KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISTO

Opas työvaltaisen opiskelun ohjaajalle

Vanhustyön koulutusohjelma

HYVÄ TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAAJA

Mitä työvaltainen työssäoppiminen on?

Ammatillisessa koulutuksessa on tavoitteena, että jokaiselle opiskelijalle löydettäisiin hänelle sovel-

tuva tapa oppia asioita ja suorittaa ammatillinen tutkinto. Työvaltainen opiskelu on yksi vaihtoehto

suorittaa ammatillinen koulutus ja antaa nuorelle mahdollisuus työllistyä ja selviytyä elämässään.

Työvaltaisen koulutuksen avulla voidaan suorittaa perustutkinto tai sen osia. Tutkinnon tavoittei-

siin voidaan tähdätä esim. työssäoppimalla, itsenäisellä opiskelulla, lähiopetuksella, verkkotehtävil-

lä jne. Tämä malli on tarkoitettu yleensä opiskelijoille, joille perustutkinnon suorittaminen perin-

teisessä ammatillisessa koulutuksessa on erityisen tuen tarpeen tai muiden syiden vuoksi liian haas-

tavaa. Syynä voi olla esim.se, että perinteinen koulunkäynti ei jostain syystä onnistu, eikä opiskelija

koe sitä itselleen oikeaksi tavaksi oppia asioita. Työvaltainen opiskelu voi olla yksi vaihtoehto näil-

le opiskelijoille. Työvaltaisessa opiskelussa opiskelijalle tarjotaan hänelle räätälöityjä ratkaisuja

oppimisen tueksi.

Työvaltai

sessa koulutuksessa opiskelijalle suunnitellaan yksilöllisiä ratkaisuja. Hän voi aloittaa opintonsa

hänelle sopivassa työpaikassa ja tehdä samalla opettajan valmistamia oppimistehtäviä.

Oppimistehtävät räätälöidään kullekin opiskelijalle sopiviksi, huomioiden hänen tapansa oppia

asioita.

Työvaltaisessa opiskelussa työssäoppiminen tukee opiskelijan ammatillista kasvua ja lisää opiske-

lun työelämävastaavuutta. Nämä jaksot ovat usein portti työelämään ja ne vahvistavat opiskelijan

opiskelumotivaatiota. Työssäoppiminen syventää ammatillista osaamista. Ammatillisten valmiuk-

sien lisäksi opiskelija oppii työelämän pelisääntöjä sekä vastuun kantamista omasta työstään ja

työyhteisöstä.

Opiskelijan ohjaus ei saa kuitenkaan olla olla:

• holhoamista,

• valmiiden vastausten antamista,

• toisen puolesta tekemistä tai

• pompottamista.

Ohjajan ei tule tehdä ohjattavan puolesta päätöksiä, eikä yrittää johdatella ohjattavaa kysymyksil-

lään, vaan olla tukena ja kannustamassa ohjattavaa oikeaan suuntaan, ohjattavan valintojen suun-

taan. Ohjaus ei saa myöskään olla terapiaa.

Ohjaus on siis:

• tukemista, kannustamista ja rohkaisemista

• suunnannäyttämistä, kuuntelemista, kyselemistä ja keskustelemista,

• johdattelua ajattelemaan ja tekemään itse, tietoa panttaamatta.

Ohjauksen tehtävänä on lisäksi auttaa opiskelijaa tunnistamaan itselleen merkityksellisiä kiinnos-

tuksia ja auttaa häntä kytkemään niitä itsensä kehittämiseen, opiskeluun ja työhön.

Työssäoppimisen tarkoitus

• Työssäoppimisen yleisenä tarkoituksena on lisätä yhteistyötä työelämän kanssa ja parantaa opiske-

lijoiden työllistymisen edellytyksiä

• Työssäoppimisen tavoitteena on turvata opiskelijoille työelämäläheinen alan ammattitaito

• Työssäoppimisessa opiskelija saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten

• Kun tarkastellaan työssäoppimista työnantajan näkökulmasta, tarjoaa se hyvän mahdollisuuden

ammattitaitoisen ja työpaikkaan perehtyneen työvoiman palkkaamiseen

• Koulutuksen järjestäjälle työssäoppisen jaksot tarjoavat tilaisuuden ylläpitää työelämäyhteyksiään

Työvaltaisen opiskelun tavoitteet

Työvaltaisen työssäoppimisen tavoitteet ovat vanhustyön koulutusohjelman opetussuunnitelman

mukaisia tavoitteita. Opiskelija opiskelee työssäoppimisen jakson aikana näitä tavoitteita, jotka hän

tuo sinulle heti työssäoppimisen ensimmäisenä päivänä.

Toivomme, että sinulla on aikaa käydä nämä tavoitteet läpi ennen työssäoppimisen alkukeskustelua,

joka järjestetään heti jakson alussa. Alkukeskustelussa käydään työssäoppimista ohjaavan opettajan

kanssa läpi opiskelijan tavoitteet ja silloin sinulla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ohjaavalle

opettajalle, jos et ymmärrä opiskelijan tavoitteita. Saavuttaakseen nämä tavoitteet, opiskelija tarvit-

see niihin työyhteisönne tukea. Siksi toivomme, että opiskelijalle valitaan lähiohjaaja heti jakson

alussa, jonka opastuksella hän voi heti alkaa opiskella omia tavoitteitaan.

Alkukeskustelussa sovitaan myös työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan rooleista ja käydään läpi

työnjakoa. Tämä helpottaa myös paikalla olevaa opiskelijaa, joka tietää kenen puoleen tulee kään-

tyä missäkin ongelmassa.

Työssäoppimisen ohjaajan tehtävät

Opiskelijan kannalta tärkein henkilö työpaikalla on työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjaaja on haasta-

van tehtävän edessä ohjatessaan nuorta työssäoppijaa. Hänen on kyettävä ottamaan huomioon vaik-

kapa opiskelijoiden erilaiset valmiustasot suoriutua työssäoppimistehtävistä. Oppijat ovat keske-

nään hyvin erilaisia, osa innostuu helposti ja tarttuu ripeästi asioihin, osa voi olla hyvinkin arkoja.

Opiskelija ei ole alan ammattilainen ja näin hänen tulee saada ammattinsa osaavan henkilön tukea ja

ohjausta työtehtävissään.

Perusteellinen tutustuminen opiskelijaan ja hänen taustoihinsa edesauttaa hyvin sujuvaa työssäoppi-

mista. Työtehtäviä voi tavoitteiden sallituissa rajoissa suunnata opiskelijan taipumusten ja mielen-

kiinnon mukaan. Tehtävien vaikeusastetta ja etenemisnopeutta tulee säädellä alusta lähtien.

Opiskelija on usein hiukan hämmentynyt ja jännittynyt uudesta oppimistilanteestaan. Pelko ja jänni-

tys ovat oppimisesteitä, jos ne jatkuvat pitkään. Opiskelijaan tutustuminen auttaa purkamaan turhia

pelko- ja jännitystilanteita. Erityisesti hiljaisten ja arkojen opiskelijoiden kohtaamiseen kannattaa

käyttää aikaa. Ohjaajan on kerrottava ja näytettävä opiskelijalle työtehtävien ohjeistukset ja seurat-

tava ja tuettava työn suoritusta. Neuvojen ja ohjeiden ymmärtämisen varmistamiseen kannattaa

kiinnittää erityistä huomiota.

Alkuvaiheen jälkeen opiskelijan kiinnostuminen työn sisällöstä lisääntyy. Rutiininomaiset työsuori-

tukset alkavat toimia ja ohjaaja voi keskittyä opastamaan työsuorituksissa sekä motivoida opiskeli-

jaa tekemään tuottavaa ja laadukasta työtä oikeilla ja turvallisilla työmenetelmillä.

Työtehtävien oppimisen edetessä ohjaaja avustaa ja tukee työsuoritusten entistä syvällisempää oppi-

mista. Opiskelijan on mahdollista saavuttaa itseohjautuvuus, jolloin ohjaajan rooli on enemmän

opastava ja neuvova. Tällöin ohjaaja ei anna valmiita ratkaisuja ja ohjeita, vaan opiskelijan on itse

pyrittävä muodostamaan työtehtäviinsä ratkaisut, jotka ohjaaja hyväksyy.

Onnistunut ohjaus perustuu ohjaajan ja ohjattavan väliseen hyvään suhteeseen. Ohjaus on tuolloin

tasa-arvoista vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Ohjaajan työvälineinä ovat ohjausmyönteiset tiedot,

taidot, asenteet ja jämäkkyys. Tavoitteena on saada opiskelija pohtimaan opiskeltavia asioita oma-

kohtaisesti. Opiskeluaikainen hyvä opiskelija – ohjaaja suhde on tärkeää, koska siitä muodostuu

malli opiskelijan tuleville potilas – hoitaja suhteille.

Opiskelijan ja ohjaajan välinen luottamus kuuluu ohjaussuhteeseen. Luottamus syntyy, kun opiske-

lija kokee, että häntä kuunnellaan, hänet hyväksytään ja häntä varten on aikaa. Ohjauskeskustelun

onnistumista edistää turvallinen, luottamuksellinen ja kannustava ilmapiiri.

Ohjaussuhteen tarkoitus on tukea oppimista. Tosin siihen voi sisältyä myös huolenpitoa ja ystävyyt-

tä. Näiden eri tarkoitusten välillä tulisi vallita oikea painotus ja osapuolten tulisi löytää sopiva sosi-

aalinen etäisyys. Ohjauksen tulee olla riittävää, mutta ei holhoavaa, joka voi estää opiskelijan itse-

näistymisen.

Opiskelijan perehdyttämisen muistilista

- Opiskelijan vastaanotto

- Työyhteisöön tutustuminen, mm. työpaikkaohjaaja, työtoverit asiakkaat, muut sidosryhmät

- Toimintatavat

- Henkilöstöön kohdistuvat odotukset

- Ulkoinen olemus

- Käytös

- Työasu, jalkineet jne.

- Vaitiolovelvollisuus

- Työaika

- Poissaolot ja niistä ilmiottaminen.

- Työympäristöön liittyvät asiat

- Oma työpiste

- Kiinteistö kulkureitteineen

-Yhteiset tauko- ja sosiaalitilat

- Avaimet ym. kiinteistössä liikkumiseen liittyvät asiat

- Työturvallisuuteen liittyvät asiat

- Henkilökohtaiset suojaimet

- Apuvälineiden käyttö

- Koneet, laitteet, välineet

- Työasennot ja liikkeet,

- Kalusteiden säätö

- Omaan tehtävään liittyvät riskitekijät

- Lisätiedon ja avun hankkiminen

- Työvälineet

- käytettävät työvälineet

- työvälineiden sijainti

- erilaiset laitteet ja niiden käyttö

- laitteiden huolto

- laitteiden häiriötilanteet

- Puhelimen ja tietokoneen käytön säännöt (työasiat, yksityisasiat, tietoturvallisuus)

- Organisaatioon tutustuminen

- Toimintaajatus,

- Visiot

- Arvot

- Muut yksiköt ja henkilöstö

Opiskelijan tehtävät

Työvaltaisessa opiskelussa opiskelijalle laaditaan tarkka ohjelma, jossa on suunniteltu työssäoppi-

misen pituus, lähiopetusjaksot ja tehtävät jokaiselle viikolle, jotka ovat räätälöity hänelle sopiviksi.

Ohjelmassa on tehtäville tarkat palautusajat, joita opiskelijan on noudatettava. Tässä opiskelumuo-

dossa ei voi tulla rästejä, koska annetut tehtävät perustuvat opiskelijan saamaan lähiopetukseen ja

työssäoppimisen paikkaan.

Tehtävät ohjaavat opiskelijaa osatavoitteesta toiseen. Osa tehtävistä on kirjallisia, osa suullisia ja

osa näytetään työpaikalla. Ohjaajien tehtävänä on varmistaa opiskelijan osaaminen. Tehtävien teke-

mistä tuetaan lähiopetusjaksoilla sekä ohjaavan opettajan ja työpaikkaohjaajan avulla.

Opiskelija pitää koko työssäoppimisen ajan työvuorolistaa työssäoppimisestaan. Työvuorolistaan on

merkittävä P-kirjaimella kaikki palkalliset työpäivät. Myös palkalliset työpäivät voidaan lukea työs-

säoppimisen tunneiksi. Opiskelijan riittävä ohjaus on varmistettava myös näille päiville. Palkallis-

ten päivien lukumäärästä on keskusteltava ohjaavan opettajan kanssa.

Sopimus

Työvaltaisen opiskelun jaksosta tehdään normaali käytössä oleva sopimus, kuten tehdään työssäop-

pimisen jaksoistakin. Oppilaitos maksaa työyksikölle sopimuksella sovitun ohjauspalkkion. Jos

opiskelija on työvaltaisen jakson aikana palkkatyössä, oppilaitos ei maksa palkallisilta päiviltä oh-

jauspalkkiota työelämälle eikä ateriakorvausta opiskelijalle.

Tässä sopimuksessa sovitaan mm. seuraavista asioista:

• osapuolten tehtävistä

• opiskelijan ohjauksen järjestämisestä

• opiskelijan arvioinnista

• työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista

• opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta

Työssäoppiminen toteutetaan ilman työsuhdetta eikä työssäoppimisesta makseta palkkaa. Opiskelija

saa opintotukea ja muita opintososiaalisia etuja. Poikkeuksen tästä muodostaa oppisopimuskoulu-

tus.

Opiskelijalla tulee olla nimetty lähihoitaja tai sitä vastaavan tutkinnon suorittanut työntekijä ohjaa-

jana. Opiskelijat eivät ole työvoimaa, vaan heille on turvattava mahdollisuus opiskeluun ja riittä-

vään ohjaukseen.

Työvaltaisen opiskelun paikat

Oppilaitos hankkii opiskelijalle työvaltaisen opiskelun paikan, joka on jokin vanhustyön koulutus-

ohjelmassa käytetty työssäoppimisen paikka, jossa hän voi harjoitella vanhustyön koulutusohjelman

opetussuunnitelman mukaisia ammattitaitovaatimuksia.

Tavoitteena on, että opiskelija harjoittelisi koulutusohjelman aikana mahdollisimman erilaisissa pai-

koissa, jotta hänelle muodostuisi mahdollisimman hyvä kuva vanhustyöstä. Työssäoppimisen paik-

koja valitaan sekä sosiaali- että terveysalalta ja laitos- ja avopalvelujen piiristä. Harjoittelupaikkoja

voivat olla esim. kotihoito, vanhusten palvelutalot, vanhainkodit, terveyskeskuksen vuodeosasto,

sairaala, jne.

Työaika

Opiskelijan työaika työvaltaisen työssäoppimisen jaksolla on 7 h/pv ja 28 h/vko. Opiskelija on siis

työssäoppimisen paikassaan neljänä päivänä viikossa ma – to. Perjantaisin hän tekee tehtäviä koto-

na itsenäisesti työskennellen opettajan antamien ohjeiden mukaan tai on lähiopetuksessa oppilaitok-

sella.

Pääsääntöisesti opiskelija tekee aamuvuoroa, koska työssäoppiminen korvaa koulupäivää. Jos opis-

kelijan työssäoppimisen paikassa tehdään vuorotyötä, opiskelijan toivotaan tutustuvan myös muihin

työvuoroihin, jotta hän saa mahdollisimman hyvän kuvan työssäoppimisen paikastaan.

Työturvallisuus

Työnantaja sitoutuu yhteisessä sopimuksessa kantamaan vastuuta työssäoppimisen toteuttamisesta.

Työnantaja luo edellytykset työpaikalla tapahtuvalle koulutukselle, ohjaukselle ja arvioinnille.

Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa

opiskelijan työturvallisuudesta siten, kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään. Työn-

antaja vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista, koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvon-

nan järjestämisestä.

Oppilaitos ja opettaja ovat omalta osaltaan vastuussa opiskelijan työturvallisuudesta. Opettajalla on

velvollisuus osaltaan toimia niin, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu työssäoppi-

misjakson aikana.

Arviointi

Tutkimusten mukaan työssäoppimisen kokemuksilla on ratkaiseva merkitys opiskelijan opiskelu-

motivaatioon ja alalle hakeutumiseen. Siksi ohjaukseen, oppimisen tukemiseen ja arvioinnin anta-

miseen kannattaa panostaa työpaikalla. Hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä kai-

killa tasoilla ja ne korostuvat erityisesti ohjaustehtävässä. Opiskelijan kehittyvään ammatti-identi-

teettiin vaikuttaa omasta ammattikunnasta saatu kokemus ja palaute.

Työssäoppimista ohjaa ja arvioi aina kokenut ammattilainen. Oppimista tapahtuu kahdenkeskisessä

vuorovaikutuksessa. Työssäoppimisen ohjauksessa ohjaajan haasteena on myös opiskelijan opiske-

lumotivaation tukeminen. Tavoitteiden mukaiset oppimistulokset varmistetaan hyvällä suunnittelul-

la, jossa keskeisenä välineenä ovat yhteisesti laaditut työssäoppimisjakson tavoitteet.

Työssäoppimisjakson alussa opiskelija tarvitsee paljon oman ohjaajan tukea, mutta jakson edetessä

opiskelija kehittyy ja hänen itseohjautuvuutensa lisääntyy. Samanaikaisesti työpaikkaohjaajan

ohjaustarve vähenee ja hänen roolinsa muuttuu opiskelijan oppimisen varmistajaksi.

Työssäoppimisen arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit johdetaan vanhustyön koulutusohjelman

opetussuunnitelman ja tutkinnon tavoitteista. Tyydyttävän (T1) hyvän (H2) ja kiitettävän (K3)

arviointikriteerit on määritelty valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Arviointi on

opiskelijan opintosuoritusten ja edistymisen arviointia. Arviointia tapahtuu koko oppimisprosessin

ajan, ei vain opintokokonaisuuden lopussa.

Työvaltaisen opiskelun jakso, johon ei sisälly ammattiosaamisen näyttöä, arvioidaan hyväksytty/

täydennettävä. Koulutusohjelman viimeiseen työssäoppimiseen sisältyy ammattiosaamisen näyttö.

Tämän jakson työssäoppiminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/täydennettävä ja ammattiosaami-

sen näyttö numeraalisesti T1 – K3/täydennettävä. Vaikka työssäoppimisesta ei tehtäisi nemeraalis-

ta arviointia, niin ohjaajan on aina hyvä antaa opiskelijalle ohjaavaa arviointia, jotta opiskelija saisi

jakson jälkeen paremman kuvan omasta ammatillisesta osaamisestaan. Tämä palaute on tärkeää

opiskelijan ammatillisen kasvun kannalta.

Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön arviointia varten toivomme sinun tekevän opiskeli-

jasta kirjallisen arvioinnin. Samanlaisen arvioinnin, kuin teet normaaleista työssäoppimisen jaksois-

ta. Arviointitietoa kannattaa kerätä myös muilta työyhteisön jäseniltä.

Arvioinnin tehtävä

• tukea opiskelijan oppimista sekä ohjata, kannustaa ja motivoida opiskelijaa

• kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja

• vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja motivaatiota

• tuottaa tietoa opiskelijan osaamisen tasosta opiskelijalle itselleen, työnantajalle ja oppilaitokselle

• antaa palautetta työssäoppimisen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta

• antaa tietoa työnantajalle opiskelijoiden ja ammattiin valmistuvien osaamisen

tasosta

Tärkeää on muistaa, että opiskelijan ammatillista kasvua tuetaan jatkuvalla palautteella, jota anne-

taan opiskelijan edistymisestä tai kehittämistarpeista säännöllisesti koko työssäoppimisen jakson

ajan. Kaikille arviointiin osallistuville tiedotetaan ennen opintojen alkamista arvioinnin keskeisistä

periaatteista, arvioinnin sisällöstä ja arvosanan oikaisumenettelystä.

Ammattiosaamisen näyttö

Ammatillisen peruskoulutuksen näytöt tulivat pakollisiksi 1.8.2006 lukien kaikkiin toisen asteen

ammatillisiin perustutkintoihin. Näytöt ovat osa nuoren arviointia ja ne annetaan opintokokonai-

suuksittain. Näytöt toteutetaan kiinteänä osana työssäoppimista ja ne arvioidaan yhdessä oppilai-

toksen opettajan, työnantajan edustajan ja opiskelijan kanssa.

Näytössä opiskelijan ammatillista osaamista arvioidaan siten muun arvioinnin ohella käytännön

työtilanteissa tai -tehtävissä opiskelun aikana. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelijan tulee

osoittaa käytännön työtä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän

ammattitaidon.

KIITOS SINULLE

Kiitos sinulle jo etukäteen opiskelijan ohjauksesta ja tukemisesta. Roolisi on haastava, mutta et ole

siinä yksin. Työssäoppimista ohjaava opettaja on sinun parisi/kumppanisi, jolta saat aina opastusta

ja tukea ongelmatilanteissa. Olemme koko työssäoppimisen ajan tiiviisti yhteydessä sinuun ja opis-

kelijaan ja käymme yhdessä keskustelemalla läpi opiskelijan ammatillisen kasvun vaiheita ja ta-

voitteiden saavuttamista. Näitä keskusteluja varten sinun on hyvä kerätä palautetta myös muilta

työyhteisön jäseniltä, jotta opiskelijan saama palaute olisi mahdollisimman kattava.

Työelämän ja oppilaitoksen yksi tärkeä yhteistyömuoto on työssäoppiminen. Yhteistyön tärkeys

vielä korostuu, kun on kysymys työvaltaisista opiskelijoista. Heidän pitkät työssäoppimisjaksot

jakavat vastuuta työelämän ja oppilaitoksen kesken opiskelijan ammatillisesta kehittymisestä ja

tavoitteisiin pääsystä. Yhteistyöllä onnistumme varmasti saamaan heistä hyviä sosiaali- ja ter-

veysalan ammattilaisia, hyviä vanhustyön osaajia.

LÄHTEET

Hakala J. 1996. Opinnäyte ja sen ohjaaminen. Johdatus tutkimusprosessin hallintaan. Tammer-

Paino. Tampere.

Kuurre L. 1995 Omaopettaja opetuksen kehittäjänä. Teoksessa: Hakkarainen P. & Lestinen L.

(toim): Kokeilemalla laatua opettamiseen. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto.

Jyväskylä.

Lehtinen E. 1992. Opiskelun ohjaaminen. Teoksessa Ekola J. (toim.). Johdatusta

ammattikorkeakoulupedagogiikkaan.

Juva. WSOY.

Lehtinen E, Jokinen T. 1996. Tutor itsenäistyvän oppijan ohjaajana. Jyväskylän yliopisto.

Avoin yliopisto. Atena kustannus. Juva.

Nevala Soili 2005. Työssäoppimisen opas työpaikoille. Helsinki 22.8.2005

Opetushallitus 1999-2001. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman

ja näyttötutkinnon perusteet. Helsinki: Opetushallitus.

Opetushallitus 2010. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman

ja näyttötutkinnon perusteet. Helsinki: Opetushallitus.

Tenhula T, Pudas A. 1994. tutorointi suomalaisessa korkeakouluopetuksessa – holhousta vai

opiskelun tukemista? Oulun yliopiston opintotoimiston julkaisuja. Sarja A 7. Oulun yliopisto.

Monistus- ja Kuvakeskus. Oulu.

Turunen H, Lyyra M-L, Voutilainen U, Tossavainen K. 1996. Terveys- ja sosiaalialan

opiskelijoiden itseohjautuvuus ja sen tukeminen –opettajien käsityksiä. Teoksessa Hupli M, Leino-

Kilpi H, Salanterä S. (toim.). Hoitamisen näyttämö – mitä siellä tapahtuu. Hoitotiede 1996. Pro

nursing ry:n vuosikirja. Julkaisusarja A:10:1996. Kirjapaino Pika Oy. Turku.