OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015–2016

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄKESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa

Sisällys

1 JOHDANTO ............................................................................................................................. 1

2 OPINTO-OHJAUS ................................................................................................................... 2

3 OHJAUS JA OPINTO-OHJAUS KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTOSSA ................... 4

3.1 Opinto-ohjauksen merkitys opiskelijalle ........................................................................... 4

3.2 Opinto-ohjauksen toteutus ............................................................................................... 4

3.3 Opinto-ohjauksen toimijat ................................................................................................ 5

3.4 Soralain vaikutus KPEDUssa ........................................................................................... 11

4 OPINTO-OHJAUKSEN AJOITUS .......................................................................................... 12

4.1 Ohjaus ennen opintojen alkua ......................................................................................... 12

4.1.1 Tiedottaminen ........................................................................................................ 12

4.1.2 Yhteishaku ja lisähaku ............................................................................................ 13

4.1.3 Valmistavat ja valmentavat koulutukset (VALMA) ................................................. 13

4.1.4 Harkintaan perustuva valinta ................................................................................. 13

4.1.5 Erillishaku ................................................................................................................ 13

4.1.6 Soveltuvuus / pääsykokeet ja kielikokeet ............................................................... 14

4.1.7 Opiskelijavalinnasta tiedottaminen ........................................................................ 14

4.1.8 Opiskelupaikan vastaanottaminen ......................................................................... 14

4.1.9 Saattaen vaihto -palaverit ja salassapito ................................................................ 14

4.2 Ohjaus opintojen alussa .................................................................................................. 15

4.2.1 Uusien opiskelijoiden vastaanottaminen ............................................................... 15

4.2.2 Opiskelijan oppaat .................................................................................................. 15

4.2.3 Opiskeluvalmiuksien kartoittaminen ...................................................................... 15

4.2.4 Erityistä tukea tarvitsevien ohjaus.......................................................................... 15

4.2.5 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ..................................................... 16

4.2.6 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen .......................... 18

4.2.7 Opintojen suorittamisesta vapauttaminen ............................................................ 19

4.2.8 Arvioinnin oikaisu ................................................................................................... 19

4.3 Ohjaus opintojen aikana .................................................................................................. 19

2

4.3.1 Opintojen edistymisen seuraaminen ...................................................................... 20

4.3.2 Ohjaus työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä .................................. 20

4.3.3 Opintojen syventäminen ja laajentaminen ............................................................ 20

4.3.4 Perustutkinnon tai osaamisalan vaihtaminen ........................................................ 21

4.4 Ohjaus opintojen päättövaiheessa .................................................................................. 21

4.4.1 Jatko-opinnoista tiedottaminen ja urasuunnittelu ................................................. 21

4.4.2 Työnhakuun ohjaaminen ........................................................................................ 21

4.5 Ohjaus opintojen jälkeen ................................................................................................ 21

5 YHTEISTYÖ MUIDEN OHJAUSTAHOJEN KANSSA ........................................................... 22

5.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö .................................................................................... 22

5.2 Ohjaus ulkopuolisiin ohjauspalveluihin ............................................................................ 23

5.3 Kpedu:n opiskelijayhdistys .............................................................................................. 23

5.4 Tutortoiminta.................................................................................................................. 23

6 KPEDU:N YHTEISTYÖ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA ..................... 24

6.1 Valinnaisten opintojen toteuttaminen ............................................................................. 24

6.2 Lukio-opintoja ammattiin opiskeleville ........................................................................... 24

6.2.1 ”Ammattilukio” ....................................................................................................... 24

6.2.2 Yhdistelmäopinnot.................................................................................................. 25

6.3 Urheiluakatemia .............................................................................................................. 25

7 OPINTO-OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTOSSA 26

7.1 Opinto-ohjauksen kehittämisryhmä, Kpedu- opot ......................................................... 26

7.2 Opinto-ohjauksen kriteerit ja laadun kehittäminen ........................................................ 26

7.3 Opinto-ohjauksen toimivuuden seuranta ja arviointi ...................................................... 28

8 KPEDUn YHTEISET OPPAAT JA OHJEISTUKSET ............................................................... 29

LÄHTEET ....................................................................................................................................... 30

1 JOHDANTO

Opinto-ohjaussuunnitelma on päivitetty Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opo-työryhmän toimesta. Tämä opinto-ohjaussuunnitelma koskee ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ohjausta Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa.

Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma on osa alueellisen opinto-ohjauksen suunnittelua ja toteu-tusta. Alueellinen opinto-ohjaus edellyttää yhteistyötä eri koulutuksen järjestäjien, koulujen ja toimipaikkojen, toimijoi-den kesken. Lisäksi se edellyttää moniammatillista yhteistyötä opiskelijan opintojen ohjauksessa ja tukemisessa kohti ammattia ja / jatko-opintoja.

Opetushallitus on julkaissut kesällä 2014 Hyvän ohjauksen kriteerit http://oph.fi/download/158573_hyvan_ohjauksen_kriteerit.pdf , jotka on otettu huomioon tässä suunnitelmassa. Hyvän ohjauksen valtakunnallisten kriteerien tavoitteena on mm. varmistaa nuorten laadukkaan ohjauksen tasapuolisuus, laatu ja saatavuus asuinpaikasta ja olosuhteista riippumatta. Kriteerit auttavat oppilaitoksia, hallintoa sekä päättäjiä tarkaste-lemaan paikallista ohjausta kriittisesti ja ryhtymään toimenpiteisiin ohjauksen kehittämiseksi. ”Kriteerien avulla on mah-dollista löytää ne keskeiset teemat, joita kehittämällä ohjauksen laatua voidaan paikallisesti parantaa.” (Hyvän ohjauksen kriteerit 2014, 3.)

Elinikäisen oppimisen merkitys yhteiskunnassa on korostunut ja sen edistäminen nähdään keskeisenä välineenä työllisty-vyyden parantamisessa ja ylläpitämisessä, ammatillisen liikkuvuuden tukemisessa ja aktiivisen kansalaisuuden edistämi-sessä. Siirtymät koulutuksen ja työelämän välillä ovat moninaistuneet ja lisääntyneet. Yksilön kyky jäsentää koulutus- ja ammattiuraa korostuu ja tiedon tarve kasvaa. Elinikäisen ohjauksen termi kulkee käsi kädessä elinikäisen oppimisen periaatteiden kanssa ja viittaa siihen, että ohjausta tulisi olla saatavilla kaikissa elämän vaiheissa. (Elinikäisen ohjauksen suunnitelma Pohjanmaan ELY-keskus alueella, luonnos 2014.)

Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat kansalaisia eri elämänvaiheissa – tunnis-tamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa, – tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa. (emt, 2)

Elinikäisellä ohjauksella tarkoitetaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, joita voidaan kuvata seuraavasti:

Tietopalvelut = asiakas saa eri tiedostuskanavia hyödyntäen tarvitsemaansa tietoa koulutus- ja työmahdollisuuksista, opiskelusta ja rahoituksesta. Asiakkaita voivat olla yksityiset henkilöt tai yritykset. Tiedon on oltava luotettavaa, ajan-tasaista ja helposti saatavilla olevaa.

Neuvontapalvelut = asiakkaan yksilöllisistä kysymyksistä lähtevää tietojen ja neuvojen antamista ja vaihtoehtojen kartoittamista. Neuvontaa voidaan tehdä henkilökohtaisesti, puhelimitse tai verkossa. Neuvonta voi olla yksilö- tai ryhmäneuvontaa.

Ohjauspalvelut = oppilaanohjaus, opinto-ohjaus, ammatinvalinnan ohjaus, uraohjaus. Lähtökohtana on aina yksilön tarpeiden, elämänhallinnan, voimavarojen, kykyjen ja taitojen kartoittaminen ja asiakkaan tukeminen keskustelujen avulla koulutus ja työelämän valintojen tekemisessä ja urasuunnitelmissa. Ohjaus edellyttää aina henkilökohtaista vuoro-vaikutusta.

2

2 OPINTO-OHJAUS

Ohjaus oppilaitoksessa on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa opiskelijan oppimisen, kasvun ja kehityk-sen tueksi. Ohjaus on kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien yhteistä työtä. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus laadukkaaseen ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Opiskelijat ovat ohjauksessa aktiivisia ja osallistuvia ja he arvioivat omaa oppimistaan ja toimintaansa. Ohjauksen avulla autetaan ja tuetaan opiskelijaa kuulumaan ryhmään sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. (Hyvän ohjauksen kriteerit 2014, 5.)

Ammatillisen peruskoulutuksen lain (787/2014, 29§) mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi laissa mainitaan, että opiskeli-jalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia yhdessä opiskelijan kanssa opiske-lijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jota päivitetään opiskelun aikana. (emt. 29a§)

Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan nuorta elämään, koulutukseen ja uravalintoihin liitty-vissä päätöksissä. Ohjauksen tarkoituksena on lisätä opiskelijan itsetuntemusta niin, että hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. ”Riittävä ohjaus on perusta sille, että nuoret pystyvät aktiivisesti kehittämään tulevaisuuden kannalta merkittäviä taitoja, suunnittelemaan koulu-tustaan ja uravalintojaan sekä tekemään itsenäisiä, itsensä kannalta merkityksellisiä valintoja tulevaisuutensa suhteen. Ohjauksella on keskeinen merkitys hyvinvoinnin lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä.” (Hyvän ohjauksen kriteerit.)

Ohjaus nähdään jatkumona, jossa oppilaan ja opiskelijan oma aktiivisuus ja osallisuus kasvavat iän ja kehityksen myötä. Erityisen tärkeä merkitys ohjauksella on koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Jotta siirtymät sujuisivat mahdollisimman hyvin, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulee toimia tiiviissä yhteistyössä keskenään. (emt. 5.)

Hyvän ohjauksen teemat on OPH:n mukaan:

• riittävä ja monipuolinen ohjaus • osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö • koulutuksen nivelvaiheet • vuorovaikutteinen yhteistyö ohjauksen tukena • aktiivisuuden, osallisuuden ja vastuullisuuden tukeminen • tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen • ohjaus koulutukseen ja uravalintoihin liittyvien päätösten tukena • ohjauspalveluista tiedottaminen • ohjaus on yhteistä työtä • ohjaussuunnitelma • työelämätaidot ja työelämään tutustuminen • hyvän ohjauksen kriteerit osana paikallista laatujärjestelmää

Ohjauksen kokonaisuutta hyvän ohjauksen kriteereissä on havainnollistettu seuraavan kaavion avulla. (emt., 6-7).

3

4

3 OHJAUS JA OPINTO-OHJAUS KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTOSSA

Opinto-ohjausta ja opiskelijoiden ohjausta antavat opinto-ohjaajien lisäksi erityisesti ryhmänohjaajat ja HOPS-ohjaajat. Ryhmänohjaajille ohjausta resurssoidaan 1,5 h/ vk eli 57 h lukuvuodessa. HOPS-ohjauksen resurssi on 2 h/opiskelija/ lukuvuosi.

Päätoimisia opinto-ohjaajia on ammattikampuksella kolme ja hyvinvointikampuksella kaksi. Muissa toimipaikoissa on sivutoimiset opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaaja on päävastuussa opinto-ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta oppilaitoksessa.

Ryhmänohjaajan ohjausresurssia tulee kohdentaa mm. ryhmänohjaustuntien pitämiseen viikoittain tai jaksoittain (kuitenkin vähintään kolme kertaa jakson aikana eli 12 tuntia lukuvuodessa).

HOPS-ohjaajien vastuulla on HOPSien päivittäminen vähintään kerran lukukaudessa.

Toimijoiden tarkistetut toimenkuvat löytyvät kohdasta 3.3 Opinto-ohjauksen toimijat.

3.1 Opinto-ohjauksen merkitys opiskelijalle

Ammatillisessa peruskoulutuksessa korostuu opinnoissa ja ohjauksessa opiskelijan elämänhallinnan ja osaamisen kehittyminen. Opintojen tavoit-teena on perustutkinnon suorittaminen siten, että valmistunut opiskelija työllistyy tai pystyy jatkamaan opintojaan. Tavoitteena on, että opiskelija:

• saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana.

• tietää tutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet

• osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimin-taansa ja tuotoksiaan.

• osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä ohjauksen toimijoiden kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan.

• seuraa opintosuoritusten kertymistä ja osaa hakea tukea opintojensa suunnitteluun.

• osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja.

• tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea.

• osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskeluhuollon palveluita sekä muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja.

• valmistuu suunnitellussa ajassa

Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kpedussa ohjausta kehitetään ja toteutetaan kohti tavoitetta niin, että kaikilla opiskelijoilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus saada opintojen ohjausta ja muuta tarvitsemaansa tukea. Myös tasavertaisuutta toteutetaan. Tämä näkyy mahdollisuutena koulutustarjonnan tutustumiseen eri toimipaikoissa. Mahdollisuus tarjo-taan kaikille koulutusyhtymän jäsen- ja sopimuskuntien 8-9-luokkalaisille.

Tavoitteena on myös lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeu-tumista. Oppilaitoksen tulee erityisesti huolehtia niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on opiskeluvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämässään erityistä apua ja tukea tarvitseva vaihe. Näitä ovat esimerkiksi vaikeudet taloudellisten, sosiaalisten, terveydellisten, fyysisten, psyyk-kisten ja persoonallisten valmiuksien hallinnassa. Tiivis yhteistyö opiskelijahuollon ja erityisopetuksen toimijoiden ja työvoimahallinnon kanssa tukee em. tavoitetta.

3.2 Opinto-ohjauksen toteutus

Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ohjausta. Ohjausta, tukea ja apua voi saada myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suorittamisessa sekä yksilöllisissä valinnoissa. Opiskelijal-la on oikeus saada opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluita. Koko henkilöstö osallistuu ohjaukseen.

Toisen asteen yhteistyön kehittäminen, opiskelijoiden henkilökohtaisten opintopolkujen mahdollistaminen, yhteistyö ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa Väylä-opintojen kehittämiseksi sekä työelämäyhteistyö, ovat Kpedussa keskeisiä ohjauksen periaatteita.

Opinto-ohjauksen toiminnot voidaan jakaa tiedottamiseen, neuvontaan ja ohjaukseen. Ohjausmenetelminä voidaan käyttää suur- ja pienryhmä-ohjausta, henkilökohtaista ohjausta sekä materiaalin tuottamista opiskelijoiden käyttöön. Opinto-ohjauksen keskeiset tehtävät on jaettu seuraa-vasti:

Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan elämänhallintataitoja, itsetuntemusta ja itseluotta-musta. Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaus korostuu, koska opiskelijat ovat enimmäkseen nuoria ja opiskelu ajoittuu heidän elämänvai-heeseen, jossa identiteettikehitys ja itsenäistyminen ovat ajankohtaisia. Lisäksi osa opiskelijoista tarvitsee erityistä psykososiaalista tukea elämäs-sään ja opiskelussaan.

5

Oppimisen ja opiskelun ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija uuteen opiskeluympäristöön sekä avustaa häntä opintojen suunnitte-lussa ja toteuttamisessa. Oppimisen ja opiskelun ohjaus on tiiviisti yhteydessä opetukseen ja oppimistavoitteisiin pääsemiseen. Opiskelija tarvitsee uudenlaisia opiskelutaitoja alati muuttuvissa oppimisympäristöissä, koska ammattiin opiskelu on erilaista kuin opiskelu perusopetuksessa.

Ammatillisen suuntautumisen ohjauksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä koulutus- ja uravalintapolkuja ja sillä tavoin edistää opintojen jälkeis-tä työllistymistä tai jatko-opintoihin hakeutumista. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus sisältää monenlaisia tehtäviä henkilökohtaisesta uraohja-uksesta koulutuksen markkinointiin ja opiskelijavalintaan. Huolimatta tehtävien erilaisesta luonteesta niillä kuitenkin on yhteinen kokonaistavoite: tukea opiskelijaa ammatillisessa suuntautumisessa välittämällä tietoa päätöksenteon pohjaksi, ohjata koulutuksellisille poluille ja auttaa valintojen teossa.

Muita opinto-ohjauksen tehtäväalueita ovat:

• Oppilaitoksen sisäisen ja ulkoisen verkostotyön kehittäminen,

• oppilaitoksen tiedottaminen ja viestintä sekä

• yhteydenpito koteihin, oppilaitoksiin ja työelämään.

Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilasta ja opiskelijaa koulutukseen, opiskeluun sekä elämään ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauk-sen perusperiaatteita on ihmisarvon kunnioittaminen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Opinto-ohjaajan keskeinen työväline on hänen oma persoonansa. Omien, ammattikunnan ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen arvojen tiedostaminen ja niiden mukaan toimiminen on ohjaustyön perusta.

Opinto-ohjauksen eettiset periaatteet SOPO ry:n mukaan ovat

• Itsemääräämisoikeus Ohjaaja kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Ohjaaja tuo esille monipuolisesti vaihtoeh-

toja ohjattavan oman valinnan tueksi.

• Luottamuksellisuus Ohjaus on luottamuksellista. Mikäli ohjattavan edun kannalta on välttämätöntä, tietoja voidaan antaa viranomaisille, joilla on oikeus niitä saada. Asiasta on ensin pyrittävä keskustelemaan ohjat-tavan kanssa. Luottamuksellisuus tulee säilyttää myös uusissa ohjausympäristöissä

• Totuudellisuus Ohjaaja toimii rehellisesti. Ohjaustiedon tulee olla ajankohtaista, monipuolista ja tiedon kriitti-

seen arviointiin ohjaavaa.

• Riippumattomuus Ohjaaja tiedostaa omien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotuksien ja arvojen vaikutukset

työhönsä. Ohjausmateriaalin tekijä on tuotava esiin.

• Ammattitaidon

kehittäminen

Ohjaaja arvioi ja kehittää työtään. Hän huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja täydennyskou-

lutuksestaan.

• Yhteistyö Ohjaaja toimii yhteistyössä muiden ohjaajien kanssa. Ohjaajana toimiminen edellyttää yhteistyötä

myös oman työyhteisön ja muun yhteiskunnan kanssa.

• Oma hyvinvointi Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on perusedellytys hyvän ammattitaidon ylläpitämiselle.

Suomen opinto-ohjaajat ry, vuosikokous 30.1.2009

3.3 Opinto-ohjauksen toimijat

Opiskelijan ohjaus opinnoissa on koko koulutusyhtymän henkilöstön yhteinen tehtävä. Ryhmänohjaajan käsikirja tarkentaa tehtäviä ja tehtävänku-via on tarkennettu myös toimipaikoittain työn organisoinnin näkökulmasta. Opinto-ohjausta on työnjaollisesti vastuutettu seuraavasti:

Opinto-ohjaaja:

o perehdyttäminen oppimisympäristöön, opiskelijoihin ja henkilöstöön

käy läpi opiskelijan oppaan yhdessä opiskelijoiden kanssa

6

tiedottaa oman toimialan opiskelijakunnan toiminnasta ja keko ry:n toiminnasta opiskelijatutortoiminnan ohjaus ja kehittäminen

o opiskelun/ oppimisen ohjaaminen tiedottaa arvioinnin yleisistä periaatteista, tiedottaa valinnan mahdollisuuksista ja opintojen sisällöistä (YTO-valinnaiset, ammatilliset valinnaiset, vapaasti valit-

tavat), tiedottaa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, tiedottaa oppimisen vaikeuksista HOPS-ohjaajaa ja ERVAa antaa kannustavaa palauutetta oppimisen etenemisestä tiedottaa jatko-opintomahdollisuuksista ja auttaa niihin hakeutumisessa auttaa opiskelijaa valintaprosesseissa seuraa ryhmän poissaoloja ja pyytää puuttuvat selvitykset ryhtyy tarvittaessa kurinpidollisiin toimiin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen yhteistyössä opiskelijan ja ryhmänohjaajan ja HOPS-ohjaajan

kanssa • yksilölliset opiskelujärjestelyt • oppisopimusopiskelijoiden ohjaus ja yhteistyö oppisopimustoimiston kanssa

yhdistelmäopintoja (ammattilukio) suorittavien opiskelijoiden ohjaus o uraohjaus

työllistymiseen ja jatko-opintoihin siirtymisen tukeminen seurannan suunnittelu ja toteuttaminen

o erityistä tukea tarvitsevien ohjaaminen tiedottaa opiskelijan oppimisen vaikeuksista ja tuen tarpeesta YTO- opettajia ja ammatillisia opettajia käy ohjauskeskusteluja esim. tukitoimien riittävyydestä kirjaa toteutuneet tukitoimenpiteet Wilmaan

o opiskeluhuollolliset tehtävät Vie huolenaiheen tarvittaessa opiskeluhuollon piiriin; varhaisen puuttumisen mallin noudattaminen Osallistuu tarvittaessa opiskeluhuollollisiin foorumeihin Laatii tarvittaessa opiskelijoiden asioiden käsittelyyn liittyvän lupapaperin Osallistuu tarvittaessa yhdessä opiskeluhuollon kanssa opiskelijan opintojen suunnitteluun Ohjaa tarvittaessa terveydenhoitajan palveluihin

o Kodin ja koulun yhteistyö on tarvittaessa yhteydessä opiskelijan huoltajiin osallistuu kotiväeniltaan

o kurinpidolliset toimet keskustelee poissaoloista tarvittaessa on mukana kurinpidollisissa toimissa ja keskusteluissa

o perustutkinnoista tiedottaminen ja markkinointi tiedottamisen ja markkinoinnin vastuu yhdessä Kpedu:n opinto- ja hakutoimiston ja viestintäsuunnittelijan kanssa perusopetuksen oppilaiden käyntien suunnittelu ja toteuttaminen koulutusesitteiden, ilmoitusten, www-sivujen ja opinto-oppaiden suunnittelu yhdessä viestintäsuunnittelijan kanssa

o kehittää ohjaustaan palautteen pohjalta

HOPS-ohjaaja o Opiskelijan ja ryhmän vastuullisuuden kehittyminen:

edistää yhteishenkeä ja opiskelurauhan ylläpitämistä valvoo ryhmän käyttäytymistä; antaa ja välittää palautteita puuttuu havaittuun kiusaamiseen ja tekee tarvittaessa yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa

o Oppimisen ohjaaminen: Selvittää HOPS-periaatteen, sisällön ja käytön oppimisen välineenä Laatii HOPS:in Wilmaan yhdessä opiskelijan kanssa Käy HOPS-keskustelut ja päivittää HOPS:in vähintään kerran lukukaudessa Tiedottaa tutkinnon opintojen valinnan mahdollisuuksista ja ajankohdasta Tiedottaa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta ja opastaa niissä Antaa kannustavaa palautetta opintojen etenemisestä Seuraa opiskelun edistymistä jaksottain ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin Ohjaa tarvittaessa opinto-ohjaajan luokse Tiedottaa ja esittelee YTO- valinnaiset sekä ammatilliset valinnaiset opinnot / sisällöt Huolehtii ryhmän valintojen tekemisestä Wilmassa Tiedottaa KV- työssäoppimisen mahdollisuuksista Ryhtyy tarvittaessa kurinpidollisiin toimiin

o Erityistä tukea tarvitsevien ohjaaminen: Laatii HOJKSin ja suunnittelee tukitoimia yhdessä Ervan ja HOPS-ohjaajan kanssa määräpäivään mennessä Tiedottaa tuen tarpeesta YTO-opettajia ja ammatillisia opettajia

7

Käy ohjauskeskusteluja oppimisen tukitoimien riittävyydestä Kirjaa toteutuneet tukitoimet Wilmaan

o Opiskeluhuollolliset tehtävät: Vie huolenaiheen tarvittaessa opiskeluhuollon piiriin; varhaisen puuttumisen mallin noudattaminen Osallistuu tarvittaessa opiskeluhuollollisiin foorumeihin Laatii tarvittaessa opiskelijoiden asioiden käsittelyyn liittyvän lupapaperin Osallistuu tarvittaessa yhdessä opiskeluhuollon kanssa opiskelijan opintojen suunnitteluun Ohjaa tarvittaessa terveydenhoitajan palveluihin

o Kodin ja koulun yhteydenpito: Osallistuu kotiväeniltaan

o Kurinpidolliset toimet Keskustelee opiskelijan selvittämättömistä ja runsaista poissaoloista

o Kehittää ohjaustaan palautteen perusteella Ryhmänohjaaja

o Pitää ryhmänohjaajan tunnit vähintään 3 kertaa jakson aikana, myös YTO-jaksolla o Perehdyttäminen oppimisympäristöön, opiskelijoihin ja henkilöstöön:

tutustuttaa opiskelijat toisiinsa osallistuu ja vie ryhmänsä toimipaikan esittelykierrokselle (tilat ja tukihenkilöstö) antaa Wilma-tunnukset, pyytää käyttäjäsitoumuksen ja opastaa Wilman käyttämiseen huolehtii, että opiskelijat täyttävät HOPS-taustatietolomakkeen wilmaan käy läpi opiskelijan oppaan yhdessä opiskelijoiden kanssa esittelee lukuvuoden koulupäivät (kalenteri) ja loma-ajat ohjaa ja opastaa loman hakemiseen perehdyttää lukujärjestykseen perehdyttää poissaolojen ilmoittamiseen ja selvittämiseen perehdyttää järjestyssääntöihin ja toimintaohjeisiin tiedottaa opiskelun kustannuksista esittelee Pelastussuunnitelman tekee opiskelijoiden kanssa turvallisuuskävelyn perehdyttää kestävän kehityksen toimintaohjeisiin (tiedottaa oman toimialan opiskelijakunnan toiminnasta) (tiedottaa opiskelijayhdistyksen KEKO ry toiminnasta

o Opiskelijan ja ryhmän vastuullisuuden kehittyminen: osallistuu ryhmäyttämiseen edistää yhteishenkeä ja opiskelurauhan ylläpitämistä valvoo ryhmän käyttäytymistä; antaa ja välittää palautteita puuttuu havaittuun kiusaamiseen ja tekee tarvittaessa yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa vie ryhmänsä valokuvaukseen vie ryhmänsä vuosikellon mukaisiin tilaisuuksiin ja sopii niistä

o Oppimisen ohjaaminen: perehdyttää osaamisalakohtaiseen opetussuunnitelmaan perehdyttää ja tiedottaa arvioinnin yleisistä periaatteista tiedottaa lukuvuoden /koko tutkinnon opinnot tiedottaa ja opastaa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tekee lukiseulan aloittaville opiskelijoille ja toimittaa koonnin HOPS-vastaavalle ja Ervalle tiedottaa oppimisen vaikuksista HOPS-vastaavaa ja ERVAa antaa kannustavaa palautetta opintojen etenemisestä seuraa opiskelun edistymistä jaksottain ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ohjaa tarvittaessa opinto-ohjaajan luokse ohjaa ja auttaa opiskelijaa valintaprosesseissa tiedottaa KV-työssäoppimisen mahdollisuuksistsa ohjaa ja auttaa työssäoppimispaikkojen valinnassa esittelee jatko-opintomahdollisuuksia kirjaa poissaolot wilmaan seuraa ryhmän poissaoloja viikottain ja pyytää puuttuvat selvitykset ryhtyy tarvittaessa kurinpidollisiin toimiin

o Erityistä tukea tarvitsevien ohjaaminen: on yhteydessä alle 18-vuotaan huoltajaan ennen HOJKSin laatimista Laatii HOJKSin ja suunnittelee tukitoimia yhdessä ERVAn ja HOPS-ohjaajan kanssa hakee tarvittaville tukitoimille resurssin toimialapäälliköltä tiedottaa tuen tarpeesta YTO- opettajia ja ammatillisia opettajia käy ohjauskeskusteluja oppimisen tukitoimien riittävyydestä kirjaa toteutuneet tukitoimet Wilmaan keskustelee opiskelijan ja huoltajien kanssa opintojen mukauttamisen tarpeesta esittää tarvittaessa opintojen mukauttamista rehtorille

8

päivittää HOJKSin ja päättää sen tarvittaessa o Opiskeluhuollolliset tehtävät

Vie huolenaiheen tarvittaessa opiskeluhuollon piiriin; varhaisen puuttumisen mallin noudattaminen Osallistuu tarvittaessa opiskeluhuollollisiin foorumeihin Laatii tarvittaessa opiskelijoiden asioiden käsittelyyn liittyvän lupapaperin Osallistuu tarvittaessa yhdessä opiskeluhuollon kanssa opiskelijan opintojen suunnitteluun Ohjaa tarvittaessa terveydenhoitajan palveluihin

o Kodin ja koulun yhteydenpito tiedottaa tarvittaessa opiskelijan huoltajia ja on heihin yhteydessä osallistuu kotiväeniltaan

o Kurinpidolliset toimet: keskustelee opiskelijan selvittämättömistä tai runsaista poissaoloista kirjaa antamansa huomautukset Wilmaan (suullinen, 1. ja 2. varoitus) tulostaa huomautukset ja ottaa niihin allekirjoitukset ja toimittaa ne opintosihteerille arkistoitavaksi kutsuu opiskelijan kuulemisneuvotteluun sekä osallistuu niihin ja jatkosuunnitelmien tekemiseen seuraa sovittujen toimenpiteiden toteutumista tarvittaessa kutsuu hallintolain mukaiseen kuulemiseen ja osallistuu siihen tekee tarvittaessa erottamisesityksen toimialapäällikölle (Wilman lomake)

o Perustutkinnoista tiedottaminen ja markkinointi: koordinoi perustutkinnon esittelyä esittelee oman alan koulutusta 9-luokkalaisille oppituntien aikana

o Palaute ja parantaminen: huolehtii ryhmänsä tulo-, olo- ja päättökyselyihin vastaamisesta käsittelee kyselyjen tulokset ryhmänsä kanssa ohjaa opiskelijoita antamaa ryhmänsä palautetta johdon kuulemistilaisuudessa kehittää ohjaustaan palautteen perusteella

Kpedu:n koordinoiva opinto-ohjaaja

o Kpedu- opot kehittämisryhmän toiminnan organisointi o ohjauksen yhteisten käytänteitten kehittäminen ja levittäminen eri koulutusaloille o K-P:n opoverkoston toiminnan organisointi o opiskeluhuollon ohjausryhmään osallistuminen o alueellisen ohjaussuunnitelman päivittäminen yhdessä opinto-ohjaajien kanssa o yhteistyö hakutoimiston kanssa

Hakutoimisto o tiedottamisen ja markkinoinnin suunnittelu yhteistyössä opinto-ohjaajien ja muiden tiedottamisen vastuuhenkilöiden kanssa o yhteishaun organisointi yhdessä opintosihteerien ja opinto-ohjaajien kanssa

Erityisopetuksen vastuuhenkilö (ERVA) / erityisopettaja o Opiskelijan ja ryhmän vastuullisuuden kehittyminen:

edistää yhteishenkeä ja opiskelurauhan ylläpitämistä valvoo ryhmän käyttäytymistä; antaa ja välittää palautteita puuttuu havaittuun kiusaamiseen ja tekee tarvittaessa yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa

o Oppimisen ohjaaminen: käy oppimisen ohjauskeskusteluja oppimisen aikana antaa kannustavaa palautetta opintojen etenemisestä ohjaa tarvittaessa opinto-ohjaajan luokse ryhtyy tarvittaessa kurinpidollisiin toimiin

o Erityistä tukea tarvitsevien ohjaaminen: on yhteydessä alle 18-vuotaan huoltajaan ennen HOJKSin laatimista hakee tarvittaville tukitoimille resurssin toimialapäälliköltä tiedottaa tuen tarpeesta YTO- opettajia ja ammatillisia opettajia käy ohjauskeskusteluja oppimisen tukitoimien riittävyydestä kirjaa toteutuneet tukitoimet Wilmaan keskustelee opiskelijan ja huoltajien kanssa opintojen mukauttamisen tarpeesta laatii mukautetut tavoitteet tarvittaviin tutkinnon osiin päivittää HOJKSin

o Opiskeluhuollolliset tehtävät Vie huolenaiheen tarvittaessa opiskeluhuollon piiriin; varhaisen puuttumisen mallin noudattaminen Osallistuu tarvittaessa opiskeluhuollollisiin foorumeihin Laatii tarvittaessa opiskelijoiden asioiden käsittelyyn liittyvän lupapaperin Osallistuu tarvittaessa yhdessä opiskeluhuollon kanssa opiskelijan opintojen suunnitteluun Ohjaa tarvittaessa terveydenhoitajan palveluihin

o Kodin ja koulun yhteydenpito osallistuu kotiväeniltaan

9

o Kurinpidolliset toimet: keskustelee opiskelijan selvittämättömistä tai runsaista poissaoloista

o Kehittää ohjaustaan palautteen perusteella

KV-koordinaattori / Kansainvälisyys –yhdyshenkilöt o tiedottaa KV-työssäoppimisen mahdollisuuksista o ulkomaille opiskelemaan aikovien vaihtojaksojen suunnittelu, opiskelijahaku ja -valinta o muista maista oppilaitokseen saapuvien opiskelijoiden ohjaus

Opettaja o Perehdyttäminen oppimisympärisöön, opiskelijoihin ja henkilöstöön:

perehdyttää kestävän kehityksen toimintaohjeisiin o Opiskelijan ja ryhmän vastuullisuuden kehittyminen:

osallistuu ryhmäyttämiseen edistää yhteishenkeä ja opiskelurauhan ylläpitämistä valvoo ryhmän käyttäytymistä; antaa ja välittää palautteita puuttuu havaittuun kiusaamiseen ja tekee tarvittaessa yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa (vie ryhmänsä valokuvaukseen) (vie ryhmänsä vuosikellon mukaisiin tilaisuuksiin ja sopii niistä)

o Oppimisen ohjaaminen: (perehdyttää osaamisalakohtaiseen opetussuunnitelmaan) perehdyttää tutkinnon osan/ osa-alueen oppimisen ja osaamisen arviointisuunnitelmiin tiedottaa oppimisen vaikeuksista HOPS-vastaavaa ja ERVAa käy oppimisen ohjauskeskusteluja oppimisen aikana antaa kannustavaa palautetta opintojen etenemisestä seuraa opiskelun edistymistä jaksottain ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ohjaa tarvittaessa opinto-ohjaajan luokse tiedottaa ja esittelee YTO- valinnaiset sekä ammatilliset valinnaiset opinnot/sisällöt ohjaa ja auttaa opiskelijaa valintaprosesseissa tiedottaa KV-työssäoppimisen mahdollisuuksistsa ohjaa ja auttaa työssäoppimispaikkojen valinnassa kirjaa opintosuoritukset Wilmaan esittelee jatko-opintomahdollisuuksia kirjaa poissaolot wilmaan seuraa ryhmän poissaoloja viikottain ja pyytää puuttuvat selvitykset ryhtyy tarvittaessa kurinpidollisiin toimiin

o Erityistä tukea tarvitsevien ohjaaminen: hakee tarvittaville tukitoimille resurssin toimialapäälliköltä käy ohjauskeskusteluja oppimisen tukitoimien riittävyydestä kirjaa toteutuneet tukitoimet Wilmaan laatii mukautetut tavoitteet tarvittaviin tutkinnon osiin

o Opiskeluhuollolliset tehtävät Vie huolenaiheen tarvittaessa opiskeluhuollon piiriin; varhaisen puuttumisen mallin noudattaminen Osallistuu tarvittaessa opiskeluhuollollisiin foorumeihin Laatii tarvittaessa opiskelijoiden asioiden käsittelyyn liittyvän lupapaperin Osallistuu tarvittaessa yhdessä opiskeluhuollon kanssa opiskelijan opintojen suunnitteluun Ohjaa tarvittaessa terveydenhoitajan palveluihin

o Kodin ja koulun yhteydenpito osallistuu kotiväeniltaan

o Kurinpidolliset toimet: keskustelee opiskelijan selvittämättömistä tai runsaista poissaoloista kirjaa antamansa suullisen huomautuksen Wilmaan

o Perustutkinnoista tiedottaminen ja markkinointi: esittelee oman alan koulutusta 9-luokkalaisille oppituntien aikana, avoimissa ovissa ja omaan alaan tutustujille

o Palaute ja parantaminen: hankkii työelämäpalautetta kehittää ohjaustaan palautteen perusteella

Opiskelijatutor o uusien opiskelijoiden perehdyttäminen ja ryhmäyttäminen opintojen alkuvaiheessa o uusien opiskelijoiden rekrytointiin osallistuminen

Opintosihteeri o opintososiaalisista eduista huolehtiminen ja tiedottaminen o koulutusesitteiden, ilmoitusten ja opinto-oppaiden suunnittelu yhdessä opinto-ohjaajan ja Hakutoimiston kanssa o opiskelijarekisterin ylläpito

10

o virallisten opintosuoritusotteiden ja tutkintotodistusten antaminen o antaa Wilma-tunnukset ja pyytää käyttäjäsitoumuksen

Opiskeluhuolto Eri tason opiskeluhuoltoryhmät ovat: 1) Opiskeluhuollon ohjausryhmä (koulutuksen järjestäjäkohtainen), 2) Opiskeluhuoltoryhmät (toimiala- tai toimipaikkakohtainen), 3) Hyvinvointiryhmät (toimiala- tai toimipaikkakohtainen), 4) Yksilöllisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmät (yksilökoh-tainen, opiskelijan asioiden käsittely)

o turvallisen, terveellisen ja viihtyisän opiskeluympäristön varmistaminen o opinto-ohjaajat jäsenenä o oppilaitoksen sisäisen ja ulkopuolisen asiantuntijayhteistyön hyödyntäminen ongelmatilanteissa

Kuraattori o oppilaitoksen sosiaalityöntekijä o ohjaa opiskelijoita henkilökohtaisesti opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa, kasvuun ja kehittymiseen liittyvissä sekä sosiaalisissa

ongelmissa o osallistuu opiskeluhuoltoryhmien työskentelyyn o toimii yhteistyössä opiskelijoita lähettävien tahojen kanssa o ilmoittaa etsivälle nuorisotyölle keskeyttäneet ja eronneet opiskelijat o osallistuu kurinpidollisiin toimiin: kutsuu ja osallistuu kuulemisneuvotteluihin tarvittaessa

Psykologi o ratkaisujen etsiminen ja tukitoimien järjestäminen todettujen ongelmien hoitamiseksi tai korjaamiseksi o asiakastyötä, konsultaatiota, kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä, yhteistyö kotien ja erilaisten sidosryhmien kanssa o psykologinen arviointi toimenpiteineen o opiskelijoiden yksilöllinen tuki ja ohjaus tunne-elämän kehitykseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai oppimiseen liittyvissä

pulmissa o henkilöstön konsultaatio o opiskeluhuoltoryhmiin osallistuminen o kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö

Ohjaava erikoisammattihenkilö / Koulunkäyntiavustaja

o ohjaa ja tukee opiskelijoita erilaisissa käytännön tilanteissa ja tehtävissä yksilöllisesti ja ryhmässä o Osallistuu HOPSin ja HOJKSin suunnitteluun ja toteutumisen seurantaan o moniammatillinen yhteistyö

Asuntolaohjaaja

o koulun sisäinen yhteistyö o yhteistyö kotien kanssa o opiskelijoiden henkilökohtainen ja kasvatuksellinen ohjaus o opiskelijoiden vapaa-aikatoiminnan ohjaus o opiskeluhuoltoryhmien toimintaan osallistuminen

Opiskelijahuollon tukihenkilö/etsivä nuorisotyöntekijä

o verkosto- ja yhteistyö o yhdyshenkilö erilaisten tukitoimien toteuttamisessa o opiskelijoiden motivaation ylläpitäminen, aktivointi koulunkäyntiin o tarvittaessa apuopettajana ja kerhonvetäjänä sekä työssäoppimisen ohjaajana

Koko henkilöstö

o hyvissä käytöstavoissa kehittyminen o vastuullisuus yhteisistä asioista ja tasapainoiseen aikuisuuteen kasvaminen o yhteisöllisyyden edistäminen o Edistää yhteishenkeä ja opiskelurauhan ylläpitämistä

Valvoo ryhmän käyttäytymistä antaa ja välittää palautteita o Varhainen puuttuminen: Vie huolenaiheet tarvittaessa opiskeluhuollon piiriin o Ohjaa tarvittaessa terveydenhoitajan palveluihin

Toimialapäällikkö / koulutuspäällikkö

o vastaa ohjauksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista (toimintasääntö) o osallistuu opiskelijoiden kurinpidollisiin toimiin

Rehtori

o vastaa valmistelusta, tavoitteiden saavuttamisesta, toiminnan kehittämisestä ja laadun arvioinnista (hallinto- ja toimintasääntö)

11

3.4 Soralain vaikutus KPEDUssa

Hyväksytyt opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisut eli ns. SORA-lainsäädäntö astui voimaan 1.1.2012. Muutoksia tehtiin lakiin ammatillisesta koulutuksesta, lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakeihin sekä rikosrekisterilakiin.

Uusi lainsäädäntö koskee mm. opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä päihdetestausta ja kurinpitoa. Lakimuutoksilla pyritään lisäämään koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumatto-muus- ja turvallisuuskysymyksiin. Säädöksillä pyritään varmistamaan potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvalli-suutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa.

Keskeisenä muutoksena lainsäädännössä on päätöksenteon siirtyminen rehtorilta erilliselle toimielimelle, jonka koulutuksen järjestäjä nimittää. Opiskeluoikeuden toimielimessä ovat koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Nimitetyn toi-mielimen toimikausi on 1.1.2014 – 31.12.2015.

Toimielin tekee päätökset opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ja opiskelijan erottamisesta asuntolasta. Opiston toimialapäälliköillä on oike-us antaa kirjallinen varoitus opiskelijalle. Kurinpidollisena toimenpiteenä voidaan käyttää myös opiskelijalle annettavaa, enimmillään kolmen päi-vän pituista, poistumismääräystä, jonka voi antaa opettaja tai päällikkö.

Toimielin päättää myös opiskeluoikeuden pidättämisestä, peruuttamisesta sekä palauttamisesta. Opiskeluoikeuden peruuttaminen on mahdollista vain tietyillä aloilla, jotka on määritelty erillisellä valtioneuvoston asetuksella. KPEDU:ssa opiskeluoikeuden peruuttaminen on mahdollista amma-tillisessa koulutuksessa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnossa, logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen koulutusohjelmassa, rakennusalan perustutkinnon maanrakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelmassa, metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen koulu-tusohjelmassa, luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ympäristöalan koulutusohjelmassa ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa.

Kurinpitoon ja opiskeluoikeuteen liittyvien asioiden käsittelyä varten on laadittu menettelytapaohjeet, jotka yhtymähallitus hyväksyi 15.12.2011 ja joita on tarkistettu 21.3.2014. Ohjeet löytyvät koulutusyhtymän toimintakäsikirjasta.

12

4 OPINTO-OHJAUKSEN AJOITUS

Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa opinto-ohjauksen ajoittuminen suunnitellaan ja toteutetaan yhteisen mallin mukaisesti. Keski-Pohjanmaan opo-verkoston yhteistyösuunnitelma (liite 2) toimii ajallisena runkona opinto-ohjauksen toteutukselle. Lukuvuositasolla päivitettävä suunni-telma on liitteenä.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opinto-ohjaus ajoittuu opiskelijan näkökulmasta viiteen vaiheeseen: ennen opintoja, opintojen alkaessa, opin-tojen aikana, opintojen päättyessä ja jälkeen.

Kpedun opinto-ohjauksen yhteistyösuunnitelma

4.1 Ohjaus ennen opintojen alkua

Ennen opintoja huolehditaan avoimesta tiedottamisesta, yhteishaun toteuttamisesta ja maahanmuuttajien osalta kielikokeesta. Potentiaalinen opiskelija voidaan tarvittaessa ohjata hakeutumaan opintoihin joustavalla valinnalla. Opiskelumahdollisuutena voi olla myös valmistavat ja valmen-tavat koulutukset. Opiskelijavalinnasta tiedotetaan ja opiskelijan tulee vahvistaa opiskelupaikan vastaanottaminen. Nivelvaihesiirtymään liittyvät Saattaen vaihto –palaverit pidetään keväisin.

4.1.1 Tiedottaminen Ohjauksen tavoitteena on ennen opintojen alkua antaa hakijalle monipuolisesti ja realistisesti tietoa mm. toisen asteen koulutuksesta, hakuedelly-tyksistä, opiskelijavalinnasta sekä opintotarjonnasta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä. Lisäksi tarjotaan tietoa koulutusmahdollisuuksista, koulutuksen tavoitteista sekä opintojen yhdistämisen mahdollisuuksista (yhdistelmäopinnot).

Tiedottamista suunnitellaan ja kehitetään yhdessä Kpedu:n hakutoimiston, viestintätiimin sekä opinto-ohjaajien kesken. Kpedu:n tiedotus- ja markkinointikanavia ovat:

• koulutusyhtymän nettisivut www.kpedu.fi • toisen asteen sivut http://2aste.kpedu.fi/ • Kpedu:n ja toimipaikkojen omat sähköiset esitykset • koulutustarjonta: Kpedu:n yhteiset esitteet sekä koulutusohjelmakohtaiset videot • lehti-ilmoitukset: Kpedu:n yhteiset • lehtiartikkelit toimipaikkojen ja opiskelijoiden ajankohtaisista asioista • sähköposti • henkilökohtaiset puhelinkeskustelut • tutustumiskäynnit oppilaitoksissa

13

• K-P:n opot verkoston jatko-opintoinfo syyskuussa ja muut verkoston tapaamiset • TET- jaksot • koulutuskokeilujaksot • opinto-ohjaajien, opettajien, rehtoreiden, tutoreiden ja opiskelijoiden vierailut vanhempainilloissa • valtakunnalliset koulutusmessut • valtakunnallinen tiedotus- ja yhteishakukanava www.opintopolku.fi

4.1.2 Yhteishaku ja lisähaku Valtakunnallinen yhteishaku ja lisähaku on keskitetty Opintopolun kautta tapahtuvaksi www.opintopolku.fi . Kpedu:n Hakutoimisto vastaa yh-teishakuun liittyvästä ohjauksesta ja käytännön järjestelyistä. Yhteishaun kautta haetaan perustutkintojen lisäksi myös VALMA-koulutuksiin ja kansanopiston pitkille linjoille. Kansanopisto järjestää monipuolisesti opintoja, jotka edistävät harrastuneisuutta ja parantavat opiskeluvalmiuksia, kts. tarkemmin www.kpedu.fi kansanopisto.

4.1.3 Valmistavat ja valmentavat koulutukset (VALMA) Koulutukset on suunnattu ensisijaisesti suoraan peruskoulun päättäneille nuorille

• jotka tarvitsevat opiskeluvalmiuksien parantamista • ohjausta ja tukea koulutuksen ja ammatin valinnassa • ovat eri syistä jääneet koulutuksen ulkopuolelle (esim. maahanmuuttajat) • ovat ilman toisen asteen tutkintoa tai keskeyttäneet ammatilliset opinnot • tarvitsevat tukea ja ohjausta ammatinvalinnassa

Koulutuksen tavoitteena on parantaa opiskelijan oppiman oppimisen taitoja ja vahvistaa opiskeluvalmiuksia tulevaisuutta varten. Koulutus kestää yhden lukuvuoden ja on laajuudeltaan 60 osp. Opiskelija saa yhteishaussa 6 lisäpistettä suoritettuaan 30 osp. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sekä koulutuksen päättyessä jatkosuunnitelma. (Kpedun VALMA-esite.)

Koulutukseen tulevien maahanmuuttajien tai maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kielitaito tulisi olla suomen tai ruotsin kielessä kielitaidon tasojen kuvausasteikolla tasoa A2.2.

4.1.4 Harkintaan perustuva valinta Oppilaitos voi ottaa opiskelijoita koulutuksiin harkinnan perusteella. Tällöin valinta tehdään valintapistemääristä riippumatta. Yhteen hakukohtee-seen voidaan ottaa tällä tavoin enintään 30 prosenttia opiskelijoista. Harkintaan perustuvan valinnan syitä ovat:

• oppimisvaikeudet: vaikeus tietyssä oppiaineessa on vaikuttanut negatiivisesti opintomenestykseen perusopetuksessa, ei este opin-noille

• sosiaaliset syyt: hakija on vaarassa syrjäytyä; hakijalla on ollut elämäntilanteeseen liittyviä vaikeuksia, jotka ovat vaikuttaneet opinto-menestykseen perusopetuksessa

• koulutodistusten puuttuminen tai todistuksen vertailuvaikeudet: yleensä ulkomailla suoritettu aikaisempi koulutus tai ilman pe-rusopetuksen päättötodistusta olevat

Harkinnan varaisen haun tueksi voidaan käyttää OPH:n laatimaa oppimisvalmiuksia mittavaa koetta.

Harkintaan perustuvan valinnan hakemukset lähetetään suoraan hakutoimistoon. Opinto-ohjaajat käyvät läpi hakemukset koulutuspäälliköiden ja muun opiskeluhuollon kanssa ja tekevät valintaehdotukset rehtorille, joka tekee valinnoista päätöksen. Toimipaikoista toimitetaan Hakutoimis-toon harkintaan perustuvalla valinnalla valittujen opiskelijoiden yhteenveto toukokuussa sovittuun päivämäärään mennessä. Hakutoimisto syöttää tiedot yhteisvalintajärjestelmään.

4.1.5 Erillishaku Erillishaku nuorten ammatillisiin perustutkintoihin tarkoitettu niille hakijoille, jotka eivät ole voineet hakea valtakunnallisessa yhteishaussa. Haki-jat, joilla on aikaisemmin suoritettu ammatillinen perustutkinto, muu perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulu-tutkinto, voivat hakeutua opiskelemaan ammatillista perustutkintoa Keski-Pohjanmaan ammattiopistoon erillishaun kautta. Erillishaun päivämää-rät ilmoitetaan nettisivuilla www.kpedu.fi .

Muut koulutuksen järjestäjät voivat toteuttaa erillishakua eri tavalla. Erillishaussa haetaan suoraan asianomaiseen oppilaitokseen, kansanopistolin-joille ja 10-luokille. Tarkemmat tiedot esim. 10-luokasta löytyvät Kokkolan kaupungin sivuilta www.kokkola.fi . Opintopolku-haun lisäksi on siis rinnalla erilaisia erillishakuja suoraan oppilaitoksiin.

14

4.1.6 Soveltuvuus / pääsykokeet ja kielikokeet Koulutuksen järjestäjä päättää pääsy-/ soveltuvuuskokeiden sisällöstä, mutta niissä otetaan huomioon vakuva2- hankkeen kriteerit. Perustutkintoon vaaditaan suomen kielen osaamisen taso eurooppalaisen kielitaitoasteikon mukainen B1.1. / B1.2. (YKI3). Maksuton kielikoe järjestetään ennen soveltuvuuskokeita. Kielikoe sisältää kirjallisen ja suullisen osuuden.

Yhteishakujärjestelmään voidaan määritellä kielitaitotesti pääsyedellytykseksi. Tällöin hakijan, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, on osallistuttava kielikokeeseen.

Kielikokeeseen ei tarvitse osallistua, jos opiskelija on kaksikielinen (ruotsi-suomi) ja perusopetuksen päättötodistuksessa suomi toisena kotimai-sena kielenä arvosana on 7 – 10.

4.1.7 Opiskelijavalinnasta tiedottaminen Opiskelijavalintojen jälkeen hyväksymisestä tiedotetaan henkilökohtaisella kirjeellä. Luvan antaneiden nimet julkaistaan myös Kpedu:n nettisivuil-la. Kpedu:n Hakutoimisto vastaa tiedottamisesta.

Kirje sisältää vähintään seuraavat tiedot:

• päätös opiskelijavalinnasta • opiskelupaikan vastaanottolomake ja ohjeet sähköiseen paikan vastaanottoon • tiedot koulutuskohtaisesta opiskelusta ja kustannuksista • tietoa opintososiaalisista eduista, opinto- ja koulumatkatuesta • taustatietolomake (siirtymätiedot toiselle asteelle) • mahdollinen ammattialakohtainen aineisto (salmonellatodistus yms.) • savuton ja päihteetön oppilaitos -lomake

Opinto- ja hakutoimisto vastaa valintakirjeiden sisällön kokoamisesta ja lähettämisestä. Koulutuspäälliköt vastaavat ammattialakohtaisten kirjeiden sisällöstä.

4.1.8 Opiskelupaikan vastaanottaminen Opiskelija palauttaa täytetyn opiskelupaikan vastaanottamislomakkeen sekä muut valintakirjeessä olleet lomakkeet Hakutoimistoon postitse tai ottaa opiskelupaikan vastaan Oman Opintopolun kautta, mikäli hänellä on omat pankkitunnukset. Hakutoimisto toimittaa muut lomakkeet toi-mipaikkoihin asianomaisille henkilöille ja siirtää uusien opiskelijoiden tiedot Primuksen hakijarekisteriin.

4.1.9 Saattaen vaihto -palaverit ja salassapito Nivelvaiheen saattaen vaihto-palaverit perusasteen opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa pidetään keväisin erillisen aikataulun mukaan. Opiskelu-huollon koordinaattori laatii aikataulun. Yläkoulujen opiskeluhuoltohenkilöstö täyttää etukäteen tiedonsiirtolomakkeen ja varmistaa tiedonsiirto-luvan oppilaan huoltajalta tiedonsiirtolomakkeella. Tiedonsiirtolomake täytetään vain opiskelijoista, jotka tarvitsevat erityistä tukea opiskelussaan eli tiedot jotka ovat välttämättömiä opiskelun järjestämisen kannalta.

Siirrettävää tietoa ovat mm. oppilaan opinnoissaan tarvitsema tuki, fyysiseen selviytymiseen tarvittava tuki, oppimisympäristöön liittyvät seikat. Yläkouluista saatuja niveltietoja ja joustavan haun tietoja hyödynnetään ryhmien muodostamisessa sekä opiskelijalle annettavan tuen ennakoinnis-sa ja suunnittelussa.

Keski-Pohjanmaan ammattiopistoon valituiksi tulleiden opiskelijoiden mahdolliset HOJKS- lomakkeet toimitetaan opiskeluhuollon koordinaatto-rin välityksellä toimipaikkoihin ennen koulun alkua. Ennen opiskelun alkamista opiskeluhuoltohenkilöstö huolehtii siitä, että opiskelijoiden kanssa työskentelevä henkilöstö saa opiskeluun liittyvät ja opiskelua tukevat tarvittavat tiedot. Ryhmänohjaaja huolehtii siitä, että yhteisten- ja ammatillis-ten aineiden opettajat ovat tietoisia erityisopiskelijan tilanteesta.

Opiskelijoiden nivelvaiheessa siirrettävät tiedot ovat luottamuksellisia1. Vain opetuksen kannalta välttämättömät tiedot opetuksen asianmukaisen järjestämisen takia saadaan siirtää opettajien, terveydenhoitajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kesken. He eivät kuitenkaan saa sivullisille luvatto-masti ilmaista, mitä he ovat saaneet tietää opiskelijoiden ja henkilöstön sekä heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta hoitaessaan koulutukseen liittyviä tehtäviä.

1 Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 42 §

15

Ehdottomasti salassa pidettäviä tietoja ovat opiskeluhuoltoa koskevat tiedot, opiskelijan opetuksesta vapauttamista koskevat tiedot, henkilökoh-taisia ominaisuuksia koskevat sanalliset arviot, tiedot terveydentilasta, vammaisuudesta, sosiaalihuollosta ja yksityiselämää koskevat tiedot. 2

4.2 Ohjaus opintojen alussa

Opintojen alkuvaiheessa annettavan ohjauksen tavoitteena on perehdyttää uudet opiskelijat ammatillisiin opintoihin ja opiskeluun, vahvistaa tai selkeyttää ammatillista suuntautumista, tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa ja ehkäistä alkuvaiheen keskeyttä-mistä. Opintojen alussa opiskelijalle kerrotaan opintojen rakentumisesta, henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta, luku- / työjärjestyksistä ja opiskelija-arvioinnista.

4.2.1 Uusien opiskelijoiden vastaanottaminen Ryhmänohjaajat vastaavat uusien opiskelijoiden vastaanottamisesta, tilojen esittelystä ja Opiskelijan oppaan läpikäymisestä. Ryhmänohjaajien vastuulla on myös uuden opiskelijajoukon ryhmäyttäminen. Tutorit ovat ryhmänohjaajan tukena aloittavien opiskelijoiden perehdyttämisessä ja ryhmäyttämisessä. Ensimmäisten viikkojen aikana opiskeluhuoltohenkilöstö kiertää aloittavat luokat. He käyvät läpi yleisiä opiskeluun liittyviä asioita ja esittelevät toimenkuvansa.

4.2.2 Opiskelijan oppaat Tarkemmat tiedot kaikista oppaista löytyvät materiaaliliitteestä. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijoille jaetaan lukuvuoden alussa Kpe-du:n yhteinen Opiskelijan ja huoltajan opas, jossa on tietoa

• opiskelusta • oppilaitoksen järjestyssäännöt • ohjeita poissaoloista • tietoa opiskelijapalveluista ja yhteistiedot • tietoja jakson vaihtumisesta ja loma-ajat • opintojen rakenne

4.2.3 Opiskeluvalmiuksien kartoittaminen Tulohaastattelu

Ensimmäisten kouluviikkojen aikana opiskelijat täyttävät alkuhaastattelulomakkeen (HOPS 1) Wilmaan, joka on opiskelijan ja ryhmänohjaajan keskustelun pohjana. Opiskelijalla on mahdollisuus kertoa opettajalleen aiempiin opintoihinsa liittyvistä vaikeuksista ja kertoa elämäntilanteestaan, jolla voi olla vaikutusta opintojen kulkuun.

Niilo Mäki Instituutin oppimisvalmiusseula

Kaikki Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijat täyttävät NMI- oppimisvalmiusseulan. Testin organisoinnista ja ohjeistuksesta vastaa erityis-opettaja / ERVA yhdessä ryhmänohjaajien ja äidinkielen opettajien kanssa. Testin tuloksista kootaan ryhmäkohtainen yhteenvetolomake erityis-opettajan/ERVA:n käyttöön. Testitulokset merkitään Primukseen/Wilmaan. Ks. Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelma.

Matematiikan lähtötasokartoitus

Joillakin aloilla aloittaville opiskelijoille tehdään ensimmäisten viikkojen aikana matematiikan perusvalmiustesti. Testin tulokset ovat opettajien käytössä. Matematiikan testin toteuttamisesta vastaavat matematiikan opettajat yhdessä erityisopettajan/ERVA:n kanssa. Ks. Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelma.

4.2.4 Erityistä tukea tarvitsevien ohjaus Opinto-ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomioita niiden opiskelijoiden ohjaukseen joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia, poissaoloja tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Opiskelijahuollon toimijat, ryhmänohjaaja ja huoltajat toteuttavat HOJKS:iin suunniteltuja tukitoimia opiskeli-jan opintojen edistymiseksi.

Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 3 yhteistyössä opiskelijan, huol-tajan ja ryhmänohjaajan/ opettajan/HOPS-ohjaajan kanssa tai osastojen erityisopetuksesta vastaavien (ERVA) opettajien kanssa, opiskelijan ollessa

2 Julkisuuslaki 621/1999 24§

16

alaikäinen. HOJKSin toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. HOJKS: n laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista vastaavat erityisopettaja yhteistyössä erityistuesta vastaavien opettajien kanssa. Tarkemmat tiedot HOJKSin laatimisesta on Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelmassa. Lisäopetusta järjestetään tarvittaessa sitä pyytäville. Lisäopetusta on toiminta, jota opiskelija saa sopimuksesta pysyäkseen ryhmän mukana tai edistyäkseen henkilökohtaisissa opinnoissa. Hojks-opiskelijoille annetaan HOJKSin teon yhteydessä ”passi”, jolla he itsekin voivat välittää opetta-jilleen tietoa omista erityisopetuksen tarpeistaan.

4.2.5 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)

Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 246/2015) on säädetty, että koulutuksen järjestäjän on laadittava opetussuunnitelma siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin va-lintoihin. Edelleen säädetään, että koulutuksen järjestäjän tulee laatia yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jota päivitetään opiskelun aikana. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan toteutetaan opetus, ohjaus ja arviointi tarvittavine tukitoimineen. (Arvioinnin opas 2015, 37.)

Kun ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijalle tunnustetaan aikaisemmin hankittua osaamista, merkitään osaamisen tunnistaminen ja tun-nustaminen henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja osaamisen hankkiminen suunnitellaan jo opitun pohjalta. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on hyvä tehdä aina ennen kyseisten tutkinnon osien toteuttamista, mutta opiskelijoille tulee antaa mahdollisuus osaamisen tun-nustamiseen myös kyseisten tutkinnon osien opiskelun aikana (L 630/1998, 787/2014, 30 §) (Arvioinnin opas 2015, 37.). Kpedussa HOPS-ohjaajat vastaavat HOPSeista. HOPSeja laatii/ päivittää tarvittaessa myös ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja.

Opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea opiskelijan urasuunnittelua ja kehit-tää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Opintojen aikana HOPS ohjaa ja tukee osaltaan itseohjautuvuutta ja amma-tillista kasvua. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemi-seen ja oppimisen arviointiin.

Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään: - osaamisen tavoitteet, - oppimismenetelmät, - tutkinnon osien suorittaminen, - suoritustavat ja ajoitus sekä - osaamisen arviointi. (Arvioinnin opas 2015, 37.)

Siihen merkitään opiskelijakohtaisesti - osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, - opiskelun etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen, - opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat sekä - työssäoppiminen, työssäoppimispaikat ja -ajat. (Arvioinnin opas 2015, 37.)

3 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta 246/2015, 20§

17

KUVIO: Henkilökohtaisen opetussuunnitelman muodostuminen (Arvioinnin opas 2015, 38.)

Oppimisen arviointi dokumentoidaan myös henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelu-suunnitelmassa tulee huomioida myös opiskeluvalmiuksien erilaisuus. (Arvioinnin opas 2015, 37.) Opintojen alussa opiskelija täyttää ryhmänohjaajan tunnilla HOPS- taustalomakkeen Wilmaan. Suunnitelmaan voidaan kirjata myös erilaiset op-pimistyylit ja oppimista vaikeuttavat seikat ja arvioida suunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. Opiskelija tekee oman opiskelusuunnitelmansa HOPS-ohjaajan kanssa. HOPS tehdään Wilmassa sähköisenä. HOPS-ohjaaja seuraa yhdessä opiskelijan kanssa säännöllisesti koulutuksen aikana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista. Opintojen edetessä suunnitelmaa päivitetään. HOPS pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja valintoihin sekä yksilölliseen opinnoissa etenemiseen. Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja otetaan huomioon henkilökoh-taista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa. Ryhmänohjaaja seuraa säännöllisesti koulutuksen aikana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista. Opintojen edetessä suunnitelmaa tarkennetaan.

Henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia laadittaessa otetaan erityisesti huomioon opiskelijat, jotka tarvitsevat erityistä tukea edetäkseen ammatilli-sissa opinnoissa.

Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan voidaan kirjata myös mahdollinen opiskeluajan lyhentäminen tai pidentäminen muutamasta opintojak-sosta vuoteen. Jos opinnot jatkuvat yli kolme vuotta, on tehtävä ”esitys rehtorille opiskelijan suoritusajan pidennyksestä.” Jos opiskelija hakee Kelan opintotukea laissa säädetyn opiskeluajan jälkeen, tulee hänen toimittaa opinto-oikeuden jatkamisen perusteena olevat suunnitelmat Kelaan.

18

4.2.6 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998, 601/2005 30 §) todetaan, että opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon tai opetussuunnitel-man perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista opettaja selvittää opiskelijoille tutkinnon osan osaamis-tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset tarkasti. Tavoit-teena on, että opiskelija saisi käsityksen siitä, onko hänellä jo olemassa tutkinnon osan osaamista. Ammattiosaamisen toimikunnan hyväksymässä osaamisen arviointisuunnitelmassa on kuvattu tutkinnon osittain, mitä osaamista voidaan tunnistaa ja tunnustaa. Tämän perusteella opiskelija voi hakea aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

Kun opiskelija hakee osaamisen tunnustamista ko. tutkinnon osaa opettavalta opettajalta, hänellä on oltava riittävä selvitys osaamisestaan, esi-merkiksi tutkintotodistuksia, opintojen todistuksia, laajoja työtodistuksia tai muita dokumentteja. Jos dokumentteja ei ole, osaamisen tunnustami-sessa käytetään muita menetelmiä, kuten tehtävien tekemistä, haastatteluja, oman osaamisen kuvaamista tai osaan.fi-sivustoa. Aikaisemmin hankittu osaaminen voidaan todentaa myös työssäoppimisen aikana. Osaamisen tunnustamisella voidaan saada suoritetuksi tutkinnon osia osittain tai kokonaan.

Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Tehtävää ei voi delegoida muulle henkilöstölle. Tunnistetuksi ja tunnustetuksi haetun osaamisen ajantasaisuus tulee varmistaa, sillä osaaminen voi vanhentua, jos sitä ei ole ylläpidetty. Opettaja haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja merkitsee osaamisen tunnistamisen arviointipäätöksen Wilmaan opintojakson tai tutkinnon osan oppimisen seurantakohteisiin ja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen. Mikäli opiskelijalle voidaan tunnistaa osaamista, hänelle järjestetään ko. tutkinnon osan osaamisen arviointisuunnitelman mukainen osaamisen arviointi (ammattiosaamisen näyttö ja/tai muu osaamisen arviointi).

Osaamisen tunnustaminen mahdollistaa opintojen joustavuuden ja yksilöllisyyden. Osaamisen tunnistamisella pyritään siihen, että opiskelijan aiemmin hankkima epävirallinen oppiminen, arkioppiminen tai virallinen oppiminen ja tätä kautta osaaminen saadaan näkyväksi ja tunnustetuksi. Tämä kuuluu elinikäisen oppimisen periaatteisiin. (Opetushallitus 2015d.)

Varusmies- ja siviilipalveluksen, harrastustoiminnan, vapaaehtoistyön, tutor-toiminnan, opiskelijayhdistystoiminnan ja esim. autokoulun tuottama osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan tutkintokohtaisesti. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sen pohjalta, miten hankittu osaaminen vastaa ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita tai vapaasti valittavia tutkinnon osia. Päätöksestä vastaa perustutkintovastaava. Osaamisen laajuudessa tulee arvioida hankitun osaamisen merkittävyys, vaikeus ja kattavuus suhteessa koko tutkinnon tuottamaan osaamiseen.

19

Kuten kuviossa on esitetty tunnistettavaa ja tunnustettavaa osaamista voivat olla ammatilliset opinnot muista perustutkinnoista, lukio-opinnot, perustutkintoa tukevat erilaiset kurssit, työkokemus, ulkomailla suoritetut opinnot, opinnot avoimessa korkeakoulussa, kansanopistossa, kansa-lais- ja työväenopistoissa tms., ohjattu harrastustoiminta ja ohjattu vapaaehtoistyö sekä kaikki muu tähän verrattava.

Opiskelija hakee osaamisen tunnustamista lomakkeella ennen opintojen alkua. Siihen liittyvät lomakkeet löytyvät Wilmasta. Osaamisen tunnus-taminen on osa opiskelijan arviointia.

Osaamisen tunnustamisen toimintaohje: • opiskelija hakee osaamisen tunnustamista lomakkeella ko. opettajalta • alan opettaja/opettajat hyväksyvät tunnustamisen arviointikeskustelun jälkeen • opettaja tallentaa tiedot opiskelijahallinto-ohjelmaan • opiskelijalla on mahdollisuus vaatia oikaisua osaamisen tunnustamiseen

Huom. tunnistettava ja arvioimaton osaaminen on sovittava yhteisessä arviointikeskustelussa ja kirjattava, mitä opintoja opiskelijan on vielä tehtä-vä ja miten osaaminen arvioidaan. Osaamisen tunnistamiset ja tunnustamiset selvitetään tapauskohtaisesti tutkinnon perusteisiin pohjaten ja tarvittaessa kollegiaalisessa yhteistyössä.

4.2.7 Opintojen suorittamisesta vapauttaminen Opiskelijalla on oikeus anoa vapautusta hakemuksella tutkinnon osien tai niiden osa-alueiden opiskelusta (esim. ruotsi). Vapautettujen opintojen tilalla opiskelijan tulee suorittaa osaamistavoitteita kyseisen tutkinnon osan muilta osa-alueilta. Opetushallituksen ohjeen mukaan vapauttaminen ei saa olla ensisijainen vaihtoehto, vaan opiskelijalle tulee tarjota vapautusta haettavasta oppiaineesta alkeiskurssia.

Opintojen suorittamisesta vapauttamisen toimintaohje:

• opiskelija tekee anomuksen opintojen vapauttamiseksi keskusteltuaan kyseisiä opintoja opettavan opettajan kanssa • ko. opintojen opettaja, opinto-ohjaaja tai erityisopettaja auttaa tarvittaessa lomakkeen täyttämisessä ja tarkistaa anomuksen • koulutuspäällikkö / toimialapäällikkö tekee päätöksen opinnoista vapauttamisesta ja toimittaa päätöksen tiedoksi opiskelijalle, opinto-

ohjaajalle ja opintosihteerille • opintosihteeri tallentaa tiedot opiskelijahallinto- ohjelmaan • rehtori / toimialapäällikkö / koulutuspäällikkö hyväksyy/hylkää hakemuksen

4.2.8 Arvioinnin oikaisu Opiskelija voi pyytää arvioinnin oikaisua4, mikäli hän on tyytymätön osaamisensa arviointiin tai osaamisen tunnustamiseen. Oikaisupyyntö on perusteltu, jos on kyseenalaista, perustuuko osaamisen arviointi kriteereihin tai onko opiskelijalla ollut mahdollisuus oppia ennen osaamisen arviointia. Ensimmäisessä vaiheessa opiskelija pyytää arvioinnin oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai toimialapäälliköltä. Ratkaisuun tyytymätön opiskelija hakee toisessa vaiheessa arvioinnin oikaisua koulutusyhtymän ammattiosaamisen toimikunnalta, jolle rehtori esittelee asian kirjallisen lomakkeen pohjalta. Arvioinnin oikaisupyyntö-lomake löytyy Wilmasta.

4.3 Ohjaus opintojen aikana

Opintojen aikana tapahtuva ohjaus keskittyy ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen siten, että opiskelija saa tutkintotodistukseen, työllistyy tai voi jatkaa opintojaan. Ohjaus jakaantuu henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaukseen, oppimisen ja opiskelun ohjaukseen sekä ammatilli-sen osaamisen kehittymisen ohjaukseen. Tavoitteena on, että opiskelija kasvaa ihmisenä ja ammattilaisena sekä vahvistaa opiskelijan itsetunte-musta ja itseluottamusta.

Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta vastuulliset. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä opinto-ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat tutustuttavat opintonsa

4 Laki 601/2005, §25

20

aloittavat opiskelijat opetussuunnitelmaan, tutkinnon kokonaisuuteen, opintojen rakenteeseen ja niiden valinnan mahdollisuuksiin. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Ryhmänohjaajan käsikirjaan on kuvattu näitä taitoja vahvistavia harjoituksia. Oppilaitosten järjestyssäännöissä ja opinto-oppaissa annetaan ohjeita siitä, kuinka opiskelijan tulee toimia oppilaitosyhteisössään.

4.3.1 Opintojen edistymisen seuraaminen Ryhmänohjaaja ja HOPS-ohjaaja seuraavat opintojen suunnitelmallista etenemistä ja kannustavat opiskelijaa opintojensa omatoimiseen seuraami-seen. Jos opinnot eivät etene suunnitellulla tavalla, mietitään yhdessä toimenpiteitä opintojen eteenpäin viemiseksi. Opintojen aikana pohditaan opintojen suuntautumista kohti uravalinnan tavoitteita. Mietitään miten tarjolla olevat vapaasti valittavat opinnot, valinnaiset opinnot, osaamisala-opinnot ja työssäoppiminen parhaiten palvelisivat työelämään tai jatko-opintoihin sijoittumista. Ohjauskeskustelussa hyödynnetään Wilmassa olevia HOPS:n sivuja.

Opintojen edistymisen seuraaminen kuuluu koko opetushenkilöstölle. Päävastuu kuuluu ryhmänohjaajalle ja HOPS-ohjaajalle. Jos opiskelijan opinnot eivät etene suunnitellusti, ryhmänohjaaja puuttuu tilanteeseen välittömästi ottamalla yhteyttä opiskelijaan ja tarvittaessa pyytämällä tukea opiskeluhuoltohenkilöstöltä.

Opintojen etenemisen seuraaminen:

• opettaja seuraa opiskelijan oppimisen ja osaamisen edistymistä ja vie opintosuoritusmerkinnät kahden viikon sisällä Wilmaan, arvioi opiskelijan tukiopetuksen tarpeen ja järjestää sitä tarvittaessa.

• ryhmänohjaaja / HOPS-ohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa ja ottaa yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan. Opiskelijan ja/tai huoltajan suostumuksella ryhmänohjaaja vie tarvittaessa asian eteenpäin asiantuntijalle, jotta opiskelija saa tarvitsemaansa tukea opintojensa suorittamiseksi.

• hyvinvointiryhmä käsittelee saamansa tiedot opiskelijan tilanteesta ja päättää kuka ottaa päävastuun opiskelijan tukemisessa ongelman luonteen mukaan:

• oppimisen vaikeudet erityisopettaja tai erityistuesta vastaava opettaja, psykologi • sosiaaliset vaikeudet kuraattori, psykologi • terveydentilaan liittyvät vaikeudet terveydenhoitaja, psykologi • epämääräiset poissaolot opettaja, ryhmänohjaaja, kuraattori, psykologi • väärä alavalinta opinto-ohjaaja • merkitsee lisätietoihin puuttuvat suoritukset -> opettaja, ryhmänohjaaja • opiskeluhuollon asiantuntijaryhmässä käsitellään opiskelijan yksilökohtaiset asiat. Ryhmässä asiantuntijoina voivat olla opiskelijan

ja/tai huoltajan hyväksyminä esim. toimiala- tai koulutuspäällikkö, kuraattori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, psykologi, ryhmänohjaaja, vanhemmat ja opiskelija.

4.3.2 Ohjaus työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) päivittämiseen osallistuu HOPS-ohjaaja ja tarvittaessa opinto-ohjaaja. Tällöin tarkennetaan suunnitelmaan merkittyjen oppimisen tavoitteiden, suoritusaikataulujen, oppimisympäristöjen ja menetelmien toteutumista. Opiskelijalle nime-tään ohjaava opettaja, joka ohjaa ja tukee opiskelijaa työssäoppimispaikan hankkimisessa, tavoitteiden kirjaamisessa, työssäoppimisessa ja arvioin-nissa.

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman päivitetään HOPS:iin. Tällöin tarkennetaan suunnitelmaan merkittyjen ammattitaitovaati-muksien, oppimisen seurannan, ajoituksen ja näyttötehtävien toteutumista. Myös oppimisen tavoitteiden, arviointiperusteiden, suoritusaikataulu-tuksien ja menetelmien toteutumista tarkastellaan. Opiskelijalle nimetty työssäoppimisen ohjaava opettaja ohjaa opiskelijaa näytön suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.

Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelmassa on käsitelty erityistä tukea tarvitsevan ohjausta työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön aikana. Ohjeita kannattaa noudattaa kaikkien opiskelijoiden kohdalla. Työssäoppimisjakson aikana tapahtuneen keskeytymisen vuoksi, järjestetään opis-kelijahuollon muiden toimijoiden (kuraattori) ohjausapua.

4.3.3 Opintojen syventäminen ja laajentaminen Opiskelijalla on mahdollista yksilöllisesti joko opettajan, HOPS-ohjaajan, ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa keskusteltuaan syventää tai laajentaa osaamistaan. Tavoitteena on, että osaaminen vastaa paremmin työelämän alueellisiin ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin ja/tai opis-kelijan ammattitaidon syventämistarpeisiin. Tutkinnon osia voidaan valita opintoihin toisesta perustutkinnosta, paikallisesti tähän tarkoitukseen tuotetuista ammatillisista tutkinnon osista tai toisen asteen yhteiseltä valintatarjottimelta ( https://wilma.kpedu.fi/browsecourses ).

21

4.3.4 Perustutkinnon tai osaamisalan vaihtaminen Opiskelijalla on mahdollisuus hakea toiseen perustutkintoon tai osaamisalaan, jos hän on ohjauksellisissa keskusteluissa perustellusti esittänyt halunsa siirtyä toiselle alalle. Opiskelija tekee siirtohakemuksen ja huolehtii siihen huoltajansa allekirjoituksen (mikäli hän on alaikäinen), ja palaut-taa hakemuksen opinto-ohjaajalle. Mahdollisesti sähköinen hakemus Wilman kautta on käytössä koko lukuvuoden ajan.

Opinto-ohjaaja huolehtii tiedottamisen vastaanottavalle ja lähettävälle oppilaitokselle sekä opiskelijalle. Koulutuspäällikkö toimittaa lomakkeen opintotoimistoon. Lopullisen päätöksen asiasta tekee rehtori.

4.4 Ohjaus opintojen päättövaiheessa

Opintojen loppuvaiheessa annettavan ohjauksen tavoitteena on varmistaa ammatillisen kasvun jatkuminen, antaa tietoa työmarkkinoista, työlli-syystilanteesta ja erilaisista mahdollisuuksista työllistyä sekä tukea jatko-opintoihin hakeutumisessa. Päättövaiheessa tehdään yhteistyötä mm. TE-keskusten, yritysten, ammattikorkeakoulujen, ammattijärjestöjen ja muiden tahojen kanssa.

Valmistuville opiskelijoille tiedotetaan myös mahdollisuudesta syventää ammatillista osaamistaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoina riittävän työkokemuksen karttumisen jälkeen. Erityisopiskelijoiden valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

4.4.1 Jatko-opinnoista tiedottaminen ja urasuunnittelu Valmistuville opiskelijoille järjestetään informaatiotilaisuuksia jatkokoulutuksista. Lisäksi heille tarjotaan mahdollisuutta osallistua lähialueen am-mattikorkeakoulujen avointen ovien päiviin. Opinto-ohjaajat pitävät info-tilaisuuksia ammattikorkeakouluihin hakemisesta ja auttavat hakulomak-keen täyttämisessä hakuvaiheessa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijatutorit ja opinto-ohjaajat käyvät pyydettäessä kertomassa ammattikorkea-kouluissa opiskelusta ja eri opintoaloista järjestetyissä informaatiotilaisuuksissa.

Ammattikorkeakouluihin hakemiseen kannustetaan järjestämällä tai ohjaamalla opiskelijaa opiskelemaan vapaasti valittavina opintoina AMK:aan valmentavia opintoja. Ns. Väylä-opinnot järjestetään yhteistoiminta-aikoina Centrian opintoina tai Averkon verkkokursseina.

Opiskelijoille tiedotetaan myös yliopisto-opintomahdollisuuksista joko avoimina opintoina tai yliopisto-opiskelijaksi hakeutumisena.

4.4.2 Työnhakuun ohjaaminen Opiskelijalla on mahdollisuus saada tukea työpaikanhakemiseen liittyvissä asioissa. Esimerkiksi Ohjaamo -hankkeen projektityöntekijät ohjaavat tarvittaessa erityistä tukea tarvitsevien työllistymistä tai pääsyä työvoimahallinnon toimenpiteisiin.

Opinto-ohjauksen tunneilla käsitellään työnhakukoulutusta. Myös Moodlesta löytyy ohjausta ”Opintojen ohjaus”-kurssissa.

4.5 Ohjaus opintojen jälkeen

Valmistuneille opiskelijoilla on ollut mahdollisuus saada opinto-ohjausta vielä valmistumisen jälkeenkin ottamalla yhteyttä opinto-ohjaajiin. Esi-merkiksi työllistymistilastot antavat viitteitä valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumisesta työelämään ja jatko-opintoihin.

Opiskelijoilla on mahdollisuus korottaa arvosanaa opintojen jälkeen Kpedussa määritetyllä osaamisen arviointimenetelmällä. Suoritusmaksussa noudatetaan voimassa olevaa käytäntöä. Tällöin opiskelija ottaa yhteyttä ao. opettajaan tai koulutuspäällikköön ja sovitaan mahdollisesta lisäopin-noista ja arvioinnin toteutuksesta.

Yhteisten tutkinnon osien korotus maksaa 50 e/ koe. Ammatillisten tutkinnon osien kohdalla pitää tehdä aluksi suunnitelma siitä, mitä korotuk-seen sisältyy (TOP, ohjaustarve jne.) ja kuinka paljon se vaatii henkilökunnan työtä; maksu määräytyy työmäärän mukaan.

22

5 YHTEISTYÖ MUIDEN OHJAUSTAHOJEN KANSSA

Alla on kuvattuna opiskelijan ohjauksen keskeiset yhteistyön toimijatahot Keski-Pohjanmaalla. Kuviosta käy ilmi alueellisen opinto-ohjauksen verkosto.

5.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Oppilaitos on velvollinen olemaan aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien/huoltajien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on edistää opintojen etenemistä sekä opiskelijan turvallisuutta ja hyvinvointia.

Yläkoulujen vanhempainiltojen esittelytilaisuuksissa ja avointen ovien päivissä aloitetaan yhteistyö kotien kanssa.

Kotiväenilta järjestetään syksyllä aloittavien opiskelijoiden vanhemmille/huoltajille ja muille läheisille. Tilaisuudessa esitellään oppilaitoksen hen-kilöstöä, toimintaperiaatteita sekä tiloja.

Opintosuoritusote toimitetaan opettajan/ ryhmänohjaajan jakamana opiskelijalle ja kotiväelle vähintään kerran lukuvuodessa. Alaikäisen opinto-suoritusotteeseen pyydetään vanhemman allekirjoitus.

Yhteys kotiin otetaan opettajan/ryhmänohjaajan toimesta jos opinnot eivät etene suunnitelmallisesti tai selvittämättömiä poissaoloja on yli 20h/ jakso. Ryhmänohjaaja on velvollinen ottamaan yhteyttä opiskelijan kotiin viimeistään, jos opiskelija on ollut poissa koulusta kolme päivää syytä ilmoittamatta. Jos yhteyttä ei saada puhelimitse, opintotoimisto/ ryhmänohjaaja lähettää alaikäisen opiskelijan vanhemmille/huoltajille tai täysi-ikäiselle opiskelijalle yhteydenottopyyntökirjeen.

Opiskelijahuoltohenkilöstön yhteistyö kotien kanssa aloitetaan heti opiskelijaksi valittaessa. Huoltajien Wilma- tunnukset toimitetaan toimi-paikkojen opintotoimistosta alaikäisen opiskelijan kotiin opintojen alkamisen jälkeen kaikille huoltajille.

Ongelmatilanteiden selvittämisessä opiskelijahuoltohenkilöstö on aktiivisesti yhteydessä opiskelijan kotiin.

23

HOJKS- suunnitelma tehdään yhteistyössä vanhempien/ huoltajien kanssa. Erityistuen tarpeessa olevien opiskelijoiden kohdalla yhteydenpito on erityisen tärkeää opintojen etenemisen varmistamiseksi. Tarvittaessa vanhemmille tarjotaan mahdollisuus neuvotteluun opiskelijahuolto- ja opetushenkilöstön kanssa.

5.2 Ohjaus ulkopuolisiin ohjauspalveluihin

Opiskelijan tulee osata käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Opiskelijaa ohja-taan ryhmäohjauksessa tai henkilökohtaisissa keskusteluissa hyödyntämään esim. työhallinnon, Kelan, Kokkotyösäätiön ja erikoissairaanhoidon palveluita. Kts. Hyvinvoinnin ja opiskelijahuollon suunnitelma.

5.3 Kpedu:n opiskelijayhdistys

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on yhteinen opiskelijakunta (KEKO ry,). Kaikki opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan, joka valitsee kes-kuudestaan hallituksen syksyisin yleisessä kokouksessa. Opiskelijakunnan hallitukseen kuuluu edustajia eri koulutusohjelmista. Opiskelijakunnan tehtävänä on toimia yhdyssiteenä oppilaitoksen ja opiskelijoiden välillä. Opiskelijakuntatoiminta luo mahdollisuuden opiskelijoille ottaa kantaa erilaisiin opintoja koskeviin kysymyksiin sekä antaa kommentteja suunnitteilla oleviin uudistuksiin. Opiskelijakunta järjestää liikunta- ja kulttuuri-toimintaa ja hoitaa käytännön järjestelyn opiskelijoiden tilaisuuksissa. Opiskelijakunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti ja sen toiminnan tukihen-kilönä on yhtymän koulutussuunnittelija. Jokaisessa toimipaikassa toimii lisäksi oma opiskelijayhdistys.

5.4 Tutortoiminta

Tutorit ovat tehtäväänsä koulutettuja opiskelijoita, jotka ovat sitoutuneita neuvomaan, ohjaamaan ja auttamaan uusia opiskelijoita vastaan tulevis-sa kysymyksissä ja ongelmissa. Tutortoiminnan tavoitteena on hyvä yhteishenki ja tunne siitä, että ”kaveria ei jätetä”. Tavoitteena on myös tehdä uusien opiskelijoiden opiskelutyön aloittaminen mahdollisimman helpoksi ja tukea opiskelua kohti hyvää ammattitaitoa ja työelämää. Tutorit osallistuvat tutorkoulutuksien, uusien opiskelijoiden ryhmäytymisen ja tarvittaessa muiden tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi tutorit toimivat koulutuksien esittelyissä ja tiedottamisessa opinto-ohjaajien apuna.

Tutoropas jaetaan tutorkurssilla tutoreille ja se toimii heidän tutortehtäviensä merkitsemiskirjana. Toiminnan voi kirjata vapaasti valittaviin tut-kinnon osiin.

24

6 KPEDU:N YHTEISTYÖ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA

Toisen asteen yhteistyötä on kehitetty jo muutaman vuoden Keski-Pohjanmaalla ammatillisen- ja lukiokoulutuksen välillä sekä Centria- ammatti-korkeakoulujen kanssa ns. väylä-opintojen muodossa. Yhteistyöstä tiedotetaan mm. nettisivuilla http://2aste.kpedu.fi/ . Valittavina olevista opin-noista tiedotetaan Wilmassa, missä voi myös ilmoittautua opintoihin. Opintotarjottimen osoite on https://wilma.kpedu.fi/browsecourses .

Toisen asteen yhteistyön tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden mahdollisuuksia tehdä joustavasti työelämä- ja jatko-opintovalmiuksia tukevia yksilöllisiä valintoja sekä tiivistää koulutuksen järjestäjälle asetettua vaatimusta yhteistyöstä.

Perustutkinnoittain yhteistyötä tehdään myös kansallisella tasolla opiskelijoiden yksilöllisten opinpolkujen toteuttamiseksi.

6.1 Valinnaisten opintojen toteuttaminen

Opiskelijan tulee tietää tutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Kaikissa ammatillisissa perustutkinnois-sa valinnaisia opintoja ovat:

• yhteisissä tutkinnon osissa valinnaisia 16 osp.

• ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat (5-15 osp), joihin voi valita opintoja omasta tai muista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai

erikoisammattitutkinnoista, ammattikorkeakouluopintoja tai lukio-opintoja.

• vapaasti valittavina tutkinnon osina (10 osp) opiskelija voi suorittaa opintoja omassa opistossa, muissa ammatillisissa opistoissa, lukiois-

sa, ammattikorkeakoulussa. Vapaasti valittaviksi opinnoiksi käy myös alan työkokemus.

• Wilmassa on kurssitarjotin, jonka kautta opiskelijat voivat jatkossa ilmoittautua valinnaisopintoihin.

Alueellisesti on sovittu yhteistoiminta-ajoista, jotka tarkennetaan lukuvuosittain. Lukuvuonna 2014-15 yhteistoiminta-ajat ovat ma-ke klo 14.15 – 15.45 ja ti-to ajat 12.00-13.30. Urheiluakatemian opiskelijoille mahdollistetaan heille sopivimmat vaihtoajat.

6.2 Lukio-opintoja ammattiin opiskeleville

6.2.1 ”Ammattilukio”

Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa, Keski-Pohjanmaan konservatoriossa sekä Kaustisen evankelisessa opistossa voi suorittaa ns. ”ammattiluki-on”. Koulutusaika on 3,5 – 4 vuotta ja siinä ajassa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon ja aikuislukion oppimäärän. Ta-voitteena on, että ammatillinen perustutkinto suoritetaan ensin loppuun kolmessa vuodessa, jonka jälkeen voi suorittaa puuttuvat lukio-opinnot ja ylioppilastutkinnon. ”Ammattilukiossa” opiskellaan ammatillisia opintoja vähintään 120 osaamispistettä. Opinnot antavat pätevyyden ammattiin. Ammatilliseen perus-tutkintoon kuuluvat ammatillisten opintojen lisäksi yhteiset tutkinnon osat 35 osp, valinnaiset tutkinnon osat 15 osp ja vapaasti valittavat 10 osp tutkinnon osat. Nämä opinnot pääsääntöisesti tunnistetaan ja tunnustetaan lukio-opinnoista, paitsi yhteisistä tutkinnon osista vain 32 osp.

Lukion päättötodistuksen saamiseksi suoritetaan vähintään 48 lukiokurssia (aikuislukion oppimäärä). Lukio-opinnot järjestetään aikuislukion opetussuunnitelman ja tuntijaon mukaisesti yhteistyössä paikkakuntien lukioiden kanssa (Kokkola, Kannus, Perho, Toholampi). Kaustisen Ra-viopiston lukiokoulutus järjestetään yhteistyössä Vetelin lukion ja Kaustisen musiikkilukion kanssa.

”Ammattilukio” vahvistaa opiskelijan jatko-opiskelumahdollisuuksia ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa sekä työelämävalmiuksia. Ammattilu-kio toimii ryhmämuotoisena seuraavissa perustutkinnoissa:

Lähihoitaja

Merkonomi

Datanomi

Kokki

ICT-asentaja

Eläintenhoitaja (Kannus)

Hevostenhoitaja (Perho, Kaustinen)

Ympäristönhoitaja (Perho)

Edellisten lisäksi pyritään mahdollistamaan muidenkin osaamisalojen opiskelijoiden lukio-opintojen suorittaminen ns. yhdistelmäopintoina.

25

6.2.2 Yhdistelmäopinnot

Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa ammatilliseen perustutkintoon kuuluvista opinnoista lukiossa ja osallistua ylioppilastutkinnon kokeisiin. Ylioppilastutkinnon voi suorittaa missä tahansa koulutusohjelmassa. Ammatillisen tutkinnon suorittavalla on oikeus osallistua ylioppilastutkinnon kokeisiin myös ilman lisäopintoja. Ylioppilastutkintokokeiden suorittamisen voi aloittaa, kun ammatillisia opintoja on opiskeltu 1,5 vuotta.

Yhdistelmätutkinnon opintojen suorittaminen vaatii opiskelijalta vastuuta, joustavuutta, suunnitelmallisuutta, aktiivisuutta ja rohkeutta. Lisäksi opiskelijalla on oltava hyvä opiskelumotivaatio sekä ammatillisissa että lukio-opinnoissa. Muiden perustutkintojen rinnalla ylioppilastutkinnon suorittamisesta kiinnostuneet hakevat normaalisti yhteishaussa opiskelupaikkaa. Opintojen alkuvaiheessa elokuussa opiskelijoilta kysytään haluk-kuutta yhdistelmätutkinto-opintoihin. Opintoaloittain on eroja siinä, miten opintoihin haetaan. Opinto-ohjaajan haastattelu ja opintoihin ilmoit-tautuminen valittuun lukioon kuuluu hakeutumiseen kaikilla aloilla.

6.3 Urheiluakatemia

Urheiluakatemia mahdollistaa urheiluvalmennuksen sisällyttämisen osaksi opintoja lukiossa tai ammatillisista opinnoista. Valmennusta on tarjolla jääkiekossa, jalka- ja lentopallossa sekä salibandyssa tai vaihtoehtoisesti opiskelija voi harjoitella yksilölajin parissa oman harjoitusohjelman mukai-sesti. Toimintaan vakiintuneet opetusajat ovat maanantai-, keskiviikko- ja/tai perjantai-aamupäivät, mutta toteutuksessa on paikkakuntakohtaisia eroja.

Urheiluakatemiaan haetaan erillisellä sähköisellä hakulomakkeella yhteishaun aikana. Lomake löytyy Keski-pohjanmaan urheiluakatemian net-tisivuilta . http://www.kokkola.fi/palvelut/opetus_ja_kasvatus/perusopetus/urheiluakatemia/fi_FI/urheiluakatemia/

Urheiluakatemian suoritukset tunnustetaan vapaasti valittaviin tutkinnon osiin.

26

7 OPINTO-OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTOSSA

Kpedun opinto-ohjauksen prosessia ja tavoitteita määritetään tehtävänkulunkuvauksissa sekä vuosittain päivitettävässä opinto-ohjauksen toimin-tokortissa (toimintasuunnitelma). Toimijat ja vastuualueet on kuvattuna tässä suunnitelmassa. Toimintasuunnitelma tehdään lukuvuosittain.

7.1 Opinto-ohjauksen kehittämisryhmä, Kpedu- opot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän organisaatiossa toimii opinto-ohjauksen kehittämistyöryhmä. Työryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä toimii toisen asteen koordinaattori; hän toimii myös opinto- ja hakutoimiston koordinoivana opinto-ohjaajana. Kpedu - opot kehittämisryhmän tavoitteena on mm. kehittää ja levittää yhteisiä ohjauskäytänteitä, kehittää alueen yhteishaun ja tiedottamisen käytänteitä, ylläpitää yhteistyöver-kostoja ja edistää työhyvinvointia. Kpedu- opot tapaavat säännöllisesti (väh. 5x lukuvuodessa) ajankohtaisten asioiden äärellä.

7.2 Opinto-ohjauksen kriteerit ja laadun kehittäminen

OPH on määritellyt hyvän ohjauksen kriteerit 2014, jotka ammatillisen koulutuksen osalta on kuvattu alla olevaan taulukkoon vasemmalle ja oikealla on arvioitu, miten se toteutuu Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa tai miten sitä pitäisi kehittää.

OPH: hyvän ohjauksen kriteerit Miten toteutuu ammattiopistossa / kehitettävää

Riittävä ja monipuolinen ohjaus

- Ohjaukseen on varattu resurssia siten, että opiskelijalla on mahdollisuus saada riittävästi monipuolista ja jatkuvaa ohjausta tarpeensa mukaan koko opintojen ajan.

- Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus sekä henkilökohtaiseen että ryhmämuotoiseen ohjaukseen.

Aktiivisuuden, osallisuuden ja vastuullisuuden tukeminen

- Ohjaus on toteutettu tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden ak-tiivisuutta, osallisuutta ja vastuullisuutta omaan elämäänsä ja oppimiseensa liittyvissä prosesseissa ja päätöksenteossa.

- Ohjaus vahvistaa opiskelijan osallisuutta opiskelija- ja oppilai-tosyhteisössä sekä kasvattaa yhteiskunnan ja työelämän jäse-nyyteen.

Ohjaus on yhteistä työtä

- Ohjaus on ammatillisen koulutuksen henkilöstön tavoitteelli-sesti johdettua yhteistä työtä koulutuksen järjestäjän opetus-suunnitelman mukaisesti.

- Tehtävät, roolit ja yhteistyömuodot, työssäoppimisjaksojen oh-jaus mukaan lukien kuvataan selkeästi ohjaussuunnitelmassa.

Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö

- Opinto-ohjaajat ovat tehtäväänsä kelpoisia. - Henkilöstön tiedot, taidot sekä ohjaus- ja työelämäosaaminen

ovat korkeatasoisia ja ajan tasalla.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen

- Opinto-ohjausta kehitetään oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti.

- Ohjaus toteutetaan tavalla, joka edistää opiskelijan luottamusta tasavertaisiin mahdollisuuksiinsa koulutuksessa ja työelämässä.

- perustutkinto-opiskelijoita yhteensä noin 2700; pä-

tevien opinto-ohjaajien lisäksi ohjausresurssia jaettu ryhmänohjaajille

Selkiytetään ro:n ja opon roolia ja heidän tehtäviään ja vastuu-alueitaan

Tavoitteena 200 opiskelijaa/opo (sopo ry)

- opiskelijoiden edustus eri tiimeissä ja työryhmissä - tutortoiminta ja opiskelijakunta; kehitettävää sitout-

taminen toimintaan tiimeissä ja vastuullisuus omista opinnoista

- Yhteisöllisyyden merkityksen kirkastaminen

- ohjaussuunnitelmassa henkilöstön roolit ja tehtävät määritelty selkeästi; ohjaussuunnitelman roolien jal-kauttaminen toimijoille

- Opon erityistä osaamista on yksilöllisten opintopol-kujen luominen ja seuraaminen

- Kaikilla opinto-ohjaajan tehtävissä toimivilla on päte-vyys

- Säännöllinen täydennyskoulutus: aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen, psykososiaali-nen tuki (ei kuraattoritoimintaa), erilaiset polut, eri-laiset opiskelumenetelmät, yhteisten opintojen korit ja sisällöt, opintopisteet Tasa-arvon toteutuminen ohjausmäärässä eri aloilla?

- opinto-ohjauksessa toimitaan tasa-arvo- ja yhdenver-taisuus suunnitelman mukaan, ks. tarkemmin http://intranet.kpedu.fi/asiakirjat/Jaetut asia-kirjat/Tasa-arvosuunnitelma _opetus (2) (5) (2) (2) (2).docx

27

Ohjaussuunnitelma

- Koulutuksen järjestäjällä on ohjaussuunnitelma, joka on tar-kennettu oppilaitoskohtaisesti.

- Ohjaussuunnitelmassa on määritelty ohjauksen tavoitteet, to-teutus, johtaminen, työnjako, vastuut ja arviointi.

- Suunnitelma on tehty yhteistyössä opiskelijoiden ja sidosryh-mien kanssa.

- Ohjaussuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti.

Koulutuksen nivelvaiheet

- Nivelvaiheyhteistyö ammatillisien koulutuksen alku- ja päättö-vaiheessa sekä muissa siirtymissä on suunniteltua ja toimivaa.

- Koulutuksen järjestäjä tiedottaa peruskoululaisille ammatillisista opinnoista monipuolisesti ja tarjoaa heille mahdollisuuden tu-tustua eri vaihtoehtoihin.

- Opiskelijalle järjestetään mahdollisuuksia tutustua opiskeluun jatko-opiskelupaikoissa.

- Ohjauksella varmistetaan opiskelijan taidot hankkia tietoa työ-elämästä ja jatko-opinnoista sekä toimia sähköisissä hakujärjes-telmissä.

- Oppilaitoksessa on sovittu ohjauksen käytännöt mahdollisen koulutusalan tai koulutuksen järjestäjän vaihtamiseksi.

- ohjaus tukee opiskelijan sujuvaa siirtymistä työelämään tai jat-ko-opintoihin.

Ohjaus koulutukseen ja uravalintoihin liittyvien päätösten tukena

- Ohjaus tukee ammatillisten opintojen suorittamista sekä opis-kelijan työllistymistä ja/tai sijoittumista jatko-opintoihin.

- Opiskelija laatii henkilökohtaisen oppimis- ja jatkosuunnitelman ohjauksen tuella. Ohjaus on toteutettu tavalla, joka tukee opis-kelijan hakeutumista työelämään sekä ammatillista kehittymis-tä.

- Ohjaus on toteutettu tavalla, joka tukee opiskelijan aktiivista ja kriittistä tiedonhankintaa.

- Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tu-eksi.

Työelämätaidot ja työelämään tutustuminen

- Opiskelija tutustuu monipuolisesti erityisesti alansa työtehtä-viin, työelämään ja yrittäjyyteen. Ohjaus on järjestetty siten, et-tä se tukee opiskelijan työnhakuvalmiuksien ja työelämätaitojen kehittymistä sekä työllistymistä.

- Työssäoppimisen ohjaus on riittävää ja laadukasta. Ohjauksella varmistetaan opiskelijan monipuolinen oppiminen työssäoppi-misjaksoilla ja työelämässä sekä näiden kytkeytyminen opinto-jen kokonaisuuteen ja ammatilliseen kehittymiseen.

- Henkilöstöllä on ajantasainen työelämäosaaminen ja aktiiviset kontaktit työelämään.

Vuorovaikutteinen yhteistyö ohjauksen tukena

- Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö on osallistavaa, suunni-telmallista ja säännöllistä.

- Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö on säännöllistä ja suunniteltua.

- Työelämä- ja sidosryhmäyhteistyö on suunniteltua, aktiivista ja tukee opiskelijan työssäoppimista sekä sujuvaa siirtymistä työ-elämään. Toimijoiden vastuut ovat kaikkien tiedossa.

- Oppilaitoksen yhteistyö eri koulutuksen järjestäjien ja korkea-koulujen kanssa tukee opiskelijan sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin.

- Ohjaussuunnitelma tehty ja päivitetty opo-ryhmässä; annetaan vielä opiskelijayhdistykselle kommentoita-vaksi!

- kuraattorit käyvät peruskouluissa keväisin keskuste-lut siirtyvistä opiskelijoista erityisesti hojks-opiskelijoiden osalta.

- Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa järjestetään vuosittan avoimet ovet ym. tapahtumia peruskoulu-laisille.

- TET-jaksoille otetaan mahdollisuuksien mukaan pe-ruskoululaisia tutustumaan alaan.

- tiedotustilaisuudet peruskouluissa ja vanhempainil-loissa (ohjausta suunnataan 8lk)

- koulutusalan vaihtamisen hakeminen mahdollista wilman kautta (erillishaku jatkuvaksi)

- tutumismatkat ammattikorkeakouluihin - Väylä-opinnot (AMK-opinnot) mahdollista opiskelun

aikana

- opo-tunneilla käsitellään näitä asioita - myös moodlessa opinto-ohjaus kurssissa materiaalia - HOPS-lomakkeet wilmassa - keskustelut opon/ryhmänohjaajan kanssa - ohjauksessa käsitellään eri vaihtoehdot esim. ammat-

titutkinnot, amk-opinnot, yliopisto-opinnot - rekrytilaisuudet ja ammattijärjestöt, yritykset ja yrit-

täjät

- työssäoppimisjaksot kotimaassa ja/tai ulkomailla - TO-jaksojen ohjausresurssi opettajilla keskimää-

rin1h/vk/opiskelija - opettajien työelämäjaksot mahdollista kotimaassa ja

ulkomailla

- kotiväenillat syksyisin - huoltajat saavat tunnukset wilmaan - Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit kokoontuvat

säännöllisesti - yhteistyö kuraattorien ja etsivien kanssa

28

- Yhteistyö muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa mahdollis-taa joutavia opintopolkuja sekä tarvittaessa opiskelijan jousta-van siirtymisen oppilaitoksesta toiseen, mikä vähentää negatii-vista keskeyttämistä.

Ohjauspalveluista tiedottaminen

- Opiskelija, hänen huoltajansa sekä oppilaitoksen työelämä-kumppanit ja sidosryhmät saavat ajantasaista tietoa ammatilli-sen koulutuksen järjestäjän ohjauspalveluista.

- Ohjauksesta tiedotetaan erilaisin menetelmin. Tiedottaminen on aktiivista ja suunniteltua.

Hyvän ohjauksen kriteerit osana paikallista laatujärjestelmää

- Hyvän ohjauksen kriteerit ovat osa opetuksen järjestäjän laatu- ja arviointijärjestelmää.

- Henkilöstön kaikki jäsenet ja yhteistyökumppaneiden edustajat tuntevat hyvän ohjauksen kriteerit ja toimivat niiden mukaises-ti.

- Ohjaustoimintaa arvioidaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti.

- väylä-opinnot (amk-opintoja) - tutustumismatkat ammattikorkeakouluihin

- opiskelijan ja huoltajan oppaassa tietoa myös ohjaus-palveluista

- www-kpedu.fi –sivustolla jatkuvaa tiedottamista - vanhempainillat - wilman tiedotteet

- kriteereistä tiedotetaan opettajia mm. syyslukukau-den avajaisissa (koulutuspäivä)

- opiskelijakyselyiden avulla palautetta myös opinto-ohjauksesta (tulo-, olo- ja päättökyselyt)

7.3 Opinto-ohjauksen toimivuuden seuranta ja arviointi

Opinto-ohjausta arvioidaan vuosittain opinto-ohjaussuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Mahdollisia kehittämiskohteita nostetaan esille myös koulutuksen järjestäjän opiskelijoille teettämillä kyselyillä (tulo-, olo- ja päättökyselyt). Kehittämisen avulla pyritään varmistamaan, että hyvän ohjauksen kriteerit toteutuvat mahdollisimman hyvin ja sitä kautta varmistetaan, että kaikki opiskelijat saavat laadukasta ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävää ohjausta.

Ohjauksen laatua kehitetään tarkastelemalla Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ohjauksen toimivuutta OPH:n määrittelemien Hyvän ohjauksen kriteerin valossa.

Tärkeimmät opinto-ohjauksen kehittämiskohteet ovat:

• Yhteisten ohjauskäytänteiden kehittäminen Kpedussa • Henkilökohtaisten oppimispolkujen mahdollistaminen kaikilla aloilla • II- asteen yhteistyön vahvistaminen ja Väyläopintojen kehittäminen • Opiskelija- ja työelämälähtöisyyden parantaminen • päivittyvien OPSien mukaan ohjaaminen (HOPS, AOTT, FINECVET)

29

8 KPEDUn YHTEISET OPPAAT JA OHJEISTUKSET

Opiskelijoille jaettavat (Löytyy myös Moodlesta ”opintojen ohjaus”-kurssissa)

Tutkintokohtainen opetussuunnitelma, (sähköisesti)

Opiskelijan ja huoltajan opas

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän yhteiset järjestyssäännöt

Työssäoppimisen ohje opiskelijalle

IT-opas opiskelijoille

Opettajien käyttöön

OPH:n ohjeet:

Laki ammatillisesta koulutuksesta N:o 630/1998, 601/2005

Asetus ammatillisesta koulutuksesta N:o 811/1998, 603/2005

Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta N:o 479/2003

Laki 479/2003,

OPH:en määräys M 32/011/2005) ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteista

Opetussuunnitelmien perusteet (tutkintokohtaiset)

Koulutusyhtymän ohjeet:

Strategia 2015

Opetussuunnitelman yhteinen osa

Opiskelijan ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytöissä

Opiskeluhuollon suunnitelma

Opinto-ohjaus suunnitelma

Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelma ONKO ERIKSEEN?

Ryhmänohjaajan käsikirja

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Kansainvälisen työssäoppimisen materiaali

Opiskelijan arvioinnin ohje

Yhteistyökumppaneille

Kpedu yhteishakuesite

Esittely PowerPoint

Työssäoppiminen

Tietoa työnantajalle / työpaikkaohjaajalle työssäoppimisesta

30

LÄHTEET

Ammattilukiokoulutus. http://www.kokkola.fi/palvelut/opetus_ja_kasvatus/lukio_ja_ammatillinen/ammattilukiokoulutus/fi_FI/opiskelu/

Elinikäisen ohjauksen suunnitelma Pohjanmaan ELY-keskus alueella. Luonnos 2014.

Hyvän ohjauksen kriteerit. 2014. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. OPH. http://www.oph.fi/download/158918_hyvan_ohjauksen_kriteerit.pdf

Julkisuuslaki 621/1999 §24

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän menettelytapaohjeet kurinpidollisissa asioissa sekä opiskeluoikeuden pidättämisessä, peruuttamisessa ja palauttamisessa. Yhtymähallitus 27.3.2014/ §37. Ammattiopiston rehtori 15.3.2014. http://intranet.kpedu.fi/asiakirjat/

Keski-Pohjanmaan urheiluakatemia. http://www.kokkola.fi/palvelut/opetus_ja_kasvatus/perusopetus/urheiluakatemia/fi_FI/urheiluakatemia/

Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998.

Laki 601/2005 §25.

Opetussuunnitelma, yhteinen osa ammatilliseen koulutukseen. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä. 20.5.2010

Opintopolku 2014. www.opintopolku.fi

Suomen opinto-ohjaajat ry: www.sopo.fi/

Virnes, E.2013. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkeyttäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://www.oph.fi/download/152695_Valmistavien_ja_valmentavien_koulutusten_kehittaminen_29_10_2013_Elise_Virn.pdf