1

Pohjanmaan SOTE-työryhmien loppuraportti, versio 0.1 (ei käännetty)

Johdanto Työryhmien loppuraportit Työryhmäkohtaiset teemat

1. Työryhmän palvelukokonaisuus, työryhmän kokoontumiset (pvm:t) ja työskentelyyn osallistuneet

2. Nykytilan kuvaus sekä arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa 3. Nykytilan ja esitetyn arvion pohjalta nousseet hyvät toimintatavat, jotka olisi hyvä ottaa

maakunnan yhteisiksi käytännöiksi. - sisältää myös lyhyen kuvauksen nykytilan ongelmista ja kehittämistarpeista

4. Kuvaus palvelutasoista, palvelurakenteesta ja palveluverkosta tulevassa maakunnassa 5. Talouden näkökulma palvelutasoihin, -rakenteisiin ja –verkkoon 6. Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen

- kotiin vietävät palvelut, digitaaliset palvelut tai liikkuvat palvelut - kuntakeskuksessa annettavat palvelut - laajemmalla toiminta-alueella toteutettavat palvelut - maakunnalliset palvelut - yhteistyöalueella (= ERVA) toteutettavat palvelut

7. Monituottajamallin (kolmas sektori ja yksityiset) sekä valinnanvapauden näkymä suunnitelmaan

8. Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus 9. Rajapinnat ja yhteispinnat työryhmien välillä sekä suhteessa peruskuntiin (esim. hyte) 10. Ehdotuksia muutoksen läpiviennin vaiheista ja kriittisistä kohdista 11. Muuta, jota työryhmä haluaa nostaa esiin

Työryhmät 1 Lapset ja perheet 2 Nuoret aikuiset ja työikäiset 3 Ikäihmiset 4 Välittömän avun tarve 5 Avohoito ja vastaanotto 6 Sairaala ja vuodeosastohoito 7 Mielenterveys ja päihdepalvelut 8 Vammaispalvelut 9 Koulutus ja tutkimus 10 Toimintakyky ja kuntoutus 11 Tukipalvelut (lääketieteelliset)

2

Johdanto Tämä raportti on kooste pääministeri Juha Sipilän I. hallituksen jatkaman maakuntauudistuksen ja sosiaali- sekä terveydenhuollon rakenneuudistuksen esivalmisteluvaiheen työstä Pohjanmaan maakunnan alueella. Raportti käsittelee ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon osiota, maakuntauudistuksen valmistelusta on laadittu erillinen raportti. Pohjanmaan sote-uudistuksen poliittista johtamista varten nimettiin poliittinen ohjausryhmä, jossa on edustettuna kustakin maakunnan kunnasta yksi poliitikko lukuun ottamatta Vaasan kaupunkia, jolla on kokonsa vuoksi kolme edustajaa. Ohjausryhmässä ovat olleet mukana myös alueen kuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat. Kunnanjohtajat ovat muodostaneet ohjausryhmän kokousasioiden valmisteluelimen. Ohjausryhmään on kutsuttu mukaan henkilöstön edustus siten että kaikki pääsopijajärjestöt ovat edustettuna. Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen työtä vetämään ja organisoimaan palkattiin muutosjohtajiksi Pohjanmaan liittoon Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga (60 % työpanos) ja Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Jukka Kentala (40 % työpanos) 5.9.2016 alkaen. Maan hallituksen linjausten mukaan esivalmisteluvaiheen tehtäviin kuuluivat: -maakunnan tavoitetilan kuvaus (visio) - maakunnan tehtäviä toteuttavien palvelutoiminnan toiminnalliset tavoitteet - pääasialliset keinot ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ( sis. alueen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminta) - muutoksen keskeiset vaiheet ja vaiheiden lopputulokset/tuotokset - muutoksen toteutusvaiheiden aikataulut - suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen tarvitsemat resurssit (kyvykkyydet) ja niiden määrät - muutoksen toteutukseen liittyvä viestintä ja vuorovaikutus - huomioiden maakunnassa ja kunnissa käynnissä olevien kärkihankkeiden muutosohjelmien tavoitteet ja sisällöt Muutosjohtajat nimesivät 11 työryhmää valmistelemaan kartoituksia ja laatimaan alustavia ehdotuksia uusien sote-organisaatioiden ratkaisumalleiksi. Koko uudistuspaketin yhteisiksi koetut asiat jätettiin maakuntauudistuksen teemaryhmien ratkaistavaksi. Näitä olivat muun muassa henkilöstöasiat, tukifunktiot (lukuun ottamatta lääketieteellisiä tukipalveluja) ja tiedotus. Muutosjohtajien nimeämät työryhmät olivat aihealueittain:

1. Lapset ja perheet 2. Nuoret aikuiset ja työikäiset 3. ikäihmiset 4. Välittömän avun tarve 5. Avohoito ja vastaanotto 6. Sairaala- ja vuodeosastohoito 7. Mielenterveys- ja päihdepalvelut 8. Vammaispalvelut 9. Koulutus ja tutkimus sekä kehittäminen 10. Toimintakyky ja kuntoutus 11. Tukipalvelut

3

Työryhmien raportit eivät ole lopullisia ehdotuksia uudeksi hallinto- ja tuotantorakenteeksi vaan analyysi nykytilasta ja luettelo ratkaistavista/ parannettavista asioista uudessa rakenteessa sekä ajatuksia siitä, mitä tulee ottaa huomioon palvelurakenteessa. Työryhmien työtä on vaikeuttanut avoimena olevat hallituksen linjaukset ja ehdotukset muun muuassa valinnanvapauden ja markkinoiden avaamisen laajuudesta sekä erikoissairaanhoidon keskittämisen linjauksista. Eduskunnan hyväksyttyä maakuntalain ja sosiaali- sekä terveydenhuollon rakennelain sekä näihin liittyvän lakikokonaisuuden siirtyy maakunnallinen valmistelu väliaikaiselle valmisteluelimelle, jonka toimivalta loppuu kun uusi maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntahallitus on nimetty. Tämä raportti ja työryhmien esitykset toimivat pohjana väliaikaiselle hallintoelimelle uuden hallinto- ja tuotantorakenteen luomisessa. Lopulliset poliittiset ratkaisut rakenteesta tehdään valitun maakuntavaltuuston toimesta vuoden 2018 aikana jos eduskunta hyväksyy lakipaketin hallituksen esityksen mukaisesti. Tämä raportti koostuu johdannosta, työryhmien alkuperäisistä raporteista ja muutosjohtajien yhteenvedosta ehdotuksineen. Vaasassa xx.05.2017 Sosiaali- ja terveystoimen muutosjohtajat Göran Honga Jukka Kentala

4

Työryhmä 1 Lapset ja perheet 1. Työryhmän palvelukokonaisuus, työryhmän kokoontumiset ja työskentelyyn osallistuneet

Työryhmän tehtävänä on käsitellä lasten ja perheiden palvelukokonaisuutta, joka kattaa sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa (perusopetus ja 2. aste) annettavat lapsia ja perheitä tukevat palvelut sekä seurakuntien, järjestöjen ja yksityisten palvelun tuottajien tuottamat palvelut. Lasten ja perheiden palveluissa on laajasti rajapintoja muiden maakunnan palveluja selvittävien työryhmien toimintaan ja palveluihin. Lasten ja perheiden työryhmän kokoontunut yhteensä kahdeksan kertaa: 25.10. 2016, 11.11.2016, 29.11.2016, 12.12.2016, 12.1.2017, 13.2.2017, 17.3.2017 ja 7.4.2017.

Lasten ja perheiden palvelut liittyvät lasten ja perheiden elämään laaja-alaisesti. Palvelujen kirjo on laaja, on paljon rajapintoja eri palveluihin. Jatkossa osa palveluista on kuntien vastuulla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaa maakunta. Tavoitteena on asiakkaan näkökulmasta toimivien palveluprosessien ja –ketjujen ylläpitäminen, säilyttäminen (hyvät käytännöt) ja kehittäminen myös kuntien vastuulle jääviin varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja 2. asteen koulutukseen. Hallituksen esittämä valinnan vapautta koskeva lainsäädäntö näyttää johtavan asiakkaan näkökulmasta palvelujen moniportaisuuteen ja hajanaisuuteen. Taloudellisinta on tarttua/puuttua lapsen ja perheen ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarjota tukea ja palveluja ennen kuin on vakavia ongelmia. Palvelujen järjestämiseksi on tehtävä selkeät prosessikuvaukset ja sovittaa eri palvelut yhteen palveluketjussa saumattomasti. Palvelutarpeen arvioinnin ja palveluista tehtävän viranomaispäätöksen sovittaminen palveluketjuun valinnanvapausluonnoksen osalta on muodostumassa ongelmalliseksi. Uusi palvelurakenne edellyttää muutoksia toimintakulttuurissa. Monissa palveluissa ollut syntynyt erikoistumisen rakenne, joka aiheuttaa asiakkaan näkökulmasta palvelujen pirstaloitumista. Palvelujen muodostamaa kokonaisuutta ei hallita. Eri palvelussa tehdään erikseen palvelutarpeen arvioinnit ja laadittu myös erilliset palvelu- ja/tai hoitosuunnitelmat. Tieto asiakkaasta ei ole kulkenut riittävästi. Tehdään paljon päällekkäistä työtä, joka nostaa kustannuksia ja sitoo resursseja tarpeettomasti. Sosiaalihuoltolain uudistuksessa edellytetty ”yhden oven” palvelukulttuuri ei toimi parhaalla mahdillisella tavalla. Uutta sote -palvelurakennetta on hahmotettu tähän saakka hyvin pitkälle terveyspalvelujen näkökulmasta.

5

Työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet: Puheenjohtajisto: Krooks Tiia, peruspalvelujohtaja Kaskisten kaupunki Penttinen Erkki, tulosaluejohtaja sosiaalityö ja perhepalvelut Vaasan kaupunki Ström Aija, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveyshuollon yksikkö Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Jäsenet: Böling Tiina, johtava sosiaalityöntekijä (lastensuojelu) Vaasan kaupunki Forsman Kristiina, lastenpsykiatri VSHP Gammelgård Lillemor, varhaiskasvatusjohtaja Vaasan kaupunki Granskog Anne-Maj, terveydenhoitaja (lastenneuvola) Vaasan kaupunki Holm Tarja, lasten vastuualueen johtaja (esh, asiantuntija) VSHP Jäntti Essi, kokemusasiantuntija, pj Vaasan seudun ADHD yhd.kokemustoimija, asiakasnäkökulma Kotanen Pia, perhepalvelukeskuksen johtaja Pietarsaari Lindén Mika, toiminnanjohtaja, järjestö, perhe- ja lähisuhde- Vaasan Ensi- ja turvakoti ry väkivalta Lindén Yvonne, barn- och familjeomsorgschef Närpes Nyberg Jan-Erik, chef för familjerådgivningen i Jakobstad Pedersörenejdens

kyrk.samfällighet Rönnholm Pia Lähihoitaja hlöstö näkökulma Närpiö. Sundelin Sari, chef för familje- och individomsorg Mustasaari, sosiaalityö Tuomela-Holti Britt-Helen, planerare av förbyggande barnskydd Folkhälsan järjestö, ruotsink. Vanhamäki Minna, rehtori (koulu) Kristiinankaupunki Viitanen Tuija, ylilääkäri, Päivi Rinteen varaj , lastenneuvolat Vaasan kaupunki Rantala Roosa, Vaasan nuorisovaltuusto, Nuorten edustaja Vistilä Altti, Vaasan nuorisovaltuusto, Nuorten edustaja Åberg Tuija, palvelupäällikkö, L. Gammelgårdin varaj. Vaasan kaupunki Rinne Päivi, terveyskeskuslääkäri (kouluterveydenhuolto) Vaasan kaupunki Asiantuntijat Liukku Lea, ylitarkastaja, 13.2.2017, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, Kuusisto Marja, 12.1.2017, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Mulju Tuula, 13.2.2017, SONet BOTNIA, kehittämissuunnittelija Niemistö Riku Muuosagentti (LAPE) 4/2017 alkaen Nyholm Christine, Lakimies, sihteeri, Vaasan kaupunki

2. Nykytilan kuvaus sekä arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa

Lasten ja perheiden palvelujen järjestämisen ja tuottamisen taustalla on useita kansallisia suosituksia, toimintaa ohjaavia käsikirjoja ja lakeja. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on Pohjanmaan maakunnan palveluissa oltava YK:n lasten oikeuksien sopimus. YK:n lastenoikeuksien sopimus velvoittaa valtioita toteuttamaan lasten taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet mahdollisimman täysimääräisesti. Euroopan komissio puolestaan korostaa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä yhteiskunnalle taloudellisesti kestävänä investointina. Lapsibudjetointi tarkoittaa julkisen talouden tarkastelua lapsenoikeusnäkökulmasta. Erityisesti on

6

huolehdittava, että haavoittuvassa asemassa olevat lapset huomioidaan resurssien jakamisessa. Lapsibudjetointi ei ole käytössä tällä hetkellä maakunnan kunnissa. Lasten ja perheiden palvelujen järjestämistä ja tuottamista ohjaavia suunnitelmia ja käsikirjoja (linkit): Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (LsL 12 §), (kuntakohtaiset ja maakunnan suunnitelmat) Lastenneuvolan käsikirja (THL) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Opetushallitus), valmisteilla uusi varhaiskasvatuslaki Esi- ja perusopetuksen suunnitelmien perusteet (Opetushallitus) Oppilas- ja opiskelijahuollon opas (Opetushallitus) Lastensuojelun käsikirja (THL) Lastensuojelun laatusuositukset (THL) (2014) Keskeisin ohjaava lainsäädäntö (linkit): Terveydenhuoltolaki 1326/2010

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta 338/2011 Varhaiskasvatuslaki 36/1973 (uusi laki valmisteilla) Perusopetuslaki 628/1998 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Nuorisolaki 1285/2016 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, 380/1987 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 Lastensuojelulaki 417/2007 Mielenterveyslaki 1116/1990 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Voimassa olevan lainsäädännön mukaan lapsen suojelussa ja lapsen hyvinvoinnin turvaamisessa on tärkeää korostaa varhaista puuttumista. Tämä on huomioitu terveydenhuoltoa koskevassa lainsäädännössä esimerkiksi neuvolatoiminnan osalta (Terveydenhuoltolaki 15§, kouluterveyden-huoltolaki 16§, opiskelijaterveydenhuoltolaki 17§) ja ehkäisevää suunterveydenhuoltoa koskevissa säännöksissä. Valtioneuvoston asetus 5§ velvoittaa järjestämään kaikille erikseen mainituille väestöryhmille terveystarkastuksia. Tällä varmistetaan, että kaikki ovat samanveroisessa asemassa terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa. Piilevät ongelmat ja tuen tarve löytyvät vain, jos koko ennalta määritelty väestö tutkitaan ja seuranta on riittävän tiheää (STM:n julkaisu 2009:20, Neuvolatoiminta, koulu-ja opiskelijaterveydenhuolto sekä ehkäisevä suunterveydenhuolto (Asetukset (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet, s. 25-26). (Saastamoinen, Kati 2016, 85. Lapsen suojelu viranomaisten ja muiden toimijoiden välisenä yhteistyönä.) Sosiaalihuoltolain perusteella asiakkuuden alussa tehtävä laaja-alainen palvelutarpeen arviointi on yksi niistä toimenpiteistä, jolla sosiaalihuollon palveluja on tarkoitus siirtää kohti varhaista tukea.

Terveystarkastusten (Valtioneuvoston asetus (338/2011) 5 §) ohella lapselle tulee myös turvata valtioneuvoston asetuksen mukaisesti yksilöllisen tarpeen mukaiset tapaamiset. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus tavata lasta ja perhettä joustavasti oman huolensa perusteella. Lisäksi lapsilla ja heidän perheillään tulisi olla mahdollisuus varata joustavasti lisäaikoja yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteensa mukaisesti. (STM:n julkaisu Neuvolatoiminta, koulu-ja opiskelijaterveydenhuolto sekä ehkäisevä suunterveydenhuolto/ Asetukset (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet, s. 26) (Saastamoinen 2016, 85) Lapsen erityisen tuen määrittelyssä ( Valtioneuvoston asetus (338/2011) 13§) tarkastukset tulisi järjestää niin, että lapsen ja hänen perheensä tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja

7

että tarpeellinen tuki järjestetään viiveettä. Koska neuvolatyössä sekä koulu-ja opiskelijaterveydenhuollossa työskentelevät tapaavat lähes kaikkia ikäluokkien lapsia, on heillä hyvät mahdollisuudet tunnistaa lasten ja heidän perheidensä pulmia ja erityisen tuen tarpeita. (Saastamoinen 2016, 89)

Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja perheiden palveluissa tehtävään sosiaali-ja terveydenhuollon yhteistyöhön (Terveydenhuoltolaki 32§ ja Sosiaalihuoltolaki 41 §) sekä velvoittaa terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit antamaan lastensuojelussa asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestämään lapsen tutkimus ja hoito sekä terapiapalveluja. Lasten hyväksikäytön tai pahoinpitelyn epäilyn selvittämisen palvelut on järjestettävä kiireellisenä. (Lastensuojelulaki 15§, terveydenhuollon erityiset velvolli-suudet). Lisäksi lapsen ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta toteuttavaan toimintayksikköön ja tarpeelliseksi katsottu hoito on järjestettävä kolmen kuukauden sisällä. (terveydenhuoltolaki 53§, hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa)

Lapsen huollosta vastaavien henkilöiden olosuhteet ovat hyvin merkittävässä roolissa siinä, että lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen toteutuu. Lapsen huoltajan hyvinvointi on keskeinen edellytys lapsen hyvinvoinnille, eikä lapsen suojelu voi onnistua ilman tehokkaita aikuisille suunnattuja palveluja. Aikuisille suunnatuilla palveluilla on merkittävä rooli ehkäisevän lastensuojelun ja sosiaalityön toteuttajana ja myös siinä, että lapsen tilanteeseen pystytään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Terveydenhuoltolain 70. pykälässä (ja Sosiaalihuoltolain 5 pykälässä) säädetään siitä, kuinka lapsi tulee ottaa huomioon aikuisille suunnatuissa palveluissa (Saastamoinen 2016, 95). Tämän lisäksi sosiaalihuoltolain 24§ määrittää raskaana olevan oikeudesta saada riittävät päihdehuollon palvelut ja 44§ säätää siitä kuinka terveyspalveluiden piiriin hakeutuvan ihmisen osalta on toimijoiden huomioitava asiakkaan mahdollinen hoitovastuu lapsesta.

Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. (Lastensuojelulaki 2§2 mom.)

Lapsen ja perheiden edun ja hyvinvoinnin toteutumiseksi tarvitaan viranomaisten tekemää yhteistyötä merkittävässä määrin. Osittain tämä toteutuu hyvin, alueellisia ja kuntakohtaisia eroja on paljon. Tämän hetkisistä palveluista on todettava, että ne eivät vastaa aina perheiden ja lasten tarpeisiin viipymättä. Palvelut ovat asiakkaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien kannalta hyvin pirstaleiset. Viranomaisyhteistyö ei toimi tarpeeksi tehokkaasta. Asiakkaiden palveluverkosto on usein monitahoinen. Pahimmassa tapauksessa lapsen ja perheen tilanteen selvittely vie kauan aikaa, jää kesken ja pahenee. Suunnitelmia ja arviointeja tehdään monessa paikkaa. Tämä maksaa yhteiskunnalle paljon ylimääräisiä kustannuksia.

Lastensuojelutilastojen valossa Pohjanmaan tilanne näyttäytyy tasaisena ja suhteellisen hyvänä valtakunnallisesti katsottuna. Huostaanotettujen lasten ja nuorten määrä on 0.6 % alle 17-vuotiasista maan keskiarvon ollessa 1.4 %. Lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut vuosina 2010–2014 noin sadalla vuosittain, 3.4 %:sta 3.9 %:iin, mikä tarkoittaa 1618:sta 2099:ään noussutta ilmoitusten määrää vuosina 2010–2014. Suurimpien lastensuojelun toimijoiden lukuja katsottaessa lastensuojeluilmoitusten määrän muutos on Vaasassa ollut 952:sta 1012:een ja Pietarsaaren seudun kunnissa 443:sta 785:een. Lastensuojelutoimenpiteiden maakunnallisen keskiarvojen ylitykset löytyvät Vaasasta, Pietarsaaresta, Pedersörestä, Vöyriltä, Maalahdesta ja Kristiinankaupungista. Avohuollon tukitoimenpiteiden ja sijaishuollon piirissä olevia lapsia ja nuoria on suhteellisesti eniten em. kunnissa. Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on noussut Pohjanmaan alueella vuoden 2009 3.5 %:sta vuoden 2014 4,6 %:iin, eniten Pietarsaaressa ja Pedesröressä. Trendi on samanlainen

8

valtakunnallisestikin keskiarvon olleessa nyt 7.5 %. Trendi huostaanottojen määrässä on ollut hiukan nouseva Maalahdessa ja Kristiinankaupungissa, kun taas Mustasaaren 0.2 %:a voi pitää matalana ja Vaasa tilanne näyttää vakiintuneen 0.5 % tuntumaan. Perheen ulkopuolelle sijoitettuja lapsia Pohjanmaalla oli vuonna 2014 kaikkiaan 227. Sijaishuollossa laitossijoituksia on n. 40 % ja perhehoidossa n. 33 % - Vaasassa ja Pedersöressä perhehoidon osuus on enemmänkin. Perhekotisijoituksia on tehty Kristiinankaupungissa. (SOTKAnet lastensuojelu-indikaattorit 2010–2014). Pohjanmaan sosiaalijohdon tietojen mukaan lastensuojelun tarve on noussut vuosien 2015 ja 2016 aikana aiempaan verrattuna. Perheiden palveluista kunnan kustantamaa päivähoitoa Pohjanmaalla käytetään selvästi keskimääräistä enemmän, johtuen korkeasta työllisyysasteesta, ja kotipalvelun käyttö on Pohjan-maalla ollut selvästi vähäisempää kuin muualla maassa. Lastenneuvolakäyntien määrässä Pohjanmaalla on tapahtunut muutos aivan viime vuosina niin, että selvästi keskivertoa vähemmistä 3-5 – vuotiaiden lasten neuvolakäynneistä (2012) on päästy maan keskiarvon tasolle ja ylikin (2014). Alle 18-vuotiaista kasvatus- ja perheneuvontaa Pohjanmaalla käyttää vain puolet siitä määrästä kuin maassa keskimäärin. Pohjanmaalla kasvatus- ja perheneuvolapalvelut löytyvät Vaasasta ja Mustasaaresta, muissa kunnissa käytetään ostopalveluja. Sopimuksia huolto- ja tapaamisoikeudesta on solmittu lähes yhtä paljon kuin maassa keskimäärin (3,9 % – 4,4 % koko maa). Vaikeisiin erotilanteisiin liittyvät palvelutarpeet ovat lisääntyneet maakunnan alueella. Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä on kaikista lapsiperheistä hiukan keskimääräistä vähemmän (2014 6,9 % - 9.2 % koko maa). Maakunnan sote –palveluissa on sovittava, miten täydentävän toimeentulotuen palvelu järjestetään, koska siihen liittyy usein laaja-alainen palvelutarpeen arviointi Viimeisimmät lastensuojelutilastot kertovat melko hyvästä tilanteesta Pohjanmaan perheissä. Kouluterveyskyselyn vastauksissa (2013) on kuitenkin nähtävissä joitakin huolestuttavia merkkejä. Nuoret selkeästi kokevat puutetta heitä kuulevista, rohkaisevista ja tilanteisiin puuttuvista aikuisista. Tästä kertovat indikaattorit nuorten kokemasta vanhemmuuden puutteesta ja keskustelu-vaikeuksista kotona sekä koulussa kiinnostuksesta heidän kuulumisistaan, rohkaisemisesta mielipiteen ilmaisuun ja koulukiusaamiseen puuttumattomuudesta. Osaltaan myös DelSam hankkeen tulokset vahvistavat, että kuulemisesta huolimatta nuoret kokevat myös, että heitä tai heidän ehdotuksiaan ei oteta vakavasti. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuus on pysynyt suhteellisen samana, kun taas koko maan keskiarvo on laskenut (Sotkanet 2014). Huolenaiheena alueellamme on nuorten päihteiden käyttö (Kouluterveyskysely) sekä lisääntynyt huumeiden saatavuus ja käyttö sekä lasten ja nuorten psyykkinen oireilu. Päihdepalvelujen kehittäminen ja järjestäminen nuorten palvelutarpeita vastaavasti tärkeä tehtävä. Neuropsykiatriset häiriöt (mm. adhd/add, autismikirjo, tourette) liitännäisineen (esim. oppimisen- ja motoriikan ongelmat, puheen- ja kielenkehityksen häiriöt, unihäiriöt, aistitoiminnan ongelmat, käytös- ja mielenterveyshäiriöt, riippuvuudet) heikentävät yksilön ja perheen toimintakykyä, hyvinvointia ja arjessa selviytymistä, jonka vuoksi perheet tarvitsevat monialaista tukea. Yhteiskunnassa eikä Pohjanmaan alueella tällä hetkellä kyetä neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiviä henkilöitä ja perheitä riittävästi tukemaan. Nepsy-hoitoketju puuttuu monista kunnista ja käypähoitosuositus nepsy-aikuisten osalta puuttuu. Neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät henkilöt ovat tukijärjestelmän väliinputoajia. Adhd-oireiset henkilöt ja perheet eivät saa tarvitsemaansa tukea ja syrjäytyvät tukitoimien ja palvelujen puuttuessa. Neuropsykiatriset häiriöt johtuvat neurobiologisesta poikkeavuudesta, joka vaikuttaa havainnointiin ja käyttäytymiseen, ja aiheuttaa myös psykiatrisia oireita, lisäksi vahvasta perinnöllisyydestä johtuen yleensä useammalla saman perheen jäsenellä on jokin neuropsykiatrinen häiriö. Tämän vuoksi tarvitaan mm. neurologista, psykiatrista ja psykologista osaamista, monialaista palvelutarpeen arviointia, koko perheen ja toimintaympäristön kokonaisvaltaista huomioimista, järjestelmällistä tukea, hoitoa ja seurantaa, sekä usein lääkkeettömien tukitoimien (esim. psykoedukaatio, perhetyö, vanhempainohjaus, päiväkodin ja koulun

9

tukitoimet, puhe/toimintaterapia, nepsy-valmennus, neuropsykologinen kuntoutus, vertaistuki, sopeutumisvalmennus) ja lääkehoidon yhdistämistä. Nykytilassa neuropsykiatrisia häiriöitä ja tuen tarvetta ei tunnisteta ajoissa, tukea on vaikea saada, palvelujen piiriin pääsy voi viivästyä jopa vuosia, hoito on hajanaista ja katkeilevaa johtuen mm. epäselvyyksistä työnjaossa ja vastuissa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä sekä puutteellisesta ja toimimattomasta tiedonkulusta. Tästä kärsivät perheet, kulkien ”luukulta luukulle”, selvittäen asiaansa yhä uudelleen kymmenille eri työntekijöille, hakien apua pahimmassa tapauksessa jokaisen perheenjäsenen, sekä vanhempien että lapsien neuropsykiatrisiin häiriöihin. Kärjistetysti jokaisen perheenjäsenen asioita selvitetään eri luukulla, joita on monia, – eikä kukaan ole vastuussa kokonaisuudesta. Tämä vie myös yhteiskunnan resursseja. On tarve kehittää neuropsykiatristen häiriöiden ja tuen tarpeiden tunnistamista, resurssien kohdentamista ennaltaehkäiseviin ja ajoissa tarjottaviin palveluihin, yhteneväisiä, toimivia hoitokäytäntöjä ja palveluketjuja, arviointia ja seurantaa, tietojärjestelmiä, sektorirajat ylittävää yhteistyötä, työn- ja vastuunjaon sopimista, sekä ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita (neuvontaa, tietoa, tukea, ohjausta). Perheet hyötyisivät omasta työntekijästä, joka pitäisi ”langat käsissä”, ja kuntiin olisi tarpeellista perustaa nepsy-tiimit, joiden tehtävänä olisi mm. palveluiden koordinointi ja seuranta. Tärkeää on myös perheiden mukaan ottaminen- ja kokemustiedon hyödyntäminen palveluiden suunnitellussa.

TILASTOTIETOJA 2013-2015 2013 2014 2015 Barnfamiljer som fått utkomststöd, % av barnfamiljerna

Hela landet 8,9 9,2 9,3

Österbotten 6,8 6,9 6,9

Jakobstad 7,7 9,4 8,1

Kaskö 5,1

Korsholm 2,8 3,2 3,6

Korsnäs 8,4 7,8 4,8

Kristinestad 6,2 4,8 4,3

Kronoby 3 3,9 3,7

Laihela 6,9 7,4 7,5

Larsmo 2,9 3,1 2,8

Malax 6,2 5,8 5,8

Nykarleby 2,6 3,5 3,9

Närpes 6,7 6,8 6,7

Pedersöre 2,5 2,4 2,7

Vasa 10,2 9,8 10,2

Vörå 7,5 5,6 5,1

Uppfostrings- och familjerådgivningens klienter under året / 1 000 under 18 år

Hela landet 74 74 73

Österbotten 38 38 32

Jakobstad 44 47 53

Kaskö 0 0 0

Korsholm 65 62 59

Korsnäs 34 18 10

Kristinestad 0 0 0

Kronoby 21 24 19

Laihela 22 23 17

Larsmo 22 19 20

10

Malax 93 70 114

Nykarleby 25 41 37

Närpes 9 17 6

Pedersöre 27 31 5

Vasa 45 44 33

Vörå 0 0 0

Öppenvårdsbesök inom den specialiserade sjukvården, barnpsykiatri / 1 000 i åldrarna 0 - 12 år

Hela landet 232,1 249,4 279,1

Österbotten 205,2 216,2 249,7

Jakobstad 376,7 442 539,9

Kaskö 8,1 61,9 36,7

Korsholm 192,5 225,4 232,1

Korsnäs 54,9 67,7 51,1

Kristinestad 99,7 112,6 104,1

Kronoby 94,6 90,3 199,2

Laihela 133,3 138,5 182,4

Larsmo 104,5 82,5 126,8

Malax 175,7 228,7 279,9

Nykarleby 126,2 153,7 127,3

Närpes 33,2 46,3 29,4

Pedersöre 135,4 139,7 131,4

Vasa 264,3 247,7 297,6

Vörå 94 68,5 126,2

Öppenvårdsbesök inom den specialiserade sjukvården, ungdomspsykiatri / 1 000 i åldrarna 13 - 17 år

Hela landet 877,1 973,2 1057

Österbotten 525,2 672,9 758,1

Jakobstad 1241,4 1634,6 1932,8

Kaskö 296,3 346,2 588,2

Korsholm 213,4 220,9 327

Korsnäs 98,5 139,3 307,7

Kristinestad 102,8 152,6 125,9

Kronoby 266 568,7 850,1

Laihela 471,4 561,8 786,6

Larsmo 594,2 892,4 786,7

Malax 404,1 440,7 258,7

Nykarleby 460,8 725,7 822,8

Närpes 168,2 148,1 136,6

Pedersöre 544,3 716,6 1022,6

Vasa 544,4 695 624,4

Vörå 561,4 512,3 705,6

Patienter i specialiserad somatisk vård på vårdavdelning i åldrarna 0 - 17 år / 1 000 i samma åldrar

Hela landet 68,4 67,6 67,8

Österbotten 72,6 74,5 76

Jakobstad 74,2 75,6 71,3

Kaskö 67,8 60,6 93,8

Korsholm 69,2 81,5 73,9

Korsnäs 56,8 97,9 81,8

Kristinestad 72,2 72,2 68,2

Kronoby 69,2 74,1 80,8

Laihela 91,5 84,6 76

Larsmo 86,2 81,5 75,4

Malax 76,6 79,3 81,6

11

Nykarleby 61,8 72,8 60,4

Närpes 57 67,6 75,2

Pedersöre 71,2 72,8 76,6

Vasa 71,3 72,8 80,5

Vörå 87,2 66,9 81,3

Alla barn i dagsvård som finansieras av kommun, % av 1 - 6-åringarna

Hela landet 57,8 58,2 58,6

Österbotten 64,6 65,4 67,3

Jakobstad 68 67,7 73

Kaskö 64,3 87 83,7

Korsholm 69,7 68,1 83,8

Korsnäs 79,7 88,6 75,9

Kristinestad 67,9 67,9 61

Kronoby 60 59 59,4

Laihela 61,9 62,6 61,4

Larsmo 32,4 34,4 37,5

Malax 72,8 74,5 61,7

Nykarleby 63 66,2 66

Närpes 79,6 75,7 78,5

Pedersöre 49 51,6 51,6

Vasa 68,8 71,7 71,9

Vörå 64,3 62,3 49,5

0 - 17-åringar som placerats utanför hemmet, % av befolkningen i samma ålder (THL)

Hela landet 1,4 1,4 1,4

Österbotten 0,6 0,6 0,7

Jakobstad 1 1 1,6

Kaskö

Korsholm 0,3 0,2 0,2

Korsnäs

Kristinestad 1,1 1 1,9

Kronoby 0,4 0,5 0,6

Laihela 0,3 0,3 0,5

Larsmo 0,4 0,3

Malax 0,7 0,6 0,5

Nykarleby

Närpes 0,3

Pedersöre 0,2 0,4 0,4

Vasa 0,9 0,9 0,8

Vörå 0,8 0,5 0,4

0 - 17-åriga barn om vilka en barnskyddsanmälan gjorts, % av befolkningen i samma ålder (THL)

Hela landet 6 5,9 6,2

Österbotten 3,5 3,9 3,9

Jakobstad 5,5 6,3 6

Kaskö 5,1 1,8 5,6

Korsholm 1,7 1,8 2,1

Korsnäs 1,6 1,8 1,5

Kristinestad 1,8 2,1 5,1

Kronoby 2,6 4 2,6

Laihela 1,9 3 2,6

Larsmo 2,5 1,7 2,6

Malax 2,5 2,1 1,5

Nykarleby 4,1 3,4 3,1

12

Närpes 1,3 1,6 2

Pedersöre 2,5 3 3

Vasa 5 5,2 5

Vörå 1,4 4,5 4,3

0 - 17-åringar som omfattas av stödåtgärder inom barnskyddets öppenvård, % av befolkningen i samma ålder (THL)

Hela landet 7,4 7,5 6

Österbotten 4 4,6 3,5

Jakobstad 5,8 7,2 5,9

Kaskö 0 0

Korsholm 3,4 2,9 2,1

Korsnäs 2,8 2,3 1,3

Kristinestad 2,2 2,1 3,5

Kronoby 3 5,1 2,6

Laihela 0,9 3,4 3,5

Larsmo 2,7 3,3 2,9

Malax 2,8 2,8 1,1

Nykarleby 0,7 4,1 3

Närpes 1,9 2,1 1,6

Pedersöre 3,5 4,3 2,8

Vasa 5,5 5,7 4

Vörå 1 1,2 1,1

Ennakkotieto: Lastensuojelu 2016. 6.4.2017. www.thl.fi/tilastot/lastensuojelu.

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset

Maakunta

Yht. 2015 % vastaavasta ikäryhmästä

Yht. 2016 % vastaavasta ikäryhmästä

Kotikunta

Pohjanmaa Kaskinen 0 0 alle 5 alle 5

Korsnäs alle 5 alle 5 0 0

Kristiinankaupunki 18 1,9 18 1,8

Kruunupyy 8 0,6 14 1

Laihia 10 0,5 11 0,6

Luoto 5 0,3 ei saatu ei saatu

Maalahti 5 0,5 alle 5 alle 5

Mustasaari 7 0,2 ei saatu ei saatu

Närpiö alle 5 alle 5 7 0,4

Pedersören kunta 11 0,4 ei saatu ei saatu

Pietarsaari 59 1,6 ei saatu ei saatu

Uusikaarlepyy alle 5 alle 5 ei saatu ei saatu

Vaasa 97 0,8 102 0,8

Vöyri alle 5 alle 5 7 0,5

13

2.1. Äitiys- ja lastenneuvolat

Terveydenhuollossa lasta odottavat äidit käyvät äitiysneuvolassa, terveydenhoitajalla seuranta-käyntejä suositetaan olevan kuusi ja lääkärillä kaksi, joista ensimmäinen on raskausviikolla 13-18 yhdessä terveydenhoitajan kanssa muodostaen ns. laajan terveystarkastuksen. Laajassa terveystarkastuksessa arvioidaan koko perheen terveydentilaa ja hyvinvointia, tarkastus sisältää perhetilanteen, parisuhteen, vanhemmuuden ja vanhempien mielialan arvioinnin äidin fyysisen terveyden tutkimuksen lisäksi. Tavoitteena on tunnistaa perheet ja odottavat äidit, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjata heidät tarvittavan tuen piiriin. Vanhemmalle ja perheelle laaditaan tuen mahdollistava terveys – ja hyvinvointisuunnitelma. Erityisen tuen tarve voi liittyä siihen, että raskaana oleva nainen on hyvin nuori, hänellä voi olla niukat tukiverkostot, raskaana olevalla voi olla mielenterveyden ongelmia tai hänellä voi olla päihteiden käyttöä. Sosiaalitoimeen ja lastensuojeluun on tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus tilanteessa, jossa on perusteltu syy epäillä sitä, että perhe tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia heti synnytyksen jälkeen. Tilanteissa, joissa odottavalla äidillä on erityisen tuen tarve, tuen tulee kattaa raskausajan lisäksi synnytyksen ja ensimmäiset päivät lapsivuodeosastolla ja sen jälkeen vastasyntyneen ensimmäiset elinkuukaudet ja tarvittaessa koko varhaislapsuuden. Perheen, äidin ja lapsen hoitoon osallistuu toimijoita sekä äitiysneuvolasta, synnytyssairaalasta, lastensuojelusta, sosiaalitoimesta laajemminkin ja lastenneuvolasta sekä myös päivähoidosta. Perhe voi kokea, että heidän ympärillään on suuri joukko toimijoita. Tiedonkulku perheen ja eri viranomaisten välillä voi olla puutteellista ja eri viranomaisten välinen tiedon siirtäminen on tietoturvasyistä tarkkaan lainsäädännöllisesti ohjattua. Lastenneuvolassa on määräaikaisia terveydenhoitajan suorittamia terveystarkastuksia ennen kouluikää 15 ja näiden lisäksi viisi lääkärintarkastusta, joista kolme (4 kk, 18 kk ja 4v ) ovat ns. laajoja terveystarkastuksia. Laajoissa terveystarkastuksissa tehdään laaja-alainen arvio kaikista lapsen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja tämä arvioi sisältää arvion myös vanhempien hyvinvoinnista ja terveydestä sekä

Sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden palvelut

14

lapsen kasvuympäristöstä. Neljän kuukauden ikäisen lastenneuvolakäynnin yhteydessä vanhemmat täyttävät alkoholin käyttöä arvoivan AUDIT-lomakkeen ja vauvaperheen arjen voimavarat- lomakkeen. AUDIT-kaavaketta voidaan käyttää myös 18 kk:n ja 4-vuotiaan neuvolakäynneillä. 4-vuotiaalle tehdään laaja terveystarkastus, jossa käytetään lapsen sosiaalista- ja neurologista kehitystä arvoivaa strukturoitua kaavaketta (LENE), päiväkodissa olevat lapset tekevät 4-vuotis LENE-tehtävät päiväkodin henkilökunnan kanssa ja arvoiin liittyy vanhempien luvalla myös päiväkodin henkilökunnan arvio lapsen toiminnasta päivähoidossa. Lastenneuvolakäynneillä ohjataan perhe tarvittaessa sosiaalihuollon tarpeen arviointiin, mikäli toisen tai molempien vanhempien jaksamisesta herää huoli ja perhe esimerkiksi tuntuu tarvitsevan tukea arjessa selviytymisessä tai lapsen kehityksen turvaamiseksi tukihenkilö tai tukiperhe voisi olla tarpeellinen. Myös lastensuojeluilmoituksen tekeminen on tarpeen, mikäli lapsi ei tunnu saavan vanhemmiltaan riittävää huolenpitoa ja hoitoa tai lapsen kasvuolosuhteet tuntuvat vaarantavan hänen normaalin kehityksensä. Kouluikäisen lapsen käytettävissä ovat opiskelu- kouluterveydenhuollon palvelut. Kouluterveydenhoitaja tekee lapselle määräaikaistarkastuksen jokaisena kouluvuotena ja koululääkäri tekee ns. laajat kouluterveystarkastukset ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Terveys-tarkastuksissa tavoitteena on yhteistyössä koululaisen, perheen ja koulun kanssa havaita tuen tarve varhain ja pyrkiä ehkäisemään syrjäytymistä. Kouluikäisellä lapsen tai nuoren oma käyttäytyminen voi puuttuvan huolenpidon tai hoidon lisäksi edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon ja laajemminkin terveydenhuollon ja lastensuojelun yhteistyön haasteena on tiedonkulku lapsen, nuoren ja perheen sekä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöiden välillä. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon toimijoilla on vain harvoin tiivistä yhteydenpitoa ja myös asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat erilliset, vaikka toimittaisiin saman kunnan yhteisen sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa. Lastenneuvolan (tai kouluterveydenhuollon) työntekijä ei aina saa perheiltä tietoa siitä, onko lapsella tai nuorella lastensuojelun asiakkuus, mitä tukimuotoja on käytössä jne. On myös usein tilanteita, jolloin työntekijä on tehnyt lapsesta lastensuojeluilmoituksen, mutta hän ei saa palautetta siitä, mihin toimenpiteisiin ilmoitus on johtanut. Vastaavasti tiedonkulussa on katkoksia myös neuvolan, kouluterveydenhuollon, päivähoidon, koulun ja lastensuojelun välillä. Hyviä toimintamalleja raskauden aikaisen tuen jatkumisesta vauvaperheikään on esimerkiksi ns. Kiikku-hoitajamalli ja monialaisen työn kehittämisessä perhekeskusmalli. Tiedonkulun turvaamiseksi on kehitettävä mallia, jonka mukaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohdalla pidetään esimerkiksi neuvolan tai koulun laajojen terveystarkastuksien yhteydessä verkostopalaveri, johon osallistuvat lapsen tai nuoren ja vanhempien lisäksi kaikki perheen kanssa tiiviisti työskentelevät ammattilaiset. Verkostopalaverissa tehdään yhdessä lapsen ja perheen kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Eri viranomaisten välille, tarvittavan tietosuojan takaamiseksi, otetaan käyttöön tietoturvallinen sähköposti. Jatkossa on tarve kehittää myös maakunnallisesti esimerkiksi nykyisten terveyskeskuskuntayhtymien kokoisille alueille osaamiskeskuksia, joissa on säännöllisesti kokoontuvat erityisasiantuntijoiden ryhmät alueen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden konsultaatioita varten. Esimerkkinä vaikka lasten kuntoutustyöryhmät, joissa erikoissairaanhoidon tai toisaalta sosiaalitoimen erityisasiantuntijat voivat konsultoida perheiden luvalla erityistilanteiden vaatimien jatkotoimenpiteiden suhteen. Äitiys- ja lastenneuvoloiden osalta lape –työryhmän yksimielinen näkemys on, että neuvolapalvelut kuuluvat maakunnan liikelaitoksen alaiseksi toiminnaksi. Neuvolatoiminta toteutuisi perheitä lähellä perhekeskuksissa. Ongelmana tulee olemaan riittävä lastenlääkäripalvelujen järjestäminen. Tämän vuoksi on varmistettava hyvä yhteistyö sosiaali- ja terveyskeskustoiminnan kanssa. Lastenlääkäreitä ja kouluterveydenhuollon lääkäreitä tarvittaisiin maakunnan alueella noin 15-20. Lisäksi on tarve mm.

15

lastenpsykiatrien ja nuorisopsykiatrien konsultaatioista. Kehitysvammaisten erityispalvelujen osalta tarvitaan kehitysvammaisuuteen erikoistuneiden lääkärien palveluja. Erikoislääkäri pula on monelta suuri tai erittäin suuri. Neuvolatyöntukena tarvitaan myös lapsiperheiden kotipalvelua ja sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä. Pohjanmaan kunnan kunnista Vaasassa on erillinen lapsiperheiden kotipalvelu. Useissa kunnissa on lisätty perhetyötä sekä ostetaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Neuvolatyön rinnalle on useissa kunnissa tuotu perhetyötä. Tämä on hyvä keino edistää varhaista tukea.

Varhaiskasvatus, esiopetus ja oppilashuolto

Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä neuvolan, perheneuvolan, lastensuojelun sekä muiden terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimijoiden kesken. Yhteistyön merkitys korostuu, kun jollain näistä tahoista herää huoli lapsen kehityksestä tai hyvinvoinnista tai kun lapsen tukea suunnitellaan tai järjestellään. Monialaisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuksen toteuttaminen toimintayksiköissä lasten tarpeita vastaavasti. Riittävän aikaisella ja oikein kohdennetulla tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Monialaista yhteistyötä tulee ohjata lapsen edun ensisijaisuus. Yhteistyö lastenneuvolan, perheneuvolan, lastensuojelun ja vammaispalveluiden kanssa tulisi olla saumatonta. Tämän hetkinen yhteistyö perustuu etupäässä konsultaatioon, mutta myös sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijoiden jalkautuminen varhaiskasvatuksen yksiköihin koetaan erittäin tarpeelli-seksi. Asiantuntijaryhmän kokoaminen lapsesta nousseen huolen ympärille jo alkuvaiheessa mahdollistaisi tuloksekkaan työskentelyn perusterveydenhuollon puitteissa. Lapsiperheiden haasteet ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina. Tämä näkyy varhaiskasvatuksessa lasten tuen tarpeen lisääntymisenä. Lasten tuen tarve on haasteellisempaa ja monimuotoisempaa sekä vaatii entistä enemmän erityispedagogista ja terveyden-/sairaanhoidollista asiantuntijuutta. Perusterveydenhuollon psykologipalvelut koetaan tällä hetkellä riittämättömiksi. Riittävien psykologipalvelujen turvaaminen varhaiskasvatuksen tueksi mahdollistaa riittävän varhaisen puuttumisen ja tuen oikean kohdentamisen. Erikoissairaanhoitoa tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen toteuttamisen suunnittelu yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja erikoissairaanhoidon henkilöstön kanssa on erittäin tärkeää. Lapsen tarvitsema tuki edellyttää henkilöstön erityispedagogisen tai sairaanhoidollisen osaamisen vahvis-tamista tai monialaista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Nyky-mallissa keskussairaalan kuntoutusohjaajat ja terapeutit sekä vammaispalveluiden kuntoutus-ohjaajat jalkautuvat varhaiskasvatuksen yksiköihin myös lastenpsykiatrian poliklinikalta on saatavissa konsultaatiotukea puhelimitse tai päiväkotikäyntien muodossa. Nämä yhteistyön muodot on todella tärkeää säilyttää myös jatkossa. Esiopetukseen osallistuvat lapset kuuluvat perusopetuslain mukaisen kasvun ja oppimisen tuen piiriin. Lain mukaan lapsella on oikeus saada riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsen kasvun ja oppimisen tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Opettajien, erityisopettajien, esiopetuksen muun henkilökunnan sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö lasten tuen tarpeen havaitsemisessa on tärkeää.

16

Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammatti-henkilöstön kanssa. Tässä vaiheessa yhteistyö esim. lastenneuvolan, perheneuvolan ja lastensuojelun kanssa on nostettava esille. Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta tuesta. Erityisen tuen päätöksen tueksi laaditaan pedagoginen selvitys, jonka tueksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Yhteistyö huoltajien, varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja erikoissairaanhoidon henkilöstön kesken on tärkeää erityistä tukea mietittäessä, järjestettäessä ja toteutettaessa. Perusterveydenhuollon ja keskussairaalan psykologien, kuntoutusohjaajien sekä lastenpsykiatrian henkilökunnan jalkautuminen varhaiskasvatuksen kentälle on hyvin tärkeää tuen toteutumisessa. Erityisen tuen piiriin kuuluvalle lapselle laaditaan monialaisessa yhteistyössä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Pidennetyn oppivelvollisuuden piriin kuuluvat lapset, joilla on vaikea vamma tai sairaus. Lapselle tehdään myös päätös erityisestä tuesta sekä HOJKS. Yhteistyö eri hallintokuntien, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Lapsella on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut ja erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla. Näiden käyttö tulee suunnitella yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Tällöin tulee huomioida sujuva yhteistyö varhaiskasvatuksen / esiopetuksen, oppimis - ja ohjauskeskusten, perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden sekä erikoissairaanhoidon välillä. Esiopetuksen oppilashuolto koskee esiopetukseen osallistuvia sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia lapsia. Oppilashuoltoa järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Oppilashuollon palveluita ovat psykologi – ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhuoltopalvelut, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmille suunnattuina palveluina. Palvelut tulee järjestää oppilas - ja opiskeluhuoltolain edellyttämässä määräajassa. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Esiopetuksessa olevalla lapsella on tarvittaessa oikeus, huoltajien suostumuksella, yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan terveydenhuolto- kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtaiseen oppilashuoltoon on turvattava tarpeelliset, oikeanaikaiset ja riittävät resurssit, että lapsen opetuksen asianmukainen järjestäminen on mahdollista. Esiopetuksen oppilashuollolla on tärkeä merkitys varhaisen tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuolto toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja

17

terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Sen avulla edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Kaikki toimijat oppilaitoksessa osallistuvat yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen. Oppi-laitoskohtaisella opiskeluhuoltoryhmällä on tärkeä rooli yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opiskelijalla on oikeus myös yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, jolla tarkoitetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja, monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan asiantuntijaryhmässä sekä erityisoppilaitoksissa järjestettäviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Se laaditaan yhteistyössä opiskeluhuollon toimijoiden, opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvattujen asioiden toteutumisesta. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä opiskelijoille. Opiskeluhuollon monialaista työtä linjataan kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevassa osassa sekä koulutuksen järjestäjäkohtaisissa opiskeluhuollon ohjausryhmässä. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ja paikalliset opetussuunnitelmat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelmat ohjaavat toimintaa ja oppilaitoskohtaisten opiskeluhuoltosuunnitelmien laadintaa oppilaitostasolla. Nuorten näkökulma oppilas- ja opiskelijahuollosta (Altti Vistilä, Roosa Rantala) Ensin digitalisaatiosta. Koemme, että niin kauan kuin pystyisi, olisi hyvä olla suorassa kontaktissa palveluihin, eikä puhelimen kautta, koska näin olemme suorassa vaikutuksessa kuraattorin/ terveydenhoitajan kanssa ja koemme sen tärkeäksi. Ymmärrämme kuitenkin kuntia, missä tämä ei ole mahdollista ja siellä pidämme hyvänä vaihtoehtona puhelimen kautta videopuhumista/ verkkochattiä palveluiden kanssa. Koemme, että koululaiselle tärkeimmät palvelut (terveydenhoitaja ja kuraattori) tulisi olla tavoitettavissa joka ikinen arkipäivä, esimerkiksi klo 8-15, koska näin on mahdollista mennä terveydenhoitajan puheille silloin, kun itselle sopii parhaiten. Pienillä paikkakunnilla tässä voisi soveltaa juuri yllä mainittuja keinoja. Uskomme, että ennaltaehkäisevällä työllä saamme parhaimmat tulokset. Kouluilla pitäisi myös tiedottaa esimerkiksi nuorisoasemista ja muista nuorille suunnatuista palveluista (näin on toimittu Vaasassa. Meillä ei tietoa miten muualla), esimerkiksi tietopöytien tai päivänavauksien avulla. Näin vähentäisimme nuorilla kynnystä hakeutua palveluihin. Vaikuttamisesta koemme, että nuorilla on jo monia keinoja, kuten oppilaskunnat ja kunnallisaloite, toki siihen on suuri kynnys ja sen takia nuorisovaltuustolle voikin tehdä aloitteita ja niiden saamiseen nuorisovaltuusto onkin pyrkinyt. Olemme kuitenkin myös sitä mieltä, että oma-aloitteisesti voi kuitenkin vaikuttaa hyvin moneen muuhunkin asiaan, kuten kauppojen palveluihin tai nuorisotalon toimintaan.

18

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä, tukea lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua, edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa, ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta, tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan, mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa. Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Kunta vastaa toiminnan kokonaisuudesta. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi järjestöiltä tai yhteisöiltä. Kunnilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota toimintaa. Toiminnan suunnittelussa painotetaan muun muassa yhteistyötä kotien ja koulujen, eri hallintokuntien sekä toiminnan järjestäjien kanssa. Lapsen aamu- ja iltapäivätoimintaa voi olla myös koulun kerhotoiminta tai taiteen perusopetus. Perusopetuksen näkökulma

Perusopetus tavoittaa kuntien ja kaupunkien kaikki lapset ja jollakin tavalla myös lähes kaikki huoltajat. Koulun arjessa tulevat eri tavoilla esille ongelmat, joita lapsilla on paitsi oppimisessa myös terveyteen ja sosiaaliseen elämään liittyvissä asioissa. Varhainen puuttuminen on mahdollista vain monialaisen yhteistyön avulla. Siksi lasten ja perheiden palveluiden pitää tulevaisuudessakin säilyä mahdollisimman lähellä niiden käyttäjiä ja kouluja, joiden palvelut järjestävät myös jatkossa kunnat. Peruskouluissa on käytössä kolmiportaisen tuen malli (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Kouluissa tehdään huolen kartoituksia, joissa kaikki opettajat kaksi kertaa vuodessa arvioivat lomakkeen avulla, onko huolta herännyt jonkun lapsen kohdalla. Yhteydenpito perheiden kanssa tapahtuu Wilman avulla, puhelimitse sekä vanhempainvarteissa ja -illoissa. Luokanopettajien ja luokanvalvojien osuus on keskeinen. Tarvittaessa järjestetään huoltajatapaamisia, joihin usein osallistuu myös terveys- ja sosiaalialan toimijoita. Nivelvaiheessa alakoulusta yläkouluun järjestetään tiedonsiirtopalaverit. Koulun toiminnassa lapsia tuetaan muun muassa erilaisten opetusjärjestelyjen, tukiopetuksen, läksyparkkien, vertaissovittelupalaverien ja kasvatuskeskustelujen avulla. Erityistä tukea tarvitseville lapsille järjestetään tehostettua opintojen ohjausta. Kouluilla on oppilashuoltolain mukaiset säännöllisesti kokoontuvat oppilashuoltoryhmät, jotka ovat moniammatillisia. Niiden kokoonpano vaihtelee käsiteltävän asian ja tilanteen mukaan. Oppilashuoltolain hengen mukaista on lapsen ja perheen vahva näkyvyys oppilashuoltoasioissa. Keskeisiä sosiaali- ja terveysalan toimijoita kouluilla ovat kouluterveydenhoitajat ja kuraattorit. Koululääkärin ja koulupsykologin palvelut ovat lakisääteisiä, ja niiden on myös oltavat helposti saavutettavissa siellä, missä lapsetkin ovat. Tarpeen vaatiessa oppilashuoltoasioissa tehdään tiiviisti yhteistyötä esimerkiksi perhetyön ja lastensuojelun kanssa. Peruskoulujen oppilashuoltotyön laadun ja toimivuuden turvaamiseksi on tärkeää, että keskeiset toimijat ovat lähellä toisiaan ja myös lasten ja perheiden helposti saavutettavissa. Tämä toteutuu parhaiten kunnallisten perhekeskusten avulla. Perhekeskus voisi toimia myös yhteytenä vaativamman tason palvelujen pariin. Olennaista on, että kun koulun aikuisten asiantuntijuus loppuu, olisi selvillä, mistä apua lähdetään hakemaan. Tärkeää olisi myös palvelujen jalkauttaminen osittain suoraan koulun tiloihin. Siten lasten näkyvyys ja matala kynnys palveluiden pariin toteutuisi parhaiten. Pohjanmaan maakunnassa sekä suomen- että ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen on tärkeää myös peruskoulujen monialaisessa yhteistyössä. Lisäksi pitää huomioida maahanmuuttajataustaisten lasten tarvitsemat palvelut. Peruskouluille yhteistyö lasten asioiden hoitamisessa kolmannen sektorin toimijoiden, seurakuntien, poliisin ja esimerkiksi etsivän nuorisotyön kanssa on korvaamatonta.

19

2.3. Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö

Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Kotipalvelun rinnalla kunnan on tarjottava myös kotihoitoa yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Kotipalvelun tavoitteena on tukea perhettä arjessa selviytymisessä. Kotipalvelu toteutetaan aina yhteistyössä perheen kanssa. Kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Tämä tapahtuu opastamalla perhettä lasten ja kodinhoidossa sekä vahvistamalla arjen taitoja.

ShL 19 §:n mukaan lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpidon turvaamiseksi kotipalvelua, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista sairauden, synnytyksen, vamman, muu vastaavanlainen toimintakykyä alentava syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen vuoksi. Erityisellä perhetilanteella tarkoitetaan esimerkiksi perheenjäsenen kuolemaa, vanhempien eroa tai tilannetta, jossa toinen vanhemmista on vankilassa. Erityinen perhetilanne voi olla myös perheessä, jossa on kaksoset tai omainen hoidettavana. Kotipalveluun sisältyviä tukipalveluita ovat ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalvelut sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Perhetyö on asiakkaan ja hänen perheensä hyvinvoinnin tukemista. Tarkoituksena on perheen voimavarojen vahvistaminen ja vuorovaikutuksen parantaminen. Perhetyötä voidaan tehdä ehkäisevänä tai niin sanottuna korjaavana työnä ja sitä tehdään yleisimmin sosiaalitoimen, neuvolan, päivähoidon tai koulun yhteydessä. Perhetyö on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, eikä vaadi lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi ja hänen perheensä ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä tai lastensuojelulain mukaista tehostettua perhetyötä. Perhetyö on luonteeltaan kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Perhetyöllä tuetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten terveyttä ja kehitystä. Perhetyön avulla tuetaan vanhemmuutta, ohjataan lasten hoidossa ja kasvatuksessa, ohjataan kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, vahvistetaan perheen toimintakykyä, tuetaan perheen vuorovaikutustaitoja, tuetaan perheen sosiaalisen verkoston laajentamista ja ehkäistään syrjäytymistä. 2.4. Kasvatus- ja perheneuvola

Sosiaalihuollon palveluna annettavan kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitteena on edellytysten luominen lasten turvallisille kasvuoloille, vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään, perheiden ja perheenjäsenten toimintakyvyn ja psykososiaalisen hyvinvoinnin lisääminen sekä niitä haittaavien esteiden poistaminen. Toiminnalla pyritään edistämään vanhempien ja lasten välisen suhteen toimivuutta, perheenjäsenten roolien joustavuutta sekä molempien puolisoiden tasa-arvoista mahdollisuutta osallista perhe-elämään ja lasten kasvatukseen.

Kasvatus- ja perheneuvonnassa tehdään ja sosiaalityön, psykologian lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa toteutettava arviointi, ohjaus, neuvonta ja järjestetään muu tuki. Erityistä huomiota kiinnitetään murrosikäisten lasten ja heidän vanhempiensa tuen tarpeeseen. Kasvatus- ja perheneuvontaa voidaan tarjota perheen tarpeen mukaan po. toimipisteen lisäksi perheen kotona tai muussa lapsen ja nuoren arkiympäristössä. Kasvatus- ja perheneuvonnassa annetaan asiantuntijatukea myös muille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville.

20

Pohjanmaan maakunnassa kasvatus- ja perheneuvonta ei vastaa tarpeita. Vaasalla ja Mustasaarella on omat perheneuvola, muut kunnat käyttävät lähinnä ostopalveluja. Kasvatus – ja perheneuvola palvelut tulisi olla saatavilla sosiaali- ja terveyskeskusten yhteydessä, asiantuntijoiden määrää on kasvatettava maakunnan tarvetta vastaavaksi.

2.5. Kirkon perheasiainneuvottelukeskus ja seurakunnat Pietarsaaressa kunnat ja seurakunnat ovat sopineet kustannusten jakamisesta jäsenten käyntien perusteella, minkä johdosta on syntynyt saumaton jo 36 vuotta kestänyt yhteistyö. Tässä on voitu hyödyntää kummankin organisaation työtapojen edut. Vaasan keskusta ylläpitää Vaasan seura-

kuntayhtymä ja yhteistyötä tehdään sekä naapuriseurakuntien että kaupungin kanssa. Vaasan seurakuntayhtymä veloittaa vuosittain naapuriseurakunnilta niiden alueelta tulevien parien kanssa pidetyistä terapiaistunnoista. Keskuksissa työskentelee kaikkiaan 11 hyvin koulutettua henkilöä. Tämä on varteenotettava resurssi maakunnan perheiden hyvinvointia ajatellen, ja on erittäin tärkeää, että pystytään ylläpitämään sitä verkostoa mitä on tähän asti rakennettu eri auttajatahojen välillä. Kirkon perheneuvonnassa nähdään perhe kokonaisuutena, jonka sisällä toimii parisuhde ja vanhemmuus rinnakkain. Perheneuvonnan tehtävänä on tukea sekä parisuhdetta että perhettä, jotta kaikki perheen jäsenet voisivat hyvin. Käsiteltävät ongelmat voivat liittyä vuorovaikutukseen, tunne-elämään, ristiriitojen hallintaan, tai mihin tahansa elämän kriisitilanteeseen. Näin ollen osa perheneuvonnan työstä, sovittelut ja lastensuojelun asiakkaiden kanssa tehtävää työtä, on ennaltaehkäisevää työtä. Erotilanteissa perheneuvojat toimivat sovittelijoina ja edesauttavat toimivaa vanhemmuutta ja puolisoiden tunnepuolen eheytymistä eron jälkeen. Parien kanssa perheneuvoja tekee työtä yksin tai tarpeen vaatiessa työparin kanssa (esim. perheväkivallan kokeneiden kanssa). Asiakkaina ovat yksilöt, parit, perheet. Palvelu on maksutonta asiakkaille. Nämä tulevat perheneuvontaan oma-aloitteisesti, mutta kasvava joukko myös sosiaalityön tai mielenterveyspuolen suosituksella. Kirkon työntekijän asema tasavertaisena ei-viranomaisen asemassa olevana, kirkon vaitiolovelvollisuus ja kirkon perusarvot herättävät luottamusta. Myös ne, jotka eivät ole kirkon jäseniä arvostavat näitä asioita. Perheneuvojilla on usein perheterapeutin koulutuksen saaneina psykoterapeutin pätevyys. Keskuksilla on säännöllinen konsultoiva yhteys psykiatriseen asiantuntemuksen kanssa ja sosiaalityöntekijöihin. Työntekijät ovat jatkuvasti työnohjauksessa. Perheneuvojat tekevät myös valistus-työtä perhe- ja kasvatusasioihin liittyen. Työntekijät tarjoavat sekä prosessimaista työnohjausta että lyhempiä konsultaatioita esim. hoidollista työtä tekeville ammattilaisille ja luennoivat kuntien ja seurakuntien järjestämissä yleisötilaisuuksissa vanhemmuuden ja parisuhteen asioista. Maakuntauudistuksen myötä kirkon perheneuvonnan sopijapuoli on (ainakin yllä mainitun toiminnan kannalta) maakunta. Maakunnan ja perheneuvonnan ylläpitäjäseurakuntien tulisi sopia linjanvedoista, yhteistyöehdoista ja tehtävänjaosta uudessa hallintorakenteessa. Yhtenä huolen aiheena kirkon perheneuvonnan kannalta on asiakastietojärjestelmä Kanta. Perinteisesti perheneuvonnassa ei ole tehty asiakaskertomusta eikä sairaspäiväkirjaa (perheneuvonta ei ole sairaan-hoitoa) ja perheneuvonnan ylläpitämään rekisteriin ei laiteta muita tietoja kuin asiakkaan yhteystiedot ja perheen koko. Tästä menettelytavasta joka perustuu kirkon salassapitolain-säädäntöön pitää jollain lailla sopia jos perheasiain neuvottelukeskuksista tulee palveluntuottajia. Vaasassa kasvatus- ja perheneuvolan ja perheasiainneuvottelukeskuksen kanssa on tehty työnjako perheidentukemisessa. Kaupungin palveluista ohjataan erityisesti parisuhdetta koskevissa asioissa kaupunkilaisia perheasainneuvotelukeskukseen.

21

Seurakuntien perhe ja lapsityö Maakunnan alueella toimii 21 erikokoista seurakuntaa, joista 3 ovat suomenkielisiä. Evankelis –luterilaiseen kirkkoon kuuluvat maakunnan asukkaista n. 81,8% (Tilastokeskuksen 2.2.2017 annettujen ennakkotietojen mukaan). Sen lisäksi seudulla toimii monet pienemmät kirkot ja uskontokunnat. Evankelisluterilaisilla seurakunnilla on iso kosketuspinta lapsiperheisiin, paitsi toimitusten kautta myös perheille suunnattujen tapahtumien, eri ikäryhmille järjestetyn toiminnan, parisuhdekurssien ym. kautta. Seurakunnan koosta riippuen melkein jokaisessa seurakunnassa on satoja lapsia, kaiken kaikkiaan tuhansia lapsi mukana tässä työssä. Tämän, tilastotietojen kautta havaittavan, kosketuspinnan kautta voidaan tukea lasten turvallisuutta ja hyvinvointia, havaitsemalla ja tarttumalla ongelmiin perhetilanteissa. Seurakuntien lakisääteiset diakonia-työntekijät, joilla on joko sairaanhoidon tai sosiaalityön koulutus tekevät säännöllisesti käyntejä sekä lapsiperheissä yhteistyössä sosiaalityön kanssa. Vaasassa seurakuntayhtymä on aktiivisesti mukana myös perhe-keskustoiminnassa tarjoamalla asiantuntemustaan tai tiloja perhekeskustoiminalle.

2.6. Perheoikeudelliset palvelut

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toiveita vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, 361/1983 1 §). Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin edellä on sanottu. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Päätöstä tehdessä on kiinnitettävä huomiota lapsen mielipiteeseen.

Jos puolisot eivät pääse sopimukseen, he voivat pyytää apua kunnan lastenvalvojilta tai perheasioiden sovittelijoilta. Lastenvalvoja neuvoo vanhempia ja voi vahvistaa heidän välisensä sopimuksen. Vahvistettu

22

sopimus rinnastuu oikeuden päätökseen. Perheasiainsovittelijan auttaa vanhempia neuvottelemalla löytämään ratkaisun erimielisyyksiinsä. Sovittelija voi avustaa myös sopimusten tekemisessä. Sovittelijan on erityisesti kiinnitettävä huomiota perheeseen kuuluvien alaikäisten lasten aseman turvaamiseen. Tuomioistuimessa voidaan sovitella lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia asioita. (Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa, 394/2011, 10 §) Sovittelu on oikeudenkäynnistä erillinen menettely. Se tulee vireille, kun asia siirretään oikeudenkäynnistä sovitteluun, tai kun osapuolet pyytävät sovittelua suoraan tuomioistuimelta. Sovittelijana toimii tuomari ja häntä avustaa asiantuntija, joka yleensä on psykologi tai sosiaalityöntekijä. Vahvistettu sovinto rinnastuu tuomioistuimen päätökseen tai tuomioon. Mikäli asiaa ei saada sovittua, se palaa oikeudenkäyntiin tai asian käsittely päättyy tuomioistuimessa.” Perheoikeudelliset palvelut

Adoptio, adoptioneuvonta (kotimainen ja kansainvälinen), seuranta ja perhetyö, adoption jälkipalvelu

Lastenvalvoja: lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvät sopimukset,

isyysasiat (lapsen syntymää edeltävä isyyden tunnustaminen ja yhteishuoltosopimus ), valvotut ja

tuetut tapaamiset

Perheasioiden sovittelu

Eroauttaminen Julkiset palvelut Järjestöjen palvelut

2.6. Ensi- ja turvakotitoiminta Pohjanmaan maakunnan ainoan Vaasan ensi- ja turvakodin toimintaan sisältyy ensi- ja turvakotityö sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltakriisipuhelin, johon soittavat perhe- ja lähisuhdeväkivallan näkijät, kokijat ja heidän läheisensä ja Vaasan seudulla toimivat yhteistyökumppanit. Vaasan ensi- ja turvakodin oli luovuttava ensikotitoiminnasta vuoden 2016 lopulla. Syynä tähän oli Terveyden- ja hyvinvoinnin (THL) laitoksen vaatimus, että ensikoti ja turvakoti pitää sijaita fyysisesti eri tiloissa. THL toimii turvakotitoiminnan rahoittajana ja tämä vaatimus asetti yhdistyksen vaikeaan tilanteeseen. Yhdistyksen johtokunta päätti tämän vuoksi laittaa toistaiseksi ensikotitoiminnan tauolle. Ensikotityöskentely perustui Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnallisiin ensikotityön laatu-kriteereihin. Ensikotityö oli suunnitelmallista työskentelyä asiakasperheen ja perheen muiden yhteistyötahojen kanssa. Työn tavoitteita olivat vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen syntyminen, vanhemmuuteen kasvaminen ja vauvaperheen arjesta selviytyminen. Turvakotityö perustuu Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnallisiin väkivaltatyön laatukriteereihin ja lakiin valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (1354/2014), valtioneuvoston asetukseen turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä (598/2015) sekä turvakotipalvelujen kansallisiin laatusuosituksiin. Turvakoti on tarkoitettu turvattomiksi joutuneille miehille, naisille ja lapsille perhe- ja lähisuhdeväkivallan tai sen uhan aiheuttamissa elämän kriiseissä. Turvakotiasiakkaita oli yhteensä vuoden 2016 aikana Vaasan ensi- ja turvakodissa 147 (122/2015) henkilöä. Hoitovuorokausia kertyi yhteensä 1382 (722/2015).

23

Euroopan neuvoston suosituksen mukaan Suomen kokoiselle väestöpohjalle pitäisi olla noin 500 turvakotipaikkaa. Vaasan ensi- ja turvakodilla on tällä hetkellä viisi turvakotipaikkaa. Nämä viisi paikkaa palvelevat koko Pohjanmaata. Lähimmät turvakodit sijaitsevat Vaasan lisäksi Kokkolassa, Porissa ja Tampereella. Jos turvakotien paikkamäärää tarkastellaan Istanbulin sopimuksen ja Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti, suhteessa Pohjanmaan maakunnan alueen väestömäärään, pitäisi turvakotipaikkojen määrä olla noin 20. 2.7. Eroauttamisen nykytila ja palvelut (Mika Lindén) Yhdistyksessämme on osaamista sekä tapaamispaikkatoiminnassa että eroneuvopalvelussa. Lapsen edun toteutuminen, sovinnollisuuden edistäminen ja arvostava kohtaaminen ovat etusijalla. Tavoitteena on huoltajuuskiistojen vähentäminen. Tapaamispaikassa vanhemmille tarjotaan tukea ja tietoa suhteen luomisessa lapseen sekä lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa. Vanhempia tuetaan keskinäisen luottamuksen palauttamisessa. Eroauttamisen taholta meillä on käynnissä Pohjanmaan Eroauttamisen kehittämishanke jossa mukana ovat Vaasa, Mustasaari, Maalahti, Vöyri, Isokyrö ja Laihia. Hanke tarjoaa ryhmämuotoista toimintaa eroa harkitseville tai jo eronneille. Painopiste on eronjälkeisessä vanhemmuudessa. Lapsille ei alueelta löydy vastaavaa toimintaa ja hanke tuottaakin lapsille ryhmämuotoista toimintaa 4 kertaa vuodessa yhteistyössä Laihia ja Vaasan kaupungin kanssa. Hanke järjestää myös kahvilatoimintaa eron kokeneille, jossa korostuu vertaistuki ja palveluohjauksellinen näkökulma. Mitä kehitetään - Hankkeessa on tehty vuoden 2016 aikana laaja käyttäjäkartoitus, jossa on kartoitettu asiakkaiden tarpeita. Tulokset olivat hyvin kattavat ja tulosten pohjalta on suunnitteilla jatkohankehakemus. Eroauttamisella on selvästi tarvetta ja tämä nousi tarvekartoituksessa selkeästi esille. Nuorille aloitetaan omaa kahvilatoimintaa vuoden 2017 alussa. Mitä pitäisi vielä kehittää - Suunnitteilla on kehittää palvelua vastaamaan tarvetta, huomioiden asiakaskartoituksen tulokset. Miten eroauttamisen toteutumisen voisi varmistaa koko maakuntamme alueella ja keiden toimesta - Meillä on valmis toimintamalli ja hankepohja, kaksi hanketyöntekijää ja hyvät tiedot alueen tilanteesta. Koordinoimme alueen moniammatillista erotiimiä jossa ovat edustettuina perheoikeudellinen yksikkö. seurankunta, perheoikeudellinen keskus, Laihian ja Isonkyrön kunnat. Ryhmä kokoontuu puolivuosittain ja sitä on laajennettu tarpeen mukaan. Palveluohjausta ja yhteistyötä alueella tulee tiivistää edelleen. Budjetointi mahdollisuudet, omaosuus kunnille ja kuntayhtymille 20%, järjestöille, palveluntuottajille ja yrityksille60-40%, jos myönnetään valtionavustusta taloudelliseen toimintaan muutoin voi olla 80% - Olemassa oleva hanke jatkuu vuoden 2017 loppuun RAY rahoitteisesti ja jatkoa haetaan myös RAYlta. Hankkeelle haetaan myös muuta rahoitusta.

2.8 Lasten sairaanhoito

Perustaso: Lasten perustason päivystys hoidetaan yhteispäivystyksessä pth:ssa. Matalankynnyksen konsultaatioilla/lähetteellä potilas ohjataan esh:n päivystykseen, jonne Triage voi ohjata potilaan jopa suoraan (esim. alle 3 kk ikäinen kuumeinen lapsi). Esh:ssa oma lastensairaanhoitoon koulutettu henkilökunta (tavoite 24/7). Lastenlääkärin rooli merkittävä. Akuuttilääkärin roolilla paikkansa.

24

Erikoissairaanhoito: Lastenosasto (infektio + puhdas), vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto, lasten kotisairaalatoiminta. Osastolla hoidetaan pediatrian somatiikan, lastenneurogian ja lastenkirurgian potilaita. Osastolle tullaan pääosin päivystyksenä, josta johtuu kuormitusvaihtelu. Lastenpkl:lla, lastenneurologisella pkl:lla ja päiväosastolla on elektiivistä pkl –toimintaa. Lastenkirurginen pkl toimii lastenpkl:n yhteydessä. Tavoite: Lasten osaamiskeskus, jossa lasten/perheiden sairaanhoitoa ja ongelmien ratkaisua tavoittelevat tahot toimisivat lähellä toisiaan. Vaativa erityisosaaminen toteutetaan yo-sairaalassa (Tyks,Tays): Moniammatillista osaamista tarvitaan esh, perustason, lastenpsykiatrian, sosiaalisektorin ja lastensuojelun välillä. Pth on tärkeä yhteistyökumppani vaikeasti pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidon suunnittelussa. Yhteistyö toimii teholla (DM-ketoasidoosi) ja lastenanestesialääkärin tuella tehostetun hoidon periaatteella lastenosastolla (vaikeat bronkioliitit). Lastenneurologialla on kontaktit neuropsykiatrian osalta lastenpsykiatriaan, sekä kuntoutukseen, terapioihin, Folkhälsaniin ja erityishuoltopiirin niihin liittyvässä asioissa. Tulevaisuudessa varhainen tuki ja moniammatillisesti lähellä potilaan ja perheen kotia tehty ongelmaratkaisu (nvla, koulu, sosiaalisektori, lastensuojelu, lastenpsykiatria, pth, esh) tulee entistä tärkeämmäksi. Yksikin alemmalla portaalla ajoissa hoidettu ongelma saattaa säästää lasta myöhemmältä syrjäytymiseltä, osastolle otolta tai jopa kodin ulkopuolelle sijoitukselta. Sairaansijoja VKS lastenosastolla on 18. Tämä riittää nykykäsityksen mukaan, jos Pietarsaaren sairaalan toiveesta saada pitää oma, vahva lastenosasto ja pkl toteutuu. Ajatuksia on hoitaa koko maakunnan lasten kotisairaalatoimintaa yhdessä; Pietarsaari pohjoista osaa ja VKS keski- ja eteläistä osaa. Lastenosaston ja lasten poliklinikan yhteydessä on hyvä olla myös lasten päiväosasto. Lastenosaston sairaansijoihin kuuluu myös vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto, sellaisille lapsipotilaille, joita ei tarvitse yötä pitää sairaalassa (erilaiset biologiset lääkeinfuusiot, altistukset ja siedätykset, insuliinipumppujen aloitukset ym.) Potilaat voivat olla esim. hengitysvajeessa ja tarvitsevat erilaisia hengitystä tukevia laitteita kotiin, usein moniongelmaisia. Vaikeasti pitkäaikaissairaisiin voi kuulua esim. sydänvikaa sairastava lapsi, lyhytsuolisyndrooma (pitkäaikainen parenteraalinen ravitsemus), syndroomapotilas erityis-vaikeuksineen, MMC, syöpäpotilas pitkäaikaissairaana, palleahernia, neurologisesti vaikeasti sairas potilas, INCL ym. Nämä potilaat määritellään vaikeasti pitkäaikaissairaiksi potilaiksi erikoissairaan-hoidossa, mutta kun pitkä sairaalajakso lyhyine kotihoitoineen ja kotisairaala-hoitoineen on toteutunut ja lapsi on valmis palaamaan perheen luo, hän tarvitsee riittävän hyvän hoidon kotiin selvitäkseen arjesta perheessä. Vastuu laitteista ja lääketieteellisestä hoidosta on esh:ssa. Hoitorinki muodostetaan kunnan puolella. Tarvitaan tiivis yhteistyö asioiden järjestämiseksi, kokouksia ja perehdyttämistä os:lla, jolloin siirto kotiin on turvallista ja toimii pian sen jälkeen, kun erikoissairaanhoidon jatkuminen lastenosastolla on todettu jo tarpeettomaksi. Lapsipotilaalla on oikeus kotona tapahtuvaan pitkäaikaishoitoon, kun vain riittävä tuki perheelle on kotiin turvattu. Nopea tiedonkulku ja digitalisaatio voi auttaa ongelmatilanteissa. Erikoissairaanhoidon sisäinen vaikeasti pitkäaikaisesti sairaiden lasten hoitoprosessi on tehty työryhmässä, jossa myös pth:n edustus mukana. Uuteen sisäiseen työnjakoon ollaan tällä hetkellä tyytyväisiä lastenyksikössä. Pth:n sisäinen työnjako ymmärtääkseni vielä selvittelyssä. Rajapintatyön onnistuminen tärkeä koko prosessin toimimisen kannalta. Pohjanmaan maakunnan rooli tässä? Hoidon suunnittelussa lähtökohtana on ollut nimenomaan lapsi- ja perhekeskeisyys sekä riittävän hyvä tuki perheelle ja luonnollisesti lähellä kotia = kotona. Päämääränä on pyrkiä kotihoitoon ja tehdä yhteinen palvelusuunnitelma yhteistyössä lastenyksikön, omaisten ja kunnan edustajien kanssa.

25

Kustannustehokkuuden huomioiminen, laatu ja turvallisuus tärkeitä. Hoitoringin etsiminen ajoissa, jotta kalliita sairaalapäiviä ei kertyisi turhaan. Lastensuojelun palvelut

Maakunnan (kunnan) on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto, kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta tai kun mainitut seikat ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen kuntoutumiselle. Sosiaalipalveluiden, toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen sekä lasten päivähoidon lisäksi kunnan on järjestettävä tarvittaessa lapsen ja perheen tuen tarpeisiin perustuva asiakas-suunnitelma huomioon ottaen seuraavia avohuollon tukitoimia lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa olevalle perheelle.

tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen,

lapsen taloudellinen ja muu tukeminen

koulunkäynnissä,

ammatin ja asunnon hankinnassa,

työhön sijoittumisessa,

harrastuksissa,

läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä

muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä;

lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja

tehostettua perhetyötä;

26

perhekuntoutusta; sekä

muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia

Luettelo ei ole tyhjentävä, eikä sen tarkoituksena ole rajata mahdollisia tukitoimia. Lapsen ja perheen tilanteeseen sopivia tukimuotoja tulee järjestää lapsen tarpeita vastaavasti ja yksilökohtainen tilanne huomioiden. Lastensuojelutyössä tulee olla käytössä monipuolinen valikoima erilaisia tukitoimia, jotta kullekin lapselle ja perheelle voidaan räätälöidä tarkoituksenmukainen tukitoimien kokonaisuus. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yhden perheen kohdalla pitäisi käyttää kaikkia tarjolla olevia tukitoimia. Lisäksi lastensuojelulaki 36 § 2 momentti säätää, että lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalihuollon palvelut ja lasten päivähoito on järjestettävä sen mukaisesti kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen lapsen tai vanhemman asiakassuunnitelmassa. Kun tarvittavat palvelut on kirjattu asiakassuunnitelmaan, syntyy kunnalle velvoite niiden järjestämiseen.

3. Nykytilan ja esitetyn arvion pohjalta nousseet hyvät toimintatavat, jotka olisi hyvä ottaa maakunnan yhteisiksi käytännöiksi.

Pohjanmaan tämänhetkiset neljä yhteistyöaluetta eivät ole aivan yhteneväiset perinteisen seutukuntajaon kanssa. Pietarsaaren seudulla sosiaali- ja terveydenhuolto on organisoitu isäntäkuntaperiaatteella Pietarsaaren, Uusikaarlepyyn, Luodon ja Pedersören kesken ja lastensuojelu toimii yhteisen lastensuojelupäällikön alaisuudessa. Pietarsaaren seudulla on suunnitteilla yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon perhepalvelujen yksikkö Malmin sairaalasta vapautuviin tiloihin. Pietarsaaren seudulla on kehitetty monialaista työskentelyä peruspalveluissa ja myös erityispalveluiden kanssa. Monialaista yhteistyötä tehdään myös eri sektoreiden johtoryhmässä. Monialaista kehittämistä jatketaan. Tämän K4-kunniksi tai pohjoiseksi alueeksi kutsutun alueen väestöpohja on n. 43 300. Rannikkoseudun sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymään ns. K5-alueeseen kuuluvat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö. Kuntien yhteiseen psykososiaaliseen yksikköön on koottu psykologeja, kuraattori, psykiatrisia sairaanhoitajia ja ostopalveluina esim. psykiatri – kaikki kuitenkin työskentelevät oman kuntansa alaisuudessa. Yksikkö sijaitsee Närpiössä, mutta työntekijöitä on myös hajasijoitetusti omien kuntien tiloissa. Kuntien perheille suunnatut palvelut ml. lastensuojelu toimivat tavanomaiseen tapaan jokaisessa kunnassa. Tämä eteläisen alueen väestöpohja on n. 22 500. Vaasa ja Laihia muodostavat väestöpohjaltaan n. 75 700 asukkaan yhteistoiminta-alueen, joka on alueen suomenkielisin. Sosiaalipalvelut kunnat hoitavat itsenäisesti, sen sijaan perusterveydenhuolto toteutuu yhteistoiminta-alueena. Vaasa toteutti keväällä 2016 sosiaalityön ja perhepalveluiden tulosalueella organisaatiouudistuksen, jossa palvelut organisoitiin uutta sosiaalihuoltolakia vastaavasti ja aiempaan verrattuna asiakaslähtöisemmin. Vaasassa on perhekeskustoimintaa organisoitu yhteistyössä sivistystoimen ja kolmannen sektorin kanssa. Mustasaarella ja Vöyrillä on yhteinen terveyskeskuskuntayhtymä n. 26 000 asukkaan väestöpohjalle. Nämä ns. K2-kunnat hoitavat sosiaalipalvelunsa omissa kunnissaan. Vöyrin vastaanottokeskuksessa on yksikkö ilman huoltajaa tulleille alaikäisille lapsille ja pakolaistoimistossa vastaavasti neljä yksikköä alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä yksi jälkihuoltoyksikkö. Pietarsaaressa sijaitsee ”sivutoimipiste”, jossa on yksikkö sekä alle 18 -vuotiaille että jälkihuollossa oleville ilman vanhempia tulleille pakolaisstatuksen saneille lapsille ja nuorille.

27

Pohjanmaan alueen kaksi seurakuntien perheasianneuvottelukeskusta sijaitsevat Pietarsaaressa ja Vaasassa ja kaksi kuntien perheneuvolaa Mustasaaressa ja Vaasassa. Vaasan Ensi – ja turvakodissa on perustoiminnan lisäksi osaamista sekä tapaamispaikkatoiminnassa että eroneuvopalvelussa. Lapsen edun toteutuminen, sovinnollisuuden edistäminen ja arvostava kohtaaminen ovat etusijalla. Tavoitteena on huoltajuuskiistojen vähentäminen. Vuodesta 2009 alkaen Pohjanmaalla on toiminut yhteinen sosiaalipäivystys, joka vakinaistettiin yhteisen kokeilun pohjalta (STM:n kehittämisohjelman hankerahoitus) Vaasan vastatessa päivystyksen järjestämisestä maakunnan kuntien alueella virka-ajan ulkopuolella. Maakunnan alueella lastensuojelulaitoksia on Vaasan kaupungilla kaksi (molemmissa yhteensä neljä yksikköä), nuorisopsykiatrinen yksityinen asumiskoti Puro toimii ruotsin- ja suomenkielellä (Vähäkyrön kaupunginosa), jonka toimintaan kuuluu myös perhetyö, koulu, tukihenkilöitä, psykiatrin ja psykologin palveluita. Mehiläinen Familarin on yksiköt Vaasan Saukkorannassa ja Wiljagård Pedersöressä tarjoavat avo- ja laitoshuollon palveluita molemmilla kielillä sekä yksityiset Villa Nova ja Luna familjecenter Pietarsaaressa. Pedersöressä sijaitsee myös valtion koulukoti Lagmansgården. Puutetta on maahanmuuttajataustaisten lasten perhehoitoperheistä - niitä juurikaan ole. Kuten aiemmin tilastotarkastelussa tuli esille, lastensuojelun määrä on prosentuaalisesti maan keskitasoa vähäisemmällä tasolla. Sen sijaan sijaishuollon toiminta on tarpeen vuoksi tai muusta syystä hieman laitospainotteisempaa kuin maassa keskimäärin. Arviona on, että ennaltaehkäisevillä toimilla ja varhaisella tuella maakunnassa on pystytty tukemaan perheitä aiemmin ja näin vältytty lastensuojelun tarpeen kasvulta ja, että lastensuojelutarpeen ilmetessä on kyse vakavammasta lastensuojelun tarpeesta. Lasten- ja nuorten psykiatrian (VSHP) tämänhetkisen tiedon mukaan potilaista lähes 50 % saa sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita tai heillä on lastensuojeluasiakkuus. Toimintaa on kehitetty lasten osalta siihen suuntaan, että lapset eivät ole osastolla viikonloppuisin. Lastenpsykiatrian painopiste on jatkossa mahdollisesti kokonaan siirtymässä lasten kohdalla osastotyöstä avohoitoon ja polikliiniseen työhön. Tämä lisää tarvetta lisätä lastenpsykiatrian yhteistyötä sairaalan ulkopuolella lasten ja perheiden parissa muiden työskentelevien ammattiryhmien ja palveluiden kanssa. Lastensuojelu ja lasten ja nuorten psykiatrialla on kokemusta työparityöstä Vaasan lastensuojelun työntekijöiden kanssa lähinnä lastensuojelutarpeen arviointeihin liittyen silloin, kun lastensuojeluilmoitus on tehty sairaalasta (LasSe-hanke). Myös tämän työparityöskentelyn laajentamiselle maakuntaan on tarvetta. Pohjanmaalla on käräjäoikeuden mukaan 40–50 riitaista avioeroa vuosittain, koko maassa 1800–2000. Vuosittain 13 000 -14 000 suomalaista eroaa ja ero koskettaa 30 000 lasta. Hankevalmistelussa sosiaalijohto on todennut, että eroriidat ovat muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi ja vaikeammiksi, kuten valtakunnallisestikin mainitaan (Follomedling – en hot eller en möjlighet med tanke på barnens bästa- Pohjanmaan käräjäoikeuden koulutuspäivä). Hankevalmistelun aikana keskusteltiin avioeroauttamisen tarpeesta perheneuvoloiden, perheasiain neuvottelukeskusten ja järjestöjen kanssa. Tärkeimmäksi kehitettäväksi asiaksi nähtiin lasten tukeminen, lasten tarpeiden huomioiminen erotilanteissa ja myös vanhempien tukeminen tässä sekä vaativammissa tilanteissa yhteistyö Turkuun mahdollisesti perustettavaan osaamis- ja tukikeskukseen.

28

Hyviä työkäytäntöjä ja –menetelmiä Pohjanmaan maakunnassa: Seuraavassa on luettelo maakunnan alueella käytössä olevista, pilotoiduista, tai kokeilluista työmenetelmistä ja työkäytännöistä. Työmenetelmät voidaan levittää koko maakunnan alueella käytettäviksi: • Trappan: puhutaan perheväkivallasta lapsen kanssa • Kiikku-malli. Nuorten äitien apuna raskauden aikana, varhainen vuorovaikutus, päihteitten • NepHelp. Tukea ja ohjausta neuropsykiatrisissa ongelmissa matalan kynnyksen avopalveluna.

Valmennusta vanhemmille. • Nepsyvalmentajat: neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus, sosiaalityö

• Haavi. Päihdetyöntekijä, tekee strukturoitu kartoituksia nuoren päihteiden käytöstä, avuntarpeen laatua arvioidaan, huumein käyttö kasvaa.

• TLP -menetelmät. Toimiva lapset perheessä, lapsi puheeksi. • Lapsiperheiden kotipalvelu. Varhaisessa vaiheessa riittävästi kotiapua. • Eropalvelut, esim. Vaasan Ensi- ja turvakoti ja perheasiainneuvottelukeskus • Move, fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä kouluterveydenhuollossa. • Vahvuutta vanhemmuuteen (MLL & Folkhälsan). Ennaltaehkäisevä työmenetelmä

varhaiskasvatuksessa, neuvolassa, työpari • Skolcouch yläasteella (Närpiö). Rauhoittaa tilanteita yläasteella, aikuinen läsnä. • K5: Psykosocial enhet med alla proffessioner samlade. Nätverk. • Seurakunnat: Stödgrupper: separation, nyfamiljer, Parrelationens klossar. Föräldraskapets

klossar på kommande. • Kotisairaala (VKS). Liikkuva palvelu. • Pienten lasten syömishäiriötyöryhmä. • Erilaisia tiimejä sairauksien ympäri. • Pietarsaari: Samanaikainen kalenterivaraus (torstaisin), jolloin voi saadaan moniammatillinen

tiimi. • Jalkautuvat konsultaatiot. Lastenpsykiatria. Lasten ryhmät. Vanhempien ryhmät. • Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa aikuisia lasten tukena. Lakkautettu siivous-, keittiö-,

kiinteistöhuoltopalveluja kouluissa ja päiväkodeissa, -> tarvitaan tilalle coucheja. -> ”Koulukohtaiset talonmiehet takaisin!”

• Läksyparkki ja läksypari koulussa, Läksylukuapu • Jobbcenter, med individuell handledning • Etsivä nuorisotyö, Ohjaamo, TYP • Kuntoutusohjaajien työ • Äktenskapsförberedelsekurser. Äktenskapskurser. Perhevalmennustilaisuuksia • Stödgrupper för 18-29 åringar

Keskeisimmät ryhmän päätelmät edellisen johdosta

Lapsen asemapalveluissa, lapsen äänen kuuleminen, kun perhettä tuetaan, autetaan.

Ennaltaehkäisevän perhetyön riittävä resurssointi.

Asiakkaat enemmän mukaan suunnittelemaan, kehittämään ja arvioimaan palveluja.

Äitiys- ja lastenneuvoloiden, varhaiskasvatuksen, koulun rooli tärkeä varhaisen tukemisen, kasvun ja vanhemmuuden tukemisessa. Varhaiskasvatus ja koulu näkevät lapsen joka päivä.

Lapsen hyvinvointi riippuu koko perheen hyvinvoinnista, erityisesti vanhempien parisuhteen laadusta ja vanhemmuuden vahvuudesta. Lapsiperheissä läheis-/tukiverkoston puuttuminen.

Paljon huomiota sekä äidin että isän vanhemmuuden sekä jaksamisen ja osaamisen tukemiseen.

29

Huostaanottojen ja kiireellisten sijoitusten taustalla usein vanhempien ja nuorten mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia, lähisuhde- ja perheväkivaltaa, puutteet vanhemmuudessa/aikuisuudessa, nuorten rajattomuutta, nuoret eivät sitoudu palveluihin tai järjestettyyn tukeen, nousemassa koulunkäyntiin liittyvät ongelmat (= lapset eivät mene kouluun).

Tapaamis- ja huoltajuusasioihin sekä eroihin liittyvät (vaikeat ) ristiriitatilanteet

Pula pätevistä erityisosaajista, lasten ja nuorisopsykiatrit (tarvitaan useita), lastenlääkärit, psykologit (neuvolatyö ja oppilashuolto), koulukuraattorit, sosiaalityöntekijät

Tiedonkulku (asiakkaiden, perheiden luvallakin) eri toimijoiden kesken puutteellista. Ei kysytä perheeltä asioita -> odotetaan viranomaiselta tietoja. -> Yhteiset palvelu-/hoidontarpeen arvioinnit ja asiakassuunnitelmat.

Rohkeus tarttua huolta aiheuttaviin ilmiöihin/asioihin/ongelmiin perheen kanssa. Uskallus kysyä perheeltä mikä perheessä on ongelmana.

Luottamus omaan osaamiseen? -Monessa palvelussa on osaamista, hyviä työmenetelmiä, mutta ne ei riittävässä käytössä (= rohkeus tarttua asioihin).

Pirstaloituneet palvelut/palveluketjut, kokonaisnäkemys puuttuu -> asiakkaan/perheen kanssa tehty yhteinen palvelu-/hoidontarpeen arviointi ja sen perusteella tehty yhteinen asiakassuunnitelma.

Pois lähettämisen kulttuuri: ”ei kuulu meille”, ”olemme tehneet kaikkemme” -> esim. tehdään lastensuojeluilmoitus.

Syrjäytyminen ja eriarvoisuus, lapsiperheköyhyys.

Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa puutteita.

Ensikotipalvelut loppuivat Vaasan ensi- ja turvakodissa. Turvakodissa pitäisi olla yksi perhepaikka/10 000 asukasta = 18 paikkaa Pohjanmaalla,

Kasvatus- ja perheneuvolaresurssit eivät riitä kysyntään: kasvatuksen ja vanhemmuuden tukeen ei riittävästi resursseja

lastensuojelun erityisentason ja vaativan tason palvelut, lastenpsykiatrian ja kehitys-vammaisten lasten erityishuollon palvelut tulisi koota samaan palveluyksikköön (sote –osaamiskeskus, jalkautuminen perhekeskuksiin ja konsultaatio kuntiin jääviin palveluihin tarpeen mukaan)

nuorisopsykiatrian ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut (nuorisoasematoiminta) tulisi koota samaan palveluyksikköön (sote –osaamiskeskus, jalkautuminen perhekeskuksiin ja konsultaatio kuntiin jääviin palveluihin tarpeen mukaan)

30

4. Kuvaus palvelutasoista, palvelurakenteesta ja palveluverkosta tulevassa maakunnassa

31

Konsultaatiot

Järjestöt

Nuoriso-työ

Seura-kunta

Oy Palvelu

Ab

Koulu Varhais-kasvatus

Lasten-neuvola

Esi-opetus

Monialainen asiantuntijatiimi

Perhekeskus Kuntien, järjestöjen ja seurakuntien matalan kynnyksen lähipalveluja Neuvonta ja ohjaus, palveluohjaus, tilannearviointi, lapsiperheiden

kotipalvelu, perhetyö, vertaistukiryhmiä, nepsy ohjaus, perheneuvolan konsultaatio,

Sosiaali- ja terveyskeskus Perustason ja laajan tason palvelut, monipalvelukeskus

Hoitaja &lääkäri, lasten ja koululääkärit, äitiysneuvola, sosiaalipalvelujen neuvonta, ohjaus ja palveluohjaus , psykologit, lyhytaikaiset sosiaalipalvelut,

sosiaalityö, terveysneuvonta ja terveystarkastukset, perustason sosiaalihuollon ja avoterveydenhuollon neuvonta ja ohjaus, yleisten sairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito, yleisten sairauksien lääketieteellinen tutkimus, taudinmääritys ja hoito sekä tavanomaisimpien pitkäaikaissairauksien toteaminen ja hoito, sote-huollon ammattihenkilöiden konsultaatiot ja avovastaanottopalvelut, asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti tarvitsemat ShL 14 §:n 1 momentin mukaiset palvelut, lastensuojeluavopalvelut, tehostettu perhetyö KELA, työllistämisen palvelut, TYP, Monialainen viranmaistyö (nuorisotakuu)

Maakunnan liikelaitos Erityisen ja vaativan tason palvelut, keskitetyt palvelut, jotka jalkautuvat peruspalveluin ja konsultoivat peruspalveluja, - laaja-alaiset, moniammatilliset palvelutarpeen arvioinnit, viranomaispäätökset palveluista, esimerkiksi, erikoislääkärit, lasten erikoissairaanhoito, sosiaalihuollon vaativat ja erityisen tason palvelut, lastensuojelutyö, päihdeäidit (HAL), kuntoutus ja terapiat, tutkimusjaksot, lasten ja nuorisopsykiatria (jalkautuva) , perhe- ja lähisuhdeväkivalta (avopalvelut), kehitysvammaisten erityishuollon palvelut, erittäin vaativat tai harvinaiset palvelutarpeet, TURKU, nuorten päihdepalvelut

Sote osaamiskeskukset

Johtaminen?

LAPE -työryhmä/Sinun Pohjanmaa -Ditt Österbotten

Johtaminen?

32

Perhekeskusmalli

Perhekeskustoimintamalli on lähipalvelujen toimintakokonaisuus, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus palvelee kaikkia lapsia ja perheitä, vammaiset, monimuotoiset perheet ja maahanmuuttajat mukaan lukien. Perhekeskusmallissa verkostoidaan yhteen hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen tuoden synergiaetuja lapsi-ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun. Tarkoituksena on luoda kaikille lapsiperheille suunnattu perhekeskusmalli, joka kokoaa julkisten matalan kynnyksen palvelujen yhteyteen myös järjestöjen, seurakuntien ja vertaistuen palvelut. Tarkoituksena on myös laajentaa kohderyhmää kouluikäisten lasten perheisiin sekä huomioida erityisesti monikulttuuriset ja eroperheet. Perhekeskustoimintaa voidaan laajimmilla toteuttaa myös niin että vanhusväestönkin tarpeet huomioidaan toiminnassa.

Perhekeskuksessa ovat julkiset sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalvelut ts. sisältäen:

-lasten-ja äitiysneuvolat (tarvitsevat tuekseen lastenlääkärin palveluja) -lapsiperheiden kotipalvelu -sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö -lastensuojelun konsultaatio -psykologi ja perheneuvolapalvelut, jalkautuminen ja konsultointi -lastenvalvojapalvelut, perheoikeudelliset palvelut ja eroneuvonta (jalkautuminen) -Nepsy-ohjaus (nepsy valmentajia koulutettu esim. Vaasassa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, neuvolatyöhön ja sosiaalipalveluihin) -järjestöjen ja seurakuntien palvelut, vapaaehtoistyö (mallinnustyö) -kokoontumispaikka perheille ja vertaistukiryhmille, esim. vahvuutta vanhemmuuteen tukiryhmät -palveluja ja asiantuntemusta kootaan, verkostoidaan, sovitetaan yhteen yli hallintorajojen

Palvelujen järjestämisen ja kehittämisen periaatteita: - Lähtökohtana on lapsen ja perheen etu, lasten ja perheiden tarpeet - Palvelut järjestetään lapsi- ja perhelähtöisesti - Perheiden ja lasten osallisuutta lisätään - Palveluja kehitetään yhteistyössä eri ammattiryhmien ja erikoisalueiden kanssa Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki Perhekeskukseen tuodaan fyysisten palveluiden rinnalle sekä tueksi digitaalisia palvelumahdollisuuksia. Vanhemmuuden tukemiseen sekä eropalveluihin mahdollistetaan erilaisia tiedonsaamisen kanavia sekä vertaistukea. Eroperheen palveluvalikoimaan tulee kuulua lastenvalvojan palvelut, jonka kautta vahvistetaan tapaamissopimukset, huoltajuusasiat, isyyden vahvistaminen sekä elatuksen. Vanhemmille tulee tarjota ohjausta ja mahdollisuutta keskusteluun lapsen edun toteutumisesta ja oikeudesta molempiin vanhempiin eron toteutuessa. Vastaavasti tulee tarjota ohjausta parisuhteen tukemiseen sekä lapsen tukemiseen vanhempien eroprosessissa.

-Palveluissa tulee kaikilla osa-alueilla huomioida monikulttuuristen perheiden osallisuus ja perheiden moninaisuus)

33

-Vertaista tuen järjestäminen (esimerkiksi kokoontumispaikka perheille, ryhmämuotoinen, digipalvelut, ryhmät verkossa) -Lasta ja perhettä koskeva tieto tulee laajasti saada käyttöön mahdollistamalla tiedonsiirto ja moniammatilliset työtiimit Perhekeskusmallin kohderyhmä Lasta odottavat perheet Alle kouluikäiset lapset ja heidän perheensä Kouluikäisten lasten perheet Pohjanmaan alueella on jo tällä hetkellä alueittain koottu lasten ja perheiden palveluja yhteen ns. perhekeskuksiksi. Palveluiden sisältö tosin vaihtelee paikkakunnasta ja palveluiden järjestämisestä riippuen.

NÄRPIÖ

Familjecenter + Psykosocialaenheten (K5) i Närpes De mångprofessionellas hus mitt i stan

- ett nätverk av lågtröskeltjänster för familjer – klientorienterad integrering av tjänster för familjen på rätt nivå,

i rätt tid och i rätt omfattning – tjänster med specialkompetens för barn, unga och familjer

Familjecentrets grundstenar för att stärka individens och familjens egna resurser • Förebyggande arbete med tidigt stöd

– barnets välmående är beroende av hela familjens välmående, speciellt av föräldrarnas parförhållande och hur föräldrarna kan hantera sin fostrarroll. Barnfamiljer saknar ofta nätverk i dag.

– barnets ställning i serviceprocessen, barnets röst tydligare – fokus på föräldrarnas föräldraskap och stöd till familjen så att de orkar och har kunskap i sin

förärldraroll – allas vårt ansvar och utmaning och ankommer hela kommunen och alla myndigheter. Idén med

ett tidigt ingripande är att stöda då när det ännu finns alternativ och många möjligheter

• Klienten mera med när serviceformer planeras, utvecklas och utvärderas. • Gränsöverskridande samarbete och samverkan

– den sammanlagda kunskapen från professionella är samlad under ett och samma tak – möjliggör tidigt stöd och tidigare ingripanden, för att öka familjens välmående – mödra- och barnrådgivningens, dagvårdens och skolans roll är viktig när det gäller att kunna ge

ett tidigt stöd till hela familjen. Dagvården och skolan är de som ser barnet varje dag. – genom tidigt ansvarstagande, tidigt stöd och satsningar i ett tidigt skede kan man få till stånd

en minskning av användningen av specialservice.

34

Familjecenter: Psykosociala-enheten (K5):

Utredning av servicebehov

Mödra- och barnrådgivning

Socialarbetare / familjearbete

Småbarnsteam

Skolhälsovård

Familjestugan

Deltar i elevvård vid behov (icke statisk grupp)

Rådgivning vid separation / handledning i familjerättsliga ärenden

Rådgivning i familjens hantering av vardagen (ges av fam.arb. och soc.arb.)

Service för personer med funktionsnedsättning

Missbrukarrådgivning

Hälsofrämjande

Sysselsättningskoordinator

Integrationsarbete

Job-center / uppsökande ungdomsverksamhet

Samserviceverksamhet

Socialjour

Terapier / psykiater, psykolog, sjukskötare, socialarbetare

samtalskontakt

Talterapi

Rehabiliteringskoordinator

Mobilt team

Krisberedskap

Missbrukskoordinator

KRISTIINANKAUPUNKI Familjecentret I Kristinestad har man koncentrerat alla tjänster inom social- och hälsovården till familjecentret. I familjecentret finns tjänsterna till barnfamiljer såsom mödra- och barnrådgivning, småbarnsfostran, tandvård, psykosociala enhetens tjänster och alla tjänster inom socialservice (familjearbete, handikappservice, barnskydd, familjerättsliga tjänster osv). Utöver detta finns i familjecentret även tjänster för andra åldersgrupper såsom hemvårdens tjänster för de äldre, vuxensocialarbete, handikappservice och fysioterapiavdelningen. I samma byggnad finns även hälsocentralen och rehabiliteringsavdelningen. På detta vis får man alla tjänster från ett och samma ställe, de olika enheterna kan samarbeta över sektorerna och det mångprofessionella samarbetet fungerar smidigt och effektivt. Utöver detta fungerar privata aktörer och tredje sektor i samma utrymmen.

Basservice

Rådgivning, dagvård, skola, ungdomsarbete, hälsovård, mentalvårdstjänster, missbrukarvård, idrottsväsendet, tekniska miljön m.m.

Barn- och familjeinriktat barnskydd

Utredning av behovet av barnskydd, öppenvård, brådskande placering, omhändertagande, vård utom hemmet, eftervård

Förebyggande

barnskydd

Stöd för barn inom basservice och organisationer

35

PIETARSAARI Lasten ja nuorten ja perheiden palvelut Lastensuojelu, perhepalvelut (SHL), perhetyö, lastenvalvonta ja adoptiotoiminta liitetään yhteistoiminta-alueen organisaatiomallin mukaisesti lasten, nuorten ja perheiden yksikköön. Malmin tilojen perus-korjauksen valmistuessa syksyllä 2017 suurin osa toiminnasta muuttaa sinne. Koko yhteistoiminta-alueen perhepalvelut sijoittuvat fyysisesti saman katon alle, ja kaikissa neljässä kunnassa tehdään rajat ylittävää kenttätyötä. Perhetyön kotipalvelu ja ehkäisevä työ jäävät kuntiin ja tekevät tiivistä yhteistyötä terveydenhoitajien kanssa. Malmin tiloissa toimii jatkossa myös Pietarsaaren lasten- ja äitiysneuvola, lasten somaattinen poliklinikka ja – osasto, lasten ja nuorten psykiatrian vastaantotot sekä syömishäiriöklinikka. Vanhemmille, joilla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista pulmaa (paljon palveluja käyttäviä asiakkaita) on työstetty palveluprosessi. Monialainen yhteistyö ja verkostotyö mahdollistuu helpommin sillä, että olemme koko organisaatiossa (sosiaali- ja terveysvirasto) sopineet, että kaikki työntekijät varaavat torstai aamut klo 8-9.30 dokumentointia varten. Tälle ajankohdalle on siten helppoa nopeasti saada kasaan moniammatillinen verkostokokous. Lapset puheeksi menetelmä (TLP) pyritään saamaan koko organisaatiossa, sekä aikuisten, että lasten palveluissa, systemaattisesti käyttöön. Perheille tarjottavat ehkäisevät palvelut, esim. kotipalvelu tai tukiperhe, vähentävät raskaiden korjaavien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos todetaan tarve lastensuojelulle tai lastensuojelun tukitoimille, joita ovat esim. tehostettu perhetyö, perhekuntoutus ja lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Lapsen terveyden kannalta välttämättömät terveydenhuollon pal-velut on järjestettävä viipymättä. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät ja lapsi on välittömässä vaarassa. Processen avser barn, unga och familjer som har ett behov av vård och/eller service som länge än 6 mån

Långvarigt vård- och servicebehov uppstår

Servicehand-ledning,

bedömning av vård- och

servicebehov

Mång-professionell planering

Förverk-ligande av vård och

service enligt plan

Vård och service avslutas

Vård och service över-går i motsva-

rande process för vuxna

vuxnavvuxnautas

36

Neuvonta ja ohjaus perhekeskuksissa Neuvonnalla on yhä keskeisempi asema sosiaali- ja terveydenhuollossa. Asiakkaan oikeuksista ja etuuksista tiedottaminen sekä palvelujen käyttöön liittyvä neuvonta ovat tärkeä osa sote-työtä. Myös valintojen mahdollisuuksien lisääntyminen ihmisten elämässä lisää neuvonnan tarvetta. Neuvonnalla voidaan tukea hyvinvointia edistäviä valintoja ja toimintatapoja. Myös kunnalla on velvollisuus järjestää hyvinvointia tukevaa neuvontaa ja ohjausta. Neuvonnalla autetaan ja tuetaan asiakasta tietyssä asiassa, kun taas ohjaus on lähtökohtaisesti neuvontaa laajempaa, ja se kattaa sekä asiakkaan ohjaamisen oikean tuen ja palvelun piiriin että asiakkaan palvelujen yhteensovittamista. Neuvontaa ja ohjausta tulee järjestää tarvittaessa yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja muiden palvelujen kanssa. Neuvontaa ja ohjausta voidaan toteuttaa myös kotikäynneillä. Kotikäyntien tarkoituksena on vastata aktiivisesti huoleen, joka on herännyt esimerkiksi jossakin muussa palvelussa. Kotikäynnit eivät edellytä sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakkuutta, ja ne perustuvat aina asukkaan suostumukseen. Niitä voidaan järjestää esimerkiksi sellaisille asukkaille, joiden elinoloissa tai elämäntilanteessa on mahdollisia sosiaalisia riskitekijöitä. Kotikäynnillä voidaan kertoa tarjolla olevasta tuesta ja selvittää henkilön ja hänen perheensä elinoloja tai elämäntilannetta. Kotikäynnillä voidaan kuulla henkilön ja hänen perheensä näkemyksiä tuen tarpeesta ja ohjata heitä tarvittaessa palvelujen tarpeen arviointiin. Tapaamisten valvonnan järjestäminen Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnan järjestäminen on kunnille uusi tehtävä. Palvelu on maksuton. Maksava kunta määräytyy aina lapsen mukaan eli päätös tehdään lapselle. Koska lapselle ei saa antaa häntä vahingoittavia tietoja, päätöksiä ei kuitenkaan tule lähettää lapsen nimellä. Päätös lähetetään lapsen lähihuoltajalle sekä tiedoksi lasta tapaavalle vanhemmalle. Ennen lain voimaantuloa osa kunnista on järjestänyt toimintaa joko kunnan omana toimintana tai toiminta on voitu ostaa esimerkiksi järjestöltä. Tämä on jatkossakin mahdollista. Valvottu tapaaminen voi esiintyä kolmessa eri muodossa: valvottu tapaaminen, lapsen valvottu vaihto tai tuettu tapaaminen. Tapaamiset tulee toteuttaa mahdollistamalla lapselle ja vanhemmalle tilaisuus keskinäiseen yhdessäoloon kuitenkin niin, että valvoja pystyy seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa puuttumaan tapaamisen kulkuun. Tapaamista valvovan henkilön tehtävänä on huolehtia, että tapaamiset toteutuvat lapsen edun mukaisella tavalla. Lapsen tulee voida tuntea olonsa tapaamisen aikana turvalliseksi ja viihtyisäksi. Tapaamista valvovan henkilön tehtävänä on huolehtia siitä, ettei lasta vahingoiteta fyysisesti tai psyykkisesti tapaamistilanteissa ja ettei lasta esimerkiksi viedä luvatta pois tapaamistilanteesta. Tapaamista valvovan tai tukevan henkilön tehtävänä on myös toiminnallaan edistää tapaamisen onnistumista ja tukea lapsen ja vanhemman välistä suhdetta esimerkiksi auttamalla lapsen ja vanhemman suhdetta alkuun tai opastamalla käytännön asioissa ja 49 lapsen hoidossa. Tarvittaessa, esimerkiksi tilanteessa jossa on lapsen kaappausuhka, valvojia tulee olla kaksi. Valvottu vaihto voidaan määrätä tai sopia järjestettäväksi tilanteissa, joissa varsinainen tapaaminen sujuu normaalisti etävanhemman kotioloissa, mutta lapsen nouto- ja palautustilanteeseen liittyy ongelmia, kuten lasta vaurioittavaa riitaa tai väkivallan uhkaa. Valvottuja vaihtoja voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa ongelmana on tapaamisten jatkuva peruminen.

5. Talouden näkökulma palvelutasoihin, -rakenteisiin ja –verkkoon

Taloudennäkökulmaa löytyy hyvä suuntaa antava selvitys Lastensuojelun Keskusliiton vuonna 2012 julkaisusta Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? . Selvityksestä on liitteenä raportin lopussa esimerkkejä palvelupoluista. https://www.lskl.fi/verkkokauppa/miten-lastensuojelun-kustannukset-

37

kertyvat/. Sote –uudistuksen tavoitteena on peruspalvelujen vahvistaminen ja painopisteen siirtäminen ehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelujen lisäämiseen. Palvelut vaikuttavuutta lisätään laajenevalla tietopohjalla sekä uusilla työmenetelmillä. Yhdistämällä palveluita lähelle toisiaan sekä kehittämällä yhteistyötä sosiaali-ja terveydenhuollon palveluiden sekä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa päästään lähelle lasta ja perheitä heidän arjessaan ja avun saaminen ja hakeminen on oikea-aikaisesti on helpompaa. Samalla perheen tuen tarpeeseen päästään kokonaisvaltaisemmin ja nopeammin kiinni ja entistä varhaisemmassa vaiheessa. Näiden toimien on tarkoitus parantaa lasten ja perheiden palveluiden laatua, kehittää uusi toimintamalli ja kulttuuri, jossa yhdistetään monialaista osaamista ja säästää näiden toimien ansiosta kokonaiskustannuksissa. Lisäksi toimintamallin on tarkoitus kannatella nykyistä järjestelmää paremmin heikommassa asemassa olevia ja auttaa heitä eteenpäin vaikeissa tilanteissa.

2013 2014 2015

Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä, 1 000 euroa

Pohjanmaa 12540 12444 12618

Kaskinen 0 61 0

Korsnäs 114 45 7

Kristiinankaupunki 567 703 677

Kruunupyy 141 153 0

Laihia 493 468 309

Luoto 70 110 72

Maalahti 287 184 132

Mustasaari 689 536 317

Närpiö 356 313 263

Pedersören kunta 394 410 464

Pietarsaari 2764 2890 4080

Uusikaarlepyy 120 257 174

Vaasa 5717 5645 5572

Vöyri 690 456 402

Muiden lasten ja perheiden palveluiden käyttökustannukset yhteensä, 1 000 euroa

Pohjanmaa 10610 10279

Kaskinen 0 0

Korsnäs 9 16

Kristiinankaupunki 290 388

Kruunupyy 324 349

Laihia 240 364

Luoto 325 187

Maalahti 52 93

Mustasaari 991 976

Närpiö 88 68

Pedersören kunta 218 240

Pietarsaari 3021 2645

Uusikaarlepyy 353 420

Vaasa 4399 4162

Vöyri 12 11

© THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017

38

6. Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen

7.

8.

’

Perhekeskus (fyysinen ja yhteistyörakenne)

Maakunnan liikelaitoksen perhekeskus Perheoikeudelliset asiat (isyydentunnustus neuvolassa) Erityislastentarhanopettaja Maahanmuuttajatyö – (hyvät) mallit Eroneuvonta Mielenterveys- ja päihdeneuvonta Erityisopettaja Uusi perhetyö: kotipalvelu+ perheneuvonta Nuorisoasema Terapiat: puhe-, ergo- yms nepsy –ohjaus+ ohjaus,+perheen arjenhallinta Vertaistuki Etsivä nuorisotyö Äitiys- ja lastenneuvola, lääkärien saatavuus? Kouluterveydenhuolto (mkll) VASU – varhaiskasvatussuunnitelma Oppilashuolto (tarpeen mukaan muuttuva ryhmä) HOJKS (perusopetus) Kenttätyö: ilta, yö, kiertävä

Ohjaus ja neuvonta Ennaltaehkäisy, varhainen puheeksi ottaminen Palvelutarpeen arviointi? Täydentävä toimeentulotuki? Kokonaisvaltaisuus, vanhemmuuden koulutus, psykologi & kuraattori, ”arkipäivän” perheterapia, psykiatrinen palveluverkko, Verkostotyö – työmenetelmä sosiaalityö?

Erityisen ja vaativan tason palvelut (Maakunnanliikelaitos, keskitetyt palvelut) Päivystys virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella? Erikoissairaanhoidosta: Kasvatus- ja perheneuvonta (jalkautuva) Kehitysvammaisten erityishuoltopalvelut (lääkärit?) - lastenpsykiatria (jalkautuva) Päihdeäidit (HAL) - kuntoutus ja terapiat, tutkimusjaksot - nuorisopsykiatria (jalkautuva) Perhe- ja lähisuhdeväkivalta (avopalvelut) - lastenneurologia yhdessä - lastentaudit (poliklinikka ja vuodeosasto) Lastensuojelu, sijaishuolto Ensikoti - lastenkotisairaala (jalkautuva) Nuorten päihdehuolto Turvakoti (THL rahoitus, 15 paikkainen) - aikuispsykiatria Lastenvalvoja? Eropalvelut (jalkautuva) Perhekuntoutus Päihde-ensikoti Nepsy –tuki (paikka?) Maahanmuuttajatyö (traumat) Lasten hyväksikäyttö, kaltoinkohtelu Monilainen palvelutarpeen arviointi?

Sosiaali- ja terveyskeskus Palvelut: Omaishoidontuki, tarve, arviointi Psykiatri? - Laboratorio ja röntgen Henkilökohtainen apu, kartoitus Kotihoito - Lääkäri- ja hoitajavastaanotot Toimintaterapia Hammashoito - Apuvälineet Mielenterveys ja päihdehoito Sosiaalityö? - Kuntoutus ja terapiat TYP –toiminta, työllisyyskoordinaattori Palveluohjaus? Kuntoutusohjaaja Psykologi? Palvelutarpeen arviointi?

Ko

nsu

ltaatio

Liikkuvat p

alvelut

LAPSEN NÄKYVYYS Yhteistyö, palvelupolku? Liikkuvat/jalkautuvat palvelut? Puhelin- ja digipalvelut? Palveluohjaus?

Sosiaalityön paikka? Kokonaisuuden suunnittelu? Monialainen palvelutarpeen arviointi Lastensuojelutarpeen arviointi Lastensuojelun vastuutyöntekijä? ShL:n mukainen omatyöntekijä? Päätöksenteko? Yhteinen asiakastieto-järjetelmä

39

40

7. Monituottajamallin (kolmas sektori ja yksityiset) sekä valinnanvapauden näkymä

suunnitelmaan

Hallituksen tavoite valinnan vapauden lisäämiseksi: ”Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluja ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä palvelujen laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla. Sen myötä käyttäjä voi itse valita palvelujen julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan.”

Pohjanmaalla on kaikissa kunnissa käytetty sote –palvelun järjestämisessä julkisten palvelujen rinnalla sekä yritysten (esim. perhetyö, sijaishuolto) ja järjestöjen (vertaistukiryhmät, järjestöjen kehittämiä työmenetelmiä) lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestämisessä. Monituottajamallista on siten käytännön kokemuksia, mutta niiden yhteensovittamisesta ja vaikuttavuudesta on hajanaisesti kerätty tietoa. Yksityisten palvelujen käyttöön on turvauduttu, kun oman kunnan palveluissa ei ole ollut tarjota asiakkaan/perheen tarvitsemaa tukea/apua joko palvelutarpeen vaativuuden, kielen tai vähäisen tai harvoin ilmenevän tarpeen vuoksi. Sosiaalihuollon työ on suuressa määrin työskentelyä paitsi asiakkaan myös hänen perheensä tai muun elämäntilanteeseen vaikuttavan lähiyhteisön kanssa. Lisäksi monien asiakkaiden kohdalla tarvitaan verkostomaista yhteistyötä muiden palvelusektoreiden kanssa. Tästä seuraa, että toiminnan tuotteistaminen ja kustannusten ennakkoarviointi, jota "raha seuraa asiakasta" -toimintamalli edellyttää, ei ole mahdollista tai on äärimmäisen vaativaa nykyisellä tietopohjalla. Kun palvelun sisältöön vaikuttaa myös asiakas itse ja yhteistyökumppanien toiminta, nousee ennakoinnin vaikeusaste entisestään. Sosiaalihuollossa on monia tehtäväalueita, joissa auttaminen ei ole vain tietyn toimenpiteen toteuttamista, vaan vuosia kestävä erilaisten toimin yhteen sovitettu prosessi. Jossain tilanteissa, esimerkiksi lastensuojelun kiireellisissä huostaanotoissa, toimenpiteiden tekemättä jättäminen ei ole mahdollista. Sosiaalihuollossa myös asiakassuhteen jatkuvuus on myönteistä tulosta edistävä tekijä. Näin ollen palvelun tuottajan vaihtuminen määräajoin voi olla työn vaikuttavuuden kannalta riskitekijä. (Brommels et al.) Goda och fungerande samarbetsrelationer baserade på förtroende mellan serviceproducent och kund /klient byggs upp över tid. Speciellt när det gäller sociala sektorns klienter och barnskyddsarbete krävs ofta långa klientrelationer för att uppnå goda resultat. När det gäller barnskyddsarbete är myndighetens uppgift att se till och försvara barnets bästa och det går inte alltid ihop med föräldrarnas önskemål och behov. Möjligheten att byta serviceproducent med jämna mellanrum kan ge upphov till intressekonflikter mellan barnens behov och föräldrarnas behov /önskemål och framförallt fördröjs och fördyras processerna då nya samarbetsrelationer ska jobbas fram. Barnens bästa och barnens behov riskerar att hamna i skymundan. Lisäksi sosiaalihuollossa on runsaasti viranomaispäätöksentekoa, joka sisältää yhtäältä päätöksen siitä, että asiakas on oikeutettu sosiaalihuollon palveluun ja toisaalta päätöksen tietyn palvelun myöntämisestä. Päätöksistä asiakkaalla on valitusoikeus. Yhtiön tai järjestön palveluksessa oleva ammattilainen ei voi tehdä viranomaispäätöksiä.

Suunnitellussa valinnanvapausjärjestelmässä on järjestettävä perustasolla toimivan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja maakuntahallintoon kuuluvan julkisoikeudellisen yksikön yhteistyö viranomaispäätöksiä edellyttävissä tilanteissa. Tällöin on olennaista huolehtia siitä, että viranomaisvaltuuksin päätöksiä tekevästä ammattihenkilöstä ei muodostu pelkästään kumileimasin ja toisaalta siitä, että eri tasojen toimet eivät estä auttamisprosessin sujuvuutta ja jatkuvuutta. Prosessiin ei saa syntyä myöskään tarpeetonta päällekkäisyyttä.

41

Mats Brommels har tillsammans med en arbetsgrupp fått i uppdrag att utreda vad valfriheten betyder i SOTE-reformen och hur denna valfrihet kan förverkligas. Arbetsgruppens rapport gavs till minister Rehula i mars 2016. Brommels rapport pekar på ett antal utmaningar, vilka också lyfts fram i de diskussioner som förts i LAPE-gruppen i Österbotten. Sosiaalihuollossa valinnanvapauden toteuttamisen lähtökohdat eroavat terveydenhuollon lähtökohdista. Yhteistä terveydenhuollon kanssa on toiminnan asiakaslähtöisyyden, asiakkaan itsemääräämisoikeuden sekä asiakkaan omien toimintaedellytysten vahvistaminen. Nämä seikat perustelevat valinnanvapauden mahdollistamista myös sosiaalihuollon palveluissa. Eroja suhteessa terveydenhuoltoon on valinnanvapauden kohdentamisessa ja toteuttamistavoissa. Niin ikään tietopohja, johon ratkaisut tulisi perustaa, on sosiaalihuollossa terveydenhuoltoa tuntuvasti niukempi ja tässä vaiheessa joudutaan nojautumaan suuressa määrin sekä toiminnan yleistä luonnetta koskevaan että kokemusperäiseen tietoon. Valinnanvapauden ehdot ja edellytykset sosiaalihuollossa on siten tarkkaan harkittava. (Brommels et al.)

Vi har i LAPE-arbetsgruppen kunnat konstatera att SOTE-förslagen är gjorda utgående från de verksamhetsförutsättningar som finns inom hälso-och sjukvården och att de inte i tillräcklig hög grad beaktar de villkor som finns inom socialvårdens arbetsfält. Kansalaisten edellytykset ja mahdollisuudet itsenäiseen valintojen tekemiseen, esimerkiksi teknologiaa ja erilaisia tietoaineistoja hyödyntämällä, ovat erilaiset. Jotta valinnanvapaus voi toteutua yhdenvertaisella tavalla, tarvitaan yksilöllistä ohjausta ja erilaisille palvelujen käyttäjille räätälöityä informaatiota käytettävissä olevia erilaisia mahdollisuuksia hyödyntäen. (Brommels et al.)

En viktig förutsättning för att klienter ska kunna göra egna val är det finns krav på öppenhet och resultatredovisning. Serviceprocesserna ska vara genomskinlig så att kunden /klienten enkelt kan jämföra innehåll, kvalitet och kostnader. Man behöver också särskilt beakta olika klientgrupper som har fysiska, psykiska, sociala och /eller andra begränsningar som gör det svårt eller omöjligt att tillgodogöra sig information. En viktig aspekt är också språkfrågan. I Österbotten är majoritetsspråket svenska så servicen behöver fungera och finnas tillgänglig på båda nationalspråken, men förutom det, finns en mångfald andra språk där nödvändig information måste finnas tillgänglig. Servicehandledare /palveluohjaajat kommer att spela en särskilt stor roll när det gäller att handleda dessa grupper framåt i servicesystemet och frågan är om det kommer att vara möjligt för dessa handledare att ha överblick och känna till alla serviceproducenter och tjänster för att kunna ge optimal individuell handledning åt var och en. Var kommer dessa mångkunniga arbetstagare att hittas? Istället för att klienten självständigt ska kunna välja sin service finns en risk att blir hen beroende av handledare som kan lotsa hen fram i servicedjungeln.

Inom socialvården görs myndighetsbeslut, där klienten har besvärsrätt. Vissa beslut görs också mot klientens vilja, t ex inom barnskyddet. LAPE-gruppen i Österbotten konstaterar att det här inte beaktats i de förslag som getts. Sammanfattning:

- Sociala sektorns verksamhetsförutsättningar har inte beaktats i lika hög grad som hälso-och sjukvårdens

- Risk för att kunder/klienter som har olika begränsningar inte kan välja och därmed försätts i en sämre position än resursstarka kunder samt blir mera beroende av rådgivning /servicehandledning

- Servicehandledarnas kunnande eller brist på kunnande blir av avgörande betydelse för många klientgrupper.

- Tillgång till information på många språk blir en utmaning i Österbotten - Myndighetsbeslut med besvärsrätt kombinerat med valfrihet blir problematiskt

42

- Arbeten som förutsätter långvariga klientrelationer, t ex barnskyddsarbete riskerar att försvåras om möjligheten att byta serviceproducent kvarstår

- Barnens situation i barnskyddsarbetet behöver särskilt uppmärksammas när föräldrarnas möjligheter att styra och välja samarbetsparter ökar.

8. Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus

Palvelutarpeen arvioinnin kokonaisuus.

8.1 Palvelutarpeen arviointi koskien lapsen ja hänen perheensä sosiaalihuollon ja muiden palvelujen tarvetta

Lapsen sosiaalihuollon alkuvaiheessa tehdään lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi palvelutarpeen arviointi. Arvio tehdään viranomaisten välisen yhteistyön näkökulmasta ja yhteistyössä tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Yhdessä tehdyn lapsen palvelun tukitoimien arvioinnin ansiosta pystytään lapsen tilanne arvioimaan oikea-aikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Palvelutarpeen arvioinnin merkitys on huomattava lapsen suojelun kannalta, sillä kun lasta koskeva asia tulee sosiaalihuollossa vireille lain ( 1301/2014) tai lastensuojelulain 417/2007) nojalla, sosiaalihuollon viranhaltijoiden on velvollisuus arvioida lapsen mahdollinen kiireellinen sosiaalihuollon tarve välittömästi. Tämän lisäksi on velvollisuus tehdä palvelutarpeen arviointi, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnissa lapsen ja perheen tuen tarve, koskien palveluja sekä tukitoimia, arvioidaan laajemmin. Sosiaalihuoltolain 36 § mom. 1 mukaan tiedon ensimmäisenä saaneella kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa olevalla ei itsellään ole velvollisuutta arvioida lapsen kiireellisen sosiaalihuollon tarvetta, mutta hänen tulee huolehtia siitä, että lapsen kiireellinen sosiaalihuollon tarve tulee arvioiduksi viipymättä.

43

Palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaava viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on yksilön henkilökohtaisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palveluntarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen.( Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 41 § momentti 1, monialainen yhteistyö).

Sosiaalihuoltolain 45 § 1 momentin mukaan asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Kiireellisiä toimenpiteitä koskeva asia on käsiteltävä ja päätös tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella viipymättä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Muissa kuin kiireellisissä asioissa päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sn jälkeen kun asia on tullut vireille. Lastensuojelulaki 26 § 2 momentti säätää lastensuojeluasian vireille tulosta ja lastensuojelun tarpeen selvittämisestä, että lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellisen lastensuojelun tarve.

Edellä mainitun lainsäädännön ja lapsen sekä perheen edun kannalta on järkevää sekä aikaa säästävää, että lapsen sekä perheen palvelutarpeen arviointi tehdään viranomaisyhteistyönä moniammatillisesti työryhmän esittämässä perhekeskuksessa. Tällöin työntekijöillä on käytettävissään moniammatillinen tiimi arvioin tekemiseen ja lapsen ja perheen tilanteeseen päästään käsiksi mahdollisimman nopeasti ilman viivytyksiä. Tälläisellä työtavalla säästetään aikaa sekä käytetään resurssit tehokkaasti. Yllä olevan lainsäädännön mukaan palvelutarpeen arvion tuloksena syntyvät päätettävät tukitoimet sekä palvelut ovat sosiaalihuollon viranhaltijan päätöksiä. Tämän vuoksi työryhmän näkökanta on se, että perhekeskuksessa tulee näin olla keskitettynä sosiaalihuoltolain alainen perhetyön tiimi sekä vastaavasti lastensuojelusta vastaava henkilökunta. Tulevan maakunnan alaisissa palveluissa tälläisen työtavan omaksuminen vaatii osittain kulttuurin muutosta sekä uusien työtapojen omaksumista sekä olemassa olevien työtapojen käyttöön ottoa. Mainittakoon tässä yhteydessä esimerkiksi Hackney-mallin käyttöönotto työtapana perhekeskuksissa. Vastaavasti avuhuollon ja sijaishuollon sijoituksista vastaava yksikkö voisi olla keskitetty muualle ja erilleen perhekeskuksista, jotka toimivat lähellä perheitä ja heidän lastensa arkea. Perheellä kuitenkin olisi nimetty omatyöntekijä tai lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä lapsen palveluiden ja tuen mukaan. Näin taattaisiin lapsen ja perheen asioiden saumaton yhteistyöketju ja vähennettäisiin perheelle tulevaa palveluiden perässä juoksemista ja, että palvelut hoituisivat yhdestä paikkaa.

Lapsen ja perheen palvelutarvetta arvioidaan tietysti myös hoidontarpeenarvioinnin (Triagen) yhteydessä terveyskeskuksissa sekä päivystyksessä sairaanhoidon suhteen. Tällöin arvioidaan kiirellisen hoidon tarve ja ohjataan asiakas muissa tapauksessa kiireettömään hoitoon. Tälläisen arvion aikana ilmi tullut sosiaalihuollon ym. palveluiden tarve ohjataan perhepalveluiden alla olevan palveluntarpeen arvioinnin käsiteltäväksi Terveydenhuoltolain § 53a mukaan sekä noudatetaan § 70 periaatetta siitä, että lapsi tulee ottaa huomioon aikuisille suunnatuissa palveluissa. 8.2. Lastensuojelulain mukainen palvelutarpeenarviointi Tilannearvion prosessia määrittää lapsikeskeinen periaate. Koko prosessin ja sen eri tapaamisten ensisijaisena tavoitteena on antaa lapselle ja hänen läheisilleen mahdollisuus kokea tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi. Lapsikeskeisessä arvioinnissa lapsi ja lapsen tieto otetaan aikuisten tiedon rinnalle. Lapselle annetaan mahdollisuus kertoa omasta elämästään, hänen kokemista hyvistä asioista sekä ongelmakohdista. Vastavuoroisesti myös lapselle annetaan tietoa hänen elämäänsä koskevista asioista sekä asiakkuudesta.

44

Tilannearviosta vastaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijän vastuulla on lapsen osallistumisen mahdollistaminen ja lapsen toimijuuden huomioiminen tilannearviotyöskentelyn aikana. Tilannearvio tehdään yleensä parityönä yhdessä toisen sosiaalityöntekijän, muun lastensuojelun työntekijän tai yhteiskumppanin kanssa. Lapsen huomioimisen kannalta työparina työskentely on olennaista, koska se mahdollistaa keskittymisen lapsen kohtaamiseen eikä esimerkiksi kirjaamiseen. Parityöllä voidaan turvata lapsen kohtaaminen myös sellaisessa Arvion lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Ennen palvelutarpeen arvioimisen käynnistämistä eli seitsemän arkipäivän kuluessa pyritään edelleen ratkaisemaan se, lähdetäänkö asiassa arvioimaan mahdollista lastensuojelun tarvetta. Laki ei kuitenkaan aseta tähän ehdotonta aikarajaa. Lastensuojeluasiakkuuden tarve saattaa tulla uusien tietojen perusteella arvioitavaksi myöhemmin. Tällöin voidaan hyödyntää jo tehtyä palvelutarpeen arviointia, jos arvioinnin tekemisestä ei ole ehtinyt kulua pitkää aikaa. Lastensuojelun tarvetta selvitettäessä toimitaan samoin kuin ennenkin tehtäessä lastensuojelu-tarpeen selvitystä. Arvioinnissa sosiaalityöntekijä selvittää ja arvioi lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarvetta. Hän myös arvioi lapsen kasvuolosuhteita sekä huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Selvitys tehdään siinä laajuudessa kuin tilanne vaatii. Se on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireilletulosta. Lisäksi myös lastensuojelun asiakkaita koskee sosiaalihuoltolain 45 §:n mukainen velvoite panna päätös toimeen lähtökohtaisesti viimeistään 3 kuukaudessa asian vireille tulosta. Erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa sosiaalityöntekijä. Mikäli kyseessä on mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa oleva lapsi, sosiaali-työntekijä arvioi lastensuojelun tarpeen lastensuojelulain mukaisesti. Tilanteessa, kun tapaamisessa on läsnä muita osallisia. Tilannearviossa on suosittu, että sosiaalityöntekijä on sekä lapsen että vanhemman työntekijä. Palvelutarpeenarvioinnin tekemiseksi on selvitettävä ja sovittava miten tehdään lapsen edun mukaisesti riittävä sosiaalihuoltolain mukainen ja lastensuojelulain mukainen selvitys.

LAPSEN JA PERHEEN OHJAUTUMINEN SOSIAALIHUOLLON /LASTENSUOJELUN ASIAKKAAKSI

1. Asia tulee vireille hakemuksesta, yhteydenotosta, ilmoituksesta tai kun sosiaalihuollon

ammattihenkilö on saanut muutoin tiedon mahdollisesta

sosiaalipalveluiden tai lastensuojelun tuen tarpeessa olevasta perheestä tai lapsesta työryhmään,

jossa tehdään palvelutarpeen arvio ja arvioidaan asian kiireellisyys. Arvio tehdään 3 kk:n aikana.

Välitöntä puuttumista koskevat asiat hoidetaan heti. Virka-ajan ulkopuolisella sosiaalipäivystys.

Arvioidaan onko:

Palveluiden tarvetta => Sosiaalihuoltolain vai Lastensuojelulain mukaisesti.

Riittääkö mahdollisesti kunnan tai muut käytettävissä olevat peruspalvelut. Kykeneekö perhe itse

selviytymään tilanteesta esim. läheisten tuella vai onko löydettävissä jokin muu ratkaisu.

Palvelutarpeen arvioinnista kirjallinen yhteenveto. Arviointiin kirjataan sekä asianosaisten

näkemykset sekä ratkaisun perusteena oleva ammattihenkilön perusteltu kanta. Huomioitava

erityisesti lapsen osallisuus.

2. Palvelutarpeen ratkaisun mukaisesti asian hoito jatkuu

a) sosiaalihuollon asiakkuudessa

45

b) lastensuojelun asiakkuudessa

3. Perheoikeudellisiin asioihin asiakkaat hakeutuvat oma-aloitteisesti lapsen isyyteen, elatukseen,

huoltoon, asumiseen ja tapaamisiin liittyvissä asioissa tai kun asia tulee oikeudesta olosuhdeselvitys-

pyyntönä vireille.

Adoptioneuvontaan asiakkaat hakeutuvat oma-aloitteisesti.

4. Matalan kynnyksen palvelut

Asiakas voi suoraan hakeutua palveluihin kuten perheneuvola, nuorisoasema yms.

Viranomainen ei voi suoraan asiakkaan puolesta olla yhteydessä matalan kynnyksen palveluun vaan

tekee lastensuojeluilmoituksen tai yhteydenoton sosiaalihuoltoon.

Asiakas-/palvelusuunnitelma Sosiaalihuollon asiakaslain 7 §:ssä säädetään sosiaalihuoltoa toteutettaessa asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä laadittavasta palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muusta vastaavasta 71 suunnitelmasta. Suunnitelma on laadittava, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Sosiaalihuoltolain 39 §:n mukaan suunnitelma laaditaan 36 §:n mukaisen palvelutarpeen arvioinnin pohjalta. Vastaavasti kuin sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetään, asiakassuunnitelmaa ei tarvitse laatia, jos suunnitelman laatiminen on ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelman laatiminen on ilmeisen tarpeetonta, jos 36 §:n mukainen palvelutarpeen arviointi on riittävä tukimuoto asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseksi. Pääsääntöisesti suunnitelman laatii omatyöntekijä. Suunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa. Tarkoituksena on korostaa asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen keskeisyyttä sosiaalihuoltoa toteutettaessa. Suunnitelma on laadittava yhdessä asiakkaan kanssa vastaavasti kuin palvelutarpeen arviointi. Tarvittaessa asiakkaan ohella tai sijasta tuen tarpeen selvittämiseen osallistuvat asiakkaan omaiset, muut läheiset ja lailliset edustajat. Tuen tarpeen selvittäminen ja suunnitelman laatiminen tukee tavoitteellisen ja suunnitelmallisen sosiaalihuollon toteuttamista. Tarkoituksena on kokonaisvaltaisesti arvioida asiakkaan ja hänen perheensä tilanne sekä turvata riittävät palvelut ja muut tukitoimet. Tuen tarpeen selvittämisen ja suunnitelman laadinnan tulee olla prosessi, jossa asianomaiset sosiaalityöntekijän tai muun sosiaalihuollon ammattilaisen avustuksella ja tuella arvioivat elämäntilannettaan ja selvittävät keinoja myönteisten muutosten aikaansaamiseksi. Asiakassuunnitelma ja siihen kirjatut toimet tulee mahdollisuuksien mukaan sovittaa yhteen muiden hallinnonalojen suunnitelmien ja toimien kanssa. Yhteistyösuunnitelma edellyttää usein myös useamman asiantuntijan mukanaoloa, jolloin asiantuntijaryhmään voi kuulua muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimintayksiköiden sekä työ- ja elinkeino- ja opetusviranomaisten henkilöstöä. Suunnitelmien tekeminen yhdessä eri asiantuntijoista koostuvassa ryhmässä säästää pitkällä tähtäyksellä aikaa ja kustannuksia. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen avulla asiakkaalle ja henkilöstölle muodostuu eheämpi kuva asiakkaan kokonaistilanteesta ja siitä, mitkä vaihtoehdot parhaiten palvelisivat asiakkaan etua. Palveluohjaus Palveluohjaus on koordinointityötä, jolla edistetään yhteistoimintaa eri organisaatioiden ja hallinnonalojen välillä. Se on työtapa, joka korostaa asiakkaan etua. Palveluohjaaja ottaa vastuun asiakkaan palvelukokonaisuudesta. Käsitteenä palveluohjaus tarkoittaa sekä asiakastyön menetelmää että palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden tasolla. Suomessa palveluohjaus on vakiintunut

46

tarkoittamaan yksilökohtaista palveluohjausta, jossa keskeistä on asiakkaan ja työntekijän luottamussuhde ja asiakaslähtöinen työskentelytapa. Palveluohjaaja huolehtii asiakkaan kanssa hänen tarvitsemiensa palvelujen suunnittelusta, hankkimisesta ja yhteensovittamisesta sekä huolehtii, että asiakkaan asiat etenevät suunnitelman mukaisesti. Case management Palveluohjauksessa tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää asiakkaalle hänen tarvitsemansa palvelut ja tuki käytettävissä olevien resurssien avulla. Yksilökohtaisen palveluohjauksen keskeisintä sisältöä ovat neuvonta, koordinointi ja asianajo. Osana palvelujen suunnittelua toimivat palvelujen tarpeen yksilöllinen arviointi sekä asiakkaan voimavarojen kartoitus. Palveluohjaus on tärkeää etenkin muutos- ja siirtymävaiheessa (esim. koulusta työelämään).

Palveluohjauksen perusajatuksesta nousevia työtapoja on kolmenlaisia: varsinainen palveluohjaus, palveluohjauksellinen työote sekä konsultoiva tai neuvova ote. Varsinaisessa palveluohjauksessa painottuu asiakkaan ja työntekijän tiivis yhteistyö. Asiakas on palveluohjauksen päämies ja toimeksiantaja, eikä työntekijällä ole viranomaisvaltaa asiakkaaseen. Palveluohjauksellisella työotteella tarkoitetaan palveluiden varmistamista ja koordinoimista asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Kolmantena työtapana on konsultoiva tai neuvova ote, jonka avulla asiakasta autetaan jonkin tietyn rajatun ongelman ratkaisemisessa.

9. Rajapinnat ja yhteispinnat työryhmien välillä sekä suhteessa peruskuntiin (esim. hyte)

Lastenneuvola –Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus – lasten- ja koululääkäri

Lasten ja nuorten somaattinen, osastohoito -> kotisairaala -> kotihoito ja kotipalvelu

Riittävät lääkäriresurssit: lastenlääkärit, koululääkärit,

Vammaispalvelut (ShL & VPL & EhL) , tutkimukset, omaishoito,

Aikuisten palvelut

Somaattinen vuodeosastohoito

Mielenterveys- ja päihdepalvelut, psykiatrit (lapsipsykiatria, nuorisopsykiatria), osastohoito

Maakunnan viranomaistyö

Sosiaalipäivystys, yhteispäivystys

Lastensuojelu, sijaishuolto, sijoittamisprosessi, laitoshoito – varhaiskasvatus, perusopetus

Nuorisotyö, etsivänuorisotyö, monilainen viranomaistyö, nuorisotakuu

palveluja tuottavat yritykset

järjestöt: vartaisryhmätoiminta, kohdennetut asiakasryhmät esim. eroauttaminen, ostopalvelut, asiakastyön työmenetelmät (koulutus)

Kotoutumisen tuki <-> kasvupalvelut (ELY –keskus, TE -hallinto), kunta, Maahanmuuttovirasto

KELA, perustoimeentulotuki, kuntoutuspalvelut, muut etuudet

Pohjanmaan tulkkikeskus

Tuki- ja osaamiskeskus Turussa ja maakunnan palvelut

Maakunnan liikelaitos

9. Ehdotuksia muutoksen läpiviennin vaiheista ja kriittisistä kohdista

47

10. Muuta, jota työryhmä haluaa nostaa esiin

Neuvontaa ja ohjausta tulee olla saatavilla kaikissa maakunnan sote –toimintayksiköissä, joko henkilökohtaisena palveluna tai digitaalisesti järjestettynä. Palveluissa on yhteistyössä seurattava ja edistettävä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia sekä poistettava epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Erityisestä tuesta vastaavien viranomaisten on välitettävä tietoa asiakkaiden kohtaamista sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. Palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tarpeisiin ja toivomuksiin. Viranomaisten on yhteistyössä kuntien kanssa seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Maakunnan viranomaisen on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. Tulevan järjestämislain tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on varmistettu riittävällä tiedonkululla.

Valvonta ja omavalvonta soteuudistuksessa

Sote-uudistuksen toteutus on monilta osin vielä auki. Asioita työstetään monilla foorumeilla ja eri kokonaisuudet kietoutuvat toisiinsa niin, että yhdellä tehtäväalueella sovittavilla muutoksilla on heijastusvaikutuksia monelle alueelle. Tällä hetkellä luodaan yhteistä strategista näkemystä valvonnan ja ohjauksen uudistuvasta roolista sekä tiivistää yhteistyötään valvonnan kehittämiseksi uusia vaatimuksia vastaavaksi. Raportin valmistuessa on vielä moni asia auki eikä tarkkaan voida vielä sanoa miten valvonta ja ohjaus tulevat toteutumaan. Tiedetään kuitenkin, että tulevaisuuden viranomaisvalvonta on entistä monimuotoisempi kokonaisuus. Ennakoiva ja jälkikäteinen valvonta kietoutuvat myös entistä enemmän toisiinsa ja jälkikäteiseen valvontaan sisältyy aina ohjausta. Reaktiivisen valvonnan asioiden selvittämisellä voidaan myös estää ennalta asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantamista. Omavalvonnan merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan entisestään. Palvelujen järjestäjien ja tuottajien omavalvonta on palvelun laadun ja sisällön ensisijainen valvontamuoto. Myös ehdotetussa sote-palveluntuottajalaissa omavalvonnalla on edelleen tärkeä rooli. Omavalvonta on laadunhallintaa ja perustuu suunnitelmalliseen riskinhallintaan ja on palvelun laadun ja sisällön ensisijainen valvontamenetelmä. Palveluntuottajan omavalvonta tulee kattaa kaikki palveluntuottajan tarjoamat palvelu. Omavalvonnassa keskiössä on laadun, asiakas/potilasturvallisuuden ja asianmukaisuuden lisäksi valvottava maakunnan kanssa tehdyn sopimuksen toteutumista. Maakunnan omavalvontaohjelmalla varmistetaan Sote -palvelujen toteuttaminen, saatavuus ja laatu ja yhdenvertaisuus palveluntuottajasta riippumatta. Sote-palvelujen valvonnassa korostetaan huomion kiinnittämistä laatuun, turvallisuuteen ja lopputulokseen panosten sijasta. Palvelut integroituvat ja yksilöllistyvät, ja niiden normittaminen vähenee. Yhä useampiin palveluihin liittyy digitalisaatio, sähköinen asiointi, teknologia tai robotisaatio. Tämä tuo aivan uudenlaista valvottavaa ja muuttaa valvontatyön luonnetta sekä edellyttää valvontaviranomaisilta uudenlaista substanssi-, valvonta- ja teknologiaosaamisen yhdistävää monialaisuutta.

48

Liite

49

50

Lasten ja nuorten ja perheiden palvelupaketin rakenne ja sisältö (SITRA)

51

Toiminto Palvelu Sisältö

Asiakas- ja palveluohjaus

Tähän toimintoon sisällytetään keskitetyn palveluohja- uksen yksikön toiminta esim. ohjaamomalli. Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta

Omahoito-palvelut

Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Tähän toimintoon sisällytetään terveysneuvontapalvelut, varhaisen tuen sosiaalipalvelut sekä kumppanuuksien koordinointi. Neuvolatoiminnassakin kustannukset tulisi saada eriteltyä neuvolalajeittain (äitiysneuvola, lastenneuvola).

Äitiys-neuvola-palvelu

Raskaudenajan terveysseuranta ja neuvonta. Sisältää myös perhevalmennuksen ja koti-käynnit Neuvolatoiminnassakin kustannukset tulisi saada eriteltyä neuvolalajeittain (äitiysneuvola, lastenneuvola Sisältää omien psykologien kustannukset

Lasten-neuvola-palvelu

Alle kouluikäisten terveysseuranta ja neuvonta. Sisältää myös perhevalmennuksen ja kotikäynnit Neuvolatoiminnassakin kustannukset tulisi saada eriteltyä neuvolalajeittain (äitiysneuvola, lastenneuvola). Sisältää omien psykologien kustannukset.

Koulu-terveyden-huolto- palvelu

Kouluikäisten terveysseuranta ja neuvonta Sisältää yhteisöllisen opiskeluhuollon

Opiskelu-huolto (koulu)

Yksilöllinen opiskeluhuolto koulussa, esim. kuraattori- ja psykologipalvelut (tämä kokonaisuus poistuu jos koulukurattorit ja psykologit jäävät kuntiin). Kouluterveydenhoitajat ovat kouluterveydenhuolto kokonaisuudessa myös tältä osin

Perhe-suunnit-telu

Seksuaaliterveydenhoito ja perinnöllisyysneuvonta

Varhaisen tuen sosiaali-palvelut

Sosiaalihuoltolain nojalla toteutettava ennaltaehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu. Avohoidosta tulisi saada irrotettua ennaltaehkäisevä toiminta, joka usein sekoittuu avohoidon palveluihin, esim. varhaisen tuen sosiaalipalvelut vs. tavallinen perhetyö.

Kumppanuuksien koordi- nointi ja vertais-tukitoi-minta

Vertaistukitoiminnan ja ryhmämuotoisen toiminnan koordinointi yhdessä kumppaneiden (esim. kunnat ja kolmas sektori) kanssa sekä avustukset järjestöille

Perheoikeudelliset palvelut

Tähän toimintoon sisällytetään • Lapsen ja vanhemman tapaamisen valvonta • Isyyden tunnistaminen, sopimusasiat • Olosuhdeselvitykset • Sovittelu • Adoptioneuvonta • Lastenvalvoja

Opiskelu-terveyden-huolto- palvelu

Tähän toimintoon sisällytetään opiskeluterveydenhuoltolain mukainen sisältö poislukien suun terveydenhuolto ja mukaan lukien YTHS:n kustannukset siltä osin kuin ne ovat maakunnan kustannuksia. YTHS:n kustannukset alkuvaiheessa kokonaiskustannuksena.

Somaat-tinen avohoito

Lasten-tauten

poli-klinikka

muut erikois-

alat yhteensä 0-

17 v.

Tähän toimintoon sisällytetään kaikki 0-18-vuotiaiden somaattinen perus- ja erityistason somaattinen avohoito.

Esimerkkejä sisällöstä: • lastentautien poliklinikat , avohoitopediatriapalvelu , nuorisogynekologin vastaanotto • sisältää myös lasten ja nuorten neuropsykiatriset poliklinikat ja sosiaalipediatrin

vastaanotot Myös lasten ja nuorten perusterveydenhuollon vastaan- ottotoiminta 0-17v. sisällytetään tähän toimintoon silloin kun se moduulina eriytetään vastaanottopalveluista. •

52

Toiminto Palvelu Sisältö

Psykososiaaliset avopalvelut Tähän toimintoon sisällytetään kaikki 0-X-vuotiaiden psykiatrinen tai lastensuojelullinen palvelu.

Ehkäisevä lastensuojelutyö (peruspalvelu)

Vanhemmuuden arviointi Vanhemmuuden tukeminen (perhevalmentaja) Loma- ja virkistystoiminta

Lapsiperheiden sosiaalityö ja -ohjaus

Sosiaalityön ammattilaisen toteuttama sosiaalityö, esim. elämänhallinnan tukeminen ja ohjaus. Omatyöntekijän palvelut.

Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet, esim: • Toimeentulon ja asumisen turvaaminen • Lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittäminen • Lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja – terapiapalvelut • Lastensuojelun kotipalvelu • Tehostettu perhetyö

Kasvatus -ja perheneuvonta Sosiaalihuoltolain määrittelemä sisältö

Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren palvelut

Sosiaalinen kuntoutus

Nuorten päihdeavohoito Omatyöntekijä

Tukihenkilö ja -perhetoiminta Nuorten tukiasuminen Tukihenkilö tai – perhetyö

Nuorisoasematoiminta

Jälkihuolto Lapsen ja nuoren tukeminen sijoituksen jälkeen

Lasten ja nuorten psykiatrinen avohoito

Erikoissairaanhoitotasoinen lasten ja nuorten psykiatri- nen avohoito

Perhehoito Tähän toimintoon sisällytetään kaikki perhehoitona toteutetut kodin ulkopuolelle tehdyt sijoitukset. Pitkäaikaisten sijoitusten lisäksi myös lyhytaikaiset avohuollon tukitoimena tehdyt kodin ulkopuolelle sijoitukset.

Pitkäaikaiset sijoitukset perhehoitona Avohoidon tukitoimena tehdyt perhehoidon sijoitukset.

Laitoshoito Tähän toimintoon sisällytetään kaikki psykiatrinen osastohoito sekä ammatillisissa perhekodeissa ja lastensuojelulaitoksissa tapahtuva kodin ulkopuolelle sijoittaminen. Pitkäaikaisten sijoitusten lisäksi myös lyhytaikaiset avohuollon tukitoimena tehdyt kodin ulkopuolelle sijoitukset.

Ammatilliset perhekodit avohuollon tukitoimisijoituksena.

Sijaishuollon laitoshoito avohoidon tukitoimena

Sisältää kaiken lastensuojelulaitosten toiminnan, myös koulukodit ja päihteillä vaikeasti oireilevien laitoshoidon Sisältää laitoksen hoitopäivämaksut ja laitossijoitusta tukevat muut menot ja ostopalvelut.

Sijaishuollon ammatilliset perhekodit pitkäaikaiset

Sijaishuollon laitoshoito pitkäaikainen

Sisältää kaiken lastensuojelulaitosten toiminnan, myös koulukodit ja päihteillä vaikeasti oireilevien laitoshoidon.

Lastenpsykiatrian osastot

Nuorisopsykiatrian osastot

Ensikoti/turvakoti Suosituksen mukainen paikkatarve 15-20 Pohjanmaalla

53

Toiminto Palvelu Selite

Somaattiset osastot Lastentaudit

muut erikoisalat yhteensä 017v.

Sisältää myös somaattisen kotisairaalan jos se on erikseen toteutettuna lapsille ja nuorille. Raportoidaan erikoisalakoodeittain, jos mahdollista.

Raskaus- ja synnytystoiminto Raskauden ja synnytyksen hoito sisältäen: • Synnytys • Äitiyspoliklinikkatoiminta • HAL - poliklinikat • Sikiödiagnostiikka • Sikiöseulonnat • Ensitietopalvelu

Esimerkkejä hoitojaksojen kustannuksista

Palvelutoiminto Kustannukset, kommentit Lähde

Käynti kouluterveydenhoitajalla 59 €/käynti a

Kouluterveydenhoitajan työpanos 25 €/tunti. Esim. 2 tunnin tapaaminen ja tunnin valmistelu 76 €, voidaan arvioida myös käyntikustannusten kautta (59 €/käynti, ks. yllä)

a

Käynti kuraattorilla 96 €/käynti. Kustannuksissa huomioitu käyntiin liittyvä suunnittelu ym.

a/e

Koulu-/perusterveydenhuollon lääkärikäynti (sis. tutkimukset)

100 €, kertaluonteinen käynti a

Käynti koulupsykologilla (opiskelupsykologilla)

112 €, YTHS:n tiedoista a

Sosiaalityöntekijän tapaaminen 96 €/tapaaminen, sis. tapaamisen lisäksi sosiaalityöntekijän muun ajankäytön

a

Sosiaalityöntekijän työpanos* 26 €/tunti. Esim. huostaanotetun nuoren tapaamiset ja vanhempien tapaamiset 48 tuntia vuodessa 1250 €

a

Lastensuojelun ilmoituksen vastaanottaminen ja selvityksen laatiminen

Muodostuu sosiaalityöntekijän työpanoksesta, kustannukset tapauskohtaisesti, esim. 20 tuntia 520 €

e

Sosiaalityön muutostyö Sosiaalityöntekijän työpanos 26 €/tunti, kokonaismäärä on aina tapauskohtainen

a/e

Huostaanottopäätöksen valmistelu Kustanukset muodostuvat sosiaaliyöntekijän työpanoksesta, esim. 32 tuntia 832 €

e

Maahanmuuttajan käynti sosiaalityöntekijällä, tulkki mukana

192 €, sis. tulkin ja sosiaalityöntekijän tapaamiseen liittyvän muun ajan

e

54

Nuorisopsykiatrian osastohoito 552 €/vrk, viikon hoitojakso 3864 € a

Nuorisopsykiatrian poliklinikkahoito 224 €/käynti, esimerkiksi käynti kerran viikossa vuoden ajan 11 650 €

a

Nuorisopsykiatrian erikoislääkärin tutkimukset, ensikäynti

268 €/tutkimuskäynti, riippuu tutkimuksen laadusta ja kestosta. Myös pikkulapsille vastaavat.

a

Vanhemman käynti psykiatrian polilla

167 €/käynti, esim. kerran viikossa vuoden ajan 8680 € a

Lapsen terapia 157 €/käynti a

Psykiatrian poliklinikkakäynti lapselle

320 €/käynti, lapsilla kalliimpaa kuin nuorilla a

Sairaalan osastohoito Tavallinen vuodeosasto 236 €/vrk a

Päihdepsykiatrian toimintaterapeutti

150 €/tunti. Tässä varmasti suurta vaihtelua. Esimerkki arvioitu nuorisopsykiatrian muun kuin lääkärillä käynnin mukaan, esim. 4 kk 2400 €

a

Päihdepsykiatrian lääkäri 190 €/tunti, nuorisopsykiatrian lääkärikäynti (40-60 min.) esim 4 kk 760 €

a

Käynti A-klinikalla tai nuorisoasemalla

88 €/käynti b

Perheen taloudellinen tuki lastensuojelusta

650-1400 €/vuosi/lapsi (karkea arvio) f

Intensiivinen perhetyö Noin 1100 €/kk, 13 100 €/vuosi c

Perheneuvola 122 €/45 min. Esim 1,5 tunnin käynti 244 €/henkilö d

Lastenneuvola 77 €/käynti a

Tukihenkilö 457 €/vuosi + 650 € harrasterahaa d

Erityisnuorisotyö 87 €/päivä, esim. Nuotta-projekti d

Verkostopalaveri (A-klinikka, sosiaalityöntekijä, neuvola, päiväkoti)

380 €/tapaaminen, riippuu viranomaisten määrästä ja tapaamisen kestosta. Tässä yhteensä neljä tahoa, kustannukset sisältävät tapaamisen ja suunnittelun.

e

Kotipalvelu

35 €/tunnin käynti. Laskelmissa 2 tuntia/käynti. Kustannustieto on laskettu kaikista kotipalveluista, eikä siitä voitu erotella lapsiperheitä, vanhuksia ja vammaisia. Kotihoitoa siihen ei kuitenkaan sisälly.

a

Läheisneuvonpito Noin 1630 €/tapaaminen d

Turvakoti perheelle 366 €/vrk, esim. 3660 €/10 päivää, josta omavastuu 468 € d

Turvakodin avopalvelut 76-87 €/käynti, esim. 10 käyntiä noin 820 € d

Kiireellinen sijoitus Laitokseen 279 €/vrk, sijaisperheeseen 67 €/vrk. Esim. 2 kk laitoksessa 16 700 €

c

Lapsen sijoitus kriisiperheeseen 67 €/vrk, esim. 3 kk 6030 € c

Pitkäaikainen huostaanotto Laitoksessa 279 €/vrk, sijaisperheessä 67 €/vrk, amatillisessa perhekotihoidossa 176 €/vrk. Esimerkiksi vuosi laitoksessa 101 500 €, sijaisperheessä 24 600 €.

c

55

LÄHTEET: a) Hujanen ym. 2008**, b) Väisänen & Hujanen 2010**, c) Kuusikkokunnat 2011**, d) asiantuntijalähteet, e) omat laskelmat, f) Kuusikkokunnat 2006

*Sosiaalityöntekijän tuntityön kustannukseen sisältyvät keskimääräinen bruttopalkka, työnantajan sosiaaliturvamaksut ja lomarahat.

**Alkuperäiset tiedot on muutettu vuoden 2015 arvoon.

56

Työryhmä 2 Nuoret aikuiset ja työikäiset 1. Arbetsgruppens servicehelhet, arbetsgruppens sammanträden (datum) och de som deltagit i

arbetet

Ordförande: Anette Hakala, Kristinestad Maria Aho, Jakobstad Pirjo Koskinen, Vasa Medlemmar: Marja Mustonen, Vasa Sonja Nyback, Kust-Österbottens samkommun Hanna Kangasmaa, Vasa Birgitta Ivars, Vsvd Ann-Britt Björkström, Korsholm Tina Söderbacka, Vasa regionala företagshälsovård Marie Björklund, Korsholm Jukka Mäntymaa, Vasa Heli Koivula Vasa/JUKO Riku Niemistö, VAMK Nina Brunell, Kronoby (fr.o.m. 18.4.2017) Sekreterare: Maria Hammar, Vsvd Ordförandenas gemensamma sammanträden: 4.10.16, 11.10.16, 18.11.16, 17.01.17, 21.02.17, 28.03.17, 18.04.17. Arbetsgruppens sammanträden: 7.11.16, 29.11.16, 13.12.16, 18.01.17, 13.02.17, 16.03.17, 12.4.17 Arbetsgruppen för unga vuxna och arbetsföra har i sitt arbete kartlagt vilka tjänster det inom social- och hälsovården i nuläget finns för målgruppen. Arbetsgruppen har även behandlat vilka utvecklingsbehoven är och hur verksamheten borde utvecklas ur klienternas och klientprocessernas perspektiv. Arbetsgruppens målsättning är att planera verksamhet och service så att det stöder målgruppens välmående och funktionsförmåga.

De social- och hälsovårdstjänster som omfattats av sote-arbetsgruppen för unga vuxna och arbetsföra har till stor del omfattats inom ramen för de övriga sote tema-arbetsgruppernas uppdrag. Arbetsgruppen har således tagit fasta på de social- och hälsovårdstjänster som inte omfattats inom ramen för de övriga arbetsgruppernas områden.

Den servicehelhet som omfattats av arbetsgruppen har omfattat följande social- och hälsovårdstjänster, eller service i nära anslutning till social- och hälsovårdstjänster:

Förebyggande verksamhet Vård- och servicebehovsbedöming Servicehandledning och rådgivning (digitala tjänster, telefontjänster, övriga handlednings- och

rådgivningstjänster )

57

Socialt arbete (ansvariga arbetstagare, hembesök, nätverksarbete, medling och övervakning i brotts- och tvisteärenden, handläggning av förebyggande och kompletterande utkomststödsärenden, uppsökande socialarbete)

Hälsorådgivning och andra tjänster i anslutning till livstilssrådgivning Arbetsplatshälsovård Studerandehälsovård Utkomststöd (förebyggande, kompletterande) Arbetslösas tjänster (hälsovårdstjänster för arbetslösa, uppgörande av aktiveringsplaner,

rehabiliterande arbetsverksamhet, tjänster på servicecenter för arbetskraft, sektorsövergripande samservice som främjar sysselsättningen, arbetsmarknadsstöd finansierat av kommunerna)

Stöd för boende (Socialvårdslagen, § 21)

Social handledning eller annan socialservice för personer som av särskild orsak behöver hjälp eller stöd i boendet eller med att ordna boende

Social rehabilitering (Socialvårdslagen, § 17) Intensifierat stöd med hjälp av socialt arbete och social handledning och träning i att klara

av vardagsfunktioner Handledning i rehabiliteringsrelaterade ärenden och vid behov samordning av

rehabiliteringstjänster Tjänster för unga med risk för utslagning Tjänster för invandrare

Tandvården omfattades till en början i arbetsgruppen, men från början av året tillsattes en separat underarbetsgrupp som fortsatt planeringen

2. Beskrivning av nuläget samt en utvärdering av servicebehovet i det kommande landskapet

Österbottens landskap består av kommuner av varierande storlek, kommunen med en minsta befolkningen är Kaskö (1296 invånare) och den största befolkningen finns i Vasa (67620 invånare). I södra delen av landskapet finns små kommuner med en åldrande och minskande befolkning, i mitten av landskapet finns stora befolkningscentrum med en växande befolkning (Vasa, Korsholm och Laihela)och i norr Jakobstad med kringliggande kommuner med en yngre och stabilare befolkningsstruktur. Befolkningsunderslaget i landskapets kommuner medför att social- och hälsovårdstjänsterna i nuläget har en varierande utformning i de olika kommunerna.

Österbottens landskap är geografiskt sett ett långt och smalt landskap med långa avstånd. Både från Larsmo, Kronoby och Kristinestad är avståndet till landskapets centralort Vasa 100 km, från de mest avlägsna byarna i dessa kommuner även ännu längre.

Språkfördelningen i landskapets kommuner är mycket varierande, från helt finskspråkiga Laihia till Larsmo där den svenskspråkiga befolkningen är över 92 %. I mellersta delen av regionen finns kommuner där majoriteten av befolkningen är finskspråkig, andelen svenskspråkiga i Vasa är 22,8 % och i Laihia 1,1 %. Korsholm har en svenskspråkig befolkning på närmare 69 procent. I norra regionen är mellan 56 och 92 procent av kommunernas befolkning svenskspråkig. I den södra regionen avviker språkfördelningen sig mellan kommunerna, i Kaskö är majoriteten av befolkningen finskspråkig (29 % svenskspråkiga), i Kristinestad är språkfördelningen tämligen jämn (55 % svenskspråkiga) och Närpes har till stor del svenskspråkig befolkning (81 %).

Landskapet har en stor invandring, endast landskapen Åland och Nyland har en ännu större andel befolkning med annan nationalitet än Österbotten har (5,1 procent 31.12.2016). Närpes har en stor arbetskraftsinvandring och är den kommun vars andel av befolkning med utländsk nationalitet är den största i landskapet. I Närpes var år 2016 11,8 % av befolkningen av annan nationalitet än finländsk. Utöver de som flyttat till kommunerna från annat land finns det I landskapet flera flyktingförläggningar för

58

asylsökande (Kristinestad, Vasa, Oravais). En stor och ökande invandring förutsätter specialkunnande av personalen inom social- och hälsovården.

Då man planerar servicen i det kommande landskapet är ovannämnda faktorer saker som bör tas i beaktande för att befolkningen skall kunna få jämställd service. I reformen bör man försäkra sig om att varken boningsort eller vilket språk man talar inte medför ojämnlikhet i tillgången i service.

Arbetsgruppen har i sin kartläggning kunnat konstatera att tjänsterna till målgruppen inom landskapet varier till i de olika regionerna. Tjänsterna är i det nuvarande ofta systeminriktade och splittrade. I social- och hälsovårdsreformen är målsättningarna bland annat att vården och tjänsterna skall vara utformade utifrån klientens behov och att man ska få rätt vård och rätt service vid rätt tidpunkt. Avsikten är också att social- och hälsovården skall fungera mera integrerat och att samarbetet med andra aktörer effektiveras, god praxis sprids och tas i bruk och att och nya speciellt digitala arbetsformer utvecklas. Hur och vem som har hand om uppföljning av den service som produceras behöver även klargöras. Servicehandledning och servicebedömningarna är verksamhet som arbetsgruppen också lyfter fram som utvecklingsobjekt.

En stor del av befolkningen som hör till målgruppen unga vuxna och arbetsföra behöver social- och hälsovårdstjänster endast sporadiskt. De flesta är även vana användare av ny teknik och kan därför använda bland annat digitala tjänster. Enligt uppskattning behöver var tionde hjälp ofta och till många olika problem. Denna kategori har uppskattats använda 80–90% sote-resurserna och dessa behöver därför professionella som följer dem och ser till att de får den hjälp de behöver. Då arrangerandet av social- och hälsovårdstjänsterna i den nya reformen delas upp mellan olika aktörer kommer vikten servicehandledning och socialt arbete att öka. Socialhandledare och socialarbetare kan fungera som koordinatorer mellan de olika aktörerna och tjänsterna, så att man får servicepaket som motsvarar klientens behov. Enligt arbetsgruppen är därför servicehandledning och klientservice en viktig sak att utveckla i landskapet så att man får enhetliga modeller för hela landskapet.

Det finns ett stort behov av att utveckla nya digitala tjänster och enligt arbetsgruppen kan elektroniska tjänster sänka tröskeln för unga och vuxna att ta kontakt. För arbetet med att utveckla de elektroniska tjänsterna behövs expertis inom digitalisering. En utmaning i digitaliseringen är att de nya tjänsterna kräver sakkunskap för att utveckla tjänsterna, resurser för att utbilda personal i att ta i bruk och använda ny teknik och för att handleda användarna i att använda den nya tekniken, men även resurser som upprätthåller servicen. Digitala tjänster kan dock inte ersätta möjligheten till personlig service, eftersom alla personer inte har möjlighet, färdighet eller kapacitet att anlita digital service.

Arbetslöshet, ungdomsarbetslöshet, långtidsarbetslösheten i landskapet.

Arbetslösheten på Österbottens NTM-centrals område var år 2016 i genomsnitt 9,5 procent, vilket innebär att Österbotten har den lägsta arbetslöshetsgraden i landet. Då det gäller ungdomsarbetslösheten har dock Österbotten en högre arbetslöshetsgrad än hela landet i genomsnitt, år 2016 var 14,5 procent av under 25-åringarna arbetslösa (i hela landet 12,3 procent). Då det gäller långtidsarbetslösheten är trenden stigande både i landskapet och i hela landet. I december 2016 var andelen långtidsarbetslösa 28,6 procent av alla arbetslösa (i hela landet 34,1 procent).

Ju längre tid en person varit arbetslös desto större är sannolikheten att problemen hopar sig och blir större. I dessa fall räcker det inte med TE-byråns tjänster utan personen behöver även social- och hälsovårdstjänster och även möjlighet rehabiliterande tjänster. Detta en anledning till att den sektoröverskridande samservice verksamheten (s.k. TYP-verksamheten) har utvecklats och senare blivit en lagstadgad verksamhet. En stor resurs inom socialväsendet används till TYP-arbetet. Kommunerna i Vasaregionen och Sydösterbotten har en gemensam Typ-kordinator och enligt uppskattningar berörs 40 personer från dessa kommuners socialväsende av TYP-arbetet (uppskattningsvis närmare 10 årsarbeten). I

59

Jakobstadsregionen har man en typ koordinator som har 20 % av arbetstiden till förfogande för typ-verksamheten i de fem kommunerna. Koordinatorn jobbar även med de långtidsarbetslösa i Jakobstad. Vidare finns det tre socialhandledare i Jakobstad som handleder de långtidsarbetslösa. För de övriga kommunerna i norra regionen finns det en gemensam kordinator och en socialhandledare per kommun. Målsättningen med detta arbete är att försöka hitta arbetstillfällen åt de arbetslösa och handleda dem. Koordinatorerna och socialhandledarna samarbetar med socialarbetarna inom vuxensocialarbete.

Målsättningen med Lagen om sektorsövergripande samservice som främjar sysselsättningen har varit att skapa modeller för sektoröverskidande samservice för att främja sysselsättningen, bl.a. arbets- och näringsbyrån, kommunen (social- och hälsovården), FPA har tillsammans bedömt och planerat arbetslösas behov av service. Lagen om sektorsövergripande samservice som främjar sysselsättningen från 2014 kan komma att upphöra 31.12.2018, och servicen ersättas med annan motsvarande service. I och med landskapsreformen förnyas även TE-byråernas verksamhet och servicen för arbetslösa.

I lagförslaget gällande regionutveckling och tillväxttjänster framgår inte, vilken instans som i fortsättningen ska ansvara för de långtidsarbetslösa. I en tid av ökande långtidsarbetslöshet är detta en sak som borde klargöras. Det är många faktorer som är oklara, exempelvis hur det blir med kommunernas personal som handhar frågor kring långtidsarbetslöshet, huruvida de flyttas över till sote-tjänsterna eller lämnar kvar inom kommunerna. Det är även oklart hur det i fortsättningen blir med kommunens betalningsandelar för arbetsmarknadsstödet och det spekuleras i om det kan komma att bli en modell där kommuner och landskap är med och delar på dessa betalningsandelar. Beloppet kommunerna betalar för arbetsmarknadsstödet har stigit varje år och aktiva insatser krävs för att kunna minska på dessa utgifter.

Työmarkkinatukiseuranta: Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Pohjanmaalla (mukana myös Isokyrö) Lähde: Kela (Kelasto).

Aktivt arbete för att stävja långtidsarbetslösheten gagnar inte bara den arbetslösas situation utan medför även inbesparingar för kommunen då det gäller kommunernas finansieringsandel av arbetsmarknadsstödet.

Vuosi Kunnan osuus euroa

2016 7 052 304

2015 7 025 328

2014 4 392 384

2013 3 755 474

2012 3 103 801

2011 2 434 837

2010 2 350 529

2009 2 492 849

2008 2 549 100

2007 2 911 095

2006 3 594 111

60

De flesta unga vuxna och arbetsföra berörs av hälsovård i form av studerandehälsovård eller arbetsplatshälsovård. Personer utanför studie- eller arbetslivet berörs inte av dessa och för att främja de arbetslösa hälsotillstånd och välmående behöver därför de arbetslösas hälsogranskningar tryggas i den kommande social- och hälsovårdsreformen. Med hjälp av hälsogranskningar för de arbetslösa kan arbetsförmågan upprätthållas och samtidigt förebygga att eventuella hälsoproblem uppstår. Även i fortsättningen kommer olika former av sektoröverskridande samarbete behövas för att mota den strukturella arbetslösheten. De svårast sysselsatta behöver ofta en servicehandledning av mångkunniga professionella för att hitta det som är den lämpligaste servicen för klienten och detta arbete sker bäst som ett samarbete mellan många olika aktörer. I många fall har vuxensocialarbetet en viktig roll i detta arbete. Serviceprocesserna och samarbetsformerna behöver i det fortsatta arbetet klargöras och konstrueras för arbetet med långtidsarbetslösheten (se Figur 1. Arbetslösas serviceprocess inom social- och hälsovårdsverket i Jakobstad).

Opiskelijaterveydenhuolto Opiskelijaterveydenhuollon tavoitteena on edistää opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia, tukea opiskelukykyä ja ammattiin tulevaa työkykyä. Opiskeluterveydenhuollossa on jo otettu käyttöön digitalisia palveluita maakunnassa. Vaasassa on käytössä sähköisen asioinnin palvelu opiskeluterveydenhuollon opiskelijoille (eTerveyspalvelu). Myös opiskeluhuollossa tarvitaan matalankynnys palveluita ja kokonaisvaltaista työotetta. Terveydenhoitaja, psykologi ja lääkäri palveluiden lisäksi pitäisi mahdollisuuden mukaan myös sosiaalityöntekijän palvelut olla käytettävissä opiskelijaterveydenhuollossa (esimerkiksi määräajoin tapahtuvat käynnit tai ainakin nimetty sosiaalityöntekijä, johon opiskelijaterveydenhuollon olisi helppo ottaa yhteyttä). STM: n suosituksen mukaan nuorille aikuisille pitäisi olla kaikki palvelut saman katon alla, tämä puoltaisi soite-tiimien rakentamista myös opiskelijaterveydenhuoltoon. Sosiaalityön palvelut voisivat olla joko helposti tavoitettavissa ja nimettynä tai ”vierailevana” palveluna. Tietyt erikoislääkärikonsultaatiot olisi myös hyvä olla perustasolla (psykiatri, ja ehkä ihotauti- ja gynekologipalvelut) yleislääkärin arvion mukaan. Inom elev- och studerandehälsovården är den förebyggande hälsovården av stor betydelse med hälsogranskningar som görs i högstadiet, gymnasiet och yrkesskola. I samband med dessa hälsogranskningar finns det möjlighet att upptäcka eventuella problem i förtid. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelun edistymisen tueksi tarvitaan työssä myös etsivää työotetta. Tällä hetkellä tieto ei aina kulje riittävän ajoissa opiskelijaterveydenhuoltoon, jos jollakin opiskelijalla on paljon poissaoloja tai ei etene lainkaan tai etenee poikkeavan hitaasti opinnoissa. Tällaisissa tilanteissa takana voi olla sosiaalisia ongelmia tai vakavia mielenterveyden ongelmia. Etsivällä työotteella ja nopealla puuttumisella estetään ongelmien kasautumista (kuten opintotuen katkaisua, eristäytyminen jne.).

Arbetsplatshälsovården

I den nationella rapporten Hälsa i arbete 2025 (Social- och hälsovårdsministeriet, 2016), har de nationella riktlinjerna för framtidens företagshälsovård dragits upp. Arbetsförmåga och hälsa genom samarbete eftersträvas samt en strävan att företagshälsovården verksamhetsmässigt ska integreras i social- och hälsovårdssystemet. Nationellt eftersträvas även att företagshälsovårdstjänsterna ska göras bättre tillgängliga än tidigare, och bättre stödja arbetsförmågan hos personer i arbetsför ålder. Företagshälsovårdens kunskaper ska bättre tas tillvara vid bedömning av arbets- och funktionsförmågan hos arbetslösa personer.

61

Suun terveydenhuolto

Hyvä suunterveys on osa yleisterveyttä. Suun ja hampaiston sairaudet heikentävät ravitsemusta ja sosiaalista kanssakäymistä sekä vaikuttavat monien yleissairauksien hoitotasapainoon. Hoitamalla hammas- ja suusairauksia ajoissa voidaan ehkäistä myös useita muita elimistön sairauksia.

Sote-uudistus on suuri uudistus suun terveydenhuollon näkökulmasta. Suun terveydenhuollon palvelut kuuluvat soten myötä valinnanvapauden piiriin. Alle 18-vuotiaiden hoito (kouluterveydenhuolto) tulee jäämään maakunnan palvelulaitoksen tehtäväksi. Sote- uudistuksessa tulee huolehtia, että jokaisella on mahdollisuus saada riittävät suu- ja hammassairauksien perus- ja erikoistason palvelut. Hoidon saatavuus tulee turvata kaikenikäisille ihmisille. Hoitoketjujen ja hoitoprosessien tulee olla asiakkaan kannalta selkeitä. Suu- ja hammassairauksien hoidon tulee olla laadukasta, vaikuttavaa ja potilaalle turvallista. Sähköisiä palveluita tulee kehittää.

Pohjanmaan alueella suun terveydenhuollon asiantuntijoista koottu Suun terveydenhuollon alatyöryhmä on kutsuttu koolle maaliskuussa 2017. Ryhmä pohtii suun terveydenhuollon keskeisiä kysymyksiä SOTE-muutoksessa ja raportoi niistä muutosjohtajille.

3. Den goda praxis som lyfts fram ur nuläget och den presenterade utvärderingen och som vore bra att ta som gemensam praxis för landskapet

I många av landskapets kommuner har man redan utvecklat goda samarbetsformer mellan social- och hälsovården. I Vörå har man utarbetat en modell där socialarbetare och hälsovårdare arbetar i par. I Kristinestad har hela socialväsendet, hälsovården och sjukvården alla integrerade till en och samma verksamhetspunkt, en social- och hälsovårdscentral, vilket ger möjlighet till ett tätt samarbete och mångprofessionella arbetsmetoder. I Jakobstadsregionen har man under många år tid utvecklat mångprofessionella team och arbetsmetoder, såsom Toivoteamet och Helmiteamet. Arbetsgruppen har konstaterat att (Sote) samarbetet kan fungera lätt och smidigt i mindre kommuner, eftersom de olika professionerna i dessa kommuner många gånger befinner sig nära varandra eller till och med i samma verksamhetsutrymmen. Då avstånden är kortare är tröskeln lägre ofta till kontakt och samarbete.

Ungdomsstationen Klara är också en form av lågtröskelverksamhet med mångprofessionellt team och vars verksamhetsmodeller bör tas i bruk i hela landskapet. I Jakobstadsregionen är redan en ungdomsstation under planering Även i Jakobstad är det planerat att stationen ska fungera enligt lågtröskelmodell (erbjuda stöd innan problemen blir för stora). Ungdomsstationerna kan fungera som komplement till mentalvårdsbyråerna, som idag har långa köer.

Inom psykosociala enhetens (Kust-Österbottens samkommun) verksamhet testas för personer med ångestsymtom en ny verksamhet med individuella träningsprogram + uppföljning mm i applikation. Genom programmet kan personen ha kontakt till egenskötare eller yrkesperson. Denna typ av appar är kostnadseffektiva och sparar även klientens resurser och lidande. Verksamheten upprätthåller motivationen och får patienten/klienten att förbinda sig. Denna form av digital service kan även användas inom andra former av rehabilitering, men får ej ersätta den personliga kontakten.

Nya former av servicehandledning (casemanagement) utarbetas också på många håll i landskapet just nu. I den södra regionen piloterar man som bäst inom ramen för case-managementmodellen, så att en rehabiliteringskoordinator fångar upp dem som riskerar att slås ut, samordnar och tar tag i klienternas ärenden. det behöver finnas Case managers som hjälper de 10 % människor som använder 80-90 % av tjänsterna inom SOTE . Casemangermodellen har också tagits i bruk inom specialsjukvården varifrån man

62

samarbetar med basservicen. Även i Laihia har utvecklat särskild servicehandledning för personer som använder mycket sote-tjänster. Inom olika utvecklingsprojekt (Kaste, Parempi Arki, ProSos) har nya metoder och modeller utarbetats och prövats. Modeller som har konstaterats goda bör få bredare spridning, så att de kunde tillämpas i hela landskapet. Som exempel på detta kan nämnas kartläggningsinstrument och servicekedjor utvecklade inom Parempi Arki projektet. I figur 1 finns beskrivet serviceprocessen för arbetslösa inom Jakobstads social- och hälsovårdsverksområde.

Figur 1. Arbetslösas serviceprocess inom social- och hälsovårdsverket i Jakobstads.

63

4. Beskrivning av servicenivåer, servicestrukturer och servicenätverk i det kommande landskapet

Målsättningen med social- och hälsovårdsreformen har varit att stärka basservicen och öka valfriheten. Den planerade valfrihetslagen ger kunden rätt att själv välja vilken social- och hälsovårdscentral och tandvård man vill anlita, dessa kan antingen vara privata bolag eller av landskapet ägt bolag. Landskapets affärsverk anordnar de tjänster som inte berörs av valfriheten, jourverksamhet och största delen av specialsjukvården och socialvården.

Digitala lösningar och tjänster är på framfart och utbudet av dessa kommer att öka i framtiden (t.ex. digitala rådgivningstjänster, chatservice, digital tidsbokning, olika former av terapier över nätet, digitala kontakter till terapeuter, socialvården, läkare osv.) Med hjälp av digitala tjänster kan man lätt ta kontakt och få handledning och servicerådgivning. Då man utvecklar de digitala tjänsterna bör man dock notera att det i samhället finns personer som inte kan eller vill använda sig av digitala tjänster. Svårigheten att använda digitala tjänster kan bero på språksvårigheter, bristande kapacitet eller till och med brist på behövliga identifieringsbevis (personbeteckning, nätbankskoder osv) eller den teknik som behövs. De digitala rådgivningstjänsterna kan därför inte vara den enda serviceformen utan samtidigt behöver andra former för servicerådgivning och -handledning.

Servicehandledning och övriga tjänster i personens närområde kan erbjudas vid någon form av välmåendescentraler (hyvinvointikeskus) eller social- och hälsovårdscentraler. Välfärdsstationerna bör ha funktioner enligt lågtröskelprincip, så att service även fås utan tidsbeställning. Vid dessa punkter bör erbjudas servicehandledning och rådgivning i frågor gällande utkomst, vardagshantering och handledning gällande olika serviceformer och hjälp i att göra förmånsansökningar. Även olika former av livsstilsrådgivning bör erbjudas. I ”välmåendecentral” bör finnas både hälsovårds- och socialvårdens tjänster, så att de bägge professionerna kan samarbeta i klienters ärenden (exempelvis som pararbete).

I framtidens servicestrukturer bör i klienternas närområde finnas enheter där man förutom servicehandledning även kan utföra bedömningar av service och socialt arbete och vid behov kan remittera klienten vidare till den service klienten behöver. I närområdet bör finnas personal som ge ekonomiskt och socialt stöd i krissituationer och göra beslut om kompletterande och förebyggande utkomststöd. Nära klienterna bör det även finnas för klienten utnämnd kontaktperson (omatyöntekijä) som kan följa med klienten och den service klienten erhåller. Kontaktpersoner i närområdet kan bedöma klientens servicebehov och hänvisa klienten vidare då denna behöver specialtjänster, exempelvis missbrukarvårdstjänster, mentalvård, osv.

Med tanke på avståenden både inom kommunerna och mellan kommunerna och landskapets centrum är det utav stor vikt att få ha kvar social- och hälsovårdsmottagningarna i kommuncentrum, detta för att invånarna skall kunna uppsöka läkare eller annan social- eller hälsovårdspersonal fastän det inte finns kollektiv trafik att tillgå. I många av kommunerna (ex Kronoby, Kristinestad) finns det mycket litet eller ingen kollektivtrafik att tillgå. Ett system av personliga vårdare eller handledare som kommer hem är en alternativ service i situationer då man inte kan ta sig till en läkar- eller hälsovårdsmottagning.

Erityistä osaamista vaativat palvelut voivat olla keskitettyjä tai koottuina tietyille paikkakunnille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erityisosaamista edellyttävät tai harvoin tarvittavat palvelut, esim. vammaispalvelut, päihdepalvelut tai lastensuojelun palvelut. Täytyy olla selkeät kriteerit siitä, milloin ja miten asiakasta ohjataan palveluiden piiriin.

Sosiaali- ja terveyskeskus, jossa on myös sosiaalihuollon ammattihenkilö, jolla rooli ja määritelty tehtävänkuva sosiaalisten- ja elämänhallinnallisten ongelmien asiantuntijana pystyy arvioimaan tuen tai palvelun tarvetta ja ohjaamaan asiakasta tai perhettä oikean palvelun piiriin oikea-aikaisesti. Etsivä sosiaalityö palvelujen ulkopuolelle jäävien löytämiseksi on kehittämiskohde ja palvelumuoto, jota on rakennettava palvelurakenteeseen.

64

Arbetsgruppen poängterar vikten av att det i de nya servicestrukturerna finns tillräckligt med lågtröskelverksamhet och tjänster som är nära och är snabbt och lätt tillgängliga för klienterna. Med hjälp av lågtröskeltjänster och en tidig servicehandledning och -bedömning kan klienten få rätt hjälp, på rätt nivå och i rätt tid. Förebyggande åtgärder och stöd och service i ett tidigt skede förebygger och minskar behovet av specialtjänster. Från tjänsterna i klientens närmiljö bör även klienter vid behov smidigt kunna styras vidare till specialtjänster.

5. Det ekonomiska perspektivet i fråga om servicenivåer, -strukturer och –nätverk

Arbetsgruppen har inom ramen för de nuvarande uppdraget (per 30.04.2017) inte analyserat kostnader för ifrågavarande service, annat än för att bilda sig en uppfattning om nuläget genom nationell uppföljningsstatistik för kostnader som gäller bl.a. annat utkomststöd och kommunernas kostnadsandelar för långtidsarbetslösas arbetslöshetsersättningar (FPA). Ekonomiska konsekvenserna är svåra att mäta eftersom de är beroende av övrig sote service- och övriga tjänster, d.v.s. tjänsterna är en del av övriga servicehelheter. Ska fokus vara på tjänsterna i basservicen framom specialservice behöver också tillräckliga resurser finnas i basservicen.

6. Bildande av servicehelheter

Service som förs till hemmen eller nära hemmet digitala tjänster servicehandledning ungdomsmottagning uppsökande verksamhet hemservice familjearbete rörliga mottagningar och tjänster

Service som ges i kommuncentrum

Bashälso- och socialvård (välmåendecentraler)

Servicehandledning- och servicebedömning

Livsstilsrådgivning, kostrådgivning

Socialarbetares och hälsovårdares mottagningar

Egenkontaktperson för brukare av social service

Familjecenterverksamhet

Utkomststödshandläggning

TYP-verksamhet

brådskande tjänster för papperslösa

Service som förverkligas på mer omfattande verksamhetsområden

Mentalvårdstjänster, exempelvis psykosociala enheter

Rusvårdstjänster

Rehabiliteringsteam

65

Akutteam för krisarbete

Specialmottagningar

Landskapsomfattande service

Socialjour

Social- och patientombudsmannens tjänster

Specialsjukvård

Krävande servicebehovsutredningar

Krävande utredningar av arbetsförmåga

Service som förverkligas inom samarbetsområdet (=specialmottagningar) Service för offer för människohandel

7. Flerproducentmodellens (tredje och privata sektorn) samt valfrihetens perspektiv i planen Yhteisöillä on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja siinä yhdistyksillä on merkittävä rooli. Sosiaalinen = yksilön ja yhteisön/yhteiskunnan välinen ilmiö. Virallinen taho voi olla se taho joka tunnistaa ja ohjaa, mutta ratkaisu voi olla myös muualla kuin virallisessa palvelujärjestelmässä

8. Administration och handledning av klientskap Målsättningen är att stärka tillgången till tjänster och service på basnivån och att så många av klienternas ärenden skall kunna administreras på basnivån. Klienterna bör därför även ha en utnämnd kontaktperson eller ansvarsperson på basnivån och klientens egen ansvar bör även betonas. Om fokus är på tjänster på basnivån bör även resurserna vara tillräckliga. För att kunna ingripa i tid och utan långa väntetider behöver personalstyrkan vara tillräcklig. Personalens kunnande i de ändrande strukturerna behöver även tryggas genom t.ex. fortbildning och tillräcklig information och handledning. Arbetsgrupp har även diskuterat socialhandledningen och dess fortsatta utveckling. Arbetsgruppen konstaterar att gemensamma modeller behövs för socialhandledning av olika målgrupper (detta att notera för fortsatt planering). Även arbetsfördelning mellan socialhandledare och socialarbetare bör i det fortsatta arbetet definieras.

9. Gränssnitt och gemensamma gränser mellan arbetsgrupperna samt i förhållande till

primärkommunerna (t.ex. välbefinnande och hälsa)

Efter social- och hälsovårdsreformen ansvarar inte kommunerna längre för social- och hälsotjänsterna. Däremot ansvarar kommunerna även i fortsättningen för främjandet av kommuninvånarnas välfärd och hälsa. Både kommunerna och landskapen bör arbeta för att främja välfärd och hälsa. Landskapens uppgift är att samarbeta med kommunerna, erbjuda sakkunskap och stöda kommunerna i arbetet med att främjandet av välfärd och hälsa. Även tredje sektorn är en viktig samarbetspart i välfärdsarbetet.

Den unga och arbetsföra befolkningen vilken är arbetsgruppens målgrupp har samtidigt en kontaktyta till flera av de andra arbetsgrupperna målgrupper. De arbetsföra har ofta familj och/eller ålderstigna föräldrar vilket medför att den service som planeras för övriga målgrupper samtidigt påverkar denna arbetsgrupps

66

målgrupp. Välfungerade tjänster för exempelvis den åldrande befolkningen eller barn och unga kan därför underlätta livet för de anhöriga i arbetsför ålder.

Då det uppstår kriser i livet kan man behöva brådskande service i form av socialjour. Frågor gällande socialjour behandlas i annan arbetsgrupp, men arbetsgruppen för unga vuxna och arbetsföra vill betona vikten av att dagtid på grund av de geografiska avstånden även behöver finnas någon form av socialjour ute i regionerna (Jakobstad?, Kristinestad ?)

Arbetsgruppen har även konstaterat att det på grund av en allt mera stillasittande livsstil finns ett stort behov av tjänster som upprätthåller funktionsförmågan, såsom fysioterapi för arbetsgruppens målgrupp. För att upprätthålla arbets- och funktionsförmågan är det viktigt att service och olika former av hjälp till självhjälp kan erbjudas i ett tidigt skede (gränssnitt till sote-arbetsgrupp för rehabilitering och funktionsförmåga). I arbetsgruppen för unga vuxna och arbetsföra har det inte funnits representation från hälsovårdssocialarbetet. Hälsovårdssocialarbetarna har specialkunskap och fungerar i gränslandet mellan socialvård, hälsovård och specialsjukvård. Detta arbete bör beaktas i helhetsplaneringen av social- och hälsovårdsreformen (gränssnitt till arbetsgrupp sjukhus och avdelningsvård).

10. Förslag till olika skeden att genomföra ändringen och de kritiska punkterna En stor utmaning i genomförandet av reformen är bristen på enhetliga patient- och klientdatasystem i landskapet. Det krävs resurser och sakkunskap för att utveckla, introducera och upprätthålla ny teknik och digitala tjänster. Handläggning av basutkomststödet har vid årsskiftet genomgått en stor reform. Överföringen av basutkomststödet till FPA gjorde att den personliga servicen och handläggningen av tjänsten distanserades från klienterna och beslutsfattandet blev mera systemstyrt. Vid reformen av social- och hälsovården bör man vara observant på hurudana följder för klienterna och patienterna är, så att inte sote-reformen har liknande följder för klienterna som utkomststödsreformen har haft.

För personer som invandrat till Finland kan de kommande reformerna och allt vad den nya valfriheten medför vara svårt att ta till sig om man ännu inte lärt sig språket. Invandrarklienter kommer att behöva särskild servicehandledning för att kunna göra beslut om sin service. I de nya servicestrukturerna behöver även finnas personal med sakkunskap om olika kulturer och färdigheter i att arbeta med tolk.

11. Annat som arbetsgruppen önskar lyfta fram

De goda serviceformer som finns uppbyggda i landskapet och god praxis som utarbetats bör tas tillvara, så att man inte förstör välfungerade arbetsformer och tjänster. Socialvården och socialarbetets betydelse får inte glömmas bort i den kommande reformen. Ifall det inte i människornas närmiljö finns socialvårdspersonal som kan hjälpa människorna att lösa vardagliga sociala frågor och problem växer människornas problem och skapar ett större behov av kostsamma specialtjänster. Se bild

67

I landskapet har vikten av service på det egna modersmålet lyfts fram. Vid utformandet av social- och hälsovårdsstrukturerna i vårt landskap är det därför viktigt att utforma tjänsterna så att man förutom svenskspråkig service även garanterar den finskspråkiga servicen i svenskspråkiga område

68

Työryhmä 3 Ikäihmiset

1. Työryhmän palvelukokonaisuus, työryhmän kokoontumiset (pvm:t) ja työskentelyyn osallistuneet

Taustaa

Työryhmä on laatinut suunnitelman ikäihmisten palvelukokonaisuudesta, jonka keskiössä on ikäihmisen arkiselviytyminen ja kotona asuminen. Keskeisiä periaatteita ovat omahoitoon ja kuntoutumiseen tukeminen, palveluiden/hoidon suunnitteluun osallistuminen, valinnanmahdollisuus ja itsemäärääminen.

Työryhmä on lähtenyt siitä, että monet ikäihmiset (65+) ikääntyvät ns. normaalisti käyttäen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kuten muukin väestö. He selviytyvät usein tilapäisen palvelun/hoidon avulla tai tarvitsevat tukea ja ohjausta omahoitoon. Toisaalta tämän ryhmän osalta on tärkeä tunnistaa ne henkilöt, joilla on palvelun tarpeen lisääntymistä ennustavia riskitekijöitä.

Ikäihmisten ryhmään kuuluu myös henkilöitä, joilla on monimuotoisia hoidon ja palvelun tarpeita. He tarvitsevat arjessa selviytyäkseen pitkäaikaista tai jatkuvaa hoitoa/palvelua. Tähän ryhmään sijoittuu erityisesti iäkkäimmät (80+), hauraat ja monisairaat henkilöt sekä palvelujen ns. monikäyttäjät.

Kunnan tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia (Hyte) ja siten ennaltaehkäistä Sote palvelujen tarvetta. Työryhmä lähtee siitä, että maakuntamallissa kunnan järjestämiin Hyte palveluihin kuuluvat mm. terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä neuvonta ja ohjaus (esim. terveyskioski) sekä osa tukipalveluista. Työryhmä ehdottaa myös, että kunnat panostaisivat erityisesti senioriasumiseen ja yhteisölliseen asumiseen. Yhteisöllinen toimintamalli ennaltaehkäisee turvattomuutta ja vähentää välillisesti päivystyspalveluihin hakeutumista ja Sote palvelujen käyttöä.

Ikäihmisten palvelukokonaisuus muodostuu seuraavista kokonaisuuksista:

(1) Sosiaalihuoltolain/vanhuspalvelulain mukainen palveluohjaus perustuu kokonaisvaltaiseen palvelutarpeen arviointiin. Palvelu on moniammatillista (kts myös geriatriset palvelut), kuntoutumista edistävää ja asiakkaan osallistumista ja valinnanvapautta tukevaa. Palveluohjaus toimii yhteistyössä hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon ohjauksen kanssa (terveydenhuoltolaki). Palveluohjaus toteutetaan maakunnan tuottamana ns. yhden luukun periaatteena. Palveluohjauksen kautta ikäihmiset ohjautuvat kotona asumista tukeviin palveluihin, tehostettuun asumispalveluun (=palvelupäätös/asiakasseteli/henkilökohtainen budjetointi) ja tarvittaessa Hyte palveluihin. Asiakas-/palveluohjaukselle on Sitran palvelupaketeissa varattu oma toimintotaso, jossa palveluohjaukseen sisältyy myös terveyspalveluissa tapahtuva palveluohjaus.

Palveluohjauksen rajapinnat:

Vammaispalvelu, kuntoutuspalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut

Akuuttihoito ja päivystys/sairaalahoito/osastohoito

Kunnan ohjaus ja neuvonta (hyte palvelut)

(2) Kotona asumista tukevat palvelut muodostuvat kotihoidosta (tilapäinen Sote keskukseen ja pitkäaikainen Maakunnan liikelaitokseen), omaishoidon tuesta mm. omaishoidon lakisääteiset vapaapäivät, perhehoidosta, intervallihoidosta/akuutista intervallihoidosta, yöpartiotoiminnasta ja kotikuntoutuksesta kuten myös koneellisesta lääkejakelusta (Anja). Seniorineuvola ja suun hoito kuuluu Sote keskukseen osana lääkärin ja hoitajan vastaanottoa, myös ennaltaehkäisevät hyvinvointia edistävät kotikäynnit kuuluvat Sote keskukseen.

(3) Asumispalvelut. Työryhmä toteaa, että tehostettu palveluasuminen, jossa henkilöstö on paikalla 24/7, kuuluu tulevaisuudessa ns. yhtiöiden järjestämään toimintaan. Asiakkaat ohjautuvat palveluihin maakunnan palveluohjauksen kautta. Tuettu palveluasuminen, jossa henkilöstö on paikalla päivisin, tulee jatkossa olla kotihoidon turvin olevaa senioriasumista.

Senioriasuminen on kunnan tai yksityisen järjestämää (nonSote) asumista (omarahoitteinen tai vuokra), jossa Sote palvelut toteutetaan tarvittaessa kotihoitona maakunnan palveluohjauksen myöntämänä.

(4) Ikäihmisten geriatriset palvelut toimivat läpileikkaavana horisontaalisena toimintana osana ikäihmisten palvelukokonaisuutta, kohdentuen erityisesti niihin ikäihmisiin, jolla on monialaisia sairauksista johtuvia arkiselviytymisen ongelmia eikä väestölle tarkoitetut ns. valinnanvapauden piirissä olevat sotekeskuksen palvelut (lääkäri/hoitajavastaanotto) riitä. Asiakkaat, jotka tarvitsevat laaja-alaista geriatrista, moniammatillista arviointia, mahdollista arviointiyksikössä tai kotona tapahtuvaa seurantajaksoa tai tehostettua kotikuntoutusta (=selvitysjakso), hyötyvät geriatrisista palveluista. Geriatriset palvelut sisältävät aina geriatrisen arvioinnin ja seurannan. Palvelu voidaan toteuttaa paikan päällä asiakaskontaktina, konsultoiden tai digitaalisten järjestelmien avulla (etäteknologia). Geriatriset palvelut perustuvat aina tavoitteelliseen hoitosuunnitelmaan, jonka toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Geriatriset palvelut toimivat yhteistyössä maakunnan palveluohjauksen kanssa. Työryhmä toteaa, että geriatriset palvelut tulee järjestää maakunnan liikelaitoksen toimintana. Muistidiagnostiikka ja muistihoitajatoiminta ovat osa geriatrista palvelukokonaisuutta, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi muistipoliklinikalla. Muistikoordinaattoritoiminta kuuluu palveluohjaukseen.

(5) Digitaliset ja liikkuvat palvelut tukevat kotona asumista ja arkiselviytymistä. Digitaalisten palvelujen tarkoituksena on lisätä itsemääräämistä kotona ja asumispalveluissa. Liikkuvien palvelujen avulla pyritään vähentämään päivystyskäyntejä ja kohdentamaan tarvittava palvelu tarkoituksenmukaisesti. Työryhmä toteaa, että arkiselviytymistä edistävät kotihoitoa korvaavat digipalvelut (virtuaalihoiva) ja liikkuvat palvelut tulee olla maakunnan koordinoimia.

(6) RAI järjestelmän tunnuslukujen käyttö asiakastasolla mahdollistaa palvelun/hoidon vaikutusten seurannan ja arvioinnin. Maakuntatasolla on mahdollista yhteisen ”pilvipalvelun” avulla tarkastella asiakasrakennetta ja hoidon laadun tasoa. Maakuntaan luodaan yhtenäiset palvelukriteerit, joiden rakentaminen on RAI:ta käyttäen mahdollista. Ikäihmisten palvelujen kriteereistä päättää maakunta. RAI on yhtenäinen ”kieli” maakunnassa, kun arvioidaan ikäihmisten toimintakykyä ja palvelutarvetta. Monessa kunnassa on jo nyt käytössä RAI pohjaiset palvelukriteerit. RAI:ta voidaan hyödyntää asiakassegmenttien rakentamisessa.

(7) Hyte palvelut ovat pääosin muun kuin maakunnan tuottamia palveluita. Työryhmä esittää, että maakunnan tehtävänä on koordinoida Hyte palvelujen kokonaisuutta yhteistyössä kuntien kanssa.

(8) Ikäihmisen kuntoutumista edistävä toiminta on ikäihmisten palvelua tuottavan henkilöstön/yksikön yhteinen toimintamalli, johon sitoudutaan. Toimintamallin lähtökohtana on tavoitteellinen

kuntoutumissuunnitelma harjoitteluohjelmineen, jonka toteuttamista lähipalveluja tuottava taho tukee, seuraa ja arvioi. Lähtökohtana on aina ikäihmisen optimaalinen arjessa selviytyminen ja kotona asuminen. Tavoitteena maakunnassa on kehittää yhteinen kotikuntoutusmalli.

Työryhmä toteaa, että tulevaisuudessa tarvitaan ikäihmisten palvelukokonaisuuden kehittämiseksi uudenlaista näkemystä ja innovatiivista ajattelua kaikkien ikäihmisten hoitoon osallistuvien SOTE toimijoiden osalta. Digitekniikan hyväksikäyttö ikäihmisten arkiselviytymisen tueksi ja kuntoutuksessa on vielä vähäistä. Sen lisääminen erityisesti omatoimisuuden ja itsemääräämisen tueksi on keskeistä, sillä kotona asumisen tuen merkitys korostuu entistä enemmän.

Ajattelu siitä, että palvelujen määrän yleinen lisääminen on ensisijainen keino ikäihmisten kotona selviytymisen turvaamisessa, on aikansa elänyt.

Kuviossa 1 on kuvattu työryhmän esittämän ikäihmisten palvelukokonaisuuden osa-alueet.

Kuvio 1. Ikäihmiset palvelukokonaisuus

Ikäihmiset työryhmän työskentely ja kokoontuminen

Työryhmä on kokoontunut 8 kertaa ajalla 24.10.2016- 26.4.2017. Työryhmä on hyödyntänyt työssään asiantuntijoita ja tehnyt kyselyjä lähtötilanteen kartoitusta varten. Lisäksi kuntien hyväksymät tuki/ koti- ja omaishoidon sekä asumispalvelujen kriteerit on analysoitu.

Työryhmä on järjestänyt kaksi seminaaria, joista 17.11.2016 järjestetty seminaari toteutettiin yhdessä STM:n kanssa. Seminaarin paneelikeskusteluun osallistui mm. poliittisia päätöksentekijöitä ja vanhusneuvoston edustajia. Toiseen palveluohjausta koskevaan seminaariin (29.3.2017) osallistui palveluohjaajat ja esimiehet.

Työryhmän jäsenet

Holmlund Leif, kotihoidon johtaja, Vaasan kaupunki, koti- ja laitoshoito, pj

Riddar Peter, johtava lääkäri, Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä, pj

Vähäkangas Pia , Pohjanmaan muutosagentti, pj

Bäck Lisen, vanhustenhuollon johtaja, Vöyrin kunta

Björkman Johanna, vanhushuollon johtaja, Korsnäsin kunta

Knif Pirjo, vanhushuollon päällikkö, Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto

Ikkala-Västi Annika, palveluasumisen johtaja, Vaasan kaupunki, koti- ja laitoshoito

Palmberg Riitta, osastonhoitaja, Kristiinankaupunki

Sandbacka Joakim, aluejohtaja, Folkhälsan

Orava Marjo, perusterveydenhuollon avohoidon ylihoitaja, Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto

Tiilikka Maija-Liisa, kotipalveluohjaaja, Vaasan kaupunki, koti- ja laitoshoito

Eriksson Jim, perusturvajohtaja, Närpiön kaupunki (1.3.2017 lähtien)

Pellfolk Tony, perusturvajohtaja, Närpiön kaupunki (1.3.2017 asti)

Sandberg Anna-Maria, terveyskeskuslääkäri, Närpiön terveyskeskus

Häggblom Mona, palveluohjaaja, Kruunupyy (1.3.2017 lähtien) Seuraavat henkilöt ovat myös osallistuneet työryhmän työskentelyyn ja kommentoineet loppuraporttia: Asiantuntijajäsen

Paloneva Matti, Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidon tulosaluejohtaja

Muutosagentin tukiryhmä

Backström Alice, Mustasaaren kunnan sosiaalijohtaja

Pirttiperä Jarkko, Rannikko- Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän johtaja

Waden Pirjo, Vaasan kaupungin ikäkeskuksen johtaja

Maria Hammar, Vaasan keskussairaalan pth- yksikön suunnittelija on toiminut kokoussihteerinä.

2. Nykytilan kuvaus sekä arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa

Palvelurakenteen suunnittelussa on keskeistä ottaa huomioon mm. maakunnan väestömäärä ja maantieteellinen rakenne. Pohjanmaan maakunta on maantieteellisesti pitkä ja kapea. Väestöpohjan ja väestön ikärakenteen osalta on kuntien välillä vaihteluja. Väestöpohjaan vedoten on ikäihmisten palvelujen osalta tarkoituksenmukaista rakentaa palvelukokonaisuus, joka muodostuu kolmesta toiminta-alueesta (eteläinen, Vaasan alue ja pohjoinen).

Väestömäärän ja huoltosuhteen muutos tuo haasteita palvelutuotannolle erityisesti kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta. Palveluohjauksen osalta maakunnan eteläosassa on tarkoituksenmukaista rakentaa toimintamalli, jossa palveluohjaukseen integroidaan sekä ikäihmiset että lapset, perheet ja työikäiset. Maakunnan pohjoisella alueella (Pietarsaaren alue) tulisi nykyistä palveluohjauksen tiimin osaamista hyödyntää ja edelleen kehittää. Vaasan alueella ikäihmisten palveluohjauksen toimintamallin rakentamisella on kiire, jotta ikäihmisten sairaalapalvelujen käyttöön

voidaan vaikuttaa. On tärkeä integroida SoTe toiminnot yhteen, kun valinnanvapauslainsäädäntö siihen velvoittavat.

11,2

26,9

25,0

21,6

23,2

35,5

-17,9

5,4

-4,8

-1,1

0,9

-2,1

-0,8

6,6

-1,9

-2,0

2,7

5,4

-30 -20 -10 0 10 20 30 40

Suupohjan rannikkoseutu

Vaasan seutu

Kyrönmaa

Pietarsaaren seutu

Pohjanmaa

Koko maa

%

Väestön määrän muutos ikäluokittain 2014-2030

alle 15 15-64 yli 64

Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2015

Kuvio 2. Väestömäärän muutos Pohjanmaan toiminta-alueilla

40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

100

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040

Vuosi

Väestöllinen huoltosuhde: kehitys 1980-2014 ja ennuste 2015-2040

Koko maa Pohjanmaa Pietarsaaren seutu

Suupohjan rannikkoseutu Kyrönmaa Vaasan seutu

Lähde: Tilastokeskus

ennuste

www.pohjanmaalukuina.fi

Kuvio 3. Väestöllinen huoltosuhde

Maakunnan palvelurakennetta on tarkasteltu hyödyntämällä Sotkanetin 2015 tunnuslukuja. Työryhmä on tietoinen siitä, että kunnissa on vuoden 2015 jälkeen tehty rakennemuutoksia, jotka eivät näy näissä tunnusluvuissa. Vuoden 2016 tunnuslukuihin palataan, kun toimintamallien kehittämistyö ja muutosprosessi alkaa syksyllä 2017 osana muutosagenttitoimintaa ja yhteistyössä väliaikaishallinnon kanssa.

75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kansallinen tavoite

Pohjanmaa 2015

% Keski-arvo %

Min Max

Kotona asuvat 91- 92 89 85,8 92,5

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 olleet 13- 14 10,5 7,7 14,4

Omaishoidon tuen hoidettavat vuoden aikana 6-7 4,6 3 9,2

Tehostetussa palveluasumisessa 31.12. olleet 6-7 7,3 3,3 11,9

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa 31.12 olleet

2-3 3,6 1,2 9,6

Taulukko 1. Ikäihmisten palvelurakenteen tunnusluvut 2015

Työryhmä asettaa tavoitteeksi vuodelle 2025, että 75 vuotta täyttäneiden, % osuus vastaavanikäisestä väestöstä saavuttaa tavoitetason seuraavasti:

- Kotona asuu vähintään 94 % - Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä (30.11) ja omaishoidon tuen hoidettavien määrä

vuoden aikana tulee saavuttaa vähintään kansallisen tavoitteen tason - Tehostetussa palveluasumisessa (30.12) olleiden määrä tulee vähentyä vähintään kansallisen

tavoitteen tasolle - Pitkäaikainen laitoshoito lopetetaan

Tavoitteet edellyttävät sitä, että ikäihmiset ohjautuvat päivystykseen ja sairaalahoitoon ainoastaan sairauden hoitoon liittyvillä indikaatioilla ja sitä, että sairaalahoidossa olevien ikäihmisten osalta aloitetaan kuntoutumisen tukeminen ja kotiutumisen suunnittelu jo tulovaiheessa moniammatillisena yhteistyönä. Lisäksi edellytetään, että palveluohjauksen maakunnallinen toimintamalli ja palvelukriteerit ovat käytössä. Lisäksi tavoitteiden toteutuminen edellyttää kunnilta senioriasumiseen ja yhteisöllisyyteen panostamista sekä Hyte palveluiden kehittämistä.

3. Nykytilan ja esitetyn arvion pohjalta nousseet hyvät toimintatavat, jotka olisi hyvä ottaa maakunnan yhteisiksi käytännöiksi.

Hyviä käytäntöjä, joita voidaan ottaa käyttöön ja kehittää edelleen - Kotikuntoutustoimintamalleja on kehitetty - Palveluohjausta on kehitetty ja yhteisiä toimintamalleja luotu (KASTE hankkeet) - RAI järjestelmä on käytössä melkein kaikissa kunnissa, Vaasan käyttöönotto meneillään - Digitalisten palvelujen (virtuaalihoiva) käyttöönotto meneillään (Vaasa) ja käytössä (Geritrim) - Kuntoutumista edistäviin toimintamalleihin ja kinestetiikan käyttöön on panostettu - Sote integraatiota edistäviä toimintamalleja on kehitetty, Parempi arki hankkeet, Helmi tiimi - Kotihoidon toiminnanohjausta ja optimointia hyödynnetään useassa kunnassa - Palveluseteli on otettu käyttöön useilla paikkakunnilla, päätöksentekoprosessit ja

seurantamenetelmät on määritelty

Geriatrisen potilaan palveluketju on määritelty sairaanhoitopiirin alueelle (v. 2014, päivitetty 2016). Useassa kunnassa on kriteerit kotihoidon, omaishoidon, tukipalvelujen ja tehostetun palveluasumisen osalta jo olemassa. Haasteena on toisaalta se, että kaikki kotihoidon asiakkaat eivät tänä päivänä täytä kuntien asettamia kriteereitä.

Kehittämishaasteet Perhehoitoon liittyvät toimintamallit puuttuvat kokonaan. Liikkuvien palvelujen käyttö on alueella vähäistä. Yhteydensaanti palveluihin on alueella vaihtelevaa. Hakeudutaan päivystykseen, kun muuta yhteydenottopaikkaa ei ole tiedossa. Asiakasmaksuperusteet vaihtelevat. Toimintakäytännöt vaihtelevat kunnittain ja alueittain. Hyte ja ennaltaehkäiseviä palveluja on vielä vähän. Geriatrinen osaaminen on maakunnassa hajautettu, osittain yksityisen palvelutuottajan koordinoimaa tällä hetkellä. Nykyinen toimintamalli ei edistä geriatrisen osaajien rekrytointia maakuntaan.

4. Kuvaus palvelutasoista, palvelurakenteesta ja palveluverkosta tulevassa maakunnassa

Lähipalvelut

Lähipalvelu on lähellä väestöä oleva palvelu tai digitaalinen palvelu (digiasiointi, sähköposti, ryhmäkeskustelu, hoito-ohjeet, itsearviointi, jne) tai kotona tapahtuva palvelu tai liikkuva palvelu esimerkiksi kotikuntoutus.

Esimerkkejä lähipalvelusta: Hyte palvelut (tukipalvelut) ja kotihoito. Maakunnan palveluohjausta toteutetaan lähipalveluna (palveluohjaajan kotikäynti).

Keskitetyt palvelut

Keskitetyt palvelut kootaan yhteen esimerkiksi kuntakeskukseen tai Sote palveluja tuottavan yksikön yhteyteen. Keskitetty palvelu toteutetaan yhden tai useamman kunnan yhteisellä toiminta-alueella väestömäärästä riippuen esimerkiksi kotihoidon liikkuva yksikkö (yöpartio, ”Eksoten ”päivystys olohuoneessa” mallin). Digitaaliset palvelut tuotetaan myös maakuntatasoisesti tai keskitetysti 24/7 (virtuaalihoiva).

Esimerkkejä keskitetyistä palveluista: Hyte neuvonta ja ohjaus kunnan kauppa/kirjastokeskukseen. Akuutti intervallihoito/intervallihoito osana tehostettua palveluasumista tai terveyskeskuksen vuodeosastotoimintaa.

Intervallihoito kootaan omaksi yksiköksi. Perhehoito voidaan järjestää yhdessä useamman kunnan alueella. Palveluohjaus sijoittuu fyysisesti keskitettyjen palvelujen yhteyteen, josta lähipalveluina tehdään kotikäynnit.

Maakuntatason palvelut

Ikäihmisten palvelukokonaisuudesta palveluohjaus ja geriatriset palvelut ovat maakunnan liikelaitoksen tuottamia palveluita (sisältää palvelun ja päätöksentekoprosessin). Palveluohjaajat sijoittuvat alueille keskitetystä ja toteuttavat toimintaa lähipalveluina.

Työryhmä toteaa, että valinnanvapauslainsäädännöstä riippuen kaikki muu ikäihmisten palvelukokonaisuuden osiot paitsi palveluohjaus ja geriatriset palvelut voivat olla Sote oy:n tai yksityisen toimijan/kolmannen sektorin tuottamaa palvelua.

Työryhmä palvelurakenne-ehdotus

Työryhmä ei määrittele palveluasumisen paikkamääriä tai kotihoidon resurssitarvetta tässä vaiheessa, sillä määrien esittäminen edellyttää yksityiskohtaisempaa asiakasrakennetarkastelua ja siitä johdettua asiakassegmenttitason palvelutarvearviointia sekä palvelupakettien kehittämistä. Lisäksi tarvitaan enemmän tietoa ikäihmisten palvelu- ja hoitoketjun toteutumisesta ja kehittämistarpeista. Edellä mainittuihin liittyvä selvitys- ja kehittämistyön suunnitelma tulee tehdä syksyn 2017 aikana (Väliaikaishallinto, Ikäihmiset työryhmä ja muutosagentti).

Työryhmä lähtee siitä, että ikäihmisten palvelukokonaisuuden ja myös palvelu/hoitoketjun kustannustehokkuuden kehittämisessä on vielä paljon tehtävissä. Edellä mainitun kehittämistyön vaikutus paikkamäärien tarpeeseen on nykyisillä olemassa olevilla tunnusluvuilla vaikea ennustaa. Työryhmä toteaa, että palveluohjaus ja sen kehittäminen ovat keskiössä, kun ikäihmisten palvelujen käyttöä ohjataan tarkoituksenmukaisesti ja kustannuksia hillitsevästi.

Työryhmä toteaa lisäksi, että kuntien kotihoidon kriteerit ovat sangen tiukat jo nyt. Jos nykyisten kriteerien mukaisesti jatkossa maakunnassa myönnetään säännöllistä kotihoitoa, kotihoidon asiakasrakenne muuttuu huomattavasti haastavammaksi nykytilanteeseen verrattuna. Tämä asettaa paineita kuntien hyte palveluille ja myös sairaaloiden ja akuuttiosastojen kuntouttavalle toiminnalle sekä kotikuntoutukselle. Toisaalta palveluohjaukseen on kehitettävä uusia, innovatiivisia toimintamalleja, joiden avulla digitaalisia ja kotona asumista edistäviä ratkaisuja otetaan käyttöön. Työryhmä esittää, että geriatrisen konsultointimahdollisuuden (24/7) rakentaminen tulisi tehdä jo syksyn 2017 aikana.

Työryhmä ehdottaa, että maakuntaan muodostetaan kolme asiakaslähtöistä toiminta-aluetta:

Alueet vastaavat nykyisiä palveluja tuottavia toiminta-alueita. Aluerajat voitaneen Sote työskentelyn edetessä muuttaa vastaamaan toiminnallista kokonaisuutta paremmin esimerkiksi siten, että Maalahti voisi siirtyä Vaasan palvelualueelle.

Pohjoinen alue (Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Luoto, Pedersöre, Kruunupyy)

Vaasan alue (Vaasa/Laihia, Mustasaari/ Vöyri)

Eteläinen alue (Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki)

Maakuntatason palvelut tuotetaan kolmessa kohteessa esimerkiksi Pietarsaaressa, Vaasassa ja Närpiössä (= maakunnan liikelaitos tuottaa). Keskitetyt palvelut tuotetaan kuntakeskusten tai Sote yksiköiden yhteydessä. Lähipalvelut tuotetaan digitaataalisesti tai kotiin tuotettuna.

Palvelujen yksityiskohtainen sijainnin määrittely edellyttää jatkossa yhteistä päätöstä palvelurakenteen muodostamisesta. Työryhmä ei ole käynyt tästä riittävää keskustelua muiden Sote työryhmien kanssa.

Työryhmä toteaa kuitenkin, että nykyisestä vanhushuollon asumispalvelurakenteesta (=tuettu palveluasuminen) tulee siirtyä pois ja kehittää rakenne, jossa kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään senioriasumisen ja yhteisöllisyyden periaatteen turvin. Tehostettuun palveluasumiseen tulee ohjautua ne henkilöt, joilla on suuri palvelutarve. Sairaalaosastoille/vuodeosastoille tulee ohjautua vain ne henkilöt, joilla on sairauden hoitoon liittyvä tarve ja joiden sairautta ei voida hoitaa kotona. Työryhmän asettaman palvelurakennetavoitteen (75+) vuodelle 2025 edellyttää kotona asumisen lisäämistä, tehostetun palveluasumisen vähentämistä ja laitoshoidon lopettamista.

Kuvio 4. Ikäihmisten palvelukokonaisuuden kolme toiminta-aluetta.

5. Talouden näkökulma palvelutasoihin, -rakenteisiin ja – verkkoon

Ikäihmisten palvelukokonaisuuden kustannusvaikuttavuutta on tarkasteltava osana SoTe palveluiden kokonaisuutta. Työryhmä esittää, että taloudellinen näkökulma tulee olla mukana palvelu/ja hoitoketju tarkastelussa ja siihen tulee kehittää maakuntatason tunnusluvut esimerkiksi BSC mittaristoa hyödynnettäessä.

Sitran palvelupakettimallin osa-alueet (kustannus, laatu, vaikuttavuus) noudattavat kansainvälisesti käytettyjä mittaristoviitekehyksiä. Tavoitteena on huomioida laadun eri ulottuvuudet: saatavuuden, turvallisuuden, asiakastyytyväisyyden ja asiakaskeskeisyyden sekä hoidon jatkuvuuden ja soveltuvuuden sekä ajantasaisuuden. Työryhmä toteaa, että saavuttaaksemme edellä mainitut ulottuvuudet tulee kehittää seuraavia asioita:

- Palveluohjauksen kehittäminen ja kotihoidon nykyisten kriteerien maakunnallinen käyttöönotto muuttavat kotihoidon asiakasrakennetta huomattavasti haastavammaksi, jolloin tehostetun palveluasumisen käyttötarve vähenee.

- Palveluohjauksen yhden luukun periaate ja kansalaisten tietoisuus siitä vähentää päivystyskäyntien määrää.

- Geriatristen palvelujen käyttö nopeuttaa sairauksien toteamista ja hoidon tarkoituksenmukaista kohdentamista vähentäen kokonaiskustannuksia.

- Maakuntatasolle tarvitaan työvälineitä ikäihmisten hoito- ja palveluketjujen seurantaan ja arviointiin. RAI järjestelmän tunnuslukujen yhdistäminen esim. henkilöstöresurssitietoihin, asiakaskäynteihin ja hoitopäivähintoihin luo uusia mahdollisuuksia toiminnan vaikutusten reaaliaikaiseen seurantaan ja arviointiin.

6. Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen

Laajemmalla toiminta-alueella toteutettavat palvelut

Palveluohjaus – maakuntataso

Maakuntaan (liikelaitos) perustetaan keskitetysti johdettu palveluohjausyksikkö, jossa on laaja-alainen asiantuntijuus (palveluohjaus, geriatriset palvelut). Palvelu- ja hoidon tarpeen arviointi ja palveluista päättäminen tapahtuu lähellä asiakasta osana palveluprosesseja, esim. sote- keskuksissa/ sote -taloissa. Yhteydensaanti turvataan 24/7, osittain keskitetyillä ratkaisuilla. Palveluohjausyksikkö saa arviointipyynnöt kevyen linjan palveluista, muilta sote-toimijoilta tai asiakkaalta itseltään. Palvelutarpeen arvion yhteydessä arvioidaan hoidon tarvetta vähintään kotisairaanhoidon tarpeen näkökulmasta ja tehdään tiivistä yhteistyötä muusta hoidon tarpeen arvioinnista vastaavien tahojen kanssa. Palveluohjausyksiköllä on myös koordinoiva, ohjaava ja arviointivastuu ikääntyneiden palveluiden toteutumisesta. Maakunnalla (liikelaitos) on yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä(t), jonka avulla voidaan reaaliaikaisesti siirtää tietoa ja kerätä sitä. Valinnanvapauden piiriin kuuluvilla toimijoilla ja maakunnalla tulee olla käytössään yhteinen tietojärjestelmä palvelu/hoidontarpeen arviopyynnölle, palvelupäätökselle ja tarvittaessa palautteille (vs. lähete-palautejärjestelmä). Ns. ”vanhussuojeluilmoitukset” sosiaalipäivystyksestä käsitellään palveluohjausyksikössä. Asiakkaiden ohjautumista ja ohjauksen vaikuttavuutta (taloudellisuus, osuvuus, terveyshyöty) arvioidaan yhteisesti sovituiden tavoitetasojen ja mittareiden avulla (mm. asiakasmäärät, odotus- ja läpikulkuajat, RAI).

Ikäihmisten lääketieteellinen palvelu 24/7

Kun suunnitellaan SOTE-palvelut maakunnan alueen ikäihmisille, on lääketieteen asiantuntijoiden saatavuus avainasemassa. Suurin osa senioreista pystyvät itse valinnanvapauden piirissä hankkimaan itselleen tämän palvelun. Erityisasemassa ovat kuitenkin he, jotka tarvitsevat erityispalveluja kuten tilapäistä tai säännöllistä kotipalvelua ja asumispalvelua. Tyypillistä heille ovat heikentynyt terveydentila, lisääntynyt avun tarve sekä hauraus, joiden ansiosta pienetkin vaihtelut voinnissa voivat merkittävästi vaikuttaa toimintakykyyn. Parhaan mahdollisen hoidon tarjoaminen tässä tilanteessa edellyttää nopeaa kokonaisvaltaista hoidon tarpeen arviointia. Ensisijainen arviointi tapahtuu ammattihenkilön toimesta (lähihoitaja/sairaanhoitaja), tarvittaessa voidaan konsultoida lääkäriä. Lääkäri tarvitsee pääsyn asiakkaan/potilaan sairaskertomukseen ja hoitosuunnitelmaan, jossa on ajankohtaiset tiedot potilaasta sekä kuvaus hoidon intensiteetistä, jos terveydentila heikkenee. Viimeksi mainittu arvio tulee olla tehty omalääkärin toimesta yhdessä potilaan tai hänen edunvalvojan kanssa. Hauraan ikäihmisen ympärille rakennetaan siis systeemi, jossa omalääkärinä toimii geriatri tai geriatriaan perehtynyt yleislääkäri. Hänen lisäksi tarvitaan ympärivuorokautinen päivystysjärjestelmä, jonka lääkärit ovat tottuneet arvioimaan ja hoitamaan potilaita, joskus myös niiden puutteellisten tietojen avulla, joita voidaan välittää etä-lääketieteellisesti. Perusedellytys tähän toimintaan on kuitenkin varma pääsy päivitettyyn sairaskertomukseen, jossa on myös otettu kantaa hoito-intensiteettiin, jos terveydentila heikkenee. Paikan päällä tarvitaan koulutettuja hoitajia, jotka voivat heti reagoida potilaan hälytykseen. Tehostetussa palveluasumisyksikössä on hoitajia aina saatavilla mutta kotihoidon potilaita varten tarvitaan liikkuva yksikkö, joka voi lähteä potilaan luokse tekemään hoidon tarpeen arvioinnin sekä tarvittaessa konsultoida lääkäriä. Liikkuvan yksikön käyttöön tarjotaan myös riittävät tekniset edellytykset siirtää tietoa potilaan tilasta konsultoivalle lääkärille. Kasvukeskuksien ulkopuolella tarvitaan todennäköisesti myös toimiva yhteistyö pelastuslaitoksen henkilökunnan kanssa, jotta alueellinen asiantuntemus voitaisiin käyttää hyväksi optimaalisella tavalla. Haasteellista on suunnitella resurssit niin, että kotiin tarjotaan riittävä apu heille, jotka pärjäävät siellä. Samalla täytyy myös varata riittävästi resursseja heille, jotka akuuttivaiheessa tarvitsevat vuodepaikan osastolta. Pohjanmaan maakunnan alueella avainhenkilöiden rekrytointi on aina ollut haasteellista. Mikäli omat resurssit eivät riitä yllä kuvattuun toimintaan joudutaan kilpailuttamaan palvelut.

7. Monituottajamallin (kolmas sektori ja yksityiset) sekä valinnanvapauden näkymä suunnitelmaan

Ikäihmisten palveluja toteutetaan jo nyt palveluseteliä käyttämällä. Yksityisiä, omalla riskillä toimivia palveluasumisen tuottajia, on maakunnan alueella tänä päivänä olemassa. Työryhmä toteaa, että monituottajamalli ja valinnanvapaus edellyttävät vähintään seuraavaa:

Edellytykset

- Puolueetonta maakuntatason palvelunohjausta

- Potilas/asiakastietojen, erilaisten arviointitietojen saumatonta liikkuvuutta asiakkaan

palvelu/hoitoketjussa

- Monipuolista palvelutarjontaa (sähköinen palveluhakemisto) ja erikokoisten palveluntuottajien

pärjäämisen mahdollistamista

- Vahvaa järjestämisosaamista

- Toimintamallia, jossa julkinen toimija (maakunta) toimii sparraajana yhdessä kolmannen

sektorin/yksityisten kanssa uusien palvelujen kehittämistyössä

- Palvelujen kattavuuksien turvaamiseksi maakunnan tulee tehdä vahvaa yhteistyötä kuntien ja niiden

kaavoitus-ja elinkeinopolitiikan kanssa

- Ihmisillä on mahdollista palvelutarjonnan monipuolistuessa käyttää myös omaa varallisuuttaan

palvelujen hankkimisessa

- Hyödyntäminen edellyttää kaikkien toimijoiden läpinäkyvyyttä, jotta myös asiakas hyötyy

pystyessään vertailemaan palvelun sisältöä, laatua ja kustannuksia

Haasteet/riskit

- Alueellinen eriarvoistuminen, jos valinnanvapaus ja monituottajuus ei toteudu

- Valinnan mahdollistuminen on tärkeä asia ikäihmisten yksilöllisten tarpeiden vastaamiseen, mutta

valinnan mallit pidettävä yksikertaisina, muuten valinnanvapaus voi aiheuttaa erityisiä ongelmia

tämän päivän ikäihmisille kuten myös palveluntuottajille

- Henkilökohtainen budjetti on hyvä esim. omaishoidon ja muiden kotona asumista tukevien

palvelujen osalta asumisen erilaisissa ympäristöissä, joissa ikäihmisten palvelukokonaisuus rakentuu

hyvin erilaisista tarpeista.

- Tuetun päätöksenteon mahdolliset lisäykset potilas-ja asiakaslakiin ovat erityisen merkityksellisiä

ikäihmisten oikeuksien toteutumisen kannalta.

8. Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus

Asiakkuuksien hallinnassa ja ohjauksessa käytetään apuna asiakassegmentointia. Asiakkaan tuen tarpeeseen perustuvat asiakassegmentit sovitaan yhtenäisesti koko maakunnassa. Segmentointikuvauksien avulla sovitaan suuntaa antavat palvelumuodot ja – paketit, mikä taas toimii asiakasohjauksen ja tarpeen määrittelyn tukena. Segmentointia tukee yhteinen palvelukriteeristö (esim. kriteerit kotihoidolle, kriteerit tukipalveluille, kriteerit tehostetulle palveluasumiselle). Asiakasohjauksessa korostuu asiakkaan oman toimintakyvyn huomioiminen ja tukeminen. Omatoimiselle asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus luoda omaan tarpeeseen sopiva, kriteerit täyttävä palvelupaketti. Asiakkuuksien ohjausprosessi on kuvattava.

Kuva 5. Kuvaus asiakassegmenteistä Kevyen linjan palvelut, ennaltaehkäisevät sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut Maakunta määrittelee millaisia. Tuottajana voi toimia muu osapuoli (kolmas sektori, yksityinen). Painopisteenä on eri viestintävälineiden avulla tapahtuva informaatio alueen (kunnan ja järjestöjen) hyte-palveluista. Omatoimisesti tietoa ja tukea etsiville asiakkaille tulee olla tarjolla yleistä neuvontapalvelua (kioskit, drop-in pisteet) ja itsehyödynnettäviä, sähköisiä, jopa interaktiivisia palveluita (esimerkiksi sähköinen palvelun ja hoidon tarpeen arvio ja suora ohjaus kunnan/järjestön hyte-palveluihin). Palvelun toteuttajalla on pääsy palveluverkostovalikoimaan ja tulee olla osaamista tunnistaa muuta tukea tarvitsevat asiakkaat sekä oikeus ohjata tarvittaessa asiakas eteenpäin. Tilapäistä tukea tarvitsevat asioivat todennäköisesti edellä mainittujen palveluiden lisäksi myös valinnanvapauden piiriin kuuluvissa sote-keskuksissa, lukuun ottamatta sosiaalipäivystystä ja sairaanhoidon päivystystä. Painopisteenä on kuntoutumista edistävä toiminta. Palveluvalikoimassa on sekä sote- että hyte-palveluita. Sote-palveluina tuotetaan mm. hyvinvointia edistävät kotikäynnit, kuntoutusmahdollisuudet ja tilapäinen kotihoito. Viimeistään tässä vaiheessa toteutetaan sote-keskuksen toimesta ikääntyneiden terveystarkastukset, myös omaisen terveystarkastus ja suunnitelma hänen tuekseen. Tässä asiakasryhmässä voi jo olla hyötyä asiakassuunnitelmasta/terveys- ja hoitosuunnitelmasta. Tarvearvio tehdään myös maksuttomista hoitotarvikkeista, lääkinnällisistä ja muista apuvälineistä (minkä sote-toimijan vastuulle kuuluu?). Hyte- palveluiden osuus pysyy edelleen vahvana, palveluvalikoimassa esimerkiksi erilaiset ryhmät ja kerhot tai järjestöjen toimesta toteutettavat kuntoutuspalvelut. Tiivis yhteistyö ja neuvonta eri palvelualueiden kanssa (muut sote-palvelut esim. perustason sairaanhoito ja eri hyte-toimijat). Tiedonkulku eri toimijoiden välillä on varmistettava. Maakunta määrittelee, millaisia palveluita palvelupaketit sisältävät, tuottaja voi olla joku muu. Vähäistä tukea tarvitsevat. Tämä asiakasryhmä ohjataan maakunnan (liikelaitos) palveluohjausyksikköön tarvearvioon. Palveluohjauskeskuksen tiimi tekee arvion ja tarvittaessa päätökset palveluista. Arvioinnissa hyödynnetään asiantuntijoita (mm. geriatria). Arvioinnin tueksi toteutetaan tarvittaessa kuntouttava selvitysjakso, jonka jälkeen tehdään lopullinen arvio. Palvelutarpeen arvion pohjalta laaditaan asiakassuunnitelma (aiemmin HOPA tai HOPS = hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma). Suunnitelma sisältää kattavasti asiakkaan tarpeen mukaiset palvelut

ja vastuut palveluiden toteuttamisesta, sisältäen omahoidon tai omaishoidon osuuden sekä edelleen mahdollisesti jatkuvat hyte-palvelut. Palvelu toteutetaan aina tarvearvion mukaisesti. Suunnitelmaa voidaan toteuttaa myös sote-keskuksissa tai vastaavissa valinnanvapauden piiriin kuuluvissa yksiköissä. Asiakkaalle nimetään koordinaattori/omahoitaja palvelun tuottajan toimesta. Osa palveluista toteutetaan maakunnan toimesta (mm. geriatria, muistikoordinaattori). Omaishoidon tukeen kiinnitetään huomiota, omaisille etsitään tukea myös hyte-palveluista. Palveluvalikko edellisten lisäksi laajenee päivätoimintaan, matalan kynnyksen palveluihin, mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Käytössä asiakassetelit, erilaiset kotona asumista tukevat palvelut, kotihoito painottuu enemmän hoitoon hoivan lisäksi. Tiedonkulku eri toimijoiden välillä on tärkeää. Palveluohjauksen tiimi ja koordinaattori/omahoitaja toimivat palveluita kokoavana tahona. Paljon / intensiivistä tukea tarvitsevat. Palveluohjaus edellyttää laaja-alaista, asiantuntijoiden tukemaa palvelutarpeen arviointia. Asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelma (= hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma). Suunnitelmassa painottuu vahvasti hoidon ja hoivan osuus. Palvelut ovat vahvasti maakunnan liikelaitoksen koordinoimia, käytössä on henkilökohtainen budjetti (tai asiakasseteli). Palveluvalikoimassa on säännöllinen kotihoito, tehostettu palveluasuminen, perhehoito. Hyte-palveluiden osuus asiakkaalle vähäisempää, mutta omaishoitajien tukeen tulisi edelleen järjestää mahdollisuus erilaisiin hyte-palveluihin.

9. Rajapinnat ja yhteispinnat työryhmien välillä sekä suhteessa peruskuntiin (esim. hyte)

Yhteisiä rajapintoja ja niihin liittyvän toiminnan suunnittelua tehdään kunnan hyvinvointikertomuksessa ja vanhuspalvelulain mukaisessa ikääntyvien hyvinvointisuunnitelmassa. Vanhuspalvelulaki ohjaa vanhusneuvostojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Monilla kunnassa toteutettavilla asioilla on suoraan tai välillisesti vaikutusta ikääntyvän väestön hyvinvointiin. Näitä ovat mm. maankäyttö-, tontti- ja asuntopolitiikka, hissi- ja korjausavustukset, asuinympäristöjen turvallisuus, joukkoliikenteen ja kevytliikenneväylien järjestäminen, liikunta- ja kulttuuritoiminta, kansalais- ja yhteisötoiminta, erilaiset tukipalvelut ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa (esim. päiväkodit). Kaupallisten, apteekki- ym. palveluiden saatavuus on myös välttämätöntä arjen sujumisen kannalta.

Ennaltaehkäisevät palvelut ja kunnan hyvinvointi-, tekniset ja logistiset palvelut tukevat yhteisöllisyyttä, kotona asumista sekä toimintakyvyn ylläpitämistä. Kuntien on tärkeä viedä eteenpäin ”koko kunta ikäihmisen asialla” -periaatetta.

Asiakassegmentit vaikututtavat kunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön

Ikääntyvien tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti. Suurin ryhmä on peruspalveluita käyttävät ns. tavalliset ikäihmiset, joita on noin 70 % 75 vuotta täyttäneistä. Osalta ikäihmisiä puuttuu turvaverkosto (mm. etäällä asuvat) ja osa voi olla muista syistä yksinäisiä tai turvattomia. Muistisairaat muodostavat erityisen ryhmän. Muistisairaus voi ilmetä eri tavoin mm. riippuen sairauden vaiheesta. Alkoholidementia ja muistisairauteen liittyvät käytösoireet vaativat erityisiä järjestelyjä, samoin psykogeriatristen asiakkaiden sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden hoidon järjestäminen. Kuntalaisten itsenäistä toimintaa ja suoriutumista voidaan tukea hyvällä kunnallisella suunnittelulla erityisesti silloin, kun toimintakyky on mm. vamman tai muun liikuntarajoitteen johdosta heikentynyt.

Pohjanmaalla monikulttuuriset tarpeet alkavat näkyä yhä enemmän myös ikääntyvien ryhmässä ja kuntien kanssa yhteistyössä tulee etsiä innovatiivisia ratkaisuja uusiin haasteisiin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Peruskunnan rooli ja vastuu on erittäin tärkeä ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta. Mikä sopii ikäihmisille, sopii kaikille! Maakunta tuottaa kunnille tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueista sekä Ikääntyneen väestön tarpeista. Yhteistyötä kuntien kanssa voidaan hyvinvointikertomuksen näkökulmasta tehdä mm. panostamalla yhteisiin painopistealueisiin. Näiden tarkempaa määrittelyä tehdään vanhuspalvelulain edellyttämässä ikääntyvien hyvinvointisuunnitelmassa.

Ikäihmisten palveluohjauksessa tulee olla ajantasainen tieto eri kuntien liikunta, kulttuuri, vapaan sivistystyön, yritysten, seurakunnan ym. tarjoamista palveluista. Kuntien tai kolmannen sektorin toimijoiden tuottamien palveluiden merkitystä korostetaan esim. liikuntapalveluissa, korttelikerhoissa yms. Järjestöt ovat kunnille voimavara. Kolmas sektori tuottaa yhteisöllisiä palveluita mm. liikunta-, kulttuuri- ja yhteisöllisiä palveluita. Kaikkien toimijoiden panostuksia tarvitaan vaikuttavaan ennaltaehkäisevään toimintaan ja kulttuurimuutokseen, jolla kannustetaan ja tuetaan asiakasta omaan vastuuseen. Työryhmä korostaa, että Hyte palvelujen koordinointi kuuluu maakuntaan.

10. Ehdotuksia muutoksen läpiviennin vaiheista ja kriittisistä kohdista

Ikäihmiset työryhmä on työskentelyssään pyrkinyt kokoamaan maakunnan alueella olevaa ns. ”vanhustenhuollon organisaatioissa” tapahtuvaa toimintaa. Työryhmä toteaa kuitenkin, että ikäihmisten palvelukokonaisuuden rakentaminen edellyttää näkökulman laajentamista poikkihallinnolliseksi ja osaksi Soten rakennekokonaisuutta. Työryhmä toteaa myös, että seuraavat kehittämiskohteet ovat osa muutosagenttihanketta ja niiden osalta sisällön kehittäminen aloitetaan jo syksyllä 2017.

Palveluohjauksen toimintamallit ja palveluohjauskeskuksen ”rakentaminen” maakuntaan

Asiakassegmenttien ja palvelupakettien kehittäminen ikäihmisten palvelukokonaisuuteen

RAI:n hyödyntäminen asiakastasolla mutta myös maakuntatasolla (yhteiset tunnusluvut ja seurantaindikaattorit)

Kotikuntoutusmallit ja kuntoutumista edistävät toimintamallit kotihoitoon/ kinestetiikka

Väliaikaishallinnon työtä varten tulee jatkossa porautua syvemmälle ikäihmisten palveluja kuvaaviin tunnuslukuihin maakuntatasolla, kuntakohtaisesti ja palvelu/hoitoketjussa, jotta lähi- ja keskitetty palvelutuotanto ja resurssien käyttö/siirto voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisesti. Työryhmällä ei ole ollut mahdollisuutta tuottaa tätä tietoa tähän loppuraporttiin. Toisaalta työryhmä on analysoinut kuntien päättämät palvelukriteerit, joten niiden pohjalta on mahdollista aloittaa palvelukokonaisuuden rakentaminen maakuntaan. Kriittisenä kohtana jatkossa on myös se, että ikäihmisten palvelukokonaisuuden kehittäminen muodostaa rajapintoja melkein jokaiseen Sote työryhmään. Jatkossa rajapinnat tulisi käsitellä ja avata. Haasteena onkin se, että palveluja suunniteltaessa löydetään uusia näkökulmia ja ratkaisuja.

11. Muuta, jota työryhmä haluaa nostaa esiin

Puuttuva yhteiskunnallinen arvokeskustelu osana maakuntauudistusta ja Sotea

Ihmisen oma vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, sukulaisten vastuu, yhteiskunnan vastuu

Itsemäärääminen osana valinnanvapautta

Valinnanvapauden toteutuminen/turvaaminen esim. asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin yhteydessä muistisairaan ikäihmisen osalta

Hyte yhteistyö

Kokonaisuuden koordinointi ja kiinnostus Hyten tuottamiselle Väestön osallistuminen palvelujen kehittämistyöhön (maakuntatasolla)

asiakasraadit, vanhusneuvostot, jne. Johtaminen ja johtamisosaaminen

Liiketoiminnan ja muutosprosessien johtamiseen valmentaminen ja yhteisiin linjauksiin ohjaaminen (koskee kaikkia toiminnan tasoja)

Työryhmä toteaa, että työryhmien välisiä rajapintoja ei ole käyty riittävällä tarkkuudella yhdessä läpi. Käsitteiden sisältöjen määrittäminen on jatkotyöskentelyssä tärkeää esimerkiksi akuutti intervalli ja arviointiyksikkö. Kruunupyy tuli mukaan työryhmän työskentelyyn vasta loppuvaiheessa, joten Kruunupyyn palvelurakenteesta tarvitaan jatkossa lisäselvityksiä.

Työryhmä 4 Välittömän avun tarve 1. Työryhmän palvelukokonaisuus, työryhmän kokoontumiset (pvm: t) ja työskentelyyn

osallistuneet

Työryhmä

Puheenjohtajisto: Pia-Maria Sjöström, Markku Sirviö, Auvo Rauhala

Jäsenet: Tom Lövdahl, Peter Nieminen, Karolina Lönnberg, Anne Karlsson, Madeleine Svanström, Kim Yli-Pelkola, Risto Vesanto, Susann Granlund, Raija Strömsten.

Asiantuntijajäsenet: Hanna Kangasmaa, Tarja Holm.

Sihteeri: Maria Hammar

Kokoontumiset

Koko työryhmä: 27.10.2016, 2) 24.11.2016, 3) 15.12.2016, 4) 17.1.2017, 5) 21.2.2017, 6) 21.3.2017, 7) 11.4.2017.

Työryhmän puheenjohtajat: 7.10.2016, 2) 14.10.2016, 3) 1.12.2016, 4) 24.1.2017, 5) 1.2.2017, 6) 6.3.2017, 7) 13.3.2017, 8) 23.3.2017, 9) 29.3.2017, 10) 4.4.2017, 11) 20.4.2017.

Kaikki puheenjohtajat: 1) 4.10.2016, 2) 11.10.2016, 3) 18.11.2016, 4) 17.1.2017, 5) 21.2.2017, 6) 28.3.2017 7) 18.4.2017.

Määritelmä

Välittömän avun tarpeella ymmärrämme terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain mukaisesti määritellyt kiireelliset hoidon ja/tai sosiaalihuollon tarpeet.

Terveydenhuoltolaissa todetaan: ”Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää seuraavaan arkipäivään ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista”.

Sosiaalihuoltolaissa todetaan: ”Jokaisella kunnassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.”

2. Nykytilan kuvaus sekä arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa

Nykytilan kuvaus

Behoven av omedelbar hjälp utgör en heterogen grupp av fysiska, psykiska och sociala problem. Behoven går in i varandra och ofta behövs expertis från flera sektorer. Gemensamt för samtliga grupper är ändå att förebyggande arbete, identifiering och planering av vård- och service för vissa patient/ klientgrupper och möjligheter att tidigt få vård när funktionsförmågan börjar försämras, minskar behoven av akuta tjänster. Tvåspråkigheten i landskapet och den stora andelen invånare med utländsk bakgrund ställer speciella krav på personalen. Det krävs att personalen har kunskaper i båda inhemska språken och beredskap att möta människor med annan kulturell bakgrund och avsaknad av ett gemensamt språk.

Ser man till antalet besök är de akuta social- och hälsovårdstjänster som befolkningen behöver till största delen sjukvård. Exakt statistik för det totala antalet jourbesök inom landskapet saknas, men torde närma sig 1 besök per invånare per år. Stora flertalet besök (ca 85 000/år) sker på jourpunkterna vid VCS och Malmska och övriga vid hälsovårdscentralerna, arbetsplatshälsovården och privata läkarstationer. Ca 6000 fall per år är sådana som primärt bedöms behöva akut omfattande vård (triage A+B). Uppskattningsvis kan ca 35 % av patienterna som sköts på akuten anses vara mera subakuta än akuta till sin karaktär. Mängden patienter på jourmottagningarna är direkt beroende av tillgången på akuta och halvakuta (inom ca 1 vecka) läkartider på hvc-mottagningarna. Därmed kan man mycket grovt uppskatta att behovet akuta läkarbesök är 100 000 – 120 000 inom distriktet. Elektroniska egenvårdstjänster där befolkningen kan få bedömning av vårdbehovet eller rådgivningen har ännu inte tagits i bruk. Prehospitala vården har ca 16 000 utryckningar per år, av dem bedöms ca 5400 initialt som brådskande (A+B). De långa avstånden inom landskapet gör att jourfunktionerna inte kan centraliseras i den omfattning som befolkningsunderlaget skulle förutsätta.

Samjour för primär- och specialsjukvården, inklusive psykiatrin, finns dygnet runt på Vasa centralsjukhus och i mindre omfattning (inremedicin, barnsjukdomar) vid Malmska i Jakobstad. I K5 området och i Jakobstad finns psykiatrisk sjukskötarjour dagtid med låg tröskel, på VCS finns motsvarande verksamhet jourtid och betjänar då hela sjukvårdsdistriktet. I vilken omfattning förändringarna i hälso- och sjukvårdslagen påverkar centralsjukhuset är ännu oklart. Malmska kan från 2018 inte längre ha samjour, men med speciallov från social- och hälsovårdsministeriet kan det vara möjligt att fortsätta med nattjour på primärvårdsnivå. Jourläkartjänsterna ordnas som egen verksamhet förutom centralsjukhusets primärvårdsjour och Malmskas s.k. krävande jourlinje utanför tjänstetid. Invånarna i Kronoby har avtal om sina social- och hälsovårdstjänster med Soite samkommun (mellersta Österbotten) och också i övrigt använder befolkningen norra delen av Österbotten (K4 området) p.g.a. avstånden delvist jourtjänster vid mellersta Österbottens centralsjukhus. Av samma orsak använder invånarna i södra delen av landskapet i viss omfattning centralsjukhuset i Björneborg På alla hälsovårdscentraler i landskapet finns möjlighet till brådskande läkarbesök under tjänstetid, i Kristinestad och delvist Närpes även under kvällar och helger med hjälp av köptjänst-läkare. På de mindre sidomottagningarna varierar tillgången på läkare. Sjukskötare kan vid behov remittera patienter direkt till samjouren vid VCS. Möjligheten till undersökningar i form av laboratorie- och röntgentjänster varierar i kommunerna, men ofta fås enklare laboratorieprover och nativröntgen-undersökningar. Ett stort praktiskt problem utgörs av de olika patient- och klientdatasystemen i landskapet. Det är möjligt för hälsovårdsenheterna att komma åt information från centralsjukhusets patientuppgifter, men i övrigt saknas gemensamma gränssnitt. Detta försämrar servicekedjorna och leder dubbelarbete och ökade kostnader, då samma undersökningar ibland görs flera gånger.

Den prehospitala akutvården sker på basen av samarbetsavtal i samarbete mellan räddningsverken i Österbotten och mellersta Österbotten och Jakobstad (för Pedersöre, Jakobstads och Larsmos del) och sjukvårdsdistriktet. Räddningsverken ansvarar för den operativa verksamheten med undantag av fältchefsfunktionen som sköts av sjukvårdsdistriktet. Målet för responstider för de olika områdena bestäms utifrån en riskkartläggning som utgår från antalet förväntade uppdrag per ytenhet (kvadratkilometer). Ambulanser på vårdnivå (sjukskötarkompetens) finns stationerade i Vasa, Korsholm (Kvevlax), Laihia, Vörå (Oravais), Nykarleby, Jakobstad, Malax, Närpes och Kristinestad. I områden där responstiden är lång finns enheter för första insats som kan ge livräddande första hjälp tills ambulans på vårdnivå finns på plats. I dagsläget ansvarar räddningsverken även för ambulanstransporter mellan olika vårdenheter.

Inom munhälsovården finns akuta tider under tjänstetid i alla kommuner. Kvällar och helger ordnas jourbesöken i Vasa och i samarbete med Seinäjoki- och mellersta Österbottens centralsjukhus. Nattetid hänvisas patienterna till ÅUCS.

Socialjouren i Vasa är, utanför tjänstetid, gemensam för hela vsvd och har drygt 2000 kontakter/ år. I dagsläget hänför sig ärendena främst till barnskyddet och då är t.ex. polisen en viktig samarbetspartner. Behov av jourmässiga socialtjänster för äldre som inte klarar sig i sitt vanliga boenden växer dock hela tiden och där krävs en annan typ av beredskap med intensivt samarbete med sjukvården och hemvården.

Hemsjukhusen (avancerad hemsjukvård, specialsjukvård i hemmet), hemsjukvården och hemvården är viktiga samarbetspartners för jourverksamheten. Verksamheten varierar stort mellan de olika kommunerna och samarbetsområdena och äldre med försämrad funktionsförmåga utgör en stor del av patienterna på jourmottagningarna. Utanför tjänstetid ä det på många håll svårt att ordna med annan service än sjukhusvård, även då problemen är av mera social natur. Hemsjukhusen fungerar i Vasa och K4-området. I de flesta kommuner kan bl.a. iv-medicinering ordnas i speciella fall, t.ex. för patienter i palliativ vård antingen som hembesök eller i anslutning till vårdavdelningarna. Hemservicen har nattpatrull främst för planerade klienter, men i Vasa och i Kristinestad finns akutteam under nattetid. K4-området piloterar jourbesök i hemmet/ på boenden under 2017. I Vasa och Kristinestad används köptjänster för läkarstöd till hemvården via tele-care och erfarenheterna är goda.

Krisgrupperna ansvarar för samtalsstöd och debriefingtillfällen vid akuta traumatiska händelser och oväntade dödsfall. Verksamheten fungerar på olika sätt i landskapets kommuner. De flesta medlemmar i krisgrupper är till största delen på frivillig basis och därför har jourfrågan löst på olika sätt i olika grupper. Det är här viktigt med en harmonisering så även behovet av akut krishjälp kan tillgodoses i hela landskapet dygnet runt.

Arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa

Akuta behov av socialtjänster och sjukvård är till sin natur till stora delar sådana som uppstår plötsligt och oförberett. Med god framförhållning kan i alla fall många av dem förutses eller förhindras (t. ex förebyggande arbete inom social- och hälsovården och i samhället överlag, väl fungerande närservice, case management, planering för årligen återkommande sjuklighetstoppar). Beredskap måste också finnas för att sköta exceptionella situationer som storolyckor, extrema väderfenomen och yttre hot.

Av de patienter som behöver specialsjukvård kommer största delen till vård via jourmottagningarna. Jourmottagningarna spelar därför en viktig roll, även för den elektiva verksamheten på sjukhusen. En smidig jourverksamhet kräver samarbete mellan många aktörer redan innan patienten kommer till mottagningen. Allmän information och undervisning av befolkningen om vilken typ av besvär som kräver

akut kontakt till sjukvården och när man ska vänta ut symptomen, samt olika elektroniska tjänster kan minska behovet av jourbesök och behöver utvecklas. En utmaning här är dock att den allmänna definitionen på god service ofta är att man snabbt får en läkartid då man önskar (inte objektivt behöver).

Valfrihetslagstiftningen kommer också att påverka jourtjänsterna. Den totala läkarresursen inom landskapet är begränsad och för att upprätthålla jourfunktionerna inom landskapets affärsverk, både inom specialsjukvården och på primärvårdsnivå, måste även de läkare som blir anställda i de olika bolagen delta i jouruppgifterna.

I och med att befolkningen blir äldre och en större andel förväntas bo hemma ställs nya krav på jourverksamheten där samarbetet med sjukvård, räddningsväsende, hemservice, hemsjukvård och hemsjukhus blir allt viktigare. Ofta går de akuta sociala och medicinska behoven in i varandra. Modellen med läkartjänster på distans för boendeklienter har varit lyckad och behöver fortsätta. Nya lösningar för jourbesök hemma hos patienten eller vid boenden för att minska behovet av transport av äldre till vårdenheter behöver utvecklas.

För en ändamålsenlig användning av jourtjänsterna är en fungerande primärvård i en nyckelposition. Effektiv vård av kroniska sjukdomar med vård- och serviceplaner minskar behovet av jourbesök, både vid akuta försämringar och för icke-medicinska orsaker. Tillräckligt med brådskande tider (inom samma vecka) minskar trycket på jourmottagningarna och förbättrar förutsägbarheten i verksamheten. Den här servicen behöver finnas nära invånarna. I dagsläget finns ofta långa köer på jourmottagningarna, men kapaciteten är i normala situationer tillräcklig ifall vårdkedjorna skulle fungera optimalt.

3. Nykytilan ja esitetyn arvion pohjalta nousseet hyvät toimintatavat, jotka olisi hyvä ottaa maakunnan yhteisiksi käytännöiksi

Yleistä

Yhden luukun periaate

”Kerralla kuntoon”-periaate kohtuullisesti noudatettuna – liiallisena nostaa kustannuksia siirtäessään virka-aikaista toimintaa päivystykseen

Riittävästi (puoli)kiireellisiä aikoja sotekeskuksiin, jotta vältytään puolikiireellisten potilaiden ajautuminen päivystyspotilaiksi.

Päivystyksen suurkuluttajien poiminta ja case-managerointi

Tulkkaus/kielenkääntö-teknologiat (etätulkkaus ja puheentunnistus-käännösohjelmat)

Geriatrinen arviointi ja kuntoutustarpeen systemaattinen arviointi päivystyksessä tarvittaessa Puhelinneuvonta, tekoäly

Mahdollisuus, että puhelinneuvonnasta kyetään ohjaamaan ja varaamaan potilaalle akuutti/kiireellinen aika omaan terveyskeskukseen.

Hämeenlinnan ym. kuntien tekoälysovellus/itsehoitoportaali päivystykseen, ICT ja digitalisaatio yleisemminkin

Sähköinen hoidon tarpeen arviointi Ensihoito

Kenttäjohtajien johtamistila (tilannekeskus) tulisi sijoittaa pelastusaseman sijasta sairaalan tiloihin, ppkl:n läheisyyteen.

Ensihoidolla tulee olla vahva akuuttilääketieteellinen tuki, jotta hoito kohteessa on potilasturvallista ja turhat kuljetukset voidaan välttää koko maakunnan alueella

Yhteistyö ensihoidon ja hätäkeskuksen kanssa. Ratkaisu esim. vanhusten kotona kaatumistilanteisiin.

Kotiin vietävät palvelut

Telecare-malli (”Doctagon”) omana toimintana tai ostopalveluna kotiin/laitoksiin

Eksoten ”päivystys kotona”

Kotisairaala jatkohoitomahdollisuutena kotona tapahtuvan akuutin selvittelyn jälkeen.

Ammattiryhmäkohtaisia asioita

Päivystyksiin tarvitaan fysioterapeutteja. Fysioterapeutin tehtävänkuvaan kuuluisi ohjaus, potilaiden sekä myös muun henkilökunnan opetus (mentorointi) ja hän voisi esim. kirjoittaa tules-vaivoihin sairaslomatodistuksia.

Sosiaalipäivystystyöt pitäisi kokoaikaisesti tehdä parityönä. Työparit voivat muodostua eri ammattikunnista (sairaanhoitaja, sosionomi, sosiaaliohjaaja, mielenterveyshoitaja), jolloin samanlaista ja samanaikaista kiireellistä palvelua pystytään tarjoamaan koko alueella erilaisiin tarpeisiin ja eri- ikäisille useamman työparin toimesta

Maakunnan päivystys pyrittävä hoitamaan alueen hoitolinjat ja –mahdollisuudet tuntevilla vakituisilla lääkäreillä

Hoitajilla reseptinkirjoitusoikeus

4. Kuvaus palvelutasoista, palvelurakenteesta ja palveluverkosta tulevassa maakunnassa

Kuvassa esitetty Välittömän avun tasot ja miten ne toteutetaan lähipalveluista keskitettyyn palveluun. Valkoisella pohjalla ovat toiminnat, joilla on vaikutusta välittömään apuun, vaikka eivät varsinaisesti kuulu siihen.

Ennalta ehkäisyyn kuuluu laajalti sellainen toiminta, joka lisää kuntalaisten valmiuksia vähentää päivystyspalveluiden tarvetta. Yhteistyö kunnan kanssa (esim. terveyskasvatus ja opetus kouluissa ja oppilaitoksissa, kulkuväylien liukkaudenesto talvella, turvallisuutta edistävä liikennesuunnittelu, jne) Tarvittaessa voidaan asettaa ”case manager” huolehtimaan hoito- ja palvelusuunnitelman toteuttamisesta. Tieto suuren riskin potilaista saadaan myös päivystyksestä, josta lähetetään jatkohoitopaikkaan kertomus hoidosta ja ohjeet jatkohoitoa varten.

Neuvontaa voi toteuttaa sähköisesti nettisivustojen, kansallisesti kehitettyjen mahdollisesti tekoälyä käyttävien portaalien avulla, sekä henkilökohtaisena puhelinpalveluna. Neuvonta on myös hoitohenkilökunnan välistä sujuvaa konsultointia. Sähköisten välineiden avulla konsultointi voidaan saada nopeasti ja paikasta riippumattomasti. Hyvään toteutukseen kuuluu integroitu toiminta ja sujuva tiedonsiirto. Tietosuoja voi estää etäkonsultoinnin. Siksi lupien ja suostumusten on oltava kunnossa jo ennakoivasti eri hoitopaikkojen välillä. Tietosuojasäädösten toivotaan jatkossa tukevan paremmin neuvonnan toteuttamista.

Kevyt Hoito on tässä ajateltu äkilliseksi hoidon tarpeeksi, josta potilas / asiakas ei selviä itse, mutta siirto päivystyspisteeseen vältetään kohteeseen tuotavalla hoidolla. Tyypillisesti hoidon tarpeen selvittää ja hoidon antaa ensihoitoyksikkö, joka kutsutaan tilanteeseen hätäkeskuksen (112) kautta. Sosiaalipäivystys voi olla mukana. Kiertävä mobiiliyksikkö voi vähentää lievempien hoitoa tai neuvontaa tarvitsevien potilaiden siirtoja hoitopisteeseen.Kotona annettavalla hoidolla tulee olla mahdollisuus vieridiagnostiikkaan, pääsy sairauskertomukseen, sekä helppo moniammatillinen konsultaatiomahdollisuus.

Hoito sote- päivystyspisteessä on tarkoitettu vakavasti sairaille, jotka tarvitsevat sairaalatasoista tutkimusta ja hoitoa. Vaativa sosiaalipäivystys rinnastetaan tähän, vaikka se useimmiten jalkautuu kotikäynnille. Terveysasemilla 1-2 vrk:n sisällä hoidettavat sairaustapaukset eivät kuulu välitöntä hoitoa tarvitseviin. Vakavasti sairaiden kohdalla on joskus tarpeen maakunta- tai ervayhteistyö.

Hoidon jälkeen lähetetään jatkohoito-ohjeet avohoitoon.

Kruunupyyn osalta on sovittava Keski-Pohjanmaan maakunnan kanssa siitä missä ja miten sote-palvelut järjestetään.

5. Talouden näkökulma palvelutasoihin, -rakenteisiin ja – verkkoon

Taloudellisesti halvimpana perustana on terveyskasvatus ja väestön tietotason nosto (yhteistyö opetuksen kanssa), jolla lisätään väestön valmiuksia ottaa omaa hoitovastuuta yksinkertaisimmista päivystysvaivoista. Apuna voisi olla myös kansallinen portaali itsediagnosointia / -hoitoa varten.

Pth-vastaanottojen riittävä akuuttiaikatarjonta ohjaa kysyntää virka-ajalle. Tässä olisi löydettävä tasapaino tk-aikatarjonnan ja päivystyspkl ylivuotokäytön välillä.

”Kevein” riittävä palvelu on oikea taso => Pitää olla riittävä ja monipuolinen tarjonta erilaisia itse-/neuvonta-/tekoäly- kotiin vietäviä ym. palveluja

Potilasvirran ohjaus pohjoisosista tarvittaessa Vaasaan – Kokkolan sijaan – edellyttää riittävää resursointia PRS:ssa ja ensihoidon ohjeistusta

Hätäkeskuksen hälytysohjeen muuttaminen siten, että ensihoito ohjattaisiin helpommin tarkastamaan tilanne tapauksissa, joissa syynä saattaa olla sairauskohtaus, mutta joihin ei nyt lähetetä ambulanssia, vaan kysellään sosiaalipäivystystä

6. Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen Ensihoito

Organisaatio

Nykyinen terveystoimen ja pelastustoimen yhteistyö ensihoidossa on maakunnan omana toimintana mahdollista jatkossakin. Oletettavasti toiminta järjestetään liikelaitosmallin mukaisesti.

Terveystoimi tulee edelleen vastaamaan ensihoitopalvelun järjestämisestä sekä valvonnasta. Maakunnan järjestämä ensihoitopalvelu tulee olemaan luonteeltaan viranomaistoimintaa. Kaikki viranomaistoimintaan kuulumaton toiminta tulee kilpailuttaa.

Ensihoitopalvelulla on mahdollisuus ja oikeus tuottaa näitä palveluita ainoastaan, mikäli kilpailutus ei tuota tulosta. Tällaisia palveluita ovat erilaiset kotiin vietävät palvelut (esim. kotisairaalan tukitoiminnot, turvapuhelintoiminta, muut kuin hätäkeskuksen välittämät tehtävät) sekä siirtokuljetukset, joissa ei edellytetä vaativaa hoitoa ja seurantaa.

Tyks Erva ensihoitokeskuksen rooli tulee korostumaan ja kasvamaan. Ensihoitoa ohjataan kuitenkin ilmeisesti SOTE-yhteistyöalueen sisäisesti ja Pohjanmaan maakunnan ensihoitopalvelu tulee olemaan itsenäinen toimija. Naapurialueen laajan päivystyksen sairaalalla (Seinäjoki) ei ole suoraa ohjaavaa roolia. Palvelutason määrittelyssä ja seurannassa tulee tavoitteena olemaan yhdenvertainen palvelutaso koko erva:n alueella.

Ensivastetoiminta tulee jatkossakin turvautumaan pääosin pelastustoimen resursseihin ja toimintaan . Henkilöstö

Ensihoitoon osallistuva terveydenhuollon ammattihenkilöstö kuulunee kokonaisuudessaan maakunnan sote-liikelaitoksen alaisuuteen. Lisäksi Vaasan keskussairaalan hoitotaso voi vaikuttaa nostavasti henkilöstötarpeeseen. Optimaalisin ratkaisu olisi, että esimerkiksi päivystyksen sekä ensihoidon henkilöstö voisi työkiertää. Mahdollisesti päätoiminnan rinnalle liittyy mukaan muuta sote-tukitoimintaa.

Operatiivinen toiminta

Operatiivinen toimintatulee ydintehtävän osalta olemaan hyvin paljon samanlaista kuin se nyt on.

Ensihoitopalvelun toiminnan kehittyminen liittynee ensisijaisesti toimenkuvan laajenemiseen, eli muun terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tukipalveluiden kehittymiseen. Yhtiöittämis- ja kilpailuttamisvelvoite tuo tähän mahdollisesti kuitenkin omat haasteensa. Mikäli potilasohjaus suuntautuu raskashoitoisten potilaiden osalta oman maakunnan ulkopuolelle, tulee ambulanssiresursseja lisätä huomioiden vaativan hoidon tarve siirtokuljetuksilla.

Lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuus on edelleen hyvin epävarmaa. Sen vaihtoehtona tulisi arvioida vaihtoehtoa, jossa ensihoitolääkäritoiminta järjestettäisiin maayksiköin (Vaasa, Seinäjoki, Kokkola).

Terveydenhuolto

Neuvonta

Asiakkaan harkitessa kiireellisen hoidon tarvetta tehdään ensimmäinen hoidon tarpeen arvio melko keskitetyn puhelinneuvonnan kautta koulutetun, perehtyneen sairaanhoitajan toimesta. Puhelinneuvonnalla on tarvittaessa lääkärituki saatavissa.

Ohjeistuksen ja oikeaan hoitopaikkaan ohjaamisen lisäksi voidaan puhelinneuvonnasta tarvittaessa selkein kriteerein (Päivystyksen puhelinneuvonta ei ole esh:n/ pth:n ajanvarauskanava) tehdä potilaalle akuutti ajanvaraus (1-2vrk) tai kiireellinen ajanvaraus (< 7 vrk) niin esh- kuin pth-vastaanotoille. Puhelinneuvonnan automatisointi mahdollisuuksien mukaan vähentää tarvetta henkilökohtaiselle palvelulle.

Kevyttä hoitoa

Kevyttä hoitoavoidaan tarjota tarkoituksenmukaisilla terveysasemilla ja muiden ammattiryhmien toimesta (avohoitotyöryhmä-rajapinta);

Muun terveydenhuollon ammattilaisen toteuttama hoito; esim. asiantuntijasairaanhoitajat terv. asemilla, lääkäri konsultoitavissa (helppo konsultaatio) elektiivisen vastaanoton yhteydessä

Etähoito

Psykiatrisen erikoissairaanhoitajan matalan asteen konsultaatiokynnys. Psykiatrinen sairaanhoitaja 24/7 konsultoitavissa VKS, etelässä ja pohjoisessa virka-aikaan

Hoito kohteessa

2-3 mobiiliyksikköä (EKG, pikaverikokeet, etäkonsultaatio, pääsy sairaskertomukseen ja hoitosuunnitelmaan). Toimii parhaiten taajama-alueella. Lähinnä D-potilaille. Pääasiakaskunta koostuu iäkkäistä ja liikuntarajoitteista. Mahdollisuus sosiaalityöntekijän, psykiatrian esh:n ym konsultointiin/mukaanottoon ja lääkärin etätuki. Toimiva akseli kotisairaalaan, ja joustavat päätökset sosiaalietuuksista.

Ensihoidon tarkistuskäynti (puhelinneuvonnan ja kenttäjohtajan kautta, ei tehtävänmuodostusta 112:sta). EKG, pikaverikokeet, pääsy sairaskertomukseen, hoitosuunnitelmaan ja etäkonsultaatiotuki voi mahdollistaa sen, että potilas jää kotiin

112: Ensihoito vastaa terveydenhuollon ammattihenkilöinä hoidon tarpeen arvioinnista kohteessa. EKG, pikaverikokeet, pääsy sairaskertomukseen, hoitosuunnitelmaan ja etäkonsultaatiotuki voi mahdollistaa sen, että potilas jää kotiin

Hoito

PTH akuutti/ sukakuutti hoito (päiväpäivystyspisteissä = pääterveysasemat = akuuttiasemat = SOTE-asema) virka-aikaan: Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Oravainen, Mustasaari, Vaasa, Maalahti, Närpiö, Kristiinankaupunki. Tärkeintä on pystyä hoitamaan subakuutit vaivat

Keskisen alueen aito akuutti hoito mielekästä koota yhteispäivystykseen, jonne vapautuu resurssia, jos vastaavasti kiireelliset pystytään hoitamaan kattavasti vastaanotoilla. ”Kevyempiä” päivystyspotilaita on edelleen mielekästä hoitaa (SOTE) terveysasemilla mahdollisten vapaiden aikojen puitteissa työnkuvan pitämiseksi vaihtelevana.

Päivystysaikana kiirevastaanotto P-saari 16 -22 (vai 24/7), viikonloppu 8 -22, K-5 (Närpes, Kaskö, Kristinestad) 16-18, viikonloppu 10-18 (vai mobiiliyksikkö ja etätuki?) ja VKS 24/7

Ensihoito voi konsultaatiotuen turvin kuljettaa potilaan suoraan yo-sairaalaan hyperakuuteissa tilanteissa ajan säästämiseksi.

Kotisairaalatoiminnan laajuus? Kotisairaalan tukikohta täytyy olla päivystysyksikössä

Keskisellä alueelle lääkäri ensihoidossa 8-21

Doctagon-tyyppinen konsultaatiomahdollisuus

Psykiatrinen erikoissairaanhoitaja VKS 24/7, muissa päivystysyksiköissä?? Vaativa hoito

Keskitetty Vaasan keskussairaalaan.

Pietarsaaressa virka-aikana voidaan konsultoida talossa toimivia erikoisaloja. Iltaisin ja viikonloppuisin ajallisesti rajoitetusti (sisätaudit, lastentaudit).

Kruunupyy, sekä osittain myös muut pohjoisen alueen kunnat tulevat käyttämään Keski-Pohjanmaan palveluita.

Psykiatrinen päivystys on somaattisen päivystyksen yhteydessä Vaasassa.

Vaativa päivystys tulee olemaan hyvin johdettua, akuuttilääkärivetoista tiimityötä, jota kehitetään yhdessä omista lähtökohdista yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Potilaita hoidetaan kokonaisvaltaisesti ilman tiukkoja raja-aitoja (eri erikoisalat/pth).

Hammaspäivystys

Hammaspäivystys virka-aikana hoidetaan hammashoitoloiden toimesta. Virka ajan ulkopuolinen päivystys on maakunnan vastuulla. Epäselvää on, voiko maakunta velvoittaa yksityisiä- tai maakunnan osakeyhtiöitä ottamaan osaa päivystykseen.

Todennäköisesti maakunnat voivat tehdä yhteistyötä keskenään, sillä hammaspäivystyksen tarve on vähäistä. Tällöin toteutuisi nykyinen malli, jossa arki illat ostetaan Seinäjoelta / Kokkolasta, viikonloppuna päivystystä olisi Vaasan yhteispäivystyksessä, sekä Kokkolassa. Yöpäivystys toteutuisi Turun ervassa. Arki-iltaisin Seinäjoella kävi yhteensä 55 potilasta v 2016. Yöpäivystystä Turussa ei käytetty kertaakaan. Viikonloppuisin ja arkipyhinä Vaasassa kävi 729 potilasta. Vaasan hoitaman päivystyksen väestöpohja on n. 166 000 as.

Kriisipäivystys

Kriisipäivystys tulee yhdenmukaistaa koko alueella. Kriisiavussa voidaan tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä järjestöjen kanssa. Pohjanmaan kriisikeskus Valo voisi olla kolmatta sektoria koordinoiva

taho. Yhteydenotto kriisitoimintaan pitää järjestää muun päivystystoiminnan triagen kautta.

Sosiaalipäivystys

Pohjanmaan sosiaalipäivystyksellä on 24/7 toiminta. Työpisteet: Pohjanmaan poliisilaitos Vaasan yhteispäivystys/ Pohjanmaan SoTe- keskus Kiireellinen lastensuojelutyö (+pohjoinen ja etelä työpisteet) Lasten hyvinvointiin liittyvä ohjaus Kiireelliset sosiaalipalvelut ja neuvonta Kiireelliset mielenterveyspalvelut Ankkuri-toiminta: Kriisityö – alle 18 v. rikollinen toiminta Ikäihmisten kiireelliset palvelut – lähi- ja perheväkivalta Ohjaus ja neuvonta – väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisy = exit

Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä Marak, päihderata Muu ohjaus ja neuvonta

Henkilökunta ja toiminta

Johtava sosiaalityöntekijä mm. johtaa ja vastaa toiminnasta, kehittää ja suunnittelee toimintaa, muutoksessa ajan tasalla pysyminen, tekee työvuorosuunnitelmat, osallistuu moni viranomaisyhteistyöhön

Poliisilaitos/ankkuritoiminta

Työvuorossa aina sosiaalityöntekijä, joka vastaa toiminnasta, selvittelee yhteydenottojen kiireellisyyden, tekee kiireelliset lastensuojelun ym. viranomaispäätökset, kirjaa lastensuojelu-ilmoitukset, järjestää/hoitaa asiakas tapaamiset ja kotikäynnit. Lisäksi Ankkuri-toimintaan osallistuu poliisi, sosionomi, nuorisotyöntekijä, terveydenhoitaja/ mielenterveyshoitaja.

Vaasan yhteispäivystys (tukikohta moniammatilliselle tiimille)

Sosiaaliohjaaja, sosionomi, ensihoitaja, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, lähihoitaja, kodinhoitaja. Kiireellistä sosiaalipalvelua on saatavilla Vaasan toimipisteen lisäksi esim. Pietarsaaressa ja Kristiinankaupungissa.

Kruunupyyn osalta neuvoteltava erityisjärjestelyistä käyttää Keski-Pohjanmaan palveluita.

Selvittelevät mm. aikuisen arjessa selviämisongelmaa, päihdeongelmaa, yöpymisjärjestelyt, matkalaiset, tulipalot. Kotona asuvien ikäihmisten kiireelliset palvelut mm. nostamiset ja muut aputoimet tulisi järjestää oman hälytyksen ja henkilökunnan kautta. Hätäkeskus ottaa suoraan yhteyttä esim. ambulanssi tai muu vastaava, joka arvio avun tarpeen ja laadun ja suorittaa tehtävän. Poliisilaitoksen ja soten työntekijät muodostavat työparin. Tekevät yhdessä mm asiakastapaamiset ja kiireelliset kotikäynnit

7. Monituottajamallin (kolmas sektori ja yksityiset) sekä valinnanvapauden näkymä suunnitelmaan

Välittömän hoidon palveluissa painottuu maakunnan liikelaitoksen ja viranomaistoiminnan osuus

Virka-aikana maakunnan- ja yksityiset sotekeskukset ja Työterveyshuolto tuottavat myös akuuttipalveluja

Maakunnan pohjoisosan asukkailla tulevat käyttämään myös Keski-Pohjanmaan palveluita.

3.sektorilla tehtävää kriisiavun järjestämisessä, sekä suurempien onnettomuuksien aikana (psykososiaalinen ja hoiva).

Valinnan vapauden vallitessa osakeyhtiöiden kanssa sovittava pth-tasoisten päivystyskäyntien hoidosta virka-aikana: mikä kuuluu kenellekin, selkeät kriteerit!

Laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvien yhtiömuotoisten asemien työntekijöiden velvollisuus osallistua päivystysaikaiseen työhön.

8. Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus

Info perustasolle casemanagerointia varten.

Segmentointi yhteispäivystyksessä tehokkuuden lisäämiseksi; ”prosessit ja projektit” erotetaan toisistaan.

Fysioterapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja tarvitaan yhteispäivystyksessä.

9. Rajapinnat ja yhteispinnat työryhmien välillä sekä suhteessa peruskuntiin (esim. hyte) Havaitut rajapintakysymykset

Rajapinta kaikkeen: Kiireellinen on aina kyseisen osan ei-kiireellisen toiminnan sektoriorganisaatio

Erityisen huomion arvoinen rajapinta on välittömän tarpeen erityispalvelujen (päivystys ym.) ja tavallisen sote-keskus-vastaanottotoiminnan välillä, erityisesti kun tämä on yhtiöitettävä. Kannusteet silloin ratkaisevia toimintamallille.

Akuutit kotiin vietävät palvelut käsitellään tässä ryhmässä, ei ikäihmisten ryhmässä Yleisesti

Kukin ryhmä käsittelee oman sektorinsa osalta vähemmän akuutit palvelutarpeet, jotka päivystysorganisaation sijaan hoidetaan kussakin sektoriorganisaatioissa, rajatapauksia ja rajanvetotarpeita käsitellään yhdessä

Ikäihmiset

Palveluasumisessa ja laitoshoidossa olevien vanhusten akuuttitilanteissa rajankäynti omaan sisäiseen ja erilliseen (esim. telecare-tyyppiseen) hoidontarpeen arviointiin/hoitoon

Kotona asuvien vanhusten akuutit ongelmat: lääketieteellisten (mm. telecare-tyyppisten) palvelujen lisäksi myös akuutit sosiaal. Avuntarpeet, ”nostopalvelu”

Avohoito- ja vastaanotto

Virka-aikainen vastaanotto vähemmän kiireellisissä tapauksissa

Ylivuoto yhteispäivystykseen

Kerralla kuntoon- toimintamallin soveltaminen?

Etäisyyksien huomiointi toimintamalleissa

Sairaala- ja vuodeosastohoito

Vuodeosasto- ja erilaisten valvontahoitopalvelujen sekä toimenpidepalvelujen (leikkaukset, synnytykset, skopiat, invasiivinen kardiologia/STEMI-päivystys, dialyysi, kardioversio, synnytykset ym) tuotantotapoja ei käsitellä välittömän avun tarpeen ryhmässä

Etäisyyksien ja akuuttipaikkojen tarpeen huomiointi Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Päihdehuoltoa ei käsitellä välittömän avun tarpeen ryhmässä, paitsi päihteiden käytön yhteydessä esiintyvät akuutit lääketieteelliset ja sosiaalihuollolliset tilanteet

Toimintakyky ja kuntoutus

Kuntoutuksen tarpeen arviointi osana akuuttihoitoa määritellään ryhmien välisessä yhteistyössä

Tukipalvelut

Päivystyksellisten lääketieteellisten tukipalvelujen tarve ja järjestäminen: tarve määritellään ryhmien välisessä yhteistyössä

10. Ehdotuksia muutoksen läpiviennin vaiheista ja kriittisistä kohdista

Yhteispäivystys vs. muut – mikä on sote-keskusten rooli akuuttitapauksien yhteydessä? Maakunnan määräykset tai sopiminen päivystyksen ja sote-keskusten välillä tarpeen.

Rajapinnat pre ja post välitön tarve

Lainsäädännön keskeneräisyys vaikeuttaa ja saattaa edellyttää useampia erilaisia skenaarioita

11. Muuta, jota työryhmä haluaa nostaa esiin

Yhteistyö privaattisektorin kanssa ongelmallista: palveluketjut ja koko integraatio pirstoutuvat

Kannusteiden vaikutus työnjakoon hyvin keskeinen. Ne ratkaisevat, kannattaako sote- keskusten hoitaa itse akuuttipotilaansa vai lähettää herkästi yhteispäivystykseen.

PRS: n väestön ohjaus erikoissairaanhoidon päivystyspalvelujen osalta oman maakunnan palvelujen piiriin, ”vuoto” Kokkolaan pitää minimoida, jotta ESH:n volyymit säilyisivät Vaasassa

Työryhmä 5 Avohoito ja vastaanotto

1. Arbetsgruppens servicehelhet, arbetsgruppens sammanträden (datum) och de som deltagit i arbetet

Arbetsgruppens servicehelhet Avohoito ja vastaanotto työryhmän palvelukokonaisuus on muodostunut perustason lääkäri- ja hoitajavastaanottotoiminnasta, sisältäen virka-ajan päivystyspotilaat, fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnasta ja perustason mielenterveys- ja päihdetyöstä (palvelun sisältö ja henkilöstöresursointi suunniteltava työryhmän päihde- ja mielenterveyspalvelut kanssa).

Työryhmän työskentelyä on vaikeuttanut se, että esitys valinnanvapauslainsäädännöstä annettiin 22.12.16 ja lakiesitys on ollut lausunnolla maaliskuun loppuun asti ja lopullinen valinnanvapaus-lakiesitys ei ole vielä tiedossa. Lakiesitys jätetään eduskuntaan käsittelyä varten kevään 2017 aikana. Työryhmä on työskentelyssään lähtenyt valinnanvapaus-lakiluonnoksen pohjalta ja siitä, mitä lakiluonnoksessa hahmotellaan suoran valinnan vapauden piirissä olevaksi perustason ja laajennetun perustason palveluksi. Alkuvaiheessa työryhmä suunnitteli myös rajapintaa perus- ja erityistason lääkärivastaanottotoiminnalle sekä somaattisen erikoissairaanhoidon avopalveluille. Työryhmäkokouksessa 28.3.17 sovittiin työryhmän 6 kanssa, että sairaala- ja vuodeosastohoito -työryhmä vastaa erityistason lääkärinvastaanottotoiminnasta sekä somaattisen erikoissairaanhoidon avopalveluista.

Arbetsgruppens sammanträden (datum) och de som deltagit i arbetet Arbetsgruppen har per 30.4.2017 sammanträtt sammanlagt sju gånger: 27.10.2016, 17.11.2016, 15.12.2016, 19.1.2017, 23.2.2017, 28.3.2017, 25.4.2017. Förteckning över närvaro på arbetsgruppsmöten framgår av bilagan. Ordförandena och sekreteraren har sammanträtt regelbundet mellan de egentliga arbetsgruppsmötena. Arbetsgruppens sammansättning har varit följande:

Tom Lövdahl, (ordf.), t.f. överläkare, Kristinestads HVC

Leena Kettunen, (ordf.), överläkare, mottagningsservice, Vasa stad

Clas-Göran Smeds (ordf.), t.f. biträdande överläkare, Korsholms HVC

Helena Lahtinen, terveys-ja hyvinvointijohtaja, Laihela kommun

Mikaela Wikman, avdelningsskötare, Närpes HVC (ledande skötare Joakim Bäcklund, Närpes HVC deltog i mötet 28.3.2017)

Päivi Onnela, ansvarig skötare, Kaskö HVC

Marjo Orava, överskötare, primärhälsovårdens öppenvård, social- och hälsovårdsverket, Jakobstad

Britt-Mari Bjon, överläkare, Jakobstads HVC

Lisen Vestlin, ansvarig hälsovårdare för Nykarleby mottagningar, social-och hälsovårdsverket, Jakobstad (t.o.m. 31.3.2017)

Satu Kärki, biträdande överläkare, mottagningsservice, Vasa stad

Camilla Mäkinen, utvecklingsplanerare, hälsovårdsservice, Vasa stad

Christian Kantola, ansvarsområdeschef, medicinska ansvarsområdet, Vasa centralsjukhus

Lisa Sundman, överskötare, serviceområdet för öppenvård, Vasa centralsjukhus

Barbro Mattila, sjukskötare, Korsholms HVC (TEHY).

Maria Hammar, planerare på primärvårdsenheten på Vasa centralsjukhus har fungerat som sekreterare i arbetsgruppen. Representation från Kronoby kommun, avdelningsskötare/ansvarsområdes chef för Kronoby mottagningsverksamhet, Carina Kainberg kallades som medlem till arbetsgruppen 20.3.2017, och deltog i mötet 25.4.2017. I ursprungliga uppdraget fanns inte representation från Kronoby med. Tandvården hade inledningsvis representation i arbetsgruppen, men det bildades senare en egen underarbetsgrupp med ansvar för den fortsatta planeringen. Ledande tjänstemän från hälsovårdens samarbetsområden i Vasa-Laihela, Korsholm-Vörå och Malax-Korsnäs höll ett gemensamt diskussionstillfälle 10.2.2017 på Korsholms hälsovårdscentral kring framtida samarbete och strukturer. Motsvarande diskussionstillfällen hölls också i mars med social- och hälsovårdsrepresentanter från kommunerna Kristinestad, Närpes och Kaskö för det södra området, och för kommunerna Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre och Larsmo gällande det norra området, innefattande Kronoby kommun.

2. Beskrivning av nuläget samt en utvärdering av servicebehovet i det kommande landskapet

Beskrivning av nuläget Den södra delen av landskapet, speciellt i kommunerna Kristinestad och Kaskö uppvisar en åldrande och minskande befolkning, medan kommunerna Vasa, Laihela, Korsholm, Närpes och Jakobstad är s.k. tillväxtcentra med en mer positiv befolkningsstruktur- och utveckling. I landskapet finns flera kommuner med hög andel nyfinländare, vilket ställer krav på öppenvårdsservicen och tillgången till tolkservice. Den största andelen utlandsfödda finns i Närpes (11,8 %) och Korsnäs (8,2 %). I relation till kommunstorlek finns stor flyktingmottagningsverksamhet i Kristinestad och i Vörå (Oravais). Nuläget inom primärhälsovårdens mottagningsverksamhet i Österbotten har kartlagts och presenteras i tabell 1. Verksamhetspunkterna för primärhälsovårdens öppenvård (per 1.1.2017) framgår av kartan som bifogats till rapporten. Den verksamhet som inom ramen för social- och hälsovårdssamarbetet Soite bedrivs på Kronoby kommuns område har gruppen inte hunnit ta med i gjorda kartläggningar p.g.a. den korta tid under vilken arbetsgruppen haft representation från området. Kronobys verksamhet bör beaktas i det fortsatta arbetet. Målsättningen under arbetsprocessen har varit att ta fasta på de styrkor som borde bevaras i och med den kommande reformen, samt funktioner och verksamhet för vidare utveckling. I kartläggningen av nuläget har arbetsgruppen även tagit del av rapporten Pohjanmaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön ja kustannusten päivitys (NHG, 28.6.2016).

100

101

102

http://2019.osterbotten.fi/etusivu/

http://2019.osterbotten.fi/etusivu/

http://2019.osterbotten.fi/etusivu/

106

107

Utvärdering av servicebehovet i det kommande landskapet De framtida utmaningarna som gäller hälsovårdens öppenvårdsservice ligger främst i en åldrande befolkning vars problem är komplexa, en större andel mångsjuka, samt en hög andel nyfinländare. Kunskapen att använda digitala tjänster och hjälpmedel ökar bland befolkningen, även bland äldre. Detta öppnar upp för ibruktagning av s.k. digital egenvård och en mer mångsidig och bred användning av digitala tjänster. En stor utmaning är att få till stånd ett för sote-funktionerna modernt och mångsidigt digitalt system som ger besparingar, och som har potential att betjäna morgondagens befolkning. Verksamhetsmodeller för samordnad service och bättre samverkan mellan professionella behöver utvecklas. Behoven i övrigt av offentliga basservicens tjänster i framtiden är direkt omöjliga att förutse. Enligt utkast till lagförslag om valfrihet kommer marknaden att öppnas upp och nya serviceproducenter ges möjlighet att erbjuda öppenvårdstjänster. Eftersom befolkningsstrukturen- och utvecklingen är särskilt utmanande på vissa områden i landskapet ställs krav på flexibla tjänster och service, speciellt i glesbygden där avstånden samtidigt är större. Utmaningen i s.k. tillväxtområden är att det ska finnas service i tillräcklig omfattning som samtidigt även är mångsidig.

3. Den goda praxis som lyfts fram ur nuläget och den presenterade utvärderingen och som vore bra att ta som gemensam praxis för landskapet

Styrkor i den nuvarande verksamheten

För att Sote-reformen ska kunna genomföras med föreslagen tidtabell bör man bygga vidare på existerande god verksamhet och erfarenhet. Till detta skall givetvis fogas nytt innovativt tänkande. Strävan bör vara att utvecklingen görs behärskat och i en takt som är möjlig för personal och befolkning att anpassa sig till. Arbetsgruppen vill lyfta fram goda och fungerande modeller (beskrivs även i tabell 1):

Asiantuntijavastaanotot (esim. diabetes-, astma-, kipu- muistipotilaiden, maahanmuuttajien

vastaanottotoiminta, asiantuntijahoitajat, omahoitajien vastaanotot),

Muut toimintamallit

- fysioterapeuttien suoravastaanotto,

- suurkäyttäjille kehitetyt toimintamallit: palveluohjaajat, asiakasvastaavat-/ koordinaattorit,

- konsultaatiomahdollisuudet /lääkäri-hoitaja, lääkäri-lääkäri tk:n sisällä ja pth:n ja esh:n välillä

- lääkärivetoinen laajennettu hoidon tarpeen arvio

- toimiva jonojärjestelmä ajanvarausvastaanottoa varten

- tele- care palvelut

Erikoislääkärivastaanotot/konsultaatiot terveyskeskuksissa (esim. kardiologi, radiologi, keuhkolääkäri,

geriatri, skopiat, psykiatrit, pediatrit, gynekologit, sisätaudit)

ICC- systeemit (Intelligent Contact Center), takaisinsoittojärjestelmät, kutsujärjestelmät

Sosiaali-ja perusterveydenhuollon laaja-alainen osaaminen ja toisaalta erityisosaamisen keskittäminen.

Syvällisempi perehtyneisyys/erikoisosaaminen erikoissairaanhoidossa.

Verkostoituminen ja tiimityöskentely asiantuntijaryhmissä, joissa eri ammattiryhmien edustus.

Henkilökunnan osaaminen ja pysyvyys

Hoidon jatkuvuus

Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen

Inom landskapet finns integrerad social- och hälsovård på olika orter, t.ex. psykosocial verksamhet. Lagen

tillåter tyvärr inte idag en integrering av hälso- och socialvårdens patient- och klientdatasystem.

Utvecklingsbehov Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö

Potilastietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään

Lähetekäytännöt (yksinkertaistaminen voisi estää potilaan pallottelua pth: n ja esh: n välillä)

Hoito- ja palvelusuunnitelmien parantaminen

Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa (materiaalia, kursseja, ryhmätoiminta)

Sähköisten palvelujen kehittäminen maakunnassa

Potilaiden omahoitoa tukevia palveluita tulisi lisätä.

109

Kuva 1. Avoterveydenhuollon toimipisteet 1.1.2017

(Asukasluvut 31.12.2016)

Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto (väestö 43 136 as.)

- Pietarsaari: Pietarsaaren tk ja Malmin sairaala - Pedersöre: Pännäinen, Kolppi - Luoto - Uusikarlepyyn tk - Jeppo, Munsala

Mustasaaren ja Vöyrin yhteistoiminta-alue (väestö 26 064 as.)

- Mustasaaren tk (Sepänkylä) - Sepänkylä, Koivulahti, Sulva, Helsingby, Raippaluoto,

Pohjois-Mustasaari - Oravaisten–Vöyri–Maksamaan terveyskeskus (Oravainen) - Vöyri

Vaasa- Laihia yhteistoiminta-alue (väestö 75 759 as.)

- Vaasan tk - Gerby, Kirkkopuistikko, Ristinummi, Hietalahti, Vähäkyrö, Tammikaivon - Laihian tk

Rannikko Pohjanmaan kuntayhtymä K5 (väestö 25 150 as.)

- Maalahden-Korsnäsin tk (Maalahti) - Korsnäs, Petolahti, Övermalax, Bergö

- Närpiön tk (Närpiö) - Ylimarkku, Pirttikylä, Töjby, - Kaskisten tk - Kristiinankaupungin tk - Siipyy

Kruunupyy: väestö 6620 as.

110

4. Beskrivning av servicenivåer, servicestrukturer och servicenätverk i det kommande landskapet

Modellen med bred basservice (enl. definition i utkastet till lagförslag om valfrihet av social- och hälsovårdstjänster, version 31.1.2017) har som målsättning att skapa smidiga patientflöden mellan primärhälsovården och specialsjukvården, och på så sätt skapa en obruten servicekedja för upprätthållande av patientsäkerhet och kontinuitet. Gränssnitten mellan bas- och specialistservice kunde bli mer transparenta bl.a. genom att konkret:

förenkla remissförfaranden,

öppna upp för att basservicen inom lämpliga områden ska kunna göra tidsbokningar direkt till specialistservice,

skapa transparenta system som gör det möjligt att följa handläggningen av patientärenden i realtid,

förenkla förfaranden för att genomföra direktkonsultationer (även till socialservice, äldreomsorgstjänster och andra specialtjänster).

On olemassa näyttöä ja kokemusta siitä, että monialainen, integroitu tiimimalli tukee erityisesti paljon/toistuvasti palveluita tarvitsevien (esimerkiksi pitkäaikaissairaat) hoitomyönteisyyttä, omahoitoa ja osallisuutta (terveyshyötymalli- ajattelu). Ja on siten myös vaikuttavampaa (terveys- ja kustannushyöty pitkällä aikajänteellä). För personalens vidareutbildning och gällande nyrekrytering är modellen med bred basservice speciellt viktig. Verksamhetsmiljöer bör skapas som i större utsträckning stimulerar till ömsesidigt lärande mellan professionerna, och som känns motiverande och utmanande att arbeta i. Detta borde ingå som ett naturligt element i landskapets personalpolitiska strategi för att behålla och nyrekrytera kunnig personal på en allt mera rörlig arbetsmarknad. Målsättningen bör vara stabila och konkurrenskraftiga tjänster, som enkelt kan förnya sig i vad som på vissa områden kan komma att bli en konkurrenssituation mellan landskaps- och privatägda serviceproducenter. Det s.k. Österbottens sote-hus som planeras till sjukhusområdet i Vasa bör, förutom den fysiska byggnaden vid VCS förverkligas som ett verksamhetssätt. Målet är ett smidigare samarbete och en möjlighet att föra ut service och kunskap till hela landskapet.

Arbetsgruppens förslag till servicestruktur Työryhmän ehdotus palvelurakenteeksi perustuu valinnanvapaus-lakiluonnokseen. Mikäli valinnanvapaus-lakiin tulee palvelurakennetta ohjaavia muutoksia, niin työryhmä toivoo voivansa pohtia palvelurakennetta uudelleen. Työryhmä ehdottaa, että maakunnalla on perustason palveluita tuottamaan yksi yhteinen liikelaitos tai osakeyhtiö koko maakunnan alueella. Maakunnan perustason liikelaitos jakautuu kolmeen palveluyksikköön: Eteläinen, Keskeinen ja Pohjoinen. Palveluyksiköllä voi kullakin olla useita toimipisteitä eli sosiaali- ja terveyskeskuksia, joissa tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palveluita. Työryhmä ehdottaa, että sote- uudistuksen alkuvaiheessa toimipisteenä jatkavat nykyiset eri yhteistoiminta-alueiden terveyskeskukset. Palveluyksiköt

Eteläinen palveluyksikkö muodostuu nykyisestä K5-yhteistoiminta-alueesta pois lukien Maalahti-Korsnäs, jotka suuntautuvat keskeiselle alueelle.

Det bör tas i beaktande att det på området är varierande språkförhållanden, ett stort antal arbetskraftsinvandrare och ett i nuläget förhållandevis stort antal asylsökande. De långa avstånden på området ställer krav på servicen, t.ex. är det ca 80 km mellan Ömossa i Kristinestad och Pörtom i Närpes. Arbetsgruppen föreslår att verksamhetsställen bör fördelas mellan Närpes och Kristinestad så att befintliga förutsättningar och verksamhetskapacitet beaktas.

Keskeinen palveluyksikkö muodostuu nykyisestä Vaasan sosiaali- ja terveysviraston sekä Mustasaari- Vöyrin alueesta, mukaan lukien Maalahti-Korsnäs. Enheten i Korsholm har tack vare sin storlek och särprägel som tvåspråkig och med kunskap om både förort och landsbygd erfarenheter och kunskap som bör tillvaratas. Enheten har förutsättningar att komplettera det sote-hus som planeras till Vasa.

Pohjoinen palveluyksikkö muodostuu nykyisestä Pietarsaaren seudun yhteistoiminta-alueen kunnista sekä Kruunupyystä.

Inom de tre regionala serviceenheternas område produceras service enligt modellen för utvidgad basservice (enligt utkastet till lag om valfrihet av social- och hälsovårdstjänster version 31.1.2017). Inom de tre regionala service-enheterna (benämns tjänste-enhet i lagutkastet) finns ansvaret för regional planering enligt centraladministrationens riktlinjer. Arbetsgruppen föreslår att mottagningsverksamheten som gäller den breda multiprofessionella basservicen skulle koncentreras till de tre tjänsteenheternas (palveluyksikkö) s.k. sote-hus i norra, mitten och södra området. På social- och hälsovårdcentralerna bör det också finnas rum för att förverkliga virtuella mottagningar och konsultationer med specialister (s.k. regionala sote-rum). För att stärka yrkesidentiteten för personalen kunde ansvarsskötarverksamheten utvecklas i nära samarbete och utgå från de regionala sote-husen, t.ex. astmaskötare, diabetesskötare, demensskötare, depressionsskötare, AKS-skötare. Innehållet i den utvidgade basservicen finns i nuläget inte definierat i lagutkastet till valfrihet. Arbetsgruppen föreslår att vården av de mest vanliga folksjukdomarna, mental- och rusmedelsvården, rehabilitering och geriatri ska finnas integrerat. Närmare specificering av innehållet och modeller för den utvidgade basservicen kommer att vara tema för vidare planering inom ramen för arbetsgruppens fortsatta uppdrag. Den fortsatta planeringen av regionala sote-hus verksamheten föreslås ske i ett nära samarbete med de nybildade planeringsgrupperna för Österbottens sote-hus. I figuren (s. 16) är sote-husen mellanskiktet mellan bas-och specialservicens tjänster ansvarar sote-husen för utvecklingen och upprätthållandet av ett integrerat samarbete mellan primärhälsovården och specialsjukvården. Palveluverkko Asiakkaan palveluverkko muodostuu kaikista niistä sosiaali- ja terveyspalveluista, joita kukin asiakas kulloinkin tarvitsee. Asiakkaan palveluverkosto voi muodostua sekä perus- että erityistason palveluista ja erilaisista palvelukokonaisuuksista, mitä kukin työryhmä on kuvannut riippumatta siitä, toteutetaanko niitä perus- vai erityistasolla. Asiakkaan saumattoman palveluverkon turvaaminen edellyttää asiakkaan asian sujuvaa viiveetöntä käsittelyä ja tiedonsiirtoa sähköisesti. Katkeamaton palveluverkosto edellyttää myös kaikilta soite-työntekijöiltä uuden verkostoituvan työtavan oppimista.

112

113

5. Det ekonomiska perspektivet i fråga om servicenivåer, -strukturer och –nätverk

Työryhmällä ei ole ollut riittävää taloudellista osaamista tai aikaa pyytää talousasiantuntijoilta tukea voidakseen nykykustannuksiin perustuen arvioida talouden näkökulmaa. Perustason vastaanottotoiminnan osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista maakunnassa on varsin pieni (Vaasan vuoden 2017 talousarviossa terveysasematoiminnan osuus on n. 4,8 % kokonaismenoista). Suhteellisesti suuretkaan kustannusleikkaukset perustason vastaanottotoiminnassa eivät tuota kokonaiskustannuksiin merkittäviä säästöjä. Sote- uudistuksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on ollut perusterveydenhuollon vahvistaminen, joten perustason vastaanottotoimintaa tuskin voidaan ylläpitää aikaisempaa pienemmällä resursoinnilla. Nykyresursoinnilla palveluita on pystytty tuottamaan vain osalle asukkaista, palveluiden peittävyys vaihtelee. Peittävyyden parantuessa kustannukset nousevat. Kustannustehokkuutta voidaan perustason vastaanottotoiminnassa parantaa, jolloin kustannusten nousua voidaan hillitä siitä huolimatta, että palvelutuotanto lisääntyy. Tärkeimpiä kustannustehokkuutta parantavia toimenpiteitä, toimintojen/palvelun tuottamisen keskittäminen:

Sellaisten sähköisten palveluiden käyttöönotto, jotka siirtävät aktiivisen toimimisen terveydenhuollon

ammattilaiselta asiakkaalle itselleen

It- järjestelmien parantaminen/yhdenmukaistaminen: edellyttää huomattavaa taloudellista ja

koulutuksellista panostusta

Kokonaiskustannusten hillitsemiseksi merkittäviä toimenpiteitä perustason vastaanottotoiminnan kannalta:

Asukkaiden/asiakkaiden terveyskäyttäytymisen parantaminen, omatoimisuuden, itse- ja omahoidon

lisääminen

Palvelukokonaisuuksien ja palvelutasojen selkeä määrittely ja työnjako

Perustason vastaanottotoiminnan riittävä resursointi: pystytään perustasolla hoitamaan kaikki ne

asiakkaat ja heidän terveysongelmansa, jotka sovittu hoidettaviksi perustasolla ja joiden hoitaminen

perustasolla on tarkoituksenmukaista (estämään asiakkaiden siirtymisen turhaan erityistason

palveluihin)

Asiakkaan tarvitsemien erityistason palveluiden joustava ja oikea-aikainen järjestäminen

It-järjestelmien parantaminen/yhdenmukaistaminen: edellyttää huomattavaa taloudellista ja

koulutuksellista panostusta

6. Bildande av servicehelheter

Kotiin vietävät palvelut/digitaaliset palvelut

Digital handläggning av vårdrelaterade ärenden bör vara integrerade till de patient- och klientdatasystem som används (möjliggör journalföring och smidig tillgång till patientdata). Vårdbehovsbedömning och hälsorådgivning möjlig med eller utan elektronisk identifikation.

114

Puhelinpalvelut: puhelinneuvonta, takaisinsoittojärjestelmät, hoidon tarpeen arvio puhelimitse sekä puhelinvastaanotot, ajanvaraus puhelimitse.

Sähköiset palvelut: oma- ja itsehoito-ohjeet, hoidon tarpeen arviointi, sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto hoitajien ja lääkäreiden vastaanotolle, ammattilaisvetoiset terveysvalmennukset

Sähköisen asioinnin käyttöönotto, itsehoito-mittaukset ja niiden välittäminen terveydenhuollon ammattilaiselle, erilaiset terveystarkastukset, esim. Duodecimin valtakunnallisesti vetämässä kärkihankkeessa (ODA- hanke) kehitettävät sähköiset älykkäät sote- palvelut.

Etävastaanottotoiminnan käyttöönotto. Tele- care palvelut palvelut kotihoitoon

Vastaanottokäynnit kotona erityistilanteissa, äitiys- ja lastenneuvolan valtakunnallisten ohjeistusten mukaiset kotikäynnit, mikäli neuvolatoiminta järjestetään perustason vastaanottotoiminnan yhteydessä.

Perustana on toimiva, helppokäyttöinen palveluportaali, mistä asiakkaan tai hänen edustajansa on helppo löytää tarvitsemansa. Sähköiset palvelut ja palveluneuvonta ohjaa myös kunnan hyte-palveluihin. Neuvontajärjestelmän tulee tunnistaa ja ohjata eteenpäin (sähköisesti tai henkilökohtaisesti) ne henkilöt, jotka tarvitsevat palveluita perustasolta

Lähipalvelut Nykyiset lähipalvelupisteet, tuleva lastenneuvolatoimipisteet, kouluterveydenhuollon toimipisteet:

Perustason vastaanottotoiminnan osalta lähipalveluiden ylläpitoa tulee pohtia erikseen, mahdollisesti voidaan korvata liikkuvilla palveluilla tai yhdistää muiden palvelukokonaisuuksien lähipalveluihin (esim. koulut, päiväkodit, palvelutalot)

Lastenneuvolan lähipalveluun voidaan yhdistää samoihin tiloihin hoitajatasoista vastaanottoa erityisesti harvaan asutulla maaseudulla

Lähipisteessä laboratorionäytteidenotto-tilaisuudet

Kausi-influenssarokotusten järjestäminen lähipalvelupisteissä.

Kuntakeskuksessa annettavat palvelut Kuntakeskuksessa toimii palveluyksikön toimipiste eli sosiaali- ja terveyskeskus:

Lääkärin ja hoitajan vastaanotot,

Asiantuntijahoitajan vastaanotot,

Fysioterapeuttien suoravastaanotto,

Laboratoriopalvelut joko päivittäin tai säännöllisesti viikoittain,

Röntgen-kuvantamispalvelut (tai nämä osittain keskitettynä alueelliseksi palveluksi)

Erikoislääkäreiden konsultaatiomahdollisuus joko sähköisenä tai määrävälein fyysisesti sote-keskuksessa tapahtuvana,

Virka-ajan päivystys.

Laajemmalla toiminta-alueella toteutettavat palvelut Laajemmalla toiminta-alueella tarkoitetaan tässä raportissa vähintään nykyisten yhteistoiminta-alueiden kokoisia alueita tai työryhmän esittämiä kolmea alueellista palveluyksikköä. Kullakin palveluyksikköalueella harkittava erikseen, mitkä moniammatilliset laajemmat palvelut keskistetään.

115

röntgen-kuvantamispalvelut (ellei pystytä toteuttamaan sosiaali- ja terveyskeskuksissa)

perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden keskittäminen useamman sote-keskuksen yhteiseksi

laajemmalla toiminta-alueella toteutettavat perustason palvelut voidaan järjestää samoissa tiloissa

muiden sote- työryhmien suunnittelemien alueellisten palveluiden kanssa, esim. perhekeskus-toiminta,

kuntoutus, ikäihmisille suunnatut keskitetyt palvelut

erityisesti eteläisellä ja pohjoisella toiminta-alueella harkittava virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen

toteuttamista ainakin osa päivystysajasta (Pietarsaaren alueen päivystysratkaisu).

Maakunnalliset palvelut

erikoissairaanhoito ja laaja päivystys

yhteispäivystys

muut erityisosaamista vaativat palvelut esim. vaativa kuntoutus ja lastensuojelu.

7. Flerproducentmodellens (tredje och privata sektorn) samt valfrihetens perspektiv i planen

Enligt arbetsgruppen finns det tydliga osäkerhetsfaktorer och risker i lagutkastet till valfrihet inom social- och hälsovården (version 31.1.2017), samtidigt som en modell med flera samverkande producenter i bästa fall kan bredda utbudet av service och minska kostnader. Ett samarbete med privata sektorn och tredje sektorn bör därför utvecklas behärskat och för helhetens bästa. Tredje sektorns resurser borde överlag tas bättre tillvara och samarbetet borde intensifieras. Enligt givna utkast till lag förväntas de framtida social- och hälsovårdscentralerna sköta de mest allmänna folksjukdomarna. Helhetsansvaret för vård- och servicebedömningar, vårdplanering m.m. för patienter i behov av mycket vård och service koncentreras till de enheter som gör bedömningar för affärsverket. Med detta förslag finns det en tydlig risk att patientens vård blir splittrad och integreringen direkt svår att förverkliga konkret. Speciellt vården för patientgrupper med komplexa problem och s.k. multisjukas vård riskerar att splittras, i motsats till de modeller som under senare år byggts upp inom primärhälsovården med målsättningen att förverkliga en mer patientintegrerad vård och service. Det kan uppstå svårigheter att bibehålla och rekrytera personal att arbeta inom verksamhet där arbetsbilden riskerar bli snäv. Arbetsgruppen föreslår därför en modell med bred basservice. Kontakten till specialsjukvården blir då närmare, arbetsbilden bredare och möjligheterna att stödja perifer verksamhet förbättras.

8. Administration och handledning av klientskap Asiakkuuksien hallinnan ja ohjauksen tavoitteena on taata asiakaslähtöinen saumaton palvelukokonaisuus asiakkaalle riippumatta siitä kuka palvelun tuottaa. Maakunta ylläpitää väestö/asiakas -tason palvelua, jossa ohjeistus perustason toimipisteen valinnasta/tieto omasta perustason toimipisteestä sekä tieto maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja linkit suoran valinnanvapauden palvelutuottajien sivuille.

116

För såväl befolkning som för professionella bör information även finnas tillhanda gällande t.ex. mottagningskapaciteten hos enskilda serviceproducenter, som grund för klientens listningsval. Regelbunden uppföljningsinformation som gäller kö- och väntetider, kvalitet- och patientsäkerhetsuppföljning hos de enskilda serviceproducenterna är även väsentlig. Det bör vara tydligt för alla aktörer som finns inom landskapets hela vård- och servicekedja, och för patienten, var vårdansvaret finns och vilken kundplan som är aktuell.

Asiakkaiden ohjauksessa työryhmä on jakanut perustason asiakkaat kolmeen ryhmään: Satunnainen hoidon/palvelun tarve (n. 60 % väestöstä) • Tälle asiakasryhmälle oleellista palveluiden joustava, nopea saatavuus • Tämä asiakasryhmä hyötyy itse- ja omahoito-ohjeista sekä sähköisestä hoidon tarpeen arviosta • Joustava, puhelimitse, sähköisesti tapahtuva yhteydenotto perustason palveluntuottajaan Laajempi hoidon/palvelun tarve (n. 30 % väestöstä) • Osa tästä asiakasryhmästä pystyy hyödyntämään sähköisiä palveluita • Asiakasryhmä voi ottaa puhelimitse tai sähköisesti yhteyttä perustason hoidon ja palvelutarpeen arvioon • Tälle asiakasryhmälle mahdollisuus omahoitajaan ja suoraan yhteydenottoon omahoitajaan Korkean hoidon/palvelun tarve (n. 10 % väestöstä) • Asiakasryhmällä oikeus käyttää perustason palveluita • Perustason palveluiden osalta yhteys omahoitajaan • Mahdollisuus ottaa suoraan yhteyttä omaan Case-manageriin erityistason palveluiden järjestämiseksi Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus edellyttää yhteisen asiakassuunnitelman käyttöönottoa: • suunnitelman oltava asiakaslähtöinen, asiakkaan tarpeen mukainen, • suunnitelma tehtävä moniammatillisesti, • asiakassuunnitelma oltava sähköinen, kaikkien asiakkaan palveluiden tuottamiseen osallistuvien käytössä.

9. Gränssnitt och gemensamma gränser mellan arbetsgrupperna samt i förhållande till primärkommunerna

Gränssnitt till övriga sote-arbetsgruppers temaområden: Hammashoito

Sote-keskuksien valikoimaan kuulu myös hammashoito. Jatkosuunnittelu hammashoidon sote-työryhmän kanssa.

Lapset ja perheet

Lasten sairauksien hoito, missä mitäkin ja millaisella työnjaolla toteutetaan.

Neuvolapalvelut

Työikäiset ja nuoret aikuiset

Paljon yhteisasiakkaita. Miten toteutetaan terveystarkastukset esimerkiksi työttömille ja maahanmuuttajille, tiedonkulku.

Sosiaalihuollon palvelut

117

Ikääntyneet

Erityisesti silloin kun suurempaa palvelutarvetta ei vielä ilmennyt. Varhainen tunnistaminen, ohjaus ja neuvonta.

Sairaanhoito, myös silloin kun on jo palveluiden piirissä

Kotiin vietävät avovastaanottopalvelut

Välittömän avun tarve

Kiireellisyysluokitus – milloin sote-keskuksen akuuttivastaanotto, milloin päivystys.

Virka-ajan ulkopuolella (Hoidon tarpeen arviossa yhteiset asiakkaat). Sairaala- ja vuodeosastohoito

Erikoissairaanhoidon poliklinikat, integroidut poliklinikat ja erikoislääkärikonsultaatiot.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Erittäin suuri yhteinen rajapinta. Vastaanottopalveluiden yksi suurista asiakasryhmistä.

Rajanveto siitä, miten palvelut tuotetaan, mikä taho koordinoi. Tässä ryhmässä myös muita kansansairauksia.

Toimintakyky ja kuntoutus

Rajanveto ja konsultaatiomahdollisuudet.

Fysioterapeutin suoravastaanotot. Tukipalvelut

Kuka vastaa maksuttomien hoitotarvikkeiden, lääkinnällisten ja muiden apuvälineiden myöntämisestä ja koordinoimisesta.

Viktiga stödfuntioner så som innovativa tolktjänster borde i framtiden vara bättre tillgängliga och tas ibruk.

Koulutus ja tutkimus

Hur utbilda personalen att genomföra bedömningar/ta i bruk gemensamma riktlinjer inom landskapet

Hur upprätthålla en kontinuerlig fortbildningsprocess.

Säkerställande att det också i fortsättningen är möjligt och attraktivt för yngre läkare att komma till social- och hälsocentraler i glesbygden för specialiseringsutbildning, och likaså på motsvarande sätt för övrig vårdpersonal.

Oklara gränssnitt till primärkommunernas service Förebyggande välfärdstjänster som upprätthålls av primärkommunerna och tredje sektorns aktörer,

bör på ett mer ändamålsenligt sätt fogas samman med social- och hälsovårdstjänsterna och till patientens service som en helhet. Olika välfärdstjänster och ett välfungerande förebyggande arbete kan främja en mer optimal användning av social- och hälsovårdstjänster.

Läkartjänster i anslutning till elevvårdsärenden (elevvården kommunernas ansvarsområde)

Myndighetsansvar i anslutning till ärenden som gäller miljöhälsovården i kommunerna (mat- och vattenförgiftningar etc.)

118

10. Förslag till olika skeden att genomföra ändringen och de kritiska punkterna Denna punkt är starkt beroende av tidtabellen för och innehållet i regeringens lagförslag för valfrihetslagstiftningen. En sammanfattning av de utlåtanden som inkommit under utlåtanderundan för valfrihetslagen publicerades på nätet (alueuudistus.fi) sent på eftermiddagen 24.4.2017. Det har inom given tidsram för gruppens slutrapport inte varit möjligt att bekanta sig med eller behandla denna sammanfattning. På ordförandemötet 18.4.2017 presenterade förändringsledarna regeringens senaste plan att erbjuda morotspengar och andra incitament till landskap som vill gå med i pilotprojekt med valfriheten med början redan 1.1.2018. Gruppen har inte haft möjlighet att behandla detta ärende. Muutoksen läpiviennissä viestinnän tärkeys: asiakkaisiin päin ja kaikkiin eritasojen sote-ammattilaisiin päin. Muutosvaiheen edellyttämä koulutus henkilöstölle: uusi organisaatio, palvelukokonaisuuksien sisällöt, uusien sähköisten työvälineiden käyttöönotto. Bilaga 1. Förteckning över närvaro på arbetsgruppsmöten t.om. 30.4.2017.

Arbetsgrupens sammanträden per. 30.4.2017 27.10. 2016

17.11. 2016

15.12. 2016

19.1. 2017

23.2. 2017

28.3. 2017

25.4. 2017

Tom Lövdahl, (ordf.) T.f. administrativ överläkare, Kristinestads HVC x x x x x x x

Leena Kettunen, (ordf.) Överläkare för mottagningsservice, hälsovårdsservice Vasa stad x x x x - x -

Clas-Göran Smeds (ordf). T.f. biträdande överläkare, Korsholms HVC - x x x x x x

Helena Lahtinen Grundtrygghetsdirektör, Laihela kommun - - x x - - x

Mikaela Wikman Avdelningsskötare, Närpes HVC (Joakim Bäcklund, ledande skötare Närpes HVC deltog 28.3.2017) x x x - x x x

Päivi Onnela Ansvarig skötare, Kaskö HVC x - x x - x -

Marjo Orava Överskötare, primärhälsovårdens öppenvård Social- och hälsovårdsverket, Jakobstad - x x x x x -

Britt-Mari Bjon Överläkare, Jakobstads HVC x - x - x x x

Lisen Vestlin Ansvarig hälsovårdare för Nykarleby mottagningar Social-och hälsovårdsverket, Jakobstad x x x - - x -

Satu Kärki Biträdande överläkare, mottagningsservice Vasa stad x x x x x x x

Camilla Mäkinen Utvecklingsplanerare, hälsovårdsservice, Vasa stad x x x x x x x

Christian Kantola Ansvarsområdeschef, medicinska ansvarsområdet Vasa centralsjukhus x x x x - x -

119

Lisa Sundman Överskötare, serviceområdet för öppenvård Vasa centralsjukhus x x x - x x -

Barbro Mattila Sjukskötare, Korsholms HVC (TEHY) x x x - x x x

Maria Hammar (sekr.) Planerare, Vasa centralsjukhus / x x x x x x

120

Työryhmä 6 Sairaala ja vuodeosastohoito

1. Työryhmän palvelukokonaisuus, työryhmän kokoontumiset (pvm:t) ja työskentelyyn osallistuneet

Sairaala ja vuodeosastohoito työryhmä on käsitellyt Pohjamaan maakunnan väestön palvelujärjestelmää asiakkaan näkökulmasta niissä tilanteissa, kun on tarve sairaala ja vuodeosastohoidolle. Työryhmä on sisällyttänyt omaan työhönsä seuraavia alueita:

- Vuodeosastohoito käsittää kaikki alueen pth vuodeosastopalvelut, erikoissairaanhoidon vuodeosastopalvelut, päiväosaston ja erikoissairaanhoidon lastenosastot

- Synnytykset, erikoissairaanhoidon vastaanottopalvelut, leikkaussali- ja heräämöpalvelut, teho- ja valvontahoito sekä sädehoito. Dialyysihoito, skopiatoiminta sekä alueellinen kotisairaala toiminta.

Sairaala ja vuodeosastohoito työryhmään ovat kuuluneet:

Puheenjohtajisto:

- Hans Henricson, apulaisylilääkäri, gastroenterolog, Pietarsaaren sosiaali- ja terveystoimi, - Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP - Sofia Svartsjö, överläkare i K2 primärvård, Korsholms kommun, hälsovård Työryhmä: - Gerd Kronlund, johtava lääkäri, Närpiö - Lis-Marie Vikman, hoitotyön päällikkö, Pietarsaaren sosiaali- ja terveystoimi - Christian Kantola, medisiinisen vastuualueen johtaja, VSHP - Peter Nieminen, operatiivisen vastuualueen johtaja, VSHP - Kosti Hyvärinen, ylihoitaja, VSHP - Lars-Erik Malm, johtava lääkäri, Malax - Marcus Råback, geriatri, Vaasan kaupunki - Heli Ylihärsilä, PLM, anestesialääkäri, VSHP, JUKO - Marjo Luomanen, järjestösuunnittelija, kokemustoimija Lihastautiliitto - Matti Paloneva, koti- ja laitoshoidon johtaja, Vaasan kaupunki - Marianne Niemi, järjestötyön suunnittelija, Invalidiliitto ry - Knutar Maria, Kruunupyy

Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa:

Maanantai 14.11 kello 13.00-15.30 Maanantai 21.11 kello 13.00-15.30 Maanantai 12.12 kello 13.00-15.30, Tiistai 17.1 kello 13.00-15.30 Tiistai 21.2 kello 10.00-12.00, Tiistai 13.3 kello 13.00-15.30 Tiistai 12.4 kello 13.00-15.30

Yhteisten tapaamisten lisäksi puheenjohtajisto on pitänyt erillisiä tapaamisia ja valmistellut kokouksia. Puheenjohtajisto on pitänyt yhden yhteisen neuvottelun avohoito ryhmän kanssa ja keskustellut muiden ryhmien puheenjohtajistojen kanssa.

121

2. Nykytilan kuvaus sekä arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa

Työryhmä on käyttänyt suuremman panostuksen vuodeosastohoidon nykytilan ja tulevaisuuden kartoittamiseen, koska VKS 2025 ohjelman tiimoilta on Vaasan keskussairaalan toimintaa jo usean vuoden ajan kehitetty sote yhteensopivaksi. VKS 2025 ohjelman tavoitteena on, että asiakkaiden kokema laatu on parasta Suomessa, toiminta tehostuu siten, että nettokustannukset laskevat 11% ja toiminta on sote-yhteensopivaa. VKS 2025 ohjelmaan on liittynyt koko toiminnan uudelleen konseptointi ja toiminnallinen suunnittelu. Suunnittelu etenee jatkuvasti, koska samanaikaisesti tehdään toiminnallista suunnitelmaa uuteen Pohjanmaan Sote –taloon. VKS 2025 ohjelmasta löytyy erillinen konseptisuunnitelma ja toiminnallinen suunnitelma sekä Pohjanmaan Sote –talon tarveselvitys, joten niitä ei erikseen tähän raporttiin kuvata. Pohjanmaan maakunnan nykyiset laitospaikat kartoitettiin (liite 1). Kartoituksessa huomioitiin myös sosiaalipuolen tehostettu ja tuettu palveluasuminen sekä vanhainkodit, vaikka ne eivät kuulu työryhmän alueeseen. Työryhmässä pidettiin kuitenkin tärkeänä, että hahmotetaan kokonaisuudessaan kaikki laitospaikat. Kartoitus sisältää perusterveydenhuollon laitoshoidon vuodeosastopaikat, vanhainkodit, tehostetun palveluasumisen paikat (24/7 henkilökunta paikalla), tuetun palveluasumisen paikat (henkilökunta paikalla päivisin) sekä lisäksi alueen erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikat. Jokaisesta yksiköstä on lisäksi kuvattu yksikön profiili, hoitohenkilökunnan määrää, pitkäaikaispaikkojen osuus ja kiinteistön omistaja. Yhteenveto on esitetty alla olevassa taulukossa.

Paikkakunta

PTH laitos-

hoitopaikkaVanhainkoti

Tehostettu

palveluasuminen

Tuettu palvelu-

asuminenYhteensä

Kruunupyy 32 33 59 124

Luoto 30 5 35

Pietarsaari 64 36 150 45 295

Pedersöre 35 69 6 110

Uusikaarlepyy 25 66 91

Oravainen 24 32 56

Vöyri 20 68 32 120

Mustasaari 46 144 22 212

Vaasa 102 676 778

Laihia 14 102 25 141

Maalahti- Korsnäs 30 15 60 10 115

Närpiö 28 34 111 62 235

Kaskinen 38 38

Kristiinankaupunki 18 35 123 5 181

Yhteensä 326 232 1664 309 2407

Hoito- ja hoivapaikat Pohjanmaan maakunta

122

Nykytilanteesta voidaan todeta, että alueella on perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja >75 vuotiaille seuraavasti:

Tulevaisuuden näkymä

Sairaala ja vuodeosastohoito työryhmä tilasi päivityksen NHG:ltä aiemmin julkaistuun kuntoutuksen ja akuuttivuodeosastojen paikkatarvearvioon. Raportissa esitettiin arvio lyhytaikaisen vuodeosastopaikkojen peittävyydestä 75 vuotiaiden osalta.

VSHP:n alueella on ollut ajoittain ongelmana siirtoviivepotilaiden suuri määrä. Tällä hetkellä tilanne on paremmin hallussa, mutta ongelmana on eri puolilla sairaanhoitopiiriä se, että potilaat odottavat ns.

Nykytilanteessa voidaan todeta, että alueella perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja >75 vuotiaille on seuraavasti:

K4 ja Kruunupyy

Asukasluku: 49752, joista >75 v. 4827 64 pth vuodeosastopaikkaa 75 asukasta/paikka

K2

Asukasluku: 26072, joista >75 v. 2529 70 pth vuodeosastopaikkaa 36 asukasta/paikka

K5

Asukasluku:25158, joista >75 v. 3438 76 pth vuodeosastopaikkaa 45 asukasta/paikka

Vaasa ja Laihia

Asukasluku: 75738, josta >75 v. 6436 116 pth vuodeosastopaikkaa 55 asukasta/paikka

123

väärässä paikassa oikeaa paikkaa. Alla olevassa taulukossa on nähtävillä Vaasan sairaanhoitopiirin alueella siirtoviivepotilaiden määrät tammikuu-helmikuu 2016-2017 ajalta kunnittain eroteltuna. 98 erikoisala tarkoittaa potilaita, jotka ovat saaneet erikoissairaanhoitoa, mutta ovat valmiita siirtymään toiseen hoitopaikkaan, mutta joutuvat odottamaan jatkohoitopaikkaa. 15Y potilaat ovat yleislääketieteen potilaita, jotka eivät tarvitse erikoissairaanhoitoa, mutta eivät ole päässeet oikeaan hoitopaikkaan, vaan vuodeosastopaikka on löytynyt vain keskussairaalasta.

TA 2017Tot. 1-2

2017

Tot. vs. TA

KPLTot. 2016

Tot. 1-2

2016muutos 1-2

Toimitusasiakas KPL KPL % KPL KPL 2016-2017

15Y + 98 yhteensä 231 KASKÖ 8 5 63 % 22 2 3

15Y + 98 yhteensä 280 KORSNÄS 2 3 150 % 5 0 3

15Y + 98 yhteensä 287 KRISTINESTAD 22 7 32 % 25 0 7

15Y + 98 yhteensä 399 LAIHIA 46 27 59 % 61 3 24

15Y + 98 yhteensä 440 LARSMO 1 1 100 % 4 3 -2

15Y + 98 yhteensä 475 MALAX 22 17 77 % 54 2 15

15Y + 98 yhteensä 499 KORSHOLM 65 105 162 % 233 23 82

15Y + 98 yhteensä 545 NÄRPES 15 13 87 % 27 3 10

15Y + 98 yhteensä 598 JAKOBSTAD 13 1 8 % 38 19 -18

15Y + 98 yhteensä 599 PEDERSÖRE 5 2 40 % 5 1 1

15Y + 98 yhteensä 893 NYKARLEBY 16 9 56 % 21 0 9

15Y + 98 yhteensä 905 VASA 1 235 350 28 % 2 053 565 -215

15Y + 98 yhteensä 946 VÖRÅ KOMMUN 27 5 19 % 32 1 4

15Y + 98 yhteensä 1 477 545 37 % 2 580 622 -77

15Y + 98 yhteensä Ulkokunnat 23 46 200 % 39 1 45

1 500 591 39 % 2 619 623 -32

Tulos

Yhteensä

Yhteensä 15 Y + 98

Tulevaisuuden näkymässä NHG:n raportissa on jaettu yksiköt kolmeen kategoriaan alla olevan kuvan mukaisesti.

Työryhmä on keskustelut eri osastojen profiileista. Vaativa osastokuntoutus on moniammatillisen tiimin antamaa lääkinnällistä kuntoutusta, joko ympärivuorokautisena toimintana tai päivätoimintana. Kyseeseen voi tulla sekä akuutin/subakuutin vaiheen kuntoutus että myöhemmän vaiheen kuntoutus. Vaativan

124

lääkinnällisen kuntoutuksen osastolla tulee olla käytettävissä fysio-, toiminta-, puhe-, ja ravitsemusterapeutti, (neuro)psykologi, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja, sekä apuvälineteknikon työpanosta sovittavan mitoituksen mukaisesti. Kaikissa sairaanhoitopiireissä pitää ERVA- alueen raportin mukaan olla vaativan neurokuntoutuksen osasto jossa on mahdollista hoitaa vaativahoitoisia potilaita sekä saada laboratorion ja kuvantamisen sekä päivystävien lääkärien palveluita. Osaston tulee sijaita suhteellisen lähellä vastaavia akuuttiosastoja.

Psykogeriatrisen osaston pääasiallinen kohderyhmä on vanhemmat potilaat, joilla on sellaisia käytösoireita, että he eivät pärjää yksin kotona tai tehostetussa palveluasumisessa ja syy oireisiin ei ole psykiatrinen vaan orgaaninen sairaus, kuten Alzheimerin sairaus tai muusta syystä johtuva dementia. Potilaita hoidetaan yksikössä niin kauan kuin heidän sairaus vaatii, sen jälkeen hoito järjestetään toisella tavalla. Erikoissairaanhoidossa on myös psykogeriatrisia paikkoja, jossa oireiden syy ei ole orgaaninen, vaan psykiatrinen (noin 5 potilaspaikkaa).

Saattohoito paikoista työryhmä nostaa tärkeänä esiin, että niitä ei alueellisesti keskitetä, vaan paikkoja on muiden osastojen yhteydessä, jotta asiakkaat saavat hoidon lähellä omaa kotiaan. Alueen akuuttiosastot sijaitsevat päivystävien sairaaloiden luona eli Vaasassa ja Pietarsaaressa ja eri tavoin profiloituja kuntoutusosastoja on sijoitettu laajemmin koko maakunnan alueelle. Arviointiyksiköitä on jokaisen kunnan alueella, ja ne voivat sijoittua joko pth-vuodeosaston tai tehostetun palveluasumisen yhteyteen.

NHG:n raportissa esitettiin arvio kuntoutuksen ja akuuttihoidon sairaansijatarpeista tulevaisuudessa kunnittain. Ne löytyvät alla olevasta kuvasta:

Työryhmä kävi helmikuun 2017 kokouksessa läpi NHG:n esittelemänä koko raportin. NHG raportissa esitettiin seuraavaa vuodeosastojakoa perustuen väestön tarpeisiin, toiminnallisiin tekijöihin ja olemassa oleviin tiloihin:

125

3. Nykytilan ja esitetyn arvion pohjalta nousseet hyvät toimintatavat, jotka olisi hyvä ottaa maakunnan yhteisiksi käytännöiksi.

- sisältää myös lyhyen kuvauksen nykytilan ongelmista ja kehittämistarpeista. Ongelmia nykytilassa ja kehittämistarpeet Suurimpana kehittämistarpeena työryhmä näkee tällä hetkellä sen, että asiakkaat usein joutuvat odottamaan jatkohoitopaikkoja, joka on merkittävä pullonkaula koko järjestelmän toimimiselle alueella. Lisäksi haasteena tulevaisuudelle voidaan pitää sitä, että vuodeosastot ovat kaikki paikallisesti johdettuja, joten yhtenäiset käytännöt ja toimintatavat puuttuvat. Maakunnan alueella ei ole mahdollisuutta nähdä reaaliaikaisesti käytettävissä olevia sairaansijoja ja resursseja. Alueella ei ole yhtenäistä tietojärjestelmää, joka haittaa merkittävästi tiedonkulkua. Tulevaisuuden merkittävänä ongelmana voidaan nähdä valinnanvapauden ja perustason suoran valinnanvapauden tuomat haasteet erityisesti lääkäripalveluiden järjestämiseen. Jos nykymallin perustason vastaanottotoiminta siirtyy valinnanvapauden kautta yhtiöille, nähdään suurena haasteena lääkärityövoiman joustava käyttö vuodeosastohoidon ja avohoitopalveluiden välillä. Hyvät toimintatavat ja mahdollisuudet Valinnanvapaus ja maakuntauudistus tuovat paljon mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Työryhmä haluaa kehittää aidosti asiakaslähtöisen maakunnan, jossa asiakkaat otetaan mukaan jo toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Myös työryhmä on pyrkinyt tähän työssään ja ryhmää on osallistunut kaksi asiakasedustajaa. Työryhmässä nähdään alueen ja sairaala ja vuodeosastohoidon vahvuutena kaksikielisten palveluiden ylläpitämisen ja kehittämisen. Lisäksi alueella on jo hyvin laajalti käytössä sama laatujärjestelmä ja sen rakentaminen koko sairaalan ja vuodeosastohoidon yhteiseksi auttaa jo hyvään

126

alkuun toimintatapojen yhtenäistämisessä ja laadun jatkuvassa varmistamisessa. Vaasa on ollut kansallisesti potilasturvallisuuden kehittämisen edelläkävijä ja se status halutaan säilyttää myös maakunnassa. Kun vuodeosastohoito yhtenäistetään koko maakunnassa, on tärkeää etsiä hyvät ja tehokkaat toimintatavat ja ”kopioida” niitä koko maakuntaan. För att avdelningsvården ska fungera smidigt bör man se vårdprocessen som en helhet som börjar med inskrivning, fortsätter som vård på avdelning och avslutas med utskrivning till hemmet eller annan vårdinstans. Ifall vi i framtiden behöver minska antalet platser bör processen granskas i sin helhet, dvs man bör se till att effektivera vården redan innan inskrivning blir aktuell, ha standardiserade, effektiva vårdperioder och säker och tidsmässigt välplanerad utskrivning. Flödespåverkande faktorer som inte direkt är avdelningsanknutna men som påverkar platsbehovet kommer att ha en nyckelroll i hur avdelningsvården i framtiden fungerar. Exempel på fungerande flödespåverkande faktorer; päivystystiimi, utskrivningsskötare. Användande av sakkunnigstöd i förändringarbete kan ha stor effekt vid behov av verksamhetsförändring, framför allt om förändringsprocessen involverar andra verksamheter förutom avdelningsvården, så som hemvård, hemsjukvård, serviceboenden. Även goda exempel från övriga delar av landet och världen bör tas i beaktande. VSHP alueella tehty kysely asiakkaille osoitti, että tärkeimmät palvelun valintaperusteet asiakkaille olivat:

• Läheinen sijainti • Hoidon laatu ja potilasturvallisuus • Palvelu omalla äidinkielellä (Äidinkieleltään ruotsinkielisillä 91.1% palvelu omalla

äidinkielellä tärkein valintaperuste)

127

4. Kuvaus palvelutasoista, palvelurakenteesta ja palveluverkosta tulevassa maakunnassa

Työryhmä on eri kokouksissa käynyt keskusteluja palvelutasoista, palvelurakenteesta ja palveluverkosta. Toiminnan suunnittelu on lähtenyt siitä, että ryhmä laati Pohjanmaan maakunnan vision pohjalta vision sairaala ja vuodeosastohoidolle.

Työryhmän valitsemaa visiota tukee myös se, mitä alueen väestö on nostanut esiin, kun heiltä kysyttiin miten sairaalan houkuttelevuutta voitaisiin lisätä. Väestö näki tärkeimpänä henkilökohtainen yhteyshenkilön saamisen, lääkärin sähköisen etäkonsultoinnin mahdollisuuden ja potilaan etäseurannan. Nämä ovat tärkeitä asioita sairaala ja vuodeosastohoidon kehittämisessä.

Työryhmässä on lisäksi käyty keskusteluita toiminnan tavoitteista ja mittareista, ja ne alustavasti laadittiin. Mutta työryhmässä sovittiin, että ensin on nähtävä maakunnan yhteinen sote visio, palvelustrategia ja palvelulupaus, jonka jälkeen ne voidaan viimeistellä.

Vuodeosastojen osalta työryhmä on NHG:n esityksen pohjalta käynyt keskusteluita palveluiden tasoista, rakenteesta ja verkosta maakunnassa tulevaisuudessa. Alla olevassa taulukossa on esitetty alueen perusterveydenhuollon tasoiset laitoshoitopaikat nyt, tulevaisuudessa ja ehdotus siirtymäajalle. Lisäksi jokaisesta vuodeosastosta on esitetty sen profiili 2021 vaiheessa.

128

Paikkakunta

PTH laitos-hoitopaikka Nykytilanne

PTH laitos-hoitopaikka muutos-vaiheessa

PTH laitos-hoitopaikka 2021

PROFIILI 2021

Kruunupyy Luoto

Pietarsaari 64 61 61

Akuuttiosasto, Ortopedisgeriatrinen kutoutusyksikkö, Arviointiyksikkö

Pedersöre Uusikaarlepyy 6.-8 6.-8 Arviointiyksikkö Oravainen 24 24 6.-8 Arviointiyksikkö Vöyri

Mustasaari 46 30-40 25-30

Geriatrinen kuntoutus

Vaasa 102 94-100 94-100

Akuuttigeriatrinen osasto, Neurologien kuntoutusosasto, Ortopedinen kuntoutusosasto, Arviointiyksikkö

Laihia 14 14 0

Maalahti- Korsnäs 30 25-30 25-30 Geriatrinen kuntoutus

Närpiö 28 25-30 25-30 Geriatrinen

kuntoutus Kaskinen Kristiinankaupunki 18 18 6.-8 Arviointiyksikkö Yhteensä 326 298-326 248-275

Tulevaisuudessa PTH-vuodeosastojen tulee täyttää seuraavat kriteerit:

- Tukeutuminen digitaalisten palveluiden avulla 24/7 päivystysyksiköihin (Vaasa ja Pietarsaari) - Lääkäripalvelut vähintään 8/7, digitaalisten palveluiden avulla. Sisäänotto ja uloskirjoitus myös

viikonloppuisin. - Laboratoriopalvelut saatavilla vähintään 8/7 - Radiologiset palvelut saatavilla vähintään 5/7 - Terapeuttien palveluita saatavilla 5/7

129

Vuodeosaston koko tulee olla vähintään 25 sairaansijaa. Arviointiyksiköt tullaan liittämään joko pth-vuodeosaston yhteyteen tai tehostetun palveluasumisen yksikön yhteyteen, mutta mallin ratkaisee tulevat valinnanvapauslainsäädännön linjaukset. Alla olevassa kuvassa on esitetty, kuinka paljon sairaansijoja on yhteistoiminta-alueittain ja kuinka paljon vuoden 2021 mallissa paikkoja on asukasta kohden.

Vuodeosastopaikkojen vähentämisessä huomioidaan, että keskialueella on helpompi siirtää potilaita yksiköstä toiseen ja sen lisäksi kotiin on helpompi järjestää laajemmin ja kattavammin palveluita. Sen tähden keskialueelta voidaan vähentää paikkoja. Reuna-alueilla ei pystytä yhtä helposti siirtämään potilaita eikä järjestämään palveluita, joten on tärkeää, että reuna-alueilla on tarpeeksi pth-tasoisia vuodeosastopaikkoja. Vaikka vaativan kuntoutuksen osastoa (erikoissairaanhoidon) mallissa esitetään Vaasaan, on Pietarsaaressa edelleen kuntoutusyksikkö, jossa hyödynnetään pitkäaikaisesti rakennettua paikallista kompetenssia, joka edustaa kansallista huippuosaamista.

Työryhmä haluaa tuoda erittäin tärkeänä asiana esiin, että ennen, kuin perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja vähennetään, täytyy panostaa kotihoitoon, kotikuntoutukseen. Alueella pystytään selkeästi osoittamaan, että jos näin ei tehdä, on sillä suora vaikutus siirtoviivepotilaiden määrän kasvuun, joka puolestaan aiheuttaa ongelmia erikoissairaanhoidossa.

130

Erikoissairaanhoidon osalta työryhmä esittää tässä vaiheessa seuraavia erikoissairaanhoidon vuodeosastoja. Vaasan osalta tapahtuu kuitenkin VKS 2025 ohjelman mukaisia kehittämistoimenpiteitä. Syksyllä 2017 muuttuu yksi vuodeosasto (E4) päiväosastoksi. Kun pth-tasoiset vuodeosastopaikat saadaan optimitasolle, ja potilaiden ei tarvitse odottaa jatkohoitopaikkaa, tullaan esh-paikkamääriä tarkastelemaan uudestaan. Myös psykiatrian osalta on tehty suunnitelmia paikkojen vähentämiseksi vielä tulevaisuudessa.

Yksikön nimi Paikkamäärä

VAASA

Sisätaudit ja keuhko E4 21

Sydänosasto Y1B 24

Päivystysosasto Y1A 22

Kir. Vuodeosasto T3 25

Kir. Vuodeosasto T2 23

Kir. Vuodeosasto A3 20

Synnytytkset ja naistentaudit 22

Lastentaudit A8 ja A9 18

Onkologia 17

Sisätaudit ja neurolgia E5 25

Tehohoito ja CCU 13

Vaativa kuntoutusosasto 24

Akuuttipsykiatria os 2 15

Akuuttipsykiatria os 1 12

Psyk hoito ja kuntoutus 5 17

Akuutti psykog os 4. 10

Lastenpsykiatrian osasto 6

Nuorisopsykiatrian osasto 8

PIETARSAARI

Inremedicin och lungsjukdomar A7 21

Avancerad rehabilitering A2 17

Barn- och ungdomsavdelning A5 8

Kuvaus palveluista Vaasan keskussairaala ja Pietarsaaren sairaala

Operatiivinen toiminta

Vaasan keskussairaalassa on keskusleikkaussalissa 10 salia, joista yksi käytännössä koko ajan varalla hätäsektioita varten. Toimintaa on siirtynyt päiväkirurgialle niin, että keskimäärin 6-7 salia on päivittäin käytössä. Päiväkirurgialla on kuusi salia, joissa parina päivänä viikossa toimintaa viidessä salissa, muina päivinä kaikki salit käytössä.

131

Leikkaustoiminta on tyypillistä keskussairaalatasoista. Kaikilla erikoisaloilla noudatetaan sovittua hoidonporrastusta, eli harvinaisuudet ja vaativimmat toimenpiteet on keskitetty yliopistosairaalaan, joskin jotain toimenpiteitä tehdään Vaasassa, joita muut lähettävät yliopisto sairaalaan. Pehmytpuolella ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia tulevassa toiminnassa, eli suurin osa syövistä hoidetaan edelleen Vaasassa samojen periaatteiden mukaan kuin Länsirannikolla (Turku, Pori).

Linjaukset elektiivisten toimenpiteiden suhteen noudattavat kiireettömän hoidon periaatteita. Suurin osa toiminnasta on erikoistasoa ja pienempi osa vaativaa. Esim. verisuonikirurgiassa on jatkossa valmiudet vaativaankin toimintaan. Samoin tehdään verkkokalvoleikkauksia ja vaativia korvatoimenpiteitä, joita ei joka sairaalassa tehdä (eivätkä ole keskittämisuhan alaisia). Ortopediassa primaariproteeseja, ei revisioita, keskitetty jo kauan sitten. Vaativana toimintana olkapääproteesit.

Keskussairaalan päiväkirurgiasta paljon on sellaista toimintaa, mitä tehdään yhtälailla kaupungin yksityissairaaloissa. Indikaatiot ovat aina lääketieteellisiä keskussairaalassa.

Vuosittain lähtee hieman yli 200 potilasta lähetteellä kirurgialta yliopisto-sairaaloihin, mutta paljon menee myös suoraan yliopistosairaalaan. Koko ajan lisääntyy Turun yliopistosairaalan käyttö kun taas Tampereen käyttö vähenee. Revisioproteesit lähetetään kuitenkin pääsääntöisesti Coxaan, Tampereelle. Piirimme väestö saa nyt operatiivistenalojen osalta elektiivistä palvelua omana toimintana yli 90%:ssa tapauksista, akuuteissa vieläkin enemmän. Tulevaisuus riippuu paljolti siitä, mitä Vaasassa saadaan jatkossa tehdä ja miten laajana valinnanvapaus tulee voimaan.

TEHO osastolla on tällä hetkellä seitsemän paikkaa, CCU:lla kuusi. Tehohoito on hyvin benchmarkattu ja vaativia potilaita käytännössä kaikki (elintoimintojen ylläpitäminen). CCU muuttuu verenkiertohäiriö-yksiköksi, kun strokepotilaiden hoito siirtyy sinne keväällä 2017. Sydänkirurgian loppuminen ei paljon ole näkynyt kuormituksessa vielä, mutta vajaat 200 hoitopäivää laskennallisesti pitäisi vähentyä. Tärkeää pitää linjaus, että on selkeä tehotoiminta ja sitten tehostettu valvonta (CCU+stroke+muut), ja kaikki vaativa valvonta on yhdessä paikassa jatkossa. Teho-CCU:n tiloja uudistetaan juuri tällä hetkellä ja vuoden 2018 aikana he pääsevät muuttamaan yhteisiin uudistettuihin tiloihin.

Sädehoito/ Onkologinen hoito

Vaasan keskussairaala tuottaa yliopistosairaala tasoista, nykyaikaista ja näyttöön perustuvaa sädehoitoa nykyisten Vaasan sairaanhoitopiirin, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja osittain Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestölle. Laitteiden nykyaikainen tekniikka ja osaava henkilökunta ja erittäin taitava konsulttipooli mahdollistavat hoitomuodot, jotka perinteisesti kuuluvat yo-sairaaloiden hoidettavaksi. Pystymme tarjoamaan väestölle asiakaslähtöistä, asiakkaan lähellä toteutettavaa parasta mahdollista hoitoa täysin kaksikielisesti. Tärkeitä yhteistyökumppaneita / palvelunostajia ovat Seinäjoki (yli 40% asiakkaista) ja Kokkola ( noin 10% asiakkaista). Tiivistä yhteistyötä tehdään Turun ja Tampereen yliopistosairaaloiden kanssa. Vaasan keskussairaala on mukana läntisen syöpäkeskuksen toiminnan kehittämisessä ja demoprojekteissa. Tämä tulee varmasti lähitulevaisuudessa ottamaan isomman roolin toiminnan ohjauksessa. Syöpäkeskuksen toiminta hakee parhaillaan kansainvälistä akreditointia.

132

Synnytyssali

Vaasan keskussairaalassa on 5 synnytyssalia (joista 1 erityssali) ja 2 tarkkailuhuonetta (synnytyssalissa). Valtakunnallisesti on ajateltu, että 1 Sali/300 synnyttäjää. Tällä hetkellä nähdään kuitenkin, että synnytyssalien määrä on riittävä. Tulevaisuuden näkökulmasta yhteenvetona:

- Synnytyssalien määrä riittävä, eli 5. Vaikka synnytykset vähän lisääntyisivätkin. - Tarkkailuhuoneita olisi hyvä olla 3 nykyisen kahden sijaan, joista yksi voitaisiin tarvittaessa muuttaa

saliksi - Eristyssali on liian pieni - Yhteen synnytyssaliin tulisi mahtua amme

BB - Gynen paikat riittävät, toimivat puskurina obs potilaille - Yksi eristyshuone lisää - Potilaspaikkamäärä riittävä, mutta huoneet eivät. Perhehuoneet ovat nykyaikaa, se on kilpailuvaltti

ja niitä tarvitaan lisää.

Avohoitopalvelut

Sairaalan avohoitopalvelut on tällä hetkellä jakautuneet 8 poliklinikkaan. Alla olevassa kuvassa näkyy poliklinikoiden suoritteet erikoisaloittain.

Kesällä 2017 yhdistetään kaksi poliklinikkaa, kun keuhko- ja neurologian poliklinikka yhdistetään yhdeksi poliklinikaksi. Avohoitopalvelut tullaan yhdistämään yhdeksi suureksi suurpoliklinikaksi rakennettavan Sote –talon myötä. Tällä hetkellä erikoissairaanhoidon poliklinikoilla hoidetaan paljon potilaita, jotka kuuluisivat perustason potilaiksi; esim. diagnostiset skopiat, pattien poistot, biopsiat jne. Tulevaisuudessa kun samoissa poliklinikkatiloissa on myös perustason toimintaa on helpompi ohjata potilaat oikealle tasolle.

133

Sairaalapalveluissa on tavoitteena kehittää avohoitopalveluita jo etupainotteisesti, että käytännöt ovat jo toimivia ennen uusien tilojen valmistumista. Suurpolin toiminnan kehittämisen keskiössä on triagen / potilasohjauksen kehittäminen, tilojen ja resurssien yhteiskäyttö sekä moniammatillinen yhteistyö. Valinnanvapauden mukanaan tuomaan kilpailuun vastaamiseksi toiminnassa tullaan varautumaan myös aukioloaikojen laajentamiseen ilta-aikoihin ja viikonloppuihin. Suurpolin toiminnassa toteutetaan sote-uudistuksen ytimessä olevaa perus- ja erikoistason palvelujen integraatiota käytännön tasolla. Kehittyneiden konsultaatiomahdollisuuksien ansiosta asiakkaiden palvelutarpeet saadaan niiden tasosta riippumatta tyydytettyä mahdollisimman pitkälle ja mahdollisimman laadukkaasti yhden käynnin aikana. Tämä tarkoittaa perinteisten erillisten perus- ja erikoistason vastaanottojen kokoamista yhdeksi kokonaisuudeksi, josta asiakas saa tarvitsemansa palvelut aiempaa joustavammin. Eri erikoisalojen ja perustason vastaanottoja yhdistävän suurpolin tärkeimpiä ominaisuuksia on vastaanottohuoneiden monikäyttöisyys. Yksittäisten ammattilaisten omien työhuoneiden sijaan siirrytään joustavaan vastaanottohuoneiden käyttöön, jota varten tarvitaan tilojen käyttöastetta optimoiva sähköinen varausjärjestelmä. Tosin tuleva valinnanvapauslainsäädäntö tulee loppullisesti antamaan linjat, miten integraatio voidaan toteuttaa

Dialyysipalvelut

Tällä hetkellä Vaasan keskussairaalassa on 30 +-1 potilasta hoidossa 11 potilaspaikalla. Tulevan SOTE-talon dialyysiosastolla tehdään in-center-hemodialyysiä 20:lla paikalla (40-60 potilasta), joista 3-4 on eristyshuoneessa. Lisäksi osastolla koulutetaan kotidialyysi eli kotihemodialyysi- ja peritoneaalidialyysipotilaat toteuttamaan kotihoitoa erillisessä tilassa, jota voidaan käyttää myös kotihemodialyysipotilaiden varapaikkoina (2 paikkaa), todennäköisesti näiden potilaiden pkl-kontrollit tapahtuvat myös näissä tiloissa. Tämän lisäksi tulevaisuudessakin tulee säilyä satelliittihemodialyysiyksikkö (6 paikkainen, ad 20 potilasta) Kristiinankaupungissa.

VKS:n nefrologit antavat konsultaatioapua Pietarsaaren sairaalan hemodialyysiosastolle (7 paikkaa, ad 20 potilasta), joka kuitenkin toimii paikallisen sisätautierikoislääkärin alaisuudessa. Myös Pietarsaaren dialyysitoiminta tulee säilyttää.

Dialyysipotilaat ikääntyvät, he ovat monisairaita ja useat paljon palveluita kuluttavia. Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja sosiaalipuolen kanssa pitäisi tiivistää ja tähän tulee tähdätä SOTE-uudistuksen, PTH ja ESH-integraation myötä.

Endoskopiapalvelut Tällä hetkellä Vaasan keskussairaalassa tehdään skopioita usealla eri poliklinikalla. Tulevassa Sote –talossa tähystystoiminta on keskitetty endoskopiayksikköön, jossa on 4-5 tähystyshuonetta gastroenterologisia, gastrokirurgisia sekä keuhkosairauksiin liittyviä toimenpiteitä varten. Lisäksi yksikössä tullaan tekemään myös urologisia toimenpiteitä. Tavoitteena synergia laitehankinnoissa, välinehuollossa ja koulutusaspekteissa samalla kun konsultaatiomahdollisuus erikoisalojen välillä paranee. Toimenpiteet ovat palvelutasoltaan joko vaativia (ERC, anestesiaskopiat) tai vähintään erikoistasoa. Tulevaisuudessa mahdollisesti diagnostiset perustähystykset voisivat osittain tulla tehdyksi samoissa tiloissa avosektorin (tk, privaatti) lääkäreiden toimesta.

134

Toiveena on lisäksi säilyttää erikoislääkärivetoinen satelliittiendoskopiayksikkö (2 tähystyshuonetta) Pietarsaaressa. Lisäksi todennäköisesti yksityisellä puolella tulee säilymään tähystysyksikköjä pienessä mittakaavassa kuten tähänkin saakka. Valtaosa potilasta ovat polikliinisia eli tulevat kotoa ja palaavat kotiin toimenpiteen jälkeen. Tähystystutkimuksen määrä tulee jatkossa edelleen lisääntymään koska ikääntyvä väestö merkitsee lisääntyvässä määrin suolistosyövän estämistä. Suurin tutkimusryhmä, IBD-potilaat ovat nuori potilasryhmä, joka on määrällisesti huomattavassa kasvussa vaatien myös säännöllistä seurantaa. Yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa tulisi tiivistää (potilaan tehokasta siirtymistä takaisin PTH:n puolelle sekä mahdollisesti diagnostisia perustähystyksiä).

Lastensairaanhoito Perustaso: Lasten perustason päivystys hoidetaan yhteispäivystyksessä perusterveydenhuollossa. Matalankynnyksen konsultaatioilla/lähetteellä potilas ohjataan esh:n päivystykseen, jonne Triage voi ohjata potilaan jopa suoraan (esim. alle 3 kk ikäinen kuumeinen lapsi). Esh:ssa oma lastensairaanhoitoon koulutettu henkilökunta (tavoite 24/7). Lastenlääkärin rooli merkittävä. Akuuttilääkärin roolilla paikkansa. Esh: Lastenosasto (infektio + puhdas), vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto, lasten kotisairaalatoiminta. Osastolla hoidetaan pediatrian somatiikan, lastenneurogian ja lastenkirurgian potilaita. Osastolle tullaan pääosin päivystyksenä, josta johtuu kuormitusvaihtelu. Lastenpkl:lla, lastenneurologisella pkl:lla ja päiväosastolla on elektiivistä pkl –toimintaa. Lastenkirurginen pkl toimii lastenpkl:n yhteydessä. Tavoite: Lasten osaamiskeskus, jossa lasten/perheiden sairaanhoitoa ja ongelmien ratkaisua tavoittelevat tahot toimisivat lähellä toisiaan. Vaativa erityisosaaminen toteutetaan yo-sairaalassa (Tyks,Tays). Moniammatillista osaamista tarvitaan erikoissairaanhoidon, perustason, lastenpsykiatrian, sosiaalisektorin ja lastensuojelun välillä. Perusterveydenhuolto on tärkeä yhteistyökumppani vaikeasti pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidon suunnittelussa. Yhteistyö toimii teholla (DM-ketoasidoosi) ja lastenanestesialääkärin tuella tehostetun hoidon periaatteella lastenosastolla (vaikeat bronkioliitit). Lastenneurologialla on kontaktit neuropsykiatrian osalta lastenpsykiatriaan, sekä kuntoutukseen, terapioihin, Folkhälsaniin ja erityishuoltopiirin niihin liittyvässä asioissa. Tulevaisuudessa varhainen tuki ja moniammatillisesti lähellä potilaan ja perheen kotia tehty ongelmaratkaisu (neuvola, koulu, sosiaalisektori, lastensuojelu, lastenpsykiatria, pth, esh) tulee entistä tärkeämmäksi. Yksikin alemmalla portaalla ajoissa hoidettu ongelma saattaa säästää lasta myöhemmältä syrjäytymiseltä, osastolle otolta tai jopa kodin ulkopuolelle sijoitukselta. Sairaansijoja VKS lastenosastolla on 18. Tämä riittää nykykäsityksen mukaan, jos Pietarsaaren sairaalan toiveesta saada pitää oma, vahva lastenosasto ja pkl toteutuu. Ajatuksia on hoitaa koko maakunnan lasten kotisairaalatoimintaa yhdessä; Pietarsaari pohjoista osaa ja VKS keski- ja eteläistä osaa.

135

Pietarsaaren osalta esitetään seuraavaa: Lastenpolikliniikka. Lastenlääkäriä ja lastenpsykiatri paikkakunnalla. Integroitu työtapa perusterveydenhuollon, psykiatrian ja syömishäiriöhoidon, vammaishuollon ja lastensuojelun kanssa. Kotisairaala lapsille joka palvelee maakunnan pohjoisosa yhteistoiminnassa Vaasan kanssa. Yöpymismahdollisuus lapsille, esimerkiksi Vaasan lastenosaston sateliittiyksikkö. Kotisairaalatoiminnan verkostot ja tulevaisuuden näkymät Vaasan näkökulmasta Vaasan kotisairaala toimii tällä hetkellä Koti- ja laitoshoidon alaisuudessa. Palvelee 24/7, kolmessa vuorossa ja jokaisessa vuorossa on kaksi sairaanhoitajaa. Kotisairaala saa potilaansa pääosin erikoissairaanhoidon päivystyksestä (osa PTH:n puolelta) ja vähäisessä määrin terveyskeskus vastaanotoilta sekä kaupunginsairaalan yksiköistä. Kotisairaala toteuttaa myös hoitoja ( iv hoidot/ veritiputukset esim) palveluasumisessa, jolloin vastuulääkärinä toimii Doctagon. Kotisairaalan asiakkaat jakautuvat kahteen potilasryhmään, palliatiiviset ja akuutit. Onkologialta potilaat siirtyvät saumattomasti kotisairaalan seurantaan ja hoitoon, vastaavasti päivystyksestä akuutit jotka käytännössä infektiopotilaita. Hiljan aloitettu päivystystiimi pystyy myös tarjoamaan sairaanhoito-palveluita, mutta vain kahdessa vuorossa. Kotisairaala ei tarjoa perinteisiä hoivapalveluita, joka taas on päivystystiimin perustehtävä. Kotisairaala on toiminut pienellä resurssilla, kysyntää ollut enemmän mitä voitu tarjota. Tulevaisuudessa 3 sairaanhoitajaa virka-ajalla; 1 hoitaja palliatiivisille potilaille ja 2 hoitajaa akuuttihoidoissa (iv tiputukset). Yhteistyökumppanit: Lähettävien tahojen lisäksi seurakunnan kautta tukihenkilöitä (joilla palliatiivista koulutustaustaa, mutta ei mitään sairaanhoidollista osaamista). K2 alueella syöpäyhdistyksen työntekijöiden kanssa, tosin heidän kanssa ei jatkuvaa yhteistyötä. K5 alueelle ei yhteistyötä. Kotisairaalatoiminnan laajentaminen? Kotisairaala pystyy tehokkaasti hoitamaan potilaansa jos asuvat <10km etäisyydellä toimipisteestä, Vaasakin haaste nykyisessä muodossa (Vähäkyrö käytännössä ei onnistu). Kotisairaanhoitoa pitäisi lisätä alueilla esimerkiksi kahdessa vuorossa joka viikonpäivä; (vertaa edellä: päivystystiimi) jolloin hoidot potilaiden kotona mahdollistuvat. Palliatiivisen hoidon vieminen laajalle alueelle on haaste- osaaminen on keskittynyt isoille paikkakunnille/sairaaloihin. Päivä- ja Kotisairaalatoiminta Pietarsaaren seudulla Päivä- ja Kotisairaala toimii Pietarsaaressa Sisätauti/keuhko-osaston osana. Potilaan hoito toteutetaan kotisairaala- päiväosasto- tai vuodeosastohoitona potilaan sen hetkisen tarpeen mukaan. Osasto tarjoaa lyhytaikaista kotisairaalahoitoa, esimerkiksi suonensisäistä antibioottihoitoa. Kotisairaala tukee myös tarvittaessa palliatiivisten potilaiden kotihoitoa yhteistyössä kotihoidon kanssa. Kotisairaala hoitaa tulevaisuudessa yhä enemmän potilaita yhteistyössä hoiva- ja asumisyksiköiden kanssa potilassiirtojen minimoimiseksi ja resurssien optimoimiseksi. Hemsjukhuset eftersträvar att inom givna resurser betjäna befolkningen i alla fyra kommuner, även de som bor längre bort från sjukhuset.

136

Työryhmä esittää, että kotisairaalatoimintaa tulee lähteä kehittämään yhteiseksi toiminnaksi ja kattamaan paremmin koko aluetta. Hemsjukhusverksamheten vidareutvecklas i nära samarbete med hemvården, jouren och räddningsverket för en optimal samanvändning av personalresurserna. Välinehuollon nykytila, toiminta ja palvelutilanne ja yhteistyösuunnittelu: Välinehuoltoyksikön ydintehtävä on huoltaa asiakaskunnan käytössä oleva välineistö/instrumentaatio käyttökuntoon käytön jälkeen. Tämän ns. ydintehtävän lisäksi asiakkaille toimitetaan leikkaus- ja anestesiaosastolla, päiväkirurgisella osastolla, kirurgian ja sisätautien poliklinikoilla palveluita jotka poikkeavat ydintehtävästä esim. huoltotilauksien tekeminen, tavaran tilaus-/ täydennyspalvelut ja puhdistustehtävät. Välinehuoltoyksikön ydintehtäväkenttä muodostuu pääosiltaan leikkaustoimintoja tukevasta instrumentaatioon liittyvästä välinehuollosta. 75 – 80 % toiminnasta koostuu instrumentaation ja hoitovälineiden ylläpitoon liittyvistä työtehtävistä, leikkaus- ja anestesiaosastolta, päiväkirurgiselta osastolta, silmäleikkaustoiminnasta ja suu-, korva-, nenä- ja kurkkutautien kirurgisesta toiminnasta. Palvelutilannetta tarkasteltaessa toiminnot (varaston tilaus ja täyttötoiminnot, salitäydennykset /välisiivoukseen liittyvät tehtävät) leikkaus- ja anestesiaosastolla hoidetaan henkilöstön ostopalveluna (2 välinehuoltajaa). Kirurgisen ja sisätautien poliklinikoiden endoskopiahuolto oheistehtävineen toteutetaan myös henkilöstön ostopalvelumuodossa (2 välinehuoltajaa). Tämänhetkistä toimintaa tarkasteltaessa keskeisessä roolissa on välinehuoltotyössä ydintehtävän hoitoon käytettävien resurssien hyödyntäminen tehokkaasti, hallinnollisesti järkevästi ja kustannustehokkaasti. Ulkoisiin tekijöihin on tilasaneerauksien yhteydessä vuosina 2010-2016 panostettu mm. uusimalla lähes koko laitekanta vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Päiväkirurgisen osaston muuton yhteydessä Y-taloon, otettiin käyttöön täysin uuden välinehuoltolinjaston jonka tarkoituksena on palvella kasvavan toiminnan tarpeita lähellä asiakasta. Nämä toimenpiteet perustuivat pitkälti tilasuunnittelupäätöksiin jossa luovuttiin keskitetyn välinehuoltoyksikön malliajattelusta ja jonka seurauksena välinehuoltotoiminnot hajautuivat entistä enemmän. 2018 vuoden aika on tarkoitus aloittaa leikkaus- ja anestesiayksikön välinehuoltotilojen saneeraus. Henkilöstön käytön kannalta tehokkuus ja taloudellisuus mitataan mm. välinehuoltoyksikön eri etäyksiköiden tuomia haasteita tarkasteltaessa. Hajautetun välinehuollon malli vaatii henkilökunnalta alan koulutuksen lisäksi, joustavuutta, kykyä sopeutua työtilan asettamiin haasteisiin, myönteistä asennetta asiakaskunnan erityistarpeita huomioidessa, jatkuvaa prosessien tarkastelua sekä palvelun tarjoajan että asiakkaan näkökulmasta. Jatkuva henkilöstön koulutus eri työpisteisiin on ehdoton edellytys työn sujuvuuden kannalta.

137

Pietarsaaren sairaala

Seuraavaksi tuodaan esiin Pietarsaaren sairaalassa oleva avohoitotoiminta, jotka toimivat tällä hetkellä itsenäisinä yksikköinä. Jotta erikoissairaanhoidon avohoitotoiminta pystytään tuottamaan tehokkaasti, on hyvä, että tulevaisuudessa toiminnot kuuluvat hallinnollisesti yhteen, mutta toimita on eri paikkakunnilla. Tässä tulee mahdollisimman nopeasti lähteä kehittämään myös digitaalisten palveluiden hyödyntämistä. Poliklinikkatoiminta:

Fysiatrinen poliklinikka kipukuntoutus päiväosastomuodossa. Moniammatillisia arviointeja jotka voivat

palvella maakuntaa.

Sisätautipoliklinikka. Sisätauti sekä kardiologia, (rasitus-ekg, sydämen ultraääni, PaceMakerkontrollit,

Holter-EKG, kardiologian vastaanotto), reumatologia, gastroenterologia. Poliklinikka on läheisessä

yhteistyössä Vaasan sisätauti- ja kardiologisen poliklinikan kanssa. Reumatologian, kardiologian, ja

gastroenterologian sairaanhoitajia ja erikoislääkäreitä. Tulevaisuudessa myös etävastaanotto Vaasasta

mahdollista.

Diabetesvastaanotto diabeteshoitajineen, sisätauti-lasten- ja yleislääkärit vastaavat pohjoisen alueen

aikuisten ja lasten diabeteshoidosta perus- ja erikoissairaanhoidon tasolla.

Keuhkopoliklinikka, keuhkolääkäri ja sairaanhoitajat.

Endoskopiayksikkö, koulutettu henkilökunta ja hyvät uudet tilat ja moderni laitteisto. Kolonoskopia,

gastoskopiatutkimuksia tehdään. Laitteistoa ja sairaanhoitajia on kystoskopia- ja bronkoskopiatutkimuksia

varten. Voi toimia yhtenäisesti Vaasan kanssa.

Dialyysi joka toimii yhtenäisesti Vaasan dialyysiosaston kanssa. Paikallista tukea osaston ja poliklinikan

sisätautilääkäriltä. Nefrologiavastuu Vaasassa. Henkilökunnan saatavuus ja yhtenäistäminen

maakuntatasolla järkevää.

Neurologinen poliklinikka on, mutta tulevaisuudessa toiminta edellyttää neurologian lääkäriä.

Operatiivinen poliklinikka, kirurgia, korvasairaudet, silmäsairaudet. Voi myös toimia etäpoliklinikkana

Vaasaan, esim. pre-operatiiviset ja leikkauksen jälkeiset käynnit voidaan ulkoistaa, riippuen siitä miten

valinnanvapaus erikoissairaanhoidossa muotoutuu.

Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka. Toiminta on osittain integroitu perusterveydenhuollon kanssa.

Päiväkirurgista toimintaa on vuonna 2017. Johtuen uudesta lainsäädännöstä, eri vaihtoehtoja toiminnalle

vuonna 2018 selvitellään.

Diabetesvastaanotto, reumavastaanotto ja astma-keuhkovastaanotto hoidetaan vuonna 2017 yhteistyössä

perusterveydenhuollon-erikoissairaanhoidon kanssa. Miten se organisoidaan maakunnassa, päätetään

myöhemmässä vaiheessa riippuen valinnanvapauslainsäädännöstä.

Instrumentvårdsenheten i Jakobstad betjänar i huvudsak operationsavdelningen, men även

endoskopienheten, hvc-mottagningarna och sjukhusets polikliniker och avdelningar. Munhälsovårdens

instrumentvård sköts decentralicerat på tandklinikerna.

138

Koskien psykiatrista sairaanhoitoa sekä radiologiaa ja laboratoriota viitataan kyseisiin työryhmiin.

5. Talouden näkökulma palvelutasoihin, -rakenteisiin ja –verkkoon Sairaalapalveluissa talouden näkökulmasta VKS 2025 ohjelmaan kuuluu 11% nettokustannusten vähennys. Säästöohjelma on tehty vuodelle 2021 asti ja siihen kuuluu erikoissairaanhoidosta 19 miljoonan euron säästöt. Suurin osa säästöistä tullaan toteuttamaan Pohjanmaan Sote –talon käyttöönoton yhteydessä jolloin saadaan poistettua myös kiinteistöjä käytöstä. Alla yhteenveto säästöohjelmasta: Kokonaissäästö 19 000 000€ Henkilöstökustannuksia 14 000 000€ (74%) Muita kustannuksia 5 000 000€ (26%) Aikataulu: Säästö/säästetty Toimenpiteet 2016 5 560 000€ Kehittäminen, tehostaminen ja ulkoistaminen 2017 1 000 000€ Kehittäminen, tehostaminen ja ulkoistaminen 2018 2 000 000€ Kehittäminen, tehostaminen ja ulkoistaminen 2019-2022 10 740 000€ SOTE maakunta uudistukset Uuden rakennuksen käyttöönotto – toimintojen tehostuminen, vanhojen tilojen poisto käytöstä Pohjanmaan maakunnan vuodeosastopalveluissa pyritään vähentämään vuodeosastopaikkoja aiemman esitetyn suunnitelman mukaan, mutta ensin varmistetaan, että kotihoito, kotikuntoutus yms. kotiin vietävät palvelut ovat riittävällä tasolla.

6. Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen Kotiin vietävät palvelut, digitaaliset palvelut tai liikkuvat palvelut Digitaalisia etäpalveluita kehitetään, että potilasta voidaan hoitaa lähellä kotia ja lääkäripalveluita saadaan helpommin sinne missä potilas on. Maakunnassa kehitetään kotisairaalatoimintaa ainakin siellä missä kotisairaalatoimintaa on (Vaasa ja Pietarsaaren seutu). Lyhytaikaista kotisairaalahoitoa viedään myös potilaan kotiin palveluasumisyksiköihin ja hoivayksiköihin silloin kun se on potilaan kannalta järkevää sairaalasiirtojen minimoimiseksi ja resurssien optimoimiseksi. Saattohoitotoimintaa kehitetään yhteistyössä maakunnan PTH-osastojen ja kotihoidon/kotisairaalan kanssa. Yhteinen tietojärjestelmä edesauttaa PTH-osastojen, ESH:n ja kotihoidon yhteistoimintaa. Kuntakeskuksessa annettavat palvelut.

139

Maakunnan arviointiyksiköt sijoitetaan ympäri maakuntaa pth- vuodeosastojen tai tehostetun palveluasumisyksiköiden yhteyteen. Tämä linjataan vasta kun valinnanvapauslainsäädäntö on selkeämpi. Laajemmalla toiminta-alueella toteutettavat palvelut PTH-osastot sijoitetaan maakunnan pohjoisosaan Pietarsaareen, keskiosaan Vaasan ja Mustasaareen sekä eteläosaan Närpiöön ja Maalahteen. Arviointiyksiköt sijaitsevat Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä, Mustasaaressa, Oravaisissa, Vaasassa, Maalahdessa, Närpiössä ja Kristiinankaupungissa. Maakunnan eteläosassa (Kristiinankaupunki) toimii lisäksi dialyysiosaston sateliittiyksikkö. Pietarsaaressa sijaitsee maakunnan laajempi toimipiste johon kuuluu dialyysiyksikkö, endoskopiayksikkö sekä ESH-poliklinikka ja esh-vuodeosastotoimintaa. Maakunnalliset palvelut Vaasan Keskussairaala tarjoaa keskitetysti erikoissairaanhoitoa maakunnan väestölle. Etäpoliklinikkatoimintaa ja digitaalisia palvelumuotoja kehitetään jatkossa niin että potilas voi saada palvelut lähellä kotia koko maakunnassa. Yhteistyöalueella (= ERVA) toteutettavat palvelut Osa erityistason erikoissairaanhoidosta, tarjotaan ERVA-alueella keskitetysti tai ostetaan ostopalveluina muista yliopistosairaaloista.

7. Monituottajamallin (kolmas sektori ja yksityiset) sekä valinnanvapauden näkymä suunnitelmaan

Työryhmä on työssään lähtenyt siitä, että tulevaisuudessa vuodeosastopalvelut tullaan järjestämään maakunnan liikelaitoksen palveluna. Yksityinen ja kolmas sektori ovat varmasti mukana tuottamassa tuetun ja tehostetun palveluasumisen palveluita ja ovat osana palvelutuotantoa.

Sairaala palveluissa erityisesti avohoito-, operatiivisten- sekä skopiapalveluiden osalta tulevilla valinnanvapauslinjauksilla tulee olemaan merkitystä. Osa näistä palveluista siirtyy todennäköisesti yksityiselle sektorille, jos valinnanvapaus toteutuu laajana mallina. Kun valinnanvapauden linjaukset täsmentyvät tulee hyvin tarkasti käydä eri vaihtoehdot läpi, miten varmistetaan kaksikieliset hyvät palvelut alueella. Erityisesti tulee huomioida lähetevirtojen vaikutukset.

8. Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus

Sairaala ja vuodeosastohoidossa voidaan asiakkuuden jakaa karkeasti kahteen segmenttiin akuutteihin ja elektiivisiin asiakkuuksiin. Tulevaisuudessa on erittäin tärkeää, että esimeriksi vuodeosastopaikkoja pystytään hallitsemaan ja ohjaamaan yhteisen reaaliaikaisen ohjelman avulla. Vuodeosastopalvelu edellyttää aina lääkärin suorittamaa potilaan hoidon tarpeen arviointia (lähete sairaalahoitoon, päivystyksestä sairaalaan otetut potilaat, jatkohoitoon ohjaaminen ja kotiuttaminen) Kuntouttava ote koko hoitoketjussa on välttämätön jatkossa rajallisten resurssien ja lisääntyvän kysynnän hallitsemiseksi. Läheinen yhteistyö ja yhteinen tietojärjestelmä vuodeosastopalveluiden, kotihoidon, ja vanhustenhuollon palveluiden kesken on tärkeää.

140

Suuren palvelutarpeen potilaille laaditaan kokonaisvaltainen palvelusuunnitelma, eli hoitosuunnitelma, joka on helposti kaikkien hoitoa antavien yksiköiden luettavissa yhteisessä tietojärjestelmässä. Yhteisen tietojärjestelmän, ja toimivien etäpalveluiden avulla voidaan tarvittaessa konsultoida kotihoidon, PTH-osastojen ja ESH-yksiköiden välillä reaaliaikaisesti koko maakunnassa potilassiirtojen minimoimiseksi. Case- Manager toiminnan avulla pyritään tarjoamaan henkilökohtainen yhdyshenkilö asiakkaalle, jotka käyttävät erittäin paljon terveydenhuollon palveluita. Kotiutushoitajatoiminnan avulla varmistetaan, että asiakkaiden polku jatkohoitoon etenee ilman turhia viiveitä ja pyritään osaltaan vaikuttamaan siihen, että mahdollisimman moni asiakas pystyy palaamaan kotiin.

9. Rajapinnat ja yhteispinnat työryhmien välillä sekä suhteessa peruskuntiin (esim. hyte) Sairaala ja vuodeosastoryhmän raja- ja yhteispintana voidaan pitää osaltaan kaikkia eri työryhmiä. Sairaala ja vuodeosastohoito ovat yleensä sitten se paikka, josta hoitoa saa, kun tulee äkillinen tarve tai elektiivisesti suunnitellaan. Toisaalta ennaltaehkäisevällä työllä ja terveyden edistämisellä voidaan vaikuttaa palelutarpeeseen. Erityisesti työryhmä katsoo, että välittömän hoidon tarpeen ryhmän kanssa on tärkeää saada rajapinta toimimaan, jotta vain sellaiset potilaat jäävät sairaalaan, jotka tarvitsevat palveluita. Toisaalta jatkohoidon kannalta on todella tärkeää, että potilaat pääsevät välittömästi siirtymään jatkohoitoon vuodeosastoilta, kun eivät enää tarvitse sen tasoista palvelua.

10. Ehdotuksia muutoksen läpiviennin vaiheista ja kriittisistä kohdista

Sairaalatoimintojen osalta jatketaan VKS 2025 ohjelman mukaisesti toiminnan kehittämistä. Dialyysitoiminnan, skopiatoiminnan, avohoitovastaanottojen ja kotisairaalatoiminnan osalta tulisi lähteä vuoden 2018 aikana selvittämään, miten toimintaa voidaan yhdessä kehittää. Pohjanmaan Sote –talon toiminnallisen suunnittelun viimeistely ja rakentamisen aloittaminen vuoden 2018 aikana on tärkeä tulevien alueellisten sairaalapalveluiden kehittämisessä. Työryhmässä on myös keskusteltu mahdollisuudesta nopeammasta etenemisestä. Yhdeksi vaihtoehdoksi esitettiin, että kaikki alueen perusterveydenhuollon vuodeosastot kuuluisivat samaan hallinnolliseen yksikköön jo 2018. Ennen maakunnan toiminnan käynnistymistä 1.1.2019 tällainen vuodeosastojen hallinnollinen yksikkö voitaisiin perustaa VSHP:n omana palvelualueena – Perusterveydenhuollon vuodeosastojen palvelualue 1.1.2018 alkaen. Lisäksi ehdotettiin perustettavaksi perusterveydenhuollon Lääkäri- ja asiantuntijapalveluiden palvelualue tuottamaan vuodeosastopalveluiden alueelle lääkäripalveluja. Esitys asiasta tehtiin VSHP:n hallitukselle 24.4.2017. Alla olevassa kuvassa on listattu nopeamman etenemisen uhkia ja mahdollisuuksia.

141

Tärkeintä on kuitenkin, että maakunnan alueella lähdettäisiin mahdollisimman nopeasti kehittämään toimintaa yhdessä, vaikka oltaisiin hallinnollisesti eri yksiköitä. Alla olevassa taulukossa on nostettu esiin niitä kehittämisalueita, joita tulisi lähteä kehittämään. Yhteenveto asioista, joita työryhmä pitää tärkeänä lähteä kehittämään:

- Maakunnan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipuolen paikkamäärät tulee yhteen sovittaa siten, että potilaiden ei tarvitse odottaa oikeaa hoitopaikkaa väärässä paikassa. Kotiin tarjottavia palveluja tulee olla riittävästi, jotta vuodepaikkoja voidaan lähteä vähentämään.

- Erikoissairaanhoidon toiminnan kehittämistä tulee jatkaa VKS 2025 ohjelman mukaisesti. Huomioiden kuitenkin, että koko alueen esh-toiminnot tulee yhteen sovittaa ja erityisesti kehittää digitaalisia palveluita. Yhteensovitettavia kokonaisuuksia ovat ainakin vuodeosastopalvelut, dialyysi, skopiatoiminta, esh-avohoitovastaanotot ja välinehuolto

- Kotisairaalapalveluiden alueellista mallia tulee lähteä tekemään yhteistyössä muiden työryhmien kanssa.

- Joustavan lääkärityövoiman käytön turvaamiseksi tulevaisuudessa tulisi yhdistää alueen perusterveydenhuollon lääkäri- ja asiantuntijapalveluita ja kehittää uudenlainen toimintamalli, jolla voidaan varmistaa lääkäripalvelut kaikille alueen vuodeosastoille.

- Tehdään toimivat ja helposti käytettävät etäkonsultaatiomahdollisuudet jokaiselle vuodeosastolle ja avohoitoon. Digitaalisten palveluiden avulla asiakkaille turvataan laadukas hoito lähellä kotia. Alueellinen toiminnanohjaus tehdään hankkimalla maakunnalle yhteinen potilaiden sijoittamisen ohjausjärjestelmä.

- Päätetään yhteinen potilastietojärjestelmäratkaisu. Kaikki vuodeosastot siirtyvät asteittaisesti käyttämään samaa potilastietojärjestelmää, jolloin esimerkiksi tieto ajankohtaisesta lääkehoidosta on aina saatavilla.

- Määritetään yhteiset toimintatavat. Lisätään yhteistyöstä laadun, potilasturvallisuuden ja kehittämiseksi ja linjataan yhteiset toimintatavat.

142

11. Muuta, jota työryhmä haluaa nostaa esiin

Työryhmä pitää tärkeänä, että Pohjanmaan maakuntaan luotaisiin seuraavaksi yhteinen sote visio, palvelustrategia ja palvelulupaus. Sen jälkeen tulisi jokaisen ryhmän vielä sopeuttaa suunnitelmat niihin, jotta maakunnan kehittämisen suunta on yhteinen.

143

Työryhmä 7 Mielenterveys ja päihdepalvelut 1. Työryhmän palvelukokonaisuus, työryhmän kokoontumiset ja työskentelyyn osallistuneet

Työryhmän kokoonpano ja kokoontumiset Puheenjohtajisto Jesper Ekelund psykiatrian vastuualueen johtaja, VSHP Marja Mustonen palvelualuejohtaja, työikäisten palvelut, Vaasan sosiaali- ja terveystoimi Kimmo Kuisma ylilääkäri, Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto Sihteeri Maria Hammar suunnittelija, perusterveydenhuolto, VSHP Jäsenet Mika Ehrnrooth päihdehuollon ylilääkäri, Vaasan sosiaali- ja terveystoimi Mikaela Granfors osastonhoitaja, Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon

kuntayhtymä Susanne Hongell sosiaaliterapeutti, Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto (Kruunupyyn edust.) Tanja Jaakola ylihoitaja, psykiatrian vastuualue, VSHP (1.3.2017) Gunilla Jusslin johtava hoitaja, Mustasaaren terveyskeskus Maritta Kerätär ylihoitaja, psykiatrian vastuualue, VSHP (28.2.2017) Riitta Lönnback ylihoitaja, Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto Anna Niiranen johtava ohjaaja, mielenterveys- ja riippuvuuskeskus Horisontti, Vaasan

sosiaali- ja terveystoimi Jarkko Pirttiperä johtaja, Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon

kuntayhtymä Mari Viljamaa vs. päihdekeskuksen johtaja, Vaasan sosiaali- ja terveystoimi Johanna Yliviitala toiminnanjohtaja, Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys Työryhmä kokoontui seitsemän (7) kertaa seuraavasti: 25.10.2016, 15.11.2016, 13.12.2016, 9.1.2017, 7.2.2017, 6.3.2017 ja 10.4.2017. Tämän lisäksi työryhmän puheenjohtajisto ja sihteeri ovat kokoontuneet useamman kerran varsinaisten työryhmäkokoontumisten välissä. Työryhmän neljännen (9.1.2017) kokoontumiskerran teemana oli asiakasnäkökulma ja tätä varten tilaisuuteen osallistuivat KoKoA ry:n (koulutetut kokemusasiantuntijat) kautta kokemusasiantuntijat Hanna Jakobsson ja Tomi Paalosmaa. Mielenterveys- ja päihdepalveluilla tarkoitetaan palveluita ja toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään, lievittämään ja hoitamaan mielenterveyden häiriöitä ja päihteiden käytön aiheuttamia haittavaikutuksia ja niiden seurauksia. Palveluihin kuuluvat ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki, kriisitilanteiden psykososiaalinen tuki sekä mielenterveys- ja päihdehäiriöiden arviointi, tutkimus, hoito ja

144

kuntoutus. Palveluiden toteutus perustuu mielenterveys- ja päihdepalveluita ohjaavaan lainsäädäntöön sekä hoitoon pääsyä koskeviin määrityksiin ja suosituksiin. Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa Pohjanmaan maakunnan alueella toteutettavat perustason ja erikoissairaanhoidon mielenterveys- ja päihdepalvelut ja tehdä ehdotus siitä, miten palvelut toteutetaan osana 1.1.2019 voimaan astuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta. Pääpaino on hoitoon, kuntoutukseen ja arjen hallinnan tukemiseen liittyvissä palveluissa. Palvelukokonaisuuteen ei ole sisältynyt yksityisten palveluntuottajien palveluita muutoin kuin siltä osin, mikäli niillä on täydennetty Vaasan sairaanhoitopiirin ja kuntien tuottamien palveluiden kokonaisuutta. Työryhmä on käsitellyt varsinaisten hoitopalveluiden lisäksi myös mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen liittyvät tukipalvelut mm. asumisen ja päivä- ja työtoimintapalvelujen osalta. Kartoitus on sisältänyt alueella tällä hetkellä tarjolla olevat palvelut matalan kynnyksen palveluiden, avohoidon, erikoissairaanhoidon ja vaativimman tason palveluiden osalta ja palvelutarjonnassa olevat puutteet. Palvelurakenneuudistuksessa on linjattu, että kunnille jää jatkossa vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveydenedistämisestä ns. HyTe-palveluista. Näihin tulee kuulumaan myös mielenterveyttä edistäviä ja päihteiden käytön haittoja ennalta ehkäiseviä palveluita. Tämä raportti ei sisällä kannanottoja näihin ns. rajapinnassa olevien palvelujen järjestämiseen, mutta kuntien ja maakunnan välisestä yhteistyöstä sovitaan HyTe-palveluiden osalta erikseen.

Mielenterveys- ja päihdepalveluilla on useita rajapintoja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja Pohjanmaan Sote- uudistusta työstävien työryhmien substanssialueiden kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalvelut koskevat kaikkia väestöryhmiä ikään ja sukupuoleen katsomatta. Työryhmien välistä keskustelua on tähän mennessä ollut vielä suhteellisen vähän, mutta rajapinnassa olevien palvelutarpeiden järjestäminen tulee kirkastumaan prosessin edetessä. Maakunnan muutosjohtajille jää suuri vastuu sovittaa eri työryhmien tuotokset yhteen. Työ on jaettu matriisinomaisesti niin että päällekkäisyyttä on paljon. Tämän työryhmän osalta mm. lasten ja nuorten, ikäihmisten, perheiden, vuodeosastopalvelujen, päivystyksen ja koulutus- ja tutkimustyöryhmän kanssa.

Työryhmä on käsitellyt seuraavat nykyiset palvelukokonaisuudet ja palvelut:

Asiakas- ja palveluohjaus ja palvelu- ja hoitoketjut ohjaus ja neuvonta (lähipalveluna ja keskitetty 24/7 palvelu) mielenterveys- ja päihdetyön ennaltaehkäisevä toiminta digitaaliset neuvontapalvelut asiakas- ja palveluohjausyksikkö toiminta kokonaisvaltainen hoidon- ja palvelutarpeen arviointi palvelupäätökset palvelusuunnitelman teko

Digitaaliset ja liikkuvat palvelut

nettiterapiat digi-asiointipalvelut liikkuvat ja jalkautuvat tiimit, erikoistyöntekijät

145

Mielenterveyden- ja päihdehuollon avohoitopalvelut peruspalveluiden mielenterveys- ja päihdetyön avohoito (matalankynnyksen

vastaanottopalvelut, terveyskeskukset, työterveyshuolto, psykososiaaliset palvelut, mielenterveys- ja riippuvuushoitoasemat)

terveysneuvontapalvelut (esim. huumeiden käyttäjien ruiskujen vaihto)

Erikoissairaanhoidon aikuispsykiatrinen avohoito yleissairaalapsykiatrian poliklinikka akuuttipsykiarian poliklinikka (sis. akuutti vastaanotto, 24/7 päivystävä sairaanhoitaja, akuutti

liikkuva työ mielialapoliklinikka (sis. neuropsykiatrian poliklinikka, tutkimuspoliklinikka ja

syömishäiriöpoliklinikka) psykoosipoliklinikka psykogeriatrinen poliklinikka

Mielenterveyden ja päihdehuollon laitoshoitopalvelut

psykiatrinen osastohoito akuuttipsykiarian osasto 1. akuuttipsykiatrian osasto 2. Hoito- ja kuntoutuspsykiatrian osasto 5. psykogeriatrian osasto

päihdehuollon osastohoito ja kuntoutuspalvelut Vaasan päihdekeskus Pixneklinikka ostopalvelut

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien arjen hallinnan tukipalvelut

päihdehuollon osastohoito ja kuntoutuspalvelut kotona asumista tukevat palvelut kotikuntoutuspalvelut ja arjessa selviytymisen tuki

Mielenterveys ja päihdekuntoutujien asumispalvelut Kuntouttavan asumisen tukiasunnot Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen arviointi- tutkimusjaksoja toteuttavat asumisyksiköt Tuettu palveluasuminen Kuntouttava ja tehostettu palveluasuminen

Sosiaalinen kuntoutus Päivä- ja työtoiminta (mm. kolmas sektori)

146

2. Nykytilan kuvaus sekä arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa

Useimmat mittarit osoittavat, että sairastavuus ja psykiatristen sairauksien esiintyvyys Vaasan sairaanhoitopiirissä on 10 % alempi kuin maassamme keskimäärin. Vaasan sairaanhoitopiirissä palveluita on kehitetty viime vuosina avohoitopainotteiseen suuntaan (kuvio 1.) Erikoissairaanhoidon osastopaikkojen määrä on vähentynyt viimeisen 12 vuoden aikana 53% ja avohoidon tarjonnan kasvu on vähintään yhtä dramaattinen. Kunnalliset mielenterveys- ja päihdepalvelut tuotetaan Pohjanmaan maakunnan alueella osittain kuntien omina palveluina osittain kuntayhtymien tuottamina. Päihdepalveluiden osalta palvelut tuotetaan pääsääntöisesti kunnallisina sosiaali- ja terveyspalveluina, joko omatuotantoisesti tai ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta.

Kuvio 1. Palvelujen avohoitopainotteisuuden kehitys VSHP:n psykiatriassa. 2017 osalta luvut ovat ennuste kuluvan vuoden 1.- 3. kuukauden perusteella.

2.1. Mielenterveys- ja päihdehoitopalvelut

Pohjanmaan alueen mielenterveys- ja päihdehoitopalvelut on esitetty kuviossa 2.

Mielenterveys- ja päihdehoitopalveluiden tuotanto peruspalveluissa jakautuu Pohjanmaan maakunnan alueella neljään palvelutuotannosta vastaavaan alueeseen. jotka ovat:

1) Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto (tuottaa palveluja Pietarsaaren, Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn asukkaille ja lisäksi osittain Kruunupyyn asukkaille)

2) Mustasaaren ja Vöyrin yhteistoiminta-alue

3) Vaasan ja Laihian yhteistoiminta-alue

4) Rannikko - Pohjanmaan kuntayhtymä, K5.

Alueet tuottavat palveluita matalakynnyksinä avohoitopalveluina, jolloin asiakkaat voivat hakeutua suoraan palveluun tai terveyskeskuksen kautta lähetteellä. Lisäksi palveluihin ohjaudutaan sosiaalihuollon

147

palveluiden kuin myös muiden kunnallisten palveluiden kautta. Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston ja Rannikko- Pohjanmaan kuntayhtymän alueella asuvat käyttävät pääsääntöisesti ko. kuntayhtymien palveluita. Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymän Psykososiaalinen keskus huolehtii integroidusti alueen kuntien asukkaiden mielenterveys- ja päihdepalvelutuotannosta. Pidempien välimatkojen vuoksi palveluissa on opittu hyödyntämään asiakkaan luokse jalkautuvia menetelmiä. Mustasaaren Vöyrin ja Maalahden alueen asukkaat käyttävät välimatkasta johtuen jonkin verran myös Vaasan kaupungin tuottamia palveluita. Niin Rannikko-Pohjanmaan kuin Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastonkin alueen asukkaat saavat erikoissairaanhoitotasoisia mielenterveyden avohoitopalveluita omien po. kuntayhtymien järjestäminä.

Mielenterveyspalveluiden erikoissairaanhoito osastohoitoineen toteutetaan Vaasan keskussairaalassa. tarpeen mukaan potilaita voidaan lähettää yliopistosairaaloihin joskaan tarvetta ei ole viime vuosina ollut. Myös valtion mielisairaaloita käytetään, kun kyse on erityisen vaikeahoitoisista potilaista. Tarve on ollut vuosittain toistakymmentä potilasta. Jotain erikoispalveluja voidaan ostaa myös yksityisiltä palveluntarjoajilta, joskin tämäkin tarve on ollut hyvin vähäinen oman syömishäiriöyksikön perustamisen jälkeen. kautta, Erikoissairaanhoitoon hakeudutaan lähetteellä perusterveydenhuollon, työterveyden tai yksityisen palvelun tuottajan kautta. Erikoissairaanhoito ei järjestä päihdehoidon palveluita, vaikka päihdeongelmasta johtuvia mielenterveyshäiriöitä ja somaattisia liitännäissairauksia hoidetaan paljon

erikoissairaanhoidossa. Pohjanmaan maakunnassa laitosmuotoisia päihdehoitopalveluita tuottaa ainoastaan Vaasan päihdekeskus, jossa on tarjolla selviämis- ja katkaisuhoitoa, vieroitushoitoa ja pidempiaikaista laitoskuntoutusta. Joissain tapauksessa katkaisuhoitoa järjestetään myös Pietarsaaren terveyskeskuksen osastolla, mutta palvelu ei ole säännöllistä.

Kunnat ostavat pidempiaikaisen laitospäihdekuntoutuksen yksityisiltä palveluntuottajilta. Pietarsaaren lähialueen kunnat käyttävät myös Kokkolassa sijaitsevan yhdistys- ja kunnallisten palveluiden yhteistyönä toimivan Päihdekeskus Portin palveluita, jotka ovat myös muiden alueen kuntien käytettävissä. Myös Vaasan päihdekeskus tuottaa sopimuksesta palveluita Pohjanmaan alueen kunnille. Pohjanmaan alueen kunnista hieman yli 50 % on ruotsinkielisiä. Palvelut tuotetaan kunnissa kaksikielisesti, laitosmuotoista päihdekuntoutusta lukuun ottamatta. Kårkulla samkommunin alainen Pixneklinikka on tuottanut alueen kunnille ruotsinkieliset päihdekuntoutuspalvelut. Yksikkö on ainoa Suomessa toimiva ruotsinkielinen päihdekuntoutusyksikkö. Yksikön toiminta siirtyy 1.7.2017 lukien Maalahden kunnan järjestämisvastuulle. Järjestely on väliaikainen ja alueen sote-palveluiden järjestämisessä tulee ottaa kantaa siihen, miten alueen ruotsinkielisten laitosmuotoista päihdekuntoutusta tarvitsevien asukkaiden palvelut jatkossa järjestetään.

Kruunupyy on tavallaan poikkeustapaus, koska alueen väestö käyttää ennen kaikkea Keski-Pohjanmaan Soiten palveluita, mukaan lukien Kokkolassa sijaitsevan keskussairaalan palvelut. Tämä johtuu ennen kaikkea maantieteellisestä läheisyydestä. Alueen väestö kokee tämän järjestelyn toimivana ja alueen edustaja työryhmässä piti tärkeänä, että näiden reuna-alueiden asukkaiden toimivat palvelut otetaan huomioon tulevassa suunnittelussa. Tämä lähinnä tiedoksi muutosjohtajille ja tulevan maakunnan virkamiehille. Asian ratkaiseminen ei kuulu tämän työryhmän tehtävänantoon.

148

Kuvio 2. Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdehoitopalvelut

Arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien avopalvelutuotanto on keskittynyt kuntayhtymien tai –alueiden keskuksiin

Erikoissairaanhoidon palvelut ovat välimatkaan liittyvistä syistä johtuen paremmin Vaasan keskussairaalan läheisyydessä asuvien saavutettavissa

Palveluita tarvitaan myös kaukana kuntayhtymä- ja kuntakeskuksista asuville

Palveluiden tuottamisessa ei ole toistaiseksi hyödynnetty riittävästi digitaalisten sovellusten mahdollisuuksia.

Alueelle tarvitaan nuorisoasema Klaaran tyyppisiä nuorten integroituneita matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelupisteitä. Vastaavanlainen yksikkö on aloittelemassa toimintaansa Pietarsaaressa. Myös K5 –alueelle tarvitaan saman tyyppinen palvelu nuorille.

Palvelutuotannossa on laadullisia eroja (mm. lääkäripalvelujen osalta)

Laitosmuotoisten päihdepalvelujen saatavuudessa ja käytettävyydessä on alueellisia eroja, koska ainoa laitosmuotoista päihdepalvelua tuottava yksikkö sijaitsee Vaasassa.

149

2.2. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tukipalvelut

Tukipalveluihin kuuluvien arjen hallinnan tukipalveluiden, asumispalveluiden ja sosiaalista kuntoutusta tarjoavien päivä- ja työtoimintapalveluiden järjestäminen on tällä hetkellä peruskuntien vastuulla. Palvelujen tarjonnassa on kuntakohtaisia ja alueellisia eroja. Palveluita tuotetaan kunnan omina palveluina mutta suuremmassa määrin ostopalveluina, joka yksityisiltä palveluntuottajilta ja yhdistyksiltä. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tukipalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin.

Kuvio 3. Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumis- ja päivä- ja työtoimintapalvelut

150

2.2.1. Arjen hallinnan tukipalvelut

Osa mielenterveys- ja päihdekuntoutujista tarvitsee tukea itsenäiseen asumiseensa ja arjen hallintaansa. Sairastuminen on voinut heikentää henkilön aiemmin hallitsemia itsenäisen elämisen taitoja joko väliaikaisesti tai pysyvämmin. Omassa kodissaan asuvat mielenterveys- ja päihdekuntoutujat voivat saada tukea arjen hallintaan kunnallisen kotipalvelun kautta. Palvelun kautta tuetaan asiakasta huolehtimaan mm. kodin siisteydestä, henkilökohtaisesta hygieniasta, lääkkeiden otosta ja kodin ulkopuolisen asioimisen, kuten kaupassa käynnin hoitamisesta. Kotipalvelun saamisessa kuin myös sen sisällössä esiintyy kuitenkin alueellisia eroja. Varsinaista mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnattua psykososiaalista kotikuntoutustoimintaa järjestää alueella vain Vaasan kaupunki. Palvelussa toimiva kotikuntoutustiimi antaa palveluita sosiaalihuollon asiakassuunnitelman mukaisesti joko omassa kodissaan asuvalle tai Vaasan kaupungin arjen hallinnan alaisuudessa olevassa kuntouttavan asumisen tukiasunnossa asuvalle henkilölle.

Arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa

Palvelutarjonta on erilaista eri puolilla aluetta. Vain Vaasassa on erityisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnattuja kotiin vietäviä palveluja (kotikuntoutustiimi).

Kotiin vietäviä palveluja tarvitaan enemmän, koska niiden avulla voidaan tukea kuntoutujan kotona asumista ja arjen hallintaa ja ennalta ehkäistä osastohoidon tarvetta.

Palvelut ovat hyvin kustannustehokkaita verrattuna asumisyksiköissä toteutettuihin palveluihin.

2.2.2. Asumispalvelut

Osa mielenterveys- ja päihdekuntoutujista tarvitsee tukea kyetäkseen asumaan itsenäisesti. Tuen tarve vaihtelee lyhyen ajan tarpeesta jopa vuosia kestävän tuen tarpeeseen. Tukiasuminen on kevyesti tuettu palvelumuoto, jossa asiakas asuu palvelun järjestäjän hallinnoimassa mutta asukkaalle vuokratussa asunnossa ja saa asuntoon tarvitsemansa tuen. Tuetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumista asumisyksikössä, jossa ei ole ympärivuorokautista hoitoa. Tuettu palveluasuminen muodostuu vuokra-asumisesta ja asiakkaan kanssa sovituista tukipalveluista.

Osa mielenterveys- ja päihdekuntoutujista tarvitsee asumisensa ja arjen hallinnan tueksi ympärivuorokautisia asumispalveluja. Palvelutarve voi kuitenkin vaihdella kuntoutuksen eri vaiheissa. Asiakkaalle tulee löytää hänelle sopiva asumismuoto välittömästi, kun psykiatrisen osastohoidon tai laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen tarvetta ei enää ole. Asiakkaiden

asumispalvelun tarvetta tulee arvioida asumisen aikana. Palveluja joko lisätään tai vähennetään palvelutarpeen muutosten myötä.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut on alueella järjestetty valtaosin yhdistysten ja muiden yksityisten palveluntuottajien toimesta. Omia kunnallisia asumispalveluyksiköitä on vain Pietarsaarella, Luodolla, Närpiöllä ja Vaasalla ja asumispalveluiden tarjonta on näissä kunnissa alueen muita kuntia laajempaa. Asumispalveluita

ei ole kuitenkaan riittävästi alueen tarpeisiin. Puutetta on sekä tehostetusta palveluasumisesta että lyhytaikaisista kuntouttavan asumisen tukiasunnoista.

151

Arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa

Asumispalveluiden saatavuudessa on alueellisia eroja. Asiakkaat ovat joutuneet joissain tapauksissa muuttamaan muualle maahan saadakseen palvelutarvettaan vastaan asumispalvelun.

Sekä tehostettua palveluasumista että lyhytaikaisempaa tuettua ja kuntouttavaa palveluasumista on liian vähän. Tehostetun osalta puutteita on Vaasassa ja kuntouttavan ja tuetun osalta K5 –alueella.

Palvelutuotantoa pitää täydentää tukiasunnoilla, joiden välittömässä läheisyydessä on varattu tiloja yhteisiin kokoontumisiin, pesu- ja pyykkipalveluihin ja ruokailuun. Esimerkiksi Pietarsaaressa oleva Maya edustaa tällaista asumispalvelua.

Nuorille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja erilaisista neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiville nuorille suunnattuja asumispalveluja tarvitaan alueelle.

2.2.3. Sosiaalinen kuntoutus (päivä- ja työtoimintapalvelut)

Sosiaalisella kuntoutuksella vahvistetaan henkilön kykyä selviytyä arkipäivän toiminnoista, vuorovaikutussuhteista ja oman toimintaympäristönsä rooleista. Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalinen kuntoutus on osa monialaista kuntoutusjärjestelmää ja sitä on toteutettava tiiviissä yhteistyössä lääkinnällisen, ammatillisen ja kasvatuksellisen kuntoutuksen kanssa. Sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuteen yhdistetään tarvittaessa päihde- ja/tai mielenterveyshoito sekä muut tarvittavat palvelut ja tukitoimet.

Sosiaalisessa kuntoutuksessa tavoitteena voi olla arkielämän taitojen oppiminen, päihteettömän arjen hallinta, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelu tai sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Sosiaalisen kuntoutuksen välineitä voivat olla yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö (kotikäynnit, mukana kulkeminen, kasvatuksellinen tuki omien asioiden hoitamiseen), erilaiset toiminnalliset ryhmät, vertaistuki, osallistuminen vapaaehtoistoimintaan, työtoiminta sekä kaikki asiakkaalle tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana sovittua suunnitelmaa.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sosiaalisella kuntoutuksella on suuri merkitys yksittäisten henkilöiden kuntoutumisen ja yhteiskuntaan palaamisen tukemisessa. Tämän lisäksi sillä voidaan vaikuttaa yleiseen yhteiskunnalliseen syrjäytymiskehitykseen ja terveyserojen kaventamiseen.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ryhmämuotoisesti toteutettua sosiaalista kuntoutusta, eli erilaista päivä- ja työtoimintaa järjestetään alueen suuremmissa kuntakeskittymissä, mutta palvelut eivät välimatkojen vuoksi ole kaikkien käytettävissä. Puutetta on erityisesti nuorille suunnatuista palveluista. Palveluun ohjaudutaan sosiaalityön kautta ja sosiaalityön niukat resurssit voivat vaikuttaa siihen, etteivät palveluun ohjaus ja palvelun vaikuttavuuden arviointi tapahdu riittävän nopeasti ja suunnitelmallisesti. Pietarsaaressa toimiva psykiatrinen päiväosasto on hyvä esimerkki palvelusta, jolla voidaan tukea kuntoutujan arjessa selviytymistä. Osasto on asiakkaiden käytettävissä klo 08 – 20 ja palvelu sisältää niin hoidollisia kuin kuntoutumista edistäviäkin elementtejä.

Arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa

Päivä- ja työtoiminnan saatavuudessa on alueellisia, lähinnä välimatkoista johtuvia eroja

Palveluiden toteuttamisessa ei ole hyödynnetty riittävästi liikkuvien palvelujen mahdollisuuksia. Liikkuvia palveluita tulee sen vuoksi kehittää alueen asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Yksi tällainen

152

toimintamalli voi olla ns. päivätoimintapartion perustaminen, joka voisi jalkautua alueille toteuttamaan palvelua tietyissä paikoissa tai jopa asiakkaiden kotona.

Palveluita tulee kehittää erityisesti nuorille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille hoitopalvelujen jatkoksi ja palveluissa voi olla myös hoidollisia elementtejä esimerkkinä Pietarsaaressa toteuttava päiväosastotoiminta (08-20).

Päivä- ja työtoimintapalvelujen toiminnan tulisi mukautua joustavammin asiakkaiden tarpeisiin. Jos asiakkaalle syntyy suurempi sosiaalisen tuen tarve, tulisi tarpeeseen pystyä vastaamaan esim. niin, että asiakas voisi tuolloin viettää normaalia enemmän aikaa sosiaalista tukea ja kuntoutusta antavissa toimintayksiköissä kokona joutenolon sijaan.

Palveluun ohjautumista vaikeuttavat puutteelliset sosiaalityön resurssit, joiden vuoksi myös yksittäisten asiakkaiden edistymistä palvelussa ei ehditä seurata riittävällä volyymilla. Palvelun vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä tulisi kehittää yhdessä palveluntuottajan kanssa ja löytää keinoja jakaa palvelun vaikuttavuuden mittaamiseen liittyvää vastuuta.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnatun sosiaalisen kuntoutuksen laadun turvaamiseksi tarvitaan suunnitelmallista, sisällöltään kilpailukykyistä ja säännöllisesti arvioitavissa olevaa toimintaa, jonka toteuttaminen tapahtuu osaavien alan ammattilaisten toimesta.

3. Nykytilan ja esitetyn arvion pohjalta nousseet hyvät toimintatavat, jotka olisi hyvä ottaa maakunnan yhteisiksi käytännöiksi.

- sisältää myös lyhyen kuvauksen nykytilan ongelmista ja kehittämistarpeista Mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteuttamisessa esiintyy jonkin verran alueellisia eroja. Palvelut ovat kattavampia ja monipuolisempia alueen suurissa kuntakeskuksissa ja kaupungeissa. Vaasan keskussairaalan tuottamat erikoissairaanhoidon avohoitopalvelut ovat periaatteessa koko sairaanhoitopiirin alueen asukkaiden käytettävissä, mutta välimatkojen vuoksi asiakkaista valtaosa tulee Vaasasta ja sen lähialueelta. Pohjanmaan rannikkoseudun kuntayhtymän Psykososiaalinen keskus tuottaa sekä perustason että erikoissairaanhoidon mielenterveys- ja päihdepalvelut. Samoin Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto tuottaa peruspalveluiden lisäksi myös erikoissairaanhoidon palveluja. Sitran palvelupakettikäsikirja on sisällyttänyt perustason mielenterveys- ja päihdetyön ja ennaltaehkäisevän työn myös vastaanottopalvelujen ja aikuisten sosiaalityön palvelupaketteihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveyskeskuksissa tulee olla valmiudet tunnistaa mielenterveyshäiriöt ja päihdeongelmat ja antaa varhaista tukea ja hoitoa. Koska mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä, tulee jokaisen perustason lääkärin ja hoitajan sekä sosiaalityöntekijän tunnistaa ja kyetä hoitamaan näitä häiriöitä samoin kuin muitakin kansanterveydellisiä ongelmia. Sitran palvelupakettikäsikirja on linjannut päihdehuollon selviämishoitoasemat ja –yksiköt kuuluviksi päivystyksen palvelupakettiin. Pohjanmaan Sote-työryhmätyöskentelyssä päihdehuoltoa koskevat asiat linjattiin kuuluviksi mielenterveys- ja päihdetyöryhmään ja siksi niihin on otettu kantaa tässä raportissa. Se, miten palvelut sitten tullaan järjestämään ja millä tavoin päivystysluontoinen selviämisasema toiminta nivoutetaan yhteen muiden päivystyspalveluiden kanssa selviää myöhemmin.

Palvelutarjontaa tulee kehittää erityisesti niissä alueen osissa, missä välimatkat voivat rajoittaa palvelun saatavuutta. Kehittämistyö tulee keskittää digitaalisten ja jalkautuvien palveluiden luomiseen. Jalkautuvien palveluiden osalta hyviä jaettavia käytäntöjä löytyy esimerkiksi Rannikko- Pohjanmaan kuntayhtymältä. Hyviä käytäntöjä löytyy myös integroituneiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta, erityisesti

153

Vaasasta. Asiakkailla on mahdollisuus saada mielenterveys- ja päihdepalveluita saman oven takaa ja asiakkaan palvelu ja hoidon tarve helpottuu, kun yksikön osaaminen on moniammatillisempaa.

Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito on viime vuosina tehnyt merkittävää kehitystyötä ja sieltä löytyy useita prosesseja jotka kannattaa jalkauttaa koko maakunnan tasolle. Erityisesti voidaan mainita psykoterapia-arviointiprosessi sekä terapioiden seuranta ja tehokkuuden arvio hoitosuunnitelman tueksi, ensipsykoosityöryhmä sekä dialektinen käyttäytymisterapia jotka soveltuvat kaikki jalkautettavaksi myös muihin keskuksiin. Näillä kaikilla on nostettu hoidon laatua merkittävästi ja myös säästetty resursseja huomattavasti kun on vältytty osastohoitojaksoista. Työryhmä on määritellyt kymmenen (10) palvelulupausta, joiden pohjalta palvelut ja niiden toteuttamista koskevat käytännöt ehdotetaan toteuttaviksi. Nämä ovat: Pohjanmaan asukas:

1. Saa välittömästi ja kynnyksettömästi yhteyden ammattitaitoiseen henkilökuntaan 24/7

2. Löytää helposti tietoa ongelmastaan, itsehoidosta sekä selkeistä hoitoketjuista internetin

välityksellä

3. Saa hoitoa ja apua kun tarve ilmenee ilman epätarkoituksenmukaista odottelua

4. Saa Käypähoito - suosituksiin ja hyviin käytäntöihin perustuvaa apua

5. Saa apua ammattitaitoisilta ihmisiltä ja moniammatillisilta työryhmiltä, jotka osallistavat myös

asiakkaan/ potilaan lähiverkoston

6. Saa apua, joka on asiakaslähtöistä ja helposti saatavissa, myös tarvittavan palveluohjauksen

7. Saa hoitoa ja palvelua äidinkielellään asuinpaikastaan riippumatta

8. Saa ensisijaisesti avohoitopohjaista hoitoa, mahdollisimman lähellä kotia tai kodissaan

9. Pääsee helposti osallistumaan sekä hoidollisiin että vertaistukiryhmiin

10. Saa apua joka on pitkäkestoista, ennustettavissa ja helposti ymmärrettävissä.

Palvelulupausten toteutuminen edellyttää sitä, että valmisteillä olevassa palvelurakennemuutoksessa huomioidaan mahdollisimman tarkkaan kaikki palvelun järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvät

yksityiskohdat. Työryhmä on nostanut esiin seuraavia kehittämistarpeita ja toimintamalleja, joiden toteuttaminen tukee palvelulupausten toteutumista. Tarpeet on nostettu esiin kohdan 2.7.1. esitetyn palvelukokonaisuuksien jaottelun mukaisessa järjestyksessä.

Asiakas- ja palveluohjaus ja palvelu- ja hoitoketjut

1. Mielenterveys ja päihdetyön ennaltaehkäisevä toiminta

Mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäiseminen on laajamittaista sektorirajat ylittävää yhteiskunnallista toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää päihteiden käyttöä ja edistää

154

mielenterveyttä. Työ on osa mielenterveys- ja päihdehoitopalveluita ja jokaisella palveluissa työskentelevällä on oltava välineet ja ammattitaito toteuttaa toimintaa. Laajamittainen mielenterveys- ja päihdehaittojen ennaltaehkäisy kuuluu kuitenkin jatkossa peruskuntien vastuulle jääviin hyvinvoinnin – ja terveyden edistämispalveluihin (HYTE-palvelut), mutta työtä toteutetaan yhdessä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoiden kanssa.

2. Selkeä ja ajantasainen sähköinen palvelusivusto Mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitsevien maakunnan asukkaiden tulee löytää palvelun ja hoidon piiriin ohjaava tieto mahdollisimman helposti. Ajantasaisen tiedon tulee olla kaikkien saavutettavissa internetin välityksellä ja tiedot tulee olla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hyödynnetään myös kansallisen Mielenterveystalo.fi-sivusto jonka kehitykseen sairaanhoitopiiri on osallistunut ja jonka käyttö on ilmaista ja avointa kaikille.

3. 24/7 avoinna oleva neuvonta ja palveluohjaus ja palvelu- ja hoidontarpeen arviointi Palveluun tulee voida tarvittaessa saada yhteys välittömästi ja sitä kautta tulee järjestyä ohjaus myös akuuttiin hoitoon. Myös palvelu- ja hoidontarpeen arviointi tulee tehdä niin pian, kuin asiakkaan tilanne sitä edellyttää. Potilaan saatua lähetteen erikoissairaanhoitoon, tulee psykiatrin tekemä hoitoarvio saada viikon kuluttua lähetteen laatimisesta. Yhteydenotto on yksinkertaista, selkeää ja tuottaa hyvän asiakaskokemuksen.

4. Kokonaisvaltaiset palvelu- ja hoitosuunnitelmat On tärkeää, että asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmat tehdään niin, että ne huomioivat kokonaisvaltaisesti hänen palvelu- ja hoitotarpeensa. Kun avun tarve on pitkäaikaista tai monimuotoista, jonkun on myös otettava kokonaisvaltainen koordinointivastuu asiakkaan palvelutarpeista ja niiden toteuttamisesta suunnitelmallisesti niin, että palvelu- ja hoitoketjut toimivat joustavasti ja tehokkaasti.

5. Omatyöntekijämallin kehittäminen Tarvitaan sosiaalihuollon asiakkaan asioista vastaava työntekijä (shl), joka ottaa koordinaatio- ja ohjausvastuun asiakkaan asioista ja asiakkaan palvelutarpeiden ympärillä toimivien yhteistyötahojen työstä. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta tulee kuitenkin kunnioittaa laajasti.

6. Yhtenäinen hoitoon ohjautumismalli ja kriteeristöt hoidon toteuttamiselle Koko alueelle tarvitaan yhtenäinen ja yhteisillä kriteereillä toteutettava hoitoon ohjautumisprosessi, jossa hyödynnetään tarvittaessa palveluohjauksen menetelmiä. Hoidon ja terapiatarpeen kriiteeristöjen tulee myös olla yhtenäiset koko alueella.

7. Palvelujen saannin tasapuolisuuden turvaaminen

Maantieteelliset välimatkat tulee huomioida palveluiden toteuttamisessa niin, että eri puolilla aluetta asuville voidaan turvata palveluiden saanti ja hoitoon pääsy mahdollisimman tasavertaisesti. Tästä johtuen palvelujen järjestämisessä tulee luoda sellaiset digitaaliset palvelut, että asiakas voi tarvittaessa olla palvelun ja hoidon piirissä riippumatta siitä, missä hän asuu.

8. Asiakkaan valinnanvapauden huomiointi

Palvelutuotantoa voidaan tarvittaessa monipuolistaa valinnanvapauslainsäädännön puitteissa. Palvelujen järjestämisessä voidaan hyödyntää palvelusetelillä.

155

9. Päätöksenteko

Mielenterveys- ja päihdepalveluita koskeva päätöksentekojärjestelmä tulee rakentaa niin, että se mahdollistaa asiakkaan nopean ja tarkoituksenmukaisen hoidon ja palvelun.

Digitaaliset ja liikkuvat palvelut

1. Sähköiset terapiapalvelut ja kuntoutumisen tuki

Alueella tulee ottaa laajamittaisesti käyttöön saatavilla olevia nettiterapiapalveluita (HUS:n mielenterveystalo.fi). Varsinaiset psykoterapiat omana tuotantona voidaan myös toteuttaa videolinkin välityksellä. Myös muita asiakkaiden kuntoutumista ja arjen hallintaa tukevia sähköisesti toteutettuja palveluita tulee ottaa käyttöön.

2. Jalkautuvien palveluiden ja satelliittipalvelujen kehittäminen

Asiakkaiden tasavertainen palvelun ja hoidon saanti edellyttää jalkautuvien palveluiden kehittämistä. Alueelle tulevista Sote-keskuksista tulee järjestää tarvittavat satelliittipalvelut jokaiseen alueen kuntaan ja/tai kuntakeskuksiin. Satelliittipalvelulla tarkoitetaan palvelua, jossa palvelukeskuksessa oleva työntekijä siirtyy alueilla oleviin kevyemmin varusteltuihin sote-yksiköihin. Tämä voidaan järjestää sopimalla erillisiä vastaanottopäiviä ja tehostaa asiakkaiden kotiin vietäviä palveluja mm. toimintakulttuurimuutoksilla. Toimintamallia voidaan hyödyntää mm. opioidiriippuvaisten korvaushoidon ja huumeiden käyttäjien terveysneuvontapalveluiden toteuttamisessa.

Mielenterveyden- ja päihdehuollon avohoitopalvelut

1. Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden turvaaminen

Palvelut tulee olla kaikkien ikäryhmien saavutettavissa matalaa, jopa kynnyksetöntä palvelua myöden. Alueella tulee olla yksiköitä, joihin asiakkaat voivat hakeutua suoraan ilman erillisiä portaittaisia, raskastekoisia ja byrokraattisia palvelu- ja hoitopolkuja. Palveluihin erikoistuneiden matalan kynnyksen avohoitoyksiköiden lisäksi hoitoonohjaus tulee jatkossakin tapahtumaan sote-keskusten palvelulinjojen kautta. Palveluissa tulee varmistaa, että hoidon ja palvelutarpeen arviointi tehdään siinä laajuudessa, kuin asiakkaan tarve sitä edellyttää. Pidemmän laitosolosuhteissa toteutetun päihdekuntoutuksen päätyttyä tulee kuntoutujalle tarjota vahva avohoidon tuki.

2. Opioidiriippuvaisten korvaushoitopalvelujen järjestäminen koko alueen kattaviksi palveluiksi Palvelutarpeen arviointi tulee jatkossa hoitaa alueellisten yksiköiden ja hoidon laadunvalvonnasta vastaavan erityistason yksikön kesken. Palvelu otetaan aina käyttöön osastohoidon kautta. Aloitukset tulee keskittää ja hoitoa ohjaavat kriteerit yhtenäistää. Päivittäinen hoidon toteutus tulee järjestää alueen kuntiin ja hyödyntää tarvittaessa liikkuvia palveluita.

3. Erikoissairaanhoitotasoisten avopalveluiden saatavuuden turvaaminen

Alueen asukkaiden täytyy asuinpaikasta riippumatta saada erikoissairaanhoitotasoista hoitoa silloin, kun tarve sitä edellyttää. Potilaan tulee päästä psykiatrin arvioon viikossa lähetteen tekemisestä, jotta turhaa hoidon viivyttelyä ja siitä aiheutuvia haittoja voidaan välttää. Perus- erikoissairaanhoitotasoisten palvelujen välisen yhteistyön ja mahdollisten lähetekäytäntöjen tulee

156

toimia saumattomasti asiakkaiden hoidon kiireellisyys huomioiden. Palvelurakenneuudistuksessa tulee huolehtia tarkasti siitä, että alueella on jatkossakin korkeatasoiset psykiatriset erityisen – ja vaativan tason palvelut. Tärkeintä on tuottaa oikeanlaista osaamista omaavia palveluja potilaan ongelman hoitoon. Ei ole itseisarvo että potilas siirtyy toiseen yksikköön tapaamaan toista asiantuntijaa, vaan lähtökohtaisesti yritämme tuottaa kaikki tarvittavat palvelut siellä missä potilas tulee hoitoon.

4. Perustason ja erityisen ja vaativan tason palveluiden tuottamiseen liittyvien reunaehtojen turvaaminen

Alueella tulee huolehtia erityisen tarkasti mielenterveys- ja päihdepalveluiden laadunvalvontaa liittyvistä toimenpiteistä. Palveluiden kehittämistyön tulee olla jatkuvaa ja palveluiden menestyksellinen tuottaminen edellyttää omaa laadunvalvontajärjestelmää. Palveluiden saatavuus turvataan parhaiten satsaamalla ammattitaitoiseen, sitoutuneeseen ja riittävään henkilöstöön.

Mielenterveyden ja päihdehuollon laitoshoitopalvelut

1. Riittävät psykiatrisen osastohoidon palvelut

Psykiatrian palveluissa tulee jatkossakin huolehtia siitä, että vaikuttavaa osastohoitoa on riittävästi tarjolla omassa maakunnassa ja sen järjestämisessä on huomioitu eri ikä- ja diagnoosiryhmät. Psykiatrinen osastohoito tapahtuu lääketieteellisin perustein ja tämän vuoksi alueen käytettävissä tulee olla riittävästi ammattitaitoista psykiatrityövoimaa.

2. Jatkohoidon turvaaminen

Päävastuu potilaan hoitoprosessista on avohoidossa. Osastohoito käytetään vain tilapäisesti kun mikään muu hoitokeino ei riitä. Osastolle tulon oikea-aikaisuus on tärkeää, mutta kokemuksen mukaan siirto osastohoidosta avohoitoon on kaikkein kriittisin vaihe ja täytyy tapahtua hallitusti ja verkostomaisesti niin että avohoidon vastuuhenkilöt ovat siirrossa keskeisesti mukana. Tämä edellyttää, että yhteistyöpalaverit pidetään oikea-aikaisesti asiakkaan ollessa vielä osastohoidossa. Niissä sovitaan, miten asiakkaan jatkohoito suunnitellaan ja toteutetaan osastohoidon jälkeen. Tavoite koskee sekä psykiatrista hoitoa että päihdehoitoakin.

3. Riittävät ja asiantuntevat päihdehuollon osastohoito- ja kuntoutuspalvelut Laitosmuotoisen akuutin päihdehoidon (selviämis-, katkaisu- ja vieroitushoito) asiantuntemuksen keskittäminen alueella takaa yhtenäisin perustein ja riittävällä ammattitaidolla toteutetun palvelun koko alueelle. Alueen etelä- ja pohjoisosiin pitää kuitenkin järjestää tarvittaessa hyödynnettävä valmius ottaa päihteiden käytön vuoksi selviämishoitoon hakeutuvia. Mikäli asiakkaan tilanne vaatii tehostetumpaa hoitoa, tulee asiakas voida toimittaa selviämishoitoon alueen keskitettyyn laitospäihdehoitoa tuottavaan yksikköön. Pidempiaikaisen päihdehoidon ja –kuntoutuksen tarve tulee arvioida alueella yhtenäisin kriteerein siitä riippumatta, tapahtuuko arvio avo- vai osastohoitoa toteuttavassa yksikössä. Päätös palvelutarpeen toteuttamisesta tehdään sen mukaan, miten päätöksenteosta on sovittu. Päihdehoitoa ja –kuntoutusta tarvitsevien asiakkaiden hoidon tarpeen arvioinnissa tulee jatkossa huomioida enemmän lääketieteellisiä perusteita. Asiakkaan hoidon toteuttaminen lääketieteellisten kriteerien perusteella voi nopeuttaa asiakkaan hoitoon pääsyä. Myös asiakkaan oma hoitomotivaatio tulee huomioida asiakkaan hoitopaikkaan valittaessa.

4. Alueen asukkaiden kielellisten oikeuksien toteuttaminen erityisesti päihdekuntoutuksessa

157

Alueella tuotetuissa päihdehuollon palveluissa, kuten kaikissa muissakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tulee huomioida asiakkaiden kielelliset oikeudet. Ruotsinkielistä laitospäihdekuntoutusta ainoana yksikkönä koko Suomessa tuottanut Maalahdessa sijaitseva Pixneklinikka lopettaa toimintansa Kårkulla samkommunin alaisuudessa 30.6.2017 ja toiminta siirtyy Maalahden kunnan alaisuuteen 1.7.2017. Järjestely on määräaikainen ja voimassa vuoteen 2019 asti. Palvelurakenneuudistuksessa tulee tehdä ehdotus siitä, miten maakunnan ruotsinkielisten asukkaiden päihdekuntoutus turvataan jatkossakin. Niin ruotsin- kuin suomenkielistenkin laitosmuotoiset päihdekuntoutuspalvelut voidaan toteuttaa yhdessä yksikössä maakunnan omana toimintana. Tämän lisäksi palvelutarjontaa tulee täydentää yksityisillä ostopalveluilla.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien arjen hallinnan tukipalvelut

1. Kotona asumista tukevat palvelut

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumista tukevat palvelut ovat kustannustehokkaita, koska ne tukevat asiakkaan kuntoutumista ja arjessa selviytymistä. Palvelut tulee järjestää sille tasolle, että palvelutarjonta kattaa jatkossa koko alueen.

2. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen

Asiakkaiden kuntoutumisprosesseissa tulee hyödyntää enemmän kokemusasiantuntijoiden osaamista.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut

1. Tukiasumispalvelut ja tuettu palveluasuminen

Tukiasuntoja ja tuettua palveluasumista tulee olla tarjolla koko alueella ja niissä asuville tulee järjestää tarvittavat arjen hallintaa tukevat palvelut. Palvelutarjonnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota nuorille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnattuihin asuntoihin, joiden kautta heillä on mahdollisuus harjoitella itsenäistä asumista ja arjen hallintaa.

2. Kuntouttava ja tehostettu palveluasuminen

Asiakkaalle tulee löytää hänelle sopiva asumismuoto välittömästi, kun psykiatrisen osastohoidon tai laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen tarvetta ei enää ole. Asiakkaiden asumispalvelun tarvetta tulee arvioida asumisen aikana. Palveluja joko lisätään tai vähennetään palvelutarpeen muutosten myötä. Palvelurakenneuudistuksessa tulee varmistaa, että palveluja on saatavilla alueen tarpeet kattavassa laajuudessa. Myös kuntouttavan ja tehostetun palveluasumisen osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota nuorille suunnattuihin asumispalveluihin.

Sosiaalinen kuntoutus

1. Sosiaalisen kuntoutuksen päivä- ja työtoimintapalvelujen toteutus ja laajentaminen

Päivä- ja työtoimintapalveluiden saatavuudessa olevia alueellisia eroja tulee poistaa. Palveluiden tuottamisessa on tehty pitkäaikaista yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja palvelut

158

soveltuvat jatkossakin tuotettaviksi kyseisentyyppisen yhteistyön kautta. Palveluiden toteuttamisessa voidaan löytää uusia toimintamalleja jalkautuvien ja liikkuvien palveluiden kautta. Palveluita tuottavien yhdistysten toiminnan rahoittamiseen liittyvät kysymykset tulee ratkaista, niin etteivät ne muodostu esteeksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen.

4. Kuvaus palvelutasoista, palvelurakenteesta ja palveluverkosta tulevassa maakunnassa

Arbetsgruppen har visualiserat servicen på tre nivåer vilka tryggar så god tillgång på service som möjligt i hela området. De tre nivåerna är:

1) Bas- och lågtröskelsservice: den service som finns i varje social- och hälsovårdscentral. Motsvarande den service som nu erbjuds inom ramen för och nuvarande social- och hälsovårdstjänster.

2) Centraliserad regional service: Den service som finns i de tre huvudorterna Jakobstad, Vasa och Närpes. Motsvarar de tjänster som nu erbjuds av specialsjukvården. Tjänsterna kan naturligtvis verkställas även på andra orter, via mobilt arbete och digitala lösningar.

3) Service på centraliserad nivå/ krävande service: Den vård som erbjuds på bara ett ställe i landskapet. Det handlar om psykiatrisk avdelningsvård och rusmedelsvården på anstalt. Det här nätverket av service på tre nivåer bildar ett heltäckande och välintegrerat system för vård för invånarna. Som ett exempel visas här ett möjligt servicenätverk för psykossjukdomar.

Liknande servicenätverk har uppgjorts för andra sjukdomsgrupper. Tanken är att de här nätverken ska bilda integrerade vårdkedjor. Liknande servicekartor har uppgjorts även för rusmedelsvården.

159

Den vård som vi föreslår att centraliseras på bara en ort är:

- Jourmässig mottagning 24/7

- Psykiatrisk avdelningsvård

- Åldringspykiatrisk avdelningsvård och diagnostisk utredning

- Ungdomspsykiatrisk avdelningsvård

- Barnpsykiatrisk vårdperiod vid familjecentret

- Den mest krävande delen av ätstörningsvården. Här måste beaktas att det i nuläget finns en fungerande enhet i Jakobstad.

- Neuropsykiatrisk utredning och vårdplanering

- Krävande utredningar av diagnostik, arbets- och funktionsförmåga

- Tillnyktrings- och avvänjningsvård på avdelning

Den verksamhet som vi föreslår att erbjuds på tre orter på ett koordinerat sätt är:

- Rehabiliteranade öppenvård av psykiska sjukdomar, inklusive rusmedelsproblem, hos vuxna.

- Tidig rehabilitering (varhaiskuntoutus) av psykossjukdomar.

- Många grupper såsom DBT, ätstörnings- och psykoedukativa grupper.

- Psykoterapier.

- Åldringspykiatrisk öppenvård, möjligen med hjälp av konsultationer från centret i Vasa.

- Ungdomspsykiatrisk öppenvård, möjligen med hjälp av konsultationer från centret i Vasa.

- Barnpsykiatrisk öppenvård, möjligen med hjälp av konsultationer från centret i Vasa.

- Rusmedelsvård i öppenvården.

Den verksamhet som vi föreslåt att erbjuds vid varje kommunal SoTe-station är:

Basservicetjänster (läkar- skötarmottagningar)

•Lågtröskelmottagning med skötare

•Utlokaliserade mottagningstjänster från de regionala enheterna (t.ex. psykiatriska sjukskötare, rusmedelskoordinatorer)

•Socialvårdens rådgivning och handledning

”Pohjanmaan SOTE-talo”

Vaasan keskussairaalan alueelle yhteispäivystyksen välittömään läheisyyteen tullaan rakentamaan uusi talo, jonne tulee tilat suurpoliklinikalle ja jonne kootaan useimmat lääketieteen erikoisalat, osastoja ja sosiaalipäivystys.

Taloon tulee 51 psykiatrian osastohoitopaikkaa, sisältäen:

Nuorisopsykiatrinen akuuttiosasto, jossa erillinen moduuli tahdonvastaiseen hoitoon

Aikuisten psykiatrinen akuuttiosasto, moduuleihin jaettuna

Aikuisten psykiatrinen kuntoutusosasto, moduuleihin jaettuna

Osastot tulevat olemaan jaettuna suljettuihin ja avoimiin moduuleihin. Niissä tulee olemaan myös rauhoittumis- ja eristyshuoneet rajoitustoimia varten. Helppo siirtyminen päivystyksestä osastolle on huomioitava. Lastenpsykiatrian osasto ja perhepaikat tullaan sijoittamaan muualle perustettavaan

160

perhekeskukseen. Edellytämme että 24h akuutti seurantahuone on päivystyksessä. Tähän rakennukseen sijoitetaan myös päihdehoidon osastopaikat. Aikuisten päihdehoidonosasto (= päihdekeskus) hoitopaikkamäärä 12 (selviämis- ja katkaisuhoito päivystyksen, läheisyydessä, mutta erillään) ja aikuisen mielenterveys- ja riippuvuuskeskus Horisontti.

5. Talouden näkökulma palvelutasoihin, -rakenteisiin ja –verkkoon

Arbetsgruppens tanke är att genom att utveckla sådana tydliga vårdstrukturer i samband med utvecklandet av processerna som har beskrivits ovan så kommer vården att fungera mera ändamålsenligt. Då rätt personer får rätt hjälp i rätt tid sparas pengar. Genom att undvika onödigt köande eller remitterande från enhet till enhet blir vården mera optimal och komplikationer och försvårande av situationen undviks.

Det handlar om att identifiera de personer som har störst marginalnytta av den insats som görs, då får man också mest hälsonytta för de resurser som används. De allra flesta elementen i de vårdkedjor som föreslås finns redan. Det handlar bara om att inordna verksamhet från det som i nuläget är många olika enheter till en och samma organisation och bygga så smidiga och välfungerande vårdkedjor som möjligt.

Vi i arbetsgruppen är övertygade om att genom att optimera vårdkedjorna i ett integrerat system i tre nivåer utan onödigt spill av tid eller resurser så kan vi förbättra kvaliteten på vården utan att öka totalkostnaderna. Det nya SoTe huset kommer att spara stora resurser dels då Roparnäsfastigheten kan avyttras och dels då verksamheten kan göras mera ändamålsenligt då den fungerar i samband med den somatiska vården och jouren.

6. Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen I vår föreslagna modell är en huvudpunkt just att bilda helheter av i nuläget delvis splittrade verksamheter. Utmaningen med skillnader i tillgång till service beroende på bostadsort möts så gott det går med kompletterande serviceformer som mobila tjänster, service i hemmet och digitala tjänster. I de kommunala centren (SoTe center?) finns tillgång till hjälp utan tröskel. I hela landskapet finns lättillgänglig information på nätet och ett telefonnummer dit man kan ta kontakt 24/7. Integrationen mellan servicen på basnivå (alla SoTe-center) och servicen på specialnivå (Jakobstad, Vasa, Närpes) är total så att information och kunskap flödar i båda riktnignarna. Det finns inga hinder att utveckla de optimala lösningarna. Man kan tänka sig att en patient får en tid till specialnivå-servicen, men det kan lika väl hända att personalen på SoTe-centret får annat stöd, direkt konsultation, stöd i mottagningstillfället via videolink, att personal såsom specialläkare kommer till SoTe-centret för konsultation eller egen mottagning o.s.v.

Även integrationen mellan specialnivå och centraliserad nivå är fullständig, så att sådana verksamheter som vi föreslår att centraliseras (ätstörningsvård, neuropsykiatri) fungerar i samarbete med de andra orterna, tex genom att hålla grupper eller mottagning på andra orter, ge handledning, konsultationer osv. Vi strävar naturligtvis även till ett gott samarbete med den tertiära vården vid universitetssjukhusen, även om behovet av sådana tertiära tjänster är mycket litet inom psykiatrin. Främst handlar det om rättspykiatri vid Gamla Vasa sjukhus och EVA-enheten i Tammerfors (ungdomar).

161

7. Monituottajamallin (kolmas sektori ja yksityiset) sekä valinnanvapauden näkymä suunnitelmaan

Vår plan har tagit möjlig bolagisering av vården i beaktande så att vissa verksamheter enkelt kan skiljas ut från den övriga verksamheten om lagen så kräver. Till exempel kan den långvariga uppföljningen av psykospatienter vid SoTe-centralerna eller psykoterapivården vid specialsjukvården skiljas från övrig verksamhet och bolagiseras och upphandlas. Många verksamheter inom mentalvårds- och missbruksvården kan inte bolagiseras i och med att det ofta handlar om tjänstemannabeslut om tex. vård oberoende av personens vilja eller socialarbetares beslut om förmåner eller betalningsförbindelse. Tredje sektorn har aktivt varit med i beredandet av den här rapporten och utgör en enormt viktig del av serviceproduktionen i Österbotten. Vi föreslår inga större förändringar i den här välfungerande strukturen, utom att vi måste se till att alla vårdformer finns på båda nationalspråken. Om något sådant saknas måste SoTe-distriktet överväga att börja producera det själv. För tillfället är missbrukarvården på svenska aktuellast, men andra problem kan uppstå.

8. Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus

För att upprätthålla förtroendet för vårdorganisationen och göra samarbetet med alla aktörer så bra som möjligt är det viktigt att vi som organisation har en CRM (Customer Relationship Management) strategi. En viktig del av vårdupplevelsen är den subjektiva bild som användaren/medborgaren har av landskapets service. Vi måste se till att kommunicera om vården som finns tillgängliga och de positiva resultat som faktiskt redan nu finns. Framför allt inom mental- och rusmedelsvården uppstår nyheter framför allt vid negativa händelser och upplevelser. Det är mera sällan som vi hamnar i nyheterna för något lyckat. Det här kan orsaka problem i samarbete både med invånarna dvs. Skattebetalarna och också med andra aktörer, som kommunernas HyTe-enheter. Det är viktigt att vi har tillgång till professionella kommunikationssakkunniga som kan hjälpa oss med kommunikation och produktion av material både på nätet och i tryckt form. Vår närvaro på nätet måste reflektera våra egna tankar om processerna, så att medborgarna kan ta till sig den information som produceras.

9. Rajapinnat ja yhteispinnat työryhmien välillä sekä suhteessa peruskuntiin (esim. HyTe)

Som redan nämndes tidigare så har vi haft relativt litet samarbete med andra arbetsgrupper. Vi gjorde antagandet att den matrismässiga organisationen av arbetet, så att många grupper arbetar med samma saker från olika synvinklar, var ett medvetet drag av förändringsledarna. Uppgiften att sammanjämka dessa olika visioner måste vara förändringsledarnas och den framtida organisationens tjänstemäns. Vi vill inte gå den saken för mycket i förväg utan presenterar här vår vision, ett slags ideal, som sedan måste tillämpas med beaktande av många andra realiteter.

Samarbetet med kommunernas HyTe-tjänster kommer nog att vara naturligt och väldigt viktigt. Inom mentalvårds- och missbruksproblematiken är sambandet med de uppgifter som kommunen har så tydliga. Skola och fritidsverksamhet för ungdomarna och åldringsvården har så många beröringspnukter med vårt

162

arbete så att samarbetet måste fungera. Vi vill gärna fungera som sakkunniga för den kommunala planeringen och lyssnar gärna på önskelmål från kommunerna om hurudan service som de önskar sig. Många av våra medarbetare har arbetat inom eller i nära samarbete med kommunerna och det kommer att vara helt naturligt att det intensiva samarbetet fortsätter även om en del personers arbetsgivare ändrar.

10. Ehdotuksia muutoksen läpiviennin vaiheista ja kriittisistä kohdista

Vi anser att de flesta strukturerna som vi diskuterar här finns redan. Det handlar mest om att utveckla vårdkedjorna och verksamhetsformerna. Därför anser vi att den administrativa förändringen kunde genomföras redan från början (1.1.2019) så att den nya enheten sedan kunde ta sig an att utveckla vården integrerat. Ingenting blir bättre av att dra ut den administrativa förändringen eftersom den behövs innan verklig integrering kan börja utvecklas. Redan tidigare, även i det här arbetet, har vi arbetat tätt tillsammans och vi upplever att förutsättningarna för integration finns.

Tidsmässigt är den mest kritiska perioden det första halvåret efter integrationen. Hur får man personalen i alla enheter att börja tänka på sitt eget arbete som integrerat i vårdkedjan? Det kräver en kulturförändring och aktivt arbete från ledningen.

Ett annat kritiskt skede är då en del av vården flyttar till det nya SoTe-huset vid centralsjukhuset. Då en stor del av verksamheten flyttar till ett nytt hus kommer det att ställa krav även på nya processer och samarbetsformer.

11. Muuta, jota työryhmä haluaa nostaa esiin

Det finns ingen vetenskaplig grund till att se rusmedelsproblem som på något sätt skilda från övriga mentala problem. Alla mentala problem har olika bakgrund, behandling och prognos. Alla har dom både biologiska och psykosociala bakgrundsfaktorer i mindre eller större grad. Ofta går symptom och behandling på varandra. Alkoholism och ångestproblem, drogmissbruk och psykos och så vidare. Därför finns det heller ingen orsak att i dagens värld hålla vård av missbruksproblem skild från vård av andra mentala problem heller administrativt. Det skulle underlätta integreringen om mentalvårds- och missbrukstjänsterna skulle finnas i samma organisation. Så har delvis skett redan, medan vården delvis är skild. Inom den nuvarande specialsjukvården finns tex. ingen egentlig rusmedelsvård. Vi föreslår alltså att mentalvårds och missbruksvården sammanslås administrativt till en enhet, ”Mental hälsa och välmående – Mielenterveys ja hyvinvointi”.

163

Työryhmä 8 Vammaispalvelut

1. Arbetsgruppens servicehelhet:

- Personer med utvecklingsstörning - Personer med fysiska handikapp - Personer med neuropsykiatriska problem (ADHD, asperger, lindrig utvecklingsstörning samt med

eller utan psykisk problematik)

Arbetsgruppens sammanträden: 4.11.2016, 7.12.2016, 23.1.2017, 24.3.2017

Arbetsgruppens medlemmar:

Carola Lindén, ordf., chef för socialomsorg, Jakobstads social- och hälsovårdsverk Christine Widd, ordf., omsorgschef , Vörå kommun Virpi Kortemäki, ordf., serviceområdeschef för vuxensocialarbete, Vasa stad Hannele Grankvist, avdelningschef handikappomsorg, Jakobstads social- och hälsovårdsverk Kristina Maars, socialarbetare, Närpes stad Susanne Ståhl, socialarbetare, Vasa stad Anna Caldén, ordförande, SAMS Anna-Lena Aspegren-Törnroos, vårdare, Kårkulla + JHL Pohjanmaa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja, Eskoon tuki- ja osaamiskeskus Hedvig Grannas-Honkanen, rehabiliteringsöverläkare, Vasa sjukvårdsdistrikt Matias Björn, t.f. överläkare i pediatrik, Jakobstads social- och hälsovårdsverk/Malmska sjukhuset

2. Beskrivning av nuläget samt en utvärdering av servicebehovet i det kommande landskapet

– De största kostnaderna inom handikappservicen orsakar serviceboende, färdtjänst, personlig assistens samt sysselsättning

– Pågående nedmontering av anstaltsvård, och istället överförs klienter till serviceboende. – Inom handikappservicen köps redan nu stora delar av servicen från privata sektorn. Köp av

serviceboendetjänster från kommunförbund eller privata producenter är den avsevärt största köptjänsten

– Att beakta: Handikappade lever allt längre och unga handikappade vill flytta i eget boende i tidig ålder för att bli så självständiga som möjligt. Gravt handikappad person har subjektiv rätt till serviceboendeplats.

– Satsning bör göras på andra boendeformer: Stödboende, familjevård, närståendevård + fungerande avlastning för att om möjligt minska kostnader.

– I HandikappserviceL stiftas om subjektiva rättigheter för gravt handikappade, vilka kommunen har skyldighet att bevilja.

– Kommunerna har olika kriterier vid beviljande av service samt har olikheter i kvalitet. – Viktigt att service för utsatta grupper (handikappade, småbarnsföräldrar, mångsjuka och äldre)

fortsättningsvis får sin service nära hemmet. Med en bra handledning och kontinuerlig uppföljning av vård och serviceplaner kan servicen och handledningen bli verktyg som

164

förhindrar att klienterna känner sig utelämnade. Kontaktpersoner blir därför viktiga i det kommande SOTE området.

– Som bilaga (bilaga 1) sammanställning av förfrågan som sote-expertgruppen handikappservice gjort till landskapets kommuner gällande service och kostnader baserade på bokslutet för år 2016. Sammanställningen endast riktgivande; kommunerna gett mycket varierande uppgifter. Omöjligt att få ut exakta uppgifter.

– Som bilaga servicematrikeln för handikappservice (bilaga 2).

3. Den goda praxis som lyfts fram ur nuläget och den presenterade utvärderingen och som vore bra att ta som gemensam praxis för landskapet - inkluderar även en kort beskrivning över problemen och utvecklingsbehoven i nuläget

Utarbetande av gemensam praxis/harmonisering av kriterier för beviljande av handikappservice för hela landskapet har påbörjats i en underarbetsgrupp, där representanter från alla kommuner deltar.

Parempi Arki-projektet (2015-2017) Viktigt att ta vara på den kunskap och de erfarenheter som utvecklats inom projektet Parempi Arki. I stort sett har Parempi Arki-projektet haft samma målsättningar för sitt utvecklingsarbete som gäller för SOTE-förberedelsearbetet. Parempi Arki –projektets målsättningar var: 1. Man stöder hemmaboende gemensamma kunder som använder mycket service genom att producera tjänsterna kundorienterat så, att de utgör en varandra kompletterande helhet (integrering, koordinering) 2. Kundernas känsla av att hantera vardagen förbättras, livskvalitet och tillfredsställelse med tjänsterna ökar 3. Kommunens övriga aktörer och föreningar länkas samman med social- och hälsovårdstjänsterna och ordnandet av dem 4. Samarbete, kommunikation och kunnande bland social- och hälsovårdens personal stärks i de kundorienterade helhetsprocesserna

Åtgärder för att nå målen: 1. Man definierar kriterier och verksamhetsmodell för identifiering av social- och hälsovårdens gemensamma kunder, på basen av vilka man kan utveckla verktyg för identifiering 2. Man utvecklar en kundorienterad gemensam plan (vård- och serviceplan) för social- och hälsovårdens aktörer samt en verksamhetsmodell för att gemensamt göra och uppdatera planen 3. Man kartlägger i samarbete med olika aktörer kommunens övriga och föreningarnas tjänster och de fogas samman med helhetsprocessen som en del av serviceutbudet 4. Man definierar praxis för koordinering av gemensamma kunders tjänster 5. Man främjar personalens kunnande om det kundorienterade tänkesättet för att möjliggöra nya former av verksamhetsstyrning (http://www.parempiarki.fi/materiaalipankki/send/22-hankkeen-loppuraportti/179-osterbottens-slutrapport)

165

Handledning, stödboende och familjestöd för neuropsykiatriska klienter (lindrig utvecklingsstörning, ADHD, aspberger, psykisk problematik) viktig för att motverka marginalisering och stora samhälleliga kostnader (finns i landskapet endast ett stödboende i Jakobstad). Neuropsykiatriska klienter blir lätt offer för missbruk, kriminalitet, utnyttjande m.m. om de inte får stödinsatser i ett tidigt skede. Denna klientgrupp har inga rättigheter enligt speciallagar. Modeller för förebyggande insatser inom dagvård och skolor, hälsovård gällande barn och ungdomar med neuropsykiatriska problem har utarbetats som en del av projektet Parempi Arki. Hur implementera inom kommunernas välfärdsservice, bashälsovård och skolor?

4. Beskrivning av servicenivåer, servicestrukturer och servicenätverk i det kommande landskapet

- De handikappade ska i första hand få service inom ramen för allmän service (lågtröskelservice). Följande nivå är service enligt socialvårdslagen. I sista hand enligt speciallagstiftning.

- Jämlik service. Alla ska ha tillgång till samma tjänster oberoende av språk och hemort. - Familjen/klienten ska ses ur ett helhetsperspektiv → familjen/ klienten ses som en helhet, inte

enbart ur perspektivet som handikappad. HandikappserviceL och specialomsorgsL är sistahandslagar. I första hand har klienten som jämlik medborgare rätt till normal service enligt allmänna lagar (t.ex. socialvårdslagen).

- Bättre samordning av service mellan specialomsorg, socialvård och hälso-o. sjukvård -> färre luckor, minskad byråkrati.

- Målsättning: En övergripande serviceplan, i vilken man beaktar alla andra planer (sammandrag av service och målsättningar). Undvikande av dubbelarbete. Jmf med Parempi Arkis målsättning att utveckla en kundorienterad gemensam vård- och serviceplan för social- och hälsovårdens aktörer, samt en verksamhetsmodell för att gemensamt göra och uppdatera planen (bilaga 3).

- Äldre personer och handikapp? Samarbete handikappomsorg/äldreomsorg. När är det frågan om

handikapp och när är det frågan om funktionsnedsättningar som hör till normalt åldrande/sjukdomar? -> se äldre personers servicebehov ur ett helhetsperspektiv. Konsultation vid bedömning av servicebehovet.

- Huvudansvaret för koordinering av servicen ska finnas hos en egen kontaktperson, som följer klienten/familjen.

- Hur anpassa handikappservicens tjänster till annan service, så att ”stämpling” inte uppstår, men ändå så att sakkunskapen/ specialkunskapen kring service för handikappade bevaras?

166

Servicemodell för handikappservice

Modellförklaring:

Lågtröskelservice

Sote –centraler: Information, rådgivning, handledning

Frågeställningar: Hur ska lågtröskelservicens handledning och rådgivning sammanhänga med myndighetsbeslut? Hur upprätthålla kunskap? Förmansskap?

Service på basnivå; stationer norr-Vasa -syd

Landskapets affärsverk gör bedömning av servicebehovet + myndighetsbeslut enl. socialvårdsL.

Bedömning av servicebehovet genom multiprofessionellt samarbete (familjeservice, service för vuxna, äldreomsorg samt hälso- och sjukvård). Gemensamma kriterier för landskapet.

Serviceproducenter: Privata bolag + landskapets affärsverk (=bolag).

167

Service på specialnivå; stationer norr-Vasa-syd

Utnämnande av kontaktperson då klientskap inom service till barn- och familjer, service till vuxna och service till äldre. Kontaktpersonen konsulterar handikappservicen → sakkunskap enligt handikappservicelagen, specialomsorgslagen.

Landskapets affärsverk (bolag)/handikappservice gör myndighetsbeslut gällande service enligt handikappserviceL, specialomsorgsL.

Serviceproducenter: Privata bolag + landskapets affärsverks produktionsbolag.

Service på krävande nivå; centraliserad

Landskapets affärsverk gör myndighetsbeslut.

Specialomsorgens undersöknings- utrednings- och kunskapscenter, krisvård, rehabiliterande anstaltsvård producerar service genom bolag (Eskoo, Kårkulla)

5. Det ekonomiska perspektivet i fråga om servicenivåer, -strukturer och –nätverk

- Valfrihet: Klientens delaktighet och självbestämmande -> servicesedel, personlig budgetering. Klienten är huvudman i sitt eget liv, men kan inte påföras för mycket ansvar i att välja service eller i att exakt veta vad hen behöver i en situation då man är som mest utsatt. Klienten har rätt att få alternativ framlagda. Viktigt att klienten får rätt och fullständig information om valmöjligheter samt stöd i beslutsfattandet = förutsättning för att klienten och anhöriga ska förstå vad väljer. Valfriheten bör även gälla klientens rätt att välja boendeplats utan att det skall minska möjligheten till en fullvärdig service. Jämlikhet i detta avseende bör också garanteras.

- Koordinering av färdtjänstresor -> gemensam förmedlingscentral (välityskeskus) för hela landskapet behövs för bokning och samordning av färdtjänst.

- Samordning av transporter med kommun och FPA. - Utveckling av teknologiska tjänster/elektroniska tjänster som stöder kommunikation och rörlighet,

speciellt sådana som stöder boendetrygghet i eget boende. Utvecklande av lättare boendeformer och stärkande av de egna resurserna med hjälp av teknologi. Virtuella tjänster. Möjliggöra boende i normala boendemiljöer.

- Stöda föräldrar att orka vårda sina handikappade barn. Handikappade barns boendeservice och korttidsvård; svårt att få plats, få avlastningsplatser. Lagstiftningen snäva gränsdragningar; service för barn och vuxna får ej samordnas vid samma enhet.

- Ordnande av flexibel korttidsvård för olika klientgrupper. - Utveckling av familjevård = alternativ avlastnings- och boendeform. Behov av fler familjevårdare. - Utvecklande av alternativa serviceformer för dagverksamhet. Valfrihet att välja sysselsättningsform

utgående från personlig budgetering.

– Behov av samordnande/centralisering på landskapsnivå: 1) Planering, organisering, verkställande av omändringsarbeten i bostad. Behov av gemensam teknisk expertis (ingenjör) 2) Hjälpmedels-utlåning -> hjälpmedelscentral, i samarbete med hälso- och sjukvården.

– Fungerande samarbete med föreningar - Samordnade funktioner med rehabilitering

168

- Samkoordinering med hemvården vad gäller service som ges till hemmet - Ibruktagande av servicesedel för personlig assistens i hela samarbetsområdet. - Rätt och ändamålsenlig boendeform/servicehelhet för klienten. Beviljande av service och produktion av

service åtskiljs. - Merkostnader bör tas i beaktande vid eventuell indragning av verksamhetspunkter. Socialvårdspersonal

bör finnas tillgänglig i kommunerna för att inbesparningarna inte skall ätas upp av personalens resekostnader till klienterna i vårt avlånga distrikt. Dyrbar arbetstid åtgår till resor.

6. Bildande av servicehelheter Service som förs till hemmen, digitala tjänster eller rörliga tjänster: Hemvård, personlig assistens, serviceboende i eget hem, handledning, färdtjänst, hjälpredskap, omändringsarbeten, rehabiliteringshandledning, närståendevård. Vid sidan om personlig service bör fokus ligga på digitala tjänster för att underlätta handikappades situation i hemmen. Utveckling av digitala tjänster och teknologi som möjliggör självständigt boende. Mätinstrument som mäter otrygghetsfaktorer och ängslighet borde finnas med i större utsträckning vid bedömningar än vad det gör med t.ex. med RAI-bedömningarna. Personlig service i hemmet bör garanteras oberoende om en klient bor i kommunalt centrum eller på en avsides belägen plats. Nya, lättare boendeformer t.ex. flera lägenheter i ett och samma våningshus bebos av funktionshindrade -> boendetrygghet, synergieffekter för hemvård.

Service som ges i kommuncentren: Information om allmänna tjänster. Ambullerande service i enlighet med behov, t.ex. träffa socialarbetare/socialhandledare? All lagstadgad social service kräver bedömning av servicebehovet och myndighetsbeslut.

Service som förverkligas på mer omfattande verksamhetsområden: Bedömning av servicebehovet enligt gemensamma kriterier samt i samarbete med andra yrkesgrupper. Myndighetsbeslut för beviljande av service enligt socialvårdsL och handikappserviceL. Landskapsomfattande verksamhetsprinciper. Inskolning och fortbildning av personal. Socialt arbete. Klient- och serviceplaner/uppföljning/utvärdering Personlig budgetering.

Landskapsomfattande service: Inom landskapet sådan service som en klient behöver max. ett par gånger i året och som därför inte heller har tillräckligt med klientunderlag på mindre orter. Centralisering av funktion för omändringsarbeten i hemmet som kräver ingenjörskunskaper. Koordinering av färdtjänstresor? Upphandling. Kriterier för godkännande av privata serviceproducenter Tillsyn över privata serviceproducenter

169

Service som förverkligas inom samarbetsområdet (=specialmottagningar): Specialomsorgens undersöknings- utrednings- och kunskapscenter, krisvård, rehabiliterande anstaltsvård producerar service genom bolag (som köptjänst från Eskoo, Kårkulla).

7. Flerproducentmodellens (tredje och privata sektorn) samt valfrihetens perspektiv i planen

- Ansvaret för att servicen skall fungera måste finnas inom landskapets affärsverk. Privata bolag kommer antagligen att välja att producera lättare serviceformer inom serviceboende- och dagverksamhet, medan affärsverket tar hand om de mest vårdkrävande samt klienter i glesbygd.

- Valfriheten skall tryggas jämlikt på båda språken samt även i stad-landsbygd krav på att nya serviceproducenter tar detta i beaktande. Individens och klientens egen vilja ska alltid ligga i fokus, oberoende av kommunens eller privata sektorns intressen.

- Tredje sektorns föreningar producerar i första hand service som inte är lagstadgad, men som kan ge klienterna en ”guldkant” på tillvaron (stödgruppsverksamhet, information och rådgivning, fritids- och lägerverksamhet m.m.).

8. Administration och handledning av klientskap

- Huvudansvaret för koordinering av servicen ska finnas hos en egen kontaktperson, som följer

klienten/familjen. - Viktigt att klienten från början får rätt och mångsidig information om t.ex. alternativ. Tjänstemannen

bör ge så fullständig information som möjligt om valmöjligheter samt stöda både klienten och anhöriga i beslutsfattandet. Det här blir ytterst viktigt i reformen i och med införandet av valfrihet genom servicesedel och personlig budgetering.

- Klientens delaktighet och medverkan i egna ärenden viktig. - Ändring i L om specialomsorger för utvecklingsstörda 10.6.2016 (381/2016). Klientens

självbestämmanderätt och stöd för förutsättningar att klara sig på egen hand stärktes och begränsningsåtgärder minskades.

- (Bilaga 5: Serviceprocessen)

9. Gränssnitt och gemensamma gränser mellan arbetsgrupperna samt i förhållande till primärkommunerna (t.ex. välbefinnande och hälsa)

- Barn och familjer - Unga och arbetsföra - Seniorer - Mentalvård- och missbrukarservice - Öppenvård och mottagning (bashälsovård) - Funktionsförmåga och rehabilitering - Specialsjukvård - Kommunernas utbildningssektor

170

- Kommunernas bostadspolitik, bostadsplanering- och produktion. Beaktande av handikappvänliga lösningar i alla offentliga miljöer.

- Kommunal transportservice – handikappseviceL – socialvårdsL gällande service som stöder rörligheten, även gränssnitt till FPA: s transportservice

- Kommunernas sysselsättning/öppna arbetsmarknaden - Personer med neuropsykiatriska problem finns inom många sektorer – helhetsansvar?

Verksamhetsmodell; integrerade servicekedjor och överenskomna processer, nepsyteam.

10. Förslag till olika skeden att genomföra ändringen och de kritiska punkterna

- Utarbetande av landskapsomfattande modell och kriterier för mångprofessionell bedömning av

servicebehovet - Landskapsomfattande harmonisering av kriterier för beviljande av olika serviceformer enligt

handikappserviceL. Underarbetsrgrupp bestående av en deltagare från varje kommun i landskapet har tillsatts för harmonisering inom handikappservicen. Harmoniseringen påbörjas med kriterier för personlig assistens och färdtjänst.

- Gränsdragning seniorer och handikappservice: Vad är funktionsnedsättningar förorsakade av normalt åldrande och när är det frågan om handikapp? Funktionsnedsättningar som följd av normalt åldrande/ sjukdomar berättigar inte till service enligt handikappserviceL -> Linjedragning. Gäller färdtjänst, ändringsarbeten i bostad, personlig assistens.

- Linjedragning för när service ges till hemmet och när beviljas serviceboende. - Samarbete rehabilitering/fysioterapi för bedömning av omfattning av personlig assistens, färdtjänst. - Utbildning av personal i personlig budgetering - Ibruktagande av servicesedel - Tillgång till likvärdig service i hela landskapet. Lika möjlighet till valfrihet i stad och på landsbygd.

Tillgång på service på både finska och svenska. - Beakta att det tar tid att planera och genomföra reformen, så att den enskilda individen inte drabbas.

Jämför grundläggande utkomststödets överföring till FPA eller den planerade överföringen av medicinska rehabiliteringen till landskapen.

- Önskvärt att nuvarande Eskoo och Kårkulla i samarbete producerar landskapets undersöknings- och kunskapstjänster inom specialomsorg.

11. Annat som arbetsgruppen önskar lyfta fram

- Bildande av klientråd - Utnyttjandet av utbildade erfarenhetsexperter - Klienten ska vara i centrum för reformarbetet - Hur ska serviceboenden och dagverksamhet som nu finns i kommunernas regi handhas fr.o.m.

1.1.2019? Överföras och kvarstå i landskapets regi eller upphandlas och överföras till privata bolag? - Åtgärder för registrering av klientdata i programvaran för att få ut relevant statistik t.ex.

åldersgruppskategorier, antal klienter, vårddygn, kostnader m.m. Fungerar inte idag. - Behov av gemensam modell i landskapet för budgetuppställning, kontoplan (2018?) för att kunna

särskilja kostnader för olika serviceformer.

171

Työryhmä 9 Koulutus ja tutkimus 1. Työryhmän palvelukokonaisuus, työryhmän kokoontumiset (pvm:t) ja työskentelyyn

osallistuneet

Arbetsgrupp 9, utbildning, forskning och utveckling har behandlat; 1) Utbildning: grundutbildning, fortbildning och tilläggsutbildning.

2) Forskning; hälsovetenskaplig forskning (statlig forskningsfinansiering VTR), medicinsk forskning,

läkemedelsforskning, övrig forskning, lärdomsprov och avhandlingar

3) Utveckling (laajennettu toimeksianto 20.3.2017). I rapporten 30.4.2017 behandlas utveckling endast i

grova drag pga den strama tidtabellen. Utveckling behandlas mera detaljerat i arbetet som fortsätter i

grupp 9, efter 30.4.2017.

Gruppen har sammanträtt fyra gånger: 28.11.2016 , 10.1.17, 10.2.17 och 24.3.2017. Utöver det har ordförandena haft många Lync-möten. Kommentarer till rapporten har via e-post begärts in av arbetsgruppens medlemmar. Till gruppen har hört Arja Tuomaala, Mikael Victorzon, Alice Backström, Yvonne Holming, Sinikka Palosaari, Jussi Björninen, Katri Palo, Satu Hautamäki, Tony Pellfolk, Åsa Nyberg-Sundqvist, Elisabet Björk-Norrgård och Pirkko Vartiainen. Som ordförande har fungerat Pia Wik, Pia Nyman och Tanja Eriksson. Som sekreterare har fungerat Maria Hammar. Som sakkunniga inkallade har fungerat Tuula Mulju, Lotta Wasström, Katri Pöntinen och Susanne Salmela. Koulutus ja tutkimus - työryhmän työn tueksi tehtiin SoTe työryhmien puheenjohtajille kysely, jossa tavoitteena oli selvittää koulutuksen ja tutkimuksen tarpeita ja kohteita nyt ja tulevaisuudessa Pohjanmaan SoTe:ssa. Menetelmänä käytettiin Webropol kyselyä ja se toteutettiin 14.2-6.3.17. Kyselyyn vastasi 10 henkilöä 7:stä eri ryhmästä; Lapset ja perheet, Nuoret aikuiset ja työikäiset, Ikäihmiset, Välittömän avun tarve, Avohoito ja vastaanotto, Sairaala ja vuodeosastohoito, Toimintakyky ja kuntoutus. 3 ryhmästä (Mielenterveys ja päihdepalvelut, Vammaispalvelut, Tukipalvelut) ei saatu vastauksia pyydettyyn päivämäärään mennessä. Muistutusviestiä ei lähetetty. Kyselyn vastaukset on tässä raportissa pääosin jaoteltu Koulutus ja tutkimus-työryhmän jaottelun mukaisesti perusopetukseen, jatkokoulutukseen, täydennyskoulutukseen ja tutkimukseen.

2. Nykytilan kuvaus sekä arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa

Visiomme mukaisesti Sinun Pohjanmaasi etsii rohkeasti uusia innovaatioita. Sinun Pohjanmaasi luo hyvät mahdollisuudet henkilökunnalle, kouluttajille ja tutkijoille toimia potilaiden ja asiakkaiden parhaaksi. Osaaminen on positiivisen yhteiskuntakehityksen perusta. Sinun Pohjanmaasi SoTe koulutus, tutkimus ja kehittäminen kehittyy avoimessa vuorovaikutuksessa. Monikielisyys, digitaalisuus ja yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa tuovat mahdollisuuksia uusille ammattien välisille kokoonpanoille ja uudenlaiselle osaamiselle. Sinun Pohjanmaasi katse on tulevaisuudessa ja sillä on kyky houkutella osaajia.

Tavoitteena on, että hoidon ja palvelun laatu ja saatavuus ovat parasta Suomessa. Sen vuoksi Pohjanmaan maakunnan on varmistettava riittävästi osaavaa henkilökuntaa eri sosiaali- ja terveydenhuollon aloille huomioiden alueen tarpeet.

172

Luomalla hyvät ja laadukkaat rakenteet koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnalle vahvistetaan alueemme osaamista ja mahdollisuuksia tuottaa entistä vaikuttavampia palveluja tehokkaasti ja reagoida riittävän nopeasti alueen muuttuviin tarpeisiin.

Asiakaslähtöisyys, moniammatillisuus ja digitaalisten palveluiden kehittäminen otetaan entistä vahvemmin huomioon SoTe henkilökunnan koulutuksessa jo perusopetuksesta lähtien jatkuen jatkokoulutukseen, ammatilliseen täydennyskoulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen on tärkeää tietää, että maakunnassa tarvitaan vahva visio ja tieto siitä, mitä osaamista henkilökunta tarvitsee järjestääkseen ja tuottaakseen parhaita mahdollisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita alueen väestön parhaaksi. On tärkeää nähdä ja ymmärtää koulutus, tutkimus ja kehittäminen keinona toteuttaa maakunnan strategiaa. Sen vuoksi siihen on myös kohdennettava riittävästi resursseja. Osaamisen ylläpitäminen, vahvistaminen ja kehittäminen vaativat hyvää johtamista, selkeitä rakenteita ja riittävästi resursseja. Hyvät koulutus- ja tutkimusmahdollisuudet ovat tärkeä tekijä osaavan henkilöstön rekrytoinnin ja sitoutumisen kannalta. Vahvan tietotaidon omaava henkilöstö voi hyvin, tuottaa laadukkaita palveluita väestölle ja edistää alueemme väestön terveyttä ja hyvinvointia.

Perusopetus ja jatkokoulutus

Vaasassa toimii moniammatillinen opetusterveyskeskus, jossa lääketieteen kandidaatit ja hoitotieteen opiskelijat tekevät yhdessä terveyskeskusharjoittelujaksoa. Opetusterveyskeskuksen toimintaa koordinoi ja ohjaa koulutusylilääkäri ja opetushoitaja. Koulutussopimukset ovat Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa, mutta myös Oulun ja Tampereen yliopistojen kanssa on tehty yhteistyötä. Lääketieteen kandidaattien terveyskeskusharjoittelua on kaikissa maakunnan terveyskeskuksissa. Vaasassa on myös useamman vuoden toiminut opetushammashoitola. Koulutussopimus on Turun yliopiston kanssa. Opetuspäiviä on vuodessa noin 300.

Vaasan keskussairaalalla on lääketieteen perusopetuksen koulutussopimukset Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa, mutta myös Oulun ja Tampereen yliopistojen kanssa on tehty yhteistyötä. Vuonna 2016 Vaasan keskussairaalassa oli hajautettua perusopetusta sisätaudeilla, kirurgialla, lastentaudeilla, naistentaudeilla, korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla, keuhkosairauksilla sekä psykiatrialla. Perusopetusta koordinoi ja ohjaa koulutussuunnittelija. Lääketieteen perusopetuksen hajautetun koulutuksen koulutuspäivien määrä vuonna 2016 oli 3266 koulutuspäivää ja hajautetussa perusopetuksessa toimi opetustehtävissä 9 kliinistä opettajaa ja 4 professoria.

Lääketieteen perusopetus laajenee syksystä 2017 alkaen ihotautien, keuhkosairauksien ja allergologian opetuksen osalta. Lisäksi psykiatriassa ja lastentaudeissa opiskelijamäärät ja koulutuspäivät kasvavat syksystä 2017 alkaen. Tulevaisuudessa opetusta on tavoitteena tarjota myös akuuttilääketieteessä ja anestesiologiassa. Lisäksi meidän tulee pystyä vastaamaan yliopistojen kasvaviin sisäänottomääriin ja niiden myötä kasvaviin ryhmäkokoihin ja opiskelijamääriin.

Vaasan keskussairaala on sairaanhoitopiirin merkittävä hoitoalan opetussairaala. Sairaalassa harjoittelee tulevia hoitotyön ammattilaisia, joilla voi olla eri suuntautumisvaihtoehtoja. Vuosittain opiskelupäiviä kertyy noin 14 000. Kliinisissä työyksiköissä kaikille hoitoalan opiskelijoille on ennen harjoittelujakson alkua nimetty oma/t ohjaajat, jotka tukevat opiskelijan oppimista sekä ammatillista kasvua ja kehitystä harjoittelujakson ajan. Työyksiköiden opiskelijavastaavilla hoitajilla on keskeinen rooli opetustoiminnan kehittämisestä käytännön tasolla. Hoitoalan harjoittelupäivien määrä oli vuonna 2016 Vaasan kaupungin sosiaali-ja terveystoimessa 14 000 päivää ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveyspalveluissa 8728 päivää. Vuonna

173

2016 Vaasan keskussairaalassa oli yhteensä 1335 hoitoalan opiskelijaa ja harjoittelupäiviä kertyi 17 418. Yhteistyösopimuksia on Vaasan alueen hoitoalan oppilaitosten (ammattikorkeakoulut ja ammattiopistot), Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun (Centria) ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi on erillissopimuksia muiden ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Vaasan keskussairaalassa on tehty opinnäytetyönä myös opiskelijaohjauksen laatusuositukset, jotka ohjaavat hoitoalan harjoittelukäytäntöjä.

Vaasassa voi suorittaa yleislääketieteen ja geriatrian erikoistumispalvelut kokonaisuudessaan. Yleislääketieteen koulutusoikeudet ovat myös Mustasaaren, Pietarsaaren, Närpiön, Maalahden ja Kristiinankaupungin terveyskeskuksissa. Pietarsaaressa voi suorittaa suuren osan geriatrian erikoistumispalveluista.

Vaasan keskussairaalassa erikoistumiskoulutussopimukset ovat Helsingin yliopiston, Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston kanssa. Erikoistumiskoulutukseen kuuluvia keskussairaalajaksoja voi suorittaa Vaasan keskussairaalassa kaikilla erikoisaloilla. Lisäksi Turun yliopiston kanssa on koulutussopimus erikoishammaslääkäreiden kliinisen koulutuksen järjestämisestä Vaasan keskussairaalassa ja Vaasan terveyskeskuksessa. Vuosittain Vaasan keskussairaalassa suorittaa erikoistumiskoulutustaan n. 70 lääkäriä. Erikoistuvat lääkärit tulevat Oulun, Turun, Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoista.

Lääketieteen perusopetuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa oleville järjestetään vuosittain yli tuhat videoneuvottelukoulutustilaisuutta yhteistyössä Vaasan keskussairaalan ja Helsingin, Oulun, Tampereen sekä Turun yliopistosairaaloiden kanssa. HR-yksikkö järjestää lisäksi Turun yliopiston kanssa 10 op:n laajuista johtamiskoulutusta (Medimerc-koulutus) Vaasan keskussairaalassa erikoistuville lääkäreille. Koulutus sisältää sekä videoluentoja että lähiopetuspäiviä.

Tulevassa maakunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon perusopetus ja jatkokoulutus tulee olla maakunnallisesti koordinoitua ja toteuttaa tiiviissä yhteistyössä yliopistojen ja oppilaitosten kanssa. Tarve arvioidaan maakunnallisesti ja tulee käydä keskustelua yliopistojen, korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa.

Tavoitteena on saada perusopetuksen ja jatkokoulutuksen rakenteet kuntoon. Perusopetuksen ja jatkokoulutuksen koulutussopimukset ja -oikeudet tulee olla ajan tasalla. Palvelujärjestelmässä tulee olla sekä perusopetuksen että jatkokoulutuksen paikkoja riittävästi, niiden tulee olla koordinoituja ja laatukriteerit täyttäviä. On varmistettava, että päteviä ohjaajia on riittävästi ja resurssia on varattu ohjaukseen. Hoitoalan opiskelijat tekevät paljon opinnäytetöitään sairaalassa ja töiden ohjaamiseen tarvitaan myös ohjausresurssia. Hoitoalan oppilaitosten klinikkaopettajat ovat keskeisessä roolissa opiskelijaohjauksen laadun varmistamisessa ja ohjauksen kehittämisessä. On huolehdittava siitä, että kouluttajat ja ohjaajat ovat pedagogisesti päteviä. Koulutusympäristön täytyy olla houkutteleva; uusia opetus- ja toimintamalleja otetaan rohkeasti käyttöön. Digitaaliset koulutus- ja työvälineet otetaan maakunnan järjestäjä- ja tuottajayksiköissä tehokkaaseen käyttöön. Perusopetus tapahtuu integroituna normaaliin toimintaan, mikä täytyy ottaa huomioon esimerkiksi uutta SoTe–taloa rakennettaessa. Moniammatilliseen opetukseen soveltuvia tiloja täytyy olla käytettävissä ja niiden täytyy olla muunneltavissa niin, että ne ovat käytössä normaaliin toimintaan, kun opetusta ei ole. Täysimittainen simulaatiokoulutus on 2000-luvulla noussut suosituksi koulutusmuodoksi myös terveydenhuollon henkilökunnan täydennyskoulutuksessa (Continuing Medical Education, CME tai Continuing Professional Development, CPD). Menetelmän tuloksellisuus on tutkitusti todettu hyväksi. Simuloimalla tositilanteita voidaan harjoitella paitsi erilaisia kajoavia toimenpiteitä ja teknisiä valmiuksia

174

myös moniammatillista tiimityöskentelyä, hätätilatoiminnan hallintaa (Crisis Resource Management, CRM), viestintää, vuorovaikutusta, lääkehoitoa sekä eritasoista johtajuutta. En plan finns redan gjord för ett simuleringscenter på Vasa centralsjukhus. Med små justeringar i planen kunde centret betjäna hela SoTe-personalen i landskapet Österbotten. Ett simuleringscenter i landskapet skulle bidra till en konkurrenskraftig och kunnig SoTe-personal. SoTe-työryhmien puheenjohtajille tehdyn kyselyn perusopetukseen liittyvissä vastauksissa tuli esiin tarve sosiaalityöntekijöiden koulutukselle alueella suomen– ja ruotsinkielisenä, terveydenhuollon erityisosaajien (puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, psykologi, neuropsykologi) ja kuntoutukseen erikoistuneiden lähihoitajien tarve alueella. Vastauksissa todettiin, että kaikkia koulutuksia ei ole alueellamme näillä sektoreilla, ja sen vuoksi tulee luoda hyvät suhteet yliopistoihin ja oppilaitoksiin, joissa näiden ammattiryhmien koulutusohjelmia on. Kyselyn jatkokoulutukseen viittaavissa vastauksissa nousi esiin geriatrian ja neuropsykiatrian koulutuksen tarve. Asiakaslähtöisyyden, talouden huomioonottamisen ja palveluhenkisyyden koulutukselle nähtiin olevan tarvetta sekä perusopetuksen että jatkokoulutuksen vaiheissa. Täydennyskoulutus

I Vasa sjukvårdsdistrikt ordnas en stor mängd egna interna utbildningar som sker med stöd av utbildningsplanerare och utbildningssekreterare både för social- och hälsovårdspersonal. Vårdkedjeimplementeringar med lokal förankring ordnas regionalt. Tilläggsutbildningar ordnas också i samråd med flera läroinrättningar och universitet.

Prognostisering av behov av yrkesutbildad personal inom social- och hälsovården bör regelbundet utföras så att utbildningsutbudet motsvarar efterfrågan. Efterfrågan reglerar utbudet av fortbildningstjänster. Gällande fortbildningstjänster har utbildningsenheterna en central roll och skapar i samråd med de enskilda aktörerna fortbildningshelheter eller kurser, endera riktade till enskilda aktörer eller till flera aktörer som gemensamt identifierat ett utbildningsbehov. Arbetsplatsförlagda, till examensledande utbildningar, planeras utgående från behov i arbetslivet och förverkligas ute på arbetsplatserna. Deltagarna kan även avlägga delar av examen (exempelvis en examensdel). På sjukhusen och hälsocentralerna ordnas också utbildning för yrkeskategorier som arbetar med olika stödfunktioner (avdelningssekreterare, patient arkivet och sjukhusapoteket). Distansutbildningar och en del utbildningar ordnas via videoöverföring mellan sjukhusen, hälsocentralerna och universitetssjukhusen. Fortbildningen kan ännu bättre än tidigare koordineras inom landskapet och samarbetet kan stärkas. SoTe teemaryhmien puheenjohtajille tehdyn kyselyn vastaukset liittyen täydennyskoulutukseen voitiin jaotella seuraavien otsikoiden alle: 1) Moniammatillisuus 2) Digitaalisuus 3) Kokonaisvaltainen, kuntouttava työote ja ennaltaehkäisy 4) Toimintakyky 5) Johtaminen, SoTe uudistus ja muuttuva toimintaympäristö 6) Koulutus erilaisista työmenetelmistä ja –tavoista 1. Moniammatillisuus:

Vastauksissa tuli esiin, että koko ajatusmaailman muuttamiseen SoTe yhteistyölähtöiseksi tarvitaan koulutusta. Myös tarvetta tiimityöskentelyn oppimiseen tuotiin esiin.

175

”Monialaisia osaajia tarvitaan tulevaisuudessa ja siksi täytyisi olla koulutusta, joka integroi sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista yli sektorirajojen. ”

2. Digitaalisuus:

Digitaalisten palveluiden käyttöön ottoon, asenteisiin ja taitoihin liittyvälle koulutukselle nähtiin olevan tarvetta. Webkoulutuksia tarvitaan lisää koko henkilökunnalle. Vastauksissa nousi esiin myös toive yhteisestä digitaalisesta koulutusmateriaali-portaalista, joka olisi käytettävissä koko henkilökunnalle.

3. Kokonaisvaltainen, kuntouttava työote ja ennaltaehkäisy:

Hyvinvointia ja terveyttä edistävää sekä kuntouttavaa työotetta tarvitaan tulevaisuuden maakunnassa kaikilla tasoilla. Aihe nousi esiin koulutuksen tarpeena ja kohteena useammassa vastauksessa. Lisäksi nähtiin, että palvelu- ja kuntoutustarpeen arviointia täytyisi koulutuksen avulla vahvistaa. Kansansairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tarvitaan vahvaa osaamista nyt ja tulevaisuudessa.

4. Toimintakyky:

Toimintakyky ja sen arvio liittyvät edellä kuvattuun kuntouttavaan työotteeseen. Koulutusta tarvitaan kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen. Myös toimintakyvyn osalta osaamista tarvitaan kaikilla tasoilla, jotta varhainen puuttuminen on mahdollista esimerkiksi kotihoidossa. Vastauksissa tuotiin esiin myös ICF käyttö sekä kokonaisvastuun merkityksen vahvistaminen toimintakyvyn seurannassa.

5. Johtaminen, SoTe uudistus ja muuttuva toimintaympäristö:

Johdon rooli osaamisen kehittämisen linjaamisessa tuotiin vastauksissa vahvasti esiin. Strategian mukaiset tavoitteet täytyy olla selkeät ja koulutusta tulee järjestää niillä osa-alueilla, jotka ovat tavoitteiden mukaisia ja joissa vahvistamista tarvitaan. Palveluverkoston hallinta, palveluohjauksen käytännöt, roolien ja vastuiden selkiyttäminen (asiakas, omainen ja ammattilainen) nähtiin tärkeinä aiheina. Prosessien hallinta ja vaikuttavuus nousivat esiin vastauksissa. Koulutusta tarvitaan muuttuneen toimintaympäristön ja asiakkaan tilanteen hallintaan. Vastauksissa toivottiin, että koulutuksissa tuotaisiin paljon esiin onnistuneita tapausselostuksia, kun oikea-aikainen SoTe-yhteistyö on käynnistynyt sekä positiivisia kuvauksia, mitä onnistunut SoTe yhteistyö voi tuoda tullessaan. Vastauksista kuvastuu koulutuksen merkitys ja mahdollisuudet muutosjohtamisessa.

6. Koulutusta erilaisista työmenetelmistä ja –tavoista:

Tässä kyselyssä nousi esiin tarve koulutukselle lapsi- ja perhetyöhön liittyvistä työmenetelmistä kuten Trappa, Huoli puheeksi, ICDP, Toimiva lapsi perheessä, Nepsy valmentajakoulutus, seuraamuspedagogiikka, Vahvuutta vanhemmuuteen. Lisäksi triage koulutukselle nähtiin tarvetta.

Omana aiheenaan tuli kyselyssä esiin väestön koulutuksen tarve: Millaisissa asioissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin hakeudutaan ja milloin niihin toisaalta ei tulisi hakeutua. Forskning Maakunta seuraa Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen tiede- ja tutkimusstrategiaa 2013-2018. Traditionellt görs mycket forsking inom SoTe sektorn, så också inom Vasa sjukvårdsdistrikt. Personalen gör hälsovetenskaplig forskning; kliinistä tutkimusta sekä palvelujärjestelmä- ja vaikuttavuustutkimusta (statlig forskningsfinansiering VTR), medicinsk forskning, läkemedelsforskning, övrig forskning, lärdomsprov och avhandlingar. Tutkimusta tehdään tällä hetkellä eniten erikoissairaanhoidossa,

176

esim. lääketutkimusta eniten onkologialla. Efter att förvaltningen av VTR forskningen flyttades från centralsjukhusen till universitetssjukhusen har den statliga forskningsfinansieringen till Vasa sjukvårdsdistrikt minskat från ca en halv miljon euro till 100-200 000 euro per år. Försämrade möjligheter till forskning försvårar rekryteringen av t.ex. läkare till regionen.

Auria Biopankki on aloittamassa toimintaansa Vaasan keskussairaalassa. Verksamheten inleds våren 2017 då man börjar samla in samtycken av patienter på onkologiska polikliniken. Verksamheten skall småningom täcka alla enheter på Vasa centralsjukhus. Auria Biobanks uppgift är att samla in, behandla och bevara prover från människor (exempelvis vävnads- och blodprover) med tillhörande uppgifter och låna dem vidare till medicinskt forsknings- och produktutvecklingsarbete. Auria Biobank har grundats av Åbo universitet och Egentliga Finlands, Satakunta och Vasa sjukvårdsdistrikt. Syöpäkeskus ervassa tuo uusia mahdollisuuksia tutkimukselle. Tutkimushoitajia tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa. Tieteelliselle tutkimukselle tulee turvata hyvät edellytykset kaikissa alueen terveydenhuollon toimintayksiköissä. Tiede- ja tutkimustoiminta on monitieteistä ja alueellisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti verkottunutta.

Det finns ett behov av att skapa ett Välfärdscampus i Österbotten i samarbete mellan landskapet, skolorna och universiteten, arbetslivet och Terveyskampus Turku. Välfärdscampus Österbotten är ett nätverk som strävar till att stödja tvärvetenskaplig forsknings- och utvecklingsverksamhet, utveckling av vård- och omsorgsproduktion, stödja utvecklingen av ny och innovativ kunskap och personalens kompetensutveckling. Välfärdscampus Österbotten fungerar som ett nätverk bland redan befintliga aktörer. Viktigt är en stark koppling till vårt universitetssjukhus i Åbo och Terveyskampus Turku. Infrastrukturen kring forskningen behöver stärkas. Det behöver finnas tillräckliga stödtjänster för forskare i landskapet Österbotten. Samarbetet med Turun kliininen tutkimuskeskus (TurkuCRC) bör stärkas. TurkuCRC tarjoaa tukea ja palveluita tutkijalähtöiselle terveystieteelliselle tutkimukselle. TurkuCRC:stä saa tarvittaessa neuvontaa tutkimusten suunnittelussa ja käynnistyksessä TYKS erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköissä tai Turun yliopistossa.

Landskapet Österbotten borde uttrycka sin vilja angående forskningsverksamhet inom SoTe och göra en gränsöverskridande forskningsstrategi för landskapet.

SoTe teemaryhmien puheenjohtajille tehdyn kyselyn vastaukset liittyen tutkimuksen tarpeisiin ja kohteisiin maakunnan SoTe:ssa nyt ja tulevaisuudessa voitiin jaotella vastausten mukaan neljän eri otsikon alle: 1) Vaikuttavuustutkimus 2) SoTe muutokseen liittyvä tutkimus 3) Asiakaslähtöisyyteen, palveluohjaukseen ja palveluketjuihin liittyvä tutkimus 4) Johtamiseen liittyvä tutkimus 1. Vaikuttavuustutkimus

Kyselyssä nousi vahvasti esiin tarve erilaisille sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuustutkimuksille, kuten muun muassa palveluohjauksen toimivuuden ja eri hoitomuotojen vaikuttavuustutkimukselle. Kuntoutumiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien eri työmenetelmien vaikuttavuustutkimukselle nähtiin myös tarvetta. Kustannusvaikuttavuuden osoittaminen tutkimuksen keinoin tuli esiin useammassa vastauksessa.

2. SoTe muutokseen liittyvä tutkimus:

Monessa vastauksessa nostettiin tutkimuksen kohteeksi SoTe-muutos ja sen vaikutukset palveluihin. Lisäksi nähtiin tärkeänä tutkia, miten valinnanvapaus vaikuttaa palveluihin ja miten kuntiin jäävien palvelujen, kuten varhaiskasvatus ja perusopetus, ja maakunnan SoTe-palvelujen yhteistyö toimii. Vastauksissa toivottiin selvitettävän myös sitä, kuinka usein aito SoTe-yhteistyö toteutuu ja toteutuuko

177

se työntekijöiden mielestä yhtä usein kuin sen pitäisi. Edelleen olisi tärkeää selvittää syitä, miksi SoTe yhteistyö ei mahdollisesti toteudu.

3. Asiakaslähtöisyyteen, palveluohjaukseen ja palveluketjuihin liittyvä tutkimus:

Asiakkaiden osallisuuden edistäminen ja sen vaikutus palvelujen sisältöön ja laatuun nähtiin tärkeänä tutkimuksen kohteena. Palveluketjujen ja palveluohjauksen toimivuus nousi esiin vastauksissa. Sosiaalityön käytäntötutkimukselle (praktikforskning i socialt arbete) nähtiin tarvetta. Ylipäätään tutkimuksen lisäämiselle perusterveydenhuollossa nähtiin tarvetta nyt ja tulevaisuuden maakunnallisessa SoTe:ssa.

4. Johtamiseen liittyvä tutkimus:

Monitoimijaisen asiantuntijaverkoston johtamiseen liittyvä tutkimus ja sen vaikutukset käytännön työhön nousi esiin kyselyssä. Vastaajien mielestä terveyttä lisääviä tavoitteita täytyisi saada paremmin esiin ja käyttöön johtamisen välineeksi. Myös tutkimusta indikaattorien valintaan ja käyttöön tarvittaisiin. Tämän kyselyn menetelmä eli Webropol kysely sai positiivista palautetta ajatellen tulevia tarpeita ja henkilökunnan osallistamista:

”Tällaisissa vapaamuotoisissa kyselyissä kenttäväeltäkin voisi tulla paljon hyviä kehittämisideoita ”.

Utveckling Maakunta vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi maakunta koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä sekä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä (Sote-järjestämislakiluonnos 36§)

Det bedrivs utveckling på flera olika nivåer i SoTe-organisationerna i landskapet Österbotten. SoTe organisationerna i landskapet strävar till att arbetstagarna skall har 2 jobb; sitt ordinarie jobb och att ständigt utveckla detta. I SoTe-organisationerna i Österbotten finns olika former av stödfunktioner för utveckling i form av personer som planerar och genomför olika utvecklingsprojekt och –arbeten. Utveckling har en central roll i SoTe-organisationernas ledarskap. Verksamheten utvecklas också i form av extern projektfinansiering t.ex. Kaste, Tekes, Botnia Atlantica. Man köper även in externt kunnande för utveckling i form av olika konsulttjänster.

Sotejärjestämislakiluonnos 22.12.2016 velvoittaa maakuntia kehittämään toimintaansa seuraavasti. Maakunta vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi maakunta koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä sekä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Maakunta osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen sekä toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osaamistarpeen arviointia ja ammatillisen osaamisen kehittämistä on tehtävä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Kehittämistoiminnan tehtäviin tulee kuulua myös tuottajatasolla tapahtuva kehittämisyhteistyön koordinaatio ja ohjaus. Kaikkien maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja tuottavien yhtiöiden ja yhteisöjen on osallistuttava palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelelmällä tavalla. Vaikka varsinainen kehittämistyö tapahtuu palvelun tuottajien toimesta, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumista tukevan toimintakulttuurin, kehittämiskäytäntöjen ja kehittämisosaamisen vahvistuminen

178

tarvitsee tuekseen maakunnan monialaisen kehittämistoiminnan, joka yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan integroituneeksi kokonaisuudeksi. Monialaisuus edellyttää sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä työterveyshuollon osaamista. Lisäksi se voi tarpeen mukaan sisältää esimerkiksi lääkehuollon osaamista. Maakunnan kehittämistehtävään kuuluu maakunnan johdon tukeminen toiminnan suunnittelussa ja päätösten toimeenpanossa. Kehittämistoiminnan tehtävänä olisi tukea alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja kustannusten hallintaa edistävää käytännönläheistä kehittämistyötä sekä tietoon perustuvien, kustannusvaikuttavien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen juurruttamista alueella. Maakunnan tehtävänä tulee olla myös tuen antaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön kunnille, joilla tästä on päävastuu. Lisäksi maakunnan kehittämistoiminnan tulee osallistua kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen kanssa sekä toimia yhteistyössä alueen ja koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaan osallistuvien organisaatioiden kanssa. Tutkimusperustaisessa kehittämistoiminnassa yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja alan järjestöjen kanssa on tärkeää.

3. Nykytilan ja esitetyn arvion pohjalta nousseet hyvät toimintatavat, jotka olisi hyvä ottaa maakunnan yhteisiksi käytännöiksi.

Perusopetus Opetushammashoitola on toiminut Vaasassa jo useamman vuoden ja toiminta on vakiintunutta. Vaasan moniammatillinen opetusterveyskeskus on myös lähtenyt hyvin käyntiin. Näitä toimintoja kannattaa tulevassa maakunnassakin jatkaa ja vahvistaa.

Perusopetuksessa on suunnitteilla sairaalassa hyviä kehittämiskäytäntöjä. Yksi hyvä toimintamalli käytännön harjoittelujaksoilla on Ammattienvälisen oppimisen malli eli Interprofessional learning (IPL). Kyseessä on Ruotsin mallin mukaiset opetusosastot (klinisk undervisningsavdelning), joissa opiskelijat oppivat tiimityö- ja kommunikaatiotaitoja. Vuodeosasto A3:lla pilotoitu parityöskentelymalli on yhdistettävissä ammattienvälisen oppimisen malliin. IPL – mallia on pilotoitu useilla keskussairaalan vuodeosastoilla ja toiminnan laajempi jalkauttaminen sairaalan eri työyksiköihin on käynnissä. Opetusmetodina tätä on syytä laajentaa jatkossa koko maakunnan alueelle. Hyviä kokemuksia opetusosastotyöskentelystä on esitetty mm. Mustasaaren kunnan alueelta. Sosiaalihuollon henkilöstön saatavuutta on jo useita vuosia turvattu niin, että Vaasan kaupunki on tehnyt sopimuksen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa (JY) ja Social- och kommunalhögskolan vid Hfors universitetin kanssa sosiaalityön koulutuksesta sekä osallistunut kustannuksiin. Tätä yhteistyötä kannattaa tulevan maakunnankin jatkaa.

Jatkokoulutus Lääkäreiden jatkokoulutuksen ohjaustoimintaan ja sen kehittämiseen on maakunnan terveyskeskuksissa ja Vaasan keskussairaalassa panostettu hyvin. Ohjaajilla on laajasti pedagogista koulutusta, mitä kannattaa entisestään vahvistaa. Valtakunnallisia lokikirjoja on käytössä osaamisen kehittymisen seurantaa varten. Videoyhteydet ovat käytössä koulutustilaisuuksissa, mm. geriatrian alan klinikkameetingit Tampereen

179

yliopiston järjestämänä ja Vaasan keskussairaalassa lääketieteen perusopetuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa oleville järjestetään vuosittain yli tuhat videoneuvottelukoulutustilaisuutta. Täydennyskoulutus I landskapet borde vi ha gemensam strategi för utbildning av förmän (s.k. ledarskapspass) där man kontinuerligt uppdaterar sitt kunnande inom olika områden som har med ekonomi, juridik, kommunikation, och andra delar som ingår i s.k. förmanspass som bl.a. Vasa stad ordnar. För olika yrkeskategorier borde man göra upp liknande utbildningshelheter där också det interprofessionella lärandet är synligt. Regionala utbildningsdagar inom olika områden behöver ordnas.

Tutkimus

En bra modell för att stödja forskning i landskapet är ett nystartat nätverk i Jakobstad för forskare inom olika discipliner. För tillfället är utvecklingsbolaget Concordia sammankallare och organiserar forskarträffarna. I planerna finns att eventuellt grunda en förening som då också kan söka utomstående finansiering och samarbeta med utbildningsenheter och universitet i nejden. Liknande nätverk kunde bildas i andra delar av landskapet.

Då man planerar stödtjänster för forskningen inom SoTe i landskapet Österbotten behöver man sätta vikt på bl.a. följande:

nätverk

koordinering av forskningen

att synliggöra forskningen

nya kanaler för finansiering

nya forskningsteam

mångprofessionell och tvärvetenskaplig forskning

nya innovationer

implementering av forskningsresultat

tillämpad forskning som stöder integreringen av SoTe tjänsterna

Kehittäminen

Följande punkter är viktiga att beakta i landskapet Österbotten då man planerar utveckling:

Bättre koordinering av utvecklingsprojekt och bättre samarbete gällande utveckling inom landskapet

Utveckling skall göras i nära samarbete med ledningen

Utvecklingen skall gå i linje med och stödja landskapets strategi

Lean-tänk inom hela landskapet

Utvecklingskunnande hos hela personalen, men mera specifikt kunnande inom landskapskoncernen som hela landskapet kan ”konsultera”

Starkt fokus på utvecklandet av servicekedjor och processer i det nya landskapet

Valfriheten sätter stora krav på bl.a. koordinering, informationsöverföring, kommunikation och arbetsfördelning för att få fungerande och integrerade servicekedjor

Patientsäkerhet och kvalitetsarbete

180

Kommunerna i landskapet borde gå med i Ikäinstitutets Voimaa vanhuuteen, för då blir samarbetet mellan tredje sektorn, social- och hälsovården samt kommunen en naturlig del i att befrämja hälsa och välbefinnande hos den äldre befolkningen (Jakobstad är med från 2017). 4. Kuvaus palvelutasoista, palvelurakenteesta ja palveluverkosta tulevassa maakunnassa

Kuva 1. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyksikkö/verkosto/keskus on Pohjanmaan maakunnan verkosto, joka kokoaa yhteen nykyiset voimavarat koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyen.

Maakuntaan tulee perustaa Pohjanmaan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyksikkö/verkosto/keskus, joka on Pohjanmaan maakunnan kouluttajien, tutkijoiden ja kehittämiseen liittyvien toimijoiden verkosto. Sen tehtävänä on tukea, ohjata, koordinoida, valvoa ja järjestää perusopetusta, jatkokoulutusta, täydennyskoulutusta, tutkimusta ja kehittämistä Pohjanmaan alueella. Yksiköllä/verkostolla/keskuksella voi myöskin olla konsultoiva rooli. Yksikön tavoitteena on tehdä tiivistä yhteistyötä yliopistojen, korkeakoulujen, sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitosten sekä tuottajien kanssa.

Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyksikkö/verkosto/keskus toimii työvälineenä maakunnan johdolle. Yksikön toimintaa ohjaavat maakunnan johto sekä valtakunnalliset ja Erva-tason linjaukset. Yksikkö tukee maakunnan SoTe-sektoria, muodostaa verkostoja ja tekee yhteistyötä myös muiden maakuntien koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen toimijoiden kanssa. Yksikkö toimii yhteistyössä muiden Pohjanmaan maakunnan sektoreiden kanssa asioissa, joissa synergiaetuja on löydettävissä.

181

Pohjanmaan maakunnassa halutaan ylläpitää ja kehittää vahvaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa myös tulevaisuudessa. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei haluta siirtää Erva-alueelle. Sitä vastoin täytyy yhteistyötä Erva-alueen kanssa vahvistaa entisestään. Osaavan henkilöstön varmistaminen ja tutkimusmahdollisuuksien luominen vaativat läheistä yhteyttä normaaliin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. Tiivis yhteistyö yliopistosairaalan ja yliopiston kanssa on toki ratkaisevaa. Työryhmän ajattelee mielenkiinnon toiminnan kehittämiselle olevan vahvinta omassa maakunnassa, minkä vuoksi se täytyy säilyttää täällä.

Profilointi yksityisiin tuottajiin nähden on tärkeää. Moniammatillisen koulutuksen vahvat rakenteet kuten opetusterveyskeskustoiminta ja erikoissairaanhoidon hajautettu lääketieteen opetus yhteistyössä yliopistojen kanssa on turvattava. Hoito- ja sosiaalitieteen opiskelijoiden työssä oppiminen on varmistettava ja toteutettava myös yksityisten tuottajien organisaatioissa.

Yksikkö/verkosto/keskus määrittelee koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvät laatukriteerit maakunnan tuottajille. SoTe työryhmä 9 ”Koulutus, tutkimus ja kehittäminen” tekee vuoden 2017-2018 aikana konkreettisen ehdotuksen laatukriteereistä ja niiden toteutumisen seurannasta.

Työryhmä tulee ehdottamaan, mitkä toiminnot hoidetaan maakunnan hallinnossa, maakunnan liikelaitoksessa, maakunnan SoTe yhtiöissä, yksityisissä SoTe yhtiöissä ja kolmannella sektorilla. Lisäksi työryhmä tulee ehdottamaan, mitkä toiminnot täytyy sijoittaa lähelle kliinistä toimintaa ja mitkä voidaan hoitaa hallinnollisesti maakunnasta käsin. On suunniteltava, miten ja missä laajuudessa hallinnolliset tehtävät hoidetaan eri yksiköissä.

SoTe-työryhmien puheenjohtajille tehdyssä webropol - kyselyssä kartoitettiin myös heidän näkemystään siitä, miten alueellinen koulutus ja tutkimus pitäisi järjestää, ketkä sitä toteuttavat ja mikä on toimijoiden työnjako ja roolit. Vastauksissa tuli esiin työntekijän oma vastuu tietojen ja osaamisen ylläpitämisestä ajan tasalla; sitä pidettiin tärkeänä. Perusopetus: Oppilaitoksissa ja yliopistoissa on sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusohjelmia, joiden sisällöistä ja toteuttamisesta ne vastaavat. Ehdotuksena nousi esiin, että oppilaitosten ja yliopistojen tulisi olla myös valmiita hankkimaan paikkakunnalle sellaisia ammattitutkintoja, joista alueellisesti on kova pula. Esimerkiksi puheterapeuttitutkinnon voisi tehdä Pohjanmaan maakunnassa yhteistyössä yliopistojen kanssa. Ajatusmaailman muokkaaminen SoTe-yhteistyöhön pitää alkaa jo peruskoulutuksessa sosiaali- ja terveyspuolella. Jatkokoulutukseen liittyviä vastauksia ei tullut esiin tässä kyselyssä. Täydennyskoulutus: Yliopistojen ja oppilaitosten rooli täydennyskoulutuksen järjestäjänä ja tuottajana nähtiin vastauksissa tärkeänä. Täydennyskoulutuksen tulee vastata työelämän tarpeisiin eli muututtava yhteiskunnan tarpeiden mukaan. Tutkimus: Vastauksissa toivottiin paikallisia oppilaitoksia, korkeakouluja ja yliopistoja mukaan SoTe-tutkimustyöhön. Useassa vastauksessa kuvattiin tärkeäksi palvelujärjestelmän sekä oppilaitosten ja yliopistojen tiivis, laaja-alainen yhteistyö.

182

”Tutkimus tulisi säilyttää korkeakouluilla, mutta se tulisi toteuttaa lähemmässä ja paremmassa yhteistyössä kenttätyön kanssa. Empirian osuus tulisi tuoda lähemmäksi analyysin tekijää. Tämä vaatii entistä tehokkaampaa työn ja tutkimuksen yhdistämistä sekä työnantajan resurssien antamista sekä mahdollistamista.” ”Tosin perinteinen oppilaitoksen ja korkeakoulun malli ei välttämättä toimi jatkossa, vaan vaaditaan uudenlaista yhteistyötä ja markkinoiden/kentän lähestymistä yliopistojen, korkeakoulujen sekä oppilaitosten suhteen.”

Moni vastaaja ehdotti maakuntaan omaa kehitys-, tutkimus- ja osaamiskeskusta. Ehdotettiin myös geriatrista osaamiskeskusta. Se voisi olla Pohjanmaalla keskus, joka kantaisi vastuun geriatrisesta osaamisesta maakunnassa. Yhtenä ehdotuksena oli sosiaali- ja terveysalan opetus- ja tutkimusklinikka, joka nähtiin mahdollisuutena käytännön tutkimuksen tukemiselle, kehittämishankkeiden tekemiselle ja tutkimustiedon tuomiselle perustyön tueksi. Vastauksista voidaan yhteenvetona todeta, että voimavarojen yhdistämistä maakunnan koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen alueella kannatettiin, mikä tukee työryhmän ajatusta asiasta. Koulutuksen toteuttaminen tuottajatasolla näkyi vastauksissa mm. ehdotuksina moniammatillisista videokoulutuksista, arkeen vietävistä digitaalisista koulutuksista ja käytännön tenteistä. Käytännön työharjoittelua ja hands on-ohjausta ei voida kuitenkaan unohtaa, vaikka digitalisaation mahdollisuudet otetaankin käyttöön. Työpaikoilla pitäisi olla ohjaajia ja mentoreita. Yksiköissä olisi oltava resursseja, jotka takaavat uusien työmenetelmien jalkautumisen. Koulutuksen ja käytännön työn rajaa tulisi tuoda lähemmäksi toisiaan. Maakunnassa pitää olla riittävästi resursseja tutkimukselle, jotta myös konkreettisia, pienempiä projekteja voidaan toteuttaa isompien tutkimushankkeiden rinnalla. Paikallisten projektien näkyvyyttä ja tutkimustulosten tuomista käytäntöön toivottiin olevan enemmän. Yhteistyötä ja ohjausta Turun Erva-alueelta kaivattiin, mutta myös paikallista taloudellista panostusta tutkimukseen täytyisi olla.

5. Talouden näkökulma palvelutasoihin, -rakenteisiin ja -verkkoon

Perusopetus ja jatkokoulutus

Työssä oppiminen on nyt ja tulevaisuudessa entistä tärkeämpi osa koulutusohjelmien sisältöä. Palvelujärjestelmässä täytyy olla resursseja perusopetuksen ja jatkokoulutuksen toteuttamista varten. Rahoituksen on tultava valtiolta maakunnalle ja se tulee olla eriytettynä sosiaalityöhön ja terveydenhoitoon liittyvästä rahoituksesta. Maakunta määrittelee rahoituksen jakamiseen liittyvät laatukriteerit perusopetukseen ja jatkokoulutukseen liittyen. Perusopetuksessa tuottajayksiköissä olevia opiskelijoita ei voida velvoittaa jäämään maakuntaan töihin eli senkin vuoksi rahoitus on tultava suurimmaksi osaksi valtiolta.

Perusopetuksen järjestäminen on toisaalta myös rekrytointivaltti, minkä vaikutuksia ei voida jättää huomioimatta. Kun jo perusopetusvaiheessa maakunnan toimipisteet tulevat tutuksi, on osaavan henkilökunnan rekrytointi tulevaisuudessa helpompaa. Maakunnan on siis järkevää myös itse panostaa taloudellisia resursseja perusopetukseen, esimerkiksi opetusklinikan tai opetusterveyskeskuksen muodossa.

183

Valinnanvapauden piirissä oleville tuottajayksiköille opetuksen järjestäminen tulee olla houkuttelevaa ja kannattavaa. Jos koulutus on tuottajayksiköissä täysin kannattamatonta, eikä perusopetusta sen vuoksi kentällä tehdä, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamisen taso laskee. Uhkana voi tällöin olla, että valmistuneita ammattilaisille joudutaan toimipaikka-kouluttamaan paljon sellaisiakin perusasioita, joita olisi pitänyt oppia jo peruskoulutusvaiheessa.

Valinnanvapauden piirissä olevien tuottajayksiköiden tulisi kantaa yhteiskunnallista vastuuta osaavan henkilökunnan kouluttamisesta perusopetuksesta lähtien. Maakunnan tehtävänä on rahoitukseen sidotuin laatukriteerein varmistaa, että perusopetukseen ja jatkokoulutukseen liittyvä työssä oppiminen toteutuu alueella oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti.

Täydennyskoulutus

Arbetsgivaren får via TVR 10 % av lönekostnaderna för maximalt 3 dagar/arbetstagare för utbildning som är planerad och utbildningen ingår i en utbildningsplan. Detta är en betydande summa som bör beaktas i den nya organisationen.

Forskning och utveckling

Gruppen har inte den uppfattningen att resurseringen av forskning och utveckling borde minskas i landskapet Österbotten jämfört med dagens läge. Tvärtom borde landskapet Österbotten bli bättre på att skaffa extern finansiering för forskning och utveckling i jämförelse med dagens läge och det borde reserveras personalresurser och kunnande för detta i landskapet.

Forskningsfinansieringen i landskapet Österbotten bör stärkas. Då den statliga finansieringen av forskningen minskar och det lokala inflytandet på utdelningen av finansiering till regionen försämras, behöver man hitta nya möjligheter till finansiering. Man kan redan se en kraftigt minskad forskningsaktivitet bland personalen inom specialsjukvården. Detta beror på hårdare konkurrens om en allt mindre forskningsfinanisering. I arbetsgruppen har man diskuterat olika sätt att finansiera forskningen i landskapet, t.ex. bildandet av en stiftelse. Sammarbetet kring forskning och utveckling mellan den offentliga och privata sektorn borde intensifieras.

Landskapet Österbotten borde ta ställning till på vilket sätt man vill stödja forskning och utveckling. T.ex. HUS har satt till en ansenlig summa pengar för forskning. År 2014 satsade samkommunen 7 miljoner euro på forskningen. Detta på grund av kraftigt minskad statlig forskningsfinansiering. TYKS satsar också 1-2 miljon euro på forskningsverksamhet årligen.

SoTe ryhmien puheenjohtajille tehdyssä webropol-kyselyssä kartoitettiin myös heidän näkemystään siitä, mitä resursseja, henkilöstöresursseja, osaamista alueellinen koulutus ja tutkimus edellyttäisi. Koulutukseen ja tutkimukseen liittyvistä resursseista oli kyselyssä erikseen kysymykset. Niihin oli vastattu pääosin viitaten toiseen ja siksi myös vastaukset on yhdistetty koskemaan molempia. Vastaukset on jaoteltu neljään tasoon: työntekijä, tuottaja/työnantaja, maakunta ja valtio. Vastauksissa tuli esiin eri toimijoiden yhteinen vastuu resursseista. Erityisesti maakunnan ja tuottajien, myös yksityisten palvelutuottajien, yhteistä vastuuta resursoinnista korostettiin.

1. Työntekijä: Työntekijän omaa vastuuta osaamisestaan tuotiin esiin ja myös omarahoitusta ehdotettiin.

184

2. Tuottaja/Työnantaja: Työantajan vastuuta osaamisesta, koulutuksesta ja sen rahoituksesta painotettiin useammassa vastauksessa.

” Osaamisesta tulee kilpailuvaltti ja sitä pitää osata johtaa.”

Henkilöstöresursseja, avain/yhteyshenkilöitä, pitäisi vastaajien mielestä olla useita organisaatioissa ja jokaisessa yksikössä. Koulutukseen pitäisi käyttää organisaation omia asiantuntijoita, mikäli sellaisia on. Tuottajaorganisaatioissa pitäisi olla välineet ja ohjelmat, jolla digitalisaation mahdollisuudet koulutuksessa voidaan hyödyntää, esimerkiksi videoyhteyksiin tarvittavat laitteet ja digitaaliset oppimisalustat. Panostaminen kehittämiseen pitäisi näkyä myös siinä, että keskeisiä kehittämistehtäviä ja opintoja varten olisi mahdollista saada 5-30 päivää työaikaa palkallisena/tutkinto.

3. Maakunta: Vastauksissa tuli vahvasti esiin maakunnan ja tuottajien yhteinen vastuu resursseista. Maakunnan mahdolliseen opetus- ja tutkimusklinikkaan ehdotettiin koordinoivia työntekijöitä, ja mukaan tulisi ottaa myös sosiaalialan osaamiskeskusten resurssit. Koordinoinnin lisäksi nähtiin maakunnan vastuulla olevan kouluttaa kouluttajia kentälle. Tarvittaessa kouluttajia voisi hankkia niistä maakunnista, joissa SoTe-yhteistyössä ollaan jo pitkällä.

Vastauksissa ehdotettiin myös, että maakunnalla voisi olla haettavana tutkimus- ja koulutusstipendejä 5-10/vuosi tutkimus- ja kehittämisstrategian mukaisesti niille alueille, jossa ei ole saatavilla muita rahoituslähteitä.

4. Valtio: Kyselyssä nousi esiin jatko-opintojen ja erikoistumisopintojen rahoitus evorahoituksen turvin, samaan tapaan kuin hammaslääkärien ja lääkärien erikoistumisen rahoitus on järjestetty tällä hetkellä.

6. Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen Suunnitellun järjestämislain mukaan maakunnat huolehtisivat osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon koulutustarpeen ennakointitehtävistä, jotka nyt on alueiden kehittämisestä annetulla lailla (1651/2009) säädetty maakunnan liittojen tehtäväksi näiden omilla alueilla. Tarkoituksena ei ole siirtää maakunnille sellaisia koulutuksen suunnitteluun liittyviä tehtäviä, jotka kuuluvat korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten päätettäväksi. Koulutus, tutkimus ja kehittäminen koskevat koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää ja vaikuttavat joka tasolla. Sen vuoksi yhteistyö ja verkostoituminen nousevat erittäin tärkeäksi tekijäksi palveluiden kokonaisuuden muodostamisessa. Yhteistyö ei voi olla organisaatioissa yhden ihmisen varassa, vaan yhteistyölle ja sitä kautta toiminnan jatkumiselle on oltava laaja pohja. Yhteistyökumppaneiden kanssa sovitut asiat täytyy olla dokumentoituna niin, että myös keskeisten henkilöiden lopettaessa organisaation palveluksessa, toiminnalla on mahdollisuus jatkua aiemmin sovituilla ja hyväksi todetuilla tavoilla. Hiljainen tieto yhteistyöhön ja toiminnan rakentamiseen liittyen on tehtävä suunnitelmallisesti näkyväksi. Koulutuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä alueellisilla verkostoilla sekä valtakunnallisella verkostoitumisella on suuri merkitys. Maakunta on liian pieni näihin tehtäviin ilman verkostoja ja kumppaneita. Tärkeää on siis myös, että verkostoidutaan valtakunnallisten toimijoiden kanssa kuten STM ja THL. Pohjanmaalla pohjoismaiset verkostot, erityisesti Ruotsi ovat merkittävässä roolissa.

185

Maakunnassa koulutus- tutkimus- ja kehittämisyksikkö/verkosto/keskus suunnittelee ja koordinoi perusopetukseen ja jatkokoulutukseen liittyvää kokonaisuutta tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä tuottajien kanssa. Tällä hetkellä keinoina toteuttaa tätä yhteistyötä ovat mm. säännölliset lääketieteen hajautetun opetuksen kokoukset Turun yliopiston ja muiden sidosryhmien kanssa kerran lukukaudessa ja Vaasan moniammatillisen opetusterveyskeskuksen säännöllinen videomeeting yhteys Turun yliopiston yleislääketieteen yhdyshenkilöiden kanssa. Keväällä 2017 on myös aloitettu kerran lukukaudessa tapahtuva maakunnan yleislääketieteen ohjaajien koulutus- ja verkostoitumistapaamiset yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Ammattikoulujen, ammattiopistojen ja työelämän välillä on jatkuvaa yhteistyötä koulutuksen kehittämiseksi. Harjoittelukoordinaattorit (työelämä ja koulut) vastaavat jatkossakin harjoitteluiden organisoinnista. Hoitoalan oppilaitosten kanssa on tiivistä alueellista yhteistyötä opetuksen kehittämiseksi perusopetuksen strategiatyöryhmän ohjaamana. Strategiatyöryhmä kokoontuu tällä hetkellä säännöllisesti joitakin kertoja lukukaudessa.

7. Monituottajamallin (kolmas sektori ja yksityiset) sekä valinnanvapauden näkymä suunnitelmaan

Punkt 7. behandlades i grupp 9 som en SWOT analys.

Styrka

- Mångsidighet, mångprofessionell verksamhet

- Vidareutbildning ”belönas” lättare - Mera flexibelt, tar ibruk nya

lösningar snabbare - Lönesättningen för personalen

inom landskapet kan förbättras, attraktiv arbetsplats

- Konkurrens skapar krav på kunnigare arbetskraft och bättre bemötande och smidigare servicekedjor

Svaghet - Privata aktörer ges ej finansiering

t.ex. för utvecklingsprojekt - Kan personalen flytta mellan olika

nivåer inom vården (bas > specialtjänster), vilken utbildning behövs

- Valfriheten försvårar kontinuiteten i verksamheten, personalen utbildas, men klienter/patienter försvinner

- Kommer man att satsa på forskning utveckling av sociala riskgruppers situation

Möjlighet - Tredje sektorns resurser, t.ex

erfarenhetsexperter och medborgarråd

- Personalutbyte mellan olika serviceproducenter (landskapet, privata och tredje sektorn)

- Nya innovationer, nya mångprofessionella konstellationer

- Hälsoteknologi, digitalisering - Pilotering av utvecklings- och

forskningsprojekt (forskning inom landskapet, pilotering inom privata som har andra resurser)

Hot - Kommer man att finansiera

utbildning, forskning och utveckling - Landskapet tappar personal

(kunskap) till privata sektorn - Försäkringsbolagens roll - Privata ”plockar russinen ur kakan” - Ändrade patientströmmar i och med

valfriheten. Följer personalen och kunnandet patienterna eller hur blir det? Hur förutspå verkningarna av valfriheten och hur patienterna väljer? Det krävs ett robust system som klarar osäkerheten och vad

186

detta medför ekonomiskt. - Bolagiseringen > konkurser av bolag,

kontinuitet i upprätthållandet? - Hur garanterar man ett tillräckligt

kunnande inom tredje sektorn, ”certifierade produkter”

- Kunnandet och övervakningen av kunnandet splittras

- HyTe flyttas till kommunerna, men SoTe personalen stannar i landskapet eller i bolag

- Kommer HyTe att beaktas i privata bolag

- Digitaliseringen kan vara ett hot mot vårdpersonalens kunnande inom praktiska vården och patientarbetet

Valinnanvapauslaki ja mahdolliset useat tuottajat tuovat uusia haasteita yhteistyön ja kokonaisuuden muodostamiselle. Työryhmä 9 jatkaa syksyn 2017 aikana näiden asioiden selvittämistä ja suunnittelua, kun valinnanvapauslakiin liittyvät asiat selkenevät. 8. Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus

Kappaleissa 2.9.4 ja 2.9.6 on kuvattu koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvät asiakkuuksien hallinta ja ohjaus. Työryhmä jatkaa asian selvittämistä ja työstämistä syksyllä 2017.

9. Rajapinnat ja yhteispinnat työryhmien välillä sekä suhteessa peruskuntiin (esim. hyte)

Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee järjestäjä- ja tuottajaorganisaatioiden strategian mukaisia tavoitteita. Rajapinnat ja yhteispinnat ovat olemassa kaikkiin työryhmiin nähden. Sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan maakunnan on arvioitava ennakkoon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen ja otettava ne huomioon suunnittelussa. Maakunnan on asetettava suunnittelussaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja tuottamiseen liittyen. Lisäksi on määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot, sekä valmisteltava omalta osaltaan valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus (Sote-järjestämislakiluonnos 8§). I och med valfriheten splittras SoTe-personalen på många aktörer. Ju fler aktörer desto svårare blir det att koordinera och övervaka grund- och specialiseringsutbildningar av vårdare och läkare. Servicekedjorna splittras på många aktörer. Valfriheten och med den en ökad mängd gränssnitt, ställer bl.a. följande utmaningar:

Hur kan landskapet garantera och övervaka ett tillräckligt och lika kunnande för hela SoTe personalen oberoende av aktör?

187

Vem har huvudansvaret för att ordna fortbildning för SoTe personalen inom landskapet?

Hur garanterar man att landskapets strategi för personalens kunnande implementeras och når alla aktörer?

Hur får man in utbildningsbehov från alla aktörer som skall gå i linje med landskapets strategi?

Hur lär man personalen att jobba mångprofessionellt med många aktörer och arbetsgivare?

Hur lär man personalen att jobba integrerat ifall verksamheten inte är integrerad, jmf. samarbete mellan läkare på bolag x och socialarbetare inom landskapets administration?

Kommer privata aktörer att uppmuntra sin personal till forskning och bevilja forskningsledighet?

Hur kommer utbildnings- och utvecklingsarbetet gällande HyTe att organiseras mellan privata bolag, SoTe-affärsverk och kommunerna?

I det fortsatta arbetet bör man utreda i vilken mån det skulle vara ändamålsenligt att integrera stödtjänsterna för utbildnings- forsknings- och utvecklingsverksamheten inom SoTe med de övriga sektorerna inom landskapet. Man behöver analysera om det finns synergieffekter att uppnå. I det fortsatta arbetet bör man utveckla det medicinska biblioteket på Vasa centralsjukhus så att det betjänar hela landskapet Österbotten. Speciellt bör noteras att då Åbo Akademi flyttar sin barnpedagogiska utbildning till Vasa och då försvinner en hel del bibliotekstjänster från Jakobstad.

10. Ehdotuksia muutoksen läpiviennin vaiheista ja kriittisistä kohdista

Utbildning, forskning och utveckling planeras mera detaljerat utifrån de övriga SoTe-gruppernas rapporter.

Tyngdpunkten inom utbildning-, forskning- och utvecklingsverksamheten skall under de närmaste åren ligga på att stödja förverkligandet av de övriga SoTe-arbetsgruppernas planer. Utbildning, forskning och utveckling skall stödja uppbyggnaden av ett fungerande SoTe i landskapet Österbotten.

Våren 2017 utvidgas grupp 9, utbildning och forskning, med utveckling.

En verksamhetsplan för utbildning, forskning och utveckling görs upp hösten 2017 i samarbete med de övriga SoTe-arbetsgrupperna.

En Workshop för personer som arbetar med utbildning, forskning och utveckling ordnas under hösten 2017. Arbetsgrupp 9 är med och arrangerar och planerar workshopen. Målsättningen med workshopen är att skapa nätverk och fortsätta planeringen av utbildning, forskning och utveckling i landskapet Österbotten.

11. Muuta, jota työryhmä haluaa nostaa esiin

Maakunta tarvitsee mittareita toimintansa suunnitteluun ja johtamiseen. Palveluntuottajien taas on tuotettava maakunnille tietoa esimerkiksi palvelujensa asiakasmääristä, odotusajoista ja kustannuksista. Osana SoTe-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa ja indikaattoreita väestön hyvinvoinnin ja palvelutarpeiden arviointiin sekä palvelujen laadun, vaikuttavuuden, kustannusten ja tehokkuuden seuraamiseen.

188

Myös valvontaviranomaiset tarvitsevat jatkossa tietoa uusilta maakunnilta. Esimerkiksi Valvira tarvitsee laajasti tietoa mm. toimipaikoista, henkilöstömitoituksista, henkilöstön työtyytyväisyydestä, asiakastyytyväisyydestä, hoitoonpääsystä ja päätösten määräajoista.

Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi sekä toiminnan yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Maakunta huolehtii lisäksi siitä, että palvelun tuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palveluja (Sote-järjestämislakiluonnos 13§)

Maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Maakunnan on huolehdittava asiakkaan oikeuksista ja etuuksista tiedottamisesta, palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman laatimisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta siten kuin niistä erikseen säädetään (Sote-järjestämislakiluonnos 13§).

Tulevaisuuden SoTe-ammattilaisia tarvitaan Pohjanmaan maakuntaan. Esim. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) voi syksystä 2017 lähtien opiskella sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon diplomi-insinööriksi. Tutkinto kouluttaa tulevaisuuden palvelujärjestelmän asiantuntijoita perehdyttämällä konkreettisesti SoTe-palveluiden arkeen, tuotantojärjestelmiin ja tulevaisuuden trendeihin. Kaksivuotisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon DI-ohjelmassa yhdistetään talouden, tietotekniikan ja johtamisen opintoja, ja sovelletaan niitä konkreettisesti SoTe-palvelujärjestelmän haasteiden ratkaisemiseen.

Perusterveydenhuollon yksikön lakisääteiset tehtävät on turvattava Pohjanmaan maakunnassa. Yksikkö tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista 34 §:n mukaisesti, antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikossairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta.

Sosiaalialan osaamiskeskuksen lakisääteiset tehtävät on turvattava Pohjanmaan maakunnassa. Sosiaalialan osaamiskeskusten laissa määritelty tehtävä on kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta, kehittää peruspalveluja sekä erityisosaamista vaativia erityis- ja asiantuntijapalveluja, turvata perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys, toteuttaa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa, ylläpitää yhteistyötä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseksi.

189

Työryhmä 10 Toimintakyky ja kuntoutus 1. Työryhmän palvelukokonaisuus, työryhmän kokoontumiset ja työskentelyyn osallistuneet

Palvelukokonaisuus muodostuu kaikkien ikäryhmien toimintakyky- ja kuntoutusohjauksesta, kuntoutustarpeen arvioinnista, kuntoutuksen eri toimintatasoista, erilaisten asiakkuuksien hallinnasta ja ohjauksesta sekä asiakaslähtöisyyden turvaamisesta. Työryhmä on käsitellyt Hyvinvointi- ja terveyspalveluja (HyTe) koskevia teemoja kuten myös uusien digitaalisten palvelujen ja toimintatapojen käyttöönottoa. Digitalisaatio ja etäpalvelut on nostettu valtakunnallisestikin pikaisesti kehitettäväksi osa-alueeksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Kyseessä on tärkeä toimintamallien muutos ja organisaatioilla on vaade palvelujen uudistamisesta vastamaan väestön monipuolisempia tarpeita ja hyvin saatavilla olevia palveluja. Samalla voidaan aikaansaada merkittäviä resurssisäästöjä. Työryhmän työtä on kuitenkin jonkin verran rajoittanut keskeneräinen lainsäädäntö ja tieto siitä, että STM:n asettama Kuntoutus uudistamiskomitea luo valtakunnalliset linjaukset toimintakykykuntoutuksen kehittämiseksi 30.9.2017 mennessä.

Palvelukokonaisuuden lähtökohtana on Pohjanmaan väestön erilaiset tarpeet ja voimavarat riippuen elämäntilanteesta. Suurin osa väestöstä ikääntyy ”normaalisti” ja käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja satunnaisesti ja jopa kertaluonteisesti. Toisaalta eri ikäryhmissä on henkilöitä, joilla on monimuotoisia hoidon ja kuntoutuksen tarpeita. Väestön hyvinvointi, terveys ja toimintakyky ovat työryhmän tavoitteena ja ohjenuorana suunnittelun alkaessa ja edetessä. Toimintakykyä ja hyvinvointia edistävien palvelujen lisäksi on tärkeää tunnistaa erilaiset asiakkuudet ja riskitekijät sekä henkilöt, jotka hyötyvät kuntoutuksesta. Työryhmä on laatinut suunnitelman kuntoutuksen palvelukokonaisuudesta, jonka tavoitteena on tukea väestön arkiselviytymistä.

Toimintakyky ja kuntoutustyöryhmässä tunnistettiin toimintakyky- ja kuntoutuspalvelukokonaisuuden läpileikkaava asema Sinun Pohjanmaa palvelukokonaisuudessa. Muiden SOTE-työryhmien sisältöihin kuuluu väestön toimintakyky ja siihen liittyvä kuntoutus sekä väestön kuntoutuminen ja toimintakykyisenä säilyminen oleellisena osana palvelun kokonaisuutta.

Kuva 1. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF)

Toimintakyky- ja kuntoutustyöryhmä määritteli yhteiset käsitteet toimintakyky ja kuntoutus seuraavasti:

190

Toimintakykymääritelmä: Toimintakyvyn kuvaus on keskeinen osa potilaan perusarviota. Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämäntoiminnoista: työstä, opiskelusta, vapaa-ajasta ja harrastuksista, itsestä ja toisista huolehtimisesta siinä ympäristössä, jossa hän elää. Ympäristön vaikutus voi olla joko myönteistä tai kielteistä.

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF) kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä. Toimintakyky arvioidaan ICF-klassifikaatiolla = toimintakykynimikkeet, vrt. ICD diagnoosikuvaus = diagnoostiikkanimikkeet. ICF = International Classification of Function ( kts. kuva 1). Toimintakyvyn arviointiin on viisasta sisällyttää myös muita ammattilaisia, joille ICF-luokitus on tuttua. Sairauskäsite on lääketieteellisesti määritelty diagnoosin kautta ja siten lääkärin omin toimintakenttä.

Kuntoutusmääritelmä: STM:n määritelmä Kuntoutus tai pikemminkin subjektiviteettiä korostaen kuntoutuminen vaatii tukea, motivoitumista ja yhteistyötä. Ajankohtainen jako kuntoutuksessa on työkyky- ja toimintakykykuntoutukseen. Työkykykuntoutukseen liittyy olennaisesti työvoimahallinnon rakenteet ja niiden luomat puitteet eikä siihen pystytä vaikuttamaan pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutuksella suoraan, sen takia keskitymme tässä työssä pääosin ns. toimintakykykuntoutukseen. Kuntoutus kokonaisuutena

Lähtee kuntoutujan ja hänen omaisensa omista tarpeista ja tavoitteista lisäten mahdollisimman itsenäistä selviytymistä ja hyvinvointia elämän eri vaiheissa

Tarjoaa mahdollisuuksia osallistua ja työllistyä

Asemoituu terveyden-, sosiaalihuollon, työvoimahallinnon ja opetustoimen rajapintaan

Kuntoutukseen liittyy merkittäviä sosiaalipoliittisia palvelujärjestelmiä

Sisältää myös sosiaalisen kuntoutuksen järjestöjen näkökulmasta

Työryhmä kokoontui raportin työstämiseksi viisi kertaa, joista kaksi oli työpajatyöskentelyä valituin teemoin ikäryhmittäin: 0–17 v., 18–64 v. ja 65 vuotta täyttäneiden palvelut. Teemat: Asiakas keskiössä, maakunta palvelujen järjestäjänä, toimintatasot ja asiakassegmentointi (25.10.2016). Kuntoutusasiakkuudet, kuntoutuspalvelujen eri toimintotasot ikäryhmittäin /työpajat (22.11 ja 30.11.2016). Työpajatyöskentelyjen yhteenveto (22.12.2016). Sähköpostikokous: Kommentit väliraporttiin (helmikuu 2017). Loppuraportin työstäminen (19.4.2017). Puheenjohtajat kokoontuivat noin parin viikon välein työnjaollisiin ja pohtiviin kokouksiin. Samalla valmisteltiin työryhmien työskentelyä tukevaa materiaalia ja ryhmätyöskentelyä edistäviä tehtäviä. Työryhmän työskentelyyn osallistuneet Puheenjohtajat Jäsenet Annica Sundberg, Pietarsaari Armi Eikkula, Laihia Marja Carlström, Vaasa Hedvig Grannas-Honkanen, VSHP Gudrun Särs, Vaasa Robert Sundén, Kristiinankaupunki Pirjo Wadén, Vaasa Kari Kuusela, Tehy, VSHP Tuula Jäntti, VSY

Kati Piilikangas, VSHP Virpi Kortemäki, Vaasa Åsa Lindroos-Lönnbäck, Folkhälsan

Asiantuntijat Mathias Kass, Nykarleby sjukhem Matti Paloneva, Vaasa Minna Nilsson, Kela Kokoussihteeri: Maria Hammar, VSHP

191

2. Nykytilan kuvaus sekä arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa

Kuntoutusjärjestelmä koostuu monista erillisistä ja osin itsenäisistä osajärjestelmistä ja siten myös rahoittajatahoista. Terveydenhuoltolain mukaan sairauden jälkeinen varhainen kuntoutus on terveydenhuollon tehtävänä toteuttaa. Järjestelmässä yksilön ja hänen omaistensa on ollut hankala orientoitua ja kuntoutuksen prosessi vaikeasti hallittavissa.

Kuntoutuksen kokonaisuuteen voidaan valtakunnan tasolla laskea mukaan ainakin kahdeksan eri osajärjestelmää: 1) kunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä, 2) työvoimahallinto, 3) kansaneläke- ja sosiaalivakuutusjärjestelmä, 4) työeläkejärjestelmä, 5) pakollinen tapaturma- ja liikennevakuutus, 6) vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, 7) veteraanien kuntoutus ja 8) järjestöjen kuntoutustoiminta.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea (STM) luo valtakunnalliset linjaukset toimintakykykuntoutuksen kehittämiseksi. Työryhmä luovuttaa työnsä 30.9.2017. Sen tavoitteena on luoda järjestelmä, joka on yhdenvertainen, läpinäkyvä, kustannustehokas ja ohjattava, joka tukee ja vahvistaa kuntoutujan kykyä ottaa vastuuta itsestään elämän kaikissa tilanteissa. Kuntoutuksen painopiste siirtyy laitosmaisesta avohoitopainotteisempaan ja osaksi ihmisen arkea.

Tavoitteena on, että uudessa järjestelmässä

Pääsee yksilölliseen arviointiin matalalla kynnyksellä

Suunnitelmat tehdään kuntoutujan kanssa

Turvataan yhtenäinen pääsy palveluihin

Vahvistetaan kuntoutujan oma vastuu

Painotetaan avopalveluita

Korostetaan ohjattavuutta, vastuutahojen läpinäkyvyyttä ja arvioitavuutta sekä löydetään vertaillen parhaat käytänteet vrt. Palvelupakettikäsikirja versio 1.4/Sitra ja STM

Nykyinen terveydenhuollon perustason kuntoutuksen palveluverkko SOTE-muutoksen keskeinen tavoite on pystyä turvaamaan tasapuoliset palvelut riippumatta asuinkunnasta.

Vahvasti kaksikielisellä ja pitkänomaisessa Pohjanmaan maakunnassa tämä asettaa haasteet kuntoutuksen toteutumiselle. Oikea-aikainen kuntoutus tuottaa parhaita tuloksia. Sen takia kuntoutustarpeen varhainen havaitseminen ja kuntoutustoimenpiteiden käynnistäminen oikea-aikaisena on keskeistä. Kuntoutuksen tulisi helpottaa asiakkaan arjessa pärjäämistä. Kuntoutukseen avopainotteisuus tulee jatkossa korostumaan eikä kuntoutukseen liittyviin matkoihin saisi kulua aikaa ja voimavaroja. Tavoitteet saavutetaan parhaiten, kun kuntoutus järjestetään mahdollisimman lähellä kuntoutujan lähipiiriä, ellei jopa hänen kotonaan.

Pohjanmaalla kuntoutuspalvelut tulee voida tarjota molemmilla kotimaisilla kielillä. Tämä asettaa erityiset haasteet henkilökunnalle ja sen rekrytoinnille: tulisi mahdollistaa esim. puheterapiaa, toimintaterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta lähellä kotia ja omalla kielellä tarvelähtöisesti.

Keskeistä kaikissa kuntoutusprosesseissa on havaita: vaatiiko alentunut toimintakyky kuntoutuksellisia toimenpiteitä ja onko kuntoutettavalla kuntoutuspotentiaalia. Toimintakykyarviossa erityistyöntekijät nousevat keskeiseen rooliin arvioiden ajankohtaista tilannetta, muodostaen ehdotuksia mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja niiden toteuttamisesta sekä seurannasta. Kuntoutettavan osallistaminen prosessissa on välttämätöntä. Yhtenäiset sovitut mittarit auttavat toimintakykyarvioinneissa ja terapioiden tulosten arvioinnissa pohjaksi jatkosuunnitelmiin.

192

Kuntoutuksen ammattilaisia on sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Kuntoutustarpeita voidaan havaita usealla sosiaali- ja terveydenhuollon tasolla ja sektorilla. Kuntoutustoimenpiteitä ja -jaksoja toteutetaan tällä hetkellä sekä terveydenhuollon omana toimintana, että ostopalveluna. Ostopalveluna voidaan käyttää joko maksusitoumuksia tai valinnanvapauden laajentamiseksi palveluseteleitä.

Perusterveydenhuollon kuntoutus toteutetaan osana terveyskeskusten avohoitoa, terveyskeskusten vuodeosastoilla tai kotikuntoutuksena

Erikoissairaanhoidon kuntoutustoimet rajoittuvat yhä lyhenevien hoitojaksojen takia lähinnä arviointeihin ja kirjaamisiin. Toimintakyky tulisi huomioida koko sairaalassaolon ajan; päivystyksessä, jolloin toimintakyvyn arviointi ja kirjaaminen ovat keskeistä, vuodeosastoilla kuntouttavan työotteen kautta potilasta aktivoiden sekä hyvissä ajoin ennen kotiuttamisvaihetta toimintakykyä ja mahdollista apuvälinetarvetta kartoittaen ja niiden toimittaminen potilaalle kotiutumisen yhteydessä. Tavoitteena olisi toteuttaa mahdolliset välttämättömät kodin muutostyöt ennen kotiutusta kotiympäristön muokkaamiseksi kuntoutujan tarpeita vastaavaksi. Kuntoutus on monivaiheinen prosessi ja yhteneväisin tietojärjestelmin tulisi voida turvata tiedonkulku (kuntoutussuunnitelman ja -tavoitteiden) erikoissairaanhoidosta kotikuntoutukseen saakka.

Alueelliset palvelukeskukset kuten vaativan kuntoutuksen osastot, kuntoutustutkimuspoliklinikat ja alueelliset apuvälineyksiköt huolehtivat alueen kuntoutustoimenpiteistä.

Kelan kautta on mahdollista saada tilanteen vakiintuessa lakisääteistä vaativaa tai harkinnanvaraista kuntoutusta joko avo- tai laitospainotteisesti. Järjestöjen kansalaistoiminnan ydintä on osallisuus, vuorovaikutus, vertaisuus ja vapaaehtoistoiminta. Järjestötoimintaan osallistuminen edistää ja ylläpitää yksilön terveyttä ja hyvinvointia ja näin ollen mahdollistaa myös sosiaalista kuntoutumista. Yksinkertaistetusti järjestöt tarjoavat tietoa, tukea ja toimintaa matalan kynnyksen periaatteella, jolloin toimintaan on helppo tulla mukaan ja on osallistujille maksutonta. Järjestöjen toteuttama vapaaehtoistyö on kansantaloudellisesti merkityksellistä ja voidaan laskea, että vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tulee takaisin kuusinkertaisena. Sosiaalista kuntoutusta voidaan myös tuottaa järjestöjen maksullisen palvelutoiminnan kautta (esim. mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaa, työpajatoimintaa ym.). Silloin ei ole kyse järjestöjen kansalaistoiminnasta, vaan yritystoimintaan verrattavissa olevasta palvelutuotannosta, josta lisää kohdassa monituottajamalli.

Vaativan osastokuntoutuksen tulevat tarpeet Väestön ikärakenteen ja sairastavuuden muuttuessa osastokuntoutuksen tarpeessa tulee edelleen tapahtumaan muutoksia, joiden ennakointi on tarpeen suunniteltaessa kuntoutuksen resursointia. Muutoksiin voivat vaikuttaa merkittävästi myös hoitomuotojen kehittyminen, kuten esim. aivoverenkiertohäiriöiden osalta. Valtakunnallisesti ohjaus akuuttitoimenpiteiden ja kuntoutustoimien välillä tiivistyy. Siten esim. aivovaltimoiden trombolyysi edellyttää vaativaa neurokuntoutuksen osastoa välittömässä läheisyydessä samoin kuin lonkkamurtumien akuuttileikkaus edellyttää Lonkkaliukumäki-mallilla ortogeriatrista kuntoutusosastoa välittömässä läheisyydessä. Erva-alueemme eri maakunnissa tulee olla vaativan neurokuntoutuksen osasto, jossa on mahdollista hoitaa vaativahoitoisia potilaita sekä saada laboratorion ja kuvantamisen sekä päivystävän lääkärin palveluita. Potilasaineisto muodostuu erityisesti neuroalojen potilaista (AVH, aivovammat, neurokirurgisten toimenpiteiden jälkitilat yms.). Kuntoutustarpeen arviointi akuuttiosastoilla: yhdessä sovitut mittarit akuuttiosaston kanssa eikä kuten nyt sattumanvaraisesti, jolloin resurssien tarkoituksenmukainen ohjaus, potilasturvallisuus ja kokonaishoito

193

voidaan optimoida. Vaativa kuntoutus sisältää käsitteenä monialaisuutta ja suurin puute Pohjanmaalla on puheterapeutti- ja neuropsykologiresursseista. Erva-alueen kuvauksen mukaan termiä vaativaa kuntoutusta käytetään, kun tarvitaan enemmän kuin yleislääkäriä ja enemmän kuin yhtä erityistyöntekijää kuntoutuksessa. Vaativan kuntoutuksen paikkoja on arvioitu tarvittavan (Erva-työryhmä 3/2017) Pohjanmaalla noin 20 neurokuntoutusta varten. Tämä lienee kaikista vaativin ja monialaisin kuntoutusyksikkö. Lisäksi tarvearvio on noin 15 erityyppisille tuki- ja liikuntaelimen kuntoutusta varten (TULES-kuntoutuspaikkaa, ts. selkäongelmaiset, ortopedisten leikkausten jälkeen, traumapotilaat). Mainittujen lisäksi tarvitaan Pohjanmaalla noin 85 geriatrisen osastokuntoutuspaikkaa sekä selvityksen että kuntoutuksen osalta. Yhteensä noin 120 vaativan kuntoutuksen paikkaa. Tällä hetkellä Pohjanmaalla on reilut 80 monialaista kuntoutuspaikkaa, joten maakuntamme on selvästi aliresursoitu. Vaativan osastokuntoutuksen työryhmä Erva-alueellamme on raportissaan 3/2017 arvioinut Pohjanmaan vaativan kuntoutuksen osastopaikkatarpeita, johon alla viitataan. Taulukossa 1 on kuvattu tärkeimpien osastokuntoutusta käyttävien sairaus- tai vammaryhmien tarvenäkymät lähitulevaisuudessa (5 – 10 vuoden aikana). Varsinaista oleellista muutosta paikkatarpeessa suuntaan tai toiseen ei ole nähtävissä työikäisten osalta, mutta työikäisten osalta on mahdollista siirtää painopistettä nykyisestä enemmän päiväkuntoutuksen ja vaativan kotikuntoutuksen suuntaan. Geriatrisen vaativan osastokuntoutuksen tarve on lisääntymässä.

Taulukko 1. Osastokuntoutuksen muuttuva tarve lähitulevaisuudessa

Tarve ennallaan Kipukuntoutus, AVH-kuntoutus

Tarve lisääntyy Aivovammat, selkäydinvammat, lonkkamurtumien ja geriatrinen kuntoutus

Tarve vähenee Reumakuntoutus, monivammat, amputaatiokuntoutus

AVH-kuntoutus: Osastokuntoutuksen tarvetta voidaan tarkastella aiemmin tehtyjen selvitysten ja suositusten tai sairastavuuden perusteella. Aivoliiton selvityksessä on määritelty AVH-kuntoutuksen tavoitetasoksi 16 osastokuntoutuspaikkaa /100 000 as. Tällä mitoituksella laskettu tarve olisi Pohjanmaalla 27 paikkaa, mutta alueemme matalamman sairastavuusindeksin perusteella tarve on 22–25 paikkaa. Aivoliiton selvityksessä ei erikseen arvioitu paikkatarvetta ikäryhmien mukaan, joten edellä olevassa suosituksessa ovat mukana myös kaikki vanhuspotilaat, joita kuntoutetaan nykyisin suurelta osin geriatrisilla osastoilla. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuvista yli puolet on yli 70-vuotiaita. Lonkkamurtumia todetaan noin 122 /100 000 as. Suurin osa murtumista hoidetaan tekonivelellä. Tilastojen valossa VSHP:ssä on suoritettu reilut 200 lonkkamurtumaleikkausta vuosittain. Hoitokokonaisuuden kestossa on merkittäviä eroja riippuen potilaan iästä, muusta terveydentilasta ja tehdystä toimenpiteestä. Pohjanmaan väestöluvun mukaan lonkkamurtumakuntoutuspaikkoja tulisi olla noin 20 maakunnan alueella. Kuntoutus on monialaista sisältäen mm. geriatrin ja fysioterapeutin työpanoksia. Geriatrisen vaativan osastokuntoutuksen osalta paikkatarpeen arviointi on kaikkein vaikeinta. Paikkatarve määräytyy etenkin siitä, miten vaativa geriatrinen kuntoutus tässä yhteydessä käsitetään. Arvion mukaan vaativan TULES-kuntoutuksen osaston on tarkoituksenmukaista sijoittua samaan rakennukseen neurokuntoutuksen kanssa, koska monilla potilailla on molempien osa-alueiden ongelmia. Tällöin voidaan hyödyntää yhteisiä tila- ja laiteresursseja sekä käyttää henkilökuntaa joustavasti. Suurin osa TULES-kuntoutusta voidaan hoitaa polikliinisenä toimintana tai päiväkuntoutuksena. Geriatrisen

194

osastokuntoutuksen sijoittuminen samaan kokonaisuuteen neuro- ja TULES-kuntoutusten kanssa tuo synergiaetuja ja säästöjä. Ns. lonkkaliukumäki ja geriatrinen osastokuntoutus ovat läheisesti toisiinsa liittyviä kuntoutuspalveluja. Kaikki em. kuntoutujaryhmät, mutta erityisesti neurokuntoutuksen ja geriatrisen kuntoutuksen potilaat tarvitsevat usein päivystyksellistä apua, minkä takia päivystyksellisten lääkäri-, laboratorio- ja kuvantamispalveluiden saatavuudesta on huolehdittava, eivätkä tällaiset kuntoutuskokonaisuudet voi sijaita etäällä edellä mainituista palveluista. Kuntoutustarpeen arviointi elektiivisesti moniammatillisen kuntoutustutkimuksen perusteella on osa vaativasta kuntoutustoiminnasta koskien esim. vaikeita kiputiloja, toiminnallisia ongelmia, monisairaita ja traumatisoituneita. Se voi tapahtua osastolla tai polikliinisesti. Arviointi on kokonaisvaltainen, ts. sekä somaattinen että psyykkinen ja tuottaa kokonaisvaltaisen kuntoutussuunnitelman. Perheen ja läheisten osallisuus kuntoutuksen tuessa ja motivoinnissa on todella tärkeää. Usein jopa välttämätön edellytys kuntoutumisen onnistumiseen. Usein omaisetkin tarvitsevat tukea ja apua arkeen, jotta jaksavat motivoida kuntoutujaa. Erilaisia sopeutumisvalmennuksia on useiden tahojen järjestäminä kuten esimerkiksi 1) vammaisille, 2) aivoliitto, 3) mielenterveyden keskusliitto, 4) reumaliitto ja 5) muistiliitto.

3. Nykytilan ja esitetyn arvion pohjalta nousseet hyvät toimintatavat, jotka olisi hyvä ottaa maakunnan yhteisiksi käytännöiksi

Taulukossa 2 nostetaan esille kuntoutuksen nykytilan ongelmia ja ehdotetaan niihin toimintatapoja, jotka tukevat ja vahvistavat kuntoutujaa elämän kaikissa tilanteissa. Taulukko 2. Lyhyt kuvaus nykytilan ongelmista (pullonkaulat) ja kehittämistarpeista sekä ratkaisuehdotus

Nykytilan ongelmakohta Ratkaisuehdotus

I Kuntoutuksen prosessissa kuntoutettava ei ole välttämättä keskiössä ja kuntoutus ei sisälly hoitoprosessiin

Kuntoutumisessa on kuntoutuja keskiössä ja osana integroitua palvelukokonaisuutta. Kuntoutukseen liittyvät arvolupaukset

II Kuntoutuksen oikea-aikaisuus vaikuttaa eniten saavutettavaan hyötyyn. Kuntoutujan tarpeista lähtevät haasteet ja ratkaisut eivät kohtaa. Hoito-kuntoutussuunnitelman vajavuus

Vastuutahoon nähden tarjottava oikeatasoinen palveluohjaus ja asiakassuunnitelma (esim. HOPA/ KUN), kokonaisuuksista vastaava ammattihenkilö (asiakasvastaava/kuntoutusohjaaja)

III Sujuva yhteydensaanti ja katkeamaton tiedonsaanti palvelutarjonnassa ja palvelujen koordinoinnissa

Asiakaspalvelukeskuksia, palveluohjausta (SOTE), tiedonkulun turvaaminen Sähköiset palvelut mahdollistajana

IV Ongelma otetaan esiin esim. osaamisen tuki puuttuu/on etäinen, kuntoutuskäytännöissä ei ole yhteisiä linjauksia

4 K: konsultaatiot, koordinaatio, kompetenssi, kehittäminen (kts. tekstissä alla) Uudessa palvelurakenteessa taataan yllä olevat tärkeät osa-alueet keskitetyn osaamiskeskuksen toimesta.

V Toimintakyky tulisi huomioida koko sairaalassaolon ajan lyhentyneistä sairaalahoitojaksoista huolimatta

Jo päivystyksessä: toimintakyvyn kirjaaminen on oltava keskeistä, vuodeosastoilla: kuntouttava työote ohjaa kaikkea toimintaa. Hyvä kotiutus apuvälineineen kaiken A&O!

195

VI Kuntoutuksen saaminen on ollut sattumanvaraista (subjektiiviseen oikeuteen) ja riippunut käytettävissä olevista määrärahoista

Ratkaisua tähän haetaan Kuntoutuksen uudistamiskomitean kautta; toimintakykyarvio perustana ammattilaisen päätökseen tarpeenmukaisesta ja tasapuolisesta kuntoutusmahdollisuudesta huomioiden taloudelliset raamit ja kuntoutuksen vaikuttavuus sekä kuntoutujan motivaatio ja aktiviteetti

Kuntoutuksen liittyessä vahvemmin olemassa oleviin vaikuttaviin hoitokäytäntöihin tulee siitä oikea-aikaista, sujuvaa, laadukasta ja asiantuntemukseen perustuvaa toimintaa, jolla saadaan tulosta. Myös taloudelliset resurssit kohdistetaan silloin oikein. Kuntoutustoiminnan osaamiskeskuksessa 4 K:lla vahvistetaan sujuvaa kuntoutuspalvelurakennetta ja palvelujen tehokkuutta sekä asiantuntijuutta moniammatillisesti kaikille ikäryhmille. Konsultaatiot: erityisammattihenkilöiden osallistaminen kuntoutustavoitteiden asettamiseksi ja toiminnan seuraamiseksi, matalan kynnyksen konsultaatiot Koordinaatio: päällekkäisyyksien ja tehottomuuden välttäminen Kompetenssi: huolehdittava houkuttelevuudesta, henkilökunnan rekrytoinnista, sitouttamisesta ja jatkokoulutusmahdollisuuksista Kehitys: toiminnan jatkuva seuraaminen ja ajan tasalla pitäminen, mm. mittarit, vaikuttavuus /tuloksellisuus ja laadunvalvonta. Luvussa kahdeksan kirjoitetaan yksityiskohtaisemmin käytännön hyvistä toimintatavoista.

4. Kuvaus palvelutasoista, palvelurakenteesta ja palveluverkosta tulevassa maakunnassa

Palvelutasot ja palvelurakenne Pohjanmaalla muodostaa neljän eri toiminnantason palveluista kaikissa väestön ikäryhmissä. Toiminnan tasot ovat 1) matalan kynnyksen palvelut, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevät toimenpiteet, 2) avokuntoutus, 3) keskitetyt palvelut/erityistason palvelut ja 4) vaativat palvelut. Matalan kynnyksen toimintaa ylläpitää kolmas sektori, yksityiset palvelut ja kunnan eri sektorit sekä Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustason palvelut. Tulevaisuudessa erilaiset digitaaliset palvelut ja teknologian hyödyntäminen saavat nykyistä isomman roolin palveluiden tuottamisessa. Erityyppiset digitaaliset palvelumuodot ovat kuvattuna tässä luvussa. Avokuntoutus on toimintaa, joka toteutuu perustason kuntoutustarpeenarvioinnilla ja toimenpiteillä. Arviointiprosessi voi siirtyä maakunnalle uudessa palvelurakenteessa. Tuoreimman tiedon mukaan valinnanvapauteen liittyviin SOTE-keskuksiin voinee sisältyä vain fysioterapeutin suoravastaanottoon liittyvä ohjeistus ja seuranta sekä lääkärin suosittelema lyhyempi terapiajakso. Avokuntoutus kohdistuu asiakkaille, joilla on avohoidossa tuettavia toimintakyvyn ongelmia ja tarvittaessa kohderyhmään, joka tarvitsee monialaisen palvelutarpeen arvioinnin. Perustason, keskitetyissä ja erityistason palveluissa tarvitaan maakunnan palvelulaitoksen tekemä palvelutarpeen arviointi. Vaativat palvelut kohdistuvat monialaisen kuntoutustarpeen asiakkaille kuten esim. neuro- ja lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus.

Digitaalisten palveluiden ja teknologian hyödyntäminen: toimintakyvyn ja kuntoutuksen palveluiden digitalisoinnin muotoja: 1) Etäteknologia hyödyntävien sovellusten avulla tuodaan asiakkaan kotiin tai arjen ympäristöön standardisoitu toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi sekä tavoitteellisia kuntoutuksen palveluita. Voidaan hyödyntää ajasta ja paikasta riippumattomana. 2) Virtuaalikuntoutuksessa hyödynnetään erilaisia internet-pohjaisia digitaalisia alustoja, myös suoria

196

vuorovaikutteisia videoyhteyksiä (videoasiointikanavat ja/tai VideoHoiva). 3) Mobiiliterveys, jossa kannettavien laitteiden, kuten matkapuhelinten, potilaan tilaa monitoroivien laitteiden, muiden digitaalisten apuvälineiden avulla tuetaan terveydenhuollollista toimintaa. Näitä seurantaa tukevia voivat olla esim. erilaiset mobiililaitteissa käytettävät sovellukset eli appsit (mm. mittarit), joiden liitännäislaitteissa, kuten älyrannekkeissa ja kelloissa voi olla erilaisia sensoreita. Sovellutukset voivat tarvittaessa muistuttaa potilaita tehtävistä tai ilmoittaa raja-arvon ylityksestä. 4) Robottiavusteinen kuntoutus mahdollistaa intensiivisen, toistuvan, rajatun ja interaktiivisen harjoittelun. 5)Nettikuntoutus: verkossa on erilaisia tietopaketteja, yksilöllisesti valittavia harjoituksia ja ohjeita. Sivustolla voidaan hyödyntää eri viestintämuotoja, mm. videotallenteita, suoria lähetyksiä, vuorovaikutteisia videoyhteyksiä, tekstipohjaisia harjoituspäiväkirjoja, keskusteluryhmiä, chat-kanavia ja uutiskirjeitä. Monet terapiat on kehitettävissä nettiperusteisiksi, puheterapia jo tässä pisimmälle kehittynyt valikoiduille asiakkaille. Pohjanmaalla on aikaisemmin yksittäisissä kunnissa toteutunut hankepohjalta muutama hyvinvointi-/aktivointi-TV-kokeilu. Digitaalisten palvelujen kehittäminen on valtakunnallisestikin nostettu tärkeäksi osa-alueeksi. Vaasassa on aloitettu videoasioinnin, VideoHoivan ja aktivoinnin tiimityö. Hyviä kokemuksia on myös mm. TeleCare-palveluista, jolloin lääkäripalvelut järjestetään osaksi etänä.

Digitaaliset palvelut

Pohjanmaalla Liitekuvake 1. Digitaalisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto Pohjanmaalla. (Slide-esitys avautuu kuvaketta klikkaamalla.) Myös liitteenä lopussa.

Kuntien ja maakunnan vastuunjako väestön hyvinvointia ja toimintakykyä edistävissä palveluissa Kunnilla säilyy vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Kunnan tehtävät HyTeen liittyen: seuranta, raportointi, hyvinvointikertomus, yhteistyö (kunnan sektorit, yksityinen), ennakkoarviointi, vastuutahojen nimeäminen. Maakunnan tehtävät HyTeen liittyen ovat mm. strateginen johtaminen, ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tuki kunnille. SOTE- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöstä: Luonnos, 21.12.2016 Pohjanmaan HyTe-toiminnan konkretisointi tehdään maakunnallisena suunnitteluna toukokuulla 2017.

5. Talouden näkökulma palvelutasoihin, -rakenteisiin ja -verkkoon

Tavoitteena on kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, jolla tuetaan kuntoutujan osallisuutta työssä ja opiskelussa, kotona asumisessa ja aktiivisena yhteisönsä jäsenenä. Toiminnalla voidaan pidentää alueemme työuria. Tuloksen saavuttamiseksi on uudistettava toimintakykyyn ja työelämään liittyvät kuntoutuksen lakisääteiset kehykset, kuntoutuksen pääsyn perusteet, oikeusturva sekä etuuksien yhteensovittaminen. Kts. Kuntoutuksen uudistamiskomitean tehtävämäärittely. Tuottavuuden taso Hyvinvointivaltion olemassaolon peruskysymys ja ajankohtainen kansallinen haaste: Vastuullisuus käyttää olemassa olevat resurssit tehokkaasti ja tuottavasti

Mihin on varaa?

197

Suoritteiden seuraaminen, vaikuttavuuden monitorointi ja tulosten mittaaminen ovat asiakaslähtöisyyden edellytyksiä, tähän soveltuva ICT

Vähillä taloudellisilla tai henkilöstöresursseilla, palvelut tuotetaan sattumanvaraisesti ja niihin pääsy on mielivaltaista, ohjattavuus ja toiminnan johtaminen kärsivät.

Kuntien tehtävä Ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen on panostettava 60–85-vuotiaiden osalta Suomessa ja Pohjanmaalla niin kuin monissa Euroopan maissa. Pohjanmaa on melko hyvässä asemassa jo nyt valtakunnallisessa vertailussa, mutta se ei riitä! Tulevaisuus tulee edellyttämään laajaa panostusta ennen kaikkea elintapamuutosten parantamiseksi. Muita kuntaa sivuavia tehtäviä ovat:

Ympäristö- ja tilasuunnittelu: Nykyään arvioiden noin kolmasosa potilastiloista maamme laitoksissa ovat ahtaita ja omiaan heikentämään toimintakykyä sekä lyhentämään elämää. Kuntoutustilojen on oltava riittävät ja sovellettavissa alueen muun väestön käyttöön, esim. iltaisin avoinna yhdistyspohjalta liikuntaryhmien ohjaamiselle tai omaa itsenäistä käyttöä varten. Kuntien on omalta osaltaan mahdollistettava ikäihmisten kuntouttavaa ja osallistavaa asumista. Ratkaisuna sekä rakennuksia että sekarahoitusta (Vauramo 2016). Vanhainkoti 45.000 €/v Palvelukortteli 10.000 €/v. Avoin; asukkaan yksiö/kaksio Talon vaatteet Omat vaatteet Päiväsali Korttelin seurustelutila, aktiviteettitila Ruokasali Ravintola ja kahvila Hoitajien kanslia Kotipalvelukeskus Viriketoiminnat Vapaaehtoiset harrastuskerhot, kuorot Erillisjärjestelyt Taajaman kaupat, apteekit, lähipalvelut Maakunnan tehtävä

Palvelurakenteet Valtaosa ja toimintakyvyn heikentymisen arvioista ja siihen liittyvistä interventioista voidaan jatkossa tehdä Pohjanmaan maakunnan kaikkien kolmen osa-alueen osaamiskeskuksissa ja palvelukeskittymissä. Toimintakyvyn palauttaminen edellyttää SOTE-alueella osin keskitettyä toimintaa ja ainakin yhteisiä toimintalinjoja:

Terveydellisen kriisin jälkeen asiakas siirtyy hallitusti kotiin tai kuntoutusyksikköön. Kuntouttavaa toimintaa yksikössä 5-6 h /vrk. Kuntoutusjakson kesto korkeintaan 30 vrk Jakson lopuksi suunnitellaan päätös kuntoutujan palvelutarpeesta Jakson aikana arvioidaan kuntoutujan asumisolosuhteet ja asunnon korjaustarpeet. Korjaukset

tehdään jakson aikana. Päätös pysyvästä ympärivuorokautisesta palveluasumispaikasta tehdään vasta riittävän tehokkaan

ja arvioidun kuntoutusjakson jälkeen (SAS)

198

Geriatrisen kuntoutuksen käsittely: Vanhuspalvelulaki ja suositukset: Lain tavoite on se, että 92 %: ia 75 vuotta täyttäneistä asuu joko kotona tai kodinomaisissa yksiköissä. Terveydenhuolto ja kuntoutusjärjestelmä eivät ole hoitaneet tehtävänsä tuottaa toimintakykyä riittävissä määrin. Ikäihmisten työryhmä asettaa tavoitteeksi Pohjanmaalla 94 % vuonna 2025. Esimerkki (2014): Geriatrinen kuntoutuksen osalta tilanne Pohjanmaalla 16 300 henkilöä 75 vuotta täyttänyttä, ympärivuorokautisissa palveluyksiköissä hoidettavien tavoitetaso 8-9 %, Pohjanmaalla oli 12 %. Hoitojakson pituus hoitopäivissä >600 päivää, joista kustannus 167 M€. Jos tavoite olisi toteutunut (8 %), hoidettavia olisi ollut 1300, ts. ylimääräisiä laitospaikkoja on siis 580

Ylimääräisen hoidon vuosikustannukset 27 M€ Kotihoidon kustannukset 10 000€/henkilö 13 M€ Geriatrisen kuntoutuksen puutteesta kustannukset VSHP:n alueella arvioiden n. 14 M€.

Vaativa keskitetty neurokuntoutus (Aivoliiton raportti. Mika Koskinen 6/2016) AVH-kuntoutus tulee Aivoliiton selvityksen mukaan keskittää riittävän isoihin yksiköihin, joissa hoidetaan keskeytyksettä pelkästään AVH-potilaita. Laskennallisesti tämä tarkoittaa 100 000 asukasta kohden 16 kuntoutuspaikkaa. Pohjanmaan maakunnan alueella keskimäärästä matalamman esiintyvyyden takia arvioitu tarve 22-25 paikkaa. Kuntoutuksen tulee alkaa välittömästi liuotushoidon jälkeen ja liuotushoitoyksikön välittömässä läheisyydessä. Kuntoutukseen ohjautuminen ja kuntoutuksen toteuttaminen 2013–15:

Moniammatillisesta kuntoutuksesta hyötyvien osuus on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu olevan 40–50 prosenttia. Tätä ei ole saavutettu yhdessäkään sairaanhoitopiirissä. Vain neljässä päästään hyvälle yli 25 %:n tasolle. Pohjanmaa ei ole yksi niistä. Kuntoutukseen pääsyssä on siis merkittäviä eroja sairaanhoitopiirien välillä ja kotikunnalla on ollut suurta merkitystä.

Kuntoutus on tehokasta kaikenikäisille. Eläkeikäisen on monin paikoin vaikeaa, ellei mahdotonta, päästä intensiiviseen kuntoutukseen, vaikka olisi ennen sairastumista ollut täysin omatoiminen. Tämä on erittäin huolestuttavaa myös perustuslaillisen tasa-arvon näkökulmasta.

AVH-kuntoutuksen tehostaminen säästäisi kokonaiskustannuksia: akuuttihoito sekä kuukauden moniammatillinen kuntoutus on arvioitu maksavan yhteensä noin 20 000 euroa. Sen jälkeen voidaan pärjätä kotona ja pääsääntöisesti mitään laitoshoitoa ei enää tarvita.

Yhden vuoden laitoshoito maksaa 50 000 euroa. On arvioitu, että kymmenessä vuodessa maksetaan yksilötasolla puoli miljoonaa euroa yhtä ilman kuntoutusta laitospaikalle jäänyttä kohti.

Moniammatilliseen kuntoutukseen kuuluu suosituksen mukaan vähintään päivittäin fysioterapia, kolmesti viikossa toiminta- ja puheterapiaa sekä viikoittain neuropsykologista kuntoutusta. Keskimäärin kuntoutuja tarvitsee ainakin kolmea eri terapiaa kuntoutuakseen optimaalisesti.

Jo olemassa olevat kuntoutuksen resurssit ja ammattitaito Pohjanmaalla on oltava myös käytettävissä tulevaisuudessa.

6. Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen Palvelutarpeen arviointi tapahtuu kahdella tasolla eli seulonta ja ohjaus kuuluvat Soten perustasolle. Moniammatillinen laaja palveluarviointi tehdään maakunnan liikelaitoksessa. Taulukkoon 3 on koostettu työryhmän ehdotus koskien Pohjanmaan maakunnan väestön toimintakykyä ja kuntoutuspalvelun kokonaisuutta sekä työnjakoa. Palveluiden eri toimintatasot sisältyvät kuten kotiin vietävät palvelut,

199

digitaaliset palvelut tai liikkuvat palvelut, kuntakeskuksessa annettavat palvelut, laajemmalla toiminta-alueella toteutettavat palvelut, maakunnalliset palvelut ja yhteistyöalueella (= ERVA) toteutettavat palvelut. Taulukko 3. Kuvaus palvelutasoista ja palvelurakenteesta (työryhmän työpajat). Päivitys 19.4.2017

Toiminnan taso 0–17 v 18–64 v 65 vuotta täyttäneet

Matalan kynnyksen palvelut myös ennaltaehkäisevät toimenpiteet Digitaaliset palvelut

Kaikkien ikäryhmien omahoitoportaalit, joissa myös seulontatyökalut ja hoitoonohjaus

Terveyttä edistävä kokonaisuus saatavilla olevasta liikunta- ja harrastustoiminnasta kunnan kotisivuilla

Valtakunnallinen tuki omahoitoon esim. www.kuntoutumistalo.fi

Omaisten neuvonta ja senioriharjoittelu

Tukipalvelut kotona asuville

Kolmas sektori Perhekahvilat ja vanhempainkurssit Vanhempi-lapsi -ryhmät (seurakunnat) Yhdistykset Urheilusektori Taide- ja draamakerhot Partiotoiminta tms. Yksityiset palvelut Yksityiset liikunta- ja leikkipaikat Kuntosalit Kunnan toimintaa Kirjasto ja kulttuuri Esikoulu/ koulu sekä erityispedagogiikka Ulkoliikunta-alueet ja muut liikuntapaikat

Kolmas sektori Järjestöt ja vapaaehtoiset Vertaistuki Toiminta ja kotoutus

maahanmuuttajille

Yksityiset palvelut Työterveyshuolto Kuntosalit ja pt-palvelut Kunnan toimintaa Kirjasto ja kulttuuri Avoin koulutus Ulkoliikunta-alueet ja muut

liikuntapaikat

Matalan kynnyksen neuvonta-/palvelupisteitä www.mielenterveystalo.fi Toiminta ja kotoutus maahanmuuttajille

Kolmas sektori Ystäväpiirit Senioritreenit ja muu ryhmätoiminta Yhdistystoiminta Diakoniatoiminta Muu harrastustoiminta Yksityiset palvelut Senioreille suunnatut kuntosalit ja erilaiset hyvinvointipalvelut, kuten pt-palvelut

Kunnan toimintaa Kirjasto ja kulttuuri Avoin koulutus Ulkoliikunta-alueet ja muut

liikuntapaikat

Matalan kynnyksen neuvonta-/palvelupisteitä

Kuntoutustarpeen arviointi, ts. tärkeää, että seulonta tapahtuu perustasolla

kunnonsyyni.fi Avokuntoutus STEP I Pienempiä toimintakyvyn ongelmia Varhainen ja oikea-aikainen tuki, ”Ajoissa apua ja

Lyhytaikaiset, ennaltaehkäisevät sosiaalipalvelut (sosiaaliohjaus, kasvatus- ja perheneuvonta) Apuvälineet (ei yksilöllisesti sovitettavat) Muut konsultaatio- ja vastaanottopalvelut Lääkäri- ja hoitajavastaanotot Päihdetyön ohjaus ja neuvonta Mielenterveystyön ohjaus

Terveys- ja liikuntaneuvonta Ammatinvalinnan ohjaus Perheneuvola Työnhakijoiden terveydenhoito yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa Lääkäri- ja hoitajavastaanotot Lyhytaikaiset, ennaltaehkäisevät sosiaalipalvelut (sosiaaliohjaus, kasvatus- ja perheneuvonta) Apuvälineet (ei yksilöllisesti sovitettavat)

Palveluohjausta ja etsivää toimintaa asiakkaan, omaisen/ ammattihenkilön aloitteen pohjalta HyTe-käynnit Seniorineuvola Lääkäri- ja hoitajavastaanotot Mielenterveys- ja päihde: ohjaus ja neuvonta Liikuntaneuvonta ja ryhmätoiminta perustuen

Perustason sotekeskuksen palvelut: SOTE-lainsäädännön luonnoksessa sisältyy sosiaali- ja terveyskeskukseen (uudenmuotoinen) myös sosiaalityöntekijän ja vanhustenpalvelulain mukainen palveluneuvonta

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Luoda turvallinen, esteetön ja asukkaita aktivoiva asuinympäristö mm. kevyen liikenteen väylillä sekä liikunta- ja virkistysmahdollisuuksilla

200

tukea” riippuen asiakkuudesta. Tehdään lähipalveluna SOTE-keskuksessa ja kevyellä palvelutarpeenarvioinnilla

ja neuvonta ja psykososiaalinen tuki Perustason arviot ja toimenpiteet Ammattihenkilöiden tekemät toimintakyvyn ja kehityksen arviot, varhaiset tukitoimenpiteet

Muut konsultaatio- ja vastaanottopalvelut Matalan kynnyksen palvelut mielenterveys- ja päihdehoidossa Perustason arviot ja toimenpiteet Työterveyshuolto TYP-toimenpiteet Perheneuvola Digitaaliset palvelut Suoravastaanottotoiminta: Fysioterapia, hoitaja, psyk. hoitaja, neuvonta riippuvuuksista kärsiville, terveydenhoitaja Sosiaaliohjaaja/-työntekijä

suppeaan arviointiin unohtamatta muistisairaita, masentuneita ja yksinäisiä Perustason arviot ja toimenpiteet Palvelutarpeen ja kuntoutustoimenpiteiden arviointi RAI-menetelmällä Kotiutusprosessi; Huom! Toimintakyky kartoitettu jo sisääntulovaiheessa Kuntoutuksen tuki omaishoitajille Alentunut toimintakyky tai riski alentua: suunnatut toimenpidepaketit

Maakunta päättää siirtyykö äitiys- ja lastenneuvolat, sikiöseulonnat sote-keskuksille vai säilyvätkö ne maakunnan liikelaitoksessa

Neuvolat*) Kouluterveydenhuollon palvelut lapsille ja nuorille Lastensuojelu

Opiskelijaterveydenhuolto

Avokuntoutus STEP II Monialainen palvelutarpeen arviointi tarpeen mukaan tehdään tarvittaessa. Asiakkaan laajempi, moni-alainen palvelutarve ohjaa asiakkaan maakunnan palvelulaitoksen arviointiin ja seurantaan Lisäksi Yhteisesti sovitut seulontatyökalut Arviointi -> Suunnitelma -> Toteutus -> Seuranta Yhteinen asiakasportaali sujuvan prosessin hallinnointiin vrt. www.kunnonsyyni.fi Käyttö ikäryhmissä < 65-vuotiaat Tietojärjestelmä, joka

Terapiat Kuntoutus ryhmässä ja/tai yksilöllisesti Perhetukikeskuksen tuki ja neuvonta, vanhemmuuden ohjaus /puheeksi ottaminen Ohjaus kotiin ja päiväkotiin/kouluun Ryhmätoiminnat (osallistumisen tukeminen, vertaistuki) Erityishuollon selvitykset ja suunnitelmat (vaikeammat häiriöt, etiologia) toimintakyvyn ja kehityksen arviot Arjessa selviytymisen tuki (vrt. Nepsy-ohjaaja /valmennus)

Seulonta ja moniammatillinen arviointi arvioinnin ja seurannan rutiinit asiakasvastaava-/case manager- /kuntoutusohjaaja -mallin mukaan Kuntoutusprosessin

koordinointi Terapiat osittain digitaalisesti, myös ryhmä- ja yksilöterapiat Kotikuntoutus; nopea apu kotiin Tuki elämän taitekohdissa: koulutus/työelämä Liikuntaneuvonta; Yksilö- ja/tai ryhmätoiminta ja -valmennus Moniammatillinen arviointi myös sairaalan poliklinikoilla ja osastohoidossa. Yhteydenotto perushoidon tiimiin kuntoutuksen implementointia varten hoito-/palvelu-/kuntoutussuunnitelman

Kaatumispoliklinikka murtumien ennaltaehkäisyyn (osana geriatrisen poliklinikan/osaamiskeskuksen ohjaamaa toimintaa) Muut toimenpiteet kuten terapiat, ryhmäkuntoutus, kotikuntoutus, kuntoutus kotihoidon tueksi, veteraanien avokuntoutus, apuvälinepalvelut, asumisen kartoitus ja asunnon muutostöiden suunnittelu Tukitoimenpiteet muistisairaille; muistiharjoitukset ja toiminnanohjauksen harjoittelu ryhmässä tai yksilöllisesti, päivätoiminta Ravitsemusterapeutin konsultaatiot

Maakunnan liikelaitos: vrt. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut valinnanvapausmallissa 11.4.2017

palvelutarpeen arviointi toteutetaan maakunnan liikelaitoksessa

201

palvelee kaikkia tasoja mukaan muistisairaille ja raihnaisille

Keskitetyt palvelut /Erityistason palvelut Palvelu kaikille ikäryhmille: Moniammatillinen kuntoutus palvelutarvekokeilun ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti (moniammatillinen arviointi) Terapiat (oma toiminta) tai Ostopalvelut (arviot maakunnan alueella, kuntoutusmuoto valitaan yhdessä asiakkaan / perheen kanssa)

Apuvälinepalvelut (keskitetty hankinta ja toiminnan ohjaus)

Ympärivuorokautisten palvelujen kriteerit (muut palvelumuodot tulee priorisoida) (Kelan vaativa kuntoutus)

Lastenneurologia Foniatria Pediatria Lapsi ja nuorisopsykiatria Kehitysvammapoliklinikka

Kuntoutustutkimus ja arviointi ”kunnonsyyni” -mallin mukaan Erikoistuneet hoitotiimit eri diagnoosiryhmille tekevät yksilöllisiä hoitosuunnitelmia moniammatillisesti ja tekevät yhteistyötä perustason hoitotiimin kanssa. Erikoisosaaminen etulinjassa, yhteistyökanavana esim. videoyhteys Ammattihenkilö, joka vastaa prosessista nimetään hoito-/kuntoutussuunnitelmassa Avokuntoutus erikoisosaavalla henkilökunnalla yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Fysiatrian poliklinikka (osittain mobiili myös perustason palveluissa) Neurologian poliklinikka Kipupoliklinikka (osittain mobiili /alueellinen tiimi)

Suunnitellut aktivoivat digitaaliset palvelut Yksilöllinen palveluohjaus ja neuvonta sekä lyhytkestoinen kuntoutus Geriatrinen osaamiskeskus; moniammatillinen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö geriatrisella erikoisosaamisella Veteraanien laitoskuntoutus Geriatrinen kuntoutus (myös ostopalvelut) Fysiatrian poliklinikka (osittain mobiili myös perustason palveluissa) Neurologian poliklinikka Kipupoliklinikka (osittain mobiili / alueellinen tiimi)

Vaativat palvelut Moniammatillinen, näyttöönperustuva kuntoutus Laitoskuntoutus (luku 2) valtakunnallisten kriteerien mukaisesti kuten esim. neurokuntoutus ja lonkkamurtumapotilaiden* kuntoutus *) perustuen erilaisiin asiakkuuksiin ja heidän arjessa pärjäämiseen. Lisäksi asiakkaan kuntoutumispotentiaaliarviointiin Apuvälinepalvelut (vaativammat yksilölliset ratkaisut, erikoisapuvälineet)

Erikoistuneen yksikön arvioinnin mukainen toiminta Pediatria Lastenneurologia Koti- ja avokuntoutus priorisoidaan mahdollisuuksien mukaan ennen laitoskuntoutusta. Vaikeasti pitkäaikaissairaan lapsen hoitoringit Lastenpkl ja lastenneurologia Kehitysvamma poliklinikka

Erikoistuneen yksikön arvioinnin mukainen toiminta Kuntoutus, joka vaatii erityisosaamista / neuro- ja lonkkamurtumakuntoutus Kelan järjestämä kuntoutus laitoskuntoutuksena (alueelliset ja valtakunnalliset palveluntuottajat) Vaativa toimintakykykuntoutus Diagnoosiryhmän mukainen vaativa kuntoutus (MS -potilaat, lihastaudit) Erityisterapiat Kehitysvamma poliklinikka

Erikois. yksikön arvioinnin mukainen toiminta Kuntoutus, joka vaatii erityisosaamista / neuro- ja lonkkamurtumakuntoutus Kelan järjestämä kuntoutus laitoskuntoutuksena (alueelliset ja valtakunnalliset palveluntuottajat) Vaativa toimintakykykuntoutus Diagnoosiryhmän mukainen vaativa kuntoutus (MS -potilaat, lihastaudit) Erityisterapiat Kehitysvamma poliklinikka

Maakunnan palvelulaitoksen tekemä palvelutarpeenarviointi (jatkuu) Moniammattillinen toimintakyvyn ja kuntoutuksen tarpeen arviointi

202

7. Monituottajamallin (kolmas sektori ja yksityiset) sekä valinnanvapauden näkymä suunnitelmaan

Maakunta liikelaitoksena on järjestäjän roolissa (vrt. nykyinen julkinen terveydenhuolto). Julkisten palvelujen kuntoutuspalvelut on perinteisesti tuotettu osaksi ostopalveluna joko maksusitoumuksella tai palvelusetelinä, jolloin on turvattu palvelujen saatavuus ja täydennetty omaa tuotantoa. Kelan ja vakuutusyhtiöiden kustantamat palvelut on ostettu yksityisiltä palveluntuottajilta. Uudet valinnanvapausesitykset puoltavat sitä, että näin tulee jatkumaan, niiden kautta vahvistetaan monituottajuuden mahdollisuudet myös jatkossa. Tuottamisen oikeudet ja velvollisuudet pitäisi turvata tasavertaisesti luoduilla säännöillä ja toimintaohjeilla yksityisille palveluntuottajille, kolmannen sektorin tuottajille ja julkisyhtiöille. Monituottajuus korostaa palveluohjauksen ja verkostotuntemuksen tarvetta. Kolmas sektori ja yksityiset palveluntuottajat Järjestöt palveluiden tuottajina ovat verrattavissa yritystoimintaan ja ne voivat tuottaa palveluita yleishyödyllisyyden periaatteella, ts. voittoa tuottamatonta toimintaa tai markkinaehtoisesti, jolloin ne yhtiöittävät toimintansa. Yleishyödyllisyyden periaatteella toimivien järjestöjen palvelutuotantoon liittyy ajatus siitä, että järjestöjen palveluissa mahdollistuu jonkin sosiaalisen tarkoituksen toteutuminen, eikä toiminnan lähtökohtana ole voiton tavoittelu. Yleishyödylliset järjestöt tarjoavat laadukkaita, asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita palveluita ja näiden palveluiden tarjoaminen myös jatkossa valinnanvapauden piirissä on oleellisen tärkeää. Toiminnassa mukana olevat ihmiset voivat samalla itse vaikuttaa toimintaan ja sitä kautta palveluihin, lisäksi toiminnasta kertynyt mahdollinen voitto käytetään suoraan oman toiminnan kehittämiseen. Ihmisen toimintakykyä ja kuntoutusta voidaan tukea monin eri tavoin ja parhaaseen mahdolliseen tulokseen päästään kaikkien osaamista ja asiantuntemusta hyödyntäen järjestöjen, kuntien ja maakuntien yhteistyöllä ja asukkaita kuulemalla. Kelan rooli kuntoutuksen rahoittajana ja järjestäjänä tulevassa Sotessa on edelleen auki. Kelan kuntoutuksen palvelut on hankittu puitejärjestelyn avulla ja sopimuskausi on alkanut pääsääntöisesti hankintaa seuraavan vuoden alusta lukien. Sopimuskausi on ollut yleensä neljä vuotta. Kelan kuntoutuspalvelujen hankinnoissa on käytetty hankintamenettelynä avointa tarjouskilpailua, neuvottelumenettelyä, suorahankintaa sekä kehittämishankkeiden rahoituksessa yhteisrahoitusmenettelyä. Julkiset palveluhankinnat pohjautuvat EU:n hankintadirektiiveihin ja kansalliseen lakiin julkisista hankinnoista.

8. Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus Kuntoutuksen tulosta ja vaikuttavuutta eli vaikutusta väestön/kuntoutujan arkeen ja pärjäämiseen voidaan lisätä tavoitteellisesti ottamalla asiakas ihan alusta alkaen mukaan vuorovaikutteisten palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun sekä omakohtaisesti että kokemustoimijuutta hyödyntäen. On tehostettava kuntoutuksen kokonaisprosesseja siten, että kuntoutuspalvelujen kysyntä ja tarjonta vastaavat toisiaan. Toisaalta on tärkeää asiakas ja hänen arjessa pärjäämisensä kuten oman elämänrytmin ylläpitäminen, toimintakyvyn ongelmien havaitseminen ja avun etsiminen, ongelman ymmärtäminen, hyväksyminen ja

203

hoidon/kuntoutuksen edesauttaminen sekä sopeutuminen elämään terveys- ja toimintakykyongelmien kanssa. Toisaalta on välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja tuotteiden hahmottaminen kokonaisprosessiksi (ei enää hajautuneita eri tason tai tuottajan palveluja). Lähde: Koivuniemi et al., 2014. s. 124–132. Kuvassa 2 kuvataan erilaiset asiakkuusstrategiat kuten omatoimi-, yhteistyö-, yhteisö- ja verkostoasiakkuudet.

Kuva 2. Asiakkaan tilanne ja arjessa pärjääminen. Asiakkuusstrategiat (Holmberg-Marttila, 2015) Huomioidaan erilaiset asiakkuudet ja asiakassegmentointi kuten satunnaiset ja paljon palveluja käyttävät asiakkaat, jotka tarvitsevat erilaista tukea ja palveluja pärjätäkseen arjessa. Lähde: Koivuniemi et al., 2014. On otettava käyttöön tarpeen arvioinnin uudet työkalut kuten digitaaliset seulontamittarit ja terapioiden seurantamittareiden käyttö vaikuttavuuden osoittamiseksi, joilla on suuri vaikutus kuntoutuksen onnistumiseen. Kuntoutustarpeen arvioinnin, kuntoutussuunnitelmien tekeminen ja seuranta sekä arviointi, hyvin toimiva kuntoutumisprosessi, erilaiset yhteiset menetelmät liittyvät tosiasialliseen tulokseen eli väestön kuntoutumiseen ja toimintakyvyn säilyttämiseen eri elämäntilanteissa. Kuntoutustarpeen arviointi pitäisi tehdä jokaisen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä ja osana jokaista hoitokontekstia. Palveluohjaaja ja asiakas arvioivat yhdessä asiakkaan palvelutarvetta ja suunnittelevat yhdessä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman (Kuva 3). Palveluohjausta voidaan tehdä myös parityönä tai tarvittaessa moniammatillisen tiimin toimesta. Paljon palveluita käyttäville asiakkaille tehdään aina laaja-alainen moniammatillinen palvelutarpeen arvio ja yhteinen asiakassuunnitelma koordinoivan asiakasvastaavan hoitajan tuella. Kuntoutussuunnitelman tulee olla osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa, missä asiakkaan tarpeet, tavoitteet ja toimenpiteet kirjataan ylös systemaattisesti (Kuvat 3 ja 4). Kuntoutussuunnitelma tehdään toimintakyvyn ja palvelutarpeenarvion perusteella potilaan ja omaisten kanssa ottaen huomioon asiakkaan olevan oman arkensa asiantuntija. Asiakkaan tehtävä on määrittää, mitä hän odottaa elämältään. Ammattilaiset ovat puolestaan sairauden, hoidon, hoivan ja sosiaaliturvan asiantuntijoita.

204

Kuva 3. Kuntoutumissuunnitelma

Kuva 4. Kuntoutusasiakkaan palveluprosessikuvaus Työntekijän tulee pitää asiakasta kumppanina, ei kohteena. Tällöin asiakas toimii työntekijän rinnalla ja tarkastelee itse eri näkökulmista elämäntilannettaan ja sitä, miten hän voisi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti omassa tilanteessaan toimia. Asiakasosallisuuden vahvistaminen edellyttää, että palveluprosessi on läpinäkyvä: asiakkaalla on käytössään kaikki tarpeellinen tieto ja ammattilaisten tekemät tulkinnat tilanteesta. Asiakasta koskevaa asiaa voidaan käsitellä vain hänen ollessaan läsnä. Tuen tarjoaja pitäisi voida vaihtaa, jos henkilökemia ei toimi. Asiakkaalle on ilmoitettava ymmärrettävästi, mitkä oikeudet ja velvollisuudet asiakkuuteen liittyvissä asioissa hänelle kuuluvat. Palavereissa on otettava huomioon käytetty kieli ja käsitteet: varmistettava, että kaikki puhuvat samasta asiasta.

205

Kuntoutussuunnitelman teko voi olla joko aika yksinkertainen tai hyvin monimutkainen prosessi, johon monta eri palvelutuottajaa tai moniammatillinen tiimi osallistuu. Haasteena on usein ollut puutteellinen seuranta tai huonosti määritellyt eikä myöskään selkeästi rajatut tavoitteet. Silloin tavoite on vaikea saavuttaa. Asiakkaan motivaation kannalta tavoitteen pitää olla haastava, mutta ei tuntua mahdottomalta ja sen tulee olla potilaalle olennainen. Hyvä kuntoutussuunnitelmassa pystytään asettamaan tavoitteiden saavuttamisen aikataulu, jotta tavoitteella olisi haluttu vaikutus. Kuntoutussuunnitelmaa laatiessa voidaan hyödyntää erilaisia valmiita runkoja (esim. Kelalta) tai lähitulevaisuudessa myös kansallinen Hoito- ja palvelusuunnitelma sisältäen sekä terveys- ja hoitosuunnitelman että sosiaalipuolelta asiakassuunnitelman. Hyvän suunnitelman ja koordinoinnin kannalta on hyvin oleellista, että potilastietojärjestelmät yhdistetään ja sama suunnitelma näkyy sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Kuva 5. Smart Goals (Järvinen 2014, Parempi arki-hanke)

S SPECIFIC = tavoite on tarkoin määritelty ja selkeästi rajattu. Hyviä esimerkkikysymyksiä tähän ovat: Mitä tarkalleen ottaen haluatte saada aikaiseksi? Mitkä asiat jäävät tämän tavoitteen ulkopuolelle? M MEASURABLE = tavoitteen onnistumisen tulee olla arvioitavissa. Tärkeätä on, että on yhteinen ennakkokäsitys siitä, milloin tavoite on toteutunut. Hyviä esimerkkikysymyksiä ovat: Mistä tiedämme onnistuneemme? Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa? A ACHIEVABLE = tavoite on sellainen, joka on mahdollista saavuttaa. Se on haastava, mutta ei tunnu mahdottomalta. Hyviä esimerkkikysymyksiä ovat: Kuinka mahdollisena pidätte, että saavutatte tavoitteenne? Kuinka todennäköisenä pidätte, että saavutatte tavoitteenne? R RELEVANT = hyvä tavoite on olennainen. Motivaation kannalta tärkeintä on, että tavoite vie kokonaisuutta selkeästi oikeaan suuntaan. Hyviä esimerkkikysymyksiä ovat: Kuinka tärkeä tavoite on meille? Miltä onnistuminen tämän tavoitteen suhteen tuntuu? T TIME BOUND = hyvä tavoite on aikaan sidottu. Tekijöillä on oltava selkeä käsitys siitä, mihin mennessä tavoitteen on tarkoitus toteutua. Hyviä esimerkkikysymyksiä ovat: Milloin tämä tavoite on mahdollista saavuttaa? Koska on oltava valmista, jotta tavoitteella olisi haluttu vaikutus?

S M

A R

T

G O

A L

S

206

Kuva 6. Seuranta ja arviointi on osa kuntoutussuunnitelmaa Kuntoutussuunnitelmassa sovitaan yhdessä kuntoutumisen seurannasta eli siitä, miten ja kuka (vastuuhenkilöt) sekä milloin seurataan. Monimutkaisissa tapauksissa voi olla tarpeellista järjestää moniammatillisia seurantakäyntejä, jolloin laaditaan uusia tavoitteita. Paljon palvelua käyttävät asiakkaat tarvitsevat aina koordinoivan asiakasvastaavan hoitajan kuntoutussuunnitelman laadinnassa ja seurannassa. Kuntoutumiskiekko Pohjanmaan maakunnan yhteiseksi työvälineeksi kuntoutujan osallisuuden lisäämiseksi ”Kuntoutuminen edellyttää kuntoutujan osallisuuden ja tietoisuuden vahvistamista. Mikä rooli kuntoutujalla itsellään on kuntoutumisprosessissa? Kuntoutumiskiekon avulla kuntoutuja voi havainnollisesti ja osallistavasti tarkastella, mikä on hänen itsensä, omaisen ja ammattilaisen rooli sosiaalisen, fyysisen, psyykkisen tai kognitiivisen kuntoutumisen osalla.” SenioriKaste loppuraportti; Innokylä

Minä teen itse – Omainen tukee – Ammattilainen ohjaa

Kuva 7. Kuntoutumiskiekko

207

9. Rajapinnat ja yhteispinnat työryhmien välillä sekä suhteessa peruskuntiin (esim. Hyte) Yhdyspinnat kunnissa

Hyvinvointia edistävät palvelut (liikunta, kulttuuri)

Opetus ja sivistys (erityisesti varhaiskasvatus ja koulu, vapaa sivistystyö)

Työllisyyspalvelut (erityisesti pitkäaikais- ja vaikeasti työllistettävät sekä vajaakuntoiset)

Asuminen (erityisryhmien asumispalvelut)

Logistiikka /liikkumista tukevat palvelut (kuljetuspalvelut)

Yhdyspinnat Sinun Pohjanmaalla

Kaikki palvelukokonaisuudet

Erityisesti ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut, sairaala ja vuodeosastopalvelut sekä nuorten aikuisten ja työikäisten palvelut

Muut yhdyspinnat

Kela (kaikki kuntoutusmuodot)

Yksityiset palveluntuottajat

Kolmannen sektorin toimijat

Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot

10. Ehdotuksia muutoksen läpiviennin vaiheista ja kriittisistä kohdista Palvelurakenteen muutoksen suurimpia haasteita lienee maakunnan päättäjien, johtajien ja henkilökunnan maakunnallisen tarpeenmukaisen palvelun kokonaisuuden mieltäminen. Rakennemuutos käsittää kuntoutuksen osalta myös prosessimuutosta entistä portaittaisemmaksi (kts kohta 11). Tällä turvataan tasapuoliset kvalitatiivisesti korkeatasoiset palvelut kunkin kuntoutujan tarpeen mukaisesti. Laatukriteerit tuotetaan Erva-tasolla tai valtakunnallisesti. Kuntoutuksen rooli osana potilaan hyvää hoitoa on noustava keskiöön. Kuntoutuksen pirstaleisuus niin järjestäjätahojen, kun rahoituksenkin osalta toivotaan selkiytyvän Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotuksen myötä. Kuntoutustarpeen arviointi osana prosessia nousee myös keskeiseksi. Nämä monialaiset arviot ovat osana maakunnan palveluyhtiön toimintaa. Näin toimimalla olemassa olevat resurssit – sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit - kohdistetaan oikein ja kuntoutuja saavuttaa hänelle optimaalisen kuntoutumisen tason, mikä näkyy vähäisempänä muuna palveluntarpeena. ICT-järjestelmien maakunnallinen yhdenmukaistaminen ajankohtaisten tietojen saavuttamiseksi osana palveluprosessien integraatiota tulee olla käytettävissä toimivana työalustana. Tällöin myös yhteneväinen tilastointi ja tiedonkeruu palvelevat paremmin maakunnallista johtamista ja maakuntien välistä vertailua osana Palvelupakettia. Oikeat tiedot muodostavat osan toiminnan ymmärtämisestä ja toimii taloudellisen ohjauksen välineenä. Kuntoutuksen osalta on asiakassetelikäytäntöä jo palvelusetelimuodossa voitu kokeilla VSHP:ssä. Toiminta on ryhdistänyt kuntoutuksen ostopalveluja ja on odotettavissa, että tämä edelleenkin terävöityy. Henkilökohtaisesta budjetista ei ole kokemusta ja vaarana on, että menot kasvavat ajan mittaan.

208

Henkilöstönäkökulmasta on tärkeä mahdollistaa maakunnallinen liikkuvuus siten, että voidaan turvata alueellinen osaaminen koko maakuntaa kattavaksi. On syytä varmistua henkilökunnan saatavuudesta. Erityistyöntekijöitä on ollut jo tällä hetkellä osin haasteellista rekrytoida Pohjanmaalle. Selkeän varhainen organisaation visiointi ja rakentaminen rauhoittanee tilannetta ja henkilökuntaa tulee voida informoida toivetta luoden mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pohjanmaalla henkilökunnan kyky palvella molemmilla kotimaisella kielellä voi olla haaste sinänsä ja pitkittyvä epäselvä tilanne voi johtaa siihen, että menetämme henkilökuntaa muualle (Ruotsiin). Henkilökunnan osallistaminen kehittämistyöhön on tärkeätä, oman työn lisäksi on otettava haaste vastaan kehittää oman sektorinsa maakunnallista palvelua. Toimintoja, joita jo nyt tiedetään tulevan maakunnan palveluyhtiön alaisuuteen, tulee mahdollisuuksien mukaan jo vuodesta 2018 muokata siihen valmiuteen ja tätä työtä valmistella mahdollisimman varhain. Tämä koskee esim. maakuntaan jäävän terapiahenkilöstön siirtäminen yhteiseen hallintoon, osastojen yhtenäistäminen yhteen hallintoon sekä apuvälinepalvelukokonaisuuden yhtenäistäminen maakunnalliseksi alueelliseksi apuvälinekeskukseksi, joka myös toimii osaamisen keskuksena. Osin näitä toimintoja ollaan jo valmistelemassa. Asiakasnäkökulma: Kuntoutusohjaajien rooli on keskeinen määrättyjen asiakasryhmien kuntoutuskokonaisuuksien koossapitämisen ja prosessiohjaamisen näkökulmasta. Tällaiset potilasryhmät ovat esim. aistivammaiset, kroonisia sairauksia potevat asiakkaat tai vammaiset, joilla on runsaasti kuntoutuksen tarvetta. Kuntoutusohjaajat toimivat palveluverkossa taitavasti monimutkaisten tapausten pitkien kuntoutuskokonaisuuksien prosessihallinnan turvaamisessa, yhteyshenkilöinä ja apuvälineasiantuntijoina. Viimeaikaisissa sosiaali- ja terveysalan lakimuutoksissa ja uusissa asiakastyötä ohjaavissa laeissa korostetaan, että asiakkaan osallisuutta on lisättävä palvelujen kehittämisessä ja suunnittelussa. Vaasassa ja muissa kunnissa tehtyjen kokeilujen perusteella voidaan todeta yleisesti, että kokemusasiantuntijoiden käyttö palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä on koettu hyvänä ja positiivisena asiana. Palvelujen asiakaslähtöisyys on lisääntynyt. Vaasan kaupungin strategiassa (kaupunginvaltuusto 11.5.2015, 44§) on yhtenä tavoitteena asiakkaan osallisuuden ja oman vastuun lisääminen, osallistava demokratia sekä kokemusasiantuntijuuden käyttö palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Kokemustoimijoita voi toimia oman kokemuksensa pohjalta palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä, laatusuositusten toteutumisen arvioijana, ammattilaisen työparina erilaisissa ryhmissä tai koulutuksissa, vertaistukiryhmän ohjaajana, vertaiskeskustelijana, luennoitsijana kouluissa, seminaareissa, kokouksissa yms. yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Työryhmä ehdottaakin, että Pohjanmaan maakunnan alueen kokemustoimijat otetaan huomioon SOTE-reformin mukaisessa maakuntasoten jatkosuunnittelussa.

11. Muuta, jota työryhmä haluaa nostaa esiin SOTE- rakennemuutos tulee tiedollisesti ja taidollisesti vahvistamaan alueemme palvelukokonaisuutta, syntyy hoidon ja kuntoutuksen konsolidaatio, jossa erityisalueemme (Ervan) sisällä sovitaan määrätystä porrastuksesta palvelujen suhteen. Samalla Erva-alueemme on vastuussa tutkimustiedon implementaatiosta, osaajien tarjonnasta sekä oppimisympäristön turvaamisesta alueellaan. Näin ollen syntyy kolme palvelutasoa, jossa Erva-sairaala

209

(TYKS) vastaa kaikkein vaativammasta kuntoutuksesta esim. aivovammojen kuntoutuksesta, maakunnan palveluyhtiö taas maakunnallisten keskittämisen kuntoutuskokonaisuuksista ja 3-4 alueemme lähisairaalaa porrastetusti geriatrisen kuntoutuksen ydinosaamisesta lähellä kuntoutujan kotia ja arkea. Kaksikielisyys on alueemme haaste, joka määrittää myös tulevaisuuden palvelurakennetta. Uuden ja kasvavan portaan muodostaa vielä kotikuntoutus, se erityisammattilaisten tukema osaaminen, joka tukee kotona pärjäämistä yhdessä kotihoitohenkilöstön tai omaishoitajien kanssa.

Kotikuntoutuksen tämän hetken tilanne selvitetty (huhtikuu 2017) Erva-alueeltamme on lähtöisin myös eri terapioiden myöntämisen ja seurannan ohjelmat.

Fysioterapialinjauksien implementaatio on jo pian saatu vietyä läpi Pohjanmaalla. Seuraavana vuorossa ovat puheterapian ja toimintaterapian linjaukset.

Toimintaperiaatteisiin kuuluu keskeisenä myös yhteisistä mittareista sopiminen, joka puolestaan turvaa vertailtavuuden ja tehokkuuden seuraaminen erityisesti pitkissä avo-kuntoutuksissa. Alueellisen apuvälinetoiminnan järjestäminen ja käynnistäminen SOTE-toimintana jo alkaen vuodesta 2018 sekä valtakunnallisten apuvälineiden luovutuskriteerien lopullinen hyväksyntä tuo toivottua tasapuolisuutta ja tasa-arvoa kuntouttavien kesken. Jo tässä vaiheessa toteutuu merkittävä osa hankinnoista yhteisesti Erva-alueemme kautta; kotihoitosängyt ja niiden apuvälineet, kuulolaitteet, kävelyn ja liikkumisen apuvälineet sekä ortoosit ja tukipohjalliset, pienapuvälineet, raajaproteesit, tietokoneen apuvälineet, pyörätuolit sekä muut liikkumisen apuvälineet, optiset apuvälineet, näkövammaisten apuvälineet sekä korkean riskin patjat. Työryhmä nostaa esille tiedolla johtamisen tärkeyden ja suurten linjojen ohjaamisen. Meillä tulee olla oikeaa toimintakykytietoa asiakkaista, tietoa siitä, millainen on asiakkaan todellinen palvelutarve. Palvelutarve on ymmärrettävä ja tiedettävä, miten ja missä asiakas pystyy itse toimimaan ja pärjäämään arjessa. Väestön pitkäkestoiset avuntarpeet liittyvät heidän toimintakykyynsä. Väestöllä on huolia arjessa pärjäämisestä ja paljon tietoa riskeistä liittyen toimintakyvyn erilaisiin ongelmiin. Kyse on kuitenkin siitä, miten ammattihenkilöt vastaavat väestön avuntarpeeseen, kuten ongelmiin ja huoliin mielialasta, psyykkisestä terveydestä, toivottomuuteen jne. Nyt kunnat, sosiaali- ja terveyshuollon organisaatiot lupaavat mm. neuvontaa, ohjausta, palvelutarpeen kartoitusta, kotona-asumista tukevaa palvelua, ts. palvelulupaukset eivät välttämättä kohtaa erilaisten asiakkaiden erilaisia tarpeita. On kuitenkin muistettava, että kuntoutusratkaisut tähän mennessä ovat olleet äärimmäisen kirjavat, epätasa-arvoiset ja paikoin hyvin sattumanvaraiset. Eteenpäin päästään vain määrittämällä ajankohtaisten tietojen valossa kunkin kuntoutustarvetta ja -potentiaalia ja sen jälkeen kohdentamalla tarpeenmukaiset palvelut sinne, mistä niistä on suurin hyöty. Päätökset vaativat usein monialaista arviointia ja ratkaisu ei ole kaikille sama. Huom! Kahdella seuraavalla sivulla kuvaa erilaisia digitaalisten palveluiden muotoja. Myös upotettuna objektina aikaisemmin tekstissä.

210

211

212

Työryhmä 11 Tukipalvelut (lääketieteelliset) Lääkehuolto

213

Ensimmäinen taulukko kuvaa tämänhetkistä tilannetta siitä, miten lääkehuollon asiakkaat jakaantuvat neljään pääryhmään ja lääkehuoltoon liittyvät palvelut jakaantuvat seitsemään palvelukokonaisuuteen. Ruuduissa näkyy, ovatko kunkin palvelun tuottajina tällä hetkellä avoapteekit, VKS:n sairaala-apteekki vai Pietarsaaren lääkekeskus. Taulukko 2 pääasioita:

- Sote-uudistuksessa ei ole annettu vielä ensimmäistäkään luonnosta uudesta lääkelaista, joten on mahdotonta arvioida mihin uusi lääkelaki toimintaa ohjaa ja varsinkin, miten se sitä rajoittaa.

214

Esityksessä on pyritty hahmottelemaan toimintaa mahdollisimman järkeväksi kutakuinkin nykyisten tyyppisten toimijoiden kesken.

Tällä hetkellä lääkelaki rajaa tarkasti sen, kuka saa myydä lääkkeitä ja kenelle. Siksi sairaala-apteekki ei voi tuottaa palveluita avoapteekille.

- Olisi mielekästä, että sairaala-apteekit voisivat tuottaa alueellisesti sekä lääkkeenvalmistuspalveluita että annosjakelupalveluita avoapteekkien ja siten avohoidon käytettäväksi. Tällä olisi etuja sekä logistiikan että sairaala-apteekin korkeatasoisten tilojen käyttöasteen kasvattamisen kannalta.

- Riskilääkkeiden käyttökuntoon saattaminen hoidetaan vastaisuudessa entistä painokkaammin sairaala-apteekissa.

- Kalliiden lääkkeiden ja erityisesti uusien kalliiden lääkkeiden käytön tulee olla laajemmin ohjattua. Nykyisin liian paljon riippuu yksittäisen kliinikon tai sairaala-apteekin päätöksistä.

- Suomessa käytössä olevan yksikanavaisen lääketukkujärjestelmän ja luvanvaraisen apteekkijärjestelmän vuoksi lääkeväärennökset eivät ole vielä nousseet suureksi ongelmaksi. Järjestelmää ei tule uudistaa siten, että lääkkeiden saatavuus tai laatu vaarantuvat.

- Parannetaan näyttöön perustuvan hoidon asemaa eli annetaan vain vaikuttavaa lääkehoitoa. - Parannetaan avoapteekin mahdollisuuksia välittää potilaan lääkehoidon onnistumiseen liittyviä

tietoja terveydenhuollon muille toimijoille, kuten elintapahoitajille (esim. diabetes- tai astmahoitajille). Yksittäisen potilaan lääkehoidolle asetetaan selviä mitattavia tavoitteita, joita seurataan.

- Parannetaan avoapteekin mahdollisuuksia varata apteekkikäynnin yhteydessä esim. aika terveyskeskukseen, jolloin potilas on helpompi sitouttaa hoitonsa seurantaan.

- Maakunnallisesti ohjattu parhaiden hoitotapojen noudattaminen vaatii koulutusta, mutta hoidon ja erityisesti lääkehoidon järkevöitymisenä säästää myös rahaa.

Kuvantaminen Kuvantamisen alatyöryhmä: Diagnostiikkakeskuksen johtaja Sarita Victorzon, puheenjohtaja, VSHP Ylihoitaja Tanja Jaakola, VSHP Osastonhoitaja röntgen Tuula Klemets, VSHP Johtava lääkäri Peter Riddar, K5 Ylilääkäri Reijo Autio, Pietarsaari Osastonhoitaja röntgen Lene-Maj Asplund, Pietarsaari Hallinnollinen ylihoitaja Yvonne Nybo, K2 Ylihoitaja Arja Tuomaala, K2 Johtava ylilääkäri Markku Sirviö, K2

Vasan sairaanhoitopiirin alueella kunnallista kuvantamista on yhdeksässä toimipisteessä, joista pohjoisin on Malmin sairaala Pietarsaaressa ja eteläisin Selkämeren sairaala Kristiinankaupungissa. Vaasan keskussairaalan ympärillä 20 kilometrin säteellä on viisi toimipistettä: Vaasan keskussairaalan lisäksi Vaasan ja Mustasaaren terveyskeskukset sekä Vaasan keskussairaalan alaiset Laihian ja Maalahden terveyskeskukset. Tämän ulkopuolelle jäävät Närpiön terveyskeskus etelässä ja Vaasan keskussairaalan alainen Oravaisten terveyskeskus pohjoisessa. Oravaisten terveyskeskuksen kuvantaminen on ollut Mustasaaren alaista toimintaa huhtikuusta 2017 alkaen. Yksityinen kuvantaminen ja lakisääteiset mammografiaseulonnat on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle.

215

Laitekanta Esityksessä on lueteltu kuvantamisyksiköiden laitekanta ja sulkeissa laitteen omistaja ellei se ole toimipisteen omistuksessa. Vaasan keskussairaalassa kuvantamistoimintaa tarjotaan kaikilla modaliteeteilla 24/7. Malmin sairaalassa laitekanta on seuraavaksi laajin, vuonna 2017 on asennettu oma 1,5 T magneettilaite. Päivystysaikana natiivikuvien lisäksi kuvataan pään ct-tutkimuksia, mutta lausunto ostetaan ERVA-alueelta, Turusta. Muissa yksiköissä toiminta, natiivikuvauksia ja ultraäänitutkimuksia, on virka-aikaista eikä välttämättä jokapäiväistä. Pienemmissä terveyskeskuksissa kuvantamismäärät ovat sen verran pienet, että eivät edellyttäisikään jokapäiväistä aukioloa. Isommissa terveyskeskuksissa tutkimusmäärät ovat runsaammat mutta suhteutettuna henkilömäärään, eivät välttämättä kata koko työpäivää. Työryhmä ei ota kantaa tulevien toimipisteiden määrään eikä sijaintiin, mutta kuvantamistoiminnan tehostamisessa ja mahdollisessa toimipisteiden yhdistämisessä kannattaa huomioida olemassa olevien laitteiden sijainti kalliiden siirtokustannusten minimoimiseksi. Laitteiden ja henkilökunnan hyvin suunnitellulla ja täysipäiväisellä käytöllä kuvantamistoiminnasta saadaan mahdollisimman tehokasta ja kustannustaloudellista. Suoritteet Kuvantamisen suoritteet on esitetty toimipisteittäin heiltä saatujen suoritelukujen mukaisesti. Valitettavasti kaikilla yksiköillä kirjaamistapa ei ole yhtenäinen, joten osa suoritteista puuttuu omalta riviltään, vaikka ko tutkimuksia tuotetaan tai ostetaan muualta. Terveyskeskukset ostavat erikoistutkimuksia (magneettitutkimukset, mammografiat, luutiheysmittaukset ja ultraäänitutkimukset) ulkopuolelta joko yksityisiltä ammatinharjoittajilta tai firmoilta. Terveyskeskusten negatiiviset suoritteet ovat tutkimuksia, jotka on tehty keskussairaalan tutkimuksina ja on kirjattu keskussairaalan suoritteina. Väestöpohjaisesti Vaasan sairaanhoitopiirin alueella kunnallisesta kuvantamistoiminnasta vain 18 % on keskussairaalan tuottamaa. Palvelutaulukko Palvelutaulukossa perusterveydenhuollon palvelut on esitetty priorisointijärjestyksessä, Palvelu 1 ja 2 pitäisi olla tarjolla 24/7, rajoitetusti päivystysaikana myös Palvelu 3. Elektiivisinä Palvelut 3 ja 4 tasaveroisesti kaikille alueen asukkaille ja rajoitetusti Palvelu 5. Erikoissairaanhoidossa tarjotaan kaikki palvelut 24/7 oikeilla indikaatioilla. Viranomaisten pyytämät, ilman potilaan suostumusta tehtävät tutkimukset, tuotetaan erikoissairaanhoidossa. Strategia, visio ja missio Työryhmän mielestä kuvantamisen toimintana tulee olla korkealaatuista ja toiminnallisesti tehokasta huomioiden laitteet, tilat ja henkilökunta. Kuvantamistoimintaa säätelee laaja-alaisesti säteilylainsäädäntö ja toiminnan tulee olla lainmukaista ja täyttää kansalliset laatukriteerit. Yhteiset ERVA-tasoiset kuvantamisohjeet ja yhteiset sähköiset järjestelmät koko kuvantamisalueella, mahdollisesti jopa ERVA-tasoisesti nähtiin toiminnan ja laadun kannalta tärkeänä. Toimivat ja kaikkien noudattamat hoitoketjut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä näiden välillä koettiin ensiarvoisen tärkeiksi vaikuttavuuden ja laadun sekä potilaan kokeman palvelun kannalta. Toimimattomat hoitoketjut aiheuttavat turhia kustannuksia ja pahimmillaan lisäävät väestön sädeannosta. Palveluiden tuottaminen aukioloaikoineen tulee suunnitella potilasvirtojen mukaisesti.

216

Nykytilanne, kunnallinen kuvantaminen

• Pietarsaari: natiikuvaus, uä, ct 64, mammo, optg • Oravainen: natiivikuvaus (vks), optg (vks), uä (yksityisen palveluntuottajan laite) • Mustasaari: natiivikuvaus, uä, optg • Vaasa: natiivikuvaus, uä, optg, cbct • Laihia: natiivikuvaus (vks), optg (vks) • Maalahti: natiivikuvaus (vks), optg (vks), uä (tk laite) • Närpiö: natiivikuvaus, uä • Kristiinankaupunki: natiivikuvaus (vks), uä (vks), optg (vks) • VKS: Natiivikuvaus x3, uä x4, osastokuvaus x4, mammo, angio, läpivalaisu, ct 16 ja 128, mri 1,5 T x2,

optg, cbct, luuntiheysmittaus

Palveluntarve:

217

Tavoite, mittari ja toimenpidekartoitusta:

Mitä kohderyhmiä maakuntauudistuksen valmistelussa tulisi ensisijaisesti osallistaa (ryhmän näkökulma, esim. keskeiset asiakasryhmät):

- asiakkaan näkökulma (potilasyhdistykset) - perusterveydenhuolto (lähettävä yksikkö ja potilas/asiakas) - virka-apupyynnöt - seulonta (asiakas)

Mitä osallistumis- ja vaikuttamistapoja näille kohderyhmille on jo olemassa ja missä organisaatiossa ne ovat käytössä:

- hoitopolut - hoito-ohjelmat - kontrollit - lakisääteisyys - asiakas: annettujen tutkimusohjeiden noudattaminen - asiakastyytyväisyyskysely - palvelupiste

218

- asiakasraati Kehittämisen ja toiminnantehostamisen keinoja:

- Säännölliset asiakastyytyväisyyskyselyt (potilasasiakkaat, sisäiset ja ulkoiset asiakkaat)´ - yhteiset palaverit - yhteiset kuvantamiksohjeet - yhteiset sähköiset järjestelmät - nettiajanvaraus ja muistustu tutkimusajoista

Laboratorio - Diagnostisia palveluita käyttävien yksikköjen tarpeet määrittävät laboratoriotoiminnan laajuutta (tutkimuskirjo, laitekanta, henkilöstö, palveluiden saatavuus). (Julkiset) laboratoriot tuottavat palveluita vain lähetteiden perusteella. Diagnostisten tarpeiden ohella laboratoriopalveluiden käyttöön vaikuttavat myös palveluita käyttävien yksikköjen mahdollisuudet hankkia palveluita (yksityiset th-palveluntuottajat ovat yleensä sidottuja konsernin laboratoriopalveluihin, julkinen laboratoriopalveluiden tuottaja ei voine jatkossa toimia kilpailluilla markkinoilla). - Epäselvää on, mitä asiakkaan valinnanvapaus tai laboratorion organisaatiomuoto merkitsevät lopullisessa sote-lainsäädännössä laboratoriopalveluiden käyttämisen suhteen. Hanna Mäkäräinen ja Ilkka Kauppinen (STM esiselvitys 2017) suosittelevat, että maakuntien diagnostisille palveluyksiköille (yhteistyösopimusmalliset tai yhtiöitetyt) tulee turvata oikeus tuottaa palvelujaan ainakin maakunnan kilpailluilla markkinoilla toimiville tai suoran valinnanvapauden piiriin kuuluville maakuntien sote-yhtiöille ja että laboratoriopalveluita maakunnissa ei tulisi saattaa potilaiden suoran valinnanvapauden piiriin. (Esiselvityksessä viitataan myös maakuntalakiluonnoksen pykälään 119§, jonka mukaan poikkeussäännökset yhtiöittämisvelvollisuudesta koskevat myös liikelaitoksen tytäryhtiöitä. Selvityshenkilöiden mukaan maakunnan liikelaitos voisi tuottaa sote-tytäryhtiöille sairaanhoidollisia tukipalveluita vaikka nämä toimisivatkin kilpailluilla markkinoilla.(?)) - Epäselvää on myös se, millä tavoin Turun ERVA-piirin laboratorioiden (tai muiden maakuntien laboratorioiden) kanssa jatkossa tehdään yhteistyötä (tiiviimmillään yhteinen laboratorio-organisaatio). - On todennäköistä, että laboratoriopalveluiden kysyntä ei laske soteen siirtymisen myötä vaan kasvaa johtuen mm. siitä, että eri laboratoriopalvelutuottajien tiedot eivät siirry jatkohoitopaikkaan (ainakaan tarpeeksi nopeasti) tai eivät ole vertailukelpoisia keskenään, mistä seuraa tutkimusten uudelleen teettämistä. Tämä puolestaan johtanee yhä suurempaan laboratoriomenojen säästöpaineeseen. - Laboratoriopalvelutuottajien palvelukirjo on vaihteleva. Suurin ero julkisen ja yksityisen tuotannon välillä on se, että suurten yksityisten laboratorioiden analytiikka on keskitettyä eikä palveluihin kuulu näytteenottotoiminta. Tämän vuoksi yksityisten laboratorioiden kulut ovat olleet vähäisiä (mutta hinnat ja katteet suuria). Näytteenotto jäisi siis (hankittaessa yksityistä diagnostiikkaa) yksityisen tai julkisen sote-yhtiön henkilökunnan tehtäväksi ja sisältyisi mahdollisesti (toivottavasti) kapitaatioperusteiseen korvaukseen (?).

219

- Nopeat laboratoriotestit (POC) yleistynevät ainakin yksityisissä sote-yhtiöissä / laboratoriopalveluissa, mm. johtuen edellä mainitun yksityisten laboratorioiden keskittyneen diagnostiikan hitaudesta (näytteiden kuljetus ja edulliset eräajot). Yksittäin tehtävät POC-testit ovat lähtökohtaisesti yksikköhinnoiltaan kalliimpia kuin vastaavien testien massa-analyysit. Maakunnallisen laboratoriotoiminnan tai sote-yhtiön on myös, pärjätäkseen kilpailussa potilaista, tarjottava nopeaa diagnostiikkaa. - Edellä mainitun perusteella lienee selvää, että maakunnan laboratoriodiagnostiikka on tuotettava aiempaa vähemmin resurssein. - Vähemmät resurssit lienee järkevintä kohdentaa ensisijaisesti vaativimpaan terveydenhuoltoon (keskussairaalan osastot ja päivystys), jonka tarvitsemaa ympärivuorokautista palvelua eivät yksityiset palveluntarjoajat tuota. On kuitenkin selvää, että menetettäessä skaalaetua tuottavia tutkimuksia yksityisille laboratorioille ja jouduttaessa kuitenkin käyttämään päivystysaikana yhtä suurta henkilökuntamäärää kuin nytkin keskussairaalan tutkimusten yksikköhinnat nousevat. Keskussairaalan ulkopuolelle myydään nykyisin noin puolet tutkimustuotannosta (tuottoina vähemmän, koska tutkimuskirjossa enemmän halvempia tutkimuksia). Yksikköhintojen (ja kokonaiskustannusten) nousua voidaan kuitenkin hillitä joko tasaamalla palvelutuotannon resursseja välttäen ajallista tai laadullista ”ylipalvelua” tai luopumalla vähiten osaamista vaativista tai kiireettömistä, ei skaalaetua tuottavista tehtävistä (tehtäviä tilaajien vastuulle, ostopalveluiden hankinta). - Laboratorio-sote –ehdotuksessamme huomioimme analyysien keskittämisasteen lisäämisen ohella kuitenkin myös lähipalveluiden saatavuuden. Myös lähipalveluiden tuotannon järjestäminen on toteutettava entistä edullisemmin. Tässäkin tapauksessa laboratorion on mietittävä resurssien optimaalista jakoa ja ketkä palveluita tuottavat. - Pienenevien laboratorion käytettävissä olevien resurssien riskeinä ovat laboratoriopalvelujen (mm. saatavuus) heikkeneminen, osaamispääoman ja resurssijoustojen kaventuminen sekä maakunnan laboratoriopalvelujen/sote-palvelujen kokonaiskustannusten nousu (mm. erilaisista transaktiokustannuksista johtuen). - Laboratoriopalveluita tuottavan yksikön organisaatiomuodon vaikutuksia on vaikea ennakoida. Sairaalan yksikkönä (tai maakunnan liikelaitoksen osana?) toimiva laboratorio palvelisi ehkä parhaiten maakunnan etua (ei osaoptimoinnin vaaraa). Maakunnan laboratorioliikelaitoksena toimiminen ei ilmeisesti toisi maakunnalle lisäarvoa verrattuna sairaalan yksikkönä toimimiseen (jos ei sallisi kilpailluilla markkinoilla toimimista). Yhtiöitettynä laboratorio voisi kilpailla markkinoilla, mutta pystyäkseen olemaan tasaväkinen kilpailijoidensa kanssa, jouduttaisiin luopumaan tehottomimmista palveluista (manuaaliset työt kuten näytteenotto, ympärivuorikautinen toiminta) ja investoimaan uusiin tiloihin ja laitteisiin. Laboratoriotoiminta voitaisiin periaatteessa jakaa sairaalan yksikkönä toimivaan ”raskaaseen” (päivystysvalmius) osaan ja kevyempään yhtiöön, jonka palvelutuotepaketti sisältäisi esim. maakunnan alueen POC-tyyppisen analytiikan näytteenottoineen ym. sellaisen (liikkuvan) lähipalvelun, jota yksityiset palveluntuottajat eivät tällä hetkellä tarjoa. Ongelmallista tässä viimeisessä mallissa kuitenkin olisi tuotannontekijöiden käyttäminen tehokkaasti, investoinnit ja läpinäkyvän ja lainmukaisen toiminnan takaaminen. Pilkkominen tuottaa aina transaktiokustannuksia ja tehottomuutta. Samoja ongelmia syntyisi, jos sote-keskusten yhtenä toimintana olisi laboratoriodiagnostiikka. - Keskeistä on laboratoriotoiminnan järkevä ja joustava integrointi terveydenhuollon palveluntuottajien prosesseihin. Jos maakunnan laboratorio joudutaan jakamaan toisaalta keskussairaalaa (ja muuta vuodeosastotoimintaa sotekeskuksissa) palvelevaan ja toisaalta kilpailluilla markkinoilla toimivia

220

soteyhtiöitä palvelevaan osaan, on huomioitava myös ongelmat näytteiden ja tietojen kulkemisessa (ilmeisesti organisoitava uudelleen) ja laite- ja henkilöinvestointien kasvu. Entisten terveyskeskusten vuodeosastojen ja avovastaanoton erottaminen luo uuden rajapinnan, jonka ylittäminen on laboratoriotoiminnalle haastavaa. Yksi laboratorioyhtiö (joka palvelisi sekä keskussairaalaa että sotekeskuksia) puolestaan olisi epätasapuolisessa kilpailuasemassa, koska merkittävä osa palveluista - ja ehdottomasti kallein – olisi keskussairaalan ympärivuorokautista päivystystä ja vuodeosastoja tukevaa, josta on vaikea tinkiä kilpailussa yksityisten, vain kiireetöntä analytiikkaa tarjoavien laboratorioiden kanssa.