1(66)

PORVOON KAUPUNKI MAA-AINES- JA YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Rakennus- ja ympäristölautakunta Päätöstä koskeva kuulutus julkaistu 5.5.2020 Piispankatu 38 Rakennus- ja ympäristölautakunta 28.4.2020 § 49 PL 23 Dnro 960/60.607/2016 06101 PORVOO Päätöksessä yhteensä 66 sivua

ASIA Päätös Destia Oy:n maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaisesta maa-

aineslupahakemuksesta koskien kalliokiviainesten ottoa sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) 39 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta koskien kallion louhintaa, muualta tuodun rakentamisessa syntyneen louheen vastaanottoa sekä kiviaineksen murskausta siirrettävällä murskauslaitoksella.

Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain (555/1981) 21 §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi ennen lupapää-töksen lainvoimaiseksi tuloa.

LUVAN HAKIJAN YHTEYSTIEDOT

Destia Oy Käyntiosoite: Hatanpään valtatie 30 A, 33010 Tampere Postiosoite: PL 382, 33010 Tampere Y-tunnus: 2163026-3 Puhelinnumero: +358 4018 25319 Sähköpostiosoite Yhteyshenkilö/ lupa-asiat: Hanna Haukilahti Postiosoite: Hatanpään valtatie 30 A, 33010 Tampere Puhelinnumero: +358 40 182 5319 Sähköpostiosoite: hanna.haukilahti@destia.fi

LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Destia Oy, Kurkisuo,kalliokiviaineksien otto ja kallion louhinta, louheen vastaanotto ja kiviai-neksen murskaus Käyntiosoite: Kilpilahdentie 120, 06850 Kulloo Puhelinnumero: +358 4018 25319 Sähköpostiosoite: hanna.haukilahti@destia.fi Kiinteistörekisteritunnukset: Kurkisuo RN:o 638-440-4-60 ja Trankärr 2 RN:o 638-440-28-3 Kiinteistöjen omistajat: Porvoon kaupunki Toimialatunnus (TOL): 08120 Yhteyshenkilö/ työmaatoiminta: Kyösti Jauhiainen Postiosoite: Kilpilahdentie 120, 06100 Porvoo Puhelinnumero: +358 400 605 876 Sähköpostiosoite: kyosti.jauhiainen@destia.fi

LUVAN HAKEMISEN PERUSTEET Maa-aineslupahakemus

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-aineslaissa tarkoitettuun ainesten ottamiseen on saatava lupa.

2(66)

Ympäristölupahakemus

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27 §:n 1 momentti ja liite1 taulukko 2 kohdat 7c) ja 7 e) ja 13 f) Ympäristönsuojelulain (527/2017) 27 § 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaa-raa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään liitteen 1 taulukossa 2, on oltava ympäristölu-pa.

Liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 c) mukaan ympäristölupa on oltava kivenlouhimolle tai sellai-

sella muuhun kuin maarakennustoimintaan liittyvään kivenlouhintaan, jossa kiviainesta käsi-tellään vähintään 50 päivää. Liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 e) mukaan ympäristölupa on oltava kiinteällä murskaamolla tai kalkkikiven jauhatuksella tai sellaisella tietylle alueelle sijoitettavalle siirrettävälle murskaa-molla tai kalkkikiven jauhatukselle, jonka toiminta-aika yhteensä vähintään 50 päivää. Liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) mukaan ympäristölupa on oltava jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittelylle, joka on ammattimaista tai laitosmaista. Kivenlouhinnan käsittelyn ja siirrettävän kivenmurskaamon toiminta-aika ylittää 50 päivää. Laitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c) ja 7 e) perusteella. Rakentamisessa syntyneen pilaantumattoman maa-aineksen vastaanotto ja käsittely on ammattimaista toimintaa ja toiminta on lupavelvol-lista myös ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 koh-dan 13 f) perusteella .

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN JA MAA-AINESLUPAHAKEMUKSEN YHTEISKÄSITTELY

Jos maa-ainesten ottamistoimintaa koskeva hanke edellyttää ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa ja maa-aineslain (555/1981) mukaista lupaa, niitä kos-kevat lupahakemukset on maa-aineslain (555/1981) 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 47 a §:n perusteella käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä. Asian käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulain 42–45, 84–86 ja 96 §:ssä sääde-tään. Lisäksi käsittelyssä noudatetaan, mitä maa-aineslain 7 §:n 2 momentissa säädetään lausunnon pyytämisestä. Maa-aines- ja ympäristölupia on haettu samalla hakemuksella ympäristönsuojelulain (527/2014) 47 a §:n mukaisesti ja ne ratkaistaan samalla päätöksellä.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 34 § 2 momentti Asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § kohta 12 b) Maa-aineslaki (555/1981) 7 § Ympäristönsuojelulain (527/2014) 34 §:n 2 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluvi-ranomainen ratkaisee muun kuin 1 momentissa tarkoitetun lupahakemuksen. Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n kohdan 12 b) mukaan kunnan ympäristönsuo-jeluviranomainen ratkaisee lupahakemukset, jotka koskevat pilaantumattoman maa-ainesjätteen muuta käsittelyä kuin sijoittamista kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa.

3(66)

Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojelu-viranomainen. Toimivaltainen lupaviranomainen on Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus kiviaineksen ottoon, louhintaan ja murskaukseen sekä pilaantumattoman maa-aineksen käsittelyyn on jätetty 9.7.2019 sähköisesti Lupapisteeseen ja kirjattu 9.7.2019 saapuneeksi Porvoon kaupungin Dynasty- asiahallintajärjestelmään Hakemusta on täydennetty uuden maanomistajan suostumuksella maa-aines- ja ympäristö-lupien hakemiseen 4.12.2020. Hakemusta on täydennetty annettujen lausuntojen pohjalta 31.1.2020 päivätyssä vastinees-sa.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kiviaineksen ottoa koskeva maa-aineslupahakemus

Destia Oy hakee Porvoon kaupungilta maa-aineslain (555/1981) mukaista lupaa kalliokiviai-neksen ottamiseen 550 000 m3ktr kokonaisottomäärälle. Maa-aineslupaa haetaan siten, että se on voimassa luvan myöntämisestä 26.11.2028 saak-ka. Toiminta on tarkoitus aloittaa heti, kun lupapäätös saa lainvoiman tai sille myönnetään maa-aineslain (555/1981) 21 § mukainen aloittamislupa.

Ympäristölupahakemus Destia Oy hakee Porvoon kaupungilta ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin mukaista ympäristölupaa seuraaville toiminnoille: - Kallion louhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää (luvanvaraisuus YSL liite 1 taulukko 2 kohta 7 c), – siirrettävä murskauslaitos, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää (luvanva-raisuus YSL liite 1 taulukko 2 kohta 7 e), – rakentamisessa syntyneen pilaantumattoman maa-aineksen käsittely; alle 50 000 tonnia vuodessa (luvanvaraisuus YSL liite 1 taulukko 2 kohta 13 f). Ympäristölupaa haetaan siten, että se on voimassa luvan myöntämisestä 26.11.2028 saak-ka. Toiminta on tarkoitus aloittaa heti, kun lupapäätös saa lainvoiman tai sille myönnetään YSL 199 § mukainen aloittamislupa. Lupia haetaan ns. yhteiskäsittelynä (MAL 4 a § ja YSL 47 a §).

Muut voimassa olevat luvat, päätökset ja sopimukset Suunnittelualueella ei ole aiemmin ollut maa-aineksen ottamista. Suunnittelualueella ei ole voimassa viranomaislupia tai päätöksiä.

Suunnitelma-aineisto

Suunnitelman lähdeaineistona ovat Maanmittauslaitoksen kartta-aineisto, ympäristöhallinnon paikkatietoaineisto ja muu julkinen aineisto. Suunnitelmapiirustukset perustuvat Maanmit-tauslaitoksen avoimeen dataan. Suunnitelmapiirustuksissa on käytetty tasokoordinaattijärjes-telmää ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmää N2000.

4(66)

ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTTÖRAJOITUKSET

Maakuntakaava

Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmä 2017. Siinä suunnittelualueen kohdalla ovat merkinnät teollisuusalue ja kiviainestenottoalue (EOk). Suunnittelualueen eteläpuolella on jätteenkäsittelualueen (EJ) aluevaraus.

Yleiskaavoitus Alueella on voimassa vuonna 1988 vahvistettu Sköldvikin osayleiskaava. Siinä suunnittelu-alueen poikki itä-länsisuunnassa, moottoritien puoleisella sivulla, on melusuoja-alueen alue-varaus.

Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa.

Vireillä oleva kaavoitus

Uudellamaalla on vireillä Uusimaa-kaava 2050. Uusimaa-kaava kattaa koko Uudenmaan alueen, ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaikki maankäytön keskeiset teemat yhteen kokoava kaava valmistellaan vuosina 2016−2019. Uusimaa-kaavan ehdotus on ollut lausun-noilla 21.3.–24.5.2019. Kaavaehdotuksessasuunnittelualueella ei ole kaavamerkintöjä. Suunnittelualueen eteläpuolella on jätehuollon alueen merkintä (EJ). Porvoon kaupunki on käynnistänyt Sköldvikin osayleiskaavan uudistamisen sekä Kulloon ja Mickelsbölenkyläasutusta ohjaavan osayleiskaavan laatimisen. Kaavahankkeesta käytetään nimeä ”Kilpilahden,Kulloon ja Mickelsbölen osayleiskaava”, ja suunnittelualue sijoittuu kaa-voitettavana olevalle alueelle.Osayleiskaavatyö on aloitettu perusselvitysten laatimisella vuo-sina 2017–2018. Valmiina ovat mm. Suuronnettomuusriskien huomioiminen maankäytön suunnittelussa Kilpilahden teollisuusalueella -selvitys sekä muinaismuistoinventointi. Osallis-tumis- ja arviointisuunnitelma ei ole vielä valmistunut (tilanne 3.7.2019).

LAITOSALUEEN KIINTEISTÖT Kiinteistöllä sijaitsevat laitokset ja toiminnat

Kiinteistöt Kurkisuo RN:o 638-440-4-60 ja Trankärr 2 RN:o 638-440-28-3 ovat rakentamat-tomia. Kiinteistöt omistaa Porvoon kaupunki.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Sijaintipaikka ja sen ympäristö ja alueen maankäyttötilanne

Kurkisuon suunnittelualue sijaitsee Porvoon kaupungin Kulloon kylässä, linnuntietä noin viisi-toista (15)kilometriä Porvoon keskustaajamasta lounaaseen, Kilpilahden öljyntuotantolaitos-ten ja Helsinki–Porvoomoottoritien (vt 7, Porvoonväylä) välisellä alueella. Kiinteistö rajautuu länsisivultaan Porvoon ja Sipoon väliseen kuntarajaan ja Kilpilahdentiehen sekä pohjoissivul-taan moottoritiehen. Itäsivulla kulkee Kilpilahteen johtava junarata. Alueelle on kulkuyhteys Helsinki–Porvoo-moottoritieltä liittymästä nro 58 ja siitä edelleen Kil-pilahdentien kautta. Suunnittelualueen tieosoite on Kilpilahdentie 120. Kurkisuon suunnittelualueen sijainti koordinaatteina:

5(66)

ETRS-TM35FIN: 6687977(N) 413901 € ETRS-GK26: 6689767 (N) 26469123 (E)

Kiinteistöt ja niiden omistajat Suunnittelualue käsittää noin 29,5 hehtaarin suuruisen alan kiinteistöistä Kurkisuo 638-440-4-60 ja Trankärr 2 638-440-28-3. Kiinteistöt omisti hakemuksen vireille tullessa yksityishenki-löt, joiden kanssa Destialla oli sopimus kiviaineksen ottamisesta. Sopimus on voimassa 26.11.2028 saakka. Lupien hakemiseen oli maanomistajien 5.3.2019 päivätty suostumus. Kiinteistöt Kurkisuo 638-440-4-60 ja Trankärr 2 638-440-28-3 ovat siirtyneet Porvoon kau-pungin omistukseen syksyllä 2019. Porvoon kaupunki on antanut 4.12.2019 hakijalle maan-omistajan suostumuksen lupien hakemiseen.

Alueen maankäyttö ja maisema

Suunnittelualue sijoittuu alueelle, jota rajaavat Helsinki–Porvoo-moottoritie, Kilpilahdentie ja Kilpilahden teollisuusalueelle johtava junarata. Eteläpuolella, lyhimmillään noin 300 metrin etäisyydellä,on Rosk’n Roll Oy:n kalliokiven ottoalue. Sen eteläpuolella, Kilpilahdentien itä-puolella on Rudus Oy:n kallionottoalue. Rudus Oy:n aluetta vastapäätä Kilpilahdentien länsi-puolella on Helsingin Veden puhdistamolietteen ja teollisuuslietteiden kompostointialue. Ru-dus Oy:n alueen eteläpuolella on motocross-rata ja itäpuolella ajoharjoittelurata. Sipoon Bo-xin kylä sijaitsee noin 2,5 kilometriä suunnittelualueesta lounaaseen ja Porvoon Kulloon kylä noin 2,7 kilometriä suunnittelualueesta koilliseen. Maastollisesti suunnittelualue sijoittuu moottoritien molemmin puolin kulkevalle metsäisten kalliomäkien muodostamalle alueelle. Mäet ovat moreenipeitteisiä ja monin paikoin on avo-kalliota. Topografialtaan maiseman metsäiset alueet ovat noin korkeustasolla +20…40. Nii-den lomiin jäävät peltojen peittämät laaksot, joissa korkeustaso on valtaosin noin +12…15. Kullobäckenin uoma on noin tasossa +12…13. Suunnittelualue itsessään on topografialtaan ympäristönsä tavoin kumpuilevaa. Maanpinnan korkeus on nykytilanteessa valtaosin noin +20…30. Suunnittelualueen eteläpuolella olevan Rosk’n Roll Oy:n alueen alin ottotaso on +19. Kilpi-lahdentien länsipuolella olevan Rudus Oy:n alueen alin ottotaso maa-aineslupapäätöksen lii-tekartan mukaan pohjoisemmalla louhittavalla alueella vaihtelee +18…21. Eteläisemmällä louhittavalla alueella pohjataso vaihtelee +17…22.

Maa- ja kallioperä

Suunnittelualueen kallioperän pääkivilaji on kvartsimaasälpägneissi. Maaperän kerrostumat suunnittelualueen seudulla ovat pääasiassa sora- ja hiekkamoreeneja, kalliomaata jamaas-ton alavissa kohdissa savi- ja silttikerrostumia. Paikallinen vaihtelu on kuitenkin suurta.

Pohjavesiolosuhteet, havaintopaikat ja talousvesikaivot

Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Si-poon puolella sijaitseva Boxbyn pohjavesialue (tunnus 0175308) noin kaksi (2) kilometriä suunnittelualueesta länteen. Boxbyn pohjavesialue kuuluu luokkaan 2, muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Porvoon kaupungin puolella lähin pohjavesialue on suunnittelualu-eesta noin kolmen (3) kilometrin päässä koillisessa sijaitseva Mickelsbölen vedenhankintaa varten tärkeä (luokka 1) pohjavesialue, tunnus 0161307. Suunnittelualueelta ei ole havaintoja pohjavedestä. Maanpeite suunnittelualueella on ohut ja avokallioiden kohdalla sitä ei ole lainkaan. Maaperän pohjavettä on alueella siten hyvin vä-hän ja muodostuvan pohjaveden määrä on vähäinen. Kalliopohjavettä voi muodostua kallion

6(66)

rakoilun kautta. Suuri osa alueen sadannasta kulkeutuu pintavaluntana topografian ohjaa-mana alueen ympäristön ojiin ja niissä edelleen eteenpäin. Suunnittelualueen eteläpuolella on kaksi Rosk’n Roll Oy:n (entinen Itä-Uudenmaan Jätehuol-to Oy) asentamaa pohjavesiputkea (HP6 ja KP3). Putket toimivat neljän toiminnanharjoitta-jan (Rosk’n Roll Oy, Rudus Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Porvoon kau-punki) yhteistarkkailuputkina. Näiden toimijoiden alueet sijaitsevat Kullobäckenin eteläpuolel-la. Pohjaveden tarkkailua varten on laadittu yhteistarkkailuohjelma (Yhteistarkkalualue, Kul-lobäcken, tarkkailuohjelmapäivitys, Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 24.9.2018). Tarkkailuoh-jelman mukaan pohjaveden muodostuminen tarkkailukohteiden alueille on vähäistä. Pohja-vettä muodostuu lähinnä kallioselänteiden välisillä moreenipeitteisillä alueilla. Alueen pohja-veden virtausta ohjaavat voimakkaasti alueella olevat kallioselänteet. Kilpilahdentien itäpuo-lella pohjavesien päävirtaussuunta on koilliseen. Suunnittelualue sijaitsee Porvoon veden vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella. Alueen lä-heisyydessä eli alle 500 metrin etäisyydellä ei ole talousvesikäytössä olevia kaivoja.

Pintavesi

Lähin pintavesi on noin 200 metriä suunnittelualueen eteläpuolella lounaasta koilliseen vir-taava Kullobäcken, joka laskee Suomenlahteen Kullovikenissä Kilpilahden teollisuusalueen pohjoispuolella. Suunnittelualueen eteläosassa valumavesien suunta on nykytilanteessa ojien kautta Kullobäckeniin. Myös suunnittelualueen pohjoisosassa valumareitti päätyy lopul-ta ojien kautta Kullobäckeniin. Pohjoisen suunnassa ojat kulkevat ensin moottoritien ja radan alitse ja laskevat Kullobäckeniin noin 1,3 kilometrin päässä suunnittelualueesta.

Luonnonolosuhteet ja suojellut kohteet

Suunnittelualueella tai suunnitellun toiminnan vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimmät suojellut alueet ovat Stormossen ja Fågelmossen, jotka kumpikin sijaitsevat noin kahden (2) kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen eteläpuolella. Suot kuuluvat Natura 2000 -verkostoon (Boxin suot, tunnus FI0100068) ja soidensuojeluohjelmaan (Fågelmossen-Stormossen, tunnus SSO010027). Samalla Fågelmossenin-Stormossenin suoalueella sijait-sevat myös yksityiset suojelualueet -luokassa suojellut alueet Dalgård (YSA204139), Fågel-mossen (tunnus YSA204140) ja (YSA205361) ja Lövsta (YSA204053). Suot ovat valtakunnallisesti arvokkaita, ojittamattomina ja luonnontilaisina säilyneitä keidas-soita. Suot ovat erityisen merkittäviä runsaan perhoslajistonsa vuoksi. Suunnittelualueen puusto on jo aiemmin poistettu, minkä vuoksi luontoselvityksen tekemistä ei ole katsottu tarpeelliseksi. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse kulttuuriperintö- tai muinaismuistokohtei-ta. Lähimpiin muinaismuisto- ja kulttuuriperintökohteisiin on etäisyyttä yli yksi kilometri. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole maisemansuojelualueita. Kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikkoja koskeva selvitys 30.9.2019 Hakemusta on täydennetty kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikkojen selvittämistä koskeval-la selvityksellä (Kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikkojen selvitys Porvoon Kurkisuon han-kealueella vuonna 2019. Faunatican raportteja 55/2019. Faunatica 30.9.2019). Kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna) on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji (Ympä-ristöministeriö 2015a), jonka lisääntymis- ja levähdyspaikat on suojeltu luonnonsuojelulailla (Luonnonsuojeluasetus 1997/2005/2013, Luonnonsuojelulaki 1996). Laji on myös rauhoitettu Suomessa (Ympäristöministeriö 2015b).

7(66)

Selvitysalueella ei havaittu merkkejä kirjoverkkoperhosesta. Selvityksen mukaan alueella ei ole kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikkoja. Alue on voinut olla lajille sopiva heti avohakkui-den jälkeen kymmenen vuotta sitten. Sukkessio ja umpeenkasvu ovat kuitenkin edenneet kir-joverkkoperhosen kannalta liian pitkälle, ja elinympäristön laatu on oleellisesti heikentynyt. Kirjoverkkoperhonen ei nykyisin esiinny selvitysalueella, eikä siellä siten ole EU:n direktiivin tarkoittamia lajin lisääntymispaikkoja. Umpeenkasvu on heikentänyt oleellisesti alueen laa-tua, ja laadun heikkeneminen tulee edelleen jatkumaan umpeenkasvun edetessä. Selvitys-alueella ei ole merkitystä kirjoverkkoperhosen elinympäristönä. Näin ollen kirjoverkkoperho-nen ei aiheuta rajoitteita alueen maankäytölle.

Ilmanlaatu

Lähin valtakunnallinen ilmanlaadun seurantapiste on Porvoon Nybyn mittausasema. Lähes samalla etäisyydellä sijaitsee Kilpilahdessa sijaitseva Svartbäckin mittausasema. Nybyn mit-tausasemalla mitataan rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuutta ja Svartbäckin mittausasemalla rikkidioksidin pitoisuutta. Porvoon keskustassa sijaitsee määrävuosina mit-tausasema, jolla mitataan hiukkasten ja typen oksidien määrää hengitysilmassa. Porvoon kaupungin mittausten perusteella ilmanlaatu Porvoossa on keskimäärin melko hyvä. Suunnittelualueella ilmanlaatuun vaikuttavia toimintoja ovat liikenne, Kilpilahden kemianteol-lisuuteen painottunut teollisuus, lietteen kompostointi sekä maa- ja kiviaineksen ottaminen.

Sijaintipaikan rajanaapurit sekä muut mahdolliset asianosaiset

Suunnittelualueen kiinteistöllä on seitsemän (7) rajanaapurikiinteistöä. Pohjoissivultaan suunnittelualue rajautuu Helsinki–Porvoo-moottoritiehen (valtatie 7, Porvoonväylä) ja länsisi-vultaan Kilpilahdentiehen. Itäsivulla kulkee Kilpilahden teollisuusalueelle johtava junarata. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Alle 500 metrin säteellä suun-nittelualueen ulkorajasta lukien ei ole yhtään asuinrakennusta. Lähin vakituinen asuinraken-nus (kiinteistö 638-440-4-62) sijaitsee moottoritien pohjoispuolella Helsingintien varressa, noin 510 metrin etäisyydellä suunnittelualueen ulkorajasta lukien. Muissa ilmansuunnissa asutusta on haja-asutuksena Tavisuontien, Dalgårdintien, Uusi Por-voontien ja Lekmäentien varsilla. Tavisuontien asuinrakennuksiin on matkaa lähimmillään noin 670 metriä suunnittelualueen ulkorajasta lukien. Muissa suunnissa asutus on vähintään yhden kilometrin etäisyydellä. Idän suunnassa Nybyntiellä Kulloon yritysalueella on liike- ja teollisuusrakennuksia niin ikään yli yhden kilometrin etäisyydellä. Lähin lomarakennus sijaitsee peltoaukean keskellä, moottoritien pohjoispuolella, suunnittelu-alueesta noin 540 metriä koilliseen. Rakennuksen omistaa kuolinpesä, jonka yhteystietoja ei ole saatavilla. Hakijan tiedossa ei ole, onko rakennus aktiivisessa käytössä. Muut lähimmät lomarakennukset ovat vähintään noin kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta.

TOIMINNAN KUVAUS MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Toiminnan perustiedot

Suunnittelualueen pinta-ala 29,5 ha Ottamisalueen pinta-ala 21,5 ha Louhinta-alueen eli ottoalueen (=kaivualue) pinta-ala 19,0 ha Kokonaisottomäärä 550 000 m3ktr Vuotuinen keskimääräinen ottomäärä 60 000 m3ktr/a Alin ottotaso +18 (N2000) Pintamaiden määrä 34 000 m3

8(66)

Haettu ottamisaika 26.11.2028 saakka

Otettava kiviaines ja sen käyttö Otettava kiviaines on kalliota, joka jalostetaan murskaamalla erikokoisiksi murskelajikkeiksi. Kiviaines käytetään tie- ja muuhun infrarakentamiseen. Vuosittainen ottomäärä vaihtelee käyttötarpeen mukaan.

Suunnittelualue, ottamismäärät ja –aika

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 29,5 hehtaaria, josta kaivualueen pinta-ala on noin 19 hehtaaria. Kokonaisottamismäärä on 550 000 m3ktr. Lupaa haetaan siten, että se on voi-massa luvan myöntämisestä 26.11.2028 saakka. Laskennallinen vuosittainen ottomäärän keskiarvo riippuu lupa-ajan alkamisesta,ollen arviolta noin 60 000 m3ktr/a. Määrä vaihtelee vuosittain myös markkinatilanteen mukaan. Hakija on täydentänyt ottosuunnitelmaa 1.2.2020 antamassaan vastineessa. Täydennyksen mukaan suunnittelualueen pinta-ala 29,5 hehtaaria, josta louhittavan eli kaivualueen pinta-ala on 19,0 hehtaaria. Tästä 17,3 hehtaaria on varsinaista louhittavaa alaa. Muu osa eli 1,7 hehtaaria on louhintatasoa alavampi maastokohta, joka jätetään louhinnan ajaksi nykytilaan eli metsämaaksi. Ottamisalueen pinta-ala on 21,5, ha.

Ottamisjärjestys, vaiheistus ja ottamistasot

Louhinnan tavoitteena on poistaa alueella oleva kalliokiviaines ja mahdollistaa alueen raken-taminen tulevaisuudessa teollisuusalueeksi, mm. maakuntakaavamerkinnän mukaisesti. Kal-lion louhinta käynnistyy kaivualueen lounaisnurkasta ja etenee siitä pohjoiseen ja itään. Kos-ka kaikki kaivualueella oleva kiviaines on tarkoitus poistaa lupakauden aikana, ottamista ei erityisemmin vaiheisteta. Myöskään melunhallinnan kannalta ottamisjärjestyksellä ei ole suurta merkitystä. Ottamisen pohjataso on kaivualueen pohjoisosassa +18 (N2000). Pohja louhitaan hieman kaltevaksi siten, että alueen sade- ja sulamisvedet kulkeutuvat lopputilanteessa pois pohjoi-sen suunnasta. Kaivualueen pohja on luonnostaan alle tason +18 kaivualueen luoteis-, poh-jois- ja kaakkoisosissa. Kyseisille alueille ei kohdistu ottamista. Pääosa louhittavasta kallioki-vestä sijaitsee alueen eteläosassa. Suurella osalla aluetta louhintasyvyys on vain muutama metri. Suunnittelualueen ja kaivualueen rajojen väliin jätetään 30 metrin suojaetäisyys lukuun otta-matta Porvoon kaupungin omistaman kiinteistön 638-440-6-10 vastaista rajaa. Siellä louhinta tehdään kiinteistörajaan asti, mistä sovitaan kaupungin kanssa. Louhittavan alueen etäisyys moottoritiestä ja sen liittymärampeista on vähintään 50 metriä. Etäisyys louhittavan alueen reunasta Kilpilahdentiehen on yli 20 metriä. Louhittavan alueen etäisyys junaradasta on vä-hintään 45 metriä. Kulku suunnittelualueen läpi kiinteistölle 638-440-6-10 varmistetaan louhinnan kaikissa vai-heissa. Kulku järjestetään louhinnan kannalta tarkoituksenmukaisinta reittiä. Hakija on täydentänyt ottamisjärjestystä 1.2.2020 antamassaan vastineessa. Täydennyksen mukaan louhinta aloitetaan kaivualueen eteläreunan keskiosasta. Ensin edetään kaartaen luoteeseen ja pohjoiseen. Myöhemmin edetään kaartaen koilliseen-kaakkoon.

Pintamaat ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivualueella on pintamaata noin 34 000 m3. Pintamaakerroksen keskimääräiseksi paksuu-deksi arvioidaan 0,2 metriä, mutta kerrospaksuus vaihtelee. Pintamaata poistetaan vaiheit-tain ja se varastoidaan kasoihin kaivualueen reunoille ottamisalueen sisäpuolelle.

9(66)

Kaikki alueen käyttökelpoinen kiviaines hyödynnetään eli toiminnassa ei synny sivukiveä. Kannot ja hakkuutähteet haketetaan paikan päällä tai toimitetaan suoraan muualle hyödyn-nettäväksi. Välivarastoitu pintamaa hyödynnetään ottamisalueen reunojen muotoilussa ja maisemoinnis-sa ottamisen päätyttyä. Louhitun alueen pohja on tarkoitus jättää murskepintaiseksi, joten pintamaata ei lähtökohtaisesti levitetä kaivualueen pohjalle. Moottoritien puoleisella reunalla toiminnan aikainen pintamaavalli voidaan mahdollisesti mm. tienpitoviranomaisen toiveesta jättää pysyväksi rakenteeksi. Mikäli valli tehdään pysyväksi, sen tarkempi asemapiirros ja mi-toitus hyväksytetään lupaviranomaisella myöhemmin lupakauden aikana. Jos pintamaata jää yli alueella käytettävän tarpeen, sitä voidaan voidaan viedä myös pois alueelta hyödynnettä-väksi jossain muussa käyttökohteessa. Alueelta peräisin oleva tavanomainen metsämaa ei aiheuta haitallisia ympäristövaikutuksia.

KALLIOKIVIAINEKSEN LOUHINTA, LOUHEEN VASTAANOTTO JA MURSKAUS Louhinta

Louhintatyöt tilataan aliurakkana louhintaurakoitsijoilta, jotka tuovat räjähdysaineet päivittäi-sen tarpeen mukaan työmaalle ja vievät käyttämättömät aineet vastaavasti välittömästi pois alueelta. Louhintatyö koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä sekä ylisuurten loh-kareiden rikotuksesta. Urakan aluksi louhittava alue merkitään maastoon varoituskyltein ja lippusiimoin. Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat, jotka varastoidaan suunnitelmapii-rustusten mukaiselle pintamaiden välivarastointialueelle ottamisalueelle. Ennen porausta po-rausreikien paikat merkitään maastoon panostussuunnitelman mukaisesti. Porausreikien määrään ja reikäväliin vaikuttavat mm. louhittavan kallion laatu, irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine sekä haluttu lohkarekoko. Porauksessa käytetään hydraulisia, tela-alustaisia poravaunuja, joissa on pölynkeräyslaitteis-to. Poravaunu koostuu hydraulisesta porauslaitteistosta ja kompressorista, joiden tarvitsema energia tuotetaan dieselmoottorilla. Käytettävä räjähdysainemäärä on noin 0,5…1 kg/m3ktr.

Rakentamisessa syntyneen louheen vastaanotto ja käsittely

Alueelle vastaanotetaan rakentamisessa syntynyttä hyödyntämiskelpoista louhetta eli kallios-ta louhimalla irrotettua pilaantumatonta kiviainesta. Vastaanotettava louhe on peräisin Desti-an tai sen sopimuskumppanien maanrakennustyömailta. Louhe tuodaan alueelle kuorma-autoilla. Vastaanottoa on vain sovittuna aikoina, jolloin alu-eella paikalla on hakijan vastuuhenkilö. Saapuvat kuormat tarkastetaan, punnitaan ja niiden alkuperätiedot kirjataan ylös. Louheen puhtaus varmistetaan aistinvaraisesti (haju ja ulkonä-kö) tarkistamalla. Alueelle ei oteta vastaan materiaaleja mahdollisesti pilaantuneilta alueilta, kuten teollisuusalueilta, huoltoasemien, ampumaratojen, pesuloiden jne. läheisyydestä. Vastaanotettu louhe myydään jalostettuna edelleen. Louheesta valmistetaan murskaamalla samoja murskelajikkeita kuin alueelta louhitusta kiviaineksesta. Osa vastaanotetusta lou-heesta voidaan tarvittaessa käyttää kaivualueen alavien kohtien täyttöön.

Louheen murskaus Murskauksessa murskattavan materiaalin raekokoa pienennetään vaiheittain haluttuun rae-kokoon.Kiviainesta murskattaessa murskauslaitos on yleensä kaksi- tai kolmivaiheinen. Se koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Esimurskaimena käyte-tään yleensä leukamurskainta ja väli- ja jälkimurskaimina kara- tai kartiomurskaimia. Laitteis-ton kokoonpano määräytyy murskattavan aineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajikkeen ja

10(66)

käytettävissä olevan kaluston mukaan. Laitteiden väliset tekniset erot ovat pieniä, eikä niillä ole ympäristövaikutusten kannalta merkitystä. Mikäli räjäytyksissä syntyy esimurskaimen ki-taa suurempia, tilavuudeltaan yli 1 m3:n lohkareita, ne rikotetaan ennen murskausta hydrauli-sella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla. Murskattava materiaali syötetään pyöräkuormaajilla tai kaivinkoneella syöttimeen, joka an-nostelee materiaalin esimurskaimeen. Materiaali siirtyy esimurskaimesta kuljettimilla edel-leen väli- ja jälkimurskaimeen tai seulalle. Murskausta ja seulontaa jatketaan, kunnes loppu-tuote on halutun kokoista. Valmiit tuotteet kuljetetaan varastokasoihin odottamaan myyntiä sekä kuormausta ja kuljetusta pois alueelta. Louhinnassa ja murskauksessa kaluston sijainti muuttuu louhinnan etenemisen mukaan. Kummassakin toiminnassa käytetään aliurakoitsijoiden siirrettäviä laitoksia.

RAAKA-AINEET, TUOTTEET JA TUOTANTOMÄÄRÄT

Vuodessa murskattava määrä on keskimäärin noin 60 000 m3ktr eli 165 000 tonnia alueelta louhittua kiviainesta. Lisäksi murskataan noin 50 000 tonnia vastaanotettua louhetta. Keski-määräinen päivittäinen tuotantomäärä on 2 000–3 000 tonnia, vaihdellen kuitenkin tuotetta-van lajikkeen mukaan 1 500–5 000 tonnin välillä Raaka-aineet, tuotteet ja tuotantomäärät ovat seuraavat:

Materiaali Vuosittainen tuotanto-, käyttö- tai käsittelymäärä

Keskiarvo Maksimi Raaka-aineet

Kalliokiviaines, paikalta louhittu 165 000 t 290 000 t

Vastaan otettu maa- ja kiviaines 50 000 t 50 000 t

Kevyt polttoöljy 290 m3 460 m3

Räjähdeaineet 50 t 86 t

Tuotteet

Kalliomurskeet 215 000 t 340 000 t

Räjähdeaineen määrä on laskettu Destian louhosten vuoden 2017 käyttömääriin perustuen arvolla 0,8 kg/m3 louhittua kalliota.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN JA TOIMINTA-AIKA Toimintajaksot

Murskeen tuotantoa on jaksottain siten, että vuosittainen tuotanto jakaantuu 1–3 louhinta- ja murskausjaksoon. Keskimääräisenä tuotantovuonna toimintapäiviä on noin 70–110 eli noin 4–5 kuukautta. Niinä vuosina, jolloin tuotantomäärä on lähellä tässä luvassa haettua maksi-mimäärää, toimintapäivien lukumäärä on noin 140–170 eli noin 7–8 kuukautta vuodessa. Myyntikuljetuksia on arkipäivisin ympäri vuoden. Louheen vastaanottoa voi niin ikään olla ar-kipäivisin ympäri vuoden. Louheen vastaanottoa on vain hakijan kanssa sovittuna aikoina. Murskaamista on suunniteltu tehtävän arkisin klo 7–22 välisenä aikana ja porausta arkisin klo 7–21 välisenä aikana. Rikotusta on suunniteltu tehtävän arkisin klo 8–18 välisenä aikana ja louhintaräjäytyksiä klo 8–18 välisenä aikana. Kuljetukset ja kuormaukset tehdään klo 6–22 välisenä aikana. Murskausta ja porausta voidaan ajoittain tehdä samanaikaisesti.

11(66)

Toimintavuodet Maa-aines- ja ympäristölupaa haetaan voimassa olevaksi 26.11.2028 saakka. Haettu lupa-aika perustuu Destian ja alueen maanomistajan välisen maanvuokrasopimuksen voimassa-oloon. Toiminta on tarkoitus aloittaa heti, kun lupapäätös saa lainvoiman tai sille myönnetään MAL 21 § ja YSL 199 § mukainen aloittamislupa

Esitetyt toimintokohtaiset päivittäiset toiminta-ajat ovat seuraavat:

Toiminto Toiminta-aika (arkisin ma-pe) Poraus 7:00 - 21:00

Louhintaräjäytykset 8:00 -18:00

Murskaus 7:00 - 22.00

Rikotus 8:00 - 18:00

Myyntikuljetukset, työmaan sisäinen liikenne, henkilöliikenne ja kaluston logistiikka

6:00 - 22:00

Muualta tuodun maa- ja kiviaineksen vastaanotto Vain sovittuina aikoina, klo 6:00 -22:00 väli-senä aikana

KAIKKIA TOIMINTOJA KOSKEVAT TUKITOIMINNOT Turvallisuus ja merkinnät

Ennen aloittamista suunnittelualueen, ottamisalueen ja kaivualueen rajat sekä ottamistaso merkitään maastoon. Alueelle johtavaan liittymään asennetaan lukittava puomi tai portti. Por-tille ja alueen ympärille asennetaan työmaa-alueesta varoittavat kyltit, turvallisuusopasteet ja alueen yhteystiedot. Työn edetessä louhitun alueen korkeat reunat suojataan kiinteällä aidal-la. Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan.

Koneet ja laitteet, varikkoalue

Materiaalien siirtämiseen ja autojen kuormaamiseen käytetään tavanomaisia maarakennus-koneita:kaivinkoneita ja pyöräkuormaajia. Maa- ja kiviaineksen jalostamiseen käytetään tar-peen mukaan siirrettävää seulaa. Materiaalien kuljetukset tehdään kuorma-autoilla. Murskausurakan aikana alueella on varikkoalue eli urakoitsijan toimisto- ja taukotilat sekä kontit jätteiden ja muuta varastointia varten. Työkoneiden ja polttonesteiden säilytyspaikkojen maarakenteet tiivistetään siten, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Hakija on täydentänyt antamassaan vastineessa 1.2.2020 varikkoalueen vesienhallintasuun-nitelmaa. Täydennyksen mukaan alustaltaan suojatun alueen vedet johdetaan öljynerotus-kaivon kautta maastoon.

Polttoaineet, muut tuotannossa käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus

Energian käyttö Murskauslaitoksen energia tuotetaan polttomoottoreilla tai energialähteenä on aggregaatilla tuotettava sähkövirta. Alueella ei ole sähköliittymää, joten verkkovirran käyttö murskauslai-toksen energialähteenä ei ole mahdollista. Työkoneiden ja poravaunujen polttomoottorit toi-mivat kevyellä polttoöljyllä. Murskaus- ja porauskalustoa varten alueella ei varastoida poltto-ainetta, vaan koneet tankataan suoraan alueella käyvästä säiliöautosta. Murskausurakan ulkopuolisina aikoina toimivia yksittäisiä työkoneita (myyntikuormia tekevä

12(66)

pyöräkuormaaja, kaivinkone) varten alueella voi olla polttoainetta 1–2 m3. Polttoainesäiliöt ovat kuljetukseen hyväksyttyjä IBC-säiliöitä. Säiliöissä on kaksoisvaippa tai kiinteä valuma-allas, ylitäytönestin, laponesto ja tankkauslaitteistoissa on lukittava sulkuventtiili. Säiliöitä ei säilytetä alueella, vaan ne ovat joko auton lavalla tai tilapäisesti maahan sijoitettuna, jolloin niille tehdään kemikaaleja kestävä tiivis alusta. Polttoaineen kulutus Konekalusto kuluttaa kevyttä polttoöljyä keskimääräisenä tuotantovuonna yhteensä noin 290 000 litraa. Maksimituotantomäärillä kulutus olisi noin 460 000 litraa vuodessa. Tankkaus on aina valvottu tapahtuma. Mahdolliset pienet läikät kerätään talteen heti ja li-kaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen. Räjähdysaineet Räjähdysaineita ei säilytetä alueella. Räjähteiden käsittelyssä ja säilytyksessä toimitaan val-tioneuvoston asetuksen räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) mukaisesti.

VEDENHANKINTA JA JÄTEVEDET Vedenhankinta ja käyttö

Sosiaalitilojen vesi tuodaan muualta (vesijohtovesi). Kastelussa käytettävä vesi joko tuodaan säiliöautolla muualta tai otetaan paikalta selkeytysaltaasta, mikäli se kerää vettä riittävästi.

Jätevesien käsittely

Toiminnassa muodostuu WC-jätettä ja jätevesiä noin 3 – 8 m3/a. Jätevedet varastoidaan umpisäiliössä ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle

VALUMAVESIEN HALLINTA

Hakija on annettujen lausuntojen perusteella täydentänyt lupahakemusta erillisellä valuma-vesiä koskevalla selvityksellä (Selvitys valumavesistä, Kurkisuo, kiinteistöt 638-440-28-3 ja 638-440-4-60, Promethor Oy 28.1.2020, raporttinumero PR4608-LUO2).

Nykytilanne

Suunnittelualue sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueen päävesistöalueella (81) ja Kullo-bäckenin valumaalueella (81.041). Kullobäckenin valuma-alueen kokonaispinta-ala on noin 20,5 km2.Kullobäckenin kokonaispituus on liki kymmenen (10) kilometriä. Suunnittelualue si-joittuu Kullobäckenin latvaosiin, valuma-alueen länsirajalle. Kullobäcken laskee Suomenlah-teen Kullovikenissä Kilpilahden teollisuusalueen pohjoispuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on 29,5 hehtaaria, josta louhittavan eli kaivualueen pinta-ala on 19,0 hehtaaria. Tästä 17,3 hehtaaria on varsinaista louhittavaa alaa. Muu osa, 1,7 hehtaaria, on alinta louhintatasoa alavampi maastonkohta, joka jätetään louhinnan ajaksi nykytilaan eli metsämaaksi. Tulevaisuudessa alue todennäköisesti rakennetaan osayleiskaavan mukaisesti tonttimaaksi. Luonnonolosuhteiltaan suunnittelualue on nykytilassa kallioista, loivapiirteistä metsämaata, jolta puusto on valtaosin poistettu.

13(66)

Suunnittelualueen valumavesien kulku nykytilanteessa Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan Kullobäckenin valuma-alueella. Suunnittelualu-een ulkopuolella, sen välittömässä läheisyydessä ikään kuin vedenjakajina toimivat liikenne-väylät kuivatusojineen: lännessä Kilpilahdentie, pohjoisessa moottoritie ja idässä junarata. Suunnittelualueen ja samalla kaivualueen sisällä kulkee vedenjakaja siten, että sen eteläpuo-lella valumasuunta on etelään, noin 200…250 metriä suunnittelualueen eteläpuolella virtaa-vaan Kullobäckeniin. Vedenjakajan pohjoispuolelta valumasuunta on pohjoiseen kohti moot-toritietä. Suunnittelualueen keskiosassa on alavampi, pohjoiseen viettävä maastonkohta, jonka kautta vesi kulkeutuu moottoritien sivuojaan. Kyseinen metsikkö on aikoinaan ojitettu, mutta ojat ovat nykytilassa hyvin matalia (alle 15 cm), kuivia ja lehti- ym. karikkeesta melko umpeutuneita. Metsikön kasvillisuus on pääasiassa kuivaa, tiheähköä kuusikkoa. Metsikön maanpinta viettää pohjoiseen. Eteläpään maanpinnan korko on noin +18,5 ja pohjoispään noin +15,5 (kaltevuus n. 1,5 %). Moottoritien sivuojassa valumareitti kulkee edelleen itään ja tierummun kautta moottoritien alitse pohjoiseen. Moottoritien pohjoispuolella oja jatkuu rummulla junaradan ja Tavisuon tien alitse itään. Kasvillisuuden ja maastohavaintojen perusteella moottoritien eteläpuolen sivuojan seutu on kosteahkoa; sivuojan varrella kasvillisuus on rummun paikkeilla moottoritien molemmilla puo-lilla paju- ja koivuvaltaista pensaikkoa ja ruohikkoa. Rummun kohdalla sivuojissa oli maasto-käynnin aikaan kesäkuussa 2019 hieman vettä. Niin ikään rummun pohjoispäästä jatkuvassa ojassa oli kesällä kuivaankin vuodenaikaan hiukan vettä. Maastokäynnillä tammikuussa 2020 talven runsaiden sateiden jäljiltä mootoritien sivuojissa oli enemmän vettä, mutta ojat vetivät hyvin ja tulvimista ei ollut havaittavissa. Sekä etelän että pohjoisen valumasuunnan vedet kulkeutuvat nykytilassa eri vesireittejä Kul-lobäckeniin. Suunnittelualueen valumavesien kulku louhinnan aikana Suunnittelun lähtökohta on, että suunnittelualueelta ulos johdettava vesi ei saa vaikuttaa hai-tallisesti ympäristöön nykytilanteeseen nähden. Toinen lähtökohta on, että suunnitellun toi-minnan valumavesien laadusta ei saa aiheuttaa haittaa ympäristölle. Louhintajärjestys on suunniteltu siten, että valunta suoraan etelään Kullobäckeniin ei kasva, vaan valumasuunta louhitulta alueelta on kokonaan pohjoiseen. Louhinta aloitetaan kaivu-alueen eteläreunan keskiosasta. Ensin edetään kaartaen luoteeseen ja pohjoiseen. Myö-hemmin edetään kaartaen koilliseenkaakkoon. Vedenjakajan kohta louhitaan pohjoisesta kohti etelää. Näin toimien valumasuunta on koko louhinnan ajan pohjoiseen. Louhitulta alu-eelta ei kohdistu lainkaan valumaa suoraan Kullobäckenin purouomaan. Suunnittelualueen valumavesien kulku louhinnan päätyttyä Koko kaivualueen vedet valuvat louhinnan päätyttyä kaivualueelta kohti pohjoista. Kaivualu-een eteläreunalla noin 4,3 hehtaarin alalla valumasuunta on kääntynyt nykytilanteeseen nähden etelästä pohjoiseen.

Muodostuvien valumavesien määrä Koska koko suunnittelualue sijaitsee Kullobäckenin valuma-alueella, louhinta eli alueen pin-nanmuodon muutos ei muuta Kullobäckeniin päätyvän valumaveden määrää. Tästä syystä selvityksessä on tarkasteltu paikallisesti muuttuvaa valuntaa eli suunnittelualueelta nyky- ja tulevassa tilanteessa ulos kulkeutuvan veden valumasuuntia ja veden määrää sekä niiden muutosta. Suunnittelualueen valumavesien johtamissuunta on pohjoiseen. Tarkastelupisteenä käyte-tään suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevaa matalampaa maastonkohtaa, jonne vesi

14(66)

nykytilassa valtaosalta suunnittelu- ja kaivualuetta luontaisesti kulkeutuu ennen poistumis-taan moottoritien sivuojaan. Koska maanpinnan muutos tapahtuu ainoastaan kaivualueella, tarkasteltavana pinta-alana (”valuma-alueena”) käytetään kaivualuetta. Nykytilassa kaivualueella sijaitsevan vedenjakajan pohjoispuolinen pinta-ala on 14,7 hehtaa-ria eli pohjoiseen tarkastelupisteeseen valuu vettä 14,7 hehtaarin alalta (=valuma-alue). Täs-tä 1,7 hehtaaria on korkotasoltaan alimman ottotason alapuolella sijaitsevaa alaa, jolle ei kohdistu ottamista ja joka säilytetään metsäpeitteisenä. Nykytilanteessa louhittavan alueen kaltevuus vaihtelee noin 7…15 % välillä. Etelän Kullobäckenin uoman suuntaan valuu vesiä kaivualueelta nykytilanteessa noin 4,3 hehtaarin alalta. Lopputilanteessa tämän alueen valumasuunta kääntyy pohjoiseen, jolloin vettä kulkee tarkastelupisteeseen koko 19,0 hehtaarin kaivualueelta. Tästä 17,3 hehtaaria on lopputilanteessa varsinaista louhittua aluetta ja 1,7 hehtaaria metsäpeitteistä. Lopputilan-teessa louhitun eli kaivualueen keskikaltevuus on noin 0,5 %. Mitoitussateiksi valittiin kerran kahdessa (todennäköisyys 50 %) ja kerran kymmenessä (to-dennäköisyys 10 %) vuodessa toistuva 30 minuutin mittainen sade. Mitoitussateen kesto pe-rustuu Liikenneviraston ohjeeseen 5/2013. Sateen kestoaika on valittu siten, että valuma-alueen laidoillekin satanut vesi ehtii tarkastelukohtaan. Mitoitussateen intensiteetissä on huomioitu ilmastonmuutoksen vaikutus (+ 20%). Mitoitussateen aiheuttama hulevesivirtaama lasketaan kaavalla: Q = C · A · i, jossa Q = virtaama (I/s), C = valumakerroin (-), A = valuma-alueen pinta-ala (ha) ja i = mitoitussateen rankkuus (l/s*ha). Tämä laskentatapa ei huomioi valuma-alueen muodosta riippuvaa viipymää ja veden varas-toitumista (painannesäilyntä) eikä kaltevuuden muutoksen vaikutusta. Laskennan avulla voidaan todeta, että lopputilanteessa kerran kahdessa vuodessa toistuvan mitoitussateen tuottama, valunnaksi päätyvä vesimäärä (viivytettävä tilavuus) on laskennalli-sesti 198 m3 suurempi nykytilanteeseen nähden. Kerran kymmenessä vuodessa toistuvan sateen vastaava vesimäärä on 326 m3.Laskelma kuvaa aivan toiminnan loppuvaiheen tilan-netta, jolloin koko kaivualue on louhittu. Valtaosan toiminta-ajasta louhittu ala on pienempi. Tällöin myös tarvittava viivytystilavuus on pienempi.

Valumavesien hallinta

Kaivualueella syntyviä valumavesiä hallitaan viivytyksen ja imeytyksen avulla. Virtauksen hidastuminen Nykytilanteessa louhittavan alueen maanpinnan kaltevuus vaihtelee noin 7…15 % välillä. Lopputilanteessa louhitun alueen keskikaltevuus on noin 0,5 %. Lisäksi louhittu kalliopohja on hyvin epätasainen ja sillä on tästä syystä johtuen suuri painannesäilyntätilavuus (se osuus sadannasta, joka lätäköityy louhitun kallionpinnan painanteisiin). Louhitun kalliopinnan päälle jää ns. ohiporauksen (0,5 - 1 m) johdosta irti ammuttua louhetta. Se lisäksi pohjaa voi-daan tasata murskeella. Sateella pohjan raot ja painanteet täyttyvät ensin. Vasta niiden täy-tyttyä louhe-/murskekerroksen sisällä alkaa muodostua varsinaista valuntaa. Lyhyellä sateel-la valuntaa ei todennäköisesti muodostu lainkaan. Louhittu kalliopohja, jonka kaltevuus on pieni, hidastaa itsessään virtausta ja karkein kiintoaines laskeutuu tyypillisesti louhitulle alueelle. Selkeytysallas Kaivualueen hulevedet kerätään selkeytysaltaaseen ennen niiden johtamista kaivualueen ul-kopuolelle. Allas rakennetaan kaivualueen keskiosiin, maanpinnaltaan alavampaan kohtaan, johon vedet kulkeutuvat nykytilanteessakin luontaisesti.

15(66)

Selkeytysallas mitoitetaan 330 m3 viivytystilavuudelle, joka vastaa 1/10 v toistuvan sateen ns. tulvatilannetta louhinnan loppuvaiheessa. Ylimitoitus huomioi ilmastonmuutoksen vaikutuk-set. Altaan kokonaissyvyys on 1,5 metriä, jossa on 0,5 metrin sakkapesä. Altaan pinta-ala on 330 m2. Pinta-alaa ja tilavuutta vastaava mitoitus saavutetaan esimerkiksi ellipsin muotoisel-la altaalla, jonka leveys on 16 metriä ja pituus 26 metriä. Altaan lopullinen sijainti määräytyy paikan päällä maastotarkastelun perusteella.Mitoitus vastaa louhinnan lopputilannetta, jolloin koko kaivualue on louhittu. Louhitun alan ollessa pienempi myös tarvittava viivytystilavuus on pienempi. Esimerkiksi louhitun alan ollessa 10 hehtaaria tulvatilanteen (1/10 v) viivytystila-vuus olisi n. 250 m3. Maahanimeytys / Pintavalutuskenttä Valumaveden viivytyksessä hyödynnetään lisäksi kaivualueen metsäpeitteistä alavaa kohtaa, jota pitkin valumavesi kulkee pois alueelta nykytilanteessakin. Metsäpeitteisen alueen leveys on noin 85 metriä ja pituus noin 200 metriä ja kokonaispinta-ala noin 1,7 ha. Metsikön maan-pinta viettää pohjoiseen 1,5 % kaltevuudella; metsikön eteläpään maanpinnan korko on noin +18,5 ja pohjoispään noin +15,5. Selkeytysaltaaseen ei kaiveta vettä purkavia ojauomia, jotka nopeuttaisivat virtausta, vaan valumaveden annetaan suodattua hitaasti eteenpäin luontaista reittiään, olemassa olevan maaperän kautta. Suodattuminen hidastaa virtausta ja kasvillisuus sitoo ravinteita. Tarvitta-essa altaan vettä on myös mahdollista purkaa pintavaluntana olemassa oleviin, vanhoihin ruohottuneisiin ojauomiin, jolloin metsäinen alue toimisi pintavalutuskenttänä. On kuitenkin todennäköistä, että tässä sekä edellä esitetyt vesienhallintakeinot ovat riittäviä ja että alueen kuivatus on ongelmatonta. Selkeytysallasta ja maahanimeytystä voidaan pitää riittävinä keinoina valumavesien pidättämiseen. Selkeytysallas on mahdollista toteuttaa ensin pienempänä ja laajentaa louhinnan etenemisen mukaan. Mahdollinen hetkellinen, pitkien sadekausien aiheuttama märkyys voisi aiheuttaa ongelmia lähinnä toiminta-alueella. Moottoritien alittava rumpu on mitoitettu huomattavan suurille vir-taamille (1/100 v). Tukitoimintoalueen vesien johtaminen Työkoneiden ja polttonesteiden säilytyspaikkojen maarakenteet tiivistetään siten, että ympä-ristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estet-ty. Alustaltaan suojatun alueen vedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta maastoon. Tukitoimintoalueen valumasuunta on pohjoiseen. Toiminnan alkuvaiheessa tukitoiminta-alue voidaan joutua sijoittamaan tilapäisesti vedenjakajan eteläpuolelle. Hulevesien määrän tai laadun hallinnan kannalta asialla ei kuitenkaan ole merkitystä. Kunnossapito ja tarkkailu Selkeytysaltaan kuntoa ja mahdollista täyttymistä tarkkaillaan säännöllisesti. Niin ikään tark-kaillaan suunnittelualueelta moottoritien sivuojaan tulevaa veden määrää ja ojien kuntoa. Tarpeen mukaan altaan pohjaan laskeutunut hienoaines poistetaan. Samoin ojauomat pide-tään kunnossa ja perataan tarpeen mukaan. Pintaveden laatua tarkkaillaan maa-aines- ja ympäristölupapäätösten mukaisesti.

LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Kuljetuksista aiheutuu hakemuksen mukaan raskasta liikennettä aktiivisena aikana noin 20–50 käyntiä työpäivässä. Lisäksi murskausurakan aikana on alueelle suuntautuvaa kaluston kuljetuslogistiikkaa ja työntekijöiden henkilöautoliikennettä. Meluselvityksessä laskennan pohjana ja liikenteen maksimimääränä on käytetty sataa kulje-tusta päivässä.

16(66)

Laitosalueelle johtavat tiet Liikenne suuntautuu Kilpilahdentieltä (yhdystie 11746) moottoritielle eli valtatielle 7. Liittymäl-le haetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta liittymälupa. Liittymä päällystetään riittävältä matkalta, pidetään puhtaana pölystä ja kiviaineksesta ja tehdään kai-ken kaikkiaan turvalliseksi tieviranomaisen ohjeiden mukaisesti

YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ JA YMPÄRISTÖVAHINKOVAKUUTUS

Hakijalla on mpäristövahinkovakuutus. Vakuutuksen antaja on If, vakuutusnumero 0297960000 Hakijalla on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, ISO 9001:2015 ja ISO 14001:2015 -yhdistelmäsertifikaatti, voimassa 12.12.2017-31.12.2020

PÄÄSTÖT JA NIIDEN ESTÄMINEN JA VÄHENTÄMINEN Päästöt ilmaan

Toiminnan päästöt aiheutuvat pölypäästöistä sekä polttoprosessiperäisistä päästöistä. Pölyä syntyy louheen käsittelystä, murskauksesta, varastoinnista, kuormauksesta ja jonkin verran työmaaliikenteestä. Polttoprosessiperäisiä typpi-, rikki-, hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä aiheutuu energian tuotannosta eli koneiden polttomoottoreista. Toiminnassa syntyy ilmapäästöjä arviolta seuraavasti:

Materiaali Päästö (t/a)

Keskiarvo Maksimi Hiukkaset (sis. ply) 8 10

Typen oksidit (NOx) 7 11

Rikkidioksidi (SO2) 0,002 0,004

Hiilidioksidi (CO2) 800 1200

Päästöarvio on suuntaa antava ja päästöihin vaikuttavat mm. laitteiden ajotapa, valmistetta-vat tuotteet sekä esimerkiksi kiviaineksen kastelu. Työkoneiden keskimääräiset päästöt on laskettu VTT:n LIPASTO -laskentajärjestelmän perusteella murskeen keskimääräisen tuo-tannon ja enimmäistuotantomäärän mukaan. Murskauksessa syntyviä pölypäästöjä vähennetään murskauslaitoksen osien kotelointien li-säksi kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja murskattavan kiviaineksen kastelulla. Tarpeen mukaan myös työmaa-alueen kulkuväyliä kastellaan. Kilpilahdentien liittymä pide-tään puhtaana pölystä ja renkaiden mukana kulkeutuvasta maa-aineksesta. Moottoreiden päästöt minimoidaan huoltamalla koneet säännöllisesti ja pitämällä laitteet hyvässä kunnos-sa.

Melu

Kiviainestuotannossa melua syntyy porauksesta, louhintaräjäytyksistä, murskauksesta, seu-lonnasta, varastoinnista, lastauksesta sekä kuljetuksista. Melulähteinä olevien työkoneiden ja -laitteiden tyypilliset äänitehotasot (LWA) ovat seuraa-vat: – poravaunu ~122 dB(A), – siirrettävä murskauslaitos ~123 dB(A), – rikotin ~115 dB(A), – pyöräkuormaaja ja kaivinkone ~105 dB(A).

17(66)

Toiminnan aiheuttama melu voi olla ominaisuuksiltaan vaihtelevaa: – Louheen murskauksen melu voi olla impulssimaista alle 500 metrin etäisyydellä, mutta yli 500 metrin etäisyydellä se ei todennäköisesti ole impulssimaista. Erilaiset meluesteet ja maastonmuodot poistavat melun impulssimaisuuden. – Kiviaineksen käsittely työkoneilla saattaa aiheuttaa ajoittain impulssimaista kolinaa. Ympäristömeluselvitys 5.7.2019, Promethor Oy, PR4608-Y01 Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarkasteltu ympäristömeluselvityksen avulla eli laskennalli-sesti mallintaen. Mallinnuksen on tehnyt Pomethor Oy 5.7.2019. Laskennassa huomioitiin Destia Oy:n louhinta- ja murskaustoimintojen lisäksi yleinen tie- ja raideliikenne. Lisäksi huomioitiin Kilpilahdentien länsipuolelle sijoittuva Rudus Oy:n louhinta- ja murskaustoiminta. Destia Oy:n melutaso louhinnan eri vaiheissa Destia Oy:n meluja tarkasteltiin laskennallisesti kolmessa eri toimintatilanteessa: 1) kun lou-hinta on käynnistynyt alueen lounaisosasta, 2) kun louhinta on edennyt noin alueen puoleen väliin 3) kun louhinta on edennyt alueen itäosaan, jolloin lähes koko alue on louhittu. Murs-kauslaitos sijoittuu kussakin tilanteessa louhittavan alueen läheisyyteen. Laskennan perusteella ympäristön asuinrakennuksille aiheutuva melutaso on pienin louhin-nan alkuvaiheessa, kun murskaus on siirretty louhoksen sisälle ja louhoksen reunat vaimen-tavat melun leviämistä ympäristöön. Murskauslaitos tulee siirtää syntyvän louhoksen sisälle toiminnan alkuvaiheessa heti, kun se on mahdollista, jotta ympäristöön aiheutuva melu voi-daan minimoida. Toiminnan aiheuttama melutaso alittaa tarkastelutilanteessa melutason ra-ja-arvot kaikilla ympäristön asuin- ja lomarakennuksilla. Luoteispuolella olevalla asuinraken-nuksella päiväajan keskiäänitaso on noin 50 dB(A). Koillispuolella olevalla lomarakennuksel-la keskiäänitaso on noin 35 dB(A). Melutaso ympäristössä lisääntyy jonkin verran alkuvaiheeseen verrattuna, kun murskaus etenee alueen pohjoisosaan ja itäosaan, koska louhitun alueen pohjoisreunoille ei jää korke-aa louhintarintausta. Laskennan perusteella toiminnan aiheuttama melu alittaa raja-arvon 55 dB(A) kaikilla ympä-ristön asuinrakennuksilla. Lähimmällä asuinrakennuksella luoteissuunnassa melutaso on suurimmillaan suuruudeltaan noin 52…54 dB(A) louhinnan keskivaiheessa ja loppuvaihees-sa noin 50 dB(A). Melutaso ylittää raja-arvon 45 dB(A) lähimmän lomarakennuksen piha-alueella. Ylitys aiheutuu pääosin murskauksen melusta ja on suuruudeltaan vähän yli 5 desi-beliä. Laskennallisen mallinnuksen tulosten perusteella louhinnan ja murskauksen aiheuttama me-lutaso, kun laskennassa ei ole huomioitu yleistä liikennettä, alittaa valtioneuvoston asetuksen 800/2010 raja-arvon 55 dB(A) ympäristön asuinrakennuksilla kaikissa louhinnan vaiheissa. Laskennan perusteella suunnitellun toiminnan aiheuttama melutaso alittaa valtioneuvoston asetuksen 800/2010 raja-arvon 45 dB(A) ympäristön lomarakennuksilla, kun murskausmelun suoraa leviämistä lähimmän lomarakennuksen suuntaan torjutaan toiminnan keski- ja loppu-vaiheessa esimerkiksi varastokasojen sijoittelulla. Laskennan perusteella riittävä suojavaiku-tus saadaan noin kuusi (6) metriä korkealla varastokasalla, kun murskauslaitos voidaan si-joittaa muutaman kymmenen metrin etäisyydelle varastokasasta. Yhteismelu Alueen yleisen tie- ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso lähimmällä vapaa-ajan rakennuksella on nykytilanteessa noin 60 dB(A) eli ylittää ohjearvon 45 dB(A). Lähimmil-lä asuinrakennuksilla päiväajan keskiäänitaso on noin 50…60 dB(A). Kun laskennassa huo-mioidaan sekä yleinen liikenne että toiminnan aiheuttama melu, laskennan perusteella melu-

18(66)

taso lähimmällä asuinrakennuksella luoteissuunnassa lisääntyy vähäisesti. Muilla ympäristön asuin- ja lomarakennuksilla melutaso ei oleellisesti lisäänny nykyiseen verrattuna. Rudus Oy:n ja Destia Oy:n samanaikainen poraus- ja murskaustoiminta aiheuttaa päiväajan keskiäänitason, joka on lähimmillä vakituisilla asuinrakennuksilla noin 50…52 dB(A). Lähim-mälle lomarakennukselle toimijoiden samanaikainen toiminta aiheuttaa noin 47 desibelin keskiäänitason. Koska Porvoonväylän tieliikenteestä aiheutuu lomarakennukselle noin 60 dB(A) päiväajan keskiäänitaso, ei Destia Oy:n ja Rudus Oy:n samanaikaisella toiminnalla ole vaikutusta keskiäänitasoon kyseisellä rakennuksella. Melun impulssimaisuus Laskennan tuloksiin ei ole lisätty melun mahdollisesta iskumaisuudesta johtuvaa korjausta. Kalliolouheen murskauksesta ja rikotuksesta aiheutuu iskumaista melua laitteiden läheisyy-teen, mutta iskumaisuus pienenee etäisyyden kasvaessa. Lähimmät melulle herkät kohteet sijaitsevat noin 550 m etäisyydellä ottamisalueesta. Murskaus tehdään louhinnan kaikissa vaiheissa melusuojauksen takana tai louhintarintauksen suojassa, joka vähentää melun is-kumaisuutta. Etäisyydestä ja melusuojauksesta johtuen on epätodennäköistä, että kohteisiin aiheutuisi toiminnasta iskumaista melua. Ympäristömeluselvityksen täydennys 8.10.2019, Promethor Oy Ympäristömeluselvityksessä 5.7.2019 ei oltu huomioitu Rosk´n Roll Oy:n louhinnan ja murs-kaustoiminnan vaikutusta kokonaismelutasoon. Hakija on täydentänyt ympäristömeluselvitys-tä 8.10.2020 päivätyillä liitekartoilla 6.1.-6.3. Täydennys koskee Rosk´n Roll Oy:n louhinnan ja murskaustoiminnan vaikutusta ympäristömeluselvityksessä 5.7.2019 arvioituun yhteisme-luun. Arviointi on tehty kolmessa tilanteessa eli Destia Oy:n toiminnan alkuvaiheessa, toimin-nan keskivaiheessa ja toiminnan loppuvaiheessa. Täydennyksen mukaan Rosk´n Roll Oy:n louhinnan ja murskaustoiminnan vaikutus asuinra-kennusten melutasoon verrattuna vain Destia Oy:n ja Rudus Oy:n aiheuttamaan melutasoon on toiminnan alku- ja keskivaiheessa noin +0…2 dB. Loppuvaiheessa vaikutus melutasoon on noin +0…1 dB. Keski- ja loppuvaiheessa Destian murskausmelun leviämistä luoteis- ja koillissuuntaan on torjuttu sijoittamalla murskauslaitos varastokasojen suojaan. Varastoka-sojen korkeutena laskennassa on käytetty 6 metriä.

Tärinä

Tärinää syntyy louhintaräjäytyksissä. Räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alu-een lähiympäristöön. Tärinän suuruuteen vaikuttavat kallion tärinänjohtavuus, räjäytystapa, etäisyys räjäytyspisteestä havaintopisteeseen sekä räjäytyskentän koko. Tärinän vaikutus-alue arvioidaan laskennallisesti louhintatyön suunnittelun yhteydessä. Tarvittaessa ennen louhintaa tehdään rakennuskatselmukset ja määritetään rakennuskohtaiset tärinän raja-arvot. Keskimääräisenä tuotantovuonna louhintaräjäytyksiä on noin 8–15 kappaletta. Louhintatöissä noudatetaan valtioneuvoston asetusta räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudes-ta (644/2011). Räjäytyksissä otetaan lisäksi huomioon viereisten yleisten teiden ja junaradan räjäytystöille asettamat vaatimukset viranomaisohjeiden mukaisesti.

Päästöt pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään

Kiviainestoiminnasta ei synny suoria päästöjä vesiin tai maaperään eikä merkittäviä määriä jätevesiä. Murskauslaitoksen sosiaalitilan jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jäte-vedenpuhdistamolle. Kaikki paikalla käsiteltävä kivi- ja maa-aines on pilaantumatonta. Toiminnassa ei synny var-sinaisia rakennettujen alueiden hulevesiä, vaan sade- ja sulamisvedet imeytyvät louhoksen vettä hyvin läpäisevän pohjan kautta maa- ja kallioperään. Louhinnan edettyä riittävästi poh-

19(66)

joiseen, alueelle tehdään selkeytysallas, jonka tarkka paikka louhinta-alueen pohjoisosassa määritetään toiminnan aikana Louhintaräjäytyksissä pieni osa räjähdysaineesta voi jäädä palamatta. Sen seurauksena maahan voi jäädä typpiyhdisteitä, jotka vesiliukoisina kulkeutuvat veden mukana eteenpäin.

TOIMINNASSA SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIDEN KÄSITTELY

Toiminnassa syntyy pienten, työn jatkumisen ja turvallisuuden kannalta välttämättömien huoltotoimenpiteiden yhteydessä vähäisiä määriä vaarallisiksi luokiteltuja jätteitä, kuten jä-teöljyjä, kiinteitä öljyjätteitä (öljyisiä rättejä, trasseleita, öljynsuodattimia yms.) ja akkuja, joita välivarastoidaan omissa jätesäiliöissään tiiviissä ja lukitussa varastokontissa. Vaaralliset jät-teet toimitetaan murskausjakson päätyttyä asianmukaiseen jatkokäsittelyyn laitokseen, jolla on lupa ko. jätteen käsittelyyn.

Jätemäärät Toiminnassa muodostuu arviolta seuraavat jätemäärät:

Jätenimike Arvioitu määrä/ vuosi Varastointi ja toimituspaikka Yhdyskuntajäte (20 02 01) 1000-3000 l Varastointi jätesäiliössä, toimitetaan

paikallisen jätehuoltoyhtiön keräys-pisteeseen

WC-jäte ja jätevedet 3 – 8 m3 Varastointi umpisäiliössä, toimitetaan jätevedenpuhdistamolle

Metalliromu (20 01 40) 5-10 t Varastointi kuormalavalla, toimite-taan raudan kierrätyspisteeseen

Vaarallinen jäte (jäteöljyt 13

01 13* ja 13 02 08*, akut (16

06 01* ja öljyiset rätit ja strasselit 13 08 99*

1000 – 2000 l Kerätään erilleen suljettuihin, merkit-tyihin astioihin ja varastoidaan lukit-tavassa varastokontissa. toimitetaan hyväksyttyyn käsittelypisteeseen

JÄLKIHOITO JA ALUEEN TULEVA KÄYTTÖ

Louhinnan ja murskauksen tarkoituksena on poistaa alueella oleva kalliokiviaines ja mahdol-listaa alueen rakentaminen tulevaisuudessa teollisuusalueeksi, mm. maakuntakaavamerkin-nän mukaisesti.Maakuntakaavassa alue on varattu teollisuustyöpaikkarakentamiseen. Sköldvikin osayleiskaavan päivitystyössä osayleiskaavamerkintä voi muuttua nykyisestä. Alueen pohja louhitaan suunnitelmapiirustusten mukaisesti tasoon +18…+20. Tasoa +18 ma-talampia kohtia voidaan tarvittaessa täyttää alueelle vastaanotetulla ylijäämälouheella. Louhi-tun alueen pohja jää murskepintaiseksi alueen tuleva käyttö huomioon ottaen. Alueen reunat louhitaan tilankäytön maksimoimiseksi pystysuoraksi. Joillakin kohdilla louhittu alue on tulevassa tilanteessa ympäröivän maanpinnan tasossa. Kallioleikkausten korkeus on enimmillään noin 9 metriä. Yli 3 metriä korkeat leikkaukset suojataan ylhäältä kiinteällä aidal-la. Paikoin luiskaa voidaan loiventaa pintamaalla, jos alueen tuleva käyttö on tiedossa jälki-hoitotyötä tehtäessä. Louhitun alueen pohja on tarkoitus jättää murskepintaiseksi, eikä pin-tamaata lähtökohtaisesti levitetä kaivualueen pohjalle. Pintamaita käytetään pääasiassa ottamisalueen reunojen muotoilussa ja maisemoinnissa. Jos alueen pohjoisreunalle jätetään pintamaat pysyväksi maisemointirakenteeksi, valli hy-väksytetään viranomaisella. Lopuksi louhittu alue siistitään ja kaikki ottamiseen liittyvät ra-kenteet puretaan.

20(66)

Mikäli alueen kaavoitukseen tai muuhun maankäytön suunnitteluun tulee oleellisia muutoksia luvan aikana, jälkihoitosuunnitelma päivitetään muutosten mukaiseksi ottamistoiminnan lop-puvaiheessa.

ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PAR-HAIDEN KÄYTÄNTÖJEN (BEP) SOVELTAMISESTA

Hakija on täsmentänyt arviotaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kan-nalta parhaiden käytäntöjen soveltamista 16.3.2020 sähköpostitse. Täsmennyksen mukaan kiviainestuotantoon ei sovelleta teollisuuspäästödirektiiviä eikä toi-mialalle siksi ole toistaiseksi laadittu yleiseurooppalaisia BAT-vertailuasiakirjoja. Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää kaikkia raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotantoprosessin op-timointi, pöly-, melu- ja muiden päästöjen vähentämistoimet, säännölliset huollot, ympäristö-järjestelmät ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö. Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristö-keskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallin-ta kiviainestuotannossa -julkaisu (Suomen ympäristö 25/2010), johon on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja ympäristön kannalta parhaista käytän-nöistä. Julkaisussa esitettyjä toimintatapoja käytetään soveltuvilta osin Kurkisuon kiviainesalueen toiminnassa. Hakijalla on sertifioitu ISO-standardien mukainen laatu- ja ympäristöjärjestelmä, ja kiviainestuotteet täyttävät CE-vaatimukset.

ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen

Suunnitelma-alue sijaitsee vilkasliikenteisten teiden välittömässä läheisyydessä, teollisuus-alueeksi kaavoitetulla alueella. Etäisyys lähimpään asutukseen on yli 500 metriä. Etäisyys ja sijaintipaikka huomioon ottaen toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten viihtyisyy-teen tai terveyteen. Toiminta järjestetään siten, etteivät valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaiset melutason raja-arvot ylity asuinrakennuksilla. Niin ikään toiminta järjestetään siten, etteivät valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) ilmanlaadusta annetut raja-arvot ylity. Liiken-ne kulkee Kilpilahdentieltä suoraan moottoritielle eli toiminnasta ei aiheudu liikennettä asu-tuksen läheisyyteen. Haitta rajoittuu terveysvaikutusten sijaan mahdolliseen ajoittaiseen viihtyvyyshaittaan; murs-kauksen tai porauksen ääni voi sääolosuhteista riippuen olla kuultavissa lähimpien asuinra-kennusten ja lomarakennuksen kohdalla erityisesti silloin, kun moottoritien liikennettä on vä-hemmän. Laskennallisen mallinnuksen tulosten perusteella Destia Oy:n louhinnan ja murs-kauksen aiheuttama melutaso kuitenkin alittaa valtioneuvoston asetuksen 800/2010 raja-arvot ympäristön asuin- ja lomarakennuksilla kaikissa louhinnan ja murskauksen vaiheissa, kun meluntorjuntaa tehostetaan tietyissä toiminnan vaiheissa varastokasoilla tai vastaavilla meluesteillä.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

Suunnittelualue sijoittuu moottoritien, Kilpilahdentien ja radan rajaamalle alueelle, joka on maakuntakaavoituksessa osoitettu kiviainestenottoalueeksi ja jolla on jo huomattavasti melu- ja muuta ympäristökuormitusta. Alueen puusto on kertaalleen hakattu ja alue ei ole erityisen luonnontilainen. Lähin asuinrakennus sijaitsee moottoritien pohjoispuolella, lähimmillään yli 500 metrin etäi-syydellä melua, pölyä ja tärinää aiheuttaviin toimintoihin nähden. Ottaen huomioon toiminnan

21(66)

sijaintipaikka ja sen ympäristöolosuhteet toiminnalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. Porvoonväylän ja Kilpilahdentien läheisyydessä louhittaessa noudatetaan tienpitäjän ohjeis-tusta. Erillinen liikenteen ohjaussuunnitelma hyväksytetään tarvittaessa Uudenmaan elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Junaradan läheisyydessä louhittaessa noudatetaan Liikenneviraston ohjetta 23/2013 ”Louhintatyöt rautatien läheisyydessä”.

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön

Toiminnalla ei ole vaikutuksia vesistöön tai sen käyttöön, kalastoon eikä muihin vesieliöihin. Vaikka louhinnan vaikutus voi ajoittain näkyä lähimpien ojien vedenlaadussa, louhinnan ai-heuttamista pitoisuuksista ei kuitenkaan aiheudu merkittävää haittaa luonnonympäristölle.

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset

Toiminnasta aiheutuvilla polttomoottoriperäisillä päästöillä (typpi-, rikki- ja hiilidioksidipäästöt) ei ole oleellisia tai mitattavia vaikutuksia ilmanlaatuun tai ilmastoon. Murskauksessa käyte-tään kastelua vähentämään pölyämistä ja tarpeen mukaan myös louhosalueen kulkuväyliä kastellaan. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on useita ilmapäästölähteitä. Ha-kemuksen mukaisen toiminnan aiheuttama vaikutus sijaintiympäristön ilman laatuun on to-dennäköisesti melko pieni ja sitä on vaikea erotella ympäristön muusta kuormituksesta.

Vaikutukset maaperään, pohjaveteen sekä pintaveden virtaussuuntaan

Suunnittelualueella ei ole havaintoja pohjavedestä. Lähimmät pohjavesihavainnot ovat Rosk’n Roll Oy:n (ent. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy) alueelta pohjavesiputkista, Kullo-bäckenin toiselta puolelta. Vesipinta oli lokakuun mittauksissa tasossa +11,41 (havaintopiste KP3) ja +13,08 (HP6). Tämän perusteella voidaan arvioida, että ottaminen ei ulotu pohjave-den pinnan alapuolelle. Luontainen maanpeite suunnittelualueella on ohut ja avokallioiden kohdalla sitä ei ole lain-kaan. Maaperän pohjavettä on alueella siten hyvin vähän ja muodostuvan pohjaveden määrä on vähäinen. Kalliopohjavettä voi muodostua kallion rakoilun kautta. Suuri osa alueen sa-dannasta kulkeutuu topografian ohjaamana pintavaluntana alueen ympäristön ojiin ja niissä edelleen eteenpäin. Louhinnan etenemisvaihe vaikuttaa alueelta pois johdettavien vesien kulkusuuntaan. Louhinnan edetessä alueen pinnanmuoto muuttuu lähes tasaiseksi kentäksi ja pintavalunta jonkin verran hidastuu. Louhitun alueen murskeella tasattu pohja on rikkonai-nen ja hyvin vettä läpäisevä, minkä johdosta sade- ja sulamisvedet pääsevät imeytymään maa- ja kallioperään ja pintavaluntaa on vähän. Jos toiminnan alkuvaiheessa havaitaan, että alueen lounais–eteläosaan kertyy vettä, se pumpataan alueelta ojia pitkin pois. Kun louhinta on edennyt riittävästi, alueen vedet johtuvat pohjoiseen. Alueen pohjoisosaan tehdään selkeytys-/viivytysallas, jonka tarkka paikka määritetään toiminnan aikana. Porvoon-väylän (vt 7) alittaaa rumpuputki. Vedet johtuvat putken kautta Porvoonväylän alta kohti poh-jois–koillista. Porvoonväylän pohjoispuolella, johon vedet johtuvat edelleen ojaan. Louhinnassa louheeseen jää tyypillisesti pieniä määriä räjähdysaineperäisiä typpiyhdisteitä, jotka vesiliukoisina kulkeutuvat veden mukana eteenpäin. Suunnittelualueen ympäristö ei ole erityisen luonnontilainen, vaan ojavesiin kohdistuu sekä liikenteen että muun maankäytön ai-heuttamaa kuormitusta. Hakijan muilla vastaavilla louhosalueilla tekemiin vedenlaadun tark-kailuihin perustuen voidaan arvioida, että louhinnan aiheuttama typen kuormitus ojavesiin on vähäinen ja että se ei aiheuta suunnittelualueen ympäristön tilan heikentymistä. Vedet virtaa-vat luonnonsuojelualueilta poispäin, joten toiminnalla ei vaikutusta suojeltujen alueiden ve-den laatuun.

22(66)

Normaalilla murskaustoiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden käsittely tehdään huolellisesti aiemmin hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA)

Toimintaan ei sovelleta lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA).

LAADITUT SELVITYKSET

Kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikkojen selvitys Porvoon Kurkisuon hankealueella vuonna 2019. Faunatican raportteja 55/2019 Selvitys valumavesistä, Kurkisuo, kiinteistöt 638-440-28-3 ja 638-440-4-60. Promethor Oy 28.1.2020, raportti nro PR4608-LUO2

RISKIT JA ONNETTOMUUSTILANTEISIIN VARAUTUMINEN

Hakija on täsmentänyt toimintaan liittyviä riskejä sekä onnettomuustilanteisiin varautumista 16.3.2020 sähköpostitse.

Merkittävimmät riskit

Toiminnasta aiheutuva merkittävin ympäristöriski on öljyvahinko esimerkiksi työkoneiden let-kurikkojen, varastosäiliöiden vuodon tai tulipalon yhteydessä.

Riskien ehkäisy

Alueelle nimetään vastaava työnjohtaja, joka valvoo, että lupa- ja turvallisuusmääräyksiä noudatetaan. Edellä esitetyn lisäksi toiminnassa noudatetaan mm. seuraavia varotoimenpiteitä:

- Toiminnassa noudatetaan erityistä varovaisuutta, jotta öljyjä ei päädy maaperään. - Vuotojen ehkäisemiseksi koneet ja laitteet huolletaan säännöllisin väliajoin. Huollot

tehdään muualla, lukuun ottamatta toiminnan turvallisen jatkumisen kannalta välttä-mättömiä pieniä ja säännöllisiä huoltoja.

- Murskaus- ja porauskalustoa varten alueella ei varastoida polttoainetta, vaan koneet tankataan suoraan alueella käyvästä säiliöautosta.

- Tukitoimintojen alueen pohja suojataan. - Työkoneiden polttoaineen varastosäiliöt (1-2 m3) ovat kuljetukseen hyväksyttyjä IBC-

säiliöitä. Säiliöissä on kaksoisvaippa tai kiinteä valuma-allas, ylitäytönestin, laponesto ja tankkauslaitteistoissa on lukittava sulkuventtiili. Säiliöitä ei säilytetä alueella, vaan ne ovat joko auton lavalla tai tilapäisesti maahan sijoitettuna tukitoiminta-alueelle.

- Murskausurakan aikana tarvittavat moottori-, hydrauliikka- jne. öljyt sekä jäteöljyt säi-lytetään varastointiin tarkoitetussa tiivispohjaisessa varastokontissa.

- Öljytuotteita varastoidaan alueella vain toiminnan aikana sillä hetkellä käytössä ole-vien työkoneiden tarvitsema määrä. Öljytuotteiden varastoinnissa noudatetaan ympä-ristöluvassa esitettäviä vaatimuksia.

- Alueelle varataan riittävästi imeytysmateriaalia ja öljynkeräysvälineitä öljy- tai poltto-ainevuotojen varalle. Työkoneet tankataan siihen tarkoitetulla alueella.

- Alueella on alkusammutuskalusto. - Louhinta- ja räjäytystyössä sekä räjähteiden varastoinnissa noudatetaan niistä annet-

tuja turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Räjähdysaineita ei säilytetä suunnittelualueel-la.

23(66)

Toiminta poikkeustilanteessa

Poikkeustilanteessa koneet ja laitteet pysäytetään ja mahdollinen vika tai häiriö korjataan. Onnettomuuksista tehdään välittömästi ilmoitus Porvoon kaupungin pelastus- ja ympäristövi-ranomaisille ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarvittaviin toimen-piteisiin ryhdytään välittömästi mahdollisen vahingon aiheuttamien haittojen leviämisen es-tämiseksi.

TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttötarkkailu

Laitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Siihen kirjataan päivittäinen työaika, tuo-tantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Alueella synty-neistä jätteistä ja polttoaineen käyttömääristä pidetään kirjaa.

Melun ja pölyn tarkkailu

Melu Etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen on louhinnan alkuvaiheessa noin 800 metriä ja louhinnan edetessä lyhimmillään noin 550 metriä. Lähimpään lomarakennukseen, joka sijait-see moottoritien melualueella ja jonka käytöstä loma-asumiseen ei ole varmuutta, sijaitsee louhinnan alkuvaiheessa noin 1000 metrin etäisyydellä ja lyhimmillään louhinnan loppuvai-heessa noin 550 metrin etäisyydellä. Sekä louhinta (poraus) että murskaus ja rikotus sijaitse-vat näin ollen koko toiminnan ajan yli 500 metrin etäisyydellä lähimmästä vakituisesta ja lo-ma-asutuksesta. Laskennallisen meluselvityksen perusteella toiminnan aiheuttama melutaso alittaa valtioneu-voston asetuksen 800/2010 raja-arvot ympäristön asuin- ja lomarakennuksilla kaikissa lou-hinnan vaiheissa, kun meluntorjuntaa tehostetaan tietyissä toiminnan vaiheissa varastoka-soilla tai vastaavilla meluesteillä. Yleisen liikenteen aiheuttama melutaso lähimmällä lomara-kennuksella on noin 60 dB(A) ja lähimmillä asuinrakennuksilla päiväajan keskiäänitaso on noin 55…60 dB(A). Laskennan perusteella toiminta voi vähäisesti lisätä melutasoa lähimmäl-lä asuinrakennuksella luoteissuunnassa siinä vaiheessa, kun sääolosuhteet ovat melun le-viämiselle suotuisat ja melulta suojaavat maastonmuodot on luoteen suuntaan louhittu ta-saiseksi. Muilla ympäristön asuin- ja lomarakennuksilla melutaso ei oleellisesti lisäänny ny-kyiseen verrattuna. On todennäköistä, että murskauksen ja louhinnan aiheuttamaa melutasoa on mitattaessa vaikea erotella yleisen liikenteen melutasosta. Edellä esitetyn perusteella on myös epäto-dennäköistä, että toiminta aiheuttaisi merkittävää meluhaittaa lähimmän asutuksen kohdalla. Näistä syistä melun mittaamiselle ei katsota olevan tarvetta. Meluhaittaa kuitenkin arvioidaan jatkuvasti aistinvaraisesti toiminnan aikana. Hakijan omavalvontaan kuuluu, että toiminnan aiheuttamaa melutasoa käydään louhintavaiheittain mittaamassa lähimmän asutuksen koh-dalla. Omavalvonnan perusteella meluntorjuntaa voidaan tarvittaessa parantaa ja tarvittaes-sa järjestää mittaus ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Melutasoja ja melun kuulumista voi-daan arvioida pyydettäessä myös yhdessä valvovan viranomaisen kanssa toiminnan aikana. Pöly Myös pölyn leviämiseen ja mahdollisen pölyhaitan syntymiseen tai syntymättä jäämiseen vaikuttavat edellä mainitut etäisyydet sekä valtatien 7 sijainti suunnittelualueen ja asuinra-kennusten välissä. Murskauksessa käytetään kastelua ja poravaunuissa on pölynkeräyslait-teisto. Etäisyyksiin ja VNa 800/2010 mukaisiin toimintatapoihin perustuen hakija ei katso pö-lyn mittaamista tarpeelliseksi. Pölyämistä tarkkaillaan alueella aistinvaraisesti toiminnan ai-kana. Yleisesti ottaen VNa 800/2010 13 § mukaan: ”Jos toiminnan etäisyys melulle ja pölylle

24(66)

alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä, maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnan-harjoittaja voi luotettavalla, ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että 5 ja 7 §:ssä tarkoitetut arvot ilmanlaadulle ja melutasolle eivät ylity, ei ympäristöluvassa tarvitse asettaa määräyksiä melun ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta.”

Tärinän tarkkailu

Etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen on louhinnan alkuvaiheessa noin 800 metriä ja louhinnan edetessä lyhimmillään noin 550 metriä. Katselmus ja mittaus tehdään tällä kiinteis-töllä louhinnan alkuvaiheessa. Sen jälkeen mittausten tarve arvioidaan louhintatyökohtaisesti mittaustulosten, kyseisen louhintakohdan ja em. kiinteistön välisen etäisyyden perusteella. Seuraavaksi lähin rakennus, lomarakennus sijaitsee louhinnan alkuvaiheessa noin 1000 met-rin etäisyydellä ja lyhimmillään louhinnan loppuvaiheessa noin 550 metrin etäisyydellä. Ra-kennuksen käytöstä loma-asumiseen ei ole varmuutta. Tärinän mittaustarve tällä kiinteistöllä arvioidaan louhinnan edetessä, kun rakennuksen käytöstä on saatu varmuus ja kun etäisyys louhittavasta kohdasta rakennukseen lyhenee noin 600–700 metriin. Tärinämittausten kulloi-sestakin tarpeesta päätetään louhinnan edetessä viranomaisen kanssa esim. vuosittain val-vontatarkastusten yhteydessä.

Pohja- ja pintaveden tarkkailu

Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueella esiinny tai muodostu merkittävää määrää pohjavettä. Louhinta ei ulotu pohjaveden pinnan alapuolelle ja alueen läheisyydessä ei myöskään ole talousvesikaivoja, joihin toiminnalla voisi olla vaikutusta. Vesientarkkailussa liitytään Kullobäckenin yhteistarkkailuun. Pinta- ja pohjavesitarkkailua tehdään yhteistarkkailuohjelman mukaisina ajankohtina ja näytteistä analysoidaan ohjelman mukaiset parametrit. Alueelta pois johdettavien vesien kulkusuuntaan vaikuttaa louhinnan etenemisvaihe. Tästä syystä hakija ehdottaa, että pintavesien havaintopiste muuttuu ottamisen etenemisen mu-kaan. Toiminnan alkuvaiheissa pintavesinäyte otettaisiin louhinnan aloituskohdan eteläpuo-litse kulkevasta ojasta (Oja1). Kun louhinta on edennyt riittävän laajalle pohjoisen suuntaan, lähes koko alueen vedet kulkevat pohjoisen suuntaan. Tällöin pintavesinäyte otettaisiin alu-eelle tehdystä selkeytysaltaasta (”allas”). Molempien näytepisteiden tarkat paikat määritetään maastokäyntien ja –havaintojen perusteella. Hakija esittää asennettavaksi kahta pohjavesiputkea. Putkien sijaintipaikat ja syvyydet sovi-taan yhdessä viranomaisen kanssa alueelle tehtävän tarkastuskäynnin yhteydessä.

Raportointi ja kirjanpito

Alueelta otettavien maa-aineksen määrä ja laatu ilmoitetaan maa-aineslupaviranomaiselle vuosittain maa-aineslain 23a §:n mukaisesti. Maa-aines- ja ympäristöluvan tarkkailutiedoista kootaan raportti, joka toimitetaan vuosittain Porvoon kaupungin ympäristövalvontaviranomai-selle.

HAKEMUKSEN LIITTEET

Hakemus Maa-ainesten ottamissuunnitelma ja ympäristölupahakemus, Kurkisuo, Porvoo. Promethor Oy 7.7.2019, PR4608-LUO1

25(66)

Liitteet

Liite 1. Suunnittelualueen sijaintikartat Liite 2. Ottotoiminnan kohteena olevien kiinteistöjen lainhuutotodistukset 2.7.2019 Liite 3. Maanomistajan suostumus 4.3.2019 Liite 4: Rajanaapurit ja lähin asutus Liite 5: Alueen kaavoitustilanne Liite 6. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, korjattu pvm. 24.9.2019/6.10.2019 Liite 8: Ympäristömeluselvitys,Kurkisuo, Porvoo. Promethor 5.7.2019, PR4608-Y01 Liite 8: Yhteistarkkailualue, Kullobäcken, tarkkailuohjelmapäivitys. Kymijoen vesi ja ympäristö

ry 24.9.2018 Piirustukset ja niiden päivitykset

- Asemakuva, 1:4000, 3.7.2019, päivitetty 9.10.2019 (karttamerkinnän värikorjaus), Promethor Oy

- Nykytilanne,1:5000, 3.7.2019, päivitetty pvm. 1.10.2019, Promethor Oy - Lopputilanne, 1:5000, 3.7.2019, päivitetty pvm. 8.10.2019, Promethor Oy - Leikkauspiirustukset A-A, B-B, C-C ja D-D, 3.7.2019, päivitetyt pituus- ja poikkileikkaukset

6.10.2019 sekä uusi poikkileikkaus E-E, Promethor Oy - Vesienjohtamissuunnitelma, 1:5000, 3.7.2019, päivitetty 9.10.2019, Promethor Oy

Täydennykset liitteisiin (9.10.2019)

- Kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikkojen selvitys Porvoon Kurkisuon hankealueella vuonna 2019. Faunatican raportteja 55/2019, 30.9.2019

- Täydennys ympäristömeluselvitykseen, liitteet 6.1-6.3, 8.10.2019, Promethor Oy - Pinta- ja pohjaveden havaintopisteet, 1:4000 (liite 8), Promethor Oy - Suunnitelma tukitoiminta-alueen rakenteista, Promethor Oy 4.10.2019 - Suunnitelma pintamaiden sijoittamisesta, selostus 9.10.2019 ja karttapiirustus 1:5000, 8.10.2019

Täydennykset liitteisiin (1.2.2020) - Liite 1: Selvitys valumavesistä, Kurkisuo, kiinteistöt 638-440-28-3 ja 638-440-4-60. Promethor

Oy 28.1.2020, raportti nro PR4608-LUO2 - Liite 2:Nykytilanne-Kurkisuo, 1:5000, piirustusnumero 001, Promethor Oy 29.1.2020 - Liite 3:Lopputilanne-Kurkisuo, 1:5000, piirustusnumero 002, Promethor Oy 29.1.2020 - Liite 4: Kurkisuo-leikkauskuvat A-A ja B-B, Promethor Oy 29.1.2020 - Liite 4: Kurkisuo, leikkauskuvat C-C, D-D ja E-E, Promethor Oy 29.1.2020

Täsmennykset hakemukseen 16.3.2020 - BAT ja BEP, hakijan arvio, sähköposti 16.3.2020 - riskit ja onnettomuustilanteisiin varautuminen, hakijan täsmennys, sähköposti 16.3.2020

Korjaukset liitteisiin (17.3.2020) - Liite 2:Nykytilanne-Kurkisuo, 1:5000, piirustusnumero 001, Promethor Oy 17.3.2020, lopullinen - Liite 3:Lopputilanne-Kurkisuo, 1:5000, piirustusnumero 002, Promethor Oy 17.3.2020, lopullinen

ASIAN KÄSITTELY Täydennykset

Hakijaa on pyydetty täydentämään ja tarkentamaan lupahakemusta 17.9.2019. Täydennystä /tarkennusta on pyydetty mm. kirjoverkkoperhosen esiintymisen selvittämisestä, ottamisalu-eesta ja ottamissyvyydestä, lopputilanteen korkotasoista, täydentävästä leikkauskuvasta, pintamaiden loppusijoituksesta, maisemoinnista, meluvallista ja ympäristömelusta, tukitoimin-ta-alueen rakenteesta, liikennejärjestelyistä sekä suunniteltujen pohjavesiputkien alustavasta sijoituspaikasta. Hakija on toimittanut 30.9.2019 sähköpostitse kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikkoja kos-kevan selvityksen.

26(66)

Hakija on päivittänyt ja korjannut lupahakemusta ja sen liiteaineistoa sähköpostitse 9.10.2019 sekä täydentänyt hakemusaineistoa pintamaiden sijoittamista, tukitoiminta-alueen rakennetta ja pintaveden havaintopisteitä koskevilla liitteillä. Lisäksi hakija on täydentänyt meluselvitystä siten, että yhteismeluselvityksessä on huomioitu Rosk´n Roll Oy:n louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttama vaikutus melutasoon. Hakija on täydentänyt hakemusta vastinetta antaessaan 1.2.2020. Hakija on tällöin toimitta-nut valumavesiä koskevan selvityksen ja tarkentanut nyky- ja lopputilannepiirustuksia sekä leikkauskuvia A-A, B-B, C-C, D-D ja E-E. Nyky- ja lopputilannekartat on korjattu ja päivitetty 17.3.2020. Hakija on täsmentänyt lupahakemusta BAT ja BEP arvioinnin sekä riskien ja onnettomuusti-lanteisiin varautumisen osalta 16.3.2020 sähköpostitse.

Asian vireilläolosta tiedottaminen

Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain (527/2014) 44 §:n ja ympäristönsuo-jeluasetuksen (713/2014) 11 §:n mukaisesti kuuluttamalla Porvoon kaupungin virallisella il-moitustaululla 23.10.2019 – 22.11.2019 välisenä aikana. Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat olleet samanaikaisesti nähtävissä Porvoon kaupungin internetpalvelussa www.porvoo.fi si-vustolla kuulutukset ja lakisääteiset ilmoitukset. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Uusimaa-, Östnyland- ja Itäväylä-lehdissä 22.10.2019 ja 23.11.2019. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain (527/2014) 44 §:n mukaisesti annettu tiedossa ole-ville asianosaisille erikseen tieto 22.10.2019 päivätyllä kirjeellä sekä varattu ympäristönsuoje-lulain (527/2014) 43 §:n mukaisesti tilaisuus tehdä muistutuksia lupa-asian johdosta. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä 23.10.2019 – 22.11.2019 välisenä aikana Porvoon kaupungin palvelupisteessä Kompassissa, osoite Rihkamatori B, 06100 Porvoo.

Kuulemistilaisuudet

Hankkeesta ei ole ollut tarvetta järjestää ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 13 §:n mu-kaista yleisön kuulemistilaisuutta.

Tarkastukset ja neuvottelut

Tarkastukset

Kiinteistölle on tehty ympäristönsuojelulain (527/2014) 172 §:n mukainen tarkastuskäynti 7.10.2019. Tarkastuksesta on laadittu ympäristönsuojelulain (527/2014) 174 §:n mukainen, 22.10.2019 päivätty tarkastuspöytäkirja. Neuvottelut ja hakijan kuuleminen Ympäristölupapäätösluonnos on ennen päätöksen antamista toimitettu sähköpostitse 7.4.2020 hakijalle nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Hakija on antanut lupapäätösluonnosta koskevat kommentit 15.4.2020.

Lausunnot

Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty 22.10.2019 sähköisesti ympäristönsuojelulain (526/2014) 42 §:n mukainen lausunto Porvoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Porvoon kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolta, Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri-vastuualueelta sekä Ympäristö ja luonnonvarat-vastuualueelta, Väylävirastol-ta, Uudenmaan liitolta, Sipoon kunnan ympäristövalvontayksiköltä sekä Sipoon kunnalta

27(66)

(22.10.2019 päiväty kirje). Lausuttavaa aineistoa on täydennetty hakemusaineistosta puuttu-neilla liitteillä 9.12.2019. Lausunto on pyydetty antamaan 20.12.2019 mennessä. Uudenmaan ELY-keskuksen Y- ja L vastuualueille on varattu sähköpostitse 18.3.2020 mah-dollisuus täydentää lausuntoaan hakijan vastineessan toimittaman aineiston (hulevesiselvi-tykset ja -suunnitelmat) osalta. Terveydensuojelujaoston 19.11.2019 § 100 antamassa lausunnossa todetaan muun mu-assa, että toiminta ei saa ylittää melun ohjearvoja lähiasuintalojen piha-alueilla ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Erityisesti matalataajuisen melun haittojen ehkäisyyn tulee kiinnittää huomiota. Myös meluohjearvot alittavat melutasot saattavat aiheuttaa viihty-vyyshaittaa. Ympäristöterveysjaosto katsoo, että meluhaittaa aiheuttavaa toimintaa ei tule harjoittaa viikonloppuisin eikä perjantaisin enää klo 17.00 jälkeen. Pölynsidontakemikaaleja tulee välttää pölyntorjunnassa, jotta pohjaveden saastumisriski on mahdollisimman vähäinen. Lupamääräyksin ja riittävällä valvonnalla tulee varmistaa, ettei alueelle tuoda pilaantuneita maa-aineksia. On suositeltavaa, että alueen sisääntuloväylä varustetaan puomilla asiatto-man käytön estämiseksi. Ympäristöterveysjaostolla ei ole asiasta muuta huomautettavaa. Porvoon kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston 18.12.2019 antamassa lausunnossa todetaan muun muassa, että Destia Oy hakee maa-aineslupaa kalliokiviaineksen ottamiselle sekä ympäristö-lupaa kiviaineksen louhimiselle ja murskaukselle kiinteistöjen Trankärr 2 638-440-28-3 ja Kurkisuo 638-440-4-60 alueelle Kulloossa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 29,5 ha, varsinaisen kaivualueen pinta-ala on noin 18 ha ja otettava kiviainesmäärä noin 650 000 m³. Haettu toiminta-aika on 26.11.2028 saakka. Lisäksi alueelle tuodaan muualla raken-tamisessa syntyneitä puhtaita louheita jalostettavaksi enintään 50 000 t / vuosi. Porvoon kaupunki omistaa kiinteistöt sekä naapurikiinteistön Trankärr 638-440-6-10. Alue tullaan louhimaan ja tasaamaan noin tasolle +18 - +20. Alueen pohja jätetään murske-pintaiseksi ennakoimaan tulevaa maankäyttöä. Porvoon moottoritien ja Kilpilahdentien suun-taan rakennetaan ylijäämämaista max 3 metriä korkea suojavalli. Lisäksi muodostuvat jyr-känteet täytetään pintamaaluiskilla. Kaavoitustilanne: Alueella on voimassa Sköldvikin oikeusvaikutteinen osayleiskaava (vahvistettu ympäristömi-nisteriössä 9.6.1988). Osayleiskaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen ja korvaava rakennus-toiminta (MT). Lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu Porvoon moottoritien melunsuoja-alue, jolle ei saa rakentaa asuinraken-nuksia ilman meluntorjuntatoimenpiteitä (lm). Sköldvikin osayleiskaava on van-hentunut ja sitä ollaan parhaillaan uudistamassa. Voimassa oleva maakuntakaa-va on ohjeena yleiskaavaa päivitettäessä. Ottoalueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Noin 400 metrin päässä otto-alueesta etelään on voimassa jätekeskuksen rakentamisen mahdollistava ase-makaava (hyväksytty 27.2.2008). Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu ympäristömi-nisteriössä 15.2.2010) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ympä-ristöministeriössä 30.10.2014) Lisäksi alueelle on hyväksytty 24.5.2017 4. vaihe-maakuntakaava (tullut voi-maan 21.8.2017). Alue on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa teollisuusalueek-si T sekä kiviainestenottoalueeksi EOk. Alue sijaitsee osittain jätteenkäsittelyalueen EJ suo-ja-alueella (ej). Lisäksi maakunta-kaavassa on osoitettu Kilpilahden tie seututienä ja Kilpilah-teen johtava rata yhdysratana. Maakuntakaavaa ollaan uudistamassa. Uusimaa-kaava 2050 jakaantuu kahteen tasoon koko Uuttamaata koskevaan rakennesuunnitelmaan ja tarkempaan osa-alueittain laadittavaan kaavatasoon, vaihekaavoihin. Ehdotus Itä-Uudenmaan vaihekaavaksi vastaa pääosin voi-massa olevaa maakuntakaavaa, mutta esitystapa on aikaisempaa yleispiirteisempi. Nesteen-

28(66)

tien ja Kilpilahdentien rajaama alue on osoitettu tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittä-misalueeksi. Lisäksi alueen eteläpuolella on osoitettu kiertotalouden ja jätehuollon alue (EJ), Kilpilahdentie on osoitettu seudullisesti merkittävänä tienä ja Kilpilahteen johtava rata yhdys-ratana. Alueelle esitetty louhinta mahdollistaa alueen käyttämisen maakuntakaavassa varattuun tar-koitukseen. Alueen osayleiskaavaa ollaan muuttamassa maakunta-kaavan osoittamaan suuntaan. Alueen maankäyttö tarkentuu osayleiskaavamuutoksen myötä. Hanke ei vaikeuta alueen käyttämistä maakuntakaavassa varattuun tarkoitukseen eikä vaikeuta alueella tapah-tuvaa suunnittelua. Lisäksi hakemusasiakirjoissa on esitetty, että mikäli alueen kaavoituk-seen tai muuhun maankäytön suunnitteluun tulee oleellisia muutoksia luvan aikana, jälkihoi-tosuunnitelma päivitetään muutosten mukaiseksi ottamistoiminnan loppuvaiheessa. Kaupunkisuunnittelu tuo esille seuraavaa:

- Pääosa alueelle muodostuvista pintavesistä esitetään johdettavaksi selkeytysaltaan kautta moottoritien alitse alueelta pohjoiseen. Hakemuksen liitteenä olevaa vesienjoh-tamissuunnitelmaa tulee tarkentaa, jotta pintavesien kulkureitit ovat tiedossa myös alueen ulkopuolella.

- Ennen luvan myöntämistä tule varmistua, että alueelta muodostuvat pintavedet on johdettavissa pois alueelta pohjoisen kautta ilman, että naapurialueille syntyy lammi-koitumista.

- Pintamaista rakennettavaksi esitetyt matalahkot vallit, joiden maksimikorkeus maan-pinnan tasosta on 3 metriä sekä kalliojyrkänteitä vasten rakennetavaksi esitetyt luis-kat ovat hyväksyttävissä ja tukevat alueen tulevaa maankäyttöä. Hakijan tulee kuiten-kin esittää vallien ja luiskien osalta myös metsitys tai metsitys tulee lisätä ehtona lu-papäätökseen. Metsitys tulee tapahtua lupa-aikana.

Mikäli edellä mainitut seikat otetaan huomioon lupapäätöstä annettaessa, voidaan lupa kau-punkisuunnittelun näkemyksen mukaan myöntää. Porvoon kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston 19.12.2019 antamassa lausunnon täydennyksessä todetaan muun muassa, että Porvoon kaupunki, Sipoo ja Uudenmaan ELY-keskus ovat yhteisesti tutkineet ja sopineet Kilpilahden uudelle tielle hyväksyttävissä olevat liittymät. Hakemuksessa esitetty liittymä sisältyy sovittuun. Kaupunkisuunnittelu puol-taa hakemuksessa esitettyä liittymän sijaintia. Liittyen Rudus Oy:n Sipooseen hakemaan lu-paan Porvoo on useassa vaiheessa esittänyt että Sipoon puolenkin liittymät hyväksytään vain sovitun mukaisina. Rudus Oy:n lupapäätöksessä ei Sipoon puolen liittymiin kuitenkaan otettu kantaa, vaan asia jätettiin auki. Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri-vastuualue (L) ja ympäristö ja luonnonvarat-vastuualuee (Y) ovat antaneet yhteisen 12.12.2019 päivätyn lausunnon. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen antamassa lausun-nossa todetaan seuraavaa: Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain 6 §:ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Lupa ainesten ottami-seen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Saman lain 5 §:n 1 momentissa säädetään ottamissuunnitelmasta. Ottamissuunnitelman sisällöstä ja rakentees-ta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 24.11.2005/926, joka on astunut voi-maan 1.12.2005.

Hakemusasiakirjat ELY-keskus katsoo, että hakemusasiakirjat ovat pääpiirteissään asetuksen mukaiset. ELY-keskus muistuttaa, että kaikki hakemukseen liittyvät toiminnot tulee sijoittua ottamisalueen rajojen sisäpuolelle. Hakemusasiakirjojen täydennysvaatimuksena ELY-keskus esittää seu-raavan:

29(66)

- nykytilannekartassa tulee esittää murskauslaitoksen alustava sijainti ja murskeka-sojen sijoituspaikat

- maavalli on pintamaiden sijoitussuunnitelman (piirustus 005) mukaisesti sijoitettu osit-tain ottamisalueen ulkopuolelle. Nykytilannekarttaan on merkitty ainoastaan pinta-maiden välivarastoalue, kuten myös asemakuvaan.

- leikkauskuvissa A, B ja C maavalli näkyy, ja ulottuu ottamisalueen ulkopuolelle - lopputilannekartassa ei näy suunniteltua maavallia eikä myöskään ehdotettuja luiskia

(nämä näkyvät kuitenkin leikkauskuvissa) - leikkauskuvissa A ja D on esitetty pystysuorat seinämät, eikä luiskia pintamaiden si-

joittamissuunnitelman mukaisesti, kuten leikkauskuvissa B ja C on esitetty - onko tarkoitus, että selkeytysallas jää paikoilleen, kuten lopputilannekartta osoittaa - vesien johtamissuunnitelman täydennyksiin otetaan kantaa tämän lausunnon koh-

dassa "Hulevesien hallinta".

MAL 3 §:n 1 momentin 1-3 kohdan mukaiset rajoitteet Hakemuksen tarkoittama toiminta ei ELY-keskuksen käsityksen mukaan aiheuta ennalta ar-vioiden em. vaikutuksia.

Vaikutukset pohjaveteen, vedenhankintaan ja pohjavedentarkkailu (maa-aineslain 3 § 1 mo-mentin 4 kohta) Suunniteltu maa-ainesten ottoalue ei sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella, eikä sen lähei-syydessä ole yksityisten kiinteistöjen talousvesikaivoja. Alueen kaakkoispuolella sijaitsee Kullobäckenin yhteistarkkailun piiriin kuuluvaa kaksi pohjaveden havaintoputkea KP3 ja HP6, joiden vesipinnat ovat vuonna 2018 olleet tasolla +11,41 m ja +13.08 m. Suunniteltu alin ot-tamistaso on +18 m.

Hakemuksen mukaan tullaan lisäksi asentamaan kaksi uutta pohjaveden tarkkailuputkea, PP1 alueen kaakkoisosaan ja PP2 alueen luoteisosaan. Pohjavesitarkkailu esitetään liitettä-väksi Kullobäckenin yhteistarkkailuun.ELY-keskus katsoo, että hakemuksen tarkoittama toi-minta ei ennalta arvioiden aiheuta em. vaikutuksia. Yhteistarkkailuun liittymisestä ELY-keskus esittää tarkemmin kohdassa "Hulevesien hallinta".

Pölyntorjuntaan ei kuitenkaan pidä käyttää suolaa tai muita pohja- ja pintavesille vaarallisia aineita.

Hulevesien hallinta ELY-keskus toteaa, että hakemukseen liitetty "Vesienjohtamissuunnitelma, piirustus 005, 9.10.2019" kuvaa hulevesien johtaminen louhinnan loppuvaiheessa. Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä siitä, miten työnaikaisten hulevesien johtaminen hoidetaan. Myöskään va-rikkoalueen hulevesien hallinnasta ei ole esitetty suunnitelmaa.

ELY-keskus katsoo, että toiminnan vaikutuksia Kullobäckeniin ja sen valuma-alueeseen ei voida nyt esitettyjen asiakirjojen perusteella arvioida, minkä vuoksi hakemusasiakirjoja on täydennettävä seuraavasti:

- Kullobäckenin nykyhetken, työnaikainen ja loppuvaiheen valuma-alueen rajauksella - Kullobäckeniin johtuvien nykyhetken muodostuvien hulevesien määrällä - Kullobäckeniin työaikana ja loppuvaiheessa muodostuvien hulevesien määrällä - moottoritien sivuojaan johdettavan hulevesien määrällä - suunnitelmalla varikkoalueen hulevesien hallinnasta - selkeytysaltaiden rakennetiedoilla ja mitoitusperusteilla - selkeytysaltaiden ja vastaanottavien ojien kunnossapitosuunnitelmalla

Hulevesien määriä arvioinnissa ja selkeytysaltaiden mitoituksessa tulee myös huomioida hetkellisistä rankkasateista tulevaa kuormitusta. Rankkasateiden aikana saattaa Kullobäcke-niin päätyä erittäin suuria määriä lyhyessä ajassa, joten Kullobäckenin tulvimisvaaran ole-massaolo ja todennäköisyys tulee arvioida. Varsinkin kun hankkeen vaikutuksesta uomaan

30(66)

alkaa kerääntyä kiintoainesta, sen vedenjohtamiskapasiteetti saattaa pienetä entisestään. Myös Kullobäckenin veden käyttömahdollisuus kasteluvetenä myös tulevaisuudessa tulisi ar-vioida ja huomioida.

ELY-keskus katsoo lisäksi, että alueen eteläpuolella tulee rakentaa selkeytysallas jo työn aloitusvaiheessa (nyt on esitetty selkeytysaltaan rakentamista pohjoisosaan vasta louhinnan loppuvaiheessa). Selkeytysallas on tarpeen, koska etäisyys Kullobäckeniin on verrattain ly-hyt. Kullobäckeniin johdettava hulevesi ei ehdi lyhyellä matkalla selkeytyä ilman hallittua joh-tamista selkeytysaltaan kautta. Selkeytysallas tulee lisäksi sijoittaa siten, että se myös palve-lee varikkoalueelta poisjohdettavia hulevesiä. Tarvittaessa hulevedet tulee johtaa öljynero-tuskaivon kautta turvalliseen paikkaan tai esittää jokin muu tapa käsitellä hulevesiä siten, ett-eivät aiheuta haittaa pintavesille (vrt. alla oleva kuva, Sipoon kunnan päätökset Rudus Oy Boxin alueelle 12.12.2018 § 136 ja 137). Typpiyhdisteiden päästöjä voidaan vähentää käyt-tämällä emulsioräjähdysaineitta. ELY-keskus katsoo, että toiminnan pinta- ja pohjavesien tarkkailu tulee liittää osaksi Kullo-bäckenin yhteistarkkailua. Kullobäckenin yhteistarkkailuohjelmaa tulee täydentää havainto-paikkojen ja analyysivalikoiman osalta siten, että kyseisen toiminnan vaikutukset voidaan to-deta mahdollisimman luotettavasti. Pintavesipisteitä tulee lisätä toiminta-alueen ylä- ja ala-puolisiin ojiin riittävästi siten, että niistä otettavien vesinäytteiden avulla saadaan luotettava kuva toiminnan vesistövaikutuksista eri vaiheissa. ELY-keskus toteaa, että hakemuksessa esitetty tarkkailuohjelma on melko yleispiirteinen, eikä myöskään perustu riittäviin selvityksiin hulevesien hallinnasta. Porvoon kaupungin myöntämän luvan tultua lainvoimaiseksi tulee Uudenmaan ELY-keskukselle toimittaa lupaehtojen mukaisesti päivitetty Kullobäckenin yhteistarkkailuohjelma hyväksyttäväksi. Koska hulevesiä ollaan todennäköisesti myös johtamassa rata-alueen sivuojaan, tulee vaiku-tuksia arvioida myös tältä osin ja tarvittaessa hankkia Väylän (rataviranomainen) kannanot-toa asiassa. Lisäksi tulee huomioida, mitä Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri-vastuualue jäljempänä tässä lausunnossa asiassa esittää. Melu ELY-keskus toteaa, että meluselvitys on tehty hyväksyttävällä tavalla. Eri toimijoiden Des-tia/Rudus välillä näyttää kuitenkin olevan eroja laitteiden melupäästöissä, vaikka toiminta oli samaa. Osin erot olivat merkittäviä esim. rikotus Destia 115 dB ja Rudus 121 dB. Tässä koh-teessa sillä ei tosin ole suurtakaan merkitystä, koska altistuvat kohteet ovat suhteellisen kau-kana ja alueen melutaso on korkea tieliikenteestä johtuen. ELY-keskus toteaa, että hakemuksen tarkoittamassa ympäristössä on haasteellista mitata melu altistuvissa kohteissa, koska moottoritien melu on jatkuvaa ja kohtuullisen voimakasta ympäri vuorokauden. Mittauksen tai mittauksia tulee tehdä, mikäli lähialueen asukkaat ilmoit-tavat häiriöstä. ELY-keskus katsoo, että toiminnanharjoittajaa tulee velvoittaa meluntorjuntaan BAT&BEP ta-soisesti. Vähintäänkin murskaimen meluntorjumiseksi esitetyt varastokasat tulee toteuttaa. Samoin tulee kiinnittää huomiota poravaunujen kuntoon ja niiden suuntaamiseen häiriintyviä kohteita huomioiden. ELY-keskus toteaa lisäksi, että räjäytykset ja niistä tiedottaminen on ensiarvoisen tärkeää. On mahdollista, että perinteinen räjäytyksen varoitusääni ei hakemuksen tarkoittamassa ym-päristössä kuulu kovin hyvin, joten tekstiviesti tms. ilmoitukset tavoittavat mahdollisia haitan-kärsijöitä paremmin.

31(66)

Lopuksi ELY-keskus toteaa, että työskennellessä lähellä tietä ja rataa, tulee kiinnittää erityis-tä huomiota räjäytysten kokoon sekä niiden ajoittamiseen. Maisemointi Koska alueella ei ole lainvoimaista asemakaavaa, ELY-keskus katsoo, että luvassa on myös annettava tarpeelliset määräykset jälkihoidosta siltä varalta, että suunniteltu teollisuusalue ei toteudukaan. Liikenne ja infrastruktuuri-vastuualueen (L-vastuualue) kannanotto Kulku maa-ainestenottoalueelle on esitetty Kilpilahdentieltä nykyisestä liittymästä, tierekiste-riosoitteessa 11746/1/1175/vasen. ELY-keskus huomauttaa, että nykyiselle liittymälle tierekisteriosoitteessa 11746 / 1 / 1175 / vasen ei löydy lupaa järjestelmistämme. Mikäli hankkeelle myönnetään ympäristö- ja maa-ainestenottolupa ja jos liittymälle ei ole lupaa, tulee liittymälupaa hakea Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Myönteisestä ympäristö- ja maa-ainestenottoluvasta sekä tästä lausunnosta UUDELY/11861/2019 tulee liittää kopiot hakemukseen. Liittymässä annetaan tarkemmat oh-jeet ja ehdot liittymän rakentamiseksi. L-vastuualue muistuttaa, että valtatien 7 suoja-alue ulottuu 50 metrin etäisyydelle ja valtatien 7 rampin suoja-alue 20 metrin etäisyydelle maantien keskilinjasta mitattuna. Maantien 11746 suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien keskilinjasta mitattuna. Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä tehdä ojitusta tai muuta kaivutyötä siten, että muutoksesta voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (LjMTL 46 § 2. mom.) Maa-ainestenottotoiminta, mukaan lukien täyttövallit, tulee tapahtua valtatien 7 ja valtatien 7 rampin sekä maantien 11746 suoja-alueiden ulkopuolella. Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualue suhtautuu kielteisesti hulevesien sekä puhdistettu-jen ja puhdistamattomien jätevesien johtamiseen maantien sivuojaan. L-vastuualue katsoo, että ennen luvan myöntämistä hakijan tulee esittää Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle selvitys hulevesien johtamisesta, hule-vesien määristä sekä vaikutuksista valtatiehen 7. Hakijan tulee arvioida hulevesien määrät moottoritien ojaan ja valtatien 7 alittavaan rumpuun. Selvityksestä tulee ilmetä tienvarsiojien kunto sekä selvittää niiden kapasiteetti lisääntyville vesimäärille. Hulevesistä ja niiden johta-misesta ei saa aiheutua ongelmia tien kuivatukselle eikä valtatien 7 tierakenteelle. Huleve-sisuunnitelmat ja -selvitykset tulee toimittaa lausunnon antoa varten Uudenmaan ELY-keskuksen kirjaamoon. Mikäli kunnan ympäristöviranomainen tekee myönteisen päätöksen hulevesien johtamiseen valtatie 7 sivuojaan, tulee rummun sijoittamiselle tiealueelle ja työskentelylle hakea työlupa Pirkanmaan ELY-keskuksesta Hakemuksen liitteenä tulee olla kopiot maa-ainesten ottolu-vasta, Porvoon kaupungin päätös hulevesien johtamisesta valtatien 7 sivuojaan, huleve-sisuunnitelma, selvitys ojan kapasiteetista vesien johtamiseksi sekä tämä lausunto. Työlu-vassa määritellään hankkeelle tarvittavat ohjeet ja ehdot tarkemmin. Mikäli hulevesien johtamisesta maantien sivuojaan aiheutuu haittaa maantien kunnossapidol-le tai tien rakenteille, on hakija velvollinen kustannuksellaan poistamaan aiheutuneen haitan. Uudenmaan ELY-keskus ei vastaa maantien hoito- ja ylläpitotöiden aiheuttamista vahingois-ta purkukohdalle tiealueella. Mikäli maantietä parannetaan tai alue tarvitaan tienpitotarkoituk-seen, tulee hakijan siirtää purkukohta kustannuksellaan uudelleen määriteltävään paikkaan, jos Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue katsoo sen tarpeel-liseksi.

32(66)

Luvan myöntämisen edellytykset ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama hanke, huomioonotettuna edel-lä mainittu, ei ennakkoon arvioiden aiheuta vesilain 3:2 §:n tarkoittamia seurauksia. Mikäli otetaan huomioon tässä lausunnossa mainitut seikat, ELY-keskus katsoo, että lupa-määräysten vaikutusta huomioiden, ei ottaminen tai sen järjestely muilta osin ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain 6 §:n mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 49 §:ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. ELY-keskus katsoo, että ympäristölupa voidaan myöntää, kunhan huomioidaan tässä lausunnossa maini-tut seikat. Hakemusasiakirjat on kuitenkin ennen lupakäsittelyä täydennettävä edellä mainitun mukai-sesti. Lupapäätöksestä on viivytyksettä ilmoitettava MAL 19 §:n edellyttämällä tavalla. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki ne päätökseen liittyvät asiakirjat (myös täydennetyt), jota MAL 20 §:n mu-kaisen muutoksenhakumahdollisuuden mahdollinen käyttö asiassa edellyttää. Lupapäätösasiakirjojen lisäksi ELY-keskus muistuttaa lupaviranomaista lähettämään MAL 23 b §:n mukaisesti ottamislupaa koskevat tiedot (Ympäristöministeriön kirje 14.11.2017 Dnro YM8/401/2017) sähköisellä lupapäätöslomakkeella. ELY-keskus painottaa lomakkeen huolel-lista täyttämistä. Lomakkeeseen täytetyt tiedot siirtyvät sellaisenaan Notto-rekisteriin. Uudenmaan ELY-keskuksen Y- ja L-vastuualueiden täydentävässä lausunnossa 31.3.2020 todetaan muun muassa, että Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että toimitetut selvi-tykset ovat riittävät ja niissä on riittävällä tavalla huomioitu Uudenmaan ELY-keskuksen 12.12.2019 UUDELY/11861/2019 annetussa lausunnossa mainitut seikat. ELY-keskuksen Y-vastuualue toteaa, että hulevesisuunnitelmat siihen liittyvine laskentoineen ovat asianmukaiset. ELY-keskuksen L-vastuualue lausuu hulevesisuunnitelmasta seuraavan: Destia Oy on toimittanut Uudenmaan ELY-keskukselle valumavesiä koskevan selvityksen liit-tyen Destia Oy:n ympäristö- ja maa-ainestenottolupahakemukseen kiinteistöillä 638-440-28-3 ja 638-440-4-60, Kurkisuo, valtatien 7 ja Kilpilahdentien (mt 11746) varrella, Porvoossa. Uudenmaan ELY-keskuksen tierekisterin mukaan, valtatien 7 alitse johtaa rumpu ko. alueella tierekisteriosoitteessa 7 / 5 / 5586, joka on kooltaan 1000 mm, liettyminen 10 %. Destian toi-mittaman valumavesiä koskevan selvityksen mukaan, louhintojen jälkeen mitoitussateen vir-taama (l/s) tulee olemaan enimmillään 436 l/s. Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tulkinnan mukaan, val-tatien 7 alitse menevän rummun (tierekisteriosoitteessa 7 / 5 / 5586) kapasiteetti on riittävä tulevalle alueen virtaamalle louhintojen jälkeen. Mikäli hulevesien johtamisesta maantien sivuojaan aiheutuu haittaa maantien kunnossapidol-le tai tien rakenteille, on hakija velvollinen kustannuksellaan poistamaan aiheutuneen haitan. Väyläviraston 22.11.2019 antamassa lausunnossa VÄYLÄ/6739/03.01.02/2019 todetaan muun muassa, että Kurkisuon suunnittelualue sijaitsee Porvoon kaupungin Kulloon kylässä, linnuntietä noin 15 kilometriä Porvoon keskustaajamasta lounaaseen, Kilpilahden öljyntuo-tantolaitosten ja Helsinki – Porvoo -moottoritien (vt 7, Porvoonväylä) välisellä alueella. Alue rajautuu lännessä Porvoon ja Sipoon väliseen kuntarajaan ja Kilpilahdentiehen, pohjoisessa

33(66)

moottoritiehen sekä idässä Kerava – Sköldvik -rataosaan (Väyläviraston hallinnoimaan kiin-teistöön 638-871-1-4 Sköldvik). Louhintatyöt rautatien läheisyydessä Suunnittelualue rajautuu koillisessa Kerava – Sköldvik -rataosaan. Maa-ainesten ottosuunni-telmassa osoitettu louhinta-alue sijaitsee lähimmillään noin 45 metrin etäisyydellä radasta. Rautatien läheisyydessä louhittaessa on noudatettava Väyläviraston ohjetta Louhintatyöt rautatien läheisyydessä (Liikenneviraston ohjeita 23/2013). Lupapäätöksessä tulee edellyttää kyseisen ohjeen noudattamista. Louhintatyötä tilaavat ja toteuttavat tahot ovat vastuussa siitä, että louhintatyöt eivät aiheuta vaaraa junaliikenteelle tai vaurioita rautatietä ja sen laitteita. Näiden tahojen on itse määritel-tävä se, milloin louhintatyöt voivat vaurioittaa radan rakenteita tai laitteitaja arvioitava louhin-tatöiden riskit rautatien rakenteille sekä junaliikenteelle. Tehtäessä louhintatöitä 100–200 metrin etäisyydellä rautatiealueesta on hyvä ottaa yhteyttä Väylävirastoon mahdollisten ohjeiden saamiseksi. Tällöin louhinnat saattavat vaatia riskiana-lyysiä tehtäväksi, jos louhinnan mittakaava ja/tai läheisen rataosuuden laitteet tai rakenteet sitä edellyttävät. Tehtäessä louhintatöitä alle 100 metrin etäisyydellä rautatiealueesta pitää aina ottaa yhteyttä Väylävirastoon, koska näin lähellä rautatiealuetta tehtävät louhintatyöt edellyttävät yleensä toimenpiteitä junaliikenteen turvaamiseksi ja radan rakenteiden ja laitteiden suojaamiseksi. Tässä tapauksessa myös riskianalyysi on yleensä tehtävä. Louhintatöiden osalta tulee pyy-tää Väylävirastolta lausunto ja hyväksyttää louhintoja koskevat suunnitelmat Väylävirastolla. Louhintatyön riskejä tulee arvioida sekä louhintojen vaikutuksia radan rakenteisiin ja laitteisiin seurata riittävillä menettelyillä (mm. tärinämittaus) töiden aikana. Seurannasta ja muista toi-menpiteistä tulee tehdä ehdotus ja sopia siitä Väyläviraston/rataisännöitsijän kanssa. Louhin-tatöiden riskinarviointi tulee toimittaa rataisännöitsijälle hyvissä ajoin ennen louhintatöiden aloittamista. Louhintatarpeiden ollessa selvillä toimitetaan myös lopulliset louhintasuunnitel-mat rataisännöitsijälle. Rakentamistoimenpiteet radan läheisyydessä ja radan stabiliteetti Radan läheisyyteen, noin 30 metrin etäisyydelle sen keskilinjasta on suunniteltu sijoitettavan ottamisalueen pintamaiden välivarastointialue. Lupahakemuksen aineistosta ei ilmene kuinka paljon pintamaita alueelle on tarkoitus sijoittaa. Radan läheisyydessä tehtävistä toimenpiteis-tä ei saa aiheutua turvallisuusriskiä, haittaa radan stabiliteetille tai kuivatukselle taikka muuta haittaa radanpidolle tai junaliikenteelle. Lähtökohtaisesti radan stabiliteettiin mahdollisesti vaikuttavista massojen siirroista (kaivamisesta, pengertämisestä) tai maaperän kuivatukses-ta, tulee tehdä riittävät selvitykset radan rakenteiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Välivarastointialueelle sijoitettavien maamassojen mahdolliset vaikutukset radan stabiliteettiin ja kuivatukseen tulee selvittää ennen maa-ainesten sijoittamista radan läheisyyteen. Radan stabiliteetti on varmistettava Väyläviraston geoteknisten ohjeiden mukaisesti ja selvitykset on hyväksytettävä Väylävirastossa. Pölyäminen Luvanhakijan tulee huolehtia siitä, ettei louhinta- ja murskaamotoiminnasta sekä pois kulje-tettavasta kiviaineksesta aiheutuva pöly tai hienoaines leviä sähköradan johtorakenteisiin, kuten eristimiin eikä radan päällysrakenteeseen niitä vaurioittaen. Kuljetuksissa on huolehdit-tava kuljetusten suojaamisesta ja teiden pölynsidonnasta. Muutoin Väylävirastolla ei ole rautatiealueen haltijana huomautettavaa lupahakemuksen johdosta. Väylävirasto pyytää saada tiedoksi lupapäätöksen liitteineen. Uudenmaan liiton 18.12.2019 Dnro 589/06.02.00/2019 antamassa lausunnossa todetaan muun muassa, että hankealueella ja sen läheisyydessä on voimassa Itä-Uudenmaan maa-

34(66)

kuntakaava, Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaava sekä Uudenmaan 4.vaihemaankuntakaava. Alueella on lainvoimainen Sköldvikin osayleiskaava, joten maakun-takaavat eivät ole voimassa sen alueella muutoin kuin kaavojen muuttamista koskevan vai-kutuksen osalta. maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaavoissa alue on ositettu teollisuusalueeksi ja kiviainesten ottoalueeksi. kaupunki on käynnistänyt Sköldvikin osayleiskaavan uudistamisen, jolloin maakuntakaavat ovat laa-dinnan ohjeena. Lupahakemuksen mukainen toiminta ei ole ristiriidassa maakuntakaavassa alueelle osoitetun maankäytön kanssa. Uudenmaan liitossa on valmisteille Uusimaa-kaava 2050. Se muodostuu kolmesta vaihe-maankuntakaavasta. Hankealue sijaitsee Itä-Uudenmaan vaihemaankuntakaavan alueella. Kaavaehdotukset ovat olleet nähtävillä syksyllä 2019. Tavoitteena on, että maakuntavaltuus-to hyväksyy Itä-Uudenmaan vaihemaankuntakaavan ja myös Helsingin seudun vaihemaan-kuntakaavan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaankuntakaavan keväällä 2020. Valmisteilla olevat vaihemaankuntakaavat ovat voimassa olevia maakuntakaavoja strategi-sempia. Myös kaavakarttojen mittakaava on nyt pienempi. Hankealueella ei osoiteta Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavaehdotuksessa aluevarauksia tai muita merkintöjä. Suunni-teltu ottotoiminta ei ole ristiriidassa kaavaehdotuksen kanssa eika vaikeuta siinä esitettyjä muita maankäyttöratkaisuja. Uudenmaan liitolla ei ole muuta lausuttavaa ottosuunnitelmasta. Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunnan 11.12.2019 § 124 antamassa lau-sunnossa todetaan muun muassa, että Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunnan näkemyksen mukaan haettu ottoalue sijoittuu maa-ainesten otolle ja murskaukselle soveltu-valle alueelle. Toiminta-alue on hyvin lähellä muuta vastaavaa toimintaa, moottoritietä ja rau-tatietä, eikä välittömään läheisyyteen sijoitu juurikaan asutusta, etenkään Sipoon alueella, jo-ten mahdollista haittaa kokevien määrää jäänee vähäiseksi. Hulevesien käsittelyn suunnitelmallisuus Kullobäcken tulvii helposti ja mahdollisella tulvatilanteella on vaikutusta myös muiden toimi-joiden hulevesien johtamiseen. Rakennus- ja ympäristövaliokunta toteaa esitetyn vesienjoh-tamissuunnitelman olevan riittämätön. Hakemusta tulee täydentää selvityksellä, josta ilme-nee mm. toiminnan vaikutus Kullobäckeniin sekä ottoalueelta pohjoiseen johdettavien hule-vesien virtausreitti moottoritien alituksen jälkeen. Selvityksestä tulee esittää toiminnan eri vaiheissa muodostuvat Kullobäckeniin johdettavat vesi- ja kiintoaineksen määrät eri mitoitussateiden aikana. Lisäksi selvityksessä tulee esittää riittävä hulevesien viivytysaika ja -menetelmä sekä mahdolliset muut toimenpiteet hallitun hu-levesiratkaisun järjestämiseksi. Todettakoon, että Kilpilahdentien länsipuolella olevan ottoalueen lupaprosessin yhteydessä edellytettiin hulevesiselvitystä ja siihen pohjautuvaa riittävän viivytyskapasiteetin suunnitte-lua. Rakennus- ja ympäristövaliokunta pitää haettavan toiminnan liittämistä Kullobäckenin yhteis-tarkkailuohjelmaan erittäin tärkeänä. Rakennus- ja ympäristövaliokunnan tietojen mukaan yh-teistarkkailuohjelmaan ei vielä ole tehty päivityksiä Ruduksen Boxin tuotantoalueen liittä-miseksi, joten toiminnanharjoittajien kannattaa selvittää yhteistarkkailuohjelman yhteisen päi-vityksen mahdollisuutta. Maa-ainesten ja louheen tuonti Hakemuksessa on esitetty ristiriitaisia tietoja alueelle vastaanotettavista maa-aineksista. Taulukoissa esitetään vastaanotettavan maa-aineksen ja louheen määrä, mutta kertoelma-

35(66)

osissa on huomioitu vain louheen vastaanotto. Nykyisen hakemuksen perusteella alueelle ei tule sallia maa-ainesten vastaanottoa. Muualta tuotavan louheen murskausta ei tule aloittaa ennen kuin ottotoiminta on muodosta-nut alueelle meluesteitä, kuten rintauksia ja varastokasoja. Ottosyvyys Hakemuksessa mukaan ”alueen pohja louhitaan suunnitelmapiirustusten mukaisesti tasoon +18…20. Tasoa +18 matalampia kohtia voidaan tarvittaessa täyttää alueelle vastaanotetulla ylijäämälouheella. Louhitun alueen pohja jää murskepintaiseksi.” Hakemuksesta ei ilmene onko tarkoitus täyttää murskepinnalla tasoon +18 asti vai louhia tasoon +18 asti. Mikäli murskepinnan on ajateltu olevan tasolla +18, tulee hakemuksessa ilmoittaa tai luvassa mää-rätä, mikä on matalin sallittu maa-ainesten ottotaso. Pohjaveden suojelemisen kannalta on perusteltua määritellä myös ottotaso, eikä pelkästään lopullinen pinnankorkeus. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP) Rakennus- ja ympäristövaliokunta näkee, että vaikka melun raja-arvot eivät haittaa kokevissa kohteissa ylittyisikään, alueen toimijoiden yhteistyöllä ja hyvällä tiedonkululla voidaan vähen-tää alueelta aiheutuvia haittoja ja erityisesti haitalliseksi tai ärsyttäväksi koettuja vaikutuksia. Rakennus- ja ympäristövaliokunta kannustaa alueen toimijoita keskustelemaan keskenään toiminta-ajankohdista toiminnan suunnittelun yhteydessä. Toivottavaa on, että alueella olisi mahdollisimman paljon sellaisia aikoja, jolloin alueilla ei ole lainkaan toimintaa ja niinä aikoi-na, kun useammalla ottoalueella on toimintaa, olisi esimerkiksi tietyt räjäytyspäivät sovittu toimijoiden kesken. Ruduksen Kilpilahdentien länsipuolella sijaitsevan ottoalueen ympäristöluvassa (ei lainvoi-mainen) on edellytetty räjäytyspäivien ja räjäytysaikojen ilmoittamista lähialueen asukkaille. Rakennus- ja ympäristövaliokunta katsoo, että määräys on perustelu myös Destian toimin-nalle, jotta asukkaat pystyvät halutessaan ottaa yhteyttä kulloinkin kyseessä olevaan toimi-jaan. Sipoon kunta ei ole antanut lausuntoa.

Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset

Lupahakemuksesta jätettiin määräaikaan 22.11.2019 mennessä 3 kirjallista ympäristönsuoje-lulain (527/2014) 43 §:n mukaista muistutusta. K.M:n 21.11.2019 päivätyssä muistutuksessa todetaan muun muassa, että suunnittelualu-een välittömässä läheisyydessä toimii toinen vastaava maa-aineksenottoalue, joka on saanut aikanaan ympäristöluvan ns. jätekeskuskäsittelyn yhteydessä. Nykyisestä jo toiminnassa olevasta maa-aineksenotosta on läheiselle asutukselle meluhaittaa mm. oman asuntoni ma-kuuhuoneeseen kuuluu ajoittain sisälle tasaista jyskytystä. Ikkuvat ovat kolmikerroslasia ja melukokemuksen aikana kiinni. Omien havaintojeni perusteella jyskyttävä melu kantautuu pidemmälle ja voimakkaampana perustuen maaston olosuhteisiin mm. avohakkuut, tie- ja sähkölinjat sekä tietysti kulloinenkin sääolosuhde. Ympäristöluvan mukainen suunnittelualue on merkittävän lähellä ympärivuotista asutusta. Muistutan, että melun osalta on suoritettava asianmukaiset selvitykset, joissa on otettava huomioon kaikki oleelliset vaikutukset sekä yhteisvaikutukset.

- maa-ainesotto on lähellä asutusta - alueella suoritetaan ja on suoritettu merkittävässä määrin hakkuita, jotka vähentävät

melun vaimennusta - alueelta on asutukseen jyskyttävää melua kantavia väyliä mm. tie- ja rautatielinjat se-

kä avohakkuut Meluhaittojen vähetämiseen suunnitellut toimenpiteet ovat riittämättömiä, mm. hakemukses-sa ei ole mitään mainintaa seurannasta.

36(66)

Louhintaräjäytysten vaikutusalue arvioidaan laskennallisesti louhintatyön suunnittelun yhtey-dessä. Muistutan, että vaikutusten laskenta vasta maa-aineslupahakemukseen myöntämisen jälkeen on haasteellista. Mitä ovat oikeuteni mahdollisten haittavaikutusten ilmaantuessa, mm. halkeamat taloni perustuksessa? Miten saan tiedon vaikutuksista ja tiedän, että vaiku-tukset tulevat yleensä arvioitua ja selostettua vaikutusalueen kohteena oleville? Hakemuksessa ei ole mitään mainintaa seurannasta ja tiedottamisesta. Kilpilahden, Kulloon ja Mickelsbölen osayleiskaava on valmistelussa. Porvoon kaupunki on hankkinut maakaupoilla suunnittelualueen ja asutuksen välisiä maa-alueita. Maa-alueille teh-tiin muutama vuosi sitten avohakkuut ja asutukseen kohdistui merkittävästi lisää meluhaittaa niin moottoritien liikenteestä kuin maa-aineksen otostakin. Metsä kasvaa vähitellen ja muo-dostaa osaltaan melua vaimentavaa estettä. Asutukseen kohdistuu tällä hetkellä yhteisvaikutuksena merkittäviä ympäristöhaittoja. Liiken-teestä ja maa-ainesotosta melua sekä Metsäpirtin ja Nesteen alueen hajuhaittoja. Muistutan yhteistyöstä Kilpilahden, Kulloon ja Mickelsbölen osayleiskaavan valmisteluun siten, että ym-päristöstä jo muodostuvat sekä tulevat kaavaillut haittavaikutukset otetaan huomioon osayleiskaavan laadinnassa. Haluan konkreettisesti muistuttaa, että asutusta on kaavoituk-sella suojeltava ympäristöhaitoilta ja osayleiskaavaan on tarve mm. jättää suoja-alueita vai-mentamaan ympäristöstä muodostuvaa melua. Tärkeimpänä asutusta suojaavana suoja-alueena on Tavisuontien ja rautatien väliin jäävät metsäalueet, joista Porvoo on hankkinut maa-alueita ja on osayleiskaavan valmistelussa. Porvoon kuntatekniikan 22.11.2019 päivätyssä lausunnossa/muistutuksessa todetaan, ett-ei kuntatekniikalla ole lupa-asian valmistelussa huomioitavia asioita. Rosk´n Roll Oy Ab:n 7.11.2019 päivätyssä muistutuksessa todetaan muun muassa, että Rosk´n Rollilla on käynnissä louhintaurakka Destian hakemuksen mukaisen alueen kaak-koispuolella sijaitsevalla Kilpilahden jätekeskusalueella. Oman louhintaurakkansa vesistövai-kutusten minimoimiseksi Rosk´n Roll on toteuttanut useita toimenpiteitä (tasausaltaat, suoda-tuspenkereet ym.) louhinnan aikaisten vesistövaikutusten hallintaan etenkin kullobäckenojan suuntaan. Vastaavat vaikutusten hallintatoimenpiteet tulisi esittää ennakoivasti jo lupamää-räyksissä myös Destialle, jotta vaikutusten hallinta olisi varmistettu heti toiminnan käynnisty-essä. Rosk´n Roll ja muut ko. alueen lähialueiden nykyiset toimijat seuraavat toimintojensa ympä-ristövaikutuksia laajan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Destian uuden ottoalueen toimin-nan lupamääräyksissä ja tarkkailuohjelman arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota alueen ko-konaistarkkailun toteuttamiseen riittävän laajalla tavalla ja velvoittaa uusi kalliokiviainesten ottoalue mukaan alueen laajempaan yhteistarkkailuun. Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) 3.12.2019 päivätyssä lausun-nossa/muistutuksessa, ettei Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymällä ole asiaan lausuttavaa.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Ympäristöluvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi 30.12.2019 päivätyllä kirjeellä ja esittää vastineensa lausunnoista ja muistutuksista. Lisäksi hakijalle on varattu sähköpostitse 31.3.2020 mahdollisuus esittää vastineensa Uu-denmaan ELY-keskuksen Y- ja L-vastuualueiden täydentävästä, 31.3.2020 päivätystä lau-sunnosta. Destia Oy:n 31.1 2020 päivätyssä vastineessa on täydennetty lupahakemusta ja vastattu annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä todettu muun muassa seuraavaa:

37(66)

Lausunnot: Terveydensuojelujaoston lausunto dnro 970/35/2019, 19.11.2019 § 100 Hakija on tutustunut Porvoon kaupungin Terveydensuojelujaoston lausuntoon. Alueen turval-lisuuden varmistamiseksi alueelle tullaan asentamaan puomi. Melun ja toiminta-aikojen osal-ta tullaan toimimaan lupamääräysten mukaisesti. Porvoon kaupunkisuunnittelun lausunto 18.12.2019, täydennys 19.12.2019 sähköpostitse Porvoon kaupunkisuunnittelu on todennut lausunnossaan, että hanke ei vaikeuta alueen käyttämistä maakuntakaavassa varattuun tarkoitukseen. Lausunnossa on pyydetty tarken-tamaan vesienjohtamissuunnitelmaa, joka esitetty päivitettynä liitteessä 1. Pintamaavallien osalta metsitys on perusteltua, mikäli alueen loppukäyttö niin edellyttää. Ha-kija kuitenkin esittää, että maisemointia voisi tarkentaa lupakauden loppuvaiheessa, jolloin alueen lopullinen käyttö olisi mahdollisesti jo tiedossa (esimerkiksi kaksi vuotta ennen lupa-ajan päättymistä). Täydennyksenä olleessa sähköpostissa 19.12.19 puolletaan Porvoon kaupungin, Sipoon ja Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta Kilpilahdentielle sovittuja ja hyväksyttävissä olevia liit-tymiä. Hakemuksessa esitetty liittymä sisältyy näihin sovittuihin liittymiin. Hakija tulee hake-maan liittymälupaa kyseiselle liittymälle. Uudenmaan liiton lausunto dnro 589/06.02.00/2019, 18.12.2019 Uudenmaan liitto on lausunnossaan todennut, että hanke ei ole ristiriidassa voimassa olevien tai valmisteilla olevien kaavojen kanssa, eikä vaikeuta niissä esitettyjä muita maankäyttörat-kaisuja. Väyläviraston lausunto VÄYLÄ/6739/03.01.02/2019, 21.11.2019 Työskenneltäessä radan läheisyydessä toimitaan Väyläviraston antaman ohjeistuksen mu-kaisestii Tärinän vaikutusta radan rakenteisiin seurataan ja louhintatöiden riskinarviointi teh-dään ja toimittaa Väylävirastolle ennen louhintojen aloittamista. Radan lähelle noin 30 metrin päähän tulevan pintamaavallin ja sen rakentamisen vaikutus ratarakenteisiin, radanpitoon, stabiliteettiin ja kuivatukseen selvitetään etukäteen ja hyväksytetään Väylävirastossa. Pölyäminen ei saa vaikuttaa radan sähkörakenteisiin ja pölyämisen ehkäisemiseksi toimitaan lupamääräysten mukaisesti. Uudenmaan ELY-keskuksen (Y- ja L-vastuualueet) lausunto UUDELY/11861/2019, 12.12.2019 Uudenmaan ELY-keskus (Y- ja L-vastuualueet) on lau-sunnossaan esittänyt täydennysvaatimuksia hakemusasikirjoihin, jotka on toteutettu seuraa-vasti:

- Lisätty nykytilannekarttaan (liite 2) murskan ja murskekasojen sijainnit (murskekasat vain tekstinä oikealla)

- Muutettu nykytilannekarttaan (liite 2) yhtä ottamissuuntanuolta, jotta olisi vesiselvityk-sen kanssa yhdenmukainen

- Lisätty nykytilakarttaan (liite 2) vesiselvityksen kanssa yhdenmukainen selkeytysallas - Lisätty maaluiska poikkileikkauksiin A ja D (liite 4) - Poistettu allas lopputilannekartasta (liite 3) - Lisätty lopputilannekarttaan pysyvän vallin paikka viivarasterilla (liite 3)

38(66)

ELY-keskus esittää lausunnossaan s. 4: nykytilannekartassa tulee esittää murskauslaitoksen alustava sijainti ja murskekasojen sijoituspaikat: Nykytilannepiirustuksessa (001) esitetty murskauslaitoksen alustava, toiminnan alkuvaiheen sijainti poikkeaa jonkin verran meluselvi-tyksessä esitetystä alkutilanteesta. Esitetty sijainti on vesien johtamisen kannalta paras aloi-tuskohta. Melun kannalta murskauslaitoksen alkuvaiheen sijainnilla ei ole merkitystä, mikä ilmenee meluselvityksen muista liitekartoista. ELY-keskus esittää lausunnossaan Pysyvä pintamaavalli, johon suoraan hakemuksesta, kpl 3.4 s. 17 voidaan todeta seuraavaa: ”Välivarastoitu pintamaa hyödynnetään ottamisalueen reunojen muotoilussa ja maisemoinnissa ottamisen päätyttyä. Louhitun alueen pohja on tar-koitus jättää murskepintaiseksi, joten pintamaata ei lähtökohtaisesti levitetä kaivualueen poh-jalle. Moottoritien puoleisella reunalla toiminnan aikainen pintamaavalli voidaan mahdollisesti mm. tienpitoviranomaisen toiveesta jättää pysyväksi rakenteeksi. Mikäli valli tehdään pysy-väksi, sen tarkempi asemapiirros ja mitoitus hyväksytetään lupaviranomaisella myöhemmin lupakauden aikana. Jos pintamaata jää yli alueella käytettävän tarpeen, sitä voidaan viedä myös pois alueelta hyödynnettäväksi jossain muussa käyttökohteessa.” Liitteessä 1 on päivitetty selvitys valumavesistä. Hakijan näkemyksen mukaan yhteistarkkai-luohjelmaan liittyminen on tärkeää, jotta aluetta voidaan tarkkailla kokonaisuutena. Ilmoituk-set räjäytyksistä tullaan toteuttamaan lupamääräysten mukaisesti. Työskenneltäessä radan läheisyydessä toimitaan Väyläviraston antaman ohjeistuksen mu-kaisesti. Maisemoinnista hakija esittää, että maisemointia voisi tarkentaa lupa-ajan loppuvai-heessa, jolloin alueen lopullinen käyttö olisi mahdollisesti jo tiedossa (esimerkiksi kaksi vuot-ta ennen lupa-ajan päättymistä). Porvoon kaupungin, Sipoon ja Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta Kilpilahdentielle on sovittu hyväksyttävissä olevia liittymiä. Hakemuksessa esitetty liittymä sisältyy näihin sovit-tuihin liittymiin. Hakija tulee hakemaan liittymälupaa kyseiselle liittymälle. Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan lausunto dnro 541/2019, 11.12.2019 § 124 Liitteenä on päivitetty selvitys valumavesistä. Hakijan näkemyksen mukaan yhteistarkkai-luohjelmaan liittyminen on tärkeää, jotta aluetta voidaan tarkkailla kokonaisuutena. Ottotaso +18 saavutetaan joko louhimalla kalliota alaspäin tai täyttämällä alle +18 tasolla olevia painaumia tasolle +18. Ilmoitukset räjäytyksistä tullaan toteuttamaan lupamääräysten mukaisesti. Muistutukset: Rosk´n Roll Oy, muistutus 7.11.2019 Liitteenä päivitetty selvitys valumavesistä. Hakijan näkemyksen mukaan yhteistarkkailuoh-jelmaan liittyminen on tärkeää, jotta aluetta voidaan tarkkailla kokonaisuutena. Näin ollen yh-teistarkkailuun liittyminen on perusteltu lupamääräys. Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä (HSY) lausunto 936/00.02.023.0230/2019, muistutus 3.12.2019 Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä on tutustunut hakemusaineistoon ja ilmoit-taa, ettei sillä ole asiaan lausuttavaa. K. M:n muistutus 21.11.2019 Hakija on tutustunut K.M:n antamaan muistutukseen ja toteaa, että hakija tulee toimimaan alueella lupamääräysten velvoittamalla tavalla melun ja tärinän osalta. Porvoon kaupungin kuntatekniikan lausunto dnro 3091/51/2019, muistutus 22.11.2019 Porvoon kaupungin kuntatekniikka on tutustunut hakemusaineistoon, eikä sillä ole lupa-asian

39(66)

valmistelussa huomioitavia asioita. Hakija on tutustunut annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin ja vastannut niihin edellä. Haki-jan käsityksen mukaan edellä mainitut seikat huomioon ottaen luvan myöntämiselle on edel-lytykset. Destia Oy:n 31.3. 2020 päivätyssä, Uudenmaan ELY-keskuksen (Y- ja L-vastuualueet) täy-dentävää lausuntoa UUDELY/11861/2019 (31.3.2020) koskevassa hakijan vastineessa on todettu mm. seuraavaa: Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että toimitetut selvitykset ovat riittävät ja niissä on riittävällä tavallahuomioitu Uudenmaan ELY-keskuksen 12.12.2019 UUDELY/11861/2019 annetussa lausunnossa mainitutseikat. Vastineena hakija toteaa, että toimitetuilla selvityksillä pyritty ot-tamaan huomioon riittävällätavalla ELY-keskuksen lausunnossaan mainitsemat seikat. ELY-keskuksen Y-vastuualue toteaa, että hulevesisuunnitelmat siihen liittyvine laskentoineen ovat asianmukaiset. Hakija yhtyy Y-vastuualueen toteamukseen. ELY-keskuksen L-vastuualue: Destia Oy on toimittanut Uudenmaan ELY-keskukselle valu-mavesiä koskevan selvityksen liittyen Destia Oy:n ympäristö- ja maa-ainestenottolupahakemukseen kiinteistöillä 638-440-28-3 ja 638-440-4-60, Kurkisuo, valta-tien 7 ja Kilpilahdentien (mt 11746) varrella, Porvoossa.Uudenmaan ELY-keskuksen tierekis-terin mukaan, valtatien 7 alitse johtaa rumpu ko. alueella tierekisteriosoitteessa 7 / 5 / 5586, joka on kooltaan 1000 mm, liettyminen 10 %. Destian toimittaman valumavesiä koskevan selvityksen mukaan, louhintojen jälkeen mitoitussateen virtaama (l/s) tulee olemaan enimmil-lään 436 l/s. Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tulkinnan mukaan, valtatien 7 alitse menevän rummun (tierekisteriosoitteessa 7 / 5 / 5586) kapasiteetti on riittävä tulevalle alueen virtaamalle louhintojen jälkeen. Mikäli hulevesien johtamisesta maantien sivuojaan aiheutuu haittaa maantien kunnossapidolle tai tien rakenteille, on hakija velvollinen kustannuksellaan poistamaan aiheutuneen haitan. Vastineena hakija toteaa, että ojaston kuntoa tullaan seuraamaan toiminnan aikana. Mikäli hulevesien johtamisesta syntyisi jotain haittaa maantien kunnossapidolle tai tien rakenteille, on hakija luonnollisesti velvollinen poistamaan tai korjaamaan aiheutuneen haitan.

ASIAN RATKAISU

Asian tutkiminen ja ratkaisu

Rakennus- ja ympäristölautakunta on tarkastanut maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot ja lupien myöntämisen edellytykset. Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää Destia Oy:lle maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaisen mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan

- kalliokiviaineksen ottamiselle - kallion louhinnalle - muualta tuodun louheen vastaanottamisellekiviaineksen murskaukselle siirrettävällä

murskauslaitoksella kiinteistöille Kurkisuo RN:o 638-440-4-60 ja Trankärr 2 RN:o 638-440-28-3 Porvoon kaupun-gin Kulloon kylässä osoitteessa Kilpilahdentie 120. Toiminnalle ei myönnetä maa-aineslain (555/1981) 21 §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaista oikeutta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnassa on noudatettava hakemuksessa ja sen täydennyksissä ilmoitettujen toimenpi-teiden lisäksi jäljempänä maa-aineslain (555/1981) 11 §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 52 §, 58 §, 62 §, 63 §, 64 §, 65 § ja 66 §:ien perusteella annettuja lupamääräyk-siä.

40(66)

LUPAMÄÄRÄYKSET

Ottamisalue, ottosyvyys ja kokonaisottomäärä, louheen vastaanotto sekä tuotanto-määrät

1. Maa- ja kiviainesten otto on sallittua 7.7.2019 päivätyn ottamissuunnitelman ja

sen suunnitelmapiirustuksien mukaiselta pinta-alaltaan 19 hehtaarin ottamis-alueelta. Ottamisaika päättyy 26.11.2028. Alueella saa laitoksen toiminta-aikana louhia kalliokiviainesta noin 550 000 m3ktr. Kiviaineksen ottomäärä saa olla keskimäärin noin 60 000 m3ktr (165 000 tonnia) vuodessa. Alueelle saa vastaanottaa rakentamisessa syntyvää, muualta tuotavaa louhet-ta enintään 50 000 tonnia vuodessa. Muualta tuotava louhe on murskattava vuoden kuluessa sen vastaanottamisesta. Vuodessa murskattavan louheen kokonaismäärä saa olla keskimäärin 215 000 tonnia ja enintään 340 000 tonnia.

Kalliokiviainesten oton alin louhintataso on ottamissuunnitelmassa esitetty

+18…+20 (N2000). Ottamisessa tulee noudattaa 17.3.2020 päivätyn suunni-telmapiirustuksen (Promethor Oy, nykytilannekartta, 17.3.2020) ottamis-aluerajausta ja leikkauskuvissa ( Promethor Oy 17.3.2020) esitettyjä korkota-soja. Mikäli alimman suunnitellun ottotason yläpuolella havaitaan pohjaveden pinnan taso, tulee alinta ottotasoa nostaa siten, että etäisyyttä pohjaveteen jää vähintään kaksi (2) metriä.

Kiviainesten ottamisessa tulee edetä ottamissuunnitelman ja sen suunnitel-mapiirustuksien (päivitys 17.3.2020) sekä hakijan vastineen liitteenä esittä-män valumavesiselvityksessä (Promethor Oy 28.1.2020 PR4608-LUO2) ja 17.3.2020 päivätyn nykytilapiirustuksen esittämän louhintajärjestyksen mukai-sesti. Ottamissyvyys saa olla enimmillään noin 10 metriä. Louhinnan lopputi-lanteen tulee vastata 17.3.2020 päivätyn suunnitelmapiirustuksen (Promethor Oy 17.3.2020, lopputilanne) lopputilannetta. (MAL 11 §)

Alueen merkintä ja suojaus ja radan huomioiminen

2. Louhintaräjäytyksistä tulee ennen räjäyttämistä antaa varoitussignaali. Luvan

haltijan on huolehdittava, ettei louhinta-alueelle ole mahdollista tulla havait-sematta vaarallisia kohtia ja työtilanteita riittävän ajoissa.

Ottoalueen reunat on onnettomuusvaaran välttämiseksi aidattava tai muutoin ottoalueen reunalle pääsy estettävä, kun ottosyvyys ylittää 3 metriä. Jos kal-liorintaukset jäävät pysyviksi, tulee niiden päälle rakentaa kiinteät suoja-aidat. Putoamisvaarasta on myös varoitettava kyltein, jotka sijoitetaan ympäröivään maastoon reunan lähelle. Ottamisalue tulee merkitä maastoon lippusiimalla, varoitusnauhalla tai aitaamalla. Louhinnasta on varoitettava kyltein. Varoitus-merkintöjä sekä aitoja ja vastaavia suojarakenteita tulee ylläpitää säännölli-sesti.

Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla toiminta-alueelle toiminta-aikojen ul-kopuolella on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyl-lä.

Ottoalueella tulee olla kiinteitä korkeuspisteitä. Korkeuspisteitä tulee olla niin monta, että niiden avulla voidaan helposti tarkkailla ottoalueen syvyyttä. Kor-

41(66)

keuspisteiden sijainnit on merkittävä Porvoon ympäristönsuojelulle toimitetta-vaan karttaan. Korkeuspisteet on merkittävä käyttäen N(2000) -järjestelmää. Louhintatöissä radan läheisyydessä tulee noudattaa Väyläviraston ohjetta 23/2013, Louhintatyöt rautatien läheisyydessä. (MAL 11 §)

Jälkihoitotoimenpiteet 3. Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen

mukaan. Pintamaat tulee varastoida alueelle ja käyttää myöhemmin ottoalu-een jälkihoidossa

Jälkihoitotoimenpiteenä esitetty reunojen luiskaus tulee toteuttaa 17.3.2020 päivätyn lopputilannekartan mukaisesti. Ottamistoiminnan päätyttyä tulee huolehtia alueelta valuvien pintavesien asiallisesta poisjohtamisesta. Luiskat ja mahdolliset pysyvät pintamaavallit tulee metsittää. Metsityksestä tulee laa-tia erillinen istutussuunnitelma Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulle hy-väksyttäväksi kaksi (2) kuukautta ennen suunniteltua istutusajankohtaa. Py-syville pintamaavalleille tulee olla maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lupa.

Toiminnanharjoittajan tulee seurata alueen kaavoituksen etenemistä. Jos alu-

een kaavoitus ei ole edennyt luvan voimassaoloaikana, tulee luvan saajan esittää viimeistään (1) vuosi ennen luvan voimassaolon päättymistä uusi jälki-hoitosuunnitelma Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulle hyväksyttäväksi. Uudessa jälkihoitosuunnitelmassa tulee esittää toimenpiteet louhinta-alueen pohjan maisemoinnista.

Lupapäätöksessä esitetyt jälkihoitotoimenpiteet sekä luiskien ja mahdollisten pysyvien pintamaavallien istutus on tehtävä luvan voimassaoloaikana riippu-matta siitä, onko luvan mukainen kiviainesmäärä otettu. (MAL 11 §)

Työmaapäiväkirja ja ottotoimintaa koskeva kirjanpito, tarkkailu ja raportointi

4. Maa-ainesluvan haltijan tulee säännöllisesti, vähintään kaksi (2) kertaa vuo-

dessa tarkastaa seuraavat louhintatyöhön liittyvät asiat ja tehdä niistä merkin-tä louhintaa koskevaan työmaapäiväkirjaan:

- louhinnan kohteena oleva työvaihe - ottamis- ja ottoalueesta varoittavien suojarakenteiden kunto ja sijainti - pohjaveden havaintopisteiden ja vesienkäsittelyjärjestelmien kunto - valvontaa varten tarvittavien rakenteiden ja merkintöjen kunto ja sijain-

ti - polttoainesäiliöiden ja niiden sijoituspaikan sekä tukitoiminta-alueen

kunto, siisteys ja maaperän puhtaus - maisemointi- ja jälkitöiden toteuttamisvaihe

Tarkistuksista tulee tehdä merkintä louhintaa koskevaan työmaapäiväkirjaan. Maa-ainesluvan haltijan tulee korjata tarkastuksessa havaitut epäkohdat mahdollisimman pian ja tarvittaessa niistä tulee ilmoittaa valvontaviranomai-selle. Työmaapäiväkirjaan tulee merkitä tehdyt korjaustoimenpiteet ja niiden ajankohta. Merkintöjen tekijä tulee ilmetä työmaapäiväkirjasta.

Työmaapäiväkirjat on säilytettävä koko ottamisajalta ja esitettävä pyydettäes-sä valvontaviranomaiselle. (MAL 11 §)

42(66)

Tarkastukset ja katselmukset ja yhteyshenkilön nimeäminen 5. Alueella on tehtävä aloitustarkastus luvan myöntämisen jälkeen ennen otto-

toiminnan aloittamista. Aloitustarkastusta tulee pyytää Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulta.

Luvan haltijan tulee nimetä aloituskatselmukseen mennessä valvontaa varten

maa-ainesten otosta vastaava henkilö, jonka velvollisuutena on valvoa, että maa-ainesten otossa ja alueen jälkihoidossa noudatetaan lupamääräyksiä. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla.

Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä lupaviran-

omaiselle, joka tekee kohteeseen lopputarkastuksen ottamistoiminnan päät-tymisen jälkeen tai luvan voimassaoloajan umpeuduttua. (MAA 7 §)

Maa-ainesluvan siirtäminen 6. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on

siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Lupaviranomainen voi määrätä, että lu-van uuden haltijan on asetettava ennen ainesten ottamista maa-aineslain 12 §:ssä tarkoitettu vakuus lupaehtojen noudattamisesta.

Mikäli konkurssipesä jatkaa ottotoimintaa konkurssitapauksissa, tulee siitä tehdä ilmoitus Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. (MAL 10 §, 11 §, 13a §, 16a §)

Ottamisen keskeyttäminen 7. Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin

laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voi lupaviran-omainen keskeyttää ottamisen (MAL 15 §)

Ottamisilmoituksen tekeminen 8. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoit-

taa lupaviranomaiselle ja NOTTO-rekisteriin - edellisvuonna ja koko toiminta-aikana otetun kiviaineksen määrä ja

laatu - oton edistyminen ja alueen pohjatasot (esitettävä myös kartalla) - työmaapäiväkirjan tiivistelmä - pohja- ja pintavesitarkkailun tulokset - selvitys mahdollisista öljyvuodoista tai muista mahdollisista onnetto-

muustilanteista

Ottamisilmoitus tulee tehdä myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on kes-keytynyt tai päättynyt. (MAL 11 §, 23a §, 23b §, MAA 9 §)

Vakuudet 9. Ennen ottotoiminnan aloittamista hakijan tulee toimittaa maa-aineslain 12 §:n

mukainen vakuus, jonka suuruus on 222 900 €. Vakuusmaksu on määrätty maa-aineslupa- ja valvontaviranomaisen taksan (20.9.2016 § 109) mukaisesti seuraavasti:

43(66)

Vakuusmaksun osa Laskenta/hintaperuste Maksuosuus

louhinta 19 ha * 5500 €/ha 104 500 €

kiintokuutiomäärän perus-teella 500 000 m3:iin saakka

500 000 * 0,084 €/m3 ktr 42 000 €

kiintokuutiomäärän perus-teella yli 500 000 m3:n ylittävältä osalta (50 %)

(50 000 * 0,084 €/m3 ktr)*50 % 2100 €

yli 5 m syvyinen louhinta kerroin 1,5 1,5 * 148 600 €

Vakuusmaksu yhteensä 222 900 €

Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes kaikki luvan ja sen määräysten edellyt-tämät jälkihoito- ja muut toimenpiteet on tehty ja hyväksytty lopputarkastuk-sessa. Vakuuden määrää voidaan tarkistaa tarvittaessa. (MAL 12 §, MAA 8 §)

Louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset 10. Siltä osin, mitä tässä lupapäätöksessä ei erikseen määrätä, on toiminnanhar-

joittajan noudatettava louhinta- ja murskaustoiminnan vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja –murskaamojen toimintaa säätelevän ase-tuksen 800/2010 määräyksiä (VNa 800/2010 §)

Toiminta-ajat 11. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja:

Toiminto Päivittäinen toiminta-aika ma-pe (klo)

Murskaaminen 07.00 – 22.00

Poraaminen 08.00 – 18.00

Rikotus 08.00 – 18.00

Räjäyttäminen 08.00 – 18.00

Kuormaaminen ja kuljetus 06.00 – 22.00

Muualta tuodun kiviaineksen vas-taanotto

06.00 – 22.00

Toimintaa ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä. Räjäytyksiä saa tehdä korkeintaan kolme kertaa viikossa. Räjäytyspäivät tu-lee pyrkiä sovittamaan yhteen alueen muiden toimijoiden kanssa. Louhinnan ja murskauksen aloittamisesta kunakin toimintajaksona tulee tehdä ilmoitus Porvoon ympäristönsuojeluun. Samalla tulee ilmoittaa arvioitu toimin-tajakson kesto. (YSL 52 §, VNa 800/2010)

Päästöjen rajoittaminen Pöly 12. Murskauslaitteisto tulee sijoittaa siten, että laitteiston etäisyys lähimpään häi-

riintyvään kohteeseen on yli 300 metriä.

Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettä-vä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pö-

44(66)

lyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Po-rauspölyä ei saa sijoittaa räjäytettävän kallion päälle. Työmaateiden pölyämis-tä on estettävä kastelulla ja säännöllisellä kunnossapidolla. Mikäli pölyn ja ki-viaineksen leviämistä ei muuten voida estää, on alueelle johtava tie päällys-tettävä tai alueelle hankittava kaluston pyörien pesumahdollisuus.

Pölyn joutumista ympäristöön tai radan sähkörakenteisiin on estettävä kaste-lemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tämä koskee myös varastokasoja sekä ajoneuvojen kuormia. Mikäli pölyhaittaa esiintyy, tulee luvansaajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin pölyhaitan pois-tamiseksi. Pölynsidontaan ei saa käyttää suolaa tai muita pinta- tai pohjavesil-le vaarallisia aineita. (YSL 52 §, VNa 800/2010)

13. Louhinta – ja murskaustoiminnan aiheuttama hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus ilmassa lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueilla ei saa ylit-tää valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta VNa (79/2017) määrättyjä vuorokausi- ja vuosipitoisuuksien raja-arvoja. (YSL 52 §, VNa 79/2017)

14. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet on mitattava kerran lähimmän

asuinkiinteistön kiinteistön rajalla tai rajan välittömässä läheisyydessä. Mit-taukset tulee toteuttaa toiminnan alkuvaiheessa olosuhteissa, joissa kaikki pö-lyämistä aiheuttavat toiminnat ovat käynnissä samanaikaisesti ja pölyämisen arvioidaan olevan suurinta. Mittauksista on laadittava erillinen mittaussuunni-telma. Mittaussuunnitelma on toimitettava Porvoon kaupungin ympäristönsuo-jelun hyväksyttäväksi kaksi (2) kuukautta ennen suunniteltua mittausjaksoa.

Mittaustulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti on toimitettava Por-

voon kaupungin ympäristönsuojelulle kahden (2) kuukauden kuluessa mit-tauksista. Mittausraportin tulee sisältää mittaustulosten vertaamisen Valtio-neuvoston asetuksessa (79/2017) määrättyihin vuorokausi- ja vuosipitoisuuk-sien raja-arvoihin Porvoon kaupungin ympäristönsuojelu voi tarvittaessa perustelluista syistä edellyttää uusintamittauksia. (YSL 6 §, 52 §, YSL 62 §, VNa VNa 79/2017)

Melu 15. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason

ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. (YSL 52 §, VNp 993/1992)

16. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Melues-

teinä toimivat raaka-aine- ja tuotevarastokasat on pidettävä koko toiminnan ajan vähintään 10 metriä korkeina ja sijoitettava niin, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. (YSL 7 §, 52 §, VNa 800/2010, VNp 993/1992).

17. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle hyödyntäen olemassa olevia rintauksia. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokulje-tusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi ja mahdollisuuksien mu-kaan niin, että peruuttamista voidaan välttää. (YSL 7 §, 52 §, VNa 800/2010, VNp 993/1992).

18. Muualta tuotavan kiviaineksen murskausta ei saa aloittaa, ennen kuin murs-kaimen sijaintitaso on selvästi ympäröivää maastoa alempana. Muualta tuota-

45(66)

van kiviaineksen murkauksen aloittamisesta tulee ilmoittaa Porvoon kaupun-gin ympäristönsuojelulle. Muualta tuotavan kiviaineksen vastaanoton ja murs-kauksen on tapahduttava maa-ainesluvan voimassaoloaikana. (YSL 7 §, 52 §, VNa 800/2010, VNp 993/1992).

19. Toiminnan tarvitsema sähkövirta tulee ensisijaisesti ottaa verkkovirrasta. Mi-

käli sähkö tuotetaan aggregaatilla, on sähkön tuottamiseen liittyvät ja melua tuottavat laitteet sijoitettava suljettuun konttiin. (YSL 52 §)

20. Toiminnan aiheuttama melutaso on todennettava mittauksin. Mittauksista on

laadittava melunmittaussuunnitelma, joka on esitettävä Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulle hyväksyttäväksi viimeistään 2 kuukautta ennen toimin-nan aloittamista. Suunnitelmassa tulee näkyä toiminnasta aiheutuvan melun vaikutusalueen asuin- ja lomarakennukset sekä lisäksi ne rakentamattomat kohteet, joille on myönnetty rakennuslupa tai poikkeamispäätös.

Ensimmäiset mittaukset tulee tehdä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta yh-den (1) kuukauden sisällä siitä, kun murskaus- ja louhintatoiminta on aloitettu. Mittaukset tulee tehdä aina, kun murskaustoiminta siirtyy alueelle, jossa ei ole luontaista tai rakennettua meluestettä asutuksen suuntaan. Mittaukset tulee tehdä vähintään kahdessa etukäteen arvioiden melulle eniten altistuvassa asumiseen käytettävässä kohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Mit-taukset tulee toteuttaa ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 ”Ympäristömelun mittaaminen” mukaisesti ja aikana, jolloin louhinta, poraus, murskaus ja riko-tus ovat käynnissä samanaikaisesti.

Melumittaustulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti on toimitettava Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulle kahden (2) kuukauden kuluessa mit-tauksista. Mittausraportin tulee sisältää mittaustulosten vertaamisen melumal-linnukseen sekä Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutasojen ohjear-voihin. Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa perustel-luista syistä edellyttää uusintamittauksia. (YSL 6 §, 52 §, YSL 62 §, VNp 993/1992, VNa 800/2010)

Tärinä 21. Räjäytystyöt on mitoitettava ja räjäytysaineet valittava siten, että räjäytyksistä

ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten tai rakennelmien vaurioitumista. (YSL 52 §)

22. Louhintaräjäytyksien ajankohdista ja yhteyshenkilöstä tulee tiedottaa vähin-

tään vuorokausi etukäteen ainakin Tavisuontien, Dalgårdintien, Uuden Por-voontien, Lekmäentien sekä Helsingintien varren asukkaille. Mikäli räjäytysai-ka on viikolla aina sama aika, riittää yksi ilmoitus työn alkaessa kunakin toi-mintajaksona. (YSL 52 §)

23. Räjäytyksien aiheuttamaa tärinää tulee seurata mittauksin. Ennen louhinnan

aloittamista on tehtävä tärinäherkkien kohteiden katselmukset. Ulkopuolisen asiantuntijan on laadittava riskianalyysi, jossa määritellään heilahdusnopeu-den raja-arvot lähimmille rakennuksille. Raja-arvoja ei saa ylittää räjäytystoi-minnan aikana.

46(66)

Tärinään liittyvässä riskianalyysissä tulee ottaa huomioon käytettävä räjäh-dysainemäärä, maa- ja kallioperän tärinäjohtavuus sekä räjäytyskohteen ja arvioitavien rakennusten tai muiden tärinälle herkkien laitteiden tai rakentei-den välinen etäisyys sekä mahdolliset muut tärinän leviämiseen vaikuttavat tekijät.

Räjäytystärinöitä tulee seurata lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tärinämitta-rein. Riskianalyysin pohjalta on laadittava tärinän seurantaohjelma, joka tulee toimittaa Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulle hyväksyttäväksi ennen toi-minnan aloittamista. Ympäristönsuojeluviranomainen voi perustelluista syistä antaa räjäytystyötä ja tärinää koskevia lisämääräyksiä

Toiminnan päätyttyä on suoritettava tärinäherkkien kohteiden lopputarkastus ja arvioitava louhintatyön vaikutukset. (NaapL17 §, YSL 6 §, 7 §, 52 §)

24. Toiminnanharjoittajan on ennen toiminnan aloittamista tehtävä räjäytys- ja

louhintatöistä junaradalle aiheutuva riskinarviointi. Riskinarviointi tulee toimit-taa Väylävirastolle arvioitavaksi ja Porvoon ympäristönsuojelulle hyväksyttä-väksi ennen louhintojen aloittamista. Radan lähellä työskenneltäessä tulee noudattaa Väyläviraston antamaa ohjeistusta. (YSL 52 §)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen

25. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että poltto-aineiden

ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty.

Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja nii-den on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Tankkaus-laitteiston on oltava lukittuna silloin, kun sitä ei valvota Toiminnanharjoittajan on kunkin toimintajakson päätyttyä tarkastettava silmämääräisesti tukitoimin-ta-alueen maaperän puhtaus ja tarvittaessa alueelta on poistettava likaantu-nut maaperä. Tukitoiminta-alueella muodostuvat hulevedet tulee johtaa maastoon I-luokan öljynerottimen kautta siten, että vesien laatua voidaan tarkkailla Kuormauskalustoa tankattaessa tai huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maa-perään tai pohjaveteen. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä rä-jähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSL 52, 66 §, VNa 800/2010).

26. Toiminta-alueella syntyvät hulevedet tulee käsitellä kiintoaineksen erotta-miseksi ja vesimäärän tasaamiseksi selkeytysaltaassa ennen niiden ohjaa-mista maastoon. Selkeytysallas tulee rakentaa heti, kun se on teknisesti mahdollista. Selkeytysaltaan ja pintavalutuskentän ojauomien kunto tulee tar-kastaa vähintään keväisin ja syksyisin ja ojauomat on perattava tarvittaessa. Altaan pohjalle kertyvän hienoaineksen määrää on tarkkailtava ja hienoaines on poistettava tarvittaessa ja siirrettävä kuivumaan paikkaan, josta ei tapahdu uudelleenliettymistä. Kuivunut liete voidaan käyttää muuhun maa-ainekseen sekoitettuna louhinta-alueen maisemoinnissa.

47(66)

Toiminta-alueen hulevedet tulee johtaa ja imeyttää niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle eikä vältettävissä olevaa haittaa muille kiinteis-töille. Selkeytysaltaan mitoituksessa on noudatettava 28.1.2020 päivättyä hu-levesiselvitystä (Promethor Oy, PR4608-LUO2, 28.1.2020). Mikäli tasausal-taaseen on myöhemmin tarve rakentaa erillinen purkuoja, on tasausaltaan ja ojan väliin rakennettava suodatuspenkere. Altaan oikea mitoitus ja toimivuus tulee tarkistaa toimintavaiheittain. Altaan mitoitusta voidaan edellyttää muutet-tavan, mikäli tähän ilmenee tarvetta. Hulevesistä ja niiden johtamisesta ei saa aiheutua tulvavaaraa eikä ongelmia valtatien 7 kuivatukselle tai tierakenteelle. Rummun sijoittamiselle ja työsken-telylle tiealueelle tulee hakea työlupa toimivaltaiselta ELY-keskukselta. (YSL 52 §, VNa 800/2010).

Jätteet 27. Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi merki-

tyissä astioissaan tiiviillä alustalla ja valuma-altaissa siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vaaralliset jätteet on toimitettava asian-mukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. (YSL 58 §, JL 16 §, 17 §, JA 4 §, 8 §, 9 §)

28. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueen siisteydestä. Romun ja muun

asiaankuulumattoman tavaran säilytys alueella on kielletty.Toiminta-alueen jä-tehuolto on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön ros-kaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjes-tystä. Jätettä ei saa toimittaa tai luovuttaa muille kuin asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle tai toiminnanharjoittajalle.. Alueella syntyvät kannot ja hakkuujätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelylaitokseen. Sosiaalitilo-jen jätevesille tarkoitettu umpisäiliö tulee tyhjentää tarvittaessa. (YSL 58 §, 62 §, VNp 800/2010, JL 8 §, 29 §, 72 §).

Kaivannaisjätteet 29. Kiviainesten ottamisessa syntyneet kaivannaisjätteet tulee ensisijaisesti hyö-

dyntää alueen maisemoinnissa.Toiminta-alueella muodostuvat pintamaat saa sijoittaa maisemointiluiskiin ja pintamaavalliin kaivannaisjätteiden jätehuolto-suunnitelman sekä 17.3.2020 päivätyn lopputilannekuvan mukaisesti.

Mikäli kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on myöhemmin tarpeen tar-

kistaa ja alueella syntyviä kaivannaisjätteitä sijoittaa radan läheisyyteen sijoi-tettavaan pintamaavalliin, on luvan saajan selvitettävä etukäteen maavallin ja sen rakentamisen vaikutus ratarakenteisiin, radan pidon stabiliteettiin ja kuiva-tukseen. Selvitys on toimitettava Väyläviraston hyväksyttäväksi ja maavallin rakentamisessa noudatettava Väyläviraston antamia määräyksiä.

Maavalleja ei saa sijoittaa valtatien 7,valtatien 7 rampin eikä maantien 11746 suoja-alueille. Maantien 11746 suoja- ja näkemäalueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä tehdä ojitusta tai muuta kaivutyötä ilman tienpitäjän hyväksymistä. (MAL 5a §, YSL 112 §, VNa 190/2013).

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 30. Toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnanhar-

joittajan tulee seurata ympäristövaikutusten ehkäisyn kannalta parhaan käyt-

48(66)

tökelpoisen tekniikan kehittymistä ja otettava sitä soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää päästöjä ja/tai ympäristövaikutuksia (YSL 8 §, 52 §)

Työntekijöiden perehdyttäminen 31. Luvanhaltijan tulee varmistaa, että alueella toimivat urakoitsijat ja työntekijät

ovat perehtyneet tähän maa-aines- ja ympäristölupaan ja sen määräyksiin. (YSL 52 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset 32. Toiminnanharjoittajan tulee hakea Uudenmaan ELY-keskukselta toiminnan

liittämistä Kullobäckenin yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailun tulee olla päivitet-tynä ennen toiminnan aloittamista. (YSL 62 §, 63 §)

33. Toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tulee tarkkailla vähintään kaksi

kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Pinta- ja pohjaveden tarkkailupisteiden tarkempi sijainti on sovittava erikseen viranomaisten kanssa. Toiminnanhar-joittajan tulee tehdä tarkkailupisteiden sijainnista perusteltu ehdotus viran-omaisille (YSL 62 §)

34. Pohjaveden laadun ja korkeuden tarkkailua tulee suorittaa suunnittelu-alueelle sijoitettavista pohjavesiputkista. Suunnittelu-alueelle tai sen välittö-mään läheisyyteen tulee sijoittaa vähintään kaksi pohjavesiputkea, joista toi-sen on oltava pohjaveden virtaussuunnan yläpuolella ja toisen alapuolella. Pohjavesiputkien paikat tulee suunnitella siten, että samoja pohjavesiputkia voidaan käyttää koko toiminnan ajan sekä toiminnan päätyttyä. Pohjaveden laatu ja korkeus on selvitettävä ensimmäisen kerran ennen kuin louhinta- ja murskaustoiminta alueella aloitetaan.

Toiminnan pohjavesivaikutuksia tulee tarkkailla tutkimalla ennen toiminnan al-kua sekä sen jälkeen kaksi kertaa vuodessa keväällä huhti-toukokuussa ja syksyllä loka-marraskuussa pohjavesinäytteistä ainakin seuraavat parametrit: pinnankorkeus, ulkonäkö, haju, lämpötila, sameus, pH, sähkönjohtavuus, happipitoisuus, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi ja CODMn.

Joka toinen vuosi pohjavesinäytteistä on lisäksi tutkittava kaksi kertaa vuo-dessa keväällä huhti-toukokuussa ja syksyllä loka-marraskuussa seuraavat parametrit: alkaliniteetti, hiilidioksidi, kloridi, sulfaatti, kovuus, liukoinen man-gaani, liukoinen rauta ja öljyhiilivetyjakeet (C10-C40). Öljyhiilivetyjakeet(C10-C40) tulee tutkia ainoastaan kerran vuodessa syksyllä loka-marraskuussa. (YSL 62 §)

35. Pintaveden tarkkailua tulee suorittaa ainakin yhdestä Kullobäckeniin toiminta-alueen yläpuolelle sijoitettavasta pintavesien tarkkailupisteestä, selkeytysal-taasta sekä kahdesta selkeytysaltaan alapuolisesta tarkkailupisteestä, joista toisen tulee sijaita selkeytysaltaan välittömässä läheisyydessä. Pintavesien tarkkailupisteitä on oltava siten, että myös toiminnan alkuvaiheen vaikutuksia pintaveden laatuun voidaan arvioida niiden perusteella. Pintavesien tarkkai-lupaikat tulee valita siten, että samoja tarkkailupisteitä voidaan käyttää sekä toiminnan ajan että sen päätyttyä. Pintaveden laatu selvitettävä ensimmäisen kerran ennen kuin louhinta- ja murskaustoiminta alueella aloitetaan.

Toiminnan vaikutuksia pintavesiin tulee tarkkailla tutkimalla ennen toiminnan alkua sekä sen jälkeen kaksi kertaa vuodessa keväällä huhti-toukokuussa ja syksyllä loka-marraskuussa pintavesinäytteistä ainakin seuraavat parametrit: virtaama, veden lämpötila,ulkonäkö, haju, kiintoaine, sameus, pH, sähkönjoh-tavuus, kiintoaine, CODMn kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, BOD7, kokonaisfosfori ja kloridi. Lisäksi pintavesinäytteistä tulee tutkia ennen

49(66)

toiminnan aloittamista öljyhiilivetyjakeet(C10-C40). Ensimmäisen näytteenotto-kerran jälkeen öljyhiilivetyjakeet(C10-C40) tulee tutkia, mikäli näytteessä havai-taan aistinvaraisesti öljyä.

Muun pintavesitarkkailun lisäksi tukitoiminta-alueelta maastoon johdettavan

veden laatu on varmistettava toiminnan alkuvaiheessa tutkimalla vedestä öl-jyhiilivetyjakeet (C10-C40) kerran vuodessa. (YSL 62 §)

36. Pinta- ja pohjaveden tarkkailutuloksista tulee laatia vuosittain yhteenvetora-

portti, joka toimitetaan Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulle seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vedenlaatutulokset tulee raportoida viipymättä niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulle. Tuloksiin tulee liittää lyhyt sanallinen kuvaus näytteen-otossa ja pitoisuuksissa todetuista poikkeamista. (YSL 62 §)

37. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa lupamääräyksien mukaisesti päivitetty

pinta- ja pohjavesitarkkailuohjelma Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulle kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Ohjelmasta tulee käydä ilmi aiemmin esitetyn lisäksi lupamääräyksissä vaaditut toimenpiteet, tarkkailussa mukana olevien havaintoputkien sijainti sekä havaintoputkien putkikortit. (YSL 62 §)

38. Kaikki mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asi-

antuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hy-väksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausme-netelmät ja niiden mittausepätarkkuudet sekä arvio tulosten luotettavuudesta. (YSL 62 §)

39. Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen tai yhteistarkkailusta määräävä Uudenmaan ELY-keskus voi tarvittaessa perustellusta syystä edel-lyttää muutoksia tarkkailuun tai uusintamittauksia. (YSL 62 §)

Kirjanpito ja raportointi

40. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa louhinta- ja murkaustoiminnasta. Toi-

minnasta tulee kirjata ainakin seuraavat asiat: - otetun, louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä - vastaanotetun, muualta tuotavan kiviaineksen määrä ja varastointiai-

ka - louhintasuunnitelman toteutuminen - porausten, räjäytysten ja murskauksien toiminta-ajat - louhinta- ja räjäytyspäivien lukumäärä - murskauspäivien lukumäärä, murskausjaksot - räjäytykset ja niissä käytetyt räjähdysaineen määrät - pölyntorjuntatoimenpiteet - polttoaineen kulutustiedot - kemikaali- ja polttoainekuljetukset - päästöt ilmaan - syntyneet jätteet, niiden kokonaismäärät, tyhjennysten suorittajat ja

toimituspaikat - mahdollisten ympäristömittausten ja tarkkailujen tulokset - tehdyt tarkastukset (omavalvonta ja viranomaisvalvonta) - henkilöstön perehdyttäminen

50(66)

- tiedot mahdollisista poikkeustilanteista ja asukkaiden yhteydenotoista sekä niiden johdosta tehdyt toimenpiteet

- toiminnassa vuoden aikana tapahtuneet muutokset

Jätteistä pidettävään kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn ja poiskuljetetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspai-kasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Jätteiden kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti koko toiminnan ajan. Kirjanpidon tulee olla ympäristöviranomaisen saatavilla. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittainen yhteenveto em. kirjanpidos-ta valvontaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. (YSL 6 §, 54 §, JL 118 §, 119 §, 120 §, 122 §, JA 20 §, 24 §)

Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 41. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilan-

teen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäi-semiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on teh-tävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteis-tojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee ilmoittaa pelastusviranomai-selle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Uudenmaan elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä al-kusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. Poikkeuksellisia terveyden tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia ti-lanteita varten tulee olla toimintasuunnitelma, jota kaikkien alueella toimivien on noudatettava. Suunnitelmassa tulee olla käsiteltynä ainakin liikenneonnet-tomuudet alueella, työkoneiden ja muiden työvälineiden aiheuttamat tapatur-mat, räjäytyksiin liittyvät vaaratilanteet, ulkopuolisten pääsy ja oleskelu toimin-ta-alueella sekä koneiden ja laitteiden rikkoutumisiin ja korjauksiin sekä polt-toaineen käsittelyyn liittyvät öljyvahingot. Toimintasuunnitelma tulee pitää ajan tasalla ja sen tulee olla kaikkien alueella toimivien urakoitsijoiden ja työnteki-jöiden tiedossa. Toimintasuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi Porvoon kau-pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 14 §, 15 §, 170 §, VNp 800/2010)

42. Toiminnalla tulee olla onnettomuus- ja häiriötilanteita varten riittävän ammatti-taitoinen vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Porvoon ympäris-tönsuojeluun ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajan ta-salla. (YSL 170 §, VNp 800/2010)

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 43. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muu-

toksista tai toiminnan keskeyttämisestä Porvoon kaupungin ympäristönsuoje-

51(66)

luun, joka voi antaa asiaan liittyen tarvittavia määräyksiä. Ympäristöluvanva-raisen toiminnan päätyttyä alueelta tulee purkaa ja poistaa louhinta- ja murs-kaustoimintaan liittyvät laitteet ja rakenteet. Maaperän puhtaus on selvitettävä tarvittaessa. (YSL 52 §, 94 §, 170 §).

Valvontamaksu 44. Ottamistoiminnan valvontamaksu peritään vuosittain ennakkoon. Laskutus

perustuu hakemuksessa ilmoitettuun vuotuiseen ottomäärään 60 000 m3ktr ja voimassa olevaan maa-ainestaksaan. Mikäli hakemuksessa ilmoitettu vuotui-nen ottomäärä ylittyy, tulee luvanhaltijan ilmoittaa ylityksestä kirjallisesti Por-voon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvontaviranomaisella on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti.

Mikäli luvanhaltija ilmoittaa kirjallisesti Porvoon rakennus- ja lautakunnalle

etukäteen ennen vuotuisen valvontamaksun määräämistä, ettei kalliokiviai-neksia kyseisenä vuonna oteta, luvanhaltijalta ei peritä kyseisen vuoden val-vontamaksua vaan ainoastaan maa-ainestaksan mukainen perusmaksu.

Ympäristöluvan valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään

kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen maksu. (MAL 23 §, YSL 205 §, 206 §)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Maa-aineslain (555/1981) 6 §:n mukaan lupa maa-aineksien ottamiseen on myönnettävä, jos hakija on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman eikä ottaminen ole ristiriidassa maa-aineslain (555/1981) 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain (555/1981) 6 §:ssä säädettyjen lu-van myöntämisen edellytysten kanssa ja maa-aineslupa voidaan näin ollen myöntää. Suunni-teltu kalliokiviainesten otto ei vaikeuta alueen käyttämistä maakuntakaavassa varattuun tar-koitukseen eikä vaikeuta alueella tapahtuvaa suunnittelua. Suunniteltu ottotoiminta ei ole ris-tiriidassa Uudenmaan vaihemaakuntaehtoduksen kanssa eikä vaikeuta siinä esitettyjä muita maankäyttöratkaisuja. Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus ja louheen vastaanotto toteutettuna lupahakemuk-sessa ja sen täydennyksissä esitetyllä tavalla ja noudattaen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä täyttää ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja jätelaissa (646/2011) sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitun laiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa (1096/1996) ja sen nojalla on säädetty. Rakennus- ja ympäristölautakunta on tutkinut annetut lausunnot ja ottanut ne huomioon lu-pamääräyksiä antaessaan. Toimittaessa tämän ympäristölupapäätöksen mukaisesti voidaan toimintojen katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Luvan myöntämisen edellytykset

Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän pää-töksen mukaisesti ei lupahakemusta koskevalla alueella tapahtuvasta kalliokiviaineksen lou-hinnasta ja louheen murskauksesta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain (527/2014) 49 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta

52(66)

ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityis-ten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuh-teista annetussa laissa (26/1920) tarkoitettua kohtuutonta haittaa naapureille. Toiminta ei ole ristiriidassa kaavoituksen kanssa. Alueella ei ole merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä eikä kalliokiviainek-sien otto turmele kaunista maisemakuvaa eikä aiheuta huomattavia tai laajalle ulottuvia va-hingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Liikennemäärän kasvu Kilpilahdentiellä on vähäistä eikä liikenne poikkea olennaisesti luon-teeltaan alueen nykyisestä liikenteestä. Liikennöinti alueelle sekä kuormaus ja kuljetus ja louheen tuonti tapahtuvat päiväaikaan. Maasto-olosuhteet ja esitetyt haittojen torjuntatoimet huomioiden toiminnasta ei aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuu-tonta rasitusta pölyn eikä melun muodossa toimittaessa lupamääräyksien mukaisesti. Murs-kain on aina sijoitettu yli 300 metrin päähän asutuksesta. Kun toiminnassa noudatetaan lu-pamääräyksissä ja ottosuunnitelmassa esitettyjä suojaustoimia kuten jyrkänteiden suojausta ja varoituskylttejä, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille. Maaperän ja pohjaveden suojeleminen on varmistettu lupamääräyksin ja edellyttämällä tii-vispohjaisen tukitoiminta-alueen rakentamista. Vaaralliset jätteet on varastoitava lukitussa ti-lassa omissa selkeästi merkityissä astioissaan valuma-altaissa tiiviillä alustalla. Toiminta ei sijoitu tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle eikä sellaisen välittömään läheisyyteen, joten toiminnasta ei aiheudu pohjaveden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Lupahakemusta koskevalla alueella ei ole luonnonsuojelulain (1096/1996) tarkoittamia suoje-luvarauksia eikä alueella ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä tai metsälain (1093/1996) 10 §:n tarkoittamia metsän monimuotoisuuden kannalta erityisen tär-keitä elinympäristöjä. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 62 §:n mukaisesti tulee antaa myös tarpeelliset määräyk-set toiminnan ja päästöjen tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 527/2014) 58 §:n mukaan lu-vassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi.

Vastaus muistutuksissa ja lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin

Muistutukset Annetuissa muistutuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon toiminnalle annetuissa lupamää-räyksissä seuraavasti: K.M. muistutus: Luvassa on annettu melua ja sen torjuntaa koskevat lupamääräykset 15.-20. Lupamääräyk-sessä 15. on edellytetty, ettei toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Lupamääräys 20. edellyttää, että melutaso on todennettava mittauk-sin. Mittaukset tekee ulkopuolinen asiantuntija voimassa olevien standardien mukaisesti (lu-pamääräys 32.). Hakija on velvoitettu lupamääräyksellä 22. ilmoittamaan louhintaräjäytyksistä etukäteen asukkaille. Hakija on velvoitettu tärinää koskevilla lupamääräyksillä 23. tekemään riskikartoi-tus tärinäherkistä kohteista sekä laatimaan sen pohjalta erillinen tärinänseurantasuunnitelma.

53(66)

Ympäristölupaviranomainen käy valvonta-asiana hakijan kanssa läpi ympäristölupapäätök-sen ja sen velvoitteet. Hakija voi halutessaan järjestää asukkaille erillisen lupaa koskevan tiedotustilaisuuden. Rosk´n Roll Oy:n muistutus: Luvassa on annettu hulevesien hallintaa koskeva lupamääräys 26 ja pinta- ja pohjavesitark-kailua koskevat lupamääräykset 33.-37., jotka ovat laajuudeltaan ja luonteeltaan samansisäl-töiset kuin alueen muilla louhinta- ja murskaustoimintaa harjoittavilla toimijoilla. Destia Oy on lupamääräyksellä 32. määrätty liittymään Kullobäckenin yhteistarkkailuun. Lausunnot Rakennus- ja ympäristölautakunta on huomioinut annetut lausunnot seuraavasti: Terveydensuojelujaoston lausunto: Erityistä meluhaittaa aiheuttavat toiminnat (poraus, rikottaminen, räjäytykset) on kielletty lu-pamääräyksessä 11. perjantaisin klo 18.00 jälkeen. Toiminta-aika on yhdenmukainen Rudus Oy Boxin tuotantoalueen toiminta-aikojen kanssa. Toiminta on kielletty viikonloppuisin ja ar-kipyhäisin. Lupamääräyksellä 12. on rajoitettu pölynsidontakemikaalien kayttöä. Määräys 2 edellyttää lukittavaa puomia tai vastaavaa sisäänajotielle. Lupamääräys 1. ei salli maa-aineksien tuontia suunnittelualueelle. Kaupunkisuunnittelun lausunto: Hakija on tarkentanut hulevesien johtamista koskevaa suunnitelmaansa lausunnoista anta-massaan vastineessa, muuttanut hulevesien purkusuunnan vain pohjoiseen suuntautuvaksi sekä tarkentanut hulevesialtaan alustavan sijainnin. Hulevesistä on annettu lupamääräys 26. Lupamääräyksessä 3. on edellytetty, että luiskat ja mahdolliset pysyvät pintamaavallit tulee metsittää luvan voimassaoloaikana.Alueen jälkihoidosta ja maisemoinnista on annettu lupa-määräys 3. Hakija on lupapäätöksessä velvoitettu noudattamaan myös täydennyksissä esit-tämiään toimenpiteitä. Uudenmaan ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat-vastuualueen lausunto ja täy-dentävä lausunto 31.3.2020: Suolan tai muiden pohja- ja pintavesille vaarallisten aineiden käyttäminen pölyntorjuntaan on kielletty lupamääräyksessä 12. Hakija on täydentänyt antamassaan vastineessa hulevesien määrää ja hallintaa koskevaa hakemusaineistoa ja aineisto on toimitettu Uudenmaan ELY-keskukselle lausuttavaksi. Lausunnossa edellytettyä selkeytysallasta suunnittelualueen ete-läpuolelle ei ole vaadittu, koska hakija on 31.1.2020 antamassaan vastineessa ja sen liitteis-sä ilmoittanut muuttavansa louhintasuuntaa siten, että louhinta-alueen kaikki vedet ohjataan pohjoisen suuntaan. Altaan edellyttäminen on näin ollen katsottu tarpeettomaksi. Hakija on velvoitettu lupamääräyksellä 25. ohjaamaan varikkoalueen vedet I-luokan erottimen kautta maastoon siten, että maastoon johdettavien vesien laadun varmistaminen on tarvittaessa mahdollista. Toiminta on velvoitettu lupamääräyksellä 32. liittymään osaksi Kullobäckenin yhteistarkkailua. Yhteistarkkailuohjelma on velvoitettu toimittamaan lupamääräyksellä 37. Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Päätökseen sisältyy pinta- ja pohjaven tarkkai-lua koskevat lupamääräykset 32.-39. Päätökseen sisältyvät melun torjuntaa sekä melutasoa ja sen mittaamista koskevat lupamää-räykset 15.-19., jotka perustuvat BEP ja BAT tasoiseen meluntorjuntaan. Lupamääräyksessä 16. on edellytetty meluntorjunnassa käytettäviä varastokasoja sekä kasojen pitämistä riittä-vän korkeina. Lupaan sisältyy määräys 22. louhintaräjäytyksistä ilmoittamisesta lähialueen asukkaille. Luvassa on annettu maisemointia ja jälkihoitoa koskeva määräys 3. tilanteessa, jossa kaa-voitus ei etene suunnitellussa aikatalulussa. Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri-vastuualueen lausunto ja täydentävä

54(66)

lausunto 31.3.2020: Lupapäätökseen sisältyy määräys 29. ottotoiminnan ja mahdollisten maa-ainesvallien sijoit-tamisesta kokonaan valtatien 7, sen rampin sekä maantien 11746 suoja-alueiden ulkopuolel-le. Hakija on antamassaan vastineessa esittänyt selvityksen hulevesien johtamisesta, niiden määristä sekä vesien johtamisesta valtatien 7 ojaan. Täydennetty aineisto on toimitettu lau-sunnon mukaisesti Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualueelle arvioitavaksi ja lausutta-vaksi. Ympäristöluvassa on annettu lupamääräys 26. hulevesien viivyttämisestä ja johtami-sesta valtatien 7 ojaan. Hulevesien johtaminen valtatien 7 ojaan on katsottu mahdolliseksi hakijan toimittaman hulevesiselvityksen sekä Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen täydentävän lausunnon perusteella Väyläviraston lausunto: Lupaan sisältyy lupamääräys 29, joilla luvan hakija on velvoitettu toimimaan radan läheisyy-dessä Väyläviraston ohjeen 23/2013 ja ohjeistuksen mukaisesti. Tärinää koskevat lupamää-rykset 21.-24. edellyttävät, että louhintatyön ja tärinän vaikutusta ratarakenteisiin tulee seura-ta mm. tärinämittauksin. Hakija on täydentänyt ottosuunnitelman liitekarttoja ja luopunut pin-tamaiden varastoinnista tai pysyvän maavallin rakentamisesta radan puolelle reunalle. Lu-paan sisältyy kuitenkin lupamääräys 29. radan stabiliteetin varmistamisesta. Lupaan sisälty-vät pölyämisen estämistä koskevat lupamääräykset 12.-14., joilla estetään pölyn leviämistä mm. radan rakenteisiin. Hakija on velvoitettu lupamääräyksellä 12. estämään työmaateiden pölyämistä ja pölyn joutumista ympäristöön. Uudenmaan liiton lausunto: Ympäristölupaviranomainen on tarkistanut lupahakemuksen kaavanmukaisuuden eikä hanke ole ristiriidassa voimassaolevan tai valmisteilla olevan uu-den maakuntakaavan kanssa. Sipoon kunnan ympäristö-valvontayksikön lausunto: Hakija on täydentänyt lupahakemusta lausunnossa edellytetyllä hulevesiä koskevalla selvityksellä. Hulevesiselvityksessä on esitet-ty altaan käsittelykapasiteetille mitoitus. Lupapäätökseen sisältyy hulevesien johtamista kos-keva lupamääräykset 26. jolla ehkäistään hulevesistä johtuvia haittoja. Hakija on velvoitettu lupamääräyksellä 32. liittymään Kullobäckenin yhteistarkkailuun. Päätökseen sisältyy melun torjuntaa koskeva lupamääräys 18., jolla on kielletty muualta tuotavan louheen murskauksen aloittaminen, ennen kuin ottotoiminta on muodostanut alueelle meluesteitä. Päätöksessä on lupamääräyksessä 1. määrätty alin sallittu maa-aineksen ottotaso. Päätökseen sisältyy lu-pamääräys 11. jolla pyritään ohjaamaan räjäytyspäivät samoiksi eri toimijoiden kesken. Lu-pamääräyksessä 22. on edellytetty, että räjäytyksistä tulee ilmoittaa etukäteen lähialueen asukkaille.

Lupamääräysten yleiset perustelut Maa-aineslain (555/1981) 11 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitet-

tävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttä-miseksi tai rajoittamiseksi, jos sanotut seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta se-kä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteis-tä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuk-sellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästö-jen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista sekä muista toi-mista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta kalliokiviaineksen ottaminen sekä louhinta- ja murskaustoiminta täyttää maa-

55(66)

aineslaissa, ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitun laiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelu-laissa ja sen nojalla on säädetty.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset 1-4: Maa-aineslain (555/1981) 11 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Lupamääräykset on annettava ottamis-alueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoimin-nan etenemissuunnista, alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jäl-keen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. Lupamääräyksiä voidaan lisäksi antaa ottamiseen liittyvistä laitteista ja liikenteen järjestämisestä erityisesti pohjaveden suojelemiseksi, ajasta, jonka ku-luessa tämän pykälän nojalla määrätyt toimenpiteet on suoritettava sekä muista hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Lupamää-räykset on annettu maa-aineslain (555/1981) 11 §:n mukaisten velvollisuuksien täyttämisek-si. Lupamääräys 5: Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 7 §:n mu-kaan ennen kuin maa-ainesten ottamiseen ryhdytään, on ainesten ottajan merkittävä luvan mukainen ottamisalue maastoon ja tarvittaessa asetettava valvonnan suorittamiseksi välttä-mättömät laitteet. Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on ku-lunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus valvontaviranomaisen määräämällä tavalla. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomai-selle tässä pykälässä tarkoitetun lopputarkastuksen pitämistä varten. Lupamääräys on an-nettu maa-ainesten oton valvomiseksi ja oton toteuttamiseksi lain mukaisesti. Lupamääräys 6: Maa-aineslain (555/1981) 23a §:n mukaan maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Lupaviranomaisen on vuosittain ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoitusten perusteella otetun aineksen määrä ja laatu (ns. NOTTO-rekisteri). Maa-aineslain (555/1981) 23b § tote-aa, että maa-ainesten ottamisen ja sen vaikutusten seurannan järjestämiseksi ylläpidetään tietojärjestelmää, joka sisältää tarpeelliset tiedot maa-aineslain mukaisista luvista ja ilmoituk-sista, jaottamisalueiden tilan seurannasta. Määräys on annettu valvonnan ja raportoinnin ja NOTTO-tietojärjestelmään kirjaamisen toteuttamiseksi. Lupamääräys 6: Maa-aineslain (555/1981) 13a § toteaa, että jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviran-omaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Maa-aineslain (555/1981) 13a § toteaa, että jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ole 13a §:n mukaisesti siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoitta-nut jatkavansa luvan tarkoittamaa toimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottami-seen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, jatkamisesta tehdään ilmoitus lupaviranomai-selle. Lupamääräys on annettu valvonnan toteuttamiseksi edellä mainituissa tilanteissa. Lupamääräys 7: Maa-aineslain (555/1981) 15 §:n toteaa, että jos ainesten ottamiseen ryh-dytään vastoin maa-aineslain tai sen nojalla annettuja säännöksiä taikka laiminlyödään nii-den noudattaminen, valvontaviranomainen tai sen määräämä viranhaltija voi keskeyttää ot-tamisen sopivaksi katsottavalla tavalla. Lupamääräys on annettu maa-aineslain (555/1981) 15 §:n mukaisena maa-ainesten oton valvomiseksi. Lupamääräys 8: Maa-ainesasetuksen (926/2005) 9 §:n mukaan maa-ainesluvan haltijan tu-lee tehdä maa-aineslain 23 a §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus lupaviranomaiselle vuosit-tain viimeistään tammikuun 31 päivänä. Lupa- ja valvontaviranomaisen on toimitettava maa-

56(66)

aineslain 23 b §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot tietojärjestelmään tai alueelliselle ympäristökeskukselle vuosittain viimeistään maaliskuun 31 päivänä. Lupamääräys on annet-tu maa-ainesasetuksen (926/2005) 9 §:n mukaisena valvonnan ja raportointivelvoitteen to-teuttamiseksi. Lupamääräys 9: Maa-aineslain (555/1981) 12 §:n mukaan lupaviranomainen voi määrätä, että ennen ainesten ottamista hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus maa-aineslain (555/1981) 11 §:n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Lupaviranomainen voi tarvittaessa hyväksyä muutoksen annettuun vakuuteen. Lupaviranomainen voi myös erityi-sestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Maa-ainesasetuksen (926/2005) 8 §:n mukaan maa-aineslain 12 §:n nojalla määrätyn vakuuden tulee olla voimas-sa siihen saakka, kunnes kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteu-tus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Lupamääräys on annettu maa-aineslain (555/1981) 12 §:n ja maa-ainesasetuksen ((926/2005) 8 §:n mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Lupamääräys 11: Louhinta- ja murskaustoiminnan vähimmäisvaatimuksista on määrätty val-tioneuvoston kivenlouhimojen ja –murskaamojen toimintaa säätelevässä valtioneuvoston asetuksessa VNa (800/2010). Asetus koskee kaikkea louhinta- ja murskaustoimintaa. Mää-räyksellä varmistetaan, että toiminnassa noudatetaan myös asetuksen vaatimuksia annettu-jen lupamääräyksien lisäksi. Lupamääräys 11: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen eh-käisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnos-tamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimis-ta sekä muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lupamääräyksellä ehkäistään melusta aiheutuvia haittoja. Lupamääräys 12: Toimintaan tulee soveltaa valtioneuvoston asetusta VNa (800/2010) ki-venlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (ns. MU-RAUS-asetus). MURAUS-asetuksen 3 §:n mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja ki-venmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyy-dessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Murskauslaitteiston etäisyys lähimpiin häiriintyviin koh-teisiin on määrätty MURAUS-asetuksen mukaisena. MURAUS-asetuksen 4 §:ssä säädetään ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen ra-joittamisesta. Koska toiminnan ympäristössä on asutusta, junarata sekä muita pölyämistä ai-heuttavia toimijoita, on luvassa tarpeen määrätä toimenpiteistä, joilla pölyn leviämistä ympä-ristöön estetään. Pölyn leviämisen estämiseksi poravaunu tai -vaunut tulee varustaa pö-lynerotinlaitteilla. Keräyspölyn sijoittaminen kallion päälle on kielletty, jotta räjäytyksen aiheut-tama pölyäminen olisi mahdollisimman vähäistä. Pölyntorjuntatoimenpiteillä varmistetaan, etteivät louhinta ja murskaus aiheuta junaradan rakenteille tai tiealueilla tai lähimmissä häi-riintyvissä kohteissa olennaista pölyn lisääntymistä alueen muuhun pölytasoon verrattuna. Suolan tai muiden vesille vaarallisten aineiden käyttö pölynsidonnassa on kielletty pohjave-den pilaamisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 13: Ilmanlaadusta alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille säädetään ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017). Ilmanlaatuasetuksen (79/2017) 3 §:n taulukossa on annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi mm. hiukkasten pitoisuuksille ul-koilmassa pitoisuusraja-arvot, joita ei saa ylittää. Lupamääräys 14 on annettu ilmanlaadusta annetun asetuksen velvollisuuksien toteuttamiseksi ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 52

57(66)

§:n mukaisesti päästöistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 14: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta se-kä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 62 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöjen ja toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta. MURAUS-asetuksen (800/2010) 13 § toteaa, että jos toiminnan etäisyys melulle ja pölylle alt-tiisiin kohteisiin on yli 500 metriä, maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnan-harjoittaja voi luotettavalla, ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että 5 ja 7 §:ssä tarkoitetut arvot ilmanlaadulle eivät ylity, ei ympäristöluvassa tarvitse asettaa mää-räyksiä hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta. Koska murskaimen etäisyys lä-himmästä asutuksesta on lähimmillään vain 550 metriä eikä maasto-olosuhteita voida pitää erityisen suojaavina, on ollut tarpeen antaa lupamääräys 14 hengitettävien hiukkasten tark-kailusta. Suunnittelualueen ympärillä ei ole suojaavaa puustoa ja toiminta sijoittuu alkuvai-heessa muuta maastoa korkeammalle mahdollistaen hengitettävien hiukkasten leviämisen vallitsevan tuulen mukana. Määräyksellä varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu valtioneuvoston asetuksessa ilman-laadusta (79/2017) määrättyjen raja-arvojen ylityksiä ja toiminnanharjoittaja on selvillä toimin-tansa ympäristövaikutuksista. Lupamääräys 15:Valtioneuvoston päätöstä melun ohjearvoista (993/1992) sovelletaan me-luhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Asetuksen 2 §:n mu-kaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Lupamääräykset 16 ja 17: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 7 §:n mukaan toiminnanhar-joittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön ja viemäri-verkostoon mahdollisimman vähäisiksi. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 52:n mukaan ym-päristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä ja päästöraja-arvoista. MU-RAUS-asetuksen 6 §:ssä säädetään meluntorjunnasta. Koska toiminnan vaikutusalueella on asutusta ja meluselvityksen mukaan melu leviää erityisesti pohjoisessa olevan asutuksen suuntaan, on luvassa tarpeen määrätä toimenpiteistä, joilla melun leviämistä ympäristöön es-tetään. Kallion poraus tapahtuu usein muuta maastoa korkeammalla ja melu pääsee leviä-mään esteettömästi ympäristöön. Murskaamon ja varastokasojen sijoittelulla voidaan vaikut-taa melun leviämiseen ympäristöön. Melun leviämisen estämiseksi poravaunu tai -vaunut tu-lee varustaa äänenvaimentimilla. Meluntorjunta-toimenpiteillä varmistetaan, etteivät louhinta ja murskaus aiheuta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa olennaista melun lisääntymistä alu-een muuhun melu- ja pölytasoon verrattuna. Melutason määräämisessä on otettu huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista VNp (993/1992). Lupamääräys 18: Lupamääräyksellä 10 on varmistetaan, että muualta tuotavan ylimääräi-sen kiviaineksen murskaus alkaa vasta sen jälkeen, kun toiminnan edellyttämät melusuo-jaukset ovat täysin käytössä ja murskausmelusta asutukselle aiheutuva haitta mahdollisim-man pieni. Maastonmuodoilla voidaan tehokkaasti estää ympäristöön kulkeutuvaa melua. Il-moittaminen luvan valvojalle on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Muualta tuotavan lou-heen murskauksen tulee tapahtua luvan voimassaoloaikana lupaan liittyvien jälkihoitovelvoit-teiden takia. Lupamääräys on annettu valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista VNp (993/1992) noudattamiseksi ja murskauksesta aiheutuvan meluhaitan vähentämiseksi.

58(66)

Lupamääräys 19: MURAUS-asetuksen (800/2010) 7 § edellyttää, että toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneu-voston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.Sijoittamalla laitteet suljet-tuun konttiin pienennetään toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa. Lupamääräys on tarpeen eri-tyisesti toiminnan alkuvaiheessa, jolloin toiminta sijoittuu muuta maastoa korkeammalle eikä laitteita saada sijoitettua ympäröivän maanpinnan alapuolelle. Lupamääräys 20: MURAUS-asetuksen (800/2010) 7 § edellyttää, että toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneu-voston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. MURAUS-asetuksen (800/2010) 13 § toteaa, että jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on yli 500 met-riä, maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi luotettavalla, ympä-ristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että 5 ja 7 §:ssä tarkoitetut arvot melu-tasolle eivät ylity, ei ympäristöluvassa tarvitse asettaa määräyksiä melun ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta. Koska murskaimen etäisyys lähimmästä asutuksesta on lähimmillään vain 550 metriä eikä maasto-olosuhteita voida pitää erityisen suojaavina, on ollut tarpeen antaa lupamääräys 15 melun tarkkailusta. Suunnittelualueen ympärillä ei ole suojaavaa puustoa ja toiminta sijoittuu alkuvaiheessa muuta maastoa korkeammalle mahdol-listaen melun leviämisen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toi-mintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 62 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöjen ja toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta. Määräyksellä varmistetaan, että melun ohjearvoja koskevan valtio-neuvoston päätöksen (993/1992) melun ohjearvoja ei ylitetä ja toiminnanharjoittaja on selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lupamääräykset 21 ja 22: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 52:n mukaan ympäristöluvas-sa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäris-tön pilaantumista tai sen vaaraa. Määräys on annettu räjäytyksistä aiheutuvan melun ja täri-nän haittavaikutuksien ja mahdollisen kiven sinkoutumisvaaran estämiseksi. Mitoittamalla ja valitsemalla räjäytysaineet oikein estetään tärinähaittojen sekä suurten, rikotusta vaativien kivenlohkareiden syntymistä. Tiedottamalla lähialueen asukkaita etukäteen tulevista räjäytys-töistä annetaan asukkaille mahdollisuus varautua meluun ja tärinään etukäteen ja vähenne-tään räjäytyksistä aiheutuvaa haittaa. Lupamääräys 23: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta se-kä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 7 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantu-minen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on ra-joitettava mahdollisimman vähäiseksi. Ennakkoon tehtävän katselmuksen ja sen pohjalta laadittavan riskianalyysin avulla ja määräämälle heilahdusnopeudelle raja-arvot varmiste-taan, että tärinästä ei aiheudu haitallisia vaikutuksia lähialueen rakennuksille eikä rautatielle. Mittaamalla räjäytystärinän voimakkuutta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa toiminnanhar-joittaja on selvillä toimintansa vaikutuksista. Määräyksellä ehkäistään eräistä naapuruussuh-teista annetun lain (26/1920) 17 §:ssä tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen aiheutumista ym-päristölle tärinän muodossa. Seurantaohjelman toimittaminen valvojalle tarkastettavaksi mahdollistaa luvan valvonnan. Lopputarkastus on tarpeen louhintatöiden vaikutuksien selvit-tämiseksi ja arvioimiseksi. Lupamääräys 24: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 7 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Lu-pamääräys 22 on annettu louhinta-alueen vieressä kulkevan junaradan toiminnan turvaa-miseksi ja toiminnan järjestämiseksi rataliikennettä valvovan Väyläviraston ohjeistuksen ja määräyksien mukaisesti siten, ettei ympäristön pilaantumista pääse tapahtumaan.

59(66)

Lupamääräys 25: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 66 §:ssä säädetään maaperän ja poh-javeden suojelua koskevista määräyksistä. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huoleh-dittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toi-mien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. Luvassa on annettava tätä koskevat tarpeelliset määräykset. Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ym-päristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä. Maaperän ja pohjaveden suojelusta on säädetty myös MURAUS-asetuksen 9 §:ssä. Päätöksessä on annettu määräyksiä tukitoiminta-alueen rakenteesta ja poltto- ja voi-teluaineiden ja kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueista ja työkoneiden huolloista ja tank-kauksista maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 26: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 52:n mukaan ympäristöluvassa on an-nettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaan-tumista tai sen vaaraa. MURAUS-asetuksen (800/2010) 10 § edellyttää, että toiminta on jär-jestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Kiintoaineen erot-tamiseksi ympäristöön päätyvät vedet on tarvittaessa johdettava selkeytysaltaan kautta. Louhinta- ja murskausalueen hulevesistä saattaa aiheutua ravinne- tai kiintoainekuormitusta pintavesiin tai pintavesien tulvimista valtatien 7 ojaan. Johtamalla hulevedet selkeytysaltaan ja pintavalutuskentän kautta eteenpäin vähennetään toiminnan vaikutuksia alueen pintave-siin ja pienennetään valtatien 7 ojaan pääsevää vesimäärä. Johtavalla hulevedet selkeytysal-taaseen voidaan myös estää hulevesiin onnettomuuden tai vuodon seurauksena joutuneen öljyn tai muun haitta-aineen pääsy vesistöön. Hienoaineksen säännöllinen poistaminen on tarpeen kentän toimintakyvyn varmistamiseksi. Mikäli pintavalutuskenttä osoittautuu riittämät-tömäksi ja hulevedet on tarpeen johtaa valtatien ojaan purkuojan kautta, on määräyksessä edellytetty purkuojan rakentamista sekä määrätty sen rakenteesta. Altaan riittävän mitoituk-sen varmistaminen on tarpeen hulevesien aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräykset 27 ja 28: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 58 § edellyttää, että ympäristö-luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 62 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset tarpeelliset määräykset jätelain 120 §:ssä säädetystä jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta. MURAUS-asetuksen 11 § edellyt-tää, että toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettu-jen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Valtioneuvoston asetukses-sa jätteistä VNa (179/2012) 4 §:n jäteluettelossa säädetään yleisimmistä jätteistä ja vaaralli-sista jätteistä ja 8 §:ssä ja 9 §:ssä vaarallisen jätteen pakkaamisesta merkitsemisestä. Jäte-huollon asianmukaisesta järjestämisestä on annettu määräyksiä myös jätelain (646/2011) perusteella. Jätelain (646/2011) 16 §:n mukaan vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Jäte-lain (646/2011) 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoit-taa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on oikeus ottaa vastaan ky-seistä jätettä. Jätelain (646/2011) 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä ko-netta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai alueen roskaantumista. Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajär-jestystä. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödyn-nettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Lupamääräyksillä huolehditaan, että etusijajärjestys

60(66)

ja muut jätelain velvollisuudet toteutuvat. Lupamääräys 29: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 112 §:n mukaan kaivannaistoiminnalla tarkoitetaan mm. muuta kivenlouhintaa ja kivenmurskausta. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 113 §:n mukaan kaivannaistoimintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jä-tehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimiseen ja täytäntöönpanoon sovelletaan valtioneuvoston asetusta kaivannaisjätteistä VNa (190/2013). VNa (190/2013)3 §:n mukaan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman ta-voite on mm., että pintamaa palautetaan ottamisalueelle tai se hyödynnetään muualla toi-minnan päätyttyä. Lupamääräys on annettu kaivannaisjätteistä annetun asetuksen VNa (190/2013) mukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Lupamääräyksellä 29 varmistetaan, että pysyviä maa-ainesvalleja ei sijoiteta radan läheisyyteen ilman, että radanpitäjä Väylävirasto on varmistanut vallin sopivuuden radan varteen. Maavallien sijoittaminen valtatien 7, valta-tien 7 rampin ja maantien 11746 suoja-alueille tai maantien 11746 suoja-alueille on kielletty tienpitäjän vaatimuksesta. Lupamääräys 30: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 8 § edellyttää, että ympäristöluvanva-raisen toiminnan toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huoleh-dittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja energiankäyttö toiminnassa on tehokasta. Lupamääräys on annettu tämän velvollisuuden täyttämiseksi. Lupamääräys 31: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on mm. annettava tarpeelliset määräykset muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Perehdyttämällä urakoitsijat ja työntekijät ympäris-töluvan sisältöön ja lupamääräyksiin varmistetaan, että kaikilla alueen toimijoilla on tiedossa lupapäätökseen sisältyvät velvoitteet. Perehdyttämisellä ehkäistään ympäristön pilaantumi-sen vaaraa. Lupamääräys 32: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 62 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaiku-tusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Ympäristönsuojelu-lain (527/2014) 63 §:n mukaan lupaviranomainen voi tarvittaessa ympäristöluvassa määrätä useat luvanhaltijat yhdessä tarkkailemaan toimintojensa vaikutusta (yhteistarkkailu) tai hy-väksyä toiminnan tarkkailemiseksi osallistumisen alueella tehtävään seurantaan. Koska toi-minnan lähialueella on useita louhinta- ja murskaustoimintaa harjoittavaa toimijaa, jotka osal-listuvat Kullobäckenin yhteistarkkailuu, on myös alueelle suunniteltu uusi toiminta tarkoituk-senmukaista liittää osaksi yhteistarkkailua toimintojen Kullobäckeniin aiheuttmien kokonais-vaikutuksien selvittämiseksi. Lupamääräykset 33- 35: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 62 §:n mukaan ympäristöluvas-sa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun to-teuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Pohja- ja pintavesien laatua tarkkailemalla varmistetaan lupamääräyksien riittävyys sekä se, etteivät maastoon tai maaperään mahdollisesti joutuneet öljyt ja muut haitta-aineet pääse pilaamaan alueen vesistöjä tai pohjavettä. Säännöllisesti suoritettavat näytteenotot ovat tarpeen mah-dollisen pilaantumisen havaitsemiseksi ajoissa. Lupamääräys 36: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 62 §:n mukaan ympäristöluvassa on määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimite-taan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvontaa var-ten myös muita tarpeellisia tietoja. Toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvon-taa varten myös muita tarpeellisia tietoja. Toiminnanharjoittajan on toimitettava valvontavi-ranomaiselle säännöllisesti päästöjen tarkkailun tulokset ja muut valvontaa varten tarvittavat tiedot, siten kuin ympäristöluvassa tarkemmin määrätään. Lupamääräys on annettu valvon-

61(66)

nan ja toiminnan seurannan toteuttamiseksi. Lupamääräys 37: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 62 §:n mukaan toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvontaa varten myös muita tarpeellisia tietoja. Päivitetyn tark-kailusuunnitelman ja havaintoputkien tietojen toimittaminen on tarpeen toiminnan seurannan ja valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräys 38: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 62 §:n mukaan ympäristöluvassa on tarkkailun toteuttamiseksi määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Määräys on annettu sen varmistamiseksi, että käytetyt mittausmenetelmät ovat ympäristönsuojelulain (527/2014) 62 §:n mukaisia ja yleisesti viranomaisen hyväksymiä menetelmiä. Lupamääräys 39: Ympäristönsuojelulain (527/2017) 65 §:n mukaan lupaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa antamiaan tarkkailumääräyksiä tai hyväksymäänsä suunnitelmaa luvan tai suunnitelman voimassaolosta huolimatta. Uusintamittauksien tekeminen tai tarkkailu-suunnitelman muuttaminen voi olla tarpeen esim. tilanteessa, jossa pohja- tai pintaveden laadussa tapahtuu muutoksia. Lupamääräys 40: Jätelain (646/2011) 118 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteistä, jos kysymyksessä on toiminta, jossa syntyy vaarallista jätettä tai joka on ym-päristöluvanvaraista. Jätelain (646/2011) 119 §:n mukaan kirjanpitoon on toiminnan luonteen mukaan sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn, kuljetetun, välitetyn tai käsitellyn jätteen la-jista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsit-telystä. Jätelain (646/2011) 122 §:n mukaan valvontaviranomaisella tai tämän määräämällä virkamiehellä tai viranhaltijalla on oikeus pyynnöstä saada jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten tarpeelliset tiedot jätteen haltijalta tai muulta jätehuol-lon toimijalta. Jätelain (646/2011) 120 §:n mukaan toiminnan harjoittajan on seurattava ja tarkkailtava järjestämäänsä jätehuoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti sen varmista-miseksi, että toiminta täyttää sille tässä laissa ja sen nojalla säädetyt ja määrätyt vaatimukset ja että valvontaviranomaiselle voidaan antaa toiminnan valvomiseksi tarpeelliset tiedot. Toi-minnanharjoittajan on myös huolehdittava siitä, että jätehuollosta vastaavat henkilöt perehdy-tetään toiminnan seurantaan ja tarkkailuun ja että heille annetaan siitä riittävät tiedot. Toi-minnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä toimiin seurannan ja tarkkailun perusteella ha-vaittujen toiminnan puutteiden poistamiseksi. Lupamääräys 41: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 52 §:n mukaan luvassa on määrättävä toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toimista häiriö- ja poikkeustilanteissa on säädetty MURAUS–asetuksen 12 §:ssä. Häiriö- ja poikkeus-tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeellisia, jotta päästöt vahinkotilanteissa jäisivät mah-dollisimman pieniksi. Ilmoittamalla vahingoista pelastusviranomaiselle sekä ympäristönsuoje-luviranomaiselle varmistetaan tiedon nopea kulku sekä annetaan viranomaisille mahdollisuus määritellä tarvittavat ensitoimet haittojen minimoimiseksi. Ennakkoon laaditulla toimintasuun-nitelmalla varmistetaan, että kaikki alueella työskentelevät ovat perillä mahdollisista vaara- ja onnettumuustilanteista ja tietävät oikean menettelytavan tilanteessa. Toimintasuunnitelman toimittaminen luvan valvojalle on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Määräyksellä varmiste-taan, että toiminta on MURAUS-asetuksen mukaista. Lupamääräys 42: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 52 §:n mukaan luvassa on määrättävä toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. MU-RAUS-asetuksen 12 § edellyttää, että onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Toiminnanharjoittajalta on edellytetty erityisen ammattitaitoisen henki-lön nimeämistä valvontaviranomaisen ja toiminnanharjoittajan yhteistyön sujuvuuden var-mentamiseksi. Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan myös, että joku toiminnanharjoitta-jan henkilöstöstä on vastuussa toimintakokonaisuudesta ja tämän luvan määräyksien nou-dattamisesta.

62(66)

Lupamääräys 43: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 170 §:n mukaan luvanvaraisen toimin-nan harjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta ja muista toimintaa koskevista valvonnan kan-nalta olennaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen taikka säädösten tai luvan noudattamiseen. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuoje-lulain (527/2014) 94 §:ssä säädetään luvanvaraista toimintaa harjoittaneen velvollisuuksista toiminnan loputtua. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten tai valtioneuvoston asetuksella säädetyn yksilöidyn velvoitteen mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvit-tämisestä ja tarkkailusta. Jos ympäristölupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopetta-misen varalta, lupaviranomaisen on annettava tätä tarkoittavat määräykset. Määräyksellä varmistetaan, että lupavelvollinen on hoitanut kaikki luvan edellyttämät velvoitteensa ennen kuin toiminta on lopetettu. Lupamääräys 44: Maa-aineslain (555/1981) 23 §:n mukaan lupahakemuksen ja ottamis-suunnitelman tarkastamisesta sekä ottamistoiminnan valvonnasta aiheutuvien kustannusten perimisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:ssä sääde-tään rakennustyön valvonnasta kunnalle suoritettavasta maksusta. Kun yhteislupahakemuk-sen lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, lupahakemuksen tarkas-tamisesta ja yhteisen luvan valvonnasta aiheutuvien kustannusten perimiseen sovelletaan, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:ssä säädetään rakennustyön valvonnasta kunnille suoritettavasta maksusta. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 205 §:n mukaan kunnan ympä-ristönsuojeluviranomainen voi periä maksun laatimaansa valvontaohjelmaan perustuvista lu-vanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkistuksista ja niiden muusta ohjel-maan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta. Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristö-lautakunta on 20.9.2016 § 109 hyväksynyt Porvoon kaupungin maa-aineslupa- ja valvontavi-ranomaisen taksan ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 20.9.2016 § 108. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa on päivitetty 26.3.2019 § 30 . Valvontasuunni-telman vuosille 2017- 2020 rakennus- ja ympäristölautakunta on hyväksynyt 13.12.2016 § 134. Valvontamaksun suuruuden määrittämistä ja säännöllisen valvonnan maksullisuutta koskeva määräys on annettu hyväksyttyjen taksojen ja valvontasuunnitelman mukaisesti.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 26.11.28 saakka. Yhteisen luvan voimassaoloon sovelletaan, mitä maa-aineslain (555/1981)10 §:ssä sääde-tään yhteisluvan voimassaolosta. Lupa maa-ainesten ottamiselle on myönnetty kahdeksaksi (8) vuodeksi siten, että luvan voimassaolo päättyy 26.11.2028. Yhteislupa raukeaa, kun toi-minnalle myönnetyn maa-ainesten ottoluvan voimassaoloaika on päättynyt. (MAL 10 §) Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muut-tamiseen on oltava lupa. (YSL 89 §)

Luvan muuttaminen

Lupaviranomaisen on ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 §:n mukaisesti muutettava lupaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioi-dusta, toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus, parhaan käyttökelpoi-sen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuutto-mia kustannuksia, toiminnan ulkopuoliset olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olen-naisesti muuttuneet ja luvan muuttaminen on tämän vuoksi tarpeen tai luvan muuttaminen on tarpeen luvan myöntämisen jälkeen laissa, valtioneuvoston asetuksessa tai Euroopan unio-nin säädöksessä annetun sitovan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan yksi-

63(66)

löidyn vaatimuksen täyttämiseksi.

LUPAMÄÄRÄYKSEN JA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN VÄLINEN SUHDE

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

Lupahakemukseen sisältyy ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n ja maa-aineslain (555/1981) 21 §:n mukainen hakemus toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lain-voimaiseksi tuloa.

Hakemuksen perustelut

Hakija on perustellut hakemusta sähköpostitse 6.4.2020. Perusteluna aloitushakemukselle on, että Destia Oy pyrkii saamaan alueen ottotoiminnan käyntiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (valitusprosessin hidastamatta), koska toiminta-aikaa alueella on vain 2028 vuo-den loppupuolelle saakka. Tämä mahdollistaa maanomistajan (Porvoon kaupungin) maan-käytön heti luvan päätyttyä ja toiminnanharjoittajan lupa-aika ei jää liian lyhyeksi. Hakemukseen ei sisälly esitystä vakuudeksi.

Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta ei myönnä lupaa yhteisluvan mukaisen toiminnan aloitta-miselle lupapäätöstä noudattaen ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta.

Perustelut Ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyyn-nöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saatta-miseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Maa-aineslain (555/1981) 21 § toteaa mm., että lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyyn-nöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huoli-matta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Hakijan tulee asettaa hyväksyttävä vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. Kun lupapäätös koskee yhteislupaa, tulee sekä maa-aineslain (555/1981) 21 §:n että ympä-ristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaisten ehtojen täyttyä. Rakennus- ja ympäristölau-takunta katsoo, että päätöksen täytäntöönpano tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi, koska alue ole aimmin ollut kiviaineksen oton piirissä. Alueella ei myöskään ole voimassa olevaa asemaavaa, joka määrittelisi jo alueen tulevan käytön ja edellyttäisi kohteen nopeaa louhi-mista. Lupaa toiminnan aloittamiseksi ei voida myöntää, koska maa-aineslain (555/1981) 21 §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaiset ehdot eivät täytty.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen saadessaan lainvoiman. (YSL 198 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

64(66)

Maa-aineslaki, MAL, (555/1981): 4 §, 4a §, 5a §, 6 §, 10- 12 §, 13a §, 15 §, 16a §, 21 §, 23 §, 23a §, 23b § Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta, MAA, (926/2005): 7- 9 § Ympäristönsuojelulaki, YSL, (527/2014): 6-8 §, 12 §, 34 §, 39 §, 42 - 44 §, 49 §, 52 §, 54 §, 58 §, 62 §, 65 §, 66 §, 70 §, 84-87 §, 89 §, 94 §, 112 -114 §, 170 §, 172 §, 174 §, 190 -191 §, 198 - 199 §, 205 - 206 § Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta, YSA, (713/2014): 11 §, 13 § Jätelaki, JL, (646/2011): 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 16 §, 17 §, 29 §, 118- 123 § Valtioneuvoston asetus jätteistä, JA, (179/2012):4 §, 8 §, 9 §, 20 §, 24 § Laki eräistä naapuruussuhteista, NaapL, (26/1920): 17 § Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (VNa 79/2017) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (VNa 190/2013) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympä-ristönsuojelusta (VNa 800/2010) Hallintolaki, HalL (434/2003): 34 §, 62a §

YMPÄRISTÖLUPAMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 20.9.2016 § 109 hyväksynyt Por-voon kaupungin maa-aineslupa- ja valvontaviranomaisen taksan. Taksaa sovelletaan yhteis-käsittelyssä ratkaistavan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävään maksuun. Tak-san 2 §:n kohdan 2 mukaan maa-aineslain 4a §:n mukaisesta maa-ainesluvan ja ympäristö-lupahakemuksen yhteiskäsittelystä 1.7.2016 alkaen peritään maa-aines taksan 2.1. kohdan maksu ja ympäristöluvan osuutena 50 % toiminnan ympäristönsuojelulain mukaisen taksan maksusta Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 20.9.2016 § 108 hyväksynyt Por-voon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan. Taksaa on tarkistettu ja uusi taksa on hyväksytty rakennus- ja ympäristölautakunnassa 26.3.2019 § 30 Ympäristöluvan käsitte-lymaksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 §:n ja sekä taksan liitteenä ole-van maksutaulukon mukaan. Kiinteän tai tietylle alueelle sijoitettavan siirrettävän murskaa-mon ympäristölupaa koskeva käsittelymaksu on suuruudeltaan 3458,00 euroa. Taksan 5.3 §:n mukaan ympäristöluvan käsittelymaksu voidaan määrätä 30 % 3 §:n mukais-ta maksua pienemmäksi, jos toiminnan käytössä on varmennettu ympäristöasioiden hallinta-järjestelmä, jonka voidaan katsoa vähentävän tarvetta selventää toimintaa tai antaa tarkkai-lua ja seurantaa koskevia lupamääräyksiä. Yhteislupahakemuksen käsittelystä peritään Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölau-takunnan 20.9.2016 § 108 hyväksymän Porvoon kaupungin maa-aineslupa- ja valvontavi-ranomaisen taksan 2 §:n mukaisesti 14 981 €:n maksu maksun määräytyessä seuraavasti:

Lupamaksun osa Laskenta/hintaperuste Maksuosuus (€)

perusmaksu 265 € 265,00 €

ottamisalueen pinta-alan mu-kaan

21,5 ha * 320 €/ha 6880,00€

maa-ainesmäärän tilavuuden perusteella 500 000 m3:iin saak-ka

0,01 €/m3 *500 000 m3 5000,00 €

Maksuosuus ottomäärän mu-kaan > 500 000 m3 50 % taksan mukaisesta hinnasta

(0,01 €/m3 * 50 000 m3)*50% 250,00 €

Vakuusmaksun vastaanotto ja käsittely

55 € 55,00 €

Päätös hakemuksesta aloittaa maa-aineslain ja ympäristönsuo-

110 € 110,00 €

65(66)

jelulain mukainen toiminta muu-toksenhausta huolimatta

Ympäristölupamaksu (murskaus ja louhinta) yhteisluvassa, -50 %

50% * 3458 € 1729, 00 €

Ympäristölupamaksu (jätteen käsittely), muu toiminta, -50 % hinnasta

50% * 3458 € 1729,00 €

Ympäristöasioiden hallintajärjes-telmän vaikutus ympäristölupa-maksuun -30 %

-30 % *(1729 +1729) € -1037,00 €

Lupamaksu Yhteensä 14 981,00 €

Kuulutuskustannukset peritään toteutuneiden kustannusten mukaan. Luvan käsittelymaksusta valitetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 190 §:n mukaan sa-massa järjestyksessä kuin pääasiasta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 190 §). Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja asianosaisella, rekisteröidyllä yhdistyksel-lä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevä, valtion valvontaviranomaisella ja toiminnan sijain-tikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella sekä asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (YSL 191 §) Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

LUPAPÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTO JA LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksen julkaiseminen

Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta tiedottaa päätöksen antamisesta jul-kaisemalla kuulutuksen ja päätöksen Porvoon kaupungin verkkosivuilla noudattaen, mitä hal-lintolain 62 a §:ssä säädetään. Päätöksen tiedoksianto toimitetaan julkaisemalla lupapäätös-tä koskeva kuulutus ja lupapäätös Porvoon kaupungin verkkosivuilla osoitteessa https://www.porvoo.fi/kuulutukset-ja-lakisaateiset-ilmoitukset Lupapäätöstä koskeva kuulutus ja lupapäätös liitteineen julkaistaan 5.5.2020. Kuulutus ja lupapäätös ovat nähtävillä sen ajan, jonka kuluessa päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ky-seisestä julkaisemisajankohdasta. Jos kuulutusta ei ole voitu julkaista viranomaisen verk-kosivuilla, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkai-semisesta virallisessa lehdessä. (HalL 62 a§) Päätöstä koskeva ilmoitus julkaistaan Uusimaa-, Itäväylä- ja Östnyland-lehdissä 5.5.2020 ja 6.5.2020. Asian on valmistellut ja lisätietoja antaa ympäristöntutkimuspäällikkö Carita Forsberg-Heikkilä, puh. 040 516 4697, sähköposti carita.forsberg-heikkila@porvoo.fi.

66(66)

Ilmoitus päätöksen antamisesta

Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille ympäristönsuojelulain (527/2014) 44 §:n mukaisille asianosaisille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai ilmaisseet mielipiteensä asiassa.

PÄÄTÖS Jäljennös päätöksestä

Destia Oy, Hatanpään valtatie 30 A, 33010, lupapäätös, pöytäkirjanote ja valitusosoitus, ai-noastaan sähköisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Y- ja L vastuualueet / kirjaamo, PL 36, 00521 HELSINKI, kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi, lupapäätös, pöytäkirjanote ja valitusosoi-tus, ainoastaan sähköisesti Porvoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen, ymparistoterveydenhuolto@porvoo.fi, lu-papäätös, pöytäkirjanote ja valitusosoitus, ainoastaan sähköisesti Porvoon kaupunki, kaupunkisuunnittelu, lupapäätös, pöytäkirjanote ja valitusosoitus, ainoas-taan sähköisesti Uudenmaan liitto, toimisto@uudenmaanliitto.fi lupapäätös, pöytäkirjanote ja valitusosoitus, ainoastaan sähköisesti Väylävirasto, kirjaamo@vayla.fi,lupapäätös, pöytäkirjanote ja valitusosoitus, ainoastaan säh-köisesti Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ymparistonsuojeluviranomaispos-ti.miljovardmyndighetspost@sipoo.fi, lupapäätös, pöytäkirjanote ja valitusosoitus, ainoastaan sähköisesti Helsingin seudun ympäristöpalvelut, kirjaamo@hsy.fi , lupapäätös, pöytäkirjanote ja valitus-osoitus, ainoastaan sähköisesti

Tiedoksi Porvoon kaupunginhallitus, pöytäkirjanote Porvoon kaupunki, kuntatekniikka, pöytäkirjanote

Liitteet

1. Valitusosoitus 2. Kartta toiminta-alueesta