LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE46 vuotta potilaan asialla

Terveydenhuollon palveluvalikoimasta, Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto, STM

Mullistaako sote-uudistus koko terveydenhuollon? Puheenjohtaja Paavo Koistinen

No 4 joulukuu 2015 – helmikuu 2016FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2015

Suomen

lehti

2

Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 17

Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rfToimisto:Helsinginkatu 14 A 1,00500 HelsinkiPuh. (09) 562 2080Fax. (09) 5123 3555Sähköposti: toimisto@potilasliitto.fiKotisivut: www.potilasliitto.fiToimisto on avoinna: ma, ke klo 10.00-17.30 ja ti, to, pe klo 09.00-16.30

Pankkiyhteys: FI0580001200662600

Hallitus: Paavo Koistinen, puheenjohtaja, 0400 682 337, paavo.koistinen@elisanet.fi, Inger Östergård, varapuh.joht, inger.ostergard@gmail.com, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, jaakko.ojanne@welho.com

Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamä-ki, Inka Svahn, Kyllikki Koistinen, Terttu Toivio, Kaj Kiljander, Matti Haimi, Arto Pyykkönen, Pentti Mäntynen, Maarit Uusiheimala-Komu-lainen, Jari Kervinen.

Suomen Potilaslehti – Finlands PatienttidningJulkaisija Suomen Potilasliitto ryISSN 0784-5944, 38. vuosikerta, 4 numeroa/vuosi

Vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää posti-tuksen kotimaassa).

Etukannen kuva: Paavo Koistinen, Joulun odotusta

Toimitus: Helsinginkatu 14 A 1, 00500 HelsinkiPuh. (09) 562 2080, toimisto@potilasliitto.fi

Vastaava päätoimittaja:Paavo Koistinen, GSM 0400 682 337

Toimitus: (09) 562 2080

Kotisivut: www.potilasliitto.fi

Painopaikka: Newprint Oy, Raisio

Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeu-den olla julkaisematta sille pyytämättä toimi-tettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty.

Seuraavat numerot: 1/2016 Aineiston viimeinen toimituspäivä 10.02.2016, lehti ilmestyy 26.03.2016

Tässä numerossa:Mullistaako sote-uudistus koko terveydenhuollon? ................................................ 3Förändrar sote-reformen hela hälsovården? ........ 4Terveydenhuollon palveluvalikoimasta .............. 5-7Ensimmäinen Potilaan Päivä-tilaisuus keräsi salin täydeltä yleisöä .................................. 8Potilaan Päivä 18.11.2015 Docrates syöpäsairaala Helsinki ..................... 9-10Ravitsemustieteen dosentti: uusimmista väitteistä huolimatta maito on hyvää ravintoa luustolle ....................... 11Edes hampaat saivat kunnon hautajaiset ........... 12Hellin hoitopolku ................................................. 13Apteekkipalveluista ............................................ 14Järjestösivut .................................................. 17-34Miten tehdä sote-palveluketjuista parempia asiakasdatan avulla ............................ 35

Suomen Potilasliittoon voi liittyä myös henkilöjäseneksi, jäsenmaksu v. 2016 on 13 e

3

Paavo KoistinenSuomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja

Mullistaako sote-uudistus koko terveydenhuollon?

PÄÄKIRJOITUS

Useilta eri tahoilta on tuotu julki, että uusi sote-uudistus muokkaa palvelujärjestelmää historiallisella tavalla. Suomeen tulee uusi väliportaan hallinto. Sen päätöksentekijät valitaan suorilla vaaleilla. Ainakin suomalaiset pääsevät useammin äänestämään.

Näitä itsehallintoalueita tulee 18 nykyisen maakuntajaon pohjalta. Itsehallintoalueista 15 saa vastuun myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

Olin Suomen Potilasliiton edustajana Sosiaali- ja terveys-ministeriön (STM) järjestämässä keskustelutilaisuudessa Sää-tytalolla Helsingissä 29. syyskuuta. Keskustelu oli järjestetty siksi, että saataisiin kuulla erilaisia näkemyksiä eri tahoilta, ja eri puolilta Suomea.

Tilaisuuden aiheina: Itsehallintoalueiden sote-palveluiden järjestämisen edellytyksistä, mihin itsehallintoalueiden kyet-tävä sote-järjestäjinä?

Itsehallintoalueiden monitoimialaisuuden lukumäärästä ja aluejaon päätettäessä ottaa huomioon, että niille voitaisiin siirtää mahdollisesti muita tehtäviä?

Itsehallintoalueiden lukumäärästä ja aluejaosta on kes-kusteluissa ollut mahdollisina alueiden lukumäärinä 4-5, 6-9, 10-12 ja 13-19.Mikä lukumäärä itsehallintoalueita ja minkä kokoiset alueet sitten parhaiten pystyisivät täyttämään sote-järjestelmien edellytykset ja ottamaan vastaan muita tehtäviä?

Liiton näkemykset potilaan näkökulmasta katsottuna kysy-myksiin olivat lyhyesti kirjattu.

Itsehallintoalueiden on pystyttävä varmistamaan, että hoidon piiriin päästään kun tarvetta on, pth:oon (peruster-veydenhuolto) lisää resursseja, itsehallintoalueen on kyettävä kokoamaan näitä resursseja, itsehallintoalueen on pystyttävä huolehtimaan koko ketjusta, mukaan lukien kuntouttava hoito. Tavallisen potilaan kannalta asia on kiteytettävissä periaattee-seen, jonka mukaan potilaan on päästävä viipymättä hyvään hoitoon, jos tarvetta on.

Itsehallintoalueiden monitoimialaisuuden mahdollisuudes-ta vastauksemme oli laaja, mutta siihen voisi kuulua myös palo- ja pelastustoimi.

Itsehallintoalueiden lukumäärästä perusteluinamme olivat, sote-järjestelmän kokonaisuus ja sosiaalinen kokonaisuus. Näillä perustettavilla alueilla tulee olla todellista itsehallin-toa ja päätösvaltaa ja resurssit palvelutarpeiden ennakointiin (mm. maahanmuuttajat). Lopputulema olisi 8-12 itsehallin-toaluetta. Haasteita ei voi pienillä resursseilla hoitaa. Suurem-mat kunnat osallistuisivat pienempien ja köyhempien kuntien palvelutarjonnan tukemiseen.

Voidaan siis todeta, että useat asiantuntijatkin olivat pääty-neet itsehallintoalueiden määrän osalta 12:a.

Talkoot eivät kuitenkaan olleet vielä tässä. Suuria kysy-myksiä on vielä edessä koskien eri osa-alueita uudistuksessa mm. rahoituksen osalta.

Sote-uudistuksen osana on meitä kansalaisia – ja potilaita koskettava valinnanvapaus ja laki valinnanvapaudesta. Niin-pä asiakas voi valita, hakeeko palvelut julkiselta, yksityisel-tä tai kolmannen sektorin toimijalta. Valinnanvapaus koskee perustasoa ja soveltuvilta osin erikoissairaanhoitoa. Toteutus tarkentuu kuitenkin vielä myöhemmin.

Voimme vielä todeta, että sote-uudistus ei todellakaan tule liian aikaisin ja liitossamme toivomme, että se toisi niin sosi-aali- kuin terveydenhuoltoommekin tulevaisuudessa sellaisia elementtejä joihin me potilaat ja kansalaiset voisimme olla tyytyväisempiä kuin nykyisiin järjestelmiin. Ainakin valmista saisi alkaa jossakin vaiheessa jo tulla.

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2016

4

Suomenlehti

Paavo KoistinenOrdförande för Finlands Patientförbund rf.

LEDARE

Förändrar sote-reformen hela hälsovården?Från många olika håll har framförts att den nya social- och hälsovårdsreformen förändrar servicesystemet på ett historiskt sätt. I Finland uppstår ett ny administration på mellannivå. Beslutsfattarna till denna nivå väljs genom direkta val. Fin-ländarna kommer åtminstone att få rösta oftare.

Dessa självstyrelse områden kommer att vara 18 med nuva-rande landskapsfördelningen som grund. Av dem får 15 också ansvar för att ordna social- o ch hälsovårdsservice.

Jag deltog som representant för Finlands Patientförbunds i ett diskussionstillfälle som social- och hälsovårdsministeriet ordnade på Ständerhuset i Helsingfors den 29 september. Dis-kussionstillfället ordnades för att höra synpunkter från olika håll och från olika delar av Finland.

Diskussionstillfällets tema var: Självstyrelseområdenas fö-rutsättningar för ordnande av social- och hälsovårdens tjäns-ter, vad bör självstyrelseområdena klara av som anordnare av social- och hälsovårdsservice ?

När man besluter om självstyrelseområdenas antal , upp-giftsområden och regionala uppdelning bör beaktas att det är möjligt att överföra eventuellt andra arbetsuppgifter.

I diskussioner om självstyrelseområdenas antal och regio-nala uppdelning har antalet möjliga områden varit 4-5, 6-9, 10-12 och 13-19. Viket antal självstyrelseområden och hur stora områden skulle då på bästa sätt uppfylla social- och häl-sovårdens förutsättningar och ta ansvar för andra uppgifter?

Förbundets åsikter sedd ur patientens synvinkel var kort-fattade.

De självstyrelseområdena bör kunna garantera, att man kommer till vård när man behöver det, bashälsovården bör få mera resurser, självstyrelseområdena bör ha förmåga att samla dessa resurser och bör kunna ha ansvar för hela vårdkedjan, inberäknat den rehabiliterande vården. För den vanliga pa-

tienten kan det sammanfattas så, att patienten utan dröjsmål bör komma till god vård, när behovet uppstår.

Vårt svar på självstyrelseområdenas mångdimensionella möjligheter var omfattande, men hit kunde även överföras brand och räddningsverksamheten.

Våra motiveringar till antalet självstyrelseområden var so-cial- och hälsovårdsystemets helhet samt den sociala helheten. De områden som grundas bör ha verklig självstyrelse och makt att besluta och resurser att förutse servicebehovet (t.ex. invandrarna). Slutsatsen skulle vara 8-12 självstyrelseområ-den. De större kommunerna skulle delta i stödjandet av ser-viceutbudet i mindre och fattigare kommuner.

Vi kan sålunda konstatera att också många sakkunniga har stannat för att självstyrelseområdena borde vara 12.

Talkoarbetet var ännu inte klart. Stora frågor återstår ännu vad reformens olika delområden beträffar, bl.a finansieringen.

En del av social- och hälsovårdsreformen som berör oss medborgare och patienterna valfriheten och lagen om val-frihet. Sålunda kan klienten välja, vill hen få tjänsten från en producent från den offentliga, privata eller tredje sektorn. Valfriheten berör basnivån och i viss mån specialsjukvården. Verkställigheten fastställs dock senare.

Vi kan ännu konstatera , att social- och hälsovårdsreformen verkligen inte kommer en dag för tidigt. I vårt förbund önskar vi att den skulle medföra vår social- och hälsovård sådana element som vi patienter och medborgarna skulle vara nöjdare med än med nuvarande system. Åtminstone skulle någonting färdigt redan börja få komma i något skede.

En Riktigt God Jul och Ett Gott Nytt År 2016

5

Terveydenhuoltolakiin on vuoden 2014 alussa lisätty tervey-denhuollon palveluvalikoimaa ja palveluvalikoimaneuvostoa koskevat säännökset. Palveluvalikoiman tavoitteena on var-mistaa, että julkisesti järjestetyn tai rahoitetun terveydenhuol-lon palvelut ovat vaikuttavia, turvallisia ja kustannuksiltaan hyväksyttäviä. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston tehtävänä on antaa suosituksia palveluvalikoiman sisällöstä.

Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima?

Terveydenhuollon palveluvalikoiman on tarkoitus määrittää, mitkä palvelut kuuluvat julkisesti järjestetyn tai rahoitetun terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Palveluvalikoimaa so-velletaan kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvaan julkiseen terveydenhuoltoon, sairausvakuutuslain mukaiseen korvauk-seen oikeuttavaan yksityiseen terveydenhuoltoon ja tilantee-seen, jossa potilas hakeutuu hoitoon toiseen EU-maahan.

Pääsäännön mukaan terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluvat lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti pe-rusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus.

Tavoite on, että suomalaisessa terveydenhuollossa käy-tetään ainoastaan vaikuttaviksi todettuja, kustannuksiltaan hyväksyttäviä ja turvallisia tutkimus-, kuntoutus- ja hoitome-netelmiä. Tämän vuoksi palveluvalikoiman ulkopuolelle on suljettu toiminta, johon joko sisältyy saavutettavan terveys-hyödyn kannalta kohtuuttoman suuri riski potilaan hengelle tai terveydelle tai jonka vaikuttavuus on vähäinen ja jonka aiheuttamat kustannukset ovat kohtuuttomat saavutettavissa olevaan terveyshyötyyn ja hoidolliseen arvoon nähden.

Yksittäistapauksessa potilasta on kuitenkin mahdollista tutkia tai hoitaa palveluvalikoimaan kuulumattomalla me-netelmällä, jos se on potilaan henkeä tai terveyttä vakavasti uhkaavan sairauden tai vamman takia lääketieteellisesti vält-tämätöntä potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen.

Miksi palveluvalikoimasta on säädetty?

Palveluvalikoimasta säätämisen taustalla on EU:n potilasdi-rektiivi, jonka säännökset tulivat Suomessa voimaan vuoden

Terveydenhuollon palveluvalikoimasta

2014 alussa. Direktiivin mukaan toiseen maahan hoitoon ha-keutuvalla potilaalla on oikeus saada korvausta vain sellaisesta tutkimuksesta tai hoidosta, joka kuuluu Suomen terveyden-huollon palveluvalikoimaan. Samaa palveluvalikoimaa sovel-letaan siis sekä kotimaassa että rajat ylittävissä tilanteissa, kun suomalainen hakeutuu toiseen EU-maahan tai potilas toisesta EU-maasta hakeutuu Suomeen hoitoon.

Vaikka palveluvalikoimasta säätämisen pontimena oli poti-lasdirektiivi, päätarkoitus on vaikuttaa kotimaisiin terveyden-huollon palveluihin. Suomessa ei ole aikaisemmin kattavasti määritelty julkisesti rahoitetun terveydenhuollon palveluihin kuuluvia menetelmiä.

Mitä vaikutuksia palveluvalikoimalla on?

Valtakunnallisen palveluvalikoiman määrittely yhdenmu-kaistaa palvelujen tarjontaa maan eri osissa, mikä on sopu-soinnussa perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen kanssa. Tavoitteena on, että käytettävät terveydenhuollon palvelut ovat laadukkaita, turvallisia, vaikuttavia ja kokonaistaloudellisia. Palveluvalikoiman ulkopuolelle rajataan hoidot, jotka eivät täytä näitä kriteerejä.

Määrittelytyön perustaksi on tarkoitus ottaa nykyisin sovel-lettavat terveydenhuoltopalvelujen sisältöä linjaavat materiaa-lit, tärkeimpinä Käypä hoito -suositukset, Yhtenäiset hoidon perusteet ja HALO-suositukset (terveydenhuollon menetelmi-en hallittu käyttöönotto).

Palveluvalikoima tulee perusrakenteeltaan koostumaan diagnoosi − toimenpide/hoito -pareista, joista esitetään tii-vis perusteltu kannanotto kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta sen ulkopuolelle. Laajempi taustamateriaali tulee saataville neuvoston kotisivuille. Palveluvalikoimasta muodostuu aikaa myöten vähitellen täydentyvä ja päivittyvä kokonaisuus.

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (PALKO)

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetun tervey-denhuollon palveluvalikoimaneuvoston päätehtävänä on antaa suosituksia siitä, mitkä tutkimus-, hoito- ja kuntoutusmenetel-

6

Suomenlehti

mät kuuluvat terveydenhuollon palveluvalikoimaan Suomes-sa. Suosituksia antaessaan neuvoston on otettava huomioon tutkimustieto sekä eettiset ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvät näkökohdat.

Valtioneuvosto on nimittänyt ensimmäisen neuvoston kol-mivuotiselle toimikaudelle 12.6.2014 ja se on aloittanut työs-kentelynsä syksyllä 2014. Alkuvaiheessa neuvosto keskittyy erityisesti määrittelytyössä noudatettavien periaatteiden tar-kentamiseen ja prosessin kuvaamiseen.

Neuvoston puheenjohtaja toimii STM:n kansliapäällikkö. Siinä on enintään 15 jäsentä, joilla kullakin on henkilökoh-tainen varajäsen. Neuvostossa ovat edustettuna sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Kansaneläkelaitos ja Suomen Kuntaliitto ry. Neuvostossa on lisäksi lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotyön, oikeustieteen, terveystalous-tieteen sekä suomalaisen terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajär-jestelmän asiantuntemus.

Neuvosto voi perustaa jaostoja, jotka valmistelevat asioita neuvoston kokouksen päätettäväksi. Toistaiseksi on perustettu

prosessien ja periaatteiden jaosto, suun terveydenhuollon jaos-to sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksien jaosto.

Neuvostolla on pysyvä sihteeristö (v. 2015 3½ henkilöä) sekä asiantuntijoiden verkosto. Tällä hetkellä asiantuntijoita on nimetty kymmenkunta ja luettelo heistä löytyy neuvoston kotisivuilta.

Lisätietoja:

Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima - Rajat ylit-tävän terveydenhuollon ohjausryhmän palvelukori-alatyöryh-män ehdotuksia, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:5 (www.julkari.fi > Suomalaisen terveyden-huollon palveluvalikoima)

Palveluvalikoimaneuvoston kotisivut www.palveluvalikoima.fiUlkomaille hoitoon hakeutuminen www.hoitopaikanvalinta.fi

Palveluvalikoimaneuvoston sihteeristö. Kuvassa vasemmalla erityisasiantuntija Reima Palonen, pääsihtee-ri Jaana Leipälä ja erityisasiantuntija Sari Koskinen.

7

TERVEYDENHUOLLON PALVELUVALIKOIMANEUVOSTO 12.6.2014 - 11.6.2017

Puheenjohtaja: Päivi Sillanaukee, kansliapäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö

Jäsenet:

Henkilökohtaiset varajäsenet:Kirsi Varhila, varapuheenjohtaja, osastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö

Päivi Voutilainen, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriöTapani Keränen, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Marjukka Mäkelä, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosMarkus Henriksson, lääkintöneuvos, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto

Tarja Holi, johtaja, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoPäivi Koivuranta-Vaara, hallintoylilääkäri, Suomen Kuntaliitto

Tuula Kock, asiantuntijalääkäri, Suomen KuntaliittoIlona Autti-Rämö, johtava ylilääkäri, Kansaneläkelaitos (16.3.2015 alk.)

Liisa Siika-aho, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö (11.6.2015 alk.)Eeva Sofia Leinonen, ylilääkäri, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Vesa Kiviniemi, tilastotieteilijä, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskusKari-Matti Hiltunen, johtajaylilääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala

Sari Mäkinen, johtava ylilääkäri, Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskusVesa Kataja, johtajaylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Jorma Penttinen, johtajaylilääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaalaUlla Keränen, ylilääkäri, Hyvinkään sairaala

Aki Lindén, toimitusjohtaja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriMirva Lohiniva-Kerkelä, julkisoikeuden yliopistonlehtori, Lapin yliopisto

Kari Paaso, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriöAino-Liisa Oukka, johtajaylilääkäri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Susanna Yli-Luukko, apulaisylilääkäri, Oulun yliopistollinen sairaalaTaina Remes-Lyly, terveyspalveluiden tulosaluejohtaja, johtava hammaslääkäri, Kirkkonummen terveyskeskus

Risto-Pekka Happonen, suu- ja leukakirurgian professori, Turun yliopistoPekka Rissanen, terveystaloustieteen professori, Tampereen yliopisto

Marja Blom, lääketaloustieteen professori, Helsingin yliopistoSamuli Saarni, johtajaylilääkäri, Turun yliopistollinen keskussairaala

Jussi Vahtera, kansanterveystieteen professori, Turun yliopistoCarola Wärnå-Furu, professori, Åbo Akademi

Tuula Hakala, johtava hoitaja, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

8

Suomenlehti

Suomen Potilasliiton järjestämä ”Poti-laan päivä”-tapahtuma pidettiin ensim-mäistä kertaa 18. päivänä marraskuuta 2015. Paikka oli syöpäsairaala Docrates Helsingissä. Tilaisuudessa valtiovallan tervehdyksen esitti perhe- ja peruspal-veluministeri Juha Rehula.

Ministerin sanoman oleellisin osuus koski odotetusti meneillään olevaa ja historiallista sote-uudistusta, jonka puitteissa myös Potilasliitto on viimei-sen parin vuoden aikana toiminut aktii-visesti.

Ministeri viittasi puheessaan jopa Pähkinäsaaren rauhan rajaan, jolloin silloisen, vuoden 1323 aikaisen asutun Suomen alueen raja kulki luode-kaakko suunnassa Karjalan kannaksen halki jo-takuinkin nykyisen Kokkolan ja Oulun välimaastoon, käsittäen siis jotakuinkin nykyisen ruuhka-suomen.

”Meidän nykyiset resurssimme ei-vät riitä nykymalliseen järjestelmään. Resursseja on käytettävä tehokkaam-min.”

Ensimmäinen Potilaan Päivä-tilaisuus keräsi salin täydeltä yleisöä

Tilaisuudessa valtiovallantervehdyksen ja puheen piti perhe- ja perus-palveluministeri Juha Rehula.

Hän toi esiin myös usein esiin nousseet pohdinnat synnytyssairaaloiden siirtymi-sistä pois entisiltä paikkakunnilta. Syynä tähän on se, että vaikka rakennuspuitteet olisivatkin olemassa, ei ole tarvittavaa henkilökuntaa. Samantapaisia ongelmia aiheutuu eri sairaanhoitoyksiköiden val-miudessa päivystyshoidoissa. Monin pai-koinhan yöpäivystyksiä on ollut pakko siirtää yhä suurempiin keskuksiin.

Ministeri kykeni kuitenkin luomaan vakuuttavasti luottamusta uudistuvan jär-jestelmän kykyyn vastata käsillä oleviin haasteisiin.

Muina puhujina olivat syöpätautien ja sädehoidon dosentti, erikoislääkäri Tom Wiklund teemanaan potilas syöpähoi-don keskiössä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ”Potilasturvallisuutta taidolla”-ohjelman kehittämispäällikkö Ritva Inkinen pu-hui tietenkin potilasturvallisuudesta ja sen kehittämisestä ja potilaan voimaan-tumisesta luennoi terveydenhuoltoneu-vos Irma Kiikkala.

Lehden ollessa jo menossa painoon jäävät edellä mainittujen luennoitsijoi-den laajemmat selostukset seuraavan Po-tilaslehden sivuille. Asioiden ajankohtai-suus ei tässä murrosvaiheessa suinkaan vanhene.

Tilaisuus keräsi paikalle yli sadan ihmisen kuulijajoukon. Tilaisuuden avannut ja lävitse vetänyt puheenjohtaja Paavo Koistinen on hyvin tyytyväinen päivän antiin:

”Sain vastaanottaa jo samana iltana palautetta sekä puhelimella että sähkö-postilla. On lämmittävää ja varsinkin rohkaisevaa saada niin pian ja niin pal-jon hyvää palautetta. Ihmiset kiittivät sekä ohjelmaa että kaikkia järjestelyi-tä. Itse haluan tässä yhteydessä esittää lämpimän kiitokseni yhteistyökumppa-nillemme Docratekselle, joka tarjosi jäl-leen tilat ja tarjoilun arvokkaaseen tilai-suuteemme. Tämä on hienoa yhteistyötä, josta suurimman hyödyn saa potilas.”

Tilaisuuden päätti paneelikeskustelu teemalla: ”Voiko potilas vaikuttaa oman hoitonsa onnistumiseen?”

Mukana olivat Paavo Koistinen Pa-neelin puheenjohtajana sekä panelis-teina ylilääkäri Tom Wiklund, tervey-denhuoltoneuvos Irma Kiikkala, kehit-tämispäällikkö Ritva Inkinen, Invalidi-liitto ry:n liittohallituksen jäsen Mitro Kivinen ja Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ERSY ry:n hallituksen jäsen Jor-ma Konkari.

Lopuksi voitaneen todeta, että mar-raskuisena arkipäivänä yli sadan ihmisen saaminen päivän kestävään tilaisuuteen kertoo siitä, että sote-kysymykset ja po-tilaan asema ovat yleisöä kiinnostavia asioita. Laatuaan ensimmäinen tilaisuus antaa myös Potilasliitolle pontta ja vah-vistusta jatkaa työtään edelleen.

Teksti: Jaakko Ojanne

9

Puheenjohtaja Paavo Koistinen

Potilaan Päivän avauspuhe

Tervetuloa arvoisa perhe- ja peruspalve-luministeri Juha Rehula.

Me Suomen Potilasliitossa sekä me kaikki potilaat olemme hyvin otettuja siitä, että teillä oli aikaa tulla potilaiden järjestämään ensimmäiseen Potilaan Päivään tänään ja josta tulee vuotuinen Potilaan Päivä 18.11.

Vuonna 2016 päivä on Kuopiossa 18.11., Kuopion yliopistollisessa sai-raalassa. Tervetuloa myös kaikki päivän luennoitsijat ja panelistit sekä kaikki po-tilaat. Kiitos myös Docrates syöpäsairaa-lalle, että ko. päivä voidaan pitää teillä ja olette aktiivisesti osallistuneet sen toteut-tamiseen yhteistyössä.

Aluksi lyhyesti Suomen Potilasliitos-ta ja sen toiminnasta ennen ja nyt, sekä voiko potilaiden perustama potilasjär-jestö vaikuttaa ja edistää eri asioita so-siaali- ja terveydenhuoltoomme liittyen potilasnäkökulmasta katsottuna.

Suomen Potilasliitto perustettiin 1970 ajamaan potilaiden etuja ja oi-keuksia. Perustajina olivat muutamat potilaat, jotka halusivat vaikuttaa sen aikaiseen vaikeaan terveydenhuollon tilanteeseen.

Lääkäritiheys oli silloin Euroopan pienimpiä ja potilaiden oli vaikea päästä hoitoon. Monet potilaat olivat myös tyy-tymättömiä siihen tapaan millä heidän oikeusasioitaan ja huonosta kohtelusta tekemiään valituksia käsiteltiin. Liiton ohjelma oli terveyspoliittinen jolla py-rittiin vaikuttamaan viranomaisiin ja päättäjiin sekä tiedottamaan heille ruo-honjuuritason käytännön ongelmista.

Tosin liiton perustamisen jälkeen havaittiin, että ei ollut potilaslakia eikä potilas asiamiehiäkään potilaan etujen turvaamiseksi. Suomen Potilasliitolla oli näiden perustavaalaatua olevien jär-jestelmien aikaansaattajana ja aloittajana

Potilaan Päivä 18.11.2015 Docrates Syöpäsairaala Helsinkitärkeä rooli. Nyt molemmat ovat olemas-sa olevaa todellisuutta.

Samoin olimme aloitteellisia vastuu-vakuutuskysymyksessä joka nähtiin pa-rantavan sekä potilaiden sekä hoitohenki-lökunnan ja lääkärikunnan oikeusturvaa. Lääkäriliitto teki myöhemmin aloitteen potilasvakuutuksen perustamisesta.

Liitto teki aloitteen ja ehdotuksen terveys- ja sosiaaliolojen valvontaan eri-koistuvan apulaisoikeusasiamiehen viran perustamisesta.

Potilasliittoon kuuluu nykyisin yhdek-sän jäsenyhdistystä, myös harvinaisten sairausryhmien sekä henkilöjäseniä. Lii-ton yhtenä tehtävänä on opastaa potilaita ja kansalaisia löytämään oikeat osoitteet heidän ongelmissaan. Yksi tärkeä asia vertaistuki – ja vertaistukikoulut vertais-tukityötä tekeville sekä vertaistukipien-ryhmien vetäjille.

Nyt viime vuosina olemme olleet mu-kana eri johto- ja työryhmissä jäseninä mm. STM:n lääkekorvausjärjestelmän uudistamisessa, vakuutuslääkäreiden uudistamista kokevassa neuvottelukun-nassa ja nyt potilasvakuutuksen uudis-tamisen työryhmässä. Myös Fimean eri työryhmissä mm. lääkehoidon päivän, joka on myös ensi vuonna 17. maalis-kuuta.

Liittomme antaa lausuntoja- ja näke-myksiä eri viranomaistahoille koskien sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä asioita. Olemme olleet mm. kuultavana sekä keskustelutilaisuudessa STM:n jär-jestämissä tilaisuuksissa jotka koskivat sote-uudistusta. Jossa on päästy nyt rat-kaisuun.

Yksi tärkein asia meillä liitossa on potilasturvallisuus jota olemme olleet aktiivisesti edistämässä monin eri tavoin.

”Potilasturvallisuus on perusasia Suo-messakin”, näin totesi arkkiatri Risto Pelkonen ensimmäisen kansallisen po-tilasturvallisuuskonferenssin avajaisis-sa v. 2009. Nämä sanat jäivät potilaana mieleeni. Potilasturvallisuudesta poti-

laan näkökulmasta kuulemme luennon tänään.

Suomen Potilasliitto on ollut jo vuo-desta 2007 lähtien suomalaista potilas-turvallisuutta edistämässä. Se on ollut jo vuonna 2009 mukana maamme ensim-mäisen kansallisen potilasturvallisuus-konferenssin ohjelmatoimikunnassa. Konferenssin järjestelyvastuu oli Sosi-aali- ja terveysministeriöllä.

Toisessa kansallisessa potilasturval-lisuuskonferenssissa vuonna 2011 Poti-lasliitto oli mukana yhtenä kongressin järjestäjänä. Muina järjestäjinä olivat STM, THL, Kuntaliitto, Suomen Poti-lasturvallisuusyhdistys, Fimea ja Val-vira. Kongressissa julkaistiin myös Po-tilasturvallisuusopas joka on tarkoitettu hoitavalle henkilökunnalle ja sen yhtenä kirjoittajista oli Potilasliiton edustaja.

Vuosille 2011-2015 Suomen Potilas-liitto teki kirjallisen sopimuksen THL:n kanssa koskien ”Potilasturvallisuutta taidolla”-ohjelmaa. Tässä ohjelmassa Potilasliitolla oli myös erittäin merkittä-vä suunnittelijan rooli. Liiton tehtävä oli tuoda aktiivisena kumppanina ja toteut-tajana korostetusti esiin potilasnäkökul-maa potilasturvallisuutta koskeviin asi-oihin. Ko. ohjelma päättyi vuoden 2014 lopussa, säästö syistä.

Samaan aikaan oli myös VTT:llä me-neillään oma projekti nimeltään ”Poti-lasturvallisuus laatu- ja kilpailuvaltik-si”. Tässä oli projektin johtoryhmässä liiton edustus.

Suomen Potilasliitto oli huhtikuussa 2014 mukana THL:n järjestämillä po-tilasturvallisuuspäivillä Tampereella. Yhdessä teemaseminaarissa pohdittiin kysymystä ”Potilas potilasturvallisuuden edistäjänä”. Itselläni oli kunnia toimia ko. osion puheenjohtajana.

Jo seminaarin alkuvaiheessa huomat-tiin, että potilaalla voi myös olla aktiivi-nen rooli potilasturvallisuuden varmis-tajana. On kuitenkin syytä korostaa, että potilaalla ei suinkaan ole päävastuuta

10

Suomenlehti

turvallisuudesta. Se on aina henkilöstöllä - ja viime kädessä hoitoyksikön johdolla.

Näin ollen uskomme potilaana vah-vistui siitä, että potilas, asiakas ja hänen läheisensä tulee ottaa mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hä-nen itsensä kanssa.

Potilasta on kuunneltava ja hänen pitää voida osallistua oman hoitonsa suunnit-teluun ja toteutukseen. Hoitosuunnitelma joka on tehty yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Potilaan voimaantuminen edellyttää myös riittävää tiedon saantia ja neuvon-taa. Näistä asioista kuulemme luennot tänään.

Sote-uudistuksesta on päästy nyt rat-kaisuun mutta paljon on tekemistä vielä edessä että kaikki vaikeat asiat saataisiin

ratkaistua määräaikoihin mennessä, mm. rahoitukseen liittyvät.

Meille tavalliselle potilaalle on tär-keää, että pääsemme tarvitsemaam-me hoitoon mahdollisimman nopeasti, myös perusterveydenhuollon osalta. Jonot terveyskeskusten lääkäreille ovat nykyisin jopa 4-5 viikkoa. Jos sairautta aletaan hoitaa vasta siinä vaiheessa kun esitetään klassinen kysymys, ”miksi ette tullut aikaisemmin lääkäriin”. Ollaan jo siinä vaiheessa jossa hoitaminen yleensä on jo varsin kallista.

Meillä pitäisi olla myös uusia inno-vaatioita, esim. miksi perusterveyden-huollossa pitää olla terveyskeskuksia kaikissa pienissä kunnissa missä väestö on iäkästä ja lääkäreitä ei saada niihin rahallakaan.

Voisiko ajatella, että esimerkiksi määräpäivinä kirkonkylään tulisi ns. terveyskeskusauto jossa olisi kuvanta-mismenetelmät, laboratoriopalvelut ja lääkärin vastaanotto. Akuutti vastaanotto on jo eri asia.

Kehittyvä Digitalisaatio antaa myös eri mahdollisuuksia kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoomme liittyviä palve-luja. Jos ei ole innovaatioita eikä uusia avauksia, jäävät säästötkin loppupeleissä vähiin.

Potilaan valinnanvapaus koskee pe-rustasoa ja soveltuvilta osin myös eri-koissairaanhoitoa, toteutushan tarkentuu myöhemmin.Tätä me potilaat pidämme myönteisenä asiana.

Paneelin osallistujat: puheenjohtaja Paavo Koistinen (vas.), johtava ylilääkäri Tom Wiklund, terveyden-huoltoneuvos Irma Kiikkala, kehittämispäällikkö Ritva Inkinen, Invalidiliitto ry:n liittohallituksen jäsen Mitro Kivinen ja Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ERSY ry:n hallituksen jäsen Jorma Konkari.

11

Ihminen on hyödyntänyt märehtijöiden maitoa ravinnossaan yli 8000 vuoden ajan. Maito sisältää monipuolisesti ravin-toaineita ja osana se tukee tasapainoista ja terveellistä ruokavaliota. Kolmesta annoksesta maitotuotteita saa alakoulu-ikäinen 90 % päivittäisestä kalsiumista ja fosforista ja 60 % jodista (ja D-vi-tamiinista Suomessa) sekä lähes 40 % päivittäisestä proteiinin tarpeesta. Ei ole siis ihme, että maitotuotteiden käyttö sisältyy useisiin ravitsemussuosituksiin myös maailmalla.

Maidon käyttö on useissa tutkimuk-sissa yhdistetty linjakkaaseen kasvuun, suurempaan aikuispituuteen sekä parem-paan luustoterveyteen kasvavilla lapsilla ja nuorilla. Toisaalta maitoa välttelevillä lapsilla ja nuorilla murtumariski on suu-rentunut.

Maito lisää kalsiumin imeytymistä

Maito ei ole vain ravintoaineiden sum-ma. On näyttöä, että maidon proteiinit

Ravitsemustieteen dosentti:uusimmista väitteistä huolimatta maito on hyvää ravintoa luustolle

pilkkoutuessaan ohutsuolessa lisäävät samalla myös kalsiumin imeytymistä. Myös mekanismit, joilla maito vaikuttaa luustoon, selittävät miksi maitotuotteet ovat kalsiumvalmisteita tehokkaampia ja pitkävaikutteisempia.

Viime aikoina on tutkittu eri maito-tuotteiden roolia painon hallinnassa sekä soveltuvuutta palautusjuomaksi urheilu-suorituksen jälkeen – maitoproteiinista saattaa siis olla moneksi. Samasta syystä maitotuotteet ovat paikallaan ikäihmis-ten ruokavaliossa turvaamassa toiminta-kykyä ja terveyttä.

Ruokavalio on kokonaisuus

Mikään yksittäinen ruoka ei tee ruokava-liosta terveellistä eikä tosin epäterveel-listäkään. Kyse on aina kokonaisuudesta: jos jotain nautitaan runsaasti, jää toisten nauttiminen vähemmälle. Maidonkäyt-töä on haasteellista vertailla maiden välillä, sillä se on vahvasti kulttuurisi-donnaista. Meillä on totuttu maitoon/ piimään ruokajuomana, mutta myös jo-

gurtin ja juuston käytössä on nähtävissä kasvava suuntaus. Maidolle löytyy useita korvaavia elintarvikkeita marketista kuin marketista, tosin ei mehu- tai virvoitus-juomahyllystä.

Maito herättää useasti voimakkaita tunteita: milloin kritisoinnin kohteeksi on joutunut maidon prosessointi kuten pastörointi tai homogenointi. Viimeai-kaiset väitteet maidon haitallisuudesta kuvaavat kirjavaa tutkimusnäyttöä ja pe-räänkuulutankin asiantuntijuutta kyseis-sä uutisoinnissa.

Teksti: Heli ViljakainenRavitsemustieteen dosentti,

varttunut tutkijaKliiniset osastot,

Helsingin yliopistoSuomen Luustoliitto ry:n

hallituksen jäsenheli.viljakainen@helsinki.fi

Potilaan Päivä 18.11.2016

Potilaan Päivän seminaari järjestetään 17.11.2016.

Paikkana Kuopion kaupungintalon juhlasali, Tulliportinkatu 31, Kuopio.

Järjestäjänä Suomen Potilasliitto ry.

Järjestelyissä mukana myös Kuopion yliopistollinen sairaala ja Kuopion kaupunki.

Tarkempaa tietoa ohjelmasta Suomen Potilaslehdessä 2/2016.

12

Suomenlehti

OJANNE POHTII

Tässä viime aikoina on saanut lukea sote-kysymyksiin liittyvää pohdintaa suorastaan liiankin kanssa. Suomi, jon-sei suorastaan koko EU, on vaikeassa tilanteessa ikääntymisen, huoltosuhteen epätasapainon ja sairaanhoidon kattavan järjestämisen kanssa. Päällä painava la-ma-aika ei tietenkään helpota tilannetta. Pakolaiset päälle mausteeksi, niin soppa on tulista ja vaikeasti nieltävää.

Politiikkaa tällaisella asialla on tie-tenkin helppoa tehdä. Paniikkimielialaan lietsottua kansaakin on helppoa vedättää milloin minkäkin patenttiratkaisun kan-nattajaksi: erotaan EU:sta, erotaan eu-rosta, devalvoidaan (jos erotaan EU:sta), verotetaan kovemmin, verotetaan vähem-min, kielletään eläkeläisten muutto Por-tugaliin, houkutellaan portugalilaisia elä-keläisiä verosopimuksilla tänne jne. Lista on loputon niin kuin joulu on koditon.

Oikeastaan ainoa asia, mitä tässä voi varmasti suunnitella, on oman päänsä pi-täminen kylmänä. Mitään poppakonstia ei ole, patenttiratkaisuja ei keksitä eikä poliittisella veivaamisella saada aikaan kovinkaan nopeita ratkaisuja. On viisain-ta itse kunkin miettiä, miten sopeutuu vai-keaan tilanteeseen. Tottakai joku idealisti voi istuutua pakkasella lumeen mieltään osoittamaan ja hankkia virtsarakon tuleh-duksen, mutta mitään se ei muuta. Paitsi tietysti tulee se virtsarakontulehdus.

Hyvä vakuutussuoja on kaiken alku. Itse otin jopa sellaisen, joka maksaa mi-nulle sievän tukun rahaa, jos saan syö-pädiagnoosin. Tietysti toivon, että en saa ikinä syöpädiagnoosia, mutta jos se tu-lee, niin onpahan rahaa rauhoittaviin. Jos on pahaa laatua, niin voin nähdä Pariisin ja kuolla sitten siellä.

Omaisuuden haaliminen on rahvaan-omaista, mutta kannattavaa siinä vaihees-sa, kun tulee vanhaksi. Raha ei tee onnel-liseksi, mutta sillä voi ostaa muutaman ylimääräisen vaipan tai kotipalvelua. Jos

Edes hampaat saivat kunnon hautajaiseton oikein mukavasti tuohta, niin tarjolla on bonus: mielistelevät ja testamenttia kärkkyvät sukulaiset, jotka hyysäävät rahan kiilto silmissään. Se on vasta aitoa tunnetta, kun joku puolisukulainen kuun-telee pitkästyttäviä jorinoitanne päivästä toiseen ja näkee vaivaa täyttäessään älyt-tömiä oikkujanne. Sen tunteen kantava voima on ihmisen ikiaikaisen ahneus. Ehkä hän on myös ylivelkaantunut, jo-ten hän palvelee teitä henkensä hädässä.

Noin hyvinvointinne kannalta on sa-mantekevää, kenelle maksetaan, kunhan apetta tulee pöytään ja kuvaa päälle. Kuo-leminen onkin sitten hiukan luovuutta vaativaa, koska ette kykene enää siinä vai-heessa käskyttämään, kun henki on paen-nut. Niinpä hautaustoimessa ei välttämättä enää piitata enempiä teidän kotkotuksis-tanne hautaamistavan suhteen. Toki olette voinut tehdä järjestelyt jo ennakkoon ja suorittanut niistä jonkin maksunkin, mut-ta sekin on hiukan epävarmalla pohjalla. Voin tässä vain antaa omakohtaisia esi-merkkejä, joita voidaan soveltaa.

Olen jälkisäädöksessäni eli testamen-tissani määrännyt, että ruumiini menee lääketieteen käyttöön. Niinpä patologian tieteen harrastajat saavat perata, kuopia ja pilputa minua niin kuin parhaak-si näkevät. Jutun juju on se, että olisin kerrankin hyödyksi yhteiskunnalle ja vastineeksi yhteiskunta polttaa roiskeet ilmaiseksi. Kätevää eikö totta?

Jos toisaalta heitän veivini vaikkapa ulkomaan matkalla, niin olen määrännyt, että kalmoni kuopataan niille sijoille. Toisin sanoen ei ole tarpeen kuljetella elotonta minua mantereilta toiselle tai maasta toiseen. Jos siis heitän lusikan nurkkaan elikkäs potkaisen tyhjää vaik-kapa Färsaarilla, niin minut saa kipata vaikka lunnien talipalloksi. Jos toisaalta kuolon korjuu tapahtuisi Moskovassa, Kremlin kellojen jyhkeästi kumahdel-lessa, saisi minut saattaa samaan maan

multaan, missä lepäävät Tsehov, Gogol, Tolstoi, Leskov, Kuprin ja Krylov. (Tai-dan pyrkiä muuten tähän)

Kaikkeen edelläkin kertomaani liit-tyy silti se epävarmuustekijä, että en ole kieltämässä, jos joku emähölmö haluaa kaikesta huolimatta kyyditä maallisen tomumajani niin sanotusti ”kotiseudun multiin”, missä hautaustoimi kymmenen vuoden kuluttua kuoppaa minut ylös ja myy haudan kierrätyshengessä edelleen.

Olen nyt kahdenkuudetta ajastaikaan ikäinen. Niinpä suuni on ehtinyt jauhaa jo aikamoisen määrän erityisen herkul-lisia ruokia kehoani ravitsemaan. Var-jopuoli tässä on se, että osa jauhajista on jouduttu jo poistamaan, kahdeksan kaiken kaikkiaan symmetrisesti ala- ja yläleuasta. Nuo luukuutiot eivät ole kui-tenkaan saaneet tehdä viimeistä taival-taan viemäriverkostossa.

Joka kerta olen ottanut nuo aikanaan niin hyödylliset kappaleet talteen ja kul-jettanut pussissa datsalleni Sastamalan (ent. Vammala) Kärppälään. Siellä, Rau-halan mäellä, olen jokaisen haudannut arvokkaasti sievään ja syvään koloon mäellä kasvavien tammipuiden juurelle. Poikkeuksena yksi, joka sai leposijansa sata vuotta vanhan pihakoivun juureen.

Kun tänä vuonna sytytän joulukynt-tilän muualla leväävien rakkaiden muis-toksi, niin huokaan syvään muistellen entisvuosien joulupöydän rakkaita na-kertajiani, jotka sentään ovat saaneet kunnialliset ja kainiit hautajaiset. Vaikka minut unohdettaisiin vuodeksi lasaretin kylmäkaappiin, niin sentään rakkaat pu-remavälineeni ovat saaneet kauniin lepo-sijan ja hienot muistomenot.

13

LUKIJOILTA JA POTILAILTA

Hellin hoitopolku

Hellin tytär otti yhteyttä ja halusi että kir-joitan hänen tarinansa. Helli asui omas-sa kodissaan ja oli kotipalvelun piirissä. Jonkun vuoden asiat menivätkin hyvin. Sitten Hellille vaihdettiin lääke. Helli alkoi voida huonommin. 4 kuukauden kuluttua lääkevaihdosta hän menehtyi sairaalassa. Pari viikkoa aikaisemmin tapahtumat olivat saaneet käänteen, jossa Hellin vointi oli kääntynyt rajuun laskuun. Hän ei ollut pystynyt enää juu-rikaan syömään ja hänen vatsaan koski. Tätä hän oli kotihoitajille valitellut mutta kukaan ei ollut toimittanut Helliä lääkä-riin. Aamuhoitaja kirjasi että ”Seurataan tilannetta iltaan”, iltahoitaja että ”Seu-rataan aamuun”. Helli oli kerran yöpar-tionkin soittanut paikalle mutta hekin olivat jättäneet Hellin kotiin, että aamu-hoitaja sitten katsoo tilanteen. Tätä jatkui viikon kunnes omainen tuli käymään ja toimitti Hellin lääkäriin. Sattui olemaan perjantai-iltapäivä joten lääkärikin siirsi tutkimukset maanantaille eikä lähettänyt Helliä sairaalaan. Lääkärin mielestä Hel-li oli hyväkuntoinen ja seurantaa voidaan

jatkaa viikonlopun yli. Maanantaina sit-ten selvisi että Hellillä on jyväsolukato ja hän pääsi vihdoin sairaalaan mutta hoito ei enää auttanut vaan Helli kuoli muuta-man päivän päästä.

Omaiset olivat tietysti järkyttyneitä ja aloittivat valituskierroksen. Selvisi että lääkärin kirjaamiset ovat puutteel-liset joten asian selvittely oli hankalaa. Todettiin kuitenkin että Hellin kuolema johtui lääkkeestä ja omaisille korvattiin hautajaiskulut. Hellin henkeä ei hinnoi-teltu! Hoitovirhevalitus on käsittelyssä, sillä omaisten mielestä Hellin hoitoa on laiminlyöty. Lääkkeen vaihdon jälkeen olisi vointia pitänyt seurata paremmin ja tunnistaa lääkkeen sivuvaikutukset. Lää-kärin olisi myös pitänyt lähettää Helli sai-raalaan eikä kotiin. Miten paljon vanhuk-sen on pitänyt kärsiä vielä? Omainen kat-sookin ettei lääkäri kuunnellut omaisen kertomusta Hellin voinnista ollenkaan.

Terveyskeskuksen ylilääkärin vastine muistutukseen kertoo hyvin tärkeän asi-an, joka jokaisen lääkärin on syytä muis-taa. Kirjeensä lopuksi hän kirjoittaa näin ”Tässä muistutuksessa keskeinen asia on huolellinen esitietojen hankkiminen oikeiden johtopäätösten tekemiseksi. Se on tärkeä osa lääkärin ammattitaitoa ja siihen tulisi varata riittävästi aikaa. Kes-kustelen asiasta otettavaksi huomioon vastaisen varalle”.

Omaisten mielestä hoito on ollut erittäin välinpitämätöntä ja ammattitai-dotonta lääkkeen vaihdon jälkeen eikä kukaan ole halunnut ottaa vastuuta Hel-listä. Ihmetellään myös miksei kotihoi-don kirjaukset näy terveyskeskuksen päätteellä. Eikö kaikkien hoitoon osal-listuvien pitäisi olla yhteistyössä, jolloin tilannekuva olisi oikea? Tosin, jos ku-

kaan ei välitä mistään niin näitä Hellin kohtalotovereita taitaa olla Suomi täysi. Potilaslain mukaan potilaalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoitoon.

Meillä on olemassa myös laki siitä miten potilasasiakirjamerkinnät tulee tehdä. Mitä väliä tälläkään lailla on, jos mitään sanktioita ei asiasta ole? Potilaan oikeusturvan kannalta asiat pitää voida käsitellä, sillä nehän perustuvat juuri kirjausmerkintöihin. Olisiko tämän asian parantamiseksi tehtävä radikaali muutos niin, että vastaanotolle tullessaan potilas tai omainen kirjaavat erilliselle paperille tulosyyn, oireet ja niiden keston. Potilas kirjaa kokemansa voinnin niinkuin hän sen kokee. Hellinkin tapauksessa Helli koki itsensä sairaaksi kun taas lääkäri hy-vävointiseksi. Siihen kirjattaisiin myös toive päästä jatkohoitoon tai oma diag-noosi jos sellainen on olemassa. Nämä seikat helpottaisivat käsittelyjä ja poti-laan uskottavuutta. Se kun tuppaa ole-maan aina niin että jos kirjausmerkintöjä ei ole tehty asianmukaisesti, jää potilaan selostukset noteeraamatta ja lääkäriä uskotaan aina. Omaisen kuolema on ai-na raskas asia. Kun se tapahtuu huonon hoidon seurauksena, on tuska paljon suu-rempi. Kauhistuttavaa on että jälkipyyk-ki on hankalaa vastapuolen asenteiden vuoksi. Virheen myöntäminen ja anteek-sipyyntö kuin myös omaisen työn helpot-taminen valitusprosessissa olisi vähintä enää mitä tehdä voisi. Omaista ei saa ta-kaisin mutta jokainen valitus toivottavas-ti helpottaa seuraavan potilaan kohtelua. Näitä asioita pohdimme Hellin tyttären kanssa ja toivomme näihin asioihin kiin-nitettävän huomiota yleisemminkin.

Osanottoni Hellin omaisille

Inka SvahnSuomen Potilasliitto ry:nhallituksen jäsen

14

Suomenlehti

Kotona Suomessa on tottunut siihen, että jos on vähänkin haastavampi vaiva, niin lääkärille on mentävä, jotta saa rohtoa. Siksipä turkkilainen apteekki onkin tar-jonnut todella positiivisen yllätyksen, sillä apua saa, kun selittää mistä on kyse.

Nykyisin useissa apteekeissa löytyy jo englantia osaavia myyjiä, joten aut-tavallakin kielitaidolla ja paperilapuilla selviytyy hyvin, erityisesti jos on resepti tai lääkepakkauksen tiedot mukana. Näin säästyy myös ylimääräisiltä apteekki-käynneiltä, jos ei esimerkiksi satu muis-tamaan lääkkeen milligrammamäärää tai muuta olennaista tietoa.

Turkissa resepti voi olla myös tällai-nen pinkki liimalappu, jolla rohto irtoaa sitä tarvitsevalle. Tämä saattaisi saada suomalaisen lääkärin kyseenalaistamaan kyllä kollegansa ammattitaidon, kun meillä on vuosikausia väännetty kättä sähköisistä resepteistäkin. Mutta näyt-tävätpä nekin toimivan nykyisin, vaikka polemiikki oli melkoinen, kun asiaa val-misteltiin.

Apteekki toimii Turkissa myös neu-vontapisteenä. Turisteja ja ulkomaalaisia opastetaan huolella. Onpa sellaistakin koettu, että ystävän kompastuttua ka-dulla, läheisestä apteekista riennettiin apuun. Ystävälle tuotiin tuoli, tarjottiin vettä, puhdistettiin haava ja sidottiin se. Pieni, mutta vaikuttava teko! Samalla se oli esimerkki turkkilaisesta palvelukult-tuurista, jota jaksan vuosien jälkeenkin aina ihastella.

Apteekissa voi valittaa kurkkutuleh-duksesta tai lonkkakivusta ja saa siihen samalla antibiootin tai kipugeelin, jos on tarvetta. Suomessa tämä on mahdo-tonta. Perusteluiksi ei riitä, että suoma-laisissa apteekeissa on hyvin koulutetut farmaseutit, jotka ovat perillä lääkkeistä ja niiden yhteisvaikutuksista erittäin hy-vin. Apuna ovat monipuoliset tietokannat lääkkeistä ja niiden yhteisvaikutuksista.

Apteekkipalveluista

Ei onnistu, vaikka kyseessä olisi pitkäai-kaispotilas, joka on syönyt samaa lääket-tä esimerkiksi kymmenen vuotta ja tun-tee sairautensa jokaisen yksityiskohdan.

Nyt kun Sosiaali- ja terveysalan (Sote) -uudistuksen suunnittelua jälleen kerran kotimaassa jatketaan, soisi säästö-jen koskettavan myös tätä aluetta. Sääs-töjä syntyisi ja samalla helpotettaisiin vastaanottokäyntien jonoja. Hyvinhän suomalaiseläkeläisetkin ovat Alanyassa selvinneet apteekkipalvelujen kanssa, ei-kä niistä johtuvia kuolemantapauksia ole ainakaan omiin korviini yltänyt, vaikka käytäntö on huomattavasti suomalaista joustavampi. Miksi sama ei voisi toi-mia Suomessa, kysyn vaan? No mehän olemme osa EU-säädöksiä ja direktiivejä ja länsimaalaista laatujärjestelmää. Mi-nä kuitenkin uskallan väittää, että tämä homma toimii kyllä aivan hyvin mones-sa paikassa EU-rajojen ulkopuolellakin. Meidän olisi ehkä syytä höllentää kotona Suomessa otetta ja jakaa vastuita.

Tässä samalla tuli raapustettua ter-veisiä ministerillekin, kun asia kaiveli mieltä. Kuulin kuitenkin, että hänestä tällaisia muutoksia ei Suomessa tarvita, koska meillä on luotettava ja hyvä ap-teekkijärjestelmä, että se siitä aloitteesta. Siitä huolimatta suosittelisin ministeril-lekin syvempää perehtymistä aiheeseen, kunhan ensi kiireiltään ehtii. Kannattaisi haastatella ammattilaisia ja potilaita ja teettää vaikka joku selventävä puoluee-ton kartoitus.

Lääkkeiden hinnatkin ovat täällä ai-van eri luokkaa kuin kotimaassa. Täy-tyypä tätäkin vertailua tehdä vähitellen. Tähän asti on tyytynyt ihmettelemään, miten sama lääke voi olla niin erihintai-nen Turussa ja Turkissa.

Suomessa noin puoli miljoonaa poti-lasta käyttää pelkästään verenpainelääk-keitä, muista sairauksista puhumattakaan. Yhden potilaan vuosiannoksen hinta on

noin 140 € vuodessa satunnaisesti vali-tulla lääkkeellä ilman Kela-korvauksia. Puolella miljoonalla potilaalla hinta nou-seekin jo 70 miljoonaan euroon. Lisäksi monilla potilailla on useita verenpainet-ta alentavia lääkkeitä. Kun sitten ajatel-laan kaikki muut pitkäaikaissairaudet ja akuuttien tulehdusten ja kipujen hoidot, niin apteekkibisneksessä ei todellakaan ole kyse pikkusummista.

Ehkäpä kannattaisi asettaa joku puo-lueeton työryhmä tutkimaan työnjakoa. On niitä työryhmiä perustettu vähäpä-töisimpiäkin asioita varten. Veikkaanpa, että miljoonia kertyisi säästölippaaseen nopeasti, kun lääkäreiden vastaanottojo-not lyhenisivät ja potilaat olisivat taatusti tyytyväisempiä, kun asioiden hoito hel-pottuisi. Onneksi sähköinen resepti tuo jatkoasiointiin nykyisin jo helpotusta.

No nytpä löysinkin mielenkiintoisen projektin syksyä varten. Ah, miten mie-lenkiintoisia ovatkaan nämä ikäihmisen harrastukset. Ja tämä vapaus, kun voit tehdä mitä mieleen juolahtaa! Minäpä pakkaankin matkalaukkuuni apteek-kikuitteja ja teen vertailuja lääkkeiden hinnoista. Ehkäpä ne täytyy sittenkin laittaa käsipakaasiin, etteivät vain katoa matkalla.

Teksti: Virpi Pyykkö

15

Vertaistukikoulutusta tukipuhelimissa ja –ryhmissä toimiville sekä yhdistysten uusille vertaistukitoimintaa tekeville jäsenille.

Kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyötä pitää tiivistää. Kolmannen sektorin voimavarat on hyödynnettävä paremmin julkisen sektorin toiminnoissa. Suomen Potilasliitto haluaa omalla koulutuksellaan löytää vertaistukitoi-minnan osaamista ja taitoja tarvitsevia ja siitä kiinnostuneita ihmisiä. Tavoitteemme on potilaskeskeinen toiminta. Toimiva vertaistuki voimaannuttaa sekä potilaan että hänen läheisensä.Koulutuksessa opimme asiantuntijoilta ja toisiltamme.

Tämän vuoden koulutuspäivät ovat 06.02. ja 13.02.2016.Koulutuspaikka on Suomen Potilasliitto ry, Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki.Lauantaipäivien koulutusajat ovat klo 10.00 – 15.30.Lounastauko sisältyy päivän ohjelmaan klo 12.00 – 13.30.

Ohjelma:

06.02.2016klo 10.00-10.10 Koulutuspäivien avaus

klo 10.10-12.00 Voimaantuminen Terveydenhuoltoneuvos Irma Kiikkala klo 12.00-13.30 Lounas

klo 13.30-15.00 Voinko itse vaikuttaa voimaantumiseeni ja kuinka, työskentely ryhmissä, Irma Kiikkala 13.02.2016

klo 10.00-12.00 Potilasliiton tukemat jäsenyhdistysten omat vertaistukikoulutukset, sairausryhmäkohtaiset, Puheenjohtaja Paavo Koistinen klo 12.00-13.30 Lounas klo 13.30-15.00 Kuinka toimitaan jos tulee esim. potilasvahinko, Varatuomari Joni Siikavirta, Suomen Potilasvahinkoapu

klo 15.00-15.30 Palautekeskustelut ja todistusten jako

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 29.01.2016 mennessä Inger Östergårdille puh. 050-5557780 taiinger.ostergard@gmail.com

16

Suomenlehti

Kutsu varsinaiseen kokoukseen

Suomen Potilasliiton sääntömääräinen varsinainen kokous pidetään 30.03.2016 klo 14.00 alkaen, paikkana Hotelli Cumulus, Eerikinkatu 28-30, Turku.

Esillä sääntöjen mukaiset asiat.

Suomen Potilasliitto ry/hallitus

Kallelse till ordinarie möte

Finlands Patientförbund rf:s stadgeenliga ordinarie möte hålls den 30.03.2016 kl 14.00 på Hotel Cumulus, Eerikinkatu 28-30, Turku.

På mötet behandlas de i förbundets stadgar nämnda.

Finlands Patientförbund rf/styrelsen

SUOMEN POTILASLIITON jäsenetu 2014

Tallink Silja ja Club One tarjoavat Sinulle mahdollisuuden liittyä Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver-tasolle.

Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme.

Lisätiedot ohjelmasta ja kaikista kanta-asiakkuuden eduista osoitteessa www.clubone..

Liity nyt Club One -asiakkaaksi osoitteessa www.clubone./erikoisliittyminen

Liittyminen tapahtuu oman liittosi sopimusetunumerolla. Mikäli olet jo Club One -jäsen, nykyinen kanta-

asiakasnumerosi pysyy voimassa. Jos olet Bronze-tason asiakas, siirrämme sinut Silver-tasolle. Ilmoitathan kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi, maininnan jäsenyydestäsi ja sopimusetunumeron

sähköpostitse osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com, näin rekisteröimme Sinut sopimusetuasiakkaaksi ja postitamme tarvittaessa Silver-tason kortin. Huomioithan, että etu on henkilökohtainen ja kertaluonteinen. Silver-taso on voimassa 12 kk, lisätietoa tasomääritelmistä

www.clubone..

Käytä liittyessäsi liittosi sopimusetunumeroa: 4984

Matkojen hintatiedot ja varaukset: Puh. 0600 152 68, ma-pe 8-21, la 9-18, su 10-18(1,74 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm).

www.clubone.

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

SUOMEN POTILASLIITON jäsenetu 2014

Tallink Silja ja Club One tarjoavat Sinulle mahdollisuuden liittyä Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver-tasolle.

Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme.

Lisätiedot ohjelmasta ja kaikista kanta-asiakkuuden eduista osoitteessa www.clubone..

Liity nyt Club One -asiakkaaksi osoitteessa www.clubone./erikoisliittyminen

Liittyminen tapahtuu oman liittosi sopimusetunumerolla. Mikäli olet jo Club One -jäsen, nykyinen kanta-

asiakasnumerosi pysyy voimassa. Jos olet Bronze-tason asiakas, siirrämme sinut Silver-tasolle. Ilmoitathan kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi, maininnan jäsenyydestäsi ja sopimusetunumeron

sähköpostitse osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com, näin rekisteröimme Sinut sopimusetuasiakkaaksi ja postitamme tarvittaessa Silver-tason kortin. Huomioithan, että etu on henkilökohtainen ja kertaluonteinen. Silver-taso on voimassa 12 kk, lisätietoa tasomääritelmistä

www.clubone..

Käytä liittyessäsi liittosi sopimusetunumeroa: 4984

Matkojen hintatiedot ja varaukset: Puh. 0600 152 68, ma-pe 8-21, la 9-18, su 10-18(1,74 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm).

www.clubone.

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Käytä liittyessäsi liittosi sopimusetunumeroa: 4984

Tallink Silja Line Club One Suomen Potilasliiton jäsenedut v. 2016 koskevat myös Potilasliiton jäsenyhdistysten jäseniä.

SUOMEN POTILASLIITON jäsenetu 2016

17

De Sjukas Väl rfOrdf. Inger Östergård 050 555 7780inger.ostergard@gmail.com

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSYHelsinginkatu 14 A 1, 00500 Helsinki toimisto 09 711050 tukipuhelin 040 828 0000toimisto.ersy@kolumbus.fiwww.psa.fiPj. Paavo Koistinen 0400 682 337paavo.koistinen@elisanet.fi

Exitus ryPj. Kari Viholainen 046 540 1096Kariv@wippies.comwww.exitus.fi

Immuunipuutospotilaiden yhdistys rywww.imppu.fi Pj. Jari Kervinen 045 855 2534 (ke, to klo 16-20)puheenjohtaja@imppu.fi

REDY ryPj. Jenni Arteli 045 341 8691jenni.arteli@gmail.com www.redy.inf

Suomen Inkon ryPj. Kyllikki Koistinen 050 592 3610kyllikki.koistinen@elisanet.fi www.suomeninkon.fi

Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistykset ja toimintaryhmät

Suomen Amyloidoosiyhdistys rysamy@suomenamyloidoosiyhdistys.fiwww.suomenamyloidoosiyhdistys.fipuh. 045 877 4411 (tiistaisin klo 18-20)Pj. Matti Haimi 0400 329664

Suomen Sähköyliherkät ryPL 1040, 04431 Järvenpää 09 2796 3680Pj. Erja Tamminenerja.tamminen@jippii.fiwww.suomensyh.fi

Trasek ryPL 202, 00531 Helsinki, puh. 041-546 1565www.trasek.netPj. Antti Karanki, puheenjohtaja@trasek.net,

Suomen Potilasliitto ry:n valiokunnatJohtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne, Inger Östergård

Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Inka Svahn, Inger Östergård

Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne

18

Suomenlehti

www.psa.fiTukipuhelin 040 828 0000

– TUKEA JA TIETOA

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY on potilasjär-jestö, joka toimii vapaaehtoisvoimin. Jäsenistöön kuuluu eturauhassyöpää sairastavia, heidän lähimmäisiään sekä sairastumisriskissä olevia.

Tukipuhelin 040 828 0000 on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h vuorokaudessa.

Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta Vertaistukiryhmiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta asuinpaikasta ja niihin on vapaa pääsy.

HelsinkiKustaankartano, Oltermannintie 32/Kivalterintie 16, G-talo, torstaisin kalenterin mukaisilla parittomilla viikoilla, klo 17.

EspooERSY:n tiloissa, EJY:n Yhteisötalossa Tapiolassa, Kauppa-miehentie 6, 2. krs (Apteekkitalon yläkerta) torstaisin ka-lenterin mukaisilla parillisilla viikoilla, klo 17.30.

PSA-näytteenottoMaanantaisin parillisilla viikoilla ilman ajanvarausta tai lä-hetettä, klo 15.30–17.30 välisenä aikana, osoitteessa Hel-singinkatu 14 A 1 Helsinki, voit otattaa verikokeen, jolla selvitetään PSA-arvosi. Paikalla on myös vertaistukea.

Ei PSA-näytteenottoa maanantaina 21.12.2015

Maksuttomat kuntoutuskurssitLounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan palvelu-keskuksessa Turun Hirvensalossa toteutetaan läpi vuoden syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kuntoutuskursse-ja. Täytä Kelan kuntoutushakemus, liitä mukaan lääkärin B1-lausunnon kopio ja sairaskertomus ja lähetä hakemus Kelaan.

VirkistystoimintaVirkistystoimikunta järjestää yhteistä toimintaa kulttuurin, liikunnan, näyttely- ja kylpylämatkojen sekä muun muka-van yhteistoiminnan muodossa.Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista saat lisätietoa toimistolta.

Lisätietoja:Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSYHelsinginkatu 14 A 1, 00500 HelsinkiPuh. 09 711 050 Toimisto on avoinnaMa 10.00–17.30Ti 09.00–16.30Ke 10.00–17.30To 09.00–16.30Pe 09.00–16.30Tukipuhelin 040 828 0000 on valtakunnallinenja siihen voi soittaa 24 hsähköposti: toimisto.ersy@kolumbus.fiwww.psa.fi

Huomioithan sen, että mikäli jäsenmaksuasi ei ole maksettu v. 2015, Suomen Potilaslehden tulo lakkaa.

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry

19

Olemme juuri saaneet ensimmäisinä Suomessa käyttöömme ED1000 -ult-raääni-iskuhoitolaitteen (Low Intensity Shock Wave Therapy) potenssihäiriöiden hoidossa. Hoitoa on annettu maailmalla useiden vuosien ajan ja n. 70-80% po-tilaista on saanut merkittävän avun vai-vaansa, joten hoidon teho on rinnastei-nen tablettilääkityksen kanssa.

Suomessa keväällä 2015 tehdyn laite-testauksen tulokset tukevat tätä havain-toa hoidon tehosta. Laite on Euroopan Urologiyhdistyksen virallisesti hyväk-symä ns. kultaisen standardin menetel-mä erektiohäiriöiden hoitoon. Julkaisuja ultraääni-iskuhoitolaitteen hoidosta:

Uusi hoito potenssihäiriöihin - Vardi, Y., B. Appel, et al. ”Does low

intensity extracorporeal shock wave therapy have a physiological effect on erectile function? Short term results of a randomized, double-blind, sham controlled study” J Urol 2012; 187: 1769-1775.

- Gruenwald, I., B. Appel, et al. ”Low-intensity extracorporeal shock wave therapy – a novel effective treatment for erectile dysfunction in severe ED patients who respond poorly to PDE5 inhibitor therapy. ” J Sex Med (2012); 9: 259-264.Ultraääni-iskuhoidot sopivat erityi-

sesti verisuoniperäisistä erektiohäiriöis-

tä kärsiville potilaille. Hoidolla ei ole kuvattu haittavaikutuksia ja sillä on vain vähän vasta-aiheita. Lääkäri määrittelee vastaanotolla hoidon tarpeen ja määrää sen perusteella hoidon, jonka jälkeen koulutettu hoitotiimimme antaa hoidot kuuden n. 20 minuutin kestoisen hoidon jaksoissa. Potilas voi lähteä kotiin heti hoidon jälkeen.

Potilaan maksama kokonaishinta kol-men viikon hoitojaksosta on 1500 € sekä lääkärin vastaanottokäynnin hinta.

Lisätietoja Docrates Syöpäsairaalan neuvonta- ja ajanvarusnumerosta 010 773 2000 (ma-to klo: 8-18, pe klo: 8-16)

Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen

Tiistaina 26.04.2016 klo 18.00 alkaen, paikkana Suomen Potilasliiton kokoustila, Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki.

Vuosikokouksessa käsitellään Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry:n vuosikokoukselle sääntöjen määräämien asioiden lisäksi

ja päätetään yhdistyksen sääntömuutos.

Lisäykset:

3 § Yhdistys voi kutsua puheenjohtajaksi ja kunniajäseniksi henkilöitä, jotka ovat ansiokkaasti toimineet yhdistyksen

hyväksi.

4 § Kunniapuheenjohtajat ja jäsenet eivät maksa jäsenmaksua.

Uusina:

5 § Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä yhdistyslain määräämällä tavalla.

Jäsen katsotaan eronneeksi jos hän ei ole kalenterivuoden loppuun mennessä maksanut vuodelle määrättyä

jäsenmaksua.

6 § Jos jäsen toiminnallaan tai käyttäytymisellään vahingoittaa yhdistyksen tarkoitusta tai toimintaa, voi hallitus erottaa

hänet siten kuin yhdistyslaissa säädetään. Erotettu jäsen voi valittaa hallituksen päätöksestä yhdistyksen kokoukselle

jättämällä 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan kirjallisen valituksen hallituksen puheenjohtajalle.

Muutos, uusi:

14 § Jos yhdistys purkautuu, on sen varat käytettävä sen tarkoitusta palvelevan toiminnan hyväksi purkautumisesta

viimeksi päättäneet kokouksen päätöksen mukaisesti. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan

tarkoitukseen.

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry:n hallitus

20

Suomenlehti

Docrates Syöpäsairaala aloitti viikolla 41 eturauhassyöpäpotilaiden uutta PS-MA- radiolääkevalmistetta hyödyntävät PET (positroniemissiotomografia) - tie-tokonekerroskuvaukset. Uusi merkki-aine on erityisen herkkä tunnistamaan eturauhassyövän leikkauksen tai säde-hoidon jälkeisen uusiutuman jo erittäin matalilla PSA-arvoilla sekä ensivaiheen eturauhassyövän leviämisen esim. imu-solmukkeisiin. Uusi merkkiaine mahdol-listaa eturauhassyövän entistä tarkem-man diagnostiikan, jolloin myös hoito voidaan räätälöidä entistä paremmin hyvää elämänlaatua vaalien esimerkiksi nykyaikaisen sädehoidon keinoin. Tark-ka syövän paikannus on erittäin tärkeää myös eturauhasenpoistoleikkausta suun-nittelevalle kirurgille.

PSMA-radiolääke tunnistaa eturauhassyövän elimistössä

PSMA tulee sanoista Prostate Speci-fic Membrane Antigen. Merkkiaineen toiminta perustuu siihen, että 98%:sta eturauhassyöpien solukalvoista löytyy tämän molekyylin vastakappaleita. Uusi merkkiaine eroaa merkittävästi aikai-semmista, sillä aikaisemmin eturau-hassyöpäsolujen tunnistaminen on pe-rustunut yleiseen syöpäsolujen kasvun energia-aineenvaihduntaan, luusolujen aineenvaihduntaan etäpesäkkeissä tai kiihtyneeseen solukalvosynteesiin. PS-MA tunnistaa itse eturauhassyöpäsolu-kalvoissa olevan molekyylin ja antaa siten tärkeää lisätietoa eturauhassyövän tilanteesta ja levinneisyydestä.

Eturauhassyövän diagnostiikassa täydentyy uudella PSMA-PET -merkkiainekuvauksella

- PSMA-merkkiaineella voidaan to-deta aktiivinen tauti selvästi alhaisem-milla PSA-arvoilla kuin esimerkiksi F-18 -koliinilla, jota käytetään paljon eturauhassyövän diagnosoinnissa. Nyt jo käytössä olevat eturauhassyövän merkkiaineemme täydentyvät hienos-ti PSMA:lla, joka useiden alustavien kliinisten tutkimusten mukaan näyttää herkimmin missä elimistössä eturauhas-syöpää on. Se näyttää hyvinkin pienillä PSA-arvoilla eturauhassyövän uusiu-tuman ja leviämisen, ja auttaa uudella tavalla hahmottamaan syövän aggressii-visuutta ja vaikeusastetta, kertoo Kalevi Kairemo, isotooppiylilääkäri Docrates Syöpäsairaalasta.

Eturauhassyöpäpotilaalle parempaa ja monipuolisempaa hoitoa – elämänlaatua unohtamatta

Eturauhassyövän diagnosointi perintei-sin keinoin, kuten ultraääniohjauksessa otettavalla neulanäytteellä, on haasteel-lista ja epätarkkaa. Jotta syöpää voisi hoitaa oikein, on tarkka diagnoosi syövän levinneisyydestä ja ärhäkkyydestä kes-keisessä asemassa hoidon suunnittelussa. Docrates Syöpäsairaala on tehnyt uraa-uurtavaa työtä diagnoosimenetelmien kehittämisessä jo vuosia pystyen esimer-kiksi kohdentamaan eturauhasbiopsiat tarkasti magneettikuvaustuloksen ohja-uksessa sekä selvittämään levinneisyyttä PET-diagnostiikalla useaa eri merkkiai-netta hyödyntäen. PET-diagnostiikassa

Docrateella on käytössään Suomen laajin merkkiainevalikoima rutiinikäytössä, ja PSMA-radiolääke täydentää tätä valikoi-maa ollen jo 9. kliinisessä käytössä oleva PET-radiolääkevalmiste Docrateella.

- PSMA ei suinkaan tee muita merk-kiaineita saati eturauhasdiagnostiikan muita menetelmiä tarpeettomiksi, mutta se täydentää merkittävällä tavalla ym-märrystämme eturauhassyövän levinnei-syydestä ja aktiivisuudesta. Tällä on hoi-dollista merkitystä, kun suunnittelemme miehelle parasta mahdollista hoitoa. Pystymme entistä paremmin valitsemaan kullekin potilaalle parhaiten soveltuvan hoitomuodon ja esimerkiksi laajemmin hyödyntämään nykyaikaisen sädehoidon mahdollisuudet, kun tiedämme tarkasti missä syöpää on. Kokemuksemme mu-kaan tällainen hoitostrategia tarkoittaa parhaimmillaan potilaan kohdalla laa-jojen terveyshaittojen välttämistä ja elämänlaadun säilymistä hyvänä, toteaa syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkä-ri, dosentti Timo Joensuu.

Lisätiedot:Markkinointi- ja viestintäjohtaja Pau-liina Lajunen, Docrates Syöpäsairaala, pauliina.lajunen@docrates.com,+358 50 5001838.Isotooppiylilääkäri Kalevi Kairemo, Docrates Syöpäsairaala; vieraileva pro-fessori, The University of Texas MD An-derson Cancer Center, kalevi.kairemo@docrates.com, +358 50 5001875.

21

Seminaari alkaa klo 12.45 Docrates Syöpäsairaalassa, os. Saukonpaadenranta 2, Helsinki.

Ohjelma

Maanantai 18. huhtikuuta Klo 12.45 – 13.00 TulokahviKlo 13.00 - 14.00 Luento, uusimmista menetelmistä liittyen eturauhassyövän diagnosointiin ja sädehoitoon. Perustaja, sädehoidon ylilääkäri, LT, kliinisen onkologian dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Timo Joensuu, Docrates Syöpäsairaala.Klo 14.00 – 15.00 Luento, Potilaan voimaantuminen THT, dos, terveydenhuoltoneuvos Irma KiikkalaKlo 15.00 – 15.45 Keskustelua luentoihin liittyvistä asioista sekä tutustuminen Docrates Syöpäsairaalan toimintaanKlo 16.30 – 16.50 Länsisatama, maihinnousukorttien jakoKlo 17.00 – 17.40 Kahvibuffet kokoustilassaKlo 17.40 – 19.30 ERSY:n toiminta nyt ja tulevaisuudessa, puheenjohtaja Paavo Koistinen ja hallitusKlo 20.00 – 22.00 Buffet Tallink päivällinen

Tiistai 19. huhtikuutaKlo 07.00 – 10.00 AamiainenKlo 08.00 Vapaata liikkumista Klo 12.00 Paluu laivaan viimeistäänKlo 12.30 Laiva lähtee takaisin HelsinkiinKlo 14.15 Buffet Tallink lounasKlo 16.00 Laiva saapuu Helsinkiin, Länsisatamaan

Seminaarin koko pakettihinta vain 99 € / henkilö.Sitovat ilmoittautumiset 15.03.2016 mennessä ERSY:n toimistoon, puh. (09) 711050, s-posti: toimisto.ersy@kolumbus.fi

Tervetuloa mukaan seminaariin!

ERSY:n laivaseminaari

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ERSY ry:n laivaseminaari M/S Baltic Queen 18.-19.04.2016 Helsinki-Tallinna-Helsinki ERSY:n jäsenille ja heidän puolisoilleen. Hytit: ikkunallinen A-luokan hytti 2 hengelle (18.-19.04.2016)

22

Suomenlehti

In memoriam

Suomen Inkon ry:n yksi perustajajä-senistä, naistentautien ja synnytysopin professori Carl Gustaf Nilsson kuoli 8. päivä lokakuuta 2015 vaikean sairau-den murtamana Helsingissä. Hän oli 71 vuoden ikäinen. Nilsson oli syntynyt 8. elokuuta 1944 Helsingissä.

Nilssonin kuolemasta kirjoittivat Hel-singin sanomissa 9. päivä marraskuuta 2015 ilmestyneessä muistokirjoituksessa Krister Höckerstedt, Pekka Lähteen-mäki ja Kim Weber.

Nilsson valmistui lääketieteen lisensi-aatiksi ja naistentautien ja synnytysopin erikoislääkäriksi Helsingin yliopistosta, josta hän myös väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1977. Toimittuaan Jorvin ja Kätilöopiston sairaaloissa hän siirtyi HYKS:n naistenklinikalle osas-tonlääkäriksi ja vuodesta 1991 hän toimi siellä osaston ylilääkärinä.

Vuonna 2001 hänet nimitettiin Hel-singin yliopiston naistentautien ja syn-nytysopin ruotsinkielisen professorin virkaan, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2012.

Carl Gustaf Nilsson oli monipuolinen tiedemies, joka aloitti tieteellisen uran-sa Helsingin yliopiston lääketieteellisen kemian laitoksen steroiditutkimuslabora-toriossa ja teki väitöskirjansa professori Tapani Luukkaisen tutkimusryhmässä. Professori Nilssonilla oli yli sata tieteel-listä julkaisua.

Hän oli aktiivinen useissa kotimaisis-sa ja kansainvälisissä ammatillisissa ja tieteellisissä yhteisöissä. Finska Läkare-sällskapetin puheenjohtajana hän toimi 2008–2009.

Naisten virtsan karkaamisen kirurgi-set hoidot kiinnostivat professori Nils-sonia erityisesti. Uppsalan yliopiston tutkimusryhmä oli keksinyt uuden hoito-muodon ja Nilsson kehitti sitä edelleen.

Paikallispuudutuksessa tehdyssä pienes-sä leikkauksessa lantionpohjaan asetettu tukinauha korjasi virtsankarkailun hyvin tuloksin ja vähäisin komplikaatioin.

Uusi leikkaustekniikka ja sen myö-hemmät sovellukset ovat mullistaneet virtsan karkailun hoidot. Nilssonista tuli yksi alan johtavista asiantuntijoista maa-ilmassa.

Suomi oli Pohjoismaiden viimeinen maa, missä ei ollut inkontinenssista kärsiville potilaille perustettua potilas-yhdistystä. Kun sellainen Suomen Po-tilasliiton avustamana saatiin aikaan, oli professori Nilsson auliisti tätä asiaa tukemassa ja neuvomassa alkuun. Hän kuitenkin katsoi, että on parempi jättää itse yhdistyksen hallinnointi toisille ja jättäytyi neuvojan ja opastajan asemaan. Tässä suhteessa hän oli luotettava ja aina neuvomaan valmis tukihahmo.

Hän oli myös pidetty luennoitsija, jo-ka puhui mm. Potilasliiton jäsenyhdistys De Sjukas Väl rf:n seminaareissa. Hän kykeni esittämään asiatietoa inkonti-nenssista tavalla, joka poisti niitä tabuja ja häpeän tunteita, joita tähän vaivaan aivan liian usein liitetään.

Suomen Inkon ry muistaa professori Nilssonia lämmöllä ja kiitollisuudella.

Suomen Inkon ry:n hallitus

Carl Gustaf Nilsson

Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen

Suomen Inkon ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 09.03.2016 klo 16.00. Paikkana Suomen Potilasliiton kokoustila, osoite: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki.

Vuosikokouksessa käsitellään Suomen Inkon ry:n vuosikokoukselle sääntöjen määräämät asiat.

Tervetuloa

Suomen Inkon ry:n hallitus

23

Kuulumisia SAMY:n syystapaamisesta 2015

SAMY:n syystapaaminen 2015 Kouvo-lassa 10.10.2015 oli menestys! Paikalle saapui lähes 70 osanottajaa keskustele-maan SAMY:n ajankohtaisista ja tulevan vuoden 2016 tapahtumista ja haasteista. Moista yleisömenestystä näissä tapaami-sissa ei aikaisemmin ole nähty! Erityises-ti mieltä lämmitti nuorempien jäsenten ja jäsenehdokkaiden runsaslukuisuus.

Kun luonnos vuoden 2016 Toiminta-suunnitelmaksi oli käsitelty ja läpikäyty, nousi erittäin vilkkaan keskustelun eh-dottomaan keskiöön SAMY:n tarvitse-ma julkisuus ja tunnettuuden lisääminen – josta juuri oli saatu aivan loistava esi-merkki yhdistyksen hallituksen jäsenen Rainer Pelkosen erittäin onnistuneesta esiintymisestä television Akuutti –ohjel-massa. Kokousväki oli yksimielinen sii-tä, että SAMY tarvitsee lisää julkisuutta ja tunnettuutta voidakseen säilyä ja ke-hittyä. Mitä tunnetumpi yhdistys on, sitä helpompi sen on saada lisää jäseniä Me-retojan tautia sairastavien ihmisten yh-teistyö- ja etujärjestönä. Ja lisää jäseniä me tarvitsemme. Muussa tapauksessa on

edessä kuihtuminen jäsenistön ikäänty-essä. Itse Meretojan tauti ei ole hävinnyt tai häviämässä minnekään, vaan jatkaa leviämistään entiseen malliin, ilman tun-nettua parannuskeinoa.

Kyse on ensisijaisesti siitä, että me SAMY:ssa pystymme tarjoamaan tautia sairastaville potilaille uskottavan etujär-jestön ja sen tuomat edut jäsenistölle. Tä-tä ei kukaan meille tee, vaan se on täysin omissa käsissämme.

Jäsenhankinnan haaste on heitetty! Ja me teemme sen!

Pitkään rakennettu ja eri hyvinkin vä-rikkäiden vaiheiden kautta aikaansaatu SAMY:n Kasvojumppaopas oli kokous-väen saatavissa myös paikan päällä ja sai osakseen melko mairittelevia komment-teja sisällöstään ja laadustaan, sekä toki myös vertailuja joidenkin jäsenten muis-ta lähteistä aiemmin saamiin vastaaviin oppaisiin.

Tapaamisen yhteydessä järjestettiin li-säksi kaksi yleisöluentoa. Ensimmäisenä Silmätautien erikoislääkäri, väitöskirja-tutkija Jaakko Mattila, HYKS silmä-

klinikalta kertoi aiheesta ”Meretojan tautia sairastavien potilaiden silmien hoito, mitä uutta?” ja seuraavana opis-kelijat Metropolia Ammattikorkeakou-lusta, jalkaterapian tutkinto-ohjelmasta Jenni Mentunen ja Sivi Vatanen ker-toivat aiheesta: ”Meretojan tauti ja jal-katerveys”.

Jalkaterveys tuleekin olemaan vuoden 2016 teema, jonka mukaisesti vuoden 2016 aikana tuotetaan Jalkahoito-opas SAMY:n jäsenistön käyttöön.

Molemmat esitykset pyritään lisää-mään SAMY:n verkkosivuille nähtäväksi lähiaikoina.

Omasta ja Suomen Amyloidoosiyhdis-tys ry:n puolesta haluan toivottaa kaikil-le Suomen Potilaslehden lukijoille oikein Rauhallista Joulua!

Teksti: Matti Haimi, Suomen Amyloidoosiyhdistys ry:n

puheenjohtaja

on Meretojan taudin (PGA eli perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi) potilasyhdistys

Yhdistyksen päätavoitteena on ajaa tautia sairastavien etua välittämällä tietoa, toimimalla yhdyssiteenä ja tukemalla erilaisissa hoito-, kuntoutus- ja tukimahdolli-suuksien selvittämisessä.

Netissä lisätietoja ja myös potilaille, omaisille, lääkäreille ja muulle hoitohenkilökunnalle tarkoitettu potilasopas

Internetissä: www.suomenamyloidoosiyhdistys.fi

Suomen Amyloidoosiyhdistys ry

Tukipuhelin 045 8774 411 tiistaisin klo 18 –20sähköposti: samy@amyloidoosiyhdistys.fi

24

Suomenlehti

Kasvojumppaopas on valmis!

Pitkään kestäneiden ja moninaisten - jos-kus kirjavienkin - vaiheiden jälkeen on SAMY:n kasvojumppaopas viimeinkin valmiina! Kiitos oppaan toteuttaneille Leena Kiviluomalle ja Risto Kurkisel-le sekä avustaneille SAMY:n jäsenille.

Opas sisältää helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä har-joituksia Meretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi. Tauti vaikuttaa rappeutta-vasti kasvohermostoon ja lihaksistoon.

Ainoa arkipäivän keino vaikuttaa kehi-tykseen ja jarruttaa sitä, on päivittäin ja säännöllisesti aktivoida kasvojen alueen lihaksistoa jumppaamalla niitä. Näin eh-kä voidaan välttää ennenaikaisia kasvo-jen alueen plastiikkakirurgisia toimenpi-teitä erityisesti silmien ja suun alueella.

Opasta jaetaan painettuna versiona kaikille SAMY:n jäsenille. Sitä pyritään jakamaan myös eri hoitolaitoksiin, sai-raanhoidon organisaatioihin ja järjes-

töihin jne. Tässä jakelussa on SAMY:n jäsenistön tuki erityisen tärkeää.

Kasvojumppaopasta voi tiedustella SAMY:n sähköpostista samy@suomen-amyloidoosiyhdistys.fi ja se on myös nähtävillä SAMY:n verkkosivuilla www.suomenamyloidoosiyhdistys.fi.

Käy katsomassa ja ota tehokas kasvo-jumppa päivittäiseen ohjelmaasi!

25

Terveisiä Helsingin Imppu ry:n vertaistuesta!

Helsingin Imppu ry:n vertaistuessa tänä syksynä ovat puhaltaneet uudet tuulet. Olemme muuttaneet tapaamispaikkaa Helsingin keskustasta Pitäjänmäelle, Turkismiehen kujalle, lähelle Pitäjän-mäen rautatieasemaa. Uudet tilat ovat rauhalliset ja valoisat, lämpimällä säällä voi vaikka istua ulkona pienellä viihtyi-sällä patiolla.

Vertaistukiryhmän uusi tarkka osoite on Turkismiehenkuja 6, sisäänkäynti on asuintalon autotallien puolelta, Pitäjän-mäen urheilukentän eteläpäässä olevan parkkipaikan puolelta. Pyrimme järjes-tämään tapaamiset eri teemojen puitteis-sa, esimerkiksi lemmikkieläimet, jolloin mukana on kaverikoiraksi koulutettava pieni hauveli, Whisky. Seuraavaksi tee-mana on neulominen - opettelemme ku-tomaan sukan kantapään oikeaoppisesti! Joulukuussa kokoonnumme jouluaskar-telun merkeissä ja näpertelemme kaik-

Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry tiedottaa

kea pientä jouluun liittyvää sekä teemme joulukortteja. Tällaisen pienen puuhaste-lun puitteissa on helppo jutella kaikesta siitä mitä mieltä askarruttaa ja kuulostel-la muiden tuntemuksia.

Olemme panostanneet menneen vuo-den aikana vertaistukikoulutukseen ja erityisesti vertaistukiohjaajakoulutuk-seen. Imppu ry:n tavoitteena on perustaa uusia toimivia ryhmiä ympäri Suomea ja tukea jo toiminnassa olevia ryhmiä.

Lokakuun alussa Imppu ry järjesti Tampereella vertaistukiohjaajien koulu-tuksen ja mukana oli 9 henkilöä. Koulut-tajana oli Anne Laimio. Tämä koulutus-päivä on ensimmäinen kaksipäiväisestä koulutuksesta, jonka toinen osa on maa-liskuussa 2016. Koulutuspäivä on antoi-sa ja nosti esille harvinaissairaiden kipu-pisteitä ja ongelmia sekä herätti kovasti kysymyksiä - miten voisimme vaikuttaa yhteiskunnassa siten, että näiden potilai-den, ”asiakkaiden”, joskus jopa epäinhi-millisiä kärsimyksiä voitaisiin helpottaa ja taata asiallinen hoitopolku ympäri

Suomen! Todella pahalta tuntuu silloin, kun kyseessä on lapsi, jota hyppyytetään paikasta toiseen oikean diagnoosin löy-tämiseksi!

Impun Helsingin vertaistukivetäjät osallistuvat aktiivisesti myös Espoon vertaistukireseptin organisoimaan Olka Potilastukipisteen toimintaan Meilahden sairaalassa ja jakavat siellä tietoa harvi-naissairauksista, Harso ry:n nimissä.

Toivotamme kaikkia toiminnastamme kiinnostuneita tulemaan mukaan iloiseen toimintaamme ja ammentamaan sieltä voimia pimeää talvea varten. Auttaminen ja tukeminen tuo hyvää mieltä kaikille!

Teksti: Pirkko Grahn

Vertaistuki

Yhdistyksen vertaistukiryhmät ovat tänä vuonna kokoontuneet Kurikassa, Joen-suussa ja Helsingissä. Uutena ryhmä-nä on juuri marraskuussa Tampereella aloittanut ryhmä. Oulun vertaistukiryh-mä etsii vahvistusta toimintaansa. Kuri-kan ryhmän kokoontumispaikka on tänä vuonna vaihdellut. Joensuussa on vakio-paikka Joensuun Reumatoimistossa (Sil-takatu 20 A, 80100 Joensuu). Helsingissä paikka on vaihtunut, uusi paikka on talo-yhtiön kerhotiloissa (Turkismiehenkuja 6, 00370 Helsinki). Tampereen ryhmä kokoontuu Kumppanuustalo Arttelissa (Salhojankatu 42, 33500 Tampere). Yh-distyksemme vertaistukisivulla (www.imppu.fi -> Vertaistuki) on ajankohtainen tieto kunkin ryhmän kokoontumisajoista ja -paikoista.

30-vuotisjuhlat

Yhdistys viettää 30-vuotisjuhlia ensi vuonna. Siksi pidämme immuunipuutos-viikolla lauantaina 23.4.2016 juhlavuosi-Impun vertaistukiohjaajakoulutusta 3.10.2015 Tampereella.

26

Suomenlehti

kokouksen ja kevään tapahtuman juhlan merkeissä. Paikkana on pääkaupunkiseu-tu. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee paikalle yhdistyksen juhliin.

Jäsenet

Potilasyhdistyksemme jäsenmäärä on tänä vuonna 130. Olemme saaneet uusia jäseniä ja jotkut ovat myös luopuneet jä-senyydestään.

Potilasyhdistysten kokous

Seuraava pohjoismaisten immuunipuu-tospotilasyhdistysten kokous järjestetään 19. – 21.5.2015 Suomessa. Tapahtuman järjestävä työryhmä on aloittanut toimin-tansa.

Yhteystiedot

• Puheenjohtaja Jari Kervinen puheen-johtaja@imppu.fi, puhelin 045 855 2534.

• Vertaistukitoiminta Minna Wilska-Sundström vertaistuki@imppu.fi, puhe-lin 045 5446819.• Palveleva puhelin, hallituksen jäsenet vuorotellen, puhelin 045 5446800.• Puhelinpäivystykset keskiviikkoisin ja torstaisin klo 16 – 20.• www.imppu.fi

Hyvää joulunaikaa kaikille lukijoille toi-vottaa Imppu ry!

Immuunipuutospotilaiden yhdistys järjesti jäsentilaisuuden lauantaina 5.9.2015 Espoon Nuuksiossa Luon-tokeskus Haltiassa. Syyspäivä oli lämmin ja aurinkoinen.Yhdistyksen jäsenet saivat nauttia monipuolises-ta ohjelmasta, jonka aikana ehdittin kuunnella luentoja, käydä opastetul-la kiertokäynnillä Haltiassa. Lisäksi saimme nauttia herkullisesta aamiai-sesta ja lounaasta. Tilaisuuden päät-teeksi osa jäsenistä kävi vielä lyhyellä kävelylenkillä Nuuksion eräpoluilla.

Tilaisuuteen oli kutsuttu paikalle vain yksi tiedeluennoitsija, tutkimusjohtaja Janna Saarela Suomen molekyylilää-ketieteen instituutti FIMM teknologia-keskuksesta. Hän luennoi primaarin immuunipuutoksen geenitutkimuksesta. Instituutti on osa kansainvälistä EMBL:n molekyylilääketieteen eurooppalaista verkostoa. Instituutin tutkimusalaa on genomi ja ennaltaehkäisevä terveyden-huolto sekä täsmälääketiede. Yhtenä osana on harvinaisten perinnöllisten sai-rauksien geenitutkimus.

Luennon aluksi Janna Saarela kertoi, että immuunipuolustuksella on hyvin yksinkertainen tehtävä. Immuunipuo-lustuksen tarkoitus on tunnistaa elimis-töstä vieraat vahingolliset molekyylit eli mikrobit tai solun omat proteiinit, jotka ovat tulleet käyttökelvottomiksi, tuho-ta ne sekä jättää elimistön oma kudos rauhaan.

Priimaarin immuunipuutoksen geenitutkimusImmuunijärjestelmän tärkeimmät so-

lut muodostuvat luuytimen kantasoluis-ta, joista tehdään kaikki immuunijärjes-telmään vaikuttavat solut. Myeloidisen puolen kantasoluista muodostuvat pu-nasolut, verihiutaleet ja granulosyytit ja lymfoidisen puolen kantasoluista muo-dostuvat B-solut, T-solut ja luonnolliset tappajasolut. Näistä granulosyyttien tehtävänä on tuottaa bakteereja syöviä soluja. B-solut tuottavat vasta-aineita ja T-solut koordinoivat ja ohjaavat immuu-nipuolustuksen hyökkäystä. Mitä enem-män on tutkittu immuunipuolustusta ja sen mahdollista vioittumista, niin samal-la on huomattu, että immuunipuolustus on hyvin tarkasti koordinoitu verkosto. Eri solutyypit keskustelevat toistensa kanssa ja lähettävät signaaleja, joilla ak-tivoivat tai inhiboivat eli estävät erilais-ten solujen aktiviteettia.

Geenivirheestä immuunipuutos

Jos jossakin vaiheessa kantasolua on ta-pahtunut mutaatio eli joku dna:n kehit-tymisen ohjeessa on mennyt pieleen, sil-loin joko yksi tai useampi solutyyppi voi muuttua kokonaan riippuen siitä, missä paikassa mutaatio on. Lisäksi voi käydä niin, että se koordinaatio ja keskustelu, jota solujen välillä tulisi tapahtua, ei me-nekään niinkuin sen pitäisi. Tällöin jot-kut solut saattavat toimia liian aktiivisesti

tai laiskasti. Tästä aiheutuvat primaarit immuunipuutokset.

Janna Saarela sanoi, että primaarisiin immuunipuutoksiin eivät liity ainoastaan toistuvat infektiot vaan erilaiset autoim-muunioireet, allergiat ja alttius perin-nöllisille syöville. Lisäksi immuunipuu-tokset ovat pääosin perinnöllisiä. Miten immuunipuutokset voivat sitten periy-tyä? Yksi tapa sairauden periytymisessä on seuraavanlainen. Perheessä on terve äiti, sairas isä ja sairas tyttö. Isällä on mutaatoitunut kromosomi, joka koodaa immuunijärjestelmän proteiineja. Tyttö on perinyt äidiltään terveen alleelin ja isältään mutaatoituneen alleelin.Tämä on dominantisti eli vallitsevasti periytyvä tapa. Hieman yleisempi tapa on, että mo-lemmat vanhemmat ovat terveitä, mutta kantavat jotakin tiettyä geenivirhettä. Jos on niin huono tuuri, että geenivirhe on kummallakin samassa geenissä, niin sil-loin lapsi voi periä virheellisen geenin molemmilta vanhemmilta, jolloin hän sairastuu. Tämä on peittyvästi periyty-vä eli resessiivinen tauti. Sukukromo-someissa tilanne on hieman toinen, koska äidillä voi olla toisessa x-kromosomissa geenivirhe, joka ei hänellä tule miten-kään esiin. Mutta jos tämä virheellinen x-kromosomi periytyy poikalapselle, niin silloin se ilmenee sairautena, vaikka pojalla on vain yksi kopio mutaatiosta. Näitä kutsutaan x-kromosomiin kytkey-tyviksi taudeiksi. Neljäs immuunitaudin

27

periytymistapa on se, että molemmat vanhemmat ovat terveitä ja heidän geno-missaan ei ole mitään mutaatiota. Lap-sella on uusi mutaatio, joka on syntynyt lapsessa eli on ns. somaattinen mutaatio tai se on syntynyt jossain vanhempien sukusolussa, mutta vanhemmissa siitä ei ole jälkeä.

Tällä hetkellä tiedämme, että yli 300 eri geenien virheet voivat aiheuttaa pri-maarin immuunipuutoksen. Tiedetään myös, että eri geeneissä olevat virheet voivat aiheuttaa samanlaisen taudin ja samassa geenissä olevat erilaiset virheet voivat aiheuttaa hyvin erilaisen taudin-kuvan. Tämä voi tehdä sairauden analy-soinnista hankalaa ja monimutkaista.

Nykyään on helppoa ja edullista lu-kea koko ihmisen geenikartta eli genomi. 2000-luvun vaihteessa kansainvälinen tutkijaryhmä sai luettua ensimmäisen kerran ihmisen genomin kokonaan. Sen kokoon saaminen kesti kymmenen vuot-

ta ja maksoi 3 miljardia dollaria. Nyky-ään genomi voidaan lukea päivässä ja se maksaa noin 2000 euroa. Teknologinen kehitys on ollut aivan mullistavaa ja sen ovat mahdollistaneet uudet sekventoin-tilaitteet. Sekventointia varten ihmiseltä otetaan soluja, joista eristetään dna. Dna rikotaan ääniaalloilla pieniksi palasiksi. Nämä palaset luetaan sekventointilait-teella ja siitä saatua genomiainesta ver-rataan 2000-luvun alussa saatuun dna-aineistoon.

Mitä geenitutkimuksessa on löydetty?

Geenitutkimus on opettanut sen, että jos katsomme eri alueiden ihmisten genome-ja niin voimme nähdä Euroopan väestös-sä eroja. Esimerkiksi suomalaiset eroavat selkeästi muusta eurooppalaisesta väes-töstä. Lähimpänä suomalaisten genomia ovat ruotsalaiset ja eestiläiset ja kauim-pana ovat etelä-italialaiset. Vaikka me näytämme eroavan huomattavasti muis-ta eurooppalaisista, niin todellisuudessa ero on pieni ja muu maailman väestö kuten afrikkalaiset ja aasialaiset eroavat eurooppalaisista vielä enemmän. Suoma-laisten ero muihin eurooppalaisiin joh-tuu siitä, että alkujaan Suomeen muutti suhteellisen vähän ihmisiä. Heitä oli noin pari tuhatta henkeä ja he tulivat tänne kahdessa eri vaiheessa. Tämä väestö eli eristyneenä idän ja lännen välissä, eikä alussa tapahtunut kansanryhmien sekoit-tumista. Väestössä tapahtui myös ns. pul-lonkaulaefektiä esimerkiksi nälänhätien vuoksi, jolloin genomiaines kapeni. Pul-lonkaulana toimi myös se, kun Ruotsin vallan aikana yksittäisiä sukuja muutti maan asuttamisen, verotuksen ja Ruot-sin vallan kasvattamisen vuoksi itään ja pohjoiseen korpiseuduille. Tällöin osa geenivariaatioista heikkeni ja osa rikastui populaatiossa. 1800-luvulla tapahtuneen nopean väestönkasvun myötä haitalliset alleelit eivät ole vielä ehtineet muuttua ja poistua väestöstä.

Tässä eurooppalaisessa genomitar-kastelussa on suomalaisesta väestöstä

tutkittu noin kaksikymmentätuhatta ih-mistä, joiden genomit tunnemme. Tämän aineiston avulla olemme huomanneet, et-tä suomalaisten erikoisen väestöhistorian vuoksi meillä on vähemmän variaatioita genomissa kuin muilla eurooppalaisilla. Meillä on myös enemmän harvinaisia ja vahingollisia mutaatioita, jotka sammut-tavat proteiinien toiminnan kokonaan. Samoin jotkut haitalliset mutaatiot ovat rikastuneet suomalaisessa väestössä ja jotkut eurooppalaiset mutaatiot puuttu-vat kokonaan. Tämän tutkimuksen myötä on Suomesta löydetty esimerkiksi yksi immuunipuutos (Hyper Ig-M syndroo-ma), joka on rikastunut 38-kertaiseksi suomalaisten genomissa ja kaikilla tä-män sairauden potilailla on sama mutaa-tio. Aasialaisessa ja afrikkalaisessa geno-missa tätä mutaatiota ei ole ollenkaan.

Immuunipuutospotilaiden sekvenssi-analyysiä on nyt tehty noin 80 potilaalle. 21 prosentilla potilaista on mutaatio jo nyt tunnetussa immuunipuutosgeenissä. Kolmellatoista prosentilla tapauksista on tunnistettu uusi immuunipuutosgee-ni. Neljäsosalla potilaista on löydetty lupaava uusi ehdokasgeeni, joka vaatii lisätutkimuksia. Lopuille 41 prosentille potilaista ei ole löydetty selkeää geeni-virhettä. Se voi johtua siitä, että potilail-la voi olla viallinen geeni, jonka ei ole aikaisemmin havaittu millään muotoa vaikuttavan immuunipuolustukseen tai mutaatio saattaa myös hukkua analysoin-nissa. Voi myös olla, että potilaalla on vikaa useammassa geenissä, joiden yh-teisvaikutuksesta aiheutuu immuunipuu-tos tai geenivirhe tulee potilaalla tietyssä elinympäristössä tai tiettyjen bakteerien kohtaamisen takia.

Lopuksi Janna Saarela totesi, että im-muunipuutosten tutkimuksessa ollaan edistytty paljon, mutta vielä on pitkä matka edessä, jotta ymmärrettäisiin se, mistä kaikki immuunipuutokset johtu-vat.

Teksti: Jari Kervinen, Immuunipuutospotilaiden

yhdistys ry:n puheenjohtaja

Tutkimusjohtaja Janna Saarela.

28

Suomenlehti

Brita Pawli

Ett referat från en ny avhandling som är gjord i Sverige i år om att äldre är allt-mer beroende av anhörigas omsorg.

Forskaren Petra Ulmanen vid Institu-tionen för socialt arbete vid Stockholms universitet har studerat konsekvenserna av att var fjärde plats på äldreboende i Sverige har försvunnit sedan år 2000. Hon har också analyserat konsekvenser-na för de älre och deras medelålders barn. En slutsats hon drar är att anhöriga får ta allt mer ansvar för sina föräldrar. Äldre köper allt mer hjälp av privata företag. En stor del av döttrarna och sönerna som ger omsorg till sina gamla föräldrar upplever psykiska påfrestningar, som går ut över dem själva och deras arbete.

Studien visar att minskningen av äldreboendena har varit så stor att alla krafter måste till för att möta behoven. Äldre personer har blivit mer beroende av sin familj och av marknaden för att få sina omsorgsbehov tillgodosedda. Den här utvecklingen går tvärt emot äldre personers egna önskemål. Forskningen visar att äldre föredrar äldreomsorg framför omsorgsinsatser av sina vuxna barn eller närstående. Det går även emot både lagstiftning och politiska målsätt-ningar i Sverige

Många som ger omsorg till en gammal förälder , framför allt döttrarna, upplever att det är psykiskt påfrestande. Många har svårt att fokusera på sitt arbete och en mindre andel går ner i arbetstid eller till och med säger upp sig. Anhöriga tar ansvar för många olika insatser. En van-lig uppgift är att sköta kontakterna med olika vård- och omsorgsgivare för en sjuk förälder.

Döttrarnas välbefinnande och arbets-liv påverkas mycket mer än sönernas av att sköta kontakter med vårdapparaten. De kräver ofta anpassning till telefon-tider och möten på ordinarie arbetstid, vilket är svårt att förena med arbetet. Att förälders omsorgsarrangemang inte fungerar väcker också oro som kan störa förmågan att fokusera på arbetet, säger forskaren.

När både sjukhusplatser och äldre-boende har minskat kraftigt innebär det att vård och omsorg ges i hemmet till äldre personer med allt större omsorgs-behov. Åtstramningarna och organisa-tionsförändringar har förstärkt bristen i samordningen/koordineringen, vilket leder till att ansvaret för att samordna och bevaka att insatserna fungerar i praktiken faller på anhöriga, menar Pet-ra Ulmanen.

Att äldreboendena skärs ner får kon-sekvenser inte bara för de äldres och anhörigas liv och vardagutan även ur ett samhällspolitiskt perspektiv. En annan viktig aspekt är att plånbokens tjocklek och till gång på anhöriga inte ska vara avgörande för hur äldre klara sig när de blir sjuka och skröpliga.

Avhandlingens fakta

Undersökningar av levnadsförhållanden är en ny enkät från Stockholms unveritet om anhörigomsorg, där 3530 medelål-ders personer medverkar. Avhandlingen belyser även synen på äldres anhöriga och deras roll i omsorgen, om äldre har utvecklats i äldreomsorgspolitiken från 1950- talet fram till i dag.

Det är lika vanligt bland medelålders kvinnor och män att ge omsorg till en gammal förälder, men det är vanligare att döttrar drabbas av negativa konsek-venser. Av den fjärdedel av kvinnor och män som ger omsorg till en förälder, upplever 48 procent av döttrarna och 28 procent av sönerna psykiska påfrest-ningar. Hela 27 procent av döttrarna och 16 procent av sönerna har svårt att fokusera på sitt arbete och 2,2 res-pektive 0,5 procent har gått i pension tidigare än planerat på grund av om-sorgsarbetet. 7 procent av båda könen har minskat sin arbetstid och 1 procent har sagt upp sig till följd av omsorg om en förälder.

Att både döttrarnas och sönernas om-sorgsinsatser har ökat under 2000- alets första decennium är en ny utveckling. Likaså har barnens hjälp ökat bland bå-de lågutbildade och högutbildade äldre. Hjälpmönstret har förändrats på olika sätt för äldre personer med låg respek-tive hög utbildning. Under 1990-talet, då hemtjänsten minskade, ökade anhö-rigomsorgen främst bland lågutbildade äldre, medan privata köpta tjänster ökade främst bland högutbildade äldre. Under 2000- talets första decennium ökade i stället anhörigomsorgen i alla utbild-ningsgrupper, samtidigt som privat köpt enbart ökade enbart bland lågutbildade äldre och hemtjänst ökade enbart bland högutbildade äldre. trots dessa förändrin-gar kvarstår 1990- talets klassrelaterade mönster; anhörigomsorg är fortfarab-de vanligare bland lågutbildade äldre, medan privat köpt hjälp fortfarande är vanligare bland högutbildade äldre. Pri-

Omsorgens pris i åtstramningstider. Anhörigomsorg för äldre ur ett könsperspektiv

29

vat köpta tjänster spelar dock alltjämt en begränsad roll.

Under 2000- talets första decennium har både döttrarnas och sönernas hjälp ökat, men sönernas främst bland högut-bildade äldre och döttrarnas främst bland lågutbildade äldre. Detta har resulterat i att en lika stor andel högutbildade äldre personer nu får hjälp av söner som döt-trar. Studien visar att högutbildade äldre lyckats få mer hemtjänst än lågutbildade. Lågutbildade äldre med omsorgsbehov har börjat använda privat köpt hjälp mer än tidigare, men det rör sig om få hjälp-timmar i jämförelse med både hemtjänst och anhörigomsorg.

Det kraftiga minskningen av äldre-boende sammanföll med en omfattande ökning av anhörigomsorgen som kom-penserande för den offentliga sektorns minskade roll. Även köp av privata tjäns-ter ökade, men omfattningen var fortfa-rande blygsam.

Forskarens slutsats är att det har blivit vanligare bland kvinnor och män att ge omsorg till sina gamla föräldrar under 2000- talets första decennium till följd av den kraftiga minskningen av platser i äldreomsorgen.

Undersökningen är gjord i Sverige men med de trender vi ser i dagens Fin-land är situationen den samma. Antalet

närstående som helt eller delvis tar hand om en sjuk förälder eller närstående ökar. Den psykiska belastningen på närståen-de är stor och därför bör möjlighet till avlastning och egen tid garanteras för att personen skall orka.

Källor:P Ulmanen: Omsogens pris i åtsram-ningstid. Anhörigomsorg för äldre ur ett k-önsperspektiv. Stockholms universitet. Avhandling 2015.

Inger Östergård

Brita Pawli

Det ligger spänning i luften. Clowner med röda näsor, papiljott i pannlugg och korg med rekvisita rör sig mellan bor-den. Kommer de skira, små och lätta chiffongrutorna, som clownen jonglerar med, att landa i någons mattallrik!

En arbetsdag i vården inleds med en pratstund. Vårdpersonalen orienterar clownerna i nuläget hos de inneboende. Efter pratstunden följer förberedelserna. Clownerna ger sig tid att iklä sig rollen och lägga på sminket. Utstyrseln är noga uttänkt och rekvisitan ska hjälpa till att bjuda in till kommunikation.

Clowner i äldrevården

Clowneri kommer in som ett tillägg i vården av äldre med demenssjukdomar. För clownen gäller det att se förbi bilden av den äldre som minnessjuk och oför-mögen att kommunicera, kanske helt in-nesluten i sin egen värld. Kontakten ska ske här och nu och få ta tid. Sedan får det hända som händer. Clownen kan bli en ny bekant att berätta sin livshistoria för. Den röda näsan kan väcka lust och energi till samspel, lek och skratt. Rekvisitan kan bli det verktyg, som återskapar händelser i de äldres liv eller som stimulerar till dans, sång, dialog eller enbart till ögon-kontakt och ett leende.

- För oss clowner gäller det att reagera på skeenden hos den äldre, fånga upp när en kroppslig reaktion sker, vad som över-raskande tänder en glimt av glädje i ett par frånvarande ögon, berättar clownerna . - Vår strävan är att öppna upp de de-menssjukas sinnen, frigöra känslor och

låta kommunikationen ta den väg den tar. Ofta frågar vi oss om vi lyckats skapa ett gott möte, ett ögonblick av samspel, en stämning av andlighet eller en kroppslig känsla. Vi prövar oss fram och testar oli-ka alternativ.

Mänskliga möten och god kommu-nikation kräver tid. I dagens äldrevård är tiden en bristvara. Clownerna vill ge de äldre tid att bli medspelare i kommu-nikationen i stunden. Clownen försöker känna in kroppsligt när ögonblicket är det rätta, när energin och nyfikenheten väcks och den äldre hittar sin egen glä-dje. Målet är att göra clowneri till ett ar-betsredskap, som aktiverar och sprider glädje inom äldrevården.

Startskottet för projektet Glädjeglim-ten, som startats med fondmedel, går tillbaka till den dialog, som clownerna förde med svenska pensionärer i Esbo år 2013.

30

Suomenlehti

Nästan varje dag blir vi på olika sätt upp-märksammade på den svåra ekonomiska tid vi är inne i. Hållbarhetsgapet är en term som rikspolitikerna gärna använder i sina uttalanden och som vi alla förut-sätts förstå samt hjälpa till att åtgärda. Stora förändringar inom social- och häl-sovården och sparpaket som regeringen har lanserat skall se till att ”gapet” mins-kar eller försvinner helt och hållet. Spar-paketet har väckt mycken diskussion bå-de bland politiker och allmänheten. Man har ifrågasatt och också starkt motsatt sig de föreslagna sparåtgärderna, vilket har lett till att regeringen varit tvungen att retirera i en del frågor. Särskilt de 300 miljoner euro som regeringen ansåg att kommunerna kunde spara in på att minska institutionsplatser för äldre fick mången att hicka till.

För ett par år sedan fick vi efter mån-ga års förberedelser och diskussioner den s k äldreomsorgslagen. Den heter ju egentligen ”Lag om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för de äldre” och redan namnet anger rikt-linjerna för framtidsvyerna för den äldre befolkningen. De äldre skall bo hemma med tillgång till olika stödtjänster och in-te bo på institution. Riktlinjerna överens-stämmer med de som regeringen hänvisar till i sitt sparpaket – institutionsplatserna skall bort. De äldre skall själva i ökande grad ta ansvar för sitt välbefinnande li-kaså skall de anhöriga återgå till att ta ett större ansvar. Samhället skall bidra med att ett stort utbud av stödtjänster och ak-tiverande verksamhet som håller de äldre på benen så länge som möjligt. För att uppnå detta behövs attitydförändringar och ändringar i servicestrukturen.

Det frivilliga arbetets betydelse både inom ramen för en organisation eller det som enskild person utför betonas också i talkoarbetet för att minska hållbarhets-gapet. Man hör numera ofta åsikten att

Frivilligt arbete behövs

mänskorna i dagens samhälle har utveck-lats till individualister, som inte bryr sig om sin nästa utan endast tänker på sig själva. Ett utslag av detta är att medlem-santalet i många organisationer tyvärr sjunker. De frivilliga organisationerna har svårt att rekrytera nya medlemmar och på så sätt blir ålderstrukturen snedv-riden, särskilt gäller detta social- och häl-sovårdsområdet. Det är en beklagansvärd

utveckling, men vi får hoppas att tren-den vänder sig så att allt fler upptäcker hur givande arbetet för och med andra kan vara. Utan stora åthävor erbjuder föreningarna gemenskap – kamratstöd, om vi så vill kalla det samtidigt som de arbetar för sina medlemmars rättigheter.

Text: Gunvor Brettschneider

31

Demarien tuoreessa lakialoitteessa (Ee-va-Johanna Eloranta, Lauri Ihalainen, Jukka Gustafsson ja Maria Guzenina) esitetään, että radio- ja matkapuhelin-mastojen määrää tulisi rajoittaa, koska langattoman teknologian riskejä ei ole vielä riittävästi arvioitu. Tällä hetkellä Säteilyturvakeskus tulkitsee asiaa niin, että ”rajaamiselle ei ole tieteellisiä pe-rusteita”, eikä Säteilyturvakeskuksen uusissa asennusohjeissa operaattoreille huomioida herkkiä kohteita. Demarien aloitteen mukaan mastoja ei siis tulisi sijoittaa koulujen, päiväkotien, vanhain-kotien tai sairaaloiden läheisyyteen.

Eduskunnassa on aiemminkin käsitel-ty asiaa. Liikenne- ja viestintävaliokunta on kommentoinut lausunnossaan halli-tukselle (10/2014): ”Valiokunta pitää myös hyvänä, että viestintämarkkinoi-den toimijoilta saadun arvion mukaan esimerkiksi tukiasemien paikkoja suun-niteltaessa, tukiasemia ei käytännössä si-joiteta esimerkiksi suoraan päiväkotien tai koulujen yhteyteen. Valiokunta pitää tärkeänä, että tätä käytäntöä noudatetaan myös jatkossa.”

Valiokunnan kannanottoa ei millään tavalla ole noteerattu

Kun katselette ympärillenne, Suomessa lähes kaikkien sairaaloiden, päiväkotien ja koulujen katoilla on lähetinantennit. Meillä ”herkät kohteet” tunnistaakin an-tenneista, mikä on voimakkaassa ristirii-dassa sen tosiasian kanssa, että Euroopan neuvosto ja Euroopan ympäristövirasto suosittavat jäsenvaltioille, ettei tukiase-mia pitäisi sijoittaa sellaisten kohteiden läheisyyteen, joissa lapsia oleskelee. Myös Isossa-Britanniassa säteilyviran-omaisena toiminut Sir William Stewart on ohjeistanut vastaavasti jo 2000-luvun alussa IEGMP-raportissaan (Indepen-dent Expert Group on Mobile Phones).

Matkapuhelinmastot – herkkä kohde yhteiskunnassamme

Stewartin komitea toi esille, että ionisoi-mattomalla sähkömagneettisella sätei-lyllä voi niin sanotun lämpövaikutuksen lisäksi olla myös biologisia vaikutuksia.

Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitos (IARC) tunnusti biologiset vaikutukset 2011 luokitelles-saan langattomat verkot (30 kHz-300 GHz) ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle.” Luokitus koskee kaikkia lan-gattomia laitejärjestelmiä; matkapuheli-mia ja niiden lähetinantenneja, WLAN-teknologiaa, mokkuloita, itkuhälyttimiä, langatonta kotipuhelinta, jne. Vuoden 2011 jälkeen on julkaistu monia vertais-arvioituja tutkimuksia, joiden perusteella osa asiantuntijoista suosittelisi jo katego-riaa; ”todennäköisesti karsinogeeninen ihmiselle.”

Tärkeän tutkimusnäytön pohjalta monissa maissa onkin tiukennettu lain-säädäntöä. Ranskassa ja Saksassa on jul-kinen rekisteri antennien sijainnista, ja Ranskan viranomaiset ovat kehottaneet operaattoreita kaikin teknisin keinoin madaltamaan säteilytasoja asuinympä-ristöissä.

Ranskassa myös julkisella keskustelulla on tärkeä rooli

Suomessa valtamedia on kaupallistunut. Mitä suurempi bisnes, sitä laajempi sa-nanvapaus. Media ei enää puhu niiden pienten ihmisten puolesta, jotka eivät itse saa ääntään kuuluviin. Tästä esimerkki-nä Lännen Median uutisointi demarien lakialoitteesta.

Otsikointi: ”ASIANTUNTIJAT DEMA-RIEN LAKIALOITTEESTA: TÄMÄ ON TÄYSIN JÄRJETÖN”

Suomessa teknologian kriittinen arvi-ointi painetaan näkymättömiin. Tämä ta-pahtuu valitsemalla oikeat haastateltavat.

Lännen Media valitsi Tapio Ala-Nissilän, tunnetun Aalto-yliopiston teknologia-dogmaatikon. Aalto-yliopistossa on pit-kään kehitelty langattomia sovelluksia, kuten muun muassa 5G-järjestelmää ja elektroniikkateollisuus toimii yhtenä yli-opiston rahoittajatahona. Aiemmin Län-nen median asiantuntijana kuultiin Risto Ilmoniemeä, joka puolestaan on mukana langattomassa sairaalabisneksessä.

Monesta muusta aiheesta, kuten vaikkapa makkaran ja lihan syöpävaa-rallisuudesta nostetaan ”haloo”, vaikka makkaralle ei ketään altisteta vasten tah-toaan ympärivuorokautisesti. Median on tunnettava vastuunsa.

JOITAKIN TUTKIMUSTULOKSIA MATKAPUHELINANTENNIEN VAI-KUTUKSISTA

Päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia

Iranilaistutkimuksessa (2012) selvitettiin 250 satunnaisesti valitun henkilön psyyk-kistä ja fyysistä terveydentilaa suhteessa heidän asuntonsa sijaintiin tukiasemaan nähden. Havaittiin, että lähempänä kuin 300 metriä matkapuhelintukiasemaa asuvilla esiintyy enemmän päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, ärtyneisyyttä, epämukavuuden tunnetta, hermostunei-suutta, univaikeuksia, muistin ongelmia ja seksuaalisuuden heikkenemistä, kuin kauempana tukiasemasta asuvilla.

Itävallassa vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, aiheuttavat-ko matkapuhelinantennit päänsärkyä, väsymystä, keskittymiskyvyn vaikeutta, unihäiriöitä tai muita oireita antennien lähistöllä asuville. Tutkimus käsitti kai-ken kaikkiaan 365 henkilöä. Osanottajat valittiin satunnaisesti eri puolilta Itä-valtaa ja he saivat aluksi arvioida koke-miensa erilaisten oireiden voimakkuut-

32

Suomenlehti

ta. Myöhemmässä vaiheessa suoritettiin matkapuhelinsäteilytasojen mittauksia. Tämän jälkeen koehenkilöt jaettiin kol-meen ryhmään asunnon säteilytasojen perusteella: vähemmän kuin 0,1 mW/m2 tasoille altistuvat, 0,1–0,5 mW/m2 ja yli 0,5 mW/m2 suuruisille tehotiheyksille altistuvat. Tutkijat löysivät selvän yhtey-den päänsäryn ja mitattujen säteilytaso-jen välillä. Muut oireet, joiden myös ha-vaittiin lisääntyvän, olivat: kylmät jalat ja kädet, keskittymisvaikeudet, uupumus ja vapina. Tutkijoiden suosituksen mu-kaan matkapuhelinantennit on säteilyn minimoimiseksi syytä sijoittaa niin kau-as asutuksesta kuin mahdollista, koska vaikutuksia havaittiin jo hyvinkin alhai-silla säteilytasoilla.

Samankaltaisia oireita esiintyi myös puolalaistutkimukseen osallistuneilla koehenkilöillä. Matkapuhelinantennien lähellä asuvien todettiin kärsivän muun muassa verenkiertohäiriöistä, uni- ja keskittymisvaikeuksista, masennukses-ta, päänsärystä ja huimauksesta. Kyse-lytutkimuksessa edellä mainittuja oireita raportoivat sekä henkilöt, jotka liittivät oireensa kotinsa lähistöllä sijaitsevaan matkapuhelinantenniin että ne, jotka ei-vät yhdistäneet oireita maston läheisyy-teen.

Brasilialainen ja saksalainen tutkimus osoittavat syöpäriskiä

Brasiliassa tutkijat vertasivat Minas Ge-raisin osavaltiossa asuvien terveydentilaa syöpäkasvainten rekisteritietoihin sekä paikallisen teleoperaattorin tukiasemi-en sijaintia ja henkilöiden osoitetietoja. Vuosina 1996–2006 toteutetussa tutki-muksessa todettiin, että alle 500 metrin päässä tukiasemista asuvilla on noin seitsenkertainen kuolleisuus syöpäkas-vaimiin, verrattuna etäämmällä asuviin verrokkiryhmään kuuluviin koehenki-löihin. Tutkimuksen pohjalta tiedetään, että Brasilian raja-arvot eivät ylittyneet. Raportin epäkohtana voidaan kuitenkin pitää sitä, että kohteissa ei suoritettu

säteilytasojen mittauksia vaan tutkimus perustui pelkästään tilastotietoihin. Tut-kimuksen mukaan kuolleisuus syöpä-kasvaimiin oli noin 35 henkeä 10 000 asukasta kohden.

Saksalaisessa Naila-tutkimuksessa viisi lääkäriä selvittivät, kohoaako syö-päriski suhteessa tukiaseman etäisyyteen asunnosta. Pohjois-Bayerissa sijaitsevas-sa Nailan kaupungissa on 8500 asukas-ta. Vuonna 1993 kaupunkiin asennettiin kännykkämasto. Viisi lääkäriä alkoivat selvittää sairauskassan rekisteritiedoista vuosilta 1994–2004, oliko syöpätapauk-silla yhteyttä asunnon sijaintiin matkapu-helinantenniin nähden. Lääkärit jakoivat tutkittavat kahteen joukkoon, joista en-simmäiseen kuuluvat asuivat 400 metrin säteen sisällä mastosta (320 henkilöä) ja toiseen ryhmään lukeutuvat 400–1000 metrin välisellä alueella antennista (647 henkilöä).

Tutkimus osoitti, että 400 metrin sä-teen sisällä mastosta tutkimusta edeltä-neen kymmenen vuoden ajan asuneilla oli merkittävästi suurempi riski sairastua syöpään verrattuna asukkaisiin, joiden koti oli 400–1000 metrin etäisyydellä antennista. Kyseisten 320 henkilön kes-kuudessa 18:lla oli todettu jokin syöpä-sairaus tutkimusta edeltäneen 10 vuoden aikana, kun taas 400–1000 metrin etäi-syydellä asuvista 631 henkilöistä 16 oli sairastanut syöpää. Kun seurattiin tutki-musta edeltäneen viiden vuoden aikana todettuja syöpätapauksia, havaittiin ne-linkertainen syöpäriski ja sairastuminen tapahtui kahdeksan vuotta aikaisemmin kuin Nailan alueen ulkopuolella asuvil-la keskimäärin. Kun lääkärit selvittivät rekisteritietoja viiden tutkimusta edeltä-neen vuoden 1999–2004 ajalta, selvisi, että riski sairastua syöpään oli kolme kertaa suurempi niillä, jotka asuivat lä-hempänä kuin 400 metriä antennista verrattuna toiseen ryhmään. Sen sijaan ensimmäisen viiden vuoden aikana an-tennin asentamisesta (1994–1999), ei vielä nähty mitään merkittävää yhteyttä syöpäriskiin kummallakaan alueella. Ero muodostui viiden vuoden latenssiajalla.

Espanjalaistutkimus mastojen yleisistä terveysvaikutuksista

Electromagnetic Biology and Medicine -tiedelehti julkaisi syksyllä 2003 tukiase-masäteilyä koskevan tutkimuksen, joka osoittaa tilastollisesti merkitsevää yh-teyttä ihmisten raportoimien terveyshait-tojen lisääntymisestä. Espanjalaisryhmä tutki 101 henkilön itse terveydentilaansa liittämiä oireita pienessä La Noran kau-pungissa. Tässä tutkimuksessa ei arvioitu ainoastaan etäisyyksiä tukiasemiin, vaan tutkijat mittasivat radiotaajuisen säteilyn tasot kodeissa.

Koehenkilöt jaettiin kahteen ryh-mään. Ensimmäiseen kuuluivat henkilöt, jotka altistuivat korkeammille kenttävoi-makkuuksille, keskimäärin 1,1 mW/m2 (milliwattia per neliömetri), ja etäisyyttä matkapuhelinantenniin oli enintään 150 metriä. Toinen ryhmä asui yli 250 metrin etäisyydellä antenneista ja altistui kes-kimäärin 0,11 mW/m2 kenttävoimak-kuuksille. Mitatut säteilytasot olivat siis huomattavasti alle ICNIRPin salliman turvastandardin.

Tutkijoiden johtopäätösten mukaan selkein yhteys säteilyn kenttävoimak-kuuden ja koettujen oireiden välillä ilmeni epämiellyttävänä olona, ruoka-haluttomuutena ja päänsärkynä, mutta myös keskittymisvaikeuksia ja unihäiri-öitä esiintyi. ”Tutkimuksemme osoittaa selvää yhteyttä mikroaaltosäteilyn ja terveyshaittojen välillä”, toteaa Claudio Gomez-Perretta. Hän vahvisti tutkimus-tuloksensa vuonna 2013.

Egyptiläistutkimuksessa yhteys moninaisten oireiden ja matkapuhelinsäteilyn välilläVuonna 2006 julkaistun egyptiläistutki-muksen mukaan matkapuhelinantennit aiheuttavat neurologisia oireita niiden lähistöllä asuville. Monoufiyan yliopis-ton tutkijoiden raportti julkaistiin Neu-rotoxicology-tiedelehdessä.

33

Tutkimuksessa selvitettiin kaiken kaik-kiaan 85 henkilön terveydentilaa. Heistä 37 asui asunnossa, joka sijaitsi suoraan antennin alapuolella. Tutkittavista toinen ryhmä, 48 henkilöä, oli puolestaan töis-sä kiinteistössä, joka sijaitsi 10 metrin etäisyydellä antenneista. Kontrolliryh-mässä oli 80 henkilöä, joiden asunnoista oli kaksi kilometriä matkaa lähimpään antennimastoon. Tutkimuksen ensim-mäinen ryhmä työskenteli siis antennia vastapäisessä rakennuksessa ja altistui matkapuhelinsäteilylle 8 tuntia päivässä. Toinen ryhmä asui antennirakennuksessa ja altistui keskimäärin 15 tuntia päiväs-sä. Tutkittavat eivät saaneet ennalta tietää tutkimuksen tarkoitusta tai sitä, että tut-kimus koski matkapuhelinsäteilyä, ennen kuin he olivat vastanneet terveydentilaan-sa koskeviin kysymyksiin.

Tulokset osoittivat, että kontrolliryh-mään verrattuna matkapuhelinsäteilylle altistuneet kärsivät enemmän päänsärys-tä (23,5 %), muistihäiriöistä (28,2 %), ärtymyksestä (27,1 %) ja univaikeuksista (23,5 %). Kun tutkijat vertasivat tuloksia vastapäisessä rakennuksessa työskente-leviin, jotka altistuivat korkeimmille te-

hotiheyksille kuin antennirakennuksessa asuvat, tulokset olivat vieläkin selvem-piä: kolmasosalla oli uniongelmia, pään-särkyä tai ärtyneisyyttä.

Matkapuhelinsäteily aiheuttaa myös aivojen välittäjäaineiden pitoisuuksien muutoksiaVuonna 2010 julkaistussa tutkimukses-sa selvitettiin asukkaiden terveydentilaa pienellä ja rajatulla alueella, jolla oli vain yksi tukiasemamasto. Tutkimuksessa analysoitiin maston säteilyn vaikutusta stressihormonien ja aivojen välittäjäai-neiden pitoisuuksiin. Lääkärit mittasivat pitoisuuksien muutoksia virtsassa nel-jään otteeseen, joka seitsemäs kuukau-si, vuosina 2004–2005. Ensimmäinen mittaus tehtiin ennen maston pystytystä ja viimeinen puolitoista vuotta maston käyttöönoton jälkeen.

Tutkimukseen osallistui 60 eri-ikäistä ihmistä, joista 28 oli 5–9 -vuotiaita lap-sia. Lääkärit mittasivat tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kotien sä-teilytasot. Mittauksissa huomioitiin sekä

langattomat kotipuhelimet että tukiase-mamaston vaikutus. Virtsanäytteiden tu-lokset osoittivat, että stressihormoneina tunnettujen adrenaliinin ja noradrena-liinin pitoisuudet kohosivat ensimmäi-sen puolen vuoden aikana, mikä viittasi kohonneeseen stressiin. Tämän jälkeen pitoisuudet taas laskivat. Samaan aikaan välittäjäaine dopamiinin pitoisuus las-ki jyrkästi. Dopamiinitasot palautuivat osittain, mutta jäivät paljon alkuarvoja alemmalle tasolle, alhaisimmiksi eniten säteilylle altistuneessa ryhmässä. Näillä henkilöillä pitoisuudet olivat 18 kuukau-den kuluttua 40 prosenttia lähtötasoa ma-talammat. Dopamiinipitoisuuksien alen-tuminen yhdistetään keskittymisvaike-uksiin, uniongelmiin ja masennukseen.

Kun masto oli ollut käytössä vuoden, myös fenyylietyyliamiini-nimisen välit-täjäaineen pitoisuudet muuttuivat dra-maattisesti. FEA-tasot laskivat alle puo-leen eniten altistuneessa ryhmässä, jonka asunnoissa säteilytasot olivat viimeisellä mittauskerralla, 18 kuukautta maston käyttöönotosta, yli 100 mikrowattia ne-liömetriä kohden. Fenyylietyyliamiini liitetään dopamiinin tavoin käyttäyty-miseen: korkeat pitoisuudet yhdistetään sukupuoliseen halukkuuteen, rakastumi-sen tunteeseen ja yleiseen hyvinvointiin, matalat pitoisuudet taas ADHD:hen ja muihin käyttäytymishäiriöihin, kuten myös dopamiinin kohdalla.

Lääkärit tutkivat myös oireiden muu-toksia tutkimukseen osallistuneilla hen-kilöillä. Unihäiriöistä kärsivien määrä kohosi 72 prosentilla (yhdestätoista yh-deksääntoista) ja päänsärystä kärsivien määrä viisinkertaistui (kahdesta kym-meneen). Allergiat lisääntyivät puolella (yhdestätoista kuuteentoista).

Tutkija Horst Egerin mukaan tulokset vahvistavat tiedon, että säteily aiheuttaa ihmisessä jatkuvaa stressiä. Myös pit-käaikaisen stressin tunnetut vaikutukset vahvistuivat. Stressihormonien lisäys johtaa ensin dopamiinitason alenemi-seen. Ajan myötä keho kompensoi tä-män vähentämällä fenyylietyyliamiinin tuotantoa.

Egyptiläistutkimuksessa havaittiin eroja koehenkilöiden oirekuvassa riippuen heidän asumis- tai työskentelyetäisyydestään matkapuhelin-antenniin.

34

Suomenlehti

9. Shahbazi-Gahrouei, D. et al. (2014). Health effects of living near mobile phone base transceiver station (BTS) antennae: a report from Isfahan, Iran. Electromagnetic Biology and Medicine, 33:3, 206–10.

Noudettu 15.6.2015 osoitteesta: <http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pub-

med/23781985>10. Dode, A.C. et al. (2011). Mortality by neop-

lasia and cellular telephone base stations in the Belo Horizonte municipality,

Minas Gerais state, Brazil. The Science of the Total Environment, 409:19, 3649–65.

Noudettu 15.6.2015 osoitteesta: <http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pub-

med/21741680>11. Hutter, H. P. et al. (2006). Subjective

symptoms, sleeping problems, and cognitive performance in subjects living near mobile phone base stations. Occupational and Envi-ronmental Medicine, 63, 307–313.

Noudettu 15.6.2015 osoitteesta: <http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/

PMC2092490/>12. Gadzicka, E. et al. (2012). Subjective comp-

laints of people living near mobile phone base stations in Poland.

International Journal of Occupational Medi-cine and Environmental Health, 25:1, 31–40.

Noudettu 15.6.2015 osoitteesta: <http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pub-

med/22219055>13. Eger, H. et al. (2004). Einfluss der raum-

lichen nahe von mobilfunksendeanlagen auf die krebsinzidenz. [The influence of being physically near to a cell phone transmission mast on the incidence of cancer.] Umwelt-Medizin-Gesellschaft, 17, 326–332.

Noudettu 15.6.2015 osoitteesta: <http://bit.ly/13TRDMU>

14. Gómez-Perretta, C. et al. (2013). Subjective symptoms related to GSM radiation from mobile phone base stations: a cross-sectional study. BMJ Open, 3:12.

Noudettu 16.6.2015 osoitteesta: <http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/

PMC3885815/>15. Abdel-Rassoul, G. et al. (2007). Neurobe-

havioral effects among inhabitants around mobile phone base stations.

Neurotoxicology, 28, 434–440. Noudettu 15.6.2015 osoitteesta: <http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pub-

med/16962663>16. Eger, H. & M. Jahn (2010). Spezifische

Symptome und Mobilfunkstrahlung in Sel-bitz (Bayern) – Evidenz für eine

Dosiswirkungsbeziehung. [Specific Health Symptoms and Cell Phone Radiation in Selbitz (Bavaria, Germany)—Evidence of a Dose-Response Relationship.] Umwelt-Medizin-Gesellschaft, 23, 130-139.

Noudettu 15.6.2015 osoitteesta: <http://bit.ly/1xDoDFH> _common_frog_(Rana_temporaria)_tad-

poles_the_city_turned_into_a_laboratory/links/0deec5245f2aa8cc5a000000.pdf >

17. Stever, H. et al. (2005). Verhaltensanderung unter elektromagnetischer Exposition. Pilot-studie. Institut fur mathematik.

Arbeitsgruppe. Bildungsinformatik. Univer-sität Koblenz-Landau.

Noudettu 16.6.2015 osoitteesta: <http://www.bienenarchiv.de/forschung/2005/

elmagexp_bienen_05.pdf>

Teksti: Erja Tamminen, Suomen Sähköyliherkät ry:n puheenjohtaja, tietokirjailija

Lähteet:

1. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/825053/Asiantuntijat+demarien+lakialoitteesta+Tama+on+taysin+jarjeton

2. Liikenne- ja vientintävaliokunnan mietintö 10/2014 vp – HE 221/2013 vp

Noudettu (28.6.2015) osoitteesta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/

Documents/livm_10+2014.pdf3. Stewart, William (2000). Mobile Phones and

Health. IEGMP. Noudettu 15.6.2015 osoitteesta: <http://www.femp.es/files/3580-254-fiche-

ro/06%20-%20Informe%20Stewart%202000.pdf>

4. Euroopan neuvosto (6.5.2011). Committee on the Environment, Agriculture and Local and Regional Affairs: The Potential

Dangers of electromagnetic fields and their effect on the environment. Doc 12608.

5. Euroopan Ympäristökeskus (2013) Late les-sons from early warnings: science, precauti-on, innovation. EEA Report No 1/2013.

6. Update of the “Radiofrequencies and health” expert appraisal (15.10.2013). ANSES.

Noudettu 15.6.2015 osoitteesta: <https://www.anses.fr/sites/default/files/documents/PRES2013CPA18EN_0.pdf>

7. Mesure des ondes. Agence Nationale des Fréquences.

Noudettu 15.6.2015 osoitteesta: <http://www.cartoradio.fr/cartoradio/web/

html/mesures/>8. Agence Nationale des Fréquences. Internet-

sivu, jossa karttahakupalvelu. Noudettu 15.6.2015 osoitteesta: <http://www.cartoradio.fr/cartoradio/web/

35

Paljon sote-palveluja käyttävien asiak-kaiden kustannukset keskittyvät erikois- sairaanhoitoon ja siellä tiettyihin yksi-köihin. Kun yhdistetään dataa terveys-palveluista ja sosiaalihuollon palveluteh-tävistä, huomataan myös, että kustannus-ten muodostumisessa korostuvat myös kotihoito, tehostettu palveluasuminen sekä lastensuojelu.

Muun muassa nämä tiedot ovat nous-seet esille Jyväskylän yliopiston Agora Centerin kahdessa rinnakkaisessa tutki-mushankkeessa, joissa keskitytään tut-kimaan paljon sosiaali- ja terveyspalve-luita tarvitsevien kokonaiskustannuksia sekä niiden jakautumista kunnille, asi-akkaalle ja Kelalle. Hankkeissa tarkas-tellaan palveluketjuja tutkijatohtori Toni Ruohosen johdolla. Keskeinen kysymys on, millä tavalla sosiaali- ja terveyden-huollon palveluketjuja voidaan kehittää sekä asiakasystävällisempään että kus-tannustehokkaampaan suuntaan.

Toni Ruohosella on useiden vuosi-en kokemus laajojen data-analyysien ja simulointimallinnusten toteuttamisesta terveydenhuollon sektorilla, mutta näis-sä hankkeissa tarkastelua laajennetaan sosiaalihuollon palveluihin. Hankkeiden aktiivisina yhteistyötahoina toimivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Suomen sairaanhoi-topiiri, Jyväskylän kaupunki ja Sosiaali- ja terveysministeriö sekä päärahoittajina Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Kela. Hankkeissa kerätään aineistoa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) alueelta ja Keski-Suomen kunnista. Sote-palve-lutuottajien kiinnostus päätöksentekoa hyödyttävää tutkimusta kohtaan on ollut avainasemassa, jotta kokonaisuutta on päästy rakentamaan.

Tiedonkeruu erityisesti sosiaalihuol-lon palveluiden osalta usealta alueelta on

Miten tehdä sote-palveluketjuista parempia asiakasdatan avulla?

osoittautunut hyvin haastavaksi: tietoja on kirjattu useaan eri järjestelmään ja aineis-tonkeruuta onkin paikoin suoritettu myös manuaalisesti. Kirjaamiskäytäntöjen alu-eelliset erot ovat myös haasteena aineisto-jen yhdenmukaistamisen kannalta.

Alustavien tuloksien mukaan paljon terveyspalveluita tarvitsevien palvelu-käyttö on samankaltaista Kainuun soten ja tähän asti tarkastelussa olleiden Kes-ki-Suomen kuntien välillä. Kuten alussa todettiin, paljon palveluita tarvitsevien suurimmat kustannukset kohdistuvat eri-koissairaanhoitoon ja siellä tiettyihin yk-siköihin. Myös todetuissa diagnooseissa on havaittavissa selkeitä yhtäläisyyksiä alueita vertailtaessa. Pääanalyysien aika-perspektiivi on kaksi vuotta. Ajanjakson pituus ei korosta liikaa yksittäisiä ras-kaampia hoitoja, vaan aineistosta saa-daan esille suurempia kokonaisuuksia.

Kun yhden kunnan kokonaisaineiston analyysiin liitetään sosiaalihuollon pal-velutehtävien data, selkeästi suurimpana kokonaisuutena esiin nousee erikoissai-raanhoito. Lisäksi korostuvat kotihoito, tehostettu palveluasuminen sekä lasten-suojelu. Alustavien analyysien perusteel-la sosiaalipalvelut voivat aiheuttaa jopa lähes puolet paljon sote-palveluita tar-vitsevien kustannuksista. Myöhemmissä vaiheissa aineistopohjan laajentuessa tar-kastelu ulotetaan koskemaan kattavam-min myös muita Keski-Suomen kuntia sekä Kainuun soten aluetta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon pal-velutehtävissä työskentelee useiden eri alojen ammattilaisia, mikä on suuri mahdollisuus myös asiakkaan palveluko-kemuksen parantamisessa. Yhteistyöllä saamme palveluketjujen ongelmat esille ja tulevista kehitysideoista hyötyvät sekä palveluiden tarjoajat että käyttäjät. Myös järjestelmätoimittajat saavat terveiset keskeisistä kehittämiskohteista, kun

palveluketjujen tulevaisuutta mietitään. Nopea päätöksenteko ja sujuvat proses-sit ovat riippuvaisia sekä henkilökunnan osaamisesta että soveltuvista työkaluista - digitalisoituvassa Suomessa on vielä töitä tehtävänä kokonaisuuden kehittä-misessä, mutta suunta on oikea. Myös kunnista tulleiden viestien mukaan di-gitaalisuuden hyödyt ja mahdollisuudet ovat odotettu lisä arvokkaaseen palvelu-työhön.

Kirjoittajat: Projektitutkija Reija Kuoremäki,

tutkijatohtori Toni Ruohonen, projektitutkija Juha Soikkeli

Hankkeista lisätietoja antavat:

Tutkijatohtori Toni Ruohonen, Jyväskylän yliopistotoni.ruohonen@jyu.fi 040 5251044

Johtava asiantuntija Lea Konttinen, Sitralea.konttinen@sitra.fi 029 4618298

Terveysturvan ja kuntoutuksen tutkimuksen päällikkö, Tutkimusprofessori Hennamari Mikkola, Kelahennamari.mikkkola@kela.fi 020 6341890

Kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymämaire.ahopelto@kainuu.fi 044 7773033

Kehittämisjohtaja Silja Ässämäki, Jyväskylän kaupunki silja.assamaki@jkl.fi 050 5685831 Kehittämispäällikkö Asko Rytkönen, Keski-Suomen Sairaanhoitopiiriasko.rytkonen@ksshp.fi 014 2691675 Neuvotteleva virkamies Liisa Heinämäki, Sosiaali- ja terveysministeriöliisa.heinamaki@stm.fi 029 5163040 Professori Pasi Tyrväinen, Jyväskylän yliopistopasi.tyrvainen@jyu.fi 040 5408646

Terveysalan yhteystietoja

Etelä-Suomen aluehalllintovirastoPuhelinvaihde 0295 016000Itä-Suomen aluehallintovirastoPuhelinvaihde 0295 016800Lounais-Suomen aluehallintovirastoPuhelinvaihde 0295 018000Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoPuhelinvaihde 0295 018450Pohjois-Suomen aluehallintovirastoPuhelinvaihde 0295 017500Lapin aluehallintovirastoPuhelinvaihde 0295 017300Ahvenanmaan valtionvirastoPuhelinvaihde 018 635 270Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia (EOA)puh. (09) 4321FIMEALääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskusPuhelinvaihde 029 522 3341 www.fimea.fiPotilasvahinkolautakunta (Pvltk)puh. 020 743 4343, www.pvltk.fi

Potilasvakuutuskeskus (Pvk)Bulevardi 28, 00120 Helsinki, puh. 040 450 4590, www.pvk.fiLääkevahinkovakuutuspooli, puh. 040 450 4640, www.lvp.fiSosiaali- ja terveysministeriöpuh. (09) 16001, Meritullinkatu 8, 00170 Helsinki, www.stm.fiKuluttajaliitto rypuh. (09) 454 2210, Malminrinne 1 B, 00180 Helsinkiwww.kuluttajaliitto.fiSuomen Potilasasiamiehet rypj. Maarit Väisänen-Sotka, s-posti: maarit.vaisanen-sotka@hus.fiSuomen Punainen Ristipuh. (09) 622 4322, www.redcross.fiTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puh. 029 524 6000, PL 30, 00271 Helsinki, www.thl.fiVALVIRA, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoPuhelinvaihde 0295 209111, PL 210, 00531 Helsinki, www.valvira.fiTietosuojavaltuutetun toimistoPuhelinvaihde 0295 666 700, PL 315, 00181 HelsinkiTilastokeskuspuh. (09) 17 341, www.tilastokeskus.fi

ALUEHALLINTOVIRASTOTwww.avi.fi

Suomen Potilaslehti toivottaa lukijoilleen Rauhallista Joulua ja Hyvää tulevaa vuotta 2016