1

PÄÄTÖS

Nro 80/2017/2

Dnro PSAVI/2017/2016

Annettu julkipanon jälkeen

28.12.2017

ASIA Käkilahti–Önkkörin alueen kunnostaminen, Kajaani

HAKIJA Manamansalon-Vuolijoen osakaskunta

Maijalantie 43

88270 Vuolijoki

2

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ........................................................................................... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA .................................... 4 HANKETTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- JA SUOJELUALUETILANNE . 4 Päätökset ........................................................................................................................................ 4 Kaavoitustilanne ............................................................................................................................. 5 Suojelualueet .................................................................................................................................. 5 HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ..................................................................... 5 LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ ...................................................................................................... 6 Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus .................................................................................................. 6 Vesistötiedot ................................................................................................................................... 7

Hydrologia ............................................................................................................................... 7 Vesistön kuormitus................................................................................................................... 7 Veden laatu ............................................................................................................................. 8 Kalasto..................................................................................................................................... 9

Luontoselvitykset .......................................................................................................................... 10 Kasvillisuusselvitys ................................................................................................................ 10 Linnustoselvitys ..................................................................................................................... 11 Korentoselvitys ...................................................................................................................... 12 Viitasammakkoselvitys ........................................................................................................... 16

Sedimenttitutkimukset ................................................................................................................... 17 Vesi- ja ranta-alueiden käyttö ........................................................................................................ 18 Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus ............................................................ 18

Ensimmäisen vuoden toimenpiteet ........................................................................................ 18 Toisen vuoden toimenpiteet ................................................................................................... 19 Kolmannen vuoden toimenpiteet ............................................................................................ 20

Kiinteistötiedot .............................................................................................................................. 20 Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset ........................................................................... 20 Hankkeen vaikutukset ................................................................................................................... 20 Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja arvio vahingoista ........................ 22 Tarkkailu ....................................................................................................................................... 22 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ............................................................................................... 24 Hakemuksen täydennykset ........................................................................................................... 24 Hakemuksesta tiedottaminen ........................................................................................................ 24 Lausunnot ..................................................................................................................................... 25 Hakemuksen muutos ja täydennys ............................................................................................... 29 Hakemuksen muutoksen ja täydennyksen johdosta annetut lausunnot ......................................... 30 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU ...................................................................................... 31 Lupamääräykset ........................................................................................................................... 32

Rakenteet .............................................................................................................................. 32 Töiden suorittaminen ............................................................................................................. 32 Kunnossapito ......................................................................................................................... 33 Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ................................................ 33 Korvaukset ............................................................................................................................. 33 Tarkkailu ................................................................................................................................ 33 Töiden aloittaminen ja toteuttaminen ..................................................................................... 33 Ilmoitukset ............................................................................................................................. 34

Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta ...................................................................... 34 RATKAISUN PERUSTELUT ......................................................................................................... 34

3

Luvan myöntämisen edellytykset ........................................................................................... 34 Hankkeesta saatava hyöty ja siitä aiheutuvat menetykset ...................................................... 35 Intressivertailu ........................................................................................................................ 35

Lupamääräykset ........................................................................................................................... 35 Sovelletut säännökset ............................................................................................................ 36

Lausuntoihin vastaaminen ............................................................................................................ 36 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ............................................................................................. 37 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus ............................................................................... 37 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN ......................................................................... 37 Oikeusohjeet ................................................................................................................................. 37 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN .............................................................................................. 37 MUUTOKSENHAKU ..................................................................................................................... 39

4

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Manamansalon-Vuolijoen osakaskunta on 2.8.2016 aluehallintoviras-

tossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuk-

sessa pyytänyt lupaa Käkilahden Önkkörin alueen kunnostamiseen Ka-

jaanin kaupungissa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Vesilain 3 luvun 3 §:n 8) kohta ja 1 luvun 7 §:n 1 momentti

HANKETTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- JA SUOJELU-

ALUETILANNE

Päätökset

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 13.11.2017 antamal-

laan päätöksellä Dnro KAIELY/402/2016 myöntänyt Manamansalon–

Vuolijoen osakaskunnalle luvan poiketa luonnonsuojelulain mukaisten

rauhoitettujen eläinlajien sekä luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluvien

lajien rauhoitusmääräyksistä. Lupa on voimassa päätöksen tultua lainvoi-

maiseksi seuraavilla ehdoilla:

1. Lupa koskee vain Önkkörin alueella sijaitsevia viitasammakon, lumme-

lampikorennon ja täplälampikorennon esiintymiä.

2. Lupa koskee hakemuksessa esitettyjen kunnostustoimenpiteiden to-

teutusta täydennetyn kunnostussuunnitelman mukaisesti.

3. Hakija huolehtii kunnostustoimenpiteet porrastetusti siten, että osa la-

jien elinympäristöstä säilyy koko ajan elinkelpoisena ja pyrkii varmista-

maan allikoita kaivamalla, että uutta soveliasta elinympäristöä on lajeille

tarjolla mahdollisimman lähellä. Ruoppausten välillä on oltava ainakin

yksi välivuosi, jonka aikana lajistoa seurataan ja vaikutuksia tarkkaillaan.

Kaivosojan kanavaa ei tule ruopata kerralla.

4. Hakija huolehtii siitä, että lajien elinkierron eri vaiheet otetaan kunnos-

tuksessa huomioon hakemuksessa esitetyn mukaisesti.

5. Hakija on velvollinen huolehtimaan viitasammakon ja lummelampiko-

rennon populaatioiden seurannasta hankkeen jälkeen tarkkailusuunnitel-

man mukaisesti.

6. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi peruuttaa luvan

osittain tai kokonaan, jos hakija rikkoo luvan ehtoja.

5

Kaavoitustilanne

Hankealueella on voimassa Oulunjärven rantaosayleiskaava, joka on

vahvistettu 14.4.2003 ja jota on muutettu 8.2.2008. Oulujärven ranta-

osayleiskaavassa hankealue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi

alueeksi (M). Lisäksi hankealuetta koskee merkintä, jonka mukaan alue

on ympäristöarvoltaan (maisemaltaan, eläimistöltään ja kasvillisuudel-

taan) merkittävä (my-mek). Kaavamääräyksien mukaan alue pyritään

säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisena. Lisäksi rakentaminen

ja ympäristönhoito on alueella sallittua siten, että luonnonympäristön omi-

naispiirteet säilyvät. Kohdealueella ei ole olemassa olevaa tai kaavassa

varattua ranta- tai muuta rakentamista.

Hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Lisäksi Önkkörinlammen itäpuolella noin 450 m päässä sijaitsee Haata-

jan rantakaava-alue. Haatajan rantakaava on hyväksytty 14.7.1983 ja

muutettu 24.8.2001.

Hankealueella on voimassa Kainuun maakuntakaava 2020, jonka valtio-

neuvosto on vahvistanut 29.4.2009. Maakuntakaavassa hankealuetta

koskee merkintä, jolla Käkisaaren kannas ja kanava on osoitettu valta-

kunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi tai alueeksi.

Maakuntakaavaselostuksessa kohdetta koskee suunnittelumääräys,

jonka mukaan alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennettu-

jen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaispiirteet sekä turvata

merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen.

Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa

hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto.

Suojelualueet

Önkkörin valuma-alueella ei sijaitse suojelualueita. Lähin suojelualue,

soidensuojeluohjelmaan kuuluva Rimpinevan Natura-alue (FI1200923,

SSO110351), sijaitsee noin 5 km etäisyydellä Önkkörinlammesta län-

teen.

Önkkörin kanava kuuluu muinaismuistokohteisiin ja valtakunnallisesti ar-

vokkaisiin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin.

HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Önkkörin alue sijaitsee Kajaanin kaupungin Vuolijoen kylässä, noin 50

km etäisyydellä Kajaanin keskustasta länteen, Oulujärven eteläosassa.

Önkköri on Oulujärveen kuuluva vesialue.

Suunniteltuun hankealueeseen kuuluu Önkkörinlampi, Kaivosoja ja Käki-

lahden suuosa. Alueen maasto on pääosin vesijättömaata ja Kaivosojan

molemmin puolin kasvavaa suopohjaista metsää.

Önkkörin hankealueen rannat ovat ojitettua rämettä ja lehtipuuvaltaista

rantametsää. Önkkörin valuma-alueella on suoritettu metsä- ja suo-oji-

tusta noin 5 km2 alueella vuosikymmenien aikana.

6

Kaivosojan ylitse kulkee Käkisaarentien puurakenteinen silta. Sillan ali-

kulkukorkeus ja kulkusyvyys ovat riittävät pienveneitä varten.

Alueen Ojanperän puoleisella Önkkörinlahdella on sekä vakituista, että

loma-asutusta.

Maatalouden harjoittaminen on Önkkörin alueella keskittynyt Önkkörin-

lammen länsipuolella sijaitseville maatiloille. Viljeltyjä peltoja sijaitsee

rantavyöhykkeen välittömässä läheisyydessä alueen länsi- ja itäpuolella.

Önkkörin valuma-alueen pinta-alasta peltoja on noin 12 %.

Alueella ei ole pohjavesialueita.

Önkkörin alueella metsälain 10 §:n mukaisesti erityisen arvokkaita

elinympäristöjä ovat niukkapuustoiset rantaluhdat. Käkilahden pensaik-

koluhtia Torvensaaren itäpuolella voidaan tulkita myös metsälain mukai-

sina kohteina.

Önkkörin alue ja sen valuma-alue on pääosin savi- ja turvemaata. Han-

kealueen pohjoisosassa on pieni alue moreenia.

LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ

Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus

Önkkörinlampi ja Kaivosoja on nykymuodossaan voimakkaasti liettynyt ja

veden läpivirtaus alueella on käytännössä loppunut. Myös Önkkörinlahti

ja Önkkörinlampi ovat rehevöityneet ja vesikasvillisuus on lisääntynyt.

Oulujärven säännöstely 1950-luvulla ja 1960-luvulla tehty siltaraken-

nelma ovat merkittävästi heikentäneet veden virtausta ja siten alueen

käyttö- ja luontoarvot ovat kärsineet. Silta on purettu vuonna 2012. Re-

hevöityminen on kuitenkin edennyt niin pitkälle, ettei sillan purkaminen

ole auttanut alueen palautumista. Vesistömuutoksia on aihetutunut Käki-

lahden peräosassa ja Ojanperällä. Vaarana on, että Käkilahden perä-

osan ja Ojanperän alueella aiheutuu haitallisia vesistömuutoksia ja rehe-

vöitymistä, mikäli veden virtausta Önkkörin alueen läpi ei saada paran-

nettua. Rehevöityminen uhkaa myös alueella olevia EU:n luontodirektii-

vin mukaisten lajien elinolosuhteita, joita kunnostushankkeella on tarkoi-

tus parantaa.

Veneellä liikkuminen on vaikeutunut voimakkaan umpeenkasvun vuoksi

ja siten metsästyksen sekä kalastuksen harrastusmahdollisuudet ovat

kaventuneet. Rehevöityminen ja umpeenkasvu ovat heikentäneet myös

linnuston, kalaston ja muun eliöstön elinolosuhteita. Lisäksi alueen virkis-

tyskäyttöä haittaa säännöstelyn vaikutuksesta liikkeelle lähtevät turvelau-

tat.

Kunnostuksen tavoitteena on järven virkistyskäytön, lintujen ja vesieliös-

tön elinympäristön, kalatalouden ja järvimaiseman parantaminen sekä

Kaivosojan kulttuurihistoriallisten arvojen esiin tuominen. Erityisesti kun-

nostuksen tavoitteena on parantaa alueella olevien EU:n luontodirektiivin

7

liitteiden II ja IV (a) mukaisten lajien (viitasammakko, korennot) elinym-

päristöjä. Lisäksi suunnitellut toimenpiteet vähentävät Önkkörinlammen

osalle tulevaa ravinnekuormitusta.

Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2018–2020 helmi–huhtikuun väli-

senä aikana. Onkilaiturit voidaan tehdä myös kesällä.

Hankkeen alustava kustannusarvio on 280 000 euroa.

Vesistötiedot

Hydrologia

Hankealue sijaitsee Oulujoen vesistöalueen (59) Oulujärven alueella

(59.3) ja siellä Ärjänselän alueen (59.32) Ärjänselän lähialueella

(59.321).

Suunnitellun hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 1,85 km2.

Önkkörin vedenkorkeus noudattaa säännöstellyn Oulujärven vedenkor-

keutta (NW = NN + 120,50 m ja HW = NN + 123,20 m).

Oulujärven vedenkorkeudet 1991–2010:

Vedenkorkeudet NN + m

NW MNW MW MHW HW

120,98 121,36 122,3 122,88 123,09

Önkkörin alueelta ei ole mitattua virtaamatietoa. Önkkörinlampeen laskee

länsipuolelta oja (valuma-alue 0,84 km2), jonka valuma-alueella on viljel-

tyjä peltoja. Hankealueelle Kaivosojaan laskee lisäksi useita pieniä ojia

ojitetuilta rämesoilta. Kaivosojassa ja Önkkörinlammessa tapahtuvan vir-

tauksen arvioidaan olevan pääasiassa sääolosuhteiden eli tuulen aiheut-

tamaa. Virtauksen suunta vaihtelee sääolojen mukaan. Önkkörinlammen

ja Kaivosojan väli on nykytilassa lähes umpeenkasvanut ja veden vaihtu-

vuuden niiden välillä arvioidaan olevan vähäistä.

Vesistön kuormitus

Hankealueelle tulevaa ulkoista kuormitusta on arvioitu Önkkörinlammen

osalta. Tarkastelussa on oletettu, että Önkkörinlammen ja Kaivosojan vä-

lillä ei ole vesiyhteyttä, vaan Önkkörinlammen vesi virtaa Önkkörinlahden

suuntaan. Kuormitus on arvioitu perustuen Önkkörinlammen ojan veden-

laatuun ja arvioituun virtaamaan. Lisäksi on huomioitu Önkkörinlammen

Käkisaaren puoleinen lähialue ja laskeuma ilmasta. Lähialue on koko-

naan turvemaalla olevaa metsää. Tarkasteluissa Önkkörinlammen ojan

vedenlaatutietoina käytettiin kesällä 2014 otettujen vesinäytteiden kes-

kiarvoja. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus on 190 μg/l ja koko-

naistypen 2 230 μg/l. Önkkörinlammesta poistuvaksi keskimääräiseksi

virtaamaksi arvioitiin 0,084 m3/s. Önkkörinlampeen laskeva ulkoinen ko-

konaisfosforikuormitus on 51 kg vuodessa ja ulkoinen kokonaistyppikuor-

mitus 650 kg vuodessa.

8

Järveen tulevan kuormituksen sietokyvyn arvioinnissa on yleisesti käy-

tetty Vollenweiderin (1975) kuormitusmallia. Mallissa järveen tulevaa ul-

koista kuormitusta verrataan hydrauliseen pintakuormaan, joka on vuo-

tuinen virtaama jaettuna pinta-alalla.

Mallissa on määritetty ylempi ja alempi sietoraja. Ylempi sietoraja kuvaa

ns. kriittistä tai vaarallista kuormitusta, jonka ylittävä kuormitus johtaa jär-

ven nopeaan rehevöitymiseen. Alempi sietoraja, eli sallittu kuormitus ku-

vaa kuormitustasoa, jonka järvi todennäköisesti kestää rehevöitymättä.

Mallin käyttämät sietorajat perustuvat yleiseen limnologiseen rehevyys-

luokitukseen, jonka mukaan ylempi sietoraja tarkoittaa järven tavoitteel-

lista kokonaisfosforipitoisuutta 30 μg/l ja alempi sietoraja kokonaisfosfo-

ripitoisuutta 10 μg/l.

Önkkörinlammen ulkoinen fosforikuormitus on 1,5 g/m2/v. Önkkörinlam-

men ulkoinen kuormitus ylittää Vollenweiderin mallin mukaisen sallittavan

kuormituksen rajan, mutta on vaarallista kuormitusta pienempi (alla oleva

kuva). Jotta Önkkörinlammen ulkoinen fosforikuormitus olisi sallitulla ta-

solla, on kuormitusta vähennettävä 30 % nykyisestä.

Vollenweiderin malli on yleinen ja suuntaa antava ja huomioiden lisäksi

sen, että vedenvaihtuvuus Önkkörinlammessa on todellisuudessa eri-

laista kuin erillisissä järvissä, voivat lammen kuormitusrajat olla mallin ra-

joja korkeammat. Voidaan kuitenkin arvioida, että Önkkörinlammen ny-

kyinen ulkoinen kuormitus on liian korkealla tasolla ja vesialueen tilan pa-

rantaminen edellyttää ulkoisen kuormituksen vähentämistä nykyisestä.

Vollenweiderin kuormituksen sietorajat ja Önkkörinlammen nykyinen kuormitus

Sisäistä kuormitusta ei pystytä käytettävissä olevalla aineistolla arvioi-

maan luotettavasti. Alueen vedenlaatutietojen perusteella voidaan kui-

tenkin arvioida, että Önkkörinlammessa esiintyy suurella todennäköisyy-

dellä myös sisäistä kuormitusta.

Veden laatu

Hankealue kuuluu Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueeseen. Önkkörinlampi

kuuluu Oulujärven vesimuodostumaan, joka on luokiteltu suureksi hu-

musjärveksi. Oulujärven ja Önkkörinlammen tila on luokiteltu suppeaan

9

aineistoon perustuen hyväksi. Ympäristökarttapalvelun aineiston mukaan

vesienhoidon tavoitetila on saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukai-

silla toimenpiteillä. Kaivosojan ekologista tilaa ei ole arvioitu.

Oulujärven Käkilahti on lievästi rehevä ja veden ravinnepitoisuudet ovat

jonkin verran suurempia kuin Oulujärven varsinaisella selkävesialueella.

Myös veden humuspitoisuus on ajoittain suurempi lahtialueilla, johtuen

Vuolijoen ja laskuojien tuomasta humuskuormasta. Käkilahdessa veden

a-klorofyllipitoisuus on ajoittain ilmentänyt lievää kasviplanktonlevien ku-

kintaa. Paikallisesti veden laatuun ja virkistyskäyttöön vaikuttaa tuulet ja

niiden aikaansaama veden vaihtuminen kasvittuneessa rantavyöhyk-

keessä.

Önkkörinlammessa ja Kaivosojassa vesi on ollut 2000-luvulla rehevää,

silminnähden sameaa ja runsashumuksista. Önkkörinlammen ojassa

vesi on ollut erittäin rehevää ja runsashumuksista. Happitilanteeltaan ve-

det ovat olleet huonoja tai välttäviä.

Önkkörinlammesta ja Önkkörinlammen ojasta on vedenlaatutuloksia vain

2000-luvulta. Kaivosojasta on 2000-luvun näytteiden lisäksi otettu yhdet

vedenlaatunäytteet vuonna 1977. Önkkörinlammesta otetuista näytteistä

voidaan todeta, että lammen ravinne-, rauta- ja a-klorofyllipitoisuudet

ovat pääsääntöisesti kasvaneet vuodesta 2007 lähtien. Vuosina 2007 ja

2013 on veden kokonaistyppipitoisuus (Önkkörinlampi 1) ollut 780–1 600

μg/l (ka=1295 μg/l, n=4), kokonaisfosforipitoisuus 41–180 μg/l (ka=118

μg/l, n=4) ja a-klorofyllipitoisuus 10–35 μg/l (ka=24 μg/l, n=3).

Myös Kaivosojan pitoisuudet ovat kasvaneet, mutta hillitymmin kuin Önk-

körinlammessa. Kaivosojan kokonaistyppipitoisuus (Kaivosoja 2) on ollut

vuonna 2013 1 200–1 500 μg/l (ka=1350 μg/l, n=2) ja kokonaisfosforipi-

toisuus 55–74 μg/l (ka=65 μg/l, n=2).

Önkkörinlammen kohonneet pitoisuudet voivat osittain selittyä Önkkörin-

lammen ojan korkeilla pitoisuuksilla. Önkkörinlammen ojassa veden ko-

konaistyppipitoisuus on ollut 1 400–3 600 μg/l (ka=2 233 μg/l, n=3) ja

kokonaisfosforipitoisuus 160–260 μg/l (ka=197 μg/l, n=2).

Vaikkakin kokonaisravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet Önkkörinlammessa

ovat 2000-luvulla pääosin kohonneet, ilmentävät ne edelleen rehevää ti-

laa. Kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) havaintotulosten mukaan

Önkkörinlammen vedessä on kohtalaisen paljon orgaanista ainesta. Vesi

on rautapitoista ja väriltään tummaa.

Önkkörinlammen ojan näytepisteen huonompi vedenlaatu verrattuna

Önkkörinlammen ja Kaivosojan näytepisteiden vedenlaatuun kertoo osal-

taan ravinteiden tulosuunnasta.

Kalasto

Hankealueelle ei ole tehty erillistä kalastoselvitystä. Önkkörin alue kuuluu

Oulujärveen, jossa tavataan kaikki Suomen järville tyypillisimmät kalalajit.

Önkkörin alueen merkityksestä kalaston lisääntymisalueena ei ole tietoa.

10

Luontoselvitykset

Kasvillisuusselvitys

Vesikasvillisuuden kartoitus Önkkörin alueella toteutettiin vesikasvien

parhaan kasvukauden aikana elokuussa 2013.

Kunnostettava alue sisältyy Oulujärveen sijoittuvan, Önkkörinlahtea ja

Käkilahtea yhdistävän Kaivosojan kanavan sekä sen pohjoisosassa si-

jaitsevan Önkkörinlammen alueelle. Alueen vesikasvillisuutta sekä ranta-

luontotyyppejä kartoitettiin kiertelemällä veneellä aluetta eri kasvillisuus-

vyöhykkeiden määrittämiseksi. Apuna kartoituksessa käytettiin vesikiika-

ria ja rautaharavaa. Lisäksi Kaivosojan ja Önkkörinlammen kasvillisuutta

kartoitettiin ranta-alueilta. Aivan alueen pohjoisosassa, entisen penger-

tien alueella, kasvillisuutta kartoitettiin kahlaamalla siellä, missä pohja oli

kantavaa. Kartoituksiin käytettiin yksi maastotyöpäivä.

Vesikasvitutkimuksissa huomioitava lajisto käsittää varsinaisiksi vesikas-

veiksi luettavien putkilokasvien lisäksi rantavyöhykkeen sarat, eräät suur-

levät; mm. näkinpartaislevät, vesisammalet sekä ajoittain vedessäkin

kasvavat rantaviivan tavanomaiset putkilokasvit.

Valtakunnallisen uhanalaisluokituksen mukaisesti uhanalaisia tai alueel-

lisesti uhanalaisia vesi- tai rantakasveja, joiden olosuhteisiin kunnostus-

suunnitelmalla voisi olla vaikutuksia, ei Önkkörin alueen kasvillisuusin-

ventoinneissa havaittu.

Äimäruoho on Suomen vastuulaji. Laji ei ole uhanalainen tai alueellisesti

uhanalainen. Äimäruohoa esiintyy Önkkörinlahden matalassa rantave-

dessä siellä täällä, mutta ei runsaasti. Laji viihtyy avoimena pysyvillä kir-

kasvetisillä ja hiekkapohjaisilla rannoilla. Se taantuu muun kasvillisuuden

umpeuttaessa rantoja. Äimäruohon kasvupaikoille ei hankkeessa esite-

tyillä toimenpiteillä ole suuria haitallisia vaikutuksia.

Luhdat ja rantakasvillisuus

Önkkörin alueen rantaluhtien ja -metsien kasvillisuuden yleispiirteet in-

ventoitiin kartoitusmenetelmällä kiertelemällä rantametsät ja -luhdat siellä

missä pohja kantaa.

Kanavan varrelle Kaivosluhdan alueelle sekä Käkilahden ranta-alueille

sijoittuu turvepohjaisia rantanevoja, jotka ovat yhdistelmätyypin nevarä-

meitä. Soita on ojitettu ja ne ovat osin kuivahtaneita ja siten niiden

alueella lehtipuiden kasvu on lisääntynyt. Önkkörinlammen ympäristössä

rantametsät ovat sekapuustoisia ja alueella on aiemmin esiintynyt ruoho-

korpia. Ojitusten myötä Önkkörinlammen eteläosan korvet ovat kuivahta-

neita, mitä ilmentää karhunsammalen runsaus sekä lehtipuiden kasvun

lisääntyminen.

Vesistön tila kasvillisuuden perusteella

Selvitysalueella ei esiinny lainkaan laajoja järviruokokasvustoja, mikä

yleensä on rehevöitymiskehityksen näkyvin tulos vesistöissä. Ruskoärviä

muodostaa useilla alueilla (mm. Kaivosojan kanavassa ja Önkkörinlam-

mella) massiivisia kasvustoja, jotka kelluvat vedenpinnan tasossa eivätkä

erotu etäälle, mutta haittaavat alueella soutamista ja veden vaihtuvuutta.

11

Käkilahdella kelluslehtiskasvustot (ulpukka, palpakot, uistinvita) ovat ta-

saisen harvoja, mutta häiritsevät paikoin soutamista ja virkistyskäyttöä.

Käkilahti on kanavan tuoman liettymisen myötä mataloitunut eikä sen alu-

eella esiinny samanlaista aallokon vaikutusta kuin pohjoisessa Önkkörin-

lahdella. Käkilahden mataluus ja tummavetisyys (liettyminen) edistävät

selkeästi alueella ravinteisuutta suosivien lajien viihtymistä. Myös pohjan

laatu Käkilahdella on oletettavasti turpeen ja mudan tyylistä, kun taas

Önkkörinlahdella se on hiekkaa. Kellus- ja uposlehtisten runsaus (ul-

pukka, ruskoärviä) Kaivosojan kanavassa sekä Käkilahden pohjois-

osassa kertovat ennemmin veden mataluudesta (umpeenkasvu, liettymi-

nen) ja pohjan laadusta (turve) kuin ravinteiden runsastumisesta.

Ruskoärviä viihtyy yleisimmin melko kirkasvetisissä ja happamissa vesis-

töissä. Lajin on todettu kärsivän vesien likaantumisesta ja hapenpuut-

teesta, joten sen runsas esiintyminen Käkilahden ja Kaivosojan kanavan

alueella viittaa siihen, että happikatoa alueella ei esiintyisi. Kaivosojan

kanavan pohjoisosassa ja Käkilahdella havaittiin myös kiehkuraärviää,

jonka puolestaan on todettu hyötyvän vesien rehevöitymisestä. Käkilah-

della esiintyvän pikkuvidan on todettu suosivan rehevöityneitä vesiä.

Myös ratamosarpio ja vesitähti ilmentävät usein kasvupaikassaan run-

sasravinteisuutta. Selvitysalueella esiintyvistä vesikasveista runsastakin

kuormitusta sietäviin lajeihin lukeutuvat pikkulimaska, sorsansammal ja

isovesiherne. Kuormitukselle herkkiä lajeja alueella esiintyi vähemmän ja

lähinnä lajisto on esiintymisessään rehevöitymisestä riippumatonta.

Näkinpartaisleviä alueen vesikasvi-inventoinneissa ei havaittu ja ne esiin-

tyvätkin usein kovapohjaisilla ja kohtalaisen matalilla, kirkasvetisillä alu-

eilla. Suurin osa näkinpartaislajeista tavataan murtovedessä.

Linnustoselvitys

Önkkörin alueen linnustosta ei ollut saatavilla aiempia selvityksiä, eikä

alueen linnustosta ollut olemassa muutakaan tietoa. Önkkörin alueen lin-

nustoselvitykset toteutettiin pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja

laskentamenetelmiä, kuten vesilintulaskentaa, kartoituslaskentaa ja pis-

telaskentaa soveltamalla. Laskentojen aikana selvitysalue kierrettiin kat-

tavasti läpi alueen rantoja pitkin kävellen ja lintuja pysähdyttiin havainnoi-

maan kiikarilla sopiville tähystyspaikoille. Koko selvitysalue saatiin ha-

vainnoitua kattavasti yhden maastotyöpäivän aikana.

Selvitysalueen maastokäynnit suoritettiin 2.5., 12.5., 22.5. ja 6.6.2014.

Selvitysalueen linnustoselvityksiin käytetty työmäärä oli yhteensä noin 30

tuntia. Linnustoselvitysten kahdella ensimmäisellä käyntikerralla havain-

noitiin selvitysalueen muuttolinnustoa, jolloin alue kierrettiin kattavasti

läpi ja kaikki havaitut linnut merkittiin ylös vihkoon sekä maastokartoille.

Käynnit ajoittuivat heti jäidenlähdön jälkeiseen aikaan, jolloin alueella le-

päili runsaasti vesilintuja. Kahden ensimmäisen käynnin yhteydessä kir-

jattiin tarkemmin ja laajemmin ylös myös Käkilahden pohjoisosassa sekä

Önkkörinlahden eteläosassa havaitut linnut. Kahdella jälkimmäisellä

käyntikerralla, jolloin alueen kautta muuttava linnusto oli käytännössä jo

poistunut, selvitettiin tarkemmin alueen pesimälinnustoa. Pesimälinnus-

tolaskennat toistettiin kaksi kertaa, jotta alueella esiintyvästä linnustosta

12

saataisiin riittävän kattava kokonaiskuva. Pesimälinnustoselvityksen ai-

kana saatiin tietoa alueella pesivästä lajistosta ja lintujen parimäärästä,

mutta selvityksen yhteydessä ei saada tietoa lintujen pesimämenestyk-

sestä.

Linnustoselvitysten aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelulli-

sesti arvokkaiden lajien kuten Suomen Punaisen kirjan uhanalaisten ja

silmälläpidettävien lajien, alueellisesti uhanalaisten lajien, Suomen luon-

nonsuojelulailla (20.12.1996/1096) ja luonnonsuojeluasetuksella

(14.2.1997/160) uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativiksi säädettyjen

lajien, EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien (79/409/ETY) sekä Suomen kan-

sainvälisten vastuulajien esiintyminen alueella, mutta myös kaikkien mui-

den lajien esiintyminen kirjattiin ylös. Pesimälinnustoselvitys kohdennet-

tiin erityisesti Önkkörinlammen ja Kaivosojan vesi- ja ranta-alueilla esiin-

tyvään lajistoon, mutta myös rantametsien lajisto huomioitiin.

Laskennat suoritettiin hyvissä havainnointiolosuhteissa ja ne ajoitettiin

pääasiassa aikaiseen aamuun tai aamupäivään. Selvityskertojen rajalli-

sesta määrästä johtuen havaintojen tulkinta tehtiin minimiperiaatteella,

jolloin yksikin sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava ha-

vainto riitti siihen, että laji tulkittiin alueella pesiväksi.

Önkkörin linnustoselvitysten yhteydessä selvitysalueella havaittiin yh-

teensä 23 suojelullisesti arvokasta lintulajia, joista 18 lajia arvioitiin alu-

eella pesiväksi. Neljä suojelullisesti arvokasta lintulajia havaittiin vain

muuttokaudella ja yksi laji ei pesi alueella, mutta saattaa kesän mittaan

saalistaa alueella. Suurin osa alueella havaituista suojelullisesti arvok-

kaista lajeista on alueellisesti vielä melko tavanomaisia pesimälajeja.

Selvitysalueella pesivästä lajistosta jouhisorsa, heinätavi (mahdollisesti

pesivä), tukkasotka sekä keltavästäräkki on luokiteltu vaarantuneiksi

(VU) viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa. Keltavästäräkki on

säädetty uhanalaiseksi myös Suomen luonnonsuojelulain ja -asetuksen

nojalla. Vaikka jouhisorsan, heinätavin ja tukkasotkan ensisijaiseksi

uhanalaisuuden syyksi onkin mainittu metsästys sekä talvehtimisalueilla

tapahtuneet muutokset, kärsivät lajit myös pesimäympäristöjen muutok-

sesta, kuten umpeenkasvusta ja vesien liiallisesta rehevöitymisestä.

Önkkörin alueella havaitusta lajistosta tukkakoskelo, isokoskelo, sääksi,

rantasipi, punajalkaviklo ja niittykirvinen on luokiteltu valtakunnallisesti

silmälläpidettäviksi (NT) viimeisimmässä uhanalaisarvioinnissa. Liro on

luokiteltu myös alueellisesti uhanalaiseksi (RT) lajiksi.

Linnustoselvitysten aikana havaituista lajeista yhdeksän lajia on luettu

EU:n lintudirektiivin liitteen I lajistoon, ja 13 lajia on listattu Suomen kan-

sainväliseksi vastuulajiksi.

Korentoselvitys

Önkkörin alueelle on laadittu korentoselvitykset vuosina 2013 ja 2017.

Kartoituksen tulokset vuonna 2013

Önkkörin suunniteltu hankealue on pääosin seisovan ja hitaasti virtaavan

veden aluetta, jolla EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV (a) lajeista esiin-

13

tyvät todennäköisimmin lumme-, siro- ja täplälampikorento, joiden lisään-

tymisalueiden heikentäminen on direktiivin mukaan kielletty. Korentokar-

toituksen toteutus on suunniteltu erityisesti EU:n luontodirektiivin liitteiden

II ja IV (a) lajien havaitsemiseksi.

Sudenkorentojen esiintymistä selvitettiin yhdellä maastokäynnillä

4.7.2013. Kartoitus perustui aikuisten sudenkorentojen havainnointiin,

määrittämiseen ja laskentaan käyttäen apuna kiikareita ja kameraa. Alue

tarkastettiin kokonaan veneellä liikkuen etelän ja pohjoisen suunnasta.

Osa alueesta oli tiheän ilmaversoiskasvillisuuden johdosta kulkukelvo-

tonta ja näille alueille kartoitusta ei ulotettu. Sää kartoituspäivänä oli läm-

min ja pääosin aurinkoinen. Lämpötila vaihteli 20 ja 24 asteen välillä.

Tuuli oli heikkoa. Sudenkorentojen aktiivisuus oli hyvällä tasolla ja lajistoa

ja yksilöitä havaittiin runsaasti. Kartoituksen ajankohta suunniteltiin siten,

että se osui todennäköisimmin esiintyvien suojelullisesti merkittävien la-

jien päälentoaikaan.

Önkkörin alueella havaittiin hyvin runsaasti sudenkorentoja. Alueen laji-

määrä oli huomattavan korkea ja alueella esiintyi monia lajeja aivan tun-

netun esiintymisalueensa pohjoisreunalla. Tällaisia lajeja ovat ainakin si-

rotytönkorento, vihertytönkorento sekä lummelampikorento ja täplälam-

pikorento.

Önkkörin alueella esiintyi runsaasti lummelampikorentoa, joka on EU:n

luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukasti suojeltuja lajeja, joiden lisääntymis-

ja levähdyspaikkojen hävittäminen on direktiivin mukaan kielletty. Laji on

luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Lajin aikuisia yksilöitä tavattiin lä-

hes kauttaaltaan selvitysalueella avoveden ja kasvillisuuden reuna-

vyöhykkeessä. Havaintoja saatiin Önkkörinlammen, Kaivosojan ja Tor-

vensaaren alueilta. Lajia tavattiin myös Önkkörin eteläpuolella Piippolan-

niemen alueella. Tyypillisesti lajin koiraat pitävät reviiriä kelluslehtisillä

kasveilla kuten ulpukalla. Alueella havaittiin myös muniva naaras, joten

alue on varmuudella myös lajin lisääntymisalue. Kaikkiaan havaittiin noin

60 eri yksilöä, mitä voidaan pitää merkittävänä määränä. Havaittu esiin-

tymä on lajin tunnetuista esiintymispaikoista Suomen pohjoisimpia.

Lummelampikorentojen lisäksi havaittiin yksi täplälampikorento. Havaittu

yksilö oli koiras. Havaintopaikka on Suomen pohjoisin tunnettu lajin esiin-

tymä. Yhden havaitun yksilön perusteella on vaikea sanoa, onko ky-

seessä vakituinen esiintymisalue vai vaelluksen johdosta alueelle pääty-

nyt yksilö. Kartoitusvuonna täplälampikorentoja havaittiin kohtalaisen

runsaasti myös tunnettujen esiintymisalueiden ulkopuolella. Önkkörin

alue on kuitenkin lajille sopiva elinympäristö. Täplälampikorento on EU:n

luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukasti suojeltuja lajeja, joiden lisääntymis-

ja levähdyspaikkojen hävittäminen on direktiivin mukaan kielletty. Lisäksi

laji on mainittu luontodirektiivin liitteessä II. Näiden lajien suojelemiseksi

on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Laji on luonnonsuojelu-

lain nojalla rauhoitettu.

Lajit suosivat tietyssä umpeenkasvun vaiheessa olevia vesistöjä, ja liial-

lisen umpeenkasvun rajoittaminen voi toimia myös näiden lajien eduksi.

Tällä hetkellä osa Önkkörin alueesta on lajille sopimatonta liian tiheän

kasvillisuuden johdosta. Lummelampikorennon toukkia on löydetty vain

14

harvoin ja silloin noin puolen metrin syvyydeltä tai syvemmältä. Lajin ai-

kuisten esiintyminen painottuu samaan kasvillisuuden ja avoveden raja-

vyöhykkeeseen, jota kunnostustoimet voivat jopa lisätä alueella. On epä-

todennäköistä, että suunnitellut kunnostustoimet muuttavat alueen koko-

naan lajeille sopimattomaksi tai hävittävät merkittäviä määriä lajien li-

sääntymisalueita pysyvästi. Ainakin lummelampikorentoa esiintyy myös

Önkkörin aluetta selvästi karummilla vesistöillä.

Arvio hankkeen vaikutuksista

Kunnostustoimilla voi olla hetkellisiä ja paikallisesti tuhoisia vaikutuksia

lajin toukille. Tarvittaessa lajin toukkien esiintymistä alueella voidaan sel-

vittää haavintatutkimuksilla. Vaikutuksia lummelampikorentoon voidaan

lieventää esimerkiksi porrastamalla mahdollisia ruoppauksia ja niittoja si-

ten, että vain osa lajin elinympäristöstä käsitellään yhtenä vuonna. Lajin

elinkierron pituus tulee tässä ottaa huomioon ja jakaa toimet riittävän mo-

nelle vuodelle, jotta sopivaa elinympäristöä on aina tarjolla toukkien koko

elinkierron ajan. Osa alueesta voidaan myös jättää kokonaan käsittele-

mättä ja tämä alue voi toimia lajin lähdealueena, josta se voi uudelleen

levittäytyä alueille, joilta kunnostustoimet ovat sen mahdollisesti hävittä-

neet. Veden sameneminen voi olla myös ongelma, jonka vaikutuksia tu-

lee pyrkiä lieventämään esimerkiksi silttiverhojen käytöllä. Täplälampiko-

rennon huomioiminen voidaan toteuttaa samoilla periaatteilla kuin lum-

melampikorennolla.

Sekä lummelampikorento että täplälampikorento on uudessa uhanalai-

suusluokituksessa arvioitu elinvoimaisiksi (LC).

Saatujen korentohavaintojen perusteella kunnostushankkeen toimenpi-

teitä on suunniteltu siten, että tärkeimmät esiintymisalueet jäävät koko-

naan hankkeen ulkopuolelle. Myös täplälampikorennon havaittu leväh-

dyspaikka jää hankealueen ulkopuolelle. Nämä alueet toimivat lajien läh-

dealueena niiden levitessä takaisin käsitellyille alueille.

Hankkeen toimenpiteet ajoitetaan siten, että esimerkiksi Kaivosojan

ruoppaus suoritetaan kahtena eri vuonna, jolloin korennot voivat levittäy-

tyä jo käsitellyille alueille. Sama periaate toteutuu myös Önkkörinlammen

eri osien käsittelyssä.

Korennot tarvitsevat tietyssä umpeen kasvamisen vaiheessa olevia ve-

sistöjä. Suunnitellut toimenpiteet osittain lisäävät näitä alueita ja tarvitta-

vaa avointa vesistöä. Önkkörinlammesta poistettava vesikasvillisuus on

aluetta, joka on liian umpeenkasvanutta ja jossa esimerkiksi lumme ei

kasva. Ruoppaustöiden suorittamisen aikana on todennäköistä, että

niistä koituu väliaikaista haittaa kulloinkin käsiteltävän alueen korento-

määrille. Tämä haitta arvioidaan väliaikaiseksi ja suhteessa suuremmat

käsittelemättömät alueet auttavat lajin levittäytymisessä takaisin käsitel-

lyille alueille.

Kartoituksen tulokset vuonna 2017

Hankealueelle tehtiin uusintakartoitus ja sudenkorentoselvitystä täyden-

nettiin hakemuksen kuulutuksen jälkeen. Uusintakartoituksen tarkoituk-

sena oli vahvistaa vuoden 2013 havainnot ja erityisesti todeta, esiintyykö

täplälampikorento alueella pysyvästi, vai koskiko vuoden 2013 havainto

15

yhdestä koiraasta vain vaeltanutta yksilöä. Lisäksi pyrittiin tunnistamaan

lummelampikorennon esiintymisen kannalta keskeiset alueet ja tarkas-

tella niiden sijaintia suhteessa suunniteltuihin kunnostustoimiin.

Sudenkorentojen esiintymistä selvitettiin yhdellä maastokäynnillä

10.7.2017. Kartoitus perustui aikuisten sudenkorentojen havainnointiin,

määrittämiseen ja laskentaan käyttäen apuna kiikareita ja kameraa. Alue

tarkastettiin kokonaan veneellä liikkuen. Kartoitus suoritettiin klo 11.00–

15.00. Lämpötila oli aloitettaessa +23°, josta se vielä nousi ollen +25°

työn päättyessä. Tuuli oli heikkoa ja pilvisyys 2/8–3/8. Sudenkorentojen

aktiivisuus oli hyvällä tasolla ja lajistoa ja yksilöitä havaittiin runsaasti. La-

jiston kirjaamisessa ja määrittämisessä keskityttiin direktiiveissä mainit-

tuun lajistoon. Kartoitus suoritettiin ohjeistetun kartoitusajan loppupuolis-

kolla johtuen hyvin viileästä alkukesästä, mikä vaikuttaa aikuisten koren-

tojen lentoaikaa viivästyttävästi. Kartoittajan omat havainnot kartoitusta

edeltäviltä päiviltä Keski-Suomen pohjoisosista Kinnulasta vahvistivat

lummelampikorennon esiintyneen tuolloin sopivilla paikoilla jo runsaana.

Lummelampikorentoja havaittiin 2017 selvästi niukemmin kuin aiem-

massa selvityksessä, yhteensä vain 9 yksilöä. Yksi havainto koskee pa-

rittelulennossa ollutta paria. Muut havainnot ovat yksittäisiä koiraita revii-

reillä ulpukan lehdillä ja myös pintaan ulottuvilla vitojen kelluslehdillä. Ha-

vaintoja saatiin itse Önkkörinlammelta ja Käkisaarentien eteläpuoliselta

alueelta Torvensaaren kupeesta. Kaivosojan alueella ei nyt tavattu revii-

rejä.

Täplälampikorentoja etsittiin intensiivisesti keskittyen erityisesti vuoden

2013 havaintopaikan ympäristöön. Vuoden 2013 havaintopaikalla ja sen

ympäristössä esiintyi hyvin runsaana pikku/isolampikorentoja, joita mää-

ritettiin yhteensä useita kymmeniä yksilöitä. Yhtään täplälampikorentoa

ei joukossa havaittu. Täplälampikorennosta ei saatu havaintoja muualta-

kaan selvitysalueelta.

Arvio hankkeen vaikutuksista

Lummelampikorento esiintyy lähes koko selvitysalueella ja asuttaen

melko tasaisesti alueen kelluslehtivyöhykettä. Havaintojen pienempi

määrä 2017 selittynee sääoloilla ja viileällä kesällä. Sudenkorennoille on

tyypillistä aikuisten määrän melko suurikin vaihtelu vuosien välillä. Naa-

raiden esiintyminen painottuu Önkkörinlammen eteläosaan, jossa sijait-

see suurella varmuudella myös toukkien käyttämä elinalue. Tällä alueella

havaittiin myös muniva yksilö vuonna 2013. Önkkörinlammen eteläosaan

suunniteltu kosteikon ruoppaus ei suoraan kohdistu tähän alueeseen. To-

dennäköisesti kosteikon avaus tulee synnyttämään lajille sopivia uusia

elinympäristöjä, kunhan kelluslehtinen kasvillisuus vakiintuu alueella.

Myöskään Kaivosojan ja Önkkörinlammen välille suunnitellun väylätyön

ja kasvillisuuden raivauksen alueelle ei osu havaintoja. Kaksi koirasta on

havaittu 2013 lähellä raivauksen rajaa. Kaivosojan suunnitellun syven-

nyksen ja ruoppauksen alueelle sillan pohjoispuolella sijoittuu havainnot

kymmenestä koiraasta vuodelta 2013. Koiraiden suuri määrä selittyy Kai-

vosojan melko runsaalla ulpukkakasvustolla, joka tarjoaa hyviä reviiri-

paikkoja. Nyt tehdyssä kartoituksessa tältä alueella ei kuitenkaan saatu

havaintoja, mikä voi viitata siihen, että Kaivosoja ei ole lajin tärkeimpiä

16

lisääntymispaikkoja alueella. Kaivosoja on nykyäänkin korentojen kan-

nalta varsin syvä. Ruoppaus todennäköisesti vaikuttaa ruoppauskohdan

reviireihin ja mahdollisesi esiintyviin toukkiin, mutta ruoppausalueen va-

kiinnuttua laji voinee palata alueelle. Hyönteisten lisääntymispotentiaali

on suuri, joten yksittäisin yksilöihin kohdistuvat vaikutukset eivät ole lajin

esiintymisen kannalta erityisen merkityksellisiä. Tärkein vaikuttava tekijä

ruoppauksen osalta on elinympäristön laatu ja sopivan elinympäristön li-

sääntyminen alueella.

Sillan eteläpuolisella alueella ruoppaussuunnitelman alueelle osuu ha-

vaintoja koiraista molemmilta vuosilta. Vuonna 2013 tässä kohtaa sijaitsi

6 reviiriä ja vuonna 2017 2 reviiriä. Eteläpuolisella alueella väylää tärke-

ämpi lajin esiintymispaikka on Torvensaaren kohdalta länteen suuntau-

tuva sokkeloinen vesialue, jolle ei kohdistu suunniteltuja kunnostustoi-

mia.

Vuoden 2013 täplälampikorentohavainnolle ei saatu täydennystä vuoden

2017 kartoituksessa. Jos laji kuitenkin esiintyisi alueella, suunnitellut kun-

nostustoimet eivät kohdistu sen todennäköiseen elinympäristöön kuin

pieneltä osalta. Vuoden 2013 havaintopaikkaan ei kohdistu suoria toimia.

Johtopäätökset ovat samansuuntaiset kuin lummelampikorennon koh-

dalla.

Viitasammakkoselvitys

Önkkörin alueen viitasammakoista ei ollut saatavilla aiempia selvityksiä,

eikä niistä ollut olemassa muutakaan tietoa. Önkkörin alueen viitasam-

makoita selvitettiin samassa yhteydessä alueen linnustoselvitysten

kanssa 2.5., 12.5. ja 22.5.2014. Viitasammakkoselvitys toteutettiin kier-

telemällä aamupäivällä kattavasti Önkkörin alueen rantoja ja pysähty-

mällä kuuntelemaan koiraiden pulputtavaa soidinääntelyä.

Sammakoiden lukumäärä arvioitiin ääntelyn perusteella ja havainnot py-

rittiin kirjaamaan kartoille ja ilmakuviin mahdollisimman tarkoin. Viitasam-

makot vaikenevat, jos niitä lähestytään liian lähelle, joten sammakoiden

tarkkaa yksilömäärää ei voitu selvittää. Soidinaikainen selvitys ei myös-

kään anna tietoa sammakoiden kesäaikaisista liikkeistä tai talvehtimis-

paikoista.

Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, mutta sitä ei

ole luettu Suomessa uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien joukkoon.

Viitasammakkoa tavataan lähes koko maassa, ja esimerkiksi entisen Ou-

lun läänin alueella sekä Keski-Suomessa se on paikoin yleinen ja runsas-

lukuinen. Laji elää kosteissa elinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla

ja soilla, mutta paikoin myös huomattavasti vaatimattomammissakin

elinympäristöissä. Viitasammakko on hyvin paikkauskollinen ja saattaa

pysytellä hyvinkin pienellä alueella koko kesän, ja palata samalle paikalle

myös seuraavana vuonna. Viitasammakot kerääntyvät lisääntymisaikana

kutupaikoille, jotka sijoittuvat yleensä tulvivien lampien ja merenlahtien

tai rehevien järvien rannoille. Viitasammakot talvehtivat rantavesissä ku-

tupaikan tuntumassa, ja kesän niiden oletetaan viettävän kokonaan

maalla.

17

Önkkörin alueen viitasammakkoselvityksen aikana lajin soidinääntelyä

kuultiin yhteensä viideltä alueelta koko selvitysalueen laajuudella. Suu-

rimmat yksilömäärät arvioitiin olevan Önkkörinlammen itärannalla sekä

sen pohjoispuolella ja Torvensaaren pohjoispuolella. Vähäisempi määrä

ääntelijöitä kuultiin myös Önkkörinlahden etelärannalla sekä Torvensaa-

ren länsipuolella.

Önkkörin alueella havaittuja viitasammakon esiintymisalueita tulee tulkita

lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoina, joiden hävittäminen ja heikentä-

minen on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) säännösten mukaisesti ja

Suomen luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä. Viitasammakon kutupaik-

kojen merkitys lajin säilymisen kannalta on keskeistä, koska kutupaikat

säilyvät usein vuodesta toiseen samana ja luultavasti niiden läheisyy-

dessä sijaitsee myös lajin talvehtimispaikka.

Viitasammakon esiintymisalueille pätevät samat käsittelyperiaatteet kuin

korentoalueille. Viidestä havaitusta viitasammakoiden esiintymisalueesta

neljä jää kokonaan hankkeessa kuvattujen toimenpidealueiden ulkopuo-

lelle. Önkkörinlammen vesikasvillisuuden poistoalueen länsipuoleinen

reuna sivuaa yhtä viitasammakoiden esiintymää. Haitta on väliaikainen

ja vesikasvillisuuden poisto tapahtuu sammakoiden talvihorroksen ai-

kana. Kosteikon kaivaminen todennäköisesti lisää viitasammakoille sopi-

vaa elinympäristöä, joten hankkeen kokonaisvaikutus on positiivinen.

Sedimenttitutkimukset

Hankealueelta otettiin sedimenteistä 17.10.2016 kaksi kokoomanäytettä,

toinen Önkkörinlammelta suunnitellun kosteikon alueelta ja toinen Kai-

vosojan kanavasuistosta.

Näytteistä tutkittiin metallit ja puolimetallit (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn),

savespitoisuus (< 2 μm), kuiva-ainepitoisuus ja vesipitoisuus (%).

Ruoppausmassojen sisältämät haitta-aineet tulee huomioida niiden läji-

tyskelpoisuutta arvioitaessa. Haitallisille aineille on määritetty viisi pitoi-

suustasoa (I, IA, IB, IC, 2). Niiden sekä massan eroosioherkkyyden pe-

rusteella arvioidaan ruoppausmassan läjityskelpoisuus. Ympäristöhallin-

non ohjeen mukaan aines määritetään eroosioherkäksi, kun sen irtoti-

heys on alle 1 300 kg/m3.

Arviota läjityskelpoisuudesta tulee ympäristöhallinnon sedimenttien ruop-

paus- ja läjitysohjeen (1/2015) mukaan verrata läjityspaikan soveltuvuu-

teen. Sedimenttiselvityksessä ei ole huomioitu läjityspaikan soveltu-

vuutta.

Näytteiden maalajit määritettiin laboratoriossa aistinvaraisesti. Kokooma-

näytteen 1 (Önkkörinlampi) maalaji oli liejuinen siltti (orgaanisen ainek-

sen osuus 8,9 %) ja kokoomanäytteen 2 (Kanavasuisto) maalaji oli turve

(orgaanisen aineksen osuus 81 %).

Kokoomanäytteen 1 voidaan arvioida maalajinsa perusteella olevan to-

dennäköisesti painavampaa kuin 1 300 kg/m3, joten näytteen edustama

sedimentti ei todennäköisesti ole kovin eroosioherkkää. Sen sijaan ko-

koomanäytteen 2 (Kanavasuisto) maalaji on todennäköisesti eroosio-

herkkää. Orgaaninen aines sitoo itseensä haitallisia aineita ja parantaa

18

sedimentin koheesiota. Orgaanisen aineksen määrä toisaalta alentaa se-

dimentin tiheyttä, joten sedimentti saattaa muuttua eroosioherkemmäksi,

kun sen orgaanisen aineksen pitoisuus on korkea (yli 12–14 %).

Ympäristöhallinnon ohjeen mukaan sedimenttien haitta-ainepitoisuuk-

silla, jotka luokitellaan pitoisuustasoluokkiin I ja IA, ei ole vaikutusta sedi-

menttien läjityskelpoisuuteen.

Molemmissa kokoomanäytteissä metallien normalisoidut pitoisuudet

asettuvat pitoisuusluokkaan I (luonnontilainen). Näytteistä tutkituilla me-

tallien kokonaispitoisuuksilla ei siten ole vaikutusta näytteiden edusta-

mien ruoppausmassojen läjityskelpoisuuteen.

Vesi- ja ranta-alueiden käyttö

Hankealueella harrastetaan vesilintujen tarkkailua, veneilyä, kalastusta

ja metsästystä. Lisäksi kanava on tärkeä venereitti ja kalastuspaikka. Alu-

eella tapahtuva kalastus on lähinnä pienimuotoista virkistyskalastusta.

Nouseva harrastusmuoto Oulujärvellä on melominen ja siihen kunnos-

tuksen jälkeinen Önkkörin alue soveltuu mainiosti, kuten myös muuhun

pienimuotoiseen vesistöliikkumiseen.

Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus

Ensimmäisen vuoden toimenpiteet

Kosteikon rakentaminen

Ensimmäisenä toimenpidevuonna helmi-huhtikuun aikana Önkkörinlam-

men ojaan rakennetaan kaivamalla vesiensuojelukosteikko, jonka ve-

sisyvyys tulee olemaan suurella osalla sen pinta-alasta vähintään 0,5–

0,7 m. Önkkörinlammen ojan valuma-alueen pinta-ala on 84 ha, joten mi-

toitusohjeen mukaisen kosteikon pinta-ala tulee olla vähintään 0,84 ha

(1 %). Kosteikon alkupäähän tehdään syvempi osa, jonka syvyys on vä-

hintään metrin kuivanakin aikana. Ajoittain kuivuvalla kosteikkoalueella

vesipinnan arvioidaan pysyvän enintään 0,3 m syvyydessä. Kosteikko-

alueelle tehdään saarekkeita ja niemekkeitä, joilla ohjaillaan ja jaetaan

virtaus tasaisesti kosteikon alueelle. Kosteikon alueelta arvioidaan muo-

dostuvan ruoppausmassoja yhteensä noin 5 000 m3ktr. Ruoppausmas-

sat läjitetään kiinteistön Pellokko 205-416-4-11 maa-alueelle. Kosteikon

arvioitu työaika on 2–4 viikkoa.

Kaivosojan ruoppaus Torvensaaren reuna–Kaivosojan puoliväli

Ensimmäisenä toimenpidevuonna on tarkoitus helmi-huhtikuun aikana

ruopata Kaivosojan puolivälistä Torvensaaren reunaan ulottuvaa alueetta

molemmat puolet yhtä aikaa edeten. Näin työt voidaan tehdä pohjan ja

reunan muodot säilyttäen. Ruoppaustaso on noin 30 cm nykyisestä poh-

jan tasosta alaspäin eli noin +121,9–122,20 m. Ruoppausmassoja kertyy

sillasta Kaivosojan puoleen väliin noin 3 000 m3ktr ja toiseen suuntaan

sillasta Torvensaareen päin noin 1 500 m3ktr. Yhteensä ensimmäisenä

vuonna ruoppausmassoja tulee Kaivosojan puolivälistä Torvensaaren

19

reunaan ulottuvalta alueelta noin 4 500 m3ktr. Kaivosoja–siltavälin ruop-

pausmassat (3 000 m3ktr) läjitetään kiinteistön Kuoppaharju 205-416-4-

43 maa-alueelle ja silta–Torvensaarivälin ruoppausmassat (1 500 m3ktr)

läjitetään kiinteistön Hovi III 205-416-9-50 maa-alueelle. Ruoppaukset on

arvioitu kestävän 1–2 viikkoa.

Kaivosojan päässä, sillan lähistöllä, ruoppaus suoritetaan erityisellä huo-

lellisuudella. Sillan kohdalla noudatetaan alkuperäistä uoman pohjan ta-

soa +121,80 m, leveyttä 2,0 m ja luiskakaltevuutta 1:1,5. Tarvittaessa

konsultoidaan tarkempia ohjeita Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lii-

kenne- ja infrastruktuurivastuualueelta.

Ruoppauksen aikana käytetään tarvittaessa silttiverhoa, väliaikaista pa-

torakennelmaa tai muuta järjestelyä, joka minimoi ruoppauksen vesistö-

vaikutuksia.

Toisen vuoden toimenpiteet

Toisena toimenpidevuonna tehdään ruoppauksia ja vesikasvillisuuden

poistoa alla tarkemmin esitetyllä tavalla. Yhteensä toisen vuoden toimen-

piteissä arvioidaan kestävän 2–4 viikkoa.

Väylän ruoppaus

Helmi-huhtikuussa Önkkörinlammen eteläosan ja Kaivosojan välille ruo-

pataan väylää, jonka yhteydessä poistetaan ruoppausmassoja noin

1 500 m3ktr. Ruoppaustaso on noin 30 cm nykyisestä pohjan tasosta

alaspäin tasoon +121,90–122,20 m. Ruoppausmassat läjitetään kiinteis-

tön Pellokko 205-416-4-11 maa-alueelle.

Ruoppauksen aikana käytetään tarvittaessa silttiverhoa, väliaikaista pa-

torakennelmaa tai muuta järjestelyä, joka minimoi ruoppauksen vesistö-

vaikutuksia.

Vesikasvillisuuden poisto Önkkörinlammesta ja Kaivosojan päästä

Toisena toimenpidevuonna Önkkörinlammesta ruopataan ja poistetaan

vesikasvillisuutta noin 4 000 m3ktr ja Kaivosojan päästä noin 2 000 m3ktr.

Alueiden ruoppaus ja vesikasvillisuuden poisto lisää avoveden määrää

alueella. Arvioitu työaika on 1–2 viikkoa. Ruoppaustaso on +122,00 m.

Önkkörinlammen päästä ruopatut massat sijoitetaan kiinteistön Pellokko

205-416-4-11 maa-alueelle ja Kaivosojan pään ruoppausmassat kiinteis-

tön Kuoppaharju 205-416-4-43 maa-alueelle.

Alueen ruoppauksessa huomioidaan alueella elävä lajisto, josta erityi-

sesti EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittu lajisto. Ruoppaustoi-

missa huomioidaan se, että viitasammakoiden nuijapäät elävät vesikas-

villisuuden seassa ja aikuiset sammakot kaivautuvat talvehtimaan vesis-

tön pohjamutaan. Myös lummelampikorennon toukat elävät vesistön poh-

jasedimentissä.

Ruoppauksessa pohja muotoillaan vaihtelevan syvyiseksi, ja ruopattavan

alueen reunojen tulee olla repaleisia ja mosaiikkimaisia sekä loivia. Mah-

dollisuuksien mukaan Önkkörinlammen lounais- ja itärannan luhdalle kai-

vetaan myös pieniä lampareita tai kanavia, jotka lisäävät vesilintujen

elinympäristön määrää alueella.

20

Kolmannen vuoden toimenpiteet

Kaivosojan ruoppaus Önkkörinlampi-Kaivosojan puoliväli

Kolmantena toimenpidevuotena helmi-huhtikuussa ruopataan Kaivos-

ojaa Kaivosojan puolestavälistä Önkkörinlampeen asti ulottuvalta alu-

eelta molemmat puolet yhtä aikaa edeten. Näin työt voidaan tehdä poh-

jan ja reunan muodot säilyttäen. Ruoppausmassoja kertyy noin

4 000 m3ktr. Ruoppaustaso on noin 30 cm nykyisestä pohjan tasosta

alaspäin eli noin +121,9–122,20 m. Ruoppausmassat läjitetään kiinteis-

tön Kuoppaharju 205-416-4-43 maa-alueelle.

Ruoppauksen aikana käytetään tarvittaessa silttiverhoa, väliaikaista pa-

torakennelmaa tai muuta järjestelyä, joka minimoi ruoppauksen vesistö-

vaikutuksia.

Onkilaitureiden rakentaminen

Kaivosojan varrelle rakennetaan kolmantena toimenpidevuonna helmi-

heinäkuun aikana puupaalujen varaan kolme kiinteärakenteista onkilaitu-

ria. Puupaalut ulotetaan kantavaan pohjamaahan saakka. Laitureiden pi-

tuus tulee olemaan 5 m ja leveys 2 m. Laitureille rakennetaan kävelysilta

rantapolulta. Laitureiden kannen taso rakennetaan tasoon

NN + 123,00 m, joka on keskimääräisen tulvakorkeuden yläpuolella.

Ylimpien tulvakorkeuksien aikana laiturin kansi on veden alla. Kaksi lai-

turia rakennetaan kiinteistön Salmensivu 205-416-2-54 maa-alueelle ja

yksi kiinteistön Hovi 205-416-18-17 maa-alueelle. Onkilaitureiden raken-

tamisessa on arvioitu kestävän 1 viikko.

Kiinteistötiedot

Hanketta koskevat toimenpiteet tapahtuvat luvan hakijan omistamalla ve-

sialueella Manamansalon-Vuolijoen osakaskunta 205-876-5-1. Ruop-

pausmassat läjitetään yksityisten omistamien kiinteistöjen Pellokko 205-

416-4-11, Kuoppaharju 205-416-4-43 ja Hovi III 205-416-9-50 maa-alu-

eille ja laiturit rakennetaan yksityisten omistamien kiinteistöjen Salmen-

sivu 205-416-2-54 ja Hovi 205-416-18-17 maa-alueille.

Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset

Hakijalla on sopimukset ruoppausmassojen läjittämiselle maa-alueille

sekä laitureiden rakentamiselle.

Hankkeen vaikutukset

Hakijan arvion mukaan hankkeesta voi aiheutua tilapäisiä haittoja veden

samentumisesta sekä kiintoaine- ja ravinneitoisuuksien noususta. Hait-

toja vähennetään töiden ajoittamisella vähävetiseen aikaan talvelle.

Ruoppausmassat sijoitetaan niin, etteivät ne valu takaisin vesistöön. Ha-

kijan arvion mukaan hanke ei merkittävästi heikennä alueen direktiivila-

jien elinolosuhteita, vaan todennäköisesti lisää niille soveltuvia elinympä-

ristöjä.

21

Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä muulle

maankäytön järjestämiselle eikä vaikeuta kaavan laatimista.

Esitetyillä toimenpiteillä ei arvioida olevan negatiivisia vaikutuksia veden-

laatuun, eivätkä toimenpiteet ole Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen ve-

sienhoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden vastaisia.

Vesiliikenteen arvioidaan merkittävästi parantuvan Kaivosojan ja Önkkö-

rinlammen ruoppauksen myötä.

Suunnitelluilla toimenpiteillä ei arvioida olevan haitallista vaikutusta alu-

een kalastolle, maa- ja vesialueiden omistajille tai muille vesiympäristöön

liittyvien etujen tai oikeuksien haltijoille.

Kosteikolla vähennetään Önkkörinlammen ojasta tulevaa ravinnekuormi-

tusta. Ruoppauksilla ja vesikasvillisuuden poistolla parannetaan hanke-

alueen virtausta ja veden vaihtuvuutta sekä vähennetään sisäistä kuor-

mitusta. Samalla paranee myös vesialueen tila ja edesautetaan kanavan

säilymistä. Kuormituksen väheneminen, vedenlaadun parantuminen ja

vesimaiseman selkiytyminen vaikuttavat myönteisesti alueen virkistys-

käyttöön ja kalastukseen. Rakennettavat onkilaiturit helpottavat varsinkin

lasten ja nuorten kalastusharrastusta.

Ruoppauksista ei oleteta aiheutuvan Käkisaarentien puurakenteiselle sil-

lalle vaaraa tai haittaa ruoppauksen päättyessä riittävän turvaetäisyyden

päähän sillasta. Ruoppausmassojen läjityspaikat muotoillaan ja istute-

taan puustolle, joten vaikutukset maisemassa tai metsämaastossa ovat

väliaikaisia.

Suunnitelluilla ruoppausalueilla kasvillisuutta poistuu ruoppausmassojen

yhteydessä tehokkaasti. Ruopattavista alueista Önkkörinlammen alue ja

Käkilahden pohjukka ovat matalia ja runsaiden ruskoärviä, ulpukka ja

rantapalpakkokasvustojen vallitsemia, joiden vähentämiseksi paras tapa

on juuri ruoppaus. Veden mataluus ja pohjan hienojakoisuus luovat hyvät

kasvuedellytykset lammella ja Käkilahdella sekä kanavassa runsaina

esiintyville kelluslehtisille (ranta- ja siimapalpakko, uistinvita, ulpukka) so-

piviksi ja tähän ruoppauksella saadaan paras muutos. Kasvillisuuden laa-

jaa poistamista Kaivosojaan laskevien ojien suulta ja Käkilahden itäosan

ojansuulta ei tehdä, sillä ne pidättävät valuma-alueelta tulevaa kuormi-

tusta sekä ravinteita.

Rakennettava lintutorni helpottaa varsinkin muuttolintujen tarkkailua,

mutta samalla se lisää jossain määrin ihmisten liikkumista alueella, mistä

saattaa aiheutua häiriötä alueen linnustolle. Myös onkilaiturien ja ranta-

polun toteuttaminen lisää ihmisten liikkumisesta aiheutuvaa häiriötä,

mutta se kohdistuu pääosin Kaivosojan varrelle, joka on alueen linnustol-

lisesti vähäarvoisin kohde. Ruoppauksen ja vesikasvillisuuden poiston

myötä mahdollisesti lisääntyvä veneliikenne häiritsee alueella esiintyviä

lintuja, mutta riittävän rikkonaisen ja suojaisen rantaviivan myötä linnuille

löytyy alueelta riittävästi suojaisia piilopaikkoja.

Kävelypolut auttavat alueella liikkumista. Metsästyksen arvioidaan pysy-

vän ennallaan, mutta parantunut vesien tila mahdollistaa kalastuksen li-

säämisen alueella.

22

Hanke ei aiheuta nykytilaan verrattuna haitallisia vaikutuksia alueen vesi-

tai eliöympäristöön tai niiden käyttöön. Hanke ei vaaranna yleistä tervey-

dentilaa, eikä aiheuta vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuh-

teisiin tai vesiluontoon ja sen toimintaan eikä huononna paikkakunnan

asutus- ja elinkeino-oloja.

Hanke ei ole luonnonsuojelulain, jätelain, maankäyttö- ja rakennuslain,

patoturvallisuuslain tai muinaismuistolain vastainen. Hankkeeseen liitty-

vät toimenpiteet eivät hakijan näkemyksen mukaan aiheuta korvattavaa

vahinkoa.

Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja arvio vahingoista

Kunnostustoimilla voi olla hetkellisiä ja paikallisesti haitallisia vaikutuksia

korentolajien toukille ja viitasammakon nuijapäille. Vaikutuksia lumme-

lampi- ja täpläkorentoon sekä viitasammakkoon lievennetään porrasta-

malla ruoppauksia ja vesikasvillisuuden poistoa siten, että vain osa lajin

elinympäristöstä käsitellään yhtenä vuonna. Lajin elinkierron pituus ote-

taan huomioon jakamalla toimenpiteet kolmelle vuodelle, jotta sopivaa

elinympäristöä on aina tarjolla toukkien koko elinkierron ajan. Osa alu-

eesta jää kokonaan käsittelemättä ja tämä alue voi toimia lajin lähdealu-

eena, josta se voi uudelleen levittäytyä alueille, joilta kunnostustoimet

ovat sen mahdollisesti hävittäneet. Täplälampikorennon huomioiminen

voidaan toteuttaa samoilla periaatteilla kuin lummelampikorennolla.

Vesistöön kohdistuvat toimenpiteet suoritetaan vedenkorkeuden ollessa

alimmalla tasolla vuotuisvaihtelun aikana. Töiden suorittamisen ylin ve-

denkorkeus on NN 121,90 m, joka on samalla alin ruoppaustaso. Käytän-

nössä tämä tarkoittaa töiden suorittamista jään tai lumen päältä Önkkö-

rinlammen ja Kaivosojan pohjan ollessa kuivilla.

Veden samentumista ehkäistään tarvittaessa työnaikaisilla patorakennel-

milla tai silttiverholla.

Ruoppausmassat läjitetään riittävän etäälle vesistöstä, jotta ravinteet ja

valumat eivät päädy takaisin vesistöön.

Tarkkailu

Sudenkorentoseuranta

Hakija on esittänyt, että sudenkorentojen seuranta tehdään kartoittamalla

alueelle esiintyvien lumme- ja täplälampikorennon toukkia ruoppausten

jälkeen kolmena vuotena. Jaksotus olisi seuraava:

2017 ruoppaus 1. vaihe 2018 ruoppaus 2. vaihe, seuranta 1. vuosi 2019 seuranta 2. vuosi 2020 seuranta 3. vuosi

Maastotyöt ajoittuvat touko-kesäkuulle ja maastoon määritetään näy-

tealat, joista haavitaan sudenkorentojen toukkia. Osa yksilöistä tallenne-

taan määritystä varten. Seurannan kohdelajeina ovat alueella esiintyvät

23

luontodirektiivin IV(a) liitteen lajit, muiden osalta havainnointi on yleispiir-

teisempää.

Ensimmäisenä vuotena seuranta suunnitellaan tarkemmin ja haetaan

ELY-keskukselta tarvittavat luvat. Kahtena seuraavana vuotena työ-

määrä on vähäisempi. Yksityiskohtaisemman seurantasuunnitelman laa-

timinen, kuten näytepaikkojen suunnitteleminen kartalle tehdään tilauk-

sen jälkeen ensimmäisenä vuotena.

Viitasammakkoseuranta

Viitasammakkoseuranta tehdään viitasammakoiden kutuaikana, mikä on

alueella yleensä toukokuun puolessa välissä. Maastotyöt voidaan jaksot-

taa samalla kaavalla kuin sudenkorentoseurannan maastotyöt. Tärkeim-

pinä ovat ensimmäiset kaksi vuotta. Kolmannen seurantakäynnin tarpeel-

lisuudesta voidaan päätellä toisen vuoden tuloksien perusteella.

Vedenlaadun seuranta

Ruoppaustyön aikaista vesistönlaadun tarkkailua tehdään noin kahtena

päivänä viikossa. Vesinäytteidenotto aloitetaan ennen ruoppaustyön aloi-

tusta, jolloin selvitetään vesistön lähtötilanne. Vesinäytteitä otetaan kah-

desta pisteestä Käkilahden puolelta ja 3–4 pisteestä Önkkörin puoleiselta

vesistöalueelta. Osa vesinäytteistä (> 3kpl/käynti) toimitetaan laboratori-

oon tutkittaviksi ja osasta tehdään silmämääräiset havainnot. Vesilabora-

toriossa tutkitaan veden sameus ja kiintoaine.

Näytteenottopisteiden sijainnit tarkennetaan ennen työn aloitusta. Vesi-

näytteiden ottoa jatketaan kunnostustyön jälkeen vielä noin kuukauden

ajan ottamalla vesinäytteet kerran viikossa ja tarkkailemalla samalla sil-

mämääräisesti veden mahdollista samentumista.

Tarkkailun periaatteet

Ruoppauksen ja kosteikon kaivamisen aikana suoritetaan vedenlaadun

tarkkailua noin kahdesti viikossa ja otetaan vertailunäytteet ennen töiden

aloittamista. Tarkkailua jatketaan suoritettujen töiden jälkeen tarvittava

aika, minimissään noin kuukauden ajan kerran viikossa. Tätä tarkkailu-

periaatetta sovelletaan jokaisena vuonna, jolloin tehdään vesistöön koh-

distuvia töitä.

Viitasammakoiden tarkkailu suoritetaan niiden kutuaikana toukokuussa.

Koska ruoppaus- ja kaivutyöt ajoittuvat kevääseen ennen kutuaikaa, voi-

daan vuosittain arvioida töiden vaikutusta ja tarvittaessa säätää saatujen

havaintojen pohjalta seuraavien vuosien toimenpiteitä.

Korentolajien osalta tarkkailu suoritetaan vuosittain inventoimalla koren-

tojen toukkia touko-kesäkuussa. Päähuomio on direktiivilajeissa, mutta

myös muiden korentolajien levittäytymistä jo käsitellyille alueille seura-

taan.

24

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty seuraavasti:

1.11.2016 luettelolla toimenpiteistä joille haetaan vesilupaa, videotallen-

teilla hankealueesta, onkilaitureiden rakentamista ja kokoa koskevalla

tarkennuksella, rantaosayleiskaavakarttaotteella, sedimenttitutkimuksia

koskevalla ilmoituksella, kunnostustoimenpiteiden kestoa ja ajankohtaa

koskevilla tiedoilla, kosteikkoa koskevilla tiedoilla, tarkemmalla selostuk-

sella hankkeen vaikutuksista direktiivilajien kantoihin ja niiden kehityksiin

hankeen aikana ja sen jälkeen sekä esityksellä hankkeen haitallisten vai-

kutusten vähentämiseksi, selvityksellä vesistön käytön turvaamisesta

työn aikana, kalastusaluetta koskevilla tiedoilla, poikkeuslupahakemusta

koskevilla tiedoilla, tarkkailua koskevilla tiedoilla, valmistelulupaa koske-

valla peruutusilmoituksella, hankealueesta otetuilla kuvilla, toimenpide-

kohtaisilla karttakuvilla ja sedimenttitutkimuslähetteellä;

26.1.2017 sedimenttitutkimustuloksilla;

1.2.2017 liitekarttaa 5F koskevalla täsmennyksellä ja uudella läjityssopi-

muksella;

25.8.2017 Kaivosojan ruoppausta koskevalla aikataulumuutoksella ja ka-

navan ruoppausta koskevalla tekotapamuutoksella sekä sillan läheisyy-

dessä tapahtuvilla läjitysmuutoksilla. Hakemusta on samalla täydennetty

hankkeen aikataulun osalta, Önkkörinlammen uudella sudenkorentosel-

vityksellä, Kaivosojassa tehdyllä arkeologisella tarkastusselostuksella ja

sitä koskevalla pöytäkirjalla, läjityssopimuksella, toimenpiteitä koskevilla

liitekartoilla 7, 8 ja 9A–9E;

29.8.2017 ruoppauksia ja toimenpiteitä koskevalla tarkennuksella;

27.9.2017 ilmoituksella, että Museovirasto on hyväksynyt Manamansa-

lon–Vuolijoen osakaskunnan muinaisjäänteen viralliseksi hoitajaksi ja

OUMA-ohjausryhmän kokouksessa Önkköri oli hyväksytty vuoden 2018

budjettiin. Samoin muut rahoittajat (Kajaanin kaupunki) on budjeteissaan

varautunut aloittamiseen ja

27.11.2017 toimenpidekartan osalta.

Täydennysten sisältö on kirjattu kertoelmaosaan.

Hakemuksesta tiedottaminen

Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 §:ssä säädetyllä ta-

valla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kajaanin kaupun-

gissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esit-

tämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 18.4.2017. Kuulutus on erik-

seen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille.

Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 §:n mukaisesti pyytänyt hake-

muksen johdosta lausunnon Kainuun elinkeino-, liikenne ja ympäristö-

25

keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Lapin elinkeino-, lii-

kenne ja ympäristökeskuksen Pohjois-Suomen kalatalouspalvelulta, Ka-

jaanin kaupungilta, Kajaanin kaupungin kaavoitus- ja ympäristönsuojelu-

viranomaisilta, Liikenneviraston Sisävesiväylät yksiköltä ja Museoviras-

tolta. Kuulutuksesta on ilmoitettu Koti-Kajaani -nimisessä sanomaleh-

dessä.

Kuulutus sekä hakemus soveltuvin osin on julkaistu internetissä aluehal-

lintoviraston Lupa-Tietopalvelussa.

Lausunnot

1) Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja

luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että hankkeen

toteuttamisen ensisijainen lähtökohta on ollut alueen virkistyskäytön ke-

hittäminen. Kunnostustoimenpiteillä on lisäksi vesiensuojelullisia tavoit-

teita.

Kainuun ELY-keskus katsoo, että Önkkörin alueen ranta- ja vesialueen

kasvillisuus ja linnusto on riittävällä tarkkuudella inventoitu. Viitasamma-

kot on inventoitu linnustoinventoinnin yhteydessä kolmella havaintoker-

ralla toukokuussa, jolloin viitasammakkokoiraat ovat soitimella ja ajan-

kohta inventoinnille siten otollinen. Näiden inventointien suhteen ELY-

keskuksella ei ole huomauttamista. Kalastoa ei ole Önkkörin alueelta

erikseen inventoitu, mutta alue on osa Oulujärveä, jossa esiintyy kaikki

Suomen järville tyypillisimmät kalalajit. Korentoinventointi on tehty aino-

astaan yhtenä päivänä.

Erityisesti alueelta löydettyjen luontodirektiivin liitteen IV lajien, viitasam-

makon, lummelampikorennon ja täplälampikorennon esiintyminen on

olennaisessa osassa alueen kunnostustoimenpiteiden suunnittelussa ja

toteutuksessa. Viitasammakko, lummelampikorento ja täplälampikorento

ovat luonnonsuojelulain 38 §:n 2 momentin ja luonnonsuojeluasetuksen

18 §:n liitteen 2 mukaisesti rauhoitettuja eläinlajeja ja EU:n luontodirektii-

vin (97/43/ETY) liitteen IV (a) tarkoittamia tiukkaa suojelua vaativia lajeja.

Täplälampikorento kuuluu lisäksi luontodirektiivin liitteen II lajeihin, ja on

siten erityisten suojelutoimien alueita vaativa laji.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan korentoselvitys vaatii täydennystä.

Korentoja on inventoitu ainoastaan yhtenä pääosin aurinkoisena päivänä

4.7.2013, jolloin on inventoitu aikuisia lentäviä yksilöitä. Tutkimusten va-

lossa paras aikuisten yksilöiden inventointiajankohta on kesäkuun puo-

lesta välistä heinäkuun puoliväliin saakka aurinkoisella ja heikkotuulisella

säällä, kun taas puolipilvinen sää vähentää havaittujen yksilöiden määriä.

Korentojen lisääntymispaikkoja voidaan inventoida myös keväällä tai

myöhään syksyllä haavimalla toukkavaiheita (luvanvaraista), jolloin saa-

daan tarkempaa tietoa lisääntymispaikkojen sijainnista. Lisäinventoinnilla

voidaan saada enemmän tietoa etenkin täplälampikorennon mahdolli-

sesta esiintymisestä, jota nyt löytyi alueelta ainoastaan yksi yksilö. Nyt

tehdyn inventoinnin perusteella ei voida varmuudella sanoa onko alueella

täplälampikorentojen lisääntymispaikkoja vai onko kyseessä ollut vael-

tava yksilö. Havainto on kyseisen lajin pohjoisin havainto ja alueen on

todettu olevan lajille sopivaa elinympäristöä. Lisäselvitys on siten tarpeen

26

varsinkin täplälampikorennon esiintymisen suhteen. Esiintymisalueensa

pohjoisrajoilla esiintyessään täplälampikorennon populaatio voi olla eri-

tyisen herkkä muutoksille. Täplälampikorentojen mahdollinen esiintymi-

nen alueella on jossakin määrin huomioitu kunnostustoimenpiteiden

suunnittelussa ja lajin esiintymispaikkojen suojelun on todettu tapahtuvan

pitkälti samalla tavoin kuin lummelampikorennolla. Korentoselvityksen

mukaan lummelampikorentoa esiintyy alueella runsaana, mutta selvityk-

sestä ei käy ilmi minkälaisista yksilömääristä on kyse ja mitkä alueet eri-

tyisesti ovat korennoille olennaisimpia. Esiintymiskartan erikokoiset pal-

lukat kenties kuvaavat runsautta ja kertovat alueiden tärkeydestä, mutta

tulkinta jää lopulta lukijan varaan.

Luontodirektiivin liitteen IV lajien vuoksi Kainuun ELY-keskus tähdentää,

että kunnostustoimenpiteiden porrastus ajallisesti ja sijainnin suhteen on

olennaisen tärkeää.

Rehevöityminen ja liiallinen umpeenkasvu ovat haitaksi alueella esiinty-

ville luontodirektiivin lajeille, joten kasvillisuuden vähentämisen vesialu-

eilta ruoppaamalla ja niittämällä voidaan katsoa parantavan linnuston li-

säksi sekä viitasammakoiden että korentojen elinympäristön laatua. Ve-

sikasvien poistossa tulee kuitenkin huomioida, että alueelle myös jää alu-

eita, joissa upos- ja kelluslehtistä kasvillisuutta säilyy. Ojien suilta vesi-

kasvillisuutta ei tule liiaksi vähentää. Paras vaihtoehto alueen lajiston

kannalta on mosaiikkimainen kasvillisuus, jossa avovesialueet ja vesi-

kasvillisuus vuorottelevat. Jotta haitalliset vaikutukset lajistoon vältettäi-

siin mahdollisimman hyvin, ruoppausten välillä tulisi pitää vähintään yksi

välivuosi, jona aikana olisi lajiseurantaa ja toimenpiteiden vaikutusten ar-

viointia. Täysin umpeenkasvaneet alueet, kuten Önkkörinlammen um-

peenkasvanein osa, voitaisiin todennäköisemmin ilman riskejä ruopata

kerralla, mutta Kaivosojan kanavassa nykymuotoinen lajien elinympäristö

häviää kokonaan, jos ruoppaukset tehdään peräkkäisinä vuosina. Ruop-

pauksilla vähävetiseen aikaan ja talviaikaan voidaan vähentää haitallisia

vaikutuksia, mutta on kuitenkin todennäköistä, että ruoppaustoimenpi-

teissä tuhoutuu sekä korentojen toukkavaiheita että talvehtivia viitasam-

makoita. Riskialueena on etenkin Kaivosoja sekä Kaivosojan suu Önkkö-

rinlammen puolella. Porrastamisella varmistetaan, että koko ajan osa

elinympäristöstä säilyy soveliaana ja vain osa toukista, nuijapäistä tai tal-

vehtivista yksilöistä tuhoutuu.

Viitasammakolle aiheutuvia haittavaikutuksia voi lieventää kaivamalla uu-

sia allikoita sopivan etäisyyden päähän (alle 1 km) nykyisistä lisääntymis-

alueista, sillä viitasammakot ovat hyvin paikkauskollisia. Viitasammakon

kannalta uusille allikoille sopivimpia sijoituspaikkoja ovat lämpimät, aikai-

sin keväällä sulavat alueet. Myös täplälampikorennot hyötyvät kaivetuista

lammista. Lummelampikorento hyötyy ilmaversoisten poistosta, jolloin

kelluslehtisten osuus yleensä lisääntyy. Kaivettujen lampien soveltuvuu-

desta lummelampikorennon pidempiaikaiseksi elinympäristöksi sen si-

jaan ei ole tutkittua tietoa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Önkkö-

rinlammen etelä- ja lounaisosaan suunniteltu vesiensuojelukosteikko uu-

sine lammikkoineen parantaa kuitenkin aluetta linnuston näkökulmasta ja

todennäköisesti myös viitasammakoiden kannalta. Pitkällä tähtäyksellä

kuormituksen vähentyessä se parantaa koko vesieliöstön elinympäristön

27

tilaa mukaan luettuna viitasammakoiden ja korentojen elinympäristöt. Ke-

mikaalit ja vettä happamoittavat tekijät haittaavat viitasammakon nuija-

päitä ja veden alla talvehtivia yksilöitä sekä korentojen toukkavaiheita,

minkä vuoksi kuormituksen vähentäminen on erittäin tärkeää. Kuormituk-

sen vähentämisessä huomiota tulisi kiinnittää kuitenkin myös kuormituk-

sen lähteisiin.

Kunnostustoimenpiteiden toteuttaminen vaatii Kainuun ELY-keskuksen

myöntämän poikkeusluvan direktiivilajien rauhoitussäännöksistä. Tiuk-

kaa suojelua vaativien luontodirektiivin liitteen IV lajeille voidaan poik-

keamislupa myöntää vain tiukoilla kriteereillä, joista eräs on luonnonva-

raisen eläimistön ja kasvilajiston suojelu ja luontotyypin säilyttäminen.

Poikkeamislupa voidaan käsitellä vasta täydennetyn korentoselvityksen

jälkeen.

Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, on hakijan edellä mainitun lisäksi

varmistuttava siitä, että kaikki ruoppausmassat ja poistettava kasvillisuus

läjitetään maalle hakemuksessa esitetyille alueille siten, että ruoppaus-

massat eivät pääse valumaan takaisin vesistöön. Ruoppausmassat tulee

maisemoida ympäristöön sopivalla tavalla ja muotoilla maastoon sopi-

vaksi.

Ruoppauksesta saattaa aiheutua työaikana ohimenevää veden samen-

tumista ja kiintoaineen nousua lähialueella sekä ravinteiden vapautu-

mista. Hankkeen toteutusvaiheessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että

samentumat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Työn aikana vesistön ve-

denlaadun tarkkailu tulee suorittaa hakemuksen liitteenä olevan

10.5.2016 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Ennen töidenaloittamista on aloittamisen ajankohta ilmoitettava kirjalli-

sesti Kainuun ELY- keskukselle.

2) Kajaanin kaupunki on lausunnossaan todennut, että hankkeessa on

otettava huomioon aluetta koskevat Oulujärven rantayleiskaavan kaava-

merkinnät ja -määräykset. Kajaanin kaupungilla ei ole huomautettavaa

lupahakemuksesta.

3) Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausun-

nossaan todennut, että Önkköri-Käkilahden kunnostusta ja Käkisaaren

kanavan avaamista on esitetty jo vuonna 1995 valmistuneessa Oulujär-

ven kunnostuksen yleissuunnitelmassa. Kunnostushankkeen liikkeelle

lähtemisen esteenä oli Önkkörin pengertie, joka rajoitti veden virtausta

Önkkörinlammelle ja kanavan kautta Käkilahdelle. Kunnostustoimenpi-

teet eivät olleet tarkoituksenmukaisia ennen kuin pengertie poistettiin

vuonna 2012.

Kunnostus parantaa Käkilahden Önkkörin alueen virkistysmahdollisuuk-

sia sekä veden laatua ja vesilintujen elinolosuhteita. Alueelle on tarkoitus

rakentaa onkilaitureita ja lintulavoja. Nämä tulee sijoittaa sellaisiin paik-

koihin, ettei ihmisten liikkuminen aiheuta häiriötä linnuille, erityisesti pesi-

mäaikana.

Önkkörin alueella esiintyy selvitysten mukaan runsaasti lummelampiko-

rentoa, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty.

Vesistöjen umpeenkasvu edistää lummelampikorennolle sopivien

28

elinympäristöjen olemassaoloa, mutta toisaalta rehevöityminen ja liialli-

nen umpeenkasvu ovat lajille uhkia, samoin järvien ja lampien kunnos-

tukset virkistyskäyttöä varten. Hakijalla on vireillä Kainuun ELY-keskuk-

sessa hakemus lummelampi- ja täpläkorennon sekä viitasammakon

osalta poiketa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja leväh-

dyspaikkojen häivttämis- ja heikentämiskiellosta. Lajien suojelutoimet rat-

kaistaan Kainuun ELY-keskuksen poikkeamishakemuksesta tehtävässä

päätöksessä.

4) Liikenneviraston sisävesiväylät -yksikkö on lausunnossaan toden-

nut, ettei sillä ole vesiliikenteen kannalta huomautettavaa kunnostus-

hankkeesta. Alueella ei ole virallisesti merkittyjä yleisiä kulkuväyliä. Lii-

kenneviraston ylläpitämät väylät sijaitsevat Käkisaaren Ärjänselän puo-

lella. Hankkeen toteuttaminen toki parantaa ja nopeuttaa pienveneiden

mahdollisuutta kulkea Önkkörinlahdelta Käkilahdelle.

Sisävesiväyläyksikkö huomauttaa, että mikäli ruoppauksia tehdään Kai-

vannon ylittävän Kaivosojan sillan (silta nro O-2478) kohdalla, ruoppaus

on tehtävä siltarakenteita vaurioittamatta. Alkuperäisen siltasuunnitelman

mukaan uoman pohjan taso on noin +121,80 m ja leveys kaksi metriä

luiskakaltevuuden ollessa 1:1,5 sillan kohdalla. Sillasta vastaava taho on

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuu-

alue.

5) Museovirasto on lausunnossaan todennut, että Käkisaaren kannas ja

kanava kuuluvat ”Rakennettu kulttuuriympäristö 1993” -luetteloon ja koh-

teille on tehty aluerajaus, joka käsittää koko kanava-alueen maa- ja vesi-

alueineen. Kohdekuvauksen mukaan ”Venäläiset sotilaat kaivoivat 1600-

luvulla alavan niitty- ja suomaiseman läpi Käkisaaren kiveämättömän ka-

navan”. Vuoden 1993 luettelo ei ole enää voimassa valtakunnallisesti

merkittävien rakennettujen ympäristöjen inventointina. Maakuntakaavaa

valmisteltaessa tämä luettelo oli vielä voimassa. Nykyään voimassa

oleva uudempi luettelo on vuodelta 2009 (RKY 2009) eikä Käkisaaren

kannas ja kanava ole enää siinä mukana. Museoviraston linjauksena on,

että uudesta luettelosta pois jätettyjä kohteita (kuten Käkisaaren kannas

ja kanava) ja ympäristöjä käsitellään maakunnallisina kohteina. Luette-

losta on myös jätetty pois selviä muinaismuistolailla (295/1963) muuten-

kin rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Käkisaaren kannasta ja kanavaa ei

ole aikaisemmin viety Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin, mutta

nyt virasto vie kohteen rekisteriin muinaismuistolain rauhoittamana kiin-

teänä muinaisjäännöksenä.

Hakemukseen liitetty selvitys avokanavan kunnostamisesta keskittyy

luontokysymyksiin ja ympäristövaikutuksiin. Hankkeen vaikutusten arvi-

oinnista ihmisen toiminnan synnyttämään kanavaan todetaan vain että

”kanavan muotoa tai suuntaa ei muuteta”. Asiakirjoista jää kuitenkin tul-

kinnanvaraiseksi se, että tulevatko kunnostukset muuttamaan kanavan

pohjaa esim. ruoppausten seurauksena. Mikäli pohjaa muutetaan voi sillä

olla seurauksia myös kanavan muotoon ja suuntaan. Vaikutukset kana-

van kulttuurihistoriallisiin ulottuvuuksiin olisi pitänyt analysoida tarkem-

min. Todettakoon, että myös alueen luontoarvot ovat syntyneet ainakin

osittain kanavan kaivamisen seurauksena.

29

Käkilahden Önkkörin alueen kunnostaminen sekä käyttöedellytysten ko-

hentaminen luontoarvot huomioiden ja niitä vahvistaenkin on sinänsä

hyvä tavoite. Käkisaaren kannaksesta ja kanavasta on tarjolla toistaiseksi

vain vähän kulttuurihistoriallista tietoa eikä kohdetta ole tutkittu tai doku-

mentoitu. Avokanavaa koskevia historiatietoja on syytä täydentää. Olisi

myös hyvä saada vedenalaisarkeologeja arvioimaan kohde paikan päällä

ennen ruoppauksia. Näillä tiedoilla ja havainnoilla saattaa olla vaikutus-

ten ruoppausten ja muun toteutuksen ajankohtiin ja toteutustapoihin. Toi-

menpiteille, kuten kanavan reunan kulkutielle on saatava Museoviraston-

kin hyväksyntä.

Museovirasto asettaa hankkeen vesilain mukaiselle luvalle seuraavat eh-

dot:

1. Kanavan historiasta ja käytöstä tulee tehdä riittävä kulttuurihistorialli-

nen taustaselvitys ja tarvittaessa arkeologinen/vedenalaisarkeologinen

tarkastus.

2. Kanavan muotoa ja suuntaa ei tule muuttaa kunnostuksissa. Kanavan

historiallisten ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata myös osana mai-

semaa.

3. Kanavan kunnostuksissa tulee neuvotella yksityiskohtaisemmin sekä

Museoviraston että Kainuun museon kanssa.

4. Jos kunnostuksiin liittyvissä ruoppauksissa tai muissa töissä löytyy viit-

teitä vanhasta ihmistoiminnasta (esim. kulkuneuvojen hylkyjä tai niiden

osia tai irtaimia esineitä kuten kadotettuja työkaluja ja aseita), tulee löy-

döistä ilmoittaa välittömästi Museovirastoon.

Lupaehdot tulee saattaa myös maastossa työskentelevien eri tahojen tie-

toon.

Hakemuksen muutos ja täydennys

Hakija on aluehallintovirastolle 25.8.2017 toimittamassaan täydennyk-

sessä muuttanut hakemustaan seuraavasti:

– kaivosojan ruoppaus toteutetaan suunnitelmavuosina 1 ja 3 – kanavan ruoppaus suoritetaan kanavan molemmat puolet yhtä aikaa

edeten, jolloin työ voidaan tehdä pohjan ja reunan muotoja säilyttäen – siltarakenteita säästetään kulutukselta siten, että sillan Torvensaaren

puoleisen osan ruoppausmassat läjitetään tilalle Hovi III, eikä alkupe-räisen suunnitelman mukaan tilan Kuoppaharju läjityspaikalle. Sillan kohdalla noudatetaan Liikenneviraston ohjeita luiskakaltevuuksista, uoman korkeudesta ja muita mahdollisia ohjeita.

Hakija on samalla täydentänyt hakemustaan ”hakemuksen täydennyk-

set” -kohdasta ilmenevällä tavalla. Täydennysten sisältö on kirjattu ker-

toelmaosaan.

Hankealueella on tehty 14.7.2017 arkeologisen kohteen tarkastus ja sen

perusteella hankealueelta ei löydetty sellaisia arkeologisia rakenteita tai

muita jäänteitä, joita eri työvaiheissa tulisi erityisesti huomioida. Perimä-

tiedon mukaan kanava on alun perin kaivettu venäläisen sotajoukon toi-

mesta 1600-luvulla. Kanavan muotoa tai suuntaa ei muuteta hankkeen

30

myötä. Alueelle tulevissa infotauluissa tullaan kertomaan kanavan synty-

historia ja näin autetaan kulttuurihistoriallisten arvojen tuntemusta.

Hakemuksen muutoksen ja täydennyksen johdosta annetut lausunnot

6) Kainuun ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että alueella hei-

näkuussa 2017 tehty täydentävä korentoselvitys on huolellisesti laadittu,

ja se tarkentaa luontodirektiivin liitteeseen II ja IV kuuluvien korentolajien

esiintymistä ja tärkeimpien elinympäristöjen sijoittumista kunnostettavalla

alueella. Tarkentavien selvitysten mukaan alueella esiintyy luontodirektii-

vin korentolajeista ainoastaan lummelampikorentoa.

Muiden lajiselvitysten osalta ELY-keskus viittaa lausuntoonsa 11.5.2017.

Olemassa olevien selvitysten perusteella pystytään arvioimaan riittävällä

luotettavuudella kunnostustoimenpiteiden vaikutus alueella esiintyviin

luontodirektiivilajeihin, viitasammakkoon ja lummelampikorentoon poik-

keamisluvan myöntämiseksi. Kunnostustoimenpiteet pystytään toteutta-

maan siten, että lajien suotuisa suojelutaso ei vaarannu. Lajeilla on kun-

nostustoimenpiteiden ajan koko ajan tarjolla sopivaa elinympäristöä.

Elinympäristöä kunnostetaan vaiheittain, jolloin vain osa elinympäristöstä

ja osa lajien populaatiosta on kerrallaan toimenpiteiden vaikutuspiirissä.

Kunnostustoimenpiteiden ansiosta alueella elävien direktiivilajien elinolo-

suhteet tulevat säilymään ja jopa paranemaan.

ELY-keskus katsoo poikkeamisluvan myöntämisen edellytysten täytty-

vän. Luontodirektiivin lajeille myönnettävän poikkeamisluvan tultua lain-

voimaiseksi ei kunnostustoimenpiteille siten ole ELY-keskuksen näke-

myksen mukaan estettä lajiesiintymien osalta, kun ne toteutetaan täyden-

netyn suunnitelman mukaisesti porrastaen sekä ajallisesti että sijainnin

suhteen.

7) Museovirasto on lausunnossaan todennut, että se on lausunut asi-

asta 12.4.2017 (MV/35/05.02.01/2017) vedenalaisen kulttuuriperinnön

osalta. Kainuun museo on lausunnon antaja hankkeesta maa-alueiden

arkeologisen sekä rakennetun kulttuuriperinnön osalta.

Hankepapereihin tulisi korjata mahdollisuuksien mukaan aluetta koske-

vat ajantasaiset tiedot, sillä kohteiden statukseen on tehty muutoksia

vuonna 2017. Käkisaaren kannas ja kanava kuuluvat ”Rakennettu kult-

tuuriympäristö 1993” -luetteloon ja kohteille on tehty aluerajaus, joka kä-

sittää koko kanava-alueen maa- ja vesialueineen. Kohdekuvauksen mu-

kaan ”Venäläiset sotilaat kaivoivat 1600-luvulla alavan niitty- ja suomai-

seman läpi Käkisaaren kiveämättömän kanavan”. Vuoden 1993 luettelo

ei ole enää voimassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympä-

ristöjen inventointina. Nykyään voimassa oleva uudempi luettelo on vuo-

delta 2009 (RKY 2009) eikä Käkisaaren kannas ja kanava ole enää siinä

mukana. Museoviraston linjauksena on, että uudesta luettelosta pois jä-

tettyjä kohteita (kuten Käkisaaren kannas ja kanava) ja ympäristöjä käsi-

tellään maakunnallisina kohteina. Luettelosta on myös jätetty pois mui-

naismuistolailla (295/1963) muutenkin rauhoitettuja kiinteitä muinaisjään-

nöksiä. Käkisaaren kannasta ja kanavaa ei ole aikaisemmin viety Museo-

31

viraston muinaisjäännösrekisteriin, mutta nyt virasto vei kohteen rekiste-

riin 12.4.2017 muinaismuistolain rauhoittamana kiinteänä muinaisjään-

nöksenä (Käkisaaren kannas ja kanava, idnro.1000030679).

Lausunnossaan Museovirasto esitti vesilain mukaiselle luvalle ehdoksi

mm. kulttuurihistoriallisen taustaselvityksen tekemisen sekä arkeologi-

sen/vedenalaisarkeologisen tarkastuksen. Taustaselvitys ja tarkastus

suoritettiin 14.7.2017. Tarkastuksessa ei havaittu alueella rakenteita ja

todennäköisesti kanava on ollut rakenteeton. Myöskään esineitä ei löyty-

nyt. Tarkastusta ja siitä kirjoitettua yhteenvetoa voidaan pitää riittävänä

kohteen arkeologisen tarkastelun kannalta. Koska Önkkörin alueen ny-

kyinen status on kiinteä rauhoitettu muinaisjäännös, kirjoitti Museovirasto

hankkeelle muinaismuistolain 10 § mukaisen hoitoluvan

(MV/143/05.04.01.02/2017, hoitorekisteritunnus 999000458) kunnostus-

toimenpiteitä varten.

Kanavaan ei liity sellaisia muinaisjäännökseen liittyviä rakenteita joita tu-

lisi huomioida kunnostusten toteuttamisessa, mutta myönnetty hoitolupa

tulisi liittää hankkeen asiakirjoihin.

Museovirasto katsoo, että nyt esitetyt muutokset toimenpiteisiin (mm.

ruoppausajankohdat ja -menetelmät) eivät vaikuta kohteen kulttuuriym-

päristöarvoihin (mm. kanavan reunojen muotoon). Täten virastolla ei ole

esitettäväksi ehtoja hankkeen vesilain mukaiseen lupaan.

Önkkörin alueen kunnostustöiden aikana tulee kuitenkin huomioida, että

muinaismuistolain 14 § ja 16 § velvoittavat keskeyttämään työt välittö-

mästi ja ottamaan yhteyttä museoviranomaiseen, mikäli töiden yhtey-

dessä löytyy muinaisesine tai merkkejä ennestään tuntemattomasta mui-

naisjäännöksestä.

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Aluehallintovirasto myöntää Manamansalon–Vuolijoen osakaskunnalle

luvan Käkilahti–Önkkörin alueen kunnostamiseen Oulujärven vesistössä

Kajaanin kaupungissa tämän päätöksen liitteen 2 osoittamaan paikkaan

siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Vesilain mukainen lupa

sisältää kosteikon rakentamista Önkkörinlammen ojaan, Kaivosojan, Kai-

vosojan suun ja Önkkörinlammen väylän ruoppausta, vesikasvillisuuden

poistamista Önkkörinlammen päästä ja kolmen onkilaiturin rakentamista

Kaivosojan varrelle. Lupa on voimassa toistaiseksi.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa

edunmenetystä. Ennakoimattoman edunmenetyksen varalta annetaan

jäljempää ilmenevä ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

32

Lupamääräykset

Rakenteet

1. Kosteikko on rakennettava hakemuksen liitekarttana 1 olevan kartta-

piirustuksen ja pituusleikkauspiirustuksen ”Önkkörinlammen ojan kos-

teikko. Pohjapiirustus 1:2 000. Pituusleikkaus 1:50, 1:1 000. Päivätty

21.6.2016” mukaisesti ja hakemuksesta muutoin ilmenevällä tavalla.

Ruoppausmassat on läjitettävä 25.8.2017 toimitetun täydennyksen liite-

karttana 9A olevan karttapiirustuksen osoittamaan paikkaan. Ruopatta-

vien massojen määrä on noin 5 000 m3ktr.

2. Kaivosojan ruoppaus välillä Torvensaari–Kaivosojan puoliväli on teh-

tävä ja ruoppausmassat läjitettävä 25.8.2017 toimitetun täydennyksen lii-

tekarttana 9B olevan karttapiirustuksen ”Toimenpidevuosi 1. Kaivosojan

ruoppaus väliltä Torvensaari-Kaivosojan puoliväli”, mittakaava 1:10 000,

mukaisesti ja hakemuksesta muutoin ilmenevällä tavalla. Ruopattavien

massojen määrä on yhteensä noin 4 500 m3ktr.

3. Önkkörinlammen kasvillisuuden poistaminen ja väylän sekä Kaivos-

ojan suun ruoppaaminen on tehtävä ja ruoppausmassat läjitettävä

25.8.2017 toimitetun täydennyksen liitekarttana 9C olevan karttapiirus-

tuksen ”Toimenpidevuosi 2. Väylän ruoppaus ja vesikasvillisuuden poisto

Önkkörinlammesta”, mittakaava 1:10 000, mukaisesti ja hakemuksesta

muutoin ilmenevällä tavalla. Ruopattavan väylän kohta on merkitty

1.11.2016 toimitetun täydennyksen liitekarttaan 5 B. Ruopattavien mas-

sojen määrä on yhteensä noin 7 500 m3ktr.

4. Kaivosojan ruoppaus välillä Önkkörinlampi–Kaivosojan puoliväli on

tehtävä ja ruoppausmassat läjitettävä 25.8.2017 toimitetun täydennyksen

liitekarttana 9D olevan karttapiirustuksen ”Toimenpidevuosi 3. Kaivos-

ojan ruoppaus välillä Önkkörinlampi-Kaivosojan puoliväli”, mittakaava

1:10 000, mukaisesti ja hakemuksesta muutoin ilmenevällä tavalla. Ruo-

pattavien massojen määrä on noin 4 000 m3ktr.

5. Onkilaiturit on rakennettava hakemuksen liitteen 1 liitteenä olevan

tyyppipiirustuksen ”Onkilaituri. YMP. P21561. Piirustuksen nro 4. Päivätty

26.5.2015” mukaisesti 25.8.2017 toimitetun täydennyksen liitekarttana

9E olevan karttapiirustuksen ”Toimenpidevuosi 3. Onkilaiturien, lintutor-

nin, pysäköintipaikan ja polun rakentaminen”, mittakaava1:10 000, osoit-

tamiin paikkoihin ja hakemuksesta muutoin ilmenevällä tavalla.

Töiden suorittaminen

6. Ruoppaukset, vesikasvillisuuden poistaminen ja kosteikon rakentami-

nen on tehtävä 1.2.–30.4. välisenä aikana ja siten, että vesialueelle ja

sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Raken-

tamis- ja ruoppaustöistä ei saa aiheutua sellaista veden samentumista tai

muuta haitallista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettä-

vissä. Kaivosojan sillan (silta nro O-2478) kohdalla ruoppaus on tehtävä

siltarakenteita vaurioittamatta.

33

Ruoppausmassat ja poistettava kasvillisuus on läjitettävä ja muotoiltava

maastoon sopivaksi siten, ettei massat pääse valumaan takaisin vesis-

töön.

7. Onkilaitureiden rakentaminen on tehtävä siten ja sellaisena aikana,

että vesialueelle, sen käytölle ja vesiluonnolle aiheutuu mahdollisimman

vähän haittaa ja häiriötä.

8. Mikäli Önkkörin alueen kunnostustöiden yhteydessä löytyy muinais-

esine tai merkkejä ennestään tuntemattomasta muinaisjäännöksestä, tu-

lee työt välittömästi keskeyttää ja saattaa asianomaisen viranomaisen

tietoon muinaismuistolain 14 ja 16 §:n mukaisesti.

Kunnossapito

9. Onkilaitureiden ja kosteikon ja muiden rakenteiden kunnossapidosta

on huolehdittava asianmukaisesti.

Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi

10. Ruoppausta, vesikasvillisuuden poistamista ja kosteikon rakenta-

mista koskevat alueet, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus muuten

on työn takia huonontunut, on merkittävä asianmukaisesti. Merkkien kun-

nossapidosta ja poistamisesta on huolehdittava.

Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet

ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava rakennustyön muidenkin

jälkien poistamisesta. Rakennuspaikka ja sen ympäristö on työn jäljiltä

siistittävä ympäristöön sopeutuvaksi.

Korvaukset

11. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä

edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle.

Tarkkailu

12. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vesistön, lumme-

lampikorentojen, täplälampikorentojen ja viitasammakoiden tilaan Kai-

nuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän yksityis-

kohtaisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Ehdotus tarkkailusuunnitel-

maksi on toimitettava ELY-keskukselle kaksi kuukautta ennen tarkkailun

ja toiminnan aloittamista. Tarkkailu on aloitettava ennen toiminnan aloit-

tamista.

ELY-keskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa.

Töiden aloittaminen ja toteuttaminen

13. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja

hanke on toteutettava olennaisilta osin kahdeksan vuoden kuluessa siitä

lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa.

34

Ilmoitukset

14. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kainuun

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat

-vastuualueelle, Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja

tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille.

15. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjal-

lisesti aluehallintovirastolle, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-

keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Kajaanin kau-

pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta

Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu edunmene-

tystä, jota nyt ei ole ennakoitu, voidaan siitä vaatia korvausta erikseen

siten kuin vesilain 13 luvun 8 §:ssä on säädetty.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Työnaikaisista toimenpiteistä ei ole alueen virkistyskäytölle juurikaan

haittaa, ottaen huomioon työn lyhyt kesto ja töiden ajoittaminen jääpeit-

teiselle kaudelle. Koska ruoppaustyöt tehdään matalan veden aikaan tal-

vella tai alkukeväästä ja ruoppausmassat läjitetään maa-alueille, on siitä

aiheutuva samentumishaitta mahdollisimman vähäinen.

Luvan saaja omistaa vesialueet, joilla on tarkoitus tehdä ruoppauksia, ve-

sikasvillisuuden poistamista ja kosteikko. Luvan saaja on sopinut ruop-

pausmassojen ja vesikasvillisuuden läjittämisestä sekä onkilaitureiden

rakentamisesta maa-alueiden omistajien kanssa.

Kaava ei aseta estettä hankkeen toteuttamiselle.

Kainuun ELY-keskus on myöntänyt Manamansalon–Vuolijoen osakas-

kunnalle luvan poiketa luonnonsuojelulain mukaisten rauhoitettujen eläin-

lajien sekä luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluvien lajien rauhoitus-

määräyksistä. ELY-keskus on arvioinut, että hakemuksessa esitetyt Önk-

körinlahden kunnostustoimenpiteet heikentävät lajien lisääntymis- ja le-

vähdyspaikkoja tilapäisesti ja paikallisesti, mutta pitkällä tähtäimellä pa-

rantavat lajien elinolosuhteita ja varmistavat lajien suotuisan suojelutason

säilymisen myös alueellisesti. Kainuun ELY-keskus on katsonut, että vii-

tasammakon, lummelampikorennon ja täplälampikorennon suojelutaso

säilyy suotuisana poikkeamisesta huolimatta. Kunnostustoimenpiteistä

on hyötyä edellä mainituille luontodirektiivin lajeille.

Porrastamalla kunnostustoimenpiteet sekä ajallisesti että sijainnin suh-

teen vähennetään hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat suorat haitalliset

vaikutukset suojeltuihin lajeihin. Toimenpiteiden vaikutuksia suojeltuihin

lajeihin tarkkaillaan hankkeen edetessä.

35

Kaivosojan kanavassa tehdyssä arkeologisessa tarkastuksessa ei ha-

vaittu alueella rakenteita tai esineitä ja todennäköisesti kanava on ollut

rakenteeton. Koska kanavan muotoa tai suuntaa ei tulla hankkeen toi-

menpiteiden myötä muuttamaan, eivät toimenpiteet vaikuta kohteen kult-

tuuriympäristöarvoihin.

Ruoppauksista ei lupamääräystä noudattamalla aiheudu Käkisaarentien

puurakenteiselle sillalle vaaraa tai haittaa.

Oulujärven alueella on voimassa Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen ve-

sienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–2021. Oulujärven ekologinen tila on

hyvä ja tavoitteena on säilyttää sen tila hyvänä. Hanke ei vaikuta haitalli-

sesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen.

Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ruoppaustöistä, ruoppausmas-

sojen ja vesikasvillisuuden läjittämisestä maa-alueille sekä kosteikon ja

onkilaitureiden rakentamisesta ei aiheudu vesilain vastaisia seuraamuk-

sia.

Hankkeesta saatava hyöty ja siitä aiheutuvat menetykset

Ruoppauksilla, vesikasvillisuuden poistoilla ja kosteikon rakentamisella

parannetaan ennakolta arvioiden merkittävästi vesistön tilaa ja linnuston,

viitasammakoiden ja korentojen elinolosuhteita. Edellä mainituilla toimen-

piteillä ja onkilaitureiden rakentamisella parannetaan alueiden ranta- ja

vesialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia, kuten veneilyä ja kalastusta.

Kosteikon rakentaminen tarjoaa myös uusia elinympäristöjä kasvi- ja

eläinlajeille ja vähentää alueelle tulevaa kuormitusta.

Ruoppausmassat ja vesikasvillisuus sijoitetaan maalle. Ruoppaustöistä,

vesikasvillisuuden poistamisesta ja kosteikon rakentamisesta saattaa ai-

heutua lyhytaikaista paikallista ja vähäistä veden samenemista. Hank-

keella ei ole pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun.

Intressivertailu

Yleiselle edulle aiheutuvana haittana otetaan huomioon ruoppauksista ja

vesikasvillisuuden poistosta sekä kosteikon rakentamisesta aiheutuva

mahdollinen lyhytaikainen vesistön sameneminen ja onkilaitureiden ra-

kentamisesta aiheutuva vähäinen maisemakuvan muuttuminen. Hank-

keen yleiselle ja yksityiselle edulle aiheutuvana hyötynä otetaan huomi-

oon odotettavissa oleva vesistön tilan paraneminen, lintujen ja direktiivi-

lajien elinolosuhteiden parantuminen ja alueen virkistyskäyttömahdolli-

suuksien lisääntyminen.

Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava

verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Näin

ollen luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Lupamääräykset

Lupamääräyksessä 6 on annettu töiden tekemiselle hakemuksen mukai-

nen aikataulurajoitus, jotta varmistutaan, että toimenpiteistä aiheutuvat

36

mahdolliset samentumishaitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. Samalla

on annettu sillan rakenteiden turvaamista koskeva määräys.

Koska Kaivosoja on kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta, on alu-

eelta mahdollista löytyä myös muinaisesineitä tai muinaisjäännöksiä. Nii-

den suojelemiseksi on lupamääräyksessä 8 määrätty työt välittömästi

keskeytettäväksi, mikäli alueelta löytyy muinaisesineitä tai merkkejä en-

nestään tuntemattomasta muinaisjäännöksestä.

Ruoppaustyöt, kasvillisuuden poistaminen ja kosteikon rakentaminen on

tarkoitus toteuttaa kevättalvella. Töiden ajoittaminen jääpeitteiseen ai-

kaan voi ilman selkeästi näkyviä merkkejä helposti aiheuttaa onnetto-

muuksia. Onnettomuuksien välttämiseksi lupamääräyksessä 10 on mää-

rätty ruoppausta, vesikasvillisuuden poistamista ja kosteikon rakenta-

mista koskevat alueet merkittäväksi selkeillä merkeillä. Merkit on mää-

rätty poistettavaksi, kun se on alueella liikkuvien kannalta turvallista.

Lupamääräyksessä 12 hakijaa on määrätty toimittamaan Kainuun ELY-

keskuksen hyväksyttäväksi yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma, jotta

hakemuksen muutoksen myötä muuttuneet aikataulut ja työtavat tulevat

huomioiduksi myös tarkkailusuunnitelmassa.

Muilta osin luvan saajan noudatettavaksi on annettu tarpeelliset mää-

räykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etu-

jen turvaamisesta.

Sovelletut säännökset

Vesilain 2 luvun 7 § ja 9 §, 13 §, 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2) kohta, 5 §,

6 §, 7 §, 8 § 1 ja 2 momentit, 10 § 1 momentti, 11 § 1–2 ja 4 momentit ja

18 §

Lausuntoihin vastaaminen

1) ja 6) Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympä-

ristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimukset on otettu huomioon lu-

pamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

Kainuun ELY-keskus on esittänyt, että vesistötarkkailu voitaisiin tehdä

hakemukseen liitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti, mutta aluehallin-

tovirasto on määrännyt luvan saajan toimittamaan Kainuun ELY-keskuk-

sen hyväksyttäväksi yksityiskohtaisen tarkkailusuunnitelman vesistö-, ko-

rento- ja viitasammakkotarkkailun osalta, koska hakemusta on muutettu

hakemuksen käsittelyn aikana ja tarkkailusuunnitelmassa on ristiriitai-

suuksia muutosten suhteen.

2) Kajaanin kaupungin, 3) Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluvi-

ranomaisen, 4) Liikenneviraston vaatimukset on otettu huomioon lupa-

määräyksistä ilmenevällä tavalla.

5) ja 7) Museoviraston vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyk-

sistä ilmenevällä tavalla. Hankkeen yhteydessä ei tulla muuttamaan ka-

navan muotoa tai suuntaa. Lupamääräyksessä 8 luvan saajalle on an-

37

nettu ohjaus, kuinka toimia, mikäli Önkkörin alueen kunnostustöiden yh-

teydessä löytyy muinaisesine tai merkkejä ennestään tuntemattomasta

muinaisjäännöksestä.

Tieto myönnetystä hoitoluvasta on kirjattu kohdan lupahakemuksen kä-

sittely hakemusten täydennys -otsikon alle.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Käsittelymaksu on 9 770 euroa.

Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon pal-

velukeskuksesta.

Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvos-

ton asetuksen (1524/2015) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan mak-

sutaulukon mukaan yli 20 000–200 000 m3ktr ruoppausta koskevan ha-

kemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 9 770 euroa.

Oikeusohjeet

Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2017

(1353/2016) 8 §:n 2 momentti

Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2016

(1524/2015)

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

Hakija

Jäljennös päätöksestä

Kajaanin kaupunki (sähköpostitse)

Kajaanin kaupungin kaavoitusviranomainen (sähköpostitse)

Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköpostitse)

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnon-

varat -vastuualue (sähköpostitse)

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Suomen kalata-

louspalvelut (sähköpostitse)

Liikennevirasto, Lappeenrannan sisävesiväylät -yksikkö

Museovirasto (sähköpostitse)

Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse)

38

Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja Koti-Kajaani lehdessä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintovi-

raston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kajaanin kaupungin vi-

rallisella ilmoitustaululla.

Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalve-

lussa.

Kuulutuksesta ilmoitetaan Koti-Kajaani -nimisessä sanomalehdessä.

39

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Heidi Nyman Marjo Torro

Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Heidi Nyman ja esitellyt ympä-

ristölakimies Marjo Torro.

MT/es

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 654 tai 0295 017 500.

Liitteet Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Karttaliite

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu-

tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Poh-

jois-Suomen aluehallintovirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saat-

taa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun

tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asi-

anomaiset kunnat, ELY-

keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat

viranomaiset. Valitusoikeus on myös saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouk-

sella ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetyn mukaisesti.

Valitusaika Valitusaika päättyy 29.1.2018, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä

Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta

valittajan nimi ja kotikunta

postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut-

tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101

Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)

miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta

mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi

perusteet, joilla muutosta vaaditaan

valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel-

mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-

semmin toimitettu viranomaiselle

mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti sel-

vitys asiamiehen toimivallasta

jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse)

Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon.

Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-

ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai

sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjel-

män on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai

tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Linnankatu 1–3

postiosoite: PL 293, 90101 Oulu

puhelin: vaihde 0295 017 500

telekopio: 08 - 3140 110

sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi

aukioloaika: klo 8–16.15

Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäynti-

maksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä

muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myös-

kään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla

laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on vali-

tuskirjelmäkohtainen.

1

Liite 2