Upload
syl
View
784
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Timo Lehtisen alustus SYL:n asumistapaamisessa 4.10.2010
Citation preview
Opiskelija-asuminen Suomessa ja kansainvälistymisen asumispalveluille luomat haasteet
Timo Lehtinen 4. lokakuuta 2010
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Erilaiset tukimuodot- Korkotukilaina sosiaaliseen asuntotuotantoon
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001)
Käyttöön vuoden 2001 alusta, korvasi aikaisemmin myönnetyt aravalainat (aravalaki 1189/1993)
- Investointiavustus erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi Laki erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi
(1281/2004) Tukimuoto käyttöön vuoden 2005 alusta, aiemmin
RAY myönsi avustuksia
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Korkotuki- Valtion varoista maksetaan korkotukea lainalle, jonka
luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta myöntää
- Vuokra-asuntojen, asumisoikeusasuntojen ja osaomistusasuntojen rakentamista, hankkimista ja perusparantamista varten
- Asuntolaina hyväksytään korkotukilainaksi sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen perusteella
- Korkotuen myöntää ARA ja maksaa Valtiokonttori
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Korkotuki- Tuettavien asuntojen on oltava asuttavuudeltaan
tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä uudisrakentamis-, hankinta- tai perusparannus-kustannuksiltaan ja ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia
- Kilpailuttamisvelvollisuus- Tuensaajan perusomavastuu 3,4 %
Rakentamisaikana maksetaan perusomavastuun ylittävä korko kokonaan, sen jälkeen tukiosuus alenee vuosittain
- Lainan määrä enintään 80–95 % hyväksytyistä rakennus-, hankinta- tai perusparannuskustannuksista
- Lisäksi valtion täytetakaus
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Investointiavustus erityisryhmille- Eräänä erityisryhmänä opiskelijat (I tukiluokka)
Asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet
- Muita erityisryhmiä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, vammaiset ja asunnottomat (II-IV tukiluokat) Asuminen edellyttää tukipalveluita, erityisiä tila- tai
varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon- Vuokratalojen tai -asuntojen rakentamista, hankkimista
ja perusparantamista varten vain korkotukilainaa saavaan kohteeseen
- Avustuksen myöntää ja maksaa ARA
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Perusteet investointituelle- Opiskelija-asuntojen erityispiirteitä ovat asuntojen pieni
koko, asukkaiden nopea vaihtuvuus, vuodenaikojen mukainen käyttöasteen suuri vaihtelu, asuntojen tavanomaista nopeampi kuluminen sekä mittavat huoneistotyypin muutokset peruskorjausten yhteydessä.
- Suuri osa opiskelija-asunnoista on rakennettu1970- ja 1980-luvuilla, ja ne ovat iältään peruskorjausvaiheessa. Huoneistoihin on tarpeen kysyntätilanteen vuoksi tehdä huoneistotyypin muutoksia. Soluasunnoilla ei enää ole entiseen tapaan kysyntää.
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Investointiavustuksen edellytykset- Asuinrakennus ja asunnot soveltuvat erityisryhmään
kuuluvien käyttöön- Erityisryhmään kuuluvilla on pitkäaikaista asunnon-
tarvetta paikkakunnalla- Asuinrakennuksen sijaintikunta puoltaa avustuksen
myöntämistä- ARA hyväksyy hankesuunnitelman, joka osoittaa, että
hanke onko kokonaisuudessaan taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltu
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Investointiavustusten tukiprosentit 2010- I tukiluokka enintään 10 % (opiskelijat, nuoret)- II tukiluokka enintään 20-25 % (tukiasunnot,
mielenterveyskuntoutujat)- III tukiluokka enintään 35-40 % (palveluasunnot,
vammaiset)- IV tukiluokka enintään 50 % (pitkäaikaisasunnottomat
ja osa kehitysvammaisia) Osalle kehitysvammaisten asuntohankkeita avataan
mahdollisuus enintään 50% avustukseen laitoshoidon alasajon vauhdittamiseksi
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Tuen saajat- Jos I tukiluokkaan kuuluva tukikohde, tuen saajina
voivat olla:1)Kunta tai muu julkisyhteisö2)ARAn nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö3)Sellainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, jossa
kahden edellisen ryhmän yhteisöillä on välitön määräysvalta
- Tuki voidaan myöntää yleishyödylliselle yhteisölle sen suoraan omistukseen tulevaa tai yhtiömuodossa toteutettavaa kohdetta varten Yleishyödyllisen yhteisön tytäryhtiöille voidaan
myöntää tuki vain suoraan omistukseen tulevalle kohteelle
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Yleishyödyllisyys- Yleishyödyllisyyden edellytyksenä on mm., että yhteisön
toimialana on sosiaalinen asuntotuotanto, yhteisö ei ota muuhun toimintaan liittyviä riskejä, vuokrien tai käyttö-vastikkeiden tasaus on mahdollista eikä yhteisö tulouta omistajalleen muuta kuin omistajan yhteisöön sijoitta-mille varoille lasketun kohtuullisen tuoton (max. 8 %)
- Yleishyödyllisyysvelvoitteet jatkuvat niin kauan, kun yhteisön omistuksessa on kohdekohtaisten rajoitusten alaista omaisuutta
- ARA valvoo yleishyödyllisyysvelvoitteiden noudattamista ARA voi peruuttaa yhteisön yleishyödylliseksi
nimeämisen, jos yhteisö ei toimi em. velvoitteiden mukaisesti tai jos yhteisö hakee nimeämisen peruuttamistaRiihi säätiö
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Kohdekohtaiset rajoitukset- Asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittavien
asukkaiden vuokra-asuntoina- Asukasvalinnan perusteina ovat hakijaruokakunnan
asunnontarve, varallisuus ja tulot- Vuokranmäärityksessä ns. omakustannusperiaate:
vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan muiden tuottojen ohella vuokra-asuntojen sekä niihin liittyvien tilojen rahoituk-sen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin Kunnat valvovat
- Asuntoja saa luovuttaa vain kunnalle tai ARAn nimeämälle ja ainoastaan säädettyyn luovutushintaan
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Kohdekohtaiset rajoitukset- Korkotukea saaneen kohteen käyttörajoitus 40 vuotta
Vuokran määritystä koskevat rajoitukset lakkaavat korkotukilainan tultua maksetuksi takaisin (min. 30 v.)
- Investointiavustusta saanutta kohdetta on käytettävä erityisryhmään kuuluvien vuokra-asuntona 20 vuotta Asukasrakenteen monipuolistamiseksi voidaan
poiketa käyttörajoituksesta edellyttäen, että ARA hyväksyy suunnitelman asuntojen poikkeavasta käytöstä ja muusta vuokra-asuntokannasta osoitetaan korvaavat asunnot
- ARA voi myöntää osittaisen tai kokonaisen vapautuksen em. rajoituksista paikkakunnalla olevien käyttäjien vähäisyyden vuoksi tai muusta erityisestä syystä- Rakenteellinen kehittäminen
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Investointiavustusten hankevalinta 2010- Erityisryhmäprioriteetti: pitkäaikaisasunnottomat,
mielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset ja muistihäiriöiset vanhukset
- Muut ryhmät: mm. opiskelija- ja nuorisohankkeet- Painotus aiesopimuskuntiin ja kasvaville seuduille
Valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä solmittu aiesopimus, joka koskee asunto- ja tonttitarjonnan lisäämistä Helsingin seudulla
- Etusijalle kuntayhteisöt ja muut luotettavat toimijat, joilla riittävä kyky tuottaa ja ylläpitää erityisasuntoja pitkällä aikavälillä
- Aloitusvalmius - Kilpailuhankkeet etusijalle – koerakentamishankkeet- Kaikki opiskelijahankkeet käynnistyivät
- Luotettavuus, hyvä valmistelu, tarve
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Hankehakujen vertailu(investointiavustukset 2008–2010)
• Käyttäjäryhmät (asuntoja): 2008 2009 (+lisähaku)2010
Muistihäiriöiset vanhukset 944 921 (+ 200) 1796Huonokuntoiset vanhukset 1664 1752 (+ 316) 1560Vanhusten tukiasuminen 330 64 (+ 80) -Ikäihmisten asunnot 569 133 ( - ) 102Kehitysvammaiset 579 718 (+ 65) 865Muut vammaiset 243 149 (+ 28) 112
Asunnottomuus 132 557 (+ 256) 582Päihde- ja mielenterveys 327 155 (+ 49) 286Opiskelijat 1632 1052 (+ 404) 1231Nuoret 701 559 (+ 200) 230Muut 242 300 (+ 2) 302
• YHTEENSÄ 7363 6360 (+1600) 7066
• Helsingin seutu: 2617 2098 (+ 784) 2345
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Investointiavustukset vuosina 2005–2009• asuntomäärinä (yhteensä n. 15 300 kpl)
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Investointiavustukset vuosina 2005–2009• tukimäärinä (yhteensä 315 milj. euroa)
Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa
Talousarvioesitys 2011• Korkotukilainavaltuudet ja niihin liittyvät avustukset
• Korkotukilainat 975 M€ (1 670 M€ v. 2010, josta 1220 M€ vertailuluku)– YM esitys: 1250 M€, VM esitys: 825 M€
• Käynnistysavustukset 25 M€ (69 M€ v. 2010)– Normaaleille vuokra- ja asumisoikeustalohankkeille 10 000 euroa/asunto aiesopimusta
toteuttavissa 14 kunnissa• Takauslainavaltuus 285 milj. euroa (ei valtuutta 2010)
– korvaa ns. välimallin korkotukilainoituksen• Erityisryhmien investointiavustukset 110 M€ (110 M€ v. 2010) • Arvioidut asuntomäärät, joita valtuudet mahdollistaa:
– Uustuotanto yht. 8 500 as.• Korkotukilainat 6 500 as.• Takauslainat 2 000 as.
– Perusparannus n. 14 000 as. – Hankinta 500 as.
Opiskelija-asuminen Suomessa
Varaukset vuonna 2010
Kunta Avustuksen saaja Varaus €
Jyväskylä Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö/Laajavuori 574 300Helsinki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Kalasatama, Sörnäistenlaituri 950 000Helsinki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Jätkäsaari, Välimerenkatu 2 080 000Joensuu Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli/Leinikkitie 4 800 000Joensuu Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli/Asunto Oy Joensuun Huvilarinne 450 000Jyväskylä Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta/Kortepohjan ylioppilaskylä, Talot H ja J 1 150 000Oulu Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö/Pohjankaleva 276 000Lappeenranta Lappeenrannan Seudun Opiskelija-asuntosäätiö/LOAS-Sammonlahti 201 056Helsinki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Mellunmäki, Pallaksentie 4 190 000Vantaa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Peltomyyränkuja 2 (kp 142) 130 000Tampere Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö/Kauppakatu 9 200 000
Opiskelija-asuminen Suomessa
Varaukset vuonna 2009 ja päätöksen sen jälkeen saaneet
Kunta Avustuksen saaja EurotHelsinki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Berliininkatu 3 (projekti 181)625 510Lahti Oppilastalo Oy/Konduktööri 434 665Tampere Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö/Keskisenkatu 6 469 945RovaniemiDomus Arctica -säätiö/Lukkari 362 671Tampere Pirkan Opiskelija-asunnot Oy/Leirintäkatu 2 410 890Kuopio Tekman Tuki r.y./Tekma B-talo 53 700Helsinki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Kurkimäentie 19 ( kp 144)250 500Helsinki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Väinö Auerin katu 1 ja 3390 644SavonlinnaSavonlinnan Opiskelija-asunnot Oy/Vuorilinna 1 154 305Turku Turun Ylioppilaskyläsäätiö/Turun Ylioppilastalot, Rehtorinpellonkatu 4-6365 800LappeenrantaLappeenrannan Seudun Opiskelija-asuntosäätiö/LOAS Tervaranta287 615Espoo Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Kylävainionkuja 6 (kp 151)167 590Espoo Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Matinniitty (projekti 174)1 212 290Pori Porin YH-Asunnot Oy/Etapin opiskelija-asunnot 5 ja 6 kerroksen peruskorjaus65 000Jyväskylä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta/Kortepohjan ylioppilaskylä talot F ja G1 032 250Jyväskylä Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö/Ratapiha 1 505 097Oulu Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö/Villentalo 482 890Tampere Pirkan Opiskelija-asunnot Oy/Tieteenkatu 1 091 610
Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen
Mihin kansainvälistyminen vaikuttaa?• Kaksi täysin eri ryhmää
– Vaihto-opiskelijat– Kansainväliset tutkinto-opiskelijat– (Tutkijavaihdossa olevat henkilöt)
• Asukasvalinta• Haasteellista tuen kannalta
– Tiukasti tulkittuna vaihto-opiskelijat eivät täytä erityisryhmän ehtoja
• Käytännössä kyllä, tutkinto-oikeus omassa oppilaitoksessa
Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen
Mihin kansainvälistyminen vaikuttaa?• Vaikutukset yhteisöiden toiminnalle
– Perushaaste sama, käytäntö vaihtelee paikkakunnittain
• Riippuen yleisestä asuntotilanteesta– Vastuu ja päätäntävalta eri paikoissa
• Yliopistojen kansainvälistymisstrategia• Yliopistot sitoutuvat tarjoamaan asuntoja
lähtiessään vaihto-ohjelmiin– Keskustelu hankalaa, asiat menee sekaisin– Kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuus löytää
asunto vapailla markkinoilla on pieni– Lisää rakenteellista tyhjäkäyttöä ja hallintokuormaa
• Vaihto-opiskelu painottuu syyskauteen• Kalustus ja neuvonta
Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen
Mikä aiheuttaa kitkaa• Oppilaitosten on vaikea arvioida kv-opiskelijamääriä
– Tavoite vs. Toteutunut• Ilmoitukset viimetingassa• Oppilaitoksilla ei ole useamman vuoden lukuja
– Asuntomäärää ei ole mahdollista lisätä nopeasti– Riittämätön keskustuyhteys ja aliresursoidut kv-
palvelut• Vuokranjyvitykset• Yksikkäistapauksia yleistetään
– Väärinkäytöksiäkin toki on• Keskittäminen vs. integraatio
Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen
Mikä aiheuttaa kitkaa• Epätietoisuus eri ryhmien välillä
– Vaihto-opiskelija, tutkinto-opiskelija, tutkija• ”Uusi” tilanne
– Vanhat palvelumallit ei aina toimi• Ristikkäiset odotukset
– Suomalaiset muuttuvat vaativammiksi, kv-opiskelijat etsivät halpaa asumista
– Virheellinen markkinointi• Myös opiskelijajärjestöt ovat ymmällään
Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen
Miten tämä voidaan ratkaista?• Vastuu ja päätäntävalta samaan paikkaan
– Oppilaitosten vastuu• Erilaiset tarpeet, erilaiset palvelut
– Vaihto-opiskelijoille oma palvelukonsepti• Hotellimainen, etävalvonta, kalustus, pienet
huoneet– Tutkinto-opiskelijoille muiden mukaisesti– Tutkijoille muulla tavalla– Liikkuminen eri ”luokkien” välillä?– Oma erityisryhmän tukimuoto?
• Yksityisten markkinoiden saaminen mukaan– Tiedotus, välittäjä
Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen
Miten tämä voidaan ratkaista?• Yhteisöt ovat itsenäisiä toimijoita
– Kukaan ei tule määräämään miten tulee toimia– Tilanteet vaihtelevat paikkakunnittain– Lakia pitää tietysti noudattaa– Vastuuta ei voi pakoilla– Asiaa on mietitty liian vähän
• Työryhmä ei tule sanelemaan mitä tehdään
Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen
Kysymyksiä
• Onko eritetty vai yhtenäinen ratkaisu parempi?• Kannattaako tavoitella omaa tukiluokkaa?• Miten yksityiset markkinat saadaan vastaamaan
tarpeeseen?• Mikä on ylioppilaskuntien mielipide?
Kiitoksia mielenkiinnosta!
FINTimo LehtinenSosiaalipoliittinen sihteeriSuomen ylioppilaskuntien liitto041 515 [email protected]
Lähteet: Ville Koponen ja Hanna Koskela, OKM ”Valtion tukema opiskelija-asuntorakentaminen”