JÄSEN

LEH

TIMarjo Raitavuo: Perheyritys on osiensa summa 2

Pääkirjoitus

Arvoina luottamus, avoimuus ja lämminhenkisyys 4

Liiton hallituksessa paljon kokemusta ja näkemystä 5Ajankohtaista

Sukupolvenvaihdokset huomioitava hallitusohjelmassa 8Edunvalvonta

Miten käy yhteiskunnan, jos sukupolvenvaihdokset epäonnistuvat? 12Sukupolvenvaihdos

Saarelaisten veljesten perustama Honkarakenne 45 vuotta 17Onnittelemme

Oraksen Kaj Paasikivi kertoo kokemuksistaan kolmannenpolven edustajana 22

Uusi sukupolvi

Yritysyhteistyö lisää kilpailukykyä 21Väitöskirja

Aluetilaisuuksissa mahdollisuus tavata paikallisia perheyrittäjiä 16Aluetilaisuudet

Mikä on yritystoimintaa sukupolvenvaihdoksessa? 24Verotus

Uusia jäsenyrityksiä 26

Yhteistyökumppanimme 27 – 30

PERHEYRITYS PERHEYRITYSTEN LIITTO RY • THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND 1 | 2003

Mielenkiintoinen vuosi edessä

Vuosi 2003 on alkanut vilkkaana. Kuten monet ovat huomanneet perheyrityksistä kuulee puhuttavan ja kirjoitettavan yllättävän paljon. Liitto on alkuvuodesta eniten kiinnittänyt huomiota edunvalvontaan ja tuleviin eduskuntavaaleihin. Meille perheyrittäjille vakaat yhteiskuntaolot ovat tärkeä osa yritystoimintaamme.

Millaisena seuraava hallitus näkee perheyrittäjien roolin Suomessa ja muuttuvatko verotusnäkökohdat vai eivät? Tällä hetkellä voidaan jo sanoa, että osinkoja otetaan yhtiöistä ulos enemmän kuin ennen. Johtuuko se osinkojen kahdenkertaisen verotuksen pelosta vai siitä, että varoja tarvitaan sukupolven-vaihdosprosessin hoitamiseen, on mielenkiintoinen kysymys. Toivottavasti keskustelu Arvelan mietinnöstä on saanut monet perheyritykset viimeistään nyt aloittamaan omat sukupolvenvaihdosprosessinsa, koska aikaa, malttia ja suunnittelua siinä vaaditaan.

Todellisuus tuo usein eteemme odottamattomia tilanteita eikä kaikkea voi ennakoida etukäteen. Sukupolvenvaihdos-prosessissa on mietittävä millaisia seurauksia erilaisilla päätöksillä on yritykselle, tuleville sukupolville, yhteiskunnalle, ympäristölle, asiakkaille ja muille sidosryhmille ja miten käy keskinäisen luottamuksen. Kun eri sukupolvet osaavat yhdistää omat näkemyksensä kokemukseen, elämänviisauteen ja terveeseen järkeen, voidaan olettaa, että lopputulos olisi vähintään kohtuullinen. Tämä mietintä perustuu sille ajattelulle, että perheyritys on aina osiensa summa. Vain pyrkimällä itse toimimaan vastuullisesti ja uskomalla että toisetkin tekevät niin, rakennamme pohjaa menestyvälle perheyritykselle, josta kaikki sukupolvet voivat olla ylpeitä.

Sama pätee varmasti Perheyritysten liittoon, josta haluamme yhden johtavista elinkeinoelämän järjestöistä teemanaan omistajuus. Haluan lopuksi kiittää kaikkia niitä aktiivisia jäseniä, jotka ovat olleet valmiita avoimesti kertomaan omista kokemuksistaan. Erityinen kiitos kuuluu Andersille ja hänen joukoilleen, jotka uutterasti tekevät sellaista taustatyötä, josta moni meistä ei edes taida olla tietoinen.

Toivon vilkasta äänestysaktiivisuutta!

Kevätterveisin

Marjo

Toimintakalenteri 2003

tammikuu 9. – 10.1. Hallituksen strategiapäivä ja kokous Pääsihteerikirje 1/2003

maaliskuu 3.3. Perheyritystapaaminen Riihimäellä 11.3. Perheyritystapaaminen Kannuksessa 12.3. Perheyritystapaaminen Tampereella12. – 13.3. Kansallinen perheyritystutkijatapaaminen Tampereella 18.3. Perheyritystapaaminen Jyväskylässä 20.3. Perheyritystapaaminen Rovaniemellä 31.3. Perheyritystapaaminen Mikkelissä Jäsenlehti 1 | 2003

huhtikuu 3. – 4.4. The 2nd Families in Business Conference Amsterdamissa Järjestäjinä GEEF ja Campden Publishing Limited 14.4. Perheyritystapaaminen Iisalmella Pääsihteerikirje 2/2003

toukokuu 7.5. Quo vadis, suomalainen perheyritys? Turun kauppakorkeakoulun, kauppa- ja teollisuusministeriön ja Perheyritysten liiton seminaari Säätytalolla 9.5. Nuori polvi ja vastuullinen omistajuus –teemapäivä 13.5. Naisverkoston Kukan päivän tapaaminen 20.5. Yrittäjä kokemustiedon siirtäjänä -seminaari Johtamistaidon Opistossa 30. – 31.5. F.B.N. Next Generation Meeting Venetsiassa

kesäkuu 2.6. Perheenjäsenten dialogi perheyrityksen menestystekijänä –seminaari Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Päivällinen Hämeen linnassa Jäsenlehti 2 | 2003

heinäkuu (kesäloma)

elokuu 29.8. Nuoren polven rapuillallinen merellisissä tunnelmissa

syyskuu24. – 27.9. F.B.N. 14th Annual World Conference, Lausanne Pääsihteerikirje 3/2003

lokakuu Perheyrityslounas / aluetapaaminen Jäsenlehti 3 | 2003

marraskuu Syyskokous, seminaari ja päivällinen

joulukuu Jäsenlehti 4 | 2003

Toimintakalenteria päivitetään nettisivuillamme www.perheyritystenliitto.fi

PERHEYRITYS • Perheyritysten liitto ry

PÄÄTOIMITTAJA Anders Blom

TOIMITUS Krista Elo-Pärssinen, Nina Karlsson

TAITTO Michael DiedrichsPAINOPAIKKA Hansaprint, Salo

TOIMITUKSEN OSOITE Perheyritysten liitto ry, PL 800, 00101 Helsinki

POSTIOSOITE PL 800, 00101 Helsinki

KÄYNTIOSOITE

World Trade Center WTC, HelsinkiAleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki

PUHELIN (09) 6969 4060FAKSI (09) 6969 4065SÄHKÖPOSTI jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi

VERKKOSIVUT www.perheyritystenliitto.fi

OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi

Toimiston uudet yhteystiedot

Anders Blom, pääsihteeripuhelin (09) 6969 4060anders.blom@perheyritystenliitto.fi

Krista Elo-Pärssinenpuhelin (09) 6969 4063krista.elo-parssinen@perheyritystenliitto.fi | tiedotus, edunvalvonta, jäsenpalvelu

Nina Karlssonpuhelin (09) 6969 4060nina.karlsson@perheyritystenliitto.fi | koulutus- ja tutkimus, nuori polvi, jäsenpalvelu

2 3

PERHEYRITYS 1 | 2003

P Ä Ä K I R J O I T U S

?

4 5

PERHEYRITYS 1 | 2003

A J A N K O H TA I S TA

Hallituksen jäsenet ja työryhmien puheenjohtajat esittäytyvät

Haluamme esitellä marraskuussa valitun Perheyritystenliiton hallituksen jäsenet ja työryhmien uudet puheenjohtajat hieman lähemmin. Kysyimme Perheyritysten liiton hallituksen jäseniltä ja työryhmän puheenjohtajilta seuraavat kysymykset:

Puheenjohtaja Marjo Raitavuo

� toista

� Enston hallituksen puheenjohtaja

� Mies ja kolme lasta

x Harrastuksenani on perhe, opiskelu ja liikunta

y Luottamustoimenani on mm. SET sähkö- ja elektroniikkateollisuusliiton hallituksen jäsenyys.

Varapuheenjohtaja ja edunvalvontatyöryhmän puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto

� neljättä

� Olen Onvestin (emoyhtiön) toimitusjohtaja ja suurimman tytäryhtiön Onnisen hallituksen puheenjohtaja.

� Perheeni koostuu miehestäni Ilkka Koivistosta ja kuudesta lapsesta: Elina (18 v.), Erik (16 v.), Martina (14 v.), Antti (16 v.), Martti (9 v.) ja Henrik (5 v.).

x Harrastukseni ovat vaeltaminen, avantouinti, hiihto ja muu kuntoilu sekä lukeminen.

y Olen Liikesivistysrahaston hallituksen jäsen, Helsingin allergia- ja astmayhdistyksen ja säätiön hallituksen jäsen sekä kauppakamarin luottamustoimissa.

z Minusta liiton toiminnassa on tärkeää vuoropuhelu jäsenistön välillä ja aktiivinen edunvalvonta.

Taloudenhoitaja Johanna Lohivesi

� kolmatta

� Olen Atoyn osakas. Olen vuoden alusta aloittanut Sodexho Oy:llä ja vastaan siellä hoitoalan ruokapalveluiden liiketoimintayksiköstä.

� Perheeseeni kuuluu aviomies Kari ja pojat Petteri (10 v.) ja Oskari (8 v.).

x Harrastuksiini kuuluu kalastus ja mökkeily.

y Kuulun Suomi Yhtiöiden edustajistoon.

z Liitossa näen tärkeäksi edunvalvonnan ja verkottumisen.

Sole Molander

� Isoisäni perusti Rauten, joten olen kolmannen sukupolven omistaja.

� Olen Raute Oyj:n hallituksen jäsen. Toimin tutkijana Teknillisen korkeakoulun tutkimusohjelmassa Turva- ja viestintäpalvelut ikääntyvän ihmisen elinympäristössä. Lisäksi johdan osaksi omistamaani terveydenhuollon teknologiayritystä.

� Kaksi lasta, jotka ovat nuoria aikuisia, elämänkumppani, 19-vuotias kissa ja kolme hevosta.

x Kunnallispolitiikka, Pilates-treeni, tennis ja ratsastus.

y Olen Helsingin kaupunginvaltuutettu, kaupungin- hallituksen varajäsen, liikuntalautakunnan jäsen ja kaupunginhallituksen edustaja pelastuslautakunnassa. Lisäksi olen Kuntaliiton valtuutettu, HOK:n edustajiston jäsen ja Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsen.

z Olen saanut paljon uusia ystäviä ja tietoa Perheyritysten liiton toiminnan kautta. Tällä hetkellä näen liiton tärkeimpänä tehtävänä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Kuulun itse suuriin ikäluokkiin. Vaikken olekaan vielä pitkään aikaan siirtymässä eläkkeelle, näen monen ikäiseni harkitsevan sitä. Yrityksistä luopuminen on monella mielessä, mutta miten sen voi tehdä? Sukupolven- vaihdosten verotus on liian kireä kansainvälisestikin vertailtuna. Perintö- ja lahjaverotuksessa omaisuuden arvostusta tulee lieventää, jotta uusi sukupolvi pystyy jatkamaan. Lisäksi pääomatulojen verotus on pidettävä yhdenkertaisena. Sekin tukee sukupolvenvaihdosta. u

Perheyritysten liiton arvomaailma

AVOIMUUS, LUOTTAMUS JA LÄMMINHENKISYYS

On tärkeää, että Perheyritysten liitolla on omat arvot, jotka erottavat sen muista yrittäjyysjärjestöistä. Liiton arvo-maailma kuvaa sitä, mikä juuri tälle järjestölle on ominaista ja mikä sen erottaa muista alan järjestöistä. Arvot ovat tärkeä, jokapäiväinen työkalu Perheyritysten liiton strategian toteuttamisessa eli niiden tarkoitus on ohjata liitontoimintaa. Perheyritysten liiton arvot ovat nimenomaan liiton arvoja, eivätkä pyrikään kattamaan kaikkia jäsen-yritysten arvoja. Arvoiksi on siten valittu liiton kannalta keskeisimmät. Tärkeää on kuitenkin se, että liiton arvoissa on huomioitu myös tärkeimpien sidosryhmien, lähinnä jäsenistön, odotukset ja arvostukset.

Arvoista keskusteltu työryhmässä ja hallituksessa

Hallitus asetti viime vuoden alussa työryhmän miettimään Perheyritysten liiton tulevaisuutta hallituksen jäsenen Johanna Lohiveden johdolla. Osana tätä työtä oli miettiä liiton arvopohjaa. Mistä toimintamme kumpuaa? Työryh- mällä oli käytettävissään Johtajuus ja Yhteiskunta 2001 –valmennusohjelmaan osallistuneiden näkemykset liiton toiminnasta tulevaisuudessa.

— Työryhmä lähti miettimään arvoja siltä pohjalta, mikä on työryhmän jäsenistä ollut leimallista liiton toiminnassa. Keskustelujen ja pohdinnan jälkeen työryhmä päätyi vuorovaikutteisuuteen, luottamukseen ja lämminhenkisyyteen, kertoo Johanna työryhmän toiminnasta.

Tahtotila-paperiksi kutsuttu ’Perheyritykset nyt ja tulevaisuudessa’ hyväksyttiin liiton kevätkokouksessa 2002. Sen jälkeen arvoja on käsitelty mm. tammikuun alussa 2003 hallituksen strategiapäivänä:

— Arvot herättivät hallituksessa vilkasta keskustelua. Keskusteluissa vuorovaikutteisuutta ei sinänsä pidetty arvona, vaikka se vahvasti leimaakin liiton toimintaa. Vaihdoimme sen avoimuudeksi, joka arvona sisältää vuorovaikutuksen, kommentoi Perheyritysten liiton puheenjohtaja Marjo Raitavuo hallituksen keskustelua arvoista.

Arvoja viestitään sidosryhmille

Arvot lähinnä kirjattiin hallituksessa. Tältä pohjalta tiedotus-työryhmän puheenjohtaja Anu Vauhkonen ja sihteeri Krista Elo-Pärssinen lähtivät miettimään, miten arvot pitäisi avata eli mitä ne konkreettisesti tarkoittavat Perheyritysten liitossa. Avattuja arvoja käsiteltiin myös tiedotustyöryhmän helmikuussa pidetyssä ’vaihtokokouksessa’, jossa oli mukana sekä vanhoja että uusia työryhmän jäseniä.

Arvot avattiin seuraavasti:

AVOIMUUSAvoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhteessa toimintaympäristöön.

LUOTTAMUSLiitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä.

LÄMMINHENKISYYSLiitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Olemme yhtä suurta perhettä.

— Tiedotustyöryhmän kannalta on nyt tärkeää arvojen jalkauttaminen kaikille liiton jäsenille. Tähän mennessä arvot eivät ole olleet osana tiedottamista, mutta nyt ne halutaan ottaa selkeäksi viestiksi eri julkaisuihin ja viestintämateriaaleihin, toteaa tiedotustyöryhmän puheenjohtaja Anu Vauhkonen.

Anun mielestä arvot heijastuvat hyvin liiton tekemisistä:— Käytännössä avoimuus, luottamus ja lämminhenkisyys näkyvät mielestäni erityisen hyvin liiton järjestämissä tilaisuuksissa, jotka ovat hyvin ’leppoisia’. Jäsenet voivat turvallisin mielin, vapaasti ja avoimesti vaihtaa kokemuksia perheyrittämiseen liittyvistä asioista. Tilaisuudet, joihin olen itse osallistunut eivät koskaan ole olleet jäykkiä, vaan todella lämminhenkisiä ja vapaita. On ollut helppo vaihtaa mielipiteitä ennestään täysin tuntemattomienkin ihmisten kanssa, kun tietää että taustalla on kuitenkin jotain yhteistä. Luottamus näkyy erityisesti myös liiton tavasta informoida itsestään myös ulospäin eli liitto antaa totuudenmukaista ja luotettavaa informaatiota perheyrittämisestä.

� Kuinka monetta sukupolvea edustat omassa perheyrityksessäsi? � Mikä on nykyinen tehtäväsi perheyrityksessä? Mitä teet työksesi? � Millainen on perheesi? x Mitkä ovat harrastuksesi? y Mitkä ovat muut luottamustoimesi? z Mitä koet liiton toiminnassa tärkeimmäksi?

7

Koulutus- ja tutkimustyöryhmän puheenjohtaja Mikko Mustakallio

� kolmatta

� Olen aktiivinen omistusprosessissa sukuneuvoston kautta, jossa olen varapuheenjohtaja. Olen ollut kaikissa ’kolmessa ympyrässä’, sillä aikaisemmin toimin emoyhtiön ja tytäryritysten hallituksissa ja operatiivisessa johdossa. Tällä hetkellä olen tutkijana ja projektipäällikkönä Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksessa.

� Perheeseen kuuluu vaimo Tarja sekä pojat Olli ja Timo plus Airedalenterrieri Jane

x lukeminen, talouselämän ja teollisuuden seuraaminen, koiralenkit ja purjehdus.

y Tällä hetkellä ei ole muita luottamustoimia.

z Yleisen tietoisuuden lisääminen perheyritysten kansan- taloudellista merkityksestä ja erityis- haasteista; perheyritysten toimintaedellytysten kehittämisen edunvalvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen keinoin; kokemustenvaihtopaikkana toimimisen perheenjäsenille ja johdolle

Nuoren polven työryhmän puheenjohtaja Barbara Hisinger-Jägerskiöld

� Edustan Myllykoski Oy:n neljättä polvea.

� Toimin Myllykoski Oyj:n hallituksessa. Ennen sitä vedin meidän perhenuvostoamme. Päivätyökseni toimin talousjohtajana Hagelstamin Huutokaupoissa

� Itse sinkku, ei lapsia. Äiti ja perheellinen siskoni Eva

x Harrastan ratsastusta ja sukeltamista, pidän luonnosta ja vietän paljon aikaa maalla. Ruoka ja viini sekä erilaisten kekkereiden järjestäminen kuuluu myös lempipuuhiini. Matkustan mielelläni ja luen paljon. Taideannos tulee myös päivätyöni kautta ...

y Liiton yksi tärkeimmistä tehtävistä on edunvalvonta. Liitto antaa myös mahdollisuuden hyvien verkostojen rakentamiseen. Tärkeitä ovat myös eri tapahtumat, joissa sekä oppii uutta että saa ajatuksilleen uusia uria ja uusia ideoita.

Martti Paloheimo

� neljättä

� Olen Paloheimo Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

� Seija-vaimo, Lauri (9 v.), Eero (8 v.), Ella (5 v.) ja Vera (1 v.).

x Harrastuksena on perhe ja lukeminen ja haaveissa musiikki ja kuntourheilu

y Metsäteollisuus ry:n hallitus

z edunvalvonta ja perheyritysten äänen kuuluviin saattaminen sekä vuorovaikutus jäsenten välillä

Jarmo Pouttu

� kolmatta

� Olen Pouttu Oy:n markkinointijohtaja (kuluttajaviestintä, brandi ja tuotekehitys) ja hallituksen jäsen.

� Eija-vaimo ja kaksi lasta (9-vuotias Jemina ja 11-vuotias Verneri) + 1 v. koira

x Laskettelu, uinti, kuntosali, musiikki (huilun soitto), avanto uinti ja hyvä ruoka.

y Ev. lut. Kansanlähetyksen miestyöryhmän jäsen

z Liiton toiminnassa edunvalvonta, vuorovaikutus ja kokemusten vaihto muiden perheyritysten kanssa sekä perheyrityskoulutus ovat kaikki tärkeitä.

Jukka Paasikivi

� toista polvea

� johtaja ja hallituksen jäsen

� vaimo ja kaksi lasta

x Harrastuksena purjehdus ja moottoripyöräily

y Luottamustoimena mm. Nordean hallintoneuvoston jäsen ja Tanskan konsuli

z Edunvalvonta ja nuoriso ja omistajuuden osaamisen lisääminen

Timo Parmasuo

� Teräsjousen (nyt Meconet Oy) toista polvea

� Meconet Oy:n hallituksen puheenjohtaja

� Arja- vaimo ja nuoret aikuiset Maaret, Salla ja Tuomo

x Harrastuksena hiihto, koripallo, tennis, golf

y Olen mm. MET:n hallituksen ja PKT-valiokunnan jäsen, TT:n edustajiston ja PKT-valtuuskunnan jäsen, Finpron hallituksen jäsen.

Torkel Tallqvist

� kuudetta

� Olen Business Division Director Nautorilla ja Hartwall Yhtiöiden hallituksen varajäsen

� Marina-vaimo ja 8-vuotiaat kaksoset Julius ja Elliot sekä 4-vuotiaat kaksoset Kira ja Hugo

x Harrastan kaltevaa pintaa eli talvella mm. laskettelen ja hiihdän, kesällä purjehdun ja golfaan.

y Luottamustoimeni on opetusministeriön alaisen venerakentajatutkintolautakunnan puheenjohtajuus.

z Olennaisin on liiton jäseniä yhdistävän toiminnan vahva asiasisältö, vuorovaikutteiset sosiaaliset tilaisuudet ja asiantuntija/vaikuttajakontaktit.

Tiedotustyöryhmän puheenjohtaja Anu Vauhkonen

� Tulikivellä on muutama vuosi sitten aloitettu sukupolvenvaihdos, jossa Reijo Vauhkosen nuorimmasta pojasta, Heikki Vauhkosesta on ryhdytty leipomaan yhtiön jatkajaa. Heikin vaimona edustan toista sukupolvea yhtiössä.

� Vuodesta 2001 lähtien olen toiminut konsernin viestintä- johtajana ja Tulikivi-konsernin johtoryhmän jäsenenä. Kuulun myös muiden Vauhkosen perheen- jäsenten lailla Perhe-neuvostoomme.

� Meidän perheeseen kuuluu itseni lisäksi aviomies Heikki. Perheen silmäterä on kohta kolmevuotias Jaakko-poika. Jos kaikki menee hyvin, perheeseemme syntyy maaliskuussa toinen vauva, jota nyt kutsutaan ’sintiksi’.

x Työn ulkopuolisena mielenkiinnonkohteena pidän myös Perheyritysten Liittoa, johon olen jäänyt viimeisen muutaman vuoden aikana ’koukkuun’. Vähäinen vapaa-aika pyhitetään perheelle ja ystäville. Talvisin käymme Lapissa hiihtelemässä ja laskettele- massa, ja kesällä uidaan ja matkustellaan. Odotus- aikana olen myös käynyt joogassa ja vesijumpassa.

y Olen mm. Kiviteollisuusliiton lehtitoimikunnan jäsen.

z Edunvalvonnan koen ajankohtaiseksi asiaksi, joka on tärkeää koko jäsenistön kannalta. Toisen suku- polven edustajina sydäntämme lähellä on kuitenkin ollut erityisesti sukupolvenvaihdosasia, ja sen helpottaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tässä nimenomaan keskeistä on ollut yhteiset tilaisuudet ja vuorovaikutus muiden liiton jäsenyritysten edustajien kanssa. Lämminhenkisissä tilaisuuksissa keskustelu on ollut helppoa ja avointa. Niistä on saanut konkreettista apua.

� Kuinka monetta sukupolvea edustat omassa perheyrityksessäsi? � Mikä on nykyinen tehtäväsi perheyrityksessä? Mitä teet työksesi? � Millainen on perheesi? x Mitkä ovat harrastuksesi? y Mitkä ovat muut luottamustoimesi? z Mitä koet liiton toiminnassa tärkeimmäksi?

Edunvalvontatyöryhmä tulee tänä vuonna keskittymään liiton hallitusohjelma-tavoitteiden läpiviemiseen. Edunvalvonta- työryhmä seuraa myös edellisten vuosien tapaan tiiviiisti eurooppalaista perhe-yrityskeskustelua.

Tiedotustyöryhmä pohtii alkuvuonna liiton viestintästrategiaa, jonka tarkoi-tuksena on lisätä viestinnän tavoit-teellisuutta ja suunnitelmallisuutta.

Koulutus- ja tutkimustyöryhmä tekee liitolle koulutusstrategiaa ja järjestää maaliskuussa kansallisen tutkijatapaa-misen. Tavoitteena on myös linkittää nettisivuillemme koulutustarjontaa perheyrityksille.

Nuoren polven työryhmä järjestää nuorelle polvelle suunnattuja teema-päiviä ja tietoiskuja sekä jo perinteeksi muodostuneen rapu-illan syksyllä.

?

Perheyritysten liitto ry julkisti hallitusohjelmatavoitteensa:Sukupolvenvaihdosten edistäminen huomioitava hallitusohjelmassa

Suomalainen yhteiskunta elää jälleen suurta murrosta. Edessä on suuri sukupolvenvaihdos. Siihen on varauduttu vähätellen, eikä siihen ole perehdytty riittävästi. Kyseessä on koko yhteiskuntaa ja ennen kaikkea talouselämää koskeva prosessi, jossa epäonnistuminen vie perustan kansainväliseltä kilpailukykyvyltämme ja jossa perheyritysten muodostama elinkeinoelämän selkäranka saattaa murtua. Mikäli sukupolvenvaihdosten onnistumista ei edistetä, työttömyys uhkaa lisääntyä merkittävästi.

Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan korkealla tasolla laajaa poliittista yksimielisyyttä siitä, että Suomi selviytyy yritysten sukupolvenvaihdoksista menestyksellisesti. Hallitusohjelman ytimessä on huomioitava vastuullinen omistajuus, perheyri-tykset ja niihin olennaisesti liittyvä suomalainen työnteko.

”Seuraavan hallituksen pääministerin on henkilökohtaisesti sitouduttava luotsaamaan Suomi sukupolvenvaihdosten karikoista selkeämmille vesille”, toteaa Perheyritysten liiton puheenjohtaja Marjo Raitavuo.

Perheyritykset haluavat yhteistyössä kaikkien kansalaispiirien kanssa olla rakentamassa kestävää suomalaista yhteiskuntaa. Perheyritysten liitto kutsuukin kaikkia yhteiskuntapiirejä ja poliittisia voimia laajapohjaiseen yhteistyöhön vastuullisen omistajuuden ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Perheyritysten liiton hallitusohjelmatavoitteet:

1. Verohuojennussäännöt ajanmukaistettava Perintö- ja lahjaverotuksessa on perheyritysten osakkeiden verotusarvon laskentatapa on muutettava niin, että lain tarkoittama huojennus toteutuu. 2. Osinkoverotusta jatkettava yhdenkertaisena Osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen siirtyminen tarkoittaisi yrittäjän kannalta, että tuottoa sijoituksesta omaan yritykseen verotetaan ankarammin kuin pääomasijoitusta muuhun kohteeseen. 3. Varallisuusvero poistettava Varallisuusvero on vanhanaikainen jäänne ajalta, jolloin ei verotettu myyntivoittoa. Euroopan unionissa vain muutamassa maassa on edelleen käytössä varallisuusvero. 4. Ansiotuloverotusta laskettava Suomen on laskettava ansiotuloverotusta, jotta suomalaisten yritysten kilpailukyky säilyisi. 5. Koulutus, opetus ja tutkimus suunnattava perheyrityksiä ymmärtäväksi Perheyritystutkimusta on lisättävä, jotta perheyritys- koulutusta ja –opetusta voidaan kehittää sekä edistää perheyritysten toimintaympäristöä. 6. Perhe on perheyrityksen ydin – perheitä tuettava Perheiden hyvinvointiin pitää panostaa, koska perheen menestys tukee perheyrityksen menestystä. 7. Korkean tason seurantaryhmä perustettava Seurantaryhmä on muodostettava suomalaisten merkittävien järjestöjen kanssa edistämään suku- polvenvaihdoksia.

Neuvottelukunnan toinen toimintavuosi käyntiin Perheyritykset hallitusohjelmassa

Perheyritysten liiton hallitus asetti tammikuisessa kokouksessaan tämän vuoden neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan puheenjohtajana jatkaa Algol Oy:n toimitusjohtaja ja Palvelutyönantajien hallituksen jäsen Magnus Bargum.

Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia yhteydenpito-foorumina elinkeinoelämän järjestöjen päättävissä elimissä toimivien liiton jäsenyritysten edustajien kesken. Tavoitteena on edistää vuoropuhelua ja tiedonkulkua yhteiskunnallis-taloudellisista kysymyksistä sekä tehostaa perheyritysten ja omistajuuden asiaa elinkeinoelämän järjestöjen toiminnassa.

Viime vuonna neuvottelukunnassa keskusteltiin Perheyritysten liiton verotavoitteista ja edunvalvontahankkeesta sekä arvioitiin Arvelan ja Leppäsen työryhmien mietintöjä.

Nyt alkuvuonna neuvottelukunnan tärkeimpiä tehtäviä on seurata perheyritysten asemaa hallitusohjelmassa. Kysyimme neuvottelukunnan jäseniltä, mitä he pitävät tärkeimpinä asioina hallitusohjelmassa perheyritysten kannalta. Vastaukset olivat hyvin samanlaisia. Sukupolven-vaihdoksen helpottaminen, yhdenkertaisen osinkoverotuksen säilyttäminen ja yleisesti yrittäjyyteen kannustaminen olivat neuvottelukunnan jäsenille päällimmäisinä mielissä.

Magnus Bargum

• Perintö- ja lahjaverotuksessa verohuojennussäännöt ajanmukaistettava • Osinkoverotusta jatkettava yhdenkertaisena • Varallisuusvero poistettava

Heimo J. Aho

• Sukupolven vaihtoon liittvät veroasiat perintö-, lahja- ja varallisuusverotus — varallisuusvero pois — osakkeiden verotusarvon kohtuullistaminen perintö- ja lahjaverotuksessa • Yritys- ja pääomatulojen verotus — osinkojen yhdenkertainen verotus tulee säilyttää

George Berner

• Perheyritysten sukupolvenvaihdoksen helpottaminen • Avoir fiscalin säilyttäminen • Yrittäjyyden helpottaminen,tukeminen ja arvostuksen kohottaminen

Carl Björnberg

• Verotus — osinkoverotuksen säilyttäminen nykyisellään • Talouden saanti kasvu-uralle

Johan Gullichsen

• Arvelan työryhmän verouudistusehdotuksen toteuttamatta jättäminen • Sukupolvenvaihdosveron oleellinen alentaminen

Jukka Helkama

• Perintö- tai lahjaveron voisi mielestäni sukupolven- vaihdoksessa määrätä, mutta jättää perimättä, kunhan tietyt edelleenmyymättäjättämisehdot saaja täyttäisi. • Varallisuusvero on jäänne, josta luopuisin.

Johanna Ikäheimo

• yritysten ja yrittäjien verorasitusta ei missään nimessä saa lisätä • sukupolvenvaihdos yrityksisssä on tehtävä helpommaksi • yritystoiminnan epäonnistumisen taloudellisia seurauksia lievennettävä yrittäjälle • yrittäjyys-, johtamis- ja liiketoimintaosaamiskoulutusta lisättävä

C-G Ingman

• Sukupolvenvaihdoksen mahdollistaminen taloudellisessa mielessä. • Kannustava verotus – yksinkertainen osinkoverotus • Myönteinen ilmapiiri luotava yrittäjän kannalta.

Eero Lehti

• Pääomaverotuksen säilyttäminen ennallaan • Omistajanvaihdoksen edistäminen • Konsernilainsäädännön kehittäminen

Heikki Marva

• Verohuojennussäännöt sukupolvenvaihdoksessa • Osinkoverotus yhdenkertaisena • Varallisuusveron poisto • Palkkaverotuksen alentaminen

Reino Rajamäki

• Helpotusta sukupolvenvaihdoksiin, mm. perintö- ja lahjavveroon • ’Arvelan puheet pois’ • yrittäjäaineksen löytäminen, viittaan EU:n vihreään kirjaan • Rohkaisua yrittäjäksi ryhtymiseen

98

PERHEYRITYS 1 | 2003

E D U N VA LV O N TA

Pekka Savela

• Yritystoiminnan edellytysten parantaminen

Klaus Sohlberg

• Tärkeimpänä asiana on verotusuudistus, joka mahdollistaa työllisyyden kasvun. • Samalla on turvattava yrittäjyyden motivaation säilyminen eli yhdenkertainen osinkojen verottaminen ja lahja- ja perintöverojen uudelleen arviointi.

Jouko Virranniemi

• Omakohtaisesta kokemuksesta tiedän lahjaveron olevan sukupolvenvaihdoksessa niin suuren, että myynti ulko- puoliselle olisi helpompaa kuin yrityksen luonnollinen siirtäminen seuraajasukupolvelle. Perintö- ja lahjaveroa ei pitäisi laittaa maksuun, jos jatkaja jatkaa yritys- toimintaa tietyn ajan. • Osinkojen kahdenkertainen verotus ei kannusta yrittämiseen. Pitäisi keskittyä ’uuden rahan tien- aamiseen’ ja yritysten menestysmahdollisuuksien edistämiseen sekä hyväksyä yrittäjän menestys. Ylimääräiset rahat on helppo jakaa. • Harvaan asutuilla seuduilla yrittäminen on erilaista ja vaativampaa kuin kasvukeskuksissa. Tämä on myös otettava huomioon.

Perheyritysten liitto ry:n neuvottelukunta 2003:

Neuvottelukunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja | Magnus Bargum | Algol Oy

hallituksen puheenjohtaja | Mikko Ketonen | TS-Yhtymä Oyhallituksen puheenjohtaja | Klaus Sohlberg | Oy G. W. Sohlberg Ab

hallituksen puheenjohtaja | Heimo Aho | SKS-Tekniikka Oyhallituksen puheenjohtaja | Eero Lehti | Keski-Uusimaa -konserni

toimitusjohtaja | George Berner | Berner Osakeyhtiötoimitusjohtaja | Carl Björnberg | Myllykoski Oy

hallituksen puheenjohtaja | Jukka Helkama | Helkamatoimitusjohtaja | Antti Herlin | Kone Oyj

toimitusjohtaja | Matti Nurminen | Hakaniemen Metalli Oyhallituksen puheenjohtaja | Pekka Paasikivi | Oras Oyhallituksen puheenjohtaja | Bertel Paulig | Paulig Oy

hallituksen puheenjohtaja | Heikki Pentti | Lemminkäinen Oytoimitusjohtaja | Pekka Sairanen | Metsäpuu Oy

toimitusjohtaja | Berndt von Frenckell | Frenckellin kirjapaino Oyhallituksen puheenjohtaja | Reino Rajamäki | Stala Oy

toimitusjohtaja | Jouko Virrannieni | Pölkky Oytoimitusjohtaja | Pekka Savela | Myllyn Paras Oy

business unit director | Johanna Ikäheimo | Lappset Group Oytoimitusjohtaja | Heikki Marva | Länsi-Suomi

hallituksen puheenjohtaja | Johan Gullichsen | Ahlström Corporationhallituksen puheenjohtaja | C-G Ingman | Oy Ingman Ab

toimitusjohtaja | Cyril von Rettig | Rettig-Yhtymä Oyhallituksen puheenjohtaja | Mikael Wrede | Oy Metro Auto Ab

Retoriikan rinnalle motoriikkaa

Yrittäjyys näyttää julkisessa keskustelussa saavan ymmärtäjiä ja selkääntaputtajia aivan eri tavalla kuin 1960–70 -lukujen pahimpina ’vaaran vuosina’. Noiden vuosikymmenten yrittäjyysvastainen retoriikka on muuttunut yleisilmeeltään 1990– ja 2000 -luvuilla yrittäjyyttä suosivaksi. Olletikin perheyrittäjyys herättää myönteistä vastakaikua maantie-teellisellä kartalla etelästä pohjoiseen ja lännestä itään sekä myös poliittisella kartalla vasemmalta oikealle.

Siihen nähden, kuinka paljon yhteiskunnallisen puheen (retoriikan) tasolla esiinnytään yrittäjyyden puolestapuhujina, on ilmennyt luvattoman vähän konkreettisia toimia poliittisten tekojen (motoriikan) tasolla. Voidaanko luottaa pelkästään sosiaalisen konstruktivismin ideaan siitä, että yhteinen todellisuus rakentuu pääasiassa puheiden kautta? Onko siis niin, että vähitellen puheet alkavat muuttua teoiksi, kunhan jaksamme pitää yllä puhetta? Uhkana on, että puhe jää vain puheeksi eikä muutu teoiksi.

Tarvitsemme puolestapuhujien rinnalle entistä enemmän puolestatekijöitä. Retoriikan rinnalle tarvitsemme tekojen ja toiminnan motoriikkaa.

Kilpailukykyisen yhteiskunnan tulevaisuus ja sen hyvinvointi rakentuvat Suomessakin perheyrittämisen varaan. Perheyritykset tarvitsevat osaavaa, motivoitunutta ja sitoutuvaa omistaja- ja työntekijäjoukkoa, joka pitää kansantaloutemme motoriikkaa yllä vastuullisen omistajan ja vastuullisen työntekijän arvomaailmalla. Motivaation yhtenä osatekijänä on työntekoon ja työllistämiseen, mutta myös riskillä tapahtuvaan omistamiseen kannustava verotus. Kilpailijamaita korkeampi sukupolvenvaihdosten verotus ja viime kuukausien uhkapuheet osinkoverotuksen kiristämisestä yskittävät talouden moottoria jo nyt.

Osaamisen varmistamiseksi tarvitaan korvamerkityn tutkimus- ja koulutusrahoituksen lisäämistä. Perheyrittämisessä on sellaisia erityispiirteitä, joita yleisessä yrittäjyys- tai johtamiskoulutuksessa ei useinkaan tulla painottaneeksi. Perheyrittäjyyden akateeminen tutkimus on Suomessa nuorta, joskin vahvassa kasvussa.

Suhteessa väkilukuun, esimerkiksi palvelualan työpaikkoja meiltä puuttuu läntiseen Eurooppaan verrattuna jotakuinkin saman verran, kuin meillä on enemmän työttömiä

suhteutettuna vertailumaihin. Vaikka otetaan huomioon rakenne-erot valtioiden ja niiden harjoittaman yhteis- kuntapolitiikan välillä, vaatii palvelutaustaisen perhe-yrittäjyyden kehittäminen meillä selvästi uudenlaista motoriikkaa.

Jos olisin napinpainajana Arkadianmäellä, toimisin tekojen tasolla ainakin seuraavien tavoitteiden hyväksi. Alentaisin veroastetta vähitellen keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle ja kaventaisin ns. verokiilaa. Palauttaisin sukupolvenvaihdoshuojennuksen lain muutoksella alkuperäiselle tasolleen, josta se on loitonnut kauaksi sen jälkeen, kun vuonna 1994 luotiin säädösperusteisesti uudet arvostusnormit varallisuusverotukseen. Luopuisin vastikkeellisissa (eli kaupalla tapahtuvissa) sukupolven-vaihdoksissa varainsiirtoverosta silloin, kun ne liittyvät lähisukulaisten kesken tapahtuviin omistajan- vaihdosjärjestelyihin.

Maamme on osa Euroopan unionia. Euroopan komissiossa yritystoiminnan pääosaston varapääjohtaja Heinz Zourek sanoi syyskuussa 2002 Wienissä olleessa tilaisuudessa ääneen sen, minkä toivoisin jokaisen suomalaisen toimijan tällä hetkellä ymmärtävän: ”Liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamista täytyy pitää yhtä tärkeänä kuin uuden yrityksen perustamista. Poliitikkojen ja yleisen mielipiteen kiinnostus asiaan pitäisi olla suurempi… Keskimäärin liiketoiminnan siirto säilyttää viisi työpaikkaa, kun taas uusi yritys luo kaksi työpaikkaa.”

Zourek ei tarkoittanut kannattamattoman yritystoiminnan säilyttämistä keinotekoisilla tukimuodoilla vaan kannattavien yritysten mutkattomia omistajan- tai sukupolvenvaihdoksia. Yhteiskunnallisesti kyse on voimavarojen käytön tuotta-vuudesta. Tarvitaan sekä uusien yritysten syntymistä että tarpeettomien lopetusten estämistä.

Tilanteessa, jossa 80.000 suomalaista yritystä on pian tulossa sukupolven- tai muuhun omistajanvaihdokseen, tarvitaan erityistä motoriikkaa sekä toimintakykyisten firmojen siirtymiseen että uusien syntymiseen. Perhe- yrittäjyysmyönteisen retoriikan rinnalle tarvitaan perhe-yrittäjyysmyönteistä motoriikkaa. Tässä muutosvyöryssä löysää puhetta arvokkaampia ovat lujat teot.

Matti KoiranenYrittäjyyden professori,Jyväskylän yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta

1110

PERHEYRITYS 1 | 2003

E D U N VA LV O N TA

‘‘‘‘

Mitä mieltä kansanedustajaehdokkaat ovat perheyrityksille tärkeistä asioista?

Perheyritysten liitto on pyytänyt kansanedustajaehdokkaita ottamaan kantaa allaoleviin väittämiin, jotka liittyvät perheyrityksiin. He ovat voineet olla asiasta samaa mieltä tai eri mieltä asteikolla 1-4. Tarkoituksena on selvittää kansanedustajaehdokkaiden näkemys perheyrittäjyydestä ja sukupolvenvaihdoksista.

1. Valtiovallan tulee toimillaan helpottaa sukupolvenvaihdoksia.

2. Kahdenkertainen osinkoverotus tappaa yrittäjyyden. Suomen on säilytettävä yhdenkertainen osinkoverotus.

3. Harvoissa EU-maissa on enää varallisuusveroa. Suomen on luovuttava varallisuusverosta.

4. Perintö- ja lahjaverotuksessa yrityksen osakkeiden arvostusperusteena on käypä arvo. Arvostusperustetta on lievennettävä.

5. Elinkeinopolitiikan tulee keskittyä myös vanhan yrityskannan säilyttämiseen.

6. Koulutus, opetus ja tutkimus on suunnattava myös perheyrityksiä ymmärtäväksi.

Kyselyn tulokset on luettavissa netissä www.perheyritystenliitto.fi ajankohtaista-sivulla.

Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomessa viiden vuoden jaksolla noin 50 000 yritystä eli neljännes yrityskannasta kohtaa sukupolvenvaihdoksen. Keskimäärin nämä ovat kymmenen henkeä työllistäviä perheyrityksiä, joten ilmiö koskee noin 500 000 työntekijää. Edellä kuvatun logiikan valossa optimistisestikin arvioiden noin 40 prosenttia sukupolvenvaihdoksista epäonnistuu, mikä tarkoittaa noin 20 000 yrityksen ja 200 000 työpaikan olevan lopettamisuhan alla. Äskettäin työvoimaministeriö arvioi, että noin 30 000 yrittäjää siirtyy eläkkeelle vuoteen 2006 mennessä.

Tätä taustaa vasten näköpiirissä olevien sukupolven-vaihdosten suma on myös yhteiskunnallisesti erittäin huoles-tuttava ilmiö. Sukupolvenvaihdokset yhdessä taantuvan talouden kanssa merkitsevät sitä, että lähivuosina työttömyys voi helposti lisääntyä 50 000 – 100 000 henkilöllä. Sukupolvenvaihdosten epäonnistuminen voi maksaa julkiselle taloudelle jopa 3 mrd. euroa vaalikaudessa.

Perheyritysten liiton pääsihteeri Anders Blom SDP:n eduskuntavaalikampanjan avauksessa – Vaalivaltiopäivät Vantaalla 15.2.2003:

Yrityskuolemat vievät kohti uutta suurtyöttömyyttä

Talouden näkymät ovat nopeasti ja jyrkästi synkkenemässä. Suomea uhkaa uusi sukellus syvään taantumaan. Toimintaympäristössämme on tapahtumassa merkittäviä muutoksia, joihin ei ole varauduttu. Investointiaikeet ovat jäätymässä ja kasvu notkahtaa. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle yrityskuolemat lisääntyvät. Sukupolvenvaihdosten epäonnistumisriski saattaa merkitä seuraavalla vaalikaudella noin 100 000 työpaikan ylimääräistä menetystä.

Yrityskuolemat uhkaavat perheyrityksiä – talouden ja työlli-syyden selkärankaa. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan (Alden Lank, IMD, 1993) vain joka viides sukupolvenvaihdos onnistuu. Sukupolvenvaihdokset epäonnistuvat useimmin siksi, ettei yrityksellä ole jatkajaa. Toinen syy epäonnistu-miseen on verotus. Perheyritysten sukupolvenvaihdosten verotus on Suomessa Euroopan unionin jäsenmaiden vertailussa kireintä luokkaa.

Perheyritysten liitossa on päädytty siihen, että epäonnistu-neista sukupolvenvaihdoksista toiveikkaasti arvioiden vajaa puolet on sellaisia, joissa yritys päätyy uudelle omistajalle ja liiketoiminta jatkuu edelleen. Toinen puolikas muodostuu sellaisista tapauksista, joissa yritys lopetetaan tai se kuolee esimerkiksi konkurssin seurauksena (konkursseja Suomessa tehdään vuosittain noin 2 700 kpl).

Sukupolvenvaihdokset ovat pitkäkestoisia prosesseja, jossa vaihdos tapahtuu vähitellen – jopa vuosikymmenen jaksolla. Yrityksen omistajan vastuu on suuri, eikä yrittäjä suhtaudu elämäntyöhönsä kevytmielisesti. Mutta vielä suurempi haaste on uudella viestikapulan vastaanottavalla yrittäjällä ja omistajalla, sillä kynnys yrittämiseen jopa perheyritysten piirissä on edelleen korkea.

Mikäli yrittäjyyttä ja omistamiseen liittyvää vastuuta ei yhteiskunnan taholta riittävästi huomioida, yrityskuolemien määrä voi olla vielä ennustettuakin suurempi. Tämän johdosta Perheyritysten liitto toivoo seuraavan hallituksen kiinnittävän erityistä huomiota sukupolvenvaihdoksien edistämiseen.

Yrittäminen koetaan edelleen merkittäväksi riskiksi, eikä uusia yrityksiä perusteta. Suomalaisilla ei myöskään ole riittävästi halukkuutta yrityksen perustamiseen. Vain 7 % suomalaisista uskoo ryhtyvänsä yrityksen perustamishankkeeseen lähimmän kolmen vuoden kuluessa. Arvelan työryhmän ehdottama yhtiöverohyvitysjärjestelmän poistaminen ei ainakaan kannusta yrityksen perustamiseen ja yrittämiseen.Perheyritysten osakkeiden verotusarvon laskentatavan muutoksen myötä on 1990 –luvulla menetetty jo 1970 -luvulla säädetyn lain tarkoittama huojennus sukupolven-vaihdoksessa. Laskentatavan muutoksella on päinvastoin vaikeutettu perheyrityksen siirtoa jatkajapolvelle. Perintö- ja lahjaverotuksessa omaisuuden arvostuksessa on palattava lievempään tasoon, jotta uuden sukupolven luotsaama yritys ei kaadu verotaakan alle.

Sukupolvenvaihdoksessa siirtyvä omaisuus ei tuo saajalle uutta likviditeettiä veron maksuun. Jatkajan rasitukseksi tuleva perintö- tai lahjavero sitoo moneksi vuodeksi myös yrityksen taloutta ja vaarantaa yritystoiminnan jatkuvuuden. Raskaan verotuksen takia tehdyt yritysjärjestelyt heikentävät useimmiten yritystä muutenkin haastavassa sukupolven-vaihdostilanteessa. Perheen sisäiset lahjaluontoiset kaupat koituvat yrityksille liian kalliiksi.

Perheyritysten liitto ehdottaa korkean tason seurantaryhmän asettamista sukupolvenvaihdosten aiheuttaman murroksen hallitsemiseksi. Tämä edellyttää kaikkien yhteiskuntapiirien hyvää yhteistyötä. Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa ehdotti lähitulevaisuudessa kriisisopimusta – sopimista kansallisista elvytystoimista. Sukupolvenvaihdokset ovat olennainen osa tätä aihealuetta.

Perheyritysten liitto näkee sukupolvenvaihdosten onnistuneen hallitsemisen kansallisena haasteena, jossa se on valmis yhteistyöhön myös työväenliikkeen järjestöjen kanssa.

Kaksi vaihtoehtoa... Jos sukupolvenvaihdokset epäonnistuvat...

12 13

PERHEYRITYS 1 | 2003

S U K U P O LV E N VA I H D O S

Raili Törmäkangas

Murroskauden muutoksen moottori ja insinööri

Marko Paavilainen: Elämän työ. Teollisuusneuvos Hannu Auramon elämä ja työ1905-1991. Edita: Helsinki 2002. 258 s.

Elämänkertojen kirjoittajat ovat löytäneet uudet haasteet tarttuessaan tavallisten ihmisten näkökulmaan heidän elämismaailmansa kuvauksissa. Hannu Auramon tapaus on esimerkki, kuinka Suomen historialliset tilanteet heijastuvat yhden ihmisen kehittymisessä ja vaikutusmahdollisuuksissaverkostojensa kautta. Auramon elämää viitoittaneet valinnat sattuivat itsenäisyyden alkuun ja osoittavat hyvin, kuinka vaikeasti ennustettavissa tilanteissa yksilö tekee omat strategiset ratkaisunsa. Teos kuvaa riskejä harkitsevan miehen unettomia öitä ja tinkimätöntä työmoraalia, jolla elämääyritetään hallita vastuuntuntoisesti.

Hannu Auramon vanhemmat olivat rautatieläisiä ja halusivat varmistaa lastensa tulevaisuuden hyvillä opinnoilla. Hannusta tuli rakennusinsinööri ja opiskelun ohessa suoritettujen virkamiesharjoittelujen koulima ahkera työntekijä. Partiolaisena hankittu johtamiskokemus ja etiikka olivat hänen koko elämänsä yli jatkuva johtolanka. Auramon kiinnostus tekniikkaan ja innovointiin näkyi jo hänen ensimmäisissä työpaikoissaan sekä poikkeuksellinen organisointikyky sodan aikaisessa suojelutoiminnassa jajälleenrakennuksessa.

Patriarkaalinen ote Auramo-yhtiöiden omistajana

Varsinaisesti Auramon julkinen ura alkoi vasta yrittäjyydestä. Perheen makuuhuoneesta sisustetusta insinööritoimistosta muovautui menestyvä ja kannattava trukkien ja kuljetus-välineiden maahantuontiliike ja edelleen merkittävä työllis-tävä sekä vientiä harjoittava teollisuusyhtymä. Auramooli henkilökohtaisesti kehittämässä ja rakentamassa toimintaa, jossa elämäntarinaa kirjoittava Marko Paavilainen näkee patriarkaalisen otteen kaikissa liiketoimintaan ja yrityskulttuuriin liittyvissä kysymyksissä.

Murroskauden aikana Auramon aktiivisesti etsimät toiminta-mallit rationalisoinnin ja markkinoinnin alalla olivat ajan hengen mukaisia ja insinööritoimisto sovelsi ne kasvavan teollisuuden tarpeisiin. Paperiteollisuus ja logistiikka olivat laajeneva toimiala, jossa Auramon edustama ammattitaito oli arvostettua. Suomalainen laatutietoisuus kiteytyi Auramon betonirakenteissa ja paperirullien käsittelyssä.

Vanhoja konsepteja korvaava rationalisointi oli Auramon markkinoima idea teollisuudelle, mutta oman toiminnan kehittäminen kangistui vanhemmalla iällä ja johti lopulta yrityksen myymiseen kehitysyhtiölle. Luovuus ei jatkunut enää tilanteessa, jossa ikä ja jaksaminen rajoittivat liikkeelläoloa ja tilanteiden aistimista. Vähän ennen kuolemaansa Auramollaoli tunne, että elämäntyö oli tuhottu kapean kannattavuus-näkemyksen nimissä tehtyyn saneeraukseen. Kuitenkin kansainvälisesti tunnettu erikoistuote, Auramo-pihdit, on yhä markkinoilla, ja sitä kehittävät edelleen entiset auramolaiset italialaisen konsernin osana.

Sukupolvenvaihdos ei toteutunut

Mielenkiintoiseksi lukuelämykseksi kirjan tekee joskus dramaattisenakin kuvauksena kulkeva vaimon päiväkirjojen antama tulkinta tapahtumista. Kokonaisvaltaisesti työhönsä paneutuvasta yrittäjästä ja liikemiehestä on näin löytynyt tunteva ja tunnelmoiva puoliso ja isä. Suomalainen mies.

Kirjassa ei erityisesti perehdytä syihin, joiden johdosta perheen lapset eivät tarttuneet yrityksen johtoon. Sen voi kuitenkin lukea rivien välistä, joten sukupolvenvaihdoksiin valmistautuville yrityksille löytyy teoksesta mietittävää. Samoin perheyrityksen myyntiä suunnitteleville. Loppukesästä 2001 Auramo Oy tuli osaksi italialaista Bozoni S.p.a. perhe-yritystä. Elämäntyöstä luopuminen on suuri asia, jota on vaikea rahalla korvata.

Auramon työstä on jäänyt jäljelle merkittävä tutkimustyötä japartiotoimintaa rahoittava säätiö ja ennen kaikkea monta suomalaista kotia. Hän teki rintamamiestalojen tyyppi-suunnitelmat – omien ihanteidensa mukaisesti materiaalia säästävät ja yksinkertaiset rakenteet.

Raili Törmäkangas toimii Jyväskylän yliopistossa suunnittelijana ja valmistelee väitöskirjaa aiheesta ’An ethnological study of a 90 years old Family Sawmill Firm in Finland’.

Tervetuloa Perheyritysten liiton kevätkokoukseen ja –seminaariin

2.6.2003

Aika: Maanantai 2.6.2003 Paikka: Sokos Hotel Vaakuna, HämeenlinnaSeminaarin teemana on perhe perheyrityksen menestystekijänä ja lisäarvon tuojana.

Aamupäivän aikana kuulemme professori, filosofian tohtori Esa Saarisen luennon ’Inhimillinen näkökulma perheyrityksen onnistumiseen’.

• Miten ymmärrän ja kehitän itseäni perheyrityksen omistajana? • Löytyykö perheyrityksestämme minulle merkityksellinen elämä? • Miten perheenä voimme kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitojamme perheyrityksen onnistumisen?

Iltapäivällä tutustumme yritysesimerkin valossa, miten perheen ja suvun jäsenten välinen kommunikointi, vuorovaikutus ja yhteistyö kantaa perheyrityksen menestykseen.

Iltapäivällä pidämme myös sääntömääräisen kevätkokouksen, jossa esitetään viime vuoden vuosikertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.

Illalla juhlimme Hämeen linnan linnantuvassa nauttimalla kustavilaisen illallisen.

Kutsu ohjelmineen postitetaan huhtikuun lopulla.

Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumiset Krista Elo-Pärssiselle, krista.elo-parssinen@perheyritystenliitto.fi, puhelin (09) 6969 4063

1514

PERHEYRITYS 1 | 2003

K I R J A - A R V O S T E L U

Alueelliset perheyritystapaamiset keväällä

Perheyritysten liitto järjestää yhdessä paikallisten kauppakamarien kanssa perheyritystapaamisia eri puolilla Suomea. Tapaamisissa kuullaan asiantuntijaluentoja ja vaihdetaan kuulumisia paikallisten perheyrittäjien kanssa.

Perheyritysten liitto järjestää keväällä perheyritys-tapaamisia seuraavilla paikkakunnilla:

3.3. Riihimäki Isäntänä Martti Paloheimo, Paloheimo OyKansanedustajaehdokkaiden paneeli: Haasteena suuri suomalainen sukupolvenvaihdos

11.3. Kannus Isäntänä Risto Pouttu, Pouttu OyOsaamisen siirto sukupolvenvaihdostilanteessa, professori Vesa Routamaa, Vaasan yliopisto

12.3. Tampere, Tampereen kylpyläOnnistunut sukupolvenvaihdos, professori Matti Koiranen, Jyväskylän yliopisto

18.3. JyväskyläIsäntänä Klaus Sohlberg, Oy G. W. Sohlberg AbOnnistunut sukupolvenvaihdos, professori Matti Koiranen, Jyväskylän yliopisto

20.3. RovaniemiIsäntänä Johanna Ikäheimo, Lappset Group OyJohtajan persoona yrityksen menestystekijänä, psykologi Riitta Autero, Foinix Oy

Tilaisuudet ovat maksuttomia. Tervetuloa kaikki vanhat ja uudet jäsenemme!

Lisätietoja: Krista Elo-Pärssiseltä, puhelin (09) 6969 4063, krista.elo-parssinen@perheyritystenliitto.fi

Ilmoittautumiset: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi

31.3. MikkeliIsäntänä Hannu Savisalo, Savcor Group Ltd OyPerheyrityksen verotus muutostilanteissa, KTM Juha Siikavuo, Helsingin kauppakorkea-koulu, Pienyrityskeskus

14.4. IisalmiIsäntänä Heikki Hortling, Olvi Oyj

Honkarakenne 45 vuottaYrittäjähengellä maailman markkinajohtajaksi

Anita Saarelainen

Kuten nykyään, myös viisikymmenluvun lopulla oli Suomessa käynnissä rakennemuutos. Maatalous ei tarjonnut enää työtä kaikille, ei myöskään viidelle Saarelaisen veljekselle Lieksan Hattuvaarassa. Niinpä veljekset päättivät aloittaa yhteisen yrityksen ja valmistaa hirsimökkejä ja -saunoja. Aluksi työ oli paljolti raskasta käsityötä. Pian veljekset innostuivatkin kehittämään työstökoneita avukseen. Syntyi tiettävästi maailman ensimmäinen pyöröhirsikone ja myöhemmin pyöröhirsien nurkantyöstökone. — Kyllä se oli alussa raskasta työtä, ei siinä laskettu työtunteja, muistelee entinen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Reino Saarelainen. Mutta pakko oli yrittää, oli saatava leipää viidelle perheelle, hän sanoo. Yhteistyöllä ja sisulla päästiin kuitenkin hyvään tulokseen. Reino ja Arvo Saarelainen kehittivät tuotantoa. Veljeksistä Eino oli se, joka hallitsi markkinoinnin. Viljo Saarelainen kunnostautui kotimaan verkoston luojana ja idearikkaana kehittäjänä. Viides veli, Nestori, oli sielultaan saha- ja myyntimies.1960 -luvulla veljekset ajautuvat taloudellisiin vaikeuksiin ja perustivat Honkatuote Oy:n saadakseen ulkopuolista pääomaa. Menetettyään määräysvallan yhtiössä veljekset perustivat Honkarakenteen 1967 myyntiyhtiöksi. Uudet tehtaat perustettiin Ikaalisiin ja Karstulaan. 1970 -luvulla kehitettiin edelleen tuotantoa ja kuivausta ja markkinointi laajeni. Alkoi vienti Itävaltaan ja Japaniin. Myös Honkatuote saatiin jälleen veljesten omistukseen.

— Talous oli tiukoilla vielä 70 -luvun alussa, muistelee entinen Karstulan tehtaan johtaja Arvo Saarelainen. Moni ennusti Hongalle konkurssia sen rakentaessa Karstulaan uutta tehdasta. ’Issoo touhua’ on sen jälkeen jäänyt lentäväksi sananparreksi Hongasta puhuttaessa. Sitkeä työ palkittiin. Honkarakenne listautui pörssiin 1987, liikevaihto ylitti sata miljoonaa markkaa ja henkilökuntaa oli jo yli 300. Jatkuva tuote- ja mallistokehitys vahvisti Hongan asemaa ja vienti laajeni edelleen. u

16 1717

PERHEYRITYS 1 | 2003

A L U E TA PA A M I S E T O N N I T T E L E M M E

Hallittu sukupolvenvaihdos

Veljekset olivat olleet kaukonäköisiä jo perustaessaan Honkarakenne Oy:tä. Osakkeet oli jaettu kahteen sarjaan ja osakkeita oli jaettu myös toiselle polvelle. Äänivaltaiset osakkeet olivat veljesten omistuksessa. Vuonna 1987 Honkarakenne listautui pörssiin, silloiselle OTC-listalle. Sitä varten tehtiin arvonkorotuksia ja osakepääoman korotus. Suku sai rahaa merkintäoikeuksien myynnistä ja jo ikääntyneiden veljesten tulevaisuus voitiin turvata eikä perintöverotuksesta tullut ongelmaa. Perustetussa holding-yhtiössä valta säilyi veljeksillä. Sen ja suorien osakeomistusten ansiosta 60 % Hongan äänivallasta ja 25 % osakkeista on edelleen perustajilla. Toinen polvi omistaa Hongan osakkeista 17 %, joka antaa 17 % äänivallan.

Nykyinen toimitusjohtaja Mauri Saarelainen (53 v.) tuli taloon vuonna -76 ja häntä alettiin valmentaa johtoon. Hän oli mm. kehitys- ja vientipäällikkönä. Vuonna 1986 hänet nimitettiin varatoimitusjohtajaksi. Lopullisesti valta vaihtui vuonna 1994, jolloin hänestä tuli toimitusjohtaja ja edellisestä toimitusjohtajasta Reino Saarelaisesta hallituksen puheenjohtaja. Viime vuonna Reino Saarelainen luopui hallituksen puheenjohtajuudesta ja hänen tilalleen hallitukseen tuli Reinon tytär, myyntipäällikkö Helena Ruponen (42 v). Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin pitkäaikainen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, talous-tieteen maisteri Arimo Ristola Jyväskylästä.

— Kasvu tulee kansainvälisiltä markkinoilta ja se vaatii myös meitä kansainvälistymään. Hongan visio onkin olla päämarkkinoillaan, Suomessa, Saksassa, Japanissa ja Venäjällä, markkinajohtaja ja paras massiivisten puutalojen brändi.

Honka tänään

Nykyään Honkarakenne tekee lähes 3500 hirsirakennusta vuodessa. Liikevaihto on 80 miljoonaa euroa ja Hongan palkkalistoilla on yli 450 henkilöä. Pääkonttori on Tuusulassa ja tehtaat Karstulassa, Alajärvellä, Lieksassa ja Paltamossa. Honka-verkosto alihankkijoineen antaa työtä tuhannelle suomalaiselle. Yli 60 % liikevaihdosta tulee viennistä 30 maahan. Tärkeimpiä vientimaita ovat Saksa, Japani ja Venäjä. Päätuote ovat omakotitalot, mökkien osuus on neljännes, saunojen kymmenen prosenttia. Vaativat, yksilölliset rakennukset ovat Hongan ominta aluetta. Honka on toimittanut lukuisia hotelleja, ravintoloita, kirkkoja, edustustaloja ja lomakyliä. Kaikkiaan Honka on toimittanut yli 60.000 hirsirakennusta 45 vuoden aikana.

Kirjoittaja, taloustieteiden maisteri Anita Saarelainen edustaa Honkarakenteessa toista polvea. Hän on tullut Honkarakenteelle vuonna 1985 sisäisen laskennan tehtäviin ja toiminut tiedotuspäällikkönä helmikuusta 2002 alkaen. Lukemista ja kirjoittamista rakastava Anita on myös sukuneuvoston sihteeri.

Referenssejä: - Suomen suurin hirsitaloprojekti: Levi-hotelli - Maailman suurin hirsitalo: Transsendenttisen mietiskelyliikkeen Euroopan päämaja Hollannissa, 1840 neliötä - Uusimmat: Hotellit Sveitsiin ja Unkariin, Hirsilinna Steve Youngille (1500 neliötä), hirsitalokylä ja ’hirsitalolaiva’ Ukrainaan

Lisätietoja: - toimitusjohtaja Mauri Saarelainen, puhelin 020-5757 711 tai 0400-463 266 - teollisuusneuvos Reino Saarelainen, puhelin 0400-463 952

Haasteena kansainvälistyminen

Toisen polven johdolla Honka kansainvälistyi. Perustettiin tytäryhtiöitä ulkomaille. Vienti ylitti kotimaan myynnin 1990-luvulla. — Honka on tänään alan johtava brändi, kertoo Mauri Saarelainen. Yrityksessä on mukana jo kolmattakin polvea. Perustajien luoma yrittäjähenki näkyy myös siinä, että Hongalla on suuri joukko pitkäaikaisia työntekijöitä. Heidän osaamisensa on ollut Hongan menestyksen selkäranka, Mauri Saarelainen lisää. 18 19

PERHEYRITYS 1 | 2003

O N N I T T E L E M M E

Quo vadis, suomalainen perheyritys?

7.5.2003

Aika: 7.5.2003 klo 13.00 alkaen Paikka: Säätytalo, Helsinki

Uusinta tutkimustietoa perheyrittäjyydestä ja kokemuksia perheyritysten kehittämisohjelmista

Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutti on koonnut laajan perheyrityksiä käsittelevän empiirisen tutkimusaineiston, joka antaa uutta ja mielenkiintoista tietoa suomalaisesta perheyrittäjyydestä. Yhteistyössä Perheyritysten liiton ja kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa järjestettävässä seminaarissa esitellään tutkimuksen tuloksia ja tarkastellaan olemassa olevia yrittäjyyspoliittisia instrumentteja uuden tutkimustiedon valossa. Lisäksi esitellään PK-Instituutin perheyritysten kehittämisohjelmista saamia kokemuksia sekä perheyrittäjyydestä että -yrityksistä.

Seminaarin teemoja ovat mm. - perheyrittäjyyden merkitys Suomessa - perheyritys ja sen johtaminen - kehittyvä perheyritys sekä perheyrittäjyyden edistäminen.

Seminaarin anti kootaan myös seminaarin jälkeen julkaistavaksi kirjaksi: ’Quo vadis, suomalainen perheyritys?’

Seminaarin avaa kansliapäällikkö Erkki Virtanen kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja Perheyritysten liiton tervehdyksen tilaisuuteen tuo liiton puheenjohtaja Marjo Raitovuo Ensto Oy:stä. Seminaarin puheenjohtajana toimii PK-Instituutin johtaja, dosentti Jarna Heinonen.

Seminaari on kutsuseminaari.

Lisätietoja seminaarista saa osoitteesta www.tukkk.fi/pki ja puhelimitse tai sähköpostitse assistentti Paula Kuopusjärveltä, puhelin 040-588 0144, paula.kuopusjarvi@tukkk.fi.

Yhteistyöstä kilpailukykyä perheyrityksille

KTT Tarja Niemelän taloustieteiden väitöskirja ’Inter-Firm Co-operation Capability: A Processual Empirical Study on Networking Family Firms’ (Yritysyhteistyön kyvykkyys: Prosessuaalinen empiirinen tutkimus verkottuneista perheyrityksistä) tarkastettiin Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa 31.1.2003. Vastaväittäjänä on dosentti Heikki Leimu Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Matti Koiranen.

Verkostoituminen on oppimisprosessi

Tarja Niemelän tutkimus osoittaa, että yritysyhteistyö on oppimisprosessi sekä omistajajohtajille että verkottuneille perheyrityksille. Yritysyhteistyön kyvykkyys kehittyy verkostoitumis- ja oppimisprosessin aikana. Oppiminen, luottamus ja sitoutuminen ovat keskeisiä tekijöitä, jotka edistävät uuden tiedon, arvon ja luottamuksen syntymistä ja lisääntymistä verkostoitumisprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen päätelmänä on, että yritysyhteistyön kyvykkyys ja perheyrityskulttuuri vaikuttavat perheyritysten muodos-taman verkoston kilpailukykyyn. Lisäksi omistajajohtajien arvot, asenteet ja uskomukset heijastavat heidän perheyri-tyskulttuuriaan. Siksi jokaisen perheyrityksen oma kulttuuri vaikuttaa myös yritysyhteistyön kehittymiseen.

Omistajajohtajat avainroolissa verkostosuhteiden luojina ja kehittäjinä

Perheyritys yhdistää sekä perheen että yrityksen intressit, ja omistajuus liittyy läheisesti liiketoiminnan johtamiseen. Perheyritysten omistajajohtajat ovat avainroolissa luo-dessaan ja perustaessaan verkostosuhteita. Tutkimuksessa nousi esille perheyritysten yritysyhteistyön ja verkottumisen haasteellisuus erityispiirteineen, ja yhteistyökyvykkyyden vaikutus verkostona ja verkostossa oppimiselle. Tutkimus antaa myös suosituksia yrittäjyyden opetus- ja kehittä-mistoiminnalle.

Naisverkosto kokoontuu Kukan päivänä! Tule mukaan!

Aika: 13.5.2003 klo 15:00 – n. 20:00 Paikka: Sampo Oyj:n johtokunnan edustushuvila, Reposaari, Helsinki (Laajasalo)

Tämän keväisen tapaamisen tarkoituksena on saada hyvä tietoisku kaikkia koskevista tärkeistä asioista sekä rakentaa ja laajentaa keskustelevaa henkilö-verkostoa kevyemmän aihepiirin tiimoilla.

Varatoimitusjohtaja Maarit Näkyvä avaa tilaisuuden, jonka jälkeen VT Marja Lehtiranta puhuu aiheista ’Avioehto ja testamentti’.

Lakiaiheisen ja toivottavasti vilkkaan keskustelun jälkeen saamme kevyempiä vinkkejä kauneuden alalta. Meikkitaiteilija Raili Hulkkonen kertoo uusimmista tuulahduksista meikkien maailmasta.

Iltapala Arkipukeutuminen

Tilaisuuden tarjoaa Sampo Oyj.

Tule reippaasti mukaan tapaamaan ja tutustumaan muihin Perheyritysten naisiin!

Varaa jo aika kalenteriisi!

Ajo-ohje: Elisa karttasivu 40 74/93. Bussi no. 85 Herttoniemen metroasemalta Sarvastonkaareen, lähelle Reposaarta (noin 1 km kävelymatka perille).

Ilmoittaudu 5.5. mennessä Nina Karlssonille Perheyritysten liittoon, puhelin (09) 6969 4060, nina.karlsson@perheyritystenliitto.fi

Lisätietoja: Pirkko Laurila, Hollming Oy, puhelin 040-7215692, pirkko.laurila@hollming.fi

Mikä on naisverkosto?

Perheyritysten liiton naisverkosto on perheyrityksissään työskentelevien naisten vapaamuotoinen keskusteluforum, jonka tarkoituksena on tutustututtaa perheyritys- naisia toisiinsa. Tapaamiset ovat olleet lämminhenkisiä ja välittömän rentoja. Niihin on ollut helppo tulla. Osallistujien innostus lupaa hyvää jatkoa verkostolle, johon toivotetaan tervetulleeksi kaikki kiinnostuneet perheyritysnaiset.

Lisätietoja Tarja Niemelä, puhelin 050-3648 007, niemela@tase.jyu.fi

Tarja Helena Hannele Niemelä (34) on kirjoittanut ylioppi- laaksi vuonna 1987 Kauhajoen lukiosta.

Kauppatieteiden lisensiaatiksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2002. Niemelä työskentelee tällä hetkellä tutkijakoulutettavana Jyväskylän yliopistossa yrittäjyyden oppiaineessa.

20 21

PERHEYRITYS 1 | 2003

T U T K I M U S J A K O U L U T U S

V Ä I T Ö S

NA

IS

VE

RK

OS

TO

Kaj Paasikivi

Syntynyt: 22.6.1968

Kotipaikka: Helsinki

Koulutus: BSc.

(Woodbury University, USA),

MBA (HKKK)

3. sukupolvi

Yrityksen nimi: Oras Oy

Perustettu:1945

Toimipaikka: Rauma

Toimiala: Oras kehittää, valmistaa

ja markkinoi vesijärjestelmiä ja

niihin kuuluvia komponentteja

(mm. hanat ja venttiilit)

Kaj Paasikivi – Oraksen aktiivista kolmatta polvea

Kaj Paasikivi kuuluu Oras Oy:n omistajiin ja edustaa 3. sukupolvea. Oras Oy on vuosien mittaan kehittynyt valtavasti, paikallisesta yrityksestä ensin kansalliseksi ja sitten kansainväliseksi organisaatioksi. Yrittäjäroolit johdossa ovat myös muuttuneet vuosien aikana. — Samanaikaisesti yrityksen kasvun myötä perheyrittäjän vastuun lisäksi on tullut lisää myös sosiaalista ja yhteiskunnallista vastuuta.

Kaj on itsekin vastuuntuntoinen. Hän on rauhallinen ja rentoutuu mielellään hyvän musiikin tai elokuvien parissa. Kesäisin veneily vie miehen mukanaan. Kaj on kasvanut yrittäjäsuvun mukana pienestä pitäen.— Kolmas sukupolvi on kuitenkin saanut erilaisen yrittäjäkasvatuksen kuin isäni sukupolvi, joka on kasvanut perustajayrittäjän kanssa.

Perheyrityksessä pienestä pitäen

Kajn työhistoria alkoi jo 12-vuotiaana isoisän koruliikkeessä, pikkuapulaisen tehtävissä. Luontevaa jatkoa yrittäjäperheen pojalle olivat kesätyöt Oras Oy:llä myöhempinä vuosina. Tehtävät vaihtelivat hurjasti; välillä hän työskenteli Rauman ja Saksan tehtailla tuotannon parissa, myöhemmin hän kulki mm. myyntimiesten mukana tai auttoi messujärjestelyissä. Ennen kauppakorkeakoulua hän ehti myös olla Ruotsissa markkinointiosastolla töissä. Opiskeluaikoina muutamat harjoitustyöt liittyivät oman perheen yritykseen.

Perheyritykseen liittyvän työhistorian lisäksi Kaj on ehtinyt tehdä monenlaisia kesätöitä myös ulkopuolisilla työnantajilla: rakennustyömaalla monitoimimiehenä, puutarhurina ja jopa auton lokasuojia valmistavalla tehtaalla. — Monipuolinen työhistoria on antanut minulle arvokasta kokemusta, auttanut ymmärtämään työnteon tärkeyttä sekä tuonut näkemystä erilaisista yrityskulttuureista.

Perheyrityksen ulkopuolelta arvokasta kokemusta

Tällä hetkellä Kaj toimii viidettä vuotta Kone Oyj:llä. Hän työskentelee yhdessä tuotekehityksen ja markkinoinnin tiimien kanssa koettaen löytää uusia businesspotentiaaleja. Työkuvaan kuuluu tutkia uusia liiketoimintamalleja sekä tunnistaa tuote- ja palveluideoiden kaupallinen potentiaali. Nykyisessä työssä yhdistyvät luontevasti perheyritys ja oman työhistorian mukanaan tuoma kokemus.

Osaavin henkilö palkataan

Perheenjäsen on yritykselle hyvä resurssi, jos henkilö ymmärtää omistajuuden roolin yhdistettynä ammattiosaa-miseen sekä omaa sopivat henkilökohtaiset ominaisuudet. Perheenjäsentä ei tule asettaa erityisasemaan muihin työntekijöihin nähden.

— Perusperiaatteena meillä on, että ennen Oras Oy:öön tuloa pitää olla työhistoriaa myös muista yrityksistä. Opiskeluaikana tehty osa-aikatyö ja kesätyötehtävät ovat toki mahdollisia uraa luodessa. Taloon tulo, työssäolo ja muut ehdot ovat kuitenkin kaikille samat, oli kyseessä perheenjäsen tai ei.

Perheyrityksessä työskentelyn huonona puolena Kaj näkee henkilöiden asemien mukanaan tuomat rooliristiriidat. Hän kertoo mieleensä jääneen tarinan esimiehestä, joka joutui erottamaan alaisensa, mutta samalla hetkellä lohduttamaan ja tarjoamaan apua isän roolissa tälle potkut saaneelle pojallensa. Toisaalta hyvä ihmistuntemus ja yrityksen tunteminen myös auttavat työtehtävissä.

Koulutusta nuorelle polvelle

Hallitustyöskentelyä kolmannesta sukupolvesta ovat harjoitelleet Kajn lisäksi hänen veljensä Risto sekä serkut Annika ja Kristiina. Aktiiviset nuoret ovat järjestäneet nuoren sukupolven koulutusta ja ohjelmaa mm. tilipäätöksen analysoinnista ja yrityksen tärkeistä luvuista. Tänä vuonna koulutus keskittyy esiintymiseen ja vaikuttamiseen ja sen lisäksi järjestetään myös vapaampaa sosiaalista ohjelmaa, myös koko perheen kesken.

Perheenjäsenet ovat saaneet myös hyvää näkökulmaa perheyritykseensä seuratessaan suurina omistajina Uponor Oy:n kehitystä ja toimintaa. — Lyhyellä tähtäimellä epävarmuus taloudessa tulee jatkumaan. Maailmantalouden kehitysnäkymissä on monia epävarmuustekijöitä. Pidemmällä tähtäimellä uskon kuitenkin tulevaisuuden näyttävän valoisammalta. Uskon ja tiedän, että Oras Oy:llä löytyy visioita ja kompetenssia niiden toteuttamiseen. Lisäksi uskon, että seuraava sukupolvi tulee ottamaan lisää vastuuta, se kuka tai missä roolissa, aika näyttää.

Liiton tarjoamat verkostot tärkeitä

Perheyritysten liitto on tuonut Kajlle arvokkaita suhteita muiden perheyritysten edustajiin eri tapahtumien ja seminaarien myötä. Erityisen hyvänä Kaj näki Leadership & Society –ohjelman, jonka sisältö oli antoisa ja jossa luodut kontaktit ovat säilyneet. Tärkeimpinä liiton tehtävinä Kaj näkee edunvalvonnan, koulutuksen ja sosiaaliset tapahtumat. Perheyritystenliiton webbisivut hän näkee myös hyödyllisenä tiedotuskanavana, jota pitäisi kehittää.

Kaj ottaa tulevaisuuden haasteet vastaan olemalla oma itsensä ja yrittämällä parhaansa.

Liikevaihto: n.115 milj. euroa

Henkilöstö: n. 1100

Päämyyntialueet:

Skandinavia ja Keski-Eurooppa.

Tuotantoa Suomessa (Raumalla),

Norjassa ja Puolassa. 22 23

PERHEYRITYS 1 | 2003

U U S I S U K U P O LV I

Yritystoiminnan käsitteestä sukupolven-vaihdoksissa

Perheyritysten ja niiden omistajien verotukseen on mah- dollista soveltaa useita eri huojennussäännöksiä. Säännökset ovat joko henkilökohtaista verotusta säätelevässä tulovero-laissa, varallisuusverolaissa tai perintö- ja lahjaverolaissa. Luonnollista olisi, että huojennusten soveltamisalan perusteet olisi yhdenmukaisesti säädelty. Näin ei kuitenkaan ole, sillä tuloverolain verovapaata luovutusvoittoa koskevaa säännöstä (48,3§) sovelletaan muiden edellytysten täyttyessä kaikkiin osakeyhtiöihin, varallisuusverolain huojennussäännöstä (27§) elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeisiin ja perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdosta koskevaa huojennusta (55§) yritystoimintaa harjoittavien yhtiöiden osakkeista luovutettaessa.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 13.6.2002 nro 1488 ottanut kantaa siihen, mitä yritystoiminnan käsitteellä tarkoitetaan. Osakeyhtiön, jonka toimialana oli harjoittaa arvopaperikauppaa, kiinteistöjen ja rakennusten omistamista ja vuokrausta sekä rahoitus- ja leasingtoimintaa, liikevaihto muodostuen pääasiassa arvopaperikaupasta oli ollut 268 Mmk ja sen varat koostuivat vaihto-omaisuusarvopapereista noin 27 Mmk, rakennuksista noin 2,8 Mmk ja muista osakkeista noin 1,5 Mmk. Yhtiötä oli verotettu elinkeinonharjoittajana vuodesta 1981 lähtien.

Ennakkopäätöksessään korkein hallinto-oikeus katsoi, että kysymys oli yritystoiminnan harjoittamisesta perintö- ja lahjaverolain 55 §:n tarkoittamassa mielessä. Tämä merkitsi sitä, että omistusosuuden ja muiden edellytysten täyttyessä osakkeita lahjoitettaessa osa lahjaverosta jätettiin maksuun panematta ja maksuunpannulle lahjaverolle saatiin maksu-aikaa. Välttämättä kysymys ei ollut mistään merkittävästä lahjaveron alenemisesta, koska sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen käypä arvo on sen nettovarojen arvo ja kun toisaalta verotusarvo määräytyy lähes samalla periaatteella. Merkittävä ero voi syntyä kuitenkin siitä, mikä on vaihto-omaisuuden kirja-arvo verrattuna käypään arvoon, koska verotusarvoa laskettaessa vaihto-omaisuuden arvona otetaan huomioon tuloverotuksessa vahvistettu hankintameno eikä sen käypää arvoa.

Päätös on kuitenkin tervetullut selvennys yritystoiminnan käsitteeseen ja antaa mahdollisuuksia toteuttaa esimerkiksi yhtiöiden jakautumisia sillä tavoin, että sijoitustoiminta ja muu liiketoiminta jaetaan kahteen eri yhtiöön ja tällöin- kin säilyy mahdollisuus sukupolvenvaihdosta koskevien huojennussääntöjen soveltamiseen kummassakin yhtiössä.

Asiakassuhteen johtaminen ja tulosten arviointi

Varainhoitajan valinta on monesti vaativa prosessi. Kysehän on siitä, kuka on se luotettavin kumppani ja neuvonantaja niinkin henkilökohtaisessa asiassa kuin omaisuudenhoidossa. Kun valinta on tehty ja varainhoitaja valittu, on syytäistua alas valitun kanssa ja vielä kerran keskustella sijoitus-politiikasta, jolla varoja hoidetaan, sekä siitä, kuka on vas-tuullinen varainhoitaja. Oleellinen kysymys on myös, mitä palvelusta veloitetaan. Tärkeää on myös varmistaa, että kaikki sovitut asiat on kirjattu varainhoitosopimukseen.

Sen jälkeen kun sopimus on allekirjoittettu, on syytä seurata ja arvioida varainhoitajan tekemisiä aktiivisesti. Ei siis riitä, että saa varainhoitoraportin silloin tällöin ja silmäilee sen ylimalkaisesti. Arviointia pitäisi tapahtua vähintään neljännesvuosittain ja samalla käydä läpi varainhoitajan kanssa, mitä on tehty ja miksi. Mikäli kyseessä on merkittä-vämpi varallisuus, arviointi tulisi tehdä kerran kuukaudessa.

On paikallaan istua alas varainhoitajan kanssa pari kertaa vuodessa ja syvemmin tarkastella menneitä. Samalla on syytä keskustella siitä, miten sijoituksia tehdään jatkossa. Nämä keskustelut eivät ole vain hyvä syy nauttia mukavasta lounaasta, vaan sijoitussalkku tulee käydä läpi huolellisesti ja, mikäli mahdollista, rivi riviltä. Lisäksi on hyvä keskustella siitä, tarvitaanko sijoitussuunnitelmaan muutoksia omien muuttuneiden tarpeiden tai muuttuneen markkinatilanteen vuoksi. On hyvä olla avoin ja antaa varainhoitajalle palau-tetta, sillä varainhoitaja on olemassa asiakastaan varten ja hänen tehtävänään on valvoa asiakkaansa varallisuutta.

Varainhoitajan velvollisuutena on toimia huolellisesti ja aina asiakkaansa edun mukaisesti. Hän on myös velvollinen kertomaan kaikista sellaisista tapahtumista, joilla on merki-tystä asiakkaalle tai tämän varallisuuden hoidolle, olivat ne sitten markkinoihin, verotukseen tai mihin tahansa muuhun liittyviä. Tämä ei kuitenkaan poista velvollisuutta seurata varainhoitajan tekemisiä. Varainhoitajan vaihtamista ei tule miettiä pitkään, jos ei ole tyytyväinen siihen, mitä tämä on saanut aikaan. Myös varainhoitajien tulee hyväksyä tämä asia. u

Yrittäjä kokemustiedon siirtäjänä

20.5.2003

Aika: Tiistai 20.5.2003 Paikka: Aavaranta

Alustava ohjelma

10.00 Avaus Tutkimusjohtaja Pauli Juuti, JTO

10.15 Onnistunut sukupolvenvaihdos Erikoistutkija Seppo Laukkanen, TTKK

12.00 Lounas

13.00 Kokemustieto yrittäjyyden ja luovuudenEmeritusprofessori perustana Jorma Heikkilä

14.30 Kahvi

15.00 Yritysesimerkki mentoroinnista

16.00 Sukupolvien välisen erilaisuuden hyödyntäminenFM Anneli ValpolaMentorointiprosessin toteuttaminen, Olorin Oy

18.00 Iltapala

Osallistumismaksu: 350 euroaInternaatti: 37 euroa

Varatuomari Ola Saarinen työs- kentelee PricewaterhouseCoopersilla verokonsultoinnin asiantuntijana, perheyritysten ja omistajayrittäjien verosuunnittelusta vastaavana osakkaana.

Yrittäjä kokemustiedon siirtäjänä

Yrittäminen vaatii laajaa ja syvällistä kokemuksellista osaamista. Tämän tietotaidon siirtäminen ja yrittäjäksi kasvattaminen ovat vaativia asioita. Yrittäjäksi kasvaminen kulminoituu onnistuneena sukupolvenvaihdoksena. Yrittämiseen liittyvää kokemustietoa voidaan tehokkaasti siirtää mm. mentoroinnin avulla.

Tällä kurssilla käsitellään yrittäjyyteen liittyvän kokemustiedon siirtämistä ansioituneiden tutkijoiden, kehittäjien ja käytännön esimerkkien avulla. Kurssilla käsitellään myös sitä, kuinka onnistunut vuorovaikutus erilaisten ihmisten välillä luo perustaa menestyvälle yritystoiminnalle ja siihen keskeisesti kuuluvalle innovatiivisuudelle.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: JTO-johtamisen osaaja, pauli.juuti@jto.fi, puhelin (09) 8562 8216 tai 041-4666012.24 25

PERHEYRITYS 1 | 2003

V E R O T U S VA R A I N H O I T O

KO

UL

UT

US

Kiitämme Hansaprint Oy:tä lehden painamisesta.

HAM-RE Oy

• Kivelä • teollisuusrenkaiden maahantuonti • liikevaihto: 8,6 milj. euroa • henkilöstöä: 4 • perustamisvuosi: 1967 • toimitusjohtaja: Jari Pulkkinen • Christina Eriksson (hallituksen jäsen)

www.hamre.fi

Heikki Laiho Oy • Noormarkku • vesijohtovarustetehdas • liikevaihto: 3,35 milj. euroa • henkilöstöä: 40 • perustamisvuosi: 1967 • toimitusjohtaja: Heikki Laiho

www.hela.fi

BPS Consulting Finland Oy • Helsinki • tietokonejärjestelmä ja IT-strategia konsultointi • liikevaihto: 2,8 milj. euroa • henkilöstöä: 18 • perustamisvuosi: 1998 • toimitusjohtaja: Marjariitta Wakkola

www.bps.fi

Novametor Oy • Helsinki • arvopaperikauppa • liikevaihto: 1 milj. euroa • henkilöstöä: 1 • perustamisvuosi: 1978 • toimitusjohtaja: Anja Caspers • Omistajasuku Voipio

Image Wear Oy • Tampere • tekstiili- ja vaatetusteollisuus • liikevaihto: 29,7 milj. euroa • henkilöstöä: 200 • perustamisvuosi: 1987 • hallituksen jäsen Kati Tukiainen • Omistajasuku Vettenranta

www.imagewear.fi

Teräspeikko Oy • Lahti • rakennustuoteteollisuus • liikevaihto: 24 milj. euroa • henkilöstöä: 190 • perustamisvuosi 1965 • Omistajasuku Paananen

www.peikko.com

Varainhoitopalveluiden ostajan rooli on tänä päivänä ehkä hankalampi kuin aikaisemmin, sillä asiakas joutuu jatkuvasti seuraamaan, minkälaisia palveluntarjoajia markkinoilla on, mitä ne tarjoavat ja mitä tarjolla oleva palvelu maksaa. Se aika on tulossa – ja on osin jo tullutkin – jolloin asiakas tarvitsee apua vain varainhoitajan valintaan. Asiakkaiden osaaminen ja tietotaso lisääntyvät koko ajan, mikä synnyttää tarpeita uudenlaisille palveluille ja tuotteille. Esimerkkinä voi mainita ns. markkinaneutraalit sijoitusrahastot. Asiakkaalla on täysi oikeus odottaa, että varainhoitajan tiedot ja taidot ovat ajan tasalla sekä palvelun että tuotteiden osalta.

Asiakkaiden nauttiessa uudenlaisista vapauksista ja kastaessaan varpaansa ensimmäistä kertaa kansainvälisen sijoittamisen valtamereen on erityistä syytä paneutua siihen, miten asiakassuhdetta ja asioita yleensä hoidetaan. Se aika on ohi, jolloin parhaat sijoitusvihjeet kuultiin golfkentän 19. reiällä - vaatikaa varainhoitajaltanne enemmän, sillä kyse on Teidän varallisuudestanne!

Karri Haaparinnejohtaja, varainhoitoMandatum Yksityispankki

Uusia Jäsenyrityksiä26 27

PERHEYRITYS 1 | 2003

28 29

PERHEYRITYS 1 | 2003PERHEYRITYS 1 | 2003

Perheyritykset meillä ja muualla

Perheyritykset ovat suomalaisen elinkeinoelämän selkäranka.

Perheyritykset työllistävät, ylläpitävät jatkuvuutta, vahvistavat yrittämisen vapautta

sekä vaalivat perheeseen liittyviä arvoja. Suomessa kaikista yrityksistä perheyrityksiä on

noin 80 % ja ne työllistävät noin 50-60 % työllisistä. Perheyrityksiä on kaikissa yrityksen kokoluokissa,

mutta suurin osa perheyrityksistä on kuitenkin pk-yrityksiä.

Perheyritysten merkitystä maailmanlaajuisesti ei voi vähätellä.

Pohjois-Amerikassa 60 % kaikista julkisista yrityksistä ja 92 % kaikista yrityksistä on perheyrityksiä.

Länsi-Euroopassa perheyritykset ovat merkittäviä uusien työpaikkojen luojia

ja niiden tuoton osuus bruttokansantuotteesta on 45-70 %.

Perheyritykset ovat aktivoitumassa kaikkialla Euroopassa ja niiden kansainvälinen vuorovaikutus

on kasvamassa. Yhteistyötä tapahtuu mm. koulutuksen alueella. Sen lisäksi perheyritykset tekevät

yhteistyötä vahvistaakseen vaikutusmahdollisuuksiaan Euroopan unionin lainsäädännössä.

Perheyrityksillä on samoja haasteita kuin muillakin yrityksillä, mutta keskeinen,

vain perheyrityksiä koskeva haaste on sukupolvenvaihdoksen onnistuminen.

Tilastojen mukaan perheyrityksistä 20–24 % selviää toiselle sukupolvelle ja vain 3–14 % toiselta

sukupolvelta kolmannelle (Dr. Schwass, IMD). Yksi sukupolvenvaihdokseen liittyvä yleiseurooppalainen

ongelma on verotus, joka saattaa muodostua esteeksi sukupolvenvaihdokselle

ja siten vaarantaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden perheyrityksenä.

Perheyritysten liitto ry on perustettu keväällä 1997.

Jäsenyrityksiä liitossa on tällä hetkellä 160 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto

on noin 17 miljardia euroa. Jäsenyritykset työllistävät yli 115 000 henkilöä. 30 31

PERHEYRITYS 1 | 2003 PERHEYRITYS 1 | 2003

Tulo

stus

mat

eria

ali T

erre

us +

Mun

cken

Lyn

x, t

ouko

kuu

2002

, Han

sapr

int,

Salo

- S

uom

i

Ulk

oasu

• M

icha

el D

iedr

ichs

, Kor

soTu

lost

usm

ater

iaal

i Ter

reus

+ M

unck

en L

ynx,

maa

lisku

u 20

03, H

ansa

prin

t, Sa

lo -

Suo

mi

U

lkoa

su •

Mic

hael

Die

dric

hs, K

orso

www . perheyritystenliitto . fi

PERHEYRITYSTEN LIITTO

• JÄRJESTÄÄ SEMINAAREJA, ESITELMÄ- JA KOULUTUSTILAISUUKSIA

• VALVOO JÄSENYRITYSTENSÄ ETUJA OMISTAJUUSKYSYMYKSISSÄ

• YLLÄPITÄÄ YHTEYKSIÄ ELINKEINOELÄMÄN JÄRJESTÖIHIN JA MUIHIN KOTIMAISIIN JA KANSAINVÄLISIIN

YHTEISTYÖORGANISAATIOIHIN, MM. THE FAMILY BUSINESS NETWORK INTERNATIONALIIN

• EDISTÄÄ JÄSENTENSÄ VUOROVAIKUTUSTA

• TUTKII JA SELVITTÄÄ PERHEYRITYSTEN YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ YHTEISTYÖSSÄ

KOULUTUSINSTITUUTIOIDEN KANSSA

TOIMINTAA ON ORGANISOITU NELJÄÄN TYÖRYHMÄÄN

• EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ

• KOULUTUS- JA TUTKIMUSTYÖRYHMÄ

• NUOREN POLVEN TYÖRYHMÄ

• TIEDOTUSTYÖRYHMÄ