Opintokeskus Sivis Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola ... · •Uusi innovaatiokumppanuusmenettely: hankitaan tuote, jota ei tällä hetkellä löydy markkinoilta. Hankintailmoitus

Hankintalakiuudistus

Opintokeskus Sivis

Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola

Työ- ja elinkeinoministeriö

Direktiivit

• Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

• Direktiivejä valmisteltiin EU:n instituutioissa vuosina 2012-2014

• Uudet direktiivit voimaan huhtikuussa 2014

• Kolme direktiiviä:

• Yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU

• Erityisalojen hankintadirektiivi 2014/25/EU

• Julkisia käyttöoikeussopimuksia koskeva direktiivi 2014/23/EU

2

Lainvalmistelun prosessiopas

• Osoitteessa http://lainvalmistelu.finlex.fi/1-esivalmistelu/

29.11.2016

Hankintalakiuudistus nyt tässä

vaiheessa EU:n hankintadirektiivi

Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi

• HE 108/2016 vp

• Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista

• Erityisalojen laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista

• Rikosrekisterilain uudistus: tulevaisuudessa hankintalaissa listattuja rikosnimikkeitä koskevan rikosrekisteriotteen voi toimittaa hankintayksikölle

• Julkisuuslain pienehkö muutos (tarjousten julkisuus sekä liike- ja ammattisalaisuuksien asema)

• Teknisiä viittausmuutoksia useisiin lakeihin

4

Hallituksen esityksen keskeiset tavoitteet

• Yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen – neuvottelujen käymisestä vaivattomampaa, lisää tietoa soveltajalle, kevyemmät pienten hankintojen säännöt, kansallisten kynnysarvojen nostaminen

• Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat – hankintoja voidaan nykyistä laajemmin varata vammaisia työllistäville toimittajille, näkökohtia voidaan huomioida kaikissa menettelyn vaiheissa elinkaarikustannuksista oma uusi pykälänsä, viittauksia työoloihin, työllistämiseen jne., vahvat laatunäkökohdat sote-hankinnoissa

• Pk-yritysten aseman parantaminen –hankintojen jakamiseen vahva paine, vain voittajalta pyydetään selvitykset soveltuvuudesta; kilpailussa riittää toimittajan oma lausunto (yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja) vaatimusten täyttymisestä

• Hankintamenettelyn sähköistäminen – viestintä pääosin verkossa

• Korruption ehkäiseminen – toimittaja voidaan poissulkea tarjouskilpailusta, jos tämä on yrittänyt vaikuttaa epäasianmukaisesti hankkijaan tai on rikkonut ympäristö-, työ- tai sosiaalioikeuden sääntöjä

• Valvonta – Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tehtävä valvoa hankintalainsäädännön noudattamista

5 29.11.2016 5

Soveltamisalan muutokset

•Aiempaa selvemmät säännöt (etenkin lain perusteluissa lisäinformaatiota) siitä, mihin järjestelyihin sovelletaan hankintalainsäädäntöä ja mihin ei

•Muuttuneet säännöt sidosyksiköistä ja hankintayksiköiden yhteistyöstä

•Uusia soveltamisalapoikkeuksia

6

Hankintalain soveltamisala, Hankintayksiköt 1) Kunnat, kuntayhtymät

2) Ev.lut. kirkko, ortodoksinen kirkko ja seurakunnat

3) Valtion liikelaitokset

4) Julkisoikeudelliset laitokset

– Oikeushenkilö, perustettu yleisen edun tarpeeseen, ei teollista tai kaupallista luonnetta

– Rahoitusta yli 50 % tai valvonta 1-4 kohdan hankintayksiköllä

5) Valtion viranomaiset

6) Tukea hankintaan yli 50 % 1-4 kohdan hankintayksiköltä

Julkisoikeudelliset laitokset

•Joskus yksityisetkin tahot voivat olla hankintayksikköjä

•Esim. Yleisradio, Alko, yliopistot, KELA, eläketurvakeskus, kuntien vuokrataloyhtiöt

•Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan MAO:462/11, ettei Finlandiatalo (sinänsä Helsingin kaupungin omistama) ollut hankintayksikkö – talo toimii kilpailuilla markkinoilla vuokraten tilojaan eri tilaisuuksiin

Julkisoikeudellinen laitos

•Markkinaoikeuden ratkaisu MAO:589/09

•Tarkasteltavana Hengitysliitto Heli – yhdistysmuotoinen järjestö, joka edistää hengityssairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua ja toimii terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi

•Järjestö saa rahoitusta yli puolet valtionavustuksina ja raha-automaattiyhdistykseltä

•MAO: järjestö on hankintayksikkö

Hankintayksikkösäännöt ja lakiehdotus

•Pysyneet ennallaan:

•Kirkko ja sen seurakunnat mainittu nimenomaisena hankintayksikkönä

•Lain perusteluissa täsmennyksiä julkisoikeudellisen laitoksen käsitteen tulkintaan

•50 % - sääntö: suoraa EU-tukea saavasta ei tule hankintayksikköä

10

Sidosyksikköhankinnat

• Nykylaki:

• Hankintalakia ei sovelleta, kun hankintayksikkö hankkii siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä tavaroita, palveluja ym., jos hankintayksikkö valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoisi omia yksiköitään ja jos yksikkö harjoittaa liiketoimintaansa muihin kuin siihen määräysvaltaa käyttäviin hankintayksiköihin muuten kuin marginaalisissa määrin

• 1) muodollisesti erillinen yksikkö; 2) hankintayksikkö käyttää siihen määräysvaltaa; 3) yksikkö harjoittaa toimintaansa pääosin määräysvaltaa käyttävän tai käyttävien hankintayksiköiden kanssa

11


• Lakiehdotus:

• Lakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään.

• Sidosyksikkö = hankintayksiköstä muodollisesti erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen yksikkö

• Lisäedellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa.

• Lisäedellytyksenä on, että yksikkö harjoittaa enintään 5 % ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on

• Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa

12


• 5 % osuus lasketaan sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden keskimääräisestä kokonaisliikevaihdosta tai muusta vastaavaan toimintaan perustuvasta määrästä

• (POIKKEUS 1) Sidosyksikön ulosmyyntiprosentti on 10 %, kun hankintayksikön määräysvallassa olevan yksikön liiketoimintaa vastaavaa markkinaehtoista toimintaa ei ole. Näin on tilanne, jos

• hankintayksikkö on julkaissut sen määräysvallassa olevan yksikön suunnitellusta ulosmyynnistä avoimuusilmoituksen HILMAssa

• Hankintayksikkö ei saa ilmoituksessa määritellyssä määräajassa vastauksia liiketoimintaa vastaavasta markkinaehtoisesta toiminnasta

• Määräajan oltava vähintään 14 vrk ilmoituksen julkaisemisesta

• 10 % osuutta sovelletaan edellytysten täyttyessä yksikköön kolmen vuoden ajan vastausmääräajan päättymisestä

13


• (POIKKEUS 2) Prosenttirajoitusta ei sovelleta silloin, kun ulosmyynnin arvo on sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden ajalta keskimäärin alle 100 000 euroa vuodessa.

• Sidosyksikön ulosmyyntirajalla siirtymäkausi:

• Kaikilla hankintayksiköillä 31.12.2018 saakka (väliajalla 10 % ulosmyyntiraja)

• Sosiaali- ja terveyspalvelusektorin hankintayksiköillä ja sidosyksiköillä 31.12.2021 saakka (väliajalla 10 % ulosmyyntiraja)

• 5 % ja 500 000 euron rajaa sovelletaan siten vasta vuoden 2019 alusta ja sote-sektorilla vuoden 2022 alusta

14

Sidosyksiköt

Kunta

X Oy

määräysvalta

markkinat

Oy

Oy

Oy Oy

Miksi juuri 5 % ja 500 000 EUR?

29.11.2016 Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 16

5 % osuus Kokonaisliikevaihto

350 000 EUR 7 miljoonaa EUR






1 miljoona EUR 20 miljoonaa EUR

2 miljoonaa EUR 40 miljoonaa EUR



7,5 miljoonaa EUR 150 miljoonaa EUR


• Kuinka paljon 5 % on mistäkin summasta?


• Kuinka monta prosenttia 500 000 euroa on mistäkin summasta?


500 000 euroa Kokonaisliikevaihto

5 % 10 miljoonaa euroa

4,2 % 12 miljoonaa euroa








• Se mahdollistaa vähäisen ja hetkittäisen sidosyksikön ylikapasiteetin ulosmyynnin puoleen miljoonaan euroon saakka;

• Alle 100 000 euron vuosittaisessa ulosmyynnissä sallittu prosenttiosuus voi olla korkeampi kuin 5 % (jolloin hyvin pienen kokonaisliikevaihdon sidosyksiköissä sääntely ei muodostu kohtuuttomaksi, esim. koulutuskuntayhtymien kioski- tai kampaamopalvelut);

• 5 % 20 miljoonan euron vuosittaisesta liiketoiminnasta tarkoittaisi jo miljoonan euron ulosmyyntiä vuositasolla, mikä voi vähäistä enemmän väristää markkinoiden tasapuolisuutta.

• Etenkin suurten liikevaihtojen sidosyksiköissä 5 % voi olla miljoonia euroja, kuten edellä esitetystä taulukosta käy ilmi.

• 500 000 euron prosenttiosuus alkaa olemaan hyvin pieni vasta hyvin suurten kokonaisliikevaihtojen kohdalla (40 milj.)


Uuden sidosyksikkösäännön vaikutuksia

• Kuntaliiton täydentävä lausunto hankintalain valmisteluryhmän mietintöön: ”Tällä hetkellä lukumääräisesti vain osalla kuntien sidosyksiköistä muille kuin omistajille muodostaa liikevaihdosta yli 10 prosenttia. Tietojemme mukaan monet kunnat ovat omistajina rajoittaneet omistamiensa sidosyksiköiden myyntiä nollaan tai muutamaan prosenttiin.”

• Aloja, jossa ulosmyynti voi olla useita prosentteja:

• Jätehuoltosektori

• Ruokahuoltosektori

• Työterveyshuolto

• Hallituksen esityksessä esitetään siirtymäkautta 5 % ja 500 000 euron rajaan siirtymisessä: ko. rajoituksia sovelletaan vasta vuoden 2019 alusta ja sote-sektorilla vasta vuoden 2022 alusta alkaen

• Mahdollistetaan hallittu siirtyminen uusiin rajoituksiin

• Ympäristöministeriö perustanut työryhmän tarkastelemaan mm. sidosyksikkösäännön asemaa jätehuoltosektorilla


Uudet kansalliset kynnysarvot

• Määrittävät hankintalain soveltamisen euromääräisen alarajan

• Tavara- ja palveluhankinnat 30 000 e => 60 000 e

• Sote-palveluhankinnat 100 000 e => 400 000 e

• Muut erityiset palveluhankinnat 100 000 e => 300 000 e

• Käyttöoikeussopimukset (palvelut) 30 000 e => 500 000 e

• Käyttöoikeusurakat 150 000 e => 500 000 e

• Rakennusurakat (150 000 e) ja eräät työvoimakoulutuspalvelut (100 000 e) jäisivät ennalleen

20

Hankintailmoitukset

• EU-hankintailmoitus

• EU-jälki-ilmoitus

• EU-ennakkoilmoitus

• EU-suorahankintailmoitus

• Kansallinen hankintailmoitus

• Kansallinen suorahankintailmoitus

• Sote-palveluhankintojen oma ilmoitus

• Sote-palveluhankintojen jälki-ilmoitus

• Käyttöoikeussopimusten ilmoitus

• Käyttöoikeussopimusten jälki-ilmoitus

• Sopimusmuutosilmoitus (tietyistä muutoksista)

• Korjausilmoitus

Hankintailmoitukset

• Ilmoitus suunnittelukilpailusta

• Ilmoitus suunnittelukilpailun tuloksista

• Erityisalojen kausi-ilmoitus

• Erityisalojen ilmoitus

• Erityisalojen jälki-ilmoitus

• Erityisalojen sote-palveluhankintailmoitus

• Käyttöoikeussopimusten sote-palveluilmoitus

• Ilmoitus toimittajarekisteristä erityisaloilla

HILMA

•Uudet lomakkeet HILMAan (suurin osa lomakkeista jo HILMAssa huhtikuusta 2016 alkaen)

•Tilastoinnin helpottamiseksi uusia täytettäviä ”laatikoita” lain voimaantullessa

•Onko hankinnassa otettu huomioon innovaationäkökohdat

•Onko hankinnassa otettu huomioon energiatehokkuus

•Onko hankinnassa otettu huomioon pk-yritysten osallistumismahdollisuudet

Hankintamenettelyt

• Nykyiset menettelyt pysyvät pääosin samanlaisina • Avoin menettely

• Rajoitettu menettely • Puitejärjestely • Sähköinen huutokauppa

• Dynaaminen hankintajärjestelmä

• Neuvotteluja sisältävät nykyiset menettelyt uudistuvat • Tarjousperusteinen neuvottelumenettely • Kilpailullinen neuvottelumenettely

• Kaksi täysin uutta menettelyä: • Innovaatiokumppanuus • Sähköiset katalogit/luettelot

24

Neuvottelumenettelyt

• Direktiivien keskeisenä tavoitteena lisätä joustoa menettelyissä

• Nykyiset säännöt eivät välttämättä ole kaikista tehokkaimpia, kun hankinnan kohdetta on yhä hankalampaa määritellä ja halutaan hankkia myös uusia ja innovatiivisia tavaroita, palveluja ja urakoita

• Neuvottelujen käyminen on nykylainsäädäntöä helpompaa • Nykyisin edellytyksenä on, että hankinnan kohde on etukäteen hankalasti

määriteltävissä tai että muilla menettelyillä ei ole saatu aikaan vertailtavia tarjouksia

• Uuden direktiivin perusteella neuvotteluja voidaan käydä aina, kun hankintayksikön tarpeita ei voida tyydyttää markkinoilta suoraan löytyvillä ratkaisuilla

• Toisin sanoen, neuvottelumenettelyjen käyttö on mahdollista kaikissa tapauksissa paitsi sellaisissa, kun ostetaan ns. bulkkituotteita

• Neuvottelumenettelyn ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttöedellytykset ovat täysin samat

25

Neuvottelumenettelyt

• Miksi direktiivissä termi ”tarjousperusteinen” neuvottelumenettely?

• Uudessa direktiivissä neuvottelujen kulkua on säännelty nykyistä tarkemmin

• Neuvottelujen ”pohjaksi” tulee antaa alustava tarjous • Hankintayksikön tulee hankintailmoituksessa asettaa

vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet, joista ei voida neuvottelujen aikana neuvotella

• Hankintayksikkö neuvottelee toimittajien kanssa hankinnasta – tämän jälkeen neuvottelut päätetään ja pyydetään vielä erillisellä lopullisella tarjouspyynnöllä lopullisia tarjouksia

• Uudessa direktiivissä nykyistä paljon enemmän vaatimuksia kirjallisen materiaalin (tarjouspyynnöt, tarjoukset) käytöstä

26

Dynaaminen hankintajärjestelmä

• Dynaaminen hankintajärjestelmä on EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa nykyistä vaivattomampi ja loogisempi

• Ei tarvitse enää ilmoittaa erikseen jokaisesta dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisestä hankinnasta

• Ei alustavia tarjouksia

• Menettely muutoinkin melko samanlainen kuin nykylain säännöt EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa

27

Dynaaminen hankintajärjestelmä

Ilmoitus dynaamisen hankintajärjestelmän

perustamisesta

Kiinnostuneet toimittajat jättävät

osallistumishakemuksen

Hankintayksikkö valitsee mukaan otettavat tarjoajat

Dynaamisen hankintajärjestelmän

sisällä lähetetään kutsu antamaan tarjous mukana

oleville (ei tarvitse ilmoittaa uudelleen)

Hankintayksikkö valitsee dynaamisen

hankintajärjestelmän sisällä tehtävään

hankintaan parhaan tarjouksen

Uusi tarjoaja mukaan

Uusi tarjoaja mukaan

Dynaaminen hankintajärjestelmä ja ilmoittaminen

•Koska dynaamiseen hankintajärjestelmään voi koko sen keston ajan tulla jatkuvasti mukaan uusia toimittajia, tulee dynaamisen hankintajärjestelmän perustamista koskeva ilmoitus olla näkyvissä HILMA-portaalissa koko järjestelmän voimassaoloajan – muutoin uudet toimittajat eivät huomaa järjestelmän olemassaoloa

•Toteutettava teknisin ratkaisuin HILMA-portaalissa

Esikaupallinen hankinta / menettely

Hankintailmoituksen julkaiseminen / hankitaan

innovaatio-/tuotekehityspalvelua

Käsitellään saapuneita tarjouksia ja valitaan

niistä sopimuskumppani innovaatio-osaan

Kun innovaatio/uusi ratkaisu on saatu aikaan

ensimmäisellä hankinnalla, järjestetään

toinen kilpailutus toteutuksesta

Uusi hankintailmoitus toteutuksesta

Saapuneet tarjoukset käsitellään ja valitaan

paras toteuttaja

Ongelma:

Ei tarpeeksi

houkuttelevuutta

yrityksille, sillä

yrityksen idea ”valuu”

kilpailijoille uuden

kilpailutuksen kautta

Innovaatiokumppanuus

• Uusi innovaatiokumppanuusmenettely: hankitaan tuote, jota ei tällä hetkellä löydy markkinoilta.

Hankintailmoitus Osallistumishakemusten

lähettäminen

Alustavien tarjousten tekeminen

(neuvottelumenettely)

Tarjousten käsittely ja vertailu (tarvittaessa

neuvotteluja)

Hankintayksikkö valitsee kumppanit

Kumppanuus alkaa

HY voi tarvittaessa karsia kumppaneita

kumppanuuden aikana (etukäteen esitetyin

perustein)

HY voi halutessaan keskeyttää

kumppanuuden

Innovaatiokumppanuuden käyttöedellytykset

• Hankintayksikkö voi valita innovaatiokumppanuuden, jos hankintayksikön tarvetta ei voida täyttää hankkimalla markkinoilla jo saatavilla olevia tuotteita, palveluja tai rakennusurakoita

• Mietintö: Kyseeseen voisi tulla myös tilanne, jossa hankintayksikön tarpeita ei voida tyydyttää markkinoilla olevilla ratkaisuilla. Hankintayksiköllä olisi harkintavaltaa tarpeidensa määrittämisessä. Innovaatiokumppanuutta voitaisiin käyttää myös silloin, kuin markkinoilla on hankintayksikön tarpeita lähellä olevia tavaroita, palveluita, urakoita taikka ratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan täytä hankintayksikön tarpeita esimerkiksi laadun tason, asiakkaiden tarpeiden tai kehitysasteen osalta.”

Innovaatiokumppanuuden erityiskysymyksiä

• Milloin neuvotteluvaihe/tarjouskilpailuvaihe päättyy ja milloin alkaa sopimuskausi?

• HE: kumppanuudessa yhdistyy osin sopimuskausi ja osin neuvottelumenettely

• Voiko tarjousten vertailussa käyttää vertailuperusteena sekä idean laatuun liittyviä tekijöitä että idean toteuttamisen laatuun liittyviä tekijöitä?

• HE: molempia voi käyttää (suositus: alussa kannattaa käyttää vain ideaan liittyviä vertailutekijöitä)

Tarjousten jättämisen vähimmäismääräajat

Menettelymuoto Vähimmäismääräaika

Avoin menettely Tarjousaika 35

Rajoitettu menettely Tarjousaika 30

Osallistumishakemusaika 30

Neuvottelumenettely Tarjousaika (nyt myös

neuvottelumenettelyssä 30)


Kilpailullinen

neuvottelumenettely


päivää (ei lainkaan

tarjousten

vähimmäismääräaikaa)

Innovaatiokumppanuus Osallistumishakemusaika 30

päivää / tarjousten osalta

kuten

neuvottelumenettelyssä

Dynaaminen

hankintajärjestelmä


päivää

Tarjousaika 10 päivää

Erityissääntö muille kuin

valtion

keskushallintoviranoma

isille rajoitetussa

menettelyssä

sovitaan määräajasta –

jollei päästä

sopimukseen, vähintään

10 päivää

Erityissääntö –

nopeutettu menettely

avoimessa menettelyssä

tarjousaika 15 päivää



rajoitetussa

menettelyssä

osallistumishakemus 15

päivää, tarjousaika 10

päivää



neuvottelumenettelyssä

osallistumishakemus 15

päivää, tarjousaika 10

päivää

Kun käytetään täysin sähköistä viestintää, voidaan vähentää

tarjousten vähimmäisaikoja vielä 5 päivällä

Sähköinen luettelo

•Tapa antaa tarjous sähköisesti

•Etenkin laajoissa hankinnoissa, joissa satoja/tuhansia tuotteita

•Etu: puitejärjestelyssä ja dynaamisessa hankintajärjestelmässä hankintayksikkö voi itse poimia haluamansa tuotteet, kun hankintoja tehdään puitejärjestelyn/dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä

•Pitää kuitata oma poiminta tarjoajalta: (ovatko poimitut hinnat jne. tiedot oikein)

Uusia pakollisia poissulkemisperusteita

• Lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa (+ törkeä tekomuoto)

• Lahjuksen antaminen kansanedustajalle (+ törkeä tekomuoto)

• Työeläkevakuutusmaksupetos (+ törkeä tekomuoto)

• Tuottamuksellinen rahanpesu

• Rikoslain 34 a luvun terrorismirikokset

• Rikoslain 25 luvun ihmiskauppa (+ törkeä tekomuoto)

• Rikoslain 47 luvun työrikoksia (mm. työturvallisuusrikos, työaikasuojelurikos, työsyrjintä)

36

Soveltuvuus- ja poissulkemisperusteet

• Lukuisia uusia harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita

• Ympäristö-, työ- ja sosiaalioikeuden rikkominen kansallisesti, EU-tasolla tai kv-sopimuksissa (mm. ILO-sopimuksia);

• Kilpailunvastainen yhteistyö (miten näyttää toteen käytännössä?)

• Aiemmat virheet/ongelmat sopimusten toteuttamisessa (voidaan kysyä muiltakin hankintayksiköiltä, kynnys melko korkealla – ongelman on tullut johtaa sopimuksen irtisanomiseen tms.)

• Eturistiriitatilanteet (hoidettavissa lähtökohtaisesti HY:n organisatorisin ratkaisuin)

• Toimittaja osallistunut hankinnan valmisteluun, josta syntynyt syrjimättömyyttä vaarantava vaikutus

• Self cleaning – toimenpide mahdollinen – toimittaja korjaa ongelman/parantaa tapansa (HY:n ei tarvitse pyytää tätä)

37

Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja

• Vakiolomake, jolla eurooppalaiset yritykset ja muut toimittajat vakuuttavat, että soveltuvuusvaatimukset täyttyvät ja että poissulkemisperusteita (esim. tietyt rikokset) eivät ole käsillä;

• Hankintayksikkö ensin esitäyttää hankinta-asiakirjan verkossa (tai verkosta ladatussa asiakirjassa) - mitä vaatimuksia asetetaan

• Tämän jälkeen toimittajat täyttävät omalta osaltaan vakuutukset (useimmissa kohdissa ”kyllä/ei” –vastaus)

• Täytetty lomake toimitetaan hankintayksikölle

• Vasta voittaneelta toimittajalta tarkistetaan vakuutuksen todenmukaisuus selvityksin

38

Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja

•Integroidaan valtion ja kuntien olemassa oleviin tai käyttöön otettaviin kilpailuttamisjärjestelmiin

•Komissio tarjonnut oman ESPD-palvelunsa (verkkosivusto)

•HILMAn sivuilla word-asiakirjat saatavilla

Selvitysten vaatiminen voittajalta

• Uuden hankintadirektiivin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjouskilpailun voittajalta selvitykset pakollisista poissulkemisperusteista, soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä sekä harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden osalta maksukyvyttömyydestä ja verojen sekä sotu-maksujen suorittamisesta, jos näihin perusteisiin aiotaan vedota

• Rikosrekisterilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yritys sekä tämän johto- tai vastuuhenkilö saa itseään koskevan tiedon rikosrekisteristä, ja tämän otteen voi luovuttaa eteenpäin hankintayksikölle

• ORK:n resurssit

• Tietosuoja otteen luovuttamisessa hankintayksikölle (seuraavassa diassa)

Rikosrekisteriotteen selvittäminen

• Hankintayksikkö vaatii voittaneelta tarjoajalta sen johto- ja vastuuhenkilöiden rikosrekisteriotteet (koskien pakollisia poissulkemisperusteita)

• Tarjoaja hankkii sen johto- ja vastuuhenkilöiltä valtuutuksen näitä koskevien otteiden hankkimiseen

• Saatuaan valtakirjan, tarjoaja (sen edustaja/nimikirja-oikeutettu) hakee sähköisesti otteet Oikeusrekisterikeskukselta

• Tarjoaja luovuttaa saadut otteet eteenpäin hankintayksikölle

• Tarjoaja/hankintayksikkö ei saa luovuttaa tietoja ulkopuolisille

• Ote pitää tuhota tai palauttaa sille, jota se koskee, kun poissulkemisperusteet on selvitetty

Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

• Toistuvasti riitojen kohteena

• Täsmentämis- ja täydentämismahdollisuudet tällä hetkellä lähinnä soveltuvuusvaatimuksia koskevissa selvityksissä (ei sen sijaan hankinnan kohdetta koskevissa selvityksissä)

• Oikeuskäytäntö runsasta ja polveilevaa: • Ei saa täydentää/täsmentää, jos tarjouksen virhe vaikuttaa

tarjousvertailun syrjimättömyyteen

• Muotovirheitä on voitu korjata (esim. allekirjoituksen puuttuminen, tarjousten kappalemäärän virheet jne.)

• KHO:n mukaan tarjous on voitu hylätä myös, jos tarjouksen virhe tai puute on vaikuttanut hankintayksikön sopimusoikeudelliseen asemaan

42


• Mietintö: • Tarjoajalla ja ehdokkaalla sinänsä edelleen velvollisuus osoittaa

tarjouksen/osallistumishakemusten vaatimustenmukaisuus • Hankintayksiköillä kuitenkin nykyistä laajemmat mahdollisuudet

pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä riippumatta siitä, kohdistuuko täydentäminen/täsmentäminen soveltuvuuden vai muihin vaatimuksiin

• Epäolennaisten puutteiden ja virheiden korjaaminen sallittu • Hankintayksiköllä ei velvollisuutta hylätä tarjouksia

kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisen virheen tai puutteen johdosta

• Uusia EUT-ratkaisuja (asioissa Maneva ja Slovensko)

43


• Sallittua esimerkiksi seuraavien korjaaminen (lain perusteluluonnos):

• Muotovirhe kuten puuttuva allekirjoitus tai puuttuva tarjouksen voimassaolotieto;

• Hinnoitteluvirhe kuten väärä valuutta tai hinnoitteluyksikkö tai ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe;

• Hinnat, joita ei käytetä tarjousvertailussa tai osahinnat, joiden merkitys on pieni hintavertailussa

• Tarjouspyynnöstä poikkeava maksuehto • Tarjouksesta puuttuva liite, jota ei käytetä tarjousvertailussa ja jolla

ei ole olennaista merkitystä

• Ei sallittua mm.: • Tarjouspyyntöä vastaamattoman tuotteen vaihtaminen toiseen • Täydennetään vertailussa käytetty puuttuva laatutieto

44


• Ei sallittua: • Pyydetään tarjouksesta puuttunut olennainen asiakirja;

• Sallitaan tarjouksessa oleva sinne tietoisesti lisätty varauma koskien esim. hinnoittelua

• Referenssin vaihtaminen

• Tasapuolisuutta noudatettava täsmentämismenettelyssä – varattava kaikille samassa tilanteessa oleville

• Hankintayksiköllä harkintavaltaa siitä, pyydetäänkö täsmennyksiä tai täydennyksiä – Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta täydentämiseen tai täsmentämiseen

• Jos täsmentämisen tarve johtuu hankintayksikön vastuulla olevasta asiakirjasta, hankintayksikön tulee itse korjata tai selventää tarjouspyyntöasiakirjoja – olennaiset tarjouspyynnön muutokset edellyttävät korjausilmoituksen julkaisemista

45

Hankintasopimuksen muuttaminen sopimuskaudella

• Perustuu unionin tuomioistuimen pitkään ratkaisukäytäntöön

• Ideana on se, että jos sopimuskaudella muutetaan olennaisesti sopimusehtoja, on kyseessä uusi hankintasopimus, joka tulee kilpailuttaa uudelleen

• Olennainen muutos: • Olisiko jokin muukin halunnut osallistua tarjouskilpailuun, jos

muutokset olisi ilmoitettu jo hankintailmoituksessa? • Olisiko jokin muu tarjoaja voittanut tarjouskilpailun muuttuneilla

ehdoilla? • Muuttuuko sopimuksen taloudellinen tasapaino erityisesti

sopimuskumppanin eduksi?

46

Sopimusmuutokset (jatkuu)

• Varaventtiili / sallitut muutokset:

• Muutos perustuu tarjouskilpailun aikana avoimesti tiedossa olleeseen riittävän selkeään ehtoon (esim. tarkistuslauseke tai optio);

• Lisätyöt, jos sopimuskumppanin vaihtaminen ei mahdollista ilman merkittävää haittaa (ilmoitusvelvollisuus);

• Ennakoimattomat olosuhdemuutokset ovat sopimusmuutosten taustalla;

• Kumppanin muutokset rakennejärjestelyjen (fuusio) kautta

• Alle 10 % hinnanmuutokset (tavarat ja palvelut) ja alle 15 % muutokset (rakennusurakat) – muutos ei saa ylittää EU-kynnysarvoa

47

Siirtyminen sähköisiin viestintävälineisiin

• Kaikkien hankintayksiköiden tulee siirtyä käyttämään sähköisiä viestintävälineitä direktiivissä asetetun siirtymäajan kuluessa (viimeistään lokakuussa 2018, yhteishankintayksiköt vuonna 2017)

• Sähköiset viestintävälineet

• Ilmoitukset sähköisesti

• Tarjouspyynnöt sähköisesti saataville (jo ilmoituksen julkaisemisen ajankohtana)

• Tarjoukset voitava jättää sähköisesti

• Direktiivissä erityisvaatimuksia tarjousten sähköiselle vastaanottamiselle

• Edellyttää todennäköisesti jokaisen hankintayksikön hankkivan sähköisen portaalin tarjousten vastaanottamiseksi

• Valtiolla ja monilla kunnilla ollaan ottamassa käyttöön tai jo otettu käyttöön sähköisiä kilpailuttamisjärjestelmiä, jotka täyttävät em. vaatimukset

48

Vertailuperusteet

• Tarjousten vertailuperusteita on nykylain mukaan kaksi: halvin hinta ja kokonaistaloudellinen edullisuus (ts. hinta-laatusuhde)

• Uudessa hankintadirektiivissä halvimman hinnan valintaperuste poistetaan – hankintayksiköiden on käytettävä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta

• Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous määritellään kuitenkin hinnan tai kustannusten perusteella käyttämällä kustannustehokkuusmallia ja perusteisiin voi kuulua paras hinta-laatusuhde

• Käytännössä vertailuperusteena voidaan siten edelleen käyttää halvinta hintaa tai kustannuksia

• HY:n perusteltava päätös käyttää vain halvinta hintaa

• Nyt direktiivissä todetaan nimenomaisesti, että vertailuperusteena voidaan käyttää myös henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta, jos henkilöstön laatu voi merkittävästi vaikuttaa hankintasopimuksen toteuttamisen tasoon

49

Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnat (ja muut erityiset palvelut)

• Omassa luvussaan 12

• Oma kynnysarvo 400 000 EUR / 300 000 EUR – vain yksi kynnysarvo

• Menettelysäännöt:

• Ilmoittamisvelvollisuus

• Vapaa harkinta hankintamenettelyn valinnassa

• Soveltuvuusvaatimusten sääntely + pakollisista poissulkemisperusteista on suljettava toimittaja kisan ulkopuolelle

• Vertailuperusteet kuten EU-hankinnoissa (perusteltava pelkän hinnan käyttö)

• Erityisvaatimuksia (sote-palveluissa)

50

EU-kynnysarvot alittavien hankintojen säännöt

•Nykyistä vähemmän pykäliä

• Ilmoitusvelvollisuus

•Tarjouspyyntö

•Soveltuvuus

•Vertailu

•Hankintapäätös ja oikeussuoja

•Ei sääntöjä esim. menettelystä – laajaa harkintavaltaa

51

Hankintojen valvonta ja neuvonta

• Uusien hankintadirektiivien mukaan jäsenvaltioiden tulee luoda hankintalainsäädännön valvonnan ja neuvonnan järjestelmä tai rakenne

• Jäsenvaltiot saavat itse päättää, miten valvonta ja neuvonta organisoidaan

• Valvonnan tulee kuitenkin täyttää seuraavat vaatimukset: • Kansalaisilla mahdollisuus tuoda havaitsemiaan epäkohtia

valvonnan alle • Valvontaa harjoittavan tulee voida viedä havaitsemansa

epäkohdat eteenpäin tuomioistuimeen, parlamentaariseen valiokuntaan tai vastaavaan

• Valvonnan tulosten tulee olla julkisia • Osana valvontaa jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että

hankintayksiköt ja tarjoajat saavat maksutonta neuvontaa hankintalainsäädännön soveltamisesta

52

Valvontatehtävän taustat

• Erityisesti kilpailuttamatta jätettyihin hankintoihin on nykyjärjestelmässä vaikea puuttua

• Kilpailuttamatta jätetyistä sopimuksista saatavissa huonosti tietoa

• Tuomioistuimilla osin rajoitetut keinot puuttua kilpailuttamatta jätettyihin hankintoihin

• Kilpailuttamatta jätettyihin hankintoihin puuttuminen riippuvainen tarjoajien valituksista

• Tarjoajilla ei usein mahdollisuuksia/riittävää intressiä valittaa kilpailuttamatta jätetyistä sopimuksista

• Ei erityistä tahoa, joka yleisen edun nimissä varmistaisi sen, että julkisyhteisöt järjestävät tarjouskilpailuja lain mukaisesti

53

Hankintojen valvonta

•Annetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tehtäväksi hankintalainsäädännön noudattamisen valvonta

•Mistä tahansa hankintalain vastaisuudesta voi tehdä toimenpidepyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle

•Kilpailu- ja kuluttajavirasto asettaa tehtävänsä etusijajärjestykseen ja priorisoi hankintalain kannalta törkeimpiin virheisiin puuttumista (kilpailuttamatta jättäminen)

Hankintojen valvonta

• Kilpailu- ja kuluttajaviraston puuttumiskeinot:

• Huomautuksen antaminen ja huomion kiinnittäminen virheeseen (käytössä kaikissa hankintalain vastaisuuksissa);

• Kilpailuttamatta jätetyn hankinnan osalta kielto tehdä hankintasopimus

• Kilpailuttamatta jätetyn hankinnan osalta esitys markkinaoikeudelle sopimuksen määräämisestä tehottomaksi, seuraamusmaksun määräämisestä valtiolle ja/tai sopimuskauden lyhentämisestä (EU-hankinnat)

55

Uudistusten vaikutukset hankintayksiköissä • Uuden lainsäädännön täsmennykset/lisäykset

todennäköisesti helpottavat hankintayksiköiden tulkintatyötä

• Selkeämmät säännöt hankintayksikön omistamiltaan yrityksiltä tehtävien hankintojen kohtelusta (ns. sidosyksikköhankinnat)

• Selkeämmät säännöt siitä, mikä sopimus/järjestely tulkitaan hankinnaksi ja mitkä järjestelyt eivät ole sääntelyn piirissä (esimerkiksi tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankinta)

• Selkeämmät säännöt siitä, miten neuvotteluja voidaan käydä tarjouskilpailussa

• Selkeämmät säännöt sähköisten menettelyjen käytöstä

• Lisäjoustoa neuvottelujen käymiseen, mahd. tarjousten täydentämiseen

Uudistusten vaikutukset hankintayksiköissä

• Toisaalta lisääntynyt materiaali on nykyistä työläämmin omaksuttavissa – oikeuskäytännön linjauksia siirretty lainsäädännön puolelle

• Siirtyminen sähköisiin viestintävälineisiin edellyttänee aluksi investointeja ja opettelua niiden laajamittaiseen käyttöön (tarjousten sähköinen vastaanottaminen, tietotekniikka, tietosuoja jne.); toisaalta pitkällä aikavälillä helpottaa hankintatoimen hallinnollista taakkaa

• Lakiehdotus antaa entistä enemmän mahdollisuuksia hankintayksiköille: uusia menettelyjä, joilla voidaan edistää innovaatioita, neuvottelutoimintaa jne.

• Ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden huomioiminen nykyistä helpompaa ja selkeämmän sääntelyn piirissä

• Valvonta voi ennaltaehkäistä pahimpia hankintalainsäädännön rikkomuksia

Uudistusten vaikutukset yrityksissä

• Etenkin pk-yritysten toiminta helpottunee tulevaisuudessa

• Entistä enemmän mahdollisuutta tarjota vain osasta kokonaisuutta

• Ei velvoitteita toimittaa mittavia selvityksiä yrityksestä tarjouskilpailun aikana hankintayksikölle

• Sähköiset viestintävälineet voivat nopeuttaa ja tehdä vaivattomammaksi yhteydenpidon hankintayksiköihin

• Valvonta voi vähentää tarvetta valittaa etenkin suorahankinnoista

• Innovaatiokumppanuus ja neuvottelumenettelyt mahdollisuuksia luoda uutta, kilpailukykyistä tuotantoa etenkin monimutkaisissa hankinnoissa (IT-hankinnat, monimutkaiset asiantuntijapalvelut jne.)

Kiitos!

Markus Ukkola

[email protected]

Documents

Opintokeskus Sivis Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola ... · •Uusi innovaatiokumppanuusmenettely: hankitaan tuote, jota ei tällä hetkellä löydy markkinoilta. Hankintailmoitus