Petikko-Variston yritysalueen elinkeinopoliittinen ... · 5. Sähköinen viestintä ja markkinointi (internet-sivut ja palvelukartta) 6. Kauppiasyhdistyksen toiminnan elvyttäminen

Petikko-Variston yritysalueen

elinkeinopoliittinen kehittäminen

TOIMENPIDESUUNNITELMA

© Vantaan kaupunki

Petikko-Variston yritysalueen kehittäminen

1 (43)

Sisällysluettelo

TIIVISTELMÄ ......................................................................................................................................... 3

1 JOHDANTO ..................................................................................................................................... 4

2 KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT ......................................................................................................... 5

2.1 Petikko-Variston kehitys .......................................................................................................... 5

2.2 Sijainti ja saavutettavuus ........................................................................................................ 6

2.3 Petikko-Variston yritysalueen nykytilanne ja kehitys ................................................................... 7

2.3.1 Toimipaikkojen ja työpaikkojen määrä ja toimialarakenne ............................................... 7

2.3.2 Petikko-Variston kaupallinen rakenne ............................................................................ 9

2.3.3 Petikko-Variston maanomistus ja kaavavaranto ............................................................ 10

2.3.4 Petikko-Variston yritysten taloudellinen tilanne ............................................................ 12

2.3.5 Arvio kaupungin saamista verotuloista Petikko-Variston alueelta .................................... 17

2.4 Toimintaympäristö ja kilpailutilanne ........................................................................................ 17

2.5 Esimerkkejä kehittämisestä ................................................................................................... 19

2.6 Kehittämisen reunaehdot ja mahdollisuudet ............................................................................. 21

2.6.1 Yleiset kehitysnäkymät .............................................................................................. 21

2.6.2 Petikko-Variston kehittämisen vahvuudet ja mahdollisuudet .......................................... 23

2.6.3 Tekniset reunaehdot ................................................................................................. 24

3 TOIMENPIDESUUNNITELMA ............................................................................................................ 25

3.1 Visio 2025 ........................................................................................................................... 25

3.2 Tavoitteet ja mittarit ............................................................................................................. 25

3.3 Kehittämistoimenpiteet ......................................................................................................... 26

4 TOTEUTUMISEN SEURANTA ............................................................................................................ 40

5 LÄHTEET ...................................................................................................................................... 41

6 LIITTEET ...................................................................................................................................... 42


3 (43)

Petikko-Variston yritysalueen elinkeinopoliittinen kehittäminen

TIIVISTELMÄ

Toimenpidesuunnitelman tavoitteena on varmistaa ja lisätä Petikko-Variston yritysalueen elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asiointikohteena ja yritysten sijaintipaikkana sekä parantaa alueella toimivien ja potentiaalis-ten uusien yritysten toiminta- ja kehitysedellytyksiä. Toimenpidesuunnitelmassa on esitetty Petikko-Variston yritysalueen kehittämisen lähtökohdat sekä määritelty alueen kehittämisen visio, tavoitteet ja toimenpiteet. Toimenpidesuunnitelma on laadittu vuorovaikutuksessa alueen yrittäjien ja kiinteistönomistajien kanssa.

Petikko-Varisto on toimialarakenteeltaan monipuolinen yritysalue Petikko-Variston yritysalueella oli vuonna 2014 yhteensä noin 350 toimipaikkaa, jotka työllistivät noin 3 900

henkilöä. Alueen työpaikoista oli 44 % teollisuuden, rakentamisen ja logistiikan toimialoilla, 46 % tukku- ja

vähittäiskaupan toimialoilla ja 10 % palvelujen ja toimistotyyppisillä toimialoilla. Alueen pitkän aikavälin työ-paikkakehitys on ollut linjassa koko Vantaan työpaikkakehityksen kanssa. Toimipaikoista noin viidennes toimi vähittäiskaupan toimialoilla. Petikko-Variston alue on edelleen merkittävä huonekalu- ja sisutuskaupan keskit-tymä pääkaupunkiseudulla, vaikka alueen merkittävimmän veturiyrityksen toiminnan loppuminen vuonna 2016 onkin heikentänyt kilpailuasemaa suhteessa muihin kaupan keskittymiin.

Alueella on runsaasti rakentamismahdollisuuksia Valtaosa Petikko-Variston alueesta on yksityisten yritysten ja kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksessa. Hajanai-nen maanomistus on haaste alueen kokonaiskehittämisen näkökulmasta. Laskennallisen kaavavarannon mu-

kaan alueella on kuitenkin runsaasti rakentamismahdollisuuksia. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on lähes 196 000 k-m2. Kaavavarannosta kuitenkin vain noin 40 000 k-m2 on rakentamattomilla tonteilla. Suurimpana haasteena rakentamattomien tonttien ja tyhjien liiketilojen käyttöön saamiselle alueen yrittäjät ja kiinteistön-omistajat pitivät päivittäistavarakaupan sijoittumista koskevia rajoituksia sekä vanhoja ja epäkäytännöllisiä liiketiloja.

Hyvä saavutettavuus henkilöautolla on Petikko-Variston keskeinen vahvuus Petikko-Variston keskeisimmät vahvuudet ovat erinomainen sijainti keskellä pääkaupunkiseutua, hyvä saavu-tettavuus henkilöautolla ja ilmainen pysäköinti, tunnetut brändiliikkeet sekä edullinen vuokrataso. Petikko-Variston alueella toimivien yritysten taloudellinen tilanne on otosyritysten (40 kpl) taloustarkastelun pohjalta

hyvä ja yritysten taloustilanteen kehitys on ollut linjassa erityisesti Länsi-Vantaan yritysten kanssa.

Petikko-Variston visio ”PETIKKO-VARISTO on laadukas ja monipuolinen yritys- ja palvelualue, joka tarjoaa yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön, kiinteistönomistajille varmuuden tuotosta sekä asiakkaille hyvin saavutettavan ja houkut-televan asiointiympäristön. Petikko-Varisto täydentää omilla vahvuuksillaan ja erilaisuudellaan pääkaupunki-seudun yritysalueiden ja kaupan keskittymien verkostoa.”

Toimenpide-ehdotukset Toimenpidesuunnitelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset perustuvat asiantuntija-arvioihin, Petikko-Variston toimintaympäristön nykytilanteen ja kehitysnäkymien analyysiin sekä yrittäjien ja kiinteistönomistajien kanssa

käytyihin keskusteluihin.

1. Päivittäistavaramyymälä alueelle 2. Petikko-Variston näkyvyyden ja saavutettavuuden parantaminen 3. Joukkoliikenneyhteyksien parantaminen

4. Tyhjät toimitilat ja rakentamattomat tontit käyttöön 5. Sähköinen viestintä ja markkinointi (internet-sivut ja palvelukartta) 6. Kauppiasyhdistyksen toiminnan elvyttäminen (yrittäjät, kiinteistönomistajat, kaupunki) 7. Rakennusten kunnostaminen 8. Uudenlaista toimintaa (esim. POPUP, Outlet) 9. Lapsiperheille ohjelmaa / tapahtumia

10. Julkisivuohjeistus ja julkisivuryhmärakentaminen 11. Suunnitelma ja ohjeistus Petikko-Variston yleisilmeen ja opastuksen parantamisesta

Petikko-Variston alueen kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Vantaan kaupunki pyrkii tulevilla toimillaan käytössä olevien resurssien puitteissa varmistamaan Petikko-

Variston alueen elinvoimaisuuden. Esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen vaatii tiivistä ja säännöllistä yhteis-työtä Petikko-Variston yrittäjien ja kiinteistönomistajien, kaupungin eri yksiköiden (elinkeinopalvelut, kaavoitus, liikennesuunnittelu, viheralueyksikkö) sekä valtion (ELY-keskus) välillä. Ensimmäinen askel yhteistyölle ja alu-een kehittämiselle on Petikko-Variston kauppiasyhdistyksen toiminnan elvyttäminen.


4 (43)

1 JOHDANTO

Toimenpidesuunnitelman tavoitteena on varmistaa ja lisätä Petikko-Variston yritysalueen elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asiointikohteena ja yritysten sijaintipaikkana, parantaa alueella toimivien ja potentiaalisten uusien yritysten toiminta- ja kehitysedellytyksiä sekä tukea yrityksiä lisäämään myyntiään ja parantamaan

liiketaloudellista kannattavuuttaan. Tavoitteena on kehittää aluetta siten, että alueen yritykset hyötyvät vah-vasti keskinäisestä synergiasta. Työssä on etsitty sekä alueella asioivien että alueella toimivien yritysten ja alueen muiden toimijoiden näkökulmasta uutta luovia ja houkuttavia kehittämis- ja liiketoimintamalleja. Kes-keisenä tavoitteena oli myös uusien yhteiskehittämisen toimintamallien ideoiminen.

Toimenpidesuunnitelma on tehty vuorovaikutuksessa Petikko-Variston alueen yrittäjien ja kiinteistönomistajien

kanssa. Työssä on selvitetty Petikko-Variston alueen kehittämisen lähtökohdat sekä määritelty alueen kehittä-misen visio ja tavoitteet sekä kehittämistoimenpiteet. Työn yhteydessä on haastateltu Petikko-Variston alueen yrittäjiä ja kiinteistönomistajia (10 kpl) sekä useita potentiaalisia uusia toimijoita. Toimenpidesuunnitelmaa on käsitelty kolmessa keskustelutilaisuudessa, joihin on kutsuttu kaikki Petikko-Variston alueen yrittäjät ja kiinteis-töomistajat. Ensimmäisessä tilaisuudessa ideoitiin Petikko-Variston kehittämistoimenpiteitä. Tilaisuuteen osallis-tui yhteensä 25 henkilöä. Toisessa tilaisuudessa keskusteltiin alueen kehittämistavoitteista ja konkretisoitiin

kehittämistoimenpiteitä. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 20 henkilöä. Kolmannessa tilaisuudessa käytiin läpi toimenpidesuunnitelmaluonnos ja sovittiin suunnitelman toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 29 henkilöä.

Toimenpidesuunnitelma laadittiin Vantaan kaupungin elinkeinopalvelujen toimeksiannosta. Kaupungin yhteys-

henkilönä työssä oli Elina Eskelä. Työtä ohjasi kaupungin nimeämä työryhmä, johon kuuluivat elinkeinopalve-luista Elina Eskelä, Mirka Järnefelt, Asko Räsänen ja Kimmo Viljamaa sekä yleiskaavoituksesta Joni Heikkola. Toimenpidesuunnitelman laadinnasta vastasi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy yhdessä Rautemaa Oy:n kanssa.

Toimenpidesuunnitelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset perustuvat asiantuntija-arvioihin, Petikko-Variston toimintaympäristön nykytilanteen ja kehitysnäkymien analyysiin sekä yrittäjien ja kiinteistönomistajien kanssa

käytyihin keskusteluihin. Vantaan kaupunki pyrkii tulevilla toimillaan käytössä olevien resurssien puitteissa varmistamaan Petikko-Variston alueen elinvoimaisuuden. Esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen vaatii tiivis-tä ja säännöllistä yhteistyötä Petikko-Variston yrittäjien ja kiinteistönomistajien, kaupungin eri yksiköiden (elin-keinopalvelut, kaavoitus, liikennesuunnittelu, viheralueyksikkö) sekä valtion (ELY-keskus) välillä. Ensimmäinen askel yhteistyölle on Petikko-Variston kauppiasyhdistyksen toiminnan elvyttäminen.


5 (43)

2 KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

2.1 Petikko-Variston kehitys

Teollisuudella on pitkät perinteet Petikon yritysalueella. Hämeenkylän kartanon silloinen omistaja Tuko perusti Hämeenkylän tiilitehtaan nykyisen Petikon yritysalueen pohjoisreunaan vuonna 1951. Tiilitehdas oli toiminnassa useita vuosikymmeniä ja kasvoi pohjoismaiden suurimmaksi. Tuko luopui tehtaasta vuonna 1985 ja myöhem-

min tiilitehdas purettiin, mutta siitä sai alkunsa nykyinen Petikon yritysalue.

Petikko-Variston yritysalue on Vantaan vanhin kaupallinen keskittymä. Alueen kaupallinen kehitys sai alkunsa, kun ensimmäiset huonekaluliikkeet (Asko ja Isku) avasivat myymälänsä Varistossa 1970- ja 1980-lukujen vaih-teessa. Alueesta kehittyi yksi pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun johtavista huonekalu- ja sisustusta-

varakaupan keskittymistä.

Kuva 1. Vantaan kaupungin opaskartta vuosilta 1974 ja 1979 (http://kartta.vantaa.fi/)

Viimeisten vuosikymmenten aikana kilpailu kauppakeskusten ja kaupan alueiden välillä on kiristynyt merkittä-västi pääkaupunkiseudulla ja Petikko-Variston alue on menettänyt suurseudullista asemaansa huonekalu- ja sisustuskaupan keskittymänä. Vantaalla erityisesti Porttipuisto, Tammisto ja Vantaanportti/ Jumbo, Helsingissä erityisesti Lanterna ja Espoossa erityisesti Lommila ja Suomenoja kilpailevat asiakkaista Petikko-Variston alu-een kanssa. Kilpailutilanteen muutokset näkyvät myös Petikko-Variston työpaikkamäärissä. Petikon ja Variston kaupunginosissa oli vuonna 2014 noin 4 300 työpaikkaa, kun enimmillään työpaikkoja oli lähes 4 700 vuonna

2007. Petikon ja Variston kaupunginosien työpaikoista noin 90 % on Petikko-Variston yritysalueella.

Kuva 2. Petikon ja Variston kaupunginosien työpaikkamäärän kehitys

vuosina 1980-2014 (Lähde: Vantaa-alueittain).

0

2000

4000

6000

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Työpaikkamäärän kehitys 1980-2014 Petikon ja Variston kaupungiosissa (Lähde: Vantaa alueittain)

Varisto Petikko

Petikko-Variston kehitys yhdeksi pääkaupunkiseudun ja koko eteläisen Suomen johtavaksi huonekalu- ja sisutuskaupan keskittymäksi alkoi 1970-luvun lopulla. Kilpailun kiristymisen myötä Petikko-Varisto on vii-me vuosikymmenten aikana menettänyt suurseudullista asemaansa uusille kaupan keskittymille.

1974 1979


6 (43)

2.2 Sijainti ja saavutettavuus

Petikko-Variston yritysalue sijaitsee Länsi-Vantaalla Kehä III:n varressa tien molemmin

puolin. Alueen sisäiset pää-väylät ovat Kehä III:n suuntai-set Martinkyläntie Kehä III:n eteläpuolella Varistossa ja Peti-

kontie-Tiilenpojanlenkki Kehä III:n pohjoispuolella Petikossa. Alueen länsiosassa kulkee Vih-dintie. Yritysalue rajautuu ete-lässä Variston ja Martinlaakson asuinalueisiin ja pohjoisessa viheralueisiin.

Kuva 3. Suunnittelualueen rajaus

Petikko-Variston alue sijaitsee erinomaisesti keskellä pääkau-punkiseutua. Alue on henkilö-autolla hyvin saavutettavissa kaikista ilmansuunnista. Ku-

vassa 4 alueen saavutettavuut-ta on tarkastelu etäisyytenä tieverkkoa pitkin. Alle 3 kilo-metrin etäisyydellä alueesta

asuu noin 22 000 asukasta ja alle 20 kilometrin etäisyydellä

noin 896 000 asukasta.

Kuva 4. Petikko-Variston yri-tysalueen saavutettavuus-

vyöhykkeet

Petikko-Variston yritysalue sijaitsee vilkasliikenteisen Kehä III:n varressa keskellä pääkaupunkiseutua. Erinomainen sijainti ja hyvä saavutettavuus henkilöautolla ovat Petikko-Variston yritysalueen kehittämisen ja alueella toimivien yritysten toiminta- ja kehitysedellytysten kannalta keskeiset vahvuudet.


7 (43)

2.3 Petikko-Variston yritysalueen nykytilanne ja kehitys

2.3.1 Toimipaikkojen ja työpaikkojen määrä ja toimialarakenne

Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaan toimipaikat ja työpaikat on jaettu 22 toimialaan. Seu-

raavissa Petikko-Variston yritysalueen toimipaikkojen ja työpaikkojen määrää ja kehitystä koskevissa tarkaste-luissa toimialat on ryhmitelty neljään pääluokkaan alla olevan kuvan mukaisesti. Toimipaikkojen ja työpaikko-jen määrän kehitystä koskevissa tarkasteluissa on syytä huomata, että vuosien 2003 ja 2013/2014 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia johtuen toimialaluokituksen muutoksesta vuonna 2008.

Kuva 5. Tarkastelussa käytetyt toimialaluokat

Petikko-Variston toimipaikat ja työpaikat

Petikko-Variston yritysalueella toimi vuonna 2014 SeutuCD:n tietojen mukaan 355 toimipaikkaa, joista Petikos-sa 196 toimipaikkaa (55 %) ja Varistossa 159 toimipaikkaa (45 %). Teollisuuden, rakentamisen ja logistiikan toimialoilla toimi 94 toimipaikkaa (26 %), tukku- ja vähittäiskaupan toimialoilla 174 toimipaikkaa (49 %) sekä palvelujen ja toimistotyyppisillä toimialoilla 87 toimipaikkaa (25 %).

Petikko-Variston yritysalueen toimipaikkojen määrä lisääntyi vuosina 2003-2014 noin 140 toimipaikkaa (+64 %). Vastaavana aikana koko Vantaalla toimipaikkojen määrä lisääntyi +45 %. Vuosina 2013-2014 toimipaikko-

jen määrä väheni Petikko-Variston yritysalueella -6,6 % ja lisääntyi koko Vantaalla +0,8 %.

Kuva 6. Petikko-Variston yritysalueen toimipaikkojen määrä vuonna 2014 ja

alueen toimipaikkojen määrän kehitys vuosina 2003-2014 (SeutuCD)

Teollisuustoimialat (TEOLLISUUS) Tukku- ja vähittäiskaupan toimialat (KAUPPA)

C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen

F Rakentaminen ja moottoripyörien korjaus

H Kuljetus ja varastointi

Palvelutoimialat (PALVELUT) Toimistotyyppiset toimialat (TOIMISTO)

I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä

P Koulutus K Rahoitus- ja vakuutustoiminta

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut L Kiinteistöalan toiminta

R Taiteet, viihde ja virkistys M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

S Muu palvelutoiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta

Petikko-Variston yritysalueella oli vuonna 2014 yhteensä 355 toimipaikkaa, jotka työllistivät 3 910 henki-

löä. Alueen työpaikoista oli 44 % teollisuuden, rakentamisen ja logistiikan toimialoilla, 46 % tukku- ja vä-hittäiskaupan toimialoilla ja 10 % palvelujen ja toimistotyyppisillä toimialoilla. Monipuolinen toimialaraken-ne antaa hyvät lähtökohdat Petikko-Variston yritysalueen kehittämiselle. Vuosina 2013-2014 Petikko-Variston alueen toimipaikkojen ja työpaikkojen määrä on vähentynyt, kun koko kaupungin alueella sekä toimipaikkojen ja työpaikkojen määrä on jonkin verran lisääntynyt. Pitkällä aikavälillä Petikko-Variston kehitys vastaa koko kaupungin kehitystä.


8 (43)

Petikko-Variston yritysalueella oli vuonna 2014 yhteensä noin 3 910 työpaikkaa, joista noin puolet oli Petikossa ja noin puolet Varistossa. Työpaikoista oli 44 % teollisuuden, rakentamisen ja logistiikan toimialoilla, 46 % tuk-ku- ja vähittäiskaupan toimialoilla ja 10 % palvelujen ja toimistotyyppisillä toimialoilla.

Petikko-Variston yritysalueen työpaikkojen määrä lisääntyi vuosina 2003-2014 noin 1 490 työpaikkaa (+62 %). Vastaavana aikana koko Vantaalla työpaikkojen määrä lisääntyi +14 %. Vuosina 2013-2014 työpaikkojen mää-rä väheni Petikko-Variston yritysalueella -0,5 % ja lisääntyi koko Vantaalla +0,9 %.

Kuva 7. Petikko-Variston yritysalueen työpaikkojen määrä vuonna 2014 ja

alueen työpaikkamäärän kehitys vuosina 2003-2014 (SeutuCD) Vähittäiskaupan toimipaikat ja työpaikat

Petikko-Variston yritysalueella oli vuonna 2014 noin 70 vähittäiskaupan toimipaikkaa, joista Petikossa oli 46 % ja Varistossa 54 %. Toimipaikkoja oli päivittäistavarakaupassa 1 kpl ja erikoiskaupassa 26 kpl (39 %), huone-kalukaupassa 24 kpl (34 %), rautakaupassa 14 kpl (20 %) ja autokaupassa 5 kpl (7 %).

Petikko-Variston yritysalueen vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä lisääntyi vuosina 2003-2014 noin 19 toimi-paikkaa (+37 %). Vastaavana aikana koko Vantaalla vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä lisääntyi +13 %.

Vuosina 2013-2014 työpaikkojen määrä väheni Petikko-Variston yritysalueella -9,1 % ja koko Vantaalla -1,9 %.

Kuva 8. Petikko-Variston vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä vuonna 2014 ja alueen

vähittäiskaupan toimipaikkojen määrän kehitys vuosina 2003-2014 (SeutuCD)

Petikko-Variston yritysalueella oli vuonna 2014 vähittäiskaupan toimialoilla yhteensä 70 toimipaikkaa ja 547 työpaikkaa. Vähittäiskaupan työpaikoista 42 % oli päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan, 33 % huonekalukaupan, 20 % rautakaupan ja 6 % autokaupan toimialoilla. Vuosina 2013-2014 huonekalukau-pan osuus työpaikoista on vähentynyt ja muun erikoiskaupan ja autokaupan osuus lisääntynyt. Vähittäis-kaupan toimipaikkojen määrä on vuosina 2013-2014 vähentynyt koko Vantaalla, mutta Petikko-Variston alueella toimipaikkojen määrä väheni enemmän (-9 %) kuin Vantaalla keskimäärin (-2 %).


9 (43)

Petikko-Variston yritysalueella oli vuonna 2014 vähittäiskaupan toimialoilla 547 työpaikkaa, joista Petikossa 47 % ja Varistossa 53 %. Päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan työpaikkoja oli 227 kpl (42 %), huonekalukau-passa 178 kpl (33 %), rautakaupassa 110 kpl (20 %) ja autokaupassa 32 kpl (6 %).

Petikko-Variston yritysalueen vähittäiskaupan työpaikkojen määrä lisääntyi vuosina 2003-2014 noin 58 työ-paikkaa (+12 %). Vastaavana aikana koko Vantaalla vähittäiskaupan työpaikkojen määrä lisääntyi +39 %. Vuosina 2013-2014 vähittäiskaupan työpaikkojen määrä väheni Petikko-Variston alueella -4,3 % ja koko Van-taalla -3.3 %.

Kuva 9. Petikko-Variston vähittäiskaupan työpaikkojen määrä vuonna 2014 ja alueen

vähittäiskaupan työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2003-2014 (SeutuCD)

2.3.2 Petikko-Variston kaupallinen rakenne

Petikon ja Variston alueiden kaupalliset roolit ovat eriytyneet vuosien saatossa niin, että Petikon alueella on tällä het-kellä enemmän yrityksille ja rakentami-sen ammattilaisille suunnattuja liikkeitä

ja palveluja, kun taas Variston puolella on enemmän kuluttajille suunnattua vähittäiskauppaa. Vähittäiskaupan pal-

velut sijoittuvat Kehä III:n pohjoispuo-lella Petikossa Petikontien ja Tiilipojan-lenkin varteen ja Kehä III:n eteläpuo-

lella Varistossa Martinkyläntien varteen.

Petikontien ja Tiilipojanlenkin varsi ja Martinkyläntien varsi ovat Petikko-Variston kaupallinen painopistealue. Tällä alueella sijaitsevat myös suurim-

mat ja alueen kehityksen kannalta merkittävimmät tyhjät liiketilat (Kodin Ykkönen ja Nurmen kiinteistö).

Kuva 10. Petikko-Variston alueen vähittäiskaupan sijainti (2017)

Vähittäiskaupan palvelut sijoittuvat Kehä III:n pohjoispuolella Petikossa Petikontien ja Tiilipojanlenkin var-teen ja Kehä III:n eteläpuolella Varistossa Martinkyläntien varteen. Tämä alue on Petikko-Variston kaupal-linen painopistealue. Petikon ja Variston kaupalliset roolit ovat eriytyneet niin, että Varistossa on enemmän kuluttajille suunnattua ja Petikossa yrityksille ja rakentamisen ammattilaisille suunnattua kauppaa.


10 (43)

2.3.3 Petikko-Variston maanomistus ja kaavavaranto

Petikko-Variston alueen maanomistus jakautuu lukuisille toimijoille. Merkittävimmät kiinteistönomistajat ovat

yksityiset yritykset ja kiinteistöosakeyhtiöt. Vantaan kaupunki omistaa suunnittelualueella viheralueet ja katu-alueet ja valtio Kehä III:n tiealueen ja liittymäalueet. Vantaan kaupunki omistaa alueella myös muutaman liike-

rakentamiselle sekä teollisuus- ja varastotoiminnoille osoitetun alueen.

Kuva 11. Petikko-Variston yritysalueen maanomistustilanne (SeutuCD)

Petikko-Variston maaomistus jakautuu lukuisille toimijoille, mikä on haaste alueen kokonaiskehittämisen näkökulmasta. Myös vanha rakennuskanta tuo kehittämiseen omat haasteensa. Alueella on kuitenkin run-saasti käyttämätöntä rakennusoikeutta. Liike- ja toimistorakentamisen kaavavarantoa on noin 78 000 k-m2

ja teollisuus- ja varastorakennusten kaavavarantoa lähes 118 000 k-m2. Rakentamatonta tonttimaata on kuitenkin varsin vähän. Rakentamattomien tonttien rakennusoikeus on noin 40 000 k-m2.


11 (43)

Kuva 12. Vantaan kaupungin maanomistus Petikko-Variston alueella (http://kartta.vantaa.fi/).

Kaupungin omistamat alueet on osoitettu violetilla.

Petikko-Variston yritysalueen rakennusten kerrosala on noin 443 730 k-m2. Alueen rakennuskanta on vanhaa ja suurin osa rakennuksista (76 %) on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Petikko-Variston laskennallinen kaava-varanto on noin 195 850 k-m2, josta liike- ja toimistorakentamisen kaavavarantoa on noin 77 950 k-m2 ja teol-lisuus- ja varastorakennusten kaavavarantoa noin 117 700 k-m2. Liike- ja toimistorakentamiselle osoitetuista tonteista kolme on rakentamattomia (rakennusoikeus 18 000 k-m2, 5 000 k-m2 ja 1 200 k-m2) ja teollisuus- ja varastotoiminnoille osoitetuista tonteista viisi on rakentamattomia (rakennusoikeus 1 260 - 5 193 k-m2).

Kuva 13. Petikko-Variston yritysalueen nykyinen kerrosala ja kaavavaranto (SeutuRAMAVA)


12 (43)

Kuva 14. Rakentamattomat alueet ja alueet, joilla rakennusoikeutta on jäljellä yli 45 % (SeutuRAMAVA)

2.3.4 Petikko-Variston yritysten taloudellinen tilanne

Petikko-Variston alueen yritysten taloudellista tilannetta tarkasteltiin 40 yrityksen taloustietojen pohjalta. Tar-kastelussa olevat yritykset valittiin niin, että otoksessa oli mukana yrityksiä sekä Petikon että Variston alueilta, eri toimialoilta alueen toimialajakautuman mukaisesti ja eri kokoluokista. Valintaperusteena oli myös se, että

yritys oli toiminut alueella vähintään 10 vuotta. Otoksessa on mukana muutama monitoimipaikkainen yritys.

Niiden osalta Petikko-Variston alueella toimivan yrityksen tiedot on arvioitu. Taloudellista tilannetta tarkasteltiin ajan-jaksolla 2011-2015.

Taloudelliset tunnusluvut on esitetty erikseen vähittäiskaupan yritysten (otos 13 yritystä) ja kaikkien yritysten

(otos 40 yritystä) osalta. Taloustiedot perustuvat Asiakastieto Oy:n tietoihin.

Taloudellisina tunnuslukuina on esitetty:

- Liikevaihto/toimipaikka (1000 €) ja liikevaihdon muutos (%)

- Henkilöstömäärä/toimipaikka ja liikevaihto/henkilöstö - Liiketoiminnan kannattavuus (%) = liiketoiminnan tulos/liikevaihto - Omavaraisuusaste (%) = oma pääoma/taseen loppusumma Petikko-Variston yritysten taloudellisia tunnuslukuja on verrattu ”Vantaalaisten yritysten elinvoimatutkimukses-sa” tarkasteltujen Tikkurilan, Aviapoliksen ja Myyrmäen alueen yritysten tunnuslukuihin. Elinvoimatutkimukses-

sa on tarkasteltu vuosien 2012, 2013 ja 2014 tunnuslukuja, joten myös vertailu on tehty vastaavilta vuosilta.


13 (43)

Liikevaihto/toimipaikka (1000 €) ja liikevaihdon muutos (%)

Liikevaihto/toimipaikka oli vuonna 2015 Petikko-Variston kaikissa otoksen toimipaikoissa keskimäärin 4,6 milj.€ ja vähittäiskaupan toimipaikoissa keskimäärin 3,2 milj.€. Liikevaihto/toimipaikka on lisääntynyt vuosina 2011-15 kaikissa otoksen toimipaikoissa yhteensä n. 32 % ja vähittäiskaupan toimipaikoissa yhteensä n. 29 %.

Vuonna 2016 valmistuneen selvityksen (Vantaalaisten yritysten elinvoimatutkimus 2016) mukaan liikevaihdon

muutos vuosina 2012-2013 oli Tikkurilan alueen yrityksissä +37 %, Aviapoliksen alueen yrityksissä +33 % ja Myyrmäen alueen yrityksissä +19,5 %. Vuosina 2013-2014 liikevaihdon muutos oli Tikkurilan alueen yrityksissä +10 %, Aviapoliksen alueen yrityksissä +39 % ja Myyrmäen alueen yrityksissä +3 %. Petikko-Variston alueen yritysten liikevaihdon muutos vuosina 2012-2013 ja vuosina 2013-2014 oli samaa suuruusluokkaa kuin Myyr-mäen yrityksissä mutta selvästi alhaisempi kuin Tikkurilan ja Aviapoliksen yrityksissä.

Kuva 15. Otosyritysten liikevaihto/toimipaikka 2011-2015, 1000 €

Kuva 16. Otosyritysten liikevaihdon muutos, %

Petikko-Variston otosyritysten liikevaihto/toimipaikka oli vuonna 2015 keskimäärin 4,6 milj.€. Liikevaihto/ toimipaikka lisääntyi vuosina 2011-2015 noin 32 %. Liikevaihdon muutos oli samaa suuruusluokkaa kuin Myyrmäen yrityksissä mutta alhaisempi kuin Tikkurilan ja Aviapoliksen yrityksissä.


14 (43)

Henkilöstömäärä/toimipaikka ja liikevaihto/henkilö, kehitys vuosina 2011-2015

Henkilöstömäärä/toimipaikka oli vuonna 2015 Petikko-Variston kaikissa otoksen toimipaikoissa keskimäärin 17 henkilöä ja vähittäiskaupan toimipaikoissa keskimääräin 11 henkilöä. Henkilöstömäärä/toimipaikka on vuosina 2011-2015 lisääntynyt otoksen kaikissa toimipaikoissa noin +33 % ja vähittäiskaupan toimipaikoissa noin +19 %.

Liikevaihdon kehitys suhteessa henkilöstömäärään kuvaa työn tuottavuuden muutosta. Kun työn tuottavuus kasvaa, sama henkilöstömäärä saavuttaa suuremman liikevaihdon. Liikevaihto/henkilö oli vuonna 2015 Petikko-Variston kaikissa otoksen toimipaikoissa keskimäärin 268 000 €/henkilö ja vähittäiskaupan toimipaikoissa kes-kimäärin 289 000 €/henkilö. Vuosina 2011-2015 liikevaihto/henkilö on vähentynyt kaikissa otoksen toimipai-koissa noin -1 % ja lisääntynyt vähittäiskaupan toimipaikoissa noin +8 %. Tämän perusteella voidaan olettaa,

että vähittäiskaupan toimipaikoissa henkilöstökulut suhteessa liikevaihtoon ovat vähentyneet ja kaikissa toimi-paikoissa kasvaneet.

Kuva 17. Otosyritysten henkilöstömäärä/toimipaikka

Kuva 18. Otosyritysten liikevaihto/henkilö, 1000 €

Petikko-Variston otosyritysten henkilöstömäärä/toimipaikka lisääntyi vuosina 2011-2015 vaikka vuosien 2014-15 kehitys olikin negatiivinen. Liikevaihto/henkilö sen sijaan lisääntyi vuosina 2014-15, mutta pi-

demmällä aikavälillä, vuosina 2011-2015, kehitys oli hieman laskeva.


15 (43)

Liiketoiminnan kannattavuus, % (=liiketoiminnan tulos/liikevaihto)

Liiketoiminnan kannattavuus kuvaa, kuinka suurella voittomarginaalilla yritys toimii. Yritysten korkea kannatta-vuus antaa paremman mahdollisuuden varautua markkinatilanteen äkillisiin muutoksiin sekä suunnitella tule-vaisuutta. Kannattavat yritykset pystyvät myös investoimaan ja työllistämään enemmän. Liiketoiminnan kan-

nattavuus oli vuonna 2015 Petikko-Variston yrityksissä keskimäärin 4 %. Liiketoiminnan kannattavuus on vuo-

sina 2011-2015 heikentynyt kaikissa toimipaikoissa keskimäärin noin -14 %, mutta lisääntynyt vähittäiskaupan toimipaikoissa keskimäärin noin 5 %.

Vantaalaisten yritysten elinvoimatutkimuksen (2016) mukaan liiketoiminnan kannattavuus oli vuonna 2014

Tikkurilan alueen yrityksissä keskimäärin 4,8 %, Aviapoliksen alueen yrityksissä 5,6 % ja Myyrmäen alueen yrityksissä 5,1 %. Petikko-Variston yritysten kannattavuus (3,4 %) oli heikompi kuin Tikkurilan, Aviapoliksen ja Myyrmäen yritysten kannattavuus. Suomen Pankin tilaston mukaan vuonna 2014 suomalaisten yritysten kes-kimääräinen kannattavuus oli 7,5 %. Kannattavuus vaihteli kuitenkin toimialoittain ja esim. teollisuuden toimi-aloilla kannattavuus oli 4,4 % ja rakentamisessa 3,1 %.

Kuva 19. Otosyritysten liiketoiminnan kannattavuus, %

Kuva 20. Otosyritysten liiketoiminnan kannattavuuden muutos, %

Petikko-Variston otosyritysten liiketoiminnan kannattavuus oli vuonna 2015 keskimäärin 4 %. Vuosina 2011-2015 liiketoiminnan kannattavuus heikkeni kaikissa otosyrityksen toimipaikoissa, mutta parani jonkin

verran vähittäiskaupan toimipaikoissa. Liiketoiminnan kannattavuus oli Petikko-Variston otosyrityksissä vuonna 2014 jonkin verran heikompi kuin Tikkurilan, Aviapoliksen ja Myyrmäen yrityksissä.


16 (43)

Omavaraisuusaste, % (=oma pääoma/taseen loppusumma)

Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta ja tappion sietokykyä. Se ilmaisee yrityksen kykyä selviy-tyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo omalla pääomalla rahoitetun varallisuuden määrän. Tunnusluku lasketaan vertaamalla omaa pääomaa taseen loppusummaan. Omavaraisuusasteen tulkin-

ta

- heikko = alle 15 % - välttävä = 15-25 % - tyydyttävä = 25-35 % - hyvä = 35-50 % - erinomainen = yli 50 %

Petikko-Variston yritysten omavaraisuusaste oli vuonna 2015 hyvä (keskimäärin 35 %). Vähittäiskaupan yritys-ten omavaraisuusaste oli jonkin verran alhaisempi (31 %) kuin kaikkien yritysten keskimääräinen omavarai-suusaste. Omavaraisuusaste on kasvanut vuosina 2011-15 kaikissa yrityksissä keskimäärin n. 42 % ja vähit-täiskaupan yrityksissä n. 5 %.

Kuva 21. Otosyritysten omavaraisuusaste, %

Vantaalaisten yritysten elinvoimatutkimuksen (2016) mukaan omavaraisuusaste oli vuonna 2014 Tikkurilan alueen yrityksissä keskimäärin 58 %, Aviapoliksen alueen yrityksissä keskimäärin 42 % ja Myyrmäen alueen

yrityksissä keskimäärin 34 %. Petikko-Variston yritysten omavaraisuusaste (37 %) oli siten alhaisempi kuin Tikkurilan ja Aviapoliksen yrityksissä, mutta jonkin verran korkeampi kuin Myyrmäen yrityksissä. Vuosina 2012-2014 omavaraisuusaste on lisääntynyt Petikko-Variston, Aviapoliksen ja Myyrmäen yrityksissä ja vähentynyt Tikkurilan alueen yrityksissä.

Petikko-Variston otosyritysten omavaraisuusaste oli vuonna 2015 hyvä (keskimäärin 35 %). Petikko-Variston yritysten omavaraisuusaste oli alhaisempi kuin Tikkurilan ja Aviapoliksen yrityksissä, mutta korke-ampi kuin Myyrmäen yrityksissä. Vuosina 2012-2014 omavaraisuusaste on lisääntynyt Petikko-Variston, Aviapoliksen ja Myyrmäen yrityksissä ja vähentynyt Tikkurilan alueen yrityksissä.


17 (43)

2.3.5 Arvio kaupungin saamista verotuloista Petikko-Variston alueelta

Petikko-Variston alueella toimivien yritysten ja alueella työskentelevien työntekijöiden Vantaan kaupungille maksamat verot ovat vuositasolla suuruusluokaltaan 22 milj.€. Työntekijöiden maksama tulovero on noin 15,4

milj.€/vuosi, yritysten maksama kiinteistövero noin 3,1 milj.€/vuosi ja yritysten maksama yhteisövero noin 3,3 milj.€/vuosi.

Kuva 22. Arvio Petikko-Variston yritysten ja kiinteistönomistajien sekä alueella

työssäkäyvien Vantaan kaupungille maksamista verotuloista, €/vuosi Kaupungin verotulot on arvioitu yritysten aluetaloudellisten vaikutusten arviointia varten kehitetyllä arviointi-mallilla (FCG). Työntekijöiden tulovero on arvioitu Vantaan kaupungin efektiivisen veroasteen, Petikko-Variston

alueen työntekijämäärän ja keskimääräisen palkkatulon perusteella. Lisäksi on oletettu, että Petikko-Variston työntekijöistä 42 % asuu Vantaalla (= Vantaalla asuvien osuus kaikista Vantaan työpaikoissa työskentelevistä)

ja maksaa veronsa Vantaalle. Kiinteistövero on arvioitu Petikko-Variston rakennusten kerrosalan ja rakennusten jälleenhankinta-arvon sekä Vantaan yleisen kiinteistöveroprosentin perusteella. Yhteisövero on arvioitu Petikko-Variston alueella toimivien yritysten arvioidun liikevaihdon perusteella. Liikevaihto puolestaan on arvioitu ker-tomalla Petikko-Variston alueella toimivien yritysten määrä alueen yritysten keskimääräisellä liikevaihdolla (lii-kevaihto/yritys).

2.4 Toimintaympäristö ja kilpailutilanne

Viimeisten vuosikymmenten aikana kilpailu kauppakeskusten ja kaupan alueiden välillä on kiristynyt merkittä-västi pääkaupunkiseudulla ja Petikko-Variston alue on menettänyt suurseudullista asemaansa huonekalu- ja sisustuskaupan keskittymänä. Vantaalla erityisesti Porttipuisto, Tammisto ja Vantaanportti/ Jumbo, Helsingissä erityisesti Lanterna ja Espoossa erityisesti Lommila ja Suomenoja kilpailevat asiakkaista Petikko-Variston alu-een kanssa.

Kuvassa 23 on esitetty pääkaupunkiseudun olemassa olevat ja suunnitteilla olevat tilaa vaativan kaupan keskit-tymät. Vuonna 2016 kaupan pinta-alaa oli eniten Roihupellon alueella (138 000 k-m2), Suomenojan alueella (135 000 k-m2), Petikko-Varistossa (128 000 k-m2) ja Tammiston alueella (115 000 k-m2). Olemassa olevista tilaa vaativan kaupan keskittymistä eniten pinta-alaansa ovat vuosina 2012-2016 kasvattaneet Konala (19 000 k-m2), Porttipuisto (13 000 k-m2) ja Koivuhaka (12 000 k-m2). Suurimmat suunnitteilla olevat tilaa vaativan

kaupan keskittymät ovat Vantaan Petas Kivistön keskuksen vieressä ja Espoon Lommila Espoon keskuksen läheisyydessä. Molempiin on tulossa myös päivittäistavarakauppaa.

Petikko-Variston aluetta lähimpien päivittäistavaramyymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 24. Petikko-Variston alueen länsiosassa toimii yksi päivittäistavaramyymälä. Muut päivittäistavaramyymälät sijaitsevat 1-2 kilomet-rin etäisyydellä Petikko-Variston alueesta.

15,4

3,1

3,3

0,0 5,0 10,0 15,0 20,0

Kunnallisvero

Kiinteistöverotulo

Yhteisövero

Verotulot kaupungille, milj.€/vuosi

Petikko-Variston taloudellinen merkitys Vantaan kaupungille on suuri. Kaupunki saa alueella toimivilta yri-tyksiltä ja alueen työntekijöiltä verotuloja karkealla tasolla arvioituna noin 22 milj.€ vuosittain.

Kilpailu kaupan alueiden välillä on kiristynyt pääkaupunkiseudulla. Samalla Petikko-Varisto on menettänyt asemaansa huonekalu- ja sisustuskaupan suurseudullisena keskittymänä. Erityisesti Porttipuisto ja Lanterna kilpailevat monipuolisella huonekalukaupan tarjonnalla Petikko-Variston alueen kanssa.


18 (43)

Kuva 23. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan keskittymät pääkaupunkiseudulla

(suluissa nykyinen kaupan kerrosala)

Kuva 24. Petikko-Variston lähialueen päivittäistavaramyymälät


19 (43)

2.5 Esimerkkejä kehittämisestä

Petikko-Variston yritysalueen kehittämisen lähtökohtia on arvioitu selvittämällä muualla toteutettuja esimerkke-jä ja niiden soveltuvuutta ja merkitystä Petikko-Variston alueen kehittämisessä. Lanterna, sisustamisen erikoiskauppakeskus

Lanterna on yksi uusimmista huonekalu- ja sisustuskaupan keskittymistä pääkaupunkiseudulla. Keskus on ollut

toiminnassa vuodesta 2005. Keskuksen toimijoista muutama on vaihtunut ja osa vaihtanut paikkaa keskuksen sisällä, mutta kaikki keskuksen tilat ovat edelleen vuokrattuna. Lanternan johtavana ideana on, että yhdestä ovesta löytyy monipuolinen sisustusmaailma. Kahdessa kerroksessa olevia tiloja yhdistää liukumatto, joka mahdollistaa esteettömän liikkumisen. Lanternan edessä on noin 500 asiakaspysäköintipaikkaa ja aikanaan keskuksen eteen tulee raidejokerin pysäkki, jolloin keskus on henkilöauton lisäksi saavutettavissa myös joukko-liikenteellä.

Kuva 25. Sisustamisen erikoiskauppakeskus Lanterna (kuva 5/2017)

Kauppakeskusten uuskäyttö

Marraskuun lopussa 2016 lopetti toimintansa yksi Petikko-Variston alueen merkittävimmistä veturiliikkeistä, Kodin Ykkönen, joka toimi alueella yhteensä 24 vuotta (1992-2016). Entisen Kodin Ykkösen tällä hetkellä tyhji-en tilojen saaminen käyttöön on Petikko-Variston alueen kehityksen kannalta erityisen merkittävää. Tavoitteena tulisi olla uuden veturiliikkeen saaminen tiloihin. Tyhjiin kauppakeskuksiin on kuitenkin esimerkiksi Amerikassa

sijoittunut alkuperäiseen käyttötarkoitukseen nähden hyvinkin erilaista toimintaa. Entisten kauppakeskusten tiloihin on sijoittunut esim. toimistoja, koulutuskeskuksia, lääkärikeskuksia, sairaaloita, kirkkoja, kouluja ja jopa puistoja. Kauppakeskusten uusi käyttö on tuonut itse kauppakeskuksen lisäksi uutta toimintaa myös lähiympä-

ristöönsä.

Kuva 26. Esimerkkejä tyhjien kauppakeskusten uudesta käytöstä: vasemmalla toimistoja koulutustiloja (Higland Mall), keskellä Vanderbiltin yliopiston lääketieteellinen keskus

(One Hundred Oaks Mall) ja oikealla yleinen puistoalue (Cinderella City Mall)

Petikko-Variston yritysalueen kehittämisen kannalta yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista on alueen yleis-

ilmeen siistiminen esim. rakennusten julkisivuja parantamalla sekä alueen näkyvyyden lisääminen Kehä III:lla liikkuville ja Kehä III:lla liikkuvien houkutteleminen asioimaan alueelle.


20 (43)

Kaupan, yritys- ja asuinalueiden suunnittelua ja kehittämistä Esimerkkinä monipuolisten kaupan, yritys- ja asuinalueiden suunnittelusta on tarkasteltu Englannissa sijaitse-vaa Chiswickin aluetta ja Tanskassa sijaitsevaa Orestadin aluetta. Chiswickin alueelle kauppa on sijoittunut

vanhaa rakennuskantaa hyödyntäen. Alueella on noin 45 000 asukasta ja yli 10 000 yritystä. Hyvät yhteydet lentokentälle tekevät alueesta vetovoimaisen yritysten sijaintipaikan. Alueella on pienten paikallisten myymä-löiden ja brändimyymälöiden lisäksi isoja supermarketteja. Alue on myös suosittu kahvila- ja ravintolapaikka. Orestadin kehittymistä on ohjannut metrora-dan rakentaminen. Alueella on Pohjolan suu-rimpana itseään markkinoiva kauppakeskus

Fields (pinta-ala 148 000 neliötä). Kauppakes-kus sisältää perinteisten kaupallisten liiketilo-

jen ohella myös mm. näyttelytilaa ja kunto-keskuksen. Orestadin alueella myös hotelli ja vieressä golf-kenttä. Yhteenvetona voidaan todeta, että menesty-

vällä kaupan alueella tulee olla kansainvälisten ja kansallisten ketjujen lisäksi myös paikallista tarjontaa, hyvät liikenneyhteydet sekä kaupan ohessa yksityisiä ja julkisia palveluja, erityi-sesti kahvila- ja ravintolapalvelujen rooli mer-kittävä. Rakennuskantaa tulee uudistaa ja

tilojen tulee olla muunneltavia ja hallittavia. Ihmisille tulee luoda turvallisuuden tunnetta valaistuksella, selkeillä väylillä ja hoidetuilla viheralueilla. Persoonaton, hajuton ja mauton

ei vedä ihmisiä, tarvitaan ihmisläheisyyttä, paikallisuutta, aitoutta ja omaleimaisuutta.

Kuva 27. Orestadin alue (Google)

Esimerkkejä julkisivun parantamisesta

Julkisivujen parantamisella voidaan elävöittää kauppakatuja, kaupunkikeskustoja tai kaupan alueita. Laadukas, pistäytymään tai pysähtymään ja katselemaan houkutteleva liikejulkisivu on tärkeä osa asiakkaan palveluko-kemusta ja synnyttää asiakkaan ensi vaikutelman liikkeestä tai alueesta. Liikejulkisivujen suunnitteluohjeita on laadittu maailmalla paljon. Tavoitteina on ollut mm. - yritysten kannustaminen investointeihin,

- kaupan alueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen, - liikkeiden tai alueiden näkyvyyden / näyttävyyden lisääminen, - kiinteistöjen arvon lisääminen, - vanhojen rakennusten ulkoasun elvyttäminen ja parantaminen, - jalankulkijoiden viihtyisyyden lisääminen.


21 (43)

Kuva 28. Esimerkki julkisivun parantamisesta Petikossa

Kuva 29. Esimerkkejä julkisivun parantamisesta muualta

2.6 Kehittämisen reunaehdot ja mahdollisuudet

2.6.1 Yleiset kehitysnäkymät

Yritysten sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavia tekijöitä

Keskuskauppakamarin tekemän ”Alueiden kilpailukyky 2016” -selvityksen mukaan tärkeimmät yritysten sijain-tiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat tekijät ovat hyvä liikenneyhteydet ja hyvä saavutettavuus, yritykselle sopivan työvoiman saatavuus ja markkinoiden läheisyys. Sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat tekijät

vaihtelevat toimialoittain. Kaupan ja palvelualalla tärkein sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttava tekijä on markkinoiden läheisyys, rakennusalalla yrityksille sopivan työvoiman saatavuus ja teollisuuden alalla liiken-neyhteydet ja hyvä saavutettavuus.

Google 2011 Helmikuu 2017

Vepsäläinen Espoo (Teräselementti Oy)

Såma Ab, Uppsala (Paroc)

Yritysten sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavista tekijöistä tärkeimmät ovat hyvät liikenneyh-teydet ja hyvä saavutettavuus, yrityksille sopivan työvoiman saatavuus ja markkinoiden läheisyys. Mark-kinoiden läheisyys, työvoiman saatavuus ja hyvä saavutettavuus henkilöautolla ovat Petikko-Variston alu-een vahvuuksia.


22 (43)

Kuva 30. Yritysten sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavia

tekijöitä toimialoittain (Alueiden kilpailukyky 2016)

Toimialojen kehitysnäkymiä Seuraavaan on koottu yritysten sijoittumisen ja toimintaedellytysten kannalta keskeisiä kehitysnäkymiä, jotka

tulisi ottaa huomioon myös Petikko-Variston yritysalueen kehittämisessä. Toimistotyyppiset toimialat - Vetovoimaisimmiksi yritysalueiksi kehittyvät ns. hybridikokonaisuudet, joissa yhdistyvät erilaiset toistensa

lähellä olevat toiminnot. Oppilaitosten läheisyys lisää alueen vetovoimaa. - Yritysten sijainnissa korostuu saavutettavuuden vaatimus eli toimistotilojen pitäisi olla hyvin saavutettavis-

sa sekä joukkoliikenteellä että henkilöautolla. - Työvoiman saatavuus nousee pääkaupunkiseudulla entistä tärkeämmäksi tekijäksi. Tällöin modernit tilat

yhdessä hyvän sijainnin kanssa ovat yrityksille sijoittumisen lähtökohtia. Keskusta-alueet ovat haluttuja yri-tysten sijaintipaikkoja ja työympäristöjä

Kaupan toimialat - Verkkokaupan kasvun takia liiketilojen joustavuustarve lisääntyy. Kaupan tilat ovat entistä useammin

showroom tyyppisiä tuotteiden esittelypaikkoja.

- Monipuoliset keskusta-alueet ja kauppakeskukset säilyttävät asemansa. Perinteisten hypermarkettien kehi-tys hidastuu, kun taas lähikaupan merkitys lisääntyy.

- Edellytykset kaupalliselle toiminnalle on siellä, missä on asukkaita ja asiakasvirtoja. - Yritysten tärkeimmät sijaintitekijät ovat markkinoiden läheisyys sekä hyvä saavutettavuus. Tuotanto ja logistiikka - Teollisuus- ja varastotilojen pinta-ala on vähentynyt. Osa tiloista on muuttunut toimistoja liikekäyttöön,

osa asuinkäyttöön. Tämä kehitys tulee jatkumaan. Varasto- ja teollisuustilojen määrä vähenee pääkaupun-

kiseudulla. - Etelä-Suomea palvelevat uudet logistiikka-alueet tulevat pääosin pääkaupunkiseudun kehyskuntiin sekä

Lahden ja Hämeenlinnan moottoriteiden vaikutusalueille. Edulliset tilat ja hyvä sijainti voi houkutella logis-tiikka-alan yrityksiä Petikko-Variston alueelle.

Kuluttajan näkökulma

- Asiointipaikan valintaan liittyvistä tekijöistä tärkein on asioinnin helppous ja palvelutarjonnan monipuolisuus (esim. kirjastot tulevat kauppakeskuksiin)

- Helppoutta voi olla alueen saavutettavuus joko autolla, joukkoliikenteellä tai kevyellä liikenteellä, helppo asiointi alueen sisällä tai ostostenteon nopeus ja sujuvuus tai pysäköinnin helppous

- Helppoutta voi olla myös lyhyt asiointimatka (päivittäisessä ja viikoittaisessa asioinnissa) tai kaikkien palve-luiden saaminen samasta paikasta tai samalta alueelta (kuukausittaisessa asioinnissa)

- Auto ja liikkuvuus vievät myös tulevaisuudessa asiakkaita uudenaikaisiin kauppakeskuksiin ja kaupan kes-kittymiin, samoin monipuolinen palvelutarjonta

- Väestö ikääntyy, askel lyhenee, tämä tulisi ottaa huomioon alueiden ja liiketilojen suunnittelussa esim. kor-vaamalla portaita liukumatolla ja muilla esteettömyyttä suosivilla ratkaisuilla.


23 (43)

2.6.2 Petikko-Variston kehittämisen vahvuudet ja mahdollisuudet

Nykytilanteen ja kehitysnäkymien analyysien sekä haastattelujen ja työn aikana järjestettyjen keskustelutilai-suuksien tulosten pohjalta on seuraavaan koottu yhteenvetona Petikko-Variston yritysalueen kehittämisen vah-vuudet ja mahdollisuudet sekä heikkoudet ja uhkat.

Vahvuudet - mikä alueella on parasta? - Hyvä sijainti: keskellä pääkaupunkiseutua, kehä III:n varressa, helppo tulla joka suunnasta

- Hyvä saavutettavuus henkilöautolla ja ilmainen pysäköinti - Alueella on useita tunnettuja liikkeitä - Yritykset omistavat kiinteistönsä pääosin itse - Erilliset kiinteistöt, brändit helppo erottaa - Edullinen vuokrataso

Heikkoudet ja uhkat - mitä pitäisi parantaa, mihin pitäisi varautua? - Hajanainen kiinteistönomistus, passiivinen omistajuus - Vanhat rakennukset ja osin ränsistyneet julkisivut - Vanhanaikaiset tilat, uusia toimijoita on vaikea saada tyhjiin liiketiloihin - Katujen ja kävelyteiden huono kunto

- Yleisilmeen sekavuus ja epäsiisteys

- Villi mainonta: mainokset, liput, lakanat ym. - Yhtenäisen viestinnän puute, resurssipula vaikeuttaa viestinnän kehittämistä - Heikot joukkoliikenteen yhteydet; asiakkaille ja työntekijöille - Kaupankäynti viikonloppupainotteista, ei ole tasaista asiakasvirtaa - Selkeä kaupallinen veturi puuttuu - Kilpailukyvyn ja vetovoiman heikkeneminen, kilpailijat nappaavat parhaat palat

Mahdollisuudet – mitä voidaan kehittää? - Alueen yleisilmeen kohentaminen: rakennusten facelift, pysäköintialueiden toimivuus ja opasteet - Viihtyisyyden parantaminen: valaistus, pysäköintialueiden ja viheralueiden istutukset - Jalankulku- ja pyöräily-ympäristön viihtyisyys, houkuttelevuus ja turvallisuus - Liikenteen (asiointiliikenne, työmatkaliikenne, tavaraliikenne) toimivuuden parantaminen

- Vanhojen kiinteistön ylläpito ja koko alueen perusparannus

- Ulko- ja julkisivumainonnan selkeyttäminen ja yhtenäistäminen - Yhteisen markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen - Kauppiasyhdistyksen toiminnan elvyttäminen ja roolin kasvattaminen - Rakentamattomien tonttien rakentaminen - Tyhjät liiketilat käyttöön - Uudisrakentamista, uusia toimijoita

- Alueelle tulisi saada uusia vetovoimaisia veturiliikkeitä - Rohkeampaa kehitystä (lisää kauppaa, toimistoja, asumista) - Petikko-Varisto uudenlaisten rakentamisratkaisujen kokeilualueena - Aluetta kehitettävä erilaisena kuin kauppakeskuksia

Petikko-Variston tärkeimmät vahvuudet ovat sijainti ja hyvä saavutettavuus henkilöautolla. Heikkoudet puolestaan liittyvät alueen yleisilmeen sekavuuteen, johon vaikuttavat erityisesti rakennusten osittain rän-sistyneet julkisivut, yhtenäisen viestinnän puuttuminen ja yleisten alueiden huono kunto. Alueen kaupalli-

sen kehittämisen kannalta keskeistä on saada alueelle veturiyritys ja uusia toimijoita.


24 (43)

2.6.3 Tekniset reunaehdot

Uudenmaan maakuntakaavat

Petikko-Variston alue on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettu merkitykseltään seudullisena vähit-täiskaupan suuryksikkönä. Kaavamääräyksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtai-semmassa suunnittelussa osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu

huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Petikko-Variston kaupan enimmäismitoitus on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan mukaan 175 000 k-m2.

Vantaan yleiskaava 2007 Petikko-Variston alueelle on Vantaan yleiskaavassa osoitettu kaupallisten palvelujen alueita (KM) ja teollisuus- ja varastoalueita (T). KM-merkinnällä osoitetuille alueille saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppoja, tuotanto-, varasto- ja toimistotiloja. Alueille ei saa sijoittaa päivittäista-

varakaupan myymälätiloja sisältäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä tai myymäläkeskittymiä. Alueelle voidaan sallia erillisiä kaupallisia lähipalveluja. Teollisuus- ja varastoalue (T) on varattu tuotanto- ja varastotiloille. Alu-eella voidaan sallia myös toimistotiloja. T/tk-merkinnällä osoitetuille alueille sallitaan paljon tilaa vaativan eri-koistavaran kaupan sijoittuminen.

Kuva 31. Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdis-

telmästä

Kuva 32. Ote Vantaan yleiskaavasta

Petikko-Variston alue on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettu merkitykseltään seudullisena

vähittäiskaupan suuryksikkönä. Vantaan yleiskaavassa alueelle on osoitettu kaupallisten palvelujen alueita ja teollisuus- ja varastoalueita. Kaavamääräysten mukaan alueelle voi sijoittua paljon tilaa vaativan erikois-tavaran kauppaa. Päivittäistavarakaupan sijoittumista alueelle on rajoitettu.


25 (43)

3 TOIMENPIDESUUNNITELMA

3.1 Visio 2025

3.2 Tavoitteet ja mittarit

Kehittämisen strategiset tavoitteet

Mittareita

Petikko-Varisto on kehittyvä ja kasvava yritys- ja palvelualue Toimipaikkojen ja työpaikkojen määrä

Monipuolinen toimialarakenne Uusien yritysten ja toimintojen määrä

Pääkaupunkiseudun paras ja helpoin saavutettavuus henkilö-autolla

Asiakkaiden määrä Liikennemäärät Martinkyläntiellä Varistossa ja Petikontiellä Petikossa Pysäköintipaikkojen määrä

Alue tarjoaa yrityksille laadukkaan toimintaympäristön, joka mahdollistaa taloudellisesti kannattavan liiketoiminnan ja tur-vaa kehittymismahdollisuudet myös tulevaisuudessa

Yritysten liikevaihto ja kannattavuus Julkisten ja yksityisten investointien määrä

Alue on kiinteistönomistajille tuottava investointikohde, joka

motivoi ylläpitämään ja kehittämään olemassa olevia kiinteis-töjä ja investoimaan uusien kiinteistöjen rakentamiseen

Julkiset ja yksityiset investoinnit

Kiinteistönomistajien pääoman tuotto

Monipuolinen palvelutarjonta erityisesti tilaa vaativan erikois-tavaran kaupassa (autot, huonekalut ja sisustus). Uusi päivit-täistavaramyymälä ja erikoistavaratarjonta täydentävät palve-lutarjontaa. Myymälöiden/palvelujen yhteydessä toimivat kah-

vilapalvelut lisäävät alueen vetovoimaa ja asiakkaiden viihty-mistä ja viipymää

Vähittäiskaupan ja palveluyritysten toimi-paikkojen ja työpaikkojen määrä Palvelutarjonnan monipuolisuus (monipuoli-nen toimialarakenne)

Uusien kaupan ja palvelualan yritysten määrä

Joustavat kaavoitus- ja rakennuslupaprosessit sekä kohtuulli-nen hinta- ja vuokrataso turvaavat yritysten toimintaedelly-tykset ja houkuttelevat uusia yrityksiä alueelle

Kaavaprosessien läpimenoaika Poikkeuslupahakemusten läpimenoaika Rakennuslupaprosessien läpimenoaika Toimitilojen myynti- ja vuokrahinnat

Alue profiloituu Petikko-Variston ”kokeilualueena - vapaakaup-pa-alueena”, jossa sekoitetaan ja jolle sallitaan muita alueita

rohkeammin ja vapaammin erilaista toimintaa

Kokeilu- ja kehittämishankkeiden määrä Toimialarajat ylittävä yhteistyö

PETIKKO-VARISTO on laadukas ja monipuolinen yritys- ja palvelualue,

joka tarjoaa yrityksille kilpailukykyisen

toimintaympäristön, kiinteistönomistajille

varmuuden tuotosta sekä asiakkaille hyvin saavutettavan ja houkuttelevan

asiointiympäristön.

Petikko-Varisto täydentää omilla vahvuuksillaan ja erilaisuudellaan pääkaupunkiseudun yritysalueiden

ja kaupan keskittymien verkostoa.


26 (43)

3.3 Kehittämistoimenpiteet

Esitetyt toimenpide-ehdotukset perustuvat asiantuntija-arvioihin, Petikko-Variston toimintaympäristön nykyti-lanteen ja kehitysnäkymien analyysiin sekä yrittäjien ja kiinteistönomistajien kanssa käytyihin keskusteluihin (haastattelut ja keskustelutilaisuudet). Kehittämistoimenpiteitä on muokattu ja täsmennetty työn aikana Petik-ko-Variston alueen yrittäjille ja kiinteistönomistajille järjestetyissä kolmessa keskustelutilaisuudessa.

Toimenpidesuunnitelmaluonnoksen valmistuttua järjestetyssä kolmannessa keskustelutilaisuudessa arvioitiin kehittämistoimenpiteiden sisältöä ja keskusteltiin toimenpiteiden toteutuksesta. Keskustelujen lisäksi tilaisuu-teen osallistuneet arvioivat kirjallisella lomakkeella toimenpidesuunnitelmaluonnoksessa esitettyjen toimenpi-teiden tärkeyttä, kiireellisyyttä ja omaa halukkuuttaan osallistua toimenpiteiden toteutukseen. Lomakkeen pa-lautti 18 yrittäjää ja kiinteistönomistajaa sekä 3 kaupungin edustajaa. Lomakkeilta kootut vastaukset on esitet-

ty kuvissa 33-35.

Tärkeimpänä Petikko-Variston alueen kehittä-mistoimenpiteenä yrittäjät ja kiinteistönomis-tajat pitivät päivittäistavaramyymälän saamis-ta alueelle. Toiseksi tärkeimmäksi arvioitiin

Kehä III:n liittymien kunnostaminen ja opas-tus alueelle ja kolmanneksi tärkeimmäksi joukkoliikenneyhteyksien parantaminen.

Toimenpidesuunnitelmassa esitettyjen kehit-tämistoimenpiteiden lisäksi keskustelutilaisuu-

dessa tuli esille tarve pensasaitojen poistami-selle, puiden harvennukselle ja mainospylonin toteutukselle alueen näkyvyyden parantami-seksi.

Kuva 33. Yrittäjien ja kiinteistönomistajien

arviot kehittämistoimenpiteiden tärkeydestä (kolmannessa keskustelutilaisuudessa kootuilla lomakkeilla esitettyjen vastausten pohjalta)


27 (43)

Keskustelutilaisuuteen osallistuneilta kysyttiin, mitkä kehittämistoimenpiteistä pitäisi toteuttaa heti. Eniten yrittäjien ja kiinteistönomistajien vastauksissa kan-natusta saivat Kehä III:n liittymien kunnostaminen

ja opastus alueelle, joukkoliikenneyhteyksien paran-taminen ja päivittäistavaramyymälä alueelle. Keskustelutilaisuudessa nousi esille heti toteutetta-vana ja konkreettisena toimenpiteenä myös pen-sasaitojen poistaminen näkyvyyden parantamiseksi.

Kuva 34. Yrittäjien ja kiinteistönomistajien arvio toimenpiteiden kiireellisyydestä (kolmannessa kes-kustelutilaisuudessa kootuilla lomakkeilla esitettyjen

vastausten pohjalta) Keskustelutilaisuuteen osallistuneista 18 yrittäjästä ja kiinteistönomistajasta 12 olisi valmis olemaan mukana yhden tai useamman kehittämistoimenpi-

teen toteuttamisessa. Eniten oltiin valmiita osallis-tumaan yhteistyöryhmän toimintaan, rakennusten kunnostamiseen sekä viikonloppuohjelman ja tapah-tumien järjestämiseen lapsille.

Kuva 35. Yrittäjien ja kiinteistönomistajien halukkuus osallistua toimenpiteiden toteuttamiseen (kolman-nessa keskustelutilaisuudessa kootuilla lomakkeilla esitettyjen vastausten pohjalta)


28 (43)

Kehittämissuunnitelmaluonnoksessa esitettyjä kehittämistoimenpiteitä on tarkennettu sidosryhmätilaisuuden keskustelujen ja tilaisuudessa koottujen lomakkeiden vastausten pohjalta. Toimenpiteet on seuraavassa esitet-ty yrittäjien ja kiinteistönomistajien arvioiden mukaisessa tärkeysjärjestyksessä.

Yhteenveto Petikko-Variston yritysalueen kehittämistoimenpiteistä sekä ehdotus toimenpiteiden toteutuksen ajankohdasta ja toteutuksen yhteistyötahoista:

Kehittämistoimenpide

Toteutuksen aikataulu

Toimijat

1. Päivittäistavaramyymälä alueelle

Neuvottelut ja toteutus jatkuvaa toimintaa

Kiinteistönomistajat, uudet yrittäjät, kaupunki (asemakaavoitus)

2. Petikko-Variston näkyvyyden ja saa-vutettavuuden parantaminen

Suunnittelu: 2017-18 Toteutus: jatkuvaa

Kiinteistönomistajat, yrittäjät, kaupunki (elinkeinopalvelut, kaavoitus) Liikennevirasto, ELY-keskus

3. Joukkoliikenneyhteyksien paranta-minen

Neuvottelujen aloitta-minen: 2017 Suunnittelu ja toteutus:

neuvottelujen ja mah-dollisuuksien mukaan

Kaupunki (elinkeinopalvelut, liikenne-suunnittelu), kauppiasyhdis-tys/yrittäjät, HSL, liikennöintiyritys

4. Tyhjät toimitilat ja rakentamattomat tontit käyttöön

Jatkuvaa toimintaa Kiinteistönomistajat, yrittäjät, kaupunki (asemakaavoitus, rakennusvalvonta)

5. Sähköinen viestintä ja markkinointi

(internet-sivut ja palvelukartta)

Internet-sivut ja kartta:

2017-18 Ylläpito jatkuvaa

Kauppiasyhdistys, yrittäjät, kaupunki

(elinkeinopalvelut)

6. Kauppiasyhdistyksen toiminnan el-vyttäminen (yrittäjät, kiinteistön-omistajat, kaupunki)

Kauppiasyhdistyksen hallituksen kokous: 2017 Yhteistyö jatkuvaa

Yrittäjät, kiinteistönomistajat, kaupunki (elinkeinopalvelut)

7. Rakennusten kunnostaminen

Jatkuvaa toimintaa Kiinteistönomistajat, yrittäjät, kaupunki (asemakaavoitus, rakennusvalvonta)

8. Uudenlaista toimintaa (esim. POPUP, Outlet)

Jatkuvaa toimintaa Kiinteistönomistajat, yrittäjät

9. Lapsiperheille ohjelmaa / tapahtumia

Jatkuvaa toimintaa

Kauppiasyhdistys, yrittäjät

10. Julkisivuohjeistus ja julkisivuryhmä-rakentaminen

Suunnittelu: 2017-18 Toteutus: 2018 -

Kaupunki (elinkeinopalvelut, asema-kaavoitus), yrittäjät, kiinteistönomista-jat, mahdolliset ulkopuoliset rahoittajat

11. Suunnitelma ja ohjeistus Petikko-

Variston yleisilmeen ja opastuksen parantamisesta

Suunnittelu: 2017-18

Toteutus: jatkuvaa

Kaupunki (elinkeinopalvelut ja viher-

alueyksikkö), kiinteistönomistajat, yrit-täjät

Seuraavassa on kuvattu kunkin kehittämistoimenpiteen osalta

- perustelut, miksi toimenpide on tärkeä toteuttaa, - mitkä ovat toimenpiteen toteuttamisen keskeiset tavoitteet, - mitkä ovat toimenpiteen osatehtävät /vaiheet, - millä aikataululla toimenpide pitäisi toteuttaa, - millaisia tuloksia toimenpiteen toteutuksella on yleisesti sekä eri tahojen näkökulmasta, - toimijat, joiden tulisi osallistua toimenpiteen toteutukseen, - onko toimenpide sovellettavissa ja hyödynnettävissä muualla Vantaalla.


29 (43)

1. Päivittäistavaramyymälä alueelle

Perustelut

Petikko-Variston länsiosassa toimii päivittäistavaramyymälä. Myymälä on liian

kaukana esim. lounastauolla asiointiin. Päivittäistavaramyymälän toiminta pe-rustuu pääosin alueen työntekijöiden ja Kehä III:lla liikkuvien asiointiin, joten sen vaikutukset lähialueen olemassa oleviin myymälöihin ovat vähäiset.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ja Vantaan yleiskaavassa 2007 suurten päivittäistavaramyymälöiden sijoittumista alueelle on rajoitettu. Kiinteistönomis-tajien mukaan päivittäistavarakaupan salliminen alueelle edistäisi kuitenkin merkittävästi ankkuriyritysten ja muiden uusien toimijoiden saamista alueelle.

Alueen yrittäjien ja kiinteistönomistajien mukaan päivittäistavaramyymälän saaminen alueelle on alueen kehityksen kannalta tärkein toimenpide, joka pitäisi toteuttaa heti.

Vantaan kaupan ohjaaminen perustuu pitkäjänteiseen yleispiirteiseen suunnitte-luun. Viimeisin koko kaupungin kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma vuoteen 2040 valmistui 2015. Lisäksi koko kaupungin kattavan yleiskaavan

(Yleiskaava 2020) laatiminen on käynnistynyt.

Tavoitteet Palvelutarjonnan monipuolistaminen Alueen vetovoiman vahvistaminen

Uusien yrittäjien saaminen alueelle Asiakasvirran lisääminen

Toimenpiteet Päivittäistavaramyymälän toteuttaminen joko vähittäiskaupan suuryksikön yh-teyteen tai erillisenä myymälänä (MRL:n muutoksen voimaantulon jälkeen alle 4 000 k-m2:n yksikön sijoittuminen mahdollista)

Neuvottelut potentiaalisten toimijoiden kanssa Esim. alueellinen poikkeamislupa: määritellään asemakaavat, joissa poikkeami-

nen on sallittu (jolloin ei ole paineita poikkeamisille muilla alueilla), MRL:n laki-

muutoksen myötä poikkeuslupaan ei tarvita enää ELY-keskuksen lausuntoa Asemakaavamuutokset ja poikkeusluvat

Aikataulu Neuvottelut potentiaalisten toimijoiden kanssa: jatkuvaa toimintaa Poikkeusluvat ja kaavamuutokset kiinteistönomistajien hakemusten pohjalta:

jatkuvaa toimintaa

Tulokset Yleisesti: alueen vetovoima kasvaa, kilpailun toimivuus paranee, uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja

Yritykset: asiakasmäärä lisääntyy ja liikevaihto kasvaa Kaupunki: lisää verotuloja (tulo-, kiinteistö- ja yhteisövero)

Toimijat Alueellinen poikkeuslupa: kaupunki (asemakaavoitus) Rakennuslupa- ja kaavamuutoshakemus: kiinteistönomistaja Rakennuslupa: kaupunki (rakennusvalvonta) Kaavamuutos: kaupunki (yleis- ja asemakaavoitus)

Toteutus: uusi yrittäjä

Soveltuvuus muille alueille

Päivittäistavarakaupan sallimisesta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää muil-lakin tilaa vaativan kaupan alueilla

2. Petikko-Variston näkyvyyden ja saavutettavuuden parantaminen

Perustelut

Petikko-Variston alueen näkyvyys Kehä III:lla liikkuville on huono eikä alue hou-kuttele pysähtymään ja asioimaan alueella. Lisäksi aluetta leimaavat Kehä III:lle näkyvät sekavat mainoslakanat ja rakennusten osin ränsistyneet julkisivut.

Lyhyet liityntäkaistat ja opasteiden sijainti haittaavat Petikko-Variston alueelle tuloa Kehä III:lta. Opasteet Kehä III:lta Petikko-Variston alueelle ohjaavat teol-lisuusalueelle ei kaupan alueelle. Automaattiset nopeudenvalvontakamerat juuri ennen liittymiä vievät autoilijoiden huomion sen sijaan, että autoilijat poikkeaisi-vat alueelle.

Alueen yrittäjien ja kiinteistönomistajien mukaan Kehä III:n liittymien paranta-minen ja opastusalueelle ovat erittäin tärkeitä toimenpiteitä, jotka pitäisi toteut-

taa heti


30 (43)

Tavoitteet Petikko-Variston alueen profiilin nostaminen Kehä III:n asiakasvirran pysäyttäminen ja houkuttelu alueen liikkeisiin Alueen näkyvyyden ja tunnistettavuuden parantaminen

Petikko-Variston alueen saavutettavuuden parantaminen Kehä III:n liittymien kunnostaminen ja opastuksen parantaminen

Toimenpiteet Suunnitelma ja visualisointi Kehä III:n varren yleisilmeen parantamisesta (esim. valaistus, melu-/mainosaita, mainospylonit, valomainokset), sijainti esim. kau-pungin omistamille alueille (kaupungin omistamat alueet Kehä III:n varressa on esitetty kuvissa 11 ja 12)

Kehä III:n liittymien toimivuuden parantaminen (liityntäkaistojen pidentäminen

ja leventäminen), Kehä III:n opasteiden sisällön ja sijainnin uusiminen sekä no-peudenvalvontakameroiden siirtäminen

Aikataulu Suunnitelma ja visualisointi (esim. kilpailu opiskelijoille): 2017 Suunnitelman toteutus: jatkuvaa toimintaa Nopeusvalvontakameroiden siirtäminen, opasteiden uusiminen ja liittymien toi-

mivuuden parantaminen: neuvottelujen ja mahdollisuuksien mukaan

Tulokset Yleisesti: Alueen saavutettavuus, näkyvyys, tunnistettavuus ja yleisilme parane-vat uusia yrityksiä ja uusia asiakkaita alueelle

Yritykset: asiakasmäärän ja sitä kautta liikevaihdon lisääntyminen

Kaupunki: Verotulojen (tulovero, yhteisövero) lisääntyminen uusien yritysten ja nykyisten yritysten liikevaihdon ja työntekijämäärän lisäyksen seurauksena

Toimijat Suunnitelma ja visualisointi: kaupunki (elinkeinopalvelut, kaavoitus), yrittäjät ja kiinteistönomistajat

Valvontakamerat, opasteet, liittymät: kaupunki (elinkeinopalvelut), Liikennevi-rasto, ELY-keskus


Suunnitelmaa ja prosessista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää muilla lii-kenneväylien varressa sijaitsevilla yritys- ja kaupan alueilla

Petikko-Variston näkyvyys sekä liittymät ja opasteet Kehä III:lla kaipaavat parannusta

Esimerkki Kempeleestä, Kauppakeskus Zeppelinin opastus valtatieltä 4 (Google 2011)


31 (43)

Esimerkkejä näkyvyyden parantamisesta valaistuksen avulla:

Ympäristö- ja valotaiteellinen elementti, Fingridin sähköaseman suoja-aita Vantaan Tammistossa (FCG Arkkitehdit)

Hämeenlinna (FCG Arkkitehdit/Valoa Design) Mänttä-Vilppula (Valoa Design)


32 (43)

3. Joukkoliikenneyhteyksien parantaminen

Perustelut

Petikko-Variston alueella asiointi ja työmatkaliikenne perustuvat yksinomaan

henkilöauton käyttöön. Alueelle ei ole joukkoliikenneyhteyksiä. Joukkoliikenneyhteyksien puute heikentää yritysten työvoiman saantia. Vaikka alueella liikutaan pääosin autolla, pitäisi olla mahdollisuus tulla alueelle

myös joukkoliikenteellä. Pitkällä tähtäimellä autottomien määrä ja joukkoliikenteen tarve tulevat kasva-

maan, joten joukkoliikenteen yhteyksien parantamisella varaudutaan myös tule-vaisuuden tarpeisiin.

Alueen yrittäjien ja kiinteistönomistajien mukaan joukkoliikenneyhteyksien saa-minen alueelle on erittäin tärkeä toimenpide, joka pitäisi toteuttaa mahdollisim-man pian

Tavoitteet Petikko-Variston saavutettavuuden parantaminen Autottomien asiakkaiden saavutettavuuden helpottamineen Työmatkaliikenteen sujuvoittaminen ja sitä kautta yritysten työvoiman saannin

helpottaminen ja toimintaedellytysten parantaminen

Joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien lisääminen asiointimatkoilla

Toimenpiteet Neuvottelut HSL:n kanssa Reitin suunnittelu, esim. rengaslinja uudelta asemalta Reitin liikennöinti, aluksi kokeiluluontoisesti 1-2 vuotta

Aikataulu Neuvottelujen aloittaminen: 2017 Suunnittelu ja reitin liikennöinti: neuvottelujen ja mahdollisuuksien mukaan

Tulokset Yleisesti: alueen saavutettavuus työntekijöille ja asiakkaille paranee, joukkolii-kenteen käyttö lisääntyy ja autoliikenteen haitat vähenevät

Yritykset: työvoiman saanti helpottuu, uusia asiakasryhmiä toimintaedellytyk-

set paranevat ja liikevaihto lisääntyy Kaupunki: joukkoliikenneyhteydet voivat lisätä Vantaalla asuvien työtekijöiden

osuutta alueen työntekijöistä ja sitä kautta kaupungin saaman tuloveron mää-rää, joukkoliikennemyönteisen imagon vahvistuminen

Toimijat Neuvottelut: kaupunki (elinkeinopalvelut, liikennesuunnittelu), kauppiasyhdis-

tys/yrittäjät Reitin suunnittelu: HSL, kaupunki, yrittäjät Liikennöinti: HSL ja liikennöintiyritys


Kokeilusta saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää muiden kaupan alueiden joukko- / liityntäliikennekokeiluissa

4. Tyhjät toimitilat ja rakentamattomat tontit käyttöön

Perustelut

Petikko-Variston suurimmat tyhjät liiketilat ovat entisen Kodin Ykkösen tilat ja

Nurmen kiinteistö. Lisäksi on joitakin pienempiä liike- ja toimitiloja tyhjänä sekä Variston että Petikon alueella. Rakentamattomia tontteja on Variston alueella kolme ja Petikon alueella viisi.

Alueen yrittäjien ja kiinteistönomistajien mukaan uusien toimijoiden saaminen tyhjiin liiketiloihin ja tyhjien tonttien rakentaminen ovat erittäin tärkeitä toimen-piteitä, jotka pitäisi toteuttaa mahdollisimman pian

Tavoitteet Alueen palvelutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen

Veturiyrityksen ja muiden uusien toimijoiden saaminen alueelle Asiakkaiden viihtyvyyden ja viipymän pidentäminen


33 (43)

Potentiaalisia uusia toimintoja

Lapsiperheille ja lapsille toimintaa (HopLop tulossa, trampoliinipuisto ym.) Kahvilapalveluja myymälöiden yhteyteen Komennusmieshotelli (mahdollinen sijaintipaikka Petikon länsiosassa)

Päivittäistavaramyymälä (mahdollisia sijaintipaikkojen Petikossa rakentamatto-mat tontit ja Varistossa tyhjät liiketilat)

Uudenlaista toimintaa, esim. Pop Up, Outlet Uudenlaista kaupankäyntiä (esim. pyörien ja golfvälineiden testausmahdollisuus

suurissa halleissa)

Toimenpiteet Tyhjät tilat (Kodin Ykkönen, Nurmen kiinteistö): neuvottelut potentiaalisten vuokralaisten kanssa, poikkeusluvat ja kaavamuutokset tarvittaessa

Rakentamattomat kiinteistöt: neuvottelut potentiaalisten toimijoiden kanssa, kaavamuutokset tarvittaessa

Kaupungin omistamien tyhjien tonttien kartoittaminen (Petikossa 4) Kaavamuutokset: joustavuus, rakennusoikeuden tarkistaminen, päivittäistava-

rakaupan salliminen

Aikataulu Jatkuvaa toimintaa yrittäjien ja kiinteistönomistajien aloitteesta

Tulokset Yleisesti: alueen imagon paraneminen ja vetovoiman vahvistuminen, uusia toi-mijoita ja asiakkaita alueelle

Yritykset: uusia asiakkaita ja lisää liikevaihtoa, kiinteistönomistajille lisää vuok-ra- ym. tuottoa, uudet toimijat tuovat myös nykyisille yrityksille uusia asiakkaita

Kaupunki: lisää verotuloja (tulo-, kiinteistö- ja yhteisövero)

Toimijat

Kiinteistönomistajat, yrittäjät, kaupunki (asemakaavoitus)


Neuvotteluista ja kaavamuutosprosesseista saatuja kokemuksia voidaan hyö-dyntää muilla yritys- ja kaupan alueilla

Rakentamattomat ja vajaasti rakennetut tontit (vihreä ja keltainen)


34 (43)

Esimerkki täydennysrakentamisen havainnollistamisesta:

5. Sähköinen viestintä ja markkinointi (internet-sivut ja palvelukartta)

Perustelut

Petikko-Variston internet-sivut eivät ole ajan tasalla. Koko alueen palvelutarjon-

nasta ei ole saatavissa ajantasaista tietoa yhdessä osoitteessa. Myös Aviapoliksen ja Tikkurilan alueilla mietitään palvelukartan tekemistä, ko-

kemusten hyödyntäminen

Tavoitteet Alueen ja palvelujen markkinoinnin tehostaminen Alueen tunnettavuuden parantaminen Alueen maineen parantaminen ”Petikko-Varisto brändi” Alueen vahvuuksien esille tuominen (hyvä saavutettavuus, ilmainen pysäköinti,

suuri markkina-alue, monipuolinen tarjonta) Lähialueen palvelujen (esim. golf, ulkoilualueet) hyödyntäminen Alueen yrittäjien välisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen lisääminen

Toimenpiteet Internet -sivujen päivitys ja säännöllinen ylläpito Petikko-Varisto palvelukanava ja yhteiskehittämisen alusta: vuorovaikutteinen

päätelaitteista riippumaton sähköinen palvelukanava, joka tukee yhteistyötä, vuorovaikutusta ja viestintää alueella. Vuorovaikutuskanava alueen toimijoille ja palvelujen käyttäjille. Internet/extranet/intranet -tyyppiset taso. Toteutus esim.

innovaatiokumppanuuden tai innovatiivisen hankinnan (Tekes) kautta.

Palvelukartan laatiminen, interaktiivinen mobiilikartta, ja säännöllinen ylläpito Uuden nimen lanseeraus nostaisi brändiä

Aikataulu Internet -sivut ja palvelukartta: 2017 Ylläpito jatkuvaa toimintaa

Tulokset Yleisesti: tietoisuus alueesta ja alueen palveluista lisääntyy, alueen kilpailuase-ma muihin kaupan alueisiin vahvistuu

Yritykset: mahdollisuus nykyistä tiiviimpään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön alueen muiden yrittäjien kanssa, sähköisen markkinoinnin tehostuminen, asia-kasmäärän lisääntyminen ja sitä kautta liikevaihdon lisääntyminen

Kaupunki: verotulojen (tulovero, yhteisövero) lisääntyminen yritysten liikevaih-don ja mahdollisen työntekijämäärän lisäyksen seurauksena

Toimijat Kauppiasyhdistys, yrittäjät, kaupunki (elinkeinopalvelut)


Malli palvelukartasta on monistettavissa muille yritys- ja kaupan alueille

Hallin Master Plan (FCG Arkkitehdit)


35 (43)

6. Kauppiasyhdistyksen toiminnan elvyttäminen

Perustelut

Alueen kauppiasyhdistyksen toiminta on hiipunut. Yrittäjien yhteistyötä toivo-

taan lisää, mutta kauppiasyhdistykseen ei saada uusia toimijoita / uutta vetäjää. Alueen yrittäjillä ja kiinteistönomistajilla on kiinnostusta osallistua yhteistyöryh-

män / kauppiasyhdistyksen toimintaan

Tavoitteet Yrittäjien, kiinteistönomistajien ja kaupungin välisen yhteistyön lisääminen Alueen kehittämisen ja kehittämishankkeiden toteutuksen edistäminen

Toimenpiteet Kauppiasyhdistyksen toiminnan elvyttäminen Kauppiasyhdistyksen hallituksen koollekutsuminen Aktiivisen vetäjän valitseminen

Yhteistyön sisällöstä ja muodosta sopiminen

Aikataulu Kauppiasyhdistyksen hallituksen kokous: 2017 Säännölliset tapaamiset vähintään 2 kertaa vuodessa Yhteistyö jatkuvaa

Tulokset Yleisesti: alueen kehittämiseen lisää resursseja Yritykset: yhteishengen paraneminen lisää positiivista ilmapiiriä ja edistää alu-

een kehittämishankkeiden toteutumista ja sitä kautta investointeja alueelle, yrit-

täjien toiveiden välittyminen kaupungille Kaupunki: tiedon saaminen alueen kehittämistarpeista

Toimijat Yrittäjät ja kiinteistönomistajat Kaupungin (elinkeinopalvelut) edustaja mukana kokouksissa

Soveltuvuus muille

alueille

Kauppiasyhdistyksen toiminnasta ja yhteistyöstä saatavia kokemuksia voidaan

hyödyntää muilla alueilla

7. Rakennusten kunnostaminen

Perustelut

Petikko-Variston alueen rakennuskanta on vanhaa. Alueen yleisilmettä leimaavat

rakennusten osin rapistuneet julkisivut. Uusien toimijoiden saamista alueen tyhjiin liiketiloihin heikentää tilojen vanhan-

aikaisuus ja epäkäytännöllisyys. Rakennuskannan uudistaminen ja julkisivujen parantaminen voi olla taloudelli-

sesti haastavaa ilman lisäporkkanoita (esim. nykyistä edullisemmat maankäyt-tösopimukset kiinteistönomistajille)

Vauhtia alueen kehitykseen voitaisiin saada esim. kiinteistönomistajille nykyistä

edullisemmilla maankäyttösopimuksilla

Tavoitteet Petikko-Variston yleisen viihtyvyyden parantaminen Alueen yleisilmeen kohentaminen ja tunnettavuuden parantaminen Kiinteistöjen arvon säilyttäminen ja lisääminen Yritysten lisärakentamismahdollisuuksien parantaminen Tyhjien toimitilojen kunnostaminen ja saaminen käyttöön Uusien toimijoiden saaminen alueelle ja toimintojen monipuolistaminen

Kiinteistönomistajien aktivointi investointeihin Alueen kehityksen vauhdittamineen

Toimenpiteet Rakennusten julkisivujen kunnostaminen julkisivuohjeistuksen mukaan Toimitilojen kunnostaminen ja/tai laajentaminen Julkisen rahoituksen ja avustusmahdollisuuksien selvittäminen Kaavamuutokset

Aikataulu Jatkuvaa toimintaa yrittäjien ja kiinteistönomistajien intressien mukaan


36 (43)

Tulokset Yleisesti: alueen yleisilmeen paraneminen ja vetovoiman lisääntyminen houkut-televat alueelle uusia yrityksiä ja asiakkaita

Yritykset: rakennusten arvon lisääntyminen ja kiinteistönomistajien tuoton kas-

vu, yritysten asiakasmäärän lisääntyminen ja sitä kautta liikevaihdon ja kannat-tavuuden lisääntyminen

Kaupunki: kiinteistöveron lisääntyminen rakennusten arvonnousun ja lisäraken-tamisen myötä sekä tuloveron ja yhteisöveron lisääntyminen yritysten liikevaih-don ja mahdollisen työntekijämäärän lisäyksen seurauksena

Toimijat Rakennusten kunnostaminen: kiinteistönomistajat ja yrittäjät Tarvittaessa asemakaavamuutokset, lisärakennusoikeudet: kiinteistönomistajat

ja kaupunki (asemakaavoitus)


Prosesseista saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää muilla liikenneväylien var-ressa sijaitsevilla yritys- ja kaupan alueilla

Esimerkki rakennuksen kunnostamisesta ja julkisivun parantamisesta liikenneväylän varressa:

8. Uudenlaista toimintaa (esim. POPUP, Outlet)

Perustelut

Petikko-Variston alue on perinteinen kaupan alue. Uudentyyppinen toiminta uudistaisi alueen imagoa ja lisäisi alueen vetovoimaa.

Petikko-Variston alueelle soveltuvaa POPUP-kauppaa olisi esim. sisustamiseen

liittyvät tuotteet, kankaat ja taide. POPUP-kaupan pääasiallisena tarkoituksena on markkinoida ja tehdä tunnetuksi itse yritystä tai tuotetta ei niinkään tehdä voittoa tuottavaa myyntiä.

POPUP-toiminnalla saataisiin alueen tyhjiin liiketiloihin toimintaa (pop up-toiminta lisääntynyt useissa kaupunkikeskustoissa, joissa tyhjiä liiketiloja)

Tavoitteet Uuden mielikuvan luominen (dynaamisuus, uudistuminen) Palvelutarjonnan monipuolistaminen

Uusien asiakasryhmien houkuttelu alueelle

Toimenpiteet Neuvottelut potentiaalisten toimijoiden kanssa Tilojen markkinointi potentiaalisille POP UP -kaupan perustajille

Aikataulu Jatkuvaa toimintaa kiinteistönomistajien aloitteesta

Tulokset Yleisesti: uudenaikainen imago, vetovoiman vahvistuminen Yritykset: kiinteistönomistajille uusia potentiaalisia tilojen käyttäjiä, yrityksille

uusia asiakasryhmiä Kaupunki: verotulojen (yhteisövero) lisääntyminen yritysten liikevaihdon lisäyk-

sen seurauksena

Mikkelin Mannerheimintie 10, SOK-varastorakennuskorttelin rakennusten saneeraus ja uudisrakentamisvaihtoeh-dot (FCG Arkkitehdit)


37 (43)

Toimijat Kiinteistönomistajat, yrittäjät, kaupunki (asemakaavoitus)


Mikäli kokemukset ovat positiivisia, esim. POPUP-toimijoiden sijoittumista tyhjiin liiketiloihin voidaan edistää myös muilla kaupan alueilla ja keskusta-alueilla

9. Lapsiperheille ohjelmaa / tapahtumia

Perustelut

Petikko-Variston alueelta puuttuu lapsille tarkoitetut palvelut, mikä heikentää alueen vetovoimaa lapsiperheiden näkökulmasta ja suhteessa kilpailijoihin (esim. Porttipuistossa Ikea / lihapullat, Tammistossa Superpark ja keväällä avat-tava Trampoliinipuisto).

Alueen yrittäjillä on kiinnostusta osallistua lapsiperheiden palvelujen ja tapah-

tumien järjestämiseen

Tavoitteet Lapsiperheiden viihtyisyyden parantaminen ja viipymän pidentäminen

Toimenpiteet Tapahtumat (esim. HopLopin avajaisten yhteyteen, lasten oikeuksien päi-vä/viikko, Halloween, Joulu)

Aikataulu Jatkuvaa toimintaa

Tulokset Yleisesti: alueen vetovoiman vahvistuminen Yritykset: uusia asiakasryhmiä ja sitä kautta lisää liikevaihtoa Kaupunki: verotulojen (yhteisövero) lisääntyminen yritysten liikevaihdon lisäyk-

sen seurauksena

Toimijat Kauppiasyhdistys, yrittäjät

Soveltuvuus muille

alueille

Kokemuksia tapahtumien järjestämisestä voidaan hyödyntää muualla

Autokaupan Pop up myymälä

Trampoliinipuisto Rush Helsinki Variston tennis

http://avaruusasema.com/blogi/tags/shop

https://www.varistontennis.net/@Bin/117045/sivu.jpg


38 (43)

10. Julkisivuohjeistus ja julkisivuryhmärakentaminen

Perustelut

Suurin osa Petikko-Variston rakennuksista (76 %) on rakennettu 1970- ja 1980-

luvuilla, joten alueen rakennuskanta on vanhaa ja osin rapistunut. Tämä heiken-tää alueen yleisilmettä.

Alueen yrittäjien ja kiinteistönomistajien mukaan julkisivuja pitäisi parantaa, mutta kaikkien rakennusten ei tulisi olla ulkonäöltään samanlaisia

Tavoitteet Alueen ja rakennusten siistiminen Alueen yleisilmeen kohentaminen ja tunnistettavuuden parantaminen Kiinteistöjen arvon säilyttäminen ja lisääminen

Kehä III:n asiakasvirran pysäyttäminen Petikko-Variston alueen näkyvyyden parantaminen

Petikko-Variston yleisen viihtyvyyden parantaminen

Toimenpiteet Julkisivuohjeistus rakennusten julkisivujen uudistamiseen ja seinien hyödyntä-miseen markkinoinnissa (suunnittelu ja visualisointi), tavoitteena Petikko-Variston alueelle tunnistettava ulkoasu

Julkisivuryhmärakentaminen (esim. 2-3 Kehä III:n varren kiinteistöä)

Aikataulu Ohjeistus / suunnittelu (esim. kilpailu opiskelijoille): 2017

Julkisivuryhmärakentaminen (aluksi esim. 2-3 Kehä III:n varressa sijaitsevaa kiinteistöä): 2018 -

Tulokset Yleisesti: Alueen näkyvyys paranee ja tunnistettavuus lisääntyy, uusia yrityksiä, uusia asiakkaita alueelle

Yritykset: Rakennusten arvon lisääntyminen, kiinteistönomistajien tuoton lisään-tyminen, asiakasmäärän ja sitä kautta liikevaihdon lisääntyminen

Kaupunki: Verotulojen (kiinteistövero, yhteisövero) lisääntyminen rakennusten

arvonnousun ja yritysten liikevaihdon lisäyksen seurauksena

Toimijat Julkisivuohjeistus: kaupunki (elinkeinopalvelut, asemakaavoitus), yrittäjät, kiin-teistönomistajat

Julkisivuryhmärakentaminen: yrittäjät, kiinteistönomistajat (onko mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta/avustusta toteutukseen?)


Julkisivuohjeistusta ja kokemuksia julkisivuryhmärakentamisesta voidaan hyö-dyntää muilla yritys- ja kaupan alueilla

Esimerkkejä julkisivun parantamisesta

Vepsäläinen Espoo (Teräselementti Oy)

Autoverkkokauppa Petikko

Wujin (FCG Arkkitehdit)


39 (43)

11. Suunnitelma ja ohjeistus Petikko-Variston yleisilmeen ja opastuksen parantamisesta

Perustelut

Petikko-Variston yleisilmettä leimaa sekavuus ja epäviihtyisyys.

Katujen, kävelyteiden ja viheralueiden huono kunto ja sekava opastus eivät houkuttele liikkumaan alueella.

”Villi” mainonta (mainosplakaatit, liput, lakanat ym.) heikentää alueen yleisil-mettä.

Pensasaidat tonttien rajalla heikentävät näkyvyyttä Kehä III:lle Alueen yrittäjien ja kiinteistönomistajien mukaan olisi tärkeää opastuksen pa-

rantaminen ja pensasaitojen osittain poistaminen

Tavoitteet Petikko-Variston yleisen viihtyvyyden parantaminen Opastuksen selkeyttäminen sekä liikkumisen (jalankulku, pyöräily, auto) suju-

vuuden ja turvallisuuden parantaminen Henkilöauton käyttötarpeen vähentäminen alueella liikuttaessa Pysäköintipaikkatarpeen tarkistaminen ja tarvittaessa määrän lisääminen Pysäköinti-, jalankulku- ja viheralueiden kunnostaminen

Toimenpiteet Suunnitelma ja ohjeistus kaupungin hoidossa oleville sekä yritysten omistamien

kiinteistöjen alueille: pysäköintialueiden jäsentäminen, jalankulkuyhteyksien pa-rantaminen, opastuksen periaatteet, viihtyisyyden parantaminen (oleskelualu-eet, penkit, istutukset, valaistus, opasteet ym.)

Romujen siirtäminen pois pihoilta ja muu siistiminen, pensasaitojen poistaminen (tarvittaessa ohjeistus kaupungilta)

Istutukset (puut, pensaat, kukkaistutukset) Opasteiden uusiminen

Aikataulu Romujen siirtäminen pois: 2017 Istutukset: 2017

Suunnitelma ja ohjeistus (esim. kilpailu opiskelijoille): 2018 Suunnitelman toteutus: jatkuvaa

Tulokset Yleisesti: viihtyisät ja turvalliset jalankulku- ja pysäköintialueet, autonkäyttö vähenee siirryttäessä liikkeestä toiseen

Yritykset: viihtyvyyden lisääntyminen lisää asiakasmääriä ja sitä kautta liike-

vaihtoa Kaupunki: Verotulojen (tulovero, yhteisövero) lisääntyminen yritysten liikevaih-

don ja mahdollisen työntekijämäärän lisäyksen seurauksena

Toimijat Romujen siirto: yrittäjät, kiinteistönomistajat Istutukset: kiinteistönomistajat, kaupunki Suunnitelma ja ohjeistus: kaupunki (elinkeinopalvelut ja viheralueyksikkö), yrit-

täjät, kiinteistönomistajat Suunnitelman toteutus: yrittäjät, kiinteistönomistajat, kaupunki


Suunnitelman laadinnasta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää muilla yritys- ja kaupan alueilla

Esimerkkejä yleisilmeen parantamisesta:

Hämeenlinnan laivaranta (FCG) Espoon Vantinportti (FCG)


40 (43)

4 TOTEUTUMISEN SEURANTA

Kehittämistoimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta on tarkoituksenmukaista seurata säännöllisesti. Laa-jempi seurantatutkimus olisi hyvä tehdä 2-3 vuoden välein. Seuraavaan taulukkoon on koottu mittareita, joilla voidaan seurata kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta Petikko-Variston alueella.

Mittava asia Nykytilanne Tietolähde

Toimipaikkojen määrä

355 toimipaikkaa v. 2014 SeutuCD ja/tai Vainu

Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä

70 toimipaikkaa v. 2014 SeutuCD ja/tai Vainu

Työpaikkojen määrä

3 910 työpaikkaa v. 2014 SeutuCD ja/tai Vainu

Vähittäiskaupan työpaikkojen määrä

547 työpaikkaa v. 2014 SeutuCD ja/tai Vainu

Monipuolinen toimialarakenne Työpaikkarakenne 2014: 44 % teollisuus ja rakentaminen

46 % tukku- ja vähittäiskauppa 10 % palvelut ja toimistotyyppiset

SeutuCD

Yritysten liikevaihto Vuonna 2015: keskimäärin 4,6 milj.€/toimipaikka keskimäärin 268 000 €/henkilö

Vainu ja/tai Asiakastieto Oy

Yritysten kannattavuus

Keskimäärin 4 % v. 2015 Asiakastieto Oy

Yritysten omavaraisuusaste

Keskimäärin 34,7 % v. 2015 Asiakastieto Oy

Asiakkaiden määrä Kauppakeskus Viisarin asiakasmää-

rä n. 300 000 asiakasta v. 2015

Viisarin osalta ”Suomen

kauppakeskukset” (jul-kaistaan vuosittain)

Liikennemäärä Martinkyläntiellä ja Peti-kontiellä, ajoneuvoa/vuorokausi

Vuonna 2012: Martinkyläntie, n. 15 600 ajon./vrk Petikontie, n. 7 900 ajon./vrk

Vantaan kaupunki, lii-kennelaskennat

Julkiset investoinnit Normaalit vuosittaiset hoito- ja kunnostustoimet

Kaupungin talousarvio ja tilinpäätös

Kokeilu-, kehittämis- ja yhteistyöhankkei-den määrä

Petikko-Variston toimenpidesuunni-telma

Kauppiasyhdistys

Kaupungin verotulot Petikko-Variston yri-tyksiltä ja työntekijöitä (tulovero, kiinteis-tövero, yhteisövero)

Noin 22 milj.€/vuosi Laskentamalli

Esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen vaatii tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä Petikko-Variston yrittäjien ja kiinteistönomistajien, kaupungin (elinkeinopalvelut, kaavoitus, liikennesuunnittelu, viheralueyksikkö) sekä valti-on (ELY-keskus) välillä. Ensimmäinen askel yhteistyölle ja toimenpiteiden toteutukselle on Petikko-Variston kauppiasyhdistyksen toiminnan elvyttäminen.


41 (43)

5 LÄHTEET

Asiakastieto Oy:n rekisterit. Helsingin kaupunki (2013). Helsingin palveluverkkoselvitys sekä tavoiteverkko 2050

Keskuskauppakamari (2016). Alueiden kilpailukyky 2016. Kortesalmi Marilla, Kari Halme, Katri Pirinen ja Max Nakari (2016). Vantaalaisten yritysten elinvoimatutkimus 2016. Lauren ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupunki.

Metropolialueen talouskasvun alustat -kurssin loppuraportti, 16.1.2017. Toimittaneet Heli Pnto ja Juho Kiuru. Petikko-Variston toimijakyselyn tuloksia, 2016 Petikko-Varisto-Vantaankoski, liikenne- ja ympäristöselvitys (2013). Vantaan kaupunki ja WSP Oy. SeutuCD ja SeutuRAMAVA

Uudenmaan liitto (2016). Uudenmaan kaupan palveluverkon kehitys ja vertailu Vantaan kaupunki (2016). Vantaan kaupan palveluverkkoselvitys ja - suunnitelma 2040 Vantaan kaupunki (2016). Vantaa alueittain 2015

http://kartta.vantaa.fi/


42 (43)

6 LIITTEET

Liite 1. Haastatellut tahot

Aino-Maria Brotherus, tj., JUVI Productions Oy Anu Henttonen, Patrizia (+ keskustelut potentiaalisten vuokralaisten kanssa)

Sami Katila, Offistore Oy Tuula Löfman-Lindström, Torpan tili Oy Mika Nurmi, Nurmi yhtiöt (+ keskustelut potentiaalisen vuokralaisten kanssa) Antti Ruhanen, Autoverkkokauppa Harri Saravuo, CBRE (+ 30 potentiaalista sijoittajaa) Susanna Sillanpää, OLP-tuotanto Oy

Topi Tervo, Indoor Group Pasi Vottonen, RTV-Yhtymä Oy

Liite 2. Sidosryhmätilaisuuksien osallistujat Ideointitilaisuus 15.2.2017 Yhteensä 25 osallistujaa - Risto Alkunen, Lahtinen & Kumppanit Oy - Matti Kaarnalahti, SKS Group Oy

- Christian Leikkainen, Vantaan Sanomat - Mika Nurmi, Nurmi-Yhtiöt Oy

- Pekka Purho, Länsi-Vantaan Tenniskeskus Oy - Mika Rimpiläinen, A-T Lastenturva - Tapio Taskinen, TT-Kulta - Asta Terävä, Firent Autovuokraamo

- Vesa Tuominen, Unikulma - Kare Vartiainen, Blickle Oy - Jesse Virtanen, Juvi-Production

- Hertta Ahvenainen, Vantaan kaupunki/asemakaavoitus

- Elina Eskelä, Vantaan kaupunki/elinkeinopalvelut - Eija Hasu, Vantaan kaupunki/asemakaavoitus - Joni Heikkola, Vantaan kaupunki/yleiskaavoitus - Mirka Järnefelt, Vantaan kaupunki/elinkeinopalvelut - Anne Olkkola, Vantaan kaupunki/asemakaavoitus - Johanna Rajala, Vantaan kaupunki/asemakaavoitus

- Jose Valanta, Vantaan kaupunki/elinkeinopalvelut

- Lea Varpanen, Vantaan kaupunki/kaupunkisuunnittelu - Teemu Vihervaara, Vantaan kaupunki/liikennesuunnittelu

- Ari Lehikoinen, Rautemaa Oy

- Asta Nupponen, FCG - Taina Ollikainen, FCG - Pauli Santala, FCG


43 (43)

Visiointitilaisuus 2.3.2017 Yhteensä 20 osallistujaa

- Markku Castren, RTV-yhtymä - Anssi Hautala, URHO & Alarik Oy - Ville Inkeri, Newsec - Matti Kaarnalahti, SKS Group Oy - Ida-Maria Korhonen, Patrizia Finland Oy - Christian Leikkainen, Vantaan Sanomat - Pekka Purho, Länsi-Vantaan Tenniskeskus Oy

- Juha Rusanen, Autoverkkokauppa - Laura Sorsa, Rakentamisen MALL Oy

- Tuomo Tuomikoski, Koy Martinkyläntie 51 - Vesa Tuominen, Unikulma - Jesse Virtanen, Juvi-Production

- Elina Eskelä, Vantaan kaupunki/elinkeinopalvelut - Eija Hasu, Vantaan kaupunki/asemakaavoitus - Joni Heikkola, Vantaan kaupunki/yleiskaavoitus - Mirka Järnefelt, Vantaan kaupunki/elinkeinopalvelut - Asko Räsänen, Vantaan kaupunki/elinkeinopalvelut

- Asta Nupponen, FCG - Taina Ollikainen, FCG - Pauli Santala, FCG

Tavoitteista toteutukseen -tilaisuus 30.3.2017

Yhteensä 29 osallistujaa - Markku Castren, RTV-yhtymä

- Anssi Hautala, URHO & Alarik Oy - Anu Henttonen, Patrizia Finland Oy - Jouni Itkonen, Pekkaniska Oy - Mike Jyränoja, Kruunukaluste - Matti Kaarnalahti, SKS Group Oy - Janne Mäkelä, Newsec - Pekka Purho, Länsi-Vantaan Tenniskeskus Oy

- Elina Purmonen, CBRE - Mika Rimpiläinen, A-T Lastenturva - Juha Rusanen, Autoverkkokauppa - Ari Saviharju, Indoor Group Oy / Sotka

- Kari Sivula, Onrakenne Oy / TaloTalo - Tapio Taskinen, TT-Kulta

- Harri Tuomikoski, KOy Martinkyläntie 51 - Tuomo Tuomikoski, KOy Martinkyläntie 51 - Vesa Tuominen, Unikulma - Jari Tykkyläinen, Jyty-Sähkö Oy - Jesse Virtanen, Juvi-Production - Trygve Wahlbeck, Rahoituskolmio Oy

- Elina Eskelä, Vantaan kaupunki/elinkeinopalvelut - Mirka Järnefelt, Vantaan kaupunki/elinkeinopalvelut - Kimmo Viljamaa, Vantaan kaupunki/elinkeinopalvelut - Joni Heikkola, Vantaan kaupunki/yleiskaavoitus

- Mikko Järvi, Vantaan kaupunki/asemakaavoitus - Anne Olkkola, Vantaan kaupunki/asemakaavoitus - Teemu Vihervaara, Vantaan kaupunki/liikennesuunnittelu

- Pauli Santala, FCG - Taina Ollikainen, FCG

1 (43)

Documents

Petikko-Variston yritysalueen elinkeinopoliittinen ... · 5. Sähköinen viestintä ja markkinointi (internet-sivut ja palvelukartta) 6. Kauppiasyhdistyksen toiminnan elvyttäminen