Ngä Körero o Roto

He Kupu Takamua 1

Me Pëhea e Ätaahua ake ai taku Reo Mäori? – He Whakaaro noa 2

KotereokiaMäoritonu 2–5

Kotereokiatika 5–7

Kotereokiamäoritonu 8–9

Kotereokiangahau 10

He Tirotiro i te Manawa 11–12

Te Haere i te Huarahi – He Tauira Körero noa 13–16

“E Kite ana mäua ko taku Karu...” – He Tauira Körero noa 17–19

He Wähi Pai hei Toro, he Rauemi Pai 20 hei Wherawhera

Te Taura Whiri i te Reo Mäori © 2012. ISBN: 978-0-908878-25-3

3

He Kupu Takamua

E te reo, e te reo, ka aroha hoki koe e takaoraora nei.

E te iwi, e te iwi, kia kaha rä tätou ki te tapuhi i tënei reo taketake o tätou. Kei ö tätou arero kë hoki töna oranga, töna matenga. Inä rä, käore tënei mea te reo e ora noa, ki te kore he tängata hei kawe i a ia – ko te hä tonu o te tangata, koia te kaikawe i te hä o te reo. Ä, mehemea he reo kua oraiti, mä te aroha rawa, mä te ngäkaunui rawa, mä te manawanui rawa o te tini tängata e ora nui anö ai. Kei manawa iti tätou, ko te manawa kiore te tukunga iho ki te reo.

Ä tënä, kua tohua nei ko Arohatia te Reo hei tähuhu mö ä tätou kaupapa whakanui i te Wiki o te Reo Mäori i tënei tau. Käore pea i tua atu i tënei hei arataki i te rahi, i te iti, i a ihumanea, i a ihu hüpë – inä hoki te whänui, te hängai. Ahakoa ko wai te tangata, mehemea ia ka hiahia, ka kitea he mahi mäna e tautoko ai ia i te reo Mäori, e whakaatu ai ia i töna aroha ki tënei reo.

Ko te aronga o tënei pukapuka, he whakatïtina, he ärahi, he äwhina i te hunga kua ähua pakari nei te reo, engari e popore tonu ana kia ätaahua kë atu, kia Mäori kë atu te reo kei ö rätou ngutu, kei ä rätou pene e rere ana. Me mihi koutou ka tika. Mä koutou, mä te hunga manawaroa e pümau ai tëtahi momo reo Mäori tuawhiti nei ki te mata o te whenua, ä, ki te mata o ngä arero o ngä whakatupuranga kei muri i a tätou.

1

4

Me Pëhea e Ätaahua ake ai taku Reo Mäori? – He Whakaaro noa

Ko te reo kia Mäori tonuKo tätou katoa pea e möhio ana ko ëtahi tino whakareka o te reo Mäori, ko te kupu whakarite, ko te whakataukï, ko te kïwaha. Koirä ëtahi puna känapanapa o te whakaaro Mäori o mua. Ko te pätai kë pea kei ngä ngutu o ëtahi, kei hea ënei mea e huna ana. Kua kao mai te huhua o te whakataukï ki öna anö pukapuka. Ä, he autaia tonu te nui o ngä pukapuka kua puta i ngä tau tata nei ko te kïwaha te kaupapa. Ko te kupu whakarite pea te mea käore anö i paiheretia te nuinga ki te wähi kotahi, engari kei ngä möteatea e putu ana, kei ngä wänanga reo anö hoki e whakaakona ana. Kei ngä nüpepa tawhito ëtahi, kei ëtahi pukapuka whakaako i te reo Mäori anö ëtahi. Heoi anö te mate, mä te ketuketu rawa e kitea ai. Engari e tika ana te körero, ‘Ko te kairapu, ko ia te kite’.

Anei he tauira o ënei hanga e toru:He hamo pango. Mö ngä kupu whakarite, tërä ka tïkina atu he ähuatanga i te taiao (përä i te räkau, i te manu), he taonga ränei nä te tangata tonu i hanga (përä i te hoe, i te toki), ka tïkina ränei i te tinana tonu o te tangata (përä i te ihu, i te tou), hei whakaata i tëtahi ähua o te tangata, o täna kawe ränei i a ia. Mö tënei o ngä kupu whakarite nei nä, kua tïkina ko tëtahi wähanga o te tinana, ko te hamo – ko muri tënä o te upoko. Ä, ko ngä makawe ënä e pango ana. He körero tënei mö te tangata ka tere huri, ka oma ina tau mai he raruraru, ina whakaaro ränei ia taihoa ka tau mai he raruraru – hei aha mäna te noho atu ki te whawhai

2

5

i te taha o öna hoa. I kïia ai tënei momo tangata he ‘hamo pango’ i te mea ko te pango noa iho o töna hamo te mea e kitea atu ana e te hoariri, e öna hoa tonu anö, i a ia e rere tömua ana i te pakanga.

Tü ana a Raeroa, noho ana a Raepoto. Ko tëtahi whakamäoritanga o tënei whakataukï e pënei ana, ko te tangata ka tae tömua atu, ka ora i te kai, ka kï te puku, me te poto haere anö o töna rae i tërä ähua. Engari ia, ko te tangata ka tömuri, ka mate i te kai, ka pohokore, ka hiakai te tero, me te aha, kua roa te rae. Arä töna rite, ko te ‘E mua kai kai, e muri kai hüare’. Heoi anö, kia mataara – he huhua tonu ngä whakamäoritanga o tënei whakataukï nei. Ka mutu koirä tëtahi matü o te reo me körero – he wä anö me äta whiriwhiri rawa te taringa whakarongo he aha te tikanga o täna e rongo ana i mea kaupapa, i mea rangi – he matarua, he matarau nö te körero.

Mä te aha e körero! He kïwaha tënei e whakaatu ana i te mïharo, i te whakamïharo o te tangata ki tëtahi ähuatanga kua kite ia, kua rongo ränei ia. E mea ana e kore e ea i te kupu te whakahirahira o te mea rä.

Arä atu anö ëtahi puna o te whakaaro Mäori o nehe. Kei ngä pepeha, kei ngä waiata tawhito, kei ngä tätai körero ä-iwi, kei hea atu, kei hea atu.

3

6

Engari ehara i te mea me höhonu te whakaaro e Mäori ai te täwara o te kupu. Inä koa tënei körero mö te puruhi me ëtahi o ana hoa katikati i te tangata, he mea tiki atu i Te Toa Takitini (Hepetema 1931). He mea nui ki te Mäori te körero ngahau, ä, e kitea ana i tënei tauira tërä ähua:

Ka mutu anö te pai o puruhi, he kore e whiriwhiri i te tangata – he rite katoa ki a ia .... Käore hoki äna whakahäwea ki te hïroki, ki te rüruhi, ki te porongärara, ki te ware – he reka katoa ki a ia.

He wä anö ko te tiki noa atu i ëtahi kupu kë atu hei käkahu i te whakaaro, atu i te mea tuatahi ka toko ake i ngä mahara. Hei whakatauira ake, anei ëtahi körero a te Mäori hei whakaatu i te tino kï o te whare i te mahi a te tängata, i te kore ränei o te katoa e uru ki roto:

Kikï ana te noho a te tangata ki te whare.Kikï ana te whare i te tangata.Köpä ana tërä te noho. Köpäpä ana te noho.Maru ana te whare.Purutiti ana te whare. Käore i pau katoa atu (ngä tängata) ki roto.Käore i ö atu (ngä tängata katoa) ki roto.Käore i poto katoa atu ngä tängata ki roto.Mahue mai ana ëtahi ki waho.

4

7

Ko te reo kiatikaAii, taukiri ë. Me tïmata i hea ngä körero mö ngä hapa? Me tïmata pea i tënei körero a ngä tüpuna, ‘Kaua e tukua te hë kia haere’. Käore he oranga mö te tangata, ä, tino kore nei he oranga mö te reo, ki te tukua ngä hapa kia rere tonu, käore e whakatikangia atu.

Nä, i roto i tënei ähuatanga, he wähi anö kei te hunga möhio ki te mea tika, he wähi anö kei te hunga käore e möhio. Ko tä te tangata tino möhio ki te mea tika, he äta whakamöhio atu kei te hë te körero a tëtahi rä, i runga anö i te wairua pai, i te ngäkau pai. Ä, ko tä te tangata e hë ana tana körero, he äta whakarongo, ä, kia përä me te kaiwhakatika te pai o töna ngakau ki ngä körero e puta ana i tëtahi o räua.

5

Ko te pätai pea i konei, me pëhea te tangata e ako ai i ënei tü körero Mäori tonu? Ko ngä kohinga körero onamata tëtahi tino wähi (përä i ngä nüpepa Mäori o mua), tae atu anö ki ngä körero a ngä pükörero o runga i ö tätou marae, ki ngä kaumätua körero Mäori anö hoki o te käinga.

8

Me mätua körero anö i konei te manawanui. Me mawananui te mea e haukoti ana i te hë – i tika ai pea töna reo, i te mea e karapotia ana e te hunga i pakeke mai ki te reo i a ia e ako ana. Nöna anö tërä mutunga mai o te waimaria. Engari ko te tangata e ako ana i ënei rangi nei – me uaua ka kitea he tokorua hei hoa körero möna e pakari ake ana ö räua reo i töna. Heoi, me manawanui anö te tangata e äwhinatia ana – kaua e mamae, kaua e amowheke, ka mutu kaua rawa e tuohu noa i te whakatikatanga atu. He taonga tonu te whakatikatika. I te mutunga iho, möu tonu, mö äu ake, äianei, ä töna wä ränei, ä, mö te reo anö ä haere ake nei, ngä painga o taua mahi rä, te whakatika i te hë.

Kia tïkina atu pea he tauira o ëtahi kupu e hë ana i ngä ngutu o te tokomaha i ënei rä – ko te tutuki me te tütuki. E puta ana i ëtahi te kupu tütuki i ngä wähi ko te tutuki kë te kupu. Ko te tutuki, he hanga pai, ko ngä momo mea ka tutuki, ko te mahi, ko te kaupapa, ko te whäinga, ko te wawata. Ä, ina tutuki tëtahi mahi, e tohu ana tërä kua ea, kua eke, kua oti pai taua mahi, hei whakamihi pea mä te waha, hei rekareka mä te ngäkau, hei pakipaki mä te ringa.

Tënä ia ko te tütuki, he hanga kino, ko te waewae te mea ka tütuki – ka tütuki pea ki te pakiaka, ki te köhatu, ki te waewae o te tëpu, ki te paepae kai äwhä, e hinga ai, e tata hinga ai ränei te tangata. Hei kangakanga kë pea tërä mä te waha, hei tangi mä te ngäkau, hei mirimiri mä te ringa.

6

9

Heoi anö, hei tauira noa iho tënei. Engari kia kaha koutou te hunga tino möhio ki te mea tika ki te whakatika i ngä hë, ä, ko te hunga e whakamomori ana kia ekea tëtahi taumata reo o runga ake, me taringa tuwhera, me ngäkau tuwhera.

Kei ngä pukapuka ëtahi äwhina nui – tirohia te rärangi kei te hiku o tënei pukapuka – kei reira ëtahi rauemi pai hei ärahi i te tangata ki te tuitui tika i äna kupu.

Ätakimihiahetangatamatatautonu,epaianatöungäkaukiaia,tönakiakoe,

kawhakapatiaiiaiakiatüheipouwhirinakimöu(mökoutoupeakoëtahihoatokoitinei)mötewähikitereo.Heinutïtahipeatemahiiönawäanöetaeaana,itekäingaotëtahi,itetäoneränei,kakörerorero

aiitereo,kaköreroreroräneimötereo–möngäkupu,möngäwhakatakotokäoreiakoe,euauaanaräneikiakoe.Heoianö,käorepeaitetangatakotahingäwhakautukatoakingäpätaikatoa.Kongämeaetaeaanaeia,koinä.Ä,mätepukapuka,mätëtahi

kaiakoreoMäori,mängäkurareoräneiëräatuwähiewhakaea.Kotemeanui,kiakaweairungaitengahau,

itewairuapai,kiakoreaitëtahiengenge,engäkaukore.

7

10

Ko te reo kia mäori tonuKo te mäori märama nei te mea e körerotia ana i konei. Äe, he wä anö e tika ana kia äta kapohia atu he kupu käore i te kaha möhiotia, he kupu rehurehu, hei whakanui i tëtahi mea, hei kiko, hei ngako mö ngä poroiwi o te whakaaro. Kia takitahi nei ngä kupu uaua, hei whakaoho pea i te hinengaro o te kaipänui, ka rawe rä tërä. Engari ehara kau ana i te mea ko te whakauaua i te reo, koirä anahe te ara e titi ai, e mau kita ai te kupu ki te whatumanawa o te tangata. Ehara anö hoki i te mea koirä anahe te tohu o te tangata e tohunga ana ki te tärai i te kupu kia heke te roimata, kia hü te riri, kia hï ngä pewa, kia taumaha te ngäkau i te whakamä, kia hikihiki te puku i te kata, kia mahana noa iho ränei a roto i te tau o te kupu. Inä anei, ko tënei whiti mämä noa iho nei o ‘Pökarekare ana’:

E kore te aroha e maroke i te rä; mäkükü tonu i aku roimata e.

Käore rä he kupu o roto käore e möhiotia ana e te iwi körero Mäori. Engari ahakoa te mämä o te reo, he ngoto tonu ki te ate.

8

11

Me tënei anö – märama pai ana ngä kupu. Käore i te uaua o ngä kupu te ätaahua o tënei körero – kei te tohungatanga kë o te kaituhi ki te tä haere i äna kupu.

Nä te mata o te käheru koe i tuku ki te köpü o te whenua, ä, i te rä nei riro ana mä te mata o te arero koe e hahu ake.*

Ä kei kö tata atu, kei te whärangi 13 ëtahi körero mö te haere i te huarahi. He kaupapa mäori noa iho te takahi i te huarahi mä runga motukä, kia mäori anö te reo hei kawe i te nuinga o öna mahi.

*NörotoiteporoporoakiaTïmotiKäretukiaMäteneRüäwai.HeMukaPutanga8(4),Raumati1995/96.

TEPUKEKIHIKURANGI,NAMA221902.

Ekoreerekatereokitekoreemöhiotiatönatikanga.

9

12

Ko te reo kia ngahauKo tëtahi mea nui anö, kia ngahau, kia pärekareka te reo, i öna wä anö e rite ana. Kia hikihiki ngä pakihiwi ki te kata, ko te hiki anö tënä o te manawa, kö te mahea o ngä whakaaro.

Waihoki, käore i tua atu i ngä kawenga a te whänau hei ähuru möwai mö te reo pärekareka, mö te kïwaha, mö te kupu whakatoi, mö te aha atu, mö te aha atu. Ä, i te mea kua piki tätou ki te waka hei whakatauira i tëtahi reo mämä, me noho tonu pea ki reira ki te whakaata i tëtahi reo ngahau. Kei te whärangi 17 tëtahi tauira o te täkaro ‘E kite ana mäua ko taku whatu...’.

Höngongoi –KuatokaanöteHöngongoiheiingoamötëneiwäotetau,mötetakiwäotemaramao

Hürae.Kotetikangaotekupu,kotenohopepekeitekahaotemäeke,otemakariri.Ä,kotemahietikaanaheipareatuiteanu,itemätao,kotetahuiteahi,ka

päinaaiitehanaoteahi.

10

13

He Tirotiro i te Manawa

Mäu tonu e kite iho kei te kaha te puta o te kupu ‘manawa’ i te pukapuka nei. E tika ana anö kia përä, i te mea ko te aroha te kaupapa, ä, ko tëtahi tino wähi o töna waitohu, ko ngä koru e rua e manawa ana te hanga. Kia whakamäramatia i konei ëtahi o aua kupu, ä, me ëtahi anö käore pea i te möhio nuitia. Ko ëtahi e pä ana ki te aroha, ko ëtahi karekau, engari ko te katoa, e hängai ana ki a täua, ki te tangata.

Te kuku o te manawa – Koia tërä ko te tangata e aroha nuitia ana e koe, te mea kua riro i a ia tö manawa, ko ia e täkirikiri ana i ngä tau o tö ate. Ko te kuku e körerotia ana, ko ngä hanga katikati kei ngä waewae o mua o te köura, o te päpaka, ko töna rite ränei, e rongo ai te tangata i te mamae, i te päkinikini ina ngau.

Kukua tö manawa – E whakahau ana tënei i te tangata kia kaua e tere tuku i töna hä, engari ia kia roa e pupuri ana. Hei whiu pea tënei ki te tamaiti e ako ana ki te kuhu atu i töna mähunga ki raro i te wai, ki ngä tamariki ränei kei runga i te motukä, i te tereina ränei e tomo atu ana i te ana, e whakataetae ana kia kitea ko wai te toa ki tënei mahi.

Manawa kiore – Ko te hä whakamutunga tënei ka hakiri te puta mai i te waha o te tangata i a ia ka hemo.

1311

14

He manawa piharau / He manawa tïtï / He honu manawa rahi – Katoa ënei kupu whakarite, he mihi i te tangata manawanui, i te tangata kaha. Ahakoa te roa öna ki täna mahi, ki täna kaupapa, ka ü tonu, ka whakamanawanui tonu, käore e tuohu noa. Käore e kore e whakaata ana i ënei tamariki a Tangaroa, i tä rätou haere i te nuku roa o te moana ki te mahi i ä rätou mahi e pümau tonu ai tö rätou momo ki te ao.

Kua tä te manawa – He körero anö tënei mö te whakahä, e puta ai he rerenga pënei, ‘Näwai ä, ka puea ake te tohorä. Ä, kia tä te manawa, kua ruku anö ki te rire o te moana.’

Whakamanawa – Ko te akiaki, ko te poipoi i tëtahi atu kia kaha, kia ngäkau mäia.

Whakamanawanui – Ko te ü, ko te whakapau i ö kaha, ko te whawhai kia ora koe, kia toa koe i tëtahi kawenga uaua.

TETOATAKITINIMei1,1922

...EngaritötätoureotüturuoteMäoritanga,kuatïmatatonutengarohaereinäianei.Kotenuingaoätätou

tamarikikuakahakëtepïrangikiteköreroitereoIngarihi,kuamahuetereooörätoutïpuna.Kauatätoungämätuae

whakaaekiamahuetereoMäoriiätätoutamariki.Hereoreka,hereowhakamïharo.

Nöreira,kiamanawanuikitepupuriitötätoureo.

12

15

Te Haere i te Huarahi – He Tauira Körero noa

Kia tere / Kia kamakama e körua – ki te waka!

Kia tere e te tau / e hoa / e körua – kua haere tätou.

Kei mahue koe / körua.

Kei türeiti / tömuri tätou.

Utaina atu ö mea ki te tou o te waka. / Meatia atu ä körua mea ki te pütu.

Hei aha te kurï, he pörearea – me noho mai te kurï ki te käinga.

... Ä käti, me mätua here te kurï, kia kore ai ia e pekepeke haere. Kei hë noa iho taku taraiwa / taku hautü i te waka, ka aituä tätou.

Whakamaua tö tätua e te tau, kei ohorere te tü, ka purere koe ki mua.

Taihoa, kua whïwhiwhi (te tätua) ... (ka whakatikaina) anä, kua pai.

13

16

(kua ähua roa e haere ana, kua hïtakotako a Päpä) Mämä: Mäku tätou e taraiwa. / Mäku e taraiwa.Kei tunewha noa iho, kua raru. Ka moumou tätou.

Nohinohi: Mämä, kei te mate mimi au / kei te hia ruaki au. E tü!

Mämä: Kia mau, e te tau. / Kia manawanui. / Kia kitea he wähi pai hei whakatü i te waka. / Taihoa, kia kitea he räkau... / Anei, anei ... ki konei tätou tü ai.

Ana kia tere, e puta – i te taha mauï – kaua e puta i te taha matau, kei tukia koe e te waka / kei aituähia koe.

(te ‘taraiwa o muri’ ki te taraiwa tüturu) E hoa, kei te tere rawa tö haere! / Kei te kimi mate noa iho koe. / Kei te rahi te täima. / He aha koe e whäwhai nä kia tere te tae atu? / Me äta takahi te waewae. / Mäta takahi te waewae. / He pai ake te tömuri i te kore rawa atu nei e tae atu. / He aha tö mate? Kei mate noa iho tätou i a koe! / Kei te karanga mate körua ko tö waewae mätotoru! / Me äta haere.

E tama, kua tata rawa koe ki te waka nä (e haere ana i mua). Hoki tuarä atu. / Hoki tou atu. / Küpëke. E hoki whakamuri.

Ki te tata rawa koe ki te waka i mua i a koe, ka tukia atu tana tou. Ka mutu ka kopenu te ihu o tö tätou waka. Käti te heahea. Käti te kimi mate.

(ki te waka e rere mai ana i tërä taha o te rori) E hoa, kimoa ö rama! / Kemoa ö rama! / Kua körekoreko noa iho aku karu.

14

17

(kua tae ki tëtahi kokonga) Me tautuku i konei. Kia wätea mai te taha katau, ka haere ai.

E tü. Kia hipa ngä waka rere mai i te matau, kua pai te haere / te whakawhiti.

Taihoa e haere – ko ia kë ki mua i a tätou. Ana kua pai. Kua wätea – karawhiua.

(heköreromötekoreetaraiwakahaurangiana)Hetinohoatetangatakäoreeinuitemeakoiaewhakahokianaiönahoahaurangi/wairangi.Kätahinätemahirangatira,kotenohopuku,

kiakaiaikoöhoa(itewaipiro).

(ki tëtahi atu e whewheo ana te haere) Kei te aha rä tënä manawa kai tütae? Kua tae tonu tätou ki te ara whakahipa. Ka mahue te tatari. Hëki pirau!

Ha! Ka mahue te tohu mai e huri ana! Kai a te ahi. (kei te kitea atu kua mau i te pirihimana te mea e mätotoru ana te waewae) E koe, e koe! / E nge! Anä tö kai! / Kaitoa e ta!

(ka kite iho kua raru tëtahi o ngä wïra) Pökokohua – kua haukore te täea / wïra nei. / Pokotiwha, kua papatahi te täea / te wïra nei.

15

18

Tamaiti: Ähea tätou ka tae atu, e Mä?

Whaea: Ähua häwhe häora ake nei pea.

Tamaiti: Ähea tätou ka tae? Kei te hiakai au.

Matua: Käore e roa e te tau, kua tae tonu / kua tata.

Tamaiti: Ähea tätou ka tae? I mea mai koe käore e roa.

Whaea: Kia manawanui, e te tau.

Tamaiti: Päpä, ähea rawa tätou ka tae atu? Kua roa rawa tënei.

Matua: Käti te päkiki. / Käti te uiui e te tau. Ki te uiuia te roa, ka roa tonu te ara / te haere.

Matua: Kei te tika täu, e pë / e kö. Kia tae tätou ki Tïrau, ka tü, ka kai. Ka mutu, me tuku anö te kurï, kia pai ai tana mimi / tana tiko / tana omaoma haere.

Ka pai, kua tae tätou. / Kaitoa!

16

19

“E Kite ana mäua ko taku Karu...” – He Tauira Körero noa

Äe, ko taua täkaro anö rä, engari ka pärekareka tonu, ki te wairua ngahau te tangata, ki te ngahau anö te reo. He täkaro pai ka takahi ana te whänau i te huarahi ki tawhiti, engari ka pai anö i te käinga, i tätahi, i hea ake ränei. Heoi anö, he tauira körero noa ënei, hei äwhina, mei kore e pärekareka ake te rere o te reo, ka tahi, te rere i te huarahi, ka rua.

Tü: E kite ana mäua ko taku karu ... i tëtahi mea tïmata ki te ... ‘p’!

Hira: He ... pouhiko?

Tü: E käo.

Pere: He ... paina?

Tü: Käo ...... he aha te paina?

Pere: He pinetree pea!

Tü: Ä, kua tika hoki!

Hira: He ... tötara?

Tü: Ha! Käore tënä e tïmata ki te ‘p’! Nöhea hoki tënä i tïmata ai ki te ‘p’?

Hira: Ai, he tika täu. I wareware au me tïmata (te kupu) ki te ‘p’.

17

20

Hira: He ... Puu! Ko wai kei te patero?

Tü: Ehara i a au!

Hira: Ehara hoki i a au! Pai kare, ko koe kë, në rä, e Pë? (ki a Pere)

Pere: He aha koe i möhio ai?

Hira: I te mea he möhio au ki te haunga o ö patero. Ka mutu, ko te mea ka nohopuku, ko ia pea te takenga mai o te patero.

Pere: E Tü, koinä tö kupu, ko te patero?

Tü: E hë. Kua oti noa atu taku kupu te whiriwhiri ka patero nei koe.

Hira: He ... Ai, he aha anö te kupu Mäori mö te hay-bale?

Tü: He mea ... he pera-hei.

Hira: Ä, koinä. He pera-hei?

Tü: Karekau. Kei te tawhiti kë atu körua, kei te tawhiti kë atu.

18

21

Pere: He ... pirihimana? Tü: Käo ... kei hea kë te pirihimana?Pere: Karekau rä he pirihimana. Engari he wä anö kitea ai he pirihimana i te taha o te rori. Ka mutu, he tïmata ki te ‘p’ – mä te aha anö i tënä!Tü: Möhio körua, he mämä noa iho te mea nei. Kei mua tonu i ö körua ihu.Hira: Ä käti, homai koa he tïwhiri/he kurü.Tü: Kei roto tonu i te waka nei.Pere: Ha, he kore nöu e kï mai!Tü: Käore rä koe i pätai!Hira: Ko tö pähi?Tü: Käo. Engari kua mahana ...Hira: Ko te pätene whakakä i te irirangi?Tü: Käo, kua ähua mätao haere anö.Hira: Ai, kua mïere au. / Kua höhä au. / Ka nui tënei.Pere: Ä, kua pau anö töku hau ki te täkaro nei. / Kua kore au e pïrangi täkaro. / Me këmu hou.Tü: Taihoa, taihoa. Kia manawanui körua. Kia hoki ake ki taku pähi. I kï atu rä au i reira kua mahana. Nä, tirohia taku pähi – he aha te mea e whätaretare mai ana? Hira: Ko tö pätara wai. Tü: Äna.Hira: .... E mea ana koe koinä te whakautu, ko te pätara wai?Tü: Äe rä! Hira: E rua kë ënä kupu! Tü: Ä, heoi anö, he tïmata tonu ki te ‘p’!Pere: Ä käti, kei a au iäianä. Taihoa, kia whiriwhiria e au he mea e kore rawa nei e mau i a körua...!Tü: Ka pai. Kia kaha.

Hira: Engari kaua te patero!!19

He Wähi Pai hei Toro, he Rauemi Pai hei Wherawhera

Ngä Rauemi i te ipurangi

Ngä PapakupuTe Reo Tupu/ Waka Reo www.reotupu.co.nz (he utu)

He Pätaka Kupu www.korero.maori.nz/forspeakers/patakakupu

Te Aka www.maoridictionary.co.nz/

Ngä Take Reo MäoriTe Taura Whiri i te Reo Mäori www.tetaurawhiri.govt.nz/maori/index.shtml

Körero Mäori www.korero.maori.nz/forspeakers

Ngä Körero Tawhito me ngä HitoriNew Zealand Electronic Text Centrewww.nzetc.org

Ngä Niupepa Reo Mäoriwww.nzdl.org/niupepa

20

Ngä Tängata Taumata Rau www.teara.govt.nz/en/biographies

Te Ao Hou http://teaohou.natlib.govt.nz/journals/teaohou/index.html

Ngä Reta Reo Mäori ki a Donald Mcleanhttp://mp.natlib.govt.nz/static/introduction-mclean-series-2?l=en

TAPUHI – Te Puna Mätauranga o Aotearoa www.natlib.govt.nz/catalogues/tapuhi

He Pae-körero Te Mana o te Reo Mäori www.facebook.com/groups/temanaotereo/

Ngä PukapukaHe Pätaka Kupu: te kai a te rangatira nä Te Taura Whiri i te Reo Mäori, Raupö

A Dictionary of Mäori Language nä HW Williams, Legislation Direct Wellington

He Kohinga Kïwaha nä Te Taura Whiri i te Reo Mäori, Reed

A Mäori Reference Grammar nä Ray Harlow, Pearson Education New Zealand

Ngä Pepeha a ngä Tipuna nä Hirini Moko Mead räua ko Neil Grove, Victoria University Press

Mai i te Käkano nä Hëni Jacob, Te Täkupu /Te Wänanga o Raukawa, Ötaki

24

Ahakoakotehötoketënei,kotakuruahüpënui,keitukunatereokiahötoke,kiamätao–poipoiakitengutu,

whakaahurutiakitehä,kiamöhioaiiaearohainaana,ekaingäkautiaana,eoraanaia.

www.koreromaori.co.nz