Upload
others
View
5
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1
PLUGIO Pälkäneen lukiolaisen lehti 1/2006
Keskelle Helsinkiä Sanomata-
lon kellarikerrokseen on lavas-
tettu kokonainen kaupunki.
Helsingin Sanomien Piste toi-
mitussimulaattori on rakennettu
palvelemaan nuoria mediaopis-
kelijoita.
Pälkäneen mediakurssilaiset
saivat eräänä tammikuisena
pakkaspäivänä tutustua lämpi-
mään harjoitustoimitukseen.
sivu 7
Joillakin ihmisellä on jokin
perustavaa laatua oleva tarve
päästä mahdollisimman lähelle
luontoa.
Jyry Lähde Kangasalan Rai-
kusta päätti lähteä Oriveden
sutta jäljittämään. Tammikuun
pakkanen narisi kenkiä ja jän-
nitys kalisutti luita, kun nuori-
mies pyrki pimeässä hukan
jäljille.
Aseenaan Lähteellä oli kamera
ja omat vaistonsa. Tunti toi-
sensa perään vierähti pimeässä
metsässä. Sellainen terävöittää
nyky-ihmisenkin vaistoja ja
tarkkaavaisuutta. Luonnossa
elävä eläin ei kuitenkaan jää-
nyt toiseksi ihmisvaistojen
rinnalla. sivut 8-9
Eräjärven suden jäljillä Apua auton
etsintään ”Mielestäni luotettavia auto-
merkkejä ovat Toyota, Mercedes
Benz, Alfa Romeo, Jaguar, Re-
nault, Peugeot ja Opel. Ominai-
suuksissa tärkeitä ovat hyvä hin-
ta-laatu suhde. Luotettavuus kyl-
milläkin säillä, helppo huolletta-
vuus, eli laaja merkki huolto
verkosto. Auto ostetaan hyödyn
vuoksi.”
Tällaisen neuvon auton ostami-
seen antaa 49-vuotias nainen.
Lue myös muiden antamat vin-
kit.
sivu 13
MTG vie Mukanaan
Sivu 15
Marjo opiskeli
Etelä-Afrikan
eksotiikassa sivu 3
Politiikka ja
Matias ovat
kuin paita ja
peppu sivu 6
Mitä ihmettä
tekee työkseen
copywriter? sivu 13
Ensimmäinen
saa diplomin sivu 11
Toimittajana Helsingissä
Maailma
trikkaajan
silmin Ryhmä nuoria harjoittelee
kummallisia temppuja syvällä
Näsinkallion väestönsuojassa
Tampereella. Ryhmän jäsenet
kannustavat toisiaan yhä ih-
meellisimpiin temppuihin.
- Trikkauksessa yhdistellään
taistelulajien liikkeitä akro-
baattisiin voltteihin, Heikki
Järvinen kertoo asiaa ihmette-
leville.
Sivu 4 Trikkaaja pyörähtää. Riku Huomo on notkea kaveri.
Jäljet. Minne hukka on mennyt?
2
Gallup Mikä mielestäsi ei
ole yhtään iHQ?
- Kahdeksan tunnin koulupäi-
vät, erityisesti uskonnontunnit.
Antti Laiho, 1B
- Ihmiset ja tällaiset gallupit.
Janni Eerola 2A
(vasemmalla)
- Vaihtelee päivittäin, en osaa
vastata.
Inna Huttunen 7B
- Seiskaluokan pissikset.
Erno Lehtimäki 8A
Tänä päivänä suuri osa nuorista omistaa mp3-
soittimen. Niiden yleistymiseen on vaikuttanut
hintojen halventuminen ja samalla myös tallen-
nuskapasiteetin kasvaminen. Yhä useammalta
valmistajalta löytyy muutama erilainen malli
kuluttajan tarpeiden mukaan. Enää ei siis ole
kyse pelkästään asiantuntijoiden ja nörttien
leluista, vaan koko kansan tuotteista. Voi kui-
tenkin olla, että näiden kätevien soittimien aika
alkaa pikkuhiljaa olla ohi.
Syksyllä 2005 eduskunta sääti uuden tekijänoi-
keuslain, joka kielsi esimerkiksi omien kaupas-
ta ostettujen cd-levyjen kopioimisen omaan
käyttöön. Tämä tarkoitti myös käytännössä sitä,
että lempiartistin kappaleita ei enää saa muun-
taa mp3-muotoon ja siirtää kyseistä formaattia
toistavaan soittimeen. Tällöin mp3-soittimilla
saisi teoriassa lain mukaan kuunnella vain ne-
tistä ostettuja mp3-tiedostoja ja vapaassa levi-
tyksessä olevaa underground-bändien musiik-
kia. Jos haluaa siis jonkun artistin cd-levyn ja
kuunnella sitä myös mp3-soittimella, joutuu
levyn ostamaan kahteen kertaan.
Mutta kuka valvoo cd-levyjen kopiointia esi-
merkiksi omaan käyttöön? Tuskin kukaan va-
paaehtoisesti käy itsensä poliiseille ilmianta-
massa kopioituaan levyllisen musiikkia uuteen
viikkorahoilla ostettuun mp3-soittimeen. Mel-
kein sama asia on se, ettei kukaan käy kerto-
massa virkavallalle, että ajoi juuri vahingossa
hieman ylinopeutta taajama-alueella. Ainoa ero
näiden kahden välillä on se, että levyn muutta-
minen mp3-muotoon on hieman turvallisempaa
kuin ylinopeutta ajaminen.
Pasi Tiitola, päätoimittaja
-PÄÄKIRJOITUS-
P I L O I L L A A N
Tunnustakaa syntinne ja maksakaa lisää
- Tahdotko sinä Pälkäne tämän Luopioisen kuntaliitokseksesi.
- Tahdon, jos otamme minun nimeni.
- Eikun minun! Ota sinä vaakuna!
piirros Rosa Takala
3
Aikakauslehden lukija käyttää
lehtensä lukemiseen aikaa noin
tunnin. Naiset lukevat aika-
kauslehteä hieman miehiä ah-
kerammin. Aikakauslehtien
Liiton Taloustutkimuksella
teettämän tutkimuksen mukaan
suosituimpia olivat tiede- ja
kulttuurilehdet, naisten erikois-
lehdet, autoilun ja tekniikan
lehdet sekä perhe- ja yleisaika-
kauslehdet. Näitä lehtiä luettiin
vähintään tunnin ajan yhdellä
kertaa.
Pisimmät lukuajan sai Valitut
Palat (92 minuuttia). Myös
Kotimikro (89 minuuttia) ja
GTi-magazine (87 minuuttia)
sijoittuivat kärkeen. Vuosien
2004-2005 aikana aikakausleh-
tien valikoima on kasvanut 60
uudella lehdellä. Usein uusi
lehti pyritään suuntaamaan
tarkasti tietylle kohderyhmälle.
Aikakauslehdet eivät ole kerta-
käyttötavaraa. Yli 50 prosenttia
tutkimukseen vastanneista il-
moitti säilyttävänsä lehden ko-
ko vuosikerran. Eniten talteen
pistettiin lasten- ja nuortenleh-
tiä (56 prosenttia vastaajista).
Noin kolmannes ilmoitti kerää-
vänsä vuosikertoja tietotekniik-
ka- ja tietoliikennelehdistä,
harrastelehdistä sekä tiede- ja
kulttuurilehdistä. Miehet kerää-
vät talteen autoilun ja tekniikan
lehtiä ja naiset puolestaan asu-
misen, rakentamisen ja puutar-
hanhoidon lehtiin sekä naisten
erikoislehtiä. Kiinnostava lisä-
tieto saattaa olla, että lähes 60
prosenttia miehistä ja naisista
ilmoitti keräävänsä Aku Ankan
vuosikertoja.
Suomalaiset säilövät Aku Ankan ja Kotimikron
Luokattomuus
voi hyvin ja
kehittyy
Luokattomuus lukion toiminta-
muotona on ollut mahdollinen
kaikille lukioille vuodesta
1994. Opetushallitus teki selvi-
tyksen luokattoman lukion
toimivuudesta koskien luku-
vuotta 2004 - 2005. Kyselyn
pohjalta selvitettiin muun mu-
assa lukio-opiskelun kestoa ja
opintojen laajuutta, luokatto-
man lukion opetusjärjestelyitä
sekä etuja ja epäkohtia.
Selvityksen lukioista luku-
vuonna 2003 - 2004 lukion
päättötodistuksen saaneista
opiskelijoista 27,7 % oli suo-
rittanut lukion oppimäärän
minimikurssimäärän 75 kurs-
sia. Yli yhdeksän prosenttia oli
suorittanut päättötodistukseen-
sa vähintään 85 kurssia. Suh-
teellisesti eniten vähintään 85
kurssin suorittaneita oli pien-
ten lukioiden opiskelijoissa.
Tutkimuksen kiistaton tulos
oli, että lukio halutaan säilyttää
luokattomana. Tätä mieltä oli
lähes 72 % kyselyyn vastan-
neista rehtoreista ja yli 93 %
oppilaskunnista.
Sekä rehtorit että oppilaskun-
nat arvostivat opiskelijan nä-
kökulmasta katsottuna eniten
valintojen vapautta ja jousta-
vuutta.
Luokattomuuden suurimpana
etuna lukion näkökulmasta
rehtorit pitivät lukion mahdol-
lisuutta tarjota yksilöllisiä,
joustavia ja valinnaisia opinto-
ja. Oppilaskunnat arvostivat
toiseksi eniten vaihtuvuutta ja
vaihtelua.
Suurimpana epäkohtana ja
kehittämistarpeena lukion nä-
kökulmasta rehtorit nostivat
esiin opinto-ohjauksen ja opin-
tojen seurannan. oppilaskunnat
pitivät opiskelijan näkökul-
masta suurimpana epäkohtana
erilaisia työjärjestyksen ja
kurssitarjottimen laatimiseen
liittyviä ongelmia sekä koe-
viikkojärjestelmään liittyviä
epäkohtia.
Pälkäneen lukion uusi musii-
kinopettaja Marjo Riihimäki
on pirteä tapaus. Nainen on
matkustellut pitkin poikin
Amerikoita, valmistunut sekä
luokan-, että musiikinopetta-
jaksi ja soitellut klarinetti
Atso Almilan johdolla Liver-
pool-oratoriossa ja johtanut
itse puhallinorkesteria. Pälkä-
neelle hän rantautui Jyväsky-
lästä, mutta alkujaan Marjo on
Iisalmesta. Opiskeluajastaankin
Marjo vietti puoli vuotta Etelä-
Afrikassa.
- Opiskelin siellä Natalin yli-
opistossa Durbanissa puoli
vuotta.Asuin kampuksella toi-
sena valkoisena tyttöjen asun-
tolassa ja opiskelin musiikkia
oopperasta afrikkalaiseen tans-
siin ja lauluun. Matkustelimme
ystäväni Leenan kanssa Etelä-
Afrikan rannikkoa pitkin Kap-
kaupunkiin ja takaisin, sitten
Lohikäärmevuorille ja Swazi-
maahan, Mosambikiin ja Zim-
babween.
Hurjimmasta päästä Marjon
Afrikanvuoden tempauksista
lienevät benji-hyppy 216 met-
rin korkeudesta sillalta rotkoon,
Zambesi-joella tehty 30 kilo-
metrin koskenlaskuretki ja kus-
kina toimiminen omatoimisella
safariretkellä.
Pälkäneellä Marjo on osoittanut
ahkeruutta lukuisten konsertti-
en ja tempauksien järjestämi-
sessä. Syksyksi 2006 nainen
puuhailee musikaalia Pälkä-
neen lukioon ja vielä tänä ke-
väänä on luvassa konsertti.
- Konsertin järjestäminen vaatii
kaikilta osapuolilta omaa aktii-
visuutta ja harjoittelun sinnik-
kyyttä myös muulloin kuin
musiikintunneilla. Luotan sii-
hen, että ketkä leikkiin ryhty-
vät, he sen myös kestävät. Op-
pilaissa on paljon piileviä ja jo
näkyviäkin kykyjä. Keväällä
siis näette itse, toteaa Marjo
salaperäisesti.
teksti ja kuva Pasi Tiitola
Pirteää naisenergiaa lukioon
4
Yksi heistä herää lauantai-
aamuna Pälkäneellä puoli
yhdeksän aikoihin, haukkaa
leipää tai mysliä, pakkaa
reppuun tarvittavat varus-
teet, kävelee bussipysäkille
josta hän matkaa Luopiois-
ten linjalla Tampereelle. Toi-
nen heistä on noussut bussiin
jostain päin Tamperetta ja
kolmas matkustanut Kan-
gasalta. Nääshallin pihaan
alkaa pikkuhiljaa ilmaantua
lisää porukkaa. Team Uniton
tapaaminen on alkamassa.
Team Unito on ryhmä nuoria,
joilla on epätavallinen harras-
tus: Xtreme Martial Arts eli
extreme taistelulajit, tai lyhem-
min trikkaus. Trikkaus sana
tulee englanninkielen sanasta
trick, joka on suomeksi temp-
pu. Toiminta- ja kung fu-
elokuvista tutut temput taide-
taan myös trikkauksessa, mutta
ilman vaijereiden apua. Useim-
miten trikkaajat harrastavat
jotain taistelulajia, jota sitten
hyödynnetään temppuillessa.
Taistelulajeista onkin apua
vaikkapa räväkämpien potku-
jen harjoittelussa ja ruumiin-
hallinnassa.
- Trikkauksessa yhdistellään
taistelulajien liikkeitä, varsin-
kin potkuja, akrobaattisiin volt-
teihin, ryhmän perustajajäse-
niin lukeutuva Heikki Järvi-
nen kertoo.
- Harjoituksissa treenataan
myös komeita näytöskoreogra-
fioita, Tamperelainen Emil
Virtanen hehkuttaa.
Team Unito sai alkunsa reilu
vuosi sitten, kun nuoret trikka-
uksen harrastajat päättivät jär-
jestää tapaamisen. Ryhmään on
pikkuhiljaa tullut lisää jäseniä,
ja nyt unitolaisia löytyy sekä
pääkaupunkiseudulta että Pir-
kanmaalta.
- Helsinkiläisten kanssa järjes-
tämme isompia tapaamisia,
mutta niitä ei ole mahdollista
järjestää joka viikonloppu,
Kangasalalainen Janne Simo-
joki kertoo mutustaessaan väli-
palaksi ostamaansa hampuri-
laista.
-Kesä on trikkailijalle parasta
aikaa, koska halutessaan voi
mennä hyppimään vaikka koti-
pihan nurmikolle.
Harjoitukset, joita yleensä sa-
notaan miiteiksi, kestävät
yleensä monta tuntia. Harrasta-
jat kannustavat toisiaan opette-
lemaan uusia, aina vain vaike-
ampia temppuja ja pelkojensa
voittamista. Miiteissä kuvataan
usein videomateriaalia, joista
myöhemmin tehdään henkilö-
kohtaisia videoita, sekä videoi-
ta tapaamisista. Rankkojen
harjoitusten jälkeen unitolaiset
suunnistavat johonkin syö-
mään. Ehdoton suosikki on
Chen’s kiinalainen ravintola.
Miitin jälkeisenä päivänä, mo-
nen tunnin harjoittelun jälkeen
paikat ovat todella kipeänä ja
seuraava päivä meneekin
yleensä lihasten palautumi-
seen.
Teksti ja kuvat: Juho Huomo
Trikkaaja voittaa pelkonsa
5
Kiduskunta Kuparikutri hyppeli iloisesti läpi metsän. Metsän muut asukit
olivat jo tottuneet Kuparikutrin liioiteltuun virneeseen ja yleen-
säkin melko katteettomaan iloisuuteen. Yllätyksenä taas tuli se,
että nyt Kuparikutrilla oli oikeasti syy olla ylenpalttisen pirteä-
nä. Hän oli matkalla metsän hallintokeskukseen, fysiikkaa uh-
maavaan siniseen sylinteritaloon, jonka halkaisija ulkoapäin
katsottuna kattaisi ehkä yhden pienen huoneen pinta-alan, mut-
ta sisältä paljastuu kokonaisia käytäviä, ja Hilton-malliston
kattohuoneistoja.
Kuparikutri reväytti naurettavalla melodraamalla höystetysti
ulko-oven auki ja loikkasi polvillaan liukuen taloon. Talon si-
sällä kahvia latkivat sekalaiset eläimet olivat tukehtua pullaan-
sa.
- Mikä meininki toverit, Kuparikutri kajautti ilmoille
- Kuka on vienyt minun äänestäjäni? prosidentti karhu tiedus-
teli
- Kuka on vienyt minun lääkekasvini? Rosa Mehiläinen kum-
masteli
- Kuka on vienyt minun kitarani? Känkkäränkkä pohdiskeli
- Kuka on vienyt mun röökit? Saukko raivosi
- Jätkät hei, jätkät, rauhoittukaa. Minusta on tullut taas metsän
presidentti ja lupaan jokaiselle vähemmistölle jotain, enem-
mistöiltä otan pois vieläkin enemmän, Kuparikutri rauhoitte-
li.
Mangusti Zytszstskckcovyzks huomasi jälleen kämmenselilleen
kasvavan ylimääräistä karvaa. Zytszstskckcovyzksin tempera-
menttiin oli jo totuttu ja talosta oli poistettu kaikki hauras mate-
riaali.
- Juma! Meitsi tekee käsillään duunii kaiket päivät ja sitten ei
saadakaan työväen pressaa, mangusti metelöi
- Sinä et ole tehnyt rehellistä työtä päivääkään elämästäsi,
Kuparikutri vastasi
- Etkä sinä ole tehnyt kolmeenkymmeneen vuoteen mitään
sosiaalidemokratiaan viittaavaa, Zytszstskckcovyzks vastasi
Tukevahko silmälasipäinen metsuri saapui taloon kesken huu-
don.
- Timppa! Moro, minä olen nyt taas presidentti, ja maahan-
muuttajille elämä hymyilee
Metsuri kirosi äänekkäästi usean minuutin ajan ja sai viimein
koottua itsensä.
- Onko Länsirannalla omaa lippua? Täytyisi saada ostoskes-
kusten ovien eteen kynnysmattoja
Vaivaantunut hiljaisuus valtasi talon väen. Kuparikutri ei ollut
aivan varma, kummassa suunnassa Suomen länsirannikko oli,
mehiläinen oli vahvasti pilvessä, saukko pani kaiken tarmonsa
savukkeiden etsimiseen, mangusti ei viitsinyt huolestuttaa seis-
mologian laitosta avaamalla suutansa ja prosidentti katseli hai-
keasti ulos ikkunasta hakien tuulesta vihreän sävyjä.
- Poppaloora, puhuva auto-
Känkkäränkkä ei milloinkaan ehtinyt laulunsa loppuun, kun Pia
-Noora Reipas saapui paikalle ja läiskäsi sensuuritarran Känk-
käränkän suun tukkeeksi.
- Populismia! Reipas huusi
- Älkäähän nyt suttuko. Kaikki jatkuu ennallaan. Minä en ota
mihinkään poliittiseen asiaan kantaa, se Hyssälän kääpä se-
koilee edelleen, Kampela on juuri saamassa valmiiksi teki-
jänoikeuslain, joka kieltää musiikin kuuntelun kokonaan,
Heinäluomaa on lupa jatkossakin vihata. Kaikki on kunnos-
sa, Kuparikutri vannoi.
Veli-Pekka Kangasniemi
Kolumni
ALKUPERÄINEN PAINETTU
LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-
TAA MAINOKSEN. VERKKO-
VERSIOSTA MAINOKSET ON
POISTETTU
ALKUPERÄINEN PAINETTU
LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-
TAA MAINOKSEN. VERKKO-
VERSIOSTA MAINOKSET ON
POISTETTU
6
- Keskusta nimensä mukai-
sesti sijoittuu Suomen puo-
luekentän välimaastoon, eikä
siten sido jäseniään ja kan-
nattajiaan muodikkaasti il-
maistuna vastakkainasette-
luun, selvittää Matias Hildén,
Pirkanmaan keskustanuorten
varapuheenjohtaja.
Aitoossa vanhempiensa kanssa
asuva Hildén liittyi keskus-
tanuoriin viidentoista vuoden
iässä, koska koki poliittisen
järjestötoiminnan olevan lähel-
lä sydäntään. Nuorisojärjestöt
ovat hänen mukaansa tärkeitä
mielipidevaikuttajia, vaikka ne
eivät pääsekään välittömästi
vaikuttamaan valtion toimin-
taan. Järjestäytynyt toiminta
myös jalostaa omien arvojen
kannattamisen omien arvojen
edustamiseksi, ja usein myös
tarjoaa tien politiikan saralle.
Keskustapuolueen president-
tiehdokkaan Matti Vanhasen
pyrkimys kuninkaan paikalle
päättyi vaatimattomaan yhdek-
säntoista prosenttiyksikön ääni-
määrään.
- Ei pidä paikkaansa, että kes-
kustalaiset olisivat taktikoineen
oman edustajansa pääministe-
rin paikalle, jossa todellinen
valta on. Huono vaalitulos joh-
tui siitä, että Vanhanen oli liian
etäinen suurelle osalle suoma-
laisista. Lisäksi hän oli lähtöi-
sin kaupungista ja käynyt läpi
avioeroprosessin, jotka ovat
myrkkyä vanhakantaisille maa-
laisliittolaisille, selittää nuori-
sopoliitikko Hildén.
Presidentti Tarja Halosen kan-
natus jakautui vaaleissa kuin
tohvelieläin ihmislajin alkutai-
paleella. Toisella kierroksella
Hildén asettui Niinistön kan-
nattajaksi muiden Keskus-
tanuorten tavoin.
Matias Hildén tunnustaa itsensä
ehdottomaksi Luopioisten ja
Pälkäneen välisen kuntaliitok-
sen kannattajaksi. Häntä, kuten
kovin montaa muutakin ihme-
tyttää nimikiistan saama täysin
absurdi painoarvo. Hän ei kan-
nata uuden kunnan nimeksi sen
enempää Luopioista kuin Päl-
känettäkään.
- Aitoo olisi ihan hyvä. Pääsisi
vuorostaan Pälkänekin ratsasta-
maan meidän kuuluisuudellam-
me, Hildén naureskelee.
Teksti ja kuva
Veli-Pekka Kangasniemi
Politiikka sydäntä lähellä Politiikan polttopisteessä: Matias Hildén
(Keskusta)
Suomen NATO-jäsenyys
- Kannatan
Ydinvoima?
- Kannatan
Yleinen asevelvollisuus?
- Kannatan
Turkistarhaus?
- Hyväksyn
Maahanmuutto?
- Kannatan, mikäli se suuntau-
tuu kattamaan Suomen työvoi-
matarvetta
Varallisuusveron poistaminen?
- Hyvä ratkaisu
Kansanedustajien palkat ja
virkaedut?
- Sopivan tasoisia
Alkoholiveron alennus?
- Toimi kuten oli tarkoituskin
eli hillitsi tuontia Virosta
Stubbailu?
- Siinähän stubbailee
AY-liikkeet?
- Asema muistuttaa melkein
poliittista puoluetta. Liikaa
valtaa työelämän ulkopuolella.
Nythän ne valitsevat jo omia
presidenttejäänkin
16-vuotiaiden äänioikeus?
- Kannatan ainakin kunnallis-
vaaleihin
Tuleva päättäjä? Matias Hildén harrastaa politiikkaa.
ALKUPERÄINEN PAINETTU
LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-
TAA MAINOKSEN. VERKKO-
VERSIOSTA MAINOKSET ON
POISTETTU
7
Piste toimitussimulaattori
sijaitsee Sanomatalossa aivan
Helsingin ydinkeskustassa.
Korkean lasiseinäisen raken-
nuksen pohjakerrokseen la-
vastettu pienois-Helsinki pe-
rehdyttää opiskelijoita toi-
mittajan työhön Helsingin
Sanomissa, Ilta-Sanomissa,
Taloussanomissa ja IS-
Veikkaaja –lehdessä.
Piste on suunnattu yläaste- ja
lukio-ikäisille ja harjoittelutoi-
mitus tarjoaa haastetta media-
alasta kiinnostuneille nuorille.
L a v a s t e t u s s a p i e n o i s -
Helsingissä tiimit työskentele-
vät viidessä eri toimituspistees-
sä, 4-6 hengen ryhmissä. Jä-
senten tietokantaan rekisteröi-
tymisen jälkeen jokainen läh-
tee itsenäisesti keräämään ma-
teriaalia lehden etusivua var-
ten. Oppilaat käyvät haastatte-
lemassa heidän aiheeseensa
liittyviä tietolähteitä, jotka
esittävät oman näkökantansa
asiasta. Pisteestä toiseen liiku-
taan tietokantajärjestelmän
välityksellä saadun aineiston
avulla. Töitä valvoo kunkin
lehden uutispäällikkö, joka
arvioi nuorten menestystä toi-
mitustyössä. Uusista juttuvin-
keistä kerrotaan sähköisten
viestintävälineiden kautta, kul-
lekin toimittajalle erikseen.
Myös haastattelut tehdään kän-
nykällä ja interaktiivisilla ku-
varuuduilla. Materiaalin ko-
koonpanossa käytetään lehtiar-
kistoa, sähköpostia, faksia ja
internetiä.
- Piste lisäsi mielenkiintoani
toimittajan työtä kohtaan. Sain
sellaisen kuvan, että toimitta-
jantyö voisi olla ihan mukavaa,
kaikesta kiireestä huolimatta,
pälkäneläinen Juho Huomo
toteaa.
Runsaan aineistomäärän kerät-
tyään oppilaat kokoontuvat
uutispöydän ääreen jakamaan
saavutetun tiedon ryhmän kes-
ken. Etusivun otsikosta, kuvas-
ta ja näkökulmista päätetään
yhteistyöllä. Ne sovitetaan
yhteen kuvaruudulla.
Uutispäällikkö Marja-Riika
Saaristo kertoo, että toimitus-
simulaattorissa käy keskimää-
rin 12 ryhmää viikossa. Suurin
osa kävijöistä tulee Uuden-
maan alueelta.
-Harjoitustoimituksen idea on
norjalaisen multimediayrityk-
sen alun perin, ja sama yritys
oli myös meidän Pistettämme
suunnittelemassa ja rakenta-
massa. Se tehtiin, koska sano-
malehdillä on kasvava huoli
tulevaisuuden lukijoista, ja
ajattelimme, että kun tietää,
miten lehti tehdään, se lisää
kiinnostusta lehtiin. Olemme
ylpeitä, että voimme samalla
tarjota journalismin peruskurs-
sin vierailijoille!
-Uskoisin, että jokaisen toimit-
tajan haave olisi löytää aina
sellaisia aiheita ja tietoja, joita
ei ole muilla toimittajilla. Se ei
vain aina toteudu, joten pitää
tyytyä arkisempiin haasteisiin:
selviytyä joka työstä niin, että
saa aikaiseksi hyvän, oikean ja
kiinnostavan lehtijutun, Saaris-
to kuvailee toimittajan arkea.
teksti Sini ja Emma Hemilä
kuva Awapa Sirirangkamanont
Pälkäneläiset Hesarin toimittajina
Lasinen päämäärä. Pälkäneen lukiolaiset tutustuivat tammi-
kuun pakkasilla maamme suurimpaan mediataloon.
ALKUPERÄINEN PAINETTU
LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-
TAA MAINOKSEN. VERKKO-
VERSIOSTA MAINOKSET ON
POISTETTU
ALKUPERÄINEN PAINETTU
LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-
TAA MAINOKSEN. VERKKO-
VERSIOSTA MAINOKSET ON
POISTETTU
8
1. tammikuuta
Halusin päästä lähelle sutta.
Olin kuullut, että Oriveden
laidalla Eräjärvellä haisee
hukalle. Isoäitini asuu siellä
ja päätän asettua hänelle
taloksi. Pitäjällä saan kuulla
sudesta sen verran, että se
on lähiaikoina raadellut peu-
ran Eräjärvellä.
Ryhdyn haastattelemaan
paikallisia asukkaita. Ta-
paan kävelylläni erään, joka
väittää nähneensä suden
yöllä.
- Ei hiivatti kun mää hain
puita yöllä ja kiiluvat silmät
näky mettässä. Kohta ei
enää uskalla käydä pihalla
virtsallakaan, mies sanoo.
- Ei terve susi käy ihmisen
kimppuun, minä töksäytän.
- Mää voisin ampua sen
kiväärillä.
- Jaa oks sulla?
- Onhan mulla.
Ei tuo mies mitään kivääriä
hae, sillä hänen kaverinsa
kiirehtii ilmoittamaan, että
suden tappaminen on kiel-
lettyä. Ja siihen se ampu-
misajatus jää. Jatkamme
kuitenkin jutustelua räisky-
vinä kuin juoruakat.
- Myytkö sää kuvia, joita
ottelet luonnosta? mies ute-
lee.
- En mää ottele muuten ku-
via… Nyt vaan, kun toi susi-
havainto on tehty.
- Mää voisin kyllä maksaa, jos
saat kuvan sudesta.
- Paljonko maksat? kysyn mu-
ka kiinnostuneena, koska arve-
len, että sudesta on vaikea
ottaa kuvaa.
- Mitä pyydät…
Naurahdan ja sanon lähteväni
hukastaan huomisella. Ja ker-
ron, että susikuviani en aio
myydä, jos sellaisen satun
saamaan.
2. tammikuuta
klo 8.00
Aamulla kävelen paksussa
lumessa. Ympärillä on tiheä
kuusikko, jonka lävitse ei voi
nähdä enää maantietä. Metsik-
kö parsii umpeen kokkareisen
metsätien, jonka lumi kastelee
saappaiden päälle vedetyt hou-
sunpuntit. Tiedän, että ta-
kaisinpäin tulo on helpompaa
samoja jälkiä astuen. Kamera
heiluu lenkistä ranteessani ja
tunnustelen vähän väliä sen
liipaisinta, saadakseni varmuu-
den, että siitä on nopea painaa.
Metsätie kaartuu pian aukealle
paikalle. Täällä on saha ja teu-
rastusmaja. Lautapinot on pei-
telty huolellisesti pressulla ja
niiden päällä on paksu lumi-
patja. Kävelen traktorinjälkiä
pitkin ja tunnen helpotuksen
jaloissani, jotka vievät minua
kuin soutaen. Pehmeä kulku
sulattaa jäykistyneen mielen-
kin ja olen toiveikas, sillä teu-
rastusmaja houkuttelee var-
masti eläimiä, mikäli metsästä-
jät ovat heittäneet hirven roip-
peita pihalle. Äkkiä jokin tum-
ma roikale osuu silmiini. Se
lötköttää punertavassa hanges-
sa, jota on tallattu. Kävelen
lähemmäs.
En voi sanoa, ettenkö ole ih-
meissäni tajutessani, että kar-
vaisen lumen ja jälkien rajuil-
massa kaikki merkit viittaavat
suteen. Kaluttu hirven pää
helottaa punaisena pakkashan-
gessa. Kaikkialla verisen hir-
venpään ympärillä on suden
jälkiä. Pedot ovat mellastaneet
täällä lähiaikoina, koska jäljet
ovat vielä nuoria. En epäile
mitään muuta eläintä. Katselin
moneen kertaan jälkiä. Ne ovat
koiramaisia, mutta isompia.
Kävellessäni takaisin päätän,
että vietän seuraavan yön tääl-
lä teurastusmajan lähellä.
Klo 19.00
Puen itseni moneen kerrokseen
ja heitän vielä päälleni tukevan
pompan ja karvalakin. Ulkona
tuntuu pimeältä ja kylmältä,
kun lähden lämpimästä pirtis-
tä. Köpötellessäni ripeästi met-
sätietä lämpö kuitenkin nousee
ja pysyy hyvin tukevan takin
Suden lähellä
9
sisällä. Metsätie näkyy vaaleana
lumessa.
Teurastamonaukealla heittäy-
dyn paksuun hankeen odotta-
maan ja painan lumen tiiviiksi
alleni. Tähyilen metsänreunaa
ja mustaa möykkyä keskellä
aukiota. Sitä minä voin vain
tehdä; tähyillä, toljottaa, ilman
hyvää hajuaistia tai tarkkaa nä-
köä. Vaistokin minulla on perin
kehno. Arvelin aluksi koko ajan
olevan ratkaisevat hetket.
Puiden varjoista susi tulisi kiilu-
vine silmineen metsänlaitaan ja
alkaisi haistella. Se voisi haistaa
kaksi kiintoisaa hajua: hirven-
pään ja minut. Se lähtisi var-
masti minut haistaessaan pa-
koon, mutta ehtisin napata sala-
malla kuvan noista vaaleista ja
viiruisista pedon silmistä, jotka
katsoisivat suoraan läpi kame-
ran nähtyään punaisen merkki-
valon.
Makaan jäykkänä, mutta käsiä
puuduttaa kameran piteleminen.
Vaihdan kyljelleni ja olen taas
hiljaa. Vähitellen lumi allani
sulaa ja painuu märkänä läpi
vaatekerrosten. Minua alkaa
paleltaa ja väsyttää. Vaihdan
vielä kerran kylkeä kuivalle
puolelle. Jalat ovat jäässä ja
keksin äkkiä peittää ne varovas-
ti lumella. Sitten katselen etee-
ni. Näky on jo mielessäni niin
tarkasti, että voisin piirtää sen
ääriviivat. Tumma metsänreuna,
vaalea aukio ja tumma möhkäle
keskellä sitä. Susipolku ei enää
erotu lumesta. On pimeää, vain
kuu killuu entistä korkeammalla
tummalla taivaalla ja ruskeat
pilvet ohittavat sen.
Klo 22.00
- Auuuuuuuuu….
Soinnukas ulvonta kajahtaa
jostain etäältä. Havahdun ja
jäinen sormi koukistuu avaa-
maan kameran. Sen valo kirve-
lee pimeään tottuneita silmiäni.
Ajattelen, että kameran valo on
syytä peittää käsineellä, jotta
susi ei näkisi sitä.
Ulvonta jatkuu, enkä erota, on-
ko se toinen susi vai sama kuin
äsken. Nyt se kuuluu lähempää.
Sormeni ovat sulaneet kuumas-
ta jännityksestä ja pitelen ka-
meraani paljain käsin.
Metsänreuna on hiljainen, eikä
siihen ole ilmestynyt kiiluvia
silmiä.
Nyt tuijotan niska kipeänä ja
epämukavassa asennossa etee-
ni. En halua liikahtaakaan.
Äkkiä pääni kuitenkin kallistuu
tulosuuntaani. Kuulen metsän-
reunalta varovaisia askelia,
jotka narisevat pakkaslumen
sortuessa tassun alta. Sen täy-
tyy olla susi. Äsken se ulvoi ja
nyt kiertelee metsänreunaa
ruuan toivossa. Teurastusroip-
peet ja veri lumessa haisevat
sen kuonoon. Mutta se ei näyt-
täydy, vaan kummittelee tum-
massa kuusikossa. Pitkän aikaa
kuulen askelia sieltä täältä, ne
hiljenevät välillä ja jatkavat
taas narinaansa, lopulta haihtu-
en kokonaan tiheän kuusikon
piiloon.
On tuntien hiljaisuus, kunnes
kuulen jo reilusti kauempaa
puolen kilometrin päästä suden
ulvontaa. Samassa koirat alka-
vat räksyttää ja metsä kaiuttaa
huoahtaen haukunnan. Susi on
koira- aitauksen liepeillä, kos-
ka se ei uskaltanut tulla van-
haan paikkaansa. Se haistoi
minut ja perääntyi. Vasta puo-
liyöllä palaan mummolaan.
3. tammikuuta
klo 9.00
Aamuna päätän mennä katso-
maan yöllisiä suden jälkiä tode-
takseni, että susia on ollut
enemmänkin. Ne ovat kulkeneet
lähimmillään kahdenkymmenen
metrin päässä minusta kuusi-
kossa. Lähdettyäni teurastus-
paikalta susi on palannut sinne
ja etsinyt hajujen toivossa pur-
tavaa. Se on vetänyt hirvenpäätä
reilun metrin ja jättänyt paikoil-
leen. Sudet eivät ole uskaltaneet
tulla lähemmäs, koska ovat
haistaneet minut, ihmisen, nii-
den vihollisen.
Teksti Jyri Lähde
Kuvitus Rosa Hakala
Suden lähellä
10
Pälkäneelle ollaan kovaa
vauhtia touhuamassa uutta
kirjastoa. Uuden kirjaston
tarve onkin ilmeinen, sillä
nykyinen rakennus rupeaa jo
käymään ahtaaksi.
Nykyisen kirjaston tilat ovat
reilut 200 neliötä. Uuden kir-
jaston vastaava luku tulee ole-
maan noin 600 neliötä eli noin
kolminkertaiset. Uusi kirjasto
suunnitellaan ja rakennetaan
nimenomaan kirjastokäyttöön.
Tällöin voidaan kiinnittää huo-
mioita rakennuksen viihtyvyy-
teen, käytännöllisyyteen ja
näyttävyyteen.
- On kuunneltava uuden kirjas-
torakennuksen käyttäjiä, sekä
asiakkaita että talossa työsken-
televiä. Hyvä keino saada tie-
toa on käydä tutustumassa
muihin kirjastoihin. Sekä vir-
heistä, että hyvistä ratkaisuista
oppii. Rakennuksemme suun-
nittelija on alan ammattilainen,
sanoo Pälkäneen kirjastonjoh-
taja Leena Forstén.
Kirjaston suunnittelijaksi on
valittu arkkitehti Esko Ränti-
lä. Hänen suunnittelemiaan
kirjastoja löytyy ainakin Vir-
roilta ja Laitilasta. Virtojen
kirjasto valmistui vuonna 2000
ja Laitilan kirjastoa ollaan par-
haillaan rakentamassa. Kirjas-
ton tontiksi on valittu maatilk-
ku urheilukentän Lahdentien
puoleisesta päädystä, joka on
viime kesinä tunnettu myös
lammaslaitumena. Uuden kir-
jaston rakentaminen tulisi arvi-
oiden mukaan maksamaan
reilut miljoona euroa. Pälkä-
neen uusi kirjasto on ensim-
mäisten joukossa, kun Länsi-
Suomen lääninhallitus hakee
seuraavina vuosina valtiontu-
kea eri hankkeille.
Uuteen kirjastoon on luvassa
paljon uudistuksia. Käytettä-
vän tilan kolminkertaistuessa
arkkitehtonisille ratkaisuille jää
enemmän sijaa.
- Hyllyviidakosta olisi hyvä
päästä eroon! Lisätään selkeyt-
tä aineiston esillepanossa. Ark-
kitehtuurin avulla saadaan luo-
tua tila entistä kauniimmaksi.
Uusi kirjasto tarjoaa kohtaus-
paikan, löytöpaikan, mahdolli-
suuden omiin retkiin tiedon,
kirjojen ja kulttuurin maail-
maan. Kirjastosta löytää kirjo-
ja, lehtiä, av-materiaalia, netti-
koneita... Minulle voi tulla
kertomaan, mitä haluatte!
teksti Kalle Metsovuori
Hyllyviidakon tilalle viihtyisyyttä
Kirjastonjohtajan suulla
sanottua:
- Uudesta kirjastosta pitäisi tulla mieluisa paikka kaikille sen
käyttäjille. Ja hyvä sekin, jos talo näyttää kiinnostavalta
myös Lahti-Tampere -tietä ohi ajavan silmissä.
- Vaikka uuteen kirjastoon tuleekin paljon sähkökirjoja, ää-
nitteitä ja tallennettua kuvaa erilaisissa formaateissa, uskon
painetun aineiston pitävän pintansa pitkään. Nyt av-
tallenteita on noin 10 % aineistosta.
- VHS:ää on ostettu kirjastoon vielä tänäkin vuonna. Laittei-
ta tuntuu asiakkailla olevan vielä käytössä. Ikävä tulee
VHS:ää. Se kestää kirjastokäytössä satoja käyttökertoja toi-
sin kuin helposti naarmuuntuva DVD.
- Vanha kirjastokortti ei ehkä tule käymään uudessa kirjas-
tossa. Todennäköisesti se vaihdetaan uuteen korttiin, koska
suunnittelemme samaan aikaan siirtymistä Tampereen alu-
een PIKI kirjastoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Pälkäneen
kirjastosta hankittu kirjastokortti käy myös muissa kirjas-
toissa, jotka ovat systeemissä mukana. Ryhmään kuuluu Pir-
kanmaalla nyt 22 kirjastoa
- Uuden kirjaston tontilla sijaitsevan skeittipaikan kohtalo on
vielä avoin. Olen kuullut teknisestä toimistosta, että uutta
hyvää paikkaa mietitään.
Nestori Keskustie 4 Pälkäne 03-5343338
Nimi: Viljami Moisio
Seura: Ilves-Eagles C90
Ikä: 16 vuotta
Pelipaikka: Maalivahti
Asuinpaikka: Pälkäneen Poh-
jalahti, Raikku
Kellonaika: 8.34
Sampoomerkki: Adidas
Viljami Moisio aloitti jääkie-
kon säännöllisen harrastaminen
6-vuotiaana, silloisen joukku-
een ollessa Kangasalan Kisa.
Nykyään Ilves-Eagles C90:ssä
pelaava Moisio harjoittelee
parhaimmillaan viidesti viikos-
sa.
Idoleikseen nuori maalivahti
tunnustaa Vesa Toskalan ja
tällä kaudella vakuuttaneen
Juuso Riksmanin.
Moision mielestä hänen paras
yksittäinen saavutuksensa jää-
kiekossa on joukkueen avitta-
minen voittoon yhdeksännellä
rankkarikierroksella Lahdessa.
PELAAJAKORTTI 2006
ALKUPERÄINEN PAINETTU
LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-
TAA MAINOKSEN. VERKKO-
VERSIOSTA MAINOKSET ON
POISTETTU
11
Median lukiodiplomin suorit-
taminen on mahdollista medi-
an perusteet -kurssin sekä
kolmen valinnaisen kurssin
suorittamisen jälkeen. Kurs-
sin arvioinnin suorittaa oman
opettajan lisäksi toinen, riit-
tävän pätevyyden omaava
arvioija, jonka koulun rehto-
ri hyväksyy.
Valinnaisiin kursseihin opiske-
lija voi valita kursseja tieto- ja
viestintätekniikasta, yhteiskun-
taopista, kuvataiteesta ja musii-
kista.
Diplomisuoritus on yhden kurs-
sin mittainen projekti, johon
sisältyy työpäiväkirja ja varsi-
nainen työ sekä kirjallinen osio,
joka on lähteisiin perustuva
kirjoitus, liittyen oppilaan valit-
semaan tehtävään.
- ME2 –mediadiplomikurssilla
on vapaus työstää diplomiaihet-
ta opettajan tiiviissä ohjauses-
sa. Itse valitsin diplomityöni
aiheeksi Pälkäneen seudun ku-
vitteellisen paikallistelevision,
jota lähdin sitten kehittelemään,
kertoo Pälkäneen lukiossa en-
simmäisten joukossa mediadi-
plomiaan työstävä Asta Vuori-
nen.
- Kyllä tämä mielenkiintoista
on ollut. Ja voin suositella me-
dian lukiodiplomin tekemistä
kaikille, joita viestintä vain
vähänkin kiinnostaa, tänä ke-
väänä ylioppilaaksi kirjoittava
Vuorinen toteaa.
Työskentely tapahtuu valvotus-
ti ja määrämittaisena. Arvoste-
luasteikko on sama koko maas-
sa. Arvosteluasteikko suorituk-
sesta on 1-5 ja suorituksesta
tulee erillinen yo-todistuksen
liitteenä oleva todistus sekä
maininta suorituksesta ylioppi-
lastodistukseen, mikäli opiske-
lija sen haluaa. Lukiodiplomin
suorittamisesta voi olla etua
pyrittäessä jatko-opintoihin.
Opetuksesta ja suoritusten val-
vonnasta Pälkäneen lukiossa
vastaa tieto- ja viestintäteknii-
kan opettaja Jussi Vilanen-
Arkimies.
Lukiosta myös diplomi
Ensimmäinen. Asta Vuorinen saa ensimmäisenä valmiiksi medi-
an lukiodiplominsa.
Median lukiodiplomiin kuu-
luu 2 pakollista ja 3 valin-
naista kurssia. Suoritusjär-
jestyksellä ei ole merkitystä,
kuitenkin Me1 –kurssi olisi
syytä suorittaa 1. lukiovuote-
na.
1. Median maailma –kurssi
(ME1), pakollinen suori
tus
2. Valitse kolme kurssia
seuraavista:
TVT1, kuvankäsittely
TVT2, graafiset julkai-
sut
TVT4, ohjelmointi
TVT4, sähköiset julkai-
sut
KU3, media, elokuva ja
kuvien viestit
KU7, valokuva
MU4, musiikki viestiin
ja vaikuttaa
MU6, musiikkitekno
logia
HY7, maailma nyt
3. Median diplomikurssi
(ME2), pakollinen suori
tus
Pälkäneen lukiossa Me-
diakurssit on mahdollista
suorittaa itsenäisesti opiskel-
len. Näin niiden suorittami-
nen ei ole lukujärjestyksestä
riippuvaista ja kurssi voi-
daan toteuttaa myös pienillä
oppilasmäärillä.
Pienen lukion paras puoli on
se, että opettajat ovat helpos-
ti opiskelijoiden tavattavissa
ja avustavat diplomityön
suorittamisessa.
Lukuvuonna 2005-2006 jär-
jestetty ME1 –kurssi vieraili
Sanomatalossa ja Yleisradi-
ossa Pasilassa sekä kurssin
toteutukseen osallistui myös
koulun ulkopuolinen ammat-
titoimittaja.
Ohjeita median
lukiodiplomiin
ALKUPERÄINEN PAINETTU
LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-
TAA MAINOKSEN. VERKKO-
VERSIOSTA MAINOKSET ON
POISTETTU
12
Awapa Sirirangkamanont
(Mild), age 16, came to
Finland six months ago from
Pathumtani, Thailand.
She will be in Finland for one
whole year.
Have you learnt to speak
Finnish?
- A little bit. My first word in
Finnish was “moi”. We had a
camp before the trip to
Finland and there I learnt to
speak a little bit of Finnish.
Where do you live in
Pälkäne?
- I live with the Hemilä family
Are there any differences
between the schools in
Finland and in Thailand?
- In Thailand we have school
uniforms. School starts at 7.00
and ends at 16.00. There are
50 students in a class and we
have to buy the school meal.
We don’t have “hyppytunteja”
or “välitunteja”. And we can’t
go out during the school day.
What about the differences
in climate?
- Thailand has only three sea-
sons: summer, winter and the
rainy season. Normally the
temperature is around 30 de-
grees, but at wintertime it is
only 25. Winter lasts for 2
weeks. The highest tempera-
ture is around 42 degrees.
Why did you choose
Finland?
- I had heard about skiing and
I wanted to try it. It was fun.
And my sister was in Norway
and she liked it there. So I
wanted to come to the Nordic
countries.
Have you enjoyed your time
in Finland?
- Yes.
teksti ja kuva
Jutta Parikka,
Hanne Piiroinen
Mild enjoys being in Finland
ALKUPERÄINEN PAINETTU
LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-
TAA MAINOKSEN. VERKKO-
VERSIOSTA MAINOKSET ON
POISTETTU
13
HOT
NETTISIVU ?
www.aapeli.com
KEVYT VAI
TAVALLINEN?
Tavallinen
VIIKKOLEHTI?
Aku Ankka
AUTOMERKKI?
BMW
VIRVOITUSJUOMA?
Coca-Cola
KAUPUNKI?
Tampere
PIKARUOKALA?
Hesburger
NOT
NETTISIVU?
II2
KEVYT VAI
TAVALLINEN?
Kevyt
VIIKKOLEHTI?
7 Päivää
AUTOMERKKI?
Lada
VIRVOITUSJUOMA?
Pepsi
KAUPUNKI?
Valkeakoski
PIKARUOKALA?
McDonald´s
Lista pohjautuu Pälkäneen
lukion oppilaiden keskuudes-
sa tehtyyn kyselyyn.
Kuumat ja
viileät
Suomessa on paljon käsittä-
mättömiä ammatteja. Mikä
on esimerkiksi Copy? Mitä
ihmettä sellainen tekee työk-
seen? Tässä juttusarjassa
alan ammattilaiset vastaavat
näihin kysymyksiin.
Copy Eka Ruola,
Hasan&Partners, Helsinki
Mitä tekee Copy?
- Copy, eli copywriter on mai-
nonnan suunnittelija. Hän vas-
taa asiakkaalle suunniteltavan
markkinointiviestinnän luovista
ratkaisuista yhdessä Art direc-
torin, eli Ad:n kanssa. Tämän
lisäksi copyn vastuulla on
myös mainonnan tekstillinen
osuus: otsikoiden, leipäteks-
tien, esitteiden jne. kirjoittami-
nen.
Minkälainen on Copylta vaa-
dittava koulutus?
- Copyltä ei varsinaisesti vaadi-
ta koulutusta. Tutkintoa tärke-
ämpää on vahva yleissivistys,
kyky kirjoittaa ja kiteyttää sekä
tarjoilla tuotteen ainutlaatui-
suus mielenkiintoisella tavalla.
Intohimo mainontaan auttaa.
Copyjä löytyy kaikista tutkin-
tomuodoista, elämän ylioppi-
laista aina markkinoin-
tiekonomeihin asti. Mahtuu
joukkoon muutama juristikin.
Millainen on hyvä Copy ih-
mistyypiltään?
- Utelias ja hullu.
Paljonko arvioisit Copyn
ansaitsevan?
Kaikkea pankin ja taivaan vä-
liltä. Toisin kuin monissa muis-
sa ammateissa, hyvä ansaitsee
paljon enemmän kuin keskin-
kertainen.
Outo ammatti esittelyssä
Lukiossa tulee monelle ajan-
kohtaiseksi ajokortti ja en-
simmäisen auton ostaminen.
Minkälainen tulee ensimmäi-
sen auton olla? Luotettava,
hieno vai nopea?
Auton valinta saattaa olla han-
kala asia monelle nuorelle.
Autojen runsas määrä ja erilai-
set ominaisuudet eivät aina-
kaan helpota tätä ongelmaa.
Ostajan tuleekin tässä tapauk-
sessa asettaa auton ominaisuu-
det tärkeysjärjestykseen. Au-
ton ostaminen yksityiseltä
myyjältä voi myös olla hanka-
laa. Ajankohdat eivät aina sovi
toiselle osapuolelle ja aina on
olemassa myös mahdollisuus
tulla huijatuksi auton laadun ja
kaupan puolesta. Uutta tai käy-
tettyä autoa ostaessa kannattaa
kysyä neuvoa kokeneemmalta
henkilöltä, kuten vanhemmilta
tai asiantuntevalta ystävältä.
Autoa ostaessa tulee myös
tarkastaa että paperityöt, va-
kuutukset ja katsastukset ovat
kunnossa. Auton myynti-
ilmoituksia voi löytää lehdistä,
kuten Keltainen Pörssi ja myös
Internetistä. Yksi vaihtoeh-
doista on myös tuoda auto
ulkomailta, kuten Saksasta.
Vinkkejä uuden auton ostoon
voi kysellä vaikka lähiympä-
ristöstä.
teksti ja kuvat:
Sander Rebane
Tarjolla romua ja laatua
Nainen 26v:
”Mielestäni hyvä auto-
merkki on Ford, sillä auton
tulee olla hiljainen ja tur-
vallinen. Ensimmäiselle
autolle sopiva hinta on
4000€. Auto ostetaan hyö-
dyn vuoksi, paikasta toi-
seen liikkumista varten.
Mieluiten ostaisin auton
liikkeestä paperisodan hel-
pottamiseksi.”
Kolme ihmistä - kolme näkökulmaa Tällaisia vinkkejä saimme auton ostoa varten
Nainen 49v:
”Lähes kaikki tunnetut
merkit ovat luotettavia.
Ominaisuuksissa tärkeitä
ovat hyvä hinta-laatu suh-
de. Luotettavuus kylmillä-
kin säillä, helppo huolletta-
vuus, eli laaja merkki huol-
to verkosto. Auto ostetaan
hyödyn vuoksi. Liikkeestä
ostetulla autolla on selkeä
käyttöhistoria.”
Mies 16v:
”Luotettavia automerkkejä
ovat BMW, Honda ja Mer-
su. Tärkeitä ominaisuuksia
ovat ajo-ominaisuudet,
moottorin teho, auton tur-
vallisuus ja nopeus. Auton
hinta olisi korkeintaan
7000€. Auto kannattaa os-
taa liikkeestä, koska sieltä
saa usein takuun käytetyil-
le autoillekin.”
14
Plugio Pälkäneen lukiolaisen lehti 1/2006,
3.vsk
Päätoimittajat: Saarinen Noora, Tiitola Pasi
Toimitus: Kangasniemi Veli-Pekka, Zeitlin
Riku, Laakso Sini, Metsovuori
Kalle, Lähde Jyry, Kortetjärvi
Jarmo, Hemilä Emma, Huomo
Juho, Lahti Olli-Petteri, Saaren-
salmi Viivi, Lintunen Ari-Matti,
Rebane Sander, Kuuloja Sakke-
us, Laiho Antti, Parikka Jutta,
Piiroinen Hanne, Hakala Roosa,
Ohjaava opettajat: Vilanen-Arkimies Jussi
Kustantaja: Pälkäneen lukion oppilaskunta,
Valtonen Juha, ohjaava opettaja
Formaatti: Vilanen-Arkimies Jussi
Yhteystiedot: Koulutie 13 36600 Pälkäne, puh.
5791363
Tärkeä osa hyvää lukiota
toimiva oppilaskunta. Luki-
on oppilaskunta on opiskeli-
jaryhmä, joka hoitaa koulun
oppilaiden etuja, välittää
oppilaiden huolet, paran-
nusehdotukset ja matkahake-
mukset eteenpäin opettajille.
- Lukion oppilaskunta kerää
myös rahaa virkistäytymistä,
kuten abiristeilyjä tai opinto-
matkoja varten. Oppilaskunta
myös itse päättää tukeeko se
jotain hanketta vai ei. Yritäm-
me kaikin puolin parantaa kou-
lun oloja opiskelijoiden kan-
nalta, hallituksen puheenjohta-
ja Noora Saarinen kertoo.
Tämän lukuvuoden syyspuolel-
la oppilaskunta aloitti kahvila-
toiminnan ja aikaisemmin on
hankittu limsa- ja kahviauto-
maatti. Kahvilatoiminta osoit-
tautui hyväksi keinoksi kerätä
varoja.
Oppilaskunnan hallitukseen
kuulumisesta ei saa rahaa. Työ
on täysin vapaaehtoista.
- Tai saadaan me kahvia ja
pullaa, lisää Erika Soini
Oppilaskunnat jäsenet on valit-
tu luokittain. Jokaiselta luokal-
ta on kaksi jäsentä, vara- ja
pääjäsen. Tällä hetkellä jäseni-
nä ovat Juuso Keränen, Timo
Mäkinen, Annika Lukula,
Elias Jokinen, Erika Soini ja
Noora Saarinen. Kokouksia
pidetään kerran pari kuussa.
Juha Valtonen on Pälkäneen
lukion oppilaskuntaa ohjaava
opettaja.
teksti ja kuva Antti Laiho
Oppilaskunta pitää pyörät pyörimässä
Pälkäneen lukio on oppilaan yksilöllisyyden huomioiva, op-
pilaskeskeisiä työtapoja käyttävä, kodikas, hyvien kulkuyh-
teyksien äärellä oleva yleislukio. Kansainvälisyyskasvatus ja
laaja valikoima soveltavia kursseja antavat koululle oma-
leimaisuutta. Mm. media, tieto– ja viestintätekniikka, ilmai-
sutaito, liikenneopetus, kotitalous, valokuvaus ja vaellus
ovat tarjolla valittaviksi. Koulurakennus on hiljattain re-
montoitu. Opetusvälineistö on ajanmukainen. Opiskelijoi-
den käytössä on kaksi täysin uutta tietokoneluokkaa, kieli-
studio, luokkakohtainen SAT-TV ja oppilaiden itsensä va-
rustama oppilaskunnan huone. Oppilasmäärä on 146.
Tiedustelut:
Rehtori Tommi Helminen p. (03) 5791 361, 040 7275 771
Sähköposti [email protected]
Koulusihteeri Arja Penttilä p.(03) 5791 360
Sähköposti [email protected]
Lukion OPO Kari Räihä p. (03) 5791 362
Sähköposti [email protected]
Opettajainhuone p. (03) 5791 363
Koulun fax (03) 5791 365
Pälkäneen lukio
Koulutie 13 Pälkäne 33660
Hakeudu oppilaaksi
kodikkaaseen lukioon
Asiat hoidossa. Oppilaskunta luottamustoimiensa parissa.
ALKUPERÄINEN PAINETTU
LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-
TAA MAINOKSEN. VERKKO-
VERSIOSTA MAINOKSET ON
POISTETTU
mailto:[email protected]:[email protected]:[email protected]
15
Esittelyssä: Magic the
Gathering
Rahaa palaa, pahvit lentävät ja
räjähtäneen näköiset nuorukai-
set koettelevat toistensa hermo-
ja tuntikausia korttipelin mer-
keissä. Mistä oikein on kyse?
Magic the Gathering on 1990-
luvun alussa julkaistu keräily-
korttipeli, joka aloitti kokonaan
uuden keräilykorttipeligenren.
Pelaajia Magic the Gathering
on kerännyt maailmanlaajuises-
ti noin kuusi miljoonaa. Pelin
parista löytyy niin keräilijöitä,
satunnaisesti pelaavia kuin am-
mattilaisiakin. Ammatikseen
pelaaminen on mahdollista,
koska yhtiön sponsoroimat
turnauspalkkiot ovat verratta-
vissa työssäkäyvien kuukausi-
palkkoihin. Suomestakin löytyy
aktiivinen Magic-yhteisö, ja
suomalaiset ovat menestyneet
kansainvälisissä turnauksissa
suhteellisen hyvin. Myös kaup-
paamalla harvinaisia kortteja
voi tienata rahaa. Esimerkkinä
rahallisesti arvokkain MTG-
kortti ”Black Lotus”, jonka
arvo on noin 800€.
Peli ei kuitenkaan ole pelkäs-
tään aivotonta lätkimistä, vaan
kyseessä on jopa šakkiin verrat-
tavissa oleva strategiapeli. Eri-
laisia kortteja on yli 10 000 ja
pelin tekijä, Wizards of the
Coast, julkaisee vuosittain noin
600 uutta korttia hamstratta-
vaksi. Näistä korteista pelaajan
täytyy koota oma(t) pakkansa .
Harrastajat sairastuvat, ennem-
min tai myöhemmin, keräily-
tautiin, jonka vuoksi rahat ka-
toavatkin tililtä yllättävän no-
peasti. ”Boosteri”, 15 satun-
naista korttia sisältävä paketti,
maksaa noin neljä euroa, joka
on keräilykorttipelien piireissä
varsin kohtuullinen hinta.
Teemapakka, joka sisältää val-
miin pelipakan, on varsin hyvä
valinta aloittelevalle pelaajalle
helppojen sääntöjen ja halvan
hintansa takia. Myöhemmin
hankittavat paremmat kortit
sisältävät paljon uusia kortti-
kohtaisia sääntöjä ja tätä kautta
harrastus tarjoaa lähes loputto-
masti uusia asioita ja sääntöjä
ihmeteltäväksi. Erilaisten kort-
teja yhdistelemällä voi myö-
hemmin opetella combottami-
sen, eli korttien tietyssä järjes-
tyksessä pelaamisen maksimaa-
lisen hyödyn saavuttamiseksi.
Pieni, mutta tärkeä osa Magicia
on korttien taidokkaasti toteute-
tut kuva-aiheet ja kortteihin
painetut ylimääräiset flavour
tekstit, jotka ovat huumoripitoi-
sia runoja, sitaatteja tai aforis-
meja.
”Its diet consists of fruits,
plants, small woodland ani-
mals, large woodland animals,
woodlands, fruit groves, fruit
farmers and small cities.”
- kortista Enormous Baloth,
Legions.
teksti ja kuva:
Riku Zeitlin
Jarmo Kortetjärvi
Mustan lootuksen etsintä
Pelivälineet. Nopalla pelaaminen ei ole napilla pelaamista.
Minority Report
Valmistumisvuosi: 2002
Ohjaaja: Steven Spielberg
Näyttelijät: Tom Cruise, Max
von Sydow, Jessica Chapsaw,
Colin Farrell Kesto: 145minuuttia
Tyyli: Sci-fi, draama, toiminta,
rikos
On vuosi 2045 USA:ssa, Wa-
shingtonissa. Kaupungin polii-
sissa toimii erityinen Pre-
Crime yksikkö. Kolmen tule-
vaisuuteen näkevän meedion
avulla he vangitsevat kaikki
murhaajat ennen kuin he edes
ennättävät tehdä rikoksensa.
Osaston päällikkönä toimii
tarinan päähenkilö kokenut ja
kovaksikeitetty poliisi John
Anderton (Tom Cruise). Us-
kotaan, että järjestelmä on
täydellinen.
Sitten tulee ongelmia. Järjes-
telmän mukaan Anderton tulee
muutaman tunnin kuluttua
murhaamaan hänelle aivan
tuntemattoman miehen. Tästä
alkaa hurjaa takaa-ajo kun
poliisit yrittävät kaikin voimin
löytää entisen johtajansa.
Ohjaaja Steven Spielbergillä
on kultainen kosketus eloku-
viin. Niin myös tällä kertaa.
Elokuva perustuu Philip K.
Dickin novelliin. Hänen no-
velleistaan on ennenkin tehty
sellaisia klassikkoelokuvia
kuin esimerkiksi Total Recall
ja Blade Runner.
Kahteen ja puoleen tuntiin
mahtuu paljon hienoa toimin-
taakin, lentämistä, räjähdyksiä
ja vauhtia. Silti juonellinen
anti on kokemisen arvoista.
Teos tullaan muistamaan eri-
tyisesti tulevaisuutta hienosti
kuvaavana elokuvana. Tämä
elokuva kannattaa nähdä.
Vuokrausvinkki
ALKUPERÄINEN PAINETTU
LEHTI SISÄLSI TÄSSÄ KOH-
TAA MAINOKSEN. VERKKO-
VERSIOSTA MAINOKSET ON
POISTETTU
16
Mies, jolla on yli 20 vuoden kokemus
kalastuksesta, istuu keittiöpöytänsä ää-
ressä ja juttelee leppoisia mp3-
soittimeeni. Olemme juuri vierailleet
kalanperkuuhuoneessa, jossa otin hänes-
tä kuvia. Mies on Esko Tuominen, päl-
käneläinen kalastaja.
Kesä on kalastajan kulta-aikaa. Aamulla
viiden maissa lähdetään vesille käymään
läpi muikkuverkkoja ja harvoja verkkoja,
puolelta päivin palataan rantaan. Sitten
vielä kuljetetaan kalat myyntitiskeille. Es-
kon kalansaalis vaihtelee paljon vuoden-
ajan ja kalakantojen mukaan.
- Mallasvedestä saa kuhaa, siikaa, taimen-
ta, haukea, madetta, ahventa, lahnaa ja jopa
ankeriasta. Varsinkin näin lopputalvesta
saaliit pienenevät, kun mateen kutu alkaa
olla ohi, kalastaja selvittää.
Kalastus ammattina vaatii tietynlaista ih-
mistyyppiä. Tuomisen määritelmän mu-
kaan kalastajan on syytä olla luonteeltaan
tutkija ja oppia sitä kautta tuntemaan kalat
ja niiden elintavat. Karttoihin ja kalapaik-
koihin tulee perehtyä ja opetella painamaan
ne muistiin.
- Kalastus on tasainen ammatti. Tasaisen
rauhallista kovaa työtä, arjet, pyhät, kaikki
läpeensä.
Tuominen toivoo, että nuoria tulisi kalas-
tukseen periin enemmän, sillä valtaosa
hänen tuntemistaan muista ammattikalasta-
jista on vanhempia ihmisiä. Hänen mu-
kaansa on hienoa olla tekemisissä luonnon
kanssa kalastajana.
Teksti ja kuva Olli-Petteri Lahti
Ammattikalastaja. Suurin Tuomisen nap-
paama hauki on kymmenkiloinen.
Perinteisiä
vitsejä
Hämeestä
Isäntä oli kovin tarkka rahoistaan ja olisi
halunnut tyttärensäkin rikkaisiin naimisiin.
Tytär oli kuitenkin ihastunut taiteilijasurki-
mukseen, jolla ei isännän mielestä ollut
pennin pyörylää. Eräänä yönä tyttären ikku-
nan takaa kuului rapistelua ja isäntä siitä
sitten pystyyn ja haulikon kanssa pihalle.
Tuli hiljaista. Sitten kuului huudahdus:
”Tytär lähti, mutta jäi meille oikein hyvät
tikarappuset!”
***
Isäntä oli ollut huusissa pitkään ja emän-
nänkin olisi ollut jo syytä päästä tarpeilleen.
Niinpä emäntä keksi keinon. Hän työnsi
huusin oven alta isännälle sakset ja neuvoi:
”Katkase se noilla.”
***
Koko perhe oli hevosrattaissa ja ajettiin
kohti kirkonmäkeä. Isäntä hoputti hevos-
taan juoksemaan kovempaa, jottei vaan
myöhästyttäisi kirkonmenoista. Eräässä
mutkassa oli iso kuoppa ja kärryt pomppa-
sivat kovasti. Sitten perältä kuului pikkupo-
jan kantava ääni: ”Kustaa tipahti rattailta!”
Johon isäntä vastaamaan: ”Pudokkoon
vaikka pien pala sontaa!”
Kaikki paitsi kalastus on turhaa