Brain Res

§Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät useinhavaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaantuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja§Musiikin kuuleminen saattaa hetkellisesti kohentaa muistisairaiden

mielialaa sekä parantaa heidän kognitiivista toimintakykyä, esim.muistia, puheen tuottoa tai hahmotuskykyä


22.4.2016

25

Brotons & Koger (2000) J Music Ther, Bruer ym., (2007) J Music Ther, Guétin ym. (2008)Dement Geriatr Cogn Disord, Hokkanen ym. (2008) JAGS, Lin ym. (2011) Int J GeriatrPsychiatry, Okada ym. (2009) Int Heat J, Raglio ym. (2008) Alzheimer Dis Assoc Disord,Sung ym. (2011) Int J Geriatr Psychiatry. Svansdottir ym. (2006) Int Psychogeriatr,Takahashi & Matsushita (2006) J Music Ther, Van de Winckel ym. (2004) Clin Rehabil,katsaus: Särkämö ym. (2012) Music Med


§Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät useinhavaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaantuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja§Musiikin kuuleminen saattaa hetkellisesti kohentaa muistisairaiden

mielialaa sekä parantaa heidän kognitiivista toimintakykyä, esim.muistia, puheen tuottoa tai hahmotuskykyä§Musiikkiterapia voi vähentää muistisairaiden levottomuutta,

ärtyisyyttä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta sekäneuropsykiatrisia ja käytösoireita

lähtötaso muistisairaat (n = 89) & omaiset ja hoitajat (n = 89)

3 kk

9 kk

neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot

satunnaistaminen kolmeen ryhmään

LAULURYHMÄ(n = 30)

tuttujen laulujenlaulaminen

ryhmässä ja kotona

MUSIIKINKUUNTELURYHMÄ

(n = 29)tuttujen laulujen

kuunteleminen ryhmässäja kotona

KONTROLLIRYHMÄ(n = 30)

tavallinenhoito



SUOMALAISTUTKIMUS:MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUSMUISTISAIRAIDEN HYVINVOINTIIN

MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUSMUISTISAIRAIDEN HYVINVOINTIIN

22.4.2016

26

§ Kognitiivinen status (MMSE), orientaatio, toiminnanohjaus, ja mieliala paranivat taisäilyvät parempana laulu- ja kuunteluryhmässä verrattuna kontrolliryhmään 3 kk:nseurannassa§ Vaikutus orientaation säilyi vielä 9 kk:n pitkittäisseurannassa

Särkämö ym. (2014) Gerontologist

LAULAMISEN JA MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUKSET MUISTISAIRAILLA

22.4.2016

27

LAULAMISEN JA MUSIIKIN KUUNTELUN ERILAISETVAIKUTUKSET MIELIALAAN

§ Laulaminen vähensi etenkin depression fyysisiä oireita (esim. energian puute)§ Musiikin kuuntelu vähensi etenkin depression behavioraalisia oireita (esim.,

ahdistuneisuus)

Särkämö ym. (2016) J Am Geriatr Soc

Cornell-Brown subscale Singing Group Music ListeningGroup Control Group P value

Mood-RelatedSigns

Baseline 1.8 ± 3.3 0.9 ± 3.5 2.4 ± 2.5Follow-Up 1 2.3 ± 2.7 2.3 ± 3.6 2.0 ± 2.9 0.216

IdeationalDisturbances

Baseline 1.8 ± 2.9 0.7 ± 3.0 2.1 ± 2.7Follow-Up 1 1.9 ± 2.6 1.9 ± 2.4 1.7 ± 2.3 0.215

BehavioralDisturbances

Baseline 0.3 ± 2.8 -1.2 ± 3.1 0.2 ± 2.4Follow-Up 1 0.9 ± 2.7 0.4 ± 2.2 -0.1 ± 2.5 0.036

Physical SignsBaseline 0.3 ± 1.8 0.2 ± 2.2 1.4 ± 1.5Follow-Up 1 1.4 ± 2.2 0.8 ± 1.9 0.8 ± 2.3 0.008

Cyclic FunctionsBaseline 0.8 ± 2.3 0.0 ± 2.8 1.9 ± 3.0Follow-Up 1 1.5 ± 2.2 1.3 ± 3.0 1.5 ± 2.5 0.410

§ Työmuisti, omaelämänkerrallinen muisti ja omaisen psyykkinen hyvinvointi paranivatlauluryhmässä enemmän kuin kuuntelu- tai kontrolliryhmässä 3 kk:n seurannassa§ Vaikutukset omaelämänkerralliseen muistiin ja omaisen hyvinvointiin säilyivät 9 kk:n

kohdallaSärkämö ym. (2014) Gerontologist

LAULAMISEN VAIKUTUKSET MUISTISAIRAILLA

22.4.2016

28

§ Työmuistin lyhytkestoinen tehostuminen lievästi muistisairailla (MMSE > 18/30)§ Toiminnanohjauksen ja orientaation pitkäkestoinen säilyminen nuoremmilla

muistisairailla (< 80 v.)

KETKÄ HYÖTYIVÄT ETENKIN LAULAMISESTA?

Särkämö ym. (2015) J Alzheimers Dis

§ Kognitiivisen statuksen säilyminen lyhyt- ja pitkäkestoisesti keskivaikeasti muistisairailla(MMSE ≤ 18/30)§ Elämänlaadun paraneminen pitkäkestoisesti muistisairailla, joilla oli muu

dementiasairaus kuin Alzheimerin tauti ja jotka olivat laitoshoidossa

KETKÄ HYÖTYIVÄT ETENKIN MUSIIKIN KUUNTELUSTA?

Särkämö ym. (2015) J Alzheimers Dis

22.4.2016

29

www.miinasillanpaansaatio.fi

YHTEENVETOMUSIIKISTA APUA KUNTOUTUKSEEN

§ Musiikki on rikas ja monipuolinen virike, joka onyhteydessä emootioiden, kognitiivisten toimintojen jamotoriikan käsittelyyn ja aktivoi aivoja erittäin laajalti§ Musiikin päivittäinen kuuntelu voi edistää muistin ja

tarkkaavaisuuden kuntoutumista, ehkäistämasentuneisuutta ja sekavuutta sekä saada aikaanplastisia muutoksia toipuvissa aivoissa aivoinfarktinjälkeen.§ Tuttujen laulujen säännöllinen laulaminen tai kuuntelu

yhdessä omaisen/hoitajan kanssa voi tukeamuistisairaiden mielialaa, elämänlaatua ja kognitiivistatoimintakykyä sekä vähentää omaisten psyykkistäkuormitusta.

22.4.2016

30

ALIVE INSIDE

https://www.youtube.com/watch?v=IaB5Egej0TQ

https://musicandmemory.org/

KIITOS!

Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (Helsingin yliopisto)Mari Tervaniemi, Minna Huotilainen, Henna Vepsäläinen

Neurologian ja radiologian klinikat ja BioMag-laboratorio (HYKS)Seppo Soinila, Marja Hietanen, Taina Autti, Heli Silvennoinen, Eero Salli,Mikko Mikkonen, Elina Pihko, Suvi Heikkilä, Jyrki Mäkelä

Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö (Jyväskylän yliopisto)Jaakko Erkkilä, Anita Forsblom

yhteydenotot: [email protected]

Montrealin yliopistoIsabelle Peretz

Åbo AkademiMatti Laine

Miina Sillanpään SäätiöSari Laitinen, Merja KurkiSibelius-AkatemiaAva Numminen, Jennie Lillandt

RahoittajatSuomen Akatemia

RAYSuomen Aivosäätiö

Psykologian tutkijakouluWihurin säätiö

Ehrnroothin säätiöJahnssonin säätiö

Miina Sillanpään säätiö

Barcelonan yliopistoAntoni Rodriguez-Fornells, Pablo Ripolles

Documents

MUSIIKKI IKÄÄNTYVIEN JA KUNTOUTUVIEN AIVOJEN TUKENA€¦ · MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) Särkämö & Huotilainen (2012)Suomen Lääkärilehti. 22.4.2016