powerABB Oy:n

asiakaslehti

2|13

Automaatio tuo tehoa Outokummun tuotantoonSuomen suurin sähköasemauudistus 7

Ulvilaan nousee 20 hehtaarin sähköasema

Uusi ratkaisu sekaverkkoihin 16

Savon Voiman ja ABB:n pilottihanke on merkittävä avaus

Älyä asumiseen 20

Adjutantissa asukas tietää, miten säästää sähköä

2 ABB power 2|13

Pääkirjoitus

Tauno Heinola

Toimitusjohtaja

ABB Oy

power2 |13

power 2| 13 ABB:n asiakaslehti 30. vuosikerta Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com

Toimituskunta: Anders Gästgifvars, Heidi Hautala, Marja Hawas, Jonna Helenius, Antti Vuorivirta, Taina Lahtinen, Miia Lintunen, Leena Munde, Irene Saarnio,

Matti Vaattovaara Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 23123 Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Paino: SP-Paino, 2013

Painosmäärä: 11 200 ISSN: 1799-5213

05Kätevyyttä savukaasumittauksiin

Naantalin kivihiilivoimalan uusi savukaasujen

mittausjärjestelmä on toimintavarma. 07Sähkön solmukohta uusiksi Ulvilassa

Suomen kaikkien aikojen suurin

sähköasemauudistus etenee Ulvilassa

ABB:n tekniikalla ja taidolla.

Tiedätkö, mihin kaikkeen sähköä kodissasi

kuluu ja kuinka paljon? Espoon Mäkkylässä

sijaitseva Adjutantti on uuden ajan älykkäillä

ratkaisuilla varustettu kerrostalo, jonka asuk-

kaat tietävät. Adjutantin asunnoissa on muun

muassa reaaliajassa sähkönkulutusta seuraava

näyttö sekä kotona/poissa-kytkin. ”Moni Adju-

tantin asukas on yllättynyt siitä, mihin säh-

köä kuluu”, ABB:n Harri Liukku kertoo sivun

20 artikkelissa. Jos tieto lisää tuskaa, niin se

myös kannustaa fiksuun sähkönkäyttöön ja

keventää sähkölaskua. Rakennusten energi-

ankulutuksen leikkaaminen on yksi tärkeim-

mistä keinoista kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämiseen.

Energiamarkkinaviraston mukaan sähkön-

jakelun keskeytyksistä aiheutui Suomessa asi-

akkaille 417 miljoonan euron haitta vuonna

2011. Jakeluverkon haltijat puolestaan maksoi-

vat vakiokorvauksia noin 47 miljoonaa euroa.

Verkkopuolella eletään uuden ajan kynnyksellä.

Kesällä voimaan astuvan uuden sähkömark-

kinalain tavoitteena on, että pitkät sähkökat-

kot ovat historiaa vuonna 2028. Tavoitteen

saavuttaminen edellyttää muun muassa älyn

lisäämistä verkkoon sekä kaapeleiden kaiva-

mista maahan. Maakaapeloinnilla on kuiten-

kin nurja puolensa, loisteho ja maasulkuvirta

lisääntyvät. Tämän taklaamiseksi ABB toteut-

taa parhaillaan pilottihanketta Savon Voiman

kanssa. Hankkeesta enemmän sivulta 16

lähtien.

Harva mieltää ABB:tä ohjelmistotaloksi,

mutta sitäkin me olemme. Tässä numerossa

kerromme, miten olemme yli kahden vuosi-

kymmenen ajan olleet muuttamassa tietoa

tehoksi Outokummun Tornion terästehtaalla.

Teollisuusympäristössä automaatio merkitsee

tehoa tuotantoon, energiatehokkuutta, kus-

tannustehokkuutta, kilpailukykyä ja ympäris-

tömyönteistä tuotantoa.

Tämän kesän retkikohteeksi suosittelen

Hyvinkään Asuntomessuja. Kohteessa Kiven-

herra esittäytyvät ABB:n ratkaisut energiatehok-

kaaseen asumiseen. Talo on varustettu muun

muassa valaistusta, lämmitystä ja viilennystä

ohjaavalla taloautomaatiolla, invertterimme

muuntavat talon aurinkopaneeleissa syntyvän

tasasähkön verkkoon sopivaksi vaihtosähköksi

ja sähköauto ladataan ABB:n latausasemalla.

Aurinkoista kesää!

Energiansäästöä arkeen

ABB power 2|13

Uutiset4 Uutta energianhallintaan

Pienjännitekatkaisija Emax 2

6 Taloautomaatio esillä asuntomessuilla

Kivenherrassa KNX-taloautomaatio

6 Azimuth-kahvalle palkinto

Ohjauskahva voitti muotoilupalkinnon

Asiantuntija14 Räätälöityä yhteistyötä

Myyntijohtaja Aki Kulmala kertoo, miten

toimiva yhteistyö koneenrakentajien kanssa

syntyy.

Kestävä kehitys19 Tasavirrassa on konesalien tulevaisuus

ABB:n tasavirtaratkaisut tuovat konesaleille

merkittäviä säästöjä.

Mitä ihmettä23 Robotit koulutuksessa

Robottikouluttaja Juha Mainion hyppysissä

asiakkaat oppivat tekemään töitä robottien

kanssa.

Sisältö

10Automaatio niputtaa tiedon

Tornion jaloterästehtaan

tuotantotehokkuuden salaisuus 20Adjutantti edustaa tulevaisuutta

Asukkaiden mielestä kerrostalon älykkäät ratkaisut

kannustavat järkevään sähkönkäyttöön.

Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-pal-

velussa osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi.

Lisäksi slideshare-merkillä merkityt jutut

esityksinä tai pdf:nä osoitteesta slideshare.net/

ABBSuomi. Lehden edelliset numerot on arkis-

toitu abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit

myös lukea kaikki lehden jutut.

ABB power 2|134

Tuoteuutisia

Hyödyt:

+ langattomuus

+ portti tukee jopa 24 kanavaa

Hyödyt:

+ lisää toiminnallisuutta energianhallintaan

+ auttaa estämään myös sähkökatkoksia

Uudet RF-tuotteiden langattomat kytkimet

mahdollistavat valojen, markiisien ja kaihtimien

ohjaamisen paikoista, minne tavallisia sähköjoh-

toja ei käytännössä ole mahdollista vetää joko

asennusteknisistä tai ulkonäkösyistä. Esimerkiksi

lasiseinien tai remonttikohteiden kytkinongelmat

voidaan ratkaista RF-tuotteilla.

Langattomat napit ja vastaanottimet voidaan

liittää KNX-järjestelmään RF-portin kautta. Portti

tukee jopa 24 kanavaa, niin vastaanottavaa kuin

lähettävääkin.

Lisätietoja: Kari Pulkkinen, 050 33 57542

Uuden sukupolven pienjännite-katkaisija energianhallintaan

RF-kytkimet langattomaan ohjaukseen

ABB on tuonut markkinoille maailman ensimmäisen pienjän-

nitekatkaisijan (Emax 2), johon on integroitu ener gianhallin-

tatoiminnallisuuksia.

Uusi ilmakatkaisija sisältää suojareleen, jossa on integroitu

tehonsäädin. Säädin mittaa ja arvioi energian kulutusta sekä

säätelee kuormia käyttäjän määrittämien asetusten mukaisesti.

Tämä auttaa myös estämään sähkökatkoksia. Älykkäästä pää-

töksenteosta vastaavat integroitu säädin ja ohjelmisto.

Katkaisijassa on myös kommunikointimoduuli, jonka avulla

voidaan jakaa kulutukseen ja verkon toimintavarmuuteen liitty-

vää tietoa suoraan älyverkon ja muiden protokollien kanssa.

Mikäli kaikki nykyiset perinteiset katkaisijat korvattaisiin

uudella innovaatiolla, voitaisiin saavuttaa jopa 5,8 miljoonan

megawattitunnin (MWh) vuotuinen energian-

säästö. Määrä vastaa 1,4 miljoonan euroop-

palaisen kotitalouden sähkönkulutusta vuo-

dessa. Säästö vähentäisi hiilidioksidipäästöjä

4 miljoonaa tonnia tai yli miljoonan auton

päästöjä vuodessa.

Lisätietoja: Petri Rönnholm, p. 050 33 22097

Hyödyt:

+ KNX-taloautomaatioon sopiva

+ laaja valvonta-alue ja

havaintoetäisyys

KNX-taloautomaatioon yhteen-

sopivien Vahti-Jussi®-liiketunnistimien

muotoilu ja väritarjonta on uudistunut.

Perinteisen valkoisen värin lisäksi

valittavina ovat alumiinin, antrasiitin tai

ruskean sävyt sekä valkoinen malli mus-

talla linssillä.

Vahti-Jussi® MasterLINEn valvonta-

alue on 70, 110, 220 tai 280 astetta.

Havaintoetäisyys on 12 metriä eteen ja 4 metriä sivuille asennuskor-

keuden ollessa 2,5 metriä. Liiketunnistin asennetaan pintaan.

Lisätietoja: Kari Pulkkinen, 050 33 575 42

Vahti-Jussi® uudistui

ABB power 2|13

Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n Naan-

talin voimalan sähköteho on 256 MW. Voi-

mala on Turun seudun pääasiallinen kau-

kolämmön tuottaja.

Muutama vuosi sitten sinne hankittiin

kaksi ABB:n ACX-analysaattorijärjestelmää

savukaasujen typpimonoksidi- ja typpidi-

oksidipitoisuuksien mittaamiseen.

Mittaustuloksia käytetään voimalan tuo-

tannon optimoimiseksi.

”On erittäin tärkeää, että hiili palaa kat-

tilassa mahdollisimman hyvin loppuun”,

laitoksen tekninen päällikkö Satu Viranko

sanoo.

”Kattiloita voidaan ajaa eri tavoin riip-

puen polttoaineesta ja halutusta tuotan-

totehosta. ABB:n järjestelmät mittaavat

polttoprosessia. Näin voimme havaita polt-

toaineen laadunvaihtelusta tai epätasai-

sesta jakautumisesta johtuvat muutokset.”

Ei mittari vaan järjestelmä Kaasujen analysoinnin yhteydessä

puhutaan usein mittareista.

”Me puhumme ACX:stä järjestelmänä.

Sitä voidaan soveltaa prosessi- ja pääs-

tömittauksiin jopa kuudelle komponen-

tille: hiilimonoksidille, typpimonoksidille,

rikkidioksidille, hiilidioksidille, hapelle ja

VOC (volantile organic compound) -yhdis-

teille. Käyttöliittymä, konfigurointi ja kali-

brointi ovat kaikissa samat”, tuotepääl-

likkö Raimo Ahola ABB:ltä sanoo.

Asennus kytkentöineen ja näytelinjoi-

neen onnistuu vuorokaudessa. Voimalaitos

asensi järjestelmän itse, ja puolen päivän

käyttökoulutuksen jälkeen se oli käyttöval-

mis.

”ABB:n analysaattorijärjestelmä on val-

mis paketti. Kaikki yksiköt on asennettu

kunnossapidon kannalta helposti, ja pro-

sessiin liittyvän mittaussondin huollon-

tarve on vähäinen. Kosteuden erottaminen

näytteistä toimii nyt hyvin. Käyttökatkok-

set ovat poistuneet”, Kari Varjus kertoo.

”Teetimme äskettäin mittauslaitteiden

vertailumittaukset. ABB:n laitteet olivat

luokassaan toimintavarmoja ja tarkkoja.

Käytettävyys on yli 95 prosenttia.”

Laajemman huollon järjestelmä tarvit-

see vain kerran vuodessa.

Figure

Teksti Jukka Viskari

Kuva Naantalin voimalaitos

Naantalin voimalaitoksen automaatioasentaja Kari Var-jus on nähnyt 31 vuodessa monenlaisia mittalaitteita. Uusin tuttavuus on käytettä-vyydessä omaa luokkaansa.

Yli 95 %:n käytettävyys savukaasumittauksiin

5

ACX NAPAKASTI+ jatkuva, luotettava jopa kuuden komponentin mittaus (CO, NO, SO2, CO2, O2 ja VOC)+ automaattinen kalibrointi useimmissa sovelluksissa+ käyttö kätevästi ulkoa ja etäohjattuna+ tilaa säästävä, standardoitu malli+ helppo huoltaa ja pitää kunnossa+ monipuoliset IT-liitäntärajapinnat

FAKTA

6 ABB power 2|13

Uutiset

Helpotusta sähköautojen lataukseen

Parempi Salmisaaren voimalaitos

ABB laajentaa sähköisten ajoneuvojen latausratkaisujen tarjon-

taa parantamalla pikalatausasemien toiminnallisuutta ja lisäämällä

palveluita, jotka tukevat uutta Combined Charging System (CCS)

-standardia. CCS-yhteensopivat pikalatausasemat yksinkertaista-

vat latausinfrastruktuurin rakennetta ja edistävät eri automerkkien

käyttämien latausstandardien yhteensopivuutta.

Laajennettu latausinfrastruktuuri, jossa on pilvipalveluun perus-

tuva liitettävyyspalvelu, on kokonaisvaltainen ratkaisu sähköautojen

latauspalveluntarjoajille. Se sopii vaivattomasti yhteen kaikkien lata-

usstandardien (CCS, CHAdeMO) kanssa, eikä vaadi kallista ohjel-

mistointegrointia tai testausta. Latauspalveluntarjoajat voivat liitettä-

vyyspalvelun avulla muokata pikalatausasemaverkkoa sen mukaan

kuinka monta eri lataustavan sähköautoa alueella on. Pikalataus-

asemiin perustuvalle latausverkostolle on osoitettavissa latauspalve-

luun liittyvä ansaintalogiikka, joka palvelee kaikkia eri lataustapoja.

Lisätietoja: Jukka A. Mäkinen, 050 332 2255

Dodge-kytkimet nyt Suomesta

Uudet ratkaisut Asuntomessuilla Azimuth-kahvalle muotoilupalkinto

MDY-kiskosiltojen palokatkoille sertifikaatit

ABB:n Azimuth-ohjaus -

kahva on voittanut arvostetun

Red dot-muotoi lupalkinnon. Kah-

valla ohjataan valtamerialuksen

Azipod®-ruoripotkurin pyörimis-

nopeutta ja kääntökulmaa ja se

on olennainen osa aluksen etä-

ohjauslaitteita. Uuden kahvan

käytettävyys ja ergonomia ovat

huippuluokkaa, ja kahva mahdol-

listaa tarkan ja turvallisen ohjauk-

sen. Red dot on maailman laajin

ja arvostetuin muotoilukilpailu.

Lisätietoja: Antti Matilainen,

p. 010 22 22893

MDY-kiskosiltajärjestelmä on ABB:n ratkaisu tehon-

siirtoon pienjännitteellä <1kV muuntajalta pienjänni-

tekojeistoon ja kojeisto-osien välillä. MDY-kiskojärjes-

telmän yhtenä oleellisena osana ovat eri tilojen väliset

palo-osastoinnit. Kiskojärjestelmien palokatkojen vaa-

timukset ovat heinäkuun alussa kiristymässä ja ABB:n

järjestelmän palokatkot on jo nyt sertifioitu huomioiden

nämä kiristyneet vaatimukset.

Teollisuuteen sopivalle MDY-kiskojärjestelmälle on

tehty VTT:n toimesta tarvittavat palokokeet ja järjes-

telmä on sertifioitu paloluokkaan EI120 SGS-Fimkon

toimesta. Sertifioidut ja testatut palokatkot täyttävät

myös heinäkuun alussa pakolliseksi tulevan CE-mer-

kintävaatimuksen. Myös meriteollisuuden käyttöön tar-

koitetut kiskojärjestelmien palokatkojen palokokeet on

tehty VTT:llä. DNV:n sertifioima paloluokka on AO-60.

ABB esittelee ratkaisujaan Herrala-talojen kohteessa

Kivenherra, nro 21 Hyvinkään asuntomessuilla 12.7.-

11.8.2013. Kivenherrassa on käytössä KNX-taloautomaatio,

joka ohjaa valaistusta, lämmitystä, viilennystä ja tilavalvon-

taa. Kivenherran tiloissa on läsnäolotunnistimia ja painik-

keissa tilanneohjauksia, joilla voidaan ohjata talon eri toi-

mintoja. Esimerkiksi kotona/poissa-tilanneohjaus pudottaa

lämmityksen alhaisemmaksi, katkaisee sähkön valituista

pistorasioista ja valot eivät jää turhaan päälle, kun ollaan

poissa talosta. Kohteessa on kattava energianmittausjär-

jestelmä, joka on toteutettu KNX-taloautomaatiolla.

ABB on toimittanut Kivenherraan myös aurinkopaneelien

invertterit ja sähköauton latausaseman.

Kivenherrassa messuvieraat voivat tutustua myös

IMPRESSIVO®-asennuskalusteisiin, Busch-priOn-sarjaanja

BuschComfortTouch-ohjauspaneeliin.

ABB on toimittanut Helsingin Energian Salmisaaren voimalai-

tokseen generaattorikatkaisijan ja -kiskoston uusinnan.

Uusinnassa voimalaitokselle asennettiin HECS-80S-generaattori-

katkaisijajärjestelmä, jossa kaikki komponentit ovat saman kote-

loinnin sisällä.

Myös vaihe-eristetty putkikisko sekä generaattorin tähtipis-

tekiskosto uusittiin. Uudistus toteutettiin laitoksen tehonnoston

yhteydessä. Uuden kiskoston nimellisvirta on 8700 A, kun van-

han kiskoston nimellisvirta oli 7800 A.

Uudistuksen yhteydessä HECS-80S-generaattorikatkaisijajär-

jestelmään lisättiin myös GMS600-kunnonvalvontajärjestelmä.

Järjestelmä valvoo generaattorikatkaisijan sähköistä ja mekaa-

nista elinkaarta sekä huoltotarvetta.

Uuden järjestelmän huoltoväli on 15–20 vuotta.

Lisätietoja: Seppo Lehto, 050 3356 651

ABB tarjoaa nyt myös Suomessa moottoreiden mukana

laadukkaita metrimittaisia ABB Dodgen akselikytkimiä. Vali-

koimasta löytyy suuri määrä erilaisia joustavia ja metalli-

sia kytkimiä. ABB Dodgen kytkimet ovat olleet USA:ssa

suosittuja jo useiden vuosikymmenien ajan. Kytkimet toi-

mitetaan suoraan ABB:n Euroopan keskusvarastosta.

Lisätietoja: Kimmo Kalaja, p. 050 33 29357

7ABB power 2|13

Taloautomaation uudet ratkaisut Asuntomessuilla

ABB esittelee ratkaisujaan Herrala-talojen kohteessa Kiven-

herra, nro 21 Hyvinkään asuntomessuilla 12.7.–11.8.2013.

Kivenherrassa on käytössä KNX-taloautomaatio, joka ohjaa

valaistusta, lämmitystä, viilennystä ja tilavalvontaa. Kivenher-

ran tiloissa on läsnäolotunnistimia ja painikkeissa tilanneohja-

uksia, joilla voidaan ohjata talon eri toimintoja.

Kohteessa on kattava energianmittausjärjestelmä, joka on

toteutettu KNX-taloautomaatiolla.

ABB on toimittanut Kivenherraan myös aurinkopaneelien

invertterit ja sähköauton latausaseman.

Kivenherrassa messuvieraat voivat tutustua myös

IMPRESSIVO®-asennuskalusteisiin, Busch-priOn-sarjaan ja

BuschComfortTouch-ohjauspaneeliin.

Ulvilan sähköasema

Sähkön solmukohta uusiksi Ulvilassa

Teksti Soila Ojanen

Kuvat Fingrid ja Jussi Partanen Sähköisen sirinän aikaansaa-

miseksi tarvitaan 400 kilovol-

tin sähkökentän kytkinlaitteet.

110 kilovoltin uudella kentällä

ei vielä kuulu pihaustakaan. Koronapurka-

uksen ääni tulee korkeajännitteisistä siir-

tojohtimista.

Tämän tietää ABB:n työmaapäällikkö

Seppo Hakala Fingridin Ulvilan sähkö-

asematyömaalla, Porin kupeessa.

Sähkö sirisee keskellä satakuntalaista metsää. Raivatulle alueelle on jo pitkään kasvanut

tasainen tolppametsä. Lisää tolppia ja tekniikkaa on tulossa. Suomen kaikkien aikojen

suurin sähköasemauudistus etenee Ulvilassa ABB:n tekniikalla ja taidolla.

8 ABB power 2|13

Ulvilan asema on yksi Suomen kantaver-

kon merkittävistä solmukohdista. Sen kautta

syötetään kantaverkkoon muun muassa

Olkiluodon ydinvoimalan yksiköissä tuo-

tettu energia.

Alkuvuonna 20 hehtaarin alueella jylläsi

vielä seitsemän kaivinkonetta maanraken-

nustöissä. Kolme täysperävaunullista rekkaa

toi jatkuvalla syötöllä soraa ja mursketta.

”Laskeskelimme, että rekkalasti tuli por-

tista 1 500 kertaa. Kun reitti tänne on tuol-

lainen pikkutie, se yhden rekan alta sitten

kerran sortuikin”, Hakala kertoo.

Osa laajaa hankekokonaisuutta Kantaverkkoyhtiö Fingrid investoi ja pitää

sähköverkkoa kunnossa Suomessa.

”Ulvilan hanke liittyy laajaan hankekoko-

naisuuteen, jossa ikääntynyttä kantaverk-

koa uusitaan ja vahvistetaan muun muassa

Pohjanmaalla”, projektipäällikkö Sami Mäki

Fingrid Oyj:stä kertoo.

Nyt rakennetaan myös Länsi-Suomen

kantaverkon kehittämiseen liittyvä uusi Ulvi-

lan ja Kristiinankaupungin välinen 400 kilo-

voltin voimajohto.

Ulvilassa uudistustyö mahdollistaa sekä

pienten että suurten tuotantolaitosten säh-

kötuotannon kytkemisen kantaverkkoon.

Myös tuulivoiman syöttäminen verkkoon

huomioidaan. Käyttövarmuuden lisääminen

on tärkeä uudistusten syy. Se vaatii pitkän

aikavälin suunnittelua.

”Haluamme panostaa sähkömarkkinoi-

den toimimiseen. Sähköasemien uudistuk-

sissa Ulvila on historiamme suurin hanke”,

Mäki huomauttaa.

Työ on tilattu ABB:ltä avaimet käteen

-periaatteella ja hommat etenevät suunni-

telmien mukaan.

”Työmaalla on hyvä draivi päällä. Arvostan

sitä, että työtä tekevät nimenomaan koke-

neet ammattilaiset”, Sami Mäki sanoo.

Yhteistyö tärkeää Ulvilan sähköasema on tullut teknisen

käyttöikänsä loppupäähän. Sopimus uudis-

tuksesta tehtiin lopulta kesäkuussa 2012.

Käytännössä uudistustyö Ulvilassa alkoi

loppukesällä 2012. Syyssateet tekivät kiu-

saa töiden alussa, mutta aikataulu on saatu

kurottua. Huhtikuussa 2013 alueen perus-

työt maanrakennuksineen valmistuivat. Nyt

aikataulussa on pysytty hyvin.

”Suomen kantaverkossa ei ole merkittäviä

ongelmia. Täällä sähköverkostoa ylläpide-

tään ja sen hyvään kuntoon investoidaan”,

projektipäällikkö Juhani Möksy ABB:ltä

sanoo.

Uudistustyössä projektipäällikön tehtävä

on hallita laaja kokonaisuus.

”Toteutuksen pitää vastata teknisesti

sovittua. Suunnitelmat tehdään järjestel-

mäkohtaisesti ja ne lähetetään asiakkaan

hyväksyntään ja kommenteille. Sitten seu-

raavat laitehankintojen tekeminen, raken-

Ulvilan sähköasema

Sähköasemien uudistuksissa Ulvila on histo-riamme suurin hanke.Sami Mäki

projektipäällikkö, Fingrid

9ABB power 2|13

Ulvilan sähköasema

taminen sekä asennukset, testaaminen ja

käyttöönotto”, Möksy listaa.

Vanha sähköasema toimii yhä normaa-

listi, kun viereen tehdään uutta kenttää.

Samalle alueelle rakennetaan kaksi uutta

valvomorakennusta. Lopullinen käyttöön-

otto tapahtuu asiakkaan määrittelemässä

tahdissa.

Yhteyksien siirto vie muutamasta päi-

västä muutamaan viikkoon, mutta kukaan

ei jää katkon takia ilman sähköä. Kytken-

töjen ajaksi on suunniteltu varayhteydet.

”Toimiva yhteistyö asiakkaan kanssa

on erittäin tärkeää. Neuvottelemme ja

haemme aina optimaalisen ratkaisun”,

Möksy kuvaa.

”Fingrid on vaativa asiakas, mutta se

sopii meille. Tunnemme yhtiön erityisvaa-

timukset ja työt tehdään niiden mukaan.”

Huippuammattilaisten hanke Hankkeen pääsuunnittelijana toimii

ABB:n Rauno Hirvonen, joka oli mukana

jo tarjousvaiheessa keväällä 2012.

Aluksi ohjelmassa on ensiösuunnit-

telu eli näkyvän suurjänniterakentamisen

osuus. Sen jälkeen siirrytään toisiosuunnit-

teluun eli toiminnallisten ratkaisujen teke-

miseen.

Hirvosen työ painottuu toisiosuunnit-

teluun. Se tarkoittaa käytännössä muun

muassa piirustusluetteloiden tekemistä,

aikataulujen sovittelua sekä resurssien

hankintaa ja organisointia.

Hankkeen suuruus vaikuttaa työhön

monessa vaiheessa.

”Tarvitsemme paljon tekijöitä talon

sisältä, mutta myös ulkopuolisia suunnit-

telijoita, tekijöitä ja konsultteja. Huippuam-

mattilaisten kokoaminen hankkeeseen on

iso ja vaativa työ”, Hirvonen kuvaa.

Samaan aikaan rakennetaan uudistus-

työhön tarvittavia laitteita, muun muassa

laite- ja relekaappeja. Myös niiden tes-

taus on monivaiheista. Laitteet testataan

ensin perusteellisesti ABB:n Vaasan teh-

tailla. Sieltä ne toimitetaan Ulvilaan, missä

ne tarkastetaan jälleen.

”Tarkastuksissa varmistetaan muun

muassa johdotukset ja kaappien toimin-

nallisuus. Suojareleet asennetaan ja nii-

den toiminta testataan. Asiakas on pai-

kalla tarkkailemassa testien sujumista”,

Hirvonen kertoo.

Työn sujuminen aikataulussa on monen

tarkkaan mietityn yksityiskohdan summa.

Työ valmistuu vuoden 2014 loppuun men-

nessä.

Tarkasti asennuksissaUlvilassa paistaa aurinko, vaikka viima

tuntuu niskassa. Työmaapäällikkö Seppo

Hakala kertoo, että isolla alueella on kym-

menkunta miestä hoitamassa suuren erot-

timen asennusta. Erottimet ja katkaisijat

ovat aseman tärkeitä komponentteja, joilla

säädellään sähkön reittejä.

Jokaisen uuden maston alle kätkeytyy

massiivinen betonimötikkä, joka varmis-

taa sen paikallaan pysyvyyden.

Komponentit saadaan mastojen päälle

nosturilla.

”Nosturin liikettä ohjataan sentin tark-

kuudella – sinne ylös 30 metriin”, Hakala

kertoo.

Suunnittelija Nils Österholm ja Seppo

Hakala seuraavat laiteasennuksen etene-

mistä. Nopeasti selviää, että miehet ovat

kiertäneet lähes koko maailman sähkö-

asemia rakentaessaan. Perustekniikka on

sama joka maassa.

”Muistatko, kun teimme hommia Mom-

basassa”, Hakala huikkaa Österholmille.

Yhä toiminnassa oleva alue näyttää siltä

kuin maasta kasvaisi pieniä Eiffel-torneja.

Vanhan tekniikan kohtalona on purkami-

nen, kun uudet kentät ovat valmistuneet

ja saatu käyttöön.

Ulvilan sähköasema uudistuu- ABB toteuttaa uudistuksen avaimet käteen -periaatteella.

- Siihen kuuluvat 400 kV:n, 110 kV:n ja 20 kV:n kentät prosessilaitteineen.

- Primäärijärjestelmien ja valvomorakennuksien sekä ohjaus- ja

suojausjärjestelmien rakentamisen lisäksi hanke sisältää käytöstä poistettavien

sähköasemarakenteiden ja laitteistojen purkamisen.

- 400 kV järjestelmien toimitus, asennus ja käyttöönotto ovat valmiit 2013

loppupuolella.

- 110 kV ja 20 kV järjestelmien toimitus, asennus ja käyttöönotto

ovat valmiit 2014 loppupuolella.

- Laajennuksen jälkeen asema on lähes 20 hehtaarin kokoinen.

- Koko uudistus on valmis 2014 loppuun mennessä.

FAKTA

10 ABB power 2|13

Automaatiollatieto muuttuu tehoksi

11ABB power 2|13

Teksti Mika Kulju

Kuvat Kai Tirkkonen

Edistynyt automaatio ja kymmeniä erilaisia tieto-järjestelmiä yhdistävä ratkaisu on yksi Outokummun Tornion jaloterästehtaan tuotanto-tehokkuuden salaisuuksista. Paljon on tapahtunut 20 yhteistyövuoden aikana.

Outokummun Torniossa sijaitseva jaloterästehdas

on suomalaisen teollisuuden peruskiviä, huippu-

osaamisen malliesimerkki ja maailman suurimpia

lajissaan.

Massiivisen tehdaskokonaisuuden hallitsemiseksi käsitel-

lään valtavia määriä tietoa ja siinä onnistuminen edellyttää tie-

tojärjestelmiä integroivia ratkaisuja.

Prosessiautomaation kehitys onkin ollut Tornion tehtaalla

tärkeässä roolissa erityisesti viimeisten kymmenen vuoden

aikana.

”Sulatolle tehtiin ensimmäinen suuri muutos automaatio-

järjestelmään vuonna 2003. Nyt automaatiojärjestelmät, kun-

nonvalvonta ja liiketoimintaprosessien ohjausjärjestelmät ovat

yhdistettävissä toisiinsa ajantasaisesti”, avainasiakaspäällikkö

Arto Alalääkkölä ABB:ltä sanoo.

”Toimittamissamme järjestelmissä integraatio onkin ollut

tärkeimmässä roolissa. Teknisen perustan ohjelmistopalveluil-

lemme muodostaa ABB:llä kehittämämme ohjelmistoalusta”,

Alalääkkölä jatkaa.

Kaikkiaan ABB on tehnyt yhteistyötä Outokummun Tor-

nion tehtaan kanssa yli kahdenkymmen vuoden ajan. Vuosien

aikana tietojärjestelmien kehitys on mullistanut tuotantopro-

sessin valvonnan ja elinkaariajattelun.

Entisaikaan periaate oli, että laitteet asennettiin ja niille las-

kettiin parinkymmenen vuoden käyttöikä. Sen jälkeen laitteet

olivat käytännössä toiminnassa niin kauan kuin ne kestivät.

Nykyään laitteet ovat älykkäitä ja kestäviä, vaikka tietotek-

niikka ja sen sovellukset muuttuvatkin nopeissa sykleissä.

Outokumpu

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

12 ABB power 2|13

Outokumpu

Ajat ja roolit muuttuvat Muutoksen huomaa erityisesti kunnos-

sapidossa. Tornion terästehtaan kylmä-

valssaamon kehitysinsinööri Lasse Sil-

lanpää aloitti Outokummulla automaation

työnjohtajana yli 30 vuotta sitten. Pääosa

miehen pitkästä urasta on sujunut kun-

nossapidon parissa.

”Kunnossapito ei ole enää perusauto-

maatiota, vaan kyse on entistä enemmän

etäyhteyksien hyödyntämisestä. Yhteis-

työ toimittajan kanssa on huomattavasti

tiiviimpää kuin ennen.”

Prosessin vikojen paikallistaminen on

muuttunut paljon. Nopea paikallistaminen

säästää aikaa ja rahaa.

”Seisova linja maksaa. Aiemmin vian

etsiminen vei aikansa. Nyt ongelma pys-

tytään paikallistamaan heti ja tuotantokat-

kokset jäävät selkeästi lyhyemmiksi. Kun

tieto siirtyy nopeasti tietokantoihin, myös

laatua voidaan valvoa entistä tarkemmin.

Kun tietoa on saatavissa nopeasti, on pro-

sessin parantaminen helpompaa,” kylmä-

valssaamon kehityspäällikkö Juha Lappe-

teläinen toteaa.

Myös työntekijöiden tehtävänkuvat ovat

muuttuneet. Ennen esimerkiksi käyttö- ja

kunnossapitomies olivat selkeästi eri teh-

tävissä, nyt roolit ovat sekoittuneet. Nyky-

osaaja on yhdistelmä näitä molempia.

”Automaation tuomat edut on ymmär-

retty. Tietysti muutokset ovat raskaassa

teollisuudessa hitaita. Tulevaisuudessa

toimittajan kokonaisvaltainen palvelukon-

septi tulee olemaan entistäkin tärkeäm-

mässä roolissa”, Arto Alalääkkölä sanoo.

Haitat kuriin ennen niiden syntymistä Automaatio on myös ympäristön etu.

Tämä nähdään terästehtaan toiminnassa

jatkuvasti.

”Älykkäät laitteet mittaavat ympäristön

päästöjä tehokkaasti. Näin tilanteisiin pys-

tytään reagoimaan nopeasti ennen kuin

todellisia haittoja edes ilmaantuu. Pääs-

töt saadaan kiinni jo tehtaan sisällä”, Sil-

lanpää korostaa.

Automaation edistysaskeleiden ja tieto-

järjestelmien kehityksen ansiosta hallitse-

mattomat tuotannon seisokit ovat jääneet

historiaan. Myös operatiivisten kustannus-

ten laskulla on merkitystä.

”Toimintaympäristö on nyt haastavampi

kuin 10–20 vuotta sitten. Laitteiden on toi-

mittava suunnitellusti, jotta asiakas saa

tilaamansa tuotteen aikataulussa”, Lap-

peteläinen sanoo.

Investoinnit jakaantuvat pitemmälle aikavälille Kehitys ei luo haasteita pelkästään pro-

sessiautomaatiota hyödyntäville tehtaille,

vaan myös toimittajille. Terästehtaan tieto-

järjestelmien palvelutasopäällikkö Tommi

Pennasen mukaan tietoturvan merki-

Virtualisointi luo mahdollisuuksia, joiden ansiosta emme ole

enää laiteriippuvaisia.Tommi Pennanen

tietojärjestelmien palvelutasopäällikkö,

Tornion terästehdas

Kunnossapito ei ole enää perusautomaati-ota, kyse on etäyhteyk-

sien hyödyntämisestä. Lasse Sillanpää

kehitysinsinööri,

Tornion terästehdas

01

13ABB power 2|13

tys korostuu, kun järjestelmää hallitaan

kokonaisuutena. Riskienhallinta syven-

tää yhteistyötä toimittajan kanssa, sillä

tietoturvan pitää aina olla askeleen uhkaa

edellä. Pennasen puheissa korostuvat kui-

tenkin ennen kaikkea mahdollisuudet.

”Virtualisointi luo mahdollisuuksia, joi-

den ansiosta emme ole enää laiteriippu-

vaisia. Aiemmin tietokoneen elinikä oli

noin kolme vuotta ja palvelimen ehkä viisi

vuotta. Nykyään alusta on valvottu ja toi-

minta on joustavampaa”, Pennanen kuvaa.

Järjestelmien kehittymisen ansiosta

kustannukset jakaantuvat entistä pitem-

mälle aikavälille, sillä ”iättömissä” elinkaa-

riratkaisuissa suuria investointeja ei tar-

vitse tehdä kerralla.

Olennainen tekijä ajattelutavan muu-

toksessa juontaakin juurensa itse proses-

sista. Jättimäisiä linjoja ei ole taloudelli-

sesti järkevää uusia kokonaisuudessaan,

joten olemassa olevia prosesseja pyritään

tehostamaan.

”Tulevaisuus näyttää siltä, että järjes-

telmän päivityksiä tehdään säännöllisesti

koko elinkaaren ajan. Samalla uusien jär-

jestelmien käyttöönotto helpottuu, koska

kaikkea ei tarvitse uusia kerralla. Vaiheit-

tainen käyttöönotto mahdollistaa vanho-

jen ja uusien järjestelmien ajamisen rin-

nakkain.”

Tulevaisuudessa toimittajan kokonais-valtainen palvelu-konsepti on entistä

tärkeämpi Arto Alalääkkölä

avainasiakaspäällikkö. ABB

Kun tietoa on saatavissa nopeasti, on prosessin parantaminen helpompaa.Juha Lappeteläinen

kehityspäällikkö,

Tornion terästehdas

Tuottavuuden optimointia raportointijärjestelmällä

ABB sai vuonna 2012 valmiiksi sähkö-,

automaatio- ja instrumentoinnin kokonais-

toimituksen Kylylahti Copper Oy:n Luikon-

lahden rikastamolle. Kylylahti Copper Oy on

australialaisen Altona Mining Ltd:n suoma-

lainen tytäryhtiö, jonka kaivos toimii Polvi-

järvellä ja rikastamo Luikonlahdessa

ABB toimitti samassa yhteydessä

myös rikastamon täydellisen raportointi-

järjestelmän. ABB:n 800xA-automaatio-

järjestelmään täysin integroitu cpmPlus-

raportointijärjestelmä tuottaa laitoksen

vuoro-, vuorokausi-, kuukausi- ja vuo-

siraportit. Toimituksen määrittely tehtiin

yhteistyössä asiakkaan rikastusprosessin

ammattilaisten kanssa.

Raportointijärjestelmä edistää laitoksen

toiminnan jatkuvaa optimointia sekä tuot-

tavuuden kehittämistä. ABB on toimittanut

vastaavanlaisia järjestelmiä myös useille

muille toimialoille.

01 Outokumpu toimittaa ruostuma-

tonta teräsnauhaa ja nauhalevyjä.

02 Ruostumattoman teräsnauhan

pinta ja tasomaisuus viimeistellään

viimeistelyvalssaimella.

03 Jaloterässulatto.

04 Valukone.

02

03 04

14 ABB power 2|13

Teksti Jukka Nortio Kuva Timo Kauppila

Kuvaile ABB:n ja koneenrakentajien

yhteistyötä.

– Koneenrakentajat osaavat omat tuot-

teensa, kuten paperikoneet tai satama-

nosturit. Meidän erikoisosaamistamme on

jonkin komponentin tai osakokonaisuu-

den, kuten moottorin, taajuusmuuttajan tai

ohjausautomaation, kehittäminen koneen-

rakentajien tuotteisiin. Nykyisin teemme yhä

useammin räätälöityä yhteistyötä, emme

toimita pelkästään komponentteja. Raken-

namme yhteistyössä erilaisia kokonaisrat-

kaisuja ja kehitämme esimerkiksi tilaus-toi-

mitusprosesseja sekä verkostoja takuu-,

huolto- ja varaosapalveluissa.

Mitä etuja yhteistyö tuo koneenrakentajille?– Yhteistyön avulla koneenrakentajat var-

mistavat, että heidän ratkaisunsa ovat kil-

pailukykyisiä, energiatehokkaita, luotettavia

ja kustannustehokkaita. Olemme tukena

jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Näin

varmistetaan mahdollisimman hyvä loppu-

tulos ja asiakkaalle mahdollisimman suuri

hyöty. Myös ABB:n globaali läsnäolo on

asiakkaan etu. Huolto- ja varaosapalve-

lua löytyy kaikkialla maailmassa.

Minkälainen on tyypillinen asiakkaanne?– Suomalaiset koneenrakentajat tekevät

tyypillisesti järeitä ja laadukkaita koneita,

kuten esimerkiksi nostureita, teollisuus-

pumppuja ja -puhaltimia tai kaivosteolli-

suuden työkaluja. Merkittävä asiakasryhmä

on myös laivanrakennusteollisuuden val-

mistajat. Laatu on valttia myös maailmalla

ja varmasti paras keino erottautua kilpai-

lijoista. Korkealaatuinen kone rakentuu

keskenään toimivista laadukkaista kom-

ponenteista, mutta laadukas asiakaskoke-

mus sisältää myös toimivat tukiprosessit.

ABB:n tyypillinen asiakas on koneenraken-

taja, joka haluaa toimia yhteistyössä suo-

malaisen tuotekehityksen kanssa ja myydä

omia tuotteitaan globaalisti.

Ohjelmistot ovat merkittävässä roo-lissa koneissa. Miten ABB kehittää ohjelmisto-osaamista asiakkaan kanssa?– Yhteistyötä tehdään jo koneiden suun-

nitteluvaiheessa, kun asiakas määrittelee,

mitä ominaisuuksia koneelta vaaditaan.

Tässä vaiheessa päätetään esimerkiksi,

kuinka suuri osa koneen älystä on taa-

juusmuuttajassa ja kuinka paljon konetta

ohjaa erillinen ohjelmoitava logiikka. Tren-

dinä on, että taajuusmuuttajille sälytetään

yhä suurempi osa älystä.

Miten yhteistyö asiakkaiden kanssa on muuttunut viime vuosina?– Palvelut ovat tulleet yhä tärkeämmiksi.

Erityisesti elinkaaripalvelut, joilla sitou-

dumme ylläpitämään koneita tai osia niistä.

Koneenrakentajien kanssa tehtävä palvelu-

yhteistyö on kokonaisuutena aika uusi asia.

Ei pelkkä komponenttitoimittajaPilvenpiirtäjän hissi tai uuden voimalaitoksen järeä dieselmoottori. Niiden ja monen muun koneen laadun on omalta osaltaan takaamassa ABB:n toimittama teknologia. Myyntijohtaja Aki Kulmala ABB:ltä kertoo, mistä toimiva yhteistyö koneenrakentajien kanssa syntyy.

Yhteistyö ABB:n ja koneenrak-entajan välillä lähtee liikkeelle, kun asiakas on määritellyt, minkälai-sia ominaisuuksia koneelta ja sen komponenteilta vaaditaan. Seuraavaksi selvitetään asiak-kaan asiakaskunnan tarpeet: esimerkiksi minkälaisia tarpeita pilvenpiirtäjien rakennuttajilla on hisseille. Tähän vaiheeseen ABB:llä on tarjolla toimialaerikois-tuneita asiantuntijoita, joilla on vuosikymmenten kokemus kyseisestä toimialasta. Seuraavaksi selvitetään, onko ABB pelkästään komponent-titoimittaja vai rakennetaanko syvempää yhteistyötä. Kiin-teämpi kumppanuus merkitsee esimerkiksi yhteistyötä tuoteke-hityksessä tai maailmanlaajuisen tukiverkoston rakentamista. Samalla päätetään minkälaiset ABB:n tuotteet sopivat rakenteilla olevaan koneeseen ja tarvitaanko räätälöintiä.

Yhdessä luodaan kilpailuetu

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta. Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Valikoimamme on laaja aina muuntajista ohjausautomaatioon ja mekaanisesta voimansiirrosta taajuus-muuttajiin ja robotteihin.

15ABB power 2|13

ABB:n

Asiantuntija

Myyntijohtaja Aki Kulmala johtaa 30 hengen myyntitiimiä, joka tarjoaa koneenrakentajille ABB:n valmistamia komponentteja. Akin oma erikoisosaaminen liittyy energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen.

16 ABB power 2|13

Ratkaisu

Loisteho kuriin sekaverkoissaMaaseutuverkon maakaapeloinnilla on ”nurja puolensa”, se lisää verkon loistehoa ja

maasulkuvirtaa, minkä vuoksi jännitteen pysyminen laadukkaana on haasteellista.

ABB:n ratkaisu haasteeseen on hajautettu kompensointi yhdistettynä älyverkkotoimintoihin.

Savon Voiman kanssa käynnistetyssä pilottihankkeessa etsitään vakioituja verkko-

ratkaisuja, joilla turvataan laadukas ja luotettava sähkönjakelu sekaverkossa, joka

koostuu sekä maakaapeli- että avojohtoverkosta.

Hanke voi olla merkittävä avaus taajama- ja haja-asutusalueiden verkkojen tule-vaisuuden tavoiteverkoille.Jussi Antikainen

suunnittelupäällikkö,

Savon Voima Verkko Oy

17ABB power 2|13

Ratkaisu

Teksti Pertti Suvanto Kuvat ABB ja Vastavalo

Savolaisessa järvimaisemassa

on alkamassa mittava verkos-

tohanke. Kahden seuraavan

vuoden aikana Lapinlahden ja

Ahmon sähköasemien yli 50 kilometrin

pituinen 20 kV:n runkoyhteys maakaape-

loidaan ja 48 muuntamoa saneerataan.

Sähköasemien välille rakennetaan myös

valokuituyhteys. Samalla verkoston perus-

parannustyöhön liittyvä 90 kilometrin pien-

jänniteverkko saneerataan maakaapeliksi.

ABB ja Savon Voima ovat käynnistä-

neet tutkimus- ja kehityshankkeen sähkön

toimitusvarmuutta, turvallisuutta ja tehok-

kuutta parantavien ratkaisujen kehittämi-

seksi Savon Voima Verkon keskijännite-

verkossa. Tavoitteena on luoda uusia ver-

kostoratkaisuja, jotka varmistavat sähkön-

jakelun jakeluverkoissa. Taajama-alueisiin

liittyy tyypillisesti myös haja-asutusalueen

avojohtoverkkoja, joten verkoista muodos-

tuu sekaverkkoja. Kenttäkokeet Lapinlah-

den ja Ahmon alueilla alkavat jo alkusyk-

systä 2013.

18 ABB power 2|13

Ratkaisu

Tutkimusjohtaja Esa Virtanen ABB:ltä

sanoo, että kaapeliverkko on kuin suuri

kondensaattori, joka kevyellä kuormalla

tuottaa ylimääräistä tehoa.

”Maakaapelointi lisää loistehoa, minkä

vuoksi jännitteen pysyminen laadukkaana

on haasteellista. Lisäksi maasulkujen aikana

kosketusjännitteet kasvavat.”

Myyntipäällikkö Jarkko Holmlund

ABB:ltä kertoo, että avojohdot tuottavat

vain vähän loistehoa ja maasulkuvirrat ovat

pieniä.

”Kaapeliverkossa vastuksettoman

maasulun vikavirta on noin 50-kertainen

yhtä laajaan avojohtoverkkoon verrattuna.

Kosketusjännitteiden pitäminen sallituissa

rajoissa on siksi erityinen haaste.”

Hajautettua kompensointia Pilottihankkeessa kehitetään ABB:n

tuotteita ja teknologioita hyödyntäen

uusia energiatehokkaita ratkaisuja lois-

tehon ja maasulkuvirran kompensoimi-

seksi. Savon Voiman verkkoon asenne-

taan 5–6 hajautetun kompensoinnin lait-

teistoa, joissa samaan rakenteeseen on

integroitu sekä loistehon että maasulku-

virran kompensointikuristimet.

Yhdistelmälaite soveltuu erityisesti haja-

asutusalueiden ja taajamien 20 kV:n kaa-

peliverkkoihin. Laite voidaan sijoittaa myös

jo olemassa oleviin muuntamoihin, jolloin

saadaan teknisesti ja taloudellisesti opti-

moitu ratkaisu.

Holmlundin mukaan hajautuksen ideana

on, että loisteho kompensoidaan mahdol-

lisimman lähellä syntypaikkaa.

”Näin siirtohäviöt pienenevät ja jännite

pysyy tasapainossa. Samalla hajautuksella

voidaan estää maasulkuvirtojen tarpeeton

kasvu ja turvata kompensoinnin onnistunut

toiminta maasulkujen sammuttamisessa.

Kompensointilaitteet parantavat myös hen-

kilöturvallisuutta, kun kosketusjännitteet

alenevat.”

Sekaverkkoihin etsitään vakioituja ratkaisuja Virtasen ja Holmlundin mukaan tutki-

mus- ja kehityshanke luo osaamista uuden-

tyyppisille sekaverkoille, joissa keskusta-

osassa on maakaapelia, mutta joihin jää

myös avojohtohaaroja. Kaupunkiverkot ja

avojohtoverkot ovat vakioiduissa ratkai-

suissaan jo pitkällä, toisin kuin sekaver-

kot. Nyt samanlaisia nyrkkisääntöjä hae-

taan uudenlaiselle verkkokokonaisuudelle.

”Kompensointi aiheuttaa sekaverkkoi-

hin uusia haasteita, joiden hallitsemiseksi

tarvitaan uudenlaisia suojaus- ja laiterat-

kaisuja. . Kaapelointi etenee ja avojohdot

vähenevät, mutta kokonaisuus säilyy seka-

verkkoina varmasti hamaan ikuisuuteen”,

Virtanen sanoo.

Sekaverkot lisääntyvätkin Suomessa

nopeaa vauhtia. Keskijänniteverkon maa-

kaapelointiaste oli vuonna 2011 vain noin

12 prosenttia. Kaapeloinnin lisääntyessä

ylimääräisen loistehon kuluttaminen Fing-

ridin voimansiirtoverkon puolella saattaa

tulla kalliiksi. Niinpä verkkoyhtiön kannat-

taa kompensoida loisteho itse.

Kohti tulevaisuuden tavoiteverkkoaSopimuksen mukaisesti ABB kehittää myös

Lapinlahden ja Ahmon sähköasemien väli-

sen verkoston verkostoautomaatiota vyö-

hykekonseptin mukaisilla ratkaisuilla.

Oppia haetaan avojohtoverkon ratkai-

suista. Kaukokäytöllä voidaan rajata myös

kaapeliverkon vika mahdollisimman suppe-

alle alueelle, sillä hankealueelle rakennetaan

niin sanottu ketjutettu muuntamotopologia.

Savon Voima Verkko Oy on verkkopituu-

della mitaten Suomen neljänneksi suurin

jakeluverkonhaltija. Yhtiöllä on verkkoa

noin 25 000 kilometriä.

Savon Voima Verkko Oy:n suunnitte-

lupäällikkö Jussi Antikainen kertoo, että

vyöhykekonsepti on heille jo aiemmista

hankkeista hyvin tuttu. Verkkoyhtiö on

ottanut jo lukuisia askelia kohti älyverk-

koa. Pilottihankkeessa varaudutaan älyk-

kyyden lisäämiseen sähköverkossa. Siinä

tutkitaan muun muassa kaapeliverkon

vianpaikantamista.

”Avojohtoverkoissa on verkkokatkai-

sija-asemia ja kaapeliverkkoon kehitetään

uutta ”älykästä” muuntamoa, jonka mit-

tausten avulla saadaan tietoa sähkönlaa-

dusta ja kuormitustiedoista. Mittaustie-

tojen avulla voidaan päätellä, missä vika

sijaitsee, ja parhaassa tapauksessa vika

pystytään havaitsemaan jopa ennen sen

muuttumista pysyväksi. Tämä edellyttää

myös muuntamoiden välisen tietoverkon

rakentamista valokuiduilla.”

Antikainen sanoo, että Savon Voimalla

on pitkäaikainen suhde ABB:hen. Lujaa

ammattitaitoa ja luottamusta arvostetaan

puolin ja toisin.

”Olemme saaneet pal jon aikaan

yhdessä. Hanke on herättänyt melkoista

mielenkiintoa muissa verkkoyhtiöissä. Se

voikin olla merkittävä avaus taajama- ja

haja-asutusalueiden verkkojen tulevaisuu-

den tavoiteverkoille.”

”Kaapelointi etenee ja avojohdot vähenevät, mutta kokonaisuus säilyy sekaverkkoina varmasti hamaan ikuisuuteen.”Esa Virtanen

tutkimusjohtaja, ABB

ABB on kehittänyt uuden laiteyhdistelmän, joka sisältää jakelumuuntajan sekä loistehon ja maasulku-

virran kompensoinnin.

19ABB power 2|13

Konesalien aurinkoinen tasavirtatulevaisuus

Kestävä kehitysTämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Suomi on tuhansien jär-vien ja satojen konesa-lien maa. Yksi konesali voi kuluttaa energiaa yhtä paljon kuin pikkukaupunki. Energiaa ja ympäristöä säästävä tulevaisuus on tasavirtaratkaisuissa.

Länsimaissa konesalit kuluttavat useita

prosentteja energiantuotannosta. Koska

IT-palveluiden kysynnän kasvulle ei näy

loppua, kasvaa myös konesalien energia-

kakku noin 10 prosentilla vuosittain.

Haasteeseen ollaan heräämässä. Yhdys-

valtojen hallitus on sulkemassa yli 1 000

energiatehotonta konesalia ja Greenpeace

vaatii nettiyrityksiltä niin sanottuja green

cloud -IT-palveluita.

Suomen valtit konesaleille ovat edul-

linen energia, viileä, vapaalle jäähdytyk-

selle otollinen ilmasto, vakaa maaperä ja

vakaat poliittiset olot sekä vahva teknolo-

ginen osaaminen.

Maailman tehokkain ABB:n teknologialla Pääosa konesaleista toimii vaihtovir-

ralla. ABB:n tasavirtaratkaisut tarjoavat

tähän verrattuna selviä etuja. Hyvä esi-

merkki löytyy Zurichistä, jossa tietotekno-

logiayritys Green käynnisti viime vuonna

maailman tehokkaimman tasavirtaa hyö-

dyntävän konesalin. ABB:n tasavirtatekno-

logiaa (Direct Current, DC) hyödyntävät

ratkaisut säästävät Greenin konesalissa

energiaa kymmenyksen ja investointikus-

tannuksia 15 prosenttia vaihtovirtaratkai-

suun verrattuna.

”Komponentteja on vähemmän kuin

vaihtovirtaratkaisuissa. Pienempi tilan

tarve säästää rakentamis- ja asennusku-

luja noin viidenneksen. Käymme keskus-

teluja samankaltaisista ratkaisuista Suo-

messa”, sanoo Timo Kontturi ABB:ltä. Hän

kehittää konesaleille suunnattua teknolo-

gia- ja palvelukokonaisuutta Suomessa.

Auringosta jäähdytystä Etelä-Suomessa aurinkosähkön vuo-

situotto on lähellä Pohjois-Saksan tasoa.

Paikalliset aurinkoenergiajärjestelmät sovel-

tuvat etenkin kiinteistöjen jäähdytykseen.

”Kun aurinko paistaa, se tuottaa sähköä

ilmastointiin. Suomessa olemme tehneet

Tiedon kanssa hankeselvityksen konesalin

yhteyteen rakennettavasta aurinkosähkö-

voimalasta. Aurinkoenergian hyödyntämi-

sen voi aloittaa myös suppeammalla ratkai-

sulla, jota voidaan myöhemmin laajentaa”,

sanoo Jari Konttinen, joka kehittää aurin-

kosähköjärjestelmien palveluita ABB:llä.

Aurinkopaneelien kehittämiseksi panos-

tetaan nyt vahvasti maailmanlaajuisesti.

”Tämä tulee nostamaan paneelien hyöty-

suhdetta ja laskemaan hintoja. Esimerkiksi

monikerrosteknologia hyödyntää parem-

min auringon säteilyn spektrin. Sähkön

hinnan nousu voi myös tehdä itse tuote-

tusta aurinkosähköstä houkuttelevampaa”,

arvioi Konttinen.

Vajaakäyttö kuriin Monissa konesaleissa hyödynnetään

vain 10–20 prosenttia yksittäisten palveli-

mien kapasiteetista. Vajaakäyttö aiheuttaa

paljon ylimääräisiä energiakustannuksia.

ABB:n DecathlonTM DCIM-ratkaisu (Data

Centre Infrastructure Management System)

integroi sähkönjakeluinfrastruktuurin, jääh-

dytyksen ja IT-laitteiden ohjauksen, säädön

ja käytön. Näin energiankäyttöä voidaan

optimoida reaaliaikaisesti.

”DCIM on konesalialan suurin muutos

aikoihin. Kartoitus löytää usein keinot sääs-

tää 10–40 prosenttia konesalien energia-

kustannuksista”, Kontturi sanoo.

Mikäli maailman konesalit siirtyisivät

käyttämään tasavirtateknologiaa, siitä

syntyvällä vuotuisella energiansäästöllä

käyttäisi iPadia 70 miljoonaa vuotta.

Tiesitkö?

Teksti Jukka Viskari

20 ABB power 2|13

Älytalossa asutaan puhtaasti plussan puolella

Espoon Adjuntantti

Espoon Adjuntantti

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta. Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

21ABB power 2|13

Espooseen valmistunut älykerrostalo Adjutantti näyttää tietä tulevaisuu-den asumiseen. Tässä talossa alkaa asukas väkisinkin vihertyä.

Teksti Heli Satuli Kuvat Sini Pennanen

Ulkoapäin Adjutantti näyttää kuin miltä

tahansa tyylikkäältä kaupunkikerrosta-

lolta. Suurilla lasitetuilla parvekkeilla hei-

luu tuulikelloja viherkasvien vieressä. Vain

katolla kevätauringossa kylpevät aurinko-

paneelit vihjaavat talon kätkevän sisäänsä

jotain erikoista. Takapihalle pysäköity vih-

reä sähköauto herättää lisää kysymyksiä.

”Adjutantti tuottaa itse energiaa aurin-

kopaneelien avulla. Aurinkosähköä hyö-

dynnetään esimerkiksi taloyhtiön sähkö-

auton lataamiseen ja porraskäytävien

valaisuun”, kertoo Adjutantin projekti-

päällikkö Satu Ryynänen Skanskalta.

Edelläkävijän elämää Eivätkä vuosi sitten valmistuneen ker-

rostalon erikoisuudet lopu siihen. Skans-

kan rakennuttama As Oy Espoon Adju-

tantti on ensimmäinen kerrostalo Suo-

messa, jossa jokaisesta asunnosta löytyy

lähes reaaliaikainen sähkön-, veden- ja

lämmönkulutuksen seuranta- ja ohjaus-

järjestelmä. Toiminnallisuudet on toteu-

tettu yhteistyössä ABB:n, Fortumin ja

Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.

”Haluamme olla edelläkävijöitä ener-

gia- ja ympäristöasioissa. Siksi oli luon-

tevaa lähteä pilottihankkeeseen raken-

nuttajaksi”, Ryynänen kertoo.

Taloautomaatioratkaisujen tavoit-

teena on ABB:n myyntijohtaja Harri Liu-

kun mukaan tehdä ekotehokkuudesta

yksinkertaista.

”Adjutantin asukas saa käsiinsä työ-

kalut, joilla hän voi seurata ja hallita omaa

energiankulutustaan. Jokaisesta asun-

nosta löytyy huoneistonäyttö. Huoneisto-

kohtaiset tiedot kerätään talon kellarissa

sijaitsevaan keskittimeen ja pilvipalvelui-

den kautta asukkaiden huoneistonäyt-

töön ja nettiin. Asukkaat voivat seurata

kulutuslukemia myös verkkoportaalissa.

Kotona/poissa-kytkimellä asukas ohjaa

valaistusta, järjestelmään kytkettyjä säh-

kölaitteita sekä asunnon lämmitystä.”

Arjen luksusta Seitsemännestä kerroksesta avautu-

vien esteettömien mäntymaisemien kes-

kellä asuva Kari Kukka esittelee ABB:n

huoneistonäyttöä. Pienen tabletin kokoi-

seen ruutuun piirtyy rivi palkkeja – huo-

neiston sähkönkulutus viimeisen vuoro-

kauden ajalta tunnin tarkkuudella.

”Tätä on todella helppo käyttää.

Tuossa piikissä meillä oli astianpesu-

kone päällä ja tuossa käytiin saunassa.”

Pari kerrosta alempana asuvan Mirva

Forsströmin perheessä huoneistonäyt-

töä seurataan lähes päivittäin.

”Paras kaikista älyominaisuuksista on

kuitenkin kotona/poissa-kytkin. Sen ansi-

osta voimme poistuessamme olla var-

moja, ettei mitään jää päälle. Kun olemme

pidempään poissa, saamme myös yhdellä

napin painalluksella laskettua huoneiston

lämpötilaa.”

Talo on Kukan mukaan täynnä pientä

arjen luksusta.

”Huiskautan ulko-ovella avainkorttia

ja ovi avautuu. Astun pari askelta sisään

ja valot syttyvät rappukäytävään ja hissi

saapuu odottamaan. Hiljainen energia-

pihi hissi vie automaattisesti omaan koti-

kerrokseen. Olemme paljon poissa mat-

koilla ja mökillä, joten kotona/poissa-kyt-

kin helpottaa sekin arkeamme.”

Älytalo tuo ympäristötietoisuutta ABB:n Liukun mukaan monelle on

yllätys, mihin kaikkeen sähköä kuluu

ja kuinka paljon. Kiinnittämällä huo-

Tätä on todella helppo käyttää. Tuossa piikissä meillä oli astianpesukone päällä ja tuossa käytiin saunassa.

- Asumisen laatu on parantunut paljon. Asunnossa on älyn ansiosta lukuisia arkea helpottavia ja nopeuttavia toimintoja, toteavat Mirva Forsström ja Jarno Hiltunen.

22 ABB power 2|13

Espoon Adjuntantti

miota omiin tottumuksiin, voi kulutusta

pienentää jopa 30 prosenttia. Mittaus-

ja ohjausjärjestelmä toimii siis samalla

ekotehokkuuskasvattajana.

Forsström myöntääkin muuttaneen sa

omaa käyttäytymistään aivan huomaamatta.

”Suihkun jälkeen näytöstä näkee, kuinka

paljon vettä todella kului. Olen opetellut

käymään suihkussa nykyään vain joka toi-

nen päivä. Valitsimme kotiimme vähiten

energiaa kuluttavat kodinkoneet ja uusia

hankkiessamme kiinnitämme aina ensim-

mäisenä energiankulutukseen huomiota.

Emmekä pidä turhia valoja päällä.”

Oman kulutuksen seuranta on Kukan

mukaan myös koukuttavaa.

”Tässä vihertyy itsekin ihan väkisin.”

Lisää älyä luvassa Liukun mukaan uudet talot rakennetaan

niin tiiviiksi, että lämmitysenergian osuus

energiankulutuksesta pienenee. Sen sijaan

sähkönkulutus vain kasvaa yhteiskunnan

jatkuvan sähköistymisen myötä. Sähkön-

kulutuksen ohjaus on huomisen arkipäivää.

ABB pyrkii kehittämään järjestelmää niin,

että tulevaisuudessa asukas pystyy hyö-

dyntämään halvan sähkön tunnit ja ohjaa-

maan esimerkiksi kodinkoneet pyörimään

silloin. Näin tasataan sähkönkulutuspiik-

kejä. Jo kymmenen vuoden päästä taloi-

hin rakennetaan ainakin valmiudet Adju-

tantin kaltaiseen järjestelmään. Ja sanee-

rauskohteissa piilevät vielä isommat mark-

kinat. Ryynänen on samaa mieltä.

”Rakennuksien energiatehokkuusmäärä-

ykset kiristyvät koko ajan. Samalla ihmisten

ympäristötietoisuus lisääntyy. Konkreetti-

sen energiasäästön mahdollistavat työkalut

kasvattavat suosiotaan tulevaisuudessa.”

Patteritarve pyöreä nolla Koekaniinina olo ei tuottanut asukkaille

kärsimystä. Päinvastoin. Kukan mukaan

huoneissa on tasainen lämpötila ympäri

vuoden ja mistään ei vedä. Talosta löytyy

kuitenkin inhimillistä epätäydellisyyttä: se

on asukkaiden mielestä melkein liian tiivis.

”Mittarimme on jatkuvasti minimite-

hoilla. Ilman pattereitakin lämpötila on tal-

vella alimmillaan 21,5 astetta”, Forsström

ihmettelee. Kari Kukka kiittelee samoin

talon uskomatonta eristystä.

”Vähän kuin Välimeren rannalla asuisi.

Parvekkeellamme voi nauttia kahvit var-

haisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.

Sisällä pärjää pakkasellakin shortseissa”,

Kukka nauraa.

Nollatalo on täysi kymppi ABB kerää Adjutantin pilottiprojek-

tista palautetta energiankäytön ohjaus-

järjestelmän edelleen kehittämiseksi. Myös

Skanska kartoittaa asukkaiden kokemuk-

sia älytalossa asumisesta.

Forsströmiltä ja Kukalta löytyy heti pari

ideaa. Huoneistokohtaiseen näyttöön olisi

hyvä saada tietoa myös pidemmän aika-

välin kulutuksesta, sähkölaskun suuruu-

desta tai siitä, milloin sähkö on halvinta.

Myös lämmityssäädöissä olisi pientä hio-

mista. Aurinkopaneelien sähköntuotosta

olisi siitäkin mielenkiintoista saada konk-

reettisia lukuja.

Kaiken kaikkiaan Adjutantti on tuonut

asukkaiden arkeen pelkkää plussaa.

”Asumismukavuus on parantunut ilman

vaivannäköä. KNX-taloautomaatio mukau-

tuu kunkin asukkaan tarpeisiin ja ottaa huo-

mioon erilaiset elämäntilanteet. Enemmän

vain tällaisia”, Kukka rohkaisee.

As. Oy Espoon Adjutantti – Hyvän olon asumista älytalossa

+ Kahdeksankerroksinen talo Espoon

Leppävaaran Mäkkylässä.

+ 2–4 huoneen asuntoja (53,5–121 m2),

suunnittelija arkkitehti Timo Vormala.

+ Osa Skanskan, Fortumin ja ABB:n

Sustainable Urban Living -konseptia.

+ Katolla noin 120 neliötä aurinkopaneeleja,

joiden tuottamaa sähköä käytetään por-

raskäytävien valaistukseen, ilmanvaihtoon

ja sähköauton lataamiseen.

+ Talon järjestelmä tunnistaa käyttäjän

avainkortin perusteella, avaa ulko-

oven, sytyttää valot, kutsuu hissin ja vie

kotikerrokseen.

+ Jokaisessa asunnossa ABB:n KNX-

taloautomaatiojärjestelmä, jolla omaan

kulutukseen voi vaikuttaa. Huoneistonäy-

tön kautta saadaan lähes reaaliaikaista

tietoa sähkön, veden ja lämmitysenergian

kulutuksesta.

+ Kotona/poissa-kytkimellä ohjataan valais-

tusta, sähkölaitteita ja asuntojen lämmi-

tystä. Huoneiston lämpötilaa voi alentaa

poissaolon ajaksi napin painalluksella.

+ KONEen energiatehokas hissi kerää jarru-

tuksesta energiaa takaisin sähköverkkoon.

+ Parasta A-energialuokkaa: lämpöhäviö-

tä estävät ikkunat, ovet ja eristys, tiiviit

rakenteet, lämmön talteenotolla varustettu

ilmanvaihto, valaistuksessa led-valaisimia,

energiatehokkaat kodinkoneet, vettä

säästävät vesikalusteet, termostaatit jne.

+ Neljä sähköautojen latauspistettä.

KNX-taloautomaatio mukautuu kunkin asuk-kaan tarpeisiin ja ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet.

- On samppanjapullon paikka aina, kun sähkölasku saapuu. Se on Adjutantissa asuessa kiitettävän pieni, seitsemännessä kerroksessa asuva Kari Kukka hymyilee. Karin puoliso Eija Venetkoski-Kukka on samaa mieltä.

Teollisuusrobotin ohjel-mointi on yllättävän help-poa. Uskoo ken tahtoo, mutta robottikouluttaja Mainio sen tietää.

Tuotantolinja täynnä teollisuus-

robotteja on huima näky, mutta

miten robottia oppii ohjelmoi-

maan? ABB:n robottikouluttaja

Juha Mainion työ vaatii monipuolista

osaamista.

”Teknisen osaamisen lisäksi pitää viih-

tyä ihmisten kanssa. Täytyy kuunnella asi-

akasta ja antaa aikaa harjoitella”.

Kouluttajan on hyvä perehtyä asiakkaan

lopulliseen sovellukseen.

”Kurssilla voi olla osallistujia monesta

yrityksestä, joista kaikilla on omat pro-

sessinsa. On tärkeä luoda yhteys sii-

hen, miten opittua voi soveltaa omassa

robottisolussa.”

Helposti alkuun Teollisuusrobotin ohjelmointi on helppoa.

Käyttäjälle riittää kahden päivän koulutus,

ja ohjelmoinnissa pääsee alkuun nelipäi-

väisellä kurssilla. Edistyneemmille on tar-

jolla laajalti jatkokoulutusta.

”Peruskursseilla ei edellytetä aiempaa

kokemusta roboteista. Hyvin suosittuja

ovat myös räätälöidyt kurssit asiakkaan

haluamasta aiheesta”, Mainio kertoo.

Opittavaa riittää Robottikouluttajan työ vie usein luo-

kan ulkopuolelle. Valmet Automotiven

mittava robottitoimitus Uudessakaupun-

gissa on pitänyt Mainion kiireisenä viime

aikoina, ja erikoistuneemmille kursseille

riittää kysyntää.

”Kiinnostavia alueita ovat muun muassa

uudet SafeMove-turvaratkaisut sekä voi-

maohjaus, jotka mahdollistavat aiempaa

läheisemmän työskentelyn robotin kanssa”,

Mainio toteaa.

Mitä ihmettä?

Mainio robottikouluttaja

23ABB power 2|13

Kuva Jarmo Teinilä

Voiko uusiutuvaa energiaa liittää sähköverkkoon?

Luonnollisesti.

Vesi-, aurinko- ja tuulivoimaa on runsaimmin tarjolla syrjäseuduilla, kuten vuorilla, aavikoilla ja kaukana merellä. ABB:n johtavien sähkövoima- ja automaatioteknologioiden ansiosta uusiutuvaa energiaa voidaan integroida sähköverkkoihin, jotka ulottuvat pitkienkin matkojen päähän. Näin voidaan tavoittaa jopa 70 miljoonaa ihmistä. Hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä rakennamme älykästä sähköverkkoa ja autamme suojelemaan ympäristöä sekä ehkäisemään ilmastonmuutosta. www.abb.com/betterworld