1

2

Onko olennaisin unohtunut?

Puolen vuoden opiskelun jälkeen on tullut selväksi, että kontaktiopetus ei ole valtio-opin vahvuus. Kehno opettaja-oppilas-suhdeluku on jo legenda itsessään. Raha on oppiaineessa tiukalla, ja valoa ei ole tunnelin päässä nä-kyvissä: tuntiopetusmäärärahoja leikataan ensi lukuvuodeksi.

Tällaisessa tilanteessa niukasta henkilöstöstä luulisi pidettävän sitäkin parempaa huolta. Henkilökunnan vaihtuvuus on kuitenkin suurta, mikä it-sessään kertoo omaa kieltään. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla on kärsitty professoreiden puutteesta, ja helpotusta tilanteeseen on tulossa vasta muutaman vuoden kuluttua, kun Pertti Ahonen saa itselleen aisaparin. Varsinkin aineopinnoissa luentoja on niukasti. Käytävillä onkin jo vitsailtu kandiseminaarin muuttumisesta tedarissa suoritettavaksi.

Myös maailmanpolitiikan puolella tilanne on mielenkiintoinen: toinen professori ryntää tutkimusvapaalle, toinen eduskuntavaaleihin. Ja jos vaalit eivät paina päälle, vierailuprofessuurit Melbournessa tai Kiotossa kutsuvat. Yliopistonlehtori Riikka Kuusisto on mapin linjalla paljon vartijana.

On täytynytkin pohtia, ovatko ajatukset osalla henkilökunnasta jossain muualla kuin Unioninkadulla. Lehtoreiden ja professoreiden aktiivista osal-listumista sekä tiedemaailmaan että kansalaisyhteiskuntaan ei pidä kuiten-kaan tuomita vaan pikemminkin kannustaa – on vain sääli, jos opetus ja sen kehittäminen jäävät priorisointikilpailussa mopen osille.

Peiliin katsomisen paikka on kuitenkin myös opiskelijoilla. Olemmeko ol-leet tarpeeksi aktiivisia, olemmeko pitäneet tarpeeksi puoliamme? Opiskeli-jat kuuluvat yliopiston tiedeyhteisöön yhtä olennaisesti kuin opetus- ja tut-kimushenkilökuntakin. Laadukkaan opetuksen vaatiminen ei ole vain opin-tovastaavan tai VOO:n hallituksen heiniä; aktiivinen rooli kuuluu meille kai-kille. Siihen meillä on oikeus, jota pitää käyttää.

Onneksi hyviäkin uutisia on. JOS-opintokokonaisuuden rahoitus ei enää ensi vuonna mene valtio-opin oppiaineen omasta budjetista. Miten vapaaksi jääneet resurssit käytetään? Policyn sivut ovat vapaina debattia varten.

päätoimittajalta

”Otetaan esimerkiksi Converse-ten-narit. Ihan samalla tavalla kuin Mc-Donalds-ruoka, ne ovat ison amerik-kalaisen yhtiön tuotteita. Se ei tunnu haittaavan niitä käyttäviä hipstereitä, anarkisteja ja punkkareita; globalisaa-tiota vastustavassa mielenosoituksessa suurella osalla on jalassaan Converset. Mutta McDonalds kelpaa viholliseksi, koska se on tarpeeksi junttia ja mauton-ta. Siellä on töissä ja asiakkaina jopa rumia ihmisiä.”

Tuomas EnbuskeUusisuomi.fi 18.2.2011

”Global defence spending has fallen by 35% since the end of the cold war: in sub-Saharan Africa it increased by almost a third. - - Last year American defence spending exceeded the avera-ge spent during the cold-war years by 50% (adjusted for inflation), while in the past 10 years it has grown by 67% in real terms.”

The Economist 12.2.2011

LAINATUT

Policy 1/11

”Jos Nokia irtisanoo tuhansia, perussuomalaiset voittavat vaalit.”

Suomen Kuvalehti 18.2.2011

Tämä on uuden tekijätiimin ensimmäinen Policy. Kulkeeko komppi vai laahaako tempo? Kerro se meille osoitteessa policy@voo.fiJK.

3

päätoimittaja: antti ojala / taitto & ulkoasu: hanna nykänen / katri tuomainen / ville voutilainen / toimituspäällikkö: kaisa laine / toimitus: joel aaltonen / tom henriksson / julia jousilahti / jaakko kalske / antti kirkkala / jenna lähdemäki / mari marttila / jaakko meriläinen / johannes niemeläinen / tuuli nummelin / elina salmujulkaisija: valtio-opin opiskelijat ry pl 54 unioninkatu 37 / painattaja: multiprint / policy saa HYY:n järjestölehtitukea

01

2SISÄLLYS

2 Päätoimittajalta & lainatut

4 Uutisaukema

6 Vaalibarometri

10 Ylpeys kuristaa köyhät

12 Policyleaks

14 EU-paneeli

16 Vaaliliite

18 Debattiaukeama

420 Matkisreportaasi

23 Vaalivau Islannista

24 Demokratia 2.0

26 Vuju-kuvia

28 Ravintolavertailu

30 Mun Policy & Klixin korvat

31 Jos olisin

32 Tekotaiteellista postmodernismia (paskaa)

20

4

Keväällä peruttiin sekä hot- että map-linjan perusopintojen viimeinen kurssi. Policy selvitti, miksi.

Emeritusprofessori Markku Tem-mes on korvaamaton. Valtio-opin op-piainevastaavan Juri Mykkäsen mu-kaan perusopintojen H115-kurssi peruttiin, koska Temmes siirtyi eläk-keelle, eikä tilalle saatu korvaavaa opetusta.

Mykkänen kuitenkin kiistää op-piaineen kärsivän kroonisesta opet-tajapulasta. ”Ongelmana ovat olleet lukuisat henkilövaihdokset ja eläköi-tymiset. Tuntiopetusmäärärahoja lei-kataan ensilukuvuodeksi. Jos opetus-volyymin nykytaso voidaan säilyttää, olemme hyvin tyytyväisiä”, Mykkä-nen toteaa.

Maailmanpolitiikan puolella pro-fessori Teivo Teivaisen kevään kes-tävä tutkimusvapaa on osasyy peru-tulle perusopintojen M115-kurssille.

Teivaista sijaistavan Riikka Kuu-siston mukaan toinen selittävä teki-jä on lehtori Mikael Mattlinin läh-tö Ulkopoliittiseen instituuttiin. Si-jaisetkaan eivät pelastaneet tilannet-ta. ”Uudelle sijaiselle on vaikea lyödä kylmiltään ihan järkyttävää pakettia”, Kuusisto toteaa.

Viime keväänä M115-luentokurs-si hoidettiin neljän eri opettajan voi-min. Nyt tästä kvartetista on jäljellä vain Kuusisto itse.

Kuusiston mukaan jatkossa tavoite on saada opetusta kaikkiin map-lin-jan yhteisiin jaksoihin. Resurssit ovat kuitenkin tiukalla. ”Lisäksi opettajat liikkuvat jatkossakin, niin en laskisi sen varaan, että opetuksen järjestä-misessä tullaan aina onnistumaan.”

Antti Ojala

Valtio-opin oppiaineen tutkinto-uudistuksen suuntaviivat lyödään lukkoon maaliskuussa. Uudistus as-tuu voimaan ennen syksyä.

Valtio-opin opiskelijoiden opiske-lijaedustaja Tuulikki Olander pi-tää muutoksia pääasiallisesti onnis-tuneina.

Uudistuksen myötä kandisemi-naarista poistetaan yksi opintopiste. JOS-opintokokonaisuus ei ole enää pakollinen hallinnon- ja organisaa-tioiden tutkimuksen linjalaisille. Vallan tutkimus hajautetaan omak-si kurssikseen jokaiselle valtio-opin linjalle.

Myös HOPS2 poistuu. Maail-mapolitiikan tutkimuksen ulkopo-litiikan ja diplomatian linjan nimi muuttuu ”kansainvälisen yhteiskun-nan analyysiksi”.

Julkisoikeus ei ole enää ensi syk-synä jyrkästi pakollinen yleisopinto. Ensi syksyn fuksit voivat valita jul-kisoikeuden tilalle työ- ja yritystoi-mintaoikeuden kurssin tai tilasto-tieteen johdantokurssin kakkososi-on. Syynä on tiedekunnan uusi linja järjestää tiedekunnan yhteisiä meto-dikursseja, joille vaaditaan tilasto-tieteen johdantokurssin suoritus 10 opintopisteen suuruisena.

Maisteriopinnoissakin on hieno-säätöä. Graduseminaarin yleinen osa poistuu kokonaan, ja maailmanpoli-tiikassa eri polkujen opiskelijat jae-taan tulevissa graduseminaareissa kahteen sekaryhmään.

”Uudistukset ovat hyvin perus-teltuja, mutta opiskelijoiden mieli-pidettä esimerkiksi graduseminaa-

uutisia

rin yleisen osan lopettamisesta olisi voitu tiedustella perusteellisemmin. Toisaalta uudistus tuo joustavuutta ja enemmän valinnanvapautta opin-toihin”, Olander toteaa.

Oppiaineneuvostossa on keskus-teltu mahdollisuudesta saada eri lin-joille enemmän yhteisiä kursseja. Valtio-opin oppiainevastaava Juri Mykkänen kertoo, että hot- ja pot-linjojen aineopintoihin tulee yksi yh-teinen kurssi EU:n integraatiosta ja instituutioista. ”Maailmanpolitiikka jatkaa oman erityisyytensä korosta-mista”, Mykkänen sanoo.

Myös työelämäorientaatio on pu-hututtanut neuvostoa. Tiedekunta on vaatinut työelämäorientaation opintopistemäärän nostamista kol-meen, mutta valtio-opin henkilökun-ta onollut eri linjoilla: opintopiste-määrä on uusissa tutkintovaatimuk-sissa 1–2.

”Emme halunneet antaa periksi tiedekunnan painostukselle ja pää-timme, ettemme tuhlaa opintopis-teitä työelämäorientaatioon. Tiedän, että opiskelijoille on vaikea perustel-la työelämäorientaation vähäisyyttä, mutta mikä on sen merkitys opiske-lijalle siinä vaiheessa, kun hän on siirtymässä työelämään? Työelämä-valmiuksia ei opita sormia napsaut-tamalla”, Mykkänen aprikoi.

Instituutiovierailuja kuitenkin jatketaan Suomen poliittinen järjes-telmä -kurssin yhteydessä jatkossa-kin.

Antti Ojala

Olander: Tutkintouudistus tuo valinnanvapautta

Peruttujen kurssien taus-talla henkilöstömurheet

5

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla aloitti vuoden alussa kak-si sijaislehtoria, Marjaana Jauhola ja Elina Penttinen. Keitä he oikein ovat?

Elina Penttinen suunnitteli nuo-rena uraa kuvataiteen parissa, mutta totesi, että voidakseen ilmaista itse-änsä riittävä hyvin hänen on tunnet-tava maailma paremmin. Niinpä hän haki Turun yliopistoon lukemaan yhteiskuntatieteitä ja jäi sille tielle.

Penttinen väitteli Tampereen yli-opistossa vuonna 2004. Väitöskir-ja tutki globalisaation ja Venäjältä Suomeen liikkuvan prostituution yh-teyttä, ja se oli ensimmäinen väitös-kirja, jossa oli selvästi feministinen tarkastelukulma. Lehtorin työssään hän haluaa kehittää luennoitsijoiden ja opiskelijoiden välistä vuorovaiku-tusta ja saada lisää iloa opetukseen.

Marjaana Jauhola päätyi opiske-lemaan yhteiskuntatieteitä lukion äidinkielen opettajan innoittamana. Hän aloitti opiskelut ensin sosiologi-an parissa, mutta on sittemmin opis-kellut sekä kehitysmaatutkimusta, että kansainvälisiä suhteita.

Jauhola väitteli Aberystwythin yliopistossa Isossa-Britanniassa, ai-heena tsunamin jälkeinen jälleenra-kennus ja tasa-arvo Acehissa, Indo-nesiassa. Samoin kuin Penttisen väi-töskirjassa, hänenkin työssään on fe-ministinen näkökulma. Opetuksessa

Marjaana Jauhola

Elina Penttinen

Mapin kevät on täynnä iloa ja feminismiä!

HYY:n ainejärjestöille myöntä-mään järjestölehtitukeen on tulossa muutoksia. Euromääristä ei ole vielä tietoa, mutta tuen saamisen perus-teet muuttunevat.

Lehtituen tarkoitus on ollut kor-vata lehtien painokuluja. Nettilehdet eivät ole saaneet tukea lainkaan.

”Tukimalli on auttamattoman vanhentunut, sillä lehtikenttä on muuttunut. Uuden mallin työstämis-tä ei kuitenkaan vielä ole aloitettu”, sanoo Marina Lampinen, HYY:n talousjohtokunnan puheenjohtaja.

Nettilehtien tukeminen ei kuiten-kaan ole yksinkertaista, sillä HYY:n periaatteena on ollut, että työstä ei makseta. ”HYY:n avustuksilla ei ole tähän asti ollut luvallista maksaa palkkioita tai palkkoja. Sen vuok-si avustus on painottunut nimen-omaan painokulujen tukemiseen”, Lampinen toteaa.

Tänä vuonna ainejärjestöjen leh-det saavat HYY:ltä tukea yhteensä 25 000 euron verran. Vuonna 2010 Policy sai tukea yli 400 euroa.

Tällä hetkellä HYY:n hallitus on sorvaamassa kehysbudjettia vuodel-le 2012. ”Valmisteilla olevat asiakir-jat eivät ole julkisia, mutta voisin sanoa, että järjestölehtitukeen ei ol-la (euromääräisesti) puuttumassa”, Lampinen kertoo.

HYY:n budjetista päättää viime kädessä HYY:n edustajisto, joka va-litaan vaaleilla aina kahden vuoden välein. Ensi syksynä valittava uusi edustajisto pääsee siis päättämään joulukuun budjettikokouksessa, kuinka järjestölehtituelle käy.

Antti Ojala

HYY:n järjestölehtitu-keen muutoksia

ja tutkimuksessa Jauhola haluaa painottaa poikkitieteellisyyttä ja asioiden kokonaisvaltaista tarkas-telua.

Uusien lehtoreiden opetuksesta voi nauttia maailmanpolitiikan teo-riasuuntaukset -luennoilla ja maa-ilmanpolitiikan tutkimuksen linjan kevään kandiseminaarissa.

Tuuli Nummelin

6

Pääministerin suhteen voolaiset olivat kohtalaisen yksimielisiä. Suuri enemmistö, lähes 70 pro-

senttia vastaajista arveli kokoomuk-sen Jyrki Kataisen olevan seuraava pääministeri. Keskustan Mari Kivi-niemen toiseen hallitukseen uskoi vain 17 prosenttia vastaajista.

Muutamia ääniä saivat myös Sdp:n Jutta Urpilainen sekä perussuoma-laisten Timo Soini. Yhden äänen sai dildonsa myötä kohumuotoilijaksi noussut Stefan Lindfors – menikö-hän jollakin nyt Stefanit sekaisin?

Suomen seuraavan valtioneuvos-ton kokoonpano hajautti voolaisten rivejä pääministerikysymystä enem-män. Merkillepantavaa kuitenkin on,

että jokainen kysymykseen vastan-nut näki tulevassa valtioneuvostos-sa ainakin kokoomuksen. Myös kes-kusta sisällytettiin kolmeen neljästä hallituskokoonpanosta.

Rkp:n mukanaoloon uskoi tasan puolet voolaisista, ja vihreät pääsi-vät lähes samoihin lukemiin.

Perussuomalaiset saavat hallitus-paikan 39,1 prosentin mielestä, kun taas demareiden mahdollisuuksiin uskoi vain joka kahdeksas. Vajaat yksitoista prosenttia uskoi ministe-rinsalkkuja jaettavan kristillisdemo-kraateille.

Voolaisten mukaan hallitusak-selin muodostavat siis kokoomus-ja keskusta. Vain ”apupuolueista”on

erilaisia näkemyksiä: 17 prosenttia uskoi perussuomalaisten liittyvän joukkoon. Moni uskoi myös vihrei-den (15 %), vihreiden ja Rkp:n (11 %) tai perussuomalaisten ja Rkp:n (11 %) muodostavan tulevan val-tioneuvoston yhdessä porvareiden kanssa.

Yhteensä erilaisia hallitusko-koonpanoja mainittiin 16 erilaista, joista kokoomus oli mukana jokai-sessa, keskusta yhdessätoista, SDP kolmessa ja perussuomalaiset kuu-dessa.

Merkillepantavaa on tilanne kol-men suurimman puolueen välillä. Vaikka kokoomuksen, keskustan ja SDP:n kannatus on suuremmissa

Vaalibarometrissa voolaisilta kysyttiinseuraavaa:

1.Kuka on Suomen seuraava pääministeri?2. Mitkä puolueet muodostavavat seuraavan valtioneuvoston?3.Aiotko äänestää huhtikuun eduskunta- vaaleissa?4. Tiedätkö jo, ketä äänestät?5. Katainen I: kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset?

Policy tiedusteli valtio-opin opiskelijoiden ajatuksia tu-levista eduskuntavaaleista. Pienimuotoinen vaalibaro-metri selvitti muun muassa, miltä tulevan hallituksen uskotaan näyttävän. Tulokset ovat tässä.

vaali-baro-metriPolicy-gallup: Jyrki-boy pääministeriksi

Teksti: Elina Salmu

7

2,2

10,9

13

39,1

45,7

50

78,3

97,8

Ei osaa sanoa

KD

SDP

Perussuomalaiset

Vihreät

RKP

Keskusta

Kokoomus

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

% vastauksista

Kokoomus mukana lähes kaikissa hallituskoalitioveikkauksissa

kyselyissä ollut melko samoissa lu-kemissa, tämän barometrin mukaan kokoomuksen ja keskustan mahdol-lisuudet hallituspuolueeksi ovat sel-västi suuremmat kuin SDP:n.

Kysymys siitä, aikooko vastaaja osallistua huhtikuun eduskun-tavaaleihin, sai yllättävän vas-

tauksen: joka ikinen kyselyyn vastan-nut kertoi aikovansa äänestää huhti-kuun eduskuntavaaleissa. Vaikka täy-det 100 prosenttia voolaisista tuskin suuntaakaan vaalipäivänä uurnille, kyselyn tulos kielii keskimääräistä huomattavasti suuremmasta äänes-tysinnosta.

Edellisissä eduskuntavaaleis-sa 67,9 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä, ja erityisesti nuorten kohdalla osuus oli vielä huomatta-vasti pienempi. Vaikka tarkkoja ikä-ryhmittäisiä osallistumislukuja ei kerätä, on havaittu, että alle kolmi-kymppisten äänestysosuus jää niu-kasti 50prosentin yläpuolelle.

Vaikka voolaiset aikoivat lähteä äänestämään, harva vastaajista oli vielä selvillä siitä, kenen numero äänestyslipukkeeseen lopulta pää-tyy: yli kolme neljäsosaa vastaajista ei vielä tiennyt, ketä aikoo äänestää. Moni huomautti kylläkin, että puo-lue on jo selvillä, mutta henkilö ei.

Valtio-opin opiskelijat ovatkin varmasti ihanteellinen kohderyhmä vaalikampanjaa tekevälle: tiedosta-via nuoria aikuisia, jotka eivät vielä ole lyöneet lukkoon äänestysvalinto-jaan.

Lähteet: Sami Borg: Hiljaa hy-vä tulee. Puheenvuoro äänestys-prosenteista ja vaaliaktivoinnista (2008); www.kansanvalta.fi (luettu 13.2.2011).

100

0

Kyllä En

0

20

40

60

80

100

% v

asta

uksis

taAiotko äänestää huhtikuun

eduskuntavaaleissa?

Kysely toteutettiin kvantitatiivis-ten menetelmien ja poliittisen ajat-telun perusteiden luennoilla, joil-la halukkaat saivat vastata vaali-barometrin kysymyksiin. Otos on kohtalaisen pieni, 46 henkilöä, ei-kä välttämättä edusta tasaisesti kaikkia voolaisia. Kyselyä tuleekin pitää lähinnä suuntaa-antavana, mutta siitä huolimatta se paljas-taa jotain valtio-opin opiskelijoiden vaaliasenteista ja -ajatuksista.

8

Arkadianmäki: kovaa, puuskittaista tuulta

Mikäli voolaisia on uskominen, seuraavas-sa hallituksessa istuvat kokkarit, kepu ja persut. Veikkaus ei ole tuulesta temmattu, sillä demarei-den koneessa tuntuu olevan kesädieseliä pakka-sillakin, ja Timo Soinin voittokulkua ei näytä py-säyttävän mikään.

Kolmen suuren puolueen valtamonopolin rik-koutuminen ei varmasti ilahduta asianosaisia. Jo-tain tarttis tehdä, mutta mitä? Persujen eliminointi hallituksesta ei voi tulla kyseeseen, mikäli vanhat mahtipuolueet haluavat säilyttää kasvonsa kan-sanvallan airueina.

Ainoa tapa puhkaista paisunut persupallo on panna heidät vastaamaan puheistaan. Ryhmäku-rin ylläpitäminen ei varmasti ole vaalien jälkeen Soinille helppoa. Jos puolue ei pysy hallituksen linjoilla, poliittinen kriisi, jopa uudet vaalit ovat lä-hellä. Ja sehän sopii sekä Jyrkille, Marille että Ju-talle.

8,7

2,2

4,3

17,4

67,4

Muu / ei vastausta

Timo Soini

Jutta Urpilainen

Mari Kiviniemi

Jyrki Katainen

0 20 40 60 80 100% vastauksista

Kenestä pääministeri? Jyrki vahvoilla Jutalla kirittävää

26,1

4,3

6,5

8,7

10,9

10,9

15,2

17,4

Muut

Kok., vihr., PS., RKP

Kok, vihr., RKP, SDP

Kok., kesk., RKP

Kok., kesk., PS., RKP

Kok., kesk., vihr., …

Kok., kesk., vihr.

Kok., kesk., PS

0 5 10 15 20 25 30% vastauksista

Mitkä puolueet muodostavat Suomen seuraavan valtioneuvoston?

KOMMENTTI VAALIBAROMETRIIN

23,9

76,1

Kyllä En

0

10

20

30

40

50

60

70

80

% v

asta

uksis

ta

Tiedätkö jo, ketä äänestät?

Antti Ojala

PS

Kenestä pääministeri? Jyrki vahvoilla, Jutalla kirittävää.

9

Helmikuu. Toivoton, pimeä, kylmä helmikuu. Olen kuses-sa. Vuokra vei opintotuet, ja

koska päätin pitää tammikuussa pa-ri viikkoa ”lukulomaa”, kovin suurta lahjoitusta ei kannata työnantajalta odottaa. Opettavaisinta, mitä luin lo-mani aikana taisi olla, että vampyy-rit kuolevat tippuessaan juoksevaan veteen. Tämänkin näin ehkä eloku-vasta.

Siltikään minun ei pitäisi vielä ol-la lähellekään puilla paljailla. Ei pi-täisi. Käytin kaikki loput rahani ret-ron pelikonsolin Super Nintendon ostamiseen. Mutta minkä helvetin takia Super Marion ja Donkey Kon-

gin täytyy syödä koko ajan? Pelaa-minen olisi paljon helpompaa, jos joka kerta Marion löytäessä sienen vatsa ei kurnisi nälästä. Banaaneista en edes pidä, mutta nekin rupeavat vaikuttamaan hyvältä idealta. Kol-mantena päivänä osoittautuu, että elämä ilman ruokaa on ehkä sitten-kin liian vaativaa. Alan pohtia vaih-toehtojani.

Laupeudentyö ry on Veikko Hurs-tin 1960-luvulla perustama kristilli-nen avustusjärjestö. Nykyään hänen poikansa Heikki Hurstin johtamana se järjestää Helsinginkadulla viikoit-taisia ruoka- ja vaatejakeluita. Joka kuukauden viimeisenä tiistaina on

erikseen opiskelijoille suunnattu ti-laisuus. Olen lievästi yllättynyt jo-non pituudesta. Ei tässä sentään Ta-vastian lauantaidiskoon jonoteta, mutta tilausta tälle näyttää selvästi olevan.

Paikalle tulleet eivät kuitenkaan ole kaltaisiani. Eivät rahansa iloises-ti hihittäen kaivoon viskoneita idi-ootteja, vaan suunnitelmallista ra-hankäyttöä harrastavia säästäväisiä ja älykkäitä ihmisiä. Ja vaihto-oppi-laita. Suunnilleen puolet paikallaoli-joista puhuu äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea. Yritän selvittää mikä köyhiä suomalaisia opiskelijoita estää saapumasta paikalle. Keskuste-

Suomalaisten asenteet köyhiä kohtaan ovat kovat. Köyhyys on ihmisen oma vika. Köyhyys on häpeä. Mutta miljoonavoitto-ja takovat pikavippifirmat eivät häpeä.

JoKa KuuKau-dEn viiMEisE-nä TiisTaina on EriKsEEn oPisKEliJoil-lE suunnaT-Tu Tilaisuus.

Ylpeys kuristaa köyhätTeksti: Joel AaltonenKuvat: Hanna Nykänen

10

luissa toistuu jatkuvasti sama teema, ylpeys.

Suomalaisten asenteet köyhyyttä kohtaan ovat erittäin kovia. Esi-merkiksi Yhteiskuntapolitiikka-

lehden joulukuussa julkaisema tut-kimus paljastaa suomalaisten sosi-aalityöntekijöiden asenteiden köy-hiä kohtaan olevan monin verroin tylympi kuin muissa Pohjoismaissa. Muissakin vastaavissa tutkimuksissa suomalaiset ovat naapureitaan use-ammin kallistuneet yksilöllisen syy-tökseen, eli paikantaneet köyhyyden syyn köyhään itseensä. Tällaisessa kulttuurissa ei olekaan ihme, että apua on vaikea hakea.

Kaltaiselleni ylpeälle suomalaisel-le miehelle on kova pala nöyrtyä. Se johtaisi valtavaan alemmuudentun-toon niiden finanssinerojen edessä, jotka tasaavat budjettinsa jokaisen oluen jälkeen taskulaskimella. Tä-ten käännyn ratkaisuun, jossa voin

edelleen olla oma herrani, ja jossa kenenkään ei tarvitse koskaan kuul-la vaikeuksistani. Harkitsen pikavi-pin ottamista.

Suomen rikoslaki kieltää koron-kiskonnan. Lainaaja syyllistyy koronkiskontaan luoton koron

ylittäessä huomattavasti julkisen valvonnan alaisten rahalaitosten vastaavassa luotonannossa ottaman tavallisen koron. Kuitenkaan jopa uskomattomia 1000 prosentin vuo-sikorkoja kerääviä pikavippifirmoja ei aseteta syytteeseen.

Pikavippifirmat ilmestyivät katu-kuvaan viime vuosikymmenen puo-livälissä ja ovat sittemmin lisäänty-neet kuin sienet sateella. Bisnekses-sä pyörivät isot rahat: vuonna 2009 turkulaisen Vipster Oy:n liikevaihto oli 9,5 miljoonaa euroa ja nettovoit-to 4,4 miljoonaa. Näillä lukemilla se oli Suomen kuudenneksi kannatta-vin yritys.

Joulukuussa voimaan astui laki, jonka mukaan pikavippifirmojen tu-lee olla rekisteröityjä yrityksiä. Tä-mä vei pohjan monilta pieniltä ja epämääräisiltä pikavippiyrityksil-tä, mutta moraalista ongelmaa se ei ratkaissut. Pikavipeillä voi takoa val-tavia voittoja hyväksikäyttämällä hä-dänalaisessa asemassa olevia.

Suomessa oli tämän vuoden alus-sa 320 000 maksuhäiriömerkintäistä. Merkintöjä saaneiden määrä kasvoi viime vuonna 13 prosenttia edeltä-vään vuoteen verrattuna. Pahin ti-lanne on nuorilla. Luottotietojen mennessä nuoren voi olla äärimmäi-sen vaikea saada esimerkiksi puhe-linliittymää tai vuokra-asuntoa.

Velkojen ja laskujen kasautues-sa on helppoa ottaa lainaa aina uu-delta pikavippifirmalta. Tällaiselle kierteelle tuskin voi ennustaa muu-ta kuin tuskallista loppua.

PiKaviPEil-lä voi Ta-Koa valTa-via voiTToJa hyväKsiKäyT-TäMällä hä-dänalaisEs-sa asEMassa olEvia.

11

opiskelijat vär-jöttelivät ruoka-jonossa helmikui-sessa pakkasessa

Miksi pikavippifirmat ovat edelleen laillisia?

Poliisin mukaan pikavippi-firmojen korkoja ei voida ver-rata pankkien antamiin korkoi-hin, sillä pikavippiyritykset si-sällyttävät perittäviin summiin liiketoiminnan kiinteät kulut, tilavuokrat ja työntekijöiden palkat. Näitä kuluja ei lasketa osaksi korkoa.

Tulkinta laista on mieles-täni vähintään luova. Vuonna 2009 Taloustutkimuksella tee-tetyssä tutkimuksessa yli 80 prosenttia suomalaisista halusi kieltää pikavipit.

Pikalainoille on kuitenkin selvästi kysyntää, ja tällaisel-la palvelulla on hyödyllisiäkin käyttötarkoituksia. Eikö olisi jo aika luoda näinkin valtavalle alalle selvät ja asiakkaita koh-taan rehelliset pelisäännöt?

En päätynyt ottamaan pika-vippiä. Älkää tekään ottako. Ne ovat törkeä kusetus, jonka ta-kana lymyää liuta ihmisiä, joi-den tekemiset eivät kestä päi-vänvaloa. Joskus on parempi vain nöyrtyä ja pyytää rehelli-sesti apua.

Kiitos rahoista äiti, lupaan käyttää ne johonkin fiksum-paan tällä kertaa.

Joel Aaltonen

Kommentti

12

POLICYLEAKSPolicyn toimitus on saanut haltuunsa satoja voo:n hallituksen epävirallisia asiakirjoja. Toimituksemme on työs-kennellyt uutterasti penkoakseen val-tavasta aineistosta oleelliset asiat esiin. Kiittäminen on myös muutamaa syvä-kurkkua.

vuoto paljastaa merkittäviä yksityis-kohtia siitä, miten valtaa käytetään suurvalta-ainejärjestötoiminnan hämä-rissä kabineteissa. Korruptiokaan ei ole vierasta, kun kähmintä pääsee sisäsiit-toisesti valloilleen.

lainauksista on poistettu nimet viatto-mien yksilöiden suojelemiseksi. Policy pyysi Paavo Lipposta (ex-puhemies, nyk. kaasulobbari) kiikuttamaan sensuroi-mattoman aineiston usa:n helsingin suurlähetystöön, minkä hän teki oitis jokapäiväisen vierailunsa yhteydessä.

Tässä ne ovat, for your eyes only.

Teksti: Antti OjalaKuvien lähde: Wikileaks

13

Quoting mari.marttila@helsinki.fi:

”VOOlaisilla on niin paska musiikkimaku”

Lainaus <ville.petasnoro@helsinki.fi>:

...siksi niitä pankkikytköksiä tässä tiedustelen!

Lainaus <kalle.nieminen@helsinki.fi>:

Eso = paska (mielestäni) - - Olen mukana Etelä-Helsingin vir-kistysmatkalla kelluvalla Varissuolla, oli se sitten kokousmatka, päihteiden hakumatka, Keihäsmatkojen järjestämä reissu Hansa-kaupungin iloihin (toim. huom. tähän krp on kiinnittänyt esitut-kinnassaan huomiota: heppi heiluu VOO:n laskuun?) tai VOOn muutenvaanmatka.

Lainaus <kalle.nieminen@helsinki.fi>:

Ps. luin ensin että Tuuli ’runkuttaa’ laitokselta jonkun.. heheheh.. Olis saatu koko laitos puhumaan.. heheh. ei vittu Kalle (toim. huom. heppi heiluu taas).

Lähettäjä: <Kari-Eerik.Koivisto@helsinki.fi>

Tshahahaha Kalle ja sun ”Tuuli runkuttaa”-mielenlaatus. Siinä on voo kapitaalille tunnuslause, toimintasuunnitelma ja budjet-tikatsanto. - - Edellämainitut tuskin saavat kenenkään vatsaa se-kaisin (toisin kuin jo edellä tervehditty unicafen leidi).

Asiakirjojen joukossa oli myös yksi helmi, jonka julkaisemme kokonaisuudessaan:Päiväys: Fri, 31 Dec 2010 14:44:08 +0200Lähettäjä: ”Henri Virta” <henri.virta@helsinki.fi>Otsikko: [voo-hallitus] Avoin kirje ainejärjestötoimintaa vastaanVastaanottaja: voo-hallitus@helsinki.fi

Talvi on saapunut: lumihiutaleet värjäävät maan valkoiseksi, autot liukuvat kaduilla ja vanhukset liukastelevat luitaan murta-en. VOO:n hallitus on vaihtumassa ja uusi hallitus tarttumassa vallankahvaan vanhan irrottaessa siitä mietteliäänä otettaan. Tällainen transitiovaihe on otollinen hetki itsereflektoinnille, ja toivoisinkin asianomaisten viettävän kanssani hetken pohti-malla ainejärjestötoiminnan moraalista oikeutusta.

Samalla kun yhä useammalla yhteiskunnan saralla valtion sääntelyä ollaan purkamassa ja siirtymässä kohti markkinahenki-sempää yhteiskuntaa, joillain aloilla vannotaan edelleen vanhan keskusvaltaisen perinteen ja sääntelyn nimeen. Ehkäpä yllät-täen eräs aloista, joilla vanhat sääntelyn tuulet puhaltavat kaikkein voimakkaimmin, on ainejärjestötoiminta.

Ainejärjestöt omivat de facto monopolin opiskelijoiden sosiaalisten tapahtumien järjestämisessä ja vääristävät siten perusta-vanlaatuisesti kilpailua sosiaalisten suhteiden markkinoilla. Tällä tavoin ainejärjestöt vähentävät opiskelijoiden insentiivejä järjestää omaehtoista toimintaa, joka olisi omiaan maksimoimaan yksilöiden kokonaishyötyä. Kaiken lisäksi tätä markkina-vääristymää tuetaan yhteisin varoin: ainejärjestöt saavat toimintaansa avustusta ylioppilaskunnalta.

Nyt vuoden vaihtuessa on viimeinkin sosiaalisten suhteiden emansipaation aika: vapautukaamme ainejärjestöjen ikeestä ja siirtykäämme laissez faire -hauskanpitoon! Toivonkin, että uusi hallitus tunnustaa edelliseen erheet jättämällä ainejärjestö-toiminnan vähemmälle tai ainakin järjestämällä huonompia bileitä kuin väistyvä hallitus, jonka valtakaudella tapahtumien suosio on ollut omiaan aiheuttamaan merkittäviä markkinavääristymiä.

Hyvää uuttavuotta ja uutta vuotta niin väistyvälle kuin tuoreellekin hallitukselle toivottaen,

Henri

14

Missä poliitikko – siellä innovaatio

Valtio-opin opiskelijoiden tie-teellisten intressien kannalta tuleva kevät on jännittävämpi

kuin pari edellistä, sillä eduskunta-vaalien lähestyessä riittää politiikan tutkijoille tekemistä.

Suomen Kuvalehti, Eurooppalai-nen Suomi ja Helsingin yliopiston alumniyhdistys järjestivät helmi-kuussa yliopiston juhlasalissa vaa-leihin liittyvän keskustelupaneelin Suomen ja EU:n tulevaisuudesta. Paneeliin osallistuivat perussuoma-laisten Timo Soinia lukuun otta-matta kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.

Suomen Kuvalehti oli tiedustellut etukäteen puolueiden kantoja erilai-siin Euroopan unioniin liittyvistä kysymyksistä, ja vastaukset välk-kyivät taulukoituna puoluejohtaji-en taustalla. Pääpaino keskustelussa oli talouspolitiikan teemoissa, kuten

Keskustelupaneelista toiseen poliitikot näkevät innovaatiot suomen pelastajina. uusia lääkkeitä ei ollut tarjolla, kun puoluejohtajat otti-vat toisistaan mittaa helsingin yliopiston juhlasalissa.

Teksti ja kuvat: Hanna Nykänen

15

euroalueen kriiseissä, yhteismarkki-noissa ja työllisyydessä. Myös kil-pailukyky nousi esille monissa ky-symyksissä ja vastauksissa.

Suomen EU-jäsenyyden kannat-tavuus oli tilaisuuden avausky-symyksenä. Ehdottoman hyö-

dyllisenä jäsenyyttä pitivät kokoo-mus, Sdp ja Rkp. Jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa ovat vihreät ja keskusta. Vasemmistoliitto sen si-jaan ei ollut asiasta samaa eikä eri mieltä, ja skeptisimmin jäsenyyteen suhtautuvat perussuomalaiset.

Tärkeimmiksi syiksi ja eduiksi Suomen jäsenyydelle unionissa nos-tettiin lähes yksimielisesti kyky olla mukana ytimissä tekemässä päätök-siä. Rauha ja vakaus niin työvoima- kuin talouspolitiikassa olivat Jyrki Kataisen (kok), Jutta Urpilaisen (sd) sekä Mari Kiviniemen (kesk) mielestä EU-jäsenyyden tarjoamia suurimpia hyötyjä. Paavo Arhinmä-ki (vas) sitä vastoin nosti esiin EU:n myötä syntyneet ”kahdet työmarkki-nat”, joilla harmaa talous rehottaa ja työntekijöiden asema on jäänyt yri-tysten varjoon.

Vuonna 2008 Yhdysvalloista liik-keelle lähtenyt pahamaineinen ta-louskriisi, joka viime vuonna sai Kreikan ja Irlannin polvilleen, he-

rätti keskustelua puoluejohtajien välillä. Ratkaisuja ongelmien ehkäi-syyn ja hoitoon tiedusteltiin puolin ja toisin.

Arhinmäen ja perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaan Vesa-Matti Saarakkalan mielestä unio-ni on ollut liian lepsu syyllisten ran-kaisemisessa: kontrollin välineitä ei ole saatu aikaan, eikä riittävää tah-toa asian etenemiseen löydy unionin tasolla. Kataisen mukaan sanktioita

ja kontrollipolitiikkaa luodaan jat-kuvasti uusien kriisien minimoimi-seksi.

Merkittävimpinä tekijöinä par-haan tulevaisuuden takaami-seksi Kiviniemi ja Katainen

tarjosivat neljän k:n pakettia: kilpai-lukykyä, koordinaatiota, kasvupo-litiikkaa ja kuria. Näistä viimeisin oli paneelin yksimielinen vaatimus EU:n talouspolitiikan hoitoon.

Urpilaisen ja Päivi Räsäsen (kd) mielestä talouskysymysten lisäksi pitäisi kiinnittää enemmän huomio-ta sosiaaliseen ulottuvuuteen, joka keskittyisi sosiaalipolitiikan tarkas-teluun ja erityisesti EU:n läheisyys- eli subsidiariteettiperiaatteen tehok-kaaseen toteuttamiseen.

Kuuntelijoita askarruttivat teho-ton maatalouspolitiikka, yliopisto-jen suhde politiikkaan, EU:n budje-tin osuus koulutuksesta ja Suomen valttikortit kilpailukyvyn ylläpitämi-seksi. Politiikkojen lempilapsi – sana innovaatio - nousi esille lähes jokai-sessa vastauksessa. Politiikan tutki-jat ja ekonomit haluttiin kutsua mu-kaan avoimeen keskusteluun, joten osallistumisareenalle olisi nyt meil-lä opiskelijoillakin vapaa pääsy.

MErKiTTäviM-Pinä TEKiJöi-nä Parhaan TulEvaisuu-dEn TaKaaMi-sEKsi KiviniE-Mi Ja KaTai-nEn TarJosi-vaT nElJän K:n PaKETTia:KilPailuKy-Kyä, Koor-dinaaTioTa, KasvuPoli-TiiKKaa Ja Ku-ria.

16

Sävyt eivät säväytä, vaan teot

nyt on aika toimia ja tehdä muutoksia. Meitä täytyy olla entistä enem-män, ei vain katsomassa, vaan vaatimassa kauaskantoisempia ratkaisuja.

Olen Verna Castrén, 21-vuotias helsinkiläinen sosiologian opiske-lija ja Helsingin Vihreiden Nuorten puheenjohtaja 2010 ja 2011.

Ihmisillä pitää olla kansalaisuudesta, sukupuolesta, iästä, us-konnosta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta

riippumatta samat mahdollisuudet ja edellytykset elää Suo-messa. Koulutuksen pitää olla jatkossakin maksutonta, työ-

elämän on joustettava elämäntilanteiden mukaan ja silp-putyöläisten asemaa on parannettava. Kaupungeissa

asukkaiden, kulttuurin ja taiteen pitää voida näkyä, tarvitsemme uudenlaista kaupunkikulttuuria.

Suomella on mahdollisuus olla ympäristön- ja ilmastonsuojelun edelläkävijä. Ympä-

ristöteknologian ja uusien energianläh-teiden tukeminen tuo valtavasti uusia

mahdollisuuksia, myös työpaikkoja. Meidän on säädettävä ilmastola-

ki, joka määrittää vuosittaiset si-tovat päästötavoitteet.

vErna CasTrén, vihrEäT

www.vErnaCasTrEn.fi

Fillaroiva feministiVaaliteemani rakentuvat vapauden ja voimaantumisen ajatusten ympä-rille. Toimeentulo on perusasia, edellytys elämiselle ja osallitumiselle, siksi vaadin vastikkeetonta perustuloa. Opiskelijoiden vapautta ja tasa-vertaista pääsyä opiskeluun pyritään rajoittamaan, sille on sanottava ei! Oikeudet kuuluvat myös eläimille ja ympäristölle. Ilmastolaki nyt ja loppu turkistarhaukselle!

KaTri iMMonEn, vasEMMisToliiTTo

www.KaTriiMMonEn.fi

17

Niemi muuttaa kaikenHaluan muuttaa tavan, jolla politiikkaa tehdään. Haluan muuttaa put-kitutkintoja ilman työllistysmismahdollisuuksia tarjoavat korkeakou-lut. Haluan muuttaa Suomen ilmasto- ja kehityspolitiikan kunnianhi-moisempaan suuntaan. Näissä vaaleissa tarvitaan hyvinvointivaltion puolustajia. Minulle sosiaalinen oikedenmukaisuus ja sen lisääminen on perimmäinen syy olla mukana politiikassa vaikuttamassa.

MaTTi niEMi, sosiaalidEMoKraaTTinEn PuoluE

www.MaTTiniEMi.fi

Hei! Olen Te ppo Säkkinen, 20-vuotias helsinkiläistynyt ylioppilas, kotoi-sin Rovaniemeltä. Viime vuonna toimin Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajana. Parikymppisen itsenäisen elämän alku on täynnä

nivelvaiheita - opintoasteelta toiselle, omaan asuntoon ja työelämään. Haluan, että eteenpäin kulkeminen on sujuvaa ja käy nuoren omilla ehdoilla, ja että toimeentulo sekä hyvinvointi on turvattu. Syrjäy-tymiseen ei meillä ole varaa, vaan kaikille on löydettävä paik-kansa yhteisössä.

Tärkeitä teemoja minulle ovat myös suvaitsevaisuus ja Suomi osana maailmaa.

TEPPo säKKinEn, KEsKusTa

www.TEPPosaKKinEn.fi

KaiKKi hyvinvoinTi raKEnTuu TyönTEon varaan. Työnteon tulee olla joka tilanteessa kannattavaa, sillä hyvinvointia ei turvata veronkorotuksilla.

yriTTäJyys KanTaa suoMEa.Verotuksen on kannustettava yrittäjyyteen ja tuetta-va yritysten kasvua.

METroPolialuE on suoMEn vETuri. Suomen kilpailukykyä ja menestystä rakennetaan vahvalla metropolipolitiikalla; pääkaupunkiseutu tu-lee yhdistää yhdeksi metropolikaupungiksi.

vElKaanTuMinEn Kuriin Ja Pal-vEluT KunToon. nyT. Julkisen sektorin on pakko uudistua ja karsia rönsyjä.

lassE MännisTö, KoKooMus

www.lassEMannisTo.fi

18

Kun vaalit lähestyvät, istuva hallitus pistää uudelleenva-lintaa tavoitellen budjettiin

pientä vaalilisää. Erityisesti rahaa tuntuu liikenevän näkyviin kohtei-siin. Vähemmän kansalaisten arjes-sa näkyvistä menoeristä sen sijaan voi mainiosti supistaa hieman.

Tuoreimmissa poliittisen talous-tieteen malleissa vaalibudjetteja lä-hestytään niin sanotun signaalion-gelman muodossa: kun vaalit lähes-tyvät, istuva hallitus haluaa vies-tittää äänestäjille olevansa kyvykäs päätöksentekijä. Tällöin rahaa liike-nee kaikenmoisiin hankkeisiin, ja ve-rojakin voidaan alentaa.

Äänestäjät vastaanottavat sig-naalin poliitikkojen hallinnollisesta älykkyydestä, ja ääni vilahtaa uur-naan istuvan hallituksen hyväksi.

vaalibudJETEisTaKilpailevat puolueet saattavat tietysti vaalilupauksillaan kääntää tilanteen sittenkin edukseen. Poliittisesta elä-mästä tulee erityisen mielenkiintois-ta, jos vajaamielisiä lupauksia ryhdy-tään oikeasti toteuttamaan.

Hallitsevien puolueiden äänte-nostamiskäytöksellä on seurauksen-sa: budjetin ali- ja ylijäämän vuorot-teluja vaalien tahdittamana. Kun en-nen vaaleja valmistaudutaan kilpaan aggressiivisella talouspolitiikalla, vaalien jälkeen pitää vähän kiristää. Empiiristä tukea budjettisykliväit-teelle löytyy roppakaupalla, vaikka-kin ne painottuvat nykyisin lähinnä kehittyviin maihin.

Jotkin tutkimukset tosin osoitta-vat, että heikko budjettitasapainon ylläpitäminen ennen vaaleja laskee uudelleenvalinnan todennäköisyyttä.

Tuoreimmat empiiriset tarkastelut keskittyvätkin etenkin tuhlauskoh-teiden selvittämiseen – liikeneekö ylimääräistä näyttäviin infrastruk-tuurihankkeisiin, ajetaanko jonkin pienen kansanosan tukia alas?

Jos budjettisyklejä alkaa olla rie-saksi asti, mitä asialle pitää sitten oi-kein tehdä? Istuntokausien määrän rajoittaminen on kiinnostava ajatus, mutta oikeudenmukaisuuden lisäksi se tappaa viimeisetkin kannustimet hyvän talouspolitiikan tekemiselle.

Parasta lienee vain keskittyä ta-louspoliittisen päätöksenteon läpi-näkyvyyden sekä median vapauden lisäämiseen.

Jaakko MeriläinenKirjoittaja toimii Kapitaalinpäätoimittajana.

Toimin tammi- ja helmikuun ajan Mitro Revon avustajana Euroo-pan parlamentissa. Kiitos Mitron

ilmiömäisen kyvyn luottaa avustajatii-minsä sain mahdollisuuden toimia työs-säni mahdollisimman luovasti.

Valmistelin Mitrolle useita puhe- ja kirjoituspohjia yhteiskunnallisesta oi-keudenmukaisuudesta ydinaseriisun-taan. Lisäksi suosittelin kannanottoa kansallisen ilmastolain sekä maailman-parlamentin perustamisen puolesta.

Parlamentin täysistuntoon valmiste-lin Mitrolle puheenvuoron Valko-Venä-jän tilanteesta ja suosittelin äänestys-ratkaisuja reilun globaalin banaanikau-pan takaamiseksi. Loin työnantajalleni myös Facebook- ja Twitter-tilit. Niistä ensimmäiseen kehitin obamamaisen ku-va- ja videoblogin.

Vaikuttavin harjoittelukokemukseni ei kuitenkaan sijoittunut Brysseliin tai Strasbourgiin, vaan Dakariin. Osallis-tuin Mitron edustajana Maailman so-siaalifoorumiin Senegalissa, jonne ko-koontui kymmeniätuhansia osallistujia 120 eri maasta. Siellä sain tavata katoli-sen aktivistin ja yhden sosiaalifoorumin

perustajista, jo 80-vuotiaan Francis-co ”Chico” Whitaker Ferreiran.

Oli vaikuttavaa kuulla, kuinka tä-mä solidaarisen, ekologisen ja de-mokraattisen globalisaation grand old man kertoi tarinan papista, jon-ka saarna muutti vasta kouluikäisen pojan elämän. Pappi oli kertonut Chicolle, että maailmassa oli kaksi suurta syntiä: köyhyys sekä – sitäkin enemmän – välinpitämättömyys kai-ken inhimillisen kurjuuden edessä.

Nämä ajatukset innoittivat Chi-coa tarttumaan toimeen paremman maailman puolesta kauan ennen kuin Gustavo Gutiérrez, Leonardo Boff, Ivone Gebara ja muut Latina-laisen Amerikan vapautuksen teolo-git kehittivät teorioitaan yhteiskun-nallisesta oikeudenmukaisuudesta oleellisena osana kristillistä pelas-tusta.

Ehkä parasta harjoittelussani oli-vat lounaskeskustelut, joita kävin Mitron kanssa. Kerran kerroin Mit-rolle, miten Chicon tapaaminen mi-nuun oli vaikuttanut. Me – protes-tantti, ortodoksi ja katolinen – ym-

märsimme heti toisiamme, kun poh-dimme, miten maailman murheelliset voisivat saada lohdutuksen.

Mielestäni on sääli, kuinka me-diassa uskontoa käsitellään lähin-nä konservatiivisten ja väkivaltai-sen poliittisten voimien edistäjänä. Sekin rooli uskonnolla varmasti on. Uskonto voi kuitenkin antaa paljon voimavaroja vaihtoehtoiseen ja luo-vaan politiikkaan sekä ihmisarvoisen yhteiskunnan rakentamiseen.

Sekä Euroopan unioni että Maa-ilman sosiaalifoorumi voivat mieles-täni parhaimmillaan olla rohkeita ja luovia rauhanhankkeita markkina-voimien ja imperialistisen politiikan hallitsemaa globalisaatiota vastaan.

Chicon mukaan ei olekaan vain ihmisen oikeus vaan myös pyhä vel-vollisuus kysyä, miten me voisim-me yhdessä luoda toisenlaisen maa-ilman, jota jälkipolvet voisivat aika-naan ihailla.

Tom HenrikssonKirjoittaja opiskelee sekä maailmanpo-litiikkaa että teologiaa.

oiKEudEnMuKaisuus Kysyy luovuuTTa

Vieraskynä

koLumni

19

Eräs ystäväni kysyi kerran mi-nulta illanvieton ohessa, että ”eläksä Jaakko VOO:lle?”. Tätä

kysymystä hiukan pohdin rapakon takana ja tulin siihen tulokseen, et-tei VOO sinänsä ole minulle muuta kuin järjestö, tyhjä kuori.

Totesin, että minulle VOO:ta enemmän merkitsevät voolaiset: ih-miset, jotka muodostavat VOO:n. Tämä tuli huomattua palattuani au-rinkoparatiisista takaisin räntäsatei-seen, pimeään ja harmaaseen Suo-meen. Ja huomattuani tornilogolla varustetun virallisen kirjeen oveni edessä odottamassa.

Näiden tapahtumien yhdistämi-sestä johtuvan maailmanvihan mää-rää ei voi millään mitata, mutta kui-tenkin huomasin muutamaa päivää myöhemmin olevani taas ihan hyväl-lä tuulella, kun olin päässyt jälleen kerran jauhamaan puuta heinää Kli-xillä ja kuuntelemaan muiden jau-hantaa. Ei se järjestö, vaan ihmiset.

Mutta sitten asiaan. Kevät on kii-reitä täynnä, ja välissä pitäisi opis-kellakin. Vuoden 2010 Toton Africa -hallitus hoiti asiansa hyvin, olosuh-teet huomioon ottaen. Saappaat, joi-hin itse astun Tuomaksen jälkeen, eivät ole pienimmästä päästä.

Kuitenkin olen luottavainen sii-hen, että vuoden 2011 hallitus hoi-taa asiat vähintäänkin yhtä hyvin kuin edeltäjänsä. Näin tapahtuukin, jos alkuvuoden toiminnan taso säi-lyy millään lailla.

ToivoTan KaiKillE anToisaa Ja TaPahTuMariKasTa vuoTTa 2011. TaPahTuMia Ei ainaKaan TulE olEMaan Pulaa.

Jaakko KalskeKirjoittaja on VOO:n puheenjohtaja.

Ei sE JärJEsTö, vaan ihMisET

Demokraattien kärsittyä rö-käletappion marraskuun kongressin välivaaleissa eh-

ti moni poliittinen kommentaattori julistaa presidentti Barack Obaman poliittiseksi ruumiiksi. Varsinkin Obaman lainsäädännöllisen agendan nähtiin olevan vaakalaudalla.

Yhdysvaltain sisäpolitiikassa tuu-let kuitenkin kääntyvät nopeasti: joulukuun loppuun mennessä väis-tyvä kongressi oli saanut ajettua lä-pi lyhyessä ajassa harvinaisen pal-jon merkittäviä lakipaketteja. Yksi näistä oli homojen ja lesbojen ase-palveluksen salliva laki, joka oli ol-lut eräs Obaman vaalilupauksista. Vuodenvaiheessa Obaman kannatus oli korkeimmillaan yli vuoteen, mi-kä sai samaiset kommentaattorit an-tamaan hänelle lempinimen ”Come-back Kid”. Kestääkö noste, vai aste-leeko Valkoiseen taloon seuraavaksi republikaani?

Yhdysvalloissa huomio on pikku-hiljaa alkanut siirtyä Obamasta kohti ensi keväänä pidettäviä republikaani-sen puolueen esivaaleja. Spekulointi potentiaalisista ehdokkaista on ollut jo pitkään käynnissä, joskin median arvioihin on syytä suhtautua toistai-seksi suurella varauksella. Ennusti-vathan analyytikot vuoden 2007 al-kupuolella, että presidentinvaaleissa vastakkain olisivat ”lähes varmasti” republikaanien Rudy Giuliani ja de-mokraattien Hillary Clinton.

Republikaanien mahdollisista eh-dokkaista eniten esillä on ollut Tea Party -liikkeen yhtenä keulakuvana toiminut Sarah Palin. Palin on suo-sittu puolueaktiivien – varsinkin ää-rikonservatiivien – parissa, mutta kansallisella tasolla hän olisi heik-ko ehdokas. Gallupien mukaan noin 55%:lla amerikkalaisista on negatii-vinen mielikuva Palinista, ja varsin-kin liikkuvat äänestäjät eivät pidä häntä uskottavana ehdokkaana. Itse esivaaleihin osallistuu suhteellises-

ti suuri määrä puolueaktiiveja, mi-kä suosii nimenomaan Palinin kal-taisia, ideologisesti ”puhtaita” eh-dokkaita. Jos Palinista todella tulee republikaanien presidenttiehdokas, Obaman toinen virkakausi on käy-tännössä varma.

Kankeasta kongressista huo-limatta Obama on saanut ai-kaan ensimmäisellä kaudel-

laan vaikuttavan määrän tärkeitä yhteiskunnallisia uudistuksia. Silti taloustilanteen kehittyminen mää-rittelee pitkälti Obaman hallinnos-ta muodostettavan poliittisen nar-ratiivin: nostiko Obaman elvytyspa-ketti Yhdysvaltain talouden uuteen nousukauteen, vai ovatko tervey-denhuollon ja finanssisektorin sää-telyn uudistukset kasvattaneet val-tion roolia liikaa?

Jälkimmäinen, republikaanien narratiivi tulee voittamaan, jos työt-tömyysluvut eivät putoa seuraavan vuoden aikana nykyisestä yhdeksän prosentin tuntumasta reilusti alas-päin. Toisaalta esimerkiksi tervey-denhuoltouudistuksen kohtalo on tällä hetkellä epäselvä, sillä lain pe-rustuslaillisuus on haastettu osaval-tiotasolla. Jos asia päätyy korkeim-man oikeuden käsiteltäväksi, ja la-ki todetaan perustuslain vastaiseksi, kaatuu yksi Obaman tärkeimmistä lainsäädännöllisistä saavutuksista.

Vaikka vuoden 2012 vaalit ovat-kin vielä pitkälti hämärän peitossa, löytyy Yhdysvaltain lähihistoriasta yksi yleispätevä sääntö: istuva pre-sidentti on yleensä vahvoilla, jos ta-loudella menee hyvin. Vaalien tulos tuleekin olemaan entistä riippuvai-sempi maailmantalouden kehityk-sestä – ei niinkään päivänpolttavista sisäpoliittisista kiistoista.

Antti KirkkalaKirjoittaja opiskelee politiikan tutki-musta.

obaMa EdEllEEn EnnaKKosuosiKKi

PuheenjohtajaLta anaLyysi

20

Hedonismia ja

Tämän takia kannatti reissata

24 tuntia bussissa. Auringon-

lasku Puerto Escondidossa.

matkis 2010 suuntautui Meksikoon ja Guatemalaan.

ohessa paloja reissun varrelta!

To: VOO

Pitkät välimatkat uuvuttivat.

Teksti ja kuvat: Jenna Lähdemäki

halpoja hostelleja

21

Hedonismia ja

halpoja hostelleja

Eräs valtio-oppinut uros viettämässä jouluaattoa la-ke atitlanilla Guatemalassa.

Mexico City parhaimmillaan.

Erään rEissussa Mu-Kana ollEEn viEs-TinvaihTo KoTiJouK-KoJEnsa Kanssa (01.01.2011):

-a: Mua Puri rausKu.

-isä: TulEnKo sinnE

hEliKoPTErilla?

22

Ilkka fiilistelee.

ammattimaisia otteita Tyynen val-tameren rannalla Guatemalassa.

El Paredon surf camp, Guatemala ja jokapäiväinen rutiinimme.

Kuva se vissiin sitten kertoo enemmän, kuin tuhat sanaa.

Vaalivau!Kyselyssä käytetyt videot:

Jyrki Katainen http://www.youtube.com/watch?v=PdKbt6XxCbs Mari Kiviniemi http://www.youtube.com/watch?v=8rvauvwMsiy Jutta urpilainen http://www.youtube.com/watch?v=fcvdtrneuQM Timo soini http://www.youtube.com/watch?v=zC1ss_QnbuQ&feature=related

23

valtiovarainministeri Katainen totesi helmikuun puolivälissä, että suomessa on nyt neljä potentiaalista pääministe-riehdokasta. Meillä kaikilla on varmasti heistä omat enemmän ja vähemmän ra-tionaalisesti muodostetut mielipiteem-me, mutta mitä mieltä heistä ollaan suomen ulkopuolella?

Joukolle eurooppalaisia, suomen kiel-tä taitamattomia yliopisto-opiskelijoi-ta näytettiin neljä youtube-videota, yksi kustakin ehdokkaasta. Kukaan opiskeli-joista ei myöntänyt tuntevansa suomen poliittista kenttää tai tunnistavansa etu-käteen yhtäkään ehdokkaista.

heitä pyydettiin kuvailemaan ehdokkai-ta ihmisinä ja poliitikkoina. opiskelijoil-le ei kerrottu, että analysoitavana ovat mahdolliset pääministeriehdokkaat. ohessa viiltävän analyysin tulokset.

Pavel (24), englanti, Tšekki

Jyrki: Elehtii kireästi ja levottomas-ti. Epäluotettava mies, jota ei voi ot-taa vakavasti. Poliitikko ilman peri-aatteita. Puhuu roskaa.

Mari: Epäystävällinen ja epärehelli-nen. Ei ole lainkaan avoin tai halukas kommunikoimaan. Hänestä saa huo-noimman kuvan. Hän salaa jotakin. Jutta: Tunteikas ja empaatti-nen puhuja. Ainoa poliitikko, jo-ka todella välittää siitä, mis-tä puhuu. Miellyttävä puhetapa. Timo: Itsevarma, hän tietää mistä puhuu. En hyppäisi kaivoon hänen perässään, mutta kuuntelisin mie-lelläni, mitä hänellä on sanottavaa. Vaikuttaa nationalistilta.

Kristin (21), politiikan tutkimus, islanti

Jyrki: Erittäin siisti ja hyvä pukeutuja. Muodollinen ja itsevarma. Hyvin oikeistolainen ja konservatiivinen.

Mari: Kiltti ja rehellinen, mutta ei kovin itsevarma. Hän on viehättävä ja helposti lähestyttävä.

Jutta: Vahva nainen, jolla on vahvat mielipiteet. Hän on todella itsevarma ja ehkä jopa hieman radikaali.

Timo: Ei kovin järjestelmällinen. Hänellä ei joko ole tar-peeksi itsekuria tai hän ei pidä kovin hyvää huolta itses-tään, minkä huomaa muun muassa hänen hiuksistaan, fysiikastaan ja vaatteistaan.

Patrick (22), filosofia, saksa

Jyrki: Tietää jotain, jota me emme tiedä - eikä kerro mitä, koska se on osa hänen suurta suunnitelmaansa.

Mari: Luotettava ja ammattitai-toinen. Hän on selvästi valmis-tautunut kaikkiin kysymyksiin, koska hänen vastauksensa tule-vat nopeasti ilman sen suurem-paa pohdintaa.

Jutta: Feikki! (äksdee) Hän pi-tää puhetta, mutta näyttää siltä, ettei usko asiaansa. Jäinen.

Timo: Hänellä on periaate ja hän seisoo sen takana. Hän tie-tää, mistä puhuu.

Maria (23), ympäristötie-de, Espanja (Katalonia)

Jyrki: Täysin varma omasta oikeel-lisuudestaan. Liian tiukka, pitää ai-na oman päänsä. Ei lainkaan miel-lyttävä.

Mari: Hieman sulkeutunut. Hän on hiljainen, mutta itsevarma.

Jutta: Aluksi vaikutti itsevarmalta, mutta mielikuva karisi nopeasti. Ei usko sanomaansa. Epäluotettava.

Timo: Luotettava! Taitava sanatto-massa itseilmaisussa. Miellyttävä ja yhteistyökykyinen persoona.

Teksti ja kuvat: Mari Marttila

24

Informaation määrä on räjähtä-nyt käsiin nykymaailmassa”, Kor-honen aloittaa. ”Yksittäiset kan-

sanedustajat eivät pysty mitenkään hallitsemaan kaikkia lakialoitteita ja päätöksien vaatimaa taustatietoa.”

Korhosen mukaan valloittamaton tietovuori yhdistettynä suomalai-seen poliittiseen kulttuuriin on joh-tanut tilanteeseen, jossa erityisesti hallituspuolueiden kansanedusta-jat leikkivät seuraa johtajaa -leikkiä. Kansanedustajat ovat ”hallituksen sotureita”, kuten Sirpa Asko-Selja-vaara (kok) taannoin totesi.

”Virkamiehilläkään ei ole kun-nolla aikaa valmistella lakeja. La-

kialoitteista on tullut yhä herkem-piä ideologioiden vaikutuksille, kun aloitteiden kokonaisvaltainen tar-kastelu on vaikeaa informaatiotul-van ja ajanpuutteen vuoksi”, Kor-honen kuvailee puoluedemokratian nykytilaa.

”Demokratian suurin hyve, kes-kustelu päätöksistä ja laeista, on ka-toamassa politiikan ulkopuolelle.”

Kuulostaa perusvaltsikalaisen jargonilta. Demokratia 2.0 on kuitenkin kerännyt kehuja

esimerkiksi julkisen hallinnon kon-sulttitoimisto Net Effectin asian-tuntijoilta ja ajatushautomo Demos

Helsingin Roope Mokalta. Miksi?”Keskeinen ongelma on ajanpuu-

te,” tiivistää Korhonen.”Ongelman ratkaisuksi tarjoam-

me uutta käsitettä edustukselliseen demokratiaan - osa-aikaedustajuut-ta. Osa-aikaedustaja on viiden hen-gen ryhmä kansanedustajia, jotka valitaan edustamaan yhtä paikkaa eduskunnassa. Osa-aikaedustajuus on demokraattinen elin ja päätökset tehdään yksinkertaisen enemmistön turvin.”

Korhonen kertoo, että viiden hen-gen ryhmä keskustelee ja tarvittaes-sa äänestää osa-aikaedustajan mieli-piteestä ennen kuin osa-aikaedusta-

2.0DEMOKRATIA

vaalien alla on taas ai-ka valittaa edustukselli-sen demokratian ongel-mista. ryhmä valtsika-laisia ei tyytynyt ma-risemiseen vaan kääri hihansa kansanvallan pelastamiseksi. ”de-mokratia 2.0” -hank-keessa mukana oleva Juho Korhonen kertoo, mistä on kyse.

Teksti ja kuva: Johannes Niemeläinen ja Julia Jousilahti

25

2.0DEMOKRATIA

taan. Hän ei säästä myöskään preka-riaattikorttia.

”Osa-aikaedustajat edustavat kas-vavaa joukkoa vakituisesta työpai-kasta epävarmoina olevia kansalai-sia. Pätkä- ja silpputyöläisiä.”

Ammattipolitikoituminen ei Kor-hosen mukaan uhkaa osa-aikaedus-tajaa.

”Palkka ja työt jaetaan. Osa-aika-edustajahan on vain osan ajastaan edustajan työssä ja näin myös jatku-vasti osa kansalaisyhteiskuntaa.”

”Kyseessä onkin paluu aikaan, jolloin eduskuntaan todella valittiin kansalaisista eikä ammattipoliitikko-ja vielä tunnettu.”

Korhonen korostaa myös sitä hyö-tyä, mikä muodostuu laittaessa vii-den ihmisen tiedot ja kyvyt yhteen.

Idea osa-aikaedustajuudesta on kiinnostanut asiantuntijoita. Kysy-tään mielipidettä vielä oikeusminis-teriön demokratiayksikön erikois-suunnittelijalta Niklas Wilhelms-sonilta.

”Demokratia kaipaa innovaatioi-ta ja uusia näkemyksiä”, Wilhelms-son vastaa.

”En jaksa uskoa, että kovin lyhyel-lä aikavälillä tähän siirrytään. Hyö-ty jää epäselväksi, ja jo tällä hetkellä suoraa demokratiaa ollaan tuomassa mukaan kansalaisaloitteen muodos-sa. Parasta ideassa on deliberatiivi-sen keskustelun vahvistaminen, ja kaikkihan on mahdollista.”

Wilhelmsson suhtautuu ideaan skeptisesti, mutta Korhosen projek-ti on vasta alussa. ”Tällä hetkellä ke-rään neljän kaverini kanssa allekir-joituksia listaa varten. Tarkoitukse-na on osallistua huhtikuun vaalei-hin.”

”Vaikka läpipääsystä ei vielä kan-nata haaveilla, osallistumalla vaalei-hin pystymme ravistelemaan jämäh-täneitä käsityksiä edustuksellisesta demokratiasta.”

ja ottaa kantaa tai tekee päätöksiä. Ryhmän edustaja noudattaa vain ryhmässä sovittua päätöstä. Äänes-tykset ryhmän sisällä ovat avoimia kaikille, jolloin osa-aikaedustajan päätöksenteko on läpinäkyvää.

Mutta hetkinen? Läpinäkyvyyttä lukuun ottamatta toiminta vaikut-taa vain uuden portaan lisäämiseltä edustukselliseen demokratiaan.

”Niin on tarkoituskin. Viisi ih-mistä kykenee nousemaan tietovuo-relle ja paneutumaan eri lakialoittei-siin yksittäistä kansanedustajaa pa-remmin.”

Eikö ryhmän sisällä voi valli-ta informaatioepätasapaino samalla

tavalla kuin nyt eduskuntaryhmien sisällä?

”Kyllä, mutta koska ryhmän sisäl-lä päätökset tehdään enemmistöpää-töksellä, voivat muut torpata ryh-män jäsenen huonosti perustellun mielipiteen”, Korhonen vastaa.

”Koska ryhmän päätös on osa-ai-kaedustajaa sitova, ei osa-aikaedus-taja voi äänestää minkään muun kannan puolesta. Tällöin ryhmäku-rin vaikutus heikkenee.”

Korhosen kärkevin kritiikki osuu toisaalta kohti ryhmäku-ria, toisaalta kansanedustajien

yhteiskunnasta vieraantumista koh-

26

NankingKalevankatu 28 (Kamppi)

maanantai–perjantai 11–23lauantai 12–23

sunnuntai 12–22

Aivan keskustan tuntumassa ma-jaa pitävä Nanking on sijainnut Ka-levankadulla jo yli kaksikymmen-tä vuotta. Ravintola yrittää erottua tusinakinkkilöistä laadullaan, tässä mainiosti onnistuen.

Vaikka sali ei ole suuren suuri, sisällä on avaran intiimi tunnelma. Sisustus on perinteisen kiinalaisen ravintolan tuntuinen, punaista on kaikkialla. Lohikäärmeet ja muut koristeet eivät kuitenkaan lipsahda kitschin puolelle.

À la carte -hinnat pyörivät 11 ja

15 euron kieppeillä. Mukaan annok-set lähtevät 7-9 eurolla. Take away osoittautui erinomaiseksi vaihtoeh-doksi: ruoka maistui erittäin tuoreel-ta, ja annokset olivat isoja. Ruokaa odottaessa sympaattinen kiinalais-tarjoilija rupatteli ystävällisesti ja tarjosi suklaata!

Sekä seuralaisen Kantonin por-sas että oma chilihärkäni kustansi-vat kumpikin 8,7 euroa. Ainoa mii-nus oli porsasannoksessa käytetty säilykeananas, joka ei tuntunut sopi-van muuten tuoreiden raaka-ainei-den joukkoon.

Nanking on viihtyisä ja laadukas ravintola, jota voi suositella astet-ta hienompaan illanviettoon. Nan-kingssa tarjotaan myös lounasta 8,5 euron hintaan.

Antti Ojala

China ManPäivöläntie 21 (Tapanila)

maanantai–perjantai 10–21lauantai–sunnuntai 12–21

Kuljetuksien tilaukset viimeistään klo 20.30 mennessä

Tapanilassa vanhassa puutalossa sijaitseva China Man on tunnettu lähinnä kotiinkuljetuspalvelustaan ja annok-sista, jotka ovat sellaisissa pahvisissa boxeissa, joita new-yorkilaiset saavat kotiovelleen tilatessaan kiinalaista.

Ravintola poikkeaa sisustukseltaan ja sijainniltaan pe-ruskiinalaisista ja tuntuukin astuneensa ravintolan sijasta Ikean mallikeittiöön, jossa raikaa bambuhuilumusiikin si-

Policyn toimittajat testasivat neljää kiinalaista ravintolaa Helsingissä.

27

jasta Eppu Normaali. Tilat ovat pienet, mutta pointtina ei olekaan jäädä paikan päälle syömään, vaan ottaa sapuskat mukaan kotisohvalle. Ravintolalla on myös kotisivut, joiden kautta tilaaminen näyttää sujuvan vaivattomasti.

Itse ruoka on normaalia tasoa. Testattu kana-annos oli sellaisenaan mieto, mutta lisämausteena tullut soijakastike (maltillisesti) annosteltuna antoi lisäpotkua makuun. Hin-tataso on myös maltillinen: suurin osa annoksista maksaa seitsemisen euroa ja kotiinkuljetus 2,50.

Annoskoot olivat verrattain suurempia muiden ravin-toloiden à la carte -annoksiin. Huhujen mukaan kotiinkul-jetus kuitenkin on melko hidas varsinkin ruuhka-aikaan, joten kovin pikaisesti ruokansa haluavan ei kannata China Maniin soitella.

Hanna Nykänen

Dragon SpringUrho Kekkosen katu 4-6 (Kamppi)

maanantai-torstai 11–22perjantai 11–23lauantai 12–23

sunnuntai 12–22

Tavastian vieressä sijaitseva Dragon Spring sopii hy-vin lounastamista varten. Lounas tarjoillaan kello 11–18. Ennen neljää saa aterian yhteydessä päivän keiton eurol-la, ja friteeratut banaanit vaniljajäätelön kera puolellatois-ta eurolla.

Lounashinnat pyörivät noin seitsemän euron paikkeilla ja à la carte -hinnat 10 ja 15 euron väillä. Ainakin perjantai-iltana palvelu oli erittäin nopeaa, joskin turhia hymyjä tai kohteliaisuuksia ei tuhlattu.

Ruoka oli hyvää ja terveellistä kaikkine kasviksineen.

Annoksilla ei kuitenkaan sudennäl-kä lähde. Lihaa on suhteessa kovin vähän, vaikka annos itsessään onkin kohtuullisen iso. Juuri tämän takia kannattaa suosia lounasaikoja, jol-loin hinta-laatusuhde on selkeästi parempi.

Itse menisinkin mieluummin syö-mään esimerkiksi Kaisaniemen met-roaseman Thai Buffetiin, joka ken-ties ei ole aivan yhtä laadukas, mutta jossa saa kahdeksalla eurolla syödä sydämensä kyllyydestä. Myös sijain-ti on käytännöllisempi luentojen vä-lissä ruokailuun.

Elina Huttunen

New Bamboo

CenterAnnankatu 29 (Kamppi)

maanantai-perjantai 11–22lauantai 12–22

sunnuntai 12–22

Jo vuodesta 1997 Annankadulla sijainnut New Bamboo Center naut-tii kulttisuosiota varsinkin Helsin-gin kasvissyöjien keskuudessa. Vaik-ka sitä mainostetaan usein nimen-omaan kiinalaisena ravintola, ovat

New Bamboo Centerin suurimmat ansiot sen mainioissa malesialaisis-sa curryannoksissa.

Ensimmäistä kertaa paikalle saa-puvat hämmästyvät usein ravinto-lan persoonallista palvelua. Varsin-kin lounasaikaan kiire on valtavaa, ja ihmisiä lappaa edestakaisin hirvittä-vällä vauhdilla. Ravintola on useim-miten täpötäynnä, mutta ongelmia paikan saamisessa ei ole koskaan: tarjoilijoiden sympaattinen ravaa-minen ympäri ravintolaa vapauttaa kyllä tarvittavan tilan.

Annosten vahvuuksien kanssa on suositeltavaa olla lievästi varovainen. Ensikertalaisen ei ehkä kannata hy-pätä suoraan syvään päätyyn, vaan valita kolmesta vaihtoehdosta mieto tai keskivahva. Tämä Kampin helmi on kuitenkin pakollinen vierailukoh-de kaikille helsinkiläisille itämaisen ruoan ystäville.

Joel Aaltonen

28

Valtio-opin opiskelijoiden vuosijuhlat pidettiin helmikuussa 2011 Hotelli Arthurissa.

V 2011uosijuhlat

29

30

“The policy of being too cautious is

the greatest risk of all“

Jawaharlal Nehru

Itsenäisen Intian ensimmäinen pääministeri

Palstalla historian merkkihenkilöt kertovat suhteestaan Policyyn.

Mun Policy

Klixin korvat– Nykypäivänä ei politiikassa muusta puhutakaan kuin

leikkauslistoista.

– Jep. Tämähän muistuttaa jo askartelukerhoa. Leikkaa, lii-maa, juustohöylää…

– Askarrellaan sielu!

– Ai valtiontalouden ylijäämäsilpusta? Meillähän on jo Rai-mo Sailas.

– Näitkö Alex Stubbin vaalimainokset? Meillä on ilmeisesti vihdoinkin

kreisibailaava ulkoministeri.

– Ironialla kyllästettyä kiiltokuvaa on mahdoton kritisoida: jos kritisoit, olet huumoritajuton

kusipää.

– Mutta mitä jos nauran makeasti ja taputtelet selkään?

– Huumorintajusi on ihan perseestä.– Onko tämä sitten sitä äänestäjien aliarvioin-

tia?

– Ei, se on äänestäjien arviointia.

– Jep. Kansa tietää, mutta äänestäjistä en olisi niin varma.

– Nimeltä mainitsematon mieshenkilö on kuulemma saas-tuttanut voolaisten koneita viruksilla.

– Sun diskurssit on suoraan jostain 60-luvulta. Et vaan voi puhua nykypäivänä naisista tolleen!

31

Jos olisin...... Suomen seuraava pääministeri Timo Soini Persujen gallupsuosion kasvaessa on suorastaan todennäköistä, että Timo Soi-

nista kuoriutuu ministerismies. Ja jos ei nyt ihan pääministeri, niin joku herrahis-sin kerros kuitenkin.

Miten olisi maahanmuutto- ja eurooppaministeri? Kompetenssia kyllä löytyy: on-han Soini kotimaassaan marginaalisen uskontokunnan edustaja, jolla on koke-musta eurooppalaisesta päätöksenteosta. Vaviskaa somalit sekä muut mosulit ja homolit, kyllä kansa tietää!

”Ensimmäisenä hiukseni harmaantuisivat, kun

näkisin oman eduskuntaryhmäni. Miettisin,

jakautuuko ryhmä kahtia: hallituksen ja oppo-

sition tukijoihin. sitten pohtisin, mitä helvettiä

tekisin kaikille vaalilupauksille.”

Pekka haavisto

voo:n juhlapuhuja vuosimallia 2011

”En mä tiedä! sanon sulle sil-liksellä (jonne toimittaja ei kos-kaan selvinnyt toim. huom.).”Tytti lallo

Politiikan tutkimus

”Eroaisin.”

ville aula

hallinnon ja organisaatioiden tutki-

mus

”Karkaisin Kuubaan.”Juha laurila

valtio-oppi (Turku ! )

Teksti: Antti OjalaKuvat: Hanna Nykänen

32

uusin Policy myös netissä:www.issuu.com/policy2011