Neuvolan perhevalmennus 1. osa:Matkalla vanhemmuuteen, lapsivuodeaika, imetys, varhainen vuorovaikutus

Vanhemmaksi tulo on suuri elämänmuutosVanhemmuuteen voi valmistautua hakemalla tietoa raskausajasta, synnytyksestä, imetyksestä, lapsivuodeajasta, perheen hyvinvoinnista ja varhaisesta vuorovaikutuksesta.

• Meille tulee vauva – kirjanen (THL), voit ladata tiedoston ja lukea sähköisesti

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-367-D

• Naistalo.fi ja Viva.tamk.fi sekä Väestöliiton Perheaikaa.fi –sivustoilta löydät luotettavaa tietoa kirjallisena sekä videoina

• Folkhälsanin sivuilta löytyy ladattava Raskausajan päiväkirja https://www.folkhalsan.fi/globalassets/barn/gravid/raskauspaivakirja_extended.pdf

• Vauva polku- oppimispeli www.babytrail.fi johdattaa vanhemmuuden polulle

8.4.2020ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 2

Matka vanhemmaksi alkaa raskausaikana

• Vanhemmaksi tulo on kuin hyppy tuntemattomaan, ennalta ei voi tietää tai suunnitella kaikkea mitä se tuo tullessaan

• Isäksi/äidiksi tuleminen on elämän suurimpia muutoksia:

se voi ja saakin herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita

• Vauvan synnyttyä moni tärkeä asia muuttuu: oma rooli, puoliso ja parisuhde, ajankäyttö sekä taloudellinen tilanne

• Muutos voi olla kurjaa ja surullistakin, toisaalta tilalle tulee monia hyviä asioita

8.4.2020ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 3

Vanhemmuuteen liittyvistä asioista on hyvä keskustella ennen vauvan syntymää

• Vanhemmilla voi olla erilaiset näkemykset vanhemmuudesta ja siitä millainen on hyvä äiti/isä

• Tasavertainen vanhemmuus vaikuttaa myönteisesti lapsen kehitykseen, parisuhteeseen ja koko perheen hyvinvointiin

• Miten teillä jaetaan tasavertaisesti vastuu perhe-elämästä, vauvanhoidosta ja kotitöistä?

• Osaatko arvostaa toisen tekemää työpanosta kotona/työelämässä?

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 4

Mielikuvat vanhemmuudesta ja vauvasta

• Oletko huomannut hetkiä tai tilanteita, jolloin erityisesti mietit omaa vauvaasi? Millaisia ajatuksia tai tunteita noina hetkinä heräsi?

• Mitä luulet vauvasi tarvitsevan sinulta juuri nyt?

• Mikä sinulle on tärkeää isyydessä/äitiydessä?

• Minkä luulet olevan tärkeää vauvasi tai kumppanisi mielestä isyydessäsi/äitiydessäsi?

• Muistatko omasta lapsuudestasi mukavan muiston, jonka kaltaisen haluaisit kokea oman lapsesi kanssa?

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 5

Parisuhde ja seksuaalisuus

• Parisuhteessa molemmat ovat vastuussa suhteen

avoimuudesta ja hyvinvoinnista

• Parisuhdetta kannattaa hoitaa, se on yksi elämän arvokkaimmista ihmissuhteista ja sen hyvinvointi heijastuu myös lapsen kasvuun ja kehitykseen

• Raskausaika ja synnytyksen jälkeinen lapsivuodeaika tuovat uusia haasteita parisuhteeseen: hormonaaliset ja kehon muutokset vaikuttavat naisen minäkuvaan ja mielialaan

• Synnytyksestä palautuminen on yksilöllistä: naiselle on

tärkeää tutustua oman kehon muutoksiin ja hyväksyä

ne uuden elämän syntymisen kunniamerkkeinä

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 6

• Uudet roolit isänä ja äitinä voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen: yhteisille läheisille hetkille on etsittävä sopiva tilaisuus ja alkuun kanssakäymisessä voi olla ennakkoluuloja ja jännittyneisyyttä

• Läheisyys ja hellä, hyväksyvä ilmapiiri auttavat seksielämän käynnistämisessä synnytyksen jälkeen parin yhteisen halun ja tarpeen mukaan

• Isän/kumppanin läsnäolo ja myötätunto ovat tärkeitä

niin raskausaikana kuin synnytyksen jälkeen

• Tutustu eksote.fi> neuvola> materiaalit:

Raskausajan parisuhde ja seksuaalisuus – esitteeseen• https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/isän-puolison-

rooli

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 7

Lapsivuodeaika, synnytyksestä palautuminen, vauvaan tutustuminen ja imetys

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 8

Synnytyksestä toipuminen

• Lapsivuodeaika on synnytyksen jälkeinen aika, jolloin naisen elimistö palautuu raskaudesta ja toipuu synnytyksestä

• Ihokontakti vauvan kanssa auttaa äidin ja vauvan toipumista synnytyksestä. Vauva voi olla ihokontaktissa

myös toisen vanhemman kanssa.

• Isän/kumppanin ja lähipiirin tuki on tärkeää kotiutumisen jälkeen. Vauvan synnyttyä elämänrytmi ja -tärkeysjärjestys muuttuvat, siksi äidille on tärkeää saada myös hetki omaa aikaa ilman vauvan hoitovastuuta

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 9

Kehollinen toipuminen synnytyksestä

• Jälkisupistukset kuuluvat kohdun palautumiseen samoin jälkivuoto, jonka määrää ja laatua alkuun tarkkaillaan. Kohtutulehduksen oireet on hyvä tunnistaa: voimakas kipu, pahanhajuinen vuoto, kuume, voivat olla merkkejä tulehduksesta. Hyvä hygienia auttaa paranemisessa.

• Episiotomia, repeämät ja mahdollinen sektiohaava paranevat ajastaan ja kipulääkitystä on mahdollista käyttää tarvittaessa.

• Lantionpohjan lihasten harjoittamisen voi aloittaa raskausaikana mutta viimeistään synnytyksen jälkeen, se edistää synnytyksestä toipumista. Liian rajua liikuntaa heti synnytyksen jälkeen on hyvä välttää.

• https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/synnytyksestä-toipuminen/toipuminen-synnytyksestä

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 10

Mieliala synnytyksen jälkeen

• Äidin mieliala herkistyy jo raskausaikana. Mielialat synnytyksen jälkeen voivat vaihdella pakahduttavasta onnentunteesta avuttomuuden, huolen ja turhautumisen tunteisiin.

• Epävarmuus ja negatiiviset tunteet kuuluvat myös äitiyteen tai isyyteen. Tunteiden jakaminen ja keskustelu helpottavat usein oloa.

• Äidin herkistyminen (Baby-blues) on hormonaalista, se mahdollistaa vauvan pientenkin viestien ymmärtämisen

• Baby-blues tulee useimmille äideille 2-14pv sisällä

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 11

• Jos oma jaksaminen ja mieliala mietityttävät, ota asia puheeksi neuvolassa

• Joskus kyseessä voi olla raskausajan tai synnytyksen jälkeinen masennus, joka on hoidettavissa

• Puolisolla on tärkeä rooli synnytyksen jälkeisen masennuksen havaitsemisessa ja arjesta selviytymisen tukemisessa

- Neuvola seuloo masennusta EPDS-kyselyllä

Tutustu myös:https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/synnytyksestä-toipuminen/mieliala-synnytyksen-jälkeen

Hae neuvoa ja apua (Mielenterveystalo.fi)

Äidit irti synnytysmasennuksesta (ÄIMÄ ry)

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 12

IMETYS

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 13

Suomessa on kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma

• Imetysohjaus kuuluu olennaisena osana neuvola- ja synnytyssairaalatoimintaan

• Lähtökohtana on vastasyntyneen ja äidin terveyttä edistävä toiminta, imetyksen ohjaus ja tukeminen tutkittuun tietoon perustuen.

• WHO:n ja THL:n suositukset imetyksestä ohjaavat ammattilaisten työtä

• Imetyksen hyödyt äidin ja vastasyntyneen terveyteen ovat merkittävät

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 14

• Hyviä tiedon lähteitä ovat mm.

• https://imetys.fi/odottajan-opas/imetykseen-valmistautuminen

• https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/imetys/imetyksen-käynnistyminen

• Eksoten synnytysosaston materiaalit:

• http://www.eksote.fi/terveyspalvelut/raskaus-ja-synnytys/Documents/Vierihoito%20ja%20imetys%202019.pdf

• http://www.eksote.fi/terveyspalvelut/raskaus-ja-synnytys/Documents/Imetyksen%20edist%c3%a4misen%20toimintasuunnitelma%20Eksotessa.pdf

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 15

Imetykseen valmistautuminen

• Rinnat valmistautuvat tulevaan imetykseen jo raskausaikana

- kasvu, aristus, pinkeys, pigmenttimuutokset, esimaidon eritys

• Rintakudos kasvaa ja rinnat muuttuvat hormonitoiminnan vaikutuksesta

- rinnan koolla ei ole merkitystä imetyksen onnistumiseen

- jokaisella raskaana olevalla on yksilölliset rinnat

• Rintojen hoito aloitetaan jo raskausaikana,

tärkeää huolehtia ihon kunnosta ja hankkia tukevat

rintaliivit

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 16

Imetyksen käynnistyminen

• Ihokontakti heti syntymän jälkeen luo pohjaa onnistuneelle imetykselle

• Varhaisimetys aloitetaan mieluusti 30-60 minuuttia (< 2h) synnytyksestä

• Kätilö avustaa oikean imuotteen ja imetysasennon löytymisessä

• Oikeanlainen imuote edistää maidon herumista, rinnanpää on syvällä vauvan suussa. Oikea imuote mahdollistaa hyvän rytmin vauvalle (imee-nielee-hengittää), eikä imeminen ole kivuliasta äidille.

• Äidin ja vauvan vartalot ovat vastakkain ja lähekkäin.

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 17

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

1. Imuotteen hakeminen, hamuilu 2. Rinnanpää suuhun

8.4.2020

Hyvä imemisote

18

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 19

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Erilaisia imetysasentoja

8.4.2020 20

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020

Vauvan nälkäviestit

Näin opettelet tuntemaan oman vauvasi nälkäviestit:

1. Vauvan uni muuttuu kevyemmäksi

2. Vauva venyttelee, haukottelee, lipoo huuliaan

3. Kieli tulee ulos suusta

4. Vauva vie kädet nyrkissä suuhun

5. Vauva tehostaa viestiään levottomuudella ja itkulla

21

Rintamaidon lypsäminen

• Käsin tai pumpulla

• Lypsämisellä voidaan tehostaa maidontuotantoa

• Äidin maito säilyy

– 6h huoneenlämmössä

– 2vrk jääkaapissa

– 6kk pakastimessa

– 1-2vko pakastelokerossa

– 1vrk sulatettuna jääkaapissa

• Pakastaminen pienissä määrissä, omat ”suojatut astiat”, ettei ota makua muista ruoka-aineista

• Sulatus jääkaapissa tai juoksevan veden alla

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 22

Imetyksen haasteet

• Kivuliaan imetyksen syynä voi olla imuote, imetysasento, sammas tai rintatulehdus

• Alussa kipu on yleistä, kestää viikon verran, johtuu rintojen tottumattomuudesta ja täyttymisestä

• Joka imetyksen alussa voi olla arkuutta, joka helpottuu imetyksen aikana

• Nännien haavaumat voivat altistaa rintatulehdukselle

– Haavojen hoitona ilmakylvyt, Bepanthen, Lansinoh, rintamaito

• Rintojen suojaaminen kylmältä (myös raskausaikana!)

• Hartia-niskaseudun lihasjännitykset vaativat hyvän imetysasennon sekä riittävän kokoiset, tukevat rintaliivit

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 23

Rintatulehdus

• Johtuu tukkeutuneesta maitotiehyestä

• Oireet

– Kuume, flunssan kaltaiset oireet, rinnan punoitus, turvotus, kipu

– Voi vähentää tilapäisesti maidon määrä

• Hoito

– Lämmin suihkuttelu tai haude

– Rintojen tyhjentäminen, lapsi saa imeä myös kipeästä rinnasta

– Kipu-/kuumelääke (Parasetamoli)

– Jos kuumetta tai oireet eivät helpota ota yhteyttä päivystävään lääkäriin

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 24

Imetys ei aina onnistu

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020

• Lisää tietoa pulloruokinnasta saat:

https://imetys.fi/wp/wp-content/uploads/2017/12/vauvantahtinen_pulloruokinta_FI_web.pdf

Äidinmaidonkorvikkeen tai lypsetyn rintamaidon antaminen

• Tärkeää on vauvantahtinen pulloruokinta

• Ruokailun aikana vanhempi seuraa vauvan viestejä ja vastaa niihin

• Syli on paras ruokailupaikka

• Pulloruokailu vaatii usein tauotusta ja vauvan röyhtäyttämistä.

• Itkevä vauva voi olla liian hermostunut syödäkseen ja vaatii ensin rauhoittelua

25

Tutustu imetykseen liittyvään materiaaliin

• https://imetys.fi

• https://www.espoo.fi/fiFI/Lapsiperheet/Raskaus_synnytys_vauva_perheessa/Perhevalmennus/Miten_hoidan_vauvaani/Imetys/Imetys(14483)

• https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/imetys

• https://www.hel.fi/sote/perheentuki-fi/0-1-vuotiaat/vauvan-imetys-ja-ruoka/imetysoppaat-ja-suositukset/

• http://www.eksote.fi/terveyspalvelut/poliklinikat-toimenpideyksikot/imetyspoliklinikka/Sivut/default.aspx

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2020 26