OVTES_2010-2011

OV

TES 2010–2011

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työ-ehto sopimuksen (OVTES) piirissä on 67 000 opettajaa. Valtaosa opettajista eli 42 000 työskentelee peruskouluissa. Lukioissa työskentelee 6 600 opettajaa. OVTES:n piirissä ovat myös ammatillisissa oppi laitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja aikuis koulutuskeskuksissa työskentelevät 15 500 opettajaa sekä kansalais- ja kansan-opistoissa ja musiikkioppilaitoksissa työs ken te levät 2 000 opettajaa.

ISBN 978-952-213-571-1 • Tilausnumero 3-0796

www.kuntatyonantajat.fi

Kannet: A

CM

Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus

OVTES2010–2011

OVTES 2010–2011


Allekirjoituspöytäkirja

Osio A Yleinen osa

Osio B Yleissivistävä koulu Liite 1 Peruskoulu Liite 2 Lukio Liite 3 Aikuislukio

Osio C Ammatilliset oppilaitokset Liite 4 Ammattioppilaitos Liite 5 Kauppaoppilaitos Liite 6 Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitos Liite 7 Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Liite 8 Metsä- ja puutalousoppilaitos Liite 9 Merenkulkuoppilaitos

Osio D Ammattikorkeakoulu

Osio E Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

Osio F Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus Liite 10 Musiikkioppilaitos Liite 11 Lasten ja nuorten taidekoulu Liite 12 Kansalaisopisto Liite 13 Kansanopisto

Asiahakemisto

Palkkaliite

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS HELSINKI 2010

Kunnallinen työmarkkinalaitos 1. painos Painetun julkaisun ISBN 978-952-213-571-1 Verkkojulkaisun ISBN 978-952-213-572-8 Suomen Kuntaliitto Otavan Kirjapaino Oy Helsinki 2010 Myynti Kuntatalon julkaisumyynti www.kunnat.net/kirjakauppa Tilausnumero 3-0796 Kunnallinen työmarkkinalaitos Toinen linja 14 00530 HELSINKI puh. 09 7711 faksi 09 701 2239 www.kuntatyonantajat.fi

VIRANHALTIJOIDEN TYÖAIKA2 § Yhteissuunnittelutyöaika3 § Aineenopettajan opetusvelvollisuus4 § Apulaisrehtorin opetusvelvollisuuden huojennus5 § Opetusvelvollisuutta huojentavat erityistehtävät6 § Kerrointunnit7 § Lukioresurssitunnit8 § Lukion opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus sekä arvostelu9 § Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät10 § Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi11 § Etäopetukseen liittyvä työ12 § Kerhotyö ......................................................................................................................... 13 § Ylituntipalkkio

14 § Tuntiopettajan peruspalkka15 § Tuntiopettajan työaika16 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio17 § Vieraskielisten opiskelijoiden äidinkieltä opettavan tuntiopettajan tuntipalkkio .............. 18 § Suomea/ruotsia toisena kielenä (S2) opettavan tuntiopettajan tuntipalkkio 19 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä20 § Poikkeusmääräys peruskoulujärjestelmään siirtyneiden tuntipalkkioista

OSIO C LIITE 9 MERENKULKUOPPILAITOS

1 § Soveltamisala

2 § Laboratorioinsinöörin peruspalkka3 § Lehtorin (opettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka 4 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa

5 § Laboratorioinsinöörin työaika6 § Opettajan opetusvelvollisuus7 § Opetusvelvollisuuden huojennukset8 § Ylituntipalkkio

9 § Tuntiopettaja

10 § Siirtymämääräys 1.1.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

sop10allekirjoituspoytakirja.doc

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010–2011 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2010—31.12.2011 Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.12.2011 jälkeen vuoden kerral-laan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Tämä sopimus voidaan irtisanoa kirjallisesti viimeistään 31.1.2011 päättymään 28.2.2011.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopi-muksesta päättyneen tai jompikumpi osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi 1.2.2010 lukien

1 mom. Työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2005 allekirjoittamassa Sa-mapalkkaisuusohjelmassa ja hallitusohjelmassa vuosille 2007–2010 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi korotetaan 1.2.2010 lukien niiden koulutettujen naisvaltaisten ryhmien palkkoja, joiden palkka ei vastaa työn vaativuutta jäljempänä 2 momentissa todetul-la tavalla.

2 mom. Järjestelyerä käytetään siten kuin opetushenkilöstön virka- ja työeh-tosopimuksessa (OVTES 2010–2012) tarkemmin sovitaan 1.2.2010 lukien.

3 § Tuloksellisuuden edistäminen ja sitä tukeva paikallinen järjestelyerä 1.9.2010

1 mom. Osapuolten kannanotto

Tuloksellisen työyhteisön tunnusmerkkinä on koko henkilöstön osaamisen mahdollisimman hyvä hyödyntäminen kunnan/kunta-yhtymän palvelutuotannossa.

Osapuolet pitävät tärkeänä työyhteisöjen tuloksellisuuden edistä-mistä. Palvelutuotannon tuloksellisuutta edistävät tehtävien ja työ-jakojen uudistukset mahdollistavat samalla henkilöstön entistä mie-lekkäämmät työkokonaisuudet ja uralla kehittymisen. Uudistuvien toimintojen edellyttämät uudet osaamisvaatimukset on varmistetta-va jatkuvalla henkilöstön kehittämisellä, ja uudistusten läpivientiä on tuettava palkkauksellisesti.



Kustannusvaikuttavuutta edistetään mm. kehittämällä toimintakult-tuuria, henkilöstön välistä työnjakoa, palveluprosesseja, palveluin-novaatioita ja tuottavuusmittareita.

2 mom. Tuloksellisuuden paranemiseen perustuvapaikallinen järjestelyerä 1.9.2010 lukien

1.9.2010 lukien varataan 0,7 %:n suuruinen tuloksellisuuden paran-tumiseen perustuva paikallinen järjestelyerä.

Paikallisen erän tavoitteena on parantaa kunnan tai kuntayhtymän taikka sen toimintayksikön palvelutuotannon tuloksellisuutta. Työn-antajan on tarjottava mahdollisuus osallistua tuloksellisuushankkei-siin kaikille tämän sopimuksen piirissä oleville.

Erän maksamista varten asetetaan etukäteen tulos- tai toimintayk-sikölle kunnan tai kuntayhtymän strategisiin tavoitteisiin perustuvat tuloksellisuustavoitteet sekä määritellään niiden saavuttamista ku-vaavat mittarit, suoritustasot ja tarkastelujakso. Mittarit voivat olla tunnuslukuja tai esim. jonkin kehittämishankkeen toteuttaminen tu-loksellisesti. Arviointi perustuu tuloksellisuuden kokonaisarviointiin.

3 mom. Paikallisen järjestelyerän käyttäminen, laskeminenja kohdentaminen

Paikallisen erän suuruus lasketaan tuloksellisuustavoitteiden piiriin kuuluvan henkilöstön palkkasummasta mahdollisimman tavanomai-selta kuukaudelta, ja erä käytetään em. henkilöstön tehtäväkohtais-ten palkkojen korottamiseen tai henkilökohtaisin lisiin saavutettujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Mikäli tavoitteet saavutetaan vain osittain, maksetaan erästä sen piiriin kuuluville vain saavutettuja ta-voitteita vastaava osuus, ja loppuosa erästä käytetään tämän virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden ja viranhalti-joiden henkilökohtaisiin lisiin.

Soveltamisohje

Edellä tarkoitetun paikallisen erän tavoitteena on parantaa kuntien ja kuntayhtymien tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä hillitä menojen kasvua. Kustannussäästöjä voidaan aikaan-saada mm. entistä tarkoituksenmukaisemmalla henkilöstöra-kenteella, töiden organisoinnilla ja johtamisella sekä hyödyn-tämällä uutta teknologiaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Toimintojen tehostamiseen pyritään myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa.

Osapuolet antavat tuloksellisuushankkeiden toteuttamisesta tarkemmat ohjeet 15.3.2010 mennessä ottaen huomioon Tu-loksellisen toiminnan kehittämistä koskevan suosituksen.



4 mom. Paikallisten järjestelyerien täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimieli-syyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Osapuolet neuvottelevat järjestelyerän käytöstä tarkoituksiin, jotka on mainittu tämän allekirjoituspöytäkirjan 3 §:ssä työn vaativuuden arviointiin perustuvasta tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamisesta sekä henkilökohtaisiin lisiin käytettävän erän suuruudesta. Neuvotteluis-ta laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mah-dollisine perusteluineen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää jär-jestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

4 § Palkantarkistukset vuonna 2011

Neuvottelut 1.5.2011 tai sen jälkeen voimaantulevista palkantarkis-tuksista käydään 31.1.2011 mennessä.

5 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neu-vottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.

6 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen

Työntekijät Ammattiyhdistyksiin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksujen perin-nässä noudatetaan 9.4.1997 annettuja ohjeita (Kunnallisen työ-markkinalaitoksen yleiskirje 11/1997).

7 § Työryhmät

Asetetaan seuraavat työryhmät:

1 Työryhmä, jonka tehtävänä on uudistaa ja kehittää sopimus-kauden aikana työaikajärjestelmiä. Tavoitetta varten työryh-män tehtävänä on

– arvioida ja kehittää työaikajärjestelmiä sekä niiden muu-tostarpeita siten, että selvitetään mahdollisuuksia siirtyä pidemmällä aikavälillä yhteen yleiseen työaikajärjestel-mään tai nykyistä vähälukuisempiin työaikajärjestelmiin. Työryhmässä käydään läpi eri työaikamuodot



– kehittää sopimusmääräyksiä, jotka tukevat palvelutoi-minnan tuottavuutta, tuloksellisuutta ja työhyvinvointia.

2 Työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana

– uudistaa ja kehittää palkkausmääräyksiä

– tukea palkitsevuutta ja tuloksellisuutta sopimusmää-räyksin

– selkeyttää ja yksinkertaistaa sopimusmääräyksiä

– selvittää peruskoulun lisätehtäväkorvausta, ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sopimusmääräysten sovelta-mista ammatillisessa oppilaitoksessa sekä ammattikor-keakoulun tekniikan laboratorioinsinöörin työaika- ja palkkausjärjestelmää työryhmissä esitetyn pohjalta.

8 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat koro-tusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudat-taa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensim-mäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta. Lisäksi voidaan paikallisesti sopia myöhemmistä toteuttamisajankohdista.

Helsingissä 15. helmikuuta 2010

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

sop10osioAyleinen.doc

OSIO AYLEINEN OSA

I SOVELTAMINEN JA TYÖRAUHA

1 § Soveltamisala

1 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta (OVTES) sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten opetushenki-löstön palvelussuhteen ehtoihin. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöön noudatetaan, jollei tästä virka- ja työehtosopi-muksesta muuta johdu, soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

Soveltamisohje

Kuntayhtymän johtavan rehtorin palkkaus määräytyy KVTES:n II luvun 14 §:n mukaisesti.

2 mom. Mitä tässä sopimuksessa on sovittu viranhaltijan palvelussuhteen ehdoista, noudatetaan soveltuvin osin myös vastaavaa työtä teke-vän työsuhteisen opettajan palvelussuhteen ehtoihin ja päinvastoin.

3 mom. Sikäli kun tässä sopimuksessa on sovittu tietyn yksilöidyn tehtävän palkkioperuste, sovelletaan samaa palkkioperustetta myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikalli-sesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.

4 mom. Tässä sopimuksessa kunnalla tarkoitetaan sekä kuntaa että kun-tayhtymää ja ammatillisella oppilaitoksella tarkoitetaan tässä sopi-muksessa myös ammattikorkeakoulua.

2 § Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset

1 mom. Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n 1 momentissa tarkoite-tulla paikallisella sopimuksella. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen työaikamääräyksistä, vuosi-loman pituutta eikä sairaus- ja äitiyslomaetuuksia koskevista mää-räyksistä. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia viran-haltijan ja työntekijän palkkaa tämän sopimuksen hinnoittelutunnuk-sen mukaista peruspalkkaa tai palkka-asteikon alinta peruspalkkaa pienemmäksi.

Soveltamisohje

Pääsopimuksen 13 §:n 1 momentin mukaan siinä olevia mää-räyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnalli-sessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu omilla eri-tyismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan

OSIO A y Yleinen osa y Soveltaminen ja työrauha


näitä valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen erityismää-räyksiä.

2 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta ei sovelleta, jos asiasta on sovittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 §:n 2 momentin nojalla antaman valtuutuksen nojalla tehdyllä kunnan tai kuntayhtymän omalla virkaehtosopimuksella.

3 mom. Poistettu

4 mom. Jollei tästä tai muusta virka- tai työehtosopimuksesta muuta aiheu-du, viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat virka- ja työehtosopimuksen nojalla nouda-tettavina edellisen sopimuksen päättyessä.

3 § Poistettu

4 § Työrauha

1 mom. Virkasuhteiset Tähän virka- ja työehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen

voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pä-tevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimuk-seen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, ei-vät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta ei-vätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoi-menpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toi-menpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

3 mom. Työsuhteiset Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu

määräytyy lain mukaan (viittausmääräys).

OSIO A y Yleinen osa y Soveltaminen ja työrauha


II VIRKASUHTEISEN OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUS

5 § Palkka eri kalleusluokissa

1 mom. Viranhaltijan palkka määräytyy peruspalkan mukaan erikseen I ja erikseen II kalleusluokan kunnissa, ellei ao. osiossa tai liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

I kalleusluokkaan kuuluvat seuraavat kunnat:

Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeen-linna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Kuhmo, Kuopio, Kuusamo, Muonio, Oulu, Pelkosen-niemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemi, Salla, Savu-koski, Simo, Sodankylä, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa, ja Ylitornio.

Muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.

2 mom. Viranhaltijan palkka määräytyy pääasiallisen työpaikan sijaintipaik-kakunnan kalleusluokan mukaan, jollei liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Jos viranhaltija opettaa useassa eri toimipisteessä, pääasialli-seksi viranhoitopaikaksi katsotaan se, jossa hän on useimpina päivinä opettamassa tai jos hän opettaa saman verran use-ammassa toimipisteessä, se toimipaikka, josta hän saa välit-tömät toimintaohjeet.

6 § Palkkausperusteet

1 mom. Viranhaltijan peruspalkka ja viran palkka-asteikko määräytyvät tä-män luvun, asianomaisen osion ja sen liitteen mukaisesti.

2 mom. Jos viran kelpoisuusehdoissa edellytetään opettajankoulutusta ja viran velvollisuuksiin kuuluu opettaminen eikä palkkaluokittelussa ole tehtävään sopivaa palkkaryhmää (palkkaluokittelun ulkopuoli-nen), toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkan/palkan sen hinnoittelukohdan mukaan, johon hänet voidaan tehtävien-sä/nimikkeensä perusteella rinnastaa.

3 mom. Tämän sopimuksen osioissa B, C ja F viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai tehtäväkohtaista palkkaa palkka-asteikon puitteissa päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus Palkka-

OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus


asteikossa olevan viranhaltijan palkkaa päätettäessä palkka-asteikon yläraja voidaan perustellusta syystä ylittää.

Soveltamisohje

1 Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen

Sen jälkeen kun on todettu sovellettava hinnoittelutunnus, teh-täväkohtaisesta palkasta päättää se viranomainen, jolle kuu-luu harkinnanvaraisesta palkasta päättäminen. Tehtäväkoh-tainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta viranhoito-määräystä annettaessa esimerkiksi sijaisuuksia jatkettaessa.

Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtäväkoh-taiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suh-teessa toisiinsa. Vertailun kohteena ovat saman työnantajan palveluksessa olevien samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvi-en tehtävät. Jos palkkahinnoittelukohdassa on todettu erik-seen tehtäväkohtaiset palkat I ja II kalleusluokassa, kysymyk-sessä ovat erilliset ryhmät.

Se, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti hinnoittelutun-nuksen peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kai-kille kyseiseen hinnoittelutunnukseen kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaati-vuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkoh-taisten palkkojen pitäisi olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta samaan hin-noittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtai-sessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja.

Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaati-vuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset pe-riaatteet.

2 Vaativuustekijät

Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaiku-tukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot



(vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa muita objektiivisia vaativuustekijöitä.

Työn edellyttämä osaaminen

Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työko-kemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennys-koulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työ-kokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuoli-suutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamis-ta. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka to-sistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan ta-soa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organi-saation arvoista ja tavoitteista.

Työn vaikutukset ja vastuu

Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhtei-sön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhtei-siin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutetta-vuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä ko-rostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vas-tuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla orga-nisaatiotasoilla.

Työn edellyttämät yhteistyötaidot

Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestin-nän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ihmissuhdevaatimusten osalta arvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen.



Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavan-omaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa.

3 Arviointijärjestelmä

Arviointijärjestelmän toimivuutta on hyvä ajoittain arvioida. Ennen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointi-järjestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden luotta-musmiesten kanssa joiden edustamiin viranhaltijoihin arviointi-järjestelmää tullaan soveltamaan. Arviointijärjestelmästä päät-tää viime kädessä työnantaja. Selostus arviointijärjestelmästä tallennetaan kirjallisessa tai sähköisessä muodossa. Työpai-kalla käytössä olevasta arviointijärjestelmästä ja sen sisällöstä tiedotetaan niille viranhaltijoille, joita ko. arviointitapa koskee.

Arviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yh-denmukaisin perustein.

Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia koske-vat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti.

4 Tehtäväkuvaus

Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuva-ukseen, josta käyvät ilmi tehtävän tarkoitus ja siihen kuuluvat olennaiset tehtäväkokonaisuudet. Se ei ole luettelo kaikista tehtävistä, joita viranhaltija tekee. Tehtäväkuvaukset valmistel-laan yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen vi-ranhaltijan tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimi-sesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa. Teh-täväkuvausten pitää olla vertailukelpoisia keskenään ja mah-dollistaa tehtävien vaativuuden vertailu hinnoittelutunnusten sisällä. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Täl-löin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa.

Työnantajan vahvistamasta tehtävänkuvauksesta annetaan kopio ao. viranhaltijalle hänen pyynnöstään. Viranhaltijan teh-tävien olennaisesta muuttamisesta ks. laki kunnallisesta vi-ranhaltijasta 23 § (viittausmääräys).



5 Arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja

5.1 Koulutus

Viranhaltijalla oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaa-tivuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina virkanimik-keen tosiasiallisten tehtävien perusteella. Hinnoittelutunnuk-sen soveltamisedellytykseksi on kuitenkin usein määritelty tiet-ty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan osaltaan hinnoitte-lutunnukseen kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli hinnoittelutunnukseen kuuluvalta edellytetään korke-ampaa koulutustasoa kuin mitä hinnoittelutunnuksessa on to-dettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai ammatil-lista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeam-paa tehtäväkohtaista palkkaa. Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan li-säpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käy-tännössä siihen, että hänelle annetaan tavanomaista vaati-vuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tavan-omaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaati-vampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista li-sää.

5.2 Lisätehtävä ja -vastuu

Viranhaltijalle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtävi-ensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voi-daan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena korotuksena (3 mo-mentissa ovat määräykset olennaisen tehtävämuutoksen vai-kutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Esimerkkinä tällai-sista lisätehtävistä ja -vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toi-miminen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvilla ei ole.

5.3 Esimiesasema

Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan hin-noittelutunnukseen kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yh-



teydessä toisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin hinnoittelutunnuksia. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuulu-vatko he samaan vai eri hinnoittelutunnukseen. Pääsääntöi-sesti esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poik-keamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimies-tehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualu-een tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moni-naisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiir-teet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tulok-sellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa.

6 Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen

Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 7 §:ssä tarkoi-tetuissa tapauksissa.

4 mom. Poistettu

5 mom. Viranhaltijan palkkausta ei tarkisteta, jos hänellä on rahamääräisen palkkauksen lisäksi muita palkka- tai luontoisetuja ja hänen palkka-etujensa kokonaismäärä vastaa tämän sopimuksen mukaista palk-kausta.

Soveltamisohje

Viranhaltijan luontoisedun arvo ja tehtäväkohtaisen palkan luonteiset lisät katsotaan tehtäväkohtaiseksi palkaksi arvioita-essa sitä, onko tehtäväkohtainen palkka sopimuksen mukai-nen. Verovapaata ateriaetua, työsuhdematkalipun verovapaa-ta osaa tai työtehtäviin liittyvää matkapuhelinetua ei kuiten-kaan katsota tehtäväkohtaiseksi palkaksi, jollei siitä ole erik-seen toisin sovittu viranhaltijan kanssa.

7 § Tehtävien muutoksen vaikutus palkkaan (ent. 6 § 4 mom.)

Jos viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähin-tään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.



Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:

1 toiseen virkaan siirtymishetki

2 tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtai-nen palkka on korkeampi tai

3 kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi.

Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain yli kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.

Soveltamisohje

Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaa, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaa-tivaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtävä-kohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka ale-nee välittömästi em. määräajan päätyttyä.

Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toi-seen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuus-järjestely.

Työnantajan tulisi pyrkiä ennen työvuoden alkua suunnittele-maan opettajan työ etukäteen koko lukuvuodelle.

8 § Epäpätevyysalennus muilla kuin peruskoulun ja lukion opettajilla (ent. 7 §)

1 mom. Viranhaltijan, jolla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaa-timuksista annetun asetuksen (kelpoisuusasetuksen 986/1998, sii-hen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaista kelpoisuutta, palkkaa alennetaan 6–20 %. Jos epäpätevän opettajan palkka muodostuu korkeammaksi kuin siirtymäsäännösten nojalla päte-vyyden säilyttäneen vastaavien aineiden opettajan palkka, voi epäpätevyysalennus olla enintään 25 %.

Soveltamisohje

Jos em. asetuksessa (muissa kuin siirtymäsäännöksissä) edellytetään tiettyä tutkintotasoa, tehdään epäpätevyysalen-nus tämän tutkintotason mukaisesta palkkauksesta. Jos ase-tuksessa säädetyt tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia,



epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tut-kintotasosta. Jos kunta on erikseen vahvistanut vaadittavan tutkintotason, epäpätevyysalennus tehdään tästä tutkinto-tasosta.

2 mom. 1 momentissa mainitun asetuksen 13 §:n 4 momentissa tarkoitetun opettajan palkka määräytyy pedagogisten opintojen puuttumisen ajan tämän pykälän 1 momentin mukaisesti. Samoin em. asetuksen 13 §:n 5 momentin nojalla kelpoisuuden saavaan opettajaan sovel-letaan tämän pykälän 1 momenttia.

Soveltamisohje

Edellä mainitun asetuskohdan mukaan ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmentavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta on erityisestä syystä kelpoinen an-tamaan myös sellainen henkilö, jolla on koulutuksen tai työko-kemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito. Tällaiselta opettajalta ei esimerkiksi edellytetä opettajan pedagogisia opintoja.

9 § Erivapauden vaikutus palkkaan

Jos opettajalla on erivapaus tulla nimetyksi hoitamaansa virkaan/-virkasuhteeseen, ei varsinaisesta palkasta tehdä epäpätevyysalen-nusta.

10 § Palkan tarkistaminen paikallisella päätöksellä

1 mom. Viranhaltijan kuukausipalkkaa tarkistetaan sopimuskauden aikana, kun viranhaltija on suorittanut palkkaluokittelussa hinnoittelutunnus-ta korkeampaa peruspalkkaa edellyttävän tutkinnon/pätevyyden. Tarkistus tehdään vähintään koulutuksen edellyttämään palkka-asteikon alarajaan tai ao. peruspalkkaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun viranhaltija on esittänyt selvityksen tutkinnon/päte-vyyden saavuttamisesta.

Soveltamisohje

Tässä sopimuksessa ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoi-tetaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuk-sen (464/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) 6 §:ssä lueteltuja kotimaisia korkeakoulututkintoja sekä sellai-sia ulkomaisia tutkintoja, jotka on tunnustettu tai rinnastettu tunnustamis- tai rinnastamispäätöksellä suomalaiseen ylem-pään korkeakoulututkintoon.



2 mom. Viranhaltijan kuukausipalkka voidaan tarkistaa palkka-asteikon ra-joissa, jos kunnan toimivaltainen viranomainen katsoo sen perustel-luksi.

11 § Henkilökohtainen lisä

1 mom. Viranhaltijalle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena ovat viranhaltijan henkilö-kohtaiset työtulokset ja ammatinhallinta sekä mahdolliset muut pai-kallisesti määritellyt henkilökohtaiset taidot. Henkilökohtainen lisä vastaa sisällöllisesti ja luonteeltaan KVTES:n II luvun 6 §:ssä mää-rättyä henkilökohtaista lisää.

2 mom. Henkilökohtaisen lisän yleiset maksamisperusteet selvitetään yh-teisesti henkilöstön tai sen edustajien kanssa. Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri viranhaltijaryhmiä kohdeltava tasapuolisesti. Viranhaltijalle on pyydettäessä ilmoitettava häntä koskevan henki-lökohtaisen lisän maksamisen perustelut.

Soveltamisohje

Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kan-nustavalla palkkauksella pyritään parantamaan toiminnan tu-loksellisuutta ja tukemaan johtamista. Kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi työsuorituksellaan vaikuttaa palkka-ukseensa. Henkilökohtaisten tulosten palkitseminen on kes-keinen tekijä motivaation syntymisessä.

Henkilökohtaisen lisän peruste

Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään pai-kallisesti. Perusteen ja niiden painoarvo voivat vaihdella eri yksiköissä.

Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat työtulosten ja tavan-omaisten työtehtävien hallinnan lisäksi olla esimerkiksi moni-taitoisuus sekä erityistiedot ja -taidot (esim. ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus), joita hyödynnetään laajemmin kuin vain omassa opetustyössä, taikka muut työn onnistumisen kannalta tärkeät tekijät, esim. yhteistyökyky, kyky tehdä itse-näisiä ratkaisuja (oma-aloitteisuus ym.), kehityshakuisuus ja työetiikka (luotettavuus, vastuuntunto, joustavuus ym.).

Uusia viranhaltijoita otettaessa voidaan palvelussuhteen alus-ta lukien maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena on lähinnä aikaisemmassa toiminnassa todettu ammatinhallinta ja työtulokset. Poikkeuksellisesti henkilökohtaisen lisän perus-



teluna voi olla mm. henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongel-mat.

Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaisek-si, mutta myös määräaikainen lisä voi olla mahdollinen. Henki-lökohtaisen lisän myöntämisen ja muuttamisen pitäisi perus-tua henkilön työsuorituksen arviointiin, joka voidaan suorittaa esimerkiksi vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä. Harkin-nanvaraista henkilökohtaista lisää (1 mom.) voidaan alentaa vain 3 momentin tilanteissa.

Jos jokin em. ominaisuuksista on jo otettu huomioon erikseen OVTES:ssä (esim. kaksoiskelpoisuuden tuoma peruskoulun luokanopettajan korotus peruspalkkaan), sitä ei ole syytä ottaa enää henkilökohtaisen lisän perusteeksi. Opettajana toimimi-sen mukanaan tuoma kokemus ja ammatinhallinnan lisäys on otettu huomioon jo kertaalleen henkilökohtaisen lisän vuo-sisidonnaisessa osassa, joten henkilökohtaisen lisän arvioin-nin tulisi perustua muihin tekijöihin.

3 mom. Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyk-sessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkka-usperusteiden uudelleen arviointi tai viranhaltijasta itsestään johtu-va työtulosten huomattava huonontuminen.

12 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa

1 mom. Viranhaltijalle maksetaan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa siten, kuin tässä pykälässä sekä asianomaisessa osiossa ja/tai liitteessä on sovittu.

2 mom. Vuosisidonnaisen osan vaikutus palkkaan lasketaan virkanimikkeen hinnoittelutunnuksen ao. kalleusluokan peruspalkan ja aiempien vuosisidonnaisten osien summasta.

Soveltamisohje

Vuosisidonnainen osa on luonteeltaan takuumääräys, joka ta-kaa viranhaltijalle vähintään kyseisen prosentin suuruisen henkilökohtaisen lisän sopimuksessa sovitun palvelusajan jäl-keen.

Vuosisidonnaisen osan vaikutus palkkaan lasketaan kertomal-la hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka tai asteikko-palkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen osan pro-senttien mukaisilla kertoimilla (esim. 5 % = 1,05) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppu-palkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle periaatteella.



Jos viranhaltijan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen osan vaikutus laske-taan alennetusta peruspalkasta.

13 § Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika

1 mom. Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaan palvelusaikaan luetaan, jollei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu, aika, jonka vi-ranhaltija/työntekijä 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa opettajan/rehtorin tehtävissä tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.

Soveltamisohje

Kyseessä tulee olla työsopimukseen tai virkasuhteeseen pe-rustuva palvelussuhde, joten esimerkiksi pelkkä omistussuh-de osakkuus tai toimiminen yksityisenä elinkeinonharjoittaja-na ei riitä.

2 mom. Jos viranhaltija on toiminut opettajanvirassa tai -toimessa tai pää-toimisena tuntiopettajana, noudatetaan päätoimisuutta arvioitaessa kulloisenakin palvelusajankohtana voimassa olleita opetusalan erikseen määrättyjä päätoimisuuden edellytyksiä ja tuntirajoja.

3 mom. Muussa kuin opettajantehtävässä palvelussuhde katsotaan päätoi-miseksi, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 19 tuntia. Palvelusaika ennen 1.1.1990 katsotaan kuiten-kin päätoimiseksi vain, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikko-työaika on ollut vähintään 20 tuntia.

14 § Vuosisidonnainen osa ja eläke

Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaksi palvelusajaksi ei katsota aikaa, jolta henkilö on ansainnut ja saa eläkettä. Rajoitus ei koske aikaa, jolta henkilö saa kuntien eläkevakuutukselta/valtiokonttorilta erotuseläkettä, osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä.

15 § Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavan ajan vähimmäispituus

Eri palvelusaikoja vuosisidonnaista osaa varten yhteen laskettaes-sa otetaan huomioon vain täydet kuukaudet. Myös 30 päivää kes-tänyt yhtäjaksoinen palvelus katsotaan yhdeksi kuukaudeksi.



16 § Vuosisidonnaiseen osaan luettavat virantoimituksen keskeytykset

1 mom. Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina virantoimitus/työssäolo on ol-lut keskeytyneenä.

Soveltamisohje

Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähentävä aika siirtää vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähentävä aika on esimerkiksi kaksi päivää, vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy kahdella päivällä. Jos em. vähennyksiä kohdistuu eri palve-lussuhteisiin, vähennettävä aika saadaan laskemalla eri palve-lussuhteista vähennettävät päivät yhteen.

2 mom. Palvelusaikaan luetaan kuitenkin vuosiloma- ja virkavapaa-aika tai työloma seuraavissa tapauksissa:

1 viranhaltija on saanut palkkaetuja äitiysloman/sairausloman ajalta,

2 viranhaltija on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivära-haa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa,

3 viranhaltija on saanut tapaturma- tai muuta korvausta ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan,

Soveltamisohje

Jos korvaus on palkkaa suurempi, eikä palkkaa makseta, ai-kaa ei vähennetä vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavasta ajasta.

4 viranhaltija on ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan tai siviili-palvelusta, josta hän on palannut laissa säädetyssä ajassa vi-rantoimitukseen tai työhön,

5 koulutus- tai opiskeluaika siltä osin kun se ei ylitä yhteensä enintään 30 päivää kalenterivuodessa ja

6 muun kuin 1–5 kohdassa mainitun syyn perusteella virkava-paana/työlomalla enintään 30 päivää saman kalenterivuoden aikana edellyttäen, että hän on ollut ao. kalenterivuonna virka-vapaan/työloman myöntäneen työnantajan palveluksessa kou-lutyön aikana virantoimituksessa vähintään 30 päivää.



17 § Vuosisidonnaisen osan hakeminen

1 mom. Vuosisidonnaisen osan saamisen ehtona on, että sitä haetaan kir-jallisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus vuo-sisidonnaiseen osaan on syntynyt. Jos hakemus on esitetty myö-hemmin, vuosisidonnainen osa myönnetään takautuvasti yhden vuoden ajalta hakemuksen esittämispäivästä laskettuna.

Ao. viranomainen voi päättää, että vuosisidonnainen osa myönne-tään ilman hakemusta, mikäli viranhaltijalle on aikaisemmin myön-netty ao. kunnassa vuosisidonnaista osaa.

2 mom. Oikeus vuosisidonnaiseen osaan alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien, jona vuosisidonnaiseen osaan oi-keuttava palvelusaika on täyttynyt.

Soveltamisohje

Hakijan velvollisuutena on esittää kirjalliset selvitykset niistä muun työnantajan palvelusajoista, joita hän vaatii hyväksyttä-väksi vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaksi ajaksi. Hakijan velvollisuus on esittää todistuksista viralliset käännökset, ellei-vät todistukset ole suomen- tai ruotsinkielisiä.

18 § Palvelulisän siirtymäsäännös

1 mom. Päätoimisessa tämän sopimuksen tarkoittamassa palvelussuhtees-sa 31.7.2000 ollut ja sellaisessa 1.8.2000 jatkava opettaja on oikeu-tettu palvelulisäaikaan 31.7.2000 voimassa olleiden määräysten mukaan koulutusaikaa lukuun ottamatta 31.7.2000 saakka. Tämän jälkeinen palvelu hyväksytään palvelulisään 1.8.2000 voimassa olevien määräysten mukaisesti.

Soveltamisohje

Mikäli palvelu on jatkunut yhtäjaksoisesti 1.8.2000 alkaen muussa kunnassa/kuntayhtymässä kuin missä se on 31.7.2000 päättynyt, uusi työnantaja voi harkintansa mukaan tarkistaa ensimmäistä kertaa myönnettävän palvelulisän pe-rusteeksi tulevan palvelulisäajan vanhojen määräysten mukai-sesti tai hyväksyä ajan aikaisemman työnantajan antaman to-distuksen perusteella.

2 mom. Sellaisen opettajan, jolla ei ole ollut 31.7.2000 tämän sopimuksen mukaista palvelussuhdetta kunnalliseen työnantajaan tai jonka yh-täjaksoinen palvelussuhde kunnalliseen työnantajaan on välillä kat-kennut tai myöhemmin katkeaa, tullessa kunnalliseen palvelussuh-teeseen, sovelletaan palvelulisiin pelkästään 1.8.2000 voimassa olevia määräyksiä.



19 § Syrjäseutulisä (ent. 18 § 1 mom.)

Kunta voi maksaa viranhaltijalle varsinaiseen palkkaan kuuluvaa harkinnanvaraista syrjäseutulisää. Viranhaltijalle, jolla on 30.4.1995 voimassa olleiden Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopi-muksen määräysten mukaisesti ollut oikeus syrjäseutulisään, mak-setaan edelleen samansuuruista syrjäseutulisää niin kauan, kun palvelussuhde ko. kuntaan jatkuu keskeytymättä. Siirtyminen toi-seen virkaan tai tehtävään ko. kunnassa/kuntayhtymässä tai kunta-jaon muuttuminen ei vaikuta syrjäseutulisän maksamiseen, kunhan myös uudessa virassa tai tehtävässä ja pääasiallisessa toimipai-kassa maksettiin 1.1.1995 syrjäseutulisää.

20 § Kehitysaluelisä yleissivistävässä koulussa (ent. 18 § 2 mom.)

Kunta voi 1.8.2007 alkaen maksaa Lapin läänin muiden kuin kau-punkikuntien, Rovaniemen, Kemijärven ja Kuhmon kaupungin, Hai-luodon, Hyrynsalmen, Kuusamon, Pudasjärven, Puolangan, Risti-järven, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken ja Kustavin kun-nan peruskoulun, lukion ja aikuislukion opettajanviran haltijalle var-sinaiseen palkkaan kuuluvaa harkinnanvaraista kehitysaluelisää. Opettajanviran haltijalle, jolla oli 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n määräysten mukaisesti oikeus kehitysaluelisään, makse-taan edelleen samansuuruista kehitysaluelisää niin kauan, kun pal-velussuhde ko. kuntaan jatkuu keskeytymättä. Siirtyminen toiseen virkaan tai tehtävään ko. kunnassa tai kuntajaon muuttuminen ei vaikuta kehitysaluelisän maksamiseen, kunhan myös uudessa vi-rassa tai tehtävässä ja pääasiallisessa toimipaikassa maksettiin 28.2.2007 kehitysaluelisää.

Soveltamisohje

Harkinnanvaraisen lisän maksaminen voi olla perusteltua har-vaanasutuilla ja syrjäisillä alueilla, mikäli näitä olosuhteita ei muutoin ole otettu huomioon palkassa (esim. henkilökohtai-sessa lisässä).

21 § Varsinainen palkka (ent. 24 §)

1 mom. Viranhaltijan varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

1 tehtäväkohtainen palkka (ks. osiot ja liitteet) 2 henkilökohtainen lisä (11 §), henkilökohtaisen lisän vuo-

sisidonnainen osa (12–18 §) 3 syrjäseutulisä (19 §) ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä

(20 §)4 kouluja oppilaitoskohtainen lisätehtävä (osio B 19 §) ja taide-

ja taitoaineiden korvaus (osio B liite 1 23 §)



5 siirtymäkauden lisä/henkilökohtainen palkanlisä (osiot ja liit-teet).

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa mm. sairausloman ja äitiysvapaan ajal-ta sekä päätoimisen tuntiopettajan palkan määrittelyssä.

1 momentin luettelosta poiketen kohtien 1–2 asemesta käsit-teinä käytetään osiossa D ja E palkkaa.

2 mom. Jos palkkatekijä (esim. luottamusmieskorvaus) on sovittu kunnalli-sessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, määräytyy sen kuulumi-nen varsinaiseen palkkaan KVTES:n mukaan.

22 § Tukiopetuspalkkio (ent. 19 §)

Tukiopetuspalkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalkkio-perusteen mukaan.

23 § Oppilaan ohjauksen palkkio (ent. 19 §)

Oppilaan ohjauksen palkkio määräytyy opettajan oman viran ylitun-tipalkkioperusteen mukaan.

24 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio (ent. 20 §)

Jos viranhaltijalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opetta-jan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 % oman viran ylitunti-palkkiosta.

25 § Yksityisopiskelijan kuulustelupalkkio (ent. 21 §)

Yksityisopiskelijan kuulustelusta maksetaan viranhaltijalle palkka-liitteen mukainen palkkio, ellei tämän sopimuksen liitteissä ole sovit-tu toisin. Palkkio sisältää korvauksen kuulustelun valmistelemises-ta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Kuulus-telu käsittää kirjallisen ja suullisen kuulustelun, työnäytteet sekä uu-sintakokeen. Jos samassa kuulustelussa on kuulusteltavana use-ampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan opettajalle kustakin opiskelijasta täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja ¼ palk-kiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.



26 § Ylituntipalkkio (ent. 22 §)

1 mom. Opettajalle maksetaan viran opetusvelvollisuuden ylittävistä tun-neista ylituntipalkkio, ellei liitteissä ole toisin sovittu.

2 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seu-raavasti:

Ao. liitteen mukaan määräytyvä tehtäväkohtainen palkka x

ao. kalleusluokan kerroin (I/0,83 tai II/0,85)

viran opetusvelvollisuus

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio (= laskennan osamäärä) pyöristetään vasta lo-puksi sentin tarkkuudella.

3 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan viran tehtäväkohtaisen palkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Tehtäväkohtaisessa palkassa ei oteta huomioon viranhaltijalle myönnettyjä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa eikä muutakaan henkilökohtaista lisää eikä muita jäljempänä erikseen liitteissä mainittuja palkkatekijöitä. Las-kennassa käytetty opetusvelvollisuus on viran opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta viranhaltijan opetusvelvollisuuden huojennus.

4 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajalle, jolle on vahvistettu vähintään yksi ylitunti viikossa tasoi-tettuna lukuvuoden kaikille työviikoille.

Soveltamisohje

Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että koko lukuvuodelle määrätyn opetusvelvollisuuden ylittävän opetuksen maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Edellytykse-nä edellä mainitulle on, että ylitunteja kertyy kaikilla kou-lun/oppilaitoksen opetustyöviikoilla keskimäärin laskettuna vä-hintään yksi.

Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiik-kioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitok-sissa 38.

5 mom. Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio (kertatuntipalkkio) pidetyiltä ylitunneilta.

Soveltamisohje

Pidetyn tunnin hinta sisältää myös koulun loma-aikojen palk-kaosuuden.



27 § Kertatuntipalkkio (ent. 22 § 6 mom.)

Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja jakamalla tulo koulun/oppilaitoksen ope-tustyöviikkojen lukumäärällä, ellei liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiik-kioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilai-toksissa 38.

28 § Palkkioiden pyöristäminen (ent. 23 §)

Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkkiot (ylituntipalkkio ja muut li-säpalkkiot) pyöristetään täysiksi euron sadasosiksi (1 sentin tark-kuudella) siten, että pyöristämätön 0,005 pyöristetään ylöspäin.

29 § Palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisenajalta ja palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta(ent. 25 §)

1 mom. Viranhaltijan palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta, pal-kan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta ja palkan laskeminen määräytyvät soveltuvin osin KVTES:n mukaan, ellei jäl-jempänä tässä sopimuksessa ole sovittu toisin.

2 mom. Jos viranhaltijan palvelussuhde on määrätty alkamaan kuukauden alusta, katsotaan palkkaoikeuksien alkaneen samasta päivästä, jos virkaan valittu on ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään aloittanut virantoimituksen ja jos virkaa aikaisemmin hoitanut viran-haltija ei ole edellä tarkoitettuna ajankohtana ollut enää virantoimi-tuksessa.

3 mom. Ylituntipalkkio sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan kuukausittain jälkikäteen joko kuukauden lopussa tai seuraavan kuukauden alussa, jollei paikallisesti toisin sovita. Elo-kuulta tulevat ylituntipalkkiot sekä muut lisäpalkkiot voidaan maksaa myös lokakuun varsinaisen palkanmaksun yhteydessä, ellei ole mahdollista maksaa niitä edellä mainitussa aikataulussa.

Soveltamisohje

Jos palkkion tai erityistehtävän korvauksen maksaminen edel-lyttää selvitystä tehdystä työstä, palkkio maksetaan viimeis-tään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.



4 mom. Määräaikaiselle viranhoitajalle ja tuntiopettajalle maksetaan varsi-nainen palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimei-senä kalenteripäivänä, ei kuitenkaan lauantaina. Viranhaltijalle, joka saatuaan vakinaisesta virastaan virkavapautta on määrätty omassa kunnassa hoitamaan toista virkaa virkaan määräajaksi otettuna, maksetaan varsinainen palkka 1–2 momentin mukaisesti. Ylitunti-palkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan 3 momentin mu-kaisesti.

30 § Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa (ent. 26 §)

Viransijaisen palvelussuhteen kestäessä enintään viisi koulun työ-päivää maksetaan viransijaiselle tuntipalkkio tuntiopettajia koskevi-en palkkioperusteiden mukaan. Tähän tuntipalkkioon ei makseta henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa eikä muutakaan hen-kilökohtaista lisää.



III TYÖAIKA

31 § Työaikamuodot (ent. 27 §)

Opetushenkilöstön työaika on asianomaisen osion ja/tai liitteen mu-kainen.

Soveltamisohje

Opetushenkilöstön työaikamuotoja ovat seuraavat (työaika-muodon jäljessä oleva henkilöstöluettelo ei ole tyhjentävä, vaan esimerkkiluettelo):

1 Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuva opetusvelvolli-suustyöaika

– peruskoulun,– lukion ja– ammatillisten oppilaitosten opettajat lukuun ottamatta 2

kohtaa

2 Kokonaistyöaika (toiminnalliset vaatimukset huomioonottava toimistotyöaika KVTES III luku 8 §)

– peruskoulun ja lukion rehtorit sekä peruskoulun ja lukion apulaisrehtorin viran haltijat

– ammatillisten oppilaitosten rehtorit, apulaisrehtorit, ai-kuiskoulutusjohtajat ja opinto-ohjaajat

– sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten sekä metsäoppilai-tosten päätoiminen opetushenkilöstö

3 Vuosityötunteihin perustuvat työajat

– peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorit,

– kansalaisopiston opettajat ja

– ammattikorkeakoulun uudessa palkkaus- ja työaikajär-jestelmässä oleva opetushenkilöstö

4 38 ¼ tunnin työaika

– ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajat.

Kansalaisopistojen, kansanopistojen, lasten ja nuorten taide-koulujen tuntiopettajien sekä ammatillisten aikuiskoulutuskes-kusten sivutoimisten tuntiopettajien ja eri koulujen ja oppilai-

OSIO A y Yleinen osa y Työaika


tosten virkasuhteisten sivutoimisten tuntiopettajien työaika määräytyy työsopimuksen tai virkasuhteista tuntiopettajaa koskevan määräyksen mukaisena.

32 § Työpäivien lukumäärä, sijoittuminen ja oppitunnin pituus (ent. 28 §)

1 mom. Työpäivien (oppilas- ja opettajatyöpäivät) lukumäärä, opetus- ja muun työnantajan määrättävissä olevan työajan sijoitus sekä oppi-tunnin pituus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädän-nön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Soveltamisohje

Määräyksen tarkoituksena on säilyttää opettajan työajasta työnantajan määrättävissä oleva osuus ao. koulussa/oppi-laitoksessa määrällisesti ja ajallisesti entisellään.

Peruskoulussa noudatetaan kuitenkin perusopetuslain ja pe-rusopetusasetuksen säännöksiä.

2 mom. Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän määräyksiä toisin, asiasta voidaan erikseen sopia tapaus-kohtaisesti ao. luottamusmiehen kanssa. Tämä määräys on voi-massa 31.7.2012 saakka.

OSIO A y Yleinen osa y Työaika


IV VUOSILOMA, LASKENNALLINEN VUOSILOMA JA LOMARAHA

33 § Vuosiloma ja laskennallinen vuosiloma (ent. 29 §)

1 mom. Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus vuosilomaan, tästä on sopimusmääräys asianomaisessa osiossa tai liitteessä ja vuosiloma määräytyy KVTES:n mukaan, kui-tenkin 2 momentin 1–3 kohdassa olevalla poikkeuksella, ellei liit-teissä jäljempänä toisin ole sovittu.

2 mom. Laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6., ja sen pituuteen vaikuttavien täysien lomanmääräytymiskuukausien, virantoimituspäivien verois-ten päivien ja vuosilomaan vaikuttavaan aikaisempaan palveluun sovelletaan KVTES:n vuosilomamääräyksiä seuraavin poikkeuksin:

1 Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuo-den sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana pääviranhaltija on ollut virantoimituksessa vähintään 16 kalenteripäivää (kor-vaa KVTES IV luvun 3 §:n).

2 Vuosilomaan vaikuttavana palvelusaikana on opetushenkilös-töllä OVTES:n määräysten nojalla määräytyvä henkilökohtai-sen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika.

Soveltamisohje

Virantoimituspäivien veroisia päiviä ovat myös KVTES:n IV lu-vun 4 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät.

3 mom. Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että lomanmää-räytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet kerrotaan KVTES:n IV luvun 18 §:ssä sovitulla prosenttilukua vastaavalla ko-konaisluvulla (lomakertymäluvulla) ja jaetaan kahdella. Jos tulok-seksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylempään kokonais-lukuun. Laskennallisten vuosilomapäivien lukumäärä asetetaan ka-lenterille 16.6. alkaen, ja laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (juhannusaattoa lukuun ottamatta).

34 § Lomaraha (ent. 29 § 4–5 mom.)

1 mom. Lomaraha lasketaan ja maksetaan KVTES:n määräysten mukaan 1–2 momentin määräykset huomioon ottaen.

OSIO A y Yleinen osa y Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha


2 mom. Lukion ja aikuislukion opettajan lomarahan laskentapohja on varsi-nainen palkka lisättynä kerrointuntien (liite 2, 6 §), lukioresurssitun-tien (liite 2, 7 §), opetusvelvollisuutta huojentavat tunnit ja tehtävät (liite 3, 6 §) sekä kuukausittain säännöllisesti toistuvien tehtävien palkkioilla (aikaisemmin kiinteä palkka). Luokkaylituntien palkkioita ei kuitenkaan oteta laskennassa huomioon.

35 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen (ent. 31 §)

Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosiloma-oikeutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti OVTES:n sovelta-misalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtä-vään, on oikeutettu ao. lomavuoden laskennallisella vuosilomallavähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräys-ten mukaisesti.

36 § Määräaikaisen viranhaltijan lomapäiväkorvaus (ent. 30 §)

1 mom. Jos määräaikainen viranhaltija on ollut palvelussuhteessa lukuvuo-den koko työajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 33 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät palve-lussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät (ma–su).

2 mom. Jos määräaikainen viranhaltija on ollut palvelussuhteessa lukuvuo-den koko työaikaa lyhyemmän ajan, maksetaan hänelle palvelus-suhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 33 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuu-kautta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkor-vausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvien syys-, joulu-, ur-heilu- ja pääsiäislomien arkipäivät (ma–la) sekä kesäkeskeytyspäi-vät.

Soveltamisohje

Määräys ei koske vuosilomaan oikeutettua opetushenkilöstöä.

Edellä 1 ja 2 momenttien tarkoittama varsinainen palkka on palvelussuhteen päättymishetken mukainen varsinainen palk-ka.

OSIO A y Yleinen osa y Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha


V VIRANTOIMITUKSEN KESKEYTYS

37 § Virkavapaan vaikutus palkkaukseen (ent. 32 §)

1 mom. Virkavapaan vaikutus palkkaukseen määräytyy tämän luvun ja KVTES:n V luvun mukaisesti, ellei muualla tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.

2 mom. Jos opettaja on ollut palkattomalla virkavapaalla ennen koulun ly-hytaikaista lomaa eikä ole hakenut vapaata koulun/oppilaitoksen loma-ajaksi (syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma), hänellä ei ole oikeutta loma-ajan palkkaan.

Soveltamisohje

Määräyksen tarkoituksena on saada opettaja anomaan yh-denjaksoinen virkavapaa ja turvata näin opettajan sijaiselle palkka myös em. loma-ajoilta.

38 § Sairausloma (ent. 33 §)

1 mom. Sairausloma-ajan palkkaan sovelletaan KVTES:n V luvun 1–4 § lukuun ottamatta 2 § 4 ja 6 momenttia.

Soveltamisohje

Sairauslomaa ei ole mahdollista katkaista siten, että viikon-vaihteet tai työkaudelle ajoittuvat koulun lukuvuoden loma-ajat (mm. syys-, joulu-, urheilu-, ja pääsiäisloma) jätetään sairaus-loma-ajan ulkopuolelle, mikäli lääkärintodistus osoittaa, että opettaja on työkyvytön myös näinä päivinä.

Sen sijaan koulun/oppilaitoksen kesäkeskeytysajaksi virkava-pautta ei ole pakko anoa.

Palkallisen virkavapaan kestäessä yli 60 kalenteripäivää mak-setaan ylitunnit ja erityistehtävätunnit kuitenkin vähentämät-tömänä.

2 mom. Sairausloman karenssiaikoja KVTES:n V luvun 2 § 2 momentin mukaan laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.

OSIO A y Yleinen osa y Virantoimituksen keskeytys


3 mom. KVTES:n V luvun 2 § 5 momentin sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä koulun kesäkeskeytys, muu koulun loma-aika (esimerkiksi syysloma), vuosiloma, laskennallinen vuosiloma tai kuntoutustuella oloaika.

39 § Laskennallisen vuosiloman vaikutus palkallisen sairausloman päivien määrään (ent. 34 §)

1 mom. Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa sairausloman, työtapa-turman ja ammattitaudin eikä eläketapahtumaan tai kuntoutustu-keen johtavan sairauden palkallisten päivien määrään.

2 mom. Mikäli 1 momentin mukainen virkavapaa on alkanut ennen koulun kesäkeskeytyksen alkua ja jatkuu kesäkeskeytyksen päätyttyä, las-ketaan em. virkavapaa-aikaan myös sellaiset laskennallisen vuosi-loman ulkopuolelle jäävät kesäkeskeytyspäivät, joiksi asianomainen ei ole hakenut virkavapaata.

40 § Äitiysvapaan pituus ja oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen (ent. 35 §)

1 mom. Viranhaltijan äitiysvapaan pituus on vähintään 72 arkipäivää. Viran-haltijalla on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäiväl-tä varsinainen palkkansa siten kuin KVTES:ssä on sovittu.

2 mom. Äitiysvapaan karenssiaikaa KVTES:n V luvun 8 §:n mukaan lasket-taessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomai-nen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edel-lisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.

41 § Sairausvakuutuslain mukainen päivä-, äitiys- ja vanhempainraha sekä eräät muut korvaukset (ent. 38 §)

1 mom. Työnantajalla on oikeus saada viranhaltijan/työntekijän sairauslo-man ja äitiysvapaan ajalta maksamaansa palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä- ja äitiysrahasta.

2 mom. Työnantajalla on 1 momentin mukainen oikeus myös jos kyse on viranhaltijasta/työntekijästä, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan aika-na, jolloin koulutyö on koulun/oppilaitoksen loman johdosta keskey-tynyt eikä hänelle ole myönnetty virkavapaata, mutta hänellä on sai-rausvakuutuslain mukainen oikeus päivä-/äitiys-/vanhempain-rahaan, määräaikaiseen kuntoutustukeen tai kuntoutusrahaan.

3 mom. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta. Niiden viranhaltijoiden osalta, joihin sovelletaan osiota D, työnantajalla ei



ole edellisestä poiketen oikeutta 1–2 momentin korvauksiin kesä-vapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.

4 mom. Mitä edellä 1–3 momenteissa on sovittu, koskee myös KVTES:n V luvun 2 §:n 8 ja 9 momentissa tarkoitettua tartuntatautilain mukaan tai muualta saatavaa korvausta.

5 mom. Saadakseen sairausloman ja äitiysvapaan ajalta palkkaedut viran-haltijan/työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mu-kaisen päivä- ja äitiysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnantaja menettää viranhaltijan/työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, sairauslomas-ta, äitiysvapaasta ja tapaturmasta tai ammattitaudista johtuvia palk-kaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.

42 § Osittaisen virkavapaan palkkaus (ent. 36 §)

Osa-aikatyössä peruspalkka ja muut varsinaisen palkan osat ovat samassa suhteessa alemmat kuin viranhaltijan työaika on tämän virka- ja työehtosopimuksen täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa.

43 § Osittainen hoitovapaa (ent. 39 §)

1 mom. Kokonaistyöaikaa noudattavalla opettajalla on oikeus KVTES:n V luvun mukaiseen osittaiseen hoitovapaaseen. Osittainen hoitova-paa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta koko-naistyöajasta. Koulutyöajan ollessa keskeytyneenä osittainen hoito-vapaa kohdistuu kokonaisuudessaan muuhun työaikaan. Kokonais-työaikaa noudattavan rehtorin osittainen hoitovapaa voidaan toteut-taa myös kohdistamalla se ensisijaisesti oppitunteihin.

2 mom. Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia viikossa.

44 § Terveydenhoidollisten tutkimusten vaikutus palkkaan (ent. 37 §)

Virantoimituksen keskeytyessä sen johdosta, että viranhaltija on työnantajan määräämässä terveydenhoidollisessa tutkimuksessa, jatkotutkimuksessa tai tarkastuksessa tai viranhoidon edellyttämäs-sä lakimääräisessä tai ohje- ja johtosäännössä määrätyssä tarkas-tuksessa, maksetaan hänelle tältä ajalta varsinainen palkka. Sa-



moin maksetaan varsinainen palkka milloin virantoimitus on keskey-tynyt sen johdosta, että viranhaltija on joutunut todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin määräämään tutkimukseen tai synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin sekä sen johdosta, että hän on joutunut sellaiseen lääkärintarkastukseen, joka on välttämätön sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamiseksi.

Soveltamisohje

Todellisella tarpeella tarkoitetaan tässä sitä, että tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen tutkimustarve.

Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, ham-maslääkärissä ja hoidossa käyntiä, useamman päivän kerral-laan kestäviä tutkimuksia eikä tutkimuksia, jotka on tehty vi-ranhaltijan oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä.

Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoite-taan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta taikka tällaiseen tutkimukseen perus-tuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelliseen selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön terveydentilasta. Edellytykse-nä palkan saamiseen on, että tutkimusta ei voida tehdä työ-ajan ulkopuolella.

45 § Reservin kertausharjoitukset ja väestönsuojelukoulutus (ent. 40 §)

Reservin kertausharjoituksiin tai pelastustoimilain (561/1999) 53 §:n nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertaus-harjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauksen määrällä. Niiltä opettajanviran haltijoilta, joilla ei ole säännöksiin ja määräyk-siin perustuvaa oikeutta vuosilomaan, ei tehdä em. vähennystä koulun kesäkeskeytyksen ajalta.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta vapaaehtoiseen kertausharjoitukseen osallistuvaan.



46 § Kansanedustajan tehtävän, valtioneuvoston ja Euroopanparlamentin jäsenyyden sekä asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen vaikutus palkkaan

Viranhaltijalle ei makseta palkkaa ajalta, jonka hän on kansanedus-tajana, valtioneuvoston jäsenenä tai Suomesta valittuna Euroopan parlamentin edustajana taikka suorittamassa palvelusta asevelvolli-sena tai siviilipalvelusta.



VI YHTEISET OPETTAJAT

47 § Yhteisiä opettajia koskevien määräysten soveltamisala (ent. 42 §)

1 mom. Jos työnantaja on määrännyt opettajanviran haltijalle eri opetuslaki-en mukaista opetusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa oppi-laitoksessa taikka saman opetuslain mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa eri hallinnollisesti itsenäisessä oppilaitoksessa, sovelletaan häneen tämän luvun määräyksiä, ellei 2 momentista muuta johdu.

2 mom. Tätä lukua ei sovelleta peruskoulussa ja lukiossa opettavaan, kah-dessa tai useammassa peruskoulussa opettavaan eikä kahdessa tai useammassa lukiossa opettavaan opettajanviran haltijaan, ellei työnantaja ole määrännyt häntä perusopetuksen ja/tai lukio-opetuksen lisäksi antamaan ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön tai taiteen perusopetuksen alaan kuuluvaa opetusta muualla kuin peruskoulussa/lukiossa.

Soveltamisohje

Tämän luvun määräyksiä ei sovelleta monialaisessa ammatil-lisessa oppilaitoksessa opettavaan opettajanviran haltijaan.

48 § Yhteisen opettajan palvelussuhteen ehtojen määräytyminen (ent. 43 §)

Tässä luvussa tarkoitetun opettajanviran haltijan palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen koulun/oppilaitoksen mukaan, johon virka on perustettu/sijoitettu.

49 § Yhteisen opettajan työaika (ent. 44 §)

1 mom. Opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus lasketaan vuotuisena, jos eri oppilaitosten vuotuisten työviikkojen lukumäärä poikkeaa toisis-taan.

2 mom. Opettajanviran haltija, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan opetusvelvollisuudestaan muussa 47 §:ssä tarkoitetussa oppilaitok-sessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijaisessa oppilaitokses-sa oppituntiensa mukaisen suhteellisen osuuden asianomaisen op-pilaitoksen opettajia koskevien säännösten ja määräysten mukaista muuta työtä.

Pöytäkirjamerkintä

2 momentin mukaisella muulla työllä tarkoitetaan kansalais-opiston, kansanopiston ja musiikkioppilaitoksen opettajanviran haltijalle sovittua ao. muuta työtä.

OSIO A y Yleinen osa y Yhteiset opettajat


50 § Yhteisen opettajan matkakustannusten korvaus (ent. 44 § 3 mom.)

Jos opettajanviran haltijan ensisijainen oppilaitos on peruskoulu tai lukio, sovelletaan osion B 18 ja 25 §:n (Kiertävän opettajan huojen-nukset ja matkakustannusten korvaukset) määräyksiä opetusvelvol-lisuuden huojentamisesta ja matkakustannusten korvaamisesta ai-noastaan peruskoulun ja lukion opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen osalta.

Soveltamisohje

Muun kuin peruskoulun tai lukion opetuksen osalta matkakus-tannusten korvaukset määräytyvät KVTES:n liitteen 16 mu-kaan. Pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään ensisijaista oppilaitosta.

OSIO A y Yleinen osa y Yhteiset opettajat


VII VIRKASUHTEISET TUNTIOPETTAJAT

Tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan tämän luvun määräyksiä, jollei ao. liitteestä muuta johdu.

A PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT

51 § Päätoimisuus (ent. 45 §)

1 mom. Tuntiopettaja on päätoiminen, jos

1 hän opettaa yhdessä koulussa tai oppilaitoksessa vähintään 16 luokkatuntia, aikuislukiossa ja lukion aikuislinjalla vähintään 14 luokkatuntia ja ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen koulutusalalla vanhassa palkkausjärjestelmässä olevana vä-hintään 18 tuntia viikossa tai

2 hän opettaa useammassa kuin yhdessä koulussa tai oppilai-toksessa tuntiopettajana yhteensä vähintään 1 kohdassa tar-koitetun tuntimäärän.

2 mom. Koululla ja oppilaitoksella tarkoitetaan ammattikorkeakoulua, valtion tai valtionosuutta saavaa yksityistä tai kunnallista koulua tai oppilai-tosta, lukuun ottamatta kansalaisopistoja, kansanopistoja, lasten ja nuorten taidekouluja ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia.

3 mom. Jos tuntiopettaja opettaa viranhaltijan opetusvelvollisuutta vastaa-van tuntimäärän yhdessä koulussa/oppilaitoksessa, hän on ko. op-pilaitoksen päätoiminen tuntiopettaja, vaikka hän opettaa lisäksi muussa koulussa/oppilaitoksessa. Muussa koulussa/oppilaitok-sessa opettaja on sivutoiminen tuntiopettaja.

4 mom. Eri työnantajan oppitunnit lasketaan yhteen päätoimisuutta varten, jos tuntiopettaja antaa selvityksen työnantajalle muiden työnantaji-en oppitunneista ennen palvelussuhteen alkua. Toistaiseksi voi-massa olevassa palvelussuhteessa olevaan sivutoimiseen tun-tiopettajaan, joka palvelussuhteen kestäessä menee toisen työnan-tajan palvelukseen tuntiopettajaksi, sovelletaan päätoimisuuden yh-teen laskemista koskevaa määräystä sen jälkeen, kun ilmoituksesta on kulunut työnantajalle 58 §:ssä sovittu irtisanomisaika.

Soveltamisohje

Luokkatunneiksi katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkoylituntipalkkiona.

OSIO A y Yleinen osa y Virkasuhteiset tuntiopettajat


Tunnit voivat kertyä myös useamman eri kunnan tai muun yl-läpitäjän kouluista/oppilaitoksista. Edellytyksenä on, että ao. henkilö on kaikissa em. kouluissa/oppilaitoksissa tuntiopetta-jana.

Tuntiopettajan opettaessa useammassa koulussa/oppilaitok-sessa, joissa on eri päätoimisuuden (pt) raja, päätoimi-suus/sivutoimisuus määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti:

tuntimäärä 1 tuntimäärä 2 pt-raja 1

+pt-raja 2

1 = päätoimisuus

52 § Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka (ent. 46 §)

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka hänenopettaessaan samassa koulussa/oppilaitoksessa

Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan viranhaltijan peruspalkka, ellei ao. liitteessä ole toisin määrätty. Jos tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri peruspalkka, lasketaan hänelle painotettu peruspalkka.

Soveltamisohje

Kun tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri peruspalkka, hänen palkkansa las-ketaan seuraavasti

(tuntimäärä 1 x peruspalkka 1) + (tuntimäärä 2 x peruspalkka 2)kokonaistuntimäärä (tuntimäärä 1 + tuntimäärä 2)

Jos tuntiopettajan tehtävät ovat jossakin virkaehtosopimuksen liitteessä olennaisesti vaativammat ja tehtäväkohtainen palkka tämän vuoksi ao. liitteen hinnoittelutunnuksen mukaista pe-ruspalkkaa korkeampi, palkan painotuksessa käytetään ko. tehtäväkohtaista palkkaa. Esim. monialaisen ammatillisen op-pilaitoksen opettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan liit-teitä 4 ja 5, jossa liitteen 4 mukaan määräytyvä tehtäväkohtai-nen palkka on korkeampi kuin hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka.

Palkka lasketaan seuraavasti:

(liitteen 4 tuntimäärä x liitteen 4 tehtäväkohtainen palkka) + (liitteen 5 tuntimäärä x liitteen 5 peruspalkka) kokonaistuntimäärä (liitteen 4 tuntimäärä + liitteen 5 tuntimäärä)



Painotettu palkka lasketaan vain samassa oppilaitoksessa annettavien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja pide-tään samana kouluna. Myös saman kunnan lukioita pidetään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Painotettu palkka pyöristetään normaalin pyöristyssäännön mukaisesti.

2 mom. Päätoimisen tuntiopettajan osapalkka hänen opettaessaan samassa koulussa/oppilaitoksessa

Jos yhden koulun/oppilaitoksen päätoimisen tuntiopettajan tunti-määrä jää alle viranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, makse-taan hänelle se osuus varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta viran opetusvelvollisuuteen.

3 mom. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka hänen opettaessaanuseammassa kuin yhdessä koulussa/oppilaitoksessa

Useamman koulun/oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkka määräytyy kunkin koulun/oppilaitok-sen osalta erikseen ao. liitteen mukaisesti. Tuntiopettajalle määrä-tään kussakin oppilaitoksessa erikseen peruspalkka ja opetusvel-vollisuus. Jokaisessa oppilaitoksessa lasketaan se ao. oppilaitok-sen tuntien määrä, joka kuuluu ao. oppilaitoksessa maksettavan varsinaisen palkan piiriin ja se tuntien määrä, joka ao. oppilaitok-sessa muodostuu ylitunneiksi ja joilta maksetaan ylituntipalkkio.

Soveltamisohje

Useamman koulun/oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimi-seksi tulevan tuntiopettajan palkka suhteutetaan tuntiopettajan eri oppilaitoksissa pitämään kokonaistuntimäärään ja hänelle määritellään jokaisessa oppilaitoksessa varsinaisen palkan osuus seuraavasti:

Momenttia sovelletaan myös tuntiopettajaan, jonka päätoimi-suus (mutta ei opetusvelvollisuus) täyttyy jo yhdessä oppilai-toksessa ja joka toimii tuntiopettajana myös muissa oppilai-toksissa.

Saman kunnan peruskouluja pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana op-pilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa).

Varsinaisen palkan tunnit pyöristetään lähimpään tai lähim-pään alempaan kokonaislukuun ellei ao. liitteestä muuta joh-du. Esimerkiksi luku 22,50 pyöristetään luvuksi 22, vasta luku 22,51 pyöristetään luvuksi 23.



OPPILAITOS 1

Tuntimäärä oppilaitoksessa 1 (Y)

opetustunnit 1 x opetusvelvollisuus 1 kokonaistuntimäärä (opetustunnit 1 + opetustunnit 2)

= Y

Varsinainen palkka oppilaitoksessa 1 on

Yopetusvelvollisuus 1 x täysi varsinainen peruspalkka 1

OPPILAITOS 2

Tuntimäärä oppilaitoksessa 2 (Z)

opetustunnit 2 x opetusvelvollisuus 2 kokonaistuntimäärä (opetustunnit 1 + opetustunnit 2)

= Z

Varsinainen palkka oppilaitoksessa 2 on

Zopetusvelvollisuus 2 x täysi varsinainen peruspalkka 2

53 § Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus (ent. 47 §)

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin vas-taavan viranhaltijan opetusvelvollisuus, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.

2 mom. Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuuden painottaminen

Jos tuntiopettaja opettaa samassa koulussa/oppilaitoksessa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Soveltamisohje

Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan seuraavasti:

(aineen 1 tunnit x opv 1) + (aineen 2 tunnit x opv 2) kokonaistuntimäärä (aineen 1 tunnit + aineen 2 tunnit)

Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan vain samassa koulus-sa/oppilaitoksessa pidettävien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja (ala-aste, yläaste ja erityisopetus) pidetään sa-mana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen



kanssa). Pyöristys tehdään lähimpään tai lähimpään alem-paan opetusvelvollisuuteen.

Opetusvelvollisuus pyöristetään täysiksi luvuiksi paitsi liitteen 4 opetuksen osalta, jossa viikoittainen opetusvelvollisuus määritellään kahden desimaalin tarkkuudella. Pyöristämisessä noudatetaan seuraavaa sääntöä: Opetusvelvollisuuden olles-sa yhtä lähellä kahta lukua pyöristetään alaspäin. Esimerkiksi luku 22,50 pyöristetään luvuksi 22, vasta luku 22,51 pyöriste-tään luvuksi 23.

54 § Päätoimiseen tuntiopettajaan sovellettavat muut sopimusmääräykset (ent. 48 §)

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan palvelusuhteeseen sovelletaan seuraa-via asianomaisen koulun/oppilaitoksen viranhaltijoita koskevia so-pimusmääräyksiä, ellei ao. liitteestä muuta johdu:

1 Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus (osio A II luku, lukuun ottamatta 20 §:ää),

2 Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha (osio A IV luku)

3 Virantoimituksen keskeytys (osio A V luku) 4 Ylituntien vähentäminen/vähentämättä jättäminen virantoimi-

tuksen keskeytyksen ajalta (ks. osiot tai liitteet) 5 KVTES:n V luvun 9 §:n (Tilapäinen hoitovapaa) ja 11 §:n

(Eräät virka- ja työvapaat) mukaista palkkaa, edellytyksellä, että henkilö on otettu palvelussuhteeseen vähintään 60 kalen-teripäiväksi.

Soveltamisohje

Lukukauden lopussa tai lukukautta seuranneen loman aikana päättynyt palvelussuhde katsotaan sekä sairaus- että äitiys-loman karenssiaikaa määrättäessä yhtäjaksoiseksi, jos se on jälleen alkanut lähinnä seuraavan työkauden alussa saman työnantajan koulussa/oppilaitoksessa.

2 mom. Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan päätoimi-sen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 8 §:n mukaisesti. Ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen koulu-tusalan päätoimisen tuntiopettajan (ns. vanha palkkausjärjestelmä) epäpätevyysalennus on 1–8 palkkaluokkaa.



B SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT

55 § Sivutoimisuus (ent. 49 §)

Tuntiopettaja on sivutoiminen, ellei hän ole VII luvun 51 §:n mukaan päätoiminen tuntiopettaja.

56 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio (ent. 50 §)

1 mom. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tuntipalkkio kultakin pide-tyltä tunnilta.

2 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan II luvun 27 §:n (kertatuntipalkkio) mukaan, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan kertatuntipalkkio saadaan käyttä-mällä peruspalkkaa, ao. kalleusluokan kerrointa ja opetusvel-vollisuutta. Peruspalkka ja opetusvelvollisuus ovat samat kuin ao. virassa, ellei liitteissä ole toisin sovittu. Jos tuntiopettaja opettaa eri aineita, joissa opetusvelvollisuus ja/tai hinnoittelu-tunnuksen mukainen peruspalkka ovat erisuuruiset, palkkaa ja opetusvelvollisuutta ei painoteta, vaan tuntipalkkiot maksetaan jokaisesta oppiaineesta eri perusteisina. Em. tavalla laskettu tuntipalkkio on vähimmäispalkkio.

3 mom. Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan sivutoimi-sen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 8 §:n mukaisesti. Ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen koulu-tusalan sivutoimisen tuntiopettajan (ns. vanha palkkausjärjestelmä) epäpätevyysalennus on 1–8 palkkaluokkaa.

57 § Sivutoimisen tuntiopettajan virantoimituksen keskeytys (ent. 51 §)

1 mom. Reservin kertausharjoitus, väestönsuojelukoulutus ja työnantajan määräämä täydennyskoulutus

Sivutoimisen tuntiopettajan osallistuessa reservin kertausharjoituk-siin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta palkkio myös pitämättä jääneistä tunneista.



2 mom. Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivän vuoksi pitämättä jääneistä tunneista maksetaan palkkio kuten itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja va-paapäivänä on säädetty (L 388/1937 viittausmääräys).

3 mom. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys

Virkasuhteiset Sivutoimisella tuntiopettajalla, jonka palvelussuhde on jatkunut vä-hintään 60 kalenteripäivää, on oikeus sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden johdosta saada esteen ajalta täysi palk-kansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän lop-puun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sai-rausvakuutuslain (1224/2004) mukaiseen päivärahaan alkaa ellei ao. liitteessä ole muuta määrätty. Jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, ei sairausajan palkkaan ole oikeutta.



VIII OPETUSHENKILÖSTÖN IRTISANOMISAJAT

58 § Irtisanomisajat (ent. 53 §)

1 mom. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi otetun henkilön virka- tai työ-suhteen irtisanomisaika on vähintään

– 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuo-den

– yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta

– kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta

– neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta

– kuusi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta.

2 mom. Toistaiseksi otetun virka- ja työsuhteisen henkilön irtisanoutuessa irtisanomisaika on vähintään

– 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

– yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi vuotta

– kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustol-le.

Virkasuhteiset3 mom. Määräaikaisen virkasuhteisen osalta irtisanomisaika on molemmin

puolin 14 kalenteripäivää.

4 mom. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Viranhaltijan/työn-tekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa kuin edellä on määrätty.

OSIO A y Yleinen osa y Irtisanomisajat


Soveltamisohje

Laskettaessa palvelussuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, minkä viranhaltija/työntekijä on ollut keskeytyksittä työnanta-jan palveluksessa työ- tai virkasuhteessa. Työsuhteessa pal-veltu aika otetaan viranhaltijalla huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt työsuhteesta virkasuhteeseen. Virkasuh-teessa palveltu aika otetaan työntekijällä vastaavasti huomi-oon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt virkasuhteesta työsuhteeseen. Esimerkiksi äitiysvapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa ei katkaise palvelussuhdetta. Asevelvollisena palveltua aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteen kestoai-kaan.

OSIO A y Yleinen osa y Irtisanomisajat

sop10osioByhteiset.doc

OSIO BYLEISSIVISTÄVÄN KOULUN OPETUSHENKILÖSTÖNYHTEISET MÄÄRÄYKSET

I SOVELTAMINEN JA PALKKAPERUSTERYHMÄ

1 § Sovellettavat sopimusmääräykset

1 mom. Toistaiseksi tai määräajaksi otetun rehtorin ja opettajanviran halti-jan sekä tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan OVTES:n osioita A ja B sekä peruskoulun osalta liitettä 1, lukion osalta liitettä 2 ja aikuislukion osalta liitettä 3.

Soveltamisohje

Liitettä 1 sovelletaan perusopetuslain mukaan peruskoulussa järjestettävään oppivelvollisille tarjottavaan perusopetukseen sekä esi- ja lisäopetukseen.

Liitettä 2 sovelletaan lukiolain mukaan lukiossa järjestettävään lukiokoulutukseen, joka on tarkoitettu pääasiassa nuorille.

Liitettä 3 sovelletaan lukion aikuisopetusta varten muodoste-tulla linjalla tai aikuislukiossa järjestettävään pääasiassa aikui-sille tarkoitettuun lukiolain mukaiseen lukiokoulutukseen ja pe-rusopetuslain mukaiseen muiden kuin oppivelvollisten perus-opetukseen.

2 mom. Peruskoulun, lukion ja aikuislukion rehtoriin ja opettajaan sovelle-taan lisäksi seuraavia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuk-sen (KVTES) määräyksiä:

II luku Palkkaus, 7 § (tulospalkkio), 8 § (kannustuslisä), 9 § (kielilisä), 11 § (kokouspalkkio), 12 § (luentopalk-kio) ja 19 § (työnantajan saatavan kuittausoikeus)

IV luku Vuosiloma (rehtorit), ottaen huomioon mitäOVTES osion A 33 §:ssä on määrätty

V luku Virka- ja työvapaa sekä perhevapaat 6–11 §:n 2–3 mom. OVTES osion A V luvusta ilmenevinpoikkeuksin

VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset VII luku Luottamusmiehet VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuh-

teen päättyminen irtisanomisaikoja lukuun ottamatta.

OSIO B y Yleissivistävä koulu y Soveltaminen ja palkkausperuste


2 § Palkkaperusteryhmä

1 mom. Palkkaperusteryhmällä tarkoitetaan jäljempänä peruskoulua koske-vassa liitteessä 1

1 vuosiluokilla 1–6 ja esiopetuksessa päätoimisten opettajien lu-kumäärää

2 7–9 vuosiluokilla kunkin vuosiluokan alkavaa 32 oppilasta kohden määräytyvää laskennallista ryhmää

3 erityisluokalla annettavassa opetuksessa alkavaa 10 oppilasta kohden määräytyvää laskennallista ryhmää. Pidennetyn oppi-velvollisuuden piirissä oleville annettavassa opetuksessa palkkaperusteryhmä lasketaan kuitenkin alkavaa 8 oppilasta kohti. Erityisopetuksen ryhmien määrää laskettaessa kaikkien vuosiluokkien oppilaat luetaan yhteen.

Soveltamisohje 1 kohtaan

Päätoimisella opettajalla tarkoitetaan opettajaa, joka opettaa kyseisellä koululla vähintään 16 tuntia viikossa. Rehtorinviran haltija vuosiluokilla 1–6 katsotaan päätoimiseksi opettajaksi tuntimäärästä riippumatta.

Soveltamisohje 1 ja 2 kohtiin

Palkkaperusteryhmiä laskettaessa erityisoppilaat otetaan huomioon kohdan 1 ja 2 mukaisesti sen mukaan, mille vuosi-luokalle oppilas on sijoitettu, lukuun ottamatta erityisluokalle siirrettyjä, jolloin sovelletaan kohtaa 3.

2 mom. Palkkaperusteryhmä lasketaan jäljempänä lukiota koskevassa liit-teessä 2

1 kuluvana lukuvuonna opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskeli-jaa kohti

2 edellisenä lukuvuonna opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opis-kelijaa kohti

3 sitä edellisenä ja edellisinä lukuvuosina yhteensä opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti.

OSIO B y Yleissivistävä koulu y Soveltaminen ja palkkausperuste


II PALKKA

3 § Peruskoulun rehtorin tehtäväkohtainen palkka

1 mom. Rehtorin hinnoittelutunnukset ja palkkaperusteryhmien lukumäärä. Tehtäväkohtainen palkka I ja II kalleusluokissa, ks. palkkaliite.

Palkkaperusteryhmien lukumäärä

Vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun rehtori

4 03 01 10 1 12–234 03 01 20 1 24–304 03 01 30 1 31–

Vuosiluokkia 7–9 käsittävän koulun rehtori

4 03 01 10 2 –64 03 01 20 2 7–144 03 01 30 2 15–194 03 01 40 2 20–

Erityiskoulun rehtori

4 03 01 10 3 6–114 03 01 20 3 12–204 03 01 30 3 21–254 03 01 40 3 26–

Soveltamisohje

Ks. palkka-asteikon käytöstä OVTES:n osion A 6 ja 10 §.

2 mom. Rehtorin palkka-asteikko määräytyy vuosiluokkien 7–9 määräyksen mukaan myös silloin, jos rehtorinviran haltija on määrätty vastaa-maan

a) vuosiluokkien 1–9 koulusta tai

b) vuosiluokkien 1–6 koulusta, jossa on lisäksi vähintään kuusi erityisopetuksen palkkaperusteryhmää.

Koululla tarkoitetaan tässä yhtä hallinnollisesti itsenäistä koulua tai useampia itsenäisiä kouluja, joiden rehtorin tehtävät on määrätty yhdelle rehtorinviran haltijalle.

OSIO B y Yleissivistävä koulu y Palkka


Soveltamisohje

Erityisopetuksen palkkaperusteryhmät on määritelty tämän osion 2 § 1 momentin 3 kohdassa.

3 mom. Rehtorin, jolla ei ole asetuksen (986/1998) mukaista kelpoisuutta, palkka-asteikon alaraja on 3–15 % yllä esitettyjen asteikkojen alara-jaa alempi.

Soveltamisohje

Rehtorin tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä otetaan huomioon mitä OVTES:n osion A 6 ja 10 §:ssä on määrätty.

4 § Lukion ja aikuislukion rehtorin tehtäväkohtainen palkka

Rehtorin (4 04 01 00 5) tehtäväkohtainen palkka, ks. palkkaliite.

Soveltamisohje

Ks. palkka-asteikon käytöstä OVTES:n osion A 6 ja 10 §. Ai-kuislukion rehtorin hinnoittelutunnus on 4 04 01 01 1.

5 § Peruskoulun tai lukion apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

Peruskoulu (4 03 02 00 0) Lukio (4 04 02 00 0)

Kokonaistyöaikaan ja -palkkaukseen otetun peruskoulun tai lukion apulaisrehtorin viran haltijan tehtäväkohtainen palkka määrätään asteikosta, joka on 7 % alempi kuin ao. koulun rehtorin hinnoittelu-tunnuksen palkka-asteikko.

6 § Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran peruspalkka

1 mom. Oppilaanohjaajan kelpoisuuden omaavan oppilaanohjauksenlehtorin (4 03 04 06 6) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2 mom. Lehtorin (4 03 04 06 7), jolla ei ole oppilaanohjaajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu perusopetuksen tai lukio-opetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista perus-palkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan oppilaanohja-uksen lehtorin peruspalkka on enintään 30 % alempi.

7 § Palkan muodostuminen

1 mom. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien toiminnan tu-loksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmis-



taa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oi-keudenmukaisella palkalla, jonka perusteena on

1 tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja 2 työtulokset ja ammatinhallinta sekä työkokemus (henkilökoh-

tainen lisä).

Lisäksi voidaan maksaa tulospalkkiota, joka perustuu toimintayksi-kön tulokseen.

Katso osion A 6 §:n 3 momentin soveltamisohje.

2 mom. Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään osiossa B tai liitteessä 1–3 olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelutunnuk-sen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka mää-räytyvät virkanimikkeen ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten mukaan.


Opetushenkilöstön vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeutta-vat vuodet ja prosentit ovat seuraavat (ks. myös palkkaliite):

5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v.

Rehtori ja apulaisrehtori 2 % 5 % 5 % 5 % 10 % Peruskoulun aineenopettaja,luokanopettaja, erityisopetuksen opettaja japäätoiminen tuntiopettaja 4 % 6 % 6 % 6 % 6 % Peruskoulun oppilaanohjauksenlehtorinviran haltija 2 % 5 % 5 % 11 % Esiluokanopettaja ja vastaavapäätoiminen tuntiopettaja 6 % 5 % 9 % 6 % 6 % Lukion/aikuislukion aineenopettaja ja päätoiminen tuntiopettaja 6 % 5 % 10 % 4 % 6 %



III TYÖAIKA

9 § Rehtorinviran haltijan työaika

Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin perus-koulun/oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.


Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain sellaisia, jotka on tehtävä tai voidaan tarkoituksenmukaisimmin tehdä muualla kuin koululla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri ai-koina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu jousta-vaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

10 § Rehtorinviran haltijan opetustuntimäärä

1 mom. Vuosiluokkien 1–6 koulu (alakoulu) rehtorin viikoittainen opetustun-tien lukumäärä on seuraava:

Koulun palkkaperusteryhmienlukumäärä

Opetustunnit viikossa

12–17 11–13 18–23 10–12 24–29 7–10 30–35 5–7 36–41 4–6 42– –2

2 mom. Vuosiluokkien 7–9 koulu (yläkoulu) rehtorin viikoittainen opetustun-tien lukumäärä on seuraava:



1–3 10–12 4–9 8–10 10–20 6–8 21–25 5–7 26–30 3–5 31– –2

OSIO B y Yleissivistävä koulu y Työaika


3 mom. Erityiskoulun rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seu-raava:



1–3 11–13 4–9 9–11 10–20 7–9 21–25 6–8 26–30 4–6 31– 2–4

4 mom. Kahden tai useamman peruskoulun yhteisen rehtorin opetustunti-määrä määräytyy vuosiluokkien 1–6 tai 7–9 koulun mukaan samoin perustein kuin hänen palkkauksensa (ks. 3 § 2 mom.) pitäen perus-teena koulujen yhteenlaskettua palkkaperusteryhmien määrää.

5 mom. Peruskoulun rehtori (1–4 mom.), lukuun ottamatta 1 ja 2 momentin rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään 2, saa lukea opetustuntimääräänsä seuraavat tehtävät:

a) luokanvalvontatyö b) fysiikan ja kemian demonstraatioiden valmistelutyö (myös

henkilökohtaisen palkanlisän osalta) c) biologian demonstraatioiden valmistelutyö ja d) tukiopetuksen antaminen.

6 mom. Peruskoulun rehtorin (1–4 mom.), lukuun ottamatta 1 ja 2 momentin rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään 2, opetustun-timäärään voidaan erityisestä syystä lukea lisäksi seuraavat tehtä-vät:

e) kirjaston hoitotyö f) biologian, fysiikan ja kemian kokoelmien hoitotyög) yhteisten musiikkiesitysten hoitotyö h) oppilaan ohjaus i) kerhotyö j) opetuksen ohjaustyö.

7 mom. Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikalli-sesti 152–418 tuntiin.

8 mom. Aikuislukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan pai-kallisesti 132–363 tuntiin. Opetustuntimäärään voi sisältyä äidinkie-len ja kirjallisuuden harjoitusten ohjaus- ja valvontatehtäviä (liite 3 6 § 2 mom.) ja kesäkurssien järjestelytehtäviä (liite 3 9 §).



Soveltamisohje

Lukion/aikuislukion rehtorin opetustuntimäärää vahvistettaes-sa otetaan huomioon mm. oppilaitoksen koko, toiminta useas-sa toimipisteessä, oppilaitokselle määrätty erityinen koulutus-tehtävä, useamman oppilaitoksen johtaminen, rehtorin budjet-tivastuu ja muut paikalliset erityisolosuhteet.

11 § Peruskoulun rehtorinviran haltijan työajan erityismääräykset (ent. 9 § 2–4 mom.)

1 mom. Koulun/oppilaitoksen toimiessa pysyväisluonteisesti kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa, rehtorin, apulaisjohtajan/ apulaisrehtorin, varajohtajan ja koulunjohtajan viikoittaisten opetus-tuntien määrää huojennetaan, ottaen huomioon toimipaikkojen ko-ko, sijainti ja edellä mainittujen henkilöiden tehtäväjako, yhteensä 2–4 viikkotunnilla. Jos toimipaikat ovat erityisen etäällä toisistaan tai toimivat muutoin erityisen vaikeissa olosuhteissa, työnantaja voi edellä todetun lisäksi huojentaa opetustunteja yhteensä enintään neljä viikkotuntia.

2 mom. Jos toisen koulun/oppilaitoksen luokkia toimii pysyvästi toisen kou-lun yhteydessä, koulujen rehtoreiden, apulaisjohtajien/-rehtoreiden,varajohtajien ja koulunjohtajien opetusvelvollisuutta huojennetaan yhteensä edellä mainitun mukaisesti.

Soveltamisohje

Koulu/oppilaitos ei toimi kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa edellisissä kappaleissa tarkoitetulla tavalla, jos eri rakennukset sijaitsevat lähekkäin, vierekkäisillä tai vastak-kaisilla tonteilla taikka samalla tontilla muodostaen kiinteän ja yhtenäisen toiminnallisen koulukokonaisuuden.

3 mom. Jos rehtori, apulaisjohtaja tai koulunjohtaja on vastuussa oppilas-kodista, hänen opetusvelvollisuuttaan huojennetaan seuraavasti:

Oppilaskodissa asuvienoppilaiden lukumäärä Opetustuntien huojennus/viikko

1–50 1 51–100 2 101– 3



12 § Peruskoulun ja lukion apulaisrehtorin työaika ja opetustuntimäärä(ent. 11 §)

1 mom. Kokonaistyöaikaan ja -palkkaukseen otetun apulaisrehtorin viran haltijan työaika määräytyy 9 § mukaan.

2 mom. Apulaisrehtorin opetustuntimäärä on vähintään ao. koulun rehtorin opetustuntimääräasteikon yläraja. Opetustuntimäärää vahvistetta-essa otetaan huomioon koulun/oppilaitoksen koko ja muut paikalli-set olosuhteet. Työnantaja voi päättää lukion apulaisrehtorin ope-tustuntimäärän lukuvuosittain em. alemmaksi enintään 3 viikkotun-nilla paikallisista erityisolosuhteista johtuvalla perusteella.

13 § Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran työaika (ent. 12 §)

1 mom. Oppilaanohjauksen lehtorin virassa työnantajan ajan ja paikan suh-teen määrättävissä oleva työaika on 1 221 tuntia lukuvuodessa. Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä ajoittuu maanantaista perjantaille, lyhenee vuotuinen sidottu työaika 7 tunnilla kutakin mainittua arkipyhää kohden.

2 mom. Edellä olevasta työajasta luokkaopetusta voidaan määrätä enintään 500 tuntia lukuvuodessa. Osa työnantajan määrättävissä olevasta työajasta tulee sijoittaa koulun kesäkeskeytysaikaan. Tämä lähinnä yhteisvalintatyöhön liittyvä aika on 30–50 tuntia em. työajasta.

3 mom. Muu oppilaanohjauksen lehtorin virkaan kuuluva työ tehdään opet-tajan omavalintaisena työaikana, jonka ajan ja paikan hän saa itse valita.

Soveltamisohje

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu oppi-laanohjauksen lehtorin oppituntien valmistelutyöhön ja siihen liittyvään opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen, ammattikirjallisuuteen tutustumiseen sekä muuhun koulussa tapahtuvaan ohjaustehtävään valmistautumiseen.

14 § Opettajatyöpäivät (ent. 13 §)

1 mom. Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla viranhaltijalla on velvollisuus varsi-naisten koulupäivien ja muun työvelvollisuuden lisäksi osallistua opintoja suunnittelutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa. Kysei-sistä päivistä yksi voidaan pitää erityisestä syystä työnantajan kat-soessa sen tarkoituksenmukaiseksi kahtena yhteensä vähintään kuusi tuntia kestävänä eri tilaisuutena.



2 mom. 1 momentissa mainitun opintoja suunnittelutyöajan lisäksi työnan-taja voi määrätä viranhaltijan osallistumaan suunnitteluun, koulu-tukseen ja työyhteisön kehittämiseen varsinaisten koulupäivien ja muun määrätyn työvelvollisuuden lisäksi enintään kaksi päivää (enintään 12 tuntia) lukuvuodessa.

3 mom. 2 momentissa tarkoitettuna päivänä työajan pituus on 6 tuntia ja kehittämispäivä on ajoitettava välittömästi lukukauden työajan päät-tymisen/alkamisen yhteyteen. Jos kehittämispäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena, jos työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kehittämispäivästä (6 h) opet-tajalle maksetaan päiväpalkka ko. työpäivää seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

Soveltamisohje

2 momentin mukaisiin opettajapäiviin osallistuu, sen mukaan kuin työnantaja määrää, koko kunnan opettajisto (esim. ope-tussuunnitelmien päivittämispäivä, koulutyön arvioinnin perus-teet -päivä, työyhteisön kehittämispäivä), osa kunnan opetta-jista (esimerkiksi vuosiluokkien 7–9 opettajat) tai osa jonkin koulun opettajista (koulujen välinen yhteistyön kehittämisryh-mä jne.). Vastaavien mm. koululainsäädännön tarkoittamien asioiden työstämiseen voi luonnollisesti käyttää 1 momentin mukaisia opettajatyöpäiviä, lukuvuoden aikana pidettäviä opettajakokouksia sekä opettajan viikoittaista suunnittelutyö-aikaa. Opettajatyöpäiviä ei tulisi pääsääntöisesti ajoittaa lau-antaille.

4 mom. Poistettu 1.10.2007–31.7.2012

15 § Työaikaa lyhentävät arkipyhät (ent. 14 §)

Jos muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentävät oppilaiden vuotuisten koulu-työpäivien lukumäärää, luetaan poisjäävät koulutyöpäivät kuitenkin opettajan työjärjestyksen mukaisiksi palkallisiksi päiviksi.

16 § Opettajanviran haltijan tuntien kokoamisjärjestys (ent. 15 §)

Jos peruskoulun opettaja opettaa lisäksi lukiossa/aikuislukiossa tai lukion/aikuislukion opettaja opettaa lisäksi peruskoulussa tuntien kokoamisjärjestys on seuraava:



Peruskoulun opettaja opettaa lisäksi lukiossa/aikuislukiossa:

Lukion/aikuislukion opettaja opettaa lisäksi peruskoulussa:

1 peruskoulun opetustunnit 1 lukion opetustunnit kertoimineen

2 peruskoulun opetusvelvolli-suutta huojentavat tehtävät

2 lukion opetusvelvollisuutta huojentavat tehtävät

3 lukion opetustunnit kertoimineen

3 peruskoulun opetustunnit

4 lukion opetusvelvollisuutta huojentavat tehtävät

4 peruskoulun opetusvelvolli-suutta huojentavat tehtävät

Soveltamisohje

Demonstraatioiden valmistelutunnit rinnastetaan oppitunteihin. Opettajan toisessa koulumuodossa antamat oppitunnit vaikut-tavat demonstraatiotunteihin siltä osin kuin niillä huojenne-taan ao. opettajan opetusvelvollisuutta.

Määrättäessä peruskoulun opettajanviran haltijalle ylitunteja/ erityistehtäviä lukiosta maksetaan ne lukion tuntiopetuspalk-kioperusteen mukaan. Jos lukion opettajanviran haltijalle mää-rätään ylitunteja/erityistehtäviä peruskoulusta, ne maksetaan peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

17 § Demonstraatioiden valmistelutunnit (ent. 16 §)

1 mom. Fysiikan ja kemian demonstraatioiden viikoittaisista valmistelutun-neista huojennetaan viidesosa peruskoulussa ja lukiossa aineen-opettajanviran haltijan ja vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopetta-jan/erityisluokanopettajanviran haltijan opetusvelvollisuutta. Aikuis-lukion opettajien osalta fysiikan ja kemian demonstraatioiden val-mistelutunteina huojennetaan kymmenesosa ko. aineiden tunneista opetusvelvollisuutta.

2 mom. Biologian, maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon demonst-raatioiden ja laborointien valmistelutunteina huojennetaan kahdes-kymmenesosa peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa aineen-opettajanviran haltijan ja vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopetta-jan/erityisluokanopettajanviran haltijan opetusvelvollisuutta.



Soveltamisohje

Demonstraatiokorvaustaulukko

Peruskoulu ja lukio

Fysiikan ja kemian luokkatunnit Demonstraatiotunnit 2,50–7,49 1 7,50–12,49 2 12,50–17,49 3 17,50–22,49 4 jne.

Aikuislukio

Fysiikan ja kemian luokkatunnit Demonstraatiotunnit 5–14,99 1 15–24,99 2 25- 3

Peruskoulu, lukio ja aikuislukio

Biologian luokkatunnit (ei maantieto) Demonstraatiotunnit 10–29,99 1 30– 2

Jos laskennalliseksi opetusvelvollisuutta huojennettavaksi tun-timääräksi ei tule kokonaislukua, pyöristetään laskennallinen luku lähimpään kokonaislukuun. Jos kaksi kokonaislukua on yhtä lähellä, pyöristetään ylöspäin. Demonstraatio- ja laboroin-titunnit on merkittävä asianomaisen opettajan työjärjestyk-seen.

Kunnan peruskoulujärjestelmään siirtymisen yhteydessä yksi-tyisoppikoulun fysiikan ja kemian opettajan toimesta perus-koulun virkaan siirretylle fysiikan ja kemian opettajalle suoritet-tavasta kemian ja fysiikan demonstraatioiden henkilökohtai-sesta palkanlisästä on sovittu kunnallisen yleisen virkaehtoso-pimuksen 1977 liitteen nro 17 II osan 51 §:n 8 momentin pöy-täkirjamerkinnässä ja soveltamisohjeet on annettu kunnalli-sen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeessä 69/1975.



18 § Kiertävien opettajien huojennukset (ent. 22 § 4 mom.)

Jos opettajanviran haltija opettaa kahdessa tai useammassa toimi-paikassa ja hän joutuu vaihtamaan toimipaikkaa työsuunnitelman mukaan kesken päivän, hänen opetusvelvollisuuttaan huojennetaan yksi viikkotunti. Jos opettaja työsuunnitelman mukaan vaihtaa toi-mipaikkaa kesken päivän viikossa vähintään keskimäärin kolme kertaa, on huojennus puolitoista viikkotuntia, mikäli vaihtoja on vii-kossa keskimäärin vähintään viisi, on huojennus kaksi vuosiviikko-tuntia, ja jos vaihtoja on vähintään keskimäärin kahdeksan, on huo-jennus kaksi ja puoli vuosiviikkotuntia.

Vaihtoehtoisesti jos hän asunnostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin matkustaessaan jou-tuu oppituntien pitämistä varten matkustamaan lyhintä käyttökel-poista matkareittiä käyttäen yhteensä vähintään 30 kilometriä vii-kossa, on opetusvelvollisuuden huojennus yksi viikkotunti, ja sen li-säksi puoli vuosiviikkotuntia jokaista seuraavaa edellä mainituin ta-voin laskettua täyttä 50 kilometriä kohti.

Soveltamisohje

Opettajanviran haltijan opetusvelvollisuutta ei huojenneta tä-män pykälän mukaan, jos toimipaikkojen välinen matka on alle kilometrin. Jos molemmat huojennusperusteet tulevat saman opettajan kohdalla kysymykseen, lasketaan huojennus kum-mastakin erikseen ja huojennus vahvistetaan sen vaihtoehdon mukaan joka on opettajalle edullisempi. Tämän pykälän mää-räyksiä ei sovelleta tuntiopettajiin.



19 § Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä (ent. 17 §)

1 mom. Opettajanviran haltijalle, jolle määrätään koulu/oppilaitoskohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon liittyvä erik-seen määrätty tehtävä, maksetaan tehtävän vaativuuden ja vastuul-lisuuden perusteella korvaus, jonka työnantaja vahvistaa palkkaliit-teestä.

2 mom. Peruskoulussa on käytettävä koulukohtaisesti laskettava palkkaliit-teestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa 1 momentin mukaiseen tehtävään

3 mom. Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja/tai vuosiluokkien 7–9 koululla ja/tai erityiskoululla on yhteinen johtaja, 2 momentin euromäärä vahvistetaan vuosiluokkien 7–9 koulun kiintiön mukaan.

4 mom. Peruskoulujen, joilla ei ole käytettävissä 1–2 momentissa tarkoitet-tua koulukohtaista kiintiötä, palkkaperusteryhmien yhteenlasketun lukumäärän jokaista täyttä 10 palkkaperusteryhmää kohden kunnan toimivaltaisella viranomaisella on käytettävissä harkinnan mukaan palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä kuukaudessa kunta- tai koulu-kohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon edellä 1 momentissa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti.

5 mom. Lukiossa on käytettävä 1 momentissa mainittua tarkoitusta varten koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa

6 mom. Aikuislukiossa kunnan toimivaltaisella viranomaisella on käytettä-vissä harkinnan mukaan 1 momentissa mainittua tarkoitusta varten seuraava rahamäärä:

Tehtävästä, johon on hyväksytty tavoitteet ja joiden toteutumisen seurannasta on etukäteen opettajan kanssa sovittu, maksetaan määräaikaisesti sen vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä kuukaudessa jokaista päätoi-mista kymmentä aikuislukion viranhaltijaa ja aikuislukion tuntien va-rassa päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa kohden.

20 § Rehtorin hallinnolliset tehtävät (ent. 18 § 1 mom.)

Jos apulaisjohtaja, varajohtaja tai koulun muu opettajanviran haltija määrätään oman virkansa ohella hoitamaan rehtorinvirkaan kuulu-vat hallinnolliset tehtävät rehtorin virantoimituksen keskeytyksen ajalta, maksetaan hänelle tältä ajalta ao. opettajan opetusvelvolli-suuden ja ko. rehtorin opetustuntimäärän (välyksen keskikohta) vä-linen erotus ylitunteina kertatuntipalkkiolla (1/38 tai 1/33).



21 § Toisen opettajan oppitunnin hoitaminen (ent. 18 § 2 mom.)

Jos opettajanviran haltija määrätään oman virkansa ohella tilapäi-sesti pitämään toisen opettajan oppitunti, maksetaan hänelle oman viran mukainen ylituntipalkkio kertatuntipalkkiolla (1/38 tai 1/33), jonka jakajana kuitenkin on opetettavan aineen opetusvelvollisuus. Lisäksi edellytyksenä on, ettei tehtävien hoitaminen tapahdu sa-manaikaisesti jonkin muun palkatun tehtävän kanssa.



IV VIRANTOIMITUKSEN KESKEYTYS

22 § Ylituntipalkkion ja tuntipalkkioiden maksaminen/vähentäminen palkallisen ja palkattoman virkavapaan aikana (ent. 19 §)

1 mom. Palkallisen virkavapaan ajalta ei vähennetä ylituntipalkkioita eikä viranhaltijalle määrättyjä tuntipalkkioperusteella maksettavia ylitun-teja. Ne maksetaan virkavapaan alkaessa voimassa olevassa luku-vuoden tai opettajan palvelussuhteen ajalle tehdyssä työsuunnitel-massa vahvistetun keskimääräisen viikkoylituntimäärän mukaan.

2 mom. Palkattoman virkavapaan ajalta vähennetään pitämättä jääneet yli-tunnit ja viranhaltijalle määrätyt tuntiopetustunnit kertatuntipalkkiota (1/38 tai 1/33) käyttäen. Jos koulussa/oppilaitoksessa noudatetaan jaksojärjestelmää, vähennettävinä ylitunteina käytetään poissaolo-jakson/-jaksojen todellista viikkoylituntimäärää.

23 § Erityistehtäväkorvausten vähentäminen virkavapaan ajalta (ent. 20 §)

1 mom. Palkallisen virkavapaan ajalta ei vähennetä erityistehtävistä mak-settavaa palkkiota. Se maksetaan virkavapaan alkaessa voimassa olevassa lukuvuoden tai opettajan palvelussuhteen ajalle tehdyssä työsuunnitelmassa vahvistetun viikkotuntimäärän mukaan, kuitenkin enintään seuraavan lukuvuoden alkuun asti.

2 mom. Palkattoman virkavapaan ajalta vähennetään työsuunnitelman mu-kaiset erityistehtävät kertatuntipalkkiota (1/38 tai 1/33) käyttäen.

OSIO B y Yleissivistävä koulu y Virantoimituksen keskeytys


V MÄÄRÄAJAKSI OTETUT

24 § Määräajaksi otetun viranhaltijan palkkaus (ent. 21 §)

1 mom. Määräaikaisella (avoimen viran hoitaja ja viransijainen) opettajalla on oikeus saada palkkausta samojen palkkausperusteiden mukaan ja saman työvelvollisuuden perusteella kuin toistaiseksi otetulla vi-ranhaltijalla. Poikkeuksen edelliseen muodostaa kuitenkin se, että vain ne määräaikaiset viranhaltijat, jotka on otettu vähintään 60 päi-väksi, ovat oikeutettuja seuraaviin palkkaetuihin:

1 tilapäiseen hoitovapaaseen (KVTES V luku 9 §)

2 eräisiin virkavapaisiin (KVTES V luku 11 § 2 ja 3 mom.)

2 mom. Toistaiseksi voimassaolevasta opettajanvirasta virkavapaana ole-van samalla työnantajalla opettajanvirkaa määräaikaisesti hoita-maan määrättyyn opettajaan sovelletaan tämän pykälän määräyk-siä.

3 mom. Palvelussuhteen kestäessä enintään viisi koulun työpäivää palkka maksetaan tuntipalkkiona kuten sivutoimiselle tuntiopettajalle. Tä-hän tuntipalkkioon ei makseta henkilökohtaisen lisän vuosisidon-naista osaa, kerroin-, lukioresurssi- ja aikuislukiolisätunteja. Yhteis-suunnitteluvelvollisuuden puuttumisen johdosta maksettava tunti-palkkio saadaan kertomalla ao. tuntiopettajan tuntipalkkio perus-koulussa kertoimella 0,94 sekä lukiossa ja aikuislukiossa kertoimel-la 0,96.

4 mom. Jos koulussa noudatetaan jaksojärjestelmää ja palvelussuhde kes-tää enemmän kuin viisi koulun työpäivää ja se osuu ajaksi, jolloin opetettava tuntimäärä on pienempi kuin opetusvelvollisuus, makse-taan määräaikaiselle viranhaltijalle hänen palvelussuhteen kestoai-kana pitämiään tunteja vastaava osuus varsinaisesta palkasta seu-raavan kaavan mukaan:

Pidettyjen tuntien määrä x Varsinainen palkka palvelussuhteen kestoaikana Kyseisen viran opetusvelvollisuustuntien

kokonaismäärä palvelussuhteen kestoaikana

Soveltamisohje 4 momenttiin

Peruskoulussa pidettyjen tuntien määrään lasketaan mukaan opetusvelvollisuuteen luettavien erityistehtävien määrä.

Lukiossa pidettyjen tuntien määrään lasketaan mukaan ker-roin- ja mahdolliset demonstraatiotunnit sekä mahdollisesti lu-

OSIO B y Yleissivistävä koulu y Määräajaksi otetut


kioresurssi- ja aikuislukiolisätunneista osoitettuihin tehtäviin tulevat tunnit.

5 mom. Jos määräaikaisen viranhaltijan pitämä tuntimäärä palvelussuhteen kestoaikana on opetusvelvollisuutta suurempi, hänelle maksetaan varsinaisen palkan lisäksi ylituntipalkkio opetusvelvollisuuden yli menevien tuntien osalta.

Soveltamisohje 5 momenttiin

Jos palvelussuhde kestää vain lukuvuoden työajan tai sitä ly-hyemmän ajan, maksetaan ylituntipalkkio osion A 27 §:n mu-kaan.

6 mom. Poistettu

7 mom. Poistettu

OSIO B y Yleissivistävä koulu y Määräajaksi otetut


VI ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

25 § Kiertävien opettajien matkakustannusten korvaukset (ent. 22 §, 1–3 mom.)

1 mom. Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavan opettajanviran haltijan matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan matka asunnolta tai jos opettaja asuu kunnan ulkopuolel-la, kunnan rajalta ensimmäiselle koululle siltä osin kuin matkan pi-tuus ylittää kuusi kilometriä. Samoin edellytyksin korvaukseen oike-uttavaksi katsotaan matka viimeiseltä koululta asunnolle.


Huomaa, että tuntiopettajalle korvataan matkakustannukset ao. kunnan koulujen välisiltä matkoilta (matka työpisteestä toi-seen ks. KVTES liite 16, 1 § 2 ja 3 mom., 3–5 §, 6 § 2 mom., 11 § 2 mom., 12–14 §).

2 mom. Kunnan palveluksessa 31.5.1979 olleen ja edelleen olevan opetta-janviran haltijan matkakustannusten korvauksiin sovelletaan edel-leen OVTES:n 2003–2004 osion B 29 § 2 momenttia.

3 mom. Jos opettajanviran haltija opettaa samana päivänä vain yhdessä koulussa/oppilaitoksessa, korvataan matka siltä osin kuin matkasta opettajan asunnosta kauempana sijaitsevalle toimipaikalle aiheutuu suurempia kustannuksia kuin matkasta opettajan asuntoa lähim-mälle toimipaikalle.

26 § Siirtymämääräys 1.8.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille (ent. 23 §)

1 mom. Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.7.2005 oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.8.2005 alkaen laskettu uusi ko-konaisansio, muodostu erotuksesta henkilökohtainen palkanlisä.

2 mom. Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa pal-kassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostu-neiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtai-siksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilö-kohtaista lisää.

Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös tapa-uksessa, jossa henkilöltä poistetaan koulunjohtajan tai apu-laisjohtajan tehtävät.

OSIO B y Yleissivistävä koulu y Erinäisiä määräyksiä


27 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007 (ent. 24 §)

1 mom. Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 28.2.2007 voimassa olleen OVTES 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan oli suu-rempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.3.2007 alkaen laskettu uu-si kokonaisansio, erotuksesta muodostu henkilökohtainen siirtymä-kauden lisä.

Soveltamisohje

Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion tai lisän poistumisesta, kun 7 §:n mukaan määrätty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoi-tamisesta on muodostunut pienemmäksi henkilön ollessa työnantajan palveluksessa 28.2.2007.

2 mom. Tämän pykälän henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä pois-tetaan koulunjohtajan tai apulaisjohtajan tehtävät. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

28 § Päätoimista tuntiopettajaa koskevat osion B sopimusmääräykset (ent. 25 §)

1 § Sovellettavat sopimusmääräykset 7 § Palkan muodostuminen 8 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa 14 § Opettajatyöpäivät 15 § Työaikaa lyhentävät arkipyhät 17 § Demonstraatioiden valmistelutunnit 19 § Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä20 § Rehtorin hallinnolliset tehtävät 21 § Toisen opettajan oppitunnin hoitaminen 22 § Ylituntipalkkion ja tuntipalkkioiden maksami-

nen/vähentäminen palkallisen ja palkattoman virkavapaan aikana

23 § Erityistehtäväkorvausten vähentäminenvirkavapaan ajalta



24 § Määräajaksi otetun viranhaltijan palkkaus 25 § 1 mom. Pöytäkirjamerkintä: matkakustannusten korvaukset26 § Siirtymämääräys 1.8.2005 euromääräiseen palkka-

ukseen siirretyille opettajille 27 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioin-

nin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007.


sop10osioBliite01.doc

OSIO B LIITE 1 PERUSKOULU

I MÄÄRITELMIÄ

1 § Perusopetuksen jaottelu

Tätä liitettä sovelletaan peruskoulussa annettavaan opetukseen:

1 Vuosiluokilla 1–6 ja esiopetukseen, jota annetaan muille kuin pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville.

2 Vuosiluokilla 7–9 ja 10 luokan lisäopetukseen.3 Erityisopetukseen perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitetun

opetuksen mukaisesti

Soveltamisohje 1 ja 2 kohtaan

Sekaryhmässä on vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 oppilaita. Seka-ryhmään sovelletaan vuosiluokkia 1–6 koskevia määräyksiä, jos vuosiluokkien 1–6 oppilaita on yli puolet. Jos sekaryhmän oppilaista vähintään puolet on vuosiluokkien 7—9 oppilaita, sovelletaan vuosiluokkia 7–9 koskevia määräyksiä.

II VIRANHALTIJOIDEN PALKKA

2 § Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 03 04 00 5 Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus

4 03 04 00 7 Muu kuin edellä mainittu perusopetuksen aineenopetuksen, luokanopetuksen tai erityisopetuksen opettajan kelpoisuus

4 03 04 00 8 Ylempi korkeakoulututkinto

4 03 04 00 9 Korkeakoulututkinto

4 03 04 01 0 Muu kuin edellä mainittu

3 § Erityisopetuksen opettajan (erityisluokanopettaja ja erityisopettaja)hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajankelpoisuus

4 03 04 01 4 Alempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajankelpoisuus

4 03 04 01 3 Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus

OSIO B y Liite 1 y Peruskoulu y Palkka


4 03 04 01 5 Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavanopettajan kelpoisuus

4 03 04 01 6 Vaikeimmin kehitysvammaisille (EHA 2) annettavan opetuksen erityisopettajan kelpoisuus taikka perus-/lukio-opetusta antavanopettajan kelpoisuus


4 § Luokanopettajan (luokanopetus) hinnoittelutunnukset japeruspalkka (ks. palkkaliite)

4 03 04 02 8 Luokanopettajan kelpoisuus, ylempi korkeakoulututkinto ja aineen-opettajan kelpoisuus jossakin ao. kunnan peruskoulussa yhteisenä opetettavassa aineessa


4 03 04 03 1 Perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus

4 03 04 09 8 Korkeakoulututkinto/lastentarhanopettajan tutkinto


5 § Esiluokanopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

1 mom.


4 03 04 02 4 Erityisesiluokan opettaja, jolla on erityislastentarhanopettajan kelpoisuus

4 03 04 02 1 Asetuksen 986/1998 7 §:n mukainen kelpoisuus


2 mom. Jos 1 momentin esiluokanopettaja opettaa sekä erillistä esiluokkaa että muussa perusopetuksessa, lasketaan opettajalle painotettu pe-ruspalkka esiopetustuntien ja muiden opetustuntien mukaisessa suhteessa.

Soveltamisohje

Painotetun peruspalkan laskentakaavio sekä pyöristysohjeet ovat osion A 52 §:ssä.

OSIO B y Liite 1 y Peruskoulu y Palkka


III VIRANHALTIJOIDEN TYÖAIKA

6 § Yhteissuunnittelutyöaika 1.8.2007–31.7.2012

Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien li-säksi opettajan tulee osallistua koulussa kolmen tunnin ajan viikos-sa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmittäi-siin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä ope-tuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen.

7 § Opetusvelvollisuus (opv)

1 mom. Luokanopetuksen ja erityisopetuksen opettaja opv/vk

Esiluokanopettajan virassa 23 Luokanopettajan virassa 24 Erityisopettajan virassa 24 Erityisluokanopettajan virassa 22

Soveltamisohje

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus em. opetuksessa on sama kuin viranhaltijalla.

2 mom. Aineenopettaja opv/vk

Äidinkieli ja kirjallisuus (myös suomi/ruotsi toisena kielenä) 18

Toinen kotimainen ja vieras kieli myös vieraskielis-ten oppilaiden äidinkieli (oppilaan kotikieli) 20

Matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka,kuvataide ja musiikki 21

Uskonto, elämänkatsomustieto, historia, yhteiskun-taoppi, kotitalous, kaupalliset aineet, terveystieto, biologia ja maantieto 23

Tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, maa- ja metsä-talous ja puutarhanhoito, oppilaanohjaus 24

Muut aineet 23

3 mom. Jos aineenopettajanviran haltija opettaa kahta tai useampaa ainet-ta, joissa on eri opetusvelvollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

OSIO B y Liite 1 y Peruskoulu y Työaika


4 mom. Jos erillisen esiluokan opettajan virassa oleva viranhaltija opettaa esiopetuksen lisäksi muussa perusopetuksessa, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Soveltamisohje

Painotetun opetusvelvollisuuden laskentakaavio sekä pyöris-tysohjeet ovat osion A 53 §:ssä.

5 mom. Opetusvelvollisuus voidaan määrätä vuotuisena kertomalla viikoit-tainen opetusvelvollisuus luvulla 38.

6 mom. Sellaisen peruskoulun ja lukion yhteisen viranhaltijan tai peruskou-lun viranhaltijan, joka joutuu opetusvelvollisuutensa täytteeksi opet-tamaan lukiossa (liite 2), lukion luokkaopetustunnit kerrotaan lukio-kertoimella 1,10, ja nämä kerrointunnit voidaan lukea opettajan opetusvelvollisuuteen. Jos peruskoulun opettajalle on määrätty lu-kiossa tehtävä, johon on osoitettu lukioresurssitunteja, luetaan nä-mä tarvittaessa opetusvelvollisuuteen.

8 § Koulun johtajan tehtävät hoitamaan määrätynopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuden huojennukset

Yhden tai useamman vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun ja erityis-koulun (myös vuosiluokkien 1–6 koulun ja erityiskoulun yhteisen) johtajan huojennettu opetusvelvollisuus saadaan kertomalla opetta-jan opetusvelvollisuus alla määritellyllä opetusvelvollisuuskertoimel-la:


Opetusvelvollisuuskerroin

1–2 0,95 3–5 0,90 6–8 0,80 9–12 0,70 13– 0,60

2 mom. Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja erityiskoululla on yhteinen johtaja, määräytyy opetusvelvollisuus edellä olevan taulukon mukaan kun-kin koulun osalta erikseen, kuitenkin niin, että johtajalle jää opetus-työtä vähintään neljä tuntia viikossa.

3 mom. 1 ja 2 momenttien lisäksi, vuosiluokkien 1–6 koulun ja erityiskoulun johtajan opetusvelvollisuutta huojennetaan seuraavasti:



Koulun/koulujen palkkaperusteryhmien lukumäärä

4–7 1 viikkotunti 8– 2 viikkotuntia

4 mom. Kahden tai useamman vuosiluokkien 1–6 koulun toimiessa yhteisen johtajan alaisena, työnantaja voi huojentaa koulunjohtajan opetus-velvollisuutta enintään kahdella viikkotunnilla.

9 § Apulaisjohtajan tehtävät hoitamaan määrätynopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuden huojennukset (ent. 8 § 5–8 mom.)

1 mom. Yhden tai useamman vuosiluokkien 1–6 koulun apulaisjohtajana toimivan opettajan huojennettu opetusvelvollisuus saadaan kerto-malla opettajan opetusvelvollisuus alla mainitulla opetusvelvolli-suuskertoimella:

Koulun/koulujen palkka-perusteryhmien lukumäärä


30–35 0,90 36–41 0,80 42– 0,60

2 mom. Muun kuin 5 momentissa mainitun peruskoulun/peruskoulujen apu-laisjohtajaksi määrätyn opettajan huojennettu opetusvelvollisuus saadaan kertomalla opettajan opetusvelvollisuus alla mainitulla opetusvelvollisuuskertoimella:

Koulun/koulujen palkkaperusteryhmien lukumäärä


15–20 0,90 21–25 0,80 26–30 0,60 31– 0,50

3 mom. Jos johtajan/apulaisjohtajan opetusvelvollisuus on määrätty eri ai-neiden painotettuna keskiarvona, lasketaan huojennus tasoittamat-tomasta painotetusta opetusvelvollisuudesta. Jos johtajan ja apu-laisjohtajan opetusvelvollisuudeksi ei tule kokonaislukua, opetus-velvollisuus pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Opetusvelvol-lisuuden ollessa yhtä lähellä kahta eri kokonaislukua pyöristetään opetusvelvollisuus pienempään kokonaislukuun.

4 mom. Jos peruskoululla ja lukiolla on yhteinen rehtori ja apulaisjohtajaksi on määrätty peruskoulun opettaja, peruskoulun ja lukion palkkape-rusteryhmät lasketaan yhteen määriteltäessä 6 momentin mukaista huojennusta.



10 § Opetusvelvollisuuden muut huojennukset (ent. 9 ja 10 §)

Muista opetusvelvollisuuden huojennuksista ks. osion B 24 §.

1 mom. Jos luokanopettajanviran haltijan tai erityisluokanopettajanviran hal-tijan luokkaan kuuluu kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita, hänen opetusvelvollisuutta huojennetaan yksi vuosiviikkotunti. Ope-tusvelvollisuutta ei kuitenkaan huojenneta vaikeimmin kehitysvam-maisten opetuksessa.

2 mom. Jos luokanopettajanviran haltijan tai erityisluokanopettajanviran hal-tijan luokkaan kuuluu yksi tai useampi esiopetuksen oppilas, hänen opetusvelvollisuutta huojennetaan yksi vuosiviikkotunti. Opetusvel-vollisuutta ei kuitenkaan huojenneta silloin, jos opetusryhmässä on vain pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia esiopetuksen op-pilaita.

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuuden huojennus edellyttää, että luokanopetta-ja tai erityisluokanopettaja opettaa yhdysluokalla vähintään puolet koko opetusryhmän opetuksesta. 1 ja 2 momenttien molempien täyttyessä saa opettaja kaksi tuntia huojennusta.

3 mom. Jos aineenopettajanviran haltija tai (aineenopetuksen) tuntiopettaja poikkeuksellisesti määrätään huolehtimaan vuosiluokkien 1–6 luo-kasta ja kyseisellä luokalla ei ole omaa luokanopettajaa, hänen opetusvelvollisuutta huojennetaan yksi vuosiviikkotunti.

4 mom. Jos opettajanviran haltijalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvolli-suutensa edellyttämää tuntimäärä, huojennetaan osion A 23 (oppi-laan ohjauksen palkkio), osion B 17§:n (demonstraatioiden valmis-telutunnit) sekä opettajan opetusvelvollisuutta 11–22 §:n tehtävillä tarpeellisilta osin.

11 § Kirjaston hoitotyö

1 mom. Koulun kirjaston hoidosta saa asianomainen opettajanviran haltija

1 yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjastoa pidetään avoinna lukuvuoden työaikana yksi tunti viikossa

2 kahta vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjastoa pidetään avoinna vähintään kaksi tuntia viikossa ja edellisen lukuvuoden kirjalainausten määrä on ollut vähintään 3 500 se-kä



3 kolmea vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjas-toa pidetään avoinna vähintään kolme tuntia viikossa ja edellä tarkoitettu lainausten määrä on ollut vähintään 6 000.

2 mom. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on määrätty, saa vuosiluokkien 7–9 sekä vähintään kuusiopettajaisen vuosiluokkia 1–6 käsittävän kou-lun asianomainen opettaja (käsi)kirjaston hoidosta yhtä vuosiviikko-ylituntipalkkiota vastaavan korvauksen

12 § Kokoelmien hoitotyö

Biologian sekä fysiikan ja kemian kokoelmien hoidosta saa asian-omainen aineenopettajanviran haltijalle yhtä vuosiviikkotuntipalkkio-ta vastaava korvaus.

13 § Musiikkiesitysten hoitotyö

Koulun musiikkiesitysten hoitamisesta saa asianomainen aineen-opettajanviran haltija yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaavan korvauksen. Jos koulussa, jossa on vähintään kuusi opettajaa, kou-lun musiikkiesitysten hoitaminen on määrätty luokanopettajan, eri-tyisluokanopettajan tai erityisopettajan tehtäväksi, saa hän niin ikään yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaavan korvauksen.

14 § Luokanvalvontatyö

Vuosiluokkien 7–9 luokanvalvojan tehtävät hoitamaan määrätylle opettajanviran haltijalle maksetaan tehtävästä yhden viikkotunnin suuruinen korvaus, joka määräytyy opettajan oman viran ylitunti-palkkioperusteen mukaan.

15 § Ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvontatyö

1 mom. Ruokapalvelutoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta maksetaan teh-tävään määrätylle kotitalousopettajanviran haltijalle yhtä vuosiviik-koylituntipalkkiota vastaava korvaus kutakin alkavaa kahdeksaa pe-ruskoulua kohden. Korvaus voi kuitenkin olla enintään kuusi vuosi-viikkoylituntia.

2 mom. Jos ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvonta on määrätty useam-man kotitalousopettajan tehtäväksi, jaetaan 1 momentissa tarkoitet-tu viikkotuntikiintiö kotitalousopettajien kesken työmäärän mukai-sessa suhteessa.

16 § AV-välineiden hoitotyö ja tietotekniikkavastaavan työ

1 mom. Audiovisuaalisten välineiden hoidosta maksetaan tehtävään määrä-tylle opettajanviran haltijalle seuraava korvaus:



7–9 vuosiluokkien koulu

1–11 palkkaperusteryhmää 1 vuosiviikkotunti 12– palkkaperusteryhmää 1 ½ vuosiviikkotuntia

1–6 vuosiluokkien koulu ja erityiskoulu

alle 12 palkkaperusteryhmää ½ vuosiviikkotuntia 12–19 palkkaperusteryhmää 1 vuosiviikkotunti 20– palkkaperusteryhmää 1 ½ vuosiviikkotuntia

Jos vuosiluokkien 7–9 koululla ja lukiolla on yhteinen AV-välineistö, jota peruskoulun opettaja on määrätty hoitamaan, luetaan palkka-perusteryhmiin myös lukion palkkaperusteryhmät.

2 mom. Tietokonelaitteiston hoidosta ja valvonnasta maksetaan tehtävään määrätylle tietotekniikan vastuuhenkilölle yhden viikkotunnin korva-us opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaan ja vuosiluokilla 7–9, jossa luetaan tietotekniikkaa valinnaisaineena, kahden viikko-tunnin suuruinen korvaus.

17 § Oppilaskunnan ohjaustyö

Vuosiluokkien 7–9 oppilaskunnan ohjaajan tehtävästä maksetaan tehtävään määrätylle opettajanviran haltijan puolen viikkotunnin suuruinen korvaus oman ylituntipalkkioperusteen mukaan kun kou-lussa on 1–6 palkkaperusteryhmää ja yhden viikkotunnin suuruinen korvaus kun koulussa on 7–14 palkkaperusteryhmää ja puolentois-ta viikkotunnin korvaus tätä suuremmissa kouluissa.

18 § Eräiden korvausten ristikkäiskäyttö

Jos työnantaja katsoo tarkoituksenmukaiseksi, voidaan 11 §:n (kir-jaston hoitotyö), 12 §:n (kokoelmien hoitotyö), 16 §:n (av-välineiden hoitotyö ja tietotekniikkavastaavan työ) ja 17 §:n (oppilaskunnan oh-jaustyö) mainituista korvauksista muodostaa yhteistuntimäärä. Työnantaja voi jakaa enintään tämän tuntimäärän näiden tehtävien hoitamiseksi toisin kuin em. pykälissä on määrätty.

19 § Kerhotyö

Työsuunnitelmassa hyväksytyn kerhotunnin korvaus on kerhoa pi-tävän opettajan oma ylituntipalkkioperuste jaettuna luvulla 24. Jos kerhoa pitää henkilö, joka ei ole peruskoulun/lukion viranhaltija tai tuntiopettaja, maksetaan hänelle korvaus, joka saadaan jakamalla vuosiluokkien 1–6 sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkioperuste luvulla 24.



20 § Koulumatkakuljetusta odottavien ohjaustyö

Koulumatkakuljetusta odottaville oppilaille ohjattua toimintaa järjes-tävälle opettajanviran haltijalle maksetaan valvontatunnista luokan-opettajan (4 03 04 03 1) yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus. Korvausta ei makseta, jos työ tehdään jonkin muun palka-tun tehtävän yhteydessä.

21 § Oppilaskodin oppilaiden ohjaustyö

Oppilaskodin oppilaiden vapaa-ajan ohjaustunnista maksetaan ao. opettajanviran haltijalle luokanopettajan (4 03 04 03 1) yhtä vuosi-viikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus

22 § Opetuksen ohjaustyö

Opetuksen ohjaustunnilta maksetaan opettajan oman viran ylitunti-palkkioperusteen mukainen korvaus.

23 § Taide- ja taitoaineet

Vuosiluokkien 7–9 koulussa taide- ja taitoaineita opettavalle ai-neenopettajanviran haltijalle maksetaan taide- ja taitoaineidenkor-vaus, jos opettajan tehtäviin kuuluu keskimääräistä enemmän raa-ka-aineiden ja tarvikkeiden hankintaa sekä välineistön kunnossapi-toa. Määräystä sovelletaan myös em. vaatimukset täyttävään lukion ja peruskoulun yhteiseen opettajaan. Tarkoitukseen on käytettävä yhteensä korvaus, jonka suuruus määräytyy palkkaliitteestä.

24 § Kielistudion esimies

Kielistudion esimiehen tehtävien tekemisestä maksetaan asian-omaiselle tehtävään määrätylle opettajanviran haltijalle korvaus, jo-ka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 152.

25 § Kuulolaitteiden huoltotyö

Kuulovammaisten koulun opettajanviran haltijalle maksetaan oppi-laiden henkilökohtaisten kuulolaitteiden huollosta yhtä vuosiviikko-ylituntipalkkiota vastaava korvaus kutakin koulun alkavaa 25 oppi-lasta kohti.



Soveltamisohje 23–25 §:ään

Taide- ja taitoaineilla, kielistudion esimiestehtävällä ja kuulo-laitteiden huoltotyöllä ei huojenneta opetusvelvollisuutta. Muita em. tavalla käsiteltäviä erityistehtäviä ovat osion A 22 § (tu-kiopetuspalkkio), 24 § (toisen opettajan tunnin hoitopalkkio), 25 § (yksityisopiskelijan kuulustelupalkkio) ja osion B 19 § (koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä).

26 § Ylituntipalkkio

1 mom. Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan I kalleusluokassa luvulla 0,83 ja II kalleusluokassa luvulla 0,85. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylitun-tipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 7 §:n 1–4 momentin mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella ope-tusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon osion B 8 §:n mukaista eikä muutakaan henkilökoh-taista lisää.

Peruskoulun opettajanviran haltijan, jolla on yli opetusvelvolli-suuden meneviä tunteja lukiossa, tuntiopetuspalkkiota lasket-taessa ei käytetä lukion sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalk-kiokerrointa 0,96.

2 mom. Jos luokanopettajanviran haltijalla on ylitunteja vuosiluokkien 7–9 opetuksessa, erityisopetuksessa tai lukiossa, ylituntipalkkioperuste on näiden tuntien osalta sama kuin vastaavan opetuksen tuntiopet-tajalla.

3 mom. Jos erityisopetuksen opettajanviran haltijalla on ylitunteja peruskou-lun yleisopetuksessa tai lukiossa, ylituntipalkkioperuste on näiden tuntien osalta sama kuin vastaavan opetuksen tuntiopettajalla.

4 mom. Jos aineenopettajanviran haltijalla on ylitunteja vuosiluokilla 1–6 tai erityisopetuksessa, ylituntipalkkioperuste näiden tuntien osalta on oman viran mukainen ylituntipalkkio.



5 mom. Jos aineenopettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityis-tehtäviä lukiosta, maksetaan ne lukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu teh-täväkohtainen palkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mu-kaan painotettu palkka ja/tai A 53 §:n mukaan painotettu opetusvel-vollisuus.



IV TUNTIOPETTAJIEN PALKKA JA TYÖAIKA

27 § Tuntiopettajan peruspalkka

1 mom. Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset

Vuosiluokkien 7–9 opetus

4 03 07 03 8 Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opet-tajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus

4 03 07 04 0 Muu kuin edellä mainittu perusopetuksen aineenopetuksen, luokanopetuksen, erityisopetuksen opettajan kelpoisuus




Erityisopetus

4 03 07 04 4 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan kelpoisuus

4 03 07 04 6 Alempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan kelpoisuus

4 03 07 04 5 Erityisopettajan kelpoisuus

4 03 07 04 7 Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus

4 03 07 04 8 Vaikeimmin kehitysvammaisille (EHA 2) annettavan opetuksen erityisopettajan kelpoisuus taikka perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus


Vuosiluokkien 1–6 opetus

4 03 07 05 4 Luokanopettajan kelpoisuus, ylempi korkea-koulututkinto jaaineenopettajan kelpoisuus jossakin peruskoulussa yhteisenä opetettavassa aineessa


4 03 07 05 7 Perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus

4 03 07 09 9 Korkeakoulututkinto/lastentarhanopettajan tutkinto

4 03 07 05 9 Muu kuin edellä mainittu Erillisen esiopetusryhmän opetus


OSIO B y Liite 1 y Peruskoulu y Tuntiopettajat


4 03 07 06 5 Erityisesiluokan opettaja, jolla on erityis-lastentarhanopettajankelpoisuus

4 03 07 06 3 Asetuksen 986/1998 7 §:n mukainen kelpoisuus


2 mom. Jos vuosiluokkien 1–6 tai erityisopetuksen opetusta antavalla tun-tiopettajalla on aineenopettajan kelpoisuus opettamassaan ainees-sa, tuntipalkkio määräytyy tämän aineen osalta vuosiluokkien 7–9opetuksen tuntipalkkion mukaisena. Muiden tuntien palkkio määräy-tyy vuosiluokkien 1–6 tai erityisopetuksen tuntipalkkion mukaisesti.

Soveltamisohje

Useamman aineen opetusta antavan tuntiopettajan kelpoisuu-teen opettamiinsa aineisiin sovelletaan opetustoimen henki-löstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 5 §:ää ja 22 §:ää sellaisina kun ne ovat 1.1.1999.

28 § Tuntiopettajan työaika (ent. 27 § 3 ja 4 mom.)

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan työaikaan kuuluu 6 §:n mukainen yh-teissuunnittelutyöaika.

2 mom. Tuntiopettajan opetusvelvollisuus määräytyy 7 §:n mukaan, ellei jäljempänä ole toisin sovittu.

29 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio (ent. 27 § 5 mom.)

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 26 §:n ylitunti-palkkiota koskevien määräysten mukaisesti edellä 1 momentin mu-kaan määräytyvästä peruspalkasta ja 7 §:n mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta. Koska sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa, kerrotaan näin saatu tuntipalkkio luvulla 0,94.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan palkkio saadaan kertomalla tun-tiopettajan hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka ao. kalleusluokan mukaisella kertoimella (I/0,83 ja II/0,85). Tulos jaetaan huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuu-della. Tämä luku kerrotaan luvulla 12 ja tulos jaetaan luvulla 38. Näin saatu kertatuntipalkkio (1/38) kerrotaan luvulla 0,94, jolloin tuloksena on sivutoimiselle tuntiopettajalle maksettava tuntipalkkio.



Em. sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkion 0,94-kerrointa ei sovelleta sellaisen saman kunnan lukion viranhal-tijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja perus-koulussa.

30 § Vieraskielisten opiskelijoiden äidinkieltä opettavan tuntiopettajan tuntipalkkio (ent. 27 § 6 mom.)

Vieraskielisten opiskelijoiden äidinkieltä (opiskelijan kotikieltä) opet-tavalle tuntiopettajalle maksetaan palkkaliitteen mukainen tuntipalk-kio. Mikäli opettajan peruspalkka olisi 27 §:n mukaan korkeampi, tuntipalkkio määräytyy ko. kelpoisuuskohdan mukaan käyttäen ope-tusvelvollisuutena 20.

Soveltamisohje

Vieraskielisten opiskelijoiden äidinkieltä opettavan päätoimi-sen tuntiopettajan tehtäväkohtainen peruspalkka on hinnoitte-lutunnuksen 4 03 07 04 2 mukainen ja opetusvelvollisuus 20.

31 § Suomea/ruotsia toisena kielenä (S2) opettavantuntiopettajan tuntipalkkio (ent. 27 § 7 mom.)

Suomea/ruotsia toisena kielenä (S2) opettavalle tuntiopettajalle maksetaan palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio. Mikäli opettajan peruspalkka olisi 27 §:n mukaan korkeampi, tuntipalkkio määräytyy ko. kelpoisuuskohdan mukaan käyttäen opetusvelvollisuutena 18.

Soveltamisohje

Suomea/ruotsia toisena kielenä opettavan päätoimisen tun-tiopettajan tehtäväkohtainen peruspalkka on hinnoittelutun-nuksen 4 03 07 04 2 mukainen ja opetusvelvollisuus 18.

32 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä (ent. 28 §)

1 mom. Tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan osion A 22, 23 ja 24 §:n, osion B 20 ja 21 §:n sekä tämän liitteen 11–25 §:n määräyksiä. Päätoimisen tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan lisäksi osion B 8 ja 17 §:n ja tämän liitteen 26 §:n määräyksiä.

2 mom. Jos tuntiopettajalla ei peruskoulussa ole oppitunteja, mutta hän hoi-taa sellaista erityistehtävää, jonka palkkion määrittelemiseen ei ole vahvistettu opetusvelvollisuutta, on se 23.

3 mom. Koko lukuvuoden työajaksi otetulla päätoimisella tuntiopettajalla on osion B 14 §:n tarkoittama velvollisuus osallistua opettajatyöpäiviin.



4 mom. Sellaisen sivutoimisen tuntiopettajan, jolla on virka lukiossa, tunti-opetustunnit määräytyvät virantoimituksen keskeytyksen ajalta osi-on B 22 ja 23 §:n mukaan.

33 § Poikkeusmääräys peruskoulujärjestelmään siirtyneiden tuntipalkkioista (ent. 29 §)

OVTES:n 2001–2002 liitteen 1 59 §:n 6 momentissa tarkoitetun opettajan tuntipalkkioihin sovelletaan em. määräystä niin kauan kuin hän on siinä virassa, johon hänet on siirretty ja jonka siirron yh-teydessä oikeus kyseiseen tuntipalkkioon on muodostunut.



OSIO B LIITE 2 LUKIO

I VIRANHALTIJOIDEN PALKKA


4 04 04 01 7 Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus

4 04 04 01 8 Aiempi lukio-opetusta antavan opettajan tai perusopetustaantavan opettajan kelpoisuus



II VIRANHALTIJOIDEN TYÖAIKA

2 § Yhteissuunnittelutyöaika

Aineenopettajan työaikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitte-luun siten, että opettajankokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neu-votteluihin varataan koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 2–5 tuntia opettajaa kohti kahdessa viikossa.

3 § Aineenopettajan opetusvelvollisuus

1 mom. Aineenopetusta annettaessa viikoittainen opetusvelvollisuus eri ai-neissa on seuraava:

Äidinkieli ja kirjallisuus (myös suomi/ruotsi toisena kielenä eli S2 kieli) 16

Toinen kotimainen kieli, vieras kieli(myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli, oppilaan kotikieli) ja tietotekniikka 19

Matematiikka, fysiikka, kemia, kuvataide, musiikki 20

Uskonto, filosofia, psykologia, elämänkatsomustieto,biologia, maantieto, historia, yhteiskuntaoppi 21

Opinto-ohjaus, kotitalous, tekstiilityö, tekninen työ 22

Liikunta, terveystieto sekä muu yllä mainittuihin aineisiin välittömästi liittymätön valinnaisaine (soveltava kurssi) 23

OSIO B y Liite 2 y Lukio y Palkka ja työaika


2 mom. A1–2- ja B1-kielessä opetusvelvollisuus on yhtä viikkotuntia alempi kuin mitä 1 momentissa on todettu.

3 mom. Opetusvelvollisuus, sen huojennukset ja ylitunnit lasketaan vuotui-sena opetustuntimääränä. Jos opettaja opettaa kahta tai useampaa ainetta, jossa opetusvelvollisuus on erisuuruinen tai toimii ns. seka-lehtorina, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina. Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan osion A 53 §:n määräämin perustein.

4 § Apulaisrehtorin opetusvelvollisuuden huojennus

1 mom. Apulaisrehtoriksi määrätyn opettajanviran haltijan huojennettu ope-tusvelvollisuus saadaan kertomalla opettajan opetusvelvollisuus al-la mainitulla opetusvelvollisuuskertoimella.

Opiskelijoiden lukumäärä Opetusvelvollisuuskerroin200–400 0,90 401–600 0,70 601– 0,60

2 mom. Jos apulaisrehtorin opetusvelvollisuudeksi ei tule kokonaislukua, pyöristetään huojennettu opetusvelvollisuus lähimpään kokonaislu-kuun. Opetusvelvollisuuden ollessa yhtä lähellä kahta eri kokonais-lukua pyöristetään opetusvelvollisuus pienempään kokonaislukuun.

3 mom. Lukion ja peruskoulun vuosiluokkien 7–9 yhteisen apulaisrehtorin opetusvelvollisuuden huojennus lasketaan peruskoulun vuosiluok-kien 7–9 oppilaiden ja lukion opiskelijoiden yhteismäärän perusteel-la.

5 § Opetusvelvollisuutta huojentavat erityistehtävät

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei täyty luokkaopetus-tunneista, kerrointunneilla (6 §) ja lukioresurssitunneilla (7 §) huo-jennetaan opetusvelvollisuutta. Muita huojennukseen käytettäviä tunteja ovat demonstraatioiden valmistelutunnit (osio B 17 §), kier-tävien opettajien huojennustunnit (osio B 18 §) ja oppilaan ohjauk-sen palkkio (osio A 23 §). Opetusvelvollisuuden ylimeneviltä tun-neilta maksetaan opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukainen korvaus.

6 § Kerrointunnit

1 mom. Luokkaopetustuntimäärä kerrotaan palkanmaksun perusteena ole-van kokonaistuntimäärän saamiseksi luvulla 1,10.



2 mom. Luokkaopetustunneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luokkatunteja, oppilaan ohjauksen luokkatunteja, tukiopetustunteja sekä demonstraatioiden valmistelutunteja.

Soveltamisohje

Demonstraatioiden valmistelutunnit lasketaan yhteen fysiikan ja kemian luokkaopetustuntien kanssa, minkä jälkeen saatu summa kerrotaan luvulla 1,10. Esimerkiksi jos opettajalla on 15 fysiikan ja kemian tuntia viikossa, demotunteja on 3, eli luokkaopetustunteja on yhteensä 18. Kerrointunnit ovat 1,8. Palkanmaksun perusteena oleva tuntimäärä on yhteensä 19,8 tuntia.

7 § Lukioresurssitunnit

Lukion tulee käyttää rehtorin ja opettajakunnan lukion tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeiksi pitämiin työsuunnitelmassa opet-tajalle osoitettuihin töihin ja tehtäviin kuten ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkistamiseen ja lukion päättötut-kintoon kuuluviin suullisiin kuulusteluihin viikkotuntimäärä, joka on 20 viikkotuntia lukiota kohden ja 0,14 viikkotuntia opiskelijaa koh-den, jollei lukion opettajakunta lukuvuodeksi kerrallaan päätä pie-nemmän resurssin käyttämisestä, jolloin ko. luokan ulkopuolisiin tehtäviin käyttämätön viikkotuntimäärä on käytettävä opetustyöhön.

8 § Lukion opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeenvalmistava tarkistus sekä arvostelu

1 mom. Lukion oman opiskelijan ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen val-mistavasta tarkistamisesta ja arvostelusta maksetaan opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukainen korvaus 7 §:n mukaisesta lukioresurssista.

2 mom. Lukion oman opiskelijan kuulustelusta ja ylioppilaskokeen valmista-vasta tarkistuksesta ja arvostelusta maksetaan opettajanviran halti-jalle yksityisoppilaan kuulustelumaksun suuruinen korvaus, jos opiskelijaa kuulustellaan aineessa, jota ei ao. lukiossa opeteta. Jos kuulusteltavia on samassa kuulustelussa useampia, porrastetaan korvaus kuten yksityisopiskelijan kuulustelussa.

Soveltamisohje

Ylioppilastutkinnon valvonta kuuluu lukion opettajan virkateh-täviin, eikä siitä makseta erillistä korvausta. Peruskoulun opet-tajalle, joka ei lainkaan opeta lukiossa, maksetaan valvonta-palkkio. Hänelle maksettava korvaus saadaan jakamalla hä-nen peruskoulun varsinainen palkkansa luvulla 152. Perus-



koulun opettajalle, jolla on tunteja peruskoulussa ja lukiossa ei makseta valvontakorvausta. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan valvontakorvaus, joka on puolet ao. opettajan tun-tipalkkiosta.

Lukion oppiaineen kuulustelusta ennen päättötodistuksen an-tamista, kurssien päättökuulusteluista mukaan lukien hylätyn kuulustelun uusimiskuulustelut tai lukioon ottamisen yhtey-dessä järjestettävästä kuulustelusta/kokeesta ei makseta erik-seen korvausta.

Päätoimiselle opettajalle ei makseta erillistä korvausta hänen pitämästään lukion oppiaineen oppimäärän kuulustelusta en-nen päättötodistuksen antamista, kurssien kuulusteluista eikä lukioon ottamisen yhteydessä järjestettävistä kokeista.

9 § Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät

1 mom. Lukion oppiaineen oppimäärän kuulustelusta maksetaan palkkaliit-teen mukainen korvaus. Kuulustelu voidaan jakaa useampaan osa-kuulusteluun, jolloin korvaus vastaavasti ositetaan. Kukin koko op-pimäärän kerralla tapahtuva kuulustelu ja oppimäärän osakuuluste-lu sisältää kirjallisen kuulustelun, suullisen kuulustelun ja uusinta-kuulustelun.

Soveltamisohje

Tavallisesti oppiaine kuulustellaan kolmessa osakuulustelus-sa, jolloin yhdestä osakuulustelusta maksetaan palkkaliitteen mukainen korvaus. Perustellusta syystä voidaan laajan oppi-aineen kuulusteleminen järjestää em. useamassa osassa, jol-loin em. korvaus maksetaan jokaisesta osakuulustelusta.

Jos asianomaisen aineen opettaja ei voi kuulustella yksityis-opiskelijaa, kuulustelukorvaus voidaan maksaa kuulustelevalle rehtorille.

2 mom. Jos saman oppiaineen kuulustelussa/osakuulustelussa kuulustel-laan useampaa yksityisopiskelijaa, korvaus maksetaan kuulustelta-vaa kohden

1–3 kuulusteltavaa täysi palkkio ja jokaisesta seuraavasta lisäksi 4–9 " 1/2 10–20 " 1/4 21– " 1/6

1 momentin mukaan määräytyvästä täydestä/osapalkkiosta.



3 mom. Yksityisopiskelijan kirjallisen kuulustelun valvojana toimivan ai-neenopettajan korvausperuste valvontatunnilta, ellei valvonta ta-pahdu muun palkatun tehtävän ohessa, on hänen varsinainen palk-kansa jaettuna luvulla 152.

4 mom. Yksityisopiskelijasta aiheutuvista hallinnollisista tehtävistä makse-taan rehtorille palkkaliitteen mukainen korvaus vuodessa.

5 mom. Yksityisopiskelijan ylioppilaskirjoituksen valmistavasta tarkistami-sesta ja arvostelusta maksetaan aineenopettajanviran haltijalle ku-takin koetta kohden palkkaliitteen mukainen korvaus. Reaaliaineis-sa korvaus on kuitenkin 1/4 ko. korvauksesta kutakin aineryhmää kohden. Vieraan kielen kokeen eri osien tarkastus ja arvostelu kat-sotaan yhdeksi kokeeksi. Kummastakin äidinkielen kokeesta mak-setaan tarkastus- ja arvostelukorvaus erikseen.

6 mom. Yksityisopiskelija on ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen osal-listuva henkilö lukuun ottamatta

1 lukion omaa opiskelijaa, joka ei ole vielä suorittanut lukion päättötutkintoa eikä ylioppilastutkintoa

2 opiskelijaa, joka omassa koulussaan uusii hylätyn pakollisen kokeen kahtena ylioppilastutkintoasetuksen 16 §:ssä tarkoitet-tuna tutkintokertana

3 henkilöä/opiskelijaa, joka omassa koulussaan uusii kerran hy-väksytysti suoritetun kokeen ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana

4 opiskelijaa, joka omassa koulussaan täydentää tutkintoaan ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkinto-kertana.

10 § Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan rehtorin ylioppilas-kirjoituksiin liittyvät tehtävät, kun rehtori on esteellinen hoitamaan niitä, korvaus kultakin tehtävään käytetyltä tunnilta on varsinainen palkka jaettuna luvulla 152.

11 § Etäopetukseen liittyvä työ

Opiskelijan etäopiskelusta opettajanviran haltijalle määrätystä luo-kan ulkopuolisesta työstä luetaan opetusvelvollisuuteen työnantajan ja opettajan etukäteen yhdessä arvioima ja työnantajan työsuunni-telmassa vahvistama tuntimäärä. Palkanmaksun perusteena 1,5 tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia.



12 § Kerhotyö

Työsuunnitelmassa hyväksytyn kerhotunnin palkkioperuste on ker-hoa pitävän opettajan oma ylituntipalkkioperuste jaettuna luvulla 24. Jos kerhoa pitää henkilö, joka ei ole lukion/peruskoulun viranhaltija tai tuntiopettaja, maksetaan hänelle korvaus, joka saadaan jaka-malla vuosiluokkien 1–6 (osio B liite 1) sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio luvulla 24.

Soveltamisohje

Edellä 8–12 §:n ja osion A 22 §:n (Tukiopetuspalkkio), 24 §:n (Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio), ja osion B 19 §:n (Kou-lu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä) erityistehtävillä ei huojenneta opetusvelvollisuutta.



Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan I kalleusluokassa luvulla 0,83 ja II kalleusluokassa luvulla 0,85. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylitun-tipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 3 §:n 1–2 momentin mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella ope-tusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon osion B 8 §:n mukaista tai muutakaan henkilökoh-taista lisää.

2 mom. Jos opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä pe-ruskoulusta, maksetaan ne peruskoulun tuntiopetuspalkkioperus-teen mukaan.

Soveltamisohje

Lukion opettajanviran haltijan, jolla on yli opetusvelvollisuudenmeneviä tunteja peruskoulussa, tuntiopetuspalkkiota lasketta-essa ei käytetä peruskoulun sivutoimisen tuntiopettajan tunti-palkkiokerrointa 0,94.

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu tehtäväkohtainen palkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai 53 §:n mukaan paino-tettu opetusvelvollisuus.



III TUNTIOPETTAJIEN PALKKA JA TYÖAIKA



4 04 07 03 7 Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-/perusopetusta antavan opetta-jan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus

4 04 07 03 9 Alempi korkeakoulututkinto tai kuvaamataidonopettajan, voimiste-lunopettajan, kotitalousopettajan, tekstiilityön opettajan, teknisen työn opettajan tai musiikinopettajan tutkinto ja lukio-/perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus

4 04 07 04 0 Lukio-/perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus



2 mom. Jos opettaja on otettu lukuvuoden alkaessa päätoimiseksi tuntiopet-tajaksi (ao. lukion tuntien varassa) eikä päätoimisuuden edellyttämä tuntimäärä (16 x 38) tule kuitenkaan lukuvuodessa täyteen, makse-taan hänelle kuitenkin päätoimisuuden edellyttämän tuntimäärän mukainen palkka.

15 § Tuntiopettajan työaika (ent.14 § 2, 5 ja 6 mom.)

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan työaikaan kuuluu 2 §:n mukainen yh-teissuunnittelutyöaika.

2 mom. Tuntiopettajan opetusvelvollisuus määräytyy 3 §:n mukaan, kuiten-kin siten, että opetusvelvollisuus äidinkielessä ja kirjallisuudessa on 18.

3 mom. Jos tuntiopettaja ei opeta lukiossa mitään oppiainetta, vaan hänet on määrätty hoitamaan koulun tukitoimintotehtävää (resurssi irrotet-tu lukioresurssista), on tämän tehtävän osalta laskennallinen ope-tusvelvollisuus 23 tuntia viikossa.

16 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio (ent.14 § 3 mom.)

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 13 §:n ylitunti-palkkiota koskevien määräysten mukaisesti edellä 14 §:n mukaan määräytyvästä peruspalkasta ja 15 §:n mukaan määräytyvästä ope-tusvelvollisuudesta. Koska sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yh-teissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa, kerrotaan näin saatu tuntipalkkio luvulla 0,96.

OSIO B y Liite 2 y Lukio y Tuntiopettajat


Määräys on tullut voimaan 1.8.2003. Jos sivutoiminen tuntiopettaja on otettu palvelukseen toistaiseksi tai on 31.7.2003 ollut ao. kunnan lukiossa, palkka maksetaan em. korkeampana niin kauan kuin hän jatkaa yhdenjaksoista palvelustaan ao. kunnan lukiossa.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan palkkio saadaan kertomalla tun-tiopettajan hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka ao. kalleusluokan mukaisella kertoimella (I/0,83 ja II/0,85). Tulos jaetaan huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuu-della. Tämä luku kerrotaan luvulla 12 ja tulos jaetaan luvulla 38. Näin saatu kertatuntipalkkio kerrotaan luvulla 0,96, jolloin tuloksena on sivutoimiselle tuntiopettajalle maksettava tunti-palkkio.

Em. sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkion 0,96-kerrointa ei sovelleta sellaiseen saman kunnan peruskoulun viranhaltijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunte-ja lukiossa.

17 § Vieraskielisten opiskelijoiden äidinkieltä opettavan tuntiopettajan tuntipalkkio (ent. 14 § 4 mom.)

Vieraskielisten opiskelijoiden äidinkieltä (opiskelijan kotikieli) opet-tavalle tuntiopettajalle maksetaan palkkaliitteen mukainen tuntipalk-kio. Mikäli opettajan peruspalkka olisi 14 §:n mukaan korkeampi, tuntipalkkio määräytyy ko. kelpoisuuskohdan mukaan.

Soveltamisohje

Vieraskielisten opiskelijoiden äidinkieltä opettavan päätoimi-sen tuntiopettajan tehtäväkohtainen peruspalkka määräytyy hinnoittelukohdan 4 04 07 04 2 mukaan ja opetusvelvollisuus on 19. Mikäli opettajan peruspalkka olisi 14 §:n mukaan kor-keampi, peruspalkka määräytyy ao. kelpoisuuskohdan mu-kaan.

18 § Suomea/ruotsia toisena kielenä (S2) opettavantuntiopettajan tuntipalkkio (ent. 14 § 4 mom.)

Suomea/ruotsia toisena kielenä (S2) opettavalle tuntiopettajalle maksetaan palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio. Mikäli opettajan peruspalkka olisi 14 §:n mukaan korkeampi, tuntipalkkio määräytyy ko. kelpoisuuskohdan mukaan.



Soveltamisohje

Suomea/ruotsia toisena kielenä opettavan päätoimisen tun-tiopettajan tehtäväkohtainen peruspalkka määräytyy hinnoitte-lukohdan 4 04 07 04 2 mukaan, mutta opetusvelvollisuus on 18.

19 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä (ent. 15 §)

1 mom. Muutoin tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin noudatetaan OVTES:n osion A päätoimisia ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä.

2 mom. Tuntiopettajaan sovelletaan seuraavia tämän liitteen määräyksiä:

5 § Opetusvelvollisuutta huojentavat erityistehtävät6 § Kerrointunnit 7 § Lukioresurssitunnit 8 § Lukion opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmis-

tava tarkistus sekä arvostelu 9 § Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liit-

tyvät tehtävät 11 § Etäopetukseen liittyvä työ 12 § Kerhotyö.

3 mom. Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan edellä mainittujen määrä-ysten lisäksi seuraavia tämän liitteen määräyksiä: 2 § Yhteissuunnittelutyöaika 4 § Apulaisrehtorin opetusvelvollisuuden huojennus 13 § Ylituntipalkkio.

20 § Poikkeusmääräys peruskoulujärjestelmään siirtyneiden tuntipalkkioista (ent. 16 §)

OVTES:n 2001–2002 liitteen 2 33 §:n 3 momentissa tarkoitetun opettajan tuntipalkkioihin sovelletaan em. määräystä niin kauan kuin opettaja on siinä virassa, johon hänet on siirretty ja johon siir-ron yhteydessä oikeus kyseiseen tuntipalkkioon on muodostunut.



OSIO B LIITE 3 AIKUISLUKIO

I SOVELTAMINEN

1 § Sovellettavat liitteen 2 sopimusmääräykset

Aikuislukion opetushenkilöstöön sovelletaan seuraavia liitteen 2 määräyksiä:

9 § Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liitty-vät tehtävät

10 § Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi.



4 04 04 02 4 Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-/perusopetusta antavanopettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus

4 04 04 02 5 Lukio-/perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus tai aiempi muu aikuislukion opettajan kelpoisuus



OSIO B y Liite 3 y Aikuislukio y Soveltaminen ja palkka



3 § Yhteissuunnittelutyöaika

Aineenopettajan työaikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitte-luun siten, että opettajankokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neu-votteluihin varataan koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 2–5 tuntia opettajaa kohti kahdessa viikossa.

4 § Opetusvelvollisuus

1 mom. Opetusvelvollisuus on 18, A1–2- ja B1-kielessä kuitenkin 17.

2 mom. Vuotuinen opetusvelvollisuus saadaan kertomalla 1 momentissa mainittu viikoittainen opetusvelvollisuus luvulla 33. Samalla kertoi-mella muutetaan opetusvelvollisuuden huojennus ja opetusvelvolli-suutta huojentavat tehtävät sekä viikkotuntien perusteella erikseen korvattavat tehtävät vuositunneiksi. Edellä sanottu koskee myös nii-tä lehtoreita, joilla on sekä aikuislukion (liite 3) että lukion (liite 2) tunteja.

3 mom. Jos opettajanviran haltija opettaa kahta tai useampaa ainetta, jossa opetusvelvollisuus on erilainen tai toimii ns. sekalehtorina, laske-taan hänelle painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina.

4 mom. Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei tule lukuvuoden aikana täyteen, opettajalle maksetaan kuitenkin varsinainen palkka koko lukuvuodelta.

5 § Apulaisrehtorin opetusvelvollisuuden huojennus

Apulaisrehtoriksi määrätyn opettajanviran haltijan huojennettu ope-tusvelvollisuus lukuvuosittain saadaan kertomalla opettajan opetus-velvollisuus kertoimella 0,90–0,60. Määrätessään kerrointa työnan-taja ottaa huomioon oppilaitoksen koon ja muut paikalliset olosuh-teet.

6 § Opetusvelvollisuutta huojentavat tunnit ja tehtävät

Muita opetusvelvollisuuden huojennukseen käytettävissä olevia tun-teja ovat demonstraatioiden valmistelutunnit (osio B 17 §).

1 mom. Opettajanviran haltijan opetusvelvollisuutta huojentavat aikuislu-kiolisänä seuraavat tuntimäärät:

1 lukion päättötutkintoon kuuluvien suullisten loppukuulustelujen vastaanottamisesta sekä ylioppilaskokeen valmistavasta tar-kastamisesta ja arvostelusta kutakin pakollisen ja valinnaisen

OSIO B y Liite 3 y Aikuislukio y Työaika


oppimäärän lukio-opetuksen kurssia (28 oppituntia) kohden 5 tuntia sekä

2 perusopetuksen kurssista ja lukio-opetuksen muusta kuin yl-lämainitusta kurssista (28 oppituntia) 3 tuntia.

Jos kurssin tuntimäärä on pienempi tai suurempi kuin 28 oppituntia, tuntimäärään lisätään kuitenkin lukio-opetuksen vapaaehtoisesta ja valinnaisesta kurssista 33/28-osaa sekä perusopetuksesta ja lukio-opetuksen muusta kurssista 31/28-osaa.

2 mom. Äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjauksesta ja valvonnasta aineenopettajanviran haltijan opetusvelvollisuutta huojennetaan 7 tuntia äidinkielen ja kirjallisuuden kurssia (28 oppituntia) kohden.

3 mom. Jos opettajanviran haltijalle määrätään ryhmänohjaajan tehtävät, huojentaa tämä työ yhden viikkotunnin opettajan opetusvelvollisuut-ta ja jos opettajalle määrätään opinto-ohjauksen luokan ulkopuolisia tehtäviä, huojennetaan opetusvelvollisuutta em. tehtävistä työsuun-nitelmassa vahvistetulla viikkotuntimäärällä.

4 mom. Jos opettajanviran haltijalle määrätään aikuislukion hallinnassa ja vastuulla olevien kokoelmien, audiovisuaalisten välineiden, tietoko-nelaitteistojen tai kirjaston hoito, huojennetaan opetusvelvollisuutta em. tehtävistä työsuunnitelmassa vahvistetulla viikkotuntimäärällä. Tarkoitukseen on käytettävissä yhteensä enintään 10 viikkotuntia.

7 § Ylioppilaskirjoitusten valvonta

Jos opettajanviran haltija valvoo ylioppilaskirjoituksia aikana, jona hänellä ei ole muita palkattuja tehtäviä, korvaus kultakin valvonta-tunnilta on ao. opettajan varsinainen palkka kuukaudessa jaettuna luvulla 152.

8 § Kielistudion esimies

Kielistudion esimiehen tehtävien tekemisestä maksetaan asian-omaiselle tehtävään määrätylle opettajanviran haltijalle tuntipalkkio, joka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 152.

9 § Kesäkurssin järjestely- ja valvontatehtävä

Opettajan, jonka tehtäväksi on määrätty kesäkurssin järjestelystä ja valvonnasta huolehtiminen, korvaus kummastakin kesäkurssijak-sosta erikseen on oman ylituntipalkkioperusteen mukainen vuosi-viikkotuntipalkkio.



Soveltamisohje

Edellä 1 §:n ja 7–9 §:n sekä osion A 24 §:n (Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio) ja 22 §:n (Tukiopetuspalkkio) erityistehtä-villä ei huojenneta opetusvelvollisuutta.



Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan I kalleusluokassa luvulla 0,83 ja II kalleusluokassa luvulla 0,85. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylitun-tipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 4 §:n mukai-sella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon osion B 8 §:n mukaista eikä muutakaan henkilökohtaista lisää.

2 mom. Jos opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä pe-ruskoulusta, maksetaan ne peruskoulun tuntiopetuspalkkioperus-teen mukaan.

Soveltamisohje

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu tehtäväkohtainen palkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai 53 §:n painotettu ope-tusvelvollisuus.



IV TUNTIOPETTAJIEN PALKKA JA TYÖAIKA



4 04 07 05 0 Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-/perusopetusta antavan opetta-jan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus

4 04 07 05 1 Alempi korkeakoulututkinto tai kuvaamataidonopettajan, voimiste-lunopettajan, kotitalousopettajan, tekstiilityön opettajan, teknisen työn opettajan tai musiikinopettajan tutkinto ja lukio-/perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus

4 04 07 05 2 Lukio-/perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus



12 § Tuntiopettajan työaika (ent. 11 § 2 mom.)

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus on 18, A1–2- ja B1 -kielissä kui-tenkin 17 viikkotuntia. Opetusvelvollisuus maa- ja metsätaloudessa, kaupallisissa aineissa, tiedotusopissa, perhekasvatuksessa, näyt-tämötaiteen ja teatteritaiteen opetuksessa sekä puheopetuksessa on 20. Jos tuntiopettajalla ei ole aikuislukiossa minkään oppiaineen tunteja opetettavana vaan hän hoitaa yksinomaan luokan ulkopuoli-sia erikseen korvattavia tehtäviä, on näiden tehtävien osalta las-kennallinen opetusvelvollisuus 20 viikkotuntia.

13 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä (ent. 11 § 3–5 mom.)

1 mom. Tuntiopettajaan sovelletaan seuraavia määräyksiä:

Osio B 17 § Demonstraatioiden valmistelutunnit 19 § Koulu-/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä 20 § Rehtorin hallinnolliset tehtävät

Liite 2 9 § Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin

liittyvät tehtävät 10 § Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin

ollessa jäävi

sekä soveltuvin osin

14 § Tuntiopettajan peruspalkka ja hinnoittelutunnukset

OSIO B y Liite 3 y Aikuislukio y Tuntiopettajat


16 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio 17 § Vieraskielisten opiskelijoiden äidinkieltä opettavan

tuntiopettajan tuntipalkkio 18 § Suomea/ruotsia toisena kielenä opettajan tuntiopetta-

jan tuntipalkkio 19 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä

Liite 3 4 § Opetusvelvollisuus (2–3 mom.) 5 § Apulaisrehtorin opetusvelvollisuuden huojennus 6 § Opetusvelvollisuutta huojentavat tunnit ja tehtävät 7 § Ylioppilaskirjoitusten valvonta 8 § Kielistudion esimies 9 § Kesäkurssin järjestely- ja valvontatehtävä

2 mom. Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan lisäksi seuraavia määrä-yksiä:

Liite 3 3 § Yhteissuunnittelutyöaika 10 § Ylituntipalkkio

3 mom. Jos päätoimisen tuntiopettajan päätoimisuuteen tarvittava tuntimää-rä ei tule lukuvuoden aikana täyteen, päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan kuitenkin päätoimisuusrajaa vastaava varsinainen palk-ka koko lukuvuodelta.

OSIO B y Liite 3 y Aikuislukio y Tuntiopettajat

sop10osioCyhteiset.doc

OSIO C AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETUSHENKILÖSTÖNYHTEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Monialainen ammatillinen oppilaitos

1 mom. Monialaisella ammatillisella oppilaitoksella tarkoitetaan oppilaitosta, jonka opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion eri liitteitä.

2 mom. Opettajanviran haltijan palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen op-pilaitosmuodon palvelussuhteen ehtojen mukaisina, mihin virka on perustettu tai määrätty.

Soveltamisohje

Musiikin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin (musiikkialan perustutkinto) johtavassa koulutuksessa opettajien palvelus-suhteen ehdot määräytyvät osion F liitteen 10 mukaan.

Koulutusalojen sijoittamisesta eri liitteisiin on määräys 2 §:ssä.

3 mom. Päätoimiselle tuntiopettajalle lasketaan tarvittaessa eri oppilaitos-muodoissa pidettävien tuntien perusteella painotettu peruspalkka ja opetusvelvollisuus. Ylituntipalkkioperuste määräytyy painotuksen mukaisena.

Soveltamisohje

Mikäli näissä oppilaitosmuodoissa henkilökohtaisen lisän vuo-sisidonnaisen osan määräytymisperusteet ovat erilaiset, mää-räytyvät ne sen opetuksen mukaan, mitä opettaja eniten antaa ja jos tunteja on yhtä paljon, opettajalle edullisemman määrä-yksen mukaan.

OSIO C y Ammatilliset oppilaitokset y Yhteiset määräykset


2 § Ammatillisen koulutuksen soveltamisalat

1 mom. Koulutusalat sijoittuvat liitteisiin 4–9 seuraavasti:

Liite Oppilaitosmuoto Koulutusala/opintoala

4 Ammattioppilaitos Tekniikan ja liikenteen muut opintoalat kuin merenkulku

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Sosiaali- ja terveysala/kauneudenhoito

Kulttuuriala/käsi- ja taideteollisuus

Luonnonvara-ala/maatila-, puutarha- ja kalatalous sekä muu luonnonvara-ala kuin metsä- ja puutalousala

5 Kauppaoppilaitos Kauppa ja hallinto

6 Taide- ja viestintä-kulttuurioppilaitos

Kulttuuriala/viestintä ja kuvataide sekä tanssi ja teatteri

7 Sosiaali- ja terveys-alan oppilaitos

Sosiaali- ja terveys-ala

8 Metsä- ja puutalous-oppilaitos

Luonnonvara-ala/metsä- ja puutalous sekä muu luonnonvara-ala

9 Merenkulkuoppilaitos Tekniikan ja liikenteen ala/ merenkulku

2 mom. Jos sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa annetaan ammattioppi-laitosliitteen 4 alaista talousalan- ja/tai kauneudenhoitokoulutusta, voidaan paikallisesti sopia näiden koulutusalojen osalta sovelletta-vaksi sosiaali- ja terveysalan oppilaitosta koskevaa liitettä 7.

3 § Rehtorin palkka ja opetustuntimäärä

1 mom. 4 09 01 02 4 Rehtorin peruspalkka (ks. palkkaliite)

Jos oppilaitoksessa on enintään 120 opiskelijaa ja siellä annetaan ainoastaan yhden koulutusalan opetusta, alkupalkka on kuitenkin 7 % yllä olevaa alempi.

2 mom. Rehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 456 tunniksi. Monialaisen ammatillisen oppilaitoksen reh-torin opetustuntimäärä voi olla enintään 320 tuntia.



4 § Apulaisrehtorin ja aikuiskoulutusjohtajan palkka ja opetustuntimäärä

1 mom. Kokonaistyöajassa olevan apulaisrehtorin tai aikuiskoulutusjohtajanperuspalkat, ks. palkkaliite.

4 00 03 00 1 Ylempi korkeakoulututkinto 4 00 03 00 2 Muu tutkinto

2 mom. Apulaisrehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku-vuosittain enintään 760 tunniksi ja aikuiskoulutusjohtajan enintään 350 tunniksi ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet.

5 § Poistettu

6 § Opinto-ohjaajan viran palkka ja opetustuntimäärä

1 mom. Kokonaistyöajassa olevan opinto-ohjaajan peruspalkka, ks. palkkaliite

4 00 03 00 3 Ylempi korkeakoulututkinto 4 00 03 00 4 Muu tutkinto

2 mom. Opinto-ohjaajan opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku-vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 500 tunniksi.

7 § Kokonaistyöajassa olevan viranhaltijan työaika ja vuosiloma

1 mom. Viranhaltijan työaika on kokonaistyöaika, joka on oppilaitoksen toi-minnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

2 mom. Viranhaltijan vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin mu-kaan.


Viranhaltijan vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava aika ja sen las-kenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v. 8v. 10v. 15v. 20v. Rehtori,apulaisrehtori,aikuiskoulutusjohtaja, opinto-ohjaaja 2 % 5 % 5 % 4 % 4 %




1 mom. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien toiminnan tu-loksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmis-taa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oi-keudenmukaisella palkalla, jonka perusteena ovat

1 tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja

2 työtulokset ja ammatinhallinta sekä työkokemus (henkilökoh-tainen lisä)


Katso osion A 6 §:n 3 momentin soveltamisohje.

2 mom. Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään tässä osi-ossa tai liitteessä 4–9 olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelu-tunnuksen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka määräytyvät virkanimikkeen ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten mukaan.

Soveltamisohje

Muodollista kelpoisuutta vailla olevan opettajan peruspalkan määräytymisessä noudatetaan osion A 8 §:n määräyksiä.

10 § Ammatillisessa oppilaitoksessa annettava lukio-opetus

1 mom. Opettajalle, jolla on lukion aineenopetuksen opettajan kelpoisuus (A 986/98, 10 §) ja joka opettaa lukion opetussuunnitelman mukai-sesti ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista koottua ylioppilastut-kintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuu-dessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai ma-tematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus siten, että äi-dinkielessä ja kirjallisuudessa opetusvelvollisuus on 16, toisessa kotimaisessa ja vieraassa kielessä 19 ja matematiikassa 20.

2 mom. Jos ammatillisen oppilaitoksen ylläpitäjällä on lukiokoulutuksen jär-jestämislupa, jonka perusteella ylläpitäjän tekemän päätöksen no-jalla lukiokoulutusta annetaan ja ylioppilastutkinto järjestetään ko. ammatillisessa oppilaitoksessa, maksetaan 1 momentin lisäksi yli-oppilaskirjoitusten valmistavasta tarkistamisesta kutakin koetta kohden palkkaliitteestä ilmenevä kertapalkkio.



Soveltamisohje

Vieraan kielen kokeen eri osien tarkistus ja arvostelu katso-taan yhdeksi kokeeksi.

3 mom. Ylioppilaskirjoituksen kirjallisen kuulustelun valvojana toimivan opettajan palkkioperuste valvontatunnilta, joka ei tapahdu muun palkatun tehtävän ohessa, on asianomaisesta virasta maksettava varsinainen palkka jaettuna luvulla 152.

11 § Ilta-, viikonloppu- ja lomaopetuslisä

1 mom. Päätoimiselle opettajalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan korvauksena oppitunnilta, joka pidetään alkaen klo 16.30 tai sen jälkeen, iltaopetuslisä, jonka suuruus on puolet ao. opettajan ylitun-tipalkkiosta (1/38). Kokonaistyöajassa olevan opettajan iltaopetus-lisän suuruus on hänen varsinainen palkkansa jaettuna luvulla 152.

2 mom. Iltaopetuslisän suuruinen lisä maksetaan myös lauantaisin ja sun-nuntaisin pidetyiltä oppitunneilta (viikonloppuopetuslisä) sekä oppi-laitoksen loma-aikoihin määrätystä opetuksesta (lomaopetuslisä).

Soveltamisohje

Oppilaitoksen loma-ajoilla tarkoitetaan syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomaa sekä kesäkeskeytysaikaa, joka alkaa oppilai-toksen lukuvuoden päättäjäispäivän jälkeisenä kalenteripäivä-nä. Luonnonvara-alalla annettavan tavanomaisen kesätyöjak-son opetus ei oikeuta lomaopetuslisään.

Lomaopetuslisää ei makseta ainoastaan loma-ajaksi otetulle opettajalle.

Tämän pykälän mukaista lisää voidaan samasta työstä mak-saa vain yhdellä perusteella.

3 mom. Jos oppilaitoksen toiminnan kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän määräyksiä toisin, voidaan asiasta erikseen sopia tapaus-kohtaisesti ao. luottamusmiehen kanssa.

12 § Eräät muut kuin luokanopetustehtävät

1 mom. Jos opettajan tehtäväksi määrätään opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamistehtävä, luetaan tehtävän työmäärää vastaava työaika (tuntimäärä) opettajan opetusvelvollisuuteen.



Soveltamisohje

Työssäoppimisjakson ohjaamistehtävän laadun ja laajuuden määrää työnantaja. Ohjaustyön määrä ja laatu saattaa muo-dostua eri oppilaitoksissa ja eri koulutusaloilla erilaiseksi. Oh-jaustyö riippuu myös työpaikalla valittujen vastuuhenkilöiden kokemuksesta ja koulutuksesta em. tehtävissä. Lisäksi “van-hoissa“ työpaikoissa on jo entuudestaan asiaan liittyvää ko-kemusta uusia työpaikkoja ehkä joudutaan valmentamaan. Osa työssä oppimisjakson opiskelijoista voi olla ensimmäises-sä työpaikassaan, joku saattaa olla ao. työpaikan vanha työn-tekijä. Sen, missä laajuudessa ohjausta annetaan (esim. kuin-ka usein opettaja käy työpaikalla) määrää opettajan työnanta-ja, joka vastaa työssäoppimisjakson laadusta ja laajuudesta ja päättää ko. toimintaan käytettävän panoksen suuruuden.

2 mom. Jos opettajalle määrätään tehtäväksi ammattitutkinnon/erikoisam-mattitutkinnon/näytön järjestely-, tutkinnon vastaanottamis- ja arvi-ointityö, maksetaan tehtävästä työmäärää vastaava palkkio opetta-jan oman ylituntipalkkioperusteen mukaan.

3 mom. Jos opettajalle määrätään tehtäväksi opiskelijoiden etäopiskeluna suoritettavan kurssin ohjaustyö (harjoitustehtävien laadinta, kor-jaaminen, arviointi, tarvittaessa henkilökohtainen ohjaus ja kurssin käytännön järjestelytehtävät), maksetaan tehtävästä työmäärää vastaava palkkio opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaan.

4 mom. Jos opiskelijoiden tehtäväksi on annettu kurssin jonkin osan itse-näinen opiskelu ja opettajan tehtäväksi määrätään itseopiskelun oh-jaamistehtävä, joka ei tapahdu luokkaopetuksen, tukiopetuksen tai muun palkatun tehtävän yhteydessä, maksetaan tästä tehtävästä työmäärää vastaava palkkio opettajan oman ylituntipalkkioperus-teen mukaan.

5 mom. Jos työnantaja määrää opettajalle oppilaitoksen tai koulutusalan opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämiseen liittyvän suunnittelu- tai projektityön taikka antaa oppilaitoksensa ulkopuolelle myytävän suunnittelu- ja konsultointitehtävän, maksetaan tehtävästä työmää-rää vastaava palkkio opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mu-kaan.

6 mom. Korvauksen perusteena olevaa tuntimäärää päätettäessä on otetta-va huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaopetustyö, jol-loin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tun-tia.



Soveltamisohje

Ennen tässä pykälässä mainitun tehtävän määräämistä opet-tajalle on tehtävän tavoitteista, sisällöstä ja siihen käytettävis-sä olevan työajan määrästä keskusteltava etukäteen asian-omaisen opettajan kanssa. Työnantajan vahvistaessa em. tehtäviin käytettävän tuntimäärän on lisäksi otettava huomioon se työmäärä, joka mahdollisesti tehdään luokkaopetustuntien tai muun palkatun työn yhteydessä.

7 mom. Jos opettajan opetusvelvollisuus ei muutoin tule täyteen, voidaan tehtävä, jolta maksettava palkkio on mitoitettu 38 ylituntipalkkiota vastaavaksi, lukea opettajan opetusvelvollisuuteen yhtenä vuosi-viikkotuntina.

13 § Virkavapaan vaikutus ylituntipalkkion maksamiseen

Opettajalle maksetaan palkallisen virkavapaan ajalta ylituntipalkkio ja muut lisäpalkkiot hänelle vahvistetun tuntimäärän mukaisesti.

Soveltamisohje

Palkattoman virkavapaan ajalta ei makseta palkkaa.

14 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007

1 mom. Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 28.2.2007 voimassa olleen OVTES 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan on suu-rempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.3.2007 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siir-tymäkauden lisä.

Soveltamisohje

Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion tai lisän poistumisesta silloin, kun henkilö on ollut työnantajan palveluksessa 28.2.2007 ja 8 §:n mukaan määrätty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoi-tamisesta on ollut pienempi.




Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viran haltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä pois-tetaan apulaisrehtorin tai osastonjohtajan tehtävät. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.


sop10osioCliite04.doc

OSIO C LIITE 4 AMMATTIOPPILAITOS

I SOVELTAMINEN

1 § Soveltamisala

1 mom. Tätä liitettä sovelletaan seuraavilla koulutusaloilla:

– tekniikan ja liikenteen ala lukuun ottamatta merenkulkuoppilai-toksissa annettavaa opetusta

– matkailu-, ravitsemis- ja talousala – sosiaali- ja terveysalaan kuuluva kauneudenhoitokoulutus– kulttuurialaan kuuluva käsi- ja taideteollisuuskoulutus– luonnonvara-alaan kuuluva maatila-, puutarha- ja kalatalous-

koulutus.

2 mom. 1 momentissa mainitun koulutusalan opetushenkilöstön palvelus-suhteen ehtona sovelletaan tämän liitteen lisäksi OVTES:n osiota A ja osion C yhteisiä määräyksiä. Lisäksi palvelussuhteen ehtoina so-velletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

3 mom. Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan samoja määräyksiä kuin opettajanviran haltijaan.


2 § Lehtorin (opettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

AMMATILLISISSA AINEISSA 4 09 04 00 1 Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi

ammattikorkeakoulututkinto4 09 04 00 2 Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, insinöörin tai

rakennusarkkitehdin tutkinto 4 09 04 00 3 Ammatinopettajan tutkinto tai alalla korkein suoritettavissa

oleva ammatillinen tutkinto

4 09 04 03 2 Asetuksen 491/1987 58 §:n 3 momentissa tarkoitetutopetusministeriön määräämät lisäopinnot suorittanut teknikko

4 09 04 00 4 Teknikon tutkinto tai vastaava (työnopetus)

YHTEISISSÄ AINEISSA 4 09 04 00 5 Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto 4 09 04 00 6 Muu soveltuva tutkinto

OSIO C y Liite 4 y Ammattioppilaitos y Soveltaminen ja palkka



Yllä oleva hinnoittelu sisältää sekä nykyisen opetustoimen henki-löstön kelpoisuusasetuksen (986/1998) 13 ja 14 §:n että aikai-semmin voimassa olleiden kelpoisuusasetusten mukaisen päte-vän opettajan peruspalkan.

1.8.2000 alkaen tämän liitteen soveltamisen piiriin tulleet sel-laiset liitteen 11 opettajat, joilla on opistoasteen tutkinto ja alempi korkeakoulututkinto, rinnastetaan hinnoittelukohtaan 4 09 04 00 2. Soveltuvan opistoasteen tutkinnon suorittanut OVTES 1999 liitteiden 11–13 opettaja tai Opetushallituksen hyväksymän tutkinnon suorittanut liitteen 8 opettaja rinnaste-taan hinnoittelukohtaan 4 09 04 00 3.


Opettajan vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v.

6 % 6 % 6 % 6 % 6 %

OSIO C y Liite 4 y Ammattioppilaitos y Soveltaminen ja palkka



4 § Opettajan työaika

1 mom. Opettajan työpäivien laskennallinen lähtökohta on lukuvuodessa 195 työpäivää. Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä sat-tuu muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi, vähennetään työpäiviä vastaavalla päivien määrällä. Vuotuisista työpäivistä vähintään viisi on koulutus-/suunnittelutyöpäivää.

Soveltamisohje

Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentävät vuotuista opetusvelvolli-suutta kukin yhden päivän opetusvelvollisuutta vastaavalla tuntimäärällä.

Oppitunti on 60 minuutin pituinen jakso, johon sisältyy enin-tään 15 minuuttia kestävä välitunti. Työnopetuksessa välitunti on kuitenkin enintään 15 minuuttia kahdessa oppitunnissa.

Luonnonvara-alalla opettajan viikoittaisen ja vuotuisen työajan sijoittelussa noudatetaan voimassa olevaa vakiintunutta käy-täntöä.

2 mom. Ammatillisissa aineissa opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on 931 tuntia lukuun ottamatta hinnoittelutunnuksen 4 09 04 00 4 mu-kaista virkaa, jossa se on 969 tuntia.

Yhteisten aineiden opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on kiel-ten opetuksessa 779 tuntia, liikunnassa 969 tuntia ja muissa yhtei-sissä aineissa 817 tuntia.

3 mom. Jos muiden kuin ammatillisten aineiden lehtori opettaa kahta tai useampaa muuta kuin ammatillista ainetta, jo ssa on eri opetusvel-vollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus. Viikoit-tainen painotettu opetusvelvollisuus määritellään kahden desimaa-lin tarkkuudella.

4 mom. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joissa on eri opetus-velvollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus. Vii-koittainen painotettu opetusvelvollisuus määritellään kahden desi-maalin tarkkuudella.

5 mom. Opettajan viikoittainen opetusvelvollisuus saadaan jakamalla vuo-tuinen opetusvelvollisuus luvulla 38. Viikoittainen opetusvelvollisuus määritellään kahden desimaalin tarkkuudella.

OSIO C y Liite 4 y Ammattioppilaitos y Työaika


5 § Suunnittelutyöaika

Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien li-säksi opettajan tulee osallistua oppilaitoksessa keskimäärin 1,5 tunnin ajan viikossa oppilaitoksen toiminnan kannalta tarpeelliseen suunnittelutyöhön.

Soveltamisohje

Suunnittelutyöhön kuuluu osastokokouksiin ja vastaaviin ko-kouksiin osallistuminen, opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kysymyksiin liittyviin kokouksiin ja neuvonpi-toihin osallistuminen, yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelä-mään ja vastaaviin sidosryhmiin, yhteydenpito oppilaiden van-hempiin sekä opetuksen suunnitteluun ja oppilaitoksen toi-minnan kehittämiseen liittyvät tehtävät. Velvollisuus osallistua suunnittelutyöhön koskee kaikkia, jotka opettavat vähintään 16 tuntia ao. oppilaitoksessa. Suunnittelutyön korvaus sisältyy opetusvelvollisuuden ohella opettajalle maksettavaan tehtävä-kohtaiseen palkkaan.

6 § Laitteistokorvaus

Varsinaisten opetustuntien ulkopuolella tehtävistä toimivaltaisen vi-ranomaisen määräämistä opetusvälineistön, -laitteiston ja -mate-riaalin kehittämiseen, suunnitteluun ja kunnossapitoon liittyvistä teh-tävistä maksetaan paikalliset olosuhteet huomioon ottaen 1–6 viik-kotunnin suuruinen korvaus opettajan oman ylituntipalkkioperus-teen mukaan.

7 § Opetusvelvollisuuden huojennukset

1 mom. Yhden tai useamman luokanvalvojan/ryhmänohjaajan tehtävistä huojennetaan opettajan vuotuista opetusvelvollisuutta 38 tuntia.

2 mom. Apulaisrehtorina toimivana opettajan vuotuista opetusvelvollisuutta huojennetaan 152–266 tuntia.

3 mom. Osastonjohtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuutta huojenne-taan seuraavasti:



Luokkien lukumäärä Opetustuntien huojennus viikossa

3 2 4–5 3 6–7 4 8–9 5 10– 5 + 1 jokaista seuraavaa alkavaa

kolmea luokkaa kohti

Jos osastojen linjojen lukumäärä on viisi tai sitä enemmän, saa osastonjohtaja edellä olevan lisäksi yhden huojennustunnin viikos-sa.

Soveltamisohje

Osastonjohtaja-nimikkeestä ks. yleiskirje A 9/93.

4 mom. Yleisaineiden yhdysopettajaksi määrätyn opettajan opetusvelvolli-suutta huojennetaan seuraavasti:

Luokkien lukumäärä Opetustuntien huojennusviikossa

1–35 1 36–60 2 61– 3

5 mom. Urakointityön vastaavana töiden johtajana toimivan opettajan ope-tusvelvollisuutta huojennetaan yhdellä viikkotunnilla jokaista opetta-jan vastuualueeseen kuuluvaa urakoivaa luokkaa kohti. Huojennus voi kuitenkin olla enintään neljä viikkotuntia.


Urakoivana luokkana pidetään luokkaa, jonka oppilaiden työnopetusajasta keskimäärin yli kolmasosa on urakointityötä varsinaisen työsalin ulkopuolella.

6 mom. Jos ravintotalousosaston opettaja on välittömässä työnjohdollisessa esimiesasemassa koulun keittiöhenkilökuntaan ja vastaa koulun oppilasruokalan toiminnasta, hänen opetusvelvollisuuttaan huojen-netaan tehtävien laajuudesta riippuen 1–4 viikkotunnilla.


1 mom. Opettajalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta yli-tuntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26–27 §:n mukaises-ti.



Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan I kalleusluokassa luvulla 0,83 ja II kalleusluokassa luvulla 0,85. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylitun-tipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 4 §:n 2–5 momentin mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella ope-tusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon 3 §:n mukaista eikä muutakaan henkilökohtaista li-sää.

2 mom. Viranhaltijan ylituntipalkkio määräytyy viran ylituntipalkkion mukai-sena myös muiden kuin ao. virkaan kuuluvien tuntien osalta.

Soveltamisohje

1.8.2001 voimaantulleella sopimusmuutoksella ei muutettu sellaisen 31.7.2001 palveluksessa olleen opettajan ylitunti-palkkioperustetta, joka jatkoi saman työnantajan palvelukses-sa. Tällä tarkoitetaan teknikon tutkinnon tai vastaavan suorit-taneen lehtorin ylituntipalkkiota ammatillisten teoria-aineiden opetuksen osalta.

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste määräytyy painotuksen mukaisena, jos hänelle on laskettu osioiden A tai C mukaan painotettu palkka ja/tai painotettu opetusvelvolli-suus.



IV TUNTIOPETTAJAT

9 § Tuntiopettaja

1 mom. Tuntiopettajiin sovelletaan OVTES:n osion A pää- ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä. Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset ovat seuraavat:

AMMATILLISISSA AINEISSA

4 09 07 01 5 Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempiammattikorkeakoulututkinto

4 09 07 01 6 Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, insinöörin- tairakennusarkkitehdin tutkinto

4 09 07 01 7 Ammatinopettajan tutkinto tai alalla korkein suoritettavissaoleva tutkinto

4 09 07 03 3 Asetuksen 491/1987 58 §:n 3 momentissa tarkoitetutopetusministeriön määräämät lisäopinnot suorittanut teknikko

4 09 07 01 8 Teknikon tutkinto tai vastaava (työnopetus)

YHTEISISSÄ AINEISSA


4 09 07 02 0 Muu soveltuva tutkinto

2 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 8 §:n ylituntipalk-kiota koskevien määräysten mukaisesti 2 §:n mukaisesta peruspal-kasta ja 4 §:n 2–5 momentin mukaan määräytyvästä opetusvelvolli-suudesta. Sivutoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan lisäksi mitä 2 §:n pöytäkirjamerkinnässä on todettu, jolloin se vaikuttaa tunti-palkkioperusteen.

OSIO C y Liite 4 y Ammattioppilaitos y Tuntiopettajat


V ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ


1 mom. Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2004 oli suu-rempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2005 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, muodostuu erotuksesta henkilökohtainen pal-kanlisä.

2 mom. Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa ta-pahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje


OSIO C y Liite 4 y Ammattioppilaitos y Erinäisiä määräyksiä


OSIO C LIITE 5 KAUPPAOPPILAITOS

I SOVELTAMINEN

1 § Soveltamisala

1 mom. Kauppaoppilaitoksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoina sovelletaan tämän liitteen lisäksi OVTES:n osiota A ja osion C yh-teisiä määräyksiä. Lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan so-veltuvin osin KVTES:n määräyksiä.




4 14 04 00 3 Ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkea-koulututkinto





5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v.

6 % 6 % 6 % 6 % 6 %

OSIO C y Liite 5 y Kauppaoppilaitos y Soveltaminen ja palkka



4 § Opettajan työpäivät ja opetusvelvollisuus

1 mom. Opettajan työpäivien laskennallinen lähtökohta on lukuvuodessa 192 työpäivää. Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä sat-tuu muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi, vähennetään työpäiviä vastaavalla päivien määrällä. Vuotuisista työpäivistä vähintään kak-si on koulutus-/suunnittelutyöpäivää.

Soveltamisohje

Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentävät vuotuista opetusvelvolli-suutta kukin yhden päivän opetusvelvollisuutta vastaavalla tuntimäärällä.

2 mom. Ammatillisten teoria-aineiden opetusvelvollisuus on vuodessa 760 tuntia. Äidinkielen ja kauppakirjeenvaihdon/viestinnän opetusvelvol-lisuus on kuitenkin vuodessa 646 tuntia sekä kirjanpidon, laskenta-toimen ja taloushallinnon opetusvelvollisuus on vuodessa 722 tun-tia. Muiden aineiden opetusvelvollisuus vuodessa 836 tuntia.

3 mom. Opettajan viikoittainen opetusvelvollisuus saadaan jakamalla vuo-tuinen opetusvelvollisuus luvulla 38.


1 mom. Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvelvollisuutta huojenne-taan tehtävän hoitamisesta 114 tuntia vuodessa.


3 mom. Varsinaisten oppituntien ulkopuolella tehtävistä työnantajan mää-räämistä opetusvälineistön, -laitteiston ja -materiaalin kehittämiseen ja suunnitteluun liittyvistä tehtävistä opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan työnantajan määräämällä viikkotuntimäärällä.

6 § Suuntautumisopintojen johtaja/koulutusohjelmajohtaja

Suuntautumisopintojen johtajaksi/koulutusohjelmajohtajaksi määrä-tylle opettajalle maksetaan paikalliset olosuhteet huomioon ottaen enintään neljän viikkotunnin suuruinen palkkio opettajan oman yli-tuntipalkkioperusteen mukaan.

OSIO C y Liite 5 y Kauppaoppilaitos y Työaika


7 § Kurssiopetuslisä

Opettajan ammattikurssilla (muu kuin työllisyys- tai oppisopimus-kurssi tai vähintään lukuvuoden kestävä ammatillinen lisäkoulutus) pitämät tunnit kerrotaan kertoimella 1,15; ei kuitenkaan oppilaitok-sen loman ajaksi määrätyn opetuksen osalta.


1 mom. Opettajalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta yli-tuntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26–27 §:n mukaises-ti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan I kalleusluokassa luvulla 0,83 II kalleusluokassa lu-vulla 0,85. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylitunti-palkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 4 §:n 2–3 momentin mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella ope-tusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon 3 §:n mukaista eikä muutakaan henkilökohtaista li-sää.

2 mom. Ylituntipalkkio on myös muista kuin ao. virkaan kuuluvista tunneista sama kuin viran mukaisista ylitunneista.

OSIO C y Liite 5 y Kauppaoppilaitos y Työaika


IV TUNTIOPETTAJAT

9 § Tuntiopettaja

1 mom. Tuntiopettajiin sovelletaan OVTES:n osion A pää- ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä. Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset seuraavat:

4 14 07 01 1 Ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkea-koulututkinto

4 14 07 01 2 Korkeakoulututkinto4 14 07 01 3 Muu soveltuva tutkinto

2 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 8 §:n ylituntipalk-kiota koskevien määräysten mukaisesti 2 §:n mukaisesta peruspal-kasta ja 4 §:n 2–3 momentin mukaan määräytyvästä opetusvelvolli-suudesta.

OSIO C y Liite 5 y Kauppaoppilaitos y Tuntiopettajat



10 § Siirtymämääräys 1.1.2005 euromääräiseenpalkkaukseen siirretyille opettajille



Soveltamisohje


OSIO C y Liite 5 y Kauppaoppilaitos y Erinäisiä määräyksiä


OSIO C LIITE 6 TAIDE JA VIESTINTÄKULTTUURIOPPILAITOS

I SOVELTAMINEN

1 § Soveltamisala

1 mom. Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitosten opetushenkilöstön palvelus-suhteen ehtoina sovelletaan tämän liitteen lisäksi OVTES:n osiota A ja osion C yhteisiä määräyksiä. Lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.





4 18 04 00 2 Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto taisoveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto


4 18 04 00 4 Opistoasteen tutkinto

4 18 04 00 5 Vähintään kolmen vuoden soveltuvat opinnot taidekoulussa YHTEISISSÄ AINEISSA

4 18 04 00 8 Ylempi korkeakoulututkinto 4 18 04 00 9 Korkeakoulututkinto



5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v.

2 % 6 % 6 % 6 % 6 %

OSIO C y Liite 6 y Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitos y Soveltaminen ja palkka



4 § Opettajan opetusvelvollisuus

1 mom. Ammatillisten aineiden opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on viestintäkulttuurialalla 722 ja muilla aloilla 798 tuntia. Hinnoittelu-tunnuksen 4 18 04 00 5 mukaisen opettajan vuotuinen opetusvel-vollisuus on kuitenkin viestintäkulttuurialalla 760 ja muilla aloilla 912 tuntia.



1 mom. Suunnittelutyöllä huojennetaan opettajan opetusvelvollisuutta 1 tun-ti viikossa. Määräys koskee kokoaikaisten viranhaltijoiden lisäksi ao. oppilaitoksen tuntien ja päätoimisuuteen luettavien muiden teh-tävien perusteella päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa sekä niitä osa-aikaisia viranhaltijoita, joilla on vähintään päätoimisuuden edel-lyttämä tuntimäärä. Määräyksen soveltaminen edellyttää lisäksi, et-tä asianomaisen palvelussuhde ko. oppilaitokseen kestää yli viikon.

Soveltamisohje

Suunnittelutyöhön kuuluu osastokokouksiin ja vastaaviin ko-kouksiin osallistuminen, opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kysymyksiin liittyviin kokouksiin ja neuvonpi-toihin osallistuminen, yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelä-mään ja vastaaviin sidosryhmiin, yhteydenpito oppilaiden van-hempiin sekä opetuksen suunnitteluun ja oppilaitoksen toi-minnan kehittämiseen liittyvät tehtävät.

2 mom. Opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan luokan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä seuraavasti:

1 Kirjaston hoidosta edellyttäen, että kirjasto on asianmukaisesti hoidettu ja avokäytössä tai vähintään kaksi tuntia viikossa op-pilaiden käytössä, seuraavasti:

Kirjaston nideluku Opetustunnit lukuvuodessa 1 000–2 000 38 2 001–3 000 76 3 001–5 000 114 5 001– 152

OSIO C y Liite 6 y Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitos y Työaika


2 Luokanvalvojan tehtävistä 38 tuntia lukuvuodessa.

3 Oppilaitoksella on käytettävissä enintään 80 tuntia lukuvuo-dessa oppilaitoksen näyttelyiden valmistamiseen.

4 Opintokäyntien ohjaukseen käytetystä ajasta enintään kuusi tuntia päivää kohden.

5 Harjoittelijoiden harjoittelukirjojen tarkastuksesta kuusi tuntia vuodessa harjoittelijaa kohden ja puolen vuoden harjoittelusta vastaavasti kolme tuntia vuodessa harjoittelijaa kohti.

6 § Laitteistokorvaus

Varsinaisten opetustuntien ulkopuolella tehtävistä toimivaltaisen kunnallisen viranomaisen määräämistä opetusvälineistön, -laitteis-ton ja -materiaalin kehittämiseen, suunnitteluun ja kunnossapitoon liittyvistä tehtävistä maksetaan paikalliset olosuhteet huomioon ot-taen 1–6 viikkotunnin suuruinen palkkio opettajan oman ylitunti-palkkioperusteen mukaan.


Opettajalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta yli-tuntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26–27 §:n mukaises-ti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan I kalleusluokassa luvulla 0,83 II kalleusluokassa lu-vulla 0,85. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylitunti-palkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 4 §:n mukai-sella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon 3 §:n mukais-ta eikä muutakaan henkilökohtaista lisää.

OSIO C y Liite 6 y Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitos y Soveltaminen ja palkka


IV TUNTIOPETTAJAT

8 § Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot

1 mom. Tuntiopettajien palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan OVTES:n osi-on A pää- ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä. Tun-tiopettajan peruspalkka ja hinnoittelutunnukset ovat seuraavat: (ks. palkkaliite)





4 18 07 00 5 Vähintään kolmen vuoden soveltuvat opinnot taidekoulussa




2 mom. Yhteisten aineiden tuntiopettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on liikunnassa 912 ja muissa aineissa 836 tuntia.

3 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 7 §:n ylituntipalk-kiota koskevien määräysten mukaisesti 2 §:n mukaan määräytyväs-tä peruspalkasta ja 4 §:n ja 8 §:n 2 momentin mukaan määräyty-västä opetusvelvollisuudesta.

OSIO C y Liite 6 y Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitos y Tuntiopettajat






Soveltamisohje


OSIO C y Liite 6 y Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitos y Erinäisiä määräyksiä


OSIO C LIITE 7 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPILAITOS

I SOVELTAMINEN

1 § Soveltamisala

Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen opetushenkilöstön palve-lusuhteen ehtoina sovelletaan tämän liitteen lisäksi OVTES:n osiota A ja osion C yhteisiä määräyksiä. Lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.



4 10 04 00 5 Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuvaylempi ammattikorkeakoulututkinto



Viranhaltijan vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava aika ja sen las-kenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v. 8 v. 10 v. 20 v.

2 % 5% 6 % 6 %

OSIO C y Liite 7 y Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos y Soveltaminen ja palkka



4 § Työaika

1 mom. Työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

2 mom. Opettajan tehtävistä on osa sellaisia, joiden tekeminen toimisto-työajan puitteissa on vaikeaa sekä osa sellaisia, jotka voidaan tar-koituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päi-vittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajas-ta.

3 mom. Opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön pää-tetään paikallisesti kuitenkin siten, että muuhun kuin opetustyöhön on varattava vähintään 752 tuntia vuodessa.


Lukuvuosikohtaisesta työajan jakaantumisesta voidaan paikal-listen tarpeiden niin vaatiessa poiketa siten, että työajan ja-kaantuminen toteutuu 2 ja 3 momentin mukaiseksi kahden vuoden tasoittumisjaksolla.

5 § Vuosiloma

Opettajan vuosiloma määräytyy OVTES:n osion A 33 §:n 1 momen-tin mukaan.

OSIO C y Liite 7 y Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos y Työaika


IV TUNTIOPETTAJAT


1 mom. Kokonaistyöaikaan otetun tuntiopettajan palkka, työaika ja vuosilo-ma määräytyvät samoin perustein kuin vastaavalla viranhaltijalla. Tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite):

4 16 07 00 5 Ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto


Soveltamisohje

Tuntiopettaja, jonka kokonaistyöajan osuus on vähintään 19 tuntia viikossa ja 760 tuntia vuodessa, on päätoiminen tun-tiopettaja. Tällaisen tuntiopettajan palkka on samassa suh-teessa alempi kuin mitä tuntiopettajalle määrätty työaika on kokonaistyöaikaa lyhyempi.

2 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 2 §:n mukaan määräytyvästä ao. kalleusluokan mukaisesta peruspalkasta, josta saadaan vuosiviikkotuntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamal-la se teoriaopetuksessa luvulla 22 ja käytännönläheisessä opetuk-sessa luvulla 25. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan kuten osion A 27 §:ssä on määrätty kertatuntipalkkion laskemises-ta.

3 mom. Jos opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä oleva tuntiopettaja opettaa päätoimisuuden edellyttämän tuntimäärän monialaisessa oppilaitoksessa useammassa kuin tämän liitteen mukaisessa ope-tuksessa, on hänen opetusvelvollisuutensa teoriaopetuksessa 22 ja käytännönläheisessä opetuksessa 25 tuntia viikossa.

4 mom. Päätoimisen tuntiopettajan oikeus henkilökohtaisen lisän vuosi-sidonnaiseen osaan on 3 §:n mukainen.

5 mom. Muilta osin opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä olevan tun-tiopettajien palvelussuhteen ehtoihin noudatetaan OVTES:n osion A pää- ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä.

OSIO C y Liite 7 y Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos y Tuntiopettajat


OSIO C LIITE 8 METSÄ- JA PUUTALOUSOPPILAITOS

I SOVELTAMINEN

1 § Soveltamisala

Metsä- ja puutalousoppilaitoksen opetushenkilöstön palvelussuh-teen ehtoina sovelletaan tämän liitteen lisäksi OVTES:n osiota A ja osion C yhteisiä määräyksiä. Lisäksi palvelussuhteen ehtoina so-velletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.





4 19 04 00 9 Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai insinööri

4 19 04 01 0 Metsätalousinsinööri, puutalousinsinööri tai vastaava aikaisempi tutkinto

4 19 04 01 1 Teknikko

4 19 04 01 2 Metsätalous-, sahateollisuus- tai levyteollisuusteknikko

4 19 04 01 3 Metsätyönopettajan koulutus






5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v.

2 % 6 % 6 % 4 % 6 %

OSIO C y Liite 8 y Metsä- ja puutalousoppilaitos y Soveltaminen ja palkka



4 § Opettajan työaika ja vuosiloma

1 mom. Opettajan työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppi-laitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöai-ka.

2 mom. Opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön pää-tetään paikallisesti kuitenkin siten, että muuhun kuin opetustyöhön on varattava lukuvuodessa vähintään 700 tuntia.


Lukuvuosikohtaisesta työajan jakaantumisesta voidaan paikal-listen tarpeiden niin vaatiessa poiketa siten, että työajan ja-kaantuminen toteutuu 2 momentin mukaiseksi kahden vuoden tasoittumisjaksolla.

3 mom. Opettajan tehtävistä osa on sellaisia, joiden tekeminen toimisto-työajan puitteissa on vaikeaa sekä osa sellaisia, jotka voidaan tar-koituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päi-vittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajas-ta.

4 mom. Opettajan vuosiloma määräytyy OVTES:n osion A 33 §:n 1 momen-tin mukaan.

OSIO C y Liite 8 y Metsä- ja puutalousoppilaitos y Työaika


IV TUNTIOPETTAJAT


1 mom. Kokonaistyöaikaan otetun tuntiopettajan palkka, työaika ja vuosilo-ma määräytyvät samoin perustein kuin vastaavalla viranhaltijalla. Kokonaistyöajassa olevan tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja pal-kat (ks. palkkaliite):



4 19 07 00 9 Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai insinööri

4 19 07 01 0 Metsätalousinsinööri, puutalousinsinööri tai vastaava aikaisempi tutkinto

4 19 07 01 1 Teknikko

4 19 07 01 2 Metsätalous-, sahateollisuus- tai levyteollisuusteknikko

4 19 07 01 3 Metsätyönopettajan koulutus




Soveltamisohje

Tuntiopettaja, jonka kokonaistyöajan osuus on vähintään vii-kossa 19 ja vuodessa 760 tuntia, on päätoiminen tuntiopetta-ja. Tällaisen tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin mitä tuntiopettajalle määrätty työaika on kokonais-työaikaa lyhyempi.

2 mom. Päätoimisen tuntiopettajan oikeus henkilökohtaisen lisän vuosi-sidonnaiseen osaan on 3 §:n mukainen.

3 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 2 §:n mukaan määräytyvästä ao. kalleusluokan mukaisesta peruspalkasta, joka kerrotaan I kalleusluokassa luvulla 0,83 ja II kalleusluokassa luvulla 0,85. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkotuntipalkkion ra-hamäärä kuukaudessa jakamalla se viikoittaisella opetusvelvolli-suudella, joka määräytyy OVTES:n 2000 liitteessä 11 olleen 10 §:n mukaan.

OSIO C y Liite 8 y Metsä- ja puutalousoppilaitos y Tuntiopettajat


4 mom. Jos opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä oleva tuntiopettaja opettaa päätoimisuuden edellyttämän tuntimäärän monialaisessa oppilaitoksessa useammassa kuin tämän liitteen mukaisessa ope-tuksessa, hänen opetusvelvollisuutensa määräytyy 3 momentin mukaisena.

5 mom. Muilta osin opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä olevan tun-tiopettajan palvelussuhteessa noudatetaan OVTES:n osion A pää- ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä.

OSIO C y Liite 8 y Metsä- ja puutalousoppilaitos y Tuntiopettajat






Soveltamisohje


OSIO C y Liite 8 y Metsä- ja puutalousoppilaitos y Erinäisiä määräyksiä


OSIO C LIITE 9 MERENKULKUOPPILAITOS

I SOVELTAMINEN

1 § Soveltamisala

1 mom. Merenkulkuoppilaitoksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoi-na sovelletaan tämän liitteen lisäksi OVTES:n osiota A ja osion C yhteisiä määräyksiä. Lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.



2 § Laboratorioinsinöörin peruspalkka

Laboratorioinsinöörin (4 20 04 00 3) peruspalkka, ks. palkkaliite.


AMMATILLISISSA AINEISSA Merenkulkuaineissa ja teknillisissä aineissa

4 20 04 01 0 – Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto taisoveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto

4 20 04 01 1 – Muu tutkinto 4 20 04 00 8 Ammatinopetuksessa4 20 04 00 9 Työnopetuksessa

YHTEISISSÄ AINEISSA 4 20 04 00 4 Ylempi korkeakoulututkinto 4 20 04 00 5 Alempi korkeakoulututkinto 4 20 04 00 6 Muu tutkinto


Opettajan ja laboratorioinsinöörin vuosisidonnaiseen osaan oikeut-tava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v.

6 % 6 % 6 % 6 % 6 %

OSIO C y Liite 9 y Merenkulkuoppilaitos y Soveltaminen ja palkka


III TYÖAIKA

5 § Laboratorioinsinöörin työaika

Laboratorioinsinööriin sovelletaan osion C 7 §:n 1–2 momentin määräyksiä. Kokonaistyöaikaan voi sisältyä enintään 26 viikkotuntia opetusta.

6 § Opettajan opetusvelvollisuus

1 mom. Opetusvelvollisuus merenkulku- ja teknillisissä aineissa sekä am-matinopetuksessa on 874 ja työnopetuksessa 950 tuntia vuodessa. Opetusvelvollisuus kielen opetuksessa on 722, liikunnassa 912 ja muissa aineissa 760 tuntia vuodessa.

2 mom. Jos opettaja (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, kansa-laistieto, matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka) tai opettaja (liikunta ja terveystieto) opettavat kahta tai useampaa muuta kuin ammatillista oppiainetta, opettajan opetusvelvollisuus lasketaan painottamalla hänen opettamiensa aineiden viikoittaiset opetusvel-vollisuudet niihin käytetyillä keskimääräisillä viikkotunneilla. Jos painotetuksi opetusvelvollisuudeksi ei tule kokonaisluku, tasoitetaan opetusvelvollisuus lähimpään kokonaislukuun. Jos kaksi kokonais-lukua on yhtä lähellä, tasoitetaan opetusvelvollisuus pienempään lukuun.



1 mom. Suunnittelutyöllä huojennetaan opettajan opetusvelvollisuutta 1,5 tuntia viikossa. Määräys koskee kokoaikaisten viranhaltijoiden li-säksi ao. oppilaitoksen tuntien ja päätoimisuuteen luettavien mui-den tehtävien perusteella päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa sekä niitä osa-aikaisia viranhaltijoita, joilla on vähintään päätoimisuuden edellyttämä tuntimäärä. Määräyksen soveltaminen edellyttää lisäk-si, että asianomaisen palvelussuhde ko. oppilaitokseen kestää yli viikon.

Soveltamisohje

Suunnittelutyöhön kuuluu osastokokouksiin ja vastaaviin ko-kouksiin osallistuminen, opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kysymyksiin liittyviin kokouksiin ja neuvonpi-toihin osallistuminen, yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelä-mään ja vastaaviin sidosryhmiin, yhteydenpito oppilaiden van-hempiin sekä opetuksen suunnitteluun ja oppilaitoksen toi-minnan kehittämiseen liittyvät tehtävät.

OSIO C y Liite 9 y Merenkulkuoppilaitos y Työaika



3 mom. Varsinaisten oppituntien ulkopuolella tehtävistä työnantajan mää-räämistä opetusvälineistön-, laitteiston ja -materiaalin kehittämi-seen, suunnitteluun ja kunnossapitoon liittyvistä tehtävistä huojen-netaan opetusvelvollisuutta työnantajan määräämä viikkotuntimää-rä.

4 mom. Navigointi- ja konevalvontaopetusta antavan opettajan opetusvel-vollisuutta huojennetaan kahdella viikkotunnilla.

5 mom. Osastonjohtajaksi määrätyn opettajan opetusvelvollisuutta huojen-netaan tehtävän laajuudesta riippuen 2–5 viikkotunnilla.


Opettajalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta yli-tuntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26–27 §:n mukaises-ti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan I kalleusluokassa luvulla 0,83 II kalleusluokassa lu-vulla 0,85. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylitunti-palkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 6 §:n mukai-sella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon 4 §:n mukais-ta eikä muutakaan henkilökohtaista lisää.

OSIO C y Liite 9 y Merenkulkuoppilaitos y Työaika


IV TUNTIOPETTAJAT

9 § Tuntiopettaja

1 mom. Tuntiopettajiin sovelletaan OVTES:n osion A pää- ja sivutoimisia tuntiopettaja koskevia määräyksiä.

2 mom. Tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

AMMATILLISISSA AINEISSA Merenkulkuaineissa ja teknillisissä aineissa

4 20 07 01 0 – soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto

4 20 07 01 1 – muu tutkinto 4 20 07 00 8 Ammatinopetuksessa4 20 07 00 9 Työnopetuksessa

YHTEISISSÄ AINEISSA 4 20 07 00 4 – ylempi korkeakoulututkinto 4 20 07 00 5 – alempi korkeakoulututkinto 4 20 07 00 6 – muu tutkinto

3 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 8 §:n ylituntipalk-kiota koskevien määräysten mukaisesti 3 §:n mukaisesta peruspal-kasta ja 6 §:n mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta.

OSIO C y Liite 9 y Merenkulkuoppilaitos y Tuntiopettajat






Soveltamisohje


OSIO C y Liite 9 y Merenkulkuoppilaitos y Erinäisiä määräyksiä

sop10osioD.doc

OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU

I SOVELTAMINEN

1 § Soveltamisala

Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja KVTES:iä.

Osiota sovelletaan uuteen, palvelukseen otettavaan opettajaan se-kä sellaiseen vanhassa palkkausjärjestelmässä olevaan yliopetta-jaan, lehtoriin ja päätoimiseen tuntiopettajaan, joka valitaan oman hakemuksen perusteella toiseen virkaan, jolloin osion soveltaminen aloitetaan virkaan nimittämisestä. Osio koskee myös sellaista am-mattikorkeakoulun palveluksessa ollutta vanhaa opettajaa, jonka kanssa työnantaja on sopinut tämän liitteen mukaiseen palkkaus- ja työaikajärjestelmään siirtymisestä.

Soveltamisohje

Mitä tässä sopimuksessa on sovittu yliopettajan ja lehtorin vi-ranhaltijan palvelussuhteen ehdoista sovelletaan myös muulla virkanimikkeellä työskentelevään henkilöön, jonka tehtävät ovat samat kuin yliopettajalla ja lehtorilla.

Sellaisen ammattikorkeakoulun palveluksessa olleen vanhan opettajan, jonka kanssa työnantaja ei ole sopinut tämän osion mukaiseen palkkaus- ja työaikajärjestelmään siirtymisestä, palvelussuhteen ehdot määräytyvät 15.1.2000 voimassa ollei-den OVTES:n (OVTES 1999) liitteiden 6–19 mukaan lukuun ottamatta kaupan ja hallinnon, taide- ja viestintäkulttuurin, so-siaali- ja terveysalan sekä metsä- ja puutalousalan opettaj a,joiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät OVTES:n 2003–2004 mukaan, sellaisina kuin sopimus oli voimassa 31.12.2004.

Sopimusta sovellettaessa vanhaksi opettajaksi katsotaan opettaja, joka oli ko. vakinaisen ammattikorkeakoulun perus-tana olleen ammatillisen oppilaitoksen palveluksessa.

OSIO D y Ammattikorkeakoulu y Soveltaminen

sop10osioD.doc

II VIRANHALTIJAT

2 § Yliopettajan ja lehtorin työaika

1 mom. Vuosityöaika on 1 600 tuntia, joista 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje

Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla työnantaja voi sijoittaa määrättävissään olevaa työaikaa 35 viikolle vuodessa. Työ-aika voidaan sijoittaa myös useammille viikoille, siten kuin siitä sovitaan ao. opettajan kanssa. Tässä tarkoitetun opettajan työaikasuunnitelmassa vahvistettu työn tekemisen ajan ja pai-kan suhteen valinnainen työaika on 1 momentista poiketen enintään 600 tuntia.

2 mom. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla vuosityöaika voidaan siirtymä-kauden ajan työvuosittain määrätä myös 1 300–1 599 tunniksi, jol-loin vastaavasti opettajan itse valittavan työajan ja -paikan osuus on 25 % vahvistetusta vuosityöajasta. Palkkaus on tällöin samassa suhteessa alempi kuin mitä opettajan työaika on täyttä (1 600) työ-aikaa lyhyempi. Palvelussuhde katsotaan kuitenkin kokoaikaiseksi.

3 mom. Ennen työkauden alkua on opettajalle vahvistettava työaikasuunni-telma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön sisällön määrän sekä opettajan muut tehtävät.

Soveltamisohje

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työ-aikasuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työaikasuunnitelma tu-lee muuttaa myös silloin, kun opettajalle määrätään lisätehtä-viä.

5 mom. Opettajalle on annettava 2.5.–30.9. kahdeksan viikon (56 kalenteri-päivää) pituinen vapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työ-aikaa. Vapaajakso voidaan antaa kahdessa osassa. Luonnonvara-alan opetustyön ajoittuessa kesäajalle työnantaja voi poiketa edellä olevasta ajoituksesta.

6 mom. Opettajalle on annettava muulloin kuin 2.5.–30.9. neljän viikon (28 kalenteripäivää) pituinen vapaajakso ammattikorkeakoulun toimin-nan kannalta sopivana aikana (esim. joulun, uudenvuoden ja opis-kelijoiden muiden lomien yhteydessä) ja se voidaan antaa enintään neljässä jaksossa.

OSIO D y Ammattikorkeakoulu y Viranhaltijat

sop10osioD.doc

7 mom. Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajakson sijoitusajankohdasta ja jaksotuksesta toisin.

8 mom. Jos henkilö siirtyy muusta vuosilomajärjestelmästä tämän osion työaikajärjestelmään, hänen lomapäiviensä katsotaan kuittaantuvan siirtymisellä tämän liitteen mukaiseen työaikajärjestelmään.

3 § Yliopettajan ja lehtorin vähimmäispalkka

1 mom. Yliopettajan ja lehtorin vähimmäispalkka kuukaudessa määräytyy palveluvuosien mukaan, ks. palkkaliite.

2 mom. Yliopettajan vähimmäispalkka kuukaudessa ilmenee palkkaliittees-tä.

Soveltamisohje

Yliopettajan hinnoittelutunnukset ovat seuraavat:

KoulutusalaTekniikka ja liikenne 4 22 04 01 0 Hallinto ja kauppa; opettajankoulutus 4 22 04 01 1 Muut koulutusalat 4 22 04 01 2

3 mom. Lehtorin vähimmäispalkka kuukaudessa ilmenee palkkaliitteestä.

Soveltamisohje

Lehtorin hinnoittelutunnukset ovat seuraavat:

KoulutusalaTekniikka ja liikenne 4 22 04 02 0 Hallinto ja kauppa; opettajankoulutus 4 22 04 02 1 Muut koulutusalat 4 22 04 02 2

4 mom. Opettajan, jolla ei ole viran kelpoisuusehdoissa säädettyä pätevyyt-tä, samoin kuin sellaisen opettajan, joka ei ole suorittanut vähintään 35 opintoviikon tai vähintään 60 opintopisteen laajuista opettajan-koulutusta, vähimmäispalkka on enintään 6–20 % edellä olevaa pienempi. Opettajankoulutuksen puuttumisesta tehtävä vähennys ei kuitenkaan koske asetuksen 259/1995 2 §:n 1 momentissa tarkoi-tettua ammattikorkeakoulun perustana olevasta ammatillisesta op-pilaitoksesta siirtynyttä opettajaa.

5 mom. Jos opettajan työaika on täyttä työaikaa (1 600 tuntia vuodessa) lyhyempi, niin vähimmäispalkka on samassa suhteessa täyttä palk-kaa alempi.


sop10osioD.doc

6 mom. Palveluvuodet määräytyvät ja niiden hakemiseen sovelletaan mitä OVTES:n osiossa A on määrätty. Palveluvuosien vaikutus palkkaan ilmenee palkkaliitteestä.

4 § Työajan ylityskorvaus

Jos työaikasuunnitelmassa on opettajan vuosityöajaksi määrätty yli 1 600 tuntia, maksetaan lisätehtävästä varsinaiseen palkkaan kuu-lumaton palkkio, joka on lisätyömääräyksen työtunnilta varsinainen palkka/152.

5 § Palkattoman virkavapaan vaikutus vapaajakson palkkaukseen

Viranhaltijan, joka on ollut palkattomalla virkavapaalla muuna kuin hänelle vahvistetun vapaajakson aikana, vähennetään seuraavan vapaajakson palkasta kutakin virkavapauteen sisältynyttä ammatti-korkeakoulun työpäivää (ma–pe) kohden luvulla 0,18 kerrottu päi-väpalkka. Enintään kalenteriviikon kestäneen virkavapaan osalta vähennys tehdään kuitenkin seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Soveltamisohje

Vähennystä ei tehdä palkattomien äitiys, isyys- ja vanhem-painvapaiden osalta.

6 § Kesävapaakorvaus

Lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi otetun opettajan palvelussuhteen päättyessä maksetaan opettajalle kesävapaakorvauksena jokaista palvelussuhteen keston ammattikorkeakoulun työpäivää (ma–pe) kohden korvaus, joka saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 0,18. Jos palvelussuhteeseen on sisältynyt vahvistettuja kesävapaapäiviä 2.5.–30.9., vähennetään ne kesävapaakorvaukseen oikeuttavien päivien lukumäärästä.

7 § Epämukavan työajan lisät (ent. 6 §)

1 mom. Työnantajan työaikasuunnitelmassa määräämä kello 18.00–7.00 väliseen aikaan sijoittuva työ on ilta/yötyötä, joka korvataan ilta/yö-työlisällä. Rahakorvauksen suuruus on ilta/yötyötunnilta 30 % tunti-palkasta.

2 mom. Työnantajan lauantaihin ja sunnuntaihin työaikasuunnitelmassa määräämä työ on viikonlopputyötä, joka korvataan 1 momentin mu-kaisesti.


sop10osioE.doc

III TUNTIOPETTAJAT

8 § Kokoaikainen tuntiopettaja (ent. 7 §)

1 mom. Tuntiopettajan, jonka vuotuinen työaika on 2 §:n mukainen, palkka määräytyy samoin perustein kuin lehtorinviran haltijalla.

2 mom. Tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ovat seuraavat:

Tekniikka ja liikenne

Hallinto jakauppa

Muut

Lehtori 4 22 07 02 0 4 22 07 02 1 4 22 07 02 2 Yliopettaja 4 22 07 01 0 4 22 07 01 1 4 22 07 01 2

9 § Osa-aikainen tuntiopettaja (ent. 8 §)

1 mom. Osa-aikaisen tuntiopettajan vuosityöaika on vähintään 760 tuntia työvuodessa tai vähintään keskimäärin 19 tuntia viikossa. Tun-tiopettajan omavalintaisen työajan ja -paikan osuus on 25 % vahvis-tetusta työajasta.

2 mom. Osa-aikaisen tuntiopettajan palkka määräytyy 3 §:n 3 momentin mukaan ja se on samassa suhteessa alempi kuin tuntiopettajalle määrätty työaika on täyttä lehtorin työaikaa (1 600) lyhyempi.

Soveltamisohje

Osa-aikainen tuntiopettaja, jonka työaika on vähintään 760 tuntia vuodessa tai keskimäärin 19 tuntia viikossa, on päätoi-misessa palvelussuhteessa.

Osa-aikaisen tuntiopettajan hinnoittelutunnukset määräytyvät edellä olevan 8 §:n 2 momentin mukaisesti.

Tämän liitteen mukaiseen tuntiopettajaan ei miltään osin so-velleta OVTES:n osion A VII lukua.

10 § Saatavuuslisä (ent. 9 §)

1 mom. Opettajan palkan tasoon vaikuttaa mm. työvoiman saatavuus ky-seisellä ammattialalla sekä paikkakunnan ja ao. ammattialan ylei-seen palkkatasoon liittyvät ongelmat.

2 mom. Tekniikan alan opettajalla, jonka tehtäviin kuuluu pääosin ammat-tiopintojen järjestäminen, euromääräinen saatavuuslisä saadaan kertomalla OVTES 2007–2009 opettajan vähimmäispalkka (yliopet-tajalla 3 § 2 mom. ja lehtorilla 3 § 3 mom.) seuraavilla kertoimilla.

OSIO D y Ammattikorkeakoulu y Tuntiopettajat

sop10osioE.doc

Yliopettaja Lehtori

Alkupalkka 0,261 0,240

4 palveluvuoden jälkeen 0,289 0,306




Soveltamisohje

Kerrottava vähimmäispalkka on osa-aikaisilla osapalkka ja epäpätevillä epäpätevyysalennuksella vähennetty palkka.

11 § Siirtymämääräys (ent. 10 §)

Sellaisen ammattikorkeakoulun palvelussuhteessa olevan tekniikan ja liikenteen alan opettajan, johon ei sovelleta 10 § 2 momenttia, vähimmäispalkka määräytyy OVTES 2005–2007 mukaan niin kau-an kuin hän hoitaa ao. tehtävää katkeamattomassa palvelussuh-teessa saman työnantajan palveluksessa.

OSIO D y Ammattikorkeakoulu y Tuntiopettajat

sop10osioE.doc

OSIO EAMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS

1 § Soveltamisala

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilös-töön, johon kuuluvat

– rehtorit ja apulaisrehtorit– kokoaikaiset opettajat – osa-aikaiset opettajat – sivutoimiset tuntiopettajat sekä – koulutuksen/opetuksen suunnittelijat, joiden työsopimuksen

mukaisiin tehtäviin kuuluu myös opetusta.

2 Rehtorin ja apulaisrehtorin palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaan. Vuosisidonnainen osa määräytyy kuitenkin osi-on A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v. 8 v. 10 v.

2 % 5 % 5 %

3 Kokoaikaisiin ja osa-aikaisiin opettajiin noudatetaan seuraavia KVTES:n määräyksiä:

I luku Yleinen osa 5 § Työnantajan yleiset oikeudet 6 § Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien

alkaminen9 § Lääkärintodistuksen esittäminen 10 § Työntekijän tehtävät

II luku Palkkaus 1 § Viranhaltijan ja työntekijän oikeus palkkaan 5 § 2 mom.: Peruspalkka/olennainen muutos

tehtävissä6 § Henkilökohtainen lisä 7 § Tulospalkkio 8 § Kannustuslisä 9 § Kielilisä 11 § Kokouspalkkio 12 § Luentopalkkio 17 § Palkanmaksu

(Poikkeus: Osa-aikaiselle opettajalle maksetaan palkka viimeistään seuraavan kuukauden 16. kalenteripäivänä. Paikallisesti voidaan sopia myös KVTES:n 17 §:n mukaisen palkanmaksuajankoh-dan noudattamisesta.)

OSIO E y Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

sop10osioE.doc

18 § 1 mom.: Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta/osa kalenterikuukaudenpalkka3 mom.: Vajaa kuukausi työntekijän pyynnöstä

19 § Työnantajan saatavan kuittausoikeus III luku Työaika

1 § Työajan tehokkaan käytön periaate 4 § 2 mom.: Työaika/Eräitä erityistilanteita 25 § Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-

ajankorvausten suorittamisajankohta IV luku Vuosiloma

Vuosilomapalkkaa laskettaessa KVTES:n mukaisena varsinaisena kuukausipalkkana pidetään peruspalkkaa ja vuosisidonnaisia osia. Vuosilomaluvun 13 §:n 2 momen-tin mukaista vuosilomapalkan lisäystä laskettaessa ote-taan KVTES:n määräyksistä poiketen huomioon tämän osion 2 §:n 2 kohdan mukaiset ilta-, lauantai-, sunnuntai- ja yötyökorvaukset.

V luku Virka- ja työvapaa sekä perhevapaat kokonaisuudes-saan

VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset VII luku Luottamusmiehet VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen

päättyminen (lukuun ottamatta 7 §:ää Pakollinen työhar-joittelu)

Liite 16 Matkakustannusten korvaukset

4 Sivutoimisiin tuntiopettajiin noudatetaan seuraavia KVTES:n määräyksiä:

I luku Yleinen osa 2 § 2 mom.: Sopimuksen suhde aikaisempiin palve-

lussuhteen ehtoihin 5 § Työnantajan yleiset oikeudet 6 § Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien

alkaminen9 § Lääkärintodistuksen esittäminen 10 § Työntekijän tehtävät

II luku Palkkaus 17 § Palkanmaksu

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan palkka viimeistään seuraavan kuukauden 16. kalenteri-päivänä.

V luku Virka- ja työvapaat 6 § Oikeus perhevapaisiin 7 § Kokonaissuunnitelman tekeminen 8 § Äitiysvapaan palkallisuus 11 § Eräät virka- ja työvapaat


sop10osioE.doc

VII luku Luottamusmiehet VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen

päättyminen (lukuun ottamatta 7 §:ää Pakollinen työhar-joittelu)

Liite 16 Matkakustannusten korvaukset

2 § Koko- ja osa-aikainen opettaja

Koko- ja osa-aikaisen opettajan työaika on seuraava:

1 Säännöllinen viikoittainen työaika:

kokoaikainen opettaja 38 ¼ tuntia osa-aikainen opettaja 16–38 ¼ tuntia

Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää siten, että se tasoittuu tämän liitteen mukaiseen tuntimäärään enintään 1 vuoden tasoittumisjakson aikana.

Tasoittumisjakson työaika voidaan ylittää (lisätyö).

Arkipyhäviikkojen työaika määräytyy soveltuvin osin KVTES:n III lu-vun 7 §:n 2 momentin mukaisesti. Jos osa-aikaisen opettajan palk-kaus määrätään kuukausittain erikseen laskettavan työajan perus-teella, otetaan huomioon myös arkipyhät.

2 Työaikakorvaukset

Edellä 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu lisätyö korvataan maksamalla opettajalle tuntia kohden palkka, joka saadaan siten, että opettajan 3 ja 4 kohtien mukaan määräytyvä kuukausipalkka jaetaan luvulla 163. Osa-aikaisen opettajan tuntipalkan määräämisessä käytetään sitä kokoaikaisen opettajan kuukausipalkkaa, josta ao. opettajan osa-aikapalkka on laskettu.

Jos maanantain ja perjantain välinen säännöllinen työaika sijoite-taan klo 18.00–22.00 väliseen aikaan, maksetaan näistä tunneista 15 % rahakorvaus (iltatyökorvaus). Sama korvaus maksetaan lau-antaisin klo 07.00–22.00 välisenä aikana tehdystä työstä (lauantai-työkorvaus). Sunnuntaisin ja yöllä klo 22.00–07.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 30 % rahakorvaus (sunnuntai- ja yötyö-korvaus).

Em. rahakorvaukset lasketaan korottamattomasta tuntipalkasta ja ne on maksettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn teke-mistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Rahakorvauksen si-jasta voidaan antaa myös vastaava vapaa.


sop10osioE.doc

3 Palkkaus ja hinnoittelutunnukset

Kelpoisuusehdot täyttävän opettajan palkkahinnoittelu, ks. palkkalii-te.

4 30 04 00 4 Ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto

4 30 04 00 5 Korkeakoulututkinto ja insinöörin tutkinto


4 30 04 00 7 Muu tutkinto

Palveluvuodet määräytyvät ja niiden hakemiseen sovelletaan, mitä OVTES:n osiossa A on määrätty. Palveluvuosien vaikutus palkkaan ilmenee palkkaliitteestä.

Palkkaa asteikon puitteissa määrättäessä otetaan huomioon tehtä-vien vaativuus ja vastuullisuus sekä työntekijän taito ja kyky.

Soveltamisohje

Jos opettajalla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaa-timuksista annetun asetuksen (986/1998 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaista ammatilliselle koulutukselle määriteltyä kelpoisuutta, noudatetaan edellä olevia asteikkoja alarajaltaan enintään 30 %:lla alennettuina.

Jos työsuhteen aikana suoritetusta koulutuksesta johtuen opettajan työkyky ja -taito työnantajan arvion mukaan lisään-tyvät (esim. tutkintomestarikoulutus), tarkistetaan palkkausta asteikon puitteissa.

Osa-aikaisen opettajan kuukausipalkka on siinä suhteessa kokoaikaisen opettajan palkkaa alempi kuin hänen viikoittai-nen työaikansa on kokoaikaisen opettajan työaikaa (38 ¼) ly-hyempi.

Jos osa-aikaisen opettajan palkallisen työloma-ajan viikoittais-ta työaikaa ei ole tiedossa, maksetaan opettajalle palkka edel-lisen vuosineljänneksen keskimääräisen työajan mukaan.


sop10osioE.doc

3 § Sivutoimiset tuntiopettajat

Sivutoimisen tuntiopettajan säännöllinen työaika on alle 16 tuntia viikossa.

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan jokaiselta pidetyltä oppi-tunnilta erikseen sovittu tuntipalkka. Tuntipalkan määräämisessä tu-lee ottaa huomioon opetustyön vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan taito ja kyky.

Sivutoimisella tuntiopettajalla on oikeus työsopimuslain nojalla sai-rausajan palkkaan ja vuosilomalain nojalla vuosilomaan ja/tai loma-korvaukseen.

Tuntipalkkiota tarkistetaan yleiskorotusta vastaavasti.


sop10osioFyhteiset.doc

OSIO F TAITEEN PERUSOPETUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN OPETUSHENKILÖSTÖN YHTEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

1 mom. Tämä osio sisältää musiikkioppilaitoksessa annettavan opetuksen opetushenkilöstön, kansalais- ja kansanopistoissa annettavan ope-tuksen opetushenkilöstön ja lasten ja nuorten taidekouluissa annet-tavan opetuksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehdot. Tämän osion lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan OVTES:n osiota A sekä soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

2 mom. Osio sisältää seuraavat liitteet: liite 10 Musiikkioppilaitos liite 11 Lasten ja nuorten taidekoulu liite 12 Kansalaisopisto liite 13 Kansanopisto

(Liitteet 11–13 koskevat myös oppilaitosten työsuhteisia tuntiopetta-jia).


1 mom. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien toiminnan tu-loksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmis-taa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oi-keudenmukaisella palkalla, jonka perusteena ovat

2 tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka, ks. osi-on A 6 §:n 3 momentin soveltamisohje)

3 työtulokset ja ammatinhallinta sekä työkokemus (henkilökoh-tainen lisä).


2 mom. Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään tässä osi-ossa tai liitteessä 10–12 olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelu-tunnuksen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka määräytyvät virkanimikkeen ao. palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten mukaan.

Soveltamisohje

Muodollista kelpoisuutta vailla olevan opettajan peruspalkan määräytymisessä noudatetaan osion A 8 §:n määräyksiä.

OSIO F y Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö y Yhteiset määräykset


3 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007

1 mom. Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 28.2.2007 voimassa olleen OVTES 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan oli suu-rempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.3.2007 alkaen laskettu uu-si kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilökohtainen siirtymä-kauden lisä.

Soveltamisohje

Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion poistumisesta silloin, kun henki-lö on ollut työnantajan palveluksessa 28.2.2007 ja 2 §:n mu-kaan määrätty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoitamisesta tulee olemaan pienempi.


Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viran haltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä pois-tetaan esim. apulaisrehtorin tehtävät tilanteessa, jossa ko. pe-rusteella on maksettu lisäpalkkiota. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

OSIO F y Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö y Yhteiset määräykset


OSIO F LIITE 10 MUSIIKKIOPPILAITOS

I VIRANHALTIJOIDEN PALKKA

1 § Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

1 mom. Rehtorin (4 08 01 00 2) tehtäväkohtainen palkka (ks. palkkaliite).

2 mom. Apulaisrehtorin (4 08 02 00 5) tehtäväkohtainen palkka (ks. palkkalii-te).

Soveltamisohje

Ks. palkka-asteikon käytöstä osio A 6 §.

2 § Musiikin perusopetuksen opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)


4 08 04 01 4 Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorionjatkotutkinto tai aiempi lehtorin kelpoisuus

4 08 04 01 3 Muu soveltuva tutkinto taikka aiempi opettajan tai säestäjänkelpoisuus

3 § Ammatillisen koulutuksen (II aste) opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka

Lehtorin (4 08 04 00 8) palkka I kalleusluokassa ja II kalleusluokas-sa (ks. palkkaliite).

Huomautus

Ammatilliseen opetukseen sovelletaan osion C 12 §:n 1 mo-menttia (työssäoppimisen ohjaamistehtävä).

Ammatillinen korkeakouluopetus on pääosin siirtynyt ammatti-korkeakoulussa annettavaksi. Konservatorion yliopettajan vi-rassa olevaan sovelletaan OVTES:n 2001–2002 yliopettajaa koskevia sopimusmääräyksiä.

OSIO F y Liite 10 y Musiikkioppilaitos y Palkka ja työaika



Opetushenkilöstön vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeutta-vat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v. Rehtori ja apulaisrehtori 2 % 5 % 5 % 4 % 6 % Opettaja ja päätoiminentuntiopettaja 2 % 5 % 9 % 6 % 6 %

II VIRANHALTIJOIDEN TYÖAIKA

5 § Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom. Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on so-veltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ot-tava toimistotyöaika.


Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa, sekä osittain sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin teh-dä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen täl-tä osin toimistotyöajasta.

2 mom. Rehtorin ja apulaisrehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määräysten mukaan.

3 mom. Työnantaja päättää rehtorin lukuvuosittaisen opetustuntimäärän ottaen huomioon oppilaitoksen koon ja muut paikalliset olosuhteet enintään 315 tunniksi ja apulaisrehtorin opetustuntimäärän enintään 420 tunniksi.

4 mom. Apulaisrehtorina toimivan opettajanviran haltijan vuotuinen opetus-tuntimäärä vahvistetaan 350–560 tunnin puitteissa.

6 § Opettajan vuotuinen työaika ja opetusvelvollisuus

1 mom. Opettajalla on opetustyötä vähintään 35 viikkoa ja muuta työtä enin-tään 3 viikkoa lukuvuodessa. Työviikko on viisipäiväinen. Päivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäi-syyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.



2 mom. Opettajan opetusvelvollisuus on 23 opetustuntia viikossa. Ammatil-lisen koulutuksen (II aste) opettajan opetusvelvollisuus on em. poi-keten 22 opetustuntia viikossa.

3 mom. Muuhun työhön kuuluu opetuksen kehittäminen ja muut työnantajan määräämät opettajan toimenkuvaan kuuluvat oppituntiin välittömäs-ti liittymättömät tehtävät. Muun työn viikoittainen työaika on 30 tun-tia ja tunnin pituus 60 minuuttia.


Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Työtunnin (kurssitutkinnon, kevättutkinnon ja pääsytutkintolautakunnan) sekä koulutuksen ja opetustyön suunnittelutunnin pituus on 60 minuuttia.

4 mom. Muun työn asemesta opettaja voidaan määrätä opettamaan yli 35 työviikkoa. Tällöin yksi opetustunti lyhentää muuta työtä kahdella tunnilla. Jos opettajalle määrätään muuta työtä yli 90 tuntia, makse-taan yhdestä muun työn tunnista yhden ylitunnin palkkio.

5 mom. Opettajan työaika tulee pyrkiä järjestämään maanantaista perjan-taihin. Jos opetuksen järjestäminen lauantaisin on oppilaitoksen kannalta välttämätöntä tai siitä opettajan kanssa muutoin sovitaan, tulee opettajan vapaapäivä järjestää maanantaiksi, ellei opettajan pyynnöstä erityisestä syystä toisin sovita.

7 § Sivutoimipisteen johtaja ja opettaminen sivutoimipisteessä

1 mom. Jos opettaja määrätään hoitamaan sivutoimipisteen johtajan tehtä-vät, hänelle maksetaan 1–4 viikkotunnin korvaus seuraavasti:

Sivutoimipisteen oppilaiden lukumäärä

Korvaus viikkotunteina

20–50 1 51–100 2 101–200 3 201– 4

2 mom. Jos opettajanviranhaltija määrätään opettamaan pääkoulun lisäksi yhdessä tai useammassa sivutoimipisteessä, hänelle maksetaan 1–3 viikkotunnin korvaus seuraavasti:

Matkakilometrit viikossa Korvaus viikkotunteina

100–149 1 150–199 2 200 tai enemmän 3



Soveltamisohje

Tätä tehtävää ei voida lukea opetusvelvollisuuteen.

8 § Opettajanviran haltijan ylituntipalkkio

Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n ja kertatuntipalkkio 27 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan I kalleusluokassa luvulla 0,83 ja II kalleusluokassa luvulla 0,85 ja jaetaan 6 §:n mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota lasketta-essa ei oteta huomioon 4 §:n mukaista eikä muutakaan henki-lökohtaista lisää.


sop10osioFliite10.doc

III TUNTIOPETTAJIEN PALKKA JA TYÖAIKA

9 § Tuntiopettajan palkka

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)


4 08 07 02 8 Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorionjatkotutkinto tai aiempi lehtorin kelpoisuus


2 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan ja hinnoittelutunnuksetja tuntipalkkio (ks. palkkaliite)


4 08 07 03 0 Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorion jatkotutkinto tai aiempi lehtorin kelpoisuus


10 § Tuntiopettajan opetusvelvollisuus sekä lautakunta- ja suunnittelutehtävät

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on 23 tuntia viikossa.

2 mom. Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu pe-ruspalkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai 53 §:n mukaan painotettu opetusvelvollisuus.

3 mom. Jos tuntiopettajalle määrätään lautakunta- tai suunnittelutehtäviä, kultakin tunnilta maksetaan tuntipalkkio, joka lasketaan 8 §:n ylitun-tipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti edellä 9 §:n 1 momen-tin mukaan määräytyvästä palkasta ja 6 §:n 2 momentin mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta.

4 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio määräytyy 9 §:n 2 momen-tin mukaisesti.

OSIO F y Liite 10 y Musiikkioppilaitos y Tuntiopettajat


11 § Muut tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot

1 mom. Muilta osin tuntiopettajan palvelussuhteessa noudatetaan opetus-alan virkaehtosopimuksen yleisen osan pää- ja sivutoimisia tun-tiopettajia koskevia määräyksiä.

2 mom. Tuntiopettajan, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa vähin-tään 16 tuntia viikossa, palkkioperusteessa otetaan lisäksi huomi-oon opettaminen sivutoimipisteessä siten kuin 7 §:n 2 momentissa on todettu.

OSIO F y Liite 10 y Musiikkioppilaitos y Tuntiopettajat


IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

12 § Matkakustannusten korvaus

Tuntiopettajalle, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa alle 16 tuntia viikossa ja joka asuu toimipisteen sijaintikunnan ulkopuo-lella, työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa matkustamisesta aiheutuvat kustannukset

13 § Virkavapaan tai muun virantoimituksen keskeytyksen vaikutus ylituntipalkkion maksamiseen

Opettajan palkallisen virkavapaan ajalta ei tehdä vähennystä ylitun-tien pitämättä jättämisen vuoksi.

14 § Siirtymämääräys 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirretylle opettajalle

1 mom. Jos opettajanviran haltijan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilö-kohtainen palkanlisä.


Soveltamisohje


OSIO F y Liite 10 y Musiikkioppilaitos y Erinäisiä määräyksiä


OSIO F LIITE 11 LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULU

I PALKKA JA TYÖAIKA

1 § Rehtorin palkka

1 mom. Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

Em. palkka-asteikon soveltaminen edellyttää, että rehtorilla on

4 05 01 00 1 taideteollisessa korkeakoulussa tai muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai

4 05 01 00 2 taideteollisessa korkeakoulussa tai taideteollisessa oppilaitoksessa suoritettu kuvaamataidon opettajan tutkinto.

2 § Rehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom. Rehtorin virassa noudatetaan työaikaa, joka vastaa soveltuvin osin KVTES:n toimistotyössä noudatettavaa työaikaa.

Soveltamisohje

Kuvataidekoulun työkautena koulun toiminnan pääasiallinen ajoittuminen ilta-aikaan edellyttää joustavuutta rehtorin päivit-täisen työajan alkamisessa, jaksotuksessa ja päättymisessä.

2 mom. Oppituntien lukumäärä vahvistetaan 6–14 viikkotunnin puitteissa.


Työnantaja vahvistaa rehtorin oppituntien lukumäärän em. ra-jojen puitteissa. Opetusvelvollisuutta määrättäessä tulee ottaa huomioon mm. koulun opetuspisteiden lukumäärä ja sijainti sekä koulun muun henkilökunnan määrä. Jos opetustuntien määrä on yli 6 000 tuntia lukuvuodessa, voidaan opetusvelvol-lisuutta huojentaa vielä yhdellä tunnilla viikossa.

3 mom. Rehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määrä-ysten mukaan.

3 § Opettajan palkka

1 mom. Opettajan (4 05 04 00 4) peruspalkka ilmenee palkkaliitteestä.

OSIO F y Liite 11 y Lasten ja nuorten taidekoulu y Palkka ja työaika


2 mom. Jos opettajalla on soveltuva alan ylempi korkeakoulututkinto tai so-veltuva korkeakoulututkinto tai asianomaisen taiteenalan vähintään opistoasteinen kelpoisuus tai hän on taiteilija, jolla on asetuksen 948/1998 (siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukainen pedagoginen kelpoisuus, yllä olevan tehtäväkohtainen palkka on 6 % korkeampi.

3 mom. 4 §:n 2 momentin työajassa olevan opettajan (4 05 04 00 5) perus-palkka ilmenee palkkaliitteestä.

4 mom. 4 §:n 2 momentin työajassa olevan opettajan, jolla on 2 momentis-sa mainittu pätevyys, yllä oleva tehtäväkohtainen palkka on 6 % korkeampi.

4 § Opettajan työaika

Vaihtoehto 1

1 mom. Opettajan työaika on vuodessa 790 tuntia, josta opetustunteja on 578 tuntia ja muuta työnantajan määräämää työtä 212 tuntia.

Vaihtoehto 2

2 mom. Opettajan työaika on vuodessa 1 200 tuntia, joka jakautuu opetuk-seen ja muuhun työnantajan määräämään työhön siten, että ope-tustunteja on enintään 1 momentin mukainen määrä.


Muuhun työvelvollisuuteen sisältyy opetuksen kehittäminen ja muut työnantajan määräämät opettajan toimenkuvaan kuulu-vat oppituntiin välittömästi liittymättömät tehtävät.

3 mom. Opettajan työaikaa lyhennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaik-si sattuvan loppiaisen johdosta laskennallisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaava osa.

5 § Kuvataidekoulun johtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuus

Johtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuus on 1–4 tuntia vii-kossa alempi kuin muutoin.

6 § Rehtorin ja opettajan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa

Rehtorin ja päätoimisen opettajan vuosisidonnaiseen osaan oikeut-tava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:



5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v.

Rehtori 2 % 5 % 5 % 4 % 6 % Opettaja 2 % 5 % 5 % 10 % 10 %



II TUNTIOPETTAJAT

7 § Työsuhteen alkaminen

Työsuhteen alkamisen osalta noudatetaan KVTES:n I luvun 6 §:n määräyksiä.

8 § Työsuhteen päättyminen

Työsuhteen päättymisessä noudatetaan KVTES:n VIII luvun 6 §:n määräyksiä.

9 § Tuntipalkkiot

1 mom. Tuntiopettajalle (4 05 07 04 0) maksetaan pidetyltä opetustunnilta palkkaliitteen mukainen palkkio.

2 mom. Näyttelyn suunnittelusta ja järjestämisestä maksetaan 50 % 1 mo-mentissa mainitusta palkkiosta.

Soveltamisohje

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Muun tehtävätunnin kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia.

10 § Vuosilomakorvaus ja lomaraha

1 mom. Tuntiopettajan oikeus (vuosilomaan, lomapalkkaan ja) lomakorva-ukseen määräytyy vuosilomalain säännösten perusteella. Vuosilo-makorvaus maksetaan koulun työkauden päättyessä tai työsuhteen päättyessä. Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvitys korvauksen perusteesta.

2 mom. Jos tuntiopettaja saa samanaikaisesti vuosilomaa, lomakorvausta tai lomarahaa saman työnantajan muun palvelussuhteen perusteel-la, hänellä ei ole oikeutta tässä pykälässä tarkoitettuun lomakorva-ukseen.

3 mom. Tuntiopettaja ansaitsee lomarahaa sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona tuntiopettajalla on vähintään 14 työssäolopäivää, jos hän kuu-luu 14 työssäolopäivän ansaintasäännön piiriin, tai 35 työtuntia, jos hän kuuluu 35 työtunnin ansaintasäännön piiriin.

Soveltamisohje

Ks. liitteen 13 13 §:n soveltamisohje.

OSIO F y Liite 11 y Lasten ja nuorten taidekoulu y Tuntiopettajat


11 § Sairausajan ja äitiysvapaan palkka

1 mom. Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan sairausajan ja äitiysvapaan palkkaa KVTES:n V luvun 2 ja 8 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtäjaksoiseksi, jos hän on ollut oman koulunsa palveluksessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen tällöin keskimäärin 14 tuntia viikossa.

2 mom. Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus äi-tiysvapaaseen ja palkalliseen sairauslomaan määräytyy työsopi-muslain säännösten mukaan.

12 § Tilapäinen hoitovapaa

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalla tuntiopettajalla on oikeus saada palkallista työlomaa (tilapäistä hoitovapaata) hä-nen äkillisesti sairastuneen lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoi-tamiseksi siten kuin KVTES:n V luvun 9 §:ssä mainitaan.

13 § Palkanmaksu

1 mom. Palkanmaksukausi on yksi kalenterikuukausi. Palkka maksetaan viimeistään seuraavan kuukauden seitsemäntenä kalenteripäivänä. Palkka saadaan maksaa pankin välityksellä. Tuntiopettajan palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille, jolleivät työn-antaja ja tuntiopettaja toisin sovi.

2 mom. Jos palkka erääntyy maksettavaksi pyhä-, itsenäisyys- tai vapun-päivänä, joulu- tai juhannusaattona taikka arkilauantaina, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.

3 mom. Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma, jos-sa on yksityiskohtainen selvitys palkan perusteista, sen suuruudes-ta sekä palkanpidätyksistä eri tarkoituksiin.

OSIO F y Liite 11 y Lasten ja nuorten taidekoulu y Tuntiopettajat


OSIO F LIITE 12 KANSALAISOPISTO

I VIRAN/TOIMENHALTIJOIDEN PALKKA

1 § Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

1 mom. Rehtorin (4 07 01 00 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

2 mom. Apulaisrehtorin (4 07 02 00 2) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

2 § Opettajan hinnoittelutunnukset peruspalkka (ks. palkkaliite)


4 06 04 00 7 Muu soveltuva tutkinto tai erivapauskansalaisopistonopettajan virkaan

3 § Suunnittelijaopettajan tehtäväkohtainen palkka ja hinnoittelutunnukset

Tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa(ks. palkkaliite).


4 06 04 00 9 Muu soveltuva tutkinto tai erivapauskansalaisopistonopettajan virkaan


Rehtorin, päätoimisen opettajan ja suunnittelijaopettajan vuosi-sidonnaiseen osaan oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v.

Rehtori ja apulaisrehtori 2 % 5 % 5 % 4 % 6 % Opettaja 2 % 5 % 9 % 6 % 6 % Suunnittelijaopettaja 2 % 5 % 10 % 10 % 10 %

OSIO F y Liite 12 y Kansalaisopisto y Palkka


II VIRAN/TOIMENHALTIJOIDEN TYÖAIKA

5 § Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom. Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppi-laitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöai-ka.


Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa, sekä osittain sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina. Näis-tä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoi-na ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

2 mom. Rehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määrä-ysten mukaan.

3 mom. Työnantaja päättää rehtorin opetusvelvollisuuden ottaen huomioon opiston koon ja muut paikalliset olosuhteet 75–100 tuntiin.

4 mom. Oppilaitoksen, jossa on vähintään 11 000 opetustuntia työvuodes-sa, apulaisrehtorin työajasta ja vuosilomasta noudatetaan mitä edellä on rehtorin osalta todettu.

Muissa oppilaitoksissa apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on 150 tuntia työvuodessa.

6 § Opettajan vuotuinen työaika ja opetustuntimäärä

1 mom. Opettaja on velvollinen opettamaan seuraavan opetustuntimäärän työvuodessa:

a) yhteiskunnallisten aineiden, kasvatustieteellisten aineiden, äi-dinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opettaja sekä matemaattis-luonnontieteellisen aineen opettaja 530 tun-tia.

b) muut 580 tuntia.

2 mom. Opettajan muu työvelvollisuus on 350 tuntia työvuodessa. Jos opet-taja eri toimipisteeseen matkustamisen vuoksi matkustaa viikossa keskimäärin 200 kilometriä, luetaan matkustamiseen käytetystä ajasta enintään 75 tuntia edellä sanottuun muuhun työvelvollisuu-teen.

OSIO F y Liite 12 y Kansalaisopisto y Työaika


3 mom. Jos opettaja opettaa useita aineita, joiden opetusvelvollisuudet ovat erilaiset, lasketaan hänen opetustuntiensa määrä vuodessa eri ai-neiden mukaan painotettuna.

4 mom. Jos opetusvelvollisuus määrätään pienemmäksi kuin 1 momentissa on mainittu, lisätään muuta työvelvollisuutta 1 ½ tuntia jokaista vä-hennettyä opetustuntia kohden. Opetusvelvollisuus voidaan opetta-jan suostumuksin vahvistaa myös suuremmaksi työvuodeksi kerral-laan, jolloin muuta työvelvollisuutta vähennetään 1 ½ tuntia jokaista lisättyä opetustuntia kohden. Tällöin muu työvelvollisuus on vähin-tään 200 tuntia työvuodessa.

5 mom. Opetustunnin pituus on 45 minuuttia. Opetustuntiin kuuluu opetuk-sen valmistelu samoin kuin opetukseen kuuluvien kertausten, ko-keiden ja muiden tehtävien valmistus ja korjaus sekä osallistuminen opettajainkokoukseen.

6 mom. Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvan tunnin pituus on 60 minuuttia.

Soveltamisohje

Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat opistotyön luonteen vuok-si yleiset järjestelyt, opetussuunnitelman laatiminen, opetuk-sen kehittäminen, opiskelijan ohjaaminen, opistolaiskuntatoi-mintaan osallistuminen sekä muut samantapaiset tehtävät.

7 mom. Jos opettaja määrätään hoitamaan etäopetuksen ohjaustyö, lue-taan siitä työnantajan vahvistama tuntimäärää opetustunteihin si-ten, että 1,5 tunnin työtä vastaa yksi oppitunti.


7 § Opettajan opetustuntimäärän huojennukset

1 mom. Jos opettaja on määrätty apulaisrehtoriksi opistoon, jossa opetus-tuntien määrä on 6 000–10 999, työnantaja voi huojentaa apulais-rehtorin opetustuntien määrän vähintään 400 tunniksi. Kuitenkin milloin em. opistossa on vähintään neljä opettajanviran haltijaa, apulaisrehtorin opetustuntien määrä voidaan huojentaa vähintään 300 tunniksi.

2 mom. Jos opettaja on määrätty osastonjohtajaksi, työnantaja voi huojen-taa hänen opetustuntiensa määrän vähintään 400 tunniksi. Jos osastossa kuitenkin on yli 2 000 opiskelijaa, työnantaja voi huojen-taa osastonjohtajan opetustuntien määrän vähintään 150 tunniksi, mikäli hallinnollisten tehtävien määrä antaa siihen erittäin pätevät perusteet.



3 mom. Työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrän vähin-tään 200 tunniksi, jos opettaja toimii sellaisena oman opetusalansa johtavana opettajana, jolle opistossa on erityisesti keskitetty ope-tusalansa opetuksen ja oppimateriaalien kehittäminen sekä tun-tiopettajien ohjaus. Opistossa tulee olla tällöin vähintään 11 000 opetustuntia vuodessa.

8 § Iltaopetus

Jos opettaja määrätään opettamaan vähintään puolet opetustun-neista kello 16.00 jälkeen, hänelle maksetaan vähintään palkkaliit-teestä ilmenevä korvaus.

Soveltamisohje

Täyttä työaikaa tekevän opettajan iltaopetuslisän suuruus on em. palkkaliitteen mukainen, ja osa-aikaisen opettajan ao. lisä on suhteessa täyteen työaikaan. Lisä huomioidaan lomarahaa laskettaessa.

9 § Suunnittelijaopettajan työaika

1 mom. Suunnittelijaopettajan, jonka tehtäviin kuuluu opintokokonaisuuksi-en/kurssien suunnittelua, koordinointia, hankkeiden hallintaa ja seu-rantaa (talous- yms. vastuu), sidottu vuotuinen työaika määrätään 1 200 tunniksi. Työaika jakautuu opetukseen ja muuhun työnanta-jan määräämään työhön työnantajan päätöksen mukaisesti siten, että opetustunteja voi olla enintään 6 §:n 1 momentin mukainen määrä.

Soveltamisohje

Omien oppituntien valmistelu ja jälkikäteistyöt tehdään opetus-työajan ja työnantajan muun määräämän työajan (eli 1 200 tunnin) ulkopuolisena aikana.

2 mom. Työnantaja ja 6 §:n mukaista työaikaa noudattava opettaja voivat sopia tämän pykälän 1 momentin mukaiseen työaikaan siirtymises-tä siten, että siirtyminen tapahtuu elokuun 1. päivästä lukien.

10 § Suunnittelijaopettajan opetustuntimäärästä poikkeaminen

Työnantaja sekä opettaja ja/tai häntä edustava luottamusmies voi-vat yhdessä sopia toistaiseksi tai määräajaksi, että suunnittelija-opettajan edellä 4 §:n mukaiset vuosisidonnaisen osan prosentit ovat samat kuin päätoimisen opettajan ja/tai siitä, ettei 9 § 1 mo-mentin opetustuntien enimmäismääräystä sovelleta.



III TUNTIOPETTAJAT


Työsuhteen alkamisessa noudatetaan KVTES:n I luvun 6 §:n mää-räyksiä.

12 § Tehtävät

1 mom. Tuntiopettaja otetaan työsopimuksessa mainittua opetusta anta-maan. Tuntiopettajan velvollisuuteen kuuluu oppitunnin valmistelu, oppitunnin pito, oppituntiin välittömästi liittyvät muut työt sekä osal-listuminen työsopimuksen mukaisiin opettajankokouksiin.

Soveltamisohje

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia.

2 mom. Tuntiopettaja on tarvittaessa tilapäisesti velvollinen tekemään myös muita sellaisia opiston toiminta- ja opetussuunnitelmassa vahvistet-tuja tehtäviä, jotka kiinteästi liittyvät opiston toimintaan hänen omal-la alallaan ja jotka hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa pe-rusteella voidaan katsoa hänelle sopiviksi. Palkkio em. tehtävistä määräytyy 13 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Edellä tarkoitetun muun kuin oppitunnin pituus on 60 minuut-tia.

13 § Tuntipalkkiot

1 mom. Tuntiopettajalle (4 06 07 03 3) maksetaan pidetyltä opetustunnilta palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio.

2 mom. Kansanopiston ja kansalaisopiston päätoimisen opettajan kelpoi-suuden omaavalle sekä tuntiopettajalle, joka on suorittanut 35 opin-toviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, maksetaan 10 % ja pelkästään aikuiskasvatuksen perusopinnot suorittaneelle 5 % korkeampi tuntipalkkio kuin mitä asianomaiselle tuntiopettajalle muutoin maksetaan.

Soveltamisohje

Tuntiopettajaan sovelletaan etäopetuksen ohjaustyöstä mitä opettajan osalta on todettu 6 §:n 7 momentissa.

3 mom. Luentopalkkioista sovitaan erikseen paikallisesti.

OSIO F y Liite 12 y Kansalaisopisto y Tuntiopettajat


14 § Määrävuosikorotus

Vähintään keskimäärin 16 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajalle, joka on kolme vuotta opettanut vähintään keskimäärin 16 tuntia vii-kossa joko omassa tai jossain muussa kansalaisopistossa, makse-taan 6 % korkeampi tuntipalkkio.

Soveltamisohje

Opetustuntimäärää laskettaessa otetaan huomioon vain yh-den kansalaisopiston tunnit. Määrävuosikorotuksen maksami-nen edellyttää lisäksi, että opettaja opettaa asianomaisessa kansalais- tai kansanopistossa keskimäärin vähintään 16 viik-kotuntia. Jakajana käytetään työviikkojen määrää.

15 § Vuosilomakorvaus

1 mom. Tuntiopettajan oikeus (vuosilomaan, lomapalkkaan ja) lomakorva-ukseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) säännösten perusteel-la. Vuosilomakorvaus maksetaan opiston työkauden tai työsuhteen päättyessä. Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvitys korvauksen perusteesta.


16 § Lomaraha

Tuntiopettaja ansaitsee lomarahaa sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona tuntiopettajalla on vähintään 14 työssäolopäivää, jos hän kuu-luu 14 työssäolopäivän ansaintasäännön piiriin, tai 35 työtuntia, jos hän kuuluu 35 työtunnin ansaintasäännön piiriin (täysi lomanmää-räytymiskuukausi). Lomaraha lasketaan seuraavasti:

Lomakorvaustyövuodelta x

Ne kuukaudet, joissa 14 työpäiväätai 35 oppituntia 50 %

Työsuhteen keston kuukaudet

Soveltamisohje

Lomakorvaus on 9 % koko palvelussuhteen kestoajalta mak-setuista työssäoloajan palkoista (11,5 %, jos työsuhde on jat-kunut ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä keskey-tyksettä vähintään yhden vuoden).

Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomakorva-uksesta laskelman.





Soveltamisohje

Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtäjaksoiseksi, jos hän on ollut oman opistonsa palvelukses-sa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen täl-löin keskimäärin 14 tuntia viikossa.



Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalla tuntiopettajalla on oikeus saada palkallista työlomaa (tilapäistä hoitovapaata) hä-nen äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoita-miseksi siten kuin KVTES:n V luvun 9 §:ssä mainitaan.

19 § Matkakustannusten korvaukset

Tuntiopettajan oikeus matkakustannusten korvauksiin määräytyy KVTES:n ao. määräysten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin.

1 Muussa kuin opiston sijaintikunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan matkasta kunnan ulkopuolelta sijaitsevasta asunnosta tai hä-nen kunnan ulkopuolella sijaitsevasta toimipaikastaan opiston työpisteeseen siltä osin kuin matkan pituus ylittää kuusi kilo-metriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin sekä mak-setaan päiväraha.

2 Samassa kunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan mat-kakustannusten korvaukset tuntiopettajan asunnosta tai toimi-paikasta opiston työpisteeseen kuitenkin enintään siltä osin kuin matka ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korva-taan matka takaisin.

20 § Palkanmaksu

Tuntiopettajan palkanmaksukausi ja -ajankohta on KVTES:n II lu-vun 17 §:n mukainen.



IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

21 § Siirtymäsäännös 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirretylle opettajalle

1 mom. Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 oli suu-rempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettu uu-si kokonaisansio, erotuksesta muodostu henkilökohtainen palkanli-sä.

2 mom. Henkilökohtainen palkanlisä poistuu tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai henkilön siirtyessä muuhun toimeen/virkaan.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostu-neiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtai-siksi palkanmuutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilö-kohtaisia lisiä.

OSIO F y Liite 12 y Kansalaisopisto y Erinäisiä määräyksiä

so10osioFliite13.doc

OSIO F LIITE 13 KANSANOPISTO

I VIRAN/TOIMENHALTIJOIDEN PALKKA JA TYÖAIKA

1 § Rehtorin tehtäväkohtainen palkka

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

2 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite) työaikavaihtoehdossa


4 07 04 01 4 Muu soveltuva tutkinto tai erivapaus kansanopistonopettajanvirkaan

Soveltamisohje

Työnantaja ja opettaja, johon on sovellettu vaihtoehtoa 2, (ks. kokonaistyöaika 7 §) voivat sopia vaihtoehto 1 mukaiseen palkkaus- ja työaikaan siirtymisestä.

3 § Opettajan työaika vaihtoehdossa 1

1 mom. Opettajan kokonaistyövelvollisuus jakautuu työvuoden aikana ope-tusvelvollisuuteen ja muuhun työvelvollisuuteen.

2 mom. Opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on seuraava:

äidinkieli 700 tuntia opiskelijalle vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia 800 tuntia muut aineet 870 tuntia

Opettajan opetusvelvollisuus on 3/4 kokonaistyövelvollisuuden tun-timäärästä.

Jos opettaja opettaa useampia aineita, joiden tuntimäärät ovat eri-laiset, hänen opetusvelvollisuutensa lasketaan eri aineiden opetus-velvollisuuksien mukaan painotettuna.

OSIO F y Liite 13 y Kansanopisto y Palkka ja työaika



Opetustunnin pituus on 45 minuuttia. Opetustuntiin sisältyy opetuksen valmistelu samoin kuin opetukseen kuuluvien ker-tausten, kokeiden ja muiden tehtävien valmistus ja korjaus, kansankorkeakoulun erikoiskurssin tutkielmien ohjausta ja tar-kastusta lukuun ottamatta sekä osallistuminen opettajainko-kouksiin.

3 mom. Opettajan vuotuinen muun työn työvelvollisuus on 315 tuntia vuo-dessa, jos opettajan opetusvelvollisuus on 3/4 kokonaistyövelvolli-suudesta.

Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvan tunnin pituus on 60 minuuttia.


Opettajan muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat tehtävät tulee kokonaistyövelvollisuutta jaettaessa yleisesti määritellä. Muu-hun työvelvollisuuteen ensisijaisesti kuuluvia ovat sisäoppilai-toksen luonteesta johtuvat kasvatukselliset, ohjaus-, valvonta- ja huoltotehtävät. Muuhun työvelvollisuuteen sisältyy myös apulaisrehtorin ja vararehtorin tehtävät sekä opettajalle mah-dollisesti määrätyt erityistehtävät, esimerkiksi kirjaston hoito.

4 mom. Jos opiston opetustyön järjestäminen erityisestä syystä niin vaatii, opettajan opetusvelvollisuus voidaan määrätä edellä mainittua suu-remmaksi tai pienemmäksi. Tällöin muuta työvelvollisuutta lisätään tai vähennetään 1,5 tuntia jokaista oppituntia kohden. Opettajan opetusvelvollisuuden tulee olla kuitenkin vähintään 2/3 työvelvolli-suudesta, ellei toimivaltainen viranomainen erityisistä syistä päätä alentaa opetusvelvollisuutta puoleen kokonaistyövelvollisuudesta.

5 mom. Ammatinvalinnan yhdysopettajan tehtäviä hoitavalle opettajalle saadaan lukea opetustunneiksi 10 tuntia työvuodessa jokaista oh-jaukseen osallistuvaa hänen toimenpiteidensä kohteena olevaa 30 opiskelijan ryhmää kohti.

6 mom. Jos opettaja määrätään hoitamaan etäopetuksen ohjaustyö, lue-taan siitä työnantajan vahvistama tuntimäärä opetustunteihin siten, että 1,5 tunnin työtä vastaa yksi oppitunti.




4 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka työaikavaihtoehdossa 2 (ks. palkkaliite)


4 07 04 02 2 Soveltuva alempi korkeakoulututkinto

4 07 04 02 3 Muu tutkinto

Soveltamisohje

Vaihtoehtoa 2 sovelletaan niiden kansanopiston opettajien palvelussuhteen ehtoihin, joihin ei sovelleta vaihtoehtoa 1.

Työnantaja ja opettaja, johon on sovellettu vaihtoehtoa 1, voi-vat sopia vaihtoehto 2 mukaiseen palkkaus- ja työaikaan siir-tymisestä.


Rehtorin ja päätoimisen opettajan vuosisidonnaiseen osaan oikeut-tava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v. Rehtori 2 % 5 % 5 % 4 % 6 % Opettaja vaihtoehdossa 1 2 % 5 % 9 % 6 % 6 % Opettaja vaihtoehdossa 2 2 % 5 % 5 % – –

6 § Rehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom. Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppi-laitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöai-ka.


Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina. Näis-tä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoi-na ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

2 mom. Työnantaja päättää rehtorin opetusvelvollisuuden työvuosittain pai-kallisesti ottaen huomioon opiston koko ja muut paikalliset olosuh-teet enintään 325 tunniksi.



3 mom. Rehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 § 1 momentin mukaan.

7 § Opettajan työaika ja vuosiloma vaihtoehdossa 2

1 mom. Opettajan työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppi-laitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöai-ka. Kokonaistyöaika jakaantuu opetukseen ja muuhun työhön.


Opettajan tehtäväkokonaisuus muodostuu osittain tehtävistä, joiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee työvuoden eri aikoina. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi luku-vuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimisto-työajasta.

2 mom. Opettajan vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määrä-ysten mukaan.

3 mom. Opettajan opetusvelvollisuus työvuodessa on seuraava:

1 Äidinkieli 525 tuntia

2 Opiskelijalle vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia 600 tuntia

3 Uskonto, psykologia, historia, kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, taloustieto, biologia, maantieto ja muut aineet 652 tuntia

4 mom. Jos opiston opetustyön järjestäminen erityisestä syystä vaatii, opet-tajan opetusvelvollisuus voidaan määrätä edellä mainittua suurem-maksi tai pienemmäksi. Opetusvelvollisuutta ei kuitenkaan tule alentaa alle 90 %:iin opetusvelvollisuudesta.


Opetusvelvollisuuteen kuuluvan opetustunnin pituus on 45 minuuttia.

5 mom. Ammatinvalinnan yhdysopettajan tehtäviä hoitava opettajalle saa-daan lukea opetustunneiksi 10 tuntia työvuodessa jokaista amma-tinvalinnan ohjaukseen osallistuvaa 30 opiskelijan ryhmää kohti.



II TUNTIOPETTAJAT


Työsuhteen alkamisessa noudatetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) I luvun 6 §:n määräyksiä.

9 § Tehtävät

1 mom. Tuntiopettaja otetaan työsopimuksessa mainittua opetusta anta-maan. Tuntiopettajan velvollisuuteen kuuluu oppitunnin valmistelu, oppitunnin pito, oppituntiin välittömästi liittyvät muut työt sekä osal-listuminen työsopimuksen mukaisiin opettajankokouksiin.

Soveltamisohje

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia.

2 mom. Tuntiopettaja on tarvittaessa tilapäisesti velvollinen tekemään myös muita sellaisia opiston toiminta- ja opetussuunnitelmassa vahvistet-tuja tehtäviä, jotka kiinteästi liittyvät opiston toimintaan hänen omal-la alallaan ja jotka hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa pe-rusteella voidaan katsoa hänelle sopiviksi. Palkkio em. tehtävistä määräytyy 10 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Edellä tarkoitetun muun kuin oppitunnin pituus on 60 minuut-tia.

10 § Tuntipalkkiot

1 mom. Tuntiopettajalle (4 07 07 03 3) maksetaan pidetyltä opetustunnilta palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio.

2 mom. Kansanopiston ja kansalaisopiston päätoimisen opettajan kelpoi-suuden omaavalle sekä tuntiopettajalle, joka on suorittanut 35 opin-toviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, maksetaan 10 % ja pelkästään aikuiskasvatuksen perusopinnot suorittaneelle 5 % korkeampi tuntipalkkio kuin mitä asianomaiselle tuntiopettajalle muutoin maksetaan.

Soveltamisohje

Tuntiopettajaan sovelletaan etäopetuksen ohjaustyöstä mitä opettajan osalta on todettu 3 §:n 6 momentissa.

3 mom. Luentopalkkioista sovitaan erikseen paikallisesti.

OSIO F y Liite 13 y Kansanopisto y Tuntiopettajat


11 § Määrävuosikorotus

Vähintään keskimäärin 16 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajalle, joka on kolme vuotta opettanut vähintään keskimäärin 16 tuntia vii-kossa joko omassa tai jossain muussa kansalaisopistossa, makse-taan 6 % korkeampi tuntipalkkio.

Soveltamisohje

Opetustuntimäärää laskettaessa otetaan huomioon vain yh-den kansalaisopiston tunnit. Määrävuosikorotuksen maksami-nen edellyttää lisäksi, että opettaja opettaa asianomaisessa kansalais- tai kansanopistossa keskimäärin vähintään 16 viik-kotuntia. Jakajana käytetään työviikkojen määrää.

12 § Vuosilomakorvaus

1 mom. Tuntiopettajan oikeus (vuosilomaan, lomapalkkaan ja) lomakorva-ukseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) säännösten perusteel-la. Vuosilomakorvaus maksetaan opiston työkauden tai työsuhteen päättyessä. Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvitys korvauksen perusteesta.


13 § Lomaraha

Tuntiopettaja ansaitsee lomarahaa sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona tuntiopettajalla on vähintään 14 työssäolopäivää, jos hän kuu-luu 14 työssäolopäivän ansaintasäännön piiriin, tai 35 työtuntia, jos hän kuuluu 35 työtunnin ansaintasäännön piiriin (täysi lomanmää-räytymiskuukausi). Lomaraha lasketaan seuraavasti:

Lomakorvaus työvuodelta x

Ne kuukaudet, joissa 14 työpäivää tai 35 oppituntia

50 % Työsuhteen keston kuukaudet

Soveltamisohje

Lomakorvaus on 9 % koko palvelussuhteen kestoajalta mak-setuista työssäoloajan palkoista (11,5 %, jos työsuhde on jat-kunut ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä keskey-tyksettä vähintään yhden vuoden).

Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomakorva-uksesta laskelman.





Soveltamisohje

Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtäjaksoiseksi, jos hän on ollut oman opistonsa palvelukses-sa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen täl-löin keskimäärin 14 tuntia viikossa.



Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalla tuntiopettajalla on oikeus saada palkallista työlomaa (tilapäistä hoitovapaata) hä-nen äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoita-miseksi siten kuin KVTES:n V luvun 9 §:ssä mainitaan.

16 § Matkakustannusten korvaukset

Tuntiopettajan oikeus matkakustannusten korvauksiin määräytyy KVTES:n ao. määräysten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin.

3 Muussa kuin opiston sijaintikunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan matkasta kunnan ulkopuolelta sijaitsevasta asunnosta tai hä-nen kunnan ulkopuolella sijaitsevasta toimipaikastaan opiston työpisteeseen siltä osin kuin matkan pituus ylittää kuusi kilo-metriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin sekä mak-setaan päiväraha.

4 Samassa kunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan mat-kakustannusten korvaukset tuntiopettajan asunnosta tai toimi-paikasta opiston työpisteeseen kuitenkin enintään siltä osin kuin matka ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korva-taan matka takaisin.

17 § Palkanmaksu

Tuntiopettajan palkanmaksukausi ja -ajankohta on KVTES:n II lu-vun 17 §:n mukainen.



III ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

18 § Siirtymäsäännös 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirretylle opettajalle

1 mom. Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 oli suu-rempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettu uu-si kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilökohtainen palkanli-sä.

2 mom. Henkilökohtainen palkanlisä poistuu tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai henkilön siirtyessä muuhun toimeen/virkaan.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostu-neiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtai-siksi palkanmuutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilö-kohtaisia lisiä.

OSIO F y Liite 13 y Kansanopisto y Erinäisiä määräyksiä

ASIAHAKEMISTO

ASIAHAKEMISTO

ASIAHAKEMISTO

ASIAHAKEMISTO

ASIAHAKEMISTO

ASIAHAKEMISTO

ASIAHAKEMISTO

ASIAHAKEMISTO

PALKKALIITE

sop10palkkaliite.doc

OVTES 2010–2011

Palkkaliite

KT

1 (1

3)

Palk

at ja

pal

kkio

t 1.2

.201

0 lu

kien

OVT

ES 2

010–

2011

O

SIO

A Y

lein

en o

sa

Palk

kiot

Yksit

yisop

iskeli

jan ku

uluste

lu (2

5 §)

34,1

0€/k

erta

OSI

O B

Yle

issi

vist

ävän

kou

lun

opet

ushe

nkilö

stön

yht

eise

t mää

räyk

set

Teht

äväk

ohta

inen

pal

kka

Hi

nnoi

ttelu

tunn

us

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

Ko

odi

Nim

i I k

l I k

l II k

l II k

l 4

03 0

1 10

1

Vuos

iluok

kia 1–

6 käs

ittävä

n kou

lun re

htori,

12–2

3 palk

kape

ruste

ryhmä

ä 3

237,

013

476,

393

161,

843

395,

68

4 03

01

20 1

Vu

osilu

okkia

1–6 k

äsittä

vän k

oulun

rehto

ri, 24

–30 p

alkka

peru

steryh

mää

3 34

3,75

3 61

6,43

3 26

6,13

3 53

2,46

4

03 0

1 30

1

Vuos

iluok

kia 1–

6 käs

ittävä

n kou

lun re

htori,

31–

palkk

aper

uster

yhmä

ä 3

476,

393

773,

693

395,

683

686,

09

4 03

01

10 2

Vu

osilu

okkie

n 7–9

käsit

tävän

koulu

n reh

tori, –

6 palk

kape

ruste

ryhmä

ä 3

343,

753

616,

433

266,

133

532,

46

4 03

01

20 2

Vu

osilu

okkia

7–9 k

äsittä

vän k

oulun

rehto

ri, 7–

14 pa

lkkap

erus

teryh

mää

3 61

6,43

3 93

4,21

3 53

2,46

3 84

2,85

4

03 0

1 30

2

Vuos

iluok

kia 7–

9 käs

ittävä

n kou

lun re

htori,

15–1

9 palk

kape

ruste

ryhmä

ä 3

773,

694

097,

643

686,

094

002,

51

4 03

01

40 2

Vu

osilu

okkia

7–9 k

äsittä

vän k

oulun

rehto

ri, 20

– palk

kape

ruste

ryhmä

ä 3

934,

214

286,

743

842,

854

187,

21

4 03

01

10 3

Er

ityisk

oulun

rehto

ri, 6–

11 pa

lkkap

erus

teryh

mää

3 34

3,75

3 61

6,43

3 26

6,13

3 53

2,46

4

03 0

1 20

3

Erity

iskou

lun re

htori,

12–2

0 palk

kape

ruste

ryhmä

ä 3

476,

393

773,

693

395,

683

686,

09

4 03

01

30 3

Er

ityisk

oulun

rehto

ri, 21

–25 p

alkka

peru

steryh

mää

3 77

3,69

4 09

7,64

3 68

6,09

4 00

2,51

4

03 0

1 40

3

Erity

iskou

lun re

htori,

26– p

alkka

peru

steryh

mää

3 93

4,21

4 28

6,74

3 84

2,85

4 18

7,21

4

03 0

2 00

0

Peru

skou

lun ko

kona

istyö

ajass

a olev

a apu

laisre

htori (

osio

B 5 §

)

4

04 0

2 00

0

Lukio

n kok

onais

työaja

ssa o

leva a

pulai

srehto

ri (os

io B

5 §)

4 04

01

00 5

Lu

kion r

ehtor

i (osio

B 4

§)

3 82

5,12

4 77

0,76

3 73

6,32

4 65

9,99

4

04 0

1 01

1

Aiku

isluk

ion re

htori (

osio

B 4 §

) 3

825,

124

770,

763

736,

324

659,

99

4 03

04

06 6

Pe

rusk

oulun

oppil

aano

hjaaja

(osio

B 6

§)

2 76

7,66

2

703,

43

4 03

04

06 7

Pe

rusk

oulun

oppil

aano

hjaaja

, ei k

elpois

uutta

(osio

B 6

§ 2 m

om.)

KT

2 (1

3)

Palk

kiot

Vuos

iluok

at 1–

6, €/k

k Vu

osilu

okat

7–9,

€/kk

Ko

ulu/op

pilait

osko

htaine

n lisä

tehtäv

ä, 6–

8 palk

kape

ruste

ryhmä

ä (19

§ 2 m

om.)

–

183,

72

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

9-16

palkk

aper

uster

yhmä

ä (19

§ 2 m

om.)

183,

72

367,

42

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

17–2

1 palk

kape

ruste

ryhmä

ä (19

§ 2 m

om.)

275,

58

459,

28

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

22–2

5 palk

kape

ruste

ryhmä

ä (19

§ 2 m

om.)

275,

58

643,

00

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

26–2

9 palk

kape

ruste

ryhmä

ä (19

§ 2 m

om.)

367,

42

826,

72

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

30–3

3 palk

kape

ruste

ryhmä

ä (19

§ 2 m

om.)

459,

28

918,

56

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

34– p

alkka

peru

steryh

mää (

19 §

2 mom

.) 55

1,14

1

010,

42

Lu

kio

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

oppil

aita 1

00–2

00 (1

9 § 5

mom.

) 18

3,54

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

oppil

aita 2

01–4

00 (1

9 § 5

mom.

) 27

5,30

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

oppil

aita 4

01–6

00 (1

9 § 5

mom.

) 36

7,06

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

oppil

aita 6

01– (

19 §

5 mom

.) 45

8,82

Peru

skou

lu ja

aiku

isluk

io

Ko

ulu/op

pilait

osko

htaine

n lisä

tehtäv

ä (19

§ 4 j

a 6 m

om.)

91,7

6

O

SIO

B L

IITE

1 Pe

rusk

oulu

Pe

rusp

alka

t

Hinn

oitte

lutu

nnus

Kood

i Ni

mi

I kl

II k

l

4 03

04

00 5

Le

htori/y

lempi

korke

akou

lututk

into j

a per

us-/lu

kio-o

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus t

ai aie

mpi

vanh

emma

n leh

torin

kelpo

isuus

2

634,

51

2 57

3,56

4 03

04

00 7

Le

htori/m

uu ku

in em

. per

us-,

ainee

n-, lu

okan

- tai

erity

isope

tukse

n ope

ttajan

kelpo

isuus

2

456,

08

2 39

9,27

4 03

04

00 8

Le

htori/y

lempi

korke

akou

lututk

into

2 15

2,85

2

103,

03

4

03 0

4 00

9

Lehto

ri/kor

keak

oulut

utkint

o 2

060,

67

2 01

3,00

4 03

04

01 0

Le

htori/m

uu ku

in ed

ellä m

ainittu

1

947,

68

1 90

2,63

4 03

04

01 2

Er

ityiso

petuk

sen o

petta

ja/yle

mpi k

orke

akou

lututk

into j

a erity

isope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s 2

652,

81

2 59

1,42

4 03

04

01 4

Er

ityiso

petuk

sen o

petta

ja/ale

mpi k

orke

akou

lututk

into j

a erity

isope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s 2

560,

03

2 50

0,80

4 03

04

01 3

Er

ityiso

petuk

sen o

petta

ja/er

ityiso

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 47

7,98

2

420,

63

4

03 0

4 01

5

Erity

isope

tukse

n ope

ttaja/

ylemp

i kor

keak

oulut

utkint

o ja p

erus

/lukio

-ope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s 2

439,

35

2 38

2,92

KT

3 (1

3)

Hinn

oitte

lutu

nnus

Kood

i Ni

mi

I kl

II k

l

4 03

04

01 6

Va

ikeim

min k

ehity

svam

maisi

lle (E

HA 2)

anne

ttava

n ope

tukse

n erity

isope

ttajan

kelpo

isuus

tai p

erus

-/lukio

-ope

tusta

an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 33

7,90

2

283,

83

4

03 0

4 01

7

Erity

isope

tukse

n ope

ttaja/

muu k

uin ed

ellä m

ainittu

2

043,

40

1 99

6,13

4 03

04

02 8

Lu

okan

opett

aja/yl

empi

korke

akou

lututk

into j

a aine

enop

ettaja

n kelp

oisuu

s jos

sakin

peru

skou

lussa

yhtei

senä

op

etetta

vass

a aine

essa

2

574,

73

2 51

5,16

4 03

04

03 0

Lu

okan

opett

aja/yl

empi

korke

akou

lututk

into j

a per

us-/lu

kio-o

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 43

9,35

2 38

2,92

4 03

04

03 1

Lu

okan

opett

aja/pe

rus-/

lukio-

opetu

sta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 36

0,59

2 30

5,97

4 03

04

09 8

Lu

okan

opett

aja/ko

rkeak

oulut

utkint

o/las

tentar

hano

petta

jan tu

tkinto

1

925,

871

881,

48

4

03 0

4 03

3

Luok

anop

ettaja

/muu

kuin

edell

ä main

ittu

1 83

6,69

1 79

5,03

4 03

04

02 0

Es

iluok

anop

ettaja

/ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o ja p

erus

-/lukio

-ope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s 2

116,

26

2 06

7,30

4 03

04

02 4

Es

iluok

anop

ettaja

/erity

isesil

uoka

n ope

ttaja

jolla

erity

islas

tentar

hano

petta

jan ke

lpoisu

us

2 11

6,26

2

067,

30

4

03 0

4 02

1

Esilu

okan

opett

aja/as

etuks

en 98

6/199

8 7 §:

n muk

ainen

kelpo

isuus

2

072,

25

2 02

4,27

4 03

04

02 2

Es

iluok

anop

ettaja

/muu

kuin

edell

ä main

ittu

1 78

1,17

1

741,

84

4

03 0

7 03

8

Vuos

iluok

kien 7

–9 tu

ntiop

ettaja

/ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o ja p

erus

-/lukio

-ope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s tai

aiemp

i van

hemm

an le

htorin

kelpo

isuus

2

634,

51

2 57

3,56

4 03

07

04 0

Vu

osilu

okkie

n 7–9

tunti

opett

aja/m

uu ku

in em

. per

us-,

ainee

n-, lu

okan

- tai

erity

isope

tukse

n ope

ttajan

kelpo

isuus

2

456,

08

2 39

9,27

4 03

07

04 1

Vu

osilu

okkie

n 7–9

tunti

opett

aja/yl

empi

korke

akou

lututk

into

2 15

2,85

2

103,

03

4

03 0

7 04

2

Vuos

iluok

kien 7

–9 tu

ntiop

ettaja

/korke

akou

lututk

into

2 06

0,67

2

013,

00

4

03 0

7 04

3

Vuos

iluok

kien 7

–9 tu

ntiop

ettaja

/muu

kuin

edell

ä main

ittu

1 94

7,68

1

902,

63

4

03 0

7 04

4

Erity

isope

tukse

n tun

tiope

ttaja/

ylemp

i kor

keak

oulut

utkint

o ja e

rityiso

petta

jan ke

lpoisu

us

2 65

2,81

2

591,

42

4

03 0

7 04

6

Erity

isope

tukse

n tun

tiope

ttaja/

alemp

i kor

keak

oulut

utkint

o ja e

rityiso

petta

jan ke

lpoisu

us

2 56

0,03

2

500,

80

4

03 0

7 04

5

Erity

isope

tukse

n tun

tiope

ttaja/

erity

isope

ttajan

kelpo

isuus

2

477,

98

2 42

0,63

4 03

07

04 7

Er

ityiso

petuk

sen t

untio

petta

ja/yle

mpi k

orke

akou

lututk

into j

a per

us/lu

kio-o

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 43

9,35

2

382,

92

4

03 0

7 04

8

Vaike

immi

n keh

itysv

amma

isille

(EHA

2) an

netta

van o

petuk

sen e

rityiso

petta

jan ke

lpoisu

us ta

i per

us-/lu

kio-o

petus

ta an

tavan

op

ettaja

n kelp

oisuu

s. 2

337,

90

2 28

3,83

4 03

07

04 9

Er

ityiso

petuk

sen t

untio

petta

ja/mu

u kuin

edell

ä main

ittu

2 04

3,40

1

996,

13

4

03 0

7 05

4

Vuos

iluok

kien 1

–6 tu

ntiop

ettaja

/ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o ja a

ineen

opetu

ksen

kelpo

isuus

joss

akin

peru

skou

lussa

yh

teise

nä op

etetta

vass

a aine

essa

2

574,

73

2 51

5,16

4 03

07

05 6

Vu

osilu

okkie

n 1–6

tunti

opett

aja/yl

empi

korke

akou

lututk

into j

a per

us-/lu

kio-o

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 43

9,35

2

382,

92

4

03 0

7 05

7

Vuos

iluok

kien 1

–6 tu

ntiop

ettaja

/peru

s-/luk

io-op

etusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s 2

360,

59

2 30

5,97

4 03

07

09 9

Vu

osilu

okkie

n 1–6

tunti

opett

aja/ko

rkeak

oulut

utkint

o/las

tentar

hano

petta

jan tu

tkinto

1

925,

87

1 88

1,48

4 03

07

05 9

Vu

osilu

okkie

n 1–6

tunti

opett

aja/m

uu ku

in ed

ellä m

ainittu

1

836,

69

1 79

5,03

KT

2 (1

3)

Palk

kiot

Vuos

iluok

at 1–

6, €/k

k Vu

osilu

okat

7–9,

€/kk

Ko

ulu/op

pilait

osko

htaine

n lisä

tehtäv

ä, 6–

8 palk

kape

ruste

ryhmä

ä (19

§ 2 m

om.)

–

183,

72

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

9-16

palkk

aper

uster

yhmä

ä (19

§ 2 m

om.)

183,

72

367,

42

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

17–2

1 palk

kape

ruste

ryhmä

ä (19

§ 2 m

om.)

275,

58

459,

28

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

22–2

5 palk

kape

ruste

ryhmä

ä (19

§ 2 m

om.)

275,

58

643,

00

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

26–2

9 palk

kape

ruste

ryhmä

ä (19

§ 2 m

om.)

367,

42

826,

72

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

30–3

3 palk

kape

ruste

ryhmä

ä (19

§ 2 m

om.)

459,

28

918,

56

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

34– p

alkka

peru

steryh

mää (

19 §

2 mom

.) 55

1,14

1

010,

42

Lu

kio

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

oppil

aita 1

00–2

00 (1

9 § 5

mom.

) 18

3,54

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

oppil

aita 2

01–4

00 (1

9 § 5

mom.

) 27

5,30

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

oppil

aita 4

01–6

00 (1

9 § 5

mom.

) 36

7,06

Koulu

/oppil

aitos

kohta

inen l

isäteh

tävä,

oppil

aita 6

01– (

19 §

5 mom

.) 45

8,82

Peru

skou

lu ja

aiku

isluk

io

Ko

ulu/op

pilait

osko

htaine

n lisä

tehtäv

ä (19

§ 4 j

a 6 m

om.)

91,7

6

O

SIO

B L

IITE

1 Pe

rusk

oulu

Pe

rusp

alka

t

Hinn

oitte

lutu

nnus

Kood

i Ni

mi

I kl

II k

l

4 03

04

00 5

Le

htori/y

lempi

korke

akou

lututk

into j

a per

us-/lu

kio-o

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus t

ai aie

mpi

vanh

emma

n leh

torin

kelpo

isuus

2

634,

51

2 57

3,56

4 03

04

00 7

Le

htori/m

uu ku

in em

. per

us-,

ainee

n-, lu

okan

- tai

erity

isope

tukse

n ope

ttajan

kelpo

isuus

2

456,

08

2 39

9,27

4 03

04

00 8

Le

htori/y

lempi

korke

akou

lututk

into

2 15

2,85

2

103,

03

4

03 0

4 00

9

Lehto

ri/kor

keak

oulut

utkint

o 2

060,

67

2 01

3,00

4 03

04

01 0

Le

htori/m

uu ku

in ed

ellä m

ainittu

1

947,

68

1 90

2,63

4 03

04

01 2

Er

ityiso

petuk

sen o

petta

ja/yle

mpi k

orke

akou

lututk

into j

a erity

isope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s 2

652,

81

2 59

1,42

4 03

04

01 4

Er

ityiso

petuk

sen o

petta

ja/ale

mpi k

orke

akou

lututk

into j

a erity

isope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s 2

560,

03

2 50

0,80

4 03

04

01 3

Er

ityiso

petuk

sen o

petta

ja/er

ityiso

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 47

7,98

2

420,

63

4

03 0

4 01

5

Erity

isope

tukse

n ope

ttaja/

ylemp

i kor

keak

oulut

utkint

o ja p

erus

/lukio

-ope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s 2

439,

35

2 38

2,92

KT

3 (1

3)

Hinn

oitte

lutu

nnus

Kood

i Ni

mi

I kl

II k

l

4 03

04

01 6

Va

ikeim

min k

ehity

svam

maisi

lle (E

HA 2)

anne

ttava

n ope

tukse

n erity

isope

ttajan

kelpo

isuus

tai p

erus

-/lukio

-ope

tusta

an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 33

7,90

2

283,

83

4

03 0

4 01

7

Erity

isope

tukse

n ope

ttaja/

muu k

uin ed

ellä m

ainittu

2

043,

40

1 99

6,13

4 03

04

02 8

Lu

okan

opett

aja/yl

empi

korke

akou

lututk

into j

a aine

enop

ettaja

n kelp

oisuu

s jos

sakin

peru

skou

lussa

yhtei

senä

op

etetta

vass

a aine

essa

2

574,

73

2 51

5,16

4 03

04

03 0

Lu

okan

opett

aja/yl

empi

korke

akou

lututk

into j

a per

us-/lu

kio-o

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 43

9,35

2 38

2,92

4 03

04

03 1

Lu

okan

opett

aja/pe

rus-/

lukio-

opetu

sta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 36

0,59

2 30

5,97

4 03

04

09 8

Lu

okan

opett

aja/ko

rkeak

oulut

utkint

o/las

tentar

hano

petta

jan tu

tkinto

1

925,

871

881,

48

4

03 0

4 03

3

Luok

anop

ettaja

/muu

kuin

edell

ä main

ittu

1 83

6,69

1 79

5,03

4 03

04

02 0

Es

iluok

anop

ettaja

/ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o ja p

erus

-/lukio

-ope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s 2

116,

26

2 06

7,30

4 03

04

02 4

Es

iluok

anop

ettaja

/erity

isesil

uoka

n ope

ttaja

jolla

erity

islas

tentar

hano

petta

jan ke

lpoisu

us

2 11

6,26

2

067,

30

4

03 0

4 02

1

Esilu

okan

opett

aja/as

etuks

en 98

6/199

8 7 §:

n muk

ainen

kelpo

isuus

2

072,

25

2 02

4,27

4 03

04

02 2

Es

iluok

anop

ettaja

/muu

kuin

edell

ä main

ittu

1 78

1,17

1

741,

84

4

03 0

7 03

8

Vuos

iluok

kien 7

–9 tu

ntiop

ettaja

/ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o ja p

erus

-/lukio

-ope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s tai

aiemp

i van

hemm

an le

htorin

kelpo

isuus

2

634,

51

2 57

3,56

4 03

07

04 0

Vu

osilu

okkie

n 7–9

tunti

opett

aja/m

uu ku

in em

. per

us-,

ainee

n-, lu

okan

- tai

erity

isope

tukse

n ope

ttajan

kelpo

isuus

2

456,

08

2 39

9,27

4 03

07

04 1

Vu

osilu

okkie

n 7–9

tunti

opett

aja/yl

empi

korke

akou

lututk

into

2 15

2,85

2

103,

03

4

03 0

7 04

2

Vuos

iluok

kien 7

–9 tu

ntiop

ettaja

/korke

akou

lututk

into

2 06

0,67

2

013,

00

4

03 0

7 04

3

Vuos

iluok

kien 7

–9 tu

ntiop

ettaja

/muu

kuin

edell

ä main

ittu

1 94

7,68

1

902,

63

4

03 0

7 04

4

Erity

isope

tukse

n tun

tiope

ttaja/

ylemp

i kor

keak

oulut

utkint

o ja e

rityiso

petta

jan ke

lpoisu

us

2 65

2,81

2

591,

42

4

03 0

7 04

6

Erity

isope

tukse

n tun

tiope

ttaja/

alemp

i kor

keak

oulut

utkint

o ja e

rityiso

petta

jan ke

lpoisu

us

2 56

0,03

2

500,

80

4

03 0

7 04

5

Erity

isope

tukse

n tun

tiope

ttaja/

erity

isope

ttajan

kelpo

isuus

2

477,

98

2 42

0,63

4 03

07

04 7

Er

ityiso

petuk

sen t

untio

petta

ja/yle

mpi k

orke

akou

lututk

into j

a per

us/lu

kio-o

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 43

9,35

2

382,

92

4

03 0

7 04

8

Vaike

immi

n keh

itysv

amma

isille

(EHA

2) an

netta

van o

petuk

sen e

rityiso

petta

jan ke

lpoisu

us ta

i per

us-/lu

kio-o

petus

ta an

tavan

op

ettaja

n kelp

oisuu

s. 2

337,

90

2 28

3,83

4 03

07

04 9

Er

ityiso

petuk

sen t

untio

petta

ja/mu

u kuin

edell

ä main

ittu

2 04

3,40

1

996,

13

4

03 0

7 05

4

Vuos

iluok

kien 1

–6 tu

ntiop

ettaja

/ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o ja a

ineen

opetu

ksen

kelpo

isuus

joss

akin

peru

skou

lussa

yh

teise

nä op

etetta

vass

a aine

essa

2

574,

73

2 51

5,16

4 03

07

05 6

Vu

osilu

okkie

n 1–6

tunti

opett

aja/yl

empi

korke

akou

lututk

into j

a per

us-/lu

kio-o

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 43

9,35

2

382,

92

4

03 0

7 05

7

Vuos

iluok

kien 1

–6 tu

ntiop

ettaja

/peru

s-/luk

io-op

etusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s 2

360,

59

2 30

5,97

4 03

07

09 9

Vu

osilu

okkie

n 1–6

tunti

opett

aja/ko

rkeak

oulut

utkint

o/las

tentar

hano

petta

jan tu

tkinto

1

925,

87

1 88

1,48

4 03

07

05 9

Vu

osilu

okkie

n 1–6

tunti

opett

aja/m

uu ku

in ed

ellä m

ainittu

1

836,

69

1 79

5,03

KT

4 (1

3)

Hinn

oitte

lutu

nnus

Kood

i Ni

mi

I kl

II k

l

4 03

07

06 2

Es

iopetu

ksen

tunti

opett

aja/yl

empi

korke

akou

lututk

into j

a per

us-/lu

kio-o

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 11

6,26

2

067,

30

4

03 0

7 06

5

Esiop

etuks

en tu

ntiop

ettaja

/erity

isesil

uoka

n ope

ttajan

, jolla

on er

ityisl

asten

tarha

nope

ttajan

kelpo

isuus

2

116,

26

2 06

7,30

4 03

07

06 3

Es

iopetu

ksen

tunti

opett

aja/as

etuks

en 98

6/199

8 7 §:

n muk

ainen

kelpo

isuus

2

072,

25

2 02

4,27

4 03

07

06 4

Es

iopetu

ksen

tunti

opett

aja/m

uu ku

in ed

ellä m

ainittu

1

781,

17

1 74

1,84

Pa

lkki

ot

Vi

eras

kielis

ten op

pilaid

en äi

dinkie

len tu

ntiop

etusp

alkkio

(30 §

) 27

,21

€/ker

ta

Su

omea

/ruots

ia toi

sena

kiele

nä op

ettav

an tu

ntipa

lkkio

(31 §

) 30

,20

€/ker

ta

Ta

ide- ja

taito

aineid

en lis

ät, yh

teens

ä/kou

lu (2

3 §)

1–

2 palk

kape

ruste

ryhmä

ä 18

3,72

3–8 p

alkka

peru

steryh

mää

367,

42

9–

palk

kape

ruste

ryhmä

ä 55

1,14

O

SIO

B L

IITE

2 Lu

kio

Peru

spal

kat

Hinn

oitte

lutu

nnus

Ko

odi

Nim

i I k

l

II kl

4

04 0

4 01

7

Lehto

ri/ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o ja l

ukio-

opetu

sta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus t

ai aie

mpi v

anhe

mman

lehto

rin ke

lpoisu

us

2 71

2,23

2

649,

51

4

04 0

4 01

8

Lehto

ri/aiem

pi luk

io-op

etusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s tai

peru

sope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s 2

588,

48

2 52

8,57

4 04

04

02 2

Le

htori/k

orke

akou

lututk

into

2 18

4,55

2

134,

03

4

04 0

4 02

3

Lehto

ri/muu

kuin

edell

ä main

ittu tu

tkinto

1

934,

33

1 88

9,59

4 04

07

03 7

Tu

ntiop

ettaja

/ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o ja l

ukio-

/peru

sope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s tai

aiemp

i

va

nhem

man l

ehtor

in ke

lpoisu

us

2 71

2,23

2

649,

51

4

04 0

7 03

9

Tunti

opett

aja/al

empi

korke

akou

lututk

into t

ai ku

vaam

ataido

nope

ttajan

, voim

istelu

n-, k

otital

ous-,

teks

tiility

ön-,

tek

nisen

työn

- tai

musii

kinop

ettaja

n tutk

into j

a luk

io-/pe

ruso

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 35

0,34

2

295,

96

4

04 0

7 04

0

Tunti

opett

aja/lu

kio-/p

erus

opetu

sta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 18

6,73

2

136,

14

4

04 0

7 04

2

Tunti

opett

aja/ko

rkeak

oulut

utkint

o 2

087,

94

2 03

9,64

4 04

07

04 1

Tu

ntiop

ettaja

/muu

kuin

edell

ä main

ittu tu

tkinto

1

934,

33

1 88

9,59

KT

4 (1

3)

Hinn

oitte

lutu

nnus

Kood

i Ni

mi

I kl

II k

l

4 03

07

06 2

Es

iopetu

ksen

tunti

opett

aja/yl

empi

korke

akou

lututk

into j

a per

us-/lu

kio-o

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 11

6,26

2

067,

30

4

03 0

7 06

5

Esiop

etuks

en tu

ntiop

ettaja

/erity

isesil

uoka

n ope

ttajan

, jolla

on er

ityisl

asten

tarha

nope

ttajan

kelpo

isuus

2

116,

26

2 06

7,30

4 03

07

06 3

Es

iopetu

ksen

tunti

opett

aja/as

etuks

en 98

6/199

8 7 §:

n muk

ainen

kelpo

isuus

2

072,

25

2 02

4,27

4 03

07

06 4

Es

iopetu

ksen

tunti

opett

aja/m

uu ku

in ed

ellä m

ainittu

1

781,

17

1 74

1,84

Pa

lkki

ot

Vi

eras

kielis

ten op

pilaid

en äi

dinkie

len tu

ntiop

etusp

alkkio

(30 §

) 27

,21

€/ker

ta

Su

omea

/ruots

ia toi

sena

kiele

nä op

ettav

an tu

ntipa

lkkio

(31 §

) 30

,20

€/ker

ta

Ta

ide- ja

taito

aineid

en lis

ät, yh

teens

ä/kou

lu (2

3 §)

1–

2 palk

kape

ruste

ryhmä

ä 18

3,72

3–8 p

alkka

peru

steryh

mää

367,

42

9–

palk

kape

ruste

ryhmä

ä 55

1,14

O

SIO

B L

IITE

2 Lu

kio

Peru

spal

kat

Hinn

oitte

lutu

nnus

Ko

odi

Nim

i I k

l

II kl

4

04 0

4 01

7

Lehto

ri/ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o ja l

ukio-

opetu

sta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus t

ai aie

mpi v

anhe

mman

lehto

rin ke

lpoisu

us

2 71

2,23

2

649,

51

4

04 0

4 01

8

Lehto

ri/aiem

pi luk

io-op

etusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s tai

peru

sope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s 2

588,

48

2 52

8,57

4 04

04

02 2

Le

htori/k

orke

akou

lututk

into

2 18

4,55

2

134,

03

4

04 0

4 02

3

Lehto

ri/muu

kuin

edell

ä main

ittu tu

tkinto

1

934,

33

1 88

9,59

4 04

07

03 7

Tu

ntiop

ettaja

/ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o ja l

ukio-

/peru

sope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s tai

aiemp

i

va

nhem

man l

ehtor

in ke

lpoisu

us

2 71

2,23

2

649,

51

4

04 0

7 03

9

Tunti

opett

aja/al

empi

korke

akou

lututk

into t

ai ku

vaam

ataido

nope

ttajan

, voim

istelu

n-, k

otital

ous-,

teks

tiility

ön-,

tek

nisen

työn

- tai

musii

kinop

ettaja

n tutk

into j

a luk

io-/pe

ruso

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 35

0,34

2

295,

96

4

04 0

7 04

0

Tunti

opett

aja/lu

kio-/p

erus

opetu

sta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus

2 18

6,73

2

136,

14

4

04 0

7 04

2

Tunti

opett

aja/ko

rkeak

oulut

utkint

o 2

087,

94

2 03

9,64

4 04

07

04 1

Tu

ntiop

ettaja

/muu

kuin

edell

ä main

ittu tu

tkinto

1

934,

33

1 88

9,59

KT

5 (1

3)

Palk

kiot

Yk

sityis

opisk

elijan

kuulu

stelu

(opp

iaine

tta ko

hden

, 9 §

1 mom

.) 10

8,14

€/ker

ta

Yk

sityis

opisk

elijan

kuulu

stelu

(sove

ltami

sohje

, 9 §

1 mom

.) 36

,11

€/ker

ta

Yk

sityis

opisk

elijas

ta aih

eutuv

a hall

innoll

inen t

ehtäv

ä (liit

e 2 9

§ 4 m

om.)

36,1

1€/k

erta

Yksit

yisop

iskeli

jan yo

-kirjo

ituks

en va

lmist

ava t

arkis

tus ja

arvo

stelu

(liite

2 9 §

5 mom

.) 36

,11

€/ker

ta

Vier

askie

listen

opisk

elijoi

den ä

idink

ielen

tunti

opetu

spalk

kio (1

7 §)

29,8

4€/k

erta

Suom

ea/ru

otsia

toise

na ki

elenä

opett

avan

tunti

palkk

io (1

8 § )

31,5

0€/k

erta

O

SIO

B L

IITE

3 A

ikui

sluk

io

Peru

spal

kat

Hi

nnoi

ttelu

tunn

us

Kood

i Ni

mi

I k

l

II kl

4

04 0

4 02

4

Aiku

isluk

ion ja

aiku

islinj

an le

htori/y

lempi

korke

akou

lututk

into j

a luk

io/pe

ruso

petus

ta an

tavan

opett

ajan k

elpois

uus t

ai

aie

mpi v

anhe

mman

lehto

rin ke

lpoisu

us

2 71

2,23

2

649,

51

4

04 0

4 02

5

Aiku

isluk

ion ja

aiku

islinj

an le

htori/l

ukio-

/peru

sope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s tai

aiemp

i muu

aiku

isluk

ion

opett

ajan k

elpois

uus

2 58

5,95

2

526,

11

4

04 0

4 02

7

Aiku

isluk

ion ja

aiku

islinj

an le

htori/k

orke

akou

lututk

into

2 18

6,73

2

136,

14

4

04 0

4 02

6

Aiku

isluk

ion ja

aiku

islinj

an le

htori/m

uu ku

in ed

ellä m

ainittu

1

935,

30

1 89

0,53

4 04

07

05 0

Tu

ntiop

ettaja

/ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o ja l

ukio-

/peru

sope

tusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s tai

aiemp

i van

hemm

an le

htorin

kelpo

isuus

2

712,

23

2 64

9,51

4 04

07

05 1

Tu

ntiop

ettaja

/alem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

kuva

amata

idon-

, voim

istelu

n-, k

otital

ous-,

teks

tiility

ön, te

knise

n

työ

n ope

ttajan

kelpo

isuus

tai m

usiik

inope

ttajan

tutki

nto ja

lukio

-/per

usop

etusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s 2

350,

34

2 29

5,96

4 04

07

05 2

Tu

ntiop

ettaja

/lukio

-/per

usop

etusta

antav

an op

ettaja

n kelp

oisuu

s 2

186,

73

2 13

6,14

4 04

07

05 3

Tu

ntiop

ettaja

/korke

akou

lututk

into

2 08

7,94

2

039,

64

4

04 0

7 05

4

Tunti

opett

aja/m

uu ku

in ed

ellä m

ainittu

1

934,

33

1 88

9,59

Pa

lkki

ot

Yk

sityis

opisk

elijan

kuulu

stelu

(opp

iaine

tta ko

hden

, liite

2 9 §

1 mo

m.)

108,

14€/k

erta

Yksit

yisop

iskeli

jan os

akuu

lustel

u (so

velta

miso

hje, li

ite 2

9 § 1

mom.

) 36

,11

€/ker

ta

Yk

sityis

opisk

elijas

ta aih

eutuv

a hall

innoll

inen t

ehtäv

ä (liit

e 2 9

§ 4 m

om.)

36,1

1€/k

erta

Yksit

yisop

iskeli

jan yo

-kirjo

ituks

en va

lmist

ava t

arkis

tus ja

arvo

stelu

(liite

2 9 §

5 mom

.) 36

,11

€/ker

ta

KT

7 (1

3)

Hinn

oitte

lutu

nnus

Ko

odi

Nim

i I k

l

II kl

4

09 0

7 01

5

Amma

tilline

n opp

ilaito

s/tun

tiope

ttaja/

amma

tillise

t aine

et/so

veltu

va yl

empi

korke

akou

lututk

into t

ai so

veltu

va yl

empi

am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 87

8,79

2

812,

17

4 09

07

01 6

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/so

veltu

va am

mattik

orke

akou

lututk

into,

insinö

örin-

tai ra

kenn

usar

kkite

hdin

tutkin

to 2

506,

89

2 44

8,88

4

09 0

7 01

7

Tunti

opett

aja/am

matin

opett

ajan t

utkint

o tai

alalla

korke

in su

orite

ttavis

sa ol

eva t

utkint

o 2

340,

86

2 28

6,72

4

09 0

7 03

3

Tunti

opett

aja/am

matill

iset a

ineet/

asetu

ksen

491/1

987 5

8 §:n

3 mom

entis

sa ta

rkoite

tut op

etusm

iniste

riön

määr

äämä

t lisä

opinn

ot su

oritta

nut te

knikk

o 2

233,

84

2 18

2,14

4

09 0

7 01

8

Tunti

opett

aja/am

matill

iset a

ineet/

teknik

on tu

tkinto

tai v

astaa

va (t

yöno

petus

) 1

982,

69

1 93

6,82

4

09 0

7 01

9

Tunti

opett

aja/yh

teise

t aine

et/yle

mpi k

orke

akou

lututk

into

2 61

7,55

2

556,

99

4 09

07

02 0

Tu

ntiop

ettaja

/yhtei

set a

ineet/

muu s

ovelt

uva t

utkint

o 2

149,

85

2 10

0,12

O

SIO

C L

IITE

5 K

aupp

aopp

ilaito

s

Pe

rusp

alka

t

Hinn

oitte

lutu

nnus

Kood

i Ni

mi

I kl

II k

l

4 14

04

00 3

Le

htori/y

lempi

korke

akou

lututk

into t

ai so

veltu

va yl

empi

amma

ttikor

keak

oulut

utkint

o 2

724,

17

2 66

1,11

4

14 0

4 00

4

Lehto

ri/kor

keak

oulut

utkint

o 2

201,

52

2 15

0,59

4

14 0

4 00

5

Lehto

ri/muu

sove

ltuva

tutki

nto

2 04

7,29

1

999,

92

4 14

07

01 1

Tu

ntiop

ettaja

/ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 72

4,17

2

661,

11

4 14

07

01 2

Tu

ntiop

ettaja

/korke

akou

lututk

into

2 20

1,52

2

150,

59

4 14

07

01 3

Tu

ntiop

ettaja

/muu

tutki

nto

2 04

7,29

1

999,

92

O

SIO

C L

IITE

6 Ta

ide-

ja v

iest

intä

kultt

uurio

ppila

itos

Peru

spal

kat

Hinn

oitte

lutu

nnus

Ko

odi

Nim

i

I kl

II k

l

4 18

04

00 2

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/sov

eltuv

a ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 27

4,02

2

221,

40

4 18

04

00 3

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/kor

keak

oulut

utkint

o 2

157,

32

2 10

7,42

KT

6 (1

3)

OSI

O C

Am

mat

illis

ten

oppi

laito

sten

ope

tush

enki

löst

ön y

htei

set m

äärä

ykse

t

Pe

rusp

alka

t

Hi

nnoi

ttelu

tunn

us

Kood

i Ni

mi

I k

l

II kl

4

09 0

1 02

4

Rehto

ri 3

414,

90

3 33

5,58

4 00

03

00 1

Ap

ulaisr

ehtor

i ja ai

kuisk

oulut

usjoh

taja/y

lempi

korke

akou

lututk

into

3 24

2,87

3

167,

46

4

00 0

3 00

2

Apula

isreh

tori ja

aiku

iskou

lutus

johtaj

a/muu

tutki

nto

3 13

0,66

3

057,

58

4

00 0

3 00

3

Opint

o-oh

jaaja/

ylemp

i kor

keak

oulut

utkint

o 3

130,

66

3 05

7,58

4 00

03

00 4

Op

into-

ohjaa

ja/mu

u tutk

into

3 04

0,61

2

969,

82

Palk

kiot

Yl

ioppil

askir

joitus

ten va

lmist

avan

tarki

stuks

en pa

lkkio

(10 §

2 mo

m.)

36,0

3€/k

erta

OSI

O C

LIIT

E 4

Am

mat

tiopp

ilaito

s

Pe

rusp

alka

t

Hi

nnoi

ttelu

tunn

us

Kood

i Ni

mi

I k

l

II kl

4

09 0

4 00

1

Amm

atilli

sten

aine

iden

leht

ori/s

ovelt

uva y

lempi

kork

eako

ulut

utkin

to ta

i sov

eltuv

a ylem

pi am

mat

tikor

keak

oulu

tutk

into

2

878,

79

2 81

2,17

4 09

04

00 2

Am

matill

isten

aine

iden l

ehtor

i/sov

eltuv

a amm

attiko

rkeak

oulut

utkint

o, ins

inöör

in tai

rake

nnus

arkk

itehd

in tut

kinto

2 50

6,89

2

448,

88

4

09 0

4 00

3

Amma

tillist

en ai

neide

n leh

tori/a

mmati

nope

ttajan

tutki

nto ta

i alal

la ko

rkeain

suor

itetta

vissa

olev

a amm

atillin

en tu

tkinto

2

340,

86

2 28

6,72

4 09

04

03 2

Am

matill

isten

aine

iden l

ehtor

i/ase

tukse

n 491

/1987

58 §:

n 3 m

omen

tissa

tarko

itetut

opetu

smini

steriö

n mää

rääm

ät

lis

äopin

not s

uoritt

anut

teknik

ko

2 23

3,84

2

182,

14

4

09 0

4 00

4

Amma

tillist

en ai

neide

n leh

tori/te

kniko

n tutk

into t

ai va

staav

a (työ

nope

tus)

1 98

2,69

1

936,

82

4

09 0

4 00

5

Amma

tillise

n opp

ilaito

ksen

yhtei

sten a

ineide

n leh

tori/s

ovelt

uva y

lempi

korke

akou

lututk

into

2 61

7,55

2

556,

99

4

09 0

4 00

6

Amma

tillise

n opp

ilaito

ksen

yhtei

sten a

ineide

n leh

tori/m

uu so

veltu

va tu

tkinto

2

149,

85

2 10

0,12

KT

7 (1

3)

Hinn

oitte

lutu

nnus

Ko

odi

Nim

i I k

l

II kl

4

09 0

7 01

5

Amma

tilline

n opp

ilaito

s/tun

tiope

ttaja/

amma

tillise

t aine

et/so

veltu

va yl

empi

korke

akou

lututk

into t

ai so

veltu

va yl

empi

am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 87

8,79

2

812,

17

4 09

07

01 6

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/so

veltu

va am

mattik

orke

akou

lututk

into,

insinö

örin-

tai ra

kenn

usar

kkite

hdin

tutkin

to 2

506,

89

2 44

8,88

4

09 0

7 01

7

Tunti

opett

aja/am

matin

opett

ajan t

utkint

o tai

alalla

korke

in su

orite

ttavis

sa ol

eva t

utkint

o 2

340,

86

2 28

6,72

4

09 0

7 03

3

Tunti

opett

aja/am

matill

iset a

ineet/

asetu

ksen

491/1

987 5

8 §:n

3 mom

entis

sa ta

rkoite

tut op

etusm

iniste

riön

määr

äämä

t lisä

opinn

ot su

oritta

nut te

knikk

o 2

233,

84

2 18

2,14

4

09 0

7 01

8

Tunti

opett

aja/am

matill

iset a

ineet/

teknik

on tu

tkinto

tai v

astaa

va (t

yöno

petus

) 1

982,

69

1 93

6,82

4

09 0

7 01

9

Tunti

opett

aja/yh

teise

t aine

et/yle

mpi k

orke

akou

lututk

into

2 61

7,55

2

556,

99

4 09

07

02 0

Tu

ntiop

ettaja

/yhtei

set a

ineet/

muu s

ovelt

uva t

utkint

o 2

149,

85

2 10

0,12

O

SIO

C L

IITE

5 K

aupp

aopp

ilaito

s

Pe

rusp

alka

t

Hinn

oitte

lutu

nnus

Kood

i Ni

mi

I kl

II k

l

4 14

04

00 3

Le

htori/y

lempi

korke

akou

lututk

into t

ai so

veltu

va yl

empi

amma

ttikor

keak

oulut

utkint

o 2

724,

17

2 66

1,11

4

14 0

4 00

4

Lehto

ri/kor

keak

oulut

utkint

o 2

201,

52

2 15

0,59

4

14 0

4 00

5

Lehto

ri/muu

sove

ltuva

tutki

nto

2 04

7,29

1

999,

92

4 14

07

01 1

Tu

ntiop

ettaja

/ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 72

4,17

2

661,

11

4 14

07

01 2

Tu

ntiop

ettaja

/korke

akou

lututk

into

2 20

1,52

2

150,

59

4 14

07

01 3

Tu

ntiop

ettaja

/muu

tutki

nto

2 04

7,29

1

999,

92

O

SIO

C L

IITE

6 Ta

ide-

ja v

iest

intä

kultt

uurio

ppila

itos

Peru

spal

kat

Hinn

oitte

lutu

nnus

Ko

odi

Nim

i

I kl

II k

l

4 18

04

00 2

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/sov

eltuv

a ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 27

4,02

2

221,

40

4 18

04

00 3

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/kor

keak

oulut

utkint

o 2

157,

32

2 10

7,42

KT

8 (1

3)

Hinn

oitte

lutu

nnus

Kood

i Ni

mi

I k

l

II kl

4

18 0

4 00

4

Lehto

ri/amm

atillis

et ain

eet/o

pistoa

steen

tutki

nto

2 14

2,27

2

092,

72

4 18

04

00 5

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/väh

intää

n kolm

en vu

oden

sove

ltuva

t opin

not ta

ideko

uluss

a 1

954,

65

1 90

9,43

4

18 0

4 00

8

Lehto

ri/yhte

iset a

ineet/

ylemp

i kor

keak

oulut

utkint

o 2

274,

02

2 22

1,40

4

18 0

4 00

9

Lehto

ri/yhte

iset a

ineet/

korke

akou

lututk

into

2 14

2,27

2

092,

72

4 18

07

00 2

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/so

veltu

va yl

empi

korke

akou

lututk

into t

ai so

veltu

va yl

empi

amma

ttikor

keak

oulut

utkint

o 2

274,

02

2 22

1,40

4

18 0

7 00

3

Tunti

opett

aja/am

matill

iset a

ineet/

korke

akou

lututk

into

2 15

7,32

2

107,

42

4 18

07

00 4

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/op

istoa

steen

tutki

nto

2 14

2,27

2

092,

72

4 18

07

00 5

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/vä

hintää

n kolm

en vu

oden

sove

ltuva

t opin

not ta

ideko

uluss

a 1

954,

65

1 90

9,43

4

18 0

7 00

8

Tunti

opett

aja/yh

teise

t aine

et/yle

mpi k

orke

akou

lututk

into

2 27

4,02

2

221,

40

4 18

07

00 9

Tu

ntiop

ettaja

/yhtei

set a

ineet/

korke

akou

lututk

into

2 14

2,27

2

092,

72

O

SIO

C L

IITE

7 So

siaa

li- ja

terv

eysa

lan

oppi

laito

s

Pe

rusp

alka

t

Hi

nnoi

ttelu

tunn

us

Kood

i Ni

mi

I k

l

II kl

4

16 0

4 00

5

Lehto

ri/sov

eltuv

a ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 96

5,59

2

896,

75

4 16

04

00 6

Le

htori/m

uu

2 82

3,51

2

757,

93

4 16

07

00 5

Tu

ntiop

ettaja

/sove

ltuva

ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orea

koulu

tutkin

to 2

965,

59

2 89

6,75

4

16 0

7 00

6

Tunti

opett

aja/m

uu

2 82

3,51

2

757,

93

O

SIO

C L

IITE

8 M

etsä

- ja

puut

alou

sopp

ilaito

s

Pe

rusp

alka

t

Hi

nnoi

ttelu

tunn

us

tunn

us

Ko

odi

Nim

i

I kl

II k

l

4 19

04

00 8

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/sov

eltuv

a ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

3 01

8,21

2

948,

36

4 19

04

00 9

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/sov

eltuv

a amm

attiko

rkeak

oulut

utkint

o tai

insinö

öri

2 75

6,01

2

692,

24

4 19

04

01 0

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/mets

ä- ta

i puu

talou

sinsin

ööri t

ai va

staav

a aika

isemp

i tutki

nto

2 67

6,24

2

614,

33

KT

9 (1

3)

Hinn

oitte

lutu

nnus

Ko

odi

Nim

i

I kl

II k

l

4 19

04

01 1

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/tekn

ikko

2 56

3,22

2

503,

90

4 19

04

01 2

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/mets

ätalou

s-, sa

hateo

llisuu

s- tai

levy

teollis

uuste

knikk

o 2

443,

92

2 38

7,39

4

19 0

4 01

3

Lehto

ri/amm

atillis

et ain

eet/m

etsäty

önop

ettaja

n kou

lutus

2

229,

39

2 17

7,79

4

19 0

4 01

4

Lehto

ri/yhte

iset a

ineet/

ylemp

i kor

keak

oulut

utkint

o 2

898,

76

2 83

1,71

4

19 0

4 01

5

Lehto

ri/yhte

iset a

ineet/

korke

akou

lututk

into

2 67

6,24

2

614,

33

4 19

07

00 8

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/so

veltu

va yl

empi

korke

akou

lututk

into

3 01

8,21

2

948,

36

4 19

07

00 9

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/so

veltu

va am

mattik

orke

akou

lututk

into t

ai ins

inöör

i 2

756,

01

2 69

2,24

4

19 0

7 01

0

Tunti

opett

aja/am

matill

iset a

ineet/

metsä

- tai

puuta

lousin

sinöö

ri tai

vasta

ava a

ikaise

mpi tu

tkinto

2

676,

24

2 61

4,33

4

19 0

7 01

1

Tunti

opett

aja/am

matill

iset a

ineet/

teknik

ko

2 56

3,22

2

503,

90

4 19

07

01 2

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/me

tsätal

ous-,

saha

teollis

uus-

tai le

vyteo

llisuu

stekn

ikko

2 44

3,92

2

387,

39

4 19

07

01 3

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/me

tsätyö

nope

ttajan

koulu

tus

2 22

9,39

2

177,

79

4 19

07

01 4

Tu

ntiop

ettaja

/yhtei

set a

ineet/

ylemp

i kor

keak

oulut

utkint

o 2

898,

76

2 83

1,71

4

19 0

7 01

5

Tunti

opett

aja/yh

teise

t aine

et/ko

rkeak

oulut

utkint

o 2

676,

24

2 61

4,33

O

SIO

C L

IITE

9 M

eren

kulk

uopp

ilaito

s

Pe

rusp

alka

t

Hi

nnoi

ttelu

tunn

us

Kood

i Ni

mi

I kl

II k

l

4 20

04

00 3

La

bora

torioi

nsinö

öri

2 60

6,11

2

545,

79

4 20

04

01 0

Le

htori/m

eren

kulku

- ja te

knisi

ssä a

ineiss

a/sov

eltuv

a ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 84

3,69

2

777,

88

4 20

04

01 1

Le

htori/m

eren

kulku

- ja te

knisi

ssä a

ineiss

a/muu

tutki

nto

2 66

4,08

2

602,

44

4 20

04

00 8

Le

htori/a

mmati

nope

tus

2 12

8,95

2

079,

68

4 20

04

00 9

Le

htori/t

yöno

petus

2

032,

87

1 98

5,85

4

20 0

4 00

4

Lehto

ri/yhte

iset a

ineet/

ylemp

i kor

keak

oulut

utkint

o 2

617,

67

2 55

7,09

4

20 0

4 00

5

Lehto

ri/yhte

iset a

ineet/

alemp

i kor

keak

oulut

utkint

o 2

329,

13

2 27

5,26

4

20 0

4 00

6

Lehto

ri/yhte

iset a

ineet/

muu t

utkint

o 2

279,

04

2 22

6,32

4

20 0

7 01

0

Tunti

opett

aja/m

eren

kulku

- ja te

knilli

sissä

aine

issa/s

ovelt

uva y

lempi

korke

akou

lututk

into t

ai so

veltu

va yl

empi

am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 84

3,69

2

777,

88

4 20

07

01 1

Tu

ntiop

ettaja

/mer

enku

lku ja

tekn

illise

t aine

et/mu

u tutk

into

2 66

4,08

2

602,

44

4 20

07

00 8

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tinop

etus

2 12

8,95

2

079,

68

KT

8 (1

3)

Hinn

oitte

lutu

nnus

Kood

i Ni

mi

I k

l

II kl

4

18 0

4 00

4

Lehto

ri/amm

atillis

et ain

eet/o

pistoa

steen

tutki

nto

2 14

2,27

2

092,

72

4 18

04

00 5

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/väh

intää

n kolm

en vu

oden

sove

ltuva

t opin

not ta

ideko

uluss

a 1

954,

65

1 90

9,43

4

18 0

4 00

8

Lehto

ri/yhte

iset a

ineet/

ylemp

i kor

keak

oulut

utkint

o 2

274,

02

2 22

1,40

4

18 0

4 00

9

Lehto

ri/yhte

iset a

ineet/

korke

akou

lututk

into

2 14

2,27

2

092,

72

4 18

07

00 2

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/so

veltu

va yl

empi

korke

akou

lututk

into t

ai so

veltu

va yl

empi

amma

ttikor

keak

oulut

utkint

o 2

274,

02

2 22

1,40

4

18 0

7 00

3

Tunti

opett

aja/am

matill

iset a

ineet/

korke

akou

lututk

into

2 15

7,32

2

107,

42

4 18

07

00 4

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/op

istoa

steen

tutki

nto

2 14

2,27

2

092,

72

4 18

07

00 5

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/vä

hintää

n kolm

en vu

oden

sove

ltuva

t opin

not ta

ideko

uluss

a 1

954,

65

1 90

9,43

4

18 0

7 00

8

Tunti

opett

aja/yh

teise

t aine

et/yle

mpi k

orke

akou

lututk

into

2 27

4,02

2

221,

40

4 18

07

00 9

Tu

ntiop

ettaja

/yhtei

set a

ineet/

korke

akou

lututk

into

2 14

2,27

2

092,

72

O

SIO

C L

IITE

7 So

siaa

li- ja

terv

eysa

lan

oppi

laito

s

Pe

rusp

alka

t

Hi

nnoi

ttelu

tunn

us

Kood

i Ni

mi

I k

l

II kl

4

16 0

4 00

5

Lehto

ri/sov

eltuv

a ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 96

5,59

2

896,

75

4 16

04

00 6

Le

htori/m

uu

2 82

3,51

2

757,

93

4 16

07

00 5

Tu

ntiop

ettaja

/sove

ltuva

ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orea

koulu

tutkin

to 2

965,

59

2 89

6,75

4

16 0

7 00

6

Tunti

opett

aja/m

uu

2 82

3,51

2

757,

93

O

SIO

C L

IITE

8 M

etsä

- ja

puut

alou

sopp

ilaito

s

Pe

rusp

alka

t

Hi

nnoi

ttelu

tunn

us

tunn

us

Ko

odi

Nim

i

I kl

II k

l

4 19

04

00 8

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/sov

eltuv

a ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

3 01

8,21

2

948,

36

4 19

04

00 9

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/sov

eltuv

a amm

attiko

rkeak

oulut

utkint

o tai

insinö

öri

2 75

6,01

2

692,

24

4 19

04

01 0

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/mets

ä- ta

i puu

talou

sinsin

ööri t

ai va

staav

a aika

isemp

i tutki

nto

2 67

6,24

2

614,

33

KT

9 (1

3)

Hinn

oitte

lutu

nnus

Ko

odi

Nim

i

I kl

II k

l

4 19

04

01 1

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/tekn

ikko

2 56

3,22

2

503,

90

4 19

04

01 2

Le

htori/a

mmati

lliset

ainee

t/mets

ätalou

s-, sa

hateo

llisuu

s- tai

levy

teollis

uuste

knikk

o 2

443,

92

2 38

7,39

4

19 0

4 01

3

Lehto

ri/amm

atillis

et ain

eet/m

etsäty

önop

ettaja

n kou

lutus

2

229,

39

2 17

7,79

4

19 0

4 01

4

Lehto

ri/yhte

iset a

ineet/

ylemp

i kor

keak

oulut

utkint

o 2

898,

76

2 83

1,71

4

19 0

4 01

5

Lehto

ri/yhte

iset a

ineet/

korke

akou

lututk

into

2 67

6,24

2

614,

33

4 19

07

00 8

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/so

veltu

va yl

empi

korke

akou

lututk

into

3 01

8,21

2

948,

36

4 19

07

00 9

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/so

veltu

va am

mattik

orke

akou

lututk

into t

ai ins

inöör

i 2

756,

01

2 69

2,24

4

19 0

7 01

0

Tunti

opett

aja/am

matill

iset a

ineet/

metsä

- tai

puuta

lousin

sinöö

ri tai

vasta

ava a

ikaise

mpi tu

tkinto

2

676,

24

2 61

4,33

4

19 0

7 01

1

Tunti

opett

aja/am

matill

iset a

ineet/

teknik

ko

2 56

3,22

2

503,

90

4 19

07

01 2

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/me

tsätal

ous-,

saha

teollis

uus-

tai le

vyteo

llisuu

stekn

ikko

2 44

3,92

2

387,

39

4 19

07

01 3

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tillise

t aine

et/me

tsätyö

nope

ttajan

koulu

tus

2 22

9,39

2

177,

79

4 19

07

01 4

Tu

ntiop

ettaja

/yhtei

set a

ineet/

ylemp

i kor

keak

oulut

utkint

o 2

898,

76

2 83

1,71

4

19 0

7 01

5

Tunti

opett

aja/yh

teise

t aine

et/ko

rkeak

oulut

utkint

o 2

676,

24

2 61

4,33

O

SIO

C L

IITE

9 M

eren

kulk

uopp

ilaito

s

Pe

rusp

alka

t

Hi

nnoi

ttelu

tunn

us

Kood

i Ni

mi

I kl

II k

l

4 20

04

00 3

La

bora

torioi

nsinö

öri

2 60

6,11

2

545,

79

4 20

04

01 0

Le

htori/m

eren

kulku

- ja te

knisi

ssä a

ineiss

a/sov

eltuv

a ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 84

3,69

2

777,

88

4 20

04

01 1

Le

htori/m

eren

kulku

- ja te

knisi

ssä a

ineiss

a/muu

tutki

nto

2 66

4,08

2

602,

44

4 20

04

00 8

Le

htori/a

mmati

nope

tus

2 12

8,95

2

079,

68

4 20

04

00 9

Le

htori/t

yöno

petus

2

032,

87

1 98

5,85

4

20 0

4 00

4

Lehto

ri/yhte

iset a

ineet/

ylemp

i kor

keak

oulut

utkint

o 2

617,

67

2 55

7,09

4

20 0

4 00

5

Lehto

ri/yhte

iset a

ineet/

alemp

i kor

keak

oulut

utkint

o 2

329,

13

2 27

5,26

4

20 0

4 00

6

Lehto

ri/yhte

iset a

ineet/

muu t

utkint

o 2

279,

04

2 22

6,32

4

20 0

7 01

0

Tunti

opett

aja/m

eren

kulku

- ja te

knilli

sissä

aine

issa/s

ovelt

uva y

lempi

korke

akou

lututk

into t

ai so

veltu

va yl

empi

am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 84

3,69

2

777,

88

4 20

07

01 1

Tu

ntiop

ettaja

/mer

enku

lku ja

tekn

illise

t aine

et/mu

u tutk

into

2 66

4,08

2

602,

44

4 20

07

00 8

Tu

ntiop

ettaja

/amma

tinop

etus

2 12

8,95

2

079,

68

KT

10 (1

3)

Hinn

oitte

lutu

nnus

Ko

odi

Nim

i

I kl

II k

l

4 20

07

00 9

Tu

ntiop

ettaja

/työn

opetu

s 2

032,

87

1 98

5,85

4

20 0

7 00

4

Tunti

opett

aja/yh

teise

t aine

et/yle

mpi k

orke

akou

lututk

into

2 61

7,67

2

557,

09

4 20

07

00 5

Tu

ntiop

ettaja

/yhtei

set a

ineet/

alemp

i kor

keak

oulut

utkint

o 2

329,

13

2 27

5,26

4

20 0

7 00

6

Tunti

opett

aja/yh

teise

t aine

et/mu

u tutk

into

2 27

9,04

2

226,

32

OSI

O F

LIIT

E 10

Mus

iikki

oppi

laito

s

Te

htäv

äkoh

tain

en p

alkk

a

Hinn

oitte

lutu

nnus

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

Ko

odi

Nim

i

I kl

I kl

II kl

II kl

4 08

01

00 2

Re

htori

3 13

4,78

3 94

6,74

3 06

2,00

3 85

5,09

4

08 0

2 00

5

Apula

isreh

tori

2 82

0,94

3 48

7,46

2 75

5,42

3 40

6,49

Peru

spal

kka

Hi

nnoi

ttelu

tunn

us

Alar

aja

Al

araja

Kood

i Ni

mi

I k

l

II kl

4

08 0

4 01

2

Opett

aja/so

veltu

va yl

empi

korke

akou

lututk

into t

ai so

veltu

va yl

empi

amma

ttikor

keak

oulut

utkint

o 2

289,

40

2 23

6,44

4

08 0

4 01

4

Opett

aja/so

veltu

va am

mattik

orke

akou

lututk

into,

kons

erva

torion

jatko

tutkin

to tai

aiem

pi leh

torin

kelpo

isuus

2

229,

49

2 17

7,91

4

08 0

4 01

3

Opett

aja/m

uu tu

tkinto

tai a

iempi

opett

ajan t

ai sä

estäj

än ke

lpoisu

us

2 00

6,12

1

959,

69

4 08

04

00 8

Am

matill

isen k

oulut

ukse

n ope

ttaja

2 28

9,40

2

236,

44

4 08

07

02 6

Tu

ntiop

ettaja

/sove

ltuva

ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 09

7,35

2

048,

82

4 08

07

02 8

Tu

ntiop

ettaja

/sove

ltuva

amma

ttikor

keak

oulut

utkint

o, ko

nser

vator

ion ja

tkotut

kinto

tai ai

empi

lehtor

in ke

lpoisu

us

2 05

5,58

2

008,

00

4 08

07

02 7

Tu

ntiop

ettaja

/muu

sove

ltuva

tutki

nto ta

i aiem

pi op

ettaja

n tai

säes

täjän

tutki

nto

1 91

2,70

1

868,

45

Si

vuto

imis

en tu

ntio

petta

jan

tunt

ipal

kkio

4

08 0

7 02

9

Sove

ltuva

ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

25,7

2€/t

unti

4 08

07

03 0

So

veltu

va am

mattik

orke

akou

lututk

into,

kons

erva

torion

jatko

tutkin

to tai

aiem

pi leh

torin

kelpo

isuus

25

,25

€/tun

ti

4

08 0

7 03

1

Muu s

ovelt

uva t

utkint

o taik

ka ai

empi

opett

ajan t

ai sä

estäj

än ke

lpoisu

us

23,6

5€/t

unti

KT

11 (1

3)

OSI

O F

LIIT

E 11

Las

ten

ja n

uort

en ta

idek

oulu

Te

htäv

äkoh

tain

en p

alkk

a

Hinn

oitte

lutu

nnus

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

Ko

odi

Nim

i

I kl

I kl

II kl

II kl

4 05

01

00 1

Re

htori/t

aidete

ollise

ssa k

orke

akou

lussa

tai m

uuss

a kor

keak

oulus

sa su

orite

ttu so

veltu

va yl

empi

korke

akou

lututk

into

2 76

4,43

3 22

3,14

2 70

5,51

3 14

8,29

4

05 0

1 00

2

Rehto

ri/taid

eteoll

isess

a kor

keak

oulus

sa ta

i taide

teollis

essa

oppil

aitok

sess

a suo

ritettu

kuva

amata

idon o

petta

jan tu

tkinto

2

764,

433

223,

142

705,

513

148,

29

4 05

04

00 4

Ta

ideko

ulun o

petta

ja va

ihtoe

hto 1

1 97

0,46

2 23

5,22

1 92

5,81

2 18

3,34

4

05 0

4 00

5

Taide

koulu

n ope

ttaja

vaiht

oehto

2 2

045,

502

359,

481

999,

002

304,

69

Tu

ntip

alkat

Alar

aja

Ylär

aja

4

05 0

7 04

0

Laste

n ja n

uorte

n taid

ekou

lun tu

ntiop

ettaja

22

,79

29,2

0€/t

unti

O

SIO

F L

IITE

12 K

ansa

lais

opis

to

Peru

spal

kat

Hinn

oitte

lutu

nnus

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

Ko

odi

Nim

i

I kl

I kl

II kl

II kl

4 06

01

00 1

Re

htori

3 13

8,52

3 79

0,23

3 06

5,64

3 70

3,52

4

06 0

2 00

2

Apula

isreh

tori

2 65

7,14

3 35

8,40

2 59

5,45

3 28

0,44

4

06 0

4 00

6

Opett

aja/so

veltu

va yl

empi

korke

akou

lututk

into t

ai so

veltu

va yl

empi

amma

ttikor

keak

oulut

utkint

o 2

322,

22

2 26

8,50

4

06 0

4 00

7

Opett

aja/m

uu so

veltu

va tu

tkinto

tai e

rivap

aus k

ansa

laiso

piston

opett

ajan v

irkaa

n 2

089,

44

2 04

1,12

4

06 0

4 00

8

Suun

nittel

ijaop

ettaja

/sove

ltuva

ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 57

1,00

2 85

3,31

2 57

1,00

2 85

3,31

4

06 0

4 00

9

Suun

nittel

ijaop

ettaja

/muu

tutki

nto ta

i eriv

apau

s kan

salai

sopis

tonop

ettaja

n virk

aan

2 32

5,34

2 53

0,45

2 32

5,34

2 53

0,45

Tu

ntip

alka

t

Alar

aja

Ylär

aja

4

06 0

7 03

3

Kans

alaiso

piston

tunti

opett

aja

23,2

426

,67

€/tun

ti

Palk

kiot

Ilta

opetu

spalk

kio (8

§)

61,2

3€/k

k

KT

10 (1

3)

Hinn

oitte

lutu

nnus

Ko

odi

Nim

i

I kl

II k

l

4 20

07

00 9

Tu

ntiop

ettaja

/työn

opetu

s 2

032,

87

1 98

5,85

4

20 0

7 00

4

Tunti

opett

aja/yh

teise

t aine

et/yle

mpi k

orke

akou

lututk

into

2 61

7,67

2

557,

09

4 20

07

00 5

Tu

ntiop

ettaja

/yhtei

set a

ineet/

alemp

i kor

keak

oulut

utkint

o 2

329,

13

2 27

5,26

4

20 0

7 00

6

Tunti

opett

aja/yh

teise

t aine

et/mu

u tutk

into

2 27

9,04

2

226,

32

OSI

O F

LIIT

E 10

Mus

iikki

oppi

laito

s

Te

htäv

äkoh

tain

en p

alkk

a

Hinn

oitte

lutu

nnus

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

Ko

odi

Nim

i

I kl

I kl

II kl

II kl

4 08

01

00 2

Re

htori

3 13

4,78

3 94

6,74

3 06

2,00

3 85

5,09

4

08 0

2 00

5

Apula

isreh

tori

2 82

0,94

3 48

7,46

2 75

5,42

3 40

6,49

Peru

spal

kka

Hi

nnoi

ttelu

tunn

us

Alar

aja

Al

araja

Kood

i Ni

mi

I k

l

II kl

4

08 0

4 01

2

Opett

aja/so

veltu

va yl

empi

korke

akou

lututk

into t

ai so

veltu

va yl

empi

amma

ttikor

keak

oulut

utkint

o 2

289,

40

2 23

6,44

4

08 0

4 01

4

Opett

aja/so

veltu

va am

mattik

orke

akou

lututk

into,

kons

erva

torion

jatko

tutkin

to tai

aiem

pi leh

torin

kelpo

isuus

2

229,

49

2 17

7,91

4

08 0

4 01

3

Opett

aja/m

uu tu

tkinto

tai a

iempi

opett

ajan t

ai sä

estäj

än ke

lpoisu

us

2 00

6,12

1

959,

69

4 08

04

00 8

Am

matill

isen k

oulut

ukse

n ope

ttaja

2 28

9,40

2

236,

44

4 08

07

02 6

Tu

ntiop

ettaja

/sove

ltuva

ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 09

7,35

2

048,

82

4 08

07

02 8

Tu

ntiop

ettaja

/sove

ltuva

amma

ttikor

keak

oulut

utkint

o, ko

nser

vator

ion ja

tkotut

kinto

tai ai

empi

lehtor

in ke

lpoisu

us

2 05

5,58

2

008,

00

4 08

07

02 7

Tu

ntiop

ettaja

/muu

sove

ltuva

tutki

nto ta

i aiem

pi op

ettaja

n tai

säes

täjän

tutki

nto

1 91

2,70

1

868,

45

Si

vuto

imis

en tu

ntio

petta

jan

tunt

ipal

kkio

4

08 0

7 02

9

Sove

ltuva

ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

25,7

2€/t

unti

4 08

07

03 0

So

veltu

va am

mattik

orke

akou

lututk

into,

kons

erva

torion

jatko

tutkin

to tai

aiem

pi leh

torin

kelpo

isuus

25

,25

€/tun

ti

4

08 0

7 03

1

Muu s

ovelt

uva t

utkint

o taik

ka ai

empi

opett

ajan t

ai sä

estäj

än ke

lpoisu

us

23,6

5€/t

unti

KT

11 (1

3)

OSI

O F

LIIT

E 11

Las

ten

ja n

uort

en ta

idek

oulu

Te

htäv

äkoh

tain

en p

alkk

a

Hinn

oitte

lutu

nnus

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

Ko

odi

Nim

i

I kl

I kl

II kl

II kl

4 05

01

00 1

Re

htori/t

aidete

ollise

ssa k

orke

akou

lussa

tai m

uuss

a kor

keak

oulus

sa su

orite

ttu so

veltu

va yl

empi

korke

akou

lututk

into

2 76

4,43

3 22

3,14

2 70

5,51

3 14

8,29

4

05 0

1 00

2

Rehto

ri/taid

eteoll

isess

a kor

keak

oulus

sa ta

i taide

teollis

essa

oppil

aitok

sess

a suo

ritettu

kuva

amata

idon o

petta

jan tu

tkinto

2

764,

433

223,

142

705,

513

148,

29

4 05

04

00 4

Ta

ideko

ulun o

petta

ja va

ihtoe

hto 1

1 97

0,46

2 23

5,22

1 92

5,81

2 18

3,34

4

05 0

4 00

5

Taide

koulu

n ope

ttaja

vaiht

oehto

2 2

045,

502

359,

481

999,

002

304,

69

Tu

ntip

alkat

Alar

aja

Ylär

aja

4

05 0

7 04

0

Laste

n ja n

uorte

n taid

ekou

lun tu

ntiop

ettaja

22

,79

29,2

0€/t

unti

O

SIO

F L

IITE

12 K

ansa

lais

opis

to

Peru

spal

kat

Hinn

oitte

lutu

nnus

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

Ko

odi

Nim

i

I kl

I kl

II kl

II kl

4 06

01

00 1

Re

htori

3 13

8,52

3 79

0,23

3 06

5,64

3 70

3,52

4

06 0

2 00

2

Apula

isreh

tori

2 65

7,14

3 35

8,40

2 59

5,45

3 28

0,44

4

06 0

4 00

6

Opett

aja/so

veltu

va yl

empi

korke

akou

lututk

into t

ai so

veltu

va yl

empi

amma

ttikor

keak

oulut

utkint

o 2

322,

22

2 26

8,50

4

06 0

4 00

7

Opett

aja/m

uu so

veltu

va tu

tkinto

tai e

rivap

aus k

ansa

laiso

piston

opett

ajan v

irkaa

n 2

089,

44

2 04

1,12

4

06 0

4 00

8

Suun

nittel

ijaop

ettaja

/sove

ltuva

ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 57

1,00

2 85

3,31

2 57

1,00

2 85

3,31

4

06 0

4 00

9

Suun

nittel

ijaop

ettaja

/muu

tutki

nto ta

i eriv

apau

s kan

salai

sopis

tonop

ettaja

n virk

aan

2 32

5,34

2 53

0,45

2 32

5,34

2 53

0,45

Tu

ntip

alka

t

Alar

aja

Ylär

aja

4

06 0

7 03

3

Kans

alaiso

piston

tunti

opett

aja

23,2

426

,67

€/tun

ti

Palk

kiot

Ilta

opetu

spalk

kio (8

§)

61,2

3€/k

k

KT

12 (1

3)

OSI

O F

LIIT

E 13

Kan

sano

pist

o

Pe

rusp

alkat

Hinn

oitte

lutu

nnus

Ko

odi

Nim

i

Alar

aha

Ylär

aja

Alar

aja

Ylär

aja

4 07

01

01 1

Re

htori

3 04

8,38

3 64

5,17

2 97

7,60

3 54

7,93

I kl

II k

l

4 07

04

01 3

Op

ettaja

/sove

ltuva

ylem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o tai

sove

ltuva

ylem

pi am

mattik

orke

akou

lututk

into

2 29

4,35

2

241,

28

4 07

04

01 4

Op

ettaja

/muu

sove

ltuva

tutki

nto ta

i eriv

apau

s kan

sano

piston

opett

ajan v

irkaa

n 2

081,

13

2 03

2,96

4

07 0

4 02

1

Opett

aja/so

veltu

va yl

empi

korke

akou

lututk

into (

vaiht

oehto

2)

2 93

7,25

2

869,

29

4 07

04

02 2

Op

ettaja

/sove

ltuva

alem

pi ko

rkeak

oulut

utkint

o (va

ihtoe

hto 2)

2

863,

70

2 79

7,44

4

07 0

4 02

3

Opett

aja/m

uu tu

tkinto

(vaih

toehto

2)

2 45

8,69

2

401,

80

Tu

ntip

alkat

Alar

aja

Ylär

aja

4

07 0

7 03

3

Kans

anop

iston

tunti

opett

aja

23,2

426

,67

€/tun

ti

OSI

O D

Am

mat

tikor

keak

oulu

Vä

him

mäis

palka

t

Yl

iope

ttaja

I kl

II k

l

– Vi

ranh

altija

(4 22

04 01

0, 4

22 04

01 1,

4 22

04 01

2)

0 vuo

tta pa

lvelua

3 38

5,65

3 30

8,10

4 vuo

tta pa

lvelua

3 49

4,86

3 41

5,13

7 vuo

tta pa

lvelua

3

604,

073

521,

08

10

vuott

a palv

elua

4 04

7,61

3 93

8,39

15 vu

otta p

alvelu

a 4

646,

824

522,

29

Leht

ori

I k

l

II kl

– V

iranh

altija

(4 22

04 02

0, 4

22 04

02 1,

4 22

04 02

2)

0 vuo

tta pa

lvelua

3

057,

993

004,

48

– Kok

oaika

inen t

untio

petta

ja (4

22 07

02 0,

4 22

07 02

1, 4

22 07

02 2)

4 v

uotta

palve

lua

3 12

1,37

3 06

6,48

7 v

uotta

palve

lua

3 24

5,23

3 18

8,24

10 vu

otta p

alvelu

a 3

651,

573

570,

90

15

vuott

a palv

elua

4 16

5,32

4 07

0,55

KT

13 (1

3)

OSI

O E

AM

MA

TILL

INEN

AIK

UIS

KO

ULU

TUSK

ESK

US

Pa

lkka

0 v

uotta

5 v

uotta

10

vuot

ta

15 vu

otta

20

vuot

ta

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

4 30

04

00 4

Ko

koaik

ainen

opett

aja/yl

empi

korke

akou

lututk

into

3 52

5,74

4 13

9,58

3 70

2,03

4 31

5,87

3 88

7,13

4 50

0,97

4 08

1,49

4 69

5,33

4 24

4,75

4 85

8,59

4 30

04

00 5

Ko

koaik

ainen

opett

aja/ko

rkeak

oulu-

tai in

sinöö

rin tu

tkinto

3

316,

613

801,

803

482,

443

967,

633

656,

564

141,

753

839,

394

324,

583

992,

974

478,

16

4

30 0

4 00

6

Koko

aikain

en op

ettaja

/opist

oaste

en tu

tkinto

2

880,

043

303,

753

024,

043

447,

753

175,

243

598,

953

334,

003

757,

713

467,

363

891,

07

4

30 0

4 00

7

Koko

aikain

en op

ettaja

/muu

tutki

nto

2 58

9,81

2 92

1,86

2 71

9,30

3 05

1,35

2 85

5,27

3 18

7,32

2 99

8,03

3 33

0,08

3 11

7,95

3 45

0,00

KT

13 (1

3)

OSI

O E

AM

MA

TILL

INEN

AIK

UIS

KO

ULU

TUSK

ESK

US

Pa

lkka

0 v

uotta

5 v

uotta

10

vuot

ta

15 vu

otta

20

vuot

ta

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

Al

araja

Yl

äraja

4 30

04

00 4

Ko

koaik

ainen

opett

aja/yl

empi

korke

akou

lututk

into

3 52

5,74

4 13

9,58

3 70

2,03

4 31

5,87

3 88

7,13

4 50

0,97

4 08

1,49

4 69

5,33

4 24

4,75

4 85

8,59

4 30

04

00 5

Ko

koaik

ainen

opett

aja/ko

rkeak

oulu-

tai in

sinöö

rin tu

tkinto

3

316,

613

801,

803

482,

443

967,

633

656,

564

141,

753

839,

394

324,

583

992,

974

478,

16

4

30 0

4 00

6

Koko

aikain

en op

ettaja

/opist

oaste

en tu

tkinto

2

880,

043

303,

753

024,

043

447,

753

175,

243

598,

953

334,

003

757,

713

467,

363

891,

07

4

30 0

4 00

7

Koko

aikain

en op

ettaja

/muu

tutki

nto

2 58

9,81

2 92

1,86

2 71

9,30

3 05

1,35

2 85

5,27

3 18

7,32

2 99

8,03

3 33

0,08

3 11

7,95

3 45

0,00

OV

TES 2010–2011

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työ-ehto sopimuksen (OVTES) piirissä on 67 000 opettajaa. Valtaosa opettajista eli 42 000 työskentelee peruskouluissa. Lukioissa työskentelee 6 600 opettajaa. OVTES:n piirissä ovat myös ammatillisissa oppi laitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja aikuis koulutuskeskuksissa työskentelevät 15 500 opettajaa sekä kansalais- ja kansan-opistoissa ja musiikkioppilaitoksissa työs ken te levät 2 000 opettajaa.

ISBN 978-952-213-571-1 • Tilausnumero 3-0796

www.kuntatyonantajat.fi

Kannet: A

CM


OVTES2010–2011

Documents

OVTES_2010-2011