Plaani - NSS Sähkösuunnittelijat ry - Etusivunssoy.fi/uploads/Plaani 1-13/Plaani_1_13low.pdfAnna-Maija Gruber TYKSin T-sairaala on valmis Sini Silván Lohjan sairaalan vanhan osan

Plaani

1 2013 Rakennuttaminen

Plaani 1 2013 Rakennuttaminen

2

Plaani on sähkösuunnittelijoille, rakennuttajille ja muille rakennusalan ammattilaisille suunnattu lehti, jota julkaisee Suomen sähköalan suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys Sähkösuunnittelijat NSS ry.

14. vuosikerta

3

3

4

10

12

16

20

24

30

32

36

38

40

Plaani

1 2013

Rakennuttaminen

JulkaisijaSähkösuunnittelijat NSS ry

ToimitusNSS ry / PlaaniAlppikatu 13 B 1500530 Helsinkiwww.nssoy.fip. 09 701 46 11f. 09 768 245e. [email protected]

PäätoimittajaRisto Hiltunen

ToimituspäällikköVirpi Kumpulainenp. 09 701 46 11

Toimitusneuvosto Plaani 1 2013

Antti Danska, Insinööritoimisto Tauno Nissinen OyKari Kaleva,Insinööritoimisto Olof Granlund OyMatti Kiiskinen, SKOL ryIlpo Peltonen, RAKLI ryKim Ek, Tunstall Oy

Taitto ja ulkoasuJohanna Bruun, Studio2b

KansikuvaSairaaloiden sähkösuunnittelu on oma erikoisalansa.

PainopaikkaPainoyhtymä Oy Porvoo

ISSN 1457–0246Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiIrtonumero 8 euroa

Pääkirjoitus:Eikö sähkösuunnittelu ole osa talonrakennusprosessia? Risto Hiltunen

Kari Kuosman sähkögrilli

Sairaalan sähkösuunnittelu: Toimintaprosessi pakko ymmärtää Matti Valli

Tulevaisuuden sairaala – sairaalan tulevaisuus Anna-Maija Gruber

TYKSin T-sairaala on valmisSini Silván

Lohjan sairaalan vanhan osan pääkeskusten uusiminen Virpi Kumpulainen

Terveydenhoitoa edistävää valoa Pirjo Lindfors

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjattiin avaraksi ja valoisaksi Virpi Kumpulainen

Pelisääntöjä kestävän kehityksen mittaamiseen

Seinäjoen kaupunginkirjastosta Vuoden Betonirakenne

KNX Finland ry kehittää sähkö- ja automaatioalan toimintaa Johan Stigzelius

Rakennuslaki uudistuu: Sähkösuunnittelijoiden pätevyysvaati-mukset pysyvät ulkopuolella?Matti Valli

Uutiset


3

pääkirjoitusPlaanikari kuosm

an sähkögrilli

EIKÖ SÄHKÖSUUNNITTELU OLE OSA TALONRAKENNUSPROSESSIA?

Maankäyttö- ja rakennuslaki säätelee rakentamista ja historiallisesti siihen eivät ole sisältyneet sähköiset ratkaisut. Sähkötekniikka kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alaan ja se keskittyy sähköturvalli-suuteen, sähkön jakeluun ja sen tuottamiseen.

Ympäristöministeriössä on tehty usean vuoden ajan töitä Suomen rakentamismääräyskokoelman Rakennuksen suunnitelmat ja suun-nittelijat A2 -osion kanssa. Uusimmassa ehdotuksessa, joka oli juuri lausunnolla, oli sähkösuunnittelu jälleen jätetty pois, toisin kuin tätä edeltävässä versiossa. Tämä on hämmästyttävää, koska sähköinen talotekniikka on entistä keskeisemmässä osassa nykyisissä raken-nusprojekteissa, joissa sähköisiä järjestelmiä voi olla kymmeniä. Juuri uudistuneessa talotekniikan tehtäväluettelossa näitä erilaisia kiinteistön toimintoja ohjaavia sähköisiä järjestelmiä on 40 kappaletta. Ne liittyvät kiinteistön käyttöön ja turvallisuuteen olennaisesti ja ohjaavat muun muassa LVI-järjestelmiä. Ne ovat koko kiinteistön toimivuuden kannal-ta ratkaisevassa asemassa.

Tällaiset järjestelmät, joissa esimerkiksi automaatio ohjaa kiinteistön toimintoja, vaativat yhä enemmän yhteistyötä eri suunnittelijoiden kes-ken, jotta päästäisiin optimaalisiin ratkaisuihin. Yhteistyö on myös aloi-tettava heti projektin alkuvaiheessa. Energian käytön tehostaminen, passiivitalojen tulo sekä kiinteistön oma energiapientuotanto vaativat samoin aivan uudenlaisia yhteistyömuotoja ja kaikkien suunnittelualo-jen yhteistyötä koko rakentamisprosessin alusta lähtien. Tämä tulee esiin muun muassa uuden tekniikan tarvitsemien tilojen varaamisessa.

Sähkösuunnittelun tulee olla tasavertaisena muiden suunnittelualojen kanssa niissä laeissa ja asetuksissa, joissa määritetään rakentamista. Näin se on tiiviimmin mukana määriteltäessä ja kehitettäessä rakenta-misprosessia. Sähköturvallisuusasioiden pitää säilyä edelleen työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa osana energia-asioita.

Risto HiltunenPäätoimittaja


4

1.

Sairaalan sähkösuunnittelu

TOIMINTAPROSESSI PAKKO YMMÄRTÄÄ

Sairaaloiden sähkösuunnittelu on oma erikoisalansa. Tavanomaisten SFS6000 standardien ja määräysten lisäksi suunnittelijan on huomioitava sekä lääkintätiloja koskevat asennusstandardit että

erityisesti myös hygieniavaatimukset.

Teksti ja henkilökuva: Matti Valli


5

rakennuttaminenPlaani

2.

”Asennusten tulee olla turvallisia ja toimintojen sujuvia. Standardien vaatimuksia ei pelkästään täytetä, vaan toiminnallisista syistä ne voidaan jopa ylittää. Suunnittelijan on paneuduttava toimintavarmuu-teen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn”, sanoo Tampereen yliopistollisen keskussairaalan TAYS:n sairaalainsinööri Juhani Jauhiainen.

Jauhiaisen vastuulla on noin 200 000 neliön sähkö- ja teleasiat ja turval-lisuuskin neljällä eri kampusalueella. Jauhiainen suunnitteli sairaaloiden sähköistyksiä 1990-luvun alusta aina vuoteen 2004, kunnes siirtyi tilaaja-puolelle. Sairaalainsinöörejä TAYS:ssa työskentelee erilaisilla spesialiteeteilla.

”Suunnittelijan kuuluu pohtia, miten esimerkiksi sähkökatkojen synty-mistä ehkäistään ja toisaalta, miten sähkökatkoksista ja ongelmatilan-teista toivutaan mahdollisimman nopeasti”, Jauhiainen luettelee.

VARASUUNNITELMA AINA LAADITTAVA

Vaikeinta sähkösuunnittelijalle on ymmärtää itse toimintaympäristöä ja sen vaikutusta suunnitteluun. Tekniikka osataan, mutta aina ei tiedetä, kuinka osaaminen saadaan tuottamaan aitoa lisäarvoa toiminnalle. Sekin on muistettava, että vika- ja ongelmatilanteet sekä teleliikenteen toimivuus on aina varmistettava varasuunnitelmalla.

Jos varajärjestelmä pettää, niin muutaman sekunnin sähkökatkoksen jälkeen monet laitteet on käynnistettävä uudelleen, mikä häiritsee

toimintaa. Pahimmillaan laiteviasta voi seurata jopa muutaman viikon toimintakatkos.

Sairaalassa toimitaan ja tutkimuksia tehdään varattujen aikataulujen puitteissa, joten katkokset aiheuttavat melkoisen rumban kun sovittuja aikatauluja aletaan muutella.

Sekin on tyypillistä, että sairaalahankkeissa tilaajan omia erillishankin-toja on enemmän kuin tavallisessa rakennusurakassa. Tällöin hyvä puitesopimus turvaa hankittavan teknologian yhteensopivuuden ja huollettavuuden.

Hygieniavaatimukset asettavat erityisiä haasteita, tämä koskee etenkin potilastiloissa olevien laitteiden, kuten valaisimien hankintaa. Kaikki-en muiden ominaisuuksien lisäksi niiden tulee olla aseptisia, helposti puhdistettavia ja yksinkertaisesti ylläpidettävissä.

KUMPPANUUDET KILPAILUTETTTU Tammikuun lopussa Juhani Jauhiaisella on aikaa huokaista helpotuk-sesta. Korjaustöiden suunnittelua koskevat monivuotiset kumppa-nuussopimukset on nyt kilpailutettu ja voittajat on selvillä. Jäljellä on vain hankintalain mukainen valitusaika, jonka jälkeen päätökset ovat lainvoimaisia.

Kumppanuussopimuksista hänellä on pelkästään hyvää sanottavaa: Pitempiaikaisessa yhteistyössä suunnittelijalle kertyy sairaalasuunnit-telua koskevaa kokemusta ja itse kohdetta koskevaa paikallistunte-musta. Hän ehtii oppia yleiset linjaukset, joiden mukaan sairaalan, sairaala-alueen tai jopa useammankin sairaalakampuksen suunnittelua viedään eteenpäin.

”Kumppanuussopimuksilla haetaan kokonaistaloudellisuutta, laatua ja osaamista. Malli soveltuu erityisesti pieniin kunnossapitohankkeisiin, joita vuositasolla voi olla melkoinen määrä”, Jauhiainen sanoo.

”Kumppanuus on helpompaa, kuin kilpailuttaa erikseen jokainen pik-kuhomma. Asialla on merkitystä pyrittäessä pitkäjänteiseen toiminto-jen varmistamiseen”, hän pohtii.

KOULUTUKSEEN OSALLISTUTTAVA

Jotta pääsee suunnittelemaan TAYS:n kohteita, on suunnittelijoiden osallistuttava ”suunnittelupassikoulutukseen”. Siinä käydään läpi yhteisesti eri suunnittelualojen linjauksia, joihin suunnitteluryhmän tulee sitoutua.

Tämän lisäksi töitten alkaessa pidetään normaalit aloituspalaverit, joissa linjauksia täsmennetään hankkeen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Näin jokainen tietää, minkälaisia linjanvetoja itseltä ja muilta odotetaan.

”Sähkösuunnittelun suuri haaste on sairaalan toimintaprosessin ymmärtäminen, miten parhaalla mahdollisella tavalla ratkaisuilla edistetään sairaalan ydintoimintoja, tulevia muunneltavuustarpeita ja energiatehokkuutta”, Jauhiainen pohtii. ”Vastuu laadusta pitää olla suunnittelijalla itsellään, hyvää laatua ei synny vahtimalla.”

Aina kaikki ei mene putkeen. Jauhiainen ihmettelee, että joskus suun-nittelijalla ei ole aikaa tehdä työtään hyvin, mutta myöhemmin hänellä on kuitenkin aikaa tehdä työ toiseen kertaan.

”Vastuu laadusta pitää olla suunnittelijalla itsellään, hyvää laatua ei synny vahtimalla.”


6

TAYS 2020 -HANKE ALKAMASSA

TAYS:ssa on alkanut mittava kahdeksan vuoden ajalle ulottuva uudis-rakentamis- ja peruskorjaushanke, TAYS 2020 -uudistamisohjelma, johon kumppaniksi sähkö- ja lvi-suunnitteluun on valittu Granlund Tampereen ja AX-suunnittelun muodostama työyhteenliittymä.

Hanke koskee Kissanmaalla sijaitsevaa yliopistosairaalaa ja Pitkä-niemen psykiatrista sairaalaa, joiden välille rakennetaan synergiaa. Systeemit ja menetelmät yhdenmukaistetaan, jotta kokonaisuus pysyy hallinnassa. Hoitoon etsitään uusia malleja. Psykiatriset potilaat ja kehitysvammai-set voisivat esimerkiksi asua sairaalan alueella, mutta osasta hoito- tai asumispalveluja vastaisivat yksityiset yritykset.

Uudistamisohjelma on pitkäkestoinen. Kilpailutukset tehdään pe-rinteisellä tavalla eikä allianssimallia ainakaan aluksi oteta käyttöön. Suunnittelu pohjautuu tietomallintamiseen. Uudistamisohjelman läpiviennissä hyödynnetään sekä suunnittelijoiden että oman henkilö-kunnan osaamista.

”Sähkösuunnittelijan haasteena on ymmärtää, miten sairaa-latoiminnan prosessi vaikuttaa suunnittelutyön luonteeseen”, Juhani Jauhiainen sanoo.

OULUSSAKIN SANEERATAAN

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) aloittaa Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) noin 500 miljoonan euron saneerausohjelman, jonka aikana kokonaisuus saatetaan nykyhoidon tarpeita vastaavaan kuntoon. Mukana on myös uudisrakentamista, vaikka valtaosa budjetista käytetäänkin

vanhan korjaamiseen.

Näillä näkymin suunnittelu aloitetaan vuoden 2013 aikana, mutta ra-kentaminen pääsee alkamaan aikaisintaan vasta seuraavana vuonna. Saneerausohjelman pituudeksi on arvioitu viisitoista vuotta.

”Alueelle kaavaillaan muun muassa parkkitaloa, päiväsairaalaa ja poti-lashotellia”, toteaa OYS:n sähkö- ja telehuollon toiminnasta vastaava sairaalainsinööri Sauli Kurttila.

OULUSSA ONGELMATONTA

Suurehkoissa PPSHP:n rakennushankkeissa suunnittelijat valitaan kilpailuttamalla, pienemmissä saneeraus- ja muutostöissä käytetään puitesopimuskumppaneita. Suunnittelun puitesopimuskumppanit on kilpailutettu vuonna 2011 neljäksi vuodeksi, joten uusi kilpailutus on tulossa parin vuoden päästä.

Puitesopimuskumppanuuksista Kurttilalla on pääsääntöisesti hyviä kokemuksia: työt sujuvat paremmin kun suunnittelijat rutinoituvat ja paikallistuntemus lisääntyy. Kurttila kehuukin, että Oulussa suunnitteli-joiden ja tilaajan yhteistyö niin uudis- kuin saneeraushankkeissakin on sujunut mutkattomasti.

”Sairaalahankkeiden kilpailutuksissa laatukriteereillä ja osaamisella on suurempi paino kuin hinnalla, ja niinpä sähköjärjestelmien suunnittelua tai toimintaa koskevat ongelmat ovat olleetkin vähäisiä.”

AJAN HERMOLLA PYSYTTÄVÄ

Suunnittelijan tulee pysyä ajan hermolla, koska määräykset, standardit ja vaatimukset muuttuvat koko ajan muun muassa kaapelointien osal-ta. Sairaaloiden sähkösuunnittelussa sähkönjakelun varmistaminen ja varavoimajärjestelmien suunnittelu on oleellisen tärkeä osaamisen alue. Samoin se, että valitaan hyvää huollettavuutta ja saatavuutta edustavia ratkaisuja ja materiaaleja.

Myös tarpeet muuttuvat. OYS:ssa on käytössä vanha potilaspuhelin-hoitajakutsujärjestelmä, mutta potilaspuhelimien käyttö on pudonnut oleellisesti.

”Tästä syystä vuoden 2012 kesällä kolmen osaston saneerauksessa kilpailutettiin ja uusittiin pelkästään hoitajakutsujärjestelmä”, Kurttila sanoo.

”Työt sujuvat paremmin kun suunnit-telijat rutinoituvat ja paikallistuntemus lisääntyy.”


7

Oy Hedtec AbHedtec on kotimarkkinoilla toimiva sähköteknisten tuotteiden maahantuoja/tukkumyyjä, joka kuuluu vuonna 1918 perustettuun Hedengren konserniin. Hedtecin tuotteet kattavat laajasti rakentamisen, liike-elämän, asumisen ja teollisuuden eri osa-alueita.

Otamme mielellämme vastaan palautettasi ja kehitysideoitasi. Lähettäessäsi palautetta osallistut samalla upean 60” SHARP -jättitelevision arvontaan. Palautteen voi jättää osoitteessa www.hedengren.fi /nettipalaute.

Lauttasaaren toimitalomme uudet näyttelytilat ovat valmistuneet.Tervetuloa tutustumaan tuotteisiimme uudessa ympäristössä!

Hedengren-konserni tytäryhtiöineen on uudistanut myös internetsivunsa. Verkkosivustojen ensivaiheen uudistusprojektin tavoitteena on ulkoasujen yhtenäis-tämisen lisäksi verkkoviestinnän sekä asiakaspalvelun parantaminen.Toivomme, että käyt tutustumassa sivustoihin www.hedtec.fi ja www.hedengren.fi

Hedengren-konserni uusi näyttely- ja koulutustilansa sekä uudisti verkkosivustot!

SHARP LC60LE636 (Arvo 1499 eur)


8

Apuna käytettiin tietomallinnusta, jotta kaikki tekniset järjestelmät saataisiin mahdutettua ahtaisiin ja mataliin tiloihin.

”Suunnittelijalla sekä rakennuttajalla on yhteinen vastuu suunnittelun toteutuksen laadusta. Rakennuttajan tehtävä on selvittää suunnitteli-joille suunnittelutehtävän tavoite. Vastuu suunnittelun ohjauksesta ja valvonnasta on rakennuttajalla”, totea HUS-Kiinteistöt Oy:n sähköinsi-nööri Jukka Tikkanen.

HUS:ssa rakennushankkeiden suunnittelijavalinnoissa käytetään julkisten hankintojen mukaista kilpailutusta. Suurten hankkeiden tar-jouskilpailuissa käytetään hinnan lisäksi laatupisteytystä. Pienemmissä hankkeissa voidaan suunnittelijat kilpailuttaa puitesopimuksen piirissä olevilla suunnittelijoilla.

”Yleensä suunnittelun laatu vastaa rakennuttajan toiveita. Joskus joku

MEILAHTEEN PARASTA TEKNIIKKAA

Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa HUS:ssa urakoidaan Meilahden potilastornin saneera-usta. Suunnittelu ja käyttäjien tarpeiden kartoitus aloitettiin vuonna 2009. Käyttöön haluttiin parasta mahdollista tekniikkaa, joten suunnittelijat perehtyivät uusimpiin järjestelmiin ja laitteisiin. Purkutöihin

päästiin vuonna 2011, rakentaminen alkoi seuraavana vuonna.

Teksti: Matti Valli Kuvat: Arkkitehtitoimisto SARC Oy & Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy

suunnitteluala ei pysy suunnitteluaikataulussa, mikä vaikuttaa muiden suunnittelijoiden töiden etenemiseen ja laatukin saattaa hieman kärsiä, koska suunnitelmat pitää saada valmiiksi aikataulun puitteissa”, Tikka-nen toteaa.

Sairaaloissa on lukuisia eri toimintoihin, valvontoihin, hälytyksiin ja kutsuihin liittyviä järjestelmiä, jotka on osittain myös integroitava toimi-maan yhdessä ja yhtä aikaa. Tästä huolimatta sähkösuunnittelijoilla on hyvin hallussaan sähkö- tele ja turvasuunnittelua määrittävät asennus- ja lääkintätilastandardit. ”Sairaalasuunnittelu lähtee kohteen erikoispiirteistä, rakennuksessa on erilaisia osastoja ja sairaanhoidollisia funktioita. Käyttäjien ja rakennut-tajan velvollisuuksiin kuuluu erikoispiirteiden selvittäminen suunnitteli-jalle”, Tikkanen sanoo.

2.

1.

3.

”Suunnittelijalla sekä rakennutta-jalla on yhteinen vastuu suunnit-telun toteutuksen laadusta.”

1. Meilahden tornisairaalan ikkunaseinän detalji.

2. Vuonna 1966 valmistunut ja aikanaan modernin sairaalara-kentamisen huippua edustanut Meilahden tornisairaala säilyy peruskorjauksessa ulkoisesti tutussa muodossaan, mutta sisäisesti rakennus korjataan vastaamaan nykyisiä vaativan erikoissairaanhoidon tarpeita.

3. Uudistuvassa Meilahden tornisairaalassa on nykyistä vähemmän sairaansijoja, mutta peruskorjauksen myötä sekä potilaille että henkilökunnalle on luvassa väljemmät ja parem-min toimivat tilat. Sairaalaan tulee enemmän yhden hengen huoneita ja huonekohtaiset kylpyhuoneet.

4. Meilahden tornisairaalan viereen nousseessa vuodeosasto-siivessä on 120 vuodepaikkaa kahdessa kerroksessa toimisto-, varasto- ja huoltotiloineen.

4.

Vanha Nurmijärventie 62, 01670 VANTAA, puh. (09) 7422 3300, www.siteco.com

Siteco Lunis R® LED

Täysin uusi LUNIS R® LED -alasvalo on vähäeleisestä muotoilustaan huolimatta tehokas ja monipuolinen. Valaisin voidaan asentaa uppo-, pinta- tai ripustus-asennukseen ja siihen on integroitavissa muita katon elementtejä kuten opastekyltti, kaiutin tai teeman mukainen värillinen korostusvalo.

Katso lisää www.siteco.com

Siteco_Ilmoitus_Plaani_100x297_2_LR.indd 1 2013-02-08 15:32:24


10

TULEVAISUUDEN SAIRAALA

— SAIRAALAN TULE-VAISUUS

Terveyden- ja sairaanhoidon uudelleenorgani-sointi on viime aikoina ollut meillä jokapäiväinen

puheenaihe. Paljon vähemmän on pohdittu sitä, millaiseksi pitäisi suunnitella ja rakentaa

sairaala, joka vastaisi sekä tämän päivän että tulevaisuuden hoitotarpeita.

Teksti ja henkilökuva: Anna-Maija GruberKohdekuva: Antti Autio

“Sairaaloissa tullaan tarvitsemaan palveluiden uudelleenryhmittelyä, kun toiminnassa siirrytään tuottajakeskeisestä lähtökohdasta tavoit-teena olevaan asiakaslähtöisyyteen. Sairaalat elävät muutospaineessa, joka pian näkyy myös rakennusten suunnittelussa, koska perinteiset rakennukset ovat jäykkiä muuttumaan”, sanoo arkkitehti Antti Autio.

UUSIA TOIMINTATAPOJA ETSIMÄSSÄ

Autiolla on kokemusta useammasta terveydenhoitoalan eri hank-keesta muun muassa Aalto-yliopiston tutkijana Soteran eli Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutissa, joka toimii tutkimusyksikkönä Arkkitehtuurin laitoksen yhteydessä.

Aalto-yliopiston HEMA-instituutissa (Healthcare Engineering, Manage-ment and Architecture) hän on toiminut projektipäällikkönä kunta-sektorin EU-rahoitteisessa PARETO-hankkeessa (Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat), jossa etsittiin innovatiivisia toimintatapoja ikääntyvän väestön tarpeisiin. Kunnista mukana olivat Espoo, Järvenpää, Kouvola, Kotka ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea.

Autio valmistelee myös väitöskirjaa sairaaloiden arkkitehtisuunnitte-lusta. Sen lähdeaineistona ovat Espoon sairaalan kilpailuehdotukset ja tavoitteena on tarkastella arkkitehtikilpailua innovaatiovälineenä terveydenhuollon toimintaympäristöjä suunniteltaessa.

SAIRAALA KUIN KAUPUNKI

“Käytän mielelläni sairaaloista kaupunki-metaforaa, koska se kuvaa hyvin sairaalaympäristön monimuotoisuutta. Sairaalat ovat komp-leksisia julkisia tiloja. Niiden toiminta kattaa lukuisia hyvinkin erilaisia ympäristöjä, jotka palvelevat esimerkiksi tuotantoa ja liikennettä. Oikeastaan mikään muu tila ei ole rakenteeltaan yhtä monimutkainen”, Autio pohtii.

Sairaalaa suunniteltaessa tulisi tutkia, miten sen liikennevirrat kulkevat ja miten julkinen liikenne ja henkilökunnan kulkutiet voidaan erottaa toisistaan. Huomiota tulee kiinnittää sekä visuaaliseen että ääniympä-ristöön, jotta potilaan stressitaso saadaan alas.

“Sairaaloiden viihtyvyys on muutenkin todettu paljon tärkeämmäksi tekijäksi, kuin aikaisemmin on ajateltukaan. Potilaat tarvitsevat enem-

män luonnonvaloa, eivätkä tilat saa olla sokkeloisia vaan helposti hah-motettavia. Ei koppeja, ei pimeitä käytäviä”, kuuluvat hänen teesinsä.

KENEN SAIRAALA

Sairaalat pitää suunnitella potilasta ja lääkintähenkilökuntaa varten, sanoo Autio. Koska väestö vanhenee mutta käytettävissä olevat varat eivät kasva, monessa asiassa joudutaan kuitenkin säästämään, ja säästöt pitää löytää toiminnasta. “Tärkeimpiä asioita ovat peruster-veydenhoito ja vanhustenhuolto. Niihin pitää löytyä toimivia ratkaisuja, jotka voimaannuttavat asiakasta. Nykyinen toimintamalli ja isot ter-veyskeskussairaalat ovat raskas ja kuluttava yhdistelmä”, hän toteaa.

Suomessa on esimerkiksi Ruotsiin verrattuna huikean paljon sai-raalapaikkoja. Niissä hoidetaan myös sellaisia potilaita, jotka voisi kuntouttaa takaisin kotiin. “Göteborgissa pystytään lähettämään 80 % potilaista takaisin kotiin, kun heidän asunnoissaan tehdään tarvittavia muutostöitä”, kertoo Autio. Ihmiset pitäisi aktivoida liikkeelle, ja tukea tulisi suunnata kotona pärjäämiseen laitoshoidon sijaan.

Tällä hetkellä perus- ja erikoisterveydenhoito on Suomessa eriytetty, jatkossa tarkoitus olisi keskittää vaativin taso. “Toisaalta tullaan sekä keskittämään erityisosaamista että hajauttamaan hoitoa vaikuttavam-miksi lähipalveluiksi. Silloin joudutaan miettimään tarkkaan sitä, mitä kannattaa keskittää”, sanoo Autio, joka uskoo, että erikoissairaan-hoitoa tullaan sisällyttämään myös lähipalveluihin. Päivystävät yksiköt taas tulevat vähenemään.

MUUNTOJOUSTAVAA MODULAARISUUTTA

Sairaaloiden suunnittelussa ovat valttia samat periaatteet kuin monis-sa muissakin nykyajan kiinteistöissä, joista pyritään tekemään erilaisiin vaihtuviin käyttöihin sujuvasti sopeutuvia. Siis entistä vähemmän räätälöityjä tiloja ja enemmän standardoituja ratkaisuja. “Tarvitaan modulaarista lähestymistapaa”, Autio esittää.

Muuntojoustavat tilat asettavat haasteita myös niiden sähkösuunnitte-lulle. “Kaapelointi ei tule ainakaan vähenemään, koska muutoksiin jou-tuu varautumaan jo ennakolta. Tietojärjestelmät muuttavat prosesseja, ja monet manuaaliset prosessit tulevat häviämään”, hän ennustaa.

Odotettavissa on siis automaattisempia toimenpiteitä, koska henkilö-

suunnitteluPlaani

kuntaa tulee olemaan vähemmän. Tietojärjestelmille tarvitaan termi-naaleja, jolloin toiminta vapautuu ajan ja paikan asettamista rajoitteista.

“Ja muutosten pitää olla mahdollisia, koska sairaalat tulevat muuttu-maan nopeammin kuin monet muut tilat”, kuuluu arvio.

SAIRAALAT JA ELINKAARIMALLIT

Kustannustehokkuuden vaatimukset ja tarve keskittyä varsinaisiin ydintoimintoihin ovat saaneet kunnat etsimään rakennushankkeilleen uusia toteutustapoja, jotta käytettävissä olevat rahat eivät valuisi pelkän kiinteistön hankkimiseen ja ylläpitoon. Esimerkiksi opetustiloja on jo toteutettu elinkaarimallilla, jossa kaupunki vuokraa käyttöönsä jonkun muun tahon rahoittaman ja ylläpitämän kiinteistön. Britanniassa on rakennettu noin sata sairaalaa yksityisellä rahoituksella PFI eli Priva-te Finance Initiative -periaatteella, ja sieltä aate on levinnyt muuallekin.

“Mutta juuri sairaalan kompleksisuus tekee tästä mallista hankalan, kun uusia sairaalatiloja suunnitellaan. Parhaiten elinkaarimalli sopii sairaalan rakennuttamiseen sellaisissa oloissa, joissa konseptin osaa-minen joudutaan ostamaan vaikkapa ulkomailta eikä rahoitus aseta toteutukselle mitään esteitä, tai vaihtoehtoisesti silloin, kun rahoitusta ei pystytä toteuttamaan muulla tavoin. Suomessa tilanne on hieman toinen, sillä kunnat saavat edullista lainaa rahoitusmarkkinoilta, eikä alan osaamisesta ole puutetta”, arvioi Autio.

Melko tuore esimerkki elinkaarimallin kiville ajosta ovat Espoossa jo sangen pitkälle edenneet Orkidea-sairaalan suunnitelmat, joista luo-vuttiin viime vuonna hankkeen kalleuden vuoksi. Päättäjät katsoivat, että uusi sairaala Puolarmetsään olisi tullut liian kalliiksi elinkaarimallilla toteutettuna, joten hanke päätettiin sijoittaa Jorviin eri konseptilla.

(vas.) “Mikään muu tila ei ole rakenteeltaan yhtä moni-mutkainen kuin sairaala”, sanoo arkkitehti Antti Autio.

(oik.) Modernit asiakaslähtöiset sairaalat muistuttavat ilmeeltään enemmän lentokenttiä tai kauppakeskuk-sia kuin perinteistä sairaalaa. Kuva on hollantilaisesta Deventerin sairaalasta.

Lighting Technology

LED-opastevalaisin, jossa huipputeknologia yhdistyy moderniin valaisinmuotoiluun

• pieni virrankulutus• siro ulkomuoto• katto- ja seinäasennus vakiona• 25 m havaintoetäisyys• uppo- ja pinta-asennettava• 2-puoleinen• opastelevyt vaihdettavissa vaikka

vasta asennusvaiheessa• keskusakusto- ja yksikkövalaisin

mallit• kaksoiseristetty• ketjutettavissa• IP 44

OPAS 90, TWT90 UUTUU

S

Turvavalaistuksen ensisijainen tehtä-vä on mahdollistaa nopea ja turval-linen poistuminen kiinteistöstä vaaratilanteessa. Tämä pätee myös normaalivalaistuksen toimiessa. Poistumisreitti osoitetaan jatkuvatoi-misilla opastevalaisimilla ja turvalli-nen liikkuminen reitillä ja avoimilla alueilla varmistetaan katkon aikana yleisvaloa antavilla turvavalaisimilla.

Sisäasiainministeriön asetus (SMa 805/2005) vaatii, että kaikkien opastevalaisimien on täytettävä eurooppalaisen EN1838-standardin vaatimukset valoteknisistä ominaisuuksista.

EN1838-standardi määrittelee vaatimukset sekä luminanssille että kontrastille.

Havaittavuus on opastevalaisimen tärkein ominaisuus, eikä siitä voida tinkiä esim. alhaisemman energian-kulutuksen tai tuotekustannusten nimissä.

Loppukädessä kiinteistön turvava-laistuksen standardinmukaisuudesta vastaa kiinteistön omistaja.

Teknoware huolehtii jo tuotteidensuunnitteluvaiheessa, että vaati-mukset todella täyttyvät. Tähän ainoa luotettava tapa ovat standar-din mukaiset mittaukset asianmukai-silla ja kalibroiduilla mittalaitteilla.

TURVAVALAIS

TUS

HIGHLIGHTING

SAFETY

Poistumisopasteilta vaaditaan suorituskykyäTURVAVALAISIN ON TURVALAITE

EN1838-standardin mukaisesti suoritettu kontrastimittaus.

Opastevalaisimien luminanssi mitataan kamera-mittauslaitteella Teknowaren omassa valaistus-laboratoriossa.

EN 1838EN 60598-2-22


12


13

projektiPlaani

TYKSIN SAIRAALA ON VALMIS

Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaala valmistui lopulliseen kokoonsa joulukuussa 2012. T-sairaala tarjoaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin käyttöön varustukseltaan jopa Euroopan

huippua edustavan uuden modernin sairaalarakennuksen. Esimerkiksi leikkaussalien osalta se on Suomen paras ja tavoite on myös tehdä T-sairaalasta Suomen ykkössairaala.

Teksti: TYKS / Sini SilvánKuvat: TYKS / Markku Näveri

Pitkän työn tuloksena on syntynyt ainutlaatuinen sairaala, joka on sairaa-latekniikan osalta yksi Euroopan moderneimmista. T-sairaalaa nimitetään "kuumaksi sairaalaksi", koska sinne keskittyy vaativa ja raskas tehohoito, valvonta ja erikoissairaanhoito koko Varsinais-Suomen alueella.

Huhtikuusta 2013 alkaen T-sairaalassa toimii Turun alueen yhteispäi-vystys, monien sairausryhmien akuuttihoito sekä vaativa erikoissai-raanhoito. Yksi tärkeimmistä uudistuksista on juuri nykyaikainen päi-vystys sekä tehohoito ja tehovalvonta, joka palvelee 24/7. Olennaista on katkeamaton hoitoketju. Toimintaperiaate on se, että tehdään mahdollisimman vähän potilassiirtoja ja kuvantaminen ja laboratorio ovat siellä, missä potilas on.

T-sairaala on rakennettu kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen osa, johon sijoittui syöpätautien, keuhkosairauksien, ihosairauksien ja allergian hoito, sekä kirurgian ja ortopedian toimintaa valmistui vuonna 2003. Jatko-osan suunnittelu alkoi 2004 ja itse rakentaminen vuonna 2007.

Viime joulukuussa valmistuivat T-sairaalan viimeiset osat eli E-, F- ja G-osat siihen kuntoon, että työmaa voitiin purkaa ja tilat siirtää sairaanhoitopiirin hallintaan. Laajennusosaan sijoittuvat ensihoito- ja päivystys, traumojen hoito, sydänsairauksien hoidot, neurologiset ja verisuonisairauksien hoidot, medisiininen ja operatiivinen akuuttihoito sekä tehohoito. Laiteasennukset ja testaukset jatkuvat huhtikuuhun saakka.

KUSTANNUKSET PYSYIVÄT BUDJETISSA

Jatkorakennushankkeen kokoisnaiskustannukset ovat rakentamisen ja hankintojen osalta noin 250 miljoonaa euroa, mikä sisältää irtaimiston. 14 miljoonaa euroa on käytetty kiinteisiin sairaalalaitteisiin, 14 miljoo-naa isoihin kiinteisiin hoito- ja tutkimuslaitteisiin ja noin 22 miljoonaa irtaimistohankintoihin.

Kiinteistölaitteisiin ja järjestelmiin rahaa on kulunut noin 22 miljoonaa euroa. Loput kokonaiskustannuksista on käytetty rakentamiseen. Koko T-sairaala maksoi yhteensä noin 300 miljoonaa, josta ensimmäisen osan osuus oli huomattavasti pienempi eli noin 50 miljoonaa euroa.

Viimeisen rakennusvaiheen sisävalmistustöiden projektinjohtourakoit-sijana ja pääurakoitsijana on toiminut YIT Rakennus Oy.

HENKILÖSTÖ MUKANA SUUNNITTELUSSA

Rakennuttamistehtäviä varten Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on ollut palkattuna 17 hengen projektihenkilöstö. Toiminnallisesta suunnit-

telusta on vastannut projektijohtaja Heikki Korvenranta. Mukana on ollut myös satoja käyttäjiä eli TYKSin työntekijöitä alusta saakka. Suunnittelutoimistoja lisäosan suunnittelussa on ollut mukana kym-menkunta. Pääsuunnittelijana on toiminut Mikael Paatela Arkkitehtitoi-misto Sweco Paatela Architects Oy:stä. Rakennuksen sähkösuunnit-telusta on vastannut Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy. Lisäksi on tarvittu muun muassa palotekninen suunnittelija, pohjasuunnittelija, rakenne- ja talotekniikan suunnittelijoita, sairaalalaitteiden suunnittelija ja kustannussuunnittelija.

TEKNISET TIEDOT

T-sairaalan kokonaispinta-ala valmiina on 108 000 m2. U-sairaalan tiloihin verrattuna bruttoalaa on 2,2 kertaa enemmän.

T-sairaalaan tulee seitsemän poliklinikkaa, 13 vuodeosastoa, 309 sai-raansijaa, 14 leikkaussalia, 68 tehohoito- ja tehovalvontapaikkaa sekä noin 1600 työntekijää. Alueellisessa yhteispäivystyksessä arvioidaan käyvän noin 120 000 potilasta vuodessa.

Yhteensä työmaalla on ollut lähes 2000 työntekijää, joista 1419 suo-malaisia ja 393 ulkomaista. Parhaimmillaan työmaalla oli päivittäin yli 500 työntekijää.

Rakentamiskulut olivat noin 2000 euroa bruttoneliöltä ja kustannukset varusteltuna eli hoito- ja tutkimuslaitteineen ovat noin 3000 euroa bruttoneliöltä.

UUSI TOIMINTATAPA

Vuosi 2013 tulee muuttamaan myös TYKSin organisaatiota ja toimin-tatapaa, kun nykyiset klinikat jäävät historiaan ja siirrytään potilaskes-keisiin hoitoprosesseihin. Sairaalan kaikki palvelut järjestetään potilaan näkökulmasta.

TYKSiin muodostuu kahdeksan toimialuetta: tuki- ja liikuntaelinsaira-uksien toimialue TULES, Sydänkeskus, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka, Neuro, Medisiininen, Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, Naistenklinikka sekä Lasten ja nuorten klinikka. Lisäksi tulee kaksi palvelualuetta: TOTEK eli toimenpide, teho- ja kivunhoitopalvelut sekä Asiantuntijapalvelut.

(vas.) T-sairaalassa on avaria auloja ja rakennuksen eri osia toisiinsa yhdistäviä kulkutasoja.


14

T-sairaalan rakentamisessa on huomioitu myös TYKSin yliopistosairaalan rooli. Esi-merkiksi yhteispäivystyksen käynnistyminen T-sairaalan uusissa tiloissa keväällä 2013 takaa sen, että opiskelijoiden perehtyminen päivystysaikaiseen toimintaan tulee parane-maan suurten potilasmäärien myötä.

T-sairaalan tilasuunnittelussa on opetuksen tarpeet otettu hyvin huomioon. T-sairaa-lasta löytyvät modernit ja riittävän suuret luentosalit. Ryhmäopetukseen sopivia tiloja on runsaasti ja opiskelijoiden mahdollisuu-det käyttää tarvittavia tietojärjestelmiä on turvattu. Myös poliklinikkahuoneet ovat riittävän suuria, jotta opiskelijat mahtuvat hyvin seuraamaan erikoislääkärien työs-kentelyä.

(alla) T-sairaalan sähköjärjestelmään kuuluvat normaaliverkko, varmennettu verkko ja UPS-verkko on rakennettu toisistaan erillisinä. Koko kiinteistö on varustettu laajalla yleiskaapeloin-ti- ja wlan-verkolla, mikä mahdollistaa erilaiset käytöt ja muunneltavuudet. Rakennuksessa on kamera- ja kulun-valvontajärjestelmän lisäksi mm. wlan-paikannukseen perustuva henkilötur-vajärjestelmä.

(oik.) TYKSissä on Suomen ainoa ympärivuorokautisesti toimiva ylipaine-happihoidon keskus.

GE:n vikavirtasuojilla ja henkilösuojilla turvaat asennuksesi kaikissa vikatilanteissa

GE EnergyIndustrial Solutions

DMCEA JA DICEA elektroniset henkilösuojatErikoiskapea, leveys vain 1 moduuli Jälleenkytkentärele virittää lauenneen

vikavirtasuojakytkimen uudelleen. Käyttö kaikkien vikavirtasuojakytkin-ten ja henkilösuojien kanssa.

AsiakaspalveluPuh. 0800 915 484

fi [email protected]

DMA63N 4-napainen henkilösuoja4-napaisen vikavirtasuojakytkimen ja 3-napaisen johdonsuojakatkaisijan yhdistelmä

Vikavirtasuojakytkimien jälleenkytkentärele

Kysy lisää sähkötukkuliikkeistä!

GE_mainos_210 x149_Plaani_FI_LR.indd 1 2013-02-04 11:26:26

performance for simplicity

ESYLUX Suomi Oy | [email protected] | www.esylux.fi

KaKsi VyÖHyKettÄ, yKsi Valotaso, yKsi ratKaisU: DUoDimplus.

Uusi ESYLUXin DUODIMplus-sarja yhdistää läsnäo-loilmaisimen ja himmentimen yhteen tuotteeseen ja huolehtii tasaisesta valaistuksesta kahdella eri vyöhyk-keellä – energiaa säästävästi, automaattisesti ja portaat-tomasti kaikkina vuorokaudenaikoina. Ainutlaatuinen plussa: kolmas kanava valaistukselle tai HVAC:lle. Plug&Play - asennus jossa mm. koululuokkiin ja halleihin sopiva tehdasasetus valmiina.

DUODIM-PERIAATE !

pD-c360i/24 DUoDimplusUUtta

ainutlaatuinen plussa: 3. kanava HVac:lletai valaistukselle.

AZ_DUODIMplus_Plaani_FIN_0413.indd 1 29.01.13 09:23


16

LOHJAN SAIRAALAN VANHAN OSAN PÄÄKESKUSTEN UUSIMINEN

Lohjan sairaalan nykyisissä tiloissa toimii erikoissairaanhoidon yksiköiden lisäksi Lohjan kaupungin perusterveydenhuollon avosai-raanhoidon yksiköitä ja terveyskeskuksen vuodeosasto. Päivystys-yksikkö palvelee kaikkia sairaanhoitoalueen kuntia. Kiinteistössä on myös toimitiloja erilaisia tukipalveluja tarjoaville HUS:n liikelaitoksille ja tytäryhtiöille.

Lohjan sairaalan kiinteistö on rakenteiltaan hyvässä kunnossa, mutta tek-niset järjestelmät edellyttävät uudistuksia ja päivityksiä. Kiinteistöä onkin peruskorjattu ja järjestelmiä uudistettu vuosikorjausten yhteydessä.

”Keskuksia uusitaan, koska niiden käyttöikä tulee vastaan ja niitä kos-kevat standardit muuttuvat, jolloin kustannusten kannalta on järkevää uusia koko keskus”, kertoo sairaalasuunnitteluun erikoistunut Jarmo Pylkkänen Yhtyneet Insinöörit Oy:stä.

KESKUSTEN UUSIMINEN LOHJAN SAIRAALASSA

”Lohjan sairaala on valmistunut 1979, samana vuonna kuin ensim-mäinen lääkintätilastandardi ilmestyi. Kaikeksi onneksi asennukset toteutettiin kokolailla tämän standardin mukaisesti, sillä suunnittelussa oli mukana standardin valmisteluryhmään kuulunut henkilö. Sähkö-asennukset tehtiin TN-S 5-johdinjärjestelmän mukaisesti. Vaikeutena

oli tuolloin, ettei 5-johdinvoimakaapeleita ollut markkinoilla, joten nou-sujohdot asennettiin 4-johdinkaapeleilla sekä tehtiin erillinen suojajoh-dinverkko”, Pylkkänen kertoo.

Sairaalassa on peruskorjausten ja tilamuutosten yhteydessä uusittu jonkin verran ryhmäkeskuksia ja nousujohtoja. Uusissa keskuksissa on tehty varayhteys normaalijakelun ja varavoimajakelun välille. Näistä varayhteyksistä on ollut hyötyä, kun on uusittu niitä syöttäviä pää- ja nousukeskuksia.

E-OSAN NOUSUKESKUSTEN UUSINTA

Sairaalan nelikerroksisen E-osan nousukeskukset uusittiin vuonna 2009. Nämä nousukeskukset syöttävät vanhan osan tärkeimpiä ryhmäkeskuksia, kuten leikkaus-, päivystys-, synnytys-, tehohoito- ja vuodeosastoja. Uusimista auttoi merkittävästi se, että uudet kes-kukset sijoitettiin näitä varten rakennettuun uuteen tilaan vanhojen keskusten läheisyyteen.

”Ensimmäisessä vaiheessa asennettiin uudet keskukset ja niille vara-syöttöyhteydet pari vuotta aikaisemmin valmistuneen omilla muuntajilla ja varavoimakoneella varustetun laajennusosan pääkeskuksilta. Tä-män jälkeen olivat sekä vanhat että uudet nousukeskukset jännitteisiä

Sähkönjakelun on jatkuttava toiminnassa olevassa sairaalassa myös huolto-, muutos- ja laajennustöiden aika rakentamisvaiheessa tulee huomioida varayhteydet keskuksien ja keskusosien välillä. Koska sairaalan elinkaadet keskusten uusimisien yhteydessä. Yhtyneet Insinöörit Oy:n suunnitelmilla varmistettiin Lohjan sairaalan toi

Teksti: Virpi KumpulainenHenkilökuva: Juha Petäjä


17

projektiPlaani

ja nousujohdot voitiin siirtää yksi kerrallaan uusiin nousukeskuksiin”, Pylkkänen kertoo.

Nousujohtojen siirto aiheutti jokaisen siirron yhteydessä kyseiselle syö-tetylle keskukselle sähkökatkon, joita eliminoitiin käyttämällä varasyöt-tökytkimiä ja ajoittamalla töitä sulkuajoille. Ensiarvoisen tärkeää on se, että johtojen siirrosta aiheutuvat sähkökatkot suunnitellaan, ajoitetaan ja niistä tiedotetaan sairaalan oman väen toimesta.

”Tiedottamisesta ja aikojen sopimisesta vastasi Lohjan sairaalan tekni-nen isännöitsijä Kari Manninen. Esimerkiksi leikkaussalien kytkentö-jen osalta tehtiin paljon ilta- ja viikonlopputöitä, jolloin sähkönjakelusta aiheutuneet keskeytykset häiritsivät mahdollisimman vähän sairaalan toimintaa”, kiittelee Pylkkänen huolto-organisaation toimintaa.

Lopuksi vanhojen nousukeskusten pääjohdot jatkettiin uusiin kes-kuksiin ja sähkönsyötöt palautettiin vanhan osan pääkeskuksista tulevaksi.

B-OSAN PÄÄKESKUSTEN UUSIMINEN

Vuonna 2011 oli vuorossa sairaalan B-osan sähköpääkeskusten uusiminen. HUS-Tilakeskuksen käyttöpäällikkö Kalevi Käyhkö oli

Sähkönjakelun on jatkuttava toiminnassa olevassa sairaalassa myös huolto-, muutos- ja laajennustöiden aika rakentamisvaiheessa tulee huomioida varayhteydet keskuksien ja keskusosien välillä. Koska sairaalan elinkaadet keskusten uusimisien yhteydessä. Yhtyneet Insinöörit Oy:n suunnitelmilla varmistettiin Lohjan sairaalan toi

Teksti: Virpi KumpulainenHenkilökuva: Juha Petäjä

tehnyt mittavan selvityksen B-osan pääkeskusten uusinnasta vai-heistuksineen. Tavoitteena oli sähkökatkojen rajoittaminen minimiin ja uusimisen yhteydessä tehtiinkin lukuisia väliaikaissyöttöjä ja kytkentä-järjestelyjä.

Pääkeskuksia syöttää kaksi 1000 kVA:n muuntajaa ja kolme dieselge-neraattoria yhteisteholtaan 650 kVA. Pääkeskuksia on kaksi normaali-jakelulle ja kaksi varavoimajakelulle.

”Mitoituksen lähtökohtana oli, että tilat saavat aina jotain kautta säh-köä, ja oikosulkukestävyydet täyttävät pahimman mahdollisuuden, eli ne kestävät myös silloin kun molemmat muuntajat on kytketty rinnan. Tällainen tilanne voi olla sähkökatkon yhteydessä kun varavoimako-

na. Tämä vaatii paljon jakeluverkon suunnittelulta ja toteutukselta, sillä jori on pidempi kuin sähkönjakelulaitteiden, korostuvat toimivat varayhtey-minta keskeytyksettä myös pääkeskusten uusimisen aikana.

”Sairaalasuunnittelussa pitkät asia-kassuhteet ovat lähes aina tilaajan etu ja huolelliseen suunnitteluun kannat-taa panostaa.”


18

neet syöttävät verkkoa, jännite palaa sähkölaitoksen verkkoon ja varavoimakoneet ovat paluutilanteessa hetken rinnan sähkölaitoksen verkon kanssa. Tämä on teoreettinen tilanne, mutta mahdollinen”, kertoo Pylkkänen.

Lisäksi mitoituksessa oletettiin, että muuntajat uusittaisiin seu-raavaan kokoluokkaan ja varavoimakone noin kaksinkertaiseksi nykyiseen nähden.

Keskusten vaihtotyö aloitettiin kytkemällä ensin tärkeimpiä kuormia syöttävien E-osan nousukeskukset syötettäviksi laajennusosalta.

”Koska keskuksille ei voitu rakentaa uutta tilaa, vanhasta pääkeskus-huoneesta raivattiin tilaa kahdelta seinältä uusia varavoimapääkeskuk-sia varten. Seuraavaksi purettujen varavoimakeskusten paikalle sijoi-tettiin ensimmäinen normaalijakelun pääkeskus ja vanhan keskuksen paikalle toinen normaalijakelun pääkeskus”, Pylkkänen kertoo.

Toimeksianto sisälsi myös katkaisijoiden laukaisuarvojen määrittä-misen sekä selektiivisyystarkastelun. Koestusohjelmien laatiminen ja niiden johtaminen kuului myös suunnittelijalle. Näitä olivat mm. varavoimaohjauksien koestus, varavoimakoekäyttö sekä katkaisijoiden laukaisujen koestus valokaarisuojineen.

Tässäkin hankinnassa sairaalan teknisen henkilöstön apu tiedottami-sessa ja katkoista sopiminen oli ensiarvoisen tärkeää.

TYÖT JATKUVAT LÄMPÖKESKUKSEN PÄÄKESKUSTEN UUSIMI-SELLA

Sairaala ei voi toimia montakaan tuntia ilman lämmitystä, lämmintä vettä, eikä ilman höyryä. Yhtyneet Insinöörit Oy:llä on juuri valmistu-nut Lohjan sairaalan lämpökeskuksen pääkeskusten uusintasuunni-telmat ja itse työt on tarkoitus tehdä ensi kesänä. Tämäkin projekti toteutetaan väliaikaisjärjestelyineen siten, ettei lämmönjakeluun tule keskeytyksiä.

Pylkkäsen mukaan sairaalasähkösuunnittelussa tarvitaan kokemusta ja etukäteen on tiedostettava tilojen tarpeet sekä osattava kuunnella käyttäjää. Myös projektin teknisen johdon on tärkeää olla ajan tasalla, sillä sairaalan sähköverkosto on vaativa kokonaisuus.

”Kokemuksesta ja useiden kohteiden toteutuksessa mukanaolosta on myös se hyöty, että osataan panna jäitä hattuun sellaisessa tilantees-sa, jossa toivotaan ominaisuuksia joista ei ole varsinaista hyötyä, ja näin tilaajan kustannuksia voidaan säästää. Suunnittelijan on tunnet-tava eri rakennuttajien ja organisaatioiden ohjeet ja dokumentaation on pysyttävä ajan tasalla. Sairaalasuunnittelussa pitkät asiakassuhteet ovat lähes aina tilaajan etu ja huolelliseen suunnitteluun kannattaa panostaa, koska siinä kuitenkin tulee säästöä rakentamisen ja käytön aikana. Asioilla ei yleensä ole vain yhtä ratkaisutapaa, suunnittelijan pitää osata yhdistellä ja punnita monia erilaisia vaihtoehtoja”, kiteyttää Pylkkänen sairaalasuunnittelun erikoisvaatimuksia.

(yllä) Yhtyneet Insinöörit Oy:n sairaalaekspertti Jarmo Pylk-känen (oik.) on jäämässä eläkkeelle kuluvan vuoden aikana. Jatkossa yrityksen sairaalakohteiden erikoissuunnittelusta vastaa sähköinsinööri Otto Lappi. Lohjan sairaalan tekninen isännöitsijä Kari Manninen (vas.) vastasi tiedottamisesta sai-raalan suuntaan.

Kuvat edellisellä aukeamalla:

Lohjan sairaalan vanha osa on valmistunut 1979 ja AW2 Arkki-tehdit Oy:n suunnittelema laajennusosa 2006. Yhtyeet Insi-nöörit Oy on tehnyt sairaalan kanssa pitkäaikaista yhteistyötä erilaisissa sähkönjakelun parannushankkeissa. Myös sairaala-rakennuksen dokumenttien ylläpito on Yhtyneet Insinöörit Oy:n tarjoamien palvelujen piirissä.

Kaaviossa on esitetty Lohjan sairaalan pääkeskusten uusimi-sen vaiheistusperiaate.

100 vuotta, Suomea rakentamassa

Onnisesta tuli osa suomalais-ten elämää jo vuonna 1913, kun liikemies Alfred Onninen perusti putkiasennusliikkeen Turkuun. Ensimmäisen vuo-sisatamme aikana olemme olleet mukana rakentamassa Suomea aina kotien kylpy-huoneista maanlaajuisiin sähkö- ja tietoverkkoihin.

Laadukkaat tuotteet ja monipuoliset palvelut kuuluvat Onnisen perusolemukseen. Juuremme ovat vahvoissa asiakas- ja yhteistyökumppanisuhteissa. Se että Onninen on palvelemassa asiakkaitaan ja luomassa heille menes-tystä, tuntuu edelleen etuoikeudelta.

Tyytyväiset asiakkaat ja kumppanit ovat tulevaisuudes-sakin paras perintömme. Tervetuloa tutustumaan histo-riamme merkkihetkiin ja suuntaamaan yhdessä uuteen vuosisataan osoitteessa www.onninen.fi

Vu o d e st a 1 9 1 3


20

TERVEYDENHOITOA EDISTÄVÄÄ VALOA

Valo on tehokas energianlähde. Useat kansainväliset, terveydenhuoltoalalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että päivänvalolla on suuri merkitys hoitohenkilöstön terveydelle, työssä jaksamiselle sekä potilaiden paranemiselle. Valolla on monia muitakin positiivisia vaikutuksia. Valo, joko päivänvalo tai

voimakas keinovalo, lievittää masennusta ja lyhentää hoitoaikoja. Potilaat kokevat vähemmän kipua, jos potilashuoneeseen tulee runsaasti päivänvaloa, jolloin myös kivunlievityksen tarve vähenee. Lisäksi sairaala-apteekkitutkimuksen mukaan hyvä valaistus vähentää selvästi annosteluvirheitä.

Teksti: Pirjo Lindfors, Fagerhult OyKuvat: Fagerhult Oy


21

valoPlaani

Biologinen vuorokausirytmi, eli niin kutsuttu sirkadiaanirytmi, ohjaa ihmisen siirtymistä unen ja valveillaolon välillä. Tätä rytmiä taas ohjaa pääasiassa valo. Ihmisen sirkadiaanirytmin pituus on noin 24 tuntia. Jotta tämä rytmi ei häiriintyisi, valon ja pimeän, valveillaolon ja unen, tulisi pysyä tasapainossa. Jos ihminen altistuu jatkuvalle valolle tai jatkuvalle pimeydelle, sirkadiaanirytmi häiriintyy. Näin tapahtuu esimerkiksi vuorotyössä tai kun matkustetaan aikavyö-hykkeiden yli.

Ruotsin Boråsissa sijaitsevassa Södra Älvsborgin sairaalassa on menossa tutkimus, jolla pyritään auttamaan tehohoidossa olevia potilaita pääsemään takaisin luonnolliseen biologiseen vuorokau-sirytmiinsä valon värisävyjä ja voimakkuutta vaihtelemalla. Tämä rytmi on häiriintynyt voimakkaan lääkityksen tai nukuttamisen seu-rauksena. Koehuone on rakennettu sairaalan tehohoito-osastolle. Huone tarjoaa rauhallisen toipumisympäristön, jonka valaistus jäljittelee päivänvaloa. Aamulla koehuone valaistaan kirkkaammin ja kylmemmällä valolla. Valon voimakkuutta ja värilämpötilaa alenne-taan asteittain iltaa kohti niin, että potilaan keho saadaan valmis-tautumaan yötä varten.

Hoitohuoneen valo ohjataan pääasiassa ympäristöön, eli seinä- ja kattopinnoille. Ajatuksena on, että potilaan keho käynnistää itse stressihormoni kortisolin tuotannon. Nukkumiseen vaikuttavan me-latoniinin tuotantoon on vaikeampi vaikuttaa. Siksi on tärkeää, että korkeita ja stressaavia valotasoja vältetään yöaikaan niin pitkälle kuin mahdollista. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa vähentämään tehohoidossa esiintyviä sekavuusoireita sekä kivunlievityksessä käytettäviä lääkkeitä sekä lyhentää hoitoaikoja.

TÄRKEÄ YMPÄRÖIVÄ VALO

Epäsuorasti seinän ja katon kautta heijastuvalla ympäröivällä valolla on suuri merkitys. Ihmissilmä on tottunut saamaan pääosan valosta ympäriltään, eli taivaalta. Suoraan silmiin suuntautuva valo häi-käisee, jolloin pupilli supistuu ja rajoittaa silmään pääsevän valon määrää. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset ovat virkeämpiä ja työskentelevät tehokkaammin, kun ympäröivän valon määrä on n. 100 cd/m². Lontoolaisella ala-asteella vuonna 2009 tehty tutkimus osoittaa, että ympäröivä valo, jonka määrä oli n. 100 cd/m², paransi oppilaiden suorituskykyä, vireyttä ja hyvinvointia. Myös keinovalo vaikuttaa siis positiivisesti ihmisiin. Paras yhdistelmä on, kun päi-

(vas.) Potilashuoneissa kannattaa käyttää yleensä muutamaa etukäteen ohjelmoitua valaistustilannetta huoneen eri toimin-noille. Valoisaan vuorokaudenaikaan kannattaa hyödyntää päivänvalo-ohjausta. Yhden hengen potilashuoneisiin kannus-taa esimerkiksi infektiovaaran selvä väheneminen.

(kuvapari alla) ”Tunable white” -toiminnon avulla potilashuo-neen valaisimien värilämpötilaa voidaan säätää portaattomasti välillä 2700 – 6500 K.

vänvalo yhdistetään hyvin suunniteltuun valaistusjärjestelmään niin, että myös energiankulutus otetaan huomioon.

JOUSTAVIA RATKAISUJA POTILASHUONEISIIN

Yksi selkeä trendi hoitoalan valaistuksessa on jo ainakin Ruotsis-sa nähtävissä. Monen hengen potilashuoneista siirrytään yhden hengen huoneisiin. Tähän kannustaa mm. infektiovaaran selvä vä-heneminen. Toisaalta uusi tapa vaatii tiloilta enemmän joustavuutta. Valaistuksen keskeisiä kysymyksiä juuri nyt on energian säästämi-nen. Samaan aikaan kun energiankulutusta pitäisi vähentää, tehdyt tutkimukset osoittavat, että enemmän ja parempilaatuista valoa tarvitaan, jotta hoitohenkilökunta voisi tehdä työnsä hyvin ja poti-laat voisivat paremmin. Uusien led-valaisimien sekä eri ohjausjär-jestelmien avulla on mahdollista sekä lisätä valaistusvoimakkuutta että säästää energiaa.

Potilashuoneiden valaisuun löytyy uusia ja joustavia ratkaisuja. Uusimmissa led-valaisimissa huoneen tehokas yleisvalaistus ja alaspäin suuntautuva tutkimusvalaistus löytyvät yhdestä ja samasta valaisimesta. Laadukkaat led-moduulit varmistavat lisäksi opti-maalisen energiankulutuksen sekä pitkän käyttöiän. Valaisimissa voidaan myös yhdistää T5-loistelamppuja ja ledejä, jolloin saadaan sekä tehokasta tutkimusvaloa että erillistä lukuvaloa potilaille. Oma lukunsa ovat seinään upotettavat tai lääkinnällisiin syöttöyksiköi-hin integroitavat valaisimet. Niistä löytyy myös tehokkaita ledeille suunniteltuja ratkaisuja, joissa tutkimusvalo ja potilaan lukuvalo ovat yhdessä ja samassa valaisimessa.

Ensisijaisesti potilashuone on työpaikka, jossa hoitohenkilökunnalla on oltava riittävästi valoa potilaiden tutkimiseen ja lääkintään. Sa-


22

malla potilaat tarvitsevat rauhallisen ympäristön toipumista varten. Näiden valaistusvaatimusten toteuttaminen onnistuu parhaiten yh-distelmällä, jossa käytetään yleisvaloa, tutkimusvaloa, ympäröivää valoa ja lukuvaloa. Toiminnasta riippuen tutkimusvalon valaistus-voimakkuuden tulisi olla 500 – 1000 lx. Lisäksi tarvitaan riittävästi ympäröivää valoa. Katon ja seinien kautta heijastuva häikäisemätön valo lisää pupillien vastaanottokykyä, jolloin henkilöstö pysyy virkeämpänä ja valppaampana. Potilashuoneissa kannattaa käyttää muutamaa etukäteen ohjelmoitua valaistustilannetta eri toiminnoille sekä päivänvalo-ohjausta.

Viittaukset terveydenhuoltoalan tutkimuksiin on otettu PTS Forumin (Program för teknisk standard) ja Chalmersin teknisen korkeakoulun Centrum för vårdens arkitekturin julkaisusta ”Den goda vårdavdelningen” (2011).

Södra Älvsborgin sairaalassa tehtävä tutkimus kestää neljä vuotta ja sitä johtaa yliopistolehtori Berit Lindahl, Bårosin kor-keakoulu/Institutionen för vårdsvetenskap.

Lisäksi viitataan tutkimukseen:The influence on ambient light on the performance, mood, en-docrine system and other factors of school children, T. Govén et al 2011.

Uusimmissa led-valaisimis-sa tehokas yleisvalaistus ja alaspäin suuntautuva tutki-musvalaistus ovat yhdessä ja samassa valaisimessa. Kuvassa Fagerhultin Eira.

peilivalaisimet

seinävalaisimet

kattovalaisimet

upotettavathalogeenit

Teclux Oypuh. 09-2252 410

www.teclux.fi

VALO ON VIESTI

KYLPYHUONE-VALAISIMETIP44/IP65

ABB OyAsennustuotteetPorvoon Sisäkehä 2, PL 1606101 PorvooPuh. 010 22 11, fax 010 225 4255http://www.abb.fi/asennustuotteet

Nyt energianmittaukset ryhmäkohtaisesti

Smart Grid -sähköverkkojen myötä myös rakennusten sähköasennuksiin kohdistuu uusia haasteita. Jotta voidaan parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja samanaikaisesti yhdistää kuluttajat kuormien tasaukseen, on rakennusten sähkölaitteita kytkettävä päälle/pois erilaisten ulkoisten signaalien, kuten ajan, kulutushuippujen tai vastaavien tekijöiden mukaan. Energianmittausyksiköt EM/S3.16.1 ja SE/S3.16.1 mittaavat aktiivisen energi-ankulutuksen kunkin kytkentälähdön osalta. Lisäksi on mahdollista kokonaiskulutuksen seuranta. Kunkin kanavan aktiivinen teho, virta ja jännite sekä muut sähköiset arvot (näennäisteho, tehokerroin ja taajuus) voidaan mitata ja seurata KNX:n avulla. Kytkinyksi-kössä SE/S3.16.1 on lisäksi kuormien kytkentämahdollisuus.www.abb.fi/asennustuotteet


24

1.

projektiPlaani

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO PERUSKOR-JATTIIN AVARAKSI JA VALOISAKSI

Lääninarkkitehti Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema uusrenessanssityylinen Jyväskylän kaupungin-talo valmistui vuonna 1899 Carl Ludvig Engelin laatiman ruutuasemakaavan tärkeimmän korttelin kirkkotorin reunaan. Rakennus on nyt palautettu mittavalla peruskorjaus- ja entisöintihankkeella ar-

voiseensa kuntoon. Kaupungintalon peruskorjauksen sähkö-, valaistus-, tele- ja turvasuunnittelusta vastasi AIRIX Talotekniikka Oy.

Teksti: Virpi KumpulainenKuvat: Petri Blomqvist Ulkokuva: Valoa design Oy

Jyväskylän Tilapalvelu ja kaupunginjohto aloittivat peruskorjauksen hankesuunnittelun loppuvuodesta 2009. Hankkeeseen ryhdyttiin, koska rakennuksen tekninen ja toiminnallinen kunto oli erittäin huono: tekniset järjestelmät olivat vanhentuneet eikä rakennus enää täyttänyt esimerkiksi nykyisiä palo- ja poistumistiemääräyksiä.

”Suurin syy peruskorjaukselle oli kuitenkin se, että rakennuksen käyttöä haittasivat useita vuosia jatkuneet sisäilmaongelmat, jotka ai-heuttivat oireita talossa työskenteleville. Tehdyissä tutkimuksissa talon rakenteista löytyi mikrobivaurioita, sädesientä, kivihiilipikeä ja asbestia. Huonoa kuntoa kuvaa se, että ennen peruskorjausta kellarikerros asetettiin kokonaan käyttökieltoon”, kertoo Jyväskylän kaupungin kansliapäällikkö Heli Leinonkoski.

Rakennukseen on ajan saatossa tehty useita peruskorjauksia. 1930-luvulla julkisivua muokattiin yksinkertaisemmaksi poistamalla koristeaiheita ja sisätiloja on muutettu useaan otteeseen käyttäjien muuttuessa ja tilantarpeiden kasvaessa. 1940- ja 1950-luvulla talon toimistotilojen määrä kasvoi ja rakennuksen ullakolle rakennettiin kolmas kerros. Edellinen suurempi kunnostushanke tehtiin vuosina 1979-1980.

”Kulttuurihistoriallisesti arvokas kaupungintalo on suojeltu rakennus. Peruskorjaushankkeelle myönnetyn poikkeusluvan myötä suojelu-määräyksestä voitiin osittain poiketa välipohja- ja kattorakenteiden

1. Paraatiaulan komea kattomaalaus on puhdistettu ja seinä-pintojen värisävyt ovat muuttuneet vaaleammiksi. Portaikon pylväsvalaisimet ovat uustuotantoa ja toimivat myös turvava-laisimina.

2. Kaupungintalon julkisivut on kunnostettu ja maalattu. Raken-nuksen uusi julkisivuvalaistus on Valoa design Oy:n suunnitte-lema.

3. Heli Leinonkoski Jyväskylän kaupungilta, Tuija Ilves ARK-Kantonen Oy:stä, Jyri Renkola AIRIX Talotekniikka Oy:stä ja Ilpo Laitinen Lemminkäinen Talotekniikka Oy:stä ovat tyytyväisiä pitkän peruskorjaus- ja entisöintiprojektin lopputulokseen.

2.

3.


26

4.


27

purkamisen osalta. Koko peruskorjaus ja entisöinti tehtiin tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen museon kanssa”, Leinonkoski kertoo.

Ennen varsinaista peruskorjausurakkaa rakennuksen huteriksi käyneet perustukset uusittiin. Osittain sortuneet vanhat kivianturat vahvistettiin suihkuinjektointipilareilla.

VANHA JA UUSI RINNAKKAIN

”Nykypäivän restaurointifilosofiaan kuuluu se, että rakennuksen koko elinkaari, kerroksellisuus, on yhtä tärkeää. Jyväskylän kaupungintalon kohdalla ongelmat ja vauriot olivat kuitenkin niin laajat, että hanke oli lähtökohdiltaan hieman toisenlainen. Välipohjien ja myöhemmin rakennettujen väliseinien purkuvaiheen jälkeen jäljellä oli ainoastaan rakennuksen tiilirunko. Tämän vuoksi päädyimme palauttamaan huo-netiloja alkuperäiseen asuunsa, mutta ei pelkästään 1800-luvun lopun asuun. Peruskorjauksen ja entisöinnin jälkeen tyylisuuntina rakennuk-sessa näkyy selkeästi 1800-luvun lopun uusrenessanssi sekä sitä seurannut herkkäpiirteinen jugend, etenkin kattomaalausten osalta. Myös 1920-luvulla rakennukseen tehdyt muutokset nostettiin esiin”, kertoo kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Tuija Ilves ARK-Kantonen Oy:stä.

Peruskorjauksen myötä aiemmin sokkeloiset ja yleisilmeeltään synkät tilat ovat muuttuneet valoisiksi, selkeiksi ja huolitelluiksi. Tiloissa on selkeästi erotettu se, mikä on uutta ja mikä on vanhaa: peruskorjauk-sessa lisätty näkyvillä oleva uusi tekniikka, uudet valaisimet, ilman-vaihtokanavat, jäähdytyslaitteet, lämpöpatterit, asennuskalusteet ja säätimet ovat selkeästi moderneja, viimeisteltyjä ja samaan alumiinin-harmaaseen värimaailmaan istutettuja.

MALLINTAMALLA HYVÄÄN LOPPUTULOKSEEN

AIRIX Talotekniikka Oy:n Tampereen toimistolle peruskorjaushanke tuli normaalin tarjouspyyntömenettelyn kautta. Tarjouspyynnössä poikkeuksellista oli oikeastaan vain se, että laatupisteiden painotus oli kohteen luonteesta johtuen 70 %.

4. Jyväskylän kaupungintalon pitkä peruskorjaus- ja entisöinti-projekti on valmis.

5. Juhlasalin seinälampetit ja kattokruunut ovat alkuperäisiä. Kolmesta kattokruunusta kaksi reunimmaista oli aikaisemmin viisisakaraisia, mutta muutettiin nyt keskimmäisen valaisimen mukaisiksi kymmensakaraisiksi, jotta saliin saadaan lisää valoa. Tamperelainen Painosorvaamo Udelius Ky teki lisäaka-rat valaisimiin. Seinälampetteihin teetettiin lisää lasikupuja. Valaisimissa on ollut aikoinaan öljylamput, nyt valoa antavat ledit ja hehkulamput.

6. Arkkitehti Tuija Ilves on tehnyt Ukri Oy:n väritutkimuksen ja Esko Numisen Maalaamo Oy:n kanssa koristemaalauksien pa-lauttamisessa suuren työn. Mikroprismalla räätälöidyt Targetin valaisimet täyttävät valaistusominaisuuksiltaan kaikki nykyi-set määräykset. Muotokieleltään yksinkertainen valaisintyyppi sopii hyvin huoneen alkuperäiseksi palautettuun ilmeeseen ja eikä häiritse katon herkkiä viivamaalauksia.

7. Ennen remonttia talossa oli huomattavasti enemmän toi-mistohuoneita. Peruskorjattuun taloon muuttaa virastomesta-rit mukaan lukien 30 henkilöä.

8. Kellarin ruokailutilaa hallitsevat perustuksia vahvistavat betonipilarit. Pilareita kiertävät manttelit toimivat nyt penk-keinä. Tilan valaistusratkaisua mietittiin aika kauan, kunnes Se’luxin luettelosta löytyi sopivan särmikäs ja viimeistellyn tarkka valaisinmalli.

5.

6.

7.

8.


28

”Suunnittelussa käytettiin tietomallipohjaista suunnittelua. Kaikki tilat mitattiin ja mallinnettiin huolellisesti, mikä oli edellytys onnistuneelle lopputulokselle. Talotekniikan reittien löytämistä ja laiteasennuksia helpotti välikattojen purkaminen ja lähes täysin uudelleen rakennettuun kellarikerrokseen varattiin tila sähköpääkeskukselle. Jyväskylän Tila-keskuksen rakennukselle asettamat energiatehokkuustavoitteet olivat vaativat. Lisäksi kyseessä oli Terve talo -teknologiaohjelman kriteerien mukainen rakennushanke, joten sisäilman puhtauteen kiinnitettiin eri-

tyistä huomiota”, luettelee kohteen erikoispiirteitä suunnittelupäällikkö Jyri Renkola AIRIX Talotekniikka Oy:stä.

Kauniisti entisöityihin ja koristeellisiin sisätilojen seinäpintoihin ei haluttu johtokanavia näkyviin, joten sähkö tuotiin huoneisiin lattiarasioiden kautta. Kattovalaisimien asennukset puolestaan saatiin piiloon uusittui-hin kattorakenteisiin.

Myös asennusten äänieristykseen kiinnitettiin huomiota, sähköputkia myöten ei ääni kulje. Rakennuksen turvatekniset järjestelmät olivat vaativia jo pelkästään sen vuoksi, että talossa on arvotaidetta.

”Suunnittelun alkuvaiheessa jouduttiin ennakoimaan tilankäyttöä, kos-ka työtilojen järjestys ei ollut selvillä kaupunginjohtajan huonetta lukuun ottamatta. Sähkönjakelu suunniteltiin alusta alkaen muuntojoustavaksi ja lattiarasioille tehtiin varauksia myös tulevaisuuden tarpeita silmäl-läpitäen. Vahtimestarit voivat ohjata rakennuksen ulko-, julkisivu- ja sisävalaistusta sekä hissejä DALI-väylään liitetyillä näyttöpaneeleilla. Rakennuksen käytävillä ja aputiloissa valaistus säätyy liiketunnistimil-la”, Renkola kertoo.

Valaisimien valitseminen ja hankinta toteutettiin sähkösuunnittelijan ja arkkitehdin tiiviin yhteistyön tuloksena. Vanhojen valaisimien kunnosta-minen tehtiin erillisurakkana, ja jonkin verran hankittiin myös uustuo-tannossa olevia jugend-valaisimia.

YHTEISPELIÄ TYÖMAALLA

”Pääsuunnittelijalle erityinen kiitos siitä, että hän oli jo ennakkoon todella miettinyt sähköreittejä. Myös sähköurakoitsija Lemminkäi-nen Talotekniikka Oy:n kanssa yhteistyö sujui mallikkaasti”, kiittelee

9.

10.


29

9. Kaupunginvaltuuston kokoukset ja kaupungin vastaan-otot pidetään juhlasalissa.

10. Rakennuksen putkassa ovat aikoinaan suorittaneet rangaistustaan velkavankeuteen tuomitut.

11. Pohjakerroksen rouheat betoniseinät poikkeavat ylem-pien kerrosten fiinimmästä tunnelmasta. Myös sähkö-pääkeskukselle löytyi paikka kellarista. Pitkän käytävän keskelle avattiin tekniikkakanaali.

12. Pohjakerroksessa on kolme kokoushuonetta, joista suurimmassa kokoontuvat lautakunnat. Yhdessä kokous-tiloista on videoneuvotteluvarustus.

Renkola. Kiitosta satelee erityisesti Lemminkäinen Talotekniikka Oy:n nokkamies Hannu Häkkiselle, jonka ammattitaidolla moni pulmalli-nen asennusasia saatiin ratkaistua paikan päällä.

Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat tilat kaupunginjoh-tajalle, kaupunginhallitukselle, kaupunginkanslialle sekä virastomes-tareiden vastaanotto- ja infotiskille. Juhlallinen toinen kerros koris-temaalauksineen ja kipsikoristeineen on varattu pääasiassa juhla- ja kokouskerrokseksi. Pohjakerroksen holvikattoiset tilat on puolestaan keskitetty lautakuntien kokoustoiminnalle, kellarista löytyy myös ruo-kailu- ja edustustila.

11.

12.


30

PELISÄÄNTÖJÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTAAMISEEN

Kiinteistö- ja rakentamisalalta on puuttunut yhtenäinen tapa arvioida kiinteistöjen ympäristötehok-kuutta ja kestävän kehityksen mukaista toimintatapaa. Green Building Council Finland on nyt laatinut

pelisäännöt, joiden avulla voidaan huomioida kestävän kehityksen mukainen toimintatapa rakentamisessa ja kiinteistöjen käytössä.

Sitran ja GBC Finlandin tammikuussa järjestämässä tilaisuudessa jul-kistetut kahdeksan elinkaarimittaria tukevat ja täydentävät lainsäädän-nön kautta tapahtuvaa kestävän rakentamisen ohjausta kansainvälisiin standardeihin perustuvilla mittareilla. Suomalainen lainsäädäntö ei ota kantaa hiilijalanjälkeen tai velvoita mittaamaan rakennusten todellista energiankulutusta.

Rakennusten elinkaarimittarit ovat yksiselitteinen, läpinäkyvä ja objektiivinen mittaristo rakennusten ympäristövaikutusten ja tehok-kuuden mittaamiseksi suunnittelu- tai käyttövaiheessa. Mittareiden avulla saadaan ympäristön kannalta parempia rakennuksia, jotka ovat myös käyttäjille terveellisiä ja omistajilleen kannattavia sijoituskohteita. Mittareiden taustalla on kansainvälisiä standardeja ja käytössä olevia suunnittelun ja käytön ohjauksen työkaluja. Rakennusten elinkaarimit-tarit ovat suomalaiseen lainsäädäntöön ja ilmasto-olosuhteisiin sovel-tuvat, yhtenäiset laskentaohjeet rakennusten elinkaaritehokkuuden mittaamiseksi ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Kukin toimija voi hyödyntää mittaripaletista yksittäisiä tai useampia omaan toimintaan soveltuvia elinkaaritehokkuuden mittareita.

Tavoitteena on ollut tarjota kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoille mahdollisuus olla lainsäädännön edellä. Useat toimijat ovat olleet jo vuosia kiinnostuneita laskemaan omien tuotteidensa tai toimintansa kasvihuonekaasupäästöt, mutta tapa laskea hiilijalanjälki on vaihdellut toimijasta riippuen.

Rakennusten elinkaarimittarit soveltuvat sekä rakennusten suunnit-telu- että käyttövaiheeseen. Ne tukevat päätöksentekoa neljällä eri osa-alueella: ilmastovaikutukset, energiankulutus, talous ja käyttäjien hyvinvointi.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että GBC Finland tarttui heti toimintansa alussa mittavaan työhön Suomeen soveltuvien kestävyyden kriteerien kehittämiseen. Kiinteistö- ja rakennusalan laaja liittyminen GBC Finlan-diin ja omaehtoinen kestävyystyö ovat tae alan kilpailukyvyn vahvistu-miselle”, toteaa johtaja Jukka Noponen Sitrasta.

Kestävän kehityksen mittareiden saaminen kiinteistö- ja rakennusalalle on myös merkittävä näyttö kansallisen ERA17-toimintaohjelman toteu-

tumisesta. Rakennusten elinkaari-mittarien taustalla on Sitran rahoit-tama ja GBC Finlandin toteuttama Värkki-projekti, joka vastaa asuntoministeri Jan Vapaavuoren johdolla vuonna 2010 valmistellun ERA17-toimintaohjelman kiinteistö-jen käyttöä ja omistusta koskevaan toimenpiteeseen.

KIINTEISTÖPASSILLA RAPOR-TOINTI NÄKYVÄKSI

Rakennusten elinkaarimittarit voidaan esittää hanke- tai käyttö-vaiheen Kiinteistöpassissa. Se on ympäristörekisteriotteen kaltainen, helposti lähestyttävä visuaalinen työkalu, joka kertoo ympäristöte-hokkuuden tunnusluvut rakennuk-sen kuvan ja muiden perustietojen rinnalla.

Kiinteistöpassin avulla voidaan viestiä toteutunut energiankulutus tai toimistorakennuksen käyttäjien kokema tyytyväisyys läpi arvo-ketjun. Mitattujen tunnuslukujen


31

suunnitteluPlaani

raportointi ulkoisessa tai sidosryhmäviestinnässä on helppoa Kiinteis-töpassin avulla. Dokumentti kuvaa myös organisaation suhtautumista ympäristökysymyksiin ja kestävään kehitykseen.

Kiinteistöpassilla voidaan viestiä suunnittelun aikaiset tavoitteet esi-merkiksi tavoitellusta sisäilman laadusta tai elinkaaren hiilijalanjäljestä. Systemaattisesti seuratut käytön ajan mittarit voidaan esittää vuosit-tain samasta rakennuksesta. Tällöin kiinteistöpassi kasvaa vuosittain yhdellä sivulla, ja käytön seurannan tunnuslukuja voidaan verrata aikaisempiin vuosiin.

Eri kiinteistökohtaisia mittareita ja tunnuslukuja voidaan jatkossa koota esimerkiksi yhteiseen kansalliseen Kiinteistöpassi-tietokantaan ja seurata suomalaisen rakennuskannan ympäristötehokkuuden para-nemista sekä energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden täyttymistä. Ympäristötehokkuuden parantamiseen liittyy keskeisiä yleisiä etuja,

jotka kannustavat esimerkiksi kansallisten keskiarvojen saattamiseksi julkisuuteen tiettyjen mittarien osalta.

Kiinteistöpassin avulla raportoidaan läpinäkyvästi rakennuksen suori-tuskyky ja ympäristövaikutus. Yrityksen itselleen valitsemat avainmitta-rit luovat perustan strategisesti valittaville kehityksen kohteille. Ympä-ristötehokkuuden edistämiseksi valittujen painopisteiden kehittyminen koko organisaation käyttäytymistä muuttavaksi vaatii onnistunutta viestintää. Kiinteistöpassi viestii tehokkaasti organisaation kestävän kehityksen painopistealueet ja saa ihmiset ymmärtämään asetettuja tavoitteita. Tämä johtaa usein myös käyttäytymisen muutokseen.

Lisätietoa: www.figbc.fi


32

SEINÄJOEN KAUPUNGINKIRJASTOSTA VUODEN BETONIRAKENNE

Seinäjoen uusi kaupunginkirjasto palkittiin vuoden 2012 betonirakenteena taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta. Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennusteknillisesti onnistunut, ilmeikäs ja

veistoksellinen arkkitehtoninen kokonaisuus.

Uusi kirjasto täydentää osaltaan Alvar Aallon suunnittelemaa arvomil-jöötä. Talon rakenteissa ja sisätilojen pinnoissa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti. Betonirakenteilla ja betonipinnoilla on merkittävä rooli rakennuksen sisätilojen arkkitehtuurissa ja tunnelman luojana. Valtava päätilan vekkimäinen lautamuottipintainen betonikatto tuo kirjastosaliin juurevaa tunnelmaa. Betoni materiaalina luo harmonisen kontrastin muun sisustuksen kanssa.

Betonirakenteissa korostuvat toisaalta betonin karheus ja konstruk- tiivisuus sekä toisaalta betonin plastisuus ja monoliittisuus. Raken-nuksen runko on toteutettu kauttaaltaan paikallavalettuina betoni-rakenteina. Panoraamanomaiset esteettömät näkymät avoimissa sisätiloissa on saavutettu haastavilla pitkillä jänneväleillä ja palkki- rakenteina, jotka rakenteellisesti lähestyvät siltarakenteita. Monimuo-toiset, veistokselliset ja moneen suuntaan kaltevat teräsbetoniraken-teet on suunniteltu 3D-mallinnusta apuna käyttämällä. Talotekniikka on integroitu rakenteisiin, jolloin holvimaiset katot ja muut sisäpinnat on voitu jättää paljaasti näkyviin.

Kohde on hyvä esimerkki julkisesta rakentamisesta, missä moni-puolisella betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta

rakentamista, missä pitkä käyttöikä ja muuntojoustavuus ovat olleet suunnittelun lähtökohtina. Kompakti kokonaismuoto, ulkovaipan hyvät lämmöneristysarvot sekä ilmanvaihdon lämmön talteenottojärjestelmä takaavat rakennukselle hyvän energiatehokkuuden. Jäähdytyksen tarpeen minimoimiseksi suuret ikkunapinnat on suunnattu pohjoi-siin ilmansuuntiin. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, suunnittelusta ja ensiluokkaisesta toteutuksesta ja käsityötaidosta.

Seinäjoen uuden kirjaston suunnittelu perustuu JKMM Arkkitehtien vuonna 2008 järjestettyyn arkkitehtikutsukilpailun voittoon.

KUNNIAMAININTA SAUNALAHDEN KOULULLE

Espoossa sijaitseva Saunalahden koulu palkittiin Vuoden Betoniraken-ne 2012 -kilpailussa kunniamaininnalla vaativasta arkkitehti- ja raken-nesuunnittelusta ja toteutuksesta, jossa betonin käytöllä on merkittävä osa lopputulosta. Talon sisätiloissa betonia on käytetty kokonaisvaltai-sesti näkyvissä käyttöpinnoissa. Laadukkaasti toteutettu kokonaisuus on arkkitehtonisesti raikas ja persoonallinen uudenlainen peruskoulu monine toimintoineen ja se sopeutuu hyvin ympäristöönsä toimien


33

projektiPlaani

samalla alueen maamerkkinä. Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin rakennuksen päätilojen sisäpinnoissa. Laadukkaasti toteutetut betonipinnat luovat kontrastia tilojen muille pinnoille ja materiaaleille. Kirkkaat värit toimivat koulun eri toimintojen opasteina. Porrastetuista sisätiloista avautuvat laajat näkymät myös ulkotiloihin.

Saunalahden koulurakennuksessa on erillisrunko, joka koostuu te-räsbetonitäytteisistä teräspilareista, WQ-palkeista ja ontelolaatoista. Pääosin julkisivut ovat paikalla muuratusta tiilestä. Sisätilojen seinä-pinnoissa on pääosin käytetty paikallavalettua, sileää lautamuottia vasten valettua betonia. Perustamisolosuhteet ovat olleet vaativia. Suojaisat pihapoukamat lähiliikuntapaikkoineen ovat koulun lisäksi myös asukkaiden käytössä. Pihojen pinnat on päällystetty pääosin betonikivillä ja -laatoilla.

Saunalahden koulu on osoitus betonin vahvuuksista. Toteutunut kohde on osoitus hankkeesta, jossa eri osapuolien ammattitaitoisen yhteistyön tuloksena on aikaansaatu arkkitehtonisesti taidokas ja laadukas lopputulos.

Saunalahden koulu perustuu Verstas Arkkitehdit Oy:n yleisen arkkiteh-tikilpailun voittoon vuonna 2007.

Vuoden Betonirakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien ja siihen osallistui tänä vuonna 13 ehdotusta. Palkinto annetaan vuosit-taisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry.

Lisätietoa: www.betoni.com


34

SAUNALAHDEN KOULUN SÄHKÖJÄRJESTELMÄT TOTEUTETTIIN ARKKI-TEHTUURIN EHDOILLA

Saunalahden koulu on arkkitehtuuriltaan uniikki taideteos, jonka ehdoilla sähkösuunnittelussa jou-duttiin pohtimaan ja ratkaisemaan monia seikkoja taiteellisen kokonaisuuden säilyttämiseksi.

Teksti: Jarmo Jumppanen ja Jarno Puranen

Saunalahden koulun sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Projektipäällikkönä oli Jarno Puranen ja valais-tussuunnittelijana Jarmo Jumppanen.

Saunalahden koulu on nykyajan tarpeiden mukaisesti suunniteltu kokonaisuus, joka oppimisympäristönä poikkeaa monella tavalla perinteisestä koulurakennuksesta. Näyttävät tilaratkaisut sitouttivat

niin suunnittelijat kuin rakentajatkin kiinteästi hankkeeseen, mikä näkyi mm. yksityiskohtien viimeistelyyn tähtäävänä tavanomaista perusteelli-sempana rakentamisen aikana jatkuneena suunnitteluna.

Sähköjärjestelmien toteutus seuraa luonnollisesti rakennuksen arkki-tehtuuria. Suunnittelun kannalta haasteellista oli rakennuksen tilaohjel-man monimuotoisuus. Koulussa on runsaasti korkeita tiloja ja avoimia näkymiä ja myös luokkahuoneiden mitoituksessa sekä kalustuksessa näkyy yksilöllisyys ja uusi lähestymistapa.

Opetustilat on varustettu nykyvaatimusten mukaisilla sähkö-, valais-tus-, tele- ja AV-järjestelmillä. Tilojen moninaisuuden takia jokaisen luokkahuoneen sähköjärjestelmät on suunniteltu tilakohtaisesti.

Myös valaistusjärjestelmät ovat kiinteä osa rakennuksen ilmettä. Eri tilojen valaisimet noudattavat perusmuodoltaan samaa teemaa, vaikka sekä pyöreää että suorakaidemuotoa on käytetty. Korkeissa yhteis-tiloissa valaistus on pääasiassa toteutettu ripustetuilla valaisimilla, joiden koko ja ripustuskorkeus vaihtelee. Rakennuksen käytävissä on käytetty valoviivaratkaisua.

Valaistuksen ohjauksessa lähtökohtana on energiatehokkuus. Luok-kahuoneiden valaistusta ohjataan läsnäolotunnistimilla sekä säädetään päivänvaloantureilla. Käytävät on varustettu läsnäolotunnistimin, jotka säätävät valaistuksen alhaiselle perustasolle, kun niillä ei liikuta.

Auditorioon ja ruokasaliin on asennettu kattava tilakohtaisesti ohjattu AV-järjestelmä sekä näyttämövalaistusjärjestelmä.

Teknisistä järjestelmistä on erityisesti mainittava laaja savunpoisto-järjestelmä, missä rakennuksen monimuotoisuus aiheutti erityisiä ratkaisuja savunpoisto- ja sähköjärjestelmiin.

www.airam.fi/ammattilaiset

Tekniikkaa ja kilpailukykyäAiramin loisteputkien sarja tarjoaa ammattilaiselle toimivia ja kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Tuotetiedot löytyvät esitteessämme tai nettisivuiltamme, josta löytyvät myös datalehdet ja tiedot polttoikätakuusta. Kannattaa tutustua!

T5 JA T8Airamin loisteputki-valikoima kattaa kaikki tehovaihtoehdot värisävyissä 830 ja 840. Polttoiät T5 24 000 h ja T8 20 000 h.

EXTENDED LIFEOhjelmassa nyt myös laaja valikoima pitkäikäputkia. T5-sar-jassa 40 000 h ja T8 27 000/54 000 h.

IGLOOKaksoisvaippaiset pakkasputket T5 ja T8 ovat nyt myös saatavissa.

ENERGY SAVERValikoima on nyt täydentynyt Energy saver-putkilla. Valikoima käsittää myös pitkäikäiset putket.

UUTTA!

Airam_plaani_01_2013_210x297.indd 1 2/4/13 3:07 PM


36

KNX FINLAND RY KEHITTÄÄ SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOALAN TOIMINTAA

Rakentamismääräysten muutokset tuovat tullessaan uusia vaatimuksia, joiden vaikutukset alkavat näkyä uudiskohteissa muutaman vuoden kuluessa. Niiden seuranta ja käytäntöön vieminen tuottavat alalle paljon uutta opittavaa, mutta luovat liiketoiminnalle myös uusia

mahdollisuuksia.

Teksti: Johan Stigzelius, KNX Finland Oy

Nollaenergiarakentamista edellytetään julkisella puolella jo vuonna 2019. Se tarkoittaa, että rakennuksiin on tuotava myös uusiutuvaa energiaa. On mahdollista, että syntyy tarvetta sähkönvarastointijär-jestelmien luomiseen, kun yhä suurempi osuus tuotannosta kate-taan aurinko- tai tuulivoimalla, jonka sähköntuotanto on epätasaista. Puhutaan myös älykkäistä sähköverkoista, jolloin rakennukset ovat osa kaupungin sähkönjakeluverkkoa ja esimerkiksi uusiutuvan energian ylimääräinen tuotto siirretään kiinteistöstä ulos. Näissä tilanteissa sähköverkon tilan valvonta korostuu.

Suomen ympäristö- ja energiapolitiikka määrittelee millaista loppu-tulosta pitää tavoitella. Sähköalalla omat sähköturvallisuusmäärä-ykset määrittelevät kuka mitäkin saa tehdä, sertifioinnit ja osaamis-todistukset osoittavat osaamisen ja tietotaidon tasoa.

Automaation vaikutus energiansäästöön on maailmalla kiistatto-masti osoitettu ja vahvistettu lukuisten tutkimusten sekä todennet-tujen kohteiden kautta. Perinteinen tapa toteuttaa sähköiset ratkai-sut muuttuvat uusien vaatimusten selkeytyessä ja eri järjestelmien integroituessa toisiinsa. Tavoitteenahan on saavuttaa kiinteistöjen energiatehokkuus mahdollisimman kustannustehokkaasti.

KNX-TAIDOT AJAN TASALLE

KNX-taloautomaatiolla voidaan tehdä monipuolisia, muunneltavia ratkaisuja erilaisiin rakennuksiin kuten toimistoihn, kerrostaloihin ja myös omakotitaloihin. Kaikissa mainituissa kohteissa voi tulevai-suudessa olla uusiutuvaa tuotantoa hyvinkin erilaisilla tuotantota-voilla ja valmius myös syöttää sähköä verkkoon päin on varmis-tettava. KNX Finland ry:n tehtävänä on kehittää alan tietoisuutta ja osaamista näistä mahdollisuuksista.

”Jotta saamme maahamme hyvin toteutettuja ja kaikkien osapuol-ten kannalta teknisesti ja taloudellisesti onnistuneita KNX-projek-teja, on meidän sähkösuunnittelijoiden oltava tämänkin tekniikan osaamisessa ajan tasalla”, sanoo Antti Lehtinen Suunnittelutoimis-to Hakala Oy:stä.

Kaiken perusta sähkösuunnittelijankin osalta on, että hän omaa sopivalla tasolla teknistä tietoa suunniteltavasta järjestelmästä. Suomessa on tähän hyvät mahdollisuudet. Kun aloittaa KNX-tekniikkaan perehtymisen, hyvä aloitus on esimerkiksi Sähköinfon KNX-tekniikan perusteet -kurssi. Jos haluaa syvempää tietoa, kan-nattaa osallistua sertifioitujen koulutuskeskusten kursseille. Näissä


37

suunnitteluPlaani

on mahdollisuus saada myös KNX Partner -sertifi kaatti, jollainen joillakin suunnittelutoimistoilla Suomessakin jo on. Kurssitarjonta löytyy www.knx.fi -sivuilta sekä koulutusta järjestävien tahojen omista esitteistä sekä web-sivuilta.

DOKUMENTAATIO YHDENMUKAISEKSI

Vaikka Suomessakin on tehty KNX-projekteja jo useita vuosia, on niihin liittyvät toimintatavat, eri osapuolten roolit sekä tuotettava do-kumentaatio jääneet toistaiseksi vakioitumatta. Tärkeä rooli hankkeen dokumentoinnin suhteen on juuri sähkösuunnittelijalla, jonka tekemään suunnitteludokumentointiin pohjautuu järjestelmän toteutus.

Jos suunnittelua ja dokumentaatiota ei ole tehty riittävän hyvin, on sähköurakoitsijalla vaativa tehtävä paikata se ja tehdä järjestelmä toimivaksi. Suunnittelijan työtä helpottamaan on laadittu ST-kortti 701.31. Kortissa on esitelty hankkeen eri vaiheissa tuotettavaa dokumentointia. Parhaillaan KNX Finland ry tekee edelleen töitä näiden toimintatapojen parantamiseksi ja dokumentoinnin yhden-mukaistamiseksi.

”Sähkösuunnittelijoiden pitää pysyä KNX-tekniikan kehityksessä mukana. Näistä syistä suunnittelutoimistojen kannattaa liittyä KNX Finland ry:n jäseniksi. Jäsenyyden myötä saa käyttöönsä KNX

Finland ry:n tuottamaa lisämateriaalia ja tietoa alan toimijoiden uusista innovaatioista, sekä myös tietoa Euroopassa tapahtuvasta kehityksestä”, kertoo Lehtinen, jonka yritys on ollut yhdistyksen jäsenenä vuodesta 2010 saakka.

Kehitys Suomessa on viime vuosina ollut merkittävää. Helsingin keskustassa KNX-järjestelmällä on toteutettu monia kulttuuriraken-nuksia, kuten Svenska Teatern, Kiasma, Musiikkitalo, Taidehalli ja Eläintieteellinen museo. Muita kohteita ovat esimerkiksi Postin jakelukeskus, useat hotellit ja toimistorakennukset ympäri Suomen. KNX-pientaloja Suomessa on toteutettu jo tuhansia.

KNX partner -sertifi oinnin omaavien osaavien tekijöiden ja tavara-toimittajien määrä on Suomessa kasvanut. Tilaajien ymmärrys ja tietämys on tekniikan yleisen kehityksen mukana tuonut mukanaan tarpeen toteuttaa kohteet elinkaarikustannustehokkaasti, jossa tulevat tarpeet, huoltovarmuus sekä ylläpitovarmuus korostuvat samalla kun kiinteistön jälleenmyyntiarvo pysyy ja kasvaa. Raken-nusten energiatehokkuus, käyttäjäystävällisyys, toiminnallisuus ja elinkaaritehokkuus alkavat sähkösuunnittelijan pöydältä.

KNX Finland edustaa maailmanlaajuista avointa standardia ja on mukana edistämässä sähköisen talotekniikan ja automaation kasvua Suomessa.


38

Rakennuslaki uudistuu:

SÄHKÖSUUNNITTELIJOIDEN PÄTEVYYSVAA-TIMUKSET PYSYVÄT ULKOPUOLELLA?

Ympäristöministeriössä on valmisteilla rakennuksen suunnittelijoita ja suunnitelmia koskevan rakenta-mismääräyskokoelman A2 uudistaminen.

Teksti: Matti Valli

Työtä on tehty sekä edellisellä että nykyisellä hallituskaudella. Uusinta maankäyttö- ja rakennuslain uudistusesitystä koskeva lausuntokierros on juuri päättynyt.

Niin uudessa kuin vanhassakin vuonna 2011 lausuntokierroksella olleessa esityksessä rakentamisen valvontaa ja teknistä tarkastusta koskeva sääntely sekä rakennuksen suunnittelijoita ja suunnitelmia koskeva sääntely esitetään siirrettäväksi pääasiassa maankäyt-tö- ja rakennuslakiin. Suunnittelijoiden pätevyyttä ja koulutustasoa koskevat vaatimukset sisältyvät luonnokseen.

Uudessa ja vanhassa esityksessä on eroja. Suunnittelu- ja kon-sulttitoimistojen liitto SKOL ry että sähkösuunnittelijoita edustava NSS ry ihmettelevät, miksi uudessa lakiesityksessä sähkö- ja energiatehokkuussuunnittelu sekä rakennusautomaatio on rajattu maankäyttö- ja rakennuslakiin sisällytettävien pätevyysvaatimus-luokitusten ulkopuolelle.

SAMALLE VIIVALLE

Järjestöt korostavat, että erityisesti sähkösuunnittelu olisi saata-va mukaan pätevyysluokituksiin, jotta sitä käsiteltäisiin tasa-vertaisena muiden suunnittelualojen kanssa. Se on perusteltua, koska sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien merkitys kiinteistön toimivuudelle, energiankäytölle, turvallisuudelle ja terveellisyy-delle on yhä keskeisempää.

Energiatehokkuusvaatimuksiin vastaaminen edellyttää entistä enemmän eri suunnittelualojen yhteistyötä koko suunnitteluproses-sin alusta alkaen. Asia ei olekaan loppuun käsitelty.

”Lausuntokierroksen jälkeen alamme käydä läpi saamaamme 80:tä lausuntoa. Vasta tämän jälkeen voimme ottaa kantaa, mihin suuntaan lakiesitystä lähdetään viemään”, toteaa lakiesi-tyksen valmistelusta vastaava hallitusneuvos Aila Korpivaara ympäristöministeriöstä.

”KOULUTUSVAATIMUKSET YLIMITOITETTUJA”

Suunnittelijoita huolestuttaa myös koulutuskysymys, eli että AA-


39

suunnitteluPlaani

Sähkösuunnittelijoiden hen-kilösertifiointijärjestelmä on tällä hetkellä alan järjestöjen yhteinen hanke

Sähkösuunnittelun merkitys ja painoarvo kasvavat kaiken aikaa talotekniikassa. Samaan aikaan luotettava ja objektii-vinen pätevyyden arviointi on entistä tärkeämpää.

Koska sähkösuunnittelun poikkeuksellinen asema on aiheuttanut alalle päänvaivaa jo pidempään, Sähkösuun-nittelijat NSS ry käynnisti syksyllä 2004 alan yhdistysten, Tukesin ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa vapaaehtoisen sähkösuunnittelijoiden henkilösertifioinnin, jotta säh-kösuunnittelupätevyys saataisiin rinnasteiseksi muiden suunnittelualojen pätevyyksien kanssa. Järjestelmä on selkiyttänyt tilannetta ja saavuttanut merkittävän aseman.

Järjestelmä perustuu siihen, että puolueeton asiantunti-jalautakunta, jossa ovat edustettuina Sähkösuunnittelijat NSS ry, Senaatti-kiinteistöt, Suunnittelu- ja konsulttitoi-mistojen liitto SKOL ry, Sähköinsinööriliitto ry, Sähkö-tarkastusyhdistys SÄTY ry, Uusi Insinööriliitto UIL ry ja avustavana asiantuntijana Turvallisuus- ja kemikaaliviras-to TUKES, myöntää hakemuksesta henkilösertifiointeja. Henkilösertifioinnin avulla tilaaja voi varmistaa sähkö-teknisiin suunnittelijatehtäviin tarjolla olevien henkilöiden pätevyyden eri vaativuusluokkien mukaisissa suunnitte-lukohteissa.

Pätevyyskriteerien pohjana ovat maankäyttö- ja ra-kennuslain mukaiset koulutus- ja kohdevaatimukset. Pätevyydet kohdistuvat talonrakentamisen hankkeisiin. Luokituksen perustana on suunnittelijan koulutus ja käytännön kokemus talonrakentamisen suunnittelutyöstä, ja sen ylimmät tasot korostavat erityisesti suunnittelijan suunnitteluprosessin kokonaishallintaa.

Luokitus ulottuu kohteen vaatimustason mukaisesti ylim-mästä AA-luokasta alimpaan C-luokkaan, ja se myön-netään henkilökohtaisesti suunnittelijalle. Pätevöityneitä sähkösuunnittelijoita on tällä hetkellä yli 300.

Pätevyysrekisteri löytyy osoitteesta www.nssoy.fi/index.php/sertifiointi/paetevyysrekisteri.

pätevyyden vaatimuksena olisi ylempi ammattikorkeakou-lututkinto. Se tarkoittaisi, että insinööritasoinen suunnittelija ei enää olisi kelpoinen AA-vaatimusluokan rakennuksissa. Tähän saakka AA-luokan kohteissa on hyväksytty myös insi-nöörit kunhan kokemusvaatimukset täyttyvät.

Omassa lausunnossaan SKOL painottaa, että erittäin vaa-tivassa suunnittelutehtävässä kelpoisuusvaatimuksen tulee säilyä soveltuvana korkeakoulututkintona, jolloin AMK-insi-nöörit ja aiemmat opistoinsinöörit sekä kone- että sähköosas-toilta valmistuneet pätevät suunnittelijat säilyttävät ja voivat uusia kelpoisuutensa.

Sähkösuunnittelu ja sitä koskeva normitus on sähköturvalli-suuden osalta TEM:n valvonnnan alainen ammattikunta, kun taas lähes kaikki muut rakentamisen suunnittelualat päte-vyysvaatimuksineen löytyvät ympäristöministeriön rakenta-mismääräyskokoelmasta. Suunnittelunprosessin kokonai-suutta ajatellen tämä on aika erikoinen tilanne.


40

Valaisinuutuuksia Osramilta

Siteco MIRA - tehokas toimistovalaisinsarja

MIRA-tuoteperhe tarjoaa kustannustehokkaan ja laadukkaan valaisinvalikoiman toimistoihin ja yleisiin tiloihin. Valaisimen uudistunut ELDACON-mikroprismaoptiikka mahdollistaa ison valaisinvälin, matalan kiusahäikäisyn ja hyvän valotehok-kuuden, samalla valaisimen valopintaan muodostuu tyylikäs koronaefekti. MIRA on nopea-asenteinen, huoltoystävällinen valaisin ja se on saatavilla T5- ja LED-valolähteillä 600x600 ja 1200x300-versioina. LED-valaisimien valovirtavaihtoehdot ovat 2000lm, 4000lm ja 8000lm. Valaisimen asennusvaihtoehdot ovat pinta-, uppo- tai ripustusasennus.

Siteco MIRA-valaisimet ovat DALI-ohjattavia ja varustettavissa päivänvalo- ja liikkeentunnistinsensorilla ja LED-hätävalaistuk-sella.

Siteco Lunis SL-T – monipuolinen kohdevalaisin

Uutuusvalaisin Siteco Lunis SL-T on monipuolinen ja tehokas valaisinsarja kohdevalaistukseen. Valaisin on saatavilla moni-metalli- ja LED-valonlähteillä, sekä useilla filtteri- ja linssivaihto-ehdoilla. LED-versio on saatavilla 2700lm tai 4500lm versioina.

Valaisin on helposti asennettavissa yleisimpiin kosketinkisko-järjestelmiin ja myös Sitecon omaan Modario-kiskojärjestel-mään. Lunis SL-T:n vakiovärit ovat, valkoinen, alumiini ja mus-ta. Lisävarusteena valaisimeen on saatavilla useita värisuotimia ja häikäisysuoja. Laajan varustevalikoiman ja erinomaisen värintoiston (CRI >90) ansiosta valaisin sopii mm. myymälän liha- tai juustohyllyihin, vaatemyymälään tai autoliikkeen esittelytiloihin. Valaisimilla on viiden vuoden takuu.

Siteco Lunis 2 – Tyylikäs LED-alasvalo

Siteco Lunis 2 LED-alasvalojen tuoteperhe käsittää laajan valikoiman valaisimia julkisiin kohteisiin. Perheen tehokkain versio on nyt valovirraltaan 3000 lm mahdollistaen käytön entistä useammassa käyttökohteessa. Valaisimessa yhdistyy energiatehokas LED-teknologia, laadukas optiikka ja tyylik-käästi viimeistelty muotoilu. Alasvalot ovat saatavilla usealla valonjakovaihtoehdolla, heijastinversiolla ja lisävarusteisella IP54-sulkulasilla. Keskimääräinen elinikä on 50 000 tuntia (L70) ja saatavilla olevat värilämpötilat ovat 3000 K ja 4000 K. Siteco Lunis 2:n asennus onnistuu nopeasti ja jopa ilman työkaluja.Siteco Lunis 2 -valaisimet ovat saatavilla myös DALI-ohjattava-na versioina ja monimetallivalonlähteillä. Valaisimilla on viiden vuoden takuu.

www. www.osram.fi


41

Valaistusratkaisuja terveyden-huollon tiloihinFagerhultin terveydenhuollon tiloihin suunniteltujen led-valaisimien ja eri ohjausjärjestelmien avulla on mahdollista sekä lisätä valaistus-voimakkuutta että säästää energiaa. Valaisimien suunnittelussa on huomioitu valaistusstandardi EN 12464-1:2011.

Eira

Eira on uusi, selkeän linjakas led-valaisinsarja potilashuoneisiin. Sarjaan kuuluvat upotettavat ja kattopintaan asennettavat mallit, joista molemmista löytyy kaksi eri kokovaihtoehtoa. Isompi Eira tuo aivan uutta joustavuutta potilashuoneiden valaisuun, sillä siinä yleisvalaistus ja alaspäin suuntautuva tutkimusvalaistus ovat yhdessä ja samassa valaisimessa. Eira luo erittäin hyvää yleisvaloa ja jakaa sitä myös seinä- ja kattopinnoille. Valaisimen performance-toiminto perustuu linsseihin, jotka jakavat tutkimusvaloa vuoteelle ilman häikäisyä. Eirassa on erittäin laadukas led-moduuli, joka varmistaa optimaalisen energiate-hokkuuden sekä pitkän käyttöiän. Eira sopii potilashuoneiden lisäksi aula- ja käytävätilojen valaistukseen sekä yleisvalaistukseen.

Kokovaihtoehdot Ø 400 (ilman linssejä) ja Ø 550 (linssien kanssa), väriläm-pötila 3000 tai 4000 K, Ra (CRI) >80, elinikä 50.000 h, jolloin valovirrasta jäljellä 70 %, valon laatu MacAdam 4 SDCM. Valovirta 3750 lm + 2050 lm, valotehokkuus jopa 97 lm/W (Ø 500). DALI-valonohjaus vakiona.

MultiFive Medical

Kattoon upotettava MultiFive Medical tarjoaa aivan uudenlaisen tavan valaista potilashuoneita. Valaistus perustuu T5-loistelamppujen ja ledien yhdistelmään. Kaksi valaisinta asennetaan kattoon samansuun-taisesti vuoteen kanssa, jolloin valaisimien epäsymmetrinen valonjako muodostaa tutkimusvaloalueen vuoteelle. Valaistusta täydentävät valmiiksi suunnatut ledit, jotka on tarkoitettu potilaalle lukuvaloksi.

Tutkimusvalaistus: T5-loistelamput 35/49/80 W, epäsymmetrinen valonjako, oikea ja vasen malli, lamellihäikäisysuoja. Lukuvalaistus: led-kohdevalaistus 24°, värilämpötila 3000 K, n. 500 lm, valon laatu MacAdam 4 SDCM. DALI-valonohjaus vakiona.

Aluflex 600

Aluflex 600 yhdistää potilaan lukuvalon ja ylävartalon tarkasteluun tarkoitetun tutkimusvalon samaan valaisimeen. Energiatehokkaan valaisimen led-tekniikka on hyvin häikäisysuojattuna erikoismuotoillun alumiiniprofiilin takana. Aluflex 600 tarjoaa hyvän vaihtoehdon varrel-lisille valaisimille. Sen rakenne on tiivis, se on helppo pitää puhtaana,

uutisetPlaani

Granlund ja Karelplan yhdis-tivät voimansa Granlund on hankkinut haltuunsa Karelplan yhtiöiden eli Karelplan Oy:n, Lappeenrannan LVI-Tekniikka Oy:n sekä Karelplan Imatra Oy:n osakekannat sekä Insinööritoimisto Karelplan Oy:n insinööriliiketoiminnat. Samalla on perustettu Granlund Saimaa Oy, jonka nimissä liiketoiminta jatkuu. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Karelplanin perustaja ja toimi-tusjohtaja Unto Karjalainen.

Kauppa vahvistaa Granlundin asemaa merkittävästi Etelä-Karjalan vilkkailla markkinoilla. Karelplanin toimis-tot Lappeenrannassa ja Imatralla jatkavat toimintaansa normaalista. Kaikki nykyiset työntekijät jatkavat ns. vanhoina työntekijöinä ja omistajat jatkavat partnereina. Granlundin nykyiset Lappeenrannan työntekijät siirtyvät välittömästi yhteisiin tiloihin.

Karelplan yhtiöiden pääasiakkaita ovat kaupan, palvelualo-jen ja liike-elämän yritykset, teollisuus, julkinen hallinto sekä rakennusliikkeet. Yhtiöiden palveluksessa on yhteensä 24 asiantuntijaa. Karelplan on Etelä-Karjalan johtava talotekniik-kasuunnittelija. Yhtiöllä on vakiintunut asiakaskunta ja hyvät referenssit.

www.granlund.fi

eikä sen valonlähteitä tarvitse vaihtaa. Aluflex 600 integroidaan lääkin-nälliseen syöttöyksikköön tai upotetaan 13 mm seinälevyyn.

Värilämpötila 3000 tai 4000 K, valovirta 2700 lm, valotehokkuus 67 lm/W. Ra (CRI) > 80. Elinikä 50.000 h, jolloin valovirrasta jäljellä 70 %, valon laatu MacAdam 3 SDCM, DALI-valonohjaus vakiona.

www.fagerhult.fi


42

Sähköjärjestelmän uusin teknolo-gia debytoi Kalasatamassa Suomen ensimmäisellä älykkäiden energiajärjestelmien mallialueella Helsingin Kalasatamassa hyödynnetään ja testataan useita koko maa-ilman mittakaavassa uusia älykkään sähköjärjestelmän ratkaisuja. Ne turvaavat luotettavan sähkönjakelun ja tehokkaan energiankäytön sekä mahdollistavat uusiutuvan energiantuotannon mittavan hyödyntämisen.

”Älykäs kauko-ohjattava muuntamo kaupunkiolosuhteissa, vikasie-toinen rengasverkko Kalasatamakeskuksen sähkönsyöttöön, mittava sähkövarasto ja kiinteistön kysyntäjoustovalmiudet uusiutuvan tuotan-non tueksi. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaat ja alueen toimijat voivat hyödyntää kestävän kehityksen energiajärjestelmiä mukavuudesta tai luotettavuudesta tinkimättä”, listaa liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick Kronman ABB:ltä Kalasataman uusia ratkaisuja.

Katkot kymmenykseen ja sähköä varastoon

Kaupunkiympäristössä hyödynnettävä älykäs kauko-ohjattava muun-tamo vähentää sähkökatkosten keston noin kymmenykseen. Vaikka sähkökatkot kaupunkiympäristössä ovat tyypillisesti kaivinkoneiden aiheuttamia ja harvinaisia, ovat niiden haittavaikutukset sitäkin merkittä-

ABB:n johdinsiteet teollisuuskäyttöönABB aloittaa Suomessa Thomas & Betts johdinsiteiden myynnin. Thomas & Betts on nykyisin osa ABB-konsernia ja sen tuotteet täydentävät hyvin ennes-täänkin laajaa tuotevalikoimaamme.

Päätuotteina ovat Ty-Rap sarjan premium-luokan johdinsiteet, joissa on rosterilukko. Sarjasta sisäkäyttöön soveltuvia ovat luonnonvalkoiset ja paremmin ulkokäyt-töön mustat UV-kestoiset tuotteet. Varastovalikoima käsittää useita eripituisia ja levyisiä johdinsiteitä. Vakiovärien lisäksi on saatavilla tilauksesta kaikkiaan 10 eri väriä. Lisäksi myyntiin tulee kokonaan muovinen Ty-Fast sarja. ABB-johdinsiteitä on saataville erikokoisina pakkauksina. Tukkujen keskusvarastoon ja suurkäyttäjil-le on 500 ja 1000 kpl pakkauskoot. Noutomyymälöihin ja vähittäismyyntiin soveltuu paremmin 50 ja 100 kpl pussit, jotka voidaan kätevästi avata ja sulkea.

Myöhemmin tuotteisto täydentyy mm. kokonaan metallisilla ja muilla vaativaan erikoiskäyttöön tarkoitetuilla malleilla.

www.abb.fi

vämmät. Kun vikapaikka kyetään paikallistamaan nopeasti, mahdollistaa se vioittuneen verkon osan eristämisen valvomon kauko-ohjauksella.

”Myös Kalasatamakeskuksessa hyödynnettävä rengasverkko on en-simmäinen lajissaan maailmanlaajuisesti. Siinä sähkönsyöttö on päällä jatkuvasti kahdesta suunnasta. Ratkaisu turvaa katkottoman säh-könsaannin kiinteistölle, jossa odotetaan liikkuvan päivittäin tuhansia ihmisiä”, Kronman sanoo.

Yli megawatin sähkövarastoa suunnitellaan kytkettäväksi Kalasata-maan rakennettavaan sähköasemaan. Sähkövarasto toimii aktiivisesti verkkotaajuuden ja loistehon säätäjänä sekä passiivisesti varavoimana sähkönsyötön häiriötilanteessa.

”Sähkövarasto tasapainottaa uusiutuvaa energiantuotantoa, tuuli- ja aurinkovoimaa tukemalla valtakunnan verkkoa taajuudenhallinnassa. Fingrid on mukana hankkeessa arvioimassa sähkövaraston laajamittais-ta soveltuvuutta kantaverkon stabiilisuuden kannalta”, Kronman sanoo.

Kalasataman alue tulee tarjoamaan 2030-luvun alkuun mennessä 10 000 työpaikkaa ja kodin noin 18 000 helsinkiläiselle. Alueen älykäs hiilineutraali energiajärjestelmä tulee perustumaan paikalliseen uusiutu-vaan tuuli- ja aurinkoenergiaan.

www.abb.fi


43

uutisetPlaani

Vuoden valaistuskohde 2013 -kilpailu käynnissäVuoden valaistuskohde 2013 -kilpailun kohteena ovat 1.9.2011 – 16.8.2013 välisenä aikana valmistuneet kohteet. Voittajat nimetään sekä sisävalaistuksessa että ulkovalais-tuksessa.

Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistus-suunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta an-siokkaasti toteutetuille valaistuskohteille. Kilpailun järjestävät Suomen Valoteknillinen Seura ry, Asunto-, toimitila- ja ra-kennuttajaliitto RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry.

Kilpailuun voivat osallistua kohteen toteutukseen osallistu-neet rakennuttajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja valaistuslait-teiden toimittajat. Kilpailuun osallistuvat kohteet on esitettävä viimeistään 16.8.2013 klo 16.00.

Vuoden valaistuskohde 2013 -kilpailun ohjelma ja ilmoittau-tumisohjeet löytyvät osoitteesta www.nssoy.fi.

Uudistuvan Olympiastadionin suunnittelijat valittu Helsingin Olympiastadionin uudistaminen etenee, kun hankkeen seuraavan vaiheen suunnittelutyö käynnistyy helmikuussa 2013. Pää- ja arkkitehtisuunnittelun toteuttaa monialaisten osaajien työyhteenliittymä.

Hankkeen kilpailutus- ja hankintaprosessi toteutettiin syksyllä 2012 pää- ja arkkitehtisuunnittelun, rakennesuunnittelun, LVIA-suunnittelun ja sähkösuunnittelun osalta. HKR-Raken-nuttajan työryhmä on suorittanut tarjousten laatuarvioinnin yhteistyössä tilaajan ja valtiovarainministeriön edustajien kanssa tarjouspyyntö-asiakirjojen ja hankintalain mukaisesti.

Pää- ja arkkitehtisuunnittelun toteuttajiksi on valittu arkkiteh-titoimistot K2S ja NRT asiantuntijoinaan Wessel de Jonge architecten ja White arkitekter. Kansainvälisellä työyhteen-liittymällä on laaja ja monipuolinen kokemus erityyppisten ja erikokoisten rakennushistoriallisesti merkittävien hankkeiden suunnittelusta ja projekteista. Nyt mukana olevien toimistojen referenssit kattavat laajasti korkeatasoisen perusparantami-sen sekä liikuntapaikka- ja stadionsuunnittelun niin kotimaas-sa kuin ulkomailla.

Pääsuunnittelijana toimii arkkitehti SAFA Kari Raimoran-ta (Arkkitehdit NRT Oy). Projektin arkkitehtisuunnittelusta vastaavana projektipäällikkönä toimii arkkitehti SAFA Kimmo Lintula (Arkkitehtitoimisto K2S Oy). Projektiarkkitehtina toimii arkkitehti SAFA Tom Lindholm (Arkkitehdit NRT Oy). Kan-sainvälistä asiantuntemusta hankkeeseen tuo Wessel de Jonge (Wessel de Jonge architecten BNA BV) ja Frederik Källström (White arkitekter AB). Uudistamisen rakenne-suunnittelusta valittiin vastaamaan Finnmap Consulting ja sähkö- ja LVIA-suunnittelusta Projectus Team Oy.

Suunnittelutyö käynnistyy Olympiastadionin tammikuussa 2012 valmistuneen tarveselvityksen pohjalta. Avainsanoja suunnittelun lähtökohdiksi ovat avoin, kutsuva, ihmisen kokoinen, kannustava ja vuorovaikutteinen. Suunnittelutyön aikana kuullaan stadionin käyttäjiä ja sidosryhmiä laajasti. Suunnittelukokonaisuuteen kuuluu myös asemakaavan muu-tostyö. Käytännössä rakentamistyöt käynnistyvät loppuvuo-desta 2015 ja tavoitteena on, että hanke on valmis vuoden 2018 aikana.


44

Sähköteknisten tuotteiden tukkumyynti kasvoi 1,5 % vuonna 2012Sähköteknisten tuotteiden tukkumyynti vuonna 2012 oli 899 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,5 %. Vuoden alkupuoliskolla myynti kasvoi 7,8 %, mutta jäi toisella vuosipuoliskolla 3,7 % pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Vuosinel-jänneksittäin tarkasteltuna kasvukehitys oli tasaisen taantuva. Vuoden viimeisellä neljänneksellä myynti laski 6,1 % edellisvuoden vastaavasta kaudesta.

”Rakentamisen laskeva trendi alkoi uudistuotannon osalta jo 2011, mikä on heijastunut viiveellä sähköistysalaan ja sähkötarvike-myyntiin. Erityisesti vuokra-asuntotuotanto tulisi saada pikaisesti vauhtiin myönteisen kehityksen käynnistämiseksi”, Sähkötekni-sen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Tarja Hailikari sanoo.

”Ikääntyvän rakennuskannan korjausrakentaminen sekä sähkönjakeluverkkojen uudistaminen ovat ajankohtaisia tänäkin vuonna. Energiatehokkuuden parantaminen tulee myös osaltaan pitämään yllä sähköistysratkaisujen ja tarvikkeiden kysyn-tää”, Hailikari arvio.

www.stkliitto.fi

Kannustava verkkotoiminnan regulaatio ja tasapainoiset palvelumarkkinat vievät sähkökatkot historiaan

Sähköverkkoihin tehtävät laajat investoinnit ja suurhäiriö-valmiuksien ylläpito edellyttävät kannustavaa ja palkitsevaa verkkotoiminnan sääntelyä. Siinä on otettava huomioon koko toimintaketju, mukaan lukien palveluntuottajina toimivat verkonrakennusyhtiöt. Kun etukäteen avoimesti tiedetään tulevat investointimäärät ja pidetään suunnitelmis-ta kiinni, markkinat voivat vastata kysyntään, saadaan uusia toimijoita ja uskalletaan ylipäänsä investoida myös resurs-seihin, Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Pertti Lindberg totesi Verkostomessut 2013:n infossa Tampe-reen Messu- ja Urheilukeskuksessa tammikuussa.

Sähkönjakelun luotettavuuden parantaminen edellyttää suuret verkkoinvestoinnit, joiden toteutus ei onnistu ilman verkonrakennusyhtiöitä eikä uusia tehokkaampia toiminta-malleja. Myös suurhäiriövalmiudet ovat merkittävältä osalta nyt ja tulevaisuudessa palveluyhtiöitten varassa.

Energia-alan palveluntuotanto on edelleen nuori, mutta kehittyvä toimiala. Vuonna 2009 tehdyn Ostopalvelut -tut-kimuksen mukaan palvelujen tarjoajia on useita ja erilaisia. Suomessa kehitys on ollut nopeaa ja edistyksellistä verrattu-na muuhun Eurooppaan. Ruotsin kokemusten perusteella palvelukapasiteettia syntyy kysynnän kasvun myötä myös

kaapeliasennukseen.Mutta alalla on ollut myös ongelmia. Vuonna 2011 tehdyn Palveluverkostot -tutkimuksen mukaan tilaajalla eli sähkö-verkkoyhtiöillä on vahva lainsäädännön suoma monopoli-asema, kun taas palveluntuottajina toimivat urakoitsijat ovat epähomogeeninen yritysryhmä. Markkinoilla on ollut epäluot-tamusta puolin ja toisin liittyen kilpailutukseen ja sopimuseh-toihin. Tuloksena on ollut heikkoa laatua, aikatauluongelmia ja hukkakustannuksia. Ruotsissa koettiin samoja ongelmia viime vuosikymmenen lopulla.

”Ratkaisujen löytämiseksi kaikilta osapuolilta edellytetään aidosti yhteistyöpainotteista ja kokonaisvaltaista toimintata-paa, jolla kaikki voivat myös voittaa”, Lindberg korostaa.

www. energia.fi


45

uutisetPlaani

Timo Tennisestä yli-insinööri Insinöörityö sai ansaitsemaansa tunnustusta, kun tasavallan presi-dentti Sauli Niinistö myönsi viime marraskuussa Insinööritoimisto Lausamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Tenniselle yli-insinöörin arvoni-men.

Timo Tenninen on toiminut sähköalalla 70- luvun puolivälistä lähtien sähkösuunnittelu- ja projektitehtävissä. Venäjä ja sinne tehdyt projektit ovat olleet koko työuran Timo Tennisen erityisen kiinnostuksen kohteena. Siitä kertoo, useiden vientiprojektien lisäksi, vuonna 2001 perustettu "LLC Lausamo Projekt" Moskovassa.

Lausamon toimitusjohtajana Tenninen on toiminut vuodesta 1999. Lausamo on valittu Vuoden sähkösuunnittelijaksi vuonna 2007. Palkittuja projekteja ovat olleet esimerkiksi Evira, Merikeskus Vellamo ja Musiikkitalo. Lisäksi Timo Tenninen on ollut Sähkösuunnittelijat NSS ry:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2008-2011 sekä Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2012

Valtioneuvoston kanslian mukaan ensimmäinen yli-insinöörin arvoni-mi myönnettiin vuonna 1937. Kaikkiaan niitä on myönnetty vain 368 kappaletta.

NSS ry:n nykyinen puheenjohtaja Antti Danska ojensi tasaval-lan presidentin nimityskirjeen Timo Tenniselle.

Hedengren Securityn kotisivut uudistuivatOy Hedengren Security Ab on turvallisuustekniikan edelläkävijä niin tuotekehityksessä, tuotevalikoimassa kuin toimintatavoissaan. Hedengren Security uudisti tammikuussa internet-sivunsa palvellakseen asiakkaitaan entistä paremmin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Uusilla kotisivuillaan Hedengren Security pyrkii kehittämään viestintäänsä, helpottamaan tiedon löytämistä ja pal-velemaan sidosryhmiään nykyaikaisin keinoin. Uudistus on osa laajempaa Hedengren-konsernin verkkouudistusta. Uudistuneet kotisivut löytyvät osoitteesta www.hedengrensecurity.fi.

Verkkokauppamme laajaan ja monipuoliseen turvallisuustuotteiden valikoimaan pääsee tutustumaan suoraan etusivuilta. Heden-gren Securityn kehittämät turvallisuusjärjestelmät, HHL, Hedsam, PRODEX FireLux ja Neptolux, esitellään etusivuilla. Tiedotteet on koottu Ajankohtaista-osioon, jossa ne ovat selailtavissa kuukausittain ja aiheittain.

www.hedengrensecurity.fi


46

Next Step -messut innostivat JyväskylässäSuomen Ammattiin Opiskelevien Liiton – SAKKI ry:n tammikuus-sa järjestämät Next Step- työ-paikka- ja koulutusmessut kiinnostivat yleisöä. Jyväskylän Paviljongissa pidetyillä messuilla vieraili yhteensä 13700 kävijää. Sähköala esittäytyi messuilla omalla Sähkössä on Poweria -osastolla, missä kuusi sähkö-alan järjestöä esitteli sähköalan tarjoamia mahdollisuuksia.

24.kertaa järjestetyt messut esittelivät koulutustarjontaa, työpaikkoja ja vapaa-aikaa valtakunnanlaajuisesti. Näytteil-leasettajia messuilla oli lähes 90, joukossa toisen asteen kou-lutuksen ja aikuiskoulutuksen edustajat sekä korkeakoulut, työnantajat, työmarkkinajärjes-töt, viranomaiset ja kansalais-järjestöt.

Rekan Rekoclean-tuoteperhe sai uuden jäsenen Rekoclean-perheen uusimpaan tulokkaaseen, Hybrid 3G1,5 300/500 V + 4x0,5+0,5 75 V , on yhdistetty asennus- ja ohjauskaapeli helpotta-maan asennustöitä. Tuote soveltuu nykyaikaisten LED-valaisimien sähkön-syöttöön ja älykkääseen ohjaukseen. Kaapelia voidaan käyttää kiinteään sisä- ja ulkoasennukseen (ei suoraan maahan tai veteen), se ei sisällä halo-geenejä ja muodostaa palon sattuessa vain vähän savua. Palonsuojaus täyttää EN 60332-1-2 vaatimukset (ei tulipalon sattuessa levitä paloa yksin).

www.reka.fi

Rekan halogeenittomat Rekoclean-kaapelit lää-kintätiloihin Uudistunut SFS 6000-sarjan standardi asettaa entistä tiukempia vaatimuksia lääkintätilojen uudisasennuk-sissa käytettäville kaapeleille. SFS 6000-7-710 kohta 710.52 edellyttää nippunakin paloa levittämättömiä, halogeenittomia ja palossa vähäsavuisia kaapeleita. Aiemmin tällaisia kaapeleita, kuten SFS 5546 tasoinen kotimainen tyyppi MMJ-HF, on edellytetty rakennusten uloskäytävien sähköasennuksissa (SFS 6000-4-42 kohta 422.2).

Lääkintätiloja koskevan uuden vaatimuksen taustal-la on vuonna 2011 tapahtunut Turun sairaalapalo. Sairaalalaitteille aiheutui tavallisten palaneiden kaa-peleiden savusta ja noesta mittavat vahingot, jotka olisi voitu välttää oikean tyyppisellä halogeenittomalla kaapeloinnilla.

Rekan halogeenittomien Rekoclean- ja Flamerex -turvakaapeleiden tuoteperheistä löytyvät uudet vaatimukset täyttävät asennus- ja voimakaapelit sekä instrumentointi- ja ohjauskaapelit. Tällaisia kaapelityyp-pejä ovat esimerkiksi MMJ-HF, KJAAM-HF, FRHF ja FRHF-EMC.

www.reka.fi


47

uutisetPlaani

Teknowaren Opas 90Opas 90 on täysin uudenlainen, seuraavan sukupolven innovatiivi-nen LED-opastevalaisin, jossa huipputeknologia yhdistyy moderniin valaisinmuotoiluun.

Erittäin tasaisesti valaistut opastekuviot, pieni virrankulutus ja valai-simen siro ulkomuoto ovat tulos huolellisesta sähkö- ja mekaniikka-suunnittelusta. Valaisinta voidaan käyttää 1- tai 2-puoleisena uppo- ja pinta-asennuksessa. Se on tilattavissa sekä yksittäisillä opasteilla että pakettina, joka sisältää kaikki opastevaihtoehdot. Opasteen voi helposti lisätä tai vaihtaa myös asennusvaiheessa.

Opas 90 on erityisen helppo ja nopea asentaa erillisellä asennusosalla, johon kytketään myös sähkönsyöttö.

www.teknoware.fi

Teknowarelta uusi korkean tilan LED-turvavalaisinTeknowaren uusi korkean tilan LED-turvavalaisin, Turva 82, on erityi-sen helppo ja nopea asentaa erillisen asennuslevyn ansiosta. Turva 82 -LED-turvavalaisimet voi asentaa jopa 24 metrin asennusvälein, 10 metrin korkeuteen.

Roiskevesisuojattuna (IP44) Turva 82 -tuoteperheen valaisimet soveltuvat myös kosteisiin tiloihin ja esimerkiksi pysäköintitiloihin ja ulkokatoksiin. Valaisin on ketjutettavissa.

TWT8251WKH on osoitteelliseen Tapsa Control -keskusakustojär-jestelmään ja TWT8251WH perinteiseen keskusakustojärjestelmään kytkettävä korkean tilan LED-turvavalaisin.

www.teknoware.fi

Teknoware laa-jentaa toimin-taansa Pohjois-AmerikassaLahtelaisen Teknoware Oy:n yh-dysvaltalainen tytäryhtiö on ostanut Trans-Lite Inc:n ajoneuvovalaisinten liiketoiminnan ja nimen. Trans-Lite on yksi johtavista junien valaisinjärjestel-mien toimittajista Yhdysvalloissa. Sen palveluksessa on noin 70 henkilöä, jotka siirtyvät Teknoware Inc:n palve-lukseen. Myyjinä toimivat perustaja-perheen jäsenet William Jr., Andrew ja Ann Maley. William ja Andrew Maley ovat työskennelleet Trans-Liten johdossa ja kaupan myötä siirtyvät Teknoware Inc:n palvelukseen.

”Kauppa tukee hyvin Teknowaren strategiaa laajentua uusille alueille ja kasvattaa maailmanlaajuista tuote-portfoliota. Trans-Lite tuo meille mer-kittävän aseman Pohjois-Amerikan markkinoilla sekä uusia tuoteperheitä, kuten junien ulkovalaistusjärjestelmiä ja informaatiotauluja muille markki-noillemme. Tarkoituksenamme on kehittää ja kasvattaa yritystä edelleen ja laajentaa markkinoita”, sanoo Kai Kauto, Teknoware Oy:n toimitus-johtaja.

www.teknoware.eu


48

Uusi SLO-ONLINE -portaaliSLO Oy avaa asiakkailleen uuden SLO-ONLINE -portaalin. SLO-ONLI-NEn avulla sähköalan ammattilaiset tilaavat sähkö-, tele- ja automaati-otuotteet yhdestä osoitteesta www.slo.fi.

”Haluamme palvella asiakkaitamme mahdollisimman monipuolisesti investoimalla myyntikonttoriverkoston lisäksi palveluportaaliin. Uusi SLO-ONLINE on asiakkaillemme ensisijainen työkalu sähköalan laajim-man valikoiman tuotehakuun ja tuotteiden tilaamiseen”, kertoo SLO:n toimitusjohtaja Mika Höijer.

Portaalin suunnittelun lähtökohtina olivat palvelun helppokäyttöisyys ja nopeus. Esimerkiksi SLO-ONLINEn etusivulla palvelun käytetyimmät ominaisuudet ohjaavat asiakasta. Tuotehaku toimii nopeasti ja helposti eri hakukriteerein. Asiakaskohtainen tietosisältö tukee organisaatioiden tilaus- ja toimituskäytäntöjä.

STT Condigi ja Tunstall yhdistyivät Tunstall Nordiciksi STT Condigin liiketoiminta siirtyi viime lokakuussa Tunstall Oy:lle. Yhdistymisen myötä Tunstall ja STT Condigi toimivat nyt yhteisellä nimellä Tunstall Nordic. Tunstall on yksi maailman johtavista hoito- ja hoivatuotealan yrityksistä, jonka tekniset tuotteet ja järjestelmäratkaisut helpottavat ja paranta-vat ikääntyneiden, toimintaesteisten ja kroonisesti sairaiden elämänlaatua. Yhtiö perustettiin Isossa-Britanniassa vuonna 1957 ja on nykyisin yli 1800 työntekijänsä ansiosta globaali yritys, joka kehittää, valmistaa ja toimittaa turvajärjestelmiä noin 30 maahan kaikkialla maailmassa.

Tunstallin monipuoliseen tuotevalikoimaan sisältyy muun muassa tunnistimia, hälytyspainikkeita ja kattavia turvajärjestelmiä sekä omassa että eri-tyisasunnossa asuville. Tuotteiden avulla hoitohenkilökunta saa laadukkaat välineet ja pystyy tarjoamaan turvallisia, edullisia ja rationaalisia hoito- ja hoivapalveluja ikääntyneille, toimintarajoitteisille ja kroonikoille.

Tunstall Nordicin Tampereen toimisto avattiin marraskuussa uudessa Tampereen keskustan Technopoliksessa.

www.tunstallnordic.com

”Kilpailukykymme perustuu ammattimaisen palvelun, laajan tuotevali-koiman ja laadukkaiden tuotteiden lisäksi tuotteiden toimitusvarmuu-teen. Portaali kertoo reaaliaikaisesti tuotteiden saatavuuden lisäksi toimituksen tilan projektityömaille, asiakkaiden varastoihin sekä SLO:n myyntikonttoreihin”, toteaa Höijer.

SLO-ONLINE -portaali mukautuu asiakkaiden tarpeisiin kaikilla alus-toilla tietokone-, tabletti- ja matkapuhelinkäytössä.

www.slo.fi


49

uutisetPlaaniFlexTube-maavalokaapeli nopeuttaa asennusta Uusi Draka FlexTube-maavalokaapeli perustuu innovatiiviseen kuitumoduuliin, joka pienentää kaape-lisydämen kokoa jopa alle puoleen nykyisin käytössä oleviin kaapeleihin verrattuna. Normaaleissa kanava-asennuksissa voidaan käyttää kuitumäärältään entistä suurempaa kaapelia tai vastaavasti maakaapelia, joka on saatu pienemmäksi ja keveämmäksi. Hitsauskaap-pien ja jatkosten sisällä kuitumoduulien vaatima tila on pieni ja niiden kapasiteettia voidaan jopa kasvattaa vaihtamatta niitä isompiin.

Kaapelin käsittely on merkittävästi helpompaa ja nopeampaa, sillä mikromoduulin kuitunipulla on peh-meä muovipäällyste. Erittäin taipuisa lämpötilastabiili elementti on helppo ja nopea käsitellä ilman työkaluja. Tilantarve on vain 30 % ja lommahdusvaara olematon verrattuna miniputkeen, joka on kerratun kaapelin vastaava kuituyksikkö.

Aurattava FlexTube-maavalokaapeli on suunniteltu suomalaisiin olosuhteisiin. Sillä on hyvä 6000 N/10 cm puristuksenkesto, 5000 N asennusvetovoiman kesto sekä laaja lämpötila-alue myös kuitumoduuleille ilman tukielementtejä.

FlexTube-valokaapelien valikoima yltää 6-kuituisesta aina 864-kuituiseen rakenteeseen asti. Mm. 192-, 288- ja 432-kuituisten kaapeleiden halkaisijamitta on alle 20 millimetriä, joka on usein suurin sallittu koko jatkoksien läpivienneissä. Valikoimasta löytyvät todella suurikuituiset kanavavalokaapelit, kuten 432, 576, 720 ja 864-kuituiset. Sekä kuitujen että kuitumoduulien värit perustuvat 12 kuidun suomalaiseen värijärjestelmään FIN 2012.

Aurattava FlexTube-maavalokaapeli on yleiskaapeli kaikkiin sovelluksiin. Sillä on keskiputkirakenteisen kaa-pelin parhaat puolet, kuten mahdollisuus vetää kaapelia pelkästään vaipasta ja tehdä kylkiottoja nopeasti ja pienellä määrällä työvaiheita. Kaapelin päättäminen on erityisen nopeaa. Vaipparakennelma voidaan koko-naisuudessaan vetää kaapelisydämen päältä kerralla. Paljastunut kaapelisydän ei vaadi mitään erikoistoi-menpiteitä ja kuitumoduulit voidaan tuoda jatkoslevylle ilman suojaputkirakennetta yhdellä kiinnityksellä koko jatkoslevyn kapasiteettia vastaava määrä. Kuitumoduu-liin voidaan tehdä kylkiotto vaivattomasti ja kuitumo-duulit voidaan varastoida jatkoslevylle.

www.draka.fi www.prysmian.com

Uusi Prysmian AXCMK-PLUS on kestävä yleiskaapeli AXCMK-PLUS täydentää Prysmianin uutta PLUS-kaapeleiden tuoteperhettä. Alumiinijohtiminen PEX-eristeinen halogeeniton 1 kV voimakaapeli sopii moneen käyttöön. Sen ominaisuudet pääsevät esiin erityisesti aura-uksessa ja vesistöasennuksis-sa sekä vaativissa kohteissa sisätiloissa.

Uutuudella on hyvä hanka-us- ja iskunkestävyys sekä ulkovaipan mekaaninen kestä-vyys, joka vastaa PE-vaippaa. Siksi se sopii erinomaisesti asennettavaksi auraamalla. Lisäksi mahdolliset asennuk-sen aikana syntyvät vaippaviat on tässä 4 ½ -johtimisessa kaapelissa helpompi paikallis-taa kuin 4-johdinkaapelissa.

AXCMK-PLUS on halogeeni-ton, vähän savuava ja yksittäin itsestään sammuva, joten se voidaan asentaa sisätiloihin ja vaativiin kohteisiin kuten kellarimuuntamoihin. Kaa-peli täyttää standardien IEC/EN60332-1-2 vaatimukset.

www.draka.fi www.prysmian.com


50

Tyylikäs taajamavalaisin Chris-tian IV LEDChristian IV LED on IP66-koteloitu alumiinirunkoinen taajamava-laisin. Tyylikkään harmaa valaisin on saatavilla sekä pylväs- että varsimallina, ja sopii erinomaisesti yleisvalaistukseen ja pienteiden varsille.

Ottoteho on 32W, valaisimen valovirta 2554lm, värilämpötila neut-raalin valkoinen 4000KCRI > 70 ja elinikä 70.000 tuntia. Vakiova-rusteinen tehonalennustoiminto voidaan ottaa helposti käyttöön painamalla valaisimessa olevaa kytkintä. Tehdasasetuksena on 50 % himmennys 8 tunnin ajan alkaen 3 tuntia ennen ja päättyen 5 tuntia jälkeen laskennallisen keskiyön.

Christian IV LED valaisimen runko on painevalettua alumiinia, ja suositeltava asennuskorkeus 3-6 m.

www.alppilux.fi

Plurio LED on uusi puistovalai-sin yöhimmennykselläPlurio LED on uusi energiatehokas puistovalaisin, johon voi valita pyörähdyssymmetrisen tai katuvalo-optiikan. Näin koko alueella voidaan käyttää samaa valaisinta ja säilyttää yhtenäinen ilme.

LED-mallin ottoteho on 40W ja valaisimen valovirta 2470lm tai 2280lm optiikkavaihtoehdosta riippuen. Plurio- valikoimaan kuuluu myös purkauslampulle tarkoitetut mallit E27-kannalla; 70W HIE CL1 ja 50/70W HIE CL2. Energian säästöä lisää integroitu tehonalennustoiminto, joka on va-kiovaruste jokaisessa LED-valaisimessa. Se kytkee 50 % himmen-nyksen sydänyöllä kahdeksan tunnin ajaksi. Tämä tehdasasetus voidaan ottaa helposti käyttöön valaisimessa olevalla kytkimellä.

Plurio LED sopii erinomaisesti korvaamaan vanhentuvat opaalipallova-laisimet, joita on tyypillisesti puistoissa, kevytväylillä ja muualla kaupun-kiympäristössä. Vaihto tuo laskennallisesti jopa 78 % energiansäästön. Valaisimen suositeltava asennuskorkeus 3-5 metriä. Tyylikkään ko-konaisuuden viimeistelevät Tehomet Architectural-malliston pylväät.

www.alppilux.fi

Avenue F LED tuo tyyliä puis-toihin ja kulkuväylilleElegantti Avenue F LED on parhaimmillaan puistoissa ja kulku-alueilla, joihin haetaan tyylikästä, hillittyä ja ympäristön ilmettä korostavaa valaisinta. Korkealaatuinen LED-moduuli sekä helppo asennettavuus ja vähäinen huoltotarve pitävät elinkaarikustannuk-set matalina.

Avenue F LED -mallin ottoteho on 42W. Valovirta on pyörähdys-symmetrisellä optiikalla 2840lm ja katuvalo-optiikalla 2434lm. Myös Avenue F purkauslamppumallit ovat uudistuneet. 50/70W CL2 mallit E27-kannalla on nyt saatavana pyörähdyssymmetrisel-lä (R/S) ja katuvalo-optiikalla (STR).

LED-valaisimissa on vakiona integroitu tehonalennustoiminto, joka voidaan ottaa käyttöön painamalla valaisimessa olevaa kytkintä. Tehdasasetuksena on 50 % automaattinen himmennys kahdek-san tunnin ajan alkaen kolme tuntia ennen ja päättyen viisi tuntia jälkeen laskennallisen keskiyön.

Suositeltava asennuskorkeus on 3-5 metriä. Tyyliin sopiva pylväs löytyy Tehomet Architectural-mallistosta.

www.alppilux.fi


51

uutisetPlaani

Uutuuksia Highlight Valaistukselta

Molto Lucen Pari kylpyhuoneisiin

Molto Lucen Pari on muotoilul-taan moderni valaisin, joka sopii teknisten ominaisuuksien ansios-ta erinomaisesti kylpyhuoneeseen esimerkiksi peilivaloksi. Valaisin on IP44-luokiteltu. Parissa on käytetty valonlähteenä T5-kan-taista Seamless-loisteputkea tai LED (600mm 1080lm) Valaisinta on saatavilla kolmella eri pituisella rungolla, joiden värivaihtoehtoina on kromi, harmaa ja valkoinen.

Wever & Ducren uutuusvalaisin Gigant

Wever & Ducrén uutuusvalaisin Gigant valloittaa jättimäisellä koollaan. Renkaanmuotoisen LED-valaisimen minimalistinen muotoilu on moderni sekä näyt-tävä. Gigantissa valonlähteenä toimii 40W / 70W LED väriläm-pötilalla 3000K°. Valaisinta on saatavilla kahdessa eri koossa: 1000mm ja 1600mm halkaisijalla.

MA&DE:n LAMA-tuoteperhe

MA&DE:n suoraviivainen ja tyyli-käs LAMA-tuoteperhe on palkittu Red Dot Design Award -palkin-nolla. LAMA-tuoteperheeseen kuuluu lattiavalaisimen lisäksi pöytä- ja seinäversiot. Lattiava-laisimessa on valonlähteenä 22W integroitu LED (230V), värilämpö-tilalla 3000K°. Lattiavalaisimessa on kaksi pistotulppaa rungossa. Rungon värivaihtoehtoina on val-koinen ja harmaa. Tuoteperheen suunnittelija on italialainen Mirco Crosatto.

www.highlight.fi


52

Uutuuksia TecluxiltaAkustinen valaisin Sonic

Altistuminen melulle ja huonolle akustiikalle ovat yhä kasvava ongelma monissa tiloissa. Melu ja huono akustiikka yhdessä lisäävät stressiä sekä uupumusta. XAL:in akustinen valaisin Sonic mahdollistaa täysin uudenlai-sia ratkaisuja tilasuunnitteluun.

Valaisimen valonlähteenä on 52W LED, värilämpötilalla 3000K° tai 4000K°. Valon-tuotto on 4500 lm. Valaisin on himmennet-tävissä ja saatavilla sekä ripustettavana että lattiaversiona.

Hallan Unda

Hallan uutuusvalaisin Undasta on saatavilla kaksi moduulia, joita yhdistelemällä voi luoda kolmiulotteisia valaisinmuodostelmia. Moduuleja voi yhdistellä esimerkiksi kaarei-leviksi aalloiksi tai ympyröiksi. Moduulit ovat taivutettua alumiinia ja häikäisysuoja opaa-lia. Valonlähteenä led ja värivaihtoehtoina on valkoinen, musta ja hopea.

Martinin Segno-tuoteperhe

Martinin Segno-tuoteperheen valaisimissa yhdistyvät materiaalien laadukkuus selke-älinjaiseen muotoiluun. Tuoteperheeseen kuuluvat ripustettava sekä pinta-asennet-tava valaisin, moduulikattovalaisin sekä lattiavalaisin. Valaisimien häikäisysuojassa on mikroprisma ja hunajakennorakenne, jotka takaavat optimaalisen suorituskyvyn valaisuun. Sarjan valaisimissa on T5-kantai-set loisteputket profiilien mittojen mukaan. Värivaihtoehtoina on valkoinen ja harmaa. Häikäisysuoja on Martinin patentoima.

Valinnanvapautta Modularin Smart-sarjalla

Modularin Smart on ajattoman tyylikäs mi-nispottisarja. Smart mahdollistaa todellisen valinnanvapauden: sarjan osia voidaan yhdistellä keskenään, jolloin on mahdollista saada juuri halutunlainen kokonaisuus. Sarjan valaisimet ovat saatavilla mustalla tai valkoisella kehyksellä.

www.teclux.fi


53

uutisetPlaani

iGuzzini päivittää led-ulkova-laisinmallistoaaniGuzzini on ottanut uudet led-moduulit käyttöön koko ulkovalai-sinmallistoonsa. Archilede HP:n valotehokkuus on nyt 104lm/W!Archilede -valaisimien uudet mallit edustavat luokkansa ehdo-tonta kärkeä. Valaisimien korkea valotehokkuus tuo jopa yli 50 % säästöt edelliseen sukupolven led-valaisimiin verrattuna. Archile-de HP -valaisimet voidaan ohjelmoida halutun säätöprofiilin mu-kaisesti. BVD –interfacen avulla niitä voidaan ohjata keskitetysti 1-10V tai DALI-väylällä. Myös langaton ohjaus on mahdollista.

Uusi Archilede HP on varustettu iGuzzinin kehittämällä led-moduulilla, jolla katuvalaisinmallisto päivitetään. Mallisto on suunniteltu toimimaan myös arktisissa olosuhteissa aina -40°C asti. Ledien värilämpötila on 4000K ja CRI70. Moduulirakenteen-sa ansioista ne on myös helppo vaihtaa uusiin.

www.iguzzini.fi


54

Luxor led-kohdevalaisin korvaa monimetalliheittimiäCandela Import on tuonut markkinoille uudet tehokkaat Luxor XS ja Luxor XL valaisimet. Kohdevalaisimien teholliset valovirta-arvot ovat parempia kuin 35W ja 70W monimetallivalaisimissa. Käytössä päästään yli 40 % energian säästöön verrattuna perinteiseen monimetallivalaisimeen. Tuotteille haitalliset IR- ja UV-säteilyt puuttuvat kokonaan ja myös värintoistoindeksi on erittäin hyvä, Ra on n. 90. Siden valmistamat valaisimet on varustettu erittäin tehok-kaalla passiivisella alumiinisella jäähdytyselementillä, joka varmistaa ledien hyvän toimivuuden.

Valaisimien tehot ovat 25W ja 37W ja valon värilämpötilat 3000K ja 4000K. Valokeilat ovat 30° tai 60°. Kolmivaihekiskoadapterilla varustetut valaisimet on saatavana valkoisina, harmaina tai mustina. Alumiinivalurunkoisten kohde-valaisimien kotelointiluoka on IP20.

www.candelaimport.fi

Suomessa valmistettu Eaton 93PM on luokkansa energiatehokkain UPS Eaton Corporation on tuonut markkinoille Suomen Espoon tehtaalla valmistetun Eaton 93PM -häiriöttömän sähkönsyötön järjestelmän (UPS), joka soveltuu erinomaisesti energiatehokkuutta vaativiin virtuaa-liympäristöihin, pilvikonesaleihin ja muihin kriittisiin ympäristöihin. UPSi-en suunnittelussa on erityisesti otettu huomioon IT-päättäjien kriittisten ympäristöjen luotettavuusvaatimukset. Eaton 93PM:n tehokerroin on 1,0 ja sen teholuokka on 30 - 50 kVA/kW. Alan energiatehokkain UPS vie akkuineen vain 0.5 m2 lattiatilaa.

Eaton 93PM UPSit toimivat alan korkeimmalla 96,7 prosentin hyö-tysuhteella online-tilassa suojaten näin kriittisiä järjestelmiä kaikilta sähköhäiriöiltä. Innovatiivisen energiansäästötekniikan ansiosta UPSin toiminta mukautuu automaattisesti vaihteleviin sähköolosuhteisiin, jolloin hyötysuhteeksi saadaan yli 99 %. ESS-moodissa 93PM syöttää sähköä suojatuille laitteille staattisen ohituskytkimen kautta. Mikäli verkkosähkössä ilmenee häiriöitä, se kytkeytyy alle kahdessa milli-sekunnissa online-tilaan tai akustokäyttöön. Tämän tekniikan avulla käyttäjät voivat optimoida konesaliensa energiatehokkuuden (PUE) ja samalla varmistaa toimintansa luotettavan jatkuvuuden. ESS -ener-giansäästömoodi on ominaisuus, jonka asiakas voi halutessaan ottaa käyttöön. Muussa tapauksessa UPS-laite toimii double conversion online -moodissa.

“Eaton johtaa UPS-alaa energiatehokkuudessa energiansäästö-teknologiansa ansiosta. Suomessa valmistettava uusi Eaton 93PM UPS-mallisarja vahvistaa entisestään tätä asemaa ollen kokoluokkan-sa energiatehokkain”, kommentoi Elina Hermunen, Eaton Power Qualityn tuotepäälikkö.

Eaton 93PM omaa korkean teho- ja energiatiheyden. Näin UPS pystyy syöttämään täyttä kuormaa 10-20 minuuttia sisäisellä akustoilla. Sisäinen akusto mahdollistaa minimaalisen 0.5 m2 tilantarpeen, jolloin arvokasta lattiatilaa säästyy muille liiketoiminnan kannalta tärkeille laitteille. Lisäksi Eaton 93PM hyödyntää ABM-akustonhallintatekniik-kaa varmistaakseen korkean käytettävyyden. ABM optimoi akkujen varausajan, eliminoi ylivarauksen ja valvoo jatkuvasti akuston kuntoa. Näin akuston käyttöikää voidaan pidentää jopa 50 prosentilla. Tiedot akuston kunnosta ja testaushistoria ovat helposti tarkasteltavissa UP-Sin näytöltä, jolloin järjetelmän ylläpito huoltotoimenpiteineen voidaan suunnitella ja aikatauluttaa paremmin. UPSin muotoiluun sopivilla lisäakustoilla voidaan pidentää varakäyntiaikaa tarpeen mukaan.Käytettävyys on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, jolla optimoidaan

93PM:n toiminnallisuus. Intuitiiviselta LCD-kosketusnäytöltä käyttäjä saa tietoa sähkön laadusta, energiakulutuksesta ja hyötysuhdetren-deistä – sekä kirjallisessa että graafisessa muodossa. 93PM UPSia voidaan kaukovalvoa ja -hallita valmiin internetliitännän kautta ja se voidaan integroida yrityksen omiin IT- ja kiinteistöhallintajärjestelmiin. Eatonin Intelligent Power Manager -ohjelmisto mahdollistaa verkkoon kuuluvien UPSien ja virranjakoyksiöiden valvonnan ja hallinnan. Intelli-gent Power Manager –ohjelmisto sopii yhteen yleisimpien käyttöjärjes-telmien ja virtuaaliohjelmistojen kasnssa. Näin 93PM sulautuu virtuaali- ja IT-ympäristöihin. Sähkökatkon sattuessa se voi myös automaatti-sesti käynnistää toimintoja kuten virtuaalisten laitteiden siirron, hallitun alasajon tai vahingonkorjausohjelman.

Uudet Eaton 93PM UPSit ovat saatavissa tammikuusta 2013 alkaen.

www.eaton.eu/93PM


55

uutisetPlaani

Energiatodistuksen laskuta-pa vääristää kulutuslukujaSähkölämmitteisen omakotitalon laskennallinen kokonais-energiankulutus nousee helposti moninkertaiseksi rakennuk-sen todelliseen energiankulutukseen verrattuna.

Konsulttitoimisto LPP Partners Oy:n Motivan Elvari-hank-keelle tekemän selvityksen mukaan sähkölämmitteisten omakotitalojen laskennalliset, uuden energiatodistuslain oh-jeiden mukaisesti lasketut E-luvut saattavat nousta yli kolme kertaa todellisia kulutuslukuja suuremmiksi.

Selvityksessä mukana olleen, vuonna 1953 valmistuneen sähkö- ja puulämmitteisen omakotitalon laskennalliseksi kokonaisenergiankulutukseksi tuli 76 950 kWh vuodessa uuden energiatodistuslain ohjeiden mukaisesti laskettuna, vaikka rakennuksen todellinen, vuoden aikana mitattu kulu-tus oli vain 22 786 kWh vuodessa.

Kahdessa muussa vertailussa mukana olleessa kohteessa energian laskennallinen kulutus nousi vastaavasti 2,5 ja 2,6 kertaa todellista kulutusta suuremmaksi. Kohteiden, eli vuosina 1953, 1973 ja 2008 valmistuneiden omakotitalojen energiankulutusta on seurattu tarkasti jo useita vuosia Moti-van vetämän Elvari -sähkölämmityksen tehostamisohjelman osana.

Sähkölämmitysalaa edustavan Sähkölämmitysfoorumi ry:n mukaan nyt saadut vertailutulokset osoittavat, että uusi energiatodistuslaki ja lakiin sisältyvät virheelliset energian-kulutuksen laskentakaavat lähtötietovirheineen rankaisevat sähkölämmitystä perusteettomasti ja kohtuuttomasti.

Laskettu E-luku vaikuttaa suoraan uudistetun energiatodis-tuslain mukaiseen rakennuksen energiatehokkuusluokkaan ja tätä myötä yli puolen miljoonan sähkölämmitteisen oma-kotitalon jälleenmyyntiarvoon.

Tulevaisuudessa vaikutus voi vielä laajentua kiinteistöveroon, nostaen sitä edellisestä johtuen erityisesti sähkölämmitys-kohteissa.

Sähkölämmitysfoorumin mukaan nykyisillä laskentakaavoilla ja lähtöarvoilla jopa minimaalisesti energiaa kuluttavat sähkö-lämmitteiset matalaenergiatalot saadaan näyttämään energi-asyöpöltä tuhlareilta, vaikka totuus olisi täysin päinvastainen.

www.lamminkoti.fi

CENELEC julkaisi standardin datakeskuksilleDatakeskukset ovat keskeisiä nykyaikaisen tietoyhteiskun-nan ja digitaalisen talouden kannalta. Niissä säilytetään, käsitellään sekä hallitaan erilaisten yritysten ja organisaatioi-den jatkuvasti kasvavaa digitaalista informaatiota.

Datakeskusten päätoiminta perustuu palvelintietokoneisiin sekä tietoliikenne- ja tallennuslaitteistoihin. Tämän lisäksi datakeskukset tarvitsevat laitteistoja suojaavan rakennuk-sen, ulkoiset ja sisäiset tietoliikenneyhteydet, sähkösyötön, turvajärjestelmät sekä hallintajärjestelmän. Kaiken tämän pitäisi toimia yhdessä energiatehokkaasti.

Eurooppalaisen sähköalan standardointijärjestön, CENELE-Cin tietoliikennelaitteiden sähköteknisiä seikkoja käsittelevä komitea CLC/TC 215 on valmistelemassa uutta standar-disarjaa, joka määrittelee datakeskuksiin liittyviä ominai-suuksia. Informaatioteknologiaa koskeva standardisarja EN 50600 määrittelee vaatimuksia ja suosituksia datakeskusten konseptointiin, suunnitteluun, asentamiseen ja järjestelmien integrointiin sekä käyttöön ja kunnossapitoon.

Standardisarjan ensimmäinen osa EN 50600-1 Informaatio-teknologia - Datakeskusten ominaisuudet ja rakenteet - Osa 1 Yleiset käsitteet julkaistiin lokakuussa 2012. Valmistel-la olevissa alaosissa määritellään yksityiskohtaisempia vaatimuksia datakeskusten rakennukselle, sähköjakelulle, ympäristöolosuhteiden hallinnalle, tietoliikennekaapeloinnil-le, turvajärjestelmille sekä järjestelmän hallinnan ja käytön informaatiolle.

Tämä standardisarja liittyy EU-komission standardointiman-daattiin M/462 Tietoliikenneverkkojen energiatehokkuus ja standardin valmisteluun pääsee vaikuttamaan SESKOn komiteassa SK 215.

www.sesko.fi

www.sesko.fi

Luotettavat palonkestävät kaapelit antavat enemmän aikaa – juuri niitä elintärkeitä sekunteja – evakuointiin ja pelastustyöntekijöille.

Prysmian Group tarjoaa laajan valikoiman Firetuf- asennuskaapeleita, jotka säilyttävät toiminta- kykynsä tulipalossa. Kaapelit ovat halogeenittomia,

Turvallisuus on oikeita valintoja.Palonkestävä Firetuf-kaapeli on vastuullinen valinta kaikkialle, missä erityinen turvallisuus on tarpeen.

vähän savuavia, nippuna itsestään sammuvia ja vaativis-sa palonkestoisuuden polttokokeissa testattuja. Kaapelit täyttävät palonkestoisuudelle asetetut polttokokeet: EN 50200 tai EN 50362. Lisäksi ne täyttävät polttokokeet EN 60332-1, EN 60332-3, EN 50267 ja EN 61034.

Sinulla on iso vastuu. Valitse Firetuf.

Documents

Plaani - NSS Sähkösuunnittelijat ry - Etusivunssoy.fi/uploads/Plaani 1-13/Plaani_1_13low.pdfAnna-Maija Gruber TYKSin T-sairaala on valmis Sini Silván Lohjan sairaalan vanhan osan