Qupp. �1

Juuli 2019NR. 2

‘NAP' BRYGGEN

Københavnimi Erfalasorput juunip 21-iani 2019

NUTAARSIASSAT NYHEDSBREV

Qupp. �2

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Imarisai

q. 3 Lisbeth Pedersen marts-ip 29-iani sinniisoqarfimmi saqqummiivoq q. 3 DIS-imi saqqummiineq q. 4 Islandermiut Issittumi Siunnersuisoqatigiit pillugu ilisimatitsipput q. 4 Nationalbank-imi pisortaq Kalaallit Nunaanni aningaasaqarneq pillugu saqqummiivoq q. 6 Allan Olsen Greenland Science Week pillugu paasititsivoq q. 6 Inuit pisinnaatigaaffii pillugit Instituti Ilisimatusarfik suleqatigalugu apriilip 8-ani nalunaarusiaq saqqummiuppaa q. 7 Nunat avannarliit isumasioqatigiiffiata sammisaqarluni ataatsimiinnera q. 8 Norge-p ambassadør-iata Brexit pillugu paasiniaaqatigiinneq q. 9 Nunat avannarliit pisortaasa inuiaqatigiinni isumannaallisaaneq upalungaarsimanerlu pillugit seminarerput q. 10 Suleqatigiinneq siunertaralugu DTU-mi workshop-i q. 11 Hollandimiit ministeeriamit sinniisoqarfimmi ilisimatinneqarput q. 11 Eqqartuussiserisut suliffeqarfiat PLA Piper tallimanngornermi naatsumik saqqummiillutik ilisimatitsinerat q. 12 Peter Massen tallimanngornermi Naalakkersuisut ineqarnermut sulissutaat pillugit ilisimatitsisoq q. 14 Aallartitanut Kalaallit Nunaanni politikkikkut pisunik ilisimatitsineq q. 14 Aallartitanut ilisimatitsinermi assit q. 15 Future Greenland 2019-imi maajip 14. aamma 15.-ani ataatsimiinneq q. 17 Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera pillugu Amerikap allartitaqarfiani saqqummiineq q, 17 World Economic Forum-eqarnerani nunarsuarmi pisortat pulaartut q. 19 Namminersorlutik quliliineranni DIIS ataatsimiitsitsivoq q. 20 Inuiattut ullorsiorneq aamma ulloq erfalasulerfiup malunnartinneqarnerasaqqummiineq q. 21 Inuiattut ullorsiornermi assit q. 22 Kalaallit Nunaanni aliasunneq – Aliasunnermik misissuineq ikiortinnissamullu neqeroorutit q. 23 Kalaallit Nunaat OECD-lu q. 24 Kalaallit Nunaat Folkemødet 2019-imut peqataavoq q. 26 Folkemøde-mit assit q. 28 Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani sulisut nutaat q. 29 Tunua: Susan Frydendahl-ip soraarnerani kaffisortitsineq q. 30 Helle Bonde aamma Julie Gjedsig Grauslund-ip soraarnerani kaffisortitsineq q. 31 Københavnimi juunip 21-iani Inuiattut ullorsiornitsinni assit q. 32 Tunua: Aallartitanit Tamalaat q. 34 Tunua: Avatangiisitsinni nutaat

Qupp. �3

Lisbeth Pedersen Det Nationale Forsknings- og analysecenter for Velfærd (VIVE)-miit marts-ip 29-iani sinniisoqarfimmi saqqummiivoq

Lisbeth Pedersen, suliffeqarfiit pillugit VIVE-mi ilisimatooq marts-ip 29.-iani VIVE-p kalaallit Danmarkimi najugallit suliffeqarnerat pillugit misissuinerat saqqummiiartorpoq. Lisbeth Pedersen siornatigut misissuinerup inerniliineri pillugit Folketingimi Grønlandsudvalg-imut marts-ip 14-iani saqqummiinikuuvoq.

Lisbeth Pedersen oqaatigaa misissuineq Beskæftigelsesministerie-miit qinnutigineqarsimammat, kisianni nalunaarusiaq siulertigut Socialministerie-p aallartitaanik VIVE-p misissuineranit ingerlateqqitaasoq.

Lisbeth Pedersen

Siunissami qanittumi Lisbeth Pedersen-ip Kalaallit Nunaannut atassutilinnik aamma marlunnik projekt-inik sullitassaqarluni oqaatigaa. 1) Suliffissarsiornermi assigiinngissitaarnerit tungaatigut database-mik pilersitsinermi ikiuissamaarpoq, siunissami Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmi atugassaasunik. 2) Database pilersinneqareerpat Majoriaq-mi (jobcenteri) ingerlatsivinni misissuinerni atussamaarpaa. 3) Misissuineq sulisut suliffiillu amerlanerulernissaanut siunneruuttut atorneqassaaq.

DIS-imi saqqummiineq Ataasinngorneq apriilip aallaqqaataani Jens Heinrich Emil Chemnitz-ilu Vestergade-mi DIS-mi ilinniartunut saqqummiipput. DIS (Danish Institute for Study Abroad) Danmarkimi peqatigiiffiuvoq aningaasarsiorfiunngitsoq, sorsunnersuit kingorna pinngorsimasoq. Ullumikkut DIS Københavnimi Stockholmimilu immikkoortortaqarput. Peqatigiiffiup siunertaraa ilinniartut Danmarkimeersut nunanillu allaneersut atassuteqalersinnissaat. Siunertigut Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia DIS-imi ilinniartut Kalaallit Nunaanni pissutsit pillugit saqqummiuffiginikuuaat.

Ilinniartut 30-it missaaniittut fag-i Arctic Geopolitics-mi Issittoq Kalaallit Nunaallu pillugit ilinniagaqarput. Jens-ip Emil-illu Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiittut inooriaaserput, kultuurerput kiisalu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit pillugit saqqummiipput. Tamassuma saniatigut kalaallit danskillu assigiissusaat assigiinngissusaallu pillugit aamma oqaluttuarput. Ilinniartut apeqquteqarluarput, saqqummiinerlu, Emil-ip saqqummeeqqaataa, assut iluatsilluarpoq.

DIS-ip Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia saqqummeeqqunera Danmarkimi Kalaallit Nunaat pillugu eqqumanerulernermik takutitsivoq.

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �4

Apriilip aallartinnerani Islandip aallartitaqarfia Issittumi siunnersuisoqatigiinni siulittaasunngornissartik pillugu ilisimatitsipput. Island-ip Issittumut ambassadør-iat Einar Gunnarson Islandip sulissutigisassai pillugit aallartitanut 40-nut saqqummiivoq. Sulissutigisassai tassaapput: Issittumi imaani avatangiisit, silap pissusaa, minguinnerusumik suleriuseqarneq,

Islandermiut Issittumi Siunnersuisoqatigiit pillugu ilisimatitsipput

Issittumi inuttaasut, atugarissaarneq kiisalu Issittumi Siunnersuisoqatigiit ’nukittorsarnissaa’. Saqqummiisoqareermat apeqquteqarnissamut periarfissaqarpoq, tassani apeqqutigineqarpoq pilersaarutaanersoq naalagaaffiinni pisortat akornanni ataatsimeersuartoqassanersoq, tassami Finland-ip siulittaasuuneranni tamanna pilersaarutaasimammat. Akineqarpoq iluatsinnissaanut periarfissaqarpat tamanna isumaliuutigineqarsinnaammat.  Ambassadør-ip Einar Gunnarson-ip suliaasa ilaat tassaasimavoq Nuummi Islandip generalkonsulatianik aammaanerat. Oqaluttuuppaatigullu Nuummi assut misigisaqarluarsimalluni, Naalakkersuisunik ataatsimeeqatiginermini aamma pinngortitami misigisamini.

Nationalbank-imi pisortaq Kalaallit Nunaanni aningaasaqarneq

Aprilip tallimaani Nationalbank-imi pisortaq Hugo Frey Jensen kiisalu Nationalbank-ip immikkoortortaani Værdipapir- aamma Betalingsbalancestatistik-imi pisortaq Søren Bjerregaard sinniisoqarfimmi Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera pillugu saqqummiipput. Aallarniullugu Hugo-p oqaluttuuppaatigut sapaatip akunnerata siuliani Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumit Vittus Qujauikitsumiit pulaartoqarsimalluni.

Danmark-ip Nationalbank-iat ukiumoortumik Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera pillugu nalunaarusiortarput. Kingulleq uani takuuk. Hugo Frey Jensen-ip Kalaallit Nunaanni ukiuni kingullerni siuariartornerujussuaq pisimasoq erseqqissarpaa. Aningaasatigut siuariartorneq nunarsuarmi aalisakkat akigissaarneranik pissutaaqataapput. Aningaasatigut ingerlalluarneq siunissami ineriartornerulernisamut aningaasaliinernut periarfissiivoq, kisianni aamma aningaasaqarnikkut akit qaffapiloorsinnaanerat aarlerinarsinnaanerarpaa. Suliffissaaleqisut ikipput, kisianni suliffeqarnerup sulisitsisullu tatineqarnissaat aamma ernumanartoqartippaa, sulisussat piginnanillit amigaatigineqarsinnaanerat pissutaalluni. Mittarfiliornissat aamma sulisunik amigaateqarneranut Kalaallit Nunaanni tatisimannissinnaapput. Hugo Frey-ip oqaatigaa Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit mittarfiit ataasiakkaarlugit sanaartorneqarnissai innersuussimagaat.

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �5

Kalaallit Nunaata isertitai 95%-it missai aalisarnermit isertitaapput, maannalu aalisarnermi pisuutinit iluanaarutinik akileraarusiineq atulersinneqarpoq, taamaalilluni Kalaallit Nunaata innuttaasui iluanaarutinik isumakkeerneqarput. Naggasiullugu oqaatigaa Aalisarneq Pillugu Ataatsimiititaliarsuaq Kalaallit Nunaanni siunissami aalisarneq pillugu sinaakkusiinissamut pingaaqisumik suliassaqartut.

Sulisut pikkorissarnissaat Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut pitsanngorsaasussatut pingaarnertut taakkartorpaa. Aamma ilinniagaqarnerup tungaatigut kivitsinissaq Kalaallit Nunaat aningaasatigut namminiilivissappat pisariaqartut nalilerpaa, taamaalilluni avataaniit suliartortitanik pisariaqartitsinerput minnerulersinnaammat.

Saqqummiineq persuarsiunngitsumik ingerlavoq, tallimanngornermi ullaakkorsiornitta nalaani. Saqqummiineq 1 tiimimik sivisussuseqarpoq.

Nationalbank-imi pisortaq Hugo F. Jensen aamma Nationalbank-ip immikkoortortaani Værdipapir- aamma Betalingsbalancestatistik-imi pisortaq Søren Bjerregaard

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �6

Allan Olsen Greenland Perspective’mi suliniummi ataqatigiissaarisoq ataasinngornermi apriilip 8-ni Kalaallit Nunaata sinniisoqarfiani Greenland Science Week (GSW) pillugu saqqummiivoq, tassa decemberip aappaaniit tallimaata tungaanut ukioq manna Nuummi pisussaq. GSW Issittumi Ilisimatusarnerup Ulluanit Danmarkimi pisartumi ineriartorneruvoq. GSW-i faginut arlalinnut tunngasuni ilisimatuunut ataatsimeersuarfiussaaq. Ilisimatuut Kalaallit Nunaat Issittorlu pillugu, soorlu silap pissusaa, uumasut imaluunniit inuiaqatigiit pillugit ilisimasallit peqataassapput.

GSW ataatsimeersuarnissamut pisussat maanna suliaraat. Ilisimatuut sapinngisamik amerlanerpaat Nuummi saqqummiitikkusullugillu peqataatikkusuppaat. Ilisimatuut 100-150-it missaani, illoqarfimmi innuttaasut ilanngunnagit, peqataanissaat naatsorsuutigaat.

Ilisimatuutut misissuinerit pillugit saqqumiisoqassaaq, saniatigulli aamma innuttaasunut naleqqussanik workshop-eqassaaq saqqummiisoqassallunilu. Ilisimatusarfik, AAU Arctic aamma Greenland Perspective suleqatigiillutik GSW suliniutigaat.

Allan Olsen Greenland Science Week pillugu paasititsivoq

Eqqartuussiveqarnermi oqalutseqarneq pingaaruteqarpoq, unnerluutigineqartut tamarmik oqalutseqarnissaminnut aamma eqqartuussivimmi suliap ingerlanneqarnerata paasinissaa pisinnaatigaaffigimmassuk, naleqqiuguk Europamiut Inuit Pisinnaatitaaffiisa Isumaqatigiissutaat aamma Naalagaaffiit Peqatigiit naalagaaffimmi innuttaasunut politikkikkullu pisinnaatitaaffiit pillugit Isumaqatigiissutaat, Kalaallit Nunaata atortussanngortissimasai malillugit. Nalunaarusiaq suliarineqarpoq eqqartuussivimmi atuisut tunuliaqutigalugit – oqalutsit, illersuisut, eqqartuussisuserisut, eqqartuussisut, eqqartuusseqataasullu – apeqqutinik immersuiffissanik immersuinerit apersuinerillu aallaavigalugit. Nalunaarusiaq saqqummiunneqarpoq Ilisimatusarfimmi ilisimatusartunit Laila H. Pedersen aamma Annemette N. Lauritsen, taavalu Nauja Blytmann Københavns Universitets Institut for Tværkulturelle og Regionale Studier-iminngaanniit.

Inuit pisinnaatigaaffii pillugit Instituti Ilisimatusarfik suleqatigalugu apriilip 8-ani nalunaarusiaq saqqummiuppaa

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �7

Inerniliinermi saqqummiussaq tunngavigalugu Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnermi oqatseqarneq eqqartussivimmi atuisut amerlanerit iluarisimaarpaat. Saqqummiussami pitsanngorsarneqarsinnaasut uku tikkuarneqarput: 1. Oqaasiliortut inatsisilerinermut tunngatillugu oqaatsit atorneqarnerusut allattorsimaffiata nutarternissaa. Taanna kingullermik 2000-mi nutarterneqarpoq, taamaammat taassumap nutarteqqinneqarnissaa pisariaqarpoq.

2. Oqalutsit amerlanerunissaat aamma sumiorpalunnermut – aavannaamiutut tunumiutullu – pitsaanerusumik oqalutseqarnissaq pisariaqarpoq. Sumiorpalunnermut – avannaamiut tunumiullu – kitaamiut oqaasii annertuumik assiginngissuteqarput, taamaammat oqalutsinik ilinniartitaaneq Kalaallit Nunaanni sumiorpalunnermut tunngatillugu ingerlaannartariaqarpoq.

Saqqummiinerup nalaani taaneqarpoq Kalaallit Nunaanni ikioqatigiilluni nutsereriaaseq immikkuullarissoq atorneqartartoq. Tassani eqqartuussisuserisut, illersuisut eqqartuussisullu ikioqatigiillutik eqqartussiviup iluani oqaatigineqartut tamanik paasisassanngorlugit nutserneqartarput.

Wilders Plads 8-mi saqqummiinermi inuit 50-it peqataapput kalaallit inuiaqatigiit Qallunaat Nunaanniittut. Tassani Danmarkimi inatsisartuni ilaasortaq Aaja C. Larsen (IA) peqataavoq aamma ilinniartitsisut ilinniartullu, soorlu Kalaallit Nunaannut aamma Issittumi tunngassutilinnik ilinniagaqarfianniit takkuttoqarpoq.

Nunat avannarliit isumasioqatigiiffiata sammisaqarluni ataatsimiinnera

Marlunngorneq apriilip 9-ani Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia nakkutilliisutut Nunat avannarliit imasioqatigiiffiata sammisaqarluni ataatsimiinnerani peqataavoq, tassani ”Naligiissitaaneq – demokrati siunnerfigalugu” Hotel Marriott, Kalvebod Brygge Københavnimiittumi ingerlanneqarpoq. Nuna avannarliit isumasioqatigiiffiata Sverige-p aallartitaa pissutigalugu immikkut ittumik ataatsimiippoq. Nunat avannarliit isumasioqatigiiffia nunanit ukunanit tunuliaquteeqarpoq: Sverige, Qallunaat Nunaat, Norge, Finland, taakku 20-nik immikkut ilaasortaatitaqarput, taava Islan 7-nik ilaasortaatitaqarpoq. Qallunaat Nunaata ilaasortaatitai marluk Savalimmiunit Kalaallit Nunaanniillu ilaasortaapput, taavalu Finland-i ilaasortaatitai marluk Åland-imut atallutik.

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �8

Sammisat ataatsimiissutigineqartut naligiissitaanermut tunngassuupput, soorlu nunarsuaq tamakkerlugu suleqaatigiinneq, alliartorneq, ineriartorneq aamma kulturikkut ineriartorneq pillugu.

Immikkut ittumik sammisaqqarluni ataatsimiinneq pillugu sukumiinerusumikuanitakunnissinnaavat.

Norge-p ambassadør-iata Brexit pillugu paasiniaaqatigiinneq

Apriilip qulingani, ulloq taanna aamma EU-kommission-ip Brexit-ip ingerlanera sivitsussanersoq aalajangertussaasut, Norge-p ambassade-at Brexit pillugu paasiniaaqatigiissitsipput. Ambassadørit, inuussutissarsiortut suleqatigisallu qaaqqusaapput. Paasiniaaqatigiinneq Norge-p ambassadøriata inaani pivoq, Hellrup Residencen-imik taagorneqartoq, siornatigut statsministerip ineqarfiani. Inuit 70-it missai peqataapput.

Paasiniaaqatigiinneq ullup qeqqarsioqatigiinnermik aallartinneqarpoq, tamassumalu kingorna Norge-p ambassadør-iat Aud Kolberg tikilluaqqusivoq.

Tamanna kingorna Tuluit Nunaata ambassadør-iat Dominic Schroeder Brexit-ip ingerlanera pillugu saqqummiivoq. Tassani erseqqissarpaa EU-mit aniniarneq pillugu inuit taasisinneqarnerani inernerit pissaaneqarnerpaasut. Taamaammat ilimaginngilaa tuluit taasisinneqaqqinniissaat. Schroeder-ip naggasiullugu oqaatigaa EU-mit anerusuttut amerlanerussuteqartut, kisianni qanoq aninissaat pillugu ingerlariaatsit isumaqatigiinngissutaammata.

Kingorna oqaluttuarisaanermik ilisimatooq, siornatigut atorfilittatut sulinikoq, kiisalu aviisimi aaqqissuisoq Bo Lidegaard qanoq Tuluit Nunaata ”silataani”, pingaartumik EU-p Danmarkillu isaanit, Brexit isigineqarnersoq pillugu saqqummiivoq. Tassani Lidegaard-ip oqaatigaa EU-minngaanniit isumaalutigineqartoq, May tunuarnerata kingorna, Brexit qanoq ingerlassanersoq. EU-mi pisortat qularnartoqartippaat Tuluit Nunaat Boris Johnson-i imaluunniit Jeremy Corbin-i siulittaasunngussappat.

Dansk Industrimi siunnersorti Ulla Lyk-Jensen naggasiullugu oqaaseqarpoq. Dansk Industrimi ilaasortanut Brexit qanoq kinguneqarsinnaanersoq pilligu saqqummiivoq. Lyk-Jensen Brexit ima isigaa, DI-imi ilaasortat periarfissinneqartut allanik suleqateqalersinnaaneranik. Taamaalilluni isumaqarpoq tuluit DI-mi ilaasortanit annaasaqarnerussasut. Ilimanartippaa aamma EU-mi nunani allani taamaattoqassasoq.

Tamatigut assut paasisaqarnarlunilu ulloq nuannerpoq.

Oqallinneq: Ulla Lyk-Jensen, Dominic Schroeder aamma Bo Lidegaard

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �9

Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit Lida pisortat seminarerneranni soqutiginartumi peqataavoq, inuiaqatigiinni isumannaallisaaneq upalungaarsimanerlu pillugu.

Nunat avannarlerni naalagaaffimmi pissutsinut ministereqarfiit, nunanut allanut ministereqarfiit, tusagassiortut, suliffeqarfiit aamma upalungaarsimanermut suliaqartut inuit 50-it tikillugit peqataapput.   Silap pissusaata allanngoriartornera immikkut sammineqarpoq taasumallu inooriaatsimut sunniutigisinnaasai aamma siunissami unammillernasiinnaasut periarfissallu nutaat sammineqarput, soorlu Rusland avannaqqullugu imaatigut aqqutip ammaaffigineqarnissaa, immap qaffakkiartornera, kiatsikkiartornerit, aalisakkat assigiinngitsut pisarineqarsinnaasut allanngoriartornerat, aatsitassanik annertuumik periarfissanik ammaassineq aamma eqqartorneqarput kiisalu silap pissusiata allanngoriartorneranut isumannaallisaanermut politikkikkut inissisimaneq pillugu, pingaartumik nunat immallu issittut avannarliit.

Nunat avannarliit tamanut pitsaasumik nalunaarsuummik peqarnissaq pisariaqarpoq inuiaqatigiit ingerlanneqarnerannut isornarsinnaasunik ataqatigiinnermut aaqqissuusiinermut tunngatillugu isornarsinnaasumik pitsaasumik inuiaqatigiinni isumannaallisaanermut sulinissaq tunaartaralugu. Nunat assigiinngitsut akornanni misilittakkanik tunngavigalugit isummersoqatigiittoqarpoq, qanoq suleriaaseqartoqarnersoq, qanoq pilersaarusiortarneq, qanoq oqartussaaffiit suliffeqarfiannut suleqatigiinnerit tunngasut eqqartorneqarput. Nunani qarasaasiat attaveqaqatigiinnermullu ataqatigiimmik aaqqissuussinerit, nukinnik aatsitassanilllu pilersuisut aamma ingerlasussanik piareersaaneq aqutsinermilu sanngiissutaasinnaasut eqqartorneqarput.

Nunat avannarliit pisortaasa inuiaqatigiinni isumannaallisaaneq upalungaarsimanerlu pillugit seminarerput

Seminarimi peqataasut

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �10

Tallimanngorneq apriilip 26-iani DTU Issittoq pillugu suleqatigiinneq siunertaralugu workshop-iliorput. Peqataasut tassaapput ministeriat, universitet-it, namminersortut peqatigiiffiillu. Kalaallit Nunaata sinniisoqarfia Naalakkersuisut sinnerlugit peqataavoq. Aaqqissuussap siunertaraa Issittoq pillugu suleqatigiinnerulernissaq, pingaartumik sammisani ukunani: piareersimaneq isumannaallisaanerlu, attaveqaqatigiinneq, ilisimatuutut misissuinerit kiisalu inuussutissarsiornikkut inerisaaneq. Workshop-ip siunertaraa aallarniisussanut pileritserusuttunullu inissaqartitsinissaq, tamassumalu saniatigut suleqatigiinnikkut peqatigisassanik nassaarinninnissamut periarfissiisinnaalluni.

Uani sammisami Naalakkersuisut soqutigisaat tassaapput piareersimaneq isumannaallisaanerlu (SAR), nunami immamilu assiliuineq, nakkutiginninneq, nalunaarasuartaatikkut atassuteqarneq kiisalu ilisimatuutut misissuinerni ilinniarnermilu suleqatigiinnerit. Issittoq arlalitsigut alutorineqarpoq, suleqatigiiffissaalluarlunilu. Taamaammat aningaasaliinernut periarfissat arlaqarlutik.

Suleqatigiinnikkut peqatigiit ataatsit qulannaareerput, tassaasut DTU Polar aamma Asiaq. Suleqatigiillutik Nuummi ataatsimeersuartitsiniarput ”Mapping the Arctic”-imik taallugu (maaji 2020). Ataatsimeersuarnerup sammissavaa Issittumi nunami immamilu assiliuineq.

Naalakkersuisunut, aamma Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnut, assut taamatut suleqatigiinnissaq periarfitsialaavoq. Assut siunissami sulinerat, qanorlu Kalaallit Nunaat ilanngunnissaat malinnaaffigissallugu pissanganarpoq.

Workshop-imi saqqummiineq

Suleqatigiinneq siunertaralugu DTU-mi workshop-i

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �11

Apriilip naanerani Kalaallit Nunaata sinniisoqarfia piortanit 30-nit Hollandip naalagaaffimmi pissutsinut mintereqarfianit pulaartoqarpoq. Immikkoortortaqarfinnit assigiinngitsunit peqataasoqarpoq, soorlu IT-mik sullissisut, politikkikkut siunnersortit, nunamut qimaasutut qinnuteqartunut sullissisut, ineqarnermut tunngasunik sullissisut, demokrati pillugu siunnersortit paasissutissiisut assigisaallu. Hollandimi ministereqarfik Naalagaaffeqatigiinneq (Kalaallit Nunaat, Savalimmiut Danmarkilu) pillugit, nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit kiisalu nunasiaataajunnaarsitsineq pillugit paasisaqarniarlutik Danmarkimiipput. Hollandip Naalagaaggeqatigiivaat Caribiami qeqertat arfinillit, qeqertat taakku tamarmik Kalaallit Nunaata OLT aqqutigalugu suleqatigaat.

Jens Lidalu powepoint-imik takutitsillutik saqqummiipput, sammineruaat ullumikkut Kalaallut Nunaanni politikkikkut pisut, kisianni aamma Naalagaaffeqatigiinnermi oqaluttuarisaanermut qanoq atassuteqarnera.

Kalaallit Nunaata Danmarkimut atassuteqarnera apeqqutigineqaqaaq, ilaatigut nunanut allanut atassuteqarnermut politikkikkut piginnaatitaanerat, namminersulivinnissaq aamma aningaasaqarneq pillugit apersorput.

Asseq: Hollandimi pisortat inuusuttut Jensip Lidallu saqqummiinerani soqutiginnillutik tusarnaartut.

Eqqartuussiserisut suliffeqarfiat PLA Piper tallimanngornermi naatsumik saqqummiillutik ilisimatitsinerat

Tallimanngornermi maajip 3-ani eqqartuussiserisut Per Vestergaard Pedersen, Christina Keis aamma advokatfuldmægtigi Stine Gellert inaarutaasumik nutaarsiassaq ”Kalaallit Nunaata nammineq aalajangiisinnaanera aamma Qallunaat Nunaanni inatsisit tunngaviusut” pillugit Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani sulisunut saqqummiipput – nutaarsiassarsiaq uani takuuk.

Hollandimiit ministeeriamit sinniisoqarfimmi ilisimatinneqarput

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �12

Nutaarsiassaq nalunaarusiatut isikkoqarpoq, nunap naalakkersuinikkut aaqqissuussaanera Kalaallit Nunaannut tunngasoq misissuiffigineqarpoq. Nalunaarusiap tunngavia nutaarsiassami allaaserinnnittup oqaasi nammineq naapertorlugit imaappoq: ”assigiinngissitaartumik oqimaaqatigiissaakkamillu oqallinnermik pilersitsinissaq anguniarlugu inatsisit politikkikkullu pissutsit pillugit aamma Namminersorlutik Oqartussanut akissussaaffiit suliassaqarfiusut nutaanik tunniussinermi ataatsimik marlunnilluunniit Kalaallit Nunaanni inatsisigilersinnaasunik tunngaviusunik pilersitsisoqarsinnaaneranut tunniusaqarneq. Nerippugullu arlaatigut kinguneqarluartumik oqallinnernik pilersitsinnaalluta Kalaallit Nunnaanni aamma Qallunaat Nunaanni, taamatuttaaq taakku nunat marluk akornanni.”

Nutaarsiassaq nalunaarusiaq DLA Pipers-ip nammineq piumassutsini naapertorlugu suliarisimavaa, tamatumanilu Qallunaat Nunaata naalagaaffiata Namminersorlutik Oqartussarlu nalunaarusiap suliarineqarnerani akuunngilaq. Isummersuutit nassuiaanerillu nalunaarusiami allassimasut DLA Pipers nammineq pilersitarai.

Massakkut namminersorluni ingerlatsinermi aaqqissuussat siunissamilu aaqqissuussinissat qanoq Kalaallit Nunaat aqunneqassanersoq tunngavigalugu DLA Pipers nalunaarusiaq suliarivaa.

Nalunaarusiap saqqummiunneqarnerani Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani sulisut arlaqartunik nalunaarusiamut tunngatillugu apeqquteqarput, taamatumanilu soqutiginartunik oqallitsitsinernik apeqqutinillu arlaqartunik pilersitsitsivoq.

Kalaallit Nunaat politikkikkut namminersulivinnissamut ingerlaarpoq, nunami naalakkersuinikkut aaqqissuussinermut tunngatillugu ataatsimiititaliarsuaq Inatsisartut ataanni pilersinneqarpoq. Ataatsimiititaliarsuup ukiuni aggersuni nunami naalakkesuinikkut aaqqissuusinermut tunngatillugu

DLA Piper-imi partner-i inatsisinillu tunngaviusunik atortinneqarneranut ilisimasalik, Per Vestergaard Pedersen

Peter Massen tallimanngornermi Naalakkersuisut ineqarnermut sulissutaat pillugit ilisimatitsisoq

Tallimanngorneq maajip qulingani Peter Massen Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani nunatsinni ineqarneq pillugu saqqummiivoq. Peter Masen Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoqarfimmi Sinniisoqarfimmi suliniutitik allaatiginninnerani allaffeqarsimavoq.

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �13

Politikkikkut anguniagaavoq inissiat attartukkat Naalakkersuisuniit kommuunenut nuutsinneqassasut. Katillugit inissiat pisortanit attartugassat 11.575-iupput, 58 %-ii Namminersorlutik Oqartussanit pigineqarput, 42 %-illu kommuuninit pigineqarlutik. Inissiat 9.200-it naliginnaasumik attartorneqarput, sinnerilu sulisorisanut inissarititaallutik. Inissanik niuerfik illoqarfinni aalajangersimasuni naqisimaneruvoq, illoqarfinnilu allani inissiaqarluni inigineqanngitsunik. Naatsorsuinerit takutippaat inissiat pitsaajunnaarsimasut, aserfallatsaaliuinerlu iluamik ingerlanngimmat.

Politikkikkut aamma kissaatigineqarpoq ineqarnerup tungaatigut inatsisit pitsanngorsarneqassasut. Tamassuma siunertaraa aningaasartuutit immunut atasinnaasutut ingerlalernissaat. Imak paasillugu piffissap ingerlanerani aningaasanik aserfallatsaaliinissamut atugassanik immikkoortitsilalernissaq siunertaavoq. Aamma inissiat aserfallatsaaliukkat nukimik atuinikinnerupput.

Peter Massen saqqummiivoq

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �14

Aallartitanut Kalaallit Nunaanni politikkikkut pisunik ilisimatitsineq

Tallimanngorneq maajip qulingani Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiata nunanit assigiinngitsunit aallartitat Københavnimiittut ilisimatitsinermut qaaqquaat. Aallaqqaasiullugu pilersaarutaasimagaluarpoq ataatsimeersuarnermi maajip 14.-15-iani Future Greenland-imi aallartitat peqataasussat saqqummiiffiginissai. Kisianni soqutiginnittut amerlangaarmata, aamma ambassadiniit Future Greenlandimi peqataasussaanngitsunit, ambassadeniit 35-it peqataapput.

Ilisimatitsinermi Lida Jensilu saqqummiipput. Massakkut politikkikkut pisut saqqummiunneqarput, soorlu timmisartoqarfissat nutaat, meeqqat kalaallit 22-t 1951-imi Danmarkimut aallartinneqartut atatillugu oqaluttuarisaanermi nassuiaaneq kiisalu Folketingimut qinersineq. Saqqummiineq 1 tiimimik sivisussuseqarpoq, isiginnaartullu assut malinnaallutik allattuillutillu apeqqutissaqaqaat. Saqqummeereernerup kingorna assigiinngitsunik imigassaqarlunilu naatitanik sassaalliivugut.

Pulaartugut assut nuannisarpasipput assullu paasisaqarunarlutik. Assut Kalaallit Nunaannut Issittumullu soqutiginninnerat malunnarpoq, amerlasuullu nunatsinni ineriartornerit malinnaaffigaat.

Aallartitanut ilisimatitsinermi assit

Jens Lidalu saqqummiisut

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �15

Marlunngorneq maajip 14-at aamma pingasunngorneq maajip 15-ani Future Greenland arfinilissaanik Nuummi ataatsimeersuarpoq. Kalaallit Nunaanni inuutissarsiuteqartut soqutigisaqatigiiffianit ataatsimeersuarneq aaqqissuunneqarpoq, ukiormannalu peqataasut 450-it Kalaallit Nunaanniit nunallu allanit aggersuupput. Ataatsimeersuarnermi sammineqarpoq ”Aningaasaqarnermut kiffaanngissuseqarluni aamma politikkikkut namminersorneq. Suut piumasarineqarpat?”

Kalaallit Nunaanni ataatsimeersuarnerit taamatut ittut annersarivaat, ataatsimeersuarnerullu ingerlanerani malunnarpoq sivisuumik ataatsimeersuarneq piareersarneqarsimasoq. Ataatsimeersuarnerup ingerlanerani aqutsisut Ulla Lynge aamma Martin Breum ataatsimeersuarnerup ingerlanneqarnissaanut siunertaq pitsaasumik ingerlappaat. Saqqummiunneqartut oqallisigisallu Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnermi periarfissat assigiinngitsut tikkuarneqarput aamma Kalaallit Nunaanni siunissami naalakkersuinikkut siunertaq oqallisigineqarluni. Aningaasaqarnermut Nunanilu Avannarlerni suleqatigiinnermut Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq aamma Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq Ane Lone Bagger ataatsimeersuarnermi oqalugiartuupput,

Future Greenland 2019-imi maajip 14. aamma 15.-ani ataatsimiinneq

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �16

tassani Naalakkersuisut politikkiat aamma anguniakkat ataatsimeersuaqataarsorpassuarnut saqqummiuppaat. soqutiginninnerat malunnarpoq, amerlasuullu nunatsinni ineriartornerit malinnaaffigaat.

Oqallissaarutinik saqqummiissut nunat allaneersut ersarissumik takutippaat Kalaallit Nunaat aamma Nuna immallu issuttut avannarliit ukiuni makkunani annertuumik sammineqartoq. Amerikarmiut Qallunaat Nunaanni nalaagaaffiit oqaasissaqartitaminnut naalagaaffinni allani aallartitaqarfiata siuttua Carl Sands ataavattumik Kalaallit Nunaanni amerikkarmiumik aallartitaqarlernissamik pilersaarut saqqummiuppaa. Canadamiut Qallunaat Nunaanni nalaagaaffiit oqaasissaqartitaminnut naalagaaffinni allani aallartitaqarfiata siuttua Emi Furuya naqissuserlugu oqaatigaa suleqatigiilluarneq Kalaallit Nunaata Canadallu akornanni, kissaatigaalu tamanna ingerlaannassasoq nunat taakku marluk iluaqutatigisinnaammassuk. EU-p ambassadøria Jari Vilén annertunerusumik EU soqutigineqarnerunissaa naatsorsuutigaa, kissaatigalugulu EU-p ataatsimiititaliarsuini qinersisoqareerpat suleqatigiinnissaq piviusunngorsinnaassasoq.

Marlunngornerup unnukkuani Hans Egedep illuani pisumi Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfik Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia suleqatigalugu naalagaaffinni allani allatitaqarfiinni ataatsimeersuaqataasunut ilassinnititsisoqarpoq. Tassani qaaqqusat Kalaallit Nunaata nerisassaataannik assigiinngitsunik pitsassuarnik sassaalliisoqarpoq.

Ataatsimeersuarnerup pilersaarusiornerani pisussat saniatigut saqqummiinernik pisoqarpoq ataatsimeersuarnermi samminat itisilernerullugit isiginniffiit assigiinngitsunik qimerloorneqarsinnaasunik tunuliaquteqatunik. Soorlu atorfilik soraarneq Jakob Janussen namminersulivinnissaq oqaloqatigiissutigaa taamatuttaaq Ilisimatusarfimmi lektori Rasmus Leander Nielsen Kalaallit Nunaani innuttaasunik ilisimatusarnermut atatillugu namminersulivinnissaq pillugu oqalliseqaataavoq. Ataatsimeersuarneq annertuumik iluarisimaarneqarluartumik paasisaqarfiulluartumillu ullut marluk ingerlanneqareerluni naammassivoq naggataarutaasunik ilassinninneq pivoq.

Ataatsimeersuarnerup ingerlanneqarnerani takussutissiivoq Kalaallit Nunaanni ineriartortoqarmat naalakkersuinikkut aningaasaqarnerup tungaatigullu. Qularnanngitsumik ataatsimeersuarnerup takutippaa siuariartortoqartoq aamma allanngoriartortoqartoq. Ataatsimeersuarnerup ingerlanneqarnissaanut siunertarisaq uani takuneqarsinnaavoq. Future Greenland ataatsimeersuarneq tulliuttoq pissaaq 2021-imi maajip qaammataani.

Aningaasaqarnermut kiffaanngissuseqqarluni aamma politikkikkut namminersorneq pillugu Kalaallit Nunaanni paartiit siuttuisa Future Greenland ataatsimeersuarnerni oqallisigisaannit tigulaagaq.

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �17

Marlunngorneq apriilip 30-iani Kalaallit Nunaata sinniisoqarfia sinnerlugu Jens Heinrich Natuk Rosing Fleischer-ilu Amerikap Københavnimi aallartitaqarfiani saqqummiipput. Saqqummiineq Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranik politikkikkullu ineriartorneranik imaqarpoq. Politikkikkut ineriartorneq ingerlaarsimavoq, sulilu aamma ullumikkut nammineq aalajangiinerunissamut siunertaqarluni. Piumasarineqarnerpaavoq ullut ilaanni Kalaallit Nunaanni namminiilivinneq. Ineriartorneq malillugu Kalallit Nunaanni innuttaasut aamma tamanna pillugu eqqumanerulersimapput.

Saqqummiinermi tusarnaartut 30-it missaaniipput, aamma amerikamit aallartitaq Carla Sands peqataavoq. Issittumut Kalaallit Nunaannullu soqutiginninneq nunarsuarmi ukuiuni makkunani alliartuinnarpoq, aamma tamanna saqqummiinermi malunnarpoq. Apeqquteqartoqaqaaq neriunnarporlu tusarnaartut Kalaallit Nunaat ineriartornera oqaluttuarisaaneralu pillugit paasisaqarluarlutik ingerlasut.

Amerikamit aallartitap oqaatigaa siunissami aallartitaqarfimmiit saqqummiisussanik Kalaallit Nunaat pillugu qaaqquseqqikkusullutik.

Maajip naanerani Kalaallit Nunaata sinniisoqarfia ”World Economic Forum”-imi peqataasunik pisortanit isummersortartuniillu pulaartoqarput. Forum-ip ingerlanerani nunarsuarmi pisortat inuusuttut Kalaallit Nunaannut silap allanngorarnera pillugu paasisaqarniarlutit aallassapput. Aallartut Active Philantrophy-mi qullersamit, Felicita von Peter-mit, Three Squares-imilu qullersamit, Jaime Nack-imit ingerlanneqarput. Aallartullu ilisimatooq Robert Corell ingerlaqatigaat.

Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera pillugu Amerikap allartitaqarfiani saqqummiineq

World Economic Forum-eqarnerani nunarsuarmi pisortat pulaartut

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �18

Ilulissani misigisaata ilagaat Ilulissat kangerluat Sermermiut, Ilulissat Kangiani sermeq iigartartoq helikopterimik takornariarsimavaat kiisalu kangerlukkut umiatsiamik angalasimallutik. Taakkununnga atatillugu silap allangoriartornera qanorlu iliuuseqartoqasanersoq pillugit oqallissimapput.

Aallartut pisortaapput 35-45-runik ukiullit, saniatigut aamma nunani assigiinngitsorpassuarni, soorlu Asiami, Latin Amerikkami, Amerikkap Avannaani, Afrikami Kangia Qiterlernermilu, isummersortartuullutillu sunniisartuullutik (’influencer’).

Jens Lidalu nalitsinni Kalaallit Nunaat, nunatsinnilu politikkikkut ineriartorneq Namminersorlutillu Oqartussat pillugit saqqummiipput. Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu kiisalu Danmarkimut EU-mut nunarsuarmullu atassutigut pillugit apeqquteqaqaat.

Aappassaa Kalallit Nunaata Sinniisoqarfia inunnut taakkununnga saqqummiipput, Danmarkimi Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfianit uagutsinnut innersuunneqarsimallutik.

Lida Jens-ilu Sinniisoqarfiup saavani Young Global Leaders ilagalugit

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �19

Dansk Institut for Internationale Studier Namminersorlutik Oqartussat ukiut qulinngortorsiorneranut atatillugu 2019-imi juuni-p 3-ani ataatsimiititsivoq. Ataatsimiititsineq allartimmat nalunaarutigineqarpoq atuagassiaq Kalaallit Nunaata Politik-ia pillugu suliarineqarsimammat. Saqqumiisut tamarmik atugassiami ilanngutassiisimapput, tassaasullu Minik Rosing, Jakob Janussen, Nauja Bianco, Signe Ravn-Højgaard, Naja Carina Steenholdt, Mininnguaq Kleist aamma ataatsimiinnermi aqutsisoq Marc Jacobsen.

Ataatsimiinnerup nalaani atuagassiami allaatigineqartut makku itisilerneqarput: Kalaallit Nunaata aamma Inuit naggueqatigiit oqaluttuarisaanerat, ilisimatusarneq, namminersorusunneq, aningaasaqarneq inuutissarsiornerlu, Kalaallit Nunaanni tusagassiorneq, inooriaaseq, inuunermi nalillit aamma nunanut allanut politikki. Sammisat saqqummiunneqareermata apeqqarissaarnerit ingerlanneqarput, tassani tusarnaariat aqutsisorlu paasisimasallit sassartitanut apeqqarissaarput. Tassanilu Free Assocition eqqaaneqarpoq, Qallunaat Nunaata saniatigut nunat assigiinngitsut suleqatigisat pillugit aamma qanoq tusagassiutitigut Kalaallit Nunaani tusagassiuttut inissisimassanersut Kalaallit Nunaatnamminersulivippat.

Aaqqissuussaq 2,5 tiiminik sivisussuseqarpoq, tamannalu video aqqutigalugu immiunneqaraluni. Video uani takuneqarsinnaavoq.

Bruxelles-imi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani pisortaq Mininnguaq Kleist saqqummiivoq

Namminersorlutik quliliineranni DIIS ataatsimiititsivoq

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �20

Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia Inuiattut ullorsiorneq aamma Namminersulernerup atuutilerneraniit ukiut qulinngorneranut atatillugu ataatsimiititsivoq, tassani inuutissarsiornerup ineriartornera, takornariaqarneq, kalaallit ujaraanik pinnersaasiornerlu sammineqarput.

Inuussutissarsiornermut Nukissiuuteqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoarfiup pisortaa Jørn Skov Nielsen-ip siku imerlu avammut tunisassiarineqarnissaanut pilersitsiniarneq, nukissiuuteqarnermik tunngassuteqartunik aamma Kalaallit Nunaanni takornariaqarneq siunissaq isigalugu qanoq isikkoqarnissaa ilaatigut saqqummiuppai. Visit Greenland-ip siunnersortaanera Idrissia Thestrup issittoq tunaartaralugu takornariaqarneq immikkuullarissoq ilisimatitsissutigivaa. Taavalu ataatsimiinnermi peqataasut Kalaallit Nunaata kuultia, rubiinat aamma kuultimik pinnersaasiortup Nicolai Appel-ip sanaavi kalaallit qanga kakiortornerannik iluseqartut pillugit oqaluttuunneqarput.

Ataatsimiinneq nipilersortartut eriniarsortartullu Suluit naggataarutaasumik tusarnaartitsipput kallaallit kulturiat, inngerneq, torlussorneq tusarnaagassiarineqarluni erinarsoriaaseq soul, pop aamma nunarsuarmi nipilersoriaaseq aallaavigalugu. Qaaqqusat naalagaaffiit oqaasissaqartitamittut nalagaafinni allani aallartitat (ambassadørit) Asiamit, Latinamerikamit, Afrikamit, Nunanit Avannarlernit, Europamit aamma Ruslandimit peqataasut nuannisarluarput. Peqataasut katillugit 70-iupput.

Kalaallit Nunaata tungaaniit pissusissamisoorpoq Inuiattut ullorsiorneq aamma ulloq erfalasulerfik malunnartinneqarnissa, tassanilu Namminersulernerup ullua oqaluttuarissallugu. Nunat allamiut Inuiattut ullorsiornerat Qallunaat Nunaanni malunnartinneqartarnera ileqquuvoq, soorluttaaq Kalaallit Nunaanni tamanna malunnartinneqartartoq. Ataatsimiinnerup ingerlanerani sammisat, pilersitat eqqumiitsuliortullu peqataasunit aaqqissuussaq tamaat isigalugu peqataasunik iluarisimaarneqarpoq, tassani takutinneqarmat Kalaallit Nunaata kulturia immikkuullarissoq.

Jørn Skov Nielsen Lida Skifte Lennert-ilu apeqqutinik akisut. Tunuani nipilersuutit kingusinnerusukkut Suluit nipilersormata atortut.

Inuiattut ullorsiorneq aamma ulloq erfalasulerfiup malunnartinneqarnerasaqqummiineq

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �21

Lida saqqummiivoq Lida Afrikallu kujataanit aallartitaq Z.N. Mandela

Idrissia tusarnaartullu Idrissia Visit Greenland-imiit saqqummiivoq

Saamerlermiit: De Forenede Arabiske Emirater-mit,Luxemborg-mit, Ghana-millu aallartitat

Inuiattut ullorsiornermi assit

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �22

Kalaallit Nunaanni aliasunneq – Aliasunnermik misissuineq ikiortinnissamullu neqeroorutit

Tina G. Østergaard Det Nationale Sorgcenter-iminngaanniit juni-p 14-iani Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia pulaarpaa. Østergaard nalunaarusiaq pillugu saqqummiiartorpoq, nalunaarusiaq 2019-imi aasaanerani sulinngiffik naappat Sorgcenter-ip saqqummiutissavaat. Nalunaarusiap siunertaraa qanoq Kalaallit Nunaanni aliasunnerit toqusoqarnernut attuumassuteqartiginersut, kiisalu ikiortinnissamut periarfissat erseqqissarlugillu saqqummiunniarlugit.

Det Nationale Sorgcenter-i suua? 1) katsorsaavik, 2) ilisimasanik siammarterivik, 3) aliasunneq toqusoqarnermut attuumassuteqartillugu iliuusissanik ilisimasaqarluartut. Sorgcenter-i Danmarkimi sullisinerusarput. Kalaallit Nunaanninngaanniilli attavigineqareerlutik Kalaallit Nunaanni aliasunneq pillugu nalunaarusiaq suliarisimavaat. Nalunaarusiami inuit 53-it apersorneqarsimapput, inuit taakku Kalaallit Nunaanni aliasunneq atatillugu sullisisuullutillu aalajangiisuupput. Østergaard suleqatinilu Kalaallit Nunaanni illoqarfinni sisamani apersuipput: Tasiilaq, Nuuk, Qaqortoq aamma Sisimiut.

Toqusoqareertillugu aliasunneq inuunermi inuillu akornanni pissusissamisoorpoq. Qaammatialuit ingerlanerani amerlanerit inuunermut ”naliginnaasumut” utertarput.

Tina. G. Østergaard saqqummiivoq

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �23

Inuilli ilai aliasunnerat ajornakusoornerulaamik kinguneqartarpoq. Misissuinerillu nutaat takutippaat inuit taamak misigisallit immikkut ikiortariaqartuusut qaangiilluassappata.

Inuit meeraanermini kinguaassiuutitigut atornerlutsinnikut imaluunniit imigassamik atornerluisunut qanigisallit toqusoqartillugu aliasunnerat ajornakusoornerusumik kinguneqarnissaa ilimanarnerusarpoq. Saniatigut ”naliginnaasumik” toqunngitsumut (soorlu imminornermi, toqunneqarnemi, ajunaarnermiluunniit) qanigisallit aamma annertunerumik aliasunneq ajornakusoortumik kingunilik misiginissaat ilimanarnerusarpoq.

Assersuutit taakkartukkat Kalaallit Nunaanni akulikinnerupput, Naalagaaffeqatigiinnermi sanilliussissagaanni. Taamaattumik Østergaard isumaqarpoq Kalaallit Nunaata Peqqinnissamut Isumaginnittoqarfiani ajornakusoortumik kingunilimmik aliasuttut katsorsarneqarlutillu sullinerulertariaqartut.

Ingammik meeqqanut katsorsaavinnik pitsaasunik pilersitsisariaqarnerput Østergaard-ip eqqaavaa. Meeqqammi sukkanerpaamik ikiorsarneqarpata siunissami ingerlalluarnerunissaat ilinniarnermi sulinermilu ilimanarnerulertarmat.

Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfik sinnerlugu Lida OECD-p pingajussaartumik aatsitassarsiorfinni nunap ilaanilu ineriartortitsineq pillugu ataatsimeersuartitsineranni peqataavoq. Nunarsuarmi aatsitassarsiorfinnit 100-t missaai peqataapput. Ataatsimeersuarneq Stockholmip avannaatungaani illoqarfimmi Skellefteå-mi 35.000-inik inoqartumi. Illoqarfik aatsitassarsiorfiullunilu suliffissuaqarfiuvoq, suliffeqarfillu anginersaat tassaavoq aatsitassarsioqatigiiffik Boliden AB, 1200-t missaani sulisulik.

Ataatsimeersuarneq pingajussaa ingerlanneqarpoq, siuliani Chile-mi Austaliamilu ingerlanneqarsimallutik. Maanna ataatsimeersuarneq Skandinaviami Vasterbotten-imi aatsitassarsiorneq sammineqarpoq. Ataatsimeersuarneq nunarsuami aatsitassarsiorfiit illoqarfiit nunallu ilatai ataatsimoortippai, taamaasillugillu suliffeqarfiit, inuiaat, ilisimatuullu akornanni oqaloqatigiinnermik periarfissiilluni.

Aatsitassarsiorfiit qanoq piujuartitsilluni siunissamut ineriartortinnissaat sammineqarpoq. Tamanna atatillugu ”impacts of mining” aamma sammivaat.

Kalaallit Nunaat OECD-lu

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �24

Lida oqallinnermi ”Arctic Stateholder Dialogue: responsible mining and regional development”-imi peqataavoq, peqatigai Issittumit sinniisut Saamit, Alaska-miut Canada-miullu.

Peqataasunit apeqqutit Kalaallit Nunaata nunatut aatsitassarsiornerullu tungaatigut ineriartorneranut, aningaasarsiornikkut assigiinngiiaartunngornissaanut kiisalu nunanut allanut atassuteqarneranut tunngapput.

Assut peqataalluni pissanganarsimaqaaq. Taamaalilluta Kalaallit Nunaata takussaanissaanut ilanngussiivugut, assut soqutiginassagaluarpoq Kalaallit Nunaanni taamaattumik ataatsimiitsitsigaanni, Lida naggasiivoq. siunissamut ineriartortinnissaat sammineqarpoq. Tamanna atatillugu ”impacts of mining” aamma sammivaat.

Skellefteå-mi isikkivik

Ukiumoortumik Folkemøde Bornholm-imi 2011-imit aallartinneranit alliartuinnavippoq. Ukioq manna inuit 100.000 sinnerlugit takkupput. Aaqqissuussat 3.000-it sinnerlugit ullut sisamat ingerlaneranni ingerlanneqarput. Ukioq kingulleq Air Greenland, Royal Greenland, Royal Arctic Line aamma Tele-Post Siunnersorteqarfik Friday suleqatigalugu ullup affaa aaqqissuulluarpaa. Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia ukioq kingulleq pisoq aallaavigalugu ukioq manna Folkemøde-mut ulloq ataaseq peqataanissaminut piareersaavoq. Ukioq kingulleq peqaataasut tamarmik ingerlaannaq peqataanissaminnut akuersipput, taavalu Qallunaat Nunaanni Kalaallit Illuutaat aamma Visit Greenland suleqataanermut ilanngunneqarput. Folkemødet aallartinnissaanut pilersaarnermut, oqalliseqataallutik peqataasussanut aamma peqataasunut assigiinngitsunut suliassanulllu assigiinngitsunut suliassat tamarmik naammassineqarput. Arfininngorneq juunip 15-iani nal. 10.30 Kalaallit Nunaata sammisassaqarfiatut ullorititaanut aaqqissuussineq silagissuup ataani aallartippoq. Soorlu ukioq kingulleq Lulu’s kulturcafe-ani aaqqissuussinerit ingerlanneqaraput. Lulu’s kulturcafe siusinnerusukkut naneruusiorfiusumiippoq, Folkemøde-torfiup ungataani. Aaqqissuussinerit aallartinneraniit Kalaallit Nunaata sammisassaqarfiatut ulloritinneqartoq ornigarluarneqarpoq, ullullu ingerlanerani takkuttut amerligaluttuinnarlutik.

Kalaallit Nunaat Folkemødet 2019-imut peqataavoq

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �25

Oqallinneq siulleq aatsitassanut tunngassuteqarpoq, qanorlu aningaasarsiutitut periarfissaqarnersoq oqallisaalluni. Tamatumap kingorna kultinik pinnersaasiortoq Nicolai Appel ilinniartuni Nadja Kreutzmann peqaatigalugu pinnersaasiarineqartut PANIKPANIK takutinneqarput. Pinnersaasiat saqqummiunneqartut qanga kalaallit kakiortittarnerannut assingusunik ilusilersorneqarput kalaallit aligoq aappaluttoq (rubin) atorlugu sanaajusunik. Siunissaq eqqarsaatigalugu pinnersaasiarineqartut Kalaallit Nunaanni ingerlaannarnissaa pilersaarutaavoq.

Kingusinnerusukkut takornariaqarneq, inuussutissartiuteqarneq taasumalu ineriartorfiusumik periarfissai, Sirius-ip upalungaarsuinera, taavalu siunissaq pillugu inuusuttut saqqummiuffigineqarput oqallittoqarlunilu. Ullup ingerlanerani kaffillertoqarpoq assigiinngitsunik kaagitaqarluartumik aamma nipisoqatigiit/erinarsoqaatigiit Suluit-band appissimaarput.

Nal. 16 missaani sialussualeriataarpoq, taamaammat ullup sinnera illup iluani aaqqissuussinerit ingerlanneqarput. Nipilersuutnik appisimaartartoq DJ Aviaja naggataarutaasumik nipilersuutinik ulloq naggaserpaa. Kalaalllit Nunaata sammisassaqarfiatut ulloritinneqartoq nammassilluarpoq.

Folkemødet-imi “Kalaallit Nunaata Ulluani” peqataallutik tusarnaartut

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �26

Folkemøde-mit assit

Oqallinnermi inuppassuit tusarnaartut Tusarnaartut apeqquteqarput

Natuk Folketingimi sulisut Avalak-milu siulittaasoq ilagalugit sialussiortut

Tuttu-spegepølsi Kalaallit Nunaanninngaanniillu raajat

Nicolai Appel Panik Panik pillugu oqaluttuarpoq

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �27

Folkemødet-mit assit

Polandip aallartitaa, Peter SchriverNuna Advokat-iniit, Lida og Canada-llu aallartitaa

Sinniisoqarfimmit peqataasut: Natuk, Lida aamma Jensi

Ulloq naallugu inuppassuit najuupput, assini takuneqarsinnaavoq qanoq inoqartiginera

Suluit nipilersorput

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �28

Martsip aallaqaataaniit Susan unimmat Kim-i Sinniisoqarfimmi allatsinngorpoq. Maanna Kim-ip akisussaaffii ukuupput: Sinniisoqarfimmi ataatsimiinnerit, Sinniisoqarfimmi pisut pilersaarusiornissaai kiisalu paasissutissiineq. Aamma Naalakkersuisut Wildersgade-mi inaat aqulerpaa. Siulertigut Kim-ip akisussaaffigisimavai Kalaallit Nunaanni sulilertussat pikkorissarnerat kiisalu paasisissutissiineq attaveqaqatigiinnerlu allaffimmi isumagissallugu.

Elisabeth Ringsted Maajip aallaqqaataani Sinniisoqarfimmi allaffeqarfimmi sulisutut aallartippoq. Kalaallit Nunaanni sulilertussat pikkorissarnissaanut ikiuuttarpoq, naatsoruuserineq isumagisarpaa, akissarsiat isumagisarpai kiisalu isumannaallisaanermut piumasaqaatit kiisalu qarasaasiatigut nittartakkatigut isumannaallisaanikkut tunngasunik suliassat isumagisarlugit.

Kim Falck-Petersen Elisabeth Ringsted

Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani sulisut nutaat

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �29

Sisamanngorneq martsip arfineq-aappaani Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia tussunngunaraluartumik Susan Frydendahl ukiorpassuarni paasissutissiisartutut sulereerluni soraarnerani kaffisortitsivoq. Ulloq alianalaaraluarluni nuannerpoq. Suleqat pitsak, kammaalluartoq, ilisimasalerujussuaq sivisuumik Sinniisoqarfimmi sulereerluni unippoq soraarnerussutisiaqalerluni. Susan-ip kissaatai malillugit Nordatlantens Brygge-mi sulisut kisimik kaffillernermut qaaqqusaapput. Sinniisoqarfimmiit suleqatit 20-t, Nordatlantens Bryggen-imilu sulisut 20-t takkupput. Kaffe- teqarlunilu kaffisortitsinermi kaagerpassuaqarpoq mamarluinnartunik. Susan tunisutiseqaaq, soorlu qungasequtit, pinnersaatit, atuakkat Atlandtikup avannarpasissuaniillu tunissutit assigiinngitsut. Aamma Sinniisoqarfimmi sulisut katersueriarlutik Nicolai Appel/Panik Panik pinnersaataanik inuiaat Inuit kakiornerat ilaarlugit sanaamik assammiumik, Isaksen Design-imiit atianik kiisalu Great Greenland-imiit taskemik tunivaat. Aamma Nuumminngaanniit suleqatitsinnit tunissutisivoq. Sinniisoqarfik kaagimik ”Siunissami ingerlalluarina”-mik allaqqasortalimmik sassaalliivoq. Assut kusanartumik oqalugiarfigitippoq, malunnartillugu assut Sinniisoqarfimmi sulinermini qanoq isumaqartigisimanera. Oqalugiaat ilaatigut ima nipaqarpoq: “Qujanarujussuaq ilisimasarpassuatit suliffimmi nalaatannut tunniuttuarakkit. Suut tamaasa naluneq ajorpatit, aamma Kalaallit

Susan Frydendahl

Susan-ip naggataarnermini kaagia

Nunaannut attuumassuteqanngikkaluartut. Allaffimmi iluartaqaaq sumut tamanut isummertarnerit siunnersuisarnerillu, soorlu suut vitamin-it pitsaanersut, sumi te-t immikkut ittut pisiassaanersut, imaluunnit neriniartarfinni nutaani nerisassat qanoq mamaqarnersut pillugit avitseqatigisaratsigut.

Susan, qujanaq oqaloqatigiilluartarnitsinnut qujanarlu ilisimasannik avitsisaravit. Ilit suleqatigalutit tamatta sulinerput pitsanngorsartarparput.”

Susan suleqatinilu inuusunnerugallaramik

Susan Frydendahl-ip soraarnerani kaffisortitsineq

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �30

Helle Bonde Julie Gjedsig Grauslund

Sisamanngorneq maajip qulingiluani aamma Sinniisoqarfimmi sulisut marluk soraarnerani inuulluaqquagut. Maanna unittut tassaapput Helle Bonde Isumaginninnermut, Inatsisinillu Atuutsitinermut Naalakkersuisoqarfimmi sulisoq, kiisalu Julie Gjedsig Grauslund Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi sulisoq. Sinniisoqarfimmi katersuisoqarpoq kusanaqisunillu sukkulaannik mamartunik tunisipput. Julie aamma Helle marluullutik maqaasinassaqaat.

Helle Bonde aamma Julie Gjedsig Grauslund-ip soraarnerani kaffisortitsineq

Julie Helle-lu tunissutinnapput

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �31

Erfalasorput Dansk Industri-p illorsuata saavani

Erfalasorput Børsen-imi

Erfalasorput Politiforbundet-imi Erfalasorput Dansk Industrip saavani Rådhuspladsen tunuani takuneqarsinnaavoq

Københavnimi juunip 21-iani Inuiattut ullorsiornitsinni assit

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �32

Tunua: Aallartitanit tamalaat

Martsip 29-iani Ilisimiatuup Brane Grønnow-ip suliaq Activating Arctic Heritage saqqummiuppaa, Kalaallit Nunaanni nunatat marluk UNESCO-p nunarsuarmi kingornussatut allattorsimaffianiittut pillugit saqqummiivoq. Nunatta Danmarkillu katersugaasivii suleqatigiillutik suliaq ukiut sisamat ingerlassaaq.

Jens Hundested Skole-mi Knud Rasmussen-imut eqqaassutissaq nutaaq saqqummiunneqarnerani peqataavoq

Jensi Amerika Kujallermi nunap inoqqaavisa peqatigiiffianit, FILAC-imit sinniisut peqatigalugit

Lida aamma Carlas Sands USA-p “4th of July” nalliuttorsiutiginerani

Lida De Forenede Arabiske Emirater-imit aallartitaq ilagalugu, akileraarutinik isumatigiinniut atsioreerlugu assi.

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Kina-miup Liu Xiaodong-ip eqqumiitsuliai Louisiana-mi upernaaq saqqummersitai.

Qupp. �33

Sulisut Natuup aalisakkat qajuanik suppaliaanik mamarsartut.

Lida Rusland-illu aallartitaat nutaaq Vladimir Barbin

Tunua: Aallartitanit tamalaat

Portugal-ip aallartitaata inigisaani ataatsimiinneq “HP”-p pulaarpaatigut Sinniisoqarfimmi suliagut pillugit ilisimatinneqarpoq.

“Team Rigsfællesskabet” Nunanut Allanut Ministereqarfiup arsami unammisitsinerat. Jensi Emil-ilu talerpia-tungaani takuneqarsinnaapput

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Qupp. �34

Sutorniartarfik nutaaq “Bådklubben” Nordatlantens Brygge-p eqqaani ammarpoq.

Kongens Nytorv-imi sanaartornerit kiisami qaammatit arfineq-marluk sulereerlutik naammassipput.

Tunua: Avatangiisitsinni nutaat

KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfianut aqqut qaninaarniarfeqalerpoq. ”Drejebroen” Blox-ip Danisco-lli akornaniittoq septemberimi ammassamaarpoq.