OYL 18 luvun mukainen vähemmistöosakkeiden

PROSESSIN ORGANISOINTI JA VÄLIMIESTEN PROSESSINJOHTO

OYL 18 luvun mukainen vähemmistöosakkeiden lunastusmenettely

16.9.2020

Marko Hentunen

ESITYKSEN SISÄLTÖ

• Vielä lunastusmenettelyn normipohjasta

• Järjestäytymisistunto

• Prosessiaikataulun laatiminen ja muuttaminen

• Sihteerin käyttäminen

• Välimiesoikeuden prosessipäätökset

• Prekluusiouhan asettaminen

• Menettelyn lopettamispäätös

2© CASTRÉN & SNELLMAN

• Lunastusoikeutta ja lunastushinnan määrää koskevien erimielisyyksien ratkaisemista säädetään OYL 18 luvussa, joka luo normipohjan välimiesmenettelylle lunastusriidoissa

• OYL 18:3 §:n mukaan lunastusriidoissa noudatetaan soveltuvin osin välimiesmenettelystä annettua lakia

• Ilmaisu soveltuvin osin tarkoittanee sitä, että VML:ää ei sovelleta OYL:n ohella vain siltä osin kuin VML:n säännökset ovat lunastusmenettelyn erityispiirteistä johtuen merkityksettömiä

• Esimerkiksi

• VML 2 §; riidan välimiesmenettelykelpoisuus

• VML 3-4 §:t; välityssopimuksen muotovaatimus

• Menettelyn aloittamista, vireilletuloa ja välimiesoikeuden asettamista koskevat VML:n säännökset

• VML 51-55 §:t; vieraassa valtiossa käytävä välimiesmenettely

LUNASTUSMENETTELYN NORMIPOHJASTA

© CASTRÉN & SNELLMAN 3

• Välimiesmenettelyn liittymät oikeudenkäymiskaareen ovat ohuet

• VML 5.2 ja 51.2 §: ”Välityssopimuksen estämättä tuomioistuin voi asian ollessa välimiesten käsiteltävänä tai sitä ennen antaa väliaikaisia määräyksiä ja kieltoja […]” → mahdollistavat tuomioistuimen antamat täytäntöönpanokelpoiset turvaamistoimimääräykset, kuten takavarikkomääräyksen, jo ennen menettelyä ja myös sen kuluessa (myös ex parte -määräykset mahdollisia) → OK 7 luku

• VML 10 §: ”Välimies on asianosaisen vaatimuksesta julistettava esteelliseksi, jos hän olisi tuomarina ollut esteellinen käsittelemään asiaa…”; → viittaus OK 13 lukuun

• VML 29 §: Jos välimiehet pitävät tarpeellisena, esim. todistajan kuuleminen voidaan suorittaa käräjäoikeudessa asianosaisen hakemuksen perusteella (mahdollistaa pakkokeinot ja vakuutuksen nojalla kuulemisen); käräjäoikeus voi myös antaa täytäntöönpanokelpoisen editiomääräyksen = ”oikeusapua” koskevat VMO:n päätökset



• VML 40 – 42 ja 50 §:t: välitystuomion mitättömyys- ja kumoamiskanne nostetaan ja tutkitaan yleisessä tuomioistuimessa; VML 47 §: muutoksenhaku välimiehille vahvistettuihin korvauksiin

• Lunastusasiassa annetun välitystuomion VML:n mukainen kumoamiskanne ja VML 47 §:n mukainen muutoksenhaku koskien välimiehille vahvistettuja korvauksia ovat siis mahdollisia, joskin

• OYL 18:10 sisältää muutoksenhakuoikeuden yleisessä tuomioistuimessa

• Uskotun miehen kustannuksiin on mahdollista hakea muutosta vain OYL:n perusteella

• VML 43 - 45 §: välitystuomion täytäntöönpanosta päättää yleinen alioikeus

• VML 49 §: ”Jolleivät asianosaiset ole toisin sopineet, välimiehet voivat tuomiossaan tai muussa välimiesmenettelyn lopettamista tarkoittavassa päätöksessään velvoittaa asianosaisen osaksi tai kokonaan korvaamaan vastapuolen välimiesmenettelystä aiheutuneet kulut noudattaen soveltuvin osin mitä oikeudenkäymiskaaressa oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta säädetään”; → OK 21 luku

• Kuitenkin OYL 18:8 § mukaan ”Välimiesmenettelyn kustannuksista vastaa lunastaja (ei tarkoita asianosaisten oikeudenkäyntikuluja), jos välimiehet eivät erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä toisin”

→Oikeudenkäymiskaari ei (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta) toimi välimiesmenettelyn normipohjana



• Menettelyä välimiesoikeudessa sääntelevät välimiesmenettelylaki ja asianosaisten sopimukseen perustuvat välimiesinstituutin säännöt (säännöt, jos kyseessä ei ole ad hoc –menettely tai OYL:n mukainen lunastusmenettely)

• Useissa välimiesmenettelylaeissa ja joidenkin instituuttien säännöissä itse menettelyä ja sen kulkua koskeva sääntely on suppeaa (esim. ICC Arbitration Rules)

• OYL 18 luvussa ei ole lunastusriitoja koskevia menettelysääntöjä

• Menettelyyn välimiesoikeudessa sovelletaan VML:n säännöksiä (siltä osin kuin OYL 18 luvun säännöksistä ei muuta johdu), joskin myös VML:n itse menettelyä koskeva sääntely on melko vähäistä

• Koska välimiesmenettely on sopimuksenvaraista, asianosaisilla on varsin laaja vapaus sopia menettelystä (VML 23 §) ja sen kulusta tarpeidensa mukaisesti

• Kokonaan toinen asia on, kuinka usein ja kuinka hyvin asianosaiset haluavat tai kykenevät ”räätälöimään” menettelyn heidän (yhteisiä) tarpeitaan vastaavaksi



• Esim. KKK:n välimiesmenettelysääntöjen tavoite on edesauttaa välimiesmenettelyn joutuisuutta ja kustannustehokkuutta. Tätä tavoitetta heijastavat mm. seuraavat säännöissä olevat määräykset:

• Asianosaisten velvollisuus edesauttaa ja myötävaikuttaa kustannustehokkaaseen asian käsittelyyn sekä asianosaisten sitoutuminen välimiesoikeuden päätösten ja muiden määräysten noudattamiseen viivytyksettä (26.3 ja 26.4 §:t)

• Järjestäytymisistunto (30 §)

• Prosessiaikataulu (31 §)

• Prekluusiota koskeva määräpäivä (35 §)

• Menettelyn päättyneeksi julistaminen (41 §)

• Aiempaa lyhyempi määräaika välitystuomion antamiselle (44 §)

• Vaikka KKK:n välimiesmenettelysääntöjä ei sovelleta OYL:n mukaisiin lunastusmenettelyihin, voidaan menettelysääntöjä ja niiden kautta syntynyttä soveltamiskäytäntöä hyödyntää myös lunastusmenettelyissä



JÄRJESTÄYTYMISISTUNTO

JÄRJESTÄYTYMISISTUNTO• VML 27 §:n mukaan välimiesten tulee edistää riidan asianmukaista ja joutuisaa

selvittämistä

• Menettelyn alkuvaiheessa pidettävä järjestäytymisistunto ja sen myötä syntyvä prosessiaikataulu edesauttavat välimiesmenettelyn joutuisuutta ja kustannustehokkuutta

• Lunastusmenettelyssä järjestäytymisistunto ja välimiesoikeuden lähettämä menettelyä koskeva ns. ohjekirje on usein katsottu menettelyn aloittamisen osalta toistensa vaihtoehdoiksi

• Erityisesti silloin kun vähemmistöosakkeenomistajia on erityisen suuri määrä menettelyä koskeva ohjeistus ja aikataulu on usein toteutettu asianosaisille lähetettävällä (lähettäminen lunastajan tehtävänä) ohjekirjeellä, johon on pyydetty lunastajan, uskotun miehen ja aktiivisten vähemmistöosakkeenomistajien kommentit

• Vaikka em. menettely on ymmärrettävä, itse suosisin molempien käyttämistä siten, että järjestäytymisistunnon jälkeen asianosaisille lähetetään ohjekirje (prosessimääräys), joka sisältää myös prosessiaikataulun

• Istunnossa asioista sopiminen yleensä helpompaa

• Vältytään ehkä useidenkin ohjekirjeluonnosten lähettämiseltä / kommentoinnilta

• Riitakysymysten ja niiden käsittelyn mahdollinen rajaaminen © CASTRÉN & SNELLMAN 9

• Järjestäytymisistunnon tarkoituksena on sopia ja tarvittaessa päättää asian käsittelystä ja aikataulusta siten, että varmistetaan menettelyn tasapuolisuus, joutuisuus ja kustannustehokkuus

• Järjestäytymisistunto voidaan toteuttaa myös video- tai puhelinneuvotteluna taikka muulla vastaavalla tavalla

• Ei välttämättä toimi lunastusriidoissa

• Järjestäytymisistunto on suositeltavaa järjestää fyysisenä tapaamisena, jotta välimiesoikeuden jäsenet, asianosaisten asiamiehet, asianosaiset sekä uskottu mies pääsevät keskustelemaan kasvotusten

• Järjestäytymisistunto on kiinteässä yhteydessä prosessiaikatauluun, koska järjestäytymisistunnon tuloksena syntyy myös prosessiaikataulu

• Heti menettelyn alussa pidettävä järjestäytymisistunto ja tämän pohjalta syntyvä prosessiaikataulu ovat keskeisessä merkityksessä, jotta saadaan oikea tasapaino menettelyn nopeus- ja tehokkuusvaatimuksen sekä oikeudenmukaisen ja tasapuolisen prosessin välille



• Välimiesoikeus (puheenjohtaja) kutsuu asianosaiset (lunastaja, uskottu mies ja aktiiviset osakkeenomistajat) järjestäytymisistuntoon

• Lista/agenda käsiteltävistä asioista tai luonnos ohjekirjeestä/prosessimääräyksestä

• Asianosaisille lähetettävään ohjekirjeeseen sisältyy tyypillisesti myös selvitys lunastusmenettelyn tarkoituksesta, välitysoikeuden asettamisesta, uskotun miehen määräämisestä ja hänen roolistaan asiassa sekä siitä, että lunastusmenettely koskee kaikkia yhtiön osakkeenomistajia siitä riippumatta, osallistuvatko he itse menettelyyn vai eivät (osakkeenomistajilla ei ole velvollisuutta osallistua menettelyyn); ohjekirje on siis sisällöltään tavanomaista prosessimääräystä laajempi

• Mikään ei myöskään estä sitä, että lunastaja toimittaa kannekirjelmänsä ennen järjestäytymisistuntoa, jolloin se voidaan oheistaa välimiesoikeuden kutsuun

• Vähemmistöosakkeenomistajien ja uskotun miehen on helpompi varautua lausumaan lunastusoikeudesta ja lunastajan tarjoamasta vakuudesta, mikäli näistä asioista on tarpeen tehdä ns. käsittelyratkaisu jo järjestäytymisistunnon yhteydessä tai heti sen jälkeen



• Prosessiaikataulun lisäksi järjestäytymisistunnossa on tarpeen keskustella, käsitellä, sopia ja tarvittaessa päättää mm. seuraavista asioista:

• Välimiesoikeuden asettaminen ja välimiesten esteettömyys

• Välimiesten hallussa olevat asiakirjat ja niiden läpikäynti

• Välimiesmenettelyn kohde ja välimiesoikeuden toimivaltaan (vrt. OYL 18:3.1 §) liittyvät kysymykset

• Menettelyyn sovellettava säännöstö

• Välimiesmenettelyn paikka ja missä välimiesoikeuden istunnot pidetään

• Välimiesmenettelyn kieli; tarvitaanko esim. kaikista muilla kielillä olevista kirjallisista todisteista tai muusta kirjallisesta aineistosta käännökset

• Muuttuvassa maailmassa esimerkiksi välimiesmenettelyn kielestä sopiminen voi osoittautua ongelmalliseksi silloinkin, kun osapuolet ovat (alun alkaen) suomalaisia

• Käytännön esimerkki (muusta kuin lunastusmenettelystä) valaissee parhaiten asiaa:

JÄRJESTÄYTYMISISTUNTO JA SIELLÄ SOVITTAVAT / PÄÄTETTÄVÄT ASIAT


Kaksi suomalaista yhtiötä perustavat suomalaisen yhteisyrityksen, jonka hallinnoimista varten osapuolet solmivat osakassopimuksen. Osakassopimus laaditaan suomen kielellä ja osakassopimukseen sisältyvän välityslausekkeen mukaan riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä välimiesmenettelystä annetun lain mukaisesti.

Huomattavasti myöhemmin osakassopimuksen toinen osapuoli siirtyy yritysjärjestelyn seurauksena osaksi kansainvälistä konsernia ja sulautuu siihen. Osakassopimuksen tarkoittaman kohdeyhtiön omistajaksi jää/tulee kuitenkin ulkomaalaisen yhtiön omistama suomalainen tytäryhtiö. Kyseessä on siis edelleen kahden suomalaisen yhtiön omistama yhteisyritys, jonka hallinnointia vanha osakassopimus koskee.

Osakassopimukseen tehdään vuosien myötä useita muutoksia muutossopimuksilla, joista viimeisimmät laaditaan englannin kielellä. Myös osakassopimuksen kohteena olevan yhtiön hallituksen (jossa molempien osapuolten edustus) kokoukset ryhdytään pitämään englannin kielellä ja hallituksen kokouspöytäkirjat laaditaan englanniksi. Osakassopimuksen osapuolten (jotka suomalaisia osakeyhtiöitä) välille syntyy osakassopimusta koskeva riita.

Toinen osapuoli valitsee välimieheksi suomalaisen henkilön ja toinen osapuoli ulkomaalaisen henkilön, jonka jälkeen välimiesoikeuden puheenjohtajaksi määrätään suomalainen henkilö. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että riitaan sovellettava materiaalinen laki on Suomen laki.

Osapuolet eivät pääse sopimukseen välimiesmenettelyn kielestä, vaan tämä jää välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

Mikä ratkaisusi on välimiehenä välimiesmenettelyn kielestä?

ESIMERKKI


• Sovellettavat oikeusohjeet

• Mahdolliset editiovaatimukset (onko odotettavissa)

• Vaatimusten perusteita ja määrää koskevat välimiesten selventävät kysymykset?

• Lunastusoikeuden/-velvollisuuden olemassaolo ja osakkeiden siirtyminen lunastajalle vakuutta vastaan

• Mikäli esim. sovellettavista oikeusohjeista, menettelyn paikasta tai kielestä on riitaa, välimiesoikeus voi päättää nämä kysymykset myös myöhemmin kuultuaan asianosaisia



• Prosessiaikataulun osalta on tärkeää saada sovittua/määrättyä lyhyet, mutta realistiset aikataulut menettelyn eri vaiheille

• Prosessiaikataulun kannalta järjestäytymisistunnossa käsiteltäviä, sovittavia ja päätettäviä asioita ovat ainakin seuraavat:

• Kirjelmien lukumäärä, järjestys, aikataulu ja toimitustapa

• Kirjalliset todisteet (+ teemat?), niiden numerointi/järjestäminen ja toimittaminen

• Mahdolliset oikeudelliset asiantuntijalausunnot ja niiden toimittamisajankohta (lunastusmenettelyissä harvinaista)

• Mahdolliset asiantuntijat, asiantuntijalausunnot ja niiden toimittamisajankohta

• Todistajien nimeäminen ja henkilötodistelun vastaanottaminen

• Kirjalliset todistajanlausunnot (Written Witness Statements) ja mahdolliset lisälausunnot (RebuttalWitness Statements) sekä niiden toimittamisajankohta (ei yleensä lunastusmenettelyissä)

• Mahdollisten editiovaatimusten käsittelytapa (käyttäen hyödyksi esim. Redfern Schedule –tyyppistä esitystapaa)



• Todisteluun ja todistelun vastaanottoon liittyvien kysymysten ratkaiseminen; esim. ” the arbitraltribunal shall be guided, but not bound, by the IBA Rules on the Taking of Evidence in International Arbitration”, ”the arbitral tribunal may refer … Rules …, as guidelines”

• Prekluusiota koskevasta määräpäivästä (cut-off date) sopiminen ja tätä koskeva määräys

• Mahdollinen toinen ”järjestäytymisistunto” ennen suullista käsittelyä

• Välimiesoikeuden istunnot (suullinen käsittely) ja niiden ajankohdat

• Transcriptit; tarve, kuka vastaa käytännön järjestelyistä, kustannukset

• Loppulausunnot ja niiden esittämistapa

• Oikeudenkäyntikuluja koskevat mahdolliset vaatimukset ja niitä koskevien selvitysten esittäminen sekä kannanotto vastapuolen oikeudenkäyntikuluihin



• Järjestäytymistunnossa voi olla tarpeen keskustella, sopia ja tarvittaessa päättää myös seuraavista kysymyksistä:

• Välimiesmenettelyssä ratkaistavien kysymysten ”jakaminen” eli olisiko tarkoituksenmukaista ratkaista ensin esim. välimiesoikeuden toimivaltaa tai lunastusoikeutta koskeva kysymys ja vasta tämän jälkeen lunastushinnan määrää koskeva kysymys (lunastusoikeutta koskeva kysymys ratkaistaan käytännössä OYL 18:6.1 §:n perusteella ns. käsittelyratkaisuna lunastajan vaatiessa välimiesoikeutta päättämään, että lunastusoikeus on selvä ja että osakkeet siirtyvät lunastajalle vakuutta vastaan)

• Onko tarkoituksenmukaista laatia riidattomia ja riitaisia seikkoja koskeva listaus ja missä menettelyn vaiheessa tämä tehdään

• Välimiesmenettelyn kustannuksia koskevat tietyt kysymykset; onko tarvetta välimiesten kuluennakolle

• Välimiesoikeuden sihteerin ottaminen



• Järjestäytymisistunnosta voidaan laatia pöytäkirja

• Järjestäytymisistunnossa sovituista/päätetyistä asioista laaditaan menettelyä koskeva ohjekirje/prosessimääräys, joka toimitetaan asianosaisille

• Lunastusriidoissa noudatetaan usein käytäntöä, jossa välimiesoikeus velvoittaa kantajan toimittamaan menettelyn ohjekirjeen (myös kannekirjelmän) kaikille osakkeenomistajille

• Ohjekirjeestä ilmenee lunastuslautakunnalle tehtyä hakemusta tarkemmin lunastusmenettelyn tarkoitus ja miten osakkeenomistajien tulee halutessaan toimia; kannekirjelmä sisältää usein hakemusta tarkemmat perustelut mm. lunastushinnalle

• Suhde OYL 18:9 §:n säännökseen koskien tiedoksiantojen toimittamista?



• Asianosaisille lähetettävä ohjekirje/prosessimääräys sisältää lunastusmenettelyä koskevan ohjeistuksen/informaation lisäksi järjestäytymisistunnossa vahvistetun prosessiaikataulun ja muut menettelyyn liittyvät välimiesoikeuden määräykset

• Vahvistaessaan prosessiaikataulun välimiesoikeuden on otettava huomioon:

• Asianosaisten näkemykset

• Asianosaisten tasapuolinen kohtelu

• Asian joutuisa käsittely

• Kustannustehokkuus

• Muutoin ks. edellä esitetty

• Prosessiaikataulua voidaan joutua muuttamaan erinäisistä syistä

• Prosessiaikataulun muuttaminen edellyttää asianosaisten kuulemista

• Muutettu prosessiaikataulu on toimitettava asianosaisille



SIHTEERIN KÄYTTÄMINEN

• Välimiesmenettelylakeihin ei (juurikaan?) sisälly määräyksiä siitä, voiko välimiesoikeus ottaa sihteerin ja mihin tehtäviin sihteeriä on mahdollista/sallittua käyttää

• VML (tai lain esityöt) ei sisällä välimiesoikeuden sihteeriä koskevia säännöksiä

• Normipohja hutera; vrt. VML 23 §

• Sääntötasolla sihteerin ottaminen/käyttäminen on sisällytetty joidenkin välimiesinstituuttien sääntöihin (esim. Swiss Rules, SCC Rules), mutta usein sihteerin ottamista koskevat kysymykset on jätetty instituutin tuottaman muun ohjeistuksen varaan; esimerkkeinä mm. seuraavat:

• Note to Parties and Arbitral Tribunals on the Conduct of the Arbitration Under the ICC Rules of Arbitration, 1 January 2019

• SCAI Guidelines for Arbitrators, 1 January 2020 (myös säännöissä)

• SCC Guidelines for Arbitrators, June 2020 (myös säännöissä)

• LCIA Notes for Arbitrators, 26 October 2017

• UNCITRAL Notes on Organizing Arbitral Proceedings, 2016

• SIAC Practice Note, 2 February 2015



• Sihteerin ottaminen ja käyttäminen on kansainvälisestikin hyväksytty käytänne, mutta olennaista on se, mikä sihteerin rooli on (osana?) välimiesoikeutta

• “Under no circumstances may the arbitral tribunal delegate its decision-making functions to an administrative secretary. Nor shall the arbitral tribunal rely on an administrative secretary to perform on its behalf any of the essential duties of an arbitrator” (ICC Note)

• Myös KKK:n välimiesmenettelysääntöihin on sisällytetty sihteerin ottamisen mahdollistava säännös (26.5 §); lisäksi välimieslautakunta on antanut ohjeen sihteerin käytöstä

• Sihteerin käyttäminen on herättänyt paljon keskustelua sen suhteen, milloin sihteerin käyttäminen on perusteltua ja mitä tehtäviä välimiesoikeus voi sihteerille antaa

• KKK:n välimieslautakunnan ohje sihteerin käytöstä sisältää säännöksiä, periaatteita ja suuntaviivoja, jotka toimivat apuna myös silloin kun sihteerin ottamista ja käyttämistä harkitaan lunastusmenettelyihin



• Välimiesoikeus voi tarvittaessa ottaa sihteerin

• Ennen sihteerin ottamista olisi kuultava asianosaisia

• Välimiesoikeuden on harkittava tapauskohtaisesti, onko sihteerin ottaminen perusteltua jutun luonne huomioon ottaen

• Sihteerin tulisi olla välimiehen tavoin puolueeton ja riippumaton asianosaisista; välimiesoikeus ratkaisee mahdolliset jääviysväitteet

• Sihteerin käyttäminen voi olla tarkoituksenmukaista erityisesti monimutkaisessa välimiesmenettelyssä, jossa on useita asianosaisia, vaatimuksia, todistajia ja/tai laajaa asiakirjatodistelua

• Sihteeriä ei tulisi käyttää, jos riidan arvo on vähäinen ja riita on oikeudellisesti tai tosiseikastoltaan yksinkertainen

• Välimiestehtävä on henkilökohtainen

• Tehtävään suostuessaan välimies samalla sitoutuu siihen, ettei hän delegoi tehtävää toiselle henkilölle, kuten välimiesoikeuden sihteerille

• Välimies ei saa antaa mitään välimiehen olennaisia tehtäviä sihteerin hoidettavaksi



• Välimiesoikeus valvoo sihteeriä

• Sihteerin on noudatettava välimiesoikeuden ohjeita, eikä hän saa tehdä mitään muuta kuin mitä hänen tehtäväkseen on annettu

• Välimiesoikeus on vastuussa sihteerin toimista välimiesmenettelyssä

• Sihteeri voi avustaa välimiesoikeutta hallinnollisissa tehtävissä; esim. asiakirjojen ja rutiiniluonteisten viestien lähettäminen välimiesoikeuden puolesta, huolehtiminen kokousten ja istuntojen käytännön järjestelyistä

• Lisäksi sihteeri voi laatia muistiinpanoja ja kokouspöytäkirjoja sekä huolehtia todistajankertomusten tallentamisesta suullisessa käsittelyssä

• Sihteeri voi lisäksi avustaa välimiesoikeutta vähäisessä määrin sen päätöksentekoon liittyvissä joissakin asioissa

• Tällöin välimiesoikeuden on kuitenkin varmistettava, ettei sihteeri millään tavoin vaikuta välimiesoikeuden päätökseen

• Sihteerin käytöstä ei tulisi aiheutua ylimääräisiä kustannuksia asianosaisille (vrt. KKK:nohje, jonka mukaan sihteerin käytöstä ei saa aiheutua ylimääräisiä kustannuksia asianosaisille)



VÄLIMIESOIKEUDEN PROSESSIPÄÄTÖKSET

• Välimiesmenettelyssä prosessipäätös -käsitteellä on varsin laaja merkityssisältö

• Pohdittaessa päätöksen muotovaatimuksia ja esim. laatimistekniikkaa merkitystä on sillä, missä kontekstissa ja mitä kysymystä koskien päätös annetaan

• Välimiesoikeuden on huolehdittava siitä, että asia voidaan käsitellä tehokkaasti aiheuttamatta tarpeettomia kustannuksia ja viivästymisiä (vrt. VML 27 §)

• Välimiesoikeuden on harjoitettava aktiivista prosessinjohtoa menettelyn joutuisuuden varmistamiseksi ja kustannustehokkuuden edistämiseksi

• Välimiesoikeus voi antaa ja sen on yleensä annettava itse menettelyä ja sen kulkua koskevia prosessipäätöksiä, joille ei tule asettaa liian tiukkoja muotovaatimuksia

• Nämä päätökset ovat usein voimassa tietyn ajan, kunnes välimiesoikeus antaa uuden, menettelyn tarpeesta kumpuavan prosessipäätöksen



• Edellä kuvatut, usein tietyn määräajan voimassa olevat prosessipäätökset koskevat mm. kysymyksiä, joita käsiteltiin järjestäytymisistuntoa ja prosessiaikataulua koskevissa osioissa

• Mikäli asianosaisten sopimuksesta ei muuta johdu, välimiesoikeus päättää prosessipäätöksissä noudattamastaan menettelystä

• Välimiesmenettelyn kulkuun liittyvien, joskus hyvinkin rutiiniluonteisten prosessipäätösten osalta ei ole aina tarkoituksenmukaista, että kolmijäsenisessä välimiesoikeudessa kaikki välimiesoikeuden jäsenet olisivat yhdessä tekemässä päätöstä

• Välimiesoikeus voi valtuuttaa puheenjohtajan päättämään yksin menettelytapaa koskevista kysymyksistä. Tällöin välimiesoikeudella on kuitenkin lähtökohtaisesti oikeus muuttaa puheenjohtajan päätöstä harkintansa mukaan

• Menettelyn kulkuun liittyvien kysymysten lisäksi prosessipäätökset koskevat muitakin välimiesoikeuden ratkaisuja vaativia asioita, jolloin päätökset tehdään välimiesoikeuden enemmistön mielipiteen mukaisesti ja nämä päätökset ovat usein lopullisia



• Viimeksi mainituissa prosessipäätöksissä tai tätä vastaavissa päätöksissä on kyse muista välimiesmenettelyssä annetuista ratkaisuista kuin lopullisista välitystuomioista. Tällaisia ratkaisuja ovat mm:

• Välimiesten kuluennakkoa koskevat päätökset

• Esteellisyyttä koskevat päätökset

• Välimiesoikeuden toimivaltaa koskevat päätökset

• Päätös välimiesmenettelyn lopettamisesta

• Välimiesmenettelyn paikka

• Välimiesmenettelyn kieli

• Välimiesmenettelyyn sovellettavat oikeusohjeet

• Todistelun esittämistä koskevat päätökset

• Editiovaatimuksiin annettavat päätökset

• VML 29 §:n mukainen lupa asianosaiselle esittää todistelua koskeva oikeusapuhakemus käräjäoikeudelle

• Päätös lunastusoikeuden olemassaolosta ja osakkeiden siirtymisestä lunastajalle vakuutta vastaan ns.

käsittelyratkaisulla



PREKLUUSIOUHAN ASETTAMINEN

• Prekluusiota koskevalla määräyksellä tarkoitetaan välimiesoikeuden asettamaa määräpäivää, jonka jälkeen asianosaiset eivät saa esittää pääasiaan liittyviä uusia vaatimuksia, väitteitä tai kirjallisia todisteita taikka nimetä uusia todistajia, ellei välimiesoikeus poikkeustapauksessa sitä salli

• Välimiesmenettelylaissa tai sen esitöissä ei ole otettu kantaa prekluusion tai prekluusiouhan asettamiseen

• Kansainvälisesti prekluusiomääräpäivän asettaminen välimiesmenettelyssä on ollut yleisesti hyväksytty ja noudatettu käytänne

“A “cut-off” date will often (and should) be established, some period of time prior to the evidentiary hearing, after which point further documentary and other evidence may generally not be submitted. This is designed to prevent ambushes and unfair surprise at the hearing and to ensure efficient conduct of the arbitral proceedings.” (Born, Gary B.: International Commercial Arbitration 2014, s. 2262)



• Välimiesmenettelyssä käytettävään prekluusiomääräykseen on suhtauduttu Suomessa aiemmin hyvinkin varauksellisesti, joskin vallitseva kanta on, että estettä välimiesoikeuden toimesta tapahtuvalle prekluusiouhan asettamiselle ei ole

• Myös KKK:n välimiesmenettelysääntöihin sisältyy (nykyisin 35 §) prekluusiouhanasettamisen mahdollistava säännös, jolla pyritään edistämään menettelyn joutuisuutta ja kustannustehokkuutta

• Määräpäivän (cut-off date) asettaminen on perusteltua paitsi muutoin myös erityisesti niissä tapauksissa, joissa yksi tai useampi välimiesmenettelyn asianosaisista muuttaa vaatimuksiaan tai niiden perusteita taikka esittää jatkuvasti lisää todistelua tavalla, joka vaikeuttaa asian tehokasta käsittelyä, lisää prosessikustannuksia ja vaarantaa prosessiaikataulun toteutumisen

• Prekluusiota koskeva määräpäivä voi olla eri ajankohta toisaalta kantajan ja toisaalta vastaajan/vastaajien osalta



• On myös huomattava, että asetettu määräpäivä on tarkoitettu ehdottomaksi takarajaksi –ei ajankohdaksi, johon asti asianosainen saa vapaasti ”pantata” esim. todisteita

• Tästä esimerkki erään välimiehen antamasta prekluusiomääräyksestä:

”Osapuolet eivät saa enää [xx.xx.xxxx] ja [yy.yy.yyyy] päättyvien todistelumääräaikojen jälkeen esittää uutta todistelua, ellei välimies sitä erityisestä syystä salli. Selvyyden vuoksi todetaan, että osapuolten tulee luonnollisesti esittää tarpeelliseksi tietämänsä todistelu viipymättä aikaisempien lausumiensa yhteydessä eikä todistelua saa tarkoituksellisesti lykätä esitettäväksi mainittujen viimeisten todisteluajankohtien yhteyteen”



• Seuraavassa esimerkki erään välimiehen lunastusmenettelyssä (menettelyn päättyneeksi julistamisen yhteydessä) antamasta prekluusiomääräyksestä:

”Välimiesoikeus katsoo nyt antaneensa asianosaisille välimiesmenettelystä annetun lain 22 §:ssä tarkoitetuin tavoin tarpeellisen tilaisuuden asiansa ajamiseen. Juttu on valmis päätettäväksi, eikä kirjelmienvaihtoa ole tarpeen enää jatkaa. Näin ollen välimiesoikeus julistaa tällä sähköpostilla menettelyn päättyneeksi ja ryhtyy välitystuomion laadintaan. Menettelyn päättyneeksi julistamisen jälkeen asianosaiset ja uskottu mies eivät saa enää esittää välimiesoikeudelle mitään uusia vaatimuksia, väitteitä tai todisteita, ellei välimiesoikeus asianosaisen tai uskotun miehen perustellun pyynnön johdosta poikkeuksellisesti päätä toisin. Jos asianosainen tai uskottu mies esittää välimiesoikeudelle ilman hyväksyttävää perustetta ja välimiesoikeuden lupaa uusia vaatimuksia, väitteitä tai todisteita, välimiesoikeus jättää ne tutkimatta eikä ota niitä huomioon asiaa ratkaistessaan.”



• Välimiesoikeus voi sallia uusien vaatimusten, väitteiden tai todisteiden esittämisen asetetun määräpäivän jälkeenkin poikkeustapauksessa

• Elleivät asianosaiset ole toisin sopineet, välimiesoikeuden ratkaistavaksi jää, milloin käsillä on edellä tarkoitettu poikkeustapaus

• Poikkeustapauksen olemassaolo on harkittava tapauskohtaisesti

• Esim. KKK:n sääntöjen mukaisissa menettelyissä noudatettu käytäntö osoittaa, että prekluusiouhan asettamisen mahdollistava säännös on ollut tarpeen ja se on otettu aktiivisesti käyttöön (yleensä jo järjestäytymisistunnossa)

• On toki niin, että ”tarpeellisen tilaisuuden ajaa asiaansa” ja prekluusiouhan asettamisen välillä on aina tietynlainen jännite

• Voidaan kuitenkin perustellusti esittää, että nimenomainen määräpäivän asettaminen edesauttaa sitä, että välimiesoikeus varaa ja on varannut asianosaisille tarpeellisen tilaisuuden asiansa ajamiseen

• Jos nimittäin määräpäivä sovitaan ja määrätään järjestäytymisistunnossa ja jos määräpäivä asetetaan esim. joidenkin kuukausien päähän, prekluusio ei tule kenellekään yllätyksenä ja se on ollut hyvinkin vältettävissä asianosaisen asianmukaisin toimin



MENETTELYN LOPETTAMISPÄÄTÖS

MENETTELYN LOPETTAMISPÄÄTÖS• Pääsääntöisesti lunastusmenettely päättyy välitystuomioon, jonka välimiesoikeus toimittaa

kaupparekisteriin rekisteröitäväksi (OYL 18:9 §)

• Lunastusmenettely voi päättyä myös siten, että lunastaja peruuttaa kanteensa ja vähemmistöosakkeenomistajat eivät vaadi asian ratkaisemista

• VML 30 §:n mukaan

• Jos asianosaiset sopivat, ettei välimiesmenettelyä jatketa, tai välimiehet toteavat, ettei menettelyä jostain muusta syystä voida jatkaa, välimiesten on tehtävä päätös välimiesmenettelyn lopettamisesta

• Jos kantaja peruuttaa kanteensa, välimiesten on niin ikään tehtävä päätös välimiesmenettelyn lopettamisesta. Jos kuitenkin vastaaja vaatii tuomiota ja välimiehet katsovat, että vastaajalla on hyväksyttävä syy saada asia lopullisesti ratkaistuksi, voidaan menettelyä jatkaa ja asia ratkaista välitystuomiolla

• VML 30 §:ssä tarkoitettu menettelyn lopettamispäätös ei ole välitystuomio

• Päätöksellä ei ole oikeusvoimavaikutusta eikä se sido asianosaisia → päätöksestä huolimatta asianosaiset voivat saattaa saman riidan uudelleen välimiesoikeuden tutkittavaksi

• Lopettamispäätöksessäkin on kuitenkin vahvistettava menettelyn kustannukset samalla tavoin kuin lopullisessa tai sovinnon vahvistavassa välitystuomiossa

• Välimiesoikeus toimittaa lopettamispäätöksen kaupparekisteriin; myös uskottu mies toimittaa selontekonsa kaupparekisteriin


MENETTELYN LOPETTAMISPÄÄTÖS

• Lunastusmenettely voi myös päättyä lunastajan ja vähemmistöosakkeenomistajien välillä tehtyyn sovintoon

• Sovinto voi syntyä jo ennen kuin lunastaja on tehnyt hakemuksen lunastuslautakunnalle, jolloin sovintosopimus voitaneen rinnastaa vapaaehtoiseen kauppaan. Jotta sovinto sitoisi kaikkia vähemmistöosakkeenomistajia, kaikkien vähemmistöosakkeenomistajien tulee olla sovinnossa osapuolina → Ei välimiesoikeuden päätöstä

• Lunastaja ja aktiiviset osakkeenomistajat voivat tehdä sovinnon myös kesken välimiesmenettelyn. Uskottu mies ei saa hyväksyä sovintoa (OYL 18:5.3 §).Tästä syystä sovintoonkin perustuva osakkeen käyvän hinnan määritys tulee tehdä välitystuomiolla, jotta se koskee myös muita kuin aktiivisia vähemmistöosakkeenomistajia.

• Jos välimiesoikeus vahvistaa asianosaisten tekemän sovinnon, sovinnon vahvistavan välitystuomion perusteluvaatimus ei ole samansisältöinen kuin normaalin välitystuomion. Välitystuomion tuomiolauselmasta tulee kuitenkin yksiselitteisesti ilmetä, mihin asianosaiset ovat oikeutettuja ja velvoitettuja → Välitystuomio; ei lopettamispäätös

• Mikäli lunastusmenettelyssä olisi osapuolina ainoastaan aktiivisia vähemmistöosakkeenomistajia (eikä lainkaan passiivisia osakkeenomistajia), voidaan sopia, että vireillä oleva lunastusmenettely lopetetaan ja osakkeet siirtyvät lunastajalle samalla tavalla kuin sovinnossa, joka tehdään ennen kuin lunastaja on tehnyt hakemuksen lunastuslautakunnalle → Lopettamispäätös


w w w. c a s t r e n . f i

38

w w w. c a s t r e n . f i

39

KESTÄVIÄ MENESTYSTARINOITA

Documents

OYL 18 luvun mukainen vähemmistöosakkeiden