Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Sivu 1 / 5
Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa
Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus
Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, [email protected]
Kokeen tarkoitus ja toteutus
Muuttuvat korjuukustannukset alenevat vuositasolla, jos nurmi korjataan vain kerran kasvukaudessa.
MTT:n Mikkelin tutkimusasemalla ja tilakokeessa tutkittiin yhden niiton vaikutusta luonnonmukaisen
apilaheinänurmen talvehtimiseen, sadontuotantoon ja sadon laatuun seuraavana kesänä.
Kokeessa tehtiin kolme käsittelyä: 1. Kaksi säilörehuniittoa normaaliin korjuuaikaan (kesä- ja elokuun
loppu), 2. Yksi niitto kesäkuun lopussa ilman syyssadon korjuuta ja 3. Yksi niitto kesäkuun lopussa siten,
että syyssato murskattiin ja jätettiin murskattuna paikalleen.
Havainnot ja tulokset
Koealojen apilapitoisuus ja sato eivät eronneet toisistaan koetta perustettaessa. Tutkimusaseman
kokeessa puna-apilapitoisuus oli keskimäärin 43 % ja kuiva-ainesato 6 320 kg/ha ensimmäisessä niitossa
29.6.2011 (Kuva 1) kaikilla koejäsenillä.
Kuva 1. MTT Mikkelin apilaheinäkasvuston puna-apilapitoisuus oli koko alueella tasainen koetta
perustettaessa.
Sivu 2 / 5
Kaksi kertaa niitettävän nurmen toisen niiton kuiva-ainesato elokuun lopussa oli 5 500 kg/ha. Yhden
niiton nurmille talveksi jäävä tuoremassa mitattiin MTT Mikkelin tutkimusasemalla 26.9.2011 (Kuvat 2 ja
3). Se oli keskimäärin 26 200 kg/ha (5 930 kg/ha kuiva-ainetta). Käsittelyn 3 koealoilla kasvimassa
murskattiin 3.10.2011 ja jätettiin paikoilleen.
Kuva 2. MTT Mikkelin tutkimusasemalla korjaamatta jätetty syyssato marraskuun alussa (vasemmalla).
Sama kasvusto seuraavana keväänä 23.5.2012 (oikealla).
Kuva 3. MTT Mikkelin tutkimusasemalla murskattu ja paikoilleen jätetty syyssato marraskuun alussa
(vasemmalla). Sama kasvusto seuraavana keväänä 23.5.2012 (oikealla).
Tilakoe toteutettiin vuotta aiemmin kuin MTT Mikkelin koe. Tilakokeessa ensimmäinen korjuu tehtiin
noin kolme viikkoa myöhemmin heinäkuun puolen välin jälkeen vuonna 2010 kuin vastaava korjuu
Mikkelissä vuonna 2011. Tilakokeessa yhden niiton koealoille jäi talveksi jonkin verran, joskaan ei
Sivu 3 / 5
peittävyydeltään merkittävästi vähäisempi tuoremassa kuin MTT Mikkelin kokeessa (Kuva 4).
Tilakokeessa apilaheinäseoksessa oli myös alsikeapilaa.
Kuva 4. Tilakokeen kerran niitetyn apilaheinänurmen syyskasvusto (vasemmalla), joka murskattiin ja
jätettiin paikalleen. Oikealla on kasvusto seuraavana keväänä.
Yhden niiton nurmille talveksi jätetty kasvusto heikensi apilan talvehtimista sekä tutkimusasemalla että
tilakokeessa (Kuvat 2-4). Kaksi kertaa niitetyille nurmille ei jäänyt paksua kasvustomassaa syksyllä ja
apilan tiheys oli näillä nurmilla seuraavana keväänä keskimäärin 35 % (Kuvat 5-6). Apilan tiheys oli noin
16 % nurmilla, joille syyssato murskattiin ja jätettiin paikoilleen. Ilman syyskorjuuta jätetyillä nurmilla
apilan tiheys oli noin 10 %.
Kuva 5. Kaksi kertaa niitetty apilaheinäkasvusto myöhään syksyllä tilakokeessa (vasemmalla) ja MTT
Mikkelin tutkimusaseman kokeessa (oikealla).
Sivu 4 / 5
Kuva 6. Kaksi kertaa niitetty apilanurmi kasvuun
lähdössä seuraavana keväänä.
Kaksi kertaa niitettyjen nurmien seuraavan
kesän ensimmäinen puna-apilaheinäseoksen
kuiva-ainesato oli 6390 kg/ha ja apilapitoisuus
keskimäärin 29 % (Kuva 7). Vastaavasti nurmilla,
joiden syyssatoa ei käsitelty mitenkään, puna-
apilaheinäseoksen kuiva-ainesato oli 7670 kg/ha
ja apilapitoisuus 8 %. Kerran niitetyillä nurmilla,
joille jätettiin murskattu syyssato, seuraavan
kesän ensimmäinen seoksen kuiva-ainesato oli
5660 kg/ha ja sadon apilapitoisuus 21 %.
Kuva 7. Syksyn tuoremassa koealoilla (punainen kolmio, oikea akseli) ja seuraavan kesän ensimmäinen
rehun kuiva-ainesato (vihreät palkit, vasen akseli) MTT Mikkelissä.
Niittokäsittely vaikutti seuraavan kesän rehusadon laatuun ainoastaan apilapitoisuuden alenemisen
kautta. D-arvo oli keskimäärin 600 g /ka kuiva-ainetta ja raakavalkuainen 82 g/kg kuiva-ainetta. Sadon
sulavuus ja valkuainen oli heikko, mikä kertoo alhaisesta apilapitoisuudesta ja liian myöhäisestä niitosta.
0
6000
12000
18000
24000
30000
0
2000
4000
6000
8000
10000
Kaksi niittoa Yksi niitto Yksi niitto, murskattu syyssato
Tuoremassa kg/ha
Kuiva-ainesato kg/ha
Heinän kuiva-aine 26.6.2012
Apilan kuiva-aine 26.6.2012
Edellisen syksyn tuoremassa
Sivu 5 / 5
Johtopäätelmät
Kahteen niittoon verrattuna apilaheinänurmen kokonaissadosta menetettiin lähes 50 % kerran
niitettäessä. Heinä hyötyi yhdestä niitosta suhteessa apilaan, kun syyssatoa ei murskattu. Seuraavan
kesän heinän sato lisääntyi, mutta laatu heikkeni nopeasti sadon korsiintuessa. Syksyn tuoremassan
murskaus ei tuonut lisäetua. Apilasato väheni seuraavana vuonna, mikä ei ole suositeltavaa
luomunurmen satomäärän ja rehun laadun kannalta.
Edellisen kesän niittokäsittely ei suoraan vaikuttanut seuraavan kesän rehun energia-arvoon tai
sulavuuteen. Rehun laatu oli kaikissa näytteissä alhainen kertoen liian myöhäisestä niitosta suhteessa
sadon kasvilajikoostumukseen. Apilapitoisuuden väheneminen näkyi valkuaispitoisuuden ja sulavuuden
alentumisena. Sato niitettiin kesäkuun lopussa. Sadossa ei esiintynyt kuloa, vaikka sitä oli vielä keväällä
runsaasti kasvustossa.
Nurmen muuttuvia korjuukustannuksia hehtaaria kohti voidaan alentaa korjaamalla apilaheinänurmi
ainoastaan kerran kasvukaudessa. Hyvälaatuista nurmirehua on tällöin oltava riittävästi saatavissa
muilta lohkoilta. Seuraavana vuonna nurmen apilapitoisuus on alhainen ja hyvälaatuisen rehun korjuu
on entistä haastavampaa.