PSYYKKINEN TYÖKYKY, SEN ARVIOINTI JA

TYÖHÖN PALUU

29.8.2017 HELSINKI

TYÖKYKYKOORDINAATTORIKOULUTUS

PSYKIATRI, VAKUUTUSLÄÄKÄRI

HELENA GALKIN-JOKINEN

Työikäisillä tavallisia mielenterveysoireita ja häiriöitä

• Psyykkinen kuormittuneisuus ♀17%, ♂ 14 %

• Työuupumus lievä ♀24%, ♂ 23%, vakava ♀3%, ♂ 2%

• Unihäiriöt ♀15%, ♂ 11%

• Masennus ♀7%, ♂ 4 % (perusterveydenhuollossa 10-15%)

• Ahdistushäiriöt ♀5 %, ♂ 4 %

• Alkoholiriippuvuus ♀2%, ♂ 7%

2

Psyykkiset oireet, sairaudet ja niiden vaikutus

työkykyyn

Oire

• Aloitekyvyttömyys

• Keskittymiskyvyn puute

• Uupuminen

• Stressinsiedon heikentyminen

• Paljon pieniä poissaoloja,

sairastavuuden lisääntyminen

• Ongelmat työyhteisössä

• Ahdistuneisuus

• Eristäytyminen

• Ajatteluhäiriöt

• Päihteiden käytön

lisääntyminen

Vaikutukset työssä

• Työssä suoriutumisen

heikentyminen

• Pitkittyvät työpäivät tai kesken

työpäivän pois lähteminen

• Vaikeus selvitä haastavissa

tilanteissa

• Jännittäminen esim.

palavereissa tai muissa

sosiaalisissa tilanteissa

• Kahvihuoneen välttely

• Riitely työyhteisössä

• Kiusaaminen tai sen kohteeksi

joutuminen

1. Sairauden syntymekanismiin ja sairaudelle altistavaan

rakenteeseen kuuluvat –pysyviä tai pitkäaikaisia, esim.

neuropsykiatrisia tai persoonallisuuspiirteitä.

2. Sairauden välittömät oireet -tilapäisesti voi heikentää

toimintakykyä, yleensä hoito lievittää, oirehallintataidot auttaa

3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset selviytymisyritykset

-huomiotta voivat vakiintua haitallisiksi käyttäytymismalleiksi, joita

täytyy tunnistaa ja purkaa. Esim välttäminen, itselääkintä

4. Sairaanrooliin liittyvät –haitallinen sairaanrooli, avuttomuus,

kapeutuminen, riippuvuus hoito- ja tukijärjestelmästä, turvan

rakentuminen sairauden varaan, kuntoutusmotivaation, toivon ja

pystyvyydentunteen menetys

Miten eri tavoin mielenterveyshäiriö voi heikentää

toimintakykyä? Psykiatrinen työ- ja toimintakykyarvio -miksi, milloin ja miten? Duodecim 2012;128:2251–9.

Missä arvioidaan työikäisen psyykkistä työ-ja

toimintakykyä

Perustaso ensin

-Työterv. huollossa kaikki, joilla on työterv. huolto (terveystarkastukset, vo.

käynnit,esimiehen ohjaamana, muun terveydenhuollon ohjaamana)

-Työttömät terveyskeskuksessa- TE ohjaa tarvittaessa, vaikeat työkykyarvioon

Erikoistaso:

-Vaikea dg, hoito,työkyvyttömyys 2 –3kk(suositus)

-erikoissairaanhoito, työterv. huollon erikoislääkärikonsultaatiot, yksityissektorin

erik. lääk. -> verkostoyhteistyö työterveyshuollon kanssa!

-Työttömien ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu työhallinnon kanssa (TE

toimistot)

Laajat ja vaativat työkykyarviot

-kuntoutustutkimusyksiköt ja laitokset, erityiset psykiatrian yksiköt,

Työterveyslaitos

Työnjako

• SV-lain muutos 2012 painottaa työterveyshuollon roolia eli 90pv. Jälkeen

työterveyshuollon lausunto, arvio jäljellä olevasta työkyvystä

• Työsuhteessa olevien kannanotot ensisijaisesti työterveyshuollosta, avuksi

psykiatrin konsultaatiovastaus, erillinen psykiatrin B-lausunto esim. pkl:lta ja

verkostoyhteistyö

• Psykiatrinen hoitopaikka/hoitotiimi arvioi psyykkistä toimintakykyä,

työterveyslääkäri työkykyä ja vakuutuslääkäri etuisuusperusteita

Työ-ja toimintakykyarvion perusteita

• Tarve, tavoite ja oikea-aikaisuus

• Tietoa toimintaympäristöstä

• Verkostoyhteistyö arviossa ja kuntoutussuunnittelussa

• Neutraali asiantuntijuus, objektiivisuus ja läpinäkyvyys

• Riittääkö toimintakyky työn vaatimuksiin?

• Voidaanko vaikuttaa toimintakykyyn tai työn vaatimuksiin?

• Liittyykö toimintakyvyn lasku todettuun sairauteen? Muuhun?

• Onko sairaus hoidettavissa, kuntoutusmahdollisuudet?

• Toimintakyvyn vahvuudet ja rajoitteet, mihin riittää?

Psykiatrisen työ-ja toimintakykyarvion menetelmiä

• Pitäisi olla perusteellinen psykiatrinen tutkimus

• Psykiatriset haastattelut, strukturoidut diagnostiset menetelmät ja

oiremittarit

• Suorat havainnot, statuslöydökset

• Potilasasiakirjat, muuta esim. työterv. huollon asiakirjat

• Kliininen seuranta: pkl-käynnit, päiväosastojakso, sairaalajakso, kotikäynti

• Lähiverkoston havaintojen keruu haastattelemalla, verkostoneuvottelussa

(koti, työpaikka, koulu,muut läheiset). Työssä selviäminen, paluun

mahdollisuudet

• Sosiaalisen tilanteen ja työhistorian kartoitus

• Toimintakyvyn tutkimus, ryhmämuotoinen hyödyllisin

• Psykologin ja / tai neuropsykologin tutkimus -> kognitiiviset toiminnot,

psyykkinen oireenmuodostus, persoonallisuuden tarkempi tutkimus

• Subjektiivinen kokemus omasta toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista

tekijöistä, rajoitteet, vahvuudet, suhde työhön

Perusteellisesti tehtynä käytännössä:

• Lääkärin tapaamisia 3

• Hoitajan tapaamisia 3

• Sosiaalityöntekijä 2

• Psykologi 3

• Neuropsykologi 2-3

• Toimintaterapeutti 3

• Laboratoriotutkimukset (verenkuva, maksa-arvot, kilpirauhasarvot, valvottu

huume-ja lääkeseula)

• Pään MRI tai varjoainetehosteinen kuvaus

• Neurologin konsultaatio

• Verkostoneuvottelu tai soitot esimiehelle ja työterv. lääkärille

• Läheistapaaminen tai soitto

• Yhteydenotto hoitopaikkaan tai terapeuttiin

• Loppuneuvottelu

Mitä havainnoidaan

• Orientaatio, realiteettitaju, ajatusvääristymät

• Harha-aistimukset, -luulot ja niiden vaikutukset

• Toiminnanohjaus, muisti-ja havaintotoiminnot

• Kyky havainnoida oma käytöstään ja omia ajatuksiaan

• Psykomotoriikka, vireystaso, aloitekyky, aktiivisuus

• Tunteiden säätely, impulssikontrolli

• Sosiaaliset- ja vuorovaikutuskyvyt, ymmärrys ja tilannetaju

• Selviytymiskeinot, sopeutuminen ja oirehallinta

Työkyvyttömyys

• KELA: sairauspäivärahaoikeus 300 arkipv. (+50 lisäpv.

työhönpaluuyrityksen 30 pv. jälkeen)

• Määritelmä: sairaudesta johtuen ei pysty tavalliseen työhönsä tai siihen

läheisesti verrattavaan työhön

• Osasairauspäivärahaoikeus:16-67v kokoaikaiselle työntekijälle tai

yrittäjälle

• Työntekijän ja työnantajan suostumus tarvitaan

• Ei saa vaarantaa terveyttä tai toipumista

• 12-120 pv

työkyvyttömyyseläke

• KELA:

• Sairaus, vika tai vamma oltava

• 16-64v kykenemättömyys työhön, jota on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut

seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisena toimeentulon

turvaajana

• Sokea, liikuntakyvytön, toisen avun varassa oleva

• Ei osatyökyvyttömyyseläkettä

• Työeläkepuolen asiakkaat:

• Työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman johdosta vähintään

2/5 (osa) tai 3/5 (täysi) yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan

• Huomioidaan työntekijän jäljellä oleva työkyky hankkia itselleen

ansiotuloja(koulutus, ikä,asuinpaikka, kohtuullisuus huomioon ottaen)

• Ei nimen omaan omaan ammattiin paitsi julkinen puoli

• Kuntoutuksen ensisijaisuus

• Onko hoito-ja kuntoutuskeinot hyödynnetty riittävästi

• Jäljellä oleva työ-ja toimintakyky

Sairausloma mielenterveyshäiriöissä

• Perusteita: toimintakyky ei riitä työn vähimmäisvaatimuksiin joustojenkaan

rajoissa

• Sairauden pahenemisen estäminen

• Epäonnistumiskokemusten välttäminen, ammattiroolin säilyminen

• Työturvallisuus, riskien hallinta, uhkaako työssäkäynti toipumista

• Uhkaako sairas työntekijä koko työyhteisöä, saa aikaan virheitä ym.

• Hoidolliset syyt (vrk rytmin palautus, lääkityksen aloitus, päiväosasto)

• Vaikeat mielenterveyden häiriöt

• Haittoja: Eristäytyminen, passivoituminen

• Vrk rytmin menetys, päihteiden käytön lisääntyminen (huom, päihteen

käyttö yksistään ei oikeuta etuuksiin paitsi vieroituksen ajalta)

• Sosiaalisen ympäristön ja tuen menetys

• Pystyvyyden tunteen menetys, haitallinen sairaanidentiteetti

• Työhönpaluun kynnys nousee

• Työyhteisöongelmien pakeneminen ratkaisuyritysten sijaan

Eri sairausryhmien vaikutus työkykyyn –

käytännön havaintoja

Sairausryhmä

• Ahdistuneisuushäiriöt

• Masennus

• Toistuva masennus

• Psykoosi

• Psykoosisairaus

• Kaksisuuntainen mielialahäiriö

• Persoonallisuushäiriöt

• Päihdehäiriöt

Vaikutus työkykyyn

• Lievä → keskivaikea

• Lievä → vaikea

• Lievä → vaikea

• Keskivaikea → vaikea

• Lievä → vaikea

• Lievä → vaikea

• Lievä → keskivaikea

• Lievä → vaikea

Työkyvyttömyyden

riskitekijöitä

huoli, ahdistus

Masennus

Heikko usko paranemiseen

Epätietoisuus tulevaisuudesta

Työkyvyttömyysajatukset

Sairaan rooli

Passiiviset selv. Strategiat

Tehottomien hoitojen kierre

Kokemus työn stressaavuudesta

Heikko työtyytyväisyys

Suuret fyysiset vaatimukset

Työkykyä tukevia

järjestelymahdollisuuksia

• Apuvälineet

• Työtehtävien rajaaminen

• Töiden järjestäminen uudelleen

• Työtahdin muuttaminen(esim.

alemmat tavoitteet)

• Aikataulutuksen muuttaminen

(esim. vain iltavuoroja)

• Toinen työpiste

• Keskittyminen niihin töihin, mitä

pystyy tekemään

• etätyö

Riskitekijöitä

• Heikot vaikutusmahdollisuudet

• Heikot sos. Suhteet työssä

• Joustojen puute(toipumisen

aikana)

• Ta:n vähäinen yhteyden pito

• Taloudelliset kysymykset

• Viivytykset (mm. hoitojonot,

kiistat hakemuksista

• Työhönpaluun epäonnistumiset

• Sosiaalinen eristäytyneisyys

• Läheisten kielteinen asenne

Järjestelymahdollisuuk-

sia

• Ammatillinen kuntoutus

• Osa-aikatyöhön siirtyminen

Onnistunut työhön paluu – tiimityötä

• Kuntoutuja itse

• Lähiesimies, työtoverit, HR, mahd. ohjaaja/perehdyttäjä

• Työterveyshuollon ammattilaiset ja asiantuntijat

• Työhallinnon urapalveluiden asiantuntijat, kuntoutusohjaajat,

ammatinvalintapsykologit jne.

• Lähiverkosto, perhe, ystävät, vertaistuki

• Mielenterveysalan ammattilaiset –konsultoiva psykiatri, tai

muu psykiatrinen hoitotiimi, psykoterapeutti

• Muut kuntoutuspalveluiden tuottajat

• Vakuutuslaitoksen kuntoutuksen asiantuntijat

• Työhönpaluun ammattilaiset: Työkykykoordinaattorit,

työhönvalmentajat

Kuntoutujan rooli

• Tarve hakea muutosta omaan tilanteeseen, valinnan vapaus

• Omien vahvuuksien ja rajoitteiden tunnistaminen ja

hyväksyminen

• Motivaation etsiminen, oman tilanteen selvittely ja vaihtoehtojen

jäsentäminen

• Palveluihin hakeutuminen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen

rakentaminen, sitoutuminen yhteistyöhön

• Kuntoutustavoitteiden määrittely yhteistyössä terveydenhuollon

palveluntuottajien (ja työhön paluussa myös esimiehen) kanssa

• Tavoitteiden seuranta, oman hyvinvoinnin asiantuntijuuden ja

vastuun vahvistuminen, omien voimavarojen asteittainen

haltuunotto

Esimiehen rooli

• huolehtia työturvallisuudesta ja sopivasta työkuormituksesta

yhteistyössä (työterveyshuolto, työsuojelu)

• olla tukena ja antaa rakentavaa mutta avointa palautetta

• huomioida edistysaskeleet, osata nähdä työntekijän vahvuudet ja

hyödyntää niitä mielekkäällä tavalla

• huomioida ongelmat työsuorituksessa, työturvallisuudessa ja

ennakoida/ estää/korjata ongelmia työterveysyhteistyössä

• sopia paluuta edistävistä työjärjestelyistä ja terveydentilan

edellyttämistä joustoista työterveysyhteistyössä

• tukea yksilön lisäksi työyhteisöä toimimaan kokonaisuutena, ja

valmistaa työyhteisöä ottamaan kuntoutuja vastaan myönteisesti,

yhteisenä tavoitteena onnistunut paluu.

• Yksilön ja työyhteisön tarpeiden yhteensovittaminen.

• Organisaation ohjeet ja säännöt tukevat/rajoittavat

• informoida työyhteisöä paluusta siten kuin on sovittu kuntoutujan

kanssa työterveysneuvottelussa.

Esimiehen eri näkökulmia

Työterveyshuollon rooli 1.

• Lakisääteinen työterveyshuolto palkansaajilla. Työterveyshuollon piirissä 1.8 milj. työntekijää. Sairaanhoitosopimus 90%:lla työterveyshuolloista

• Työterveyshuollon erityispiirteenä on työolojen ja työn vaatimusten tuntemus, työkuormituksen ja työturvallisuuden arviointi, työoloihin vaikuttaminen ja työkyvyn tukeminen yhteistyössä työpaikan kanssa

• Yhteistyövelvoite: työterveyshuolto-työsuojelu-työnantaja-työntekijä

• Työpaikan työkyvyn tuen malli:

• Puheeksiottaminen, varhainen välittäminen, sairauspoissaolokäytännöt,-seuranta, työterv. neuvottelukäytännöt, kuntoutukseen ohjaamisen käytännöt, työhön paluun tukeminen, päihdeohjelma,hoitoonohjaus, toimintaohjeet epäas. Kohtelun ehkäisemiseksi

Työterveyshuollon rooli 2.

• Sairauspoissaolojen hallinta ja koordinaatio (SV laki: työterveyshuolto selvittää työssä jatkamisen mahdollisuudet ennen kuin 90 päivää täyttyy)

• Terveystarkastukset, mielenterveys- ja päihdeongelmien seulonta ja varhainen tuki

• Työperäisten/työhön liittyvien ja Työkykyyn vaikuttavien häiriöiden tunnistus ja hoito/hoitoon ohjaus, kuntoutukseen ohjaus

• Työkyvynarvio ja työssä jatkamisen tuki, kuntoutustarpeen selvitys

• Tuettu työssäkäynti ja työhön paluu osana hoitoa ja kuntoutusta

Riittävän ajoissa, ennen työkyvyn pysyvää menetystä

• Työ-ja toimintakyvyn tutkimus tarvittaessa

Toipumisvaiheessa tai ennakoivasti

• Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelua

• Työllistymis- ja koulutusneuvontaa ja ohjaamista

• Työ- ja koulutuskokeiluja

• Valmentavaa ja ammatillista aikuiskoulutusta

• Työharjoittelu, työhönvalmennus

Pitkäaikaissairauksissa, kun työllistyminen ajankohtaista

kuntoutumisprosessissa

• Työolosuhteiden järjestelytuki työnantajalle

• Palkkatuki työllistävälle yritykselle, starttiraha

Pitkäaikaisia elämänhallinnan ongelmia, sosiaalinen kuntoutus

ensisijaista

• TYP: Kuntouttava työtoiminta

Työhallinnon rooli

Kelan rooli

• Nuoret

• Työelämään vakiintumattomat

• Työelämästä pudonneet

• Vajaakuntoisuuden kriteerit täyttävät työttömät (sairaudesta johtuva työkyvyttömyyden uhka, ansiomahdollisuuksien olennainen heikentyminen, nuorilla sairaudesta johtuvat rajoitteet työn ja ammatin valinnassa

• Työ-ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus, kuntoutustarveselvitys

Työeläkekuntoutus

• Vakiintunut yhteys työelämään

• Työkyvyttömyyden uhka seuraavan 5v aikana

• Ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden

• Työkokeilu

• Työhön valmennus

• Uudelleenkoulutus

• Palveluntuottajan käyttö

26

Asteittain, tuetusti takaisin työhön

Sosiaaliturva:

• Osasairauspäiväraha

• Työkokeilu, lisäkoulutus, uudelleen koulutus, palvenluntuottajan

palvelut

• Osakuntoutustuki

Työn muokkaus, eräitä esimerkkejä:

• Rajattu ja selkeä työnkuva, mahdollisuus suoriutua ”asia

kerrallaan”

• Hallittava määrä ärsykkeitä/ informaatiotulvaa/ sosiaalista

kuormitusta

• Asteittain etenevät haasteet ja vastuu

Esimiehen ja työyhteisön tuki

• Yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, ainakin

toipumisvaiheessa

• Paluuvaiheen tehtävät yhteisesti hyväksytty

• Valmistetaan työyhteisöä ottamaan vastaan työhönpalaaja,

poissaolon syytä ei kerrota, tai kerrotaan sillä tarkkuudella kuin

sovitaan työterveysneuvottelussa.

Kuntoutuja tarvitsee onnistumiskokemuksia työstä, pienten

voittojen ja edistysaskelien tunnistamista, niistä rakennetaan

voimia jatkoon!

Erilaisia työn muokkauskeinoja

• Työajan lyhentäminen: osasairauspäiväraha (Kela), työkokeilu (eläkevakuutusyhtiö), osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke (oltava henkilön oma valinta, koska alentaa pysyvästi palkkatasoa)

• Työnkuvan keventäminen: valitaan helpompia työtehtäviä tai vähennetään työn määrää

• Oman työn korvaaminen helpommalla tai turvallisemmalla työtehtävällä määräajaksi tai kokonaan (korvaavan työn malli joissakin yrityksissä käytössä)

• Tukihenkilön nimeäminen

• Työyhteisön valmistaminen paluuseen

• Säännöllinen seuranta riittävän pitkään: • esimiehen kanssa tapaamiset

• työterveyshuollossa sovitut käynnit

• muu tukihenkilö (esim. työkykykoordinaattori)

• Uudelleen kouluttaminen työnantajan tai eläkevakuutusyhtiön toimesta

Mikä edistää työhön paluuta tutkimusten mukaan?

• Vakituinen työsuhde, varmuus työn jatkuvuudesta

• Esimiehen yhteydenpito työntekijään sairausloman aikana

• Työtovereiden tuki: Työyhteisöllä voi olla myös kielteinen reaktio ja

vaikutus: Kuormittuminen oman työmäärän lisääntymisestä,

työhönpalaajan vamman kyseenalaistaminen ja harmistuminen tämän

kevyemmästä työmäärästä -> työtovereiden kielteinen suhtautuminen

voi kuormittaa, heikentää vointia.

• Sairauspoissaolojen koordinaatio työterveyshuollossa ja työkyvyn

varhainen selvittely työterveyshuollossa, työterveysyhteistyössä.

• Työn muokkaus: esim tehtävien rajaus, sopivien valinta, tauotus,

työtahdin väljennys, työpäivän lyhennys jne

• Lähteet: Joensuu ym. 2008, Johansson ja Lundberg 2005, Mc Eachen

ym. 2011, Tjuln ym. 2011, Institute for Work and Health, Toronto 2007)

Mitkä kuntoutujaan liittyvät tekijät vaikuttavat työhön paluuseen?

•+ Optimistinen näkemys omasta työhönpaluusta•+ Pystyvyyden tunne •+ Nuorempi ikä•+ Korkeampi koulutustaso

• - Oireiden koettu liittyvyys työhön• - Oireiden vaikeus ja pitkittyminen • - Useampi psykiatrinen sairaus ja päihdekäyttö• - Työttömyys, irtisanomiset

Lähteet: Blank ym. 2008, Cornelius 2010, Lagerveld ym. 2011, Martimo ym. 2010, Riihimäki 2014

Ammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuusmielenterveyshäiriöissä

• Ammatillinen kuntoutus alkaa usein liian myöhään mt-potilailla

• Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista, kun se toteutetaan läheisessä yhteydessä työhön ja työpaikkaan

• Suomessa tuloksellisuutta haittaa sopivien työpaikkojen puute

• Suomessa sch potilaiden työllisyysaste on heikompi 7% kuin yleensä Euroopan maissa 10-20%. Suomessa tkv eläkkeellä sch potilaista n 80%.

• Psykoosi: Tuetun työllistymisen ja työhönvalmennuksen keinoin psykoosipotilaista kolmannes työssä vuoden kuluttua Työpaikka+ työhön valmennuksen tuella työtaitoja ja valmiuksia.

• Mielialahäiriöt: Työkokeilun kautta 50-70% ajoituksesta riippuen

Lähteitä: Burns ym. 2007, Bond ym. 2008, Crowther ym. 2010,Gould ym. 2008 ja 2012, Kivekäs ym. 2008, Penttilä ym. 2015, Sailas ym. 2007, Saari 2013, Saarnio 2012

28.8.2017

/ 31

Mikä työssä kuormittaa?

• Suuret vaatimukset suhteessa suorituskykyyn (+vähäinen palkitsevuus)

• Vähäiset vaikutusmahdollisuudet (+suuri vastuu)

• Vähäinen työssä saatu sosiaalinen tuki (+suuri kuormittavuus)

• Huono työilmapiiri

• Kokemus kiusaamisesta tai epäoikeudenmukaisesta kohtelusta

• Työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta

• Jatkuvat keskeytykset tai häiritsevät esteet työssä

• Kohtuuton vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä

• Arvostuksen puute

• Epäselvät työn tavoitteet

• Epävarmuus työn jatkumisesta

Medikalisaatioriski

• Ongelmat on syytä selvittää tuoreeltaan työpaikalla, kuulla

kaikkia osapuolia, etsiä toimivia ratkaisuja enemminkin kuin

syyllisiä tai yhtä oikeaa totuutta asiasta

• Kiusaamiskokemus voi johtaa työpaikan välttelyyn,

sairausloman hakemiseen ilman perusteita, tai sen

tarpeettomaan pitkittymiseen

• Työuupumusta ei pidä medikalisoida yksilön sairaudeksi, vaan

kyseessä on epäsuhta työntekijän voimavarojen ja työn

vaatimusten kesken. Vakavassa työuupumuksessa usein on

mukana jo sairastavuutta.

• Työhönpaluun ongelmat eivät aina johdu sairaudesta,

pitkittynyt työstä poissaolo tuo tullessaan muutakin kynnystä ja

sopeutumishaastetta, sekä työyhteisöllisiä haasteita

APUVÄLINEITÄ JA TIETOLÄHTEITÄ

Toimia-suositus 2016:

Työkyvyn heikkenemisen varhainen

tunnistaminen

• Työntekijän työssä selviytymiseen vaikuttava toimintakyvyn heikkeneminen on tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain, jotta työkykyä tukevat toimenpiteet voidaan ajoittaa ja kohdistaa oikein

• Toiminta edellyttää neuvottelevaa ja kuntoutumista tukevaa otetta kaikilta työkyvyn ylläpitoon osallistuvilta tahoilta. Näitä ovat työterveyshuolto ja muu terveydenhuolto, yrityksen johto, henkilöstöhallinto ja esimiehet, luottamushenkilöt sekä työntekijä itse.

• Suosituksessa esitellään erilaisia toimintakyvyn heikkenemisen tunnistamista helpottavia työkaluja:

• oirekyselyt, mittarit ja toimintakyvyn arviointiasteikot

Toimintakykyarviointisuosituksia työikäisille

mt-potilaille www.toimia.fi

35

• Mielenterveysongelmiin liittyvä toimintakyvyn arviointi

• Päihdeongelmaisen neurologisen ja kognitiivisen

toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö

• Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä

arviointikäytäntö

• Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö

terveydenhuollossa:

• Huomioidaan jäljellä oleva työkyky, mihin työhön toimintakyky

ja osaaminen voisivat riittää? miten niitä voisi vahvistaa?

• Toimintakykyä uhkaavat sairaudet tunnistetaan -> hoito,

kuntoutus

• Työttömyys heikentää mielentervettä, työllistyminen vahvistaa

Työhön paluun tuki -suositus, Terveysportti

Terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisten täytyy aina sairauspoissaolokauden alkaessa pohtia varhaisen työhön paluun mahdollisuutta koska:

• Työ tukee terveyttä ja työkykyä. Työstä poissaolon pitkittyminen itsessään lisää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä.

• Työtehtävien muokkaus toimintakyvyn mukaisesti edistää paluuta

• Pysyvään työhön paluuseen vaikuttavat työpaikan tuki, työn kannusteet ja riittävä työ- ja toimintakyky

• HUOM. Työhönpaluuvalmiusarvio työkykyarvioon ja työhönpaluun valmisteluun

Työhön paluuvalmius (Lähde: Terveysportti)

Valmius palata työhön

Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi)

0___1___2___3___4___5___6___7___8___9___10 en lainkaan valmis täysin valmis

Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta?

1.

2.

3.

Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta?

1.

2.

3.

MIKSI TYÖHÖN PALUUN TOTEUTTAMISEEN

KANNATTAA PANOSTAA?

Työ on hyväksi mielenterveydelle

• Työssä käynti on tärkeää elämänlaadun, päivärytmin,

toimintakyvyn, toipumisen, yhteiskuntaan osallistumisen,

identiteetin rakentumisen, arvostuksen ja yhdenvertaisuuden

kannalta

• Tuettu työssä käyminen vähentää psyykkisiä oireita ja parantaa

elämänlaatua

• Työllä on paljon suotuisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia

vajaakuntoisille. Koettu hyvinvointi työssäkäyvillä parempi

sairauden vaikeusasteesta riippumatta.

• Työ kohentaa SCH-potilaiden itsetuntoa, vähentää

eristäytymistä

• Meta-analyysi OEM 2014, 33 seurantatutkimusta:

Työllistyminen vähentää masennusriskiä puoleen, vähentää

hieman psyykkistä kuormittuneisuutta, suojaa psykiatrisilta

sairauksilta, vähentää sairastavuutta ja edistää psyykkistä

toipumista

Lähteet: Black 2008, Jahoda 1982, van der Noord ym 2014, Uppal

2006, Waddell ym. 2008.

Sairauspoissaolon haittoja

• Eristäytyminen, passivoituminen

• Vuorokausirytmin menetys

• Sosiaalisen ympäristön ja tuen menetys

• Mielekkään toiminnan menetys

• Päihdeongelmien aktivoituminen

• Pystyvyydentunteen menetys

• Haitallinen sairaan identiteetti

• Työhönpaluukynnyksen nousu poissaolon pitkittyessä

• Työpaikkaongelmia pakeneminen ratkaisuyritysten sijaan

• Etäisyys tuo tilaa vääristyneille tulkinnoille

• Sairauslomalla on taipumus pitkittyä, joskus on helpointa hakea vain jatkoa...

• Saadakseen jatkoa potilaan on osoitettava olevansa yhtä sairas kuin sairausloman alkaessa -> vaikutus kuntoutusmotivaatioon ja hoitosuhteen laatuun

Työttömyys uhkaa mielenterveyttä

• Masennus ja ahdistusoireet kaksinkertaistuvat 1/2 vuoden

työttömyyden aikana, mutta työllistyminen vähentää oireita ja

palauttaa hyvinvoinnin

• Pelkkä terveysvalikoituminen ei selitä työttömien masennusoireiden

lisääntymistä

• Pitkäaikaistyöttömyydessä kasautuvat pettymykset, pelot, itsetunnon

ja elämänhallinnan heikentyminen heikentävät

työllistymismotivaatiota

• Työttömyys on haitallisempaa mielenterveydelle kuin huonot työolot,

paitsi jos useita kuormitustekijöitä kasautuu

Lähteet: Butterworth ym 2011, Morrell ym 1994, Yin 1995, Montgomery

ym. 1999, Ahlström ym. 2001, Nyman 2002, Kontula 2008, Kuvaja

2012, TEM 2008, OECD 2008, Pensola ym. 2006, Vuori 1998).

Lähdetieto masterille

Työstä poissaolo uhkaa kuntoutumista

• Masennus yksin ei ennusta työkyvyttömyyseläkettä ilman

yhteisesiintyvyyttä muiden psyykkisten sairauksien/oireiden kanssa,

huonoja työoloja ja lähtötilanteen pitkää sairauspoissaoloa

• Pitkä sairauspoissaolo itsenäisenä tekijänä, sairauden

vaikeusastekin huomioituna ennustaa työkyvyttömyyseläkettä Pitkä

sairauspoissaolo käynnistää syrjäytymisprosessin

• Psykiatrisilla työkykyarviopotilailla työhön paluuseen vuoden

seurannassa ei vaikuttanut diagnoosiryhmä, vaan lähtötason

työtilanne: oliko työsuhde, ja oliko ollut työelämästä pois yli puoli

vuotta

Lähteet: Ahola ym. 2011, Hultin ym. 2012, Heikinheimo ja Tuisku 2014

Lähdetieto masterille

Työkyvynkolmiomalli (Duodecim 2012; 128:2251-9 )

ToimintakykyTyökyky

Työssä käyminen

Yksilön voimavarat ja arvot

Terveydentila

Työympäristö vaatimukset palkitsevuus

Motivaatio, työrooli, TyötyytyväisyysTaidot, yhteensopivuus