DOP!UUTEEN OPSIIN OPPIMISEN LAAJENEVISSA YMPÄRISTÖISSÄ

OPEN Polkuja FT Henriikka Vartiainen

M i t ä l a s t e m m e j a n u o r t e m m e t u l i s i O P P I A , t i e t ä ä j a k y e t ä

t e k e m ä ä n t Ä M Ä N A J A N J A T u l e va i s u u d e n y h t e i s k u n n a s s a ?

KUUMA KYSYMYS

Kansalaisuus ‣Tieto  globaalista  ‣Herkkyys  ja  kunnioitus  muita  kul4uureja  kohtaan  ‣Osallistuminen  kestävän  kehityksen  edistämiseen  

Henkiset ja moraaliset luonteenpiirteet ‣Rehellisyys  ‣Itsesäätely  ‣Vastuullisuus  ‣Sitkeys  ‣Empa@a  ‣Itseluo4amus  ‣Omasta  hyvinvoinnista  huoleh@minen  

‣Työurasuuntauneisuus  ‣Elämisen  (arjen)  taidot      Kriittinen ajattelu ja

ongelmanratkaisu ‣Projek@n  suunni4elu  ‣Projek@n  toteutus  ‣Ongelman  ratkaisu  ‣Päätöksenteko  ‣Digitaalisten  työvälineiden  hyödyntäminen  

Kollaboraatio ‣Toisilta  oppiminen  ‣Toisille  jakaminen  ‣Toisen  ajatuksen  tai  ehdotuksen  edelleen  kehi4ely  ‣Verkostoituminen  ‣Myötäeläminen  ‣Yhteenkuuluvuuden   tunteminen  

Viestintä ‣Suullinen  vies@ntä  ‣Kirjallinen  vies@ntä  ‣Digitaalisten  työvälineiden  käy4ö  ‣Taito  kuunnella  

Luovuus ja mielikuvitus ‣Taloudellinen  ja  sosiaalinen  yri4eliäisyys  ‣Uusien  ideoiden    tavoi4elu  ja  tuo4aminen  ‣Toiminnan  johtaminen  

SYVÄLLINEN OPPIMINEN(Fullan  &  Langworthy,  2013)    

M i t e n e r i l a i s i a k o u l u j e n u l k o p u o l i s i a y m p ä r i s t ö j ä - j a y h t e i s ö j ä , f y y s i s i ä

s e k ä v i r t u a a l i s i a , vo i d a a n h y ö d y n t ä ä f o r m a a l i s s a

k o u l u o p p i m i s es s a n y k y i s t ä l a a j e m m i n s e k ä t ava l l a , j o k a t u k e e t ä m ä n

v u o s i t u h a n n e n o p p i m i s e n j a o s a a m i s e n e d i s t ä m i s e n t avo i t t e i t a ?

HAASTE

To  be  a  competent  participant  involves  the  mastery  of  a  range  of  tools  and  instruments  (Säljö,  2010)

Kohde

Toimijat

Välineet

RAJOJEN YLITTÄMISEENe r i l a i s e n o s a a m i s e n j a a s i a n t u n t i j u u d e n

h y ö d y n t ä m i s e k s i

O l e m a s s a o l e va a n k u l t t u u r i i n s o s i a a l i s t u m i s e n s i j a a n n y k y a i k a a

l u o n n e h t i vat n o p e a s t i m u u t t u va y h t e i s k u n t a j a e n n a k o i m at o n t u l e va i s u u s . S e k ä

p a i k a l l i s e t e t t ä s u u r e t g l o b a a l i t o n g e l m at h a a s t avat j at k u va a n k u l t t u u r i s t e n

k ä y t ä n t e i d e n u u s i n t a m i s e e n s e k ä

RAJOJEN YLITTÄMISEEN

YHTENÄ KESKE ISEN MUUTOKSEN AJUR INA ON OLLUT NOPEAST I

KEH ITTYNYT TEKNOLOGIA , JOKA ON MAHDOLL ISTANUT UUDENLA ISTEN

YHTE ISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN SYNTYMISEN SEKÄ KEH ITTYMISEN

FORMAAL IN KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLA  

(Thomas  &  Brown,  2011;  Jenkins  ym.,  2008)

” THE RISE OF PARTICIPATORY CULTURE”

OSALLISTAVA KULTTUURI

MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.

!ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT

OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA RESURSSEJA

OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE

SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI

HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE

OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN

(esim.  Jenkins  ym.,  2008  ;  Thomas  ja  Brown,  2011;  NETP,  2010;  Enkenberg,  2014;  Bereiter  &  Scardamalia,  2003;  Scardamalia  ym.,2011;  Hakkarainen  ym.,  2013;  Eckert  ym.,  1997;  Wells,  2008;  Lemke,  2002;  Roth  ja  Lee,  2006  ym.)

OSALLISTAVA KULTTUURI

MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.

OPPILAAN IKÄÄN SIDOTTU PROSESSI, JOKA EDELLYTTÄÄ OPPILAAN KOKOAIKAISTA LÄSNÄOLOA

!ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT

OPETUSTA TOTEUTETAAN PAKOLLISEN OPETUSSUUNNITELMAN VIITOITTAMANA

OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA RESURSSEJA

OPPIMINEN ANKKUROIDAAN LUOKKAHUONEESEEN JA OPPIKIRJOIHIN

OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE

OPETETAAN SITÄ MINKÄ JOKU TOINEN ON RAKENTANUT TAI JULKI TUONUT

SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI

OPETTAJAN PUHEEN KUUNTELU JA MONISTEIDEN TÄYTTÄMINEN

HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE

EDETÄÄN YKSIN TEHDEN JA SAMASSA TAHDISSA, JOLLOIN ERILAISUUS ON UHKA

OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN

OPETTAJAN SUORITTAMA ARVIOINTI

(esim.  Jenkins  ym.,  2008  ;  Thomas  ja  Brown,  2011;  NETP,  2010;  Enkenberg,  2014;  Bereiter  &  Scardamalia,  2003;  Scardamalia  ym.,2011;  Hakkarainen  ym.,  2013;  Eckert  ym.,  1997;  Wells,  2008;  Lemke,  2002;  Roth  ja  Lee,  2006  ym.)

KOULUKULTTUURI

” T h e u n e q u a l ac c es s t o t h e o p p o r t u n i t i es , e x p e r i e n c es , s k i l l s , a n d k n o w l e d g e t h at w i l l p r e p a r e

y o u t h f o r f u l l p a r t i c i p at i o n i n t h e w o r l d o f t o m o r r o w ”

THE PARTICIPATION GAP

Jenkins ym., 2008

” m e i d ä n t u l i s i k y e t ä j at k u va s t i u u d i s t a m a a n t o i m i n t a k u l t t u u r i a m m e

o r g a n i s o i v i a k ä y t ä n t e i t ä j a k a s vat t a m a a n l a p s i s s a m m e t a i t o j a ,

j o t k a t ä m ä n m a h d o l l i s t avat ”

prof. emeritus Jorma Enkenberg

OSALLISTAVA OPPIMINEN 2.1 !

• Oppimistoiminnan lähtökohdat: oppilaiden kiinnostus sekä identiteetti • Korostus tiedolla leikkimisessä ja työskentelyssä sekä yhteiskehittelyssä • Tavoitteena harjoitella uutta luovaa, innovatiivista toimintaa yhdessä tapahtuvan toiminnan

muodossa tutkimalla ilmiöitä ja etsimällä ratkaisuja ongelmiin • Oppimistoiminnan mahdollistajat: uudet mediat, teknologiset (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset)

työvälineet sekä kehittyvät kulttuuriset käytänteet • Oppimisen konteksti: koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen maailman tarjoamien resurssien

muodostama ekosysteemi • Ajattelu:

prof. emeritus Jorma Enkenberg

”thinking in redesigning”

va at e i t a k o u l u n t o i m i n t a k u l t t u u r i n m u u t o k s es t a o n es i t e t t y m o n es t a k i n

s u u n n a s t a , m u t t a e r i l a i s i a o p p i m i s y m p ä r i s t ö j ä , - y h t e i s ö j ä j a

- v ä l i n e i t ä y h d i s t ä v ä l l e o p p i m i s e l l e o n t a r j o l l a h y v i n v ä h ä n

OPPIMISTUTKIMUKSEEN

OPETUSMALLEJA P E R U S T U V I A

DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGI IKKA 2.1JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM, SINIKKA PÖLLÄNEN, PETTERI VANNINEN & HENRIIKKA VARTIAINEN

DESIGN uudistamallaMERKITSEE OSALLISTUMISTA KULTTUURISIIN KÄYTÄNTEISIIN NIITÄ

Albert Einstein

GENIUS ”Everybody is a

FISHBut if you judge a

by its ability to climb a tree, it will live out its whole life believing it is stupid.”

Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) pyrkii

edistämään oppijoissa niitä osaamisia, jotka tämän

mahdollistavat rakentavat tulevaisuuden yhteiskunnassa kansalaiselta ja työntekijältä

vaadittavia taitoja

TAVOITE

OSALLISTAVA OPPIMINEN (KÄSITYS ELINVOIMAISESTA OPPIMISESTA)

Itseoppiminen Osallistuminen yhteisön toimintaan

YHTEISKEHITTELYVÄLINEET(OPETUSMALLI)(OPPIMISTA MEDIOIVAT TEKNOLOGIAT)

Omat välineet

Sosiaalinen media Oppijat tutkijoina

Oppijat suunnittelijoina

OPPIMISEN VIITEKEHYS

DOP

KOULUYHTEISÖ (oppijat,  ope4ajat,  muu  henkilökunta)

YHTEISKEHITTELY ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA (esim.  tutkijat,  museo-­‐oppaat)

YHTEISÖÖN LIITTYMINEN (esim.  Openmetsä)  

AVOIMET HAASTEET SEKÄ SITÄ TARKENTAVAT TUTKIMUSKYSYMYKSET (oppijoiden  oman  mielenkiinnon  suunnassa)

TODELLISEN MAAILMAN KOHTEIDEN TUTKIMINEN

(esim.  ilmiötä  väli9ävä  museoartefak<,  luontokohde)

JAETUT OPPIMISEN RESURSSIT (esim.    ilmiöön  tai  sitä  edustavaan  kohteeseen  lii9yvä  tutkimusdata,  oppijoiden  tuo9amat  digitarinat)

VÄLINEET IDEOIDEN, KIINNOSTUKSEN SEKÄ OSAAMISEN VÄLITTÄMISEEN JA

TOIMINNAN SUUNNITTELUUN (esim.  tutkimussuunnitelmat,  luonnokset  jne.)

AINEISTON KERUUN, ORGANISOINNIN JA TYÖSTÄMISEN VÄLINEET

(esim.  asiantun<jan  toimintaa  väli9ävät  mi9avälineet,  oppijoiden  omat  älypuhelimet)

VUOROVAIKUTUKSEN VÄLINEET

(esim.  kommunikoin<in,  julkaisemiseen,  jakamiseen)

TOIM

IJAT

KO

HTE

ET

VÄLI

NEE

T

PÄIVÄKOTI/KOULU/YLIOPISTO

LUONTO-JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ

TEKNOLOGIA- YMPÄRISTÖ

DOPOPPIMISEN KONTEKSTI

Ilmiö kontekstissaan

Yhteisölliset resurssit

Työvälineresurssit

Informaatioresurssit

Oppimistehtävä

Kouluyhteisö

Perheet

Asiantuntijat

Harrastajat

Ajattelun välineet

Tekemisen välineet

Vuorovaikutuksen välineet

Digitaalinen media

Painettu media

Todelliset kohteet

DOP pyrkii sijoittamaan oppimisen laajentuvaan ja muuntuvaan oppimissysteemiin, joka kannustaa kannustaa oppilaita, opettajia ja asiantuntijoita uutta luovaan toimintaan.

DOP-OPPIMIS(EN EKO)SYSTEEMI

DOP 1. ORIENTATION ACTIVITIES !!

3. INQUIRY

2. INQUIRY PLAN 4. GENERALIZATION

• Discussion about things that interest in a forest

• Discussion about research perspectives

• Studying the research narratives and story analysis

• Selection and anchoring of open challenge

• Research perspective • Forming ideas and selection of

research theme • Forming ideas and selection of

inquiry object • Selection of inquiry tools • Agreement on forms of work

• Arrival at Punkaharju • Gathering of inquiry tools • Carrying out the inquiry • Discussion about inquiry • Departure from Punkaharju

• Processing of data and interpreting of findings

• Reporting on the learning project

• Evaluation of meaning of project

PUNKAHARJU

1. ILMIÖN/HAASTEEN ARTIKULOINTI !!!

3. AINEISTON KERUU

4. RATKAISUN RAKENTAMINEN JA

JAKAMINEN

• Keskustelu haasteesta tai ilmiöstä • Oppimista ohjaavan tehtävän

artikulointi ja kiinnittäminen • Ekosysteemien jakaminen • Työskentelysääntöjen laatiminen

• Oppimiskohteiden valinta • Resurssien kartoittaminen

(informaatioresurssit, työvälineet, yhteisölliset resurssit)

• Tutkimus-/toimintasuunnitelman laatiminen

• Työskentely laajennetussa oppijayhteisössä

• Tutkimusten suorittaminen • Aineiston keruu (esim. video,

audio, kuvat, havainnoinnit, haastattelut jne.)

• Kootun aineiston järjestäminen, yhdistäminen ja analysointi

• Digitaalisen artefaktin tuottaminen ja julkaiseminen

KOULU

LAAJENNETTUOPPIMISYHTEISÖ-

JA YMPÄRISTÖ !

2. KONTEKSTINSUUNNITTELU

!

OPETUSMALLI

http://www.openmetsa.fi/dopvideo

Liljeström,  A.,  Enkenberg,  J.,  &  Pöllänen,  S.  (2013).  The  case  of  design-­‐oriented  pedagogy:  What  students’  digital  video  stories  say  about  emerging  learning  ecosystems.  Educa<on  and  Informa<on  Technologies.  

Lastentarhanopettaja: ”Se lähti siitä kun eskarin vierestä kaadettiiin puita ja kummankin ryhmän lapset oli nenä ikkunassa ja miettimässä et miksi se puu kaadetaan ja minkä ikänen se on ja lähti hyvin luontevasti siitä lasten kysymyksistä ”

Lastentarhanopettaja (DOP kouluttaja): ” Mulla on ainakin noista monista projekteista on se kokemus että sinne jää aina se sellainen joku siemen itämään, et kun me haluttais tietää, kun sieniä oli tutkittu ja sitten niinku että no miten ne käävät sitte, mistä ne käävät on tullu sinne puuhun, et aina olis joku… mihin voitas lähtee seuraavaksi, et näissä on niinku tavallaan se, et se saattaa tulla näiltä asiantuntijoiltakin mut se saattaa tulla myöskin tavallaan sen tekemisen ja kaikkien näitten vuorovaikutusten ja niitten välineitten kauttakin, mutta siinä sen, tää kokonaisuus on aika, sikäli nään sen sellasena ekosysteemisenä joka saattaa pyöräyttää jonkin seuraavan syklin liikkeelle…”

Luokanopettaja (6.lk): ”6. Luokkalaisten kanssa tutustuttiin metsäjaksoon koska ympäristöopissa, fysiikka-kemiassa tulee metsät ja metsän käyttäminen yhtenä isona, heti alotusjaksona”

ILM

IÖ

OP

PIM

IST

EH

TÄV

Ä OPETTAJA, OPS

OPPIJAT, LÄHIYMPÄRISTÖ

ASIANTUNTIJAT, TUTKIMUS

Lastentarhanopettaja: ”siellä oli monilla lapsilla erilaisia kysymyksiä ja myö pyydettiin myös vanhemmilta et jos lapset kysyy kotona jotain metsään liittyviä kysymyksiä niin laittakaa Wilman kautta niitä meille… et myö pyritään, meillä oli siis projektina tää koko vuoden ja myö pyrittiin vastaamaan niihin kaikkiin kysymyksiin”

Luokanopettaja (6.lk): ”mullahan oli tyttöjä jotka heitti sitten siinä metsäkysymyksessä et miks metsiä tuhotaan … ja alkuun nä aattelin et eihän nyt tällästa voi … periaatteessa kysyä, mielessäni, mut onneks taas niinku aattelin et ei pidä sensuroida … nehän aatteli kriittisesti ja niillähän oli tietty näkökanta mikä oli varmaan tullu … ylipäätään mielikuvista maailmalta … ja sit mä metsäasiantuntijoille kerroin etukäteen et on tän tyyppinen kysymys, että miettikää miten hienosti te pystytte siihen vastaamaan … että koska musta sekin oli oivallus että siis uskaltaa kysyä ”

Luokanopettaja (1.lk): ”sit valittiin aiheeks vesi, josta eniten lapset keksi kysymyksiä … ja sit niitä erityisesti kiinnosti uppoaminen ja kelluminen… et ne oli sitten ne et mitä me lähettiin tutkimaan”

OPETTAJA, ASIANTUNTIJA

VANHEMMAT

TU

TK

IMU

SK

YS

YM

YK

SE

TOPPIJAT

Luokanopettaja (6.lk): ”hyvä projekti mutta se niinku se harmitti et kollegat oli vähän sitä mieltä et .. tuota tää on menee aikaa ja ei pysty niitä opsin perusteita noudattaa täysin ja jotenkin ollaan niin orientoituneita siihen vanhoihin rakenteisiin ”

Lastentarhanopettaja: ”ehkä ongelmakohtana sit ollu se että meillä se tyssää siihen et me ollaan samassa rakennuksessa yhtenäiskoulun kanssa, 1-9 jatkuu seinän takana, mutta se kuilu on silti siinä”

Luokanopettaja (2.lk): ”niin meillä oli oikein mukava yhteistyöprojekti eskareiden kanssa jotka on siinä meidän koulun läheisyydessä … ja me saatiin eskareiden henkilöstöresurssi käyttöön ja sitte koulun puolelta saatiin pädejä ja tutkimisvälineitä ja se oli oikein hedelmällinen ja hieno, hieno mukava kokonaisuus ”

Yläkouluopettaja (aineenopettaja): ”Mää aattelisin mä oon yläkoulussa opettajana niin että siellä se rakenne hankaloittaa… haluaisin kovasti toteuttaa tällalailla monia juttuja mut sitten kun mulla on yks tunti viikossa sille yhdelle ryhmälle niin se siinä on ”

YHTEISTYÖ, KOLLEGAT

YHTEISTYÖ, ESIKOULU-PÄIVÄKOTI

RAKENNE

YH

TE

ISÖ

LL

ISE

T R

ES

UR

SS

IT K

OU

LU

YH

TE

ISÖ

Lastentarhanopettaja: ”Meillä edellisenä vuotena oli ollu 5 vuotias mukana meillä museoretkellä missä museoympäristöön tutustuttiin tohtori X seurassa ja hän muisti että se oli niin mukava ja se ties niin paljon metsästä et voiskohan se lähtee meidän kanssa uudestaan, niin hän kävi sitten”

Luokanopettaja (6.lk): ”ne (oppilaat) itte keksi heti et vois jotain metsuria tai metsäkoneenkuskia tai sitten tällästä jotain metsäalan ihmistä haastatella ja sit paikallinen metsänhoitoyhdistys, niin otin yhteyttä sinne ja sieltä sit alko avautuu ne kontaktit ”

Luokanopettaja (1.lk): ”kyllä yks isä oli ihan innoissaan kun se oli tyttärensä kanssa ne oli oikeesti pohtinu sitä tiheys-käsitettä ja niinku yrittäny sitä avata … niinku tälle tytölle et mitä se tarkottaa … et se isä oli taas ollu hirveen innoissaan siitä kun ne oli yhessä tutkineet sitä ilmiötä siellä kotona” !Ympäristökasvattaja: ”pitäs käyttää vielä enemmänkin niinku just niitä lasten harrastusryhmiä… … sen polun niinku käyttäminen hyväkseen et se menee myös niinku … paitsi että vanhempiin mutta myös niinku lasten harrastuksien puolelle mikä on niinku ikääänkuin sit sitä vapaa-aikaa ja koulusta irrallista”!!Luokanopettaja2 (2lk): ”joskus se asiatuntijahan löytyy siitä ryhmän sisältä…… jotenkin tuntuu et jo alakouluikäset on jo semmosii et ne on tosi harrastuneita jostain asioista voi tietää tähtitieteestä esimerkiksi aivan valtavan paljon … … sitä ei pidä unohtaa ”!!

VAN

HEM

MAT

ASIA

NTU

NTI

JAT

HA

RRAS

TAJA

TO

PPIJ

AT

YH

TE

ISÖ

LL

ISE

T R

ES

UR

SS

IT L

AA

JEN

NE

TT

U Y

HT

EIS

Ö

Luokanopettaja (6.lk): ”mentiin metsään ja siinä oli sitä ennen tietysti haettu tietoo netistä, oppikirjoista ja sitten niitten omien kokemusten perusteella”

Lastentarhanopettaja: ”myö keskityttiin ehkä mittaamaan ja sit meillä just kun kaadettiin puita niin käytiin laskemassa niitä vuosirenkaita ja otettiin puunympäryksestä mittaa ja vertailtiin tuota että kuinka pitkä on 40 vuotias mänty ja kuin 40 vuotias joku toinen puu ja niin edelleen… ja sellasta vertailua et sit löyty niitä erinäisiä aukkoja aukkoja sieltä puitten rungoista ja myö tehtiin katottiin miten kuiva puu käyttäytyy et löydettiin niitä pieniä pillejä sieltä ja miten se puu imee nestettä ja sit myö katottiin kasvatettiin omia pieniä puita et katottiin miten pienestä siemenestä se puu lähtee kasvamaan ja tammesta saatiin tammenterholla ja kuusen siemenestä saatiin alkuja….”

PAINETUT ja DIGITAALISET RESURSSIT, TODELLISET KOHTEET, MITTAUKSET, MALLIT, SIMULAATIOT

INF

OR

MA

AT

IOR

ES

UR

SS

ITV

ÄL

INE

ET

Luokanopettaja (1.lk): ”siihen sitten hankittiin tietoa, ne oli kotona vanhempien avustuksella sitten etsineet tietoa … haastatelleet vanhempia ja isovanhempia ja sitten tota netistä etsineet ja tietokirjoista, mutta vanhempien avustuksella… koska on kuitenkin aika vaikeesta ilmiöstä kysymys”

Luokanopettaja (1.lk): ”me tehtiin koulussa niitä tutkimuksia… pihalla ja sitten tota …osa lapsista teki myöskin kotona myös niitä kellumis- ja uppoamiskokeita ja raportoi niitä sitten, mitä tuloksia saivat ” !

Lastentarhanopettaja: ”meillä joka kerta on joku lapsista valokuvaajana ja sitten myöskin nää aikuiset jokainen työllistetty et joku kirjotti muistiin lasten hyvät oivallukset koska sitä tulee jatkuvasti… vanhemmat, hyö kävi paljon perheinä retkillä ja lähettivät sit meille sähköpostiin esimerkiksi Pakkalan petäjä … hyö olivat käyneet katsomassa sitä ja mitanneet sen ympäryksen ja lähettäneet sit valokuvia niin myös niinku hirmu paljon perheet sitoutu siihen samaan projektiin ja tekivät siihen liittyviä retkiä”

OPPIJAT, OPETTAJAT, VANHEMMATIN

FO

RM

AA

TIO

RE

SU

RS

SIT

VÄ

LIN

EE

T

” n ä ä y h t e i s ö l l i s e t r es u r s s i t o n s e m i k ä t ä s s ä o n s e o i va l l u s … … t ava l l a a n s e e t

s i e l t ä t u l e e n i i n k u j o t a i n s e l l a i s t a m i t ä m e e i v i e l ä t i e d e t ä j a j o t a k u k a a n m e i s t ä e i o s a a a j at e l l a , e i l a p s i e i k ä v ä l t t ä m ä t t ä

s e a m at ö ö r i a i k u i n e n t ä s s ä a s i a s s a va a n s e t u l e e , s i t t u l e e j o t a i n u u t t a ”

!Päiväkodinjohtaja

Kutsumme kaikkia tutkimuksesta ja opetuksen kehittämisestä kiinnostuneita kasvattajia liittymään mukaan DOP-oppimisen laajenevaan verkostoon! !!!!

OPENMETSÄ ‣Osallistu  metsäoppimisen  resurssin  tuo9amiseen

TWITTER ‣Viserrä  meille  twi9eriin  @HenriikkaV  ja  jaa  DOP-­‐kokemuksia,  ‣  kysymyksiä  ja  projekteja  hastagilla    #dopnet

@ EMAIL ‣Kirjoita  meille:  henriikka.varIainen@uef.fi

INSTAGRAM ‣Ja  kuvia  hastagilla    #dopnet

Liljeström,  A.,  Enkenberg,  J.  &  Pöllänen,  S.  (2013).  Making  learning  whole:  an  instruc<onal  approach  for  media<ng  the  prac<ces  of  authen<c  science  inquiries.  Cultural  Studies  of  Science  Educa<on.  8  (1),  51-­‐86.  DOI:  10.1007/s11422-­‐012-­‐9416-­‐0  

Liljeström,  A.,  Enkenberg,  J.,  &  Pöllänen,  S.  (2013).  The  case  of  design-­‐oriented  pedagogy:  What  students’  digital  video  stories  say  about  emerging  learning  ecosystems.  Educa<on  and  Informa<on  Technologies.  DOI:10.1007/s10639-­‐013  9284-­‐6  

Liljeström,  A.,  VarIainen,  H.,  Vanninen,  P.,  Enkenberg,  J.,  &  Pöllänen,  S.  (2013).  First-­‐year  teacher  educa<on  students  reflec<ons  and  interpreta<ons  about  sustainable  development  and  enhancing  learning  prac<ces:  Teoksessa  T.  Issa,  N.  M.  Sharef,  T.  Issa  &  P.  Isaías  (toim.)  Proceedings  of  the  Interna<onal  Conference  on  Sustainability,  Technology  and  Educa<on  (STE2013).  IADIS  Press.  53-­‐63.  

Vanninen,  P.,  Liljeström,  A.,  VarIainen,  H,.  Enkenberg,  J.,  Pellikka,  I.  &  Pöllänen,  S.  (2013).  Forest  in  teacher  educa<on:  The  Open  Forest  portal  as  a  novel  resource  for  learning:  Teoksessa  T.  Issa,  N.  M.  Sharef,  T.  Issa  &  P.  Isaías  (toim.).  Sustainability,  Technology  and  Educa<on.  Proceedings  of  Interna<onal  Conference  on  Sustainability,  Technology  and  Educa<on  (STE2013).  IADIS  Press.  111-­‐114.  

VarIainen,  H  &  Enkenberg,  J.  (2013).  Learning  from  and  with  museum  objects:  design  perspec<ves,  environment,  and  emerging  learning  systems.  Educa<onal  Technology  Research  &  Development,  61(5),  841-­‐862.    

VarIainen,  H.  &  Enkenberg,  J.  (2014).  Par<cipant-­‐led  photography  as  a  media<ng  tool  in  object-­‐oriented  learning  in  museum.  Visitor  Studies,  17(1),  66-­‐88.  

VarIainen,  H.  &  Enkenberg,  J.  (2013).  Reflec<ons  of  design-­‐oriented  pedagogy  for  sustainable  learning:  An  interna<onal  perspec<ve.  Journal  of  Teacher  Educa<on  for  Sustainability,  15  (1),  43-­‐53.    

VarIainen,  H.,  Liljeström,  A.,  &  Enkenberg,  J.  (2012).  Design-­‐oriented  pedagogy  for  technology-­‐enhanced  learning  to  cross  over  the  borders  between  formal  and  informal  environments.  Journal  of  Universal  Computer  Science,  18(15),  2097–2119.  

VarIainen,  H.  (2014).Principles  for  Design-­‐Oriented  Pedagogy  for  Learning  from  and  with  Museum  Objects.  Publica<ons  of  the  University  of  Eastern  Finland.  Disserta<ons  in  Educa<on,  Humani<es,  and  Theology.,  no  60.  University  of  Eastern  Finland,  2014.  

DOPOPPIMISTUTKIMUS

kirjallisuutta

Balsamo,  A.  (2010).  Design.  Interna'onal  Journal  of  Learning  and  Media,  1(4),  1–10.    Binkley,  M.,   Erstad,  O.,  Herman,   J.,   Raizen,   S.,   Ripley,  M.,  &  Rumble,  M.   (2011).  Defining  21st   century   skills.   In   P.  Griffin,  B.  McGaw,  &  E.   Care   (Eds.),  

Assessment  and  teaching  of  21st  century  skills  (pp.  17–66).  New  York:  Springer.  Dillon,   P.,  &  Howe,   T.   (2003).   Design   as   narra<ve:   objects,   stories   and   nego<ated  meaning.   Interna'onal   Journal   of   Art   and  Design   Educa'on,   22(3),  

291-­‐298.  Enkenberg,   J.   (2014).   Aika   muu9aa   nykyinen   toimintakul9uuri.   Saatavilla:   h9p://www.<edeseura.es/2014/01/aika-­‐muu9aa-­‐nykyinen-­‐

toimintakul9uuri.html  Enkenberg,  J.  (2014).  Oppimisen  tulevaisuus.  Saatavilla:  h9p://design-­‐oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-­‐tulevaisuus.html  Enkenberg,   J.   (2012).   Design-­‐suuntautunut   pedagogiikka   -­‐   mistä   se   nousee   ja   mitä   se   on?   Saatavilla:   h9p://design-­‐oriented.blogspot.fi/

2012_06_01_archive.html  Hakkarainen,  K.,  Paavola,  S.,  Kangas,  K.,  &  Seitamaa-­‐Hakkarainen,  P.  (2013).  Socio-­‐cultural  perspec<ves  on  collabora<ve  learning:  Towards  collabora<ve  

knowledge  crea<on.      In  C.  Hmelo-­‐Silver,  C.  Chinn,  C.  Chan  &  A.  O'Donnell  (Eds.),  Interna'onal  handbook  of  collabora've  learning  (pp.  57-­‐73).  New  York:  Routledge.  

Jenkins,  H.,  Clinton,  C.,  Purushotma,  R.,  Robison,  A.  J.,  &  Weigel,  M.  (2008).  Confron'ng  the  challenges  of  par'cipatory  culture:  Media  educa'on  for  the  21st   century.   Chicago,   IL:   John   D.   and   Catherine   T.   MacArthur   Founda<on.   Retrieved   Jan   28,   2014,   from   h9p://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713  

Kumpulainen,   K.,  &   Lipponen,   L.   (2012).  Crossing   boundaries:   Harnessing   funds   of   knowledge   in   dialogic   inquiry   across   formal   and   informal   learning  environments.  In  P.  Jarvis,  &  M.  Wa9s  (Eds.),  The  Routledge  Interna'onal  Handbook  of  Learning  (pp.  112-­‐125).  London  :  Routledge.  

Liljeström,   A.,   Enkenberg,   J.,   &   Pöllänen,   S.   (2013).   The   case   of   design-­‐oriented   pedagogy:  What   students’   digital   video   stories   say   about   emerging  learning  ecosystems.  Educa<on  and  Informa<on  Technologies.  doi:10.1007/s10639-­‐013  9284-­‐6  

Paavola,   S.,   Engeström,   R.   &   Hakkarainen,   K.   (2012).   Trialogical   approach   as   a   new   form   of   media<on.   In   A.   Morsh,   A.   Moen,   &   S.   Paavola   (Eds.)  Collabora've  knowledge  crea'on:  Prac'ces,  tools,  and  concepts  (pp.  1-­‐14).Ro9erdam:  Sense  Publishers.  

Pöllänen,  S.,  &  Var<ainen,  L.  (2013).  Forest-­‐themed  learning  games  as  a  context  for  learning  via  collabora<ve  designing  of  crars.  Techne  Series:  Research  in  Sloyd  Educa'on  and  CraK  Science,  20(3),  33-­‐49.  

Scardamalia,  M.,  Bransford,  J.,  Kozma,  R.,  &  Quellmalz,  E.  (2011).  New  assessments  and  environments  for  knowledge  building.  In  P.  Griffin,  B.  McGaw,  &  E.  Care  (Eds.),  Assessment  and  teaching  of  21st  century  skills  (pp.  231–300).  New  York,  NY:  Springer.  

Seitamaa-­‐Hakkarainen,  P.,  Viilo,  M.,  &  Hakkarainen,  K.  (2010).  Learning  by  collabora<ve  design:  Technology-­‐enhanced  knowledge  prac<ces.  Interna'onal  Journal  of  Technology  and  Design  Educa'on,  20(2),  109–136.  

Thomas,  D.,  &  Brown,  J.  (2011).  A  new  culture  of  learning:  Cul<va<ng  the  imagina<on  for  a  world  of  constant  change.  Lexington,  KY:  CreateSpace.  Vygotsky,  L.  S.  (1978).  Thought  and  language.  Cambridge,  MA:  MIT  Press.