Nro 7 /2019

-

JAKELU KAIKKIIN TALOUKSIIN IISSÄ

4.4.

Puolueista riippumaton paikkakunnan oma lehtinomat

AnneHuotariEduskuntaan

Ratkaisuja sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluihin sekä työttömyyteen

e x - k a n s a n e d u s t a j a

A n n eH u o t a r ij ä l l e e n e d u s k u n t a a n

O t a y h t e y t t ä :a n n e n . t i i m i @ g m a i l . c o m

Vilkaise vaaliteemojani sivuilta: vasemmisto.fi/annehuotari

V i l k a i s e v a a l i t e e m o j a n i s i v u i l t a : v a s e m m i s t o . f i / a n n e h u o t a r i

85

84

Heidi HaatajaToimistonhoitaja, runoilija

Oulun vaalipiiriLiminka

RUUISSA JA BURGEREIS-

SA KÄYTETÄÄN PAIKAL-

LISTA LUOMULIHAA!

Mai

noks

en m

aksa

ja: M

ika F

löjt

tukir

yhm

ä - l

iitty

muk

aan

muu

toks

een

MIKA FLÖJTasiamieheksesi eduskuntaan!

YTM, tutkija, varakansanedustaja, maakuntahallituksen vpj

* Tietoa * Taitoa* Rohkeutta* Ymmärrystä Sinun asiallesi

Tutustu Mikan teemoihinwww.mikaflojt.fi

24

LYÖTYÄ EI SAA LYÖDÄ!!!Kultaiset käytöstavat

kunniaan käytännön tasolla

Sointu Harju

• KETÄÄN EI SAA KIUSATA!!! Eristää, eikä jättää yksin• Lastensuojelun ja vanhustenhoidon epäkohtiin puututtava pikaisesti ! Omaishoitajien asemaa parannettava !• Puhtaan ilmaston ja maaseudun elinvoimaisuuden puolesta• Lähipalvelut taattava kaikille kuntalaisille sektorilla ”vauvasta vaariin”

lasten ja nuorten erityisohjaaja, Sievi

sointu.harju1@luukku.com 040 368 9925 | FB: Sointu Harju

Eduskuntavaalien ulkomainonta alkoi

Eduskuntavaalien ulkomainokset sai asentaa niille varattuihin telineisiin keskiviikkona 27.3. Tors-taiaamuna telineistä löytyi vielä hyvin tilaa. Vaalien ainoa iiläinen ehdokas on Mika Koivisto Tähti-liikkeen listoilla.

Suomen 38. eduskuntavaa-lit järjestetään sunnuntaina 14.4.2019 ja niissä valitaan kansaedustajat eduskuntaan vaalikaudeksi 2019-2023. En-nakkoäänestys kotimaas-sa on 3.-9.4.2019 jolloin voi ennakkoon äänestää mis-sä tahansa ennakkoäänestys-paikassa. Iissä voi ennakkoon

äänestää kirjasto-monitoimi-talo Nätteporissa: 3.4. - 5.4. klo 12:00 - 19:00, 6.4. - 7.4. klo 10:00 - 14:00, 8.04. - 9.04. klo 12:00 - 19:00. Kuivaniemel-lä ennakkoäänestysmahdol-lisuus on Kuivaniemi-talolla: 3.04. - 5.4. klo 11:00 - 17:00, 6.04. - 7.4. klo 12:00 - 14:00, 8.04. - 9.4. klo 11:00 - 17:00.

Vaalien tulos vahvistetaan 17.4.2019 ja uusi eduskunta aloittaa työnsä 23.4.2019.

Vaalien ulkomainonta al-koi keskiviikkona 27.3. jolloin ulkomainokset sai asettaa te-lineisiin. Iissä virallisia ulko-mainostelineitä on Iin torilla ja Kuivaniemen keskustassa. MTR

vuorio.net

Juha VuorioKANSANEDUSTAJAEHDOKAS

SUOMALAISTEN HYVÄKSI

Tavattavissa lauantaina 6.4Iin messuilla Valtarin koululla

klo 10 – 13,osallistun myös vaalipaneeliin

Tervetuloa keskustelemaan. 73

• omat nuoremme maahan-muuton edelle

• pien- ja yksinyrittäjien asema paremmaksi

• taloudelliset resurssimmesuomalaisten hyväksi

• tehokas reserviläisarmeija

Eduskuntavaalit sunnuntaina

14.4.2019

ennakkoäänestys kotimaassa: 3. - 9.4.2019

ennakkoäänestys ulkomailla:

3. - 6.4.2019

Seuraava IiSanomat, nro 8, ilmestyy poikkeuksellisesti jo viikon päästä, eli 11.4. vaali- ja rakentajateemalla. Siitä seuraaavat IiSanomat ilmestyvät kahden viikon välein parittomina viikkoina:Nro 9 ilmestyy 25.4. (viikko 17) Iiläinen 1/2019 Nro 10 ilmestyy 9.5. (viikko 19)Nro 11 ilmestyy 23.5. (viikko 21) Nro 12 ilmestyy 6.6. (viikko 23) Nro 13 ilmestyy 20.6. (viikko 25) Nro 14 ilmestyy 4.7. (viikko 27)

2nomat

-nro 7

4.4.2019

Julkaisija: Iin Lehti Oy/VKK-Media Oy, sähköposti: info@iinlehti.fiVastaava toimittaja: Heimo Turunen 0400 385 281, info@iinlehti.fiToimittaja Ii Matti-Tapio Rissanen 044 974 4537, mattitapio.rissanen@gmail.comIlmoitusmyynti: Heimo Turunen 0400 385 281, info@iinlehti.fi Terttu Salmi 0400 499 745, terttu.k.salmi@gmail.com Sivunvalmistus: VKK-Media Oy, Eila Lahtinen 0400 584 184, eila.lahtinen@vkkmedia.fiPainopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

Puolueista riippumaton paikkakunnan oma lehtiJakelu: 4800 kpl, yritykset ja taloudet Iin alueella.

Virheestä, joka johtuu esim. epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä lehti ei vastaa. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvis-ta syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisesta sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun maksun mää-rän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä lehdelle 8 vrk:n kuluessa ilmestymispäivästä.

Lehden sivulla on 6-palstaaPALSTAKOOT:1 p 40 mm 2 p 83 mm 3 p 127 mm 4 p 170 mm 5 p 214 mm 6 p 257 mm 1 sivu 257x355 mmYRITTÄJÄ! Ota yhteyttä ja

kysy tarjousta ilmoittelusta.

nomat-

HINNAT:Etusivu 1,40 e pmmTakasivu 1,30 e pmmSisäsivut 1,20 e pmm(hintoihin lisätään alv 24 %)Tilaushinta muualle 12 kk 50,00 € Hinta sisältää alv. 10%.

Suuremmista

ilmoituksista

kysy tarjous

Nro 7 4.4.2019

jäsenyritys

www.iisanomat.fi

Seuraava Iisanomat nro 8ilmestyy 11.4.2019.

Aineiston olisi oltava toimituksessa mielellään to 4.4.2019 mennessä.

IiSanomat ilmestyy joka toinen viikko (parillisina viikkoina).Aineiston toivotaan olevan toimituksessa mielellään edellisen viikon torstaina.

Henkilökohtainen tapaaminen sopimuksen mukaan (p. 050 439 9963 tai 0400 385 281)

Iin tekemä työ ilmaston-muutoksen torjumiseksi on huomattu maailmalla. Maa-ilman arvostetuimman me-diatalon BBC:n toimittaja Erika Benke vieraili Iissä 20.-21.3.

Kahden päivän aikana Benke teki monipuolista do-kumenttia Iin ilmastoteoista kuvaajanaan iiläinen Ant-ti J Leinonen. Materiaalis-

Maailman seuratuin ja arvostetuin mediatalo kiinnostui Iin ilmastotyöstäBBC:n toimittaja vieraili Iissä

ta muotoutuu 3-5 minuutin uutinen BBC:n nettiuutisiin. Seuraajia näillä uutisilla on maailmanlaajuisesti 48 mil-joonaa.

Erika vieraili Iin Eläke-läisten luona Iisisti Ener-gisen energiavisailussa. Kouluilla hän vieraili Olha-vassa, jossa oppilaat vietti-vät yhdistetyn musiikki- ja liikuntatunnin lumikenkäil-

BBC:n toimittaja Erika Benke vieraili Iissä tehden juttua mediata-lon nettiuutisiin.

len ja laulaen metsässä, sekä Valtarin koululla tu-tustumassa 50/50 energian-säästötoimiin. Lisäksi Iissä kuvattiin pätkät kahdessa perheessä, kuinka ympäris-töystävällisyys näkyy koti-oloissa koululaisten arjessa.

-Olihan se todella mer-kittävä asia saada maailman seuratuimman mediatalon uutistoimituksesta toimit-

taja Iihin. Erityisesti hän-tä kiinnosti uusiutuvien energiamuotojen hyödyn-täminen sähkön- ja läm-möntuotannossa, kivihiilen, maakaasun ja öljyn sijaan. Iin viesti on mennyt eteen-päin, Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava iloitsi BBC:n osoittamasta arvostuksesta Iin tekemälle pioneerityölle ilmastoasioissa. MTR

Tomas Jääskelä ja Ella Moilanen esittelivät Valtarin koulun teke-mää energiansäästöä 50/50 ohjelman periaatteilla. BBC:n netti-uutisiin tulevalla pätkällä on jopa 48 miljoonaa katsojaa.

Kiinteistö Oy Iin Varastot valmistuu syksyksi

Salera Oy:n Mika Ronkainen ja Ari Järvenpää Kiinteistö Oy Iin Va-rastot työmaalla.

Iin Kauppatielle nousee hy-vää vauhtia uudentyyppinen rakennus. Salera Oy on aloit-tanut kiinteistöosakeyhtiö Iin Varastot rakentamisen.

-Syksyllä valoimme pe-rustukset ja nyt olemme aloittaneet itse rakentamisen. Rakennus valmistuu syyske-sällä, sisältäen seitsemän mo-nikäyttötilaa pinta-alaltaan 40 tai 47 neliötä, Sauli Hämä-lä Salera Oy:stä kertoo.

Iin Varastot osake on hel-posti muunneltava tila. Se voi olla autotalli, yrityksen toimitila tai hieno harrastus-tila. Tilan vakiovarustuk-seen kuuluvat muun muassa internet-yhteys, voimavirta, öljyn- ja hiekanerotuskaivo, kylmä vesi, sekä moottoroi-tu nosto-ovi erillisellä käyn-

tiovella. Oven korkeus riittää esimerkiksi matkailuautolle.

Lisävarusteina tilaan saa myös minikeittiön, lämpi-män veden ja toimiston sekä wc.

Salera Oy on vuonna 2007 perustettu iiläinen rakennus-liike. Yritys on vuosien saa-tossa rakentanut Iihin useita laadukkaita asuin- ja muita kiinteistöjä. Kauppatielle tu-leva Iin Varastot on ensim-mäinen tämän tyyppinen kohde Iissä.

-Kiinnostus kohdetta koh-taan on ollut kova, joten kan-nattaa olla liikkeellä nyt, jos haluaa päästä mukaan, Sau-li Hämälä toteaa. MTR

Iin helluntaiseurakunta | Uskontie 1, 91100 Iiwww.iinhelluntaiseurakunta.me

Sanan ja rukouksen ilta keskiviikkoisin klo 18.Ilosanoman sunnuntai sunnuntaisin klo 12.Pyhäkoulut 14.4. ja 28.4. klo 1217.4 Pirkko Vesavaara Ruokajako tiistaisin klo 10.30 (aamukahvit ja numerolaput 10)

IIIN ALUEMessu su 7.4. klo 10 Iin kirkko. Pyhäpäivän aihe: Kärsimyksen sunnun-tai. Toimittaa Tapani Ruotsalainen, saarnaa Hannu Kippo, kanttorina Eija Savolainen. Kolehti: Nimikkokohteen Suomikirkko-työn tukemiseen To-kiossa, Japanissa (SLEY). Messun jälkeen tilaisuus seurakuntatalon kap-pelissa ja kirkkokahvit. Perhekirkko su 14.4. klo 10 Iin kirkko. Pyhäpäivän aihe: Kunnian kunin-kaan alennustie. Toimittaa Tapani Ruotsalainen, kanttorina Markku Jaak-kola. Kolehti: Syrjäytetyssä asemassa olevien hyväksi tehtävään työhön Suomen Lähetysseuran kautta. Kiirastorstain messu to 18.4. klo 19 Iin kirkko. Pyhäpäivän aihe: Pyhä ehtoollinen. Toimittaa Tapani Ruotsalainen, kanttorina Eija Savolainen. Hartaus to 4.4. ja to 18.4. klo 13 Iin hoiva, Emmintupa. Päivystävä pappi to 11.4. klo 14.30 Iin hoito-osasto. Voit pyytää seura-kunnan työntekijää käymään luonasi tai omaisesi luona.Pääsiäiskonsertti ma 15.4. klo 18 Iin kirkko. Ohjelmassa Cesar Franckin: Les Sept dernieres paroles du Christ en Croix (Jeesuksen seitsemän vii-meistä sanaa ristillä) Kemin kaupunginorkesterin soitinyhtye (jouset, puhaltajia, lyömäsoitin), Meri-Lapin oratoriokuoro, urkuri Aki Tyni, har-pun soittaja Katri Tikka, sopraano Johanna Kalmari, tenori Mika Nisula ja baritoni Juha Uusitalo. kapellimestarina Claudio Cohen. Lippu 15 €. Kirkkokuoro to 4.4. ja to 11.4. klo 18.15 seurakuntatalo, sali.Veteraanien kahvitus ti 9.4. klo 12 seurakuntatalo, kappeli.Ystävänkammari ke 10.4. klo 12 seurakuntatalo, sali.Pyhäkoulu su 7.4. klo 10 – 11 seurakuntatalo, kerhohuone. Perheiden pääsiäisaskarteluilta ma 8.4. klo 17.30 - 19 seurakuntatalo, kerhohuone. Iin perhekerho pe 5.4. ja pe 12.4. klo 10 seurakuntatalo, kerhohuone. Väli-Olhavan perhekerho ti 9.4. klo 10 – 11.30 seurakuntatalo Disney-puuhakerho ti 9.4. klo 17 seurakuntatalo, kerhohuone. Vauva- ja taaperoryhmä ke 10.4. ja ke 24.4. klo 10 – 11.30 seurakunta-talo, kerhohuone. Luovat muksut -kerho ke 10.4. klo 17 seurakuntatalo, kerhohuone. 7-iltapäivä to 4.4. ja to 11.4. klo 15 – 16.30 seurakuntatalo, kerhohuone. Nuortenilta to 4.4. ja to 11.4. klo 18 seurakuntatalo, kerhohuone. Lautapeli-iltapäivä su 14.4. klo 14 seurakuntatalo, kerhohuone. Nuorten leiri Juumassa pe 26.4. - su 28.4. Lähde mukaan nuorten lei-rille keväiseen Juumaan! Leirillä suunnitellaan tulevaa matkaprojektia yhdessä Haukiputaan nuorten kanssa sekä ulkoillaan ja rentoudutaan mukavassa seurassa. Voit lähteä mukaan, vaikka et vielä olisikaan varma projektiin osallistumisesta. Lisätietoja nuorisotyönohjaajilta ja seurakun-nan nettisivuilta.Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto on suljettu to 4.4. työntekijöi-den ensiapukoulutus. Kiireellisissä tapauksissa, ota yhteyttä kirkkoherra Tapani Ruotsalaiseen puh: 040 515 7633.

Katso lisätietoja ylläolevista ja lisää tapahtumia: www.iinseurakunta.fi

KUIVANIEMEN ALUEMessu su 7.4. klo 12 Kuivaniemen kirkko. 5. paastonajan sunnuntai, py-häpäivän aihe: Kärsimyksen sunnuntai. Toimittaa Matti Kinnunen, kant-torina Markku Jaakkola. Kolehti: Nimikkokohteen Suomikirkko-työn tu-kemiseen Tokiossa, Japanissa (SLEY). Palvelutehtävissä rippikoululaiset. Taksikuljetus kirkkoon vanhustentalon kerhohuoneelta klo 11.30 tai voit tilata taksin kotiovelle p.040 571 8618/Anne Miettunen. Kyydin tarjoaa Kuivaniemen kappeliseurakunta.Perhekirkko su 14.4. klo 12 Kuivaniemen kirkko. Palmusunnuntai, py-häpäivän aihe: Kunnian kuninkaan alennustie. Toimittaa Tapani Ruot-salainen, kanttorina Markku Jaakkola. Kolehti: Syrjäytetyssä asemassa olevien hyväksi tehtävään työhön Suomen Lähetysseuran kautta. Tak-sikuljetus kirkkoon vanhustentalon kerhohuoneelta klo 11.30 tai voit tilata taksin kotiovelle p.040 571 8618/Anne Miettunen. Kyydin tarjoaa Kuivaniemen kappeliseurakunta.Kiirastorstain messu to 18.4. klo 19 Kuivaniemen kirkko. Pyhäpäivän aihe: Pyhä ehtoollinen. Toimittaa Pekka Soronen, kanttorina Markku Jaakkola. Kuivaniemen perhekerho to 11.4. ja to 25.4. klo 10 seurakuntatalo.Väli-Olhavan perhekerho ti 9.4. klo 10 seurakuntatalo.Oijärven seurakuntakerho ma 8.4. klo 11 vanhustentalon kerhohuone. Kuivaniemen seurakuntakerhoa ei ole ma 15.4. Hyryn nuoret laulajat ke 10.4. ja ke 17.4. klo 18.30 Kuivaniemen Rau-hanyhdistys. Nuorten leiri Juumassa pe 26.4. – su 28.4. Lähde mukaan nuorten lei-rille keväiseen Juumaan! Leirillä suunnitellaan tulevaa matkaprojektia yhdessä Haukiputaan nuorten kanssa sekä ulkoillaan ja rentoudutaan mukavassa seurassa. Voit lähteä mukaan, vaikka et vielä olisikaan varma projektiin osallistumisesta. Lisätietoja nuorisotyönohjaajilta ja seurakun-nan nettisivuilta. Kappelintoimisto on suljettu to 2.5. saakka.

Katso lisätietoja ylläolevista ja lisää tapahtumia: Iin alue tai www.iinseurakunta.fi

3nomat

-nro 74.4.2019

HAUTAKIVETValmistus, myynti, kaiverrukset,entisöinnit, siirrot ja asennukset

Vesuritie 13, 90820 KELLOp.044-594 6106 info@kivipalvelujamsa.fi

www.oulunhautakivi.fi

KIVIPALVELU JÄMSÄ KY

NAUDAN LUOMULIHAA

SUORAMYYNTINÄ TILALTA

Meriläisentie 138, Ii

Lihakauppa avoinna sovitusti, soita Juusolle!040 838 1648

Iin Ympäristöyhdistys jär-jesti yhteistyössä Iin kunnan kanssa YVA-keskusteluti-laisuuden tuulivoimalois-ta, niiden YVA-prosesseista ja kuntalaisten vaikuttamis-mahdollisuuksista.

Tilaisuuden avannut Iin Ympäristöyhdistyksen vara-puheenjohtaja Heli-Hannele Haapaniemi totesi Iihin ole-van suunnitteilla paljon uu-sia tuulivoimapuistoja, joten kuntalaisten vaikutusmah-dollisuuksista on aiheellista jakaa tietoa nyt, kun asia on ajankohtainen.

Suomen Luonnonsuoje-luliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin aluepäällikkö Merja

Iiläisille tietoa tuulivoimaloiden YVA-menettelystäYlönen kertoi tuulivoima-hankkeista ja niiden vaiku-tuksista ja vaikuttamisesta.

-Suomessa oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 698 tuulivoimalaa, joiden ko-konaiskapasiteetti oli 2041 MW. Vuonna 2018 sähköä tuulivoimalla tuotettiin 5,8 TWh, jolla katettiin Suo-men sähkönkulutuksesta 6,7 prosenttia. Uusia tuulivoi-mahankkeita on vireillä lä-hes 16 500 megawatin (MW) edestä. Merelle suunnitel-tujen hankkeiden osuus on noin 3500 MW, Ylönen to-tesi.

Maakunnista Pohjois-Pohjanmaa on johtava tuu-

livoimamaakunta. Suomen kunnista kärjessä ovat Ka-lajoki ja Raahe, Iin olles-sa sijalla kuusi. Iissä on toiminnassa 52 tuulivoima-laa, suunnitteilla pari sataa lisää.

- Tuulivoimaraken-tamista suunniteltaes-sa voimalat tulee sijoittaa valtakunnallisesti ja maa-kunnallisesti arvokkai-den maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuu-riympäristöjen, luonnon-suojelualueiden, Natura 2000 -verkoston alueiden, harjujensuojeluohjelman alueiden, maakuntakaavan luo -alueiden ja seudullises-

ti merkittävien virkistysalu-eiden ulkopuolelle. Alueen suunnittelussa on otetta-va huomioon vaikutuk-set asutukseen, maisemaan, linnustoon, luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä pyrittävä ehkäisemään hai-tallisia vaikutuksia, Merja Ylönen valaisi tuulivoima-loiden suunnittelumääräyk-sistä.

-YVA-menettelyn piiriin kuuluvat automaattisesti yli kymmenen tuulivoima-lan tuulivoimapuistot. Iissä tällaisia tuulivoimakaava-hankkeita on tällä hetkellä vireillä Megatuulen Yli-Ol-havan tuulivoimapuisto ja

Ilmattaren Ollinkorven tuu-livoimapuisto, Iin kunnan maankäytön suunnitteli-ja Jaakko Raunio kertoi vi-reillä olevista hankkeista. Lisäksi Iin kunta on päättä-nyt strategisen yleiskaavan laadinnasta, jossa tarkastel-laan tuulivoimapuistojen sijoittumista myös alle kym-menen voimalan puistojen osalta.

Yleisöä kiinnosti muun muassa YVA-menettelyn oikeudellinen merkitys, jos myöhemmin ilmenee hait-toja, joihin ei ole osattu va-rautua.

-YVA-menettely ei pois-ta hankevastaavan vastuuta.

YVA-menettely muodos-taa hyvän kokonaiskuvan hankkeista, joten niihin kan-nattaa tutustua ja osallistua tiedotustilaisuuksiin, Merja Ylönen vastasi.

Suomen Luonnonsuo-jeluliiton periaatteellisen kannan Ylönen totesi ole-van tuulivoimaan myöntei-sen. Luonnonsuojeluliitto edellyttää, ettei tuulivoimaa rakenneta lintujen päämuut-toreiteille, ei matalanveden vyöhykkeille, eikä aivan tien laitaan. Myöskään suojelu-alueet eivät sovellu tuulivoi-mapuistoille, eikä niitä tulisi sijoittaa erämaisiin maise-miin. MTR

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin alue-päällikkö Merja Ylönen, Iin Ympäristöyhdistyksen varapuheen-johtaja Heli-Hannele Haapaniemi ja Iin kunnan maankäytön suunnittelija/kaavoittaja Jaakko Raunio Valtarin koululla pide-tyssä YVA-keskustelutilaisuudessa.Tuulivoimaloiden YVA-prosesseista oli saapunut saamaan lisätietoa parikymmentä kuntalaista.

A.wiikTraktoriurakointi0405199866

Ii haluaa kaasubussit joukkoliikenteeseen ja lisää sähköautojen latauspisteitä

Iin kunta haluaa edistää kunta-laisten sähköautojen käyttöä muun muassa lisäämällä au-tojen latauspaikkoja kunnan hallinnoimilla parkkialueilla. Kunnalla itsellään on käytös-sä kuusi täyssähköautoa, joista yksi pakettiauto.

Iin kunnanvaltuusto antoi kokouksessaan lausuntonsa useisiin valtuustoaloitteisiin. Martti Kaaren aloitteiseen kilpailuttaa Ii-Oulu -välin bussit biokaasukäyttöisiksi kunnanvaltuusto suhtautui myönteisesti. Asiasta päättää Oulun kaupungin joukkolii-kennelautakunta.

Pekka Koskelan ensim-mäisenä allekirjoittamas-sa aloitteessa toivotaan lisää mahdollisuuksia sähköau-tojen lataamiseen kunnan hallinnoimilla parkkipaikoil-la. Kunnanvaltuusto päätti huomioida aloitteen vuoden 2020 talousarvion laadin-nassa. Aloitteen pohjalta tehdään suunnitelma ja kus-

tannusarvio parkkipaikkojen vaatimista muutoksista.

Investointeja vapautettiin ja siirrettiinToimenpidekiellossa olevista investoinneista kunnanval-tuusto vapautti osan käy-tettäväksi ja osa siirrettiin toteutettavaksi vuonna 2020

Seuraavat määrärahat va-pautettiin: katu- ja alueva-laistuksen 100 000 euroa, katujen parantamisen / pääl-lystämisen 100 000 euron toi-meenpanokiellossa olevasta määrärahasta vapautetaan 80 000 euroa, uimarannan kunnostamisen 50 000 euroa, kulttuuripolun 50 000 euron toimenpidekiellossa olevas-

ta määrärahasta vapautetaan 30 000 euroa.

Seuraavat vuoden 2019 talousarviossa investointi-ohjelmaan hyväksytyt in-vestoinnit kunnanvaltuusto siirsi toteutettavaksi vuo-den 2020 aikana: Seljänperän asemakaava-alueen raken-taminen 50 000 euroa, leik-kikenttien parantaminen 40 000 euroa, Illinsaaren kun-toilualueen parantaminen 50 000 euroa, venesatamat 50 000 euroa, Lakson päiväkoti 30 000 euroa ja Kuivaniemen paloasema 40 000 euroa.

Ennen varsinaista koko-ustaan kunnanvaltuusto piti suljetun talousseminaarin kunnan talouden tasapainot-tamisesta. Seminaarissa val-tuutetuille esiteltiin tulevia tasapainotusvaihtoehtoja, joista uutisoimme tarkem-min, niiden tultua kunnan toimielinten virallisesti käsi-teltäviksi. MTR

Nuohouspalvelua omalta alueeltaIi, Yli-Ii, Haukipudas, Kiiminki

Tulisijojen ja savuhormien nuohoukset Lämmityskattiloiden puhdistuksetPiipun kuvaukset, kunnostamiset ja kuntotarkastuksetPiipun hatut mittojen mukaan

OULUNSEUDUN NUOHOUSPALVELUJuha Siurua, puh. 040 718 0066

juha.siurus@gmail.com www.iisanomat.fi

4nomat

-nro 7

4.4.2019

Vasemmistoliiton puheen-johtaja Li Andersson vieraili Iin torilla torstaina 21.3. To-rin täyttänyt yleisö tenttasi Anderssonia etenkin soten kohtalosta ja eläkeläisten asemasta Suomessa. Myös kalastusasiat nousivat kes-kusteluissa esille.

-Soten valmistelua ei kannata aloittaa alusta, vaan hyödyntää esimerkiksi maa-kuntajakoa järjestämisaluei-na, Li Andersson totesi.

Tunnelmien eri puolilla Suomea hän totesi olleen in-nostuneen ja uskoi vahvas-ti vasemmistoliiton hyvään vaalimenestykseen. Oulun vaalipiirissä vasemmisto-liiton tavoitteena on edus-tajamäärän tuplaaminen kahdesta neljään. Iihin Li on tulossa seuraavaksi ainakin elokuussa järjestettävän Il-

Vasemmistoliitto tavoittelee neljää kansanedustajaa Oulun vaalipiirissä

Puheenjohtaja Li Andersson vieraili Iissä

mastoAreenan keskustelui-hin.

-Ii on edelläkävijä ilmas-toasioissa, joten pidän it-sestään selvänä kaikkien puoluejohtajien saapumis-ta IlmastoAreenan aikaan Ii-hin, Li heitti haasteen muille puolueille.

Vasemmistoliiton eh-dokkaista paikalla olivat Risto Kalliorinne Jouni Jus-sinniemi, Katja Hänninen, Olli Kohonen, Anne Huo-tari ja Heidi Haataja. Kah-vinjuonnin ja makkaroista nauttimisen lomassa ylei-sö kävi heidän kanssaan vil-kasta keskustelua mieltä askarruttavista asioita.

-Uskon vakaasti neljään kansanedustajapaikkaan, totesi Iissä perinteisesti vankkaa kannatusta saanut Risto Kalliorinne. MTR

Risto Kalliorinne, Jouni Jussinniemi, Katja Hänninen, Li Andersson, Olli Kohonen, Anne Huotari ja Heidi Haataja vierailivat vasemmis-toliiton vaalitilaisuudessa Iin torilla.

Timo Haapaniemi toivotti Li Anderssonin tervetulleeksi Iin Ilmas-toAreenaan.

Pertti Huovinen näytti Li Anderssonille kuvaa tietokilpailukysy-myksestään. Kuva esittää teosta Viimeinen maitolaituri ja Huo-vinen kysyi ”keneen poliitikkoon tämä voidaan yhdistää”? Li vastasi heti naurahtaen, kyllähän minä isäni teokset tunnen. Ku-vataiteilija Jan-Erik Andersson on Lin isä ja teos löytyy Oulun tai-demuseon takaa.

Hannu Kaistoa kiinnostivat rannikon kalastajien mahdollisuu-det jatkossakin kalastaa Iijokisuulla. Myös hylkeiden lisääntynyt määrä huolestutti Kaistoa.

VELI PAASIMAA

Tulevaisuusrakennetaan yhdessä.

ristokalliorinne.fi

Tue

Rist

on k

ampa

njaa

: Ris

to K

allio

rinne

/ tu

kiry

hmä:

FI7

9 57

41 3

620

3676

04

Kalliorinne. Asiamies.

Risto Kalliorinne on tavattavissa Iin torilla lauantaina 6.4 klo 10–12 ja Iin lukion vaalipaneelissa klo 12.00. Tarjolla asiaa ja grillimakkaraa!

Ristoretkellä Iissä

Eduskuntavaalit sunnuntaina 4.4.2019 Ennakkoäänestys kotimaassa: 3. - 9.4.2019 Ennakkoäänestys ulkomailla: 3. - 6.4.2019

https://vasemmisto.fi/eduskuntavaaliohjelma-2019/

5nomat

-nro 74.4.2019

-Monet ovat ilmastonmuu-toksesta huolissaan, mut-ta yksittäisiin keinoihin sen torjumiseksi sanotaan ei. Tämä ei käy, tämä on lii-an epämukavaa, tämä mak-saa liikaa. Vastaamatta jää usein, mitä maksaa, kun emme tee mitään. Se on kaikkein kallein vaihtoeh-to, toteavat vihreiden kan-sanedustajaehdokkaat Mikä Flöjt, Silja Keränen, Marjo Tapaninen, Seppo Sorvari ja Hanne Kokko Iin Lumivala-kioilla.

-Muutos on suuri, mut-ta me suomalaiset olemme aina olleet hyviä uuden luo-misessa, Mikä Flöjt jatkaa. Iin ilmastotekoja hän ke-huu uraauurtaviksi ja mal-liesimerkiksi muille Suomen kunnille. Kalastusta har-rastavana Flöjt on kestävän kalastuksen edistäjä aina Itämeren lohipolitiikasta padottujen vesistöjen vael-luskalojen palauttamiseen kalatielailla. Iijoen hän ker-too olevan lähellä sydäntä ja kuusamolaisen kalastusret-ket suuntaavatkin usein Iijo-en vesistöön.

Maaseutu- ja erävih-reiden puheenjohtaja Sil-ja Keränen kertoo olevansa mukana politiikassa, koska haluan tehdä töitä sen eteen, että maapallo säilyy elinkel-poisena tuleville sukupolvil-le. Ilmaston lämpeneminen on hillittävä siedettävälle ta-solle.

- Se vaatii paljon – todel-la paljon muutoksia. Näissä muutoksissa poliittiset pää-tökset ovat avainasemassa, koska ne ohjaavat ihmis-ten jokapäiväisiä valintoja. Yhteiskunnan rakenteet on saatava sellaisiksi, että vä-

Vihreät haluavat Suomesta ilmastonmuutoksen torjunnan markkinajohtajan maailmassa

Hanne Kokko, Marjo Tapaninen, Heli-Hannele Haapaniemi ja Mika Flöjt Iin Vihreiden teltalla.

Heli-Hannele Haapaniemi, Silja Keränen ja Tiina Vuonnonvirta näyttävät mallia kuin Sotesukset saadaan yhteistyöllä maaliin.

hähiilinen elämä helppoa, halpaa ja houkuttelevaa, Ke-ränen toteaa.

Metsien osalta hän toteaa keskeistä olevan, että met-sätalouskin on aidosti ja oi-keasti kestävällä pohjalla. Metsäluonnon monimuotoi-

suus ei enää saa heikentyä ja metsien hiilinielutason tulee kasvaa. Metsien ve-sistökuormituksen tulee pienentyä ja metsiä on säi-lyttävä myös virkistyskäy-tössä.

Vihreät lähtevät edus-

kuntavaaleihin ilmastotee-ma kärkenä. Muita heille tärkeitä asioita ovat koulu-tuksen turvaaminen, köy-hyyden torjunta, sekä työn ja turvan luominen kansa-laisille muun muassa perus-tulon avulla. MTR

Vihreiden kansanedustajaehdokas Mika Flöjtillä ja Iin kunnanjohtaja Ari Alatossavalla riitti keskus-teltavaa Lumivalakioilla muun muassa Iijoen kalateistä.

Vuoden 2000 EU:n vesi-puitedirektiivi määrittelee, että vesien tila on oltava vä-hintään hyvä viimeistään vuonna 2015. Suomi kirja-si sen tavoitteekseen. Ve-sistöjen ekologinen tila määritellään biologisten-, fysikaalis-kemiallisten- ja hydromorfologisten tekijöi-den perusteella. Vesistö ei ole hyvässä ekologisessa ti-lassa, jos yksikin edellä mai-nituista kriteereistä ei täyty.

Suomessa direktiivi kos-kee erityisesti virtavesien patoja, jotka estävät vael-luskalojen nousemisen ku-tupaikoilleen. Mutta koska Suomen vesilakia ei kirjoi-tettu velvoittavaksi, eivät vesivoimayhtiöt ole raken-taneet kalateitä.

Direktiivin takarajaa on siirrelty vuoteen 2027. Siis ei nyt, vaan vasta kohta. Mutta EU-tuomioistuin linjasi We-ser-tuomiossa (C-461/13) vuonna 2015, että vesipuite-direktiivin vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat oi-keudellisesti sitovia.

Sipilän hallitus ei kuiten-kaan ryhtynyt muuttamaan Suomen vesilakia oikeu-dellisesti sitovaksi, vaan 21.9.2018 esitti hyvän eko-logisen tilan saavuttamisen takarajaa siirrettäväksi vuo-teen 2045. Siis ei kohta, vaan joskus.

Vesienhoitolaki ja kalatielaki hallitusohjelmaan

Kun vesien hyvä tila on pilattu, ei se tule korjatuksi näennäisillä kalankasvatus-velvoitteilla, joissa kierrä-tetään samaa istutuskantaa vailla luonnonkierron elvyt-tävää mahdollisuutta. EU:n komissio huomautti pa-lautteessaan 26.2.2019, että Suomen tulee tarkastella kaikkien vesivoimalaitosten luvat, jotta vesipuitedirek-tiivin ympäristötavoitteet toteutuisivat, erityisesti ekologisen virtaaman, ka-lateiden ja muiden haittoja lieventävien toimenpiteiden osalta.

Hallitusohjelmaan on kirjattava vesienhoitolain muuttaminen ja kalatielain säätäminen direktiivin mu-kaiseksi. Haittojen estämi-seen on ryhdyttävä nyt, eikä vasta joskus. Haitan aiheut-taja maksaa -periaatteella.

Mika FlöjtYTM, kansanedustajaehdokas, Vihreät

”Hallitusohjelmaan on kirjattava vesienhoitolain muuttaminen ja

kalatielain säätäminen direktiivin mukaiseksi. Haittojen estämiseen on

ryhdyttävä nyt, eikä vasta joskus. Haitan aiheuttaja maksaa -periaatteella.”

Ilmoi

tuks

en m

aksa

ja: I

in V

ihre

ät ry

Vihreät iin lukion messuilla6.4. klo 10 - 15 Valtarin koulu, Valtarintie 11, Ii

TERVETULOA JUTTUSILLE!

Monika Kangas-SiiraSilja KeränenHanne KokkoPaula PohjanrinneMarjo Tapaninen

MUKANA EDUSKUNTAVAALI-EHDOKKAAT:

6nomat

-nro 7

4.4.2019

Iin S-Marketin piha alkoi täyttyä lauantaina 23.3. jo hyvissä ajoin ennen puolta päivää. Taivaalta satoi vettä ja räntää kovan tuulen kera. Säästä huolimatta iiläiset, Kuivaniemeä myöten, olivat lähteneet tapaamaan kes-kustan puheenjohtaja Juha Sipilää. Makkarat ja kahvit maistuivat Sipilää odotelles-sa, joka saapui toisen kan-sanedustaehdokkaan Vesa Riekin kanssa paikalle var-tin myöhässä.

Kuntalaisia kiinnosti-vat keskustan näkemykset soten kaatumiseen, yrittäji-en asema Suomessa, työlli-syyden hoito ja monet muut ajankohtaiset asiat. Juha Si-pilää kansa kiskoi tungok-sessa puolelta toiselle ja kännykkäkamerat kuvasi-vat puolelta, jos toiselta.

-Soten kaatuminen har-mittaa suunnattomasti. Maan talous on kuitenkin saatu raiteilleen ja uusia työ-paikkoja on tällä hallitus-kaudella luotu yli 140 000, Juha Sipilä totesi kuulijoil-leen.

Parin viime viikon tun-nelmien vaalikentillä hän totesi muuttuneen positiivi-seen suuntaan ja usko vaa-livoittoon on keskustassa vahva.

-Hallituksen kaaduttua omien näkemystemme esil-le nostaminen on helpottu-nut ja uskon kansalaisten huomaavan hallituksen po-sitiiviset aikaansaannokset, Sipilä arveli.

Pitkän linjan iiläinen

Juha Sipilän vierailu täytti S-Marketin pihan

Juha Sipilä kaappasi makkaranpaistajat Sirpa Varangan ja Johan-nes Tuomelan kiitoshalauksiin tiskin toiselle puolelle.

Ari Kaakkuriniemi saa Juha Sipilän sigreerauksen kirjaan. Johannes Tuomela odottaa vuoroaan ta-kavasemmalla ja Hannes Hekkala etuoikealla. Reijo Kehus kirja kädessään Juha Sipilän vieressä. Taustalla Pentti Soini ikuistaa tilannetta videolle ja Kalevi Stenberg haluaisi myös signeerauksen kirjaansa.

Pitkään keskustan kunnanvaltuutettuna Iissä toiminut Jorma Tii-ro saapui hyvissä ajoin paikalle vaimonsa Raunin kanssa.

Iiläiset ovat sinnikästä porukkaa, jotka eivät säätä säiky, Juha Si-pilä ja Vesa Riekki totesivat väkimäärän nähdessään.

Juha Sipilä

KOKO SUOMENTAAJUUDELLA

Mak

saja

: Juh

an tu

kiry

hmä

@juhasipilajuhasipilajuhasi.fi118

keskustavaikuttaja Mauno Hautala on samoilla linjoil-la.

-Gallupit on gallupeja. Keskustan ennustettu vaa-litappio vaihtuu vaaleissa voitoksi, Hautala uskoo.

Juha Sipilän vierailu Iis-sä kesti vajaan tunnin, jona aikana hän sai signeerata lu-kuisan määrän kirjojaan jo-noksi asti muodostuneille kirjan haluaville.

-Onnistunut tapahtuma. Tästä alkaa loppukiri kohti vaaleja, totesi keskustan Iin kunnallisjärjestön puheen-johtaja Reijo Kehus väen poistuessa paikalta. MTR

Ääni Jussille on teko tulevaisuudelleTavataan ja jutellaanIissä lauantaina 6.4.

klo 10.30-13 lukiolaisten messuilla Valtarin koululla

klo 14-15 Kuivaniemellä Salen edessä

klo 15.40-16.45 Oijärvellä Veeran Puodilla

Ylitalon Jussiylitalonjussi.fi

119

Maksaja: Keskustan Iin kunnallisjärjestöMaksaja: Keskustan Iin kunnallisjärjestö

Eduskuntavaalit sunnuntaina 14.4.2019. ennakkoäänestys kotimaassa: 3. - 9.4.2019 ennakkoäänestys ulkomailla: 3. - 6.4.2019

7nomat

-nro 74.4.2019

Maaseudulla turpeen nostossa, kuljetuksessa ja konei-den huollossa on paljon työpaikkoja, ja enemmänkin voisi olla. Turpeen nosto myös tasaa maaseudun töi-den kausivaihtelua: metsätyöt tehdään pääosin talvella ja turpeen nosto kesällä.

Turvetta voidaan käyttää erittäin monipuolisesti. Polt-tamalla saadaan sähköä ja lämpöä. Myös liikennepolt-toaineet voidaan valmistaa turpeesta kilpailukykyiseen hintaan. Kuivikkeena käytettävä turve on maatalou-delle välttämättömyys. Myös useita uusia innovaatio-ta turpeen käyttöön on tulossa. Kiinnostavimpana ehkä kuitujen käyttö pakkausmateriaaleissa. Tällainen pakka-us on myös erittäin ilmastoystävällinen.

Suomen pinta-alasta turvemaita on 33 prosenttia. Tällä hetkellä siitä on hyödynnetty noin yksi prosent-ti. Suomalainen turve ei siis lopu aivan äkkiä. Energiaa kotimaisessa turpeessa on enemmän kuin Pohjanmeren öljyssä. Energiaomavaraisuus olisi helposti saavutetta-vissa turpeen käyttöä lisäämällä. Tällä on todella suuri merkitys myös huoltovarmuudelle. Lisäksi turpeen käy-tössä rahat jäävät kiertämään Suomeen sen sijaan, että ne valuvat ulkomaille. Tällä on erittäin suuri merkitys maa-seudun ostovoimaan ja sitä kautta elinvoiman paranta-miseen.

Vaikka turpeen käyttöä lisättäisiin huomattavasti ny-kyisestä, ei välttämättä tarvitsisi ottaa käyttöön uusia suoalueita, vaan voitaisiin käyttää jo ojitettuja, huonosti kasvavia turvemaita. Kun näiltä alueilta turve on nostet-tu, ne voidaan metsittää, jolloin syntyy uusia hiilinieluja vastakohtana nykytilanteelle.

Paljon puhutaan turpeen poltosta aiheutuvista suu-rista hiilidioksidipäästöistä, jotka ovat laskennallisesti lähes kivihiilen luokkaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että jo ojitetuista turvemaista vapautuu metaania, joka on viisi kertaa pahempi kasvihuonekaasu. Jos otetaan koko-naisuus huomioon, turpeen poltto on ekologista. Lisäk-si turve on hitaasti uusiutuva luonnonvara, toisin kuin fossiiliset polttoaineet, joita käytetään Suomessakin huo-mattavasti paljon enemmän.

Tällä hetkellä Suomen energiasta tuotetaan turpeella noin 4 prosenttia ja kivihiilellä yli 10 pronsettia. Öljyn osuus Suomen kokonaisenergian kulutuksesta on noin 20 prosenttia.

Miika Sutinen

Miika Sutinen on yrittäjä, kansanedustajaehdokas Kokoomus, Kiiminki

Turve työllistää

maaseudulla

Eduskunnan puhemies Paula Risikko toivoo yhteistyötäEduskunnan puhemies Pau-la Risikko vieraili perjantaina 29.3. Iin torilla kokoomuksen vaalitilaisuudessa. Risikon viesti kuulijoille oli yhteis-työtä korostava.

-Saan kansalaisilta paljon palautetta ”ettekö osaa siel-lä eduskunnassa kuin tapel-la”, Risikko totesi korostaen yhteistyön tärkeyttä. Samalla hän toivoi asiallista käyttäy-tymistä ja toisten kunnioitus-ta vaalien allakin.

Kokoomuksen teemat hän kokosi 4T sanomaksi, ta-lous, työ, terveys ja turvalli-suus.

Etenkin viime aikaiset pe-dofiilitapaukset pöyristytti-vät eduskunnan puhemiestä.

-Aikuiset eivät välttämät-tä tajuakaan mitä kauheuk-sia netissä tapahtuu. Siksi on äärettömän tärkeää van-hempien hereillä olo lasten tekemistä, samoin kuin vi-ranomaisten jämäkkä puut-tuminen asiaan. Oulun tapahtumista pidettiin halli-tuksen kriisipalaveri. Viime päivien pedofiilitapaukset ovat ainakin yhtä kammot-tavia, joten kriisipalaverin paikka olisi nytkin, Paula Ri-sikko totesi.

Samoilla linjoilla Risikon kanssa olivat myös paikalla olleet eduskuntavaaliehdok-kaat Juha Hänninen, Miika Sutinen ja Mari-Leena Tal-vitie.

-Yrittäjyyden tukeminen

ja sitä kautta saatava työlli-syysasteen nousu ovat ensi arvoisen tärkeitä, Miika Suti-nen summasi omia vaalitee-mojaan.

Iin kokoomuksen puheenjohtaja Jussi Kurttila seuranaan kansanedustajaehdokas Mari-Leena Talvitie, kansanedustajaehdokas Juha Hänninen, eduskunnan puhemies Paula Risikko, pitkän linjan iiläinen kokoomusvaikuttaja Väinö Klasila ja kansanedustajaehdokas Miika Sutinen.

Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava kävi tervehtimässä eduskunnan puhemies Paula Risikkoa Iin to-rilla.

Tuleviin hallitusneuvot-teluihin ja hallitusvaihto-ehtoihin Paula Risikko ei halunnut ottaa vielä kantaa.

-Ennakolta ei kanna-

ta mitään puoluetta sulkea hallituksen ulkopuolelle, hal-litusohjelma ratkaisee, Paula Risikko totesi. MTR

Suomi aikoo luopua turpeen käytöstä ja mielestäni se on suuri töppäys. Jos

turpeesta luovutaan, menetetään lisää maaseudun jo vähäisiä työpaikkoja. Samaan aikaan käydään keskustelua

maaseudun säilyttämisenä asuttuna ja elinvoimaisena. Mahdoton yhtälö.

8nomat

-nro 7

4.4.2019

Vaalikauden aikana koetut vaalilupausten pettämiset vaarantavat koko poliitti-sen järjestelmän. On vai-keaa motivoida ihmisiä äänestämään, kun on nähty perussuomalaisten myöntä-vän lainarahaa Kreikkaan, keskustalaisten edistävän muuttoliikettä maaseudulta kasvukeskuksiin ja kokoo-muslaisten leikkaavan 690 miljoonaa koulutuksesta. Tämä tekojen ja sanojen ris-tiriita aiheuttaa suurta häm-mennystä.

Sote-uudistuksen ja van-huspalvelujen saralla on myös menossa melkoinen kasvojenpesu. Neljä vuot-ta on ajettu eteenpäin epä-kelpoa sote-uudistusta, joka toteutuessaan olisi yksityis-tänyt terveyspalvelumme. Nyt kuitenkin uudistuk-sen kaaduttua ja yksityisten vanhuspalvelujen laimin-lyöntien säikäyttämänä myös oikeistopuolueet van-novat julkisten palvelujen kehittämisen nimeen. Ris-tiriita vaalikauden tekojen ja vaalipuheiden välillä on valtava.

Yleinen mielipide on nyt kääntynyt ja ihmiset halu-avat yksityistämis- ja leik-kauspolitiikan loppuvan. On tärkeää, että ensi vaa-likaudella vaalitavoitteet yritetään oikeasti toteut-taa. Eriarvoistumiskehitys on katkaistava, inhimilliset vanhuspalvelut turvattava, työelämän kurjistaminen lo-petettava, koulutusta kehi-tettävä ja luotava uutta työtä

Petetyt lupaukset ja politiikan uskottavuus

pohjoiseen. Tämä kaikki on mahdollista toteuttaa, jos nykyinen hyväosaisten etu-joukko äänestetään pois val-lasta.

Vaalitavoitteiden aito to-teuttaminen vaatii myös kyvykkäitä poliitikko-ja. Yhteiskunnallinen osaa-minen, laajat verkostot ja kyky toimia yli puoluerajo-jen ovat ominaisuuksia, joi-ta nykyisin aliarvostetaan. Maakunnan ahkerat perus-puurtajat meinaavat jäädä ainoita oikeita mielipitei-tään julistavien somehuute-lijoiden jalkoihin. Pohjoisen kamppailu etelän vetovoi-maa vastaan on nyt kiivas-ta ja siksi äänestäjillä ei ole varaa lähettää eduskuntaan yhtään heikkoa lenkkiä.

Iin kehitys on viime vuo-sikymmeninä ollut enim-mäkseen positiivista ja kunnan tulevaisuudennä-kymät ovat valoisat. Ii on aina ollut allekirjoittaneel-le vahvimman kannatuksen aluetta. Mikäli äänestäjien tuki riittää, niin toimin mie-lelläni tulevaisuudessakin iiläisten äänitorvena arka-dianmäellä.

Risto KalliorinneKansanedustajaehdokas (vas.) Oulu

Viime aikojen lehtiotsakkeet ja median uutisointi ovat ol-leet kerrassaan pysäyttäviä. Esimerkkinä mainittakoon Iltapäivälehdessä ollut juttu iäkkäästä, 94 –vuotiaasta so-keasta ja kuurosta vanhuk-sesta, joka äskettäin kuoli tulipalossa. Hän oli laittanut mikroon vääränlaista ma-teriaalia olevan astian, joka syttyi palamaan. Tulipalos-sa kuolleen vanhuksen ty-tär oli useaan eri kertaan koettanut saada vanhuksel-le paikkaa hoitokotiin. Tu-loksetta.

Tekisi mieleni huutaa ko-vaan ääneen Haloo Suomi! Kysyä edelleen, onko mei-dän sydämemme täysin paatunut? Missä on aito lä-himmäisen rakkaus ja inhi-millisyys?

Olemmeko itse muut-tuneet niin sokeiksi, ett-emme näkemällä näe,

Haloo, herätys Suomi - missä mennään ja missä ajassa elämme?

emmekä kuulemalla kuule lähimmäistemme todellis-ta hätää. Kuten tämä edel-lä mainitsemani surullinen esimerkki yksin asuvasta vanhuksesta. Kuinka hän sokeana ja kuurona olisi voi-nut itse lukea käyttöohjeita tai tietää mikroastian turval-lisuusvaatimuksia. Edelleen kuurona kuulla palohälytti-men ”hälytysääntä”.

Mielestäni tämä on sel-keä ”heitteillejättö”, koska kyseessä oli erityistä tukea ja ohjausta tarvitseva iä-käs lähimmäisemme. Herää eittämättä mieleen kysy-mys, onko meillä nk. hyvin-vointiyhteiskuntana varaa tällaiseen kohteluun? Elimi-noidaanko vanhusväestöm-me tietoisesti pois päiviltään periaatteella raha ensin, vaikka henki menisi. Missä on arvokas vanhuus?

Jos ja kun, tällaisia epäin-

himillisiä laiminlyöntejä esiintyy, tulisi näihin epä-kohtiin valvontaviranomais-ten puuttua välittömästi. Varsinkin, kun kyseessä on nk. heikommassa asemas-sa olevien arjen apua tar-vitsevien lähimmäistemme valvonta, niin tämän tulisi todellakin olla tehostettua valvontaa.

Viimeaikojen ”valvon-taiskut” ovat olleet oi-keansuuntaiset ja useita väärinkäytöksiä on tullut ilmi, sekä vanhustenhoito-kodeissa että lastensuojelu-laitoksissa.

Nyt on tullut aika päät-täjien tehdä kauaskantoisia ratkaisuja koko maamme parhaaksi! Ketään ei saa eristää, eikä jättää yksin.

Vanhustenhoidon ja las-tensuojelun epäkohtiin on puututtava pikaisesti! Ta-voitteena tulee olla inhimil-

linen ja oikeudenmukainen Suomi – maa, jossa kaikki-en ikäluokkien on hyvä elää ja asua.

Suomi tarvitsee edus-kuntaan päätöksentekijöitä, jotka toimivat lupausten-sa mukaisesti ja seisovat sa-nojensa takana. Näiden edellä mainittujen arvojen puolesta olen sitoutunut toi-mimaan täydellä sydämellä!

Sointu Harju, Sievi lasten ja nuorten erityisohjaajakansanedustajaehdokas (KD)

Suomi tarvitsee metsätalouttaJokainen meistä tuntee jon-kun joka elää metsästä, Suomen viennistä yli 20 pro-senttia tulee metsäteollisuu-desta ja työllistää erityisesti puunkorjuussa ja kuljetuk-sessa työskenteleviä ihmisiä maakunnissa.

Terveet, hyvin hoide-tut metsät kasvavat hyvin ja mahdollistavat metsäva-rojen kasvun myös tulevina vuosikymmeninä. Puumas-sa sitoo tehokkaasti hiilidi-oksidia, joten metsävarojen kasvu auttaa ilmastonmuu-toksen hillitsemisessä vii-lentäen ilmastoa. Puusta saatavat korkean jalostus-asteen tuotteet sitovat hiiltä vuosikymmeniksi ja lisää-vät vientiä Suomesta maail-malle.

Metsästä saatavien tuot- teiden kirjo on monipuolis-tunut muutamassa vuodes-sa, laadukkaiden tuotteiden valmistus edellyttää ammat-titaitoa.

Ammattitaitoa on pi-dettävä yllä huolehtimalla koulutuksesta ja ammattitai-toisesta työvoimasta myös tulevaisuudessa. Tuotanto-laitteisiin tehdyt investoinnit

ja tutkimustyö ovat osaltaan mahdollistaneet muovia korvaavien tuotteiden kehit-tämisen ja vähentäneet pääs-töjä.

Monimuotoiset metsät ovat tulevaisuudessa ny-kyistä suuremmassa roolissa suomalaisten hyvinvointia rakennettaessa. Metsätalous ja matkailu eivät ole toisten-sa vastakohtia, monimuo-toisessa metsässä on helppo kulkea, harrastaa metsästys-tä, kerätä marjoja ja retkeillä.

Maailmanlaajuisesti puun- kulutus ei laskisi, vaikka Suo-messa puunkäyttö lopetettai-siin. Olisi vastuunpakoilua uskoa, että jossain muualla maailmassa metsiä hoidet-taisiin paremmin ja puusta jalostettaisiin tuotteita puh-taammin kuin Suomessa.

Markku Eilola-Jokivirta Eduskuntavaaliehdokas (vas.) Oulu

Meillä Suomessa on usean hallituskauden aikana ol-lut yrityksiä kuntien, sosiaa-li- ja terveyspalvelujen sekä aluehallinnon kehittämisek-si. Näissä ei ole kuitenkaan saatu kovinkaan paljoa ai-kaiseksi.

Eräänä syynä vaikut-taisi olevan se, että enem-mistöhallitukset eivät ole käyttäneet parlamentaarista valmistelua, vaan laskeneet päätöksenteossa eduskun-taenemmistönsä varaan. Tämä ei näytä kuitenkaan onnistuvan suurissa kysy-myksissä. Viimeisinä esi-merkkeinä ovat ainakin päätökset maakuntien mää-rästä ja kuuluisasta valin-nanvapaus -asiasta.

Jos tavalliselta ihmiseltä kysyy että mikä on tärkein asia julkisessa terveyden-hoidossa, niin vastaus omi-en kokemusteni perusteella

Maakuntauudistus pienin askelin asiakaspalvelun ehdoilla

on hoitoon pääsy. Julkisen hallinnon näkökulmasta suurin kysymys puolestaan on kustannusten nousu. Sa-noisin, että kumpaankaan kysymykseen ei ole vielä tullut esille lopullisen olois-ta ratkaisua. Noissa oman maakuntamme valmiste-luissa mukana olleena voin kuitenkin kertoa, että vir-kamiesvalmistelijat ovat tehneet hyvää työtä ja us-kottavia sekä hyödynnettä-vissä olevia kehityspolkuja on löydetty.

Monesti on verrattu yk-sityisiä lääkäriasemia jul-kiseen ja ihmetelty miksei julkiselle puolelle saa vas-taanottoaikoja, kun yksi-tyisellä puolella niitä saa helposti. Syy on nähdäkse-ni yksinkertainen. Johtuen rahoitusmallista yksityisel-lä puolella jokainen asiakas tuo rahaa (josta osa tulee

vieläpä julkiselta puolelta), kun taas julkisella puolel-la jokainen asiakas vie ra-haa. Arvioisin, että julkisen puolen asiakasmaksut kat-tavat tyypillisesti ehkä vain 10 – 20 prosenttia kokonais-kuluista.

Lisäksi haluttiin samal-la kertaa saattaa muitakin alueellisia toimintoja alue-hallintoviraston, ELY-kes-kusten ja kuntayhtymien toimialueilta maakunnal-lisen toimijan alaisuuteen. Tuo oli tavallaan järkevää, mutta isonsi koko operaa-tiota edelleen lisää.

Eräs maakuntauudistuk-sen ongelma oli maakun-nilta kielletty mahdollisuus ottaa lainaa investointeihin-sa. Tämä olisi aiheuttanut huomattavat lisäykset tila-kustannuksiin, sekä pitkäai-kaisen kaluston hankintaan. Käytännössä nämä oli-

sivat tarkoittaneet rahan siirtämistä varsinaisesta toi-minnasta kuten asiakas-palvelusta kiinteistö- ja rahoituskuluihin. Koska maakunta ei olisi saanut ot-taa lainaa, niin silloin joku muu olisi ottanut ja perinyt siitä lisäpalkkiot itselleen.

Tallaisessa uudistukses-sa tulisi edetä pienemmil-lä askelilla, ja pitäytyä vain ratkaisuihin, jotka kaikki edistävät kokonaisuutta.

Juha Vuorio, DI, kansanedustajaehdokas (ps.), Oulu

Vierailijana Lauri Salovaara, joka tunnetaan yrittäjänä, juontajana ja puhujana. Salovaara on yksi Suomen eniten työllistettyjä juontajia tehden parhaillaan jopa 100 livekeikkaa vuodessa.

Ilmoittautuminen 9.4. mennessä juho.tauriainen@studiosalama.fi

TERVETULOA YRITTÄJIEN AAMIAISTILAISUUTEEN

pe 12.4. klo 8-10 Chuan Yi -ravintola Micropolikseen

Iin Yrittäjät ry | Iin Micropolis

9nomat

-nro 74.4.2019

NÄYTÄ LUONTOSI JA ÄÄNESTÄ

Eduskuntavaalit sunnuntaina 14.4.2019.Ennakkoäänestys 3.-9.4.2019.

Esa Aalto, 36 Oulu

Filosofian tohtori, biologi, kaupunginvaltuutettu

22Timo Ahvenainen, 32

YlivieskaFilosofian maisteri,

historian ja yhteiskuntaopin opettaja,

kaupunginvaltuutettu

Mika Flöjt, 44 Kuusamo

Yhteiskuntatieteiden maisteri,

varakansanedustaja, maakuntahallituksen vpj.

Satu Haapanen, 50 Oulu

Kasvatustieteiden maisteri, luokanopettaja,

kaupunginvaltuutettu

Toni Holappa (sit.), 20 Oulu

opiskelija

Jaana Isohätälä, 30 Oulu

Filosofian maisteri, oppimisen tutkija,

kaupunginvaltuutettu

Monika Kangas-Siira, 47 Liminka

Filosofian maisteri, kemian ja matematiikan

aineenopettaja, kunnanvaltuutettu

Silja Keränen, 35Kajaani

diplomi-insinööri, kaupunginvaltuutettu

Hanne Kokko, 39Nivala

koulunkäynninohjaaja, JHL:n luottamusmies, kaupunginvaltuutettu

Latékoé Lawson Hellu, 56 Oulu

tietoliikenneinsinööri, kaupunginvaltuutettu

Jenni Pitko, 32 Oulu

arkkitehti, kaupunginhallituksen

varapuheejohtaja

Paula Pohjanrinne, 51 Kempele

Filosofian maisteri, käännöspalveluyrittäjä,

kunnanvaltuutettu

Anne Sormunen, 46 Sievi

Kauppatieteiden maisteri, kansainvälisten

asioiden päällikkö

Seppo Sorvari, 44Raahe

toimistosihteeri, Hinku-yhteyshenkilö

Marjo Tapaninen, 45 Oulu

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti,

projektikoordinaattori

Sofia Tervakangas, 19Oulu

lukio-opiskelija

Antti Yrjölä, 27 Oulu

insinööri

2423 25 26

27 28 29 30 31

32 33 34 35 36

37 38 39Susa Vikeväkorva, 26

OuluKasvatustieteiden maisteri-

opiskelija, varhais-kasvatuksen opettaja, kaupunginvaltuutettu https://www.oulunvaalipiirinvihreat.fi/eduskuntavaalit-2019/ Ilm

oitu

ksen

mak

saja

: Iin

Vih

reät

ry

10nomat

-nro 7

4.4.2019

Eduskuntavaalit 2019 | Oulun vaalipiiri Ennakkoäänestys 3. – 9.4.2019 | Vaalipäivä 14.4.2019

Tutustu ehdokkaisiin osoitteessa www.suomenarvoisiatekoja.fi

Suomen arvoisia tekijöitä

Tuomas Kettunenagrologi (AMK) kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Kuhmowww.tuomaskettunen.fi

104Marisanna Jarvakansanedustaja, yrittäjäPaltamowww.marisanna.fi

103Pekka Aittakumpupastori, filosofian maisteri,Ouluwww.pekkaaittakumpu.fi

102Timo Korhonenkansanedustaja, agrologiSotkamowww.timokorhonen.fi

107Susanna Kisnersairaanhoitaja, laten- suojelun päivystysperhe-hoitaja, Ouluwww.susannakisner.com

106Mikko Kinnunenkansanopiston rehtori, erityisopettaja Reisjärviwww.mikkokinnunen.fi

105

Marjut Lehtonenluokanopettaja, erityisopettajaOulainenwww.marjutlehtonen.fi

108Hanna-Leena Mattilakansanedustaja, filosofian maisteriRaahewww.hannaleenamattila.fi

109Eija-Riitta Niinikoskikehityspäällikkö, teologian maisteriNivalawww.eija-riitta.fi

111Riikka Moilanenhallintotieteiden kandidaattiOuluwww.riikkamoilanen.fi

110Ulla Parviainenkansanedustaja, kasvatustieteen maisteri Kuusamowww.ullaparviainen.fi

113Lauri Nikulavanhempi konstaapeli, nettipoliisiOuluwww.laurinikula.fi

112

Tuija Patanaarkkitehti Ouluwww.tuijapatana.fi

114Juha Sipiläpääministeri, diplomi-insinööriKempelewww.juhasipila.fi

118Jussi Ylitalokenttäpäällikkö, agrologi (AMK)Tyrnäväwww.ylitalonjussi.fi

119Juha Pylväskansanedustaja, agronomiYlivieskawww.juhapylvas.fi

115 116Antti Rantakangaskansanedustaja, agrologiHaapavesiwww.rantakangas.fi

117Vesa RiekkimetsuriPudasjärviwww.vesariekki.fi

Mak

saja

: Poh

jois

-Poh

janm

aan

Kesk

usta

www.facebook.com/ pohjois-pohjanmaankeskusta

@ppkepu

Mak

saja

: Iin

ja P

ohjo

is-P

ohja

nmaa

n Ke

skus

ta

11nomat

-nro 74.4.2019

Erilaisten pätkätyöläisten ta-voin ammattitaiteilija saa yleensä toimeentulonsa mo-nesta eri lähteestä. Taiteili-jan työskentelyedellytyksiä ja toimeentuloa on kehitettävä, sillä keskittyminen luovaan työhön on mahdollista vain riittävillä resursseilla. Pak-koyrittäjyys ei ole paras tapa olla taiteilija. Perustulo tai tai-teilijapalkka toisivat parem-min turvaa.

Peruskoulun taito- ja tai-deaineiden tuntimääriä on kasvatettava. Näin taidet-ta opittaisiin arvostamaan jo pienenä. Lasten ja nuorten on tärkeää hankkia kädentaitoja sekä saada elämyksiä ja vah-vistusta omalle identiteetil-leen luovan toiminnan kautta.

Taiteen avulla voidaan luoda uutta ja vaikuttaa yh-teiskunnallisesti. Sen vuok-si taiteen sananvapautta on vaalittava. Taiteen itseisar-volla tarkoitetaan, että taiteen kysyntä ei saa yksin määrit-tää sen tarjontaa. Kulttuurin arvo mitataan muutoin kuin euroissa.

Heidi Haatajakansanedustaja-ehdokas (vas.) Liminka

Jesse, Samuli ja Hilla ovat tutustuneet kuluneen kevään aikana omakuvien tekemiseen eri teknii-koilla. Valokuvasta piirtäminen hiilellä oli haastavaa mutta palkitsevaa.

13-vuotiaat Jesse Manninen, Hilla Mäenpää ja Samuli Mä-enpää ovat konkareita tai-teen perusopetuksessa. Jesse ja Hilla ovat Iin taidekoulun kuvataideoppilaita viidettä vuotta ja Samulilla takana on pian jo kuusi vuotta taiteen perusopintoja.

Hilla ja Samuli aloitti-vat Taidekoulussa 1. luokal-la, Jesse 3. luokalla. Välissä opinnoista on otettu vähän taukoa, mutta kipinä taiteen tekemiseen on tuonut ta-kaisin taidekoulun kuvatai-deopintojen pariin.

Taidekoulusta saa uutta pot-kua kuvataiteen tekemiseenErityisen mieluista taide-kouluopinnoissa on kaikki piirtäminen, mutta kuvatai-teen tekeminen ylipäätään on kiinnostavaa, pohtii Hil-la. Samulille mieluisinta on vesiväreillä maalaaminen. Jesse puolestaan ei halua ni-metä yhtä tekniikkaa yli mui-den, koska kaikki tekeminen taidekoulussa tuntuu niin

Iin taidekoulussa saa hyvää opetusta kuvataiteesta ja löytää uusia ystäviä

mukavalta. Innokkaat tai-teilijanalut piirtävät ja maa-laavat omalla ajallaan myös kotona, ja Hilla kertoo seu-raavansa taiteilijoita esimer-kiksi Instagramissa.

Laaja kirjo erilaisia teknii-koita ja aiheita on kaikkien kolmen mielestä Iin taide-koulun kuvataideopetuksen vahvuus. Hilla kannustaa-kin tulemaan taidekouluun, koska opinnoissa pääsee ko-keilemaan monia erilaisia tekniikoita ja oppii paljon uutta. Kiinnostus taiteeseen ja halu oppia riittää. Nuoret pohtivat, että taidekoulu voi myös antaa sysäyksen opis-kella tulevaisuudessa jolla-kin taiteen alalla. Ja varmasti täältä saa uusia kavereitakin, Jesse korostaa.

Iin taidekoulussa on tarjol-la tasokasta taiteen perusope-tusta. Opettajat ovat taiteen ja

kasvatuksen ammattilaisia, kuvataideopettajia ja kuva-taiteilijoita. Ja heitä yhdistää myös halu oman opetuksen kehittämiseen. Kuvataiteen lisäksi taiteen perusopetusta annetaan käsitöissä.

Tulevana lukuvuonna 2019–2020 kuvataideopinto-ja tarjotaan monen eri ikäi-sille. Taiteen perusopetus on suunnattu yli 7-vuoti-aille. 1–2 -luokkalaisille ku-vataideopintoja on tarjolla omalla koululla koulupäi-vän päätteeksi, mutta heil-lä, kuten myös kaikilla yli 9-vuotiailla, on mahdollisuus osallistua myös taidekoulun iltaisin järjestettäviin opintoi-hin. Uutuutena taidekoulun tarjonnassa on kuvataide-ryhmä yli 13-vuotiaille, jossa pureudutaan taiteen tekemi-seen monimuotoisemmin ja syvemmin. Esikouluikäiset

Pastelliliiduilla työskentely vaatii tarkkuutta. Mielikuvi-tuksellisen omakuvan teke-minen oli Hillalle mieluisaa, koska työskentely ei tukeutu-nut enää valokuvaan.

voivat hakeutua Taidekou-lun valmentaviin opintoihin, joissa tutustutaan lukuvuo-den aikana kuvataiteen lisäk-si musiikkiin ja käsitöihin.

Tulevan lukuvuoden opintoihin voi hakea 30.4. saakka osoitteessa ii.fi/tai-dekoulu, josta löytyy myös lisätietoa taidekoulun eri kurssivaihtoehdoista.

Hillan, Jessen ja Samulin sekä muiden taidekoulun op-pilaiden kevätlukukauden aikana syntyneisiin taidete-oksiin voi tutustua Nättepo-riin pystytetyssä taidekoulun kevätnäyttelyssä. ”Rytmi ja liike” -nimeä kantava näytte-ly on esillä 29.4. saakka.

Anna-Elina PolojärviKirjoittaja on kuvataideopettajaja toimii suunnittelijaopettaja-na Iin kansalaisopistossa ja tai-dekoulussa

Taidekoulun kuvataideopetukseen voivat hakeutua kaikki kuvataiteesta kiinnostuneet lapset ja nuoret. Haku lukuvuoden 2019–2020 opintoihin on käynnissä 1.–30.4.

Taidekoulun oppilaat esittelevät kevätlukukauden onnistuneimpia töitään. Kuvassa (ylhäältä vasemmalta) Jesse Manninen, Samuli Mäenpää, Hilla Mäenpää, Lumia Isopahkala, Enni Anttila, Ella Anttila ja Patrik Mäenpää.

Sanotaan, että taiteen ole-massaoloa ei saisi perustella sen välinearvojen kautta. Se on totta. Mutta kulttuurilla ja taiteella on kuitenkin suuri merkitys myös välineenä. Yh-teiset projektit tuovat yhtei-söllisyyttä ja hyvinvointia.

Jokaisella ihmisellä on oi-keus kulttuuriin. Taide ja kult-tuuri vaikuttavat positiivisesti terveyteen, psyykkiseen hy-vinvointiin ja elämänlaatuun. Heilläkin, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai ohjausta osallistumiseensa, tulee olla mahdollisuus olla taiteen ja kulttuurin äärellä.

Prosenttiperiaatetta pitää vahvistaa ja ottaa laajemmin käyttöön. Prosenttiperiaate tarkoittaa sitä, että osa raken-nushankkeen määrärahois-ta käytetään taiteeseen. Tämä on hyvä tapa tuoda taideteok-sia julkisiin tiloihin mahdol-lisimman monen nähtäville. Lisäksi valtion taide- ja kult-tuuribudjetti pitää nostaa prosenttiin valtion talousar-viosta.

Taiteen tekemistä ja yritys-toimintaa ei voi verrata kes-kenään. On eri asia tehdä yksi valtavan suuri pronssiveistos vuodessa kuin tuottaa sarja-tuotannossa käyttöesineitä.

Taidetta ja kulttuuria pitää oikeasti tukea

12nomat

-nro 7

4.4.2019

Ylirannan koulun mahdol-lisesta lakkauttamisesta 1.8.2019 alkaen järjestettiin avoin keskustelutilaisuus kyläläisten ja kunnan päättä-jien kesken 27.3.2019

Tapaamisen aluksi kun-nanjohtaja Ari Alatossava kertasi koulun historiaa ja kuinka nyt edessä olevaan

Ylirannan koulun lakkauttamisesta tiedotettiin

koulun mahdolliseen lak-kauttamispäätökseen on tul-tu.

-Ylirannan koulu aloit-ti toimintansa 27.6.1916. En-simmäisen kerran koulun liittämistä Aseman kouluun on esitetty vuonna 1964 op-pilasmäärän laskemisen vuoksi. Kunnanvaltuus-ton 15.6.2015 hyväksymässä kouluverkkosuunnitelmas-sa todetaan. Ylirannan kou-lun lakkautusta ja oppilaiden siirtämistä Aseman koulul-le tarkastellaan, mikäli kou-lun oppilasmäärä alittaa pysyvästi 40 tai mikäli kou-lun rakenteissa havaitaan sellaisia terveydelle vaaral-lisia viitearvot ylittäviä mik-robeja, että koulussa ei ole mahdollisuus käydä koulua. Tällainen tilanne tuli eteen ensimmäisen kerran vuonna 2016, Alatossava totesi.

Silloin koulu suljettiin ja havaitut vauriot korjattiin, oppilaiden käydessä luku-vuoden 2016-2017 koulua Aseman koululla. Lukuvuo-

deksi 2017-2018 koululaiset siirtyivät takaisin Ylirannan koululle.

Keväällä 2018 koulul-la havaittiin uusi terveys-haittaa aiheuttava ongelma. Opetus- ja varhaiskasvatus-lautakunta päätti, että oppi-laat opiskelevat lukuvuoden 2018-2019 Aseman koululla. Kunnanhallitus puolestaan

esitti kunnanvaltuustol-le koulun korjaamista ja 218 000 euron määrärahaa kor-jauskustannuksiin. Kunnan-valtuusto kuitenkin palautti asian uudelleen valmistelta-vaksi ja päätti marraskuus-sa 2018, ettei Ylirannan koulun korjaamiseen va-rata määrärahaa vaan aloi-tetaan Ylirannan koulun lakkauttamisprosessi. Tähän perustuen opetus- ja varhais-kasvatuslautakunta päätti 10.3.2019 esittää kunnanhal-litukselle Ylirannan koulun lakkauttamista 1.8.2019 lu-kien. Edelleen lautakunta päätti käynnistää lakkautta-mispäätöstä edeltävän kuu-lemis- ja hallintomenettelyn, sekä varata vaikuttamismah-dollisuuden asiaan osallisil-le. Kunnanhallitus käsittelee kouluasiaa kokouksessaan 15.4.2019. Lopullisesti Yli-rannan koulun kohtalosta

päättää Iin kunnanvaltuusto touko- kesäkuulla.

Opetusjohtaja Tuomo Lukkari totesi mahdollisen Ylirannan koulun lakkautta-misen merkitsevän pääosan oppilaista siirtymistä Ase-man koululle. Joidenkin koh-dalla myös Pohjois-Iin koulu voi tulla kysymykseen uute-na opiskelupaikkana.

Aseman koulun kunto huolestuttaa ylirantalaisia

Ylirannan lasten vanhem-pia huolestuttaa Aseman koulun kunto. Päättäjiltä kysyttiinkin, onko Aseman koululle tehty vastaavat kuntotutkimukset kuin Yli-rannan koululle. Samoin ih-metystä herätti kiire sulkea Ylirannalta koulu, vaikka kyläläisten mielestä havaitut vauriot eivät ole niin suuria, ettei niitä voitaisi korjata.

-Olemme kovasti poh-tineet miten voisimme asi-

Keskustelutilaisuuteen Ylirannan koulun kohtalosta oli saapunut myös kylän lapsia.

Kyläläisten kysymyksiin vastasivat muun muassa kunnanjohtaja Ari Alatossava, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teijo Liedes, kunnanhallituksen puheenjohtaja Johannes Tuomela ja opetus- ja var-haiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Reijo Kehus.

Veli-Matti Puurunen ei pitänyt Ylirannan koulun kuntoa niin huonona, etteikö päästäisi lap-siaan sinne opiskelemaan.

aan vielä vaikuttaa. Olemme laatineet vastineen kunnan-valtuutetuille ja aloittaneet nimien keruun Ylirannan koulua puolustavaan adres-siin, Veli-Matti Puurunen totesi puheenvuorossaan keskustelutilaisuudessa.

Edellisen remontin laatu ja valvonta, sekä urakoitsijan vastuu takuuaikana nousivat myös keskusteluissa esille. Samoin kyseenalaistettiin Iin kunnan kylämyönteisyys, jos ja todennäköisesti kun Yli-rannan koulu lakkautetaan, tutkimatta tarkemmin edel-lytyksiä koulun toiminnan jatkumiselle.

Kaiken kaikkiaan keskus-telu tilaisuudessa oli kuiten-kin rauhallista ja rakentavaa, opetusjohtaja Tuomo Lukka-ri totesi kokouksen jälkeen. MTR

Yhteensä 415 kotitaloutta (9 %) vastasi Iin kuntalaisbaro-metriin, jossa pyydettiin ar-vioimaan kouluarvosanoin kuntapalveluita sekä kerto-maan mielipiteensä tulevai-suuden kehittämiskohteista.

Vertailtaessa muihin ym-päryskuntiin, vastaajien mie-lestä Ii pärjää paremmin mm. sosiaali- ja terveyspalvelui-den saatavuudessa, varhais-kasvatuksen ja opetuksen pienillä ryhmäkoilla sekä valtakunnallisesti näkyvällä ilmastotyöllä. Myös iiläinen luonto sekä turvallisuuden ja yhteisöllisuuden tunne oli-vat syitä miksi yli 70 prosent-tia suosittelisi tutuilleen Iihin muuttamista.

Iin kunnanjohtajan Ari Alatossavan mukaan kun-talaisbarometrin tulokset kertovat myös missä asiois-sa kunnalla on kirittävää. Edellisen vuoden 2017 kun-talaisbarometrissa liikun-

Ii kysyi kuntalaisilta:”Turvallinen, tuttu ympäristö, luotettavat peruspalvelut lähellä kuntalaista”

takeskus oli ylivoimaisesti eniten toivotuin ja nyt se on vihdoin valmistumassa lop-puvuodesta. Pääosan lap-sille ja nuorille suunnatusta liikuntaharrastuksista tar-joavat iiläiset järjestöt ja yh-distykset. Kansalaisopistolla selvitetään mahdollisuuksia täydentää järjestöjen ja yh-distysten liikuntatarjontaa.

Toiveissa uimahalli, lisää kaupallisia palveluita sekä resursseja lapsiperheiden tukemiseen Kunnanjohtajan mukaan uima- ja jäähallikokonaisuu-den rakentaminen ei nykyi-sen taloustilanteen takia ole mahdollinen vielä lähivuosi-en aikana.

Tavoitteeksi on kuitenkin asetettu, että hanke saataisiin ehdolle ja osaksi valtion ensi syksynä laatimaa seuraavaa nelivuotista liikuntapaikko-

jen rahoitussuunnitelmaa. Elinvoiman lisäämiseksi

tärkeimpinä keinoina vastaa-jat lisäksi pitivät paikallisen yritystoiminnan tukemista ja työpaikkojen luomista sekä asuinalueiden ja kylien tasa-puolista kehittämistä. Kun-nan elinkeino-ohjelmasta vastaavan Micropolis Oy:n toimitusjohtajan Leena Vuo-toveden mukaan tavoitteena on merkittävästi kasvattaa Iihin sijoittuvien yritysten määrää. Laajalle joukolle valtakunnallisia kaupan ja palvelualan toimijoita mark-kinoidaan yritystontteja sekä nelostien asiakasvirtaa ja ostovolyymiä. Iin Pen-tinkankaalla on meneillään asemakaavamuutos, jossa osa tyhjillään olevista teolli-suuskortteleista muutetaan kaupan- ja palvelualojen käyttöön. Sorosentien ja ne-lostien risteykseen on tulossa liikennevalot, mikä mahdol-

listaa alueen liikennevirran turvallisen kasvattamisen.

Iin työllisyyden parantu-minen näkyy myös varhais-kasvatuksen kysynnässä, arviolta kahden uuden päi-väkotiryhmän verran. Iin kunnanvaltuuston käsit-telee 29.4. kokouksessa osana kuntatalouden so-peuttamisohjelmaa Alaran-nan kunnallisen päiväkodin perustamista sekä avoimen varhaiskasvatustoiminnan aloittamista.

Iin varhaiskasvatusjoh-tajan Virpi Uutelan mukaan elokuulle suunnitteilla oleva maksuton avoin varhaiskas-vatus tarjoaa lapsiperheil-le ohjattua yhdessä olemista ja tukea vanhemmuuteen lapsen kasvuun ja kehityk-seen liittyvissä kysymyk-sissä. Kuntalaisbarometrin vastaajat lisäksi toivovat tii-viimpää yhteydenpitoa ja tiedottamista. Varhaiskas-

vatuksen esiopetus on otta-massa elokuussa käyttöön koulupuolelta tutun Wilma-järjestelmän yhteydenpidon tueksi. Muiden varhaiskas-vatuksen ikäryhmien osalta selvitellään sopivaa järjestel-mää. Ii-instituutin johtajan Tarja Rahkolan mukaan kan-salaisopisto ja Iin taidekoulu järjestävät vuosittain noin 10 000 opetustuntia noin 30 toi-mipisteessä kunnan alueella ja kursseja erityisesti lapsil-le ja nuorille suunnitellaan li-sättävän.

Kuntalaisbarometri lyhyesti Kuntalaisbaometrilla halu-taan lisätä asukkaiden vai-kuttamismahdollisuuksia kunnan toiminnan kehittämi-sessä ja päätöksenteossa sekä säännöllistää kuntalaiskyse-lyjä, jotta tuloksille saadaan pitkän ajan vertailutietoja. Iin kuntalaisbarometri toteute-taan joka toinen vuosi.

Pyyntö osallistua kunta-laisbarometriin lähetettiin viranomaistiedotteena kaik-kiin kotitalouksiin (jakelu noin 4 500). Vastauksia pyy-dettiin antamaan yksi per ko-titalous. Barometriin pystyi osallistumaan vastaamalla verkkokyselyyn tai vaihto-ehtoisesti paperilomakkeella Iin ja Kuivaniemen kirjastoil-la.

415 kotitaloutta (noin 10%) osallistui kuntalaisba-rometrin toteutukseen. Vas-taajista 72 prosenttia kuului ikäryhmään 31-63. Keski-määräinen vastaaja edusti kahden aikuisen kotitalout-ta (39%, 167), lapsiperheitä vastaajista oli 44 prosenttia. Vastaajista 73 prosenttia oli asunut Iissä yli 10 vuotta ja 90% aikoi jatkossakin asua Iissä.

Iin kunta tiedotus

Kuntalaisbarometrin tulokset ja palvelualueiden arvosanat on julkaistu verkossa: ii.fi/barometri

13nomat

-nro 74.4.2019

Iin kirjaston ja Iin kansa-laisopiston yhdessä järjes-tämissä perinneporinoissa 26.3. oli aiheena eränkäyn-ti ennen ja nyt. Alustajaksi oli saatu Lapin Vuoden erä-

Eränkäynti ennen ja nyt -luento täytti auditorionmies Juha Mäkimartti, joka on tunnettu ketunmetsästä-jä.

-Eränkäynti on kuulunut elämääni jo lapsesta saakka. Pienpetopyyntiä olen har-

rastanut 1970-luvulta saak-ka ja koirat tulivat mukaan 1980-luvulla, Mäkimart-ti kertoi omasta eränkäynti-taustastaan.

Koirien myötä hän kertoi saaneensa itselleen amma-tin ja toimineensa ammatti-metsästäjänä jo kymmenen vuotta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

-Kuulun siihen ikäluok-kaan, jotka ovat saaneet kokea Rovaniemen mark-kinoiden tunnelman silloin kun turkisten myynti ja osto olivat voimissaan. Noista ajoista jäi mukavat muistot ja parhaasta ketunnahkasta sain aikoinaan yli 600 mark-kaa, Juha Mäkimartti totesi lupsakkaaseen tyyliinsä.

Hän kertoi Suomessa olevan 300 riistanhoitoyh-

Eränkäynti ennen ja nyt -luento kiinnosti iiläisiä.

distystä ja 5000 metsäs-tysseuraa, jotka ovat vuosikymmenten aikana tehneet ansiokasta työtä riis-tanhoidossa. Metsästysseu-rojen ukkoutumisesta hän ei ollut huolissaan, vaan toivoi nuoria mukaan, joille koke-neemmat voivat antaa arvo-kasta oppia erätaitoihin.

-Nykyisin saalis ei itsel-lekään ole tärkeintä ja ki-väärin sijasta mukana voisi yhtä hyvin olla kamerakin. Ihmisten vieraantuminen luonnosta on huolestuvaa ja marjastamaankaan ei uskal-leta lähteä kuin opastetuil-le retkille, Mäkimartti totesi.

Iin kansalaisopiston reh-tori Janne Puolitaival kertoi perinneporinoiden tämän kertaisen aiheen tulleen vinkkinä kuntalaisilta ja toi-Nykyisin tekniikka on tullut oleelliseksi osaksi eränkäyntiäkin.

Vasemmalla istuva Keijo Paaso paljastui perinneporinoiden tiis-taisen aiheen vinkkimieheksi.

Iin kansalaisopiston rehtori Janne Puolitaival on itsekin luonto-miehiä. Juha Mäkimartti puolestaan on Lapin Vuoden erämies.

voi vastaavaa jatkossakin.-Meillä on mahdolli-

suudet järjestää kansalais-opiston toimesta kursseja vaikkapa pienpetopyynnis-tä, jos kiinnostusta riittää, Puolitaival kannusti paikal-la olleita rohkeasti olemaan yhteydessä kurssitoiveista.

Auditorion täyteinen

yleisö kuunteli herkeämättä Juha Mäkimartin huumoril-la ja omakohtaisilla koke-muksilla höystettyä esitystä, sekä tutustui Juhan muka-na olleisiin turkiksiin, sekä eränkäynnin avuksi tullei-siin teknisiin apuvälineisiin. MTR

Valtari Areena virallisesti käyttöön Hyvinvointifoorumissa

Hyvinvointifoorum avataan naurujoogalla.

eri lajien lajiesittelyjä, jotka huipentuvat skeittausnäy-tökseen. Liikuttavia yllätyk-siä on luvassa muun muassa eri lajien maailman huip-pu-urheilijoiden muodossa. Tarkemmin järjestäjät eivät halua nimistä puhua, kos-ka kyseessä on nimenomaan yllätykset.

Päivätansseihin he lupaa-vat tanssiorkesterin Suomen terävimmästä kärjestä ja sen verran esiintyjien nimiä pal-

jastettiin, että päivän aikana esiintyy Pandora, sekä räp-päri Suomen huipulta.

Tapahtuma-ajan paikalla palvelee Merihelmen ravin-tolateltta huolehtien yleisön ruokahuollosta. Esiintymis-lava nousee Valtari areenan eteläpäätyyn ja kaukalo pu-retaan tapahtuma-ajaksi li-sätilan saamiseksi. MTR

Valtarin koulun viereen val-mistunut monitoimiareena vihitään virallisesti käyttöön 25.5. alueella järjestettävässä hyvinvointifoorumissa.

Koko päivän tapahtu-massa on ohjelmaa kai-kenikäisille, jakautuen eri teemoihin. Päivän avaa nau-

rujooga, jonka jälkeen pa-neelikeskustelussa aiheena ovat virkeät vanhukset. Päi-vätanssien jälkeen pohdi-taan teemaa pirteä perhe ja iltapäivällä vuorossa ovat notkeat nuoret.

Iiläiset urheiluseurat pi-tävät alueella koko päivän

Pandora esiin-tyy 25.5. Iin hyvinvointi-foorumissa. Veli-Hannu Pesämaa,

Heini Perttula, Lea Forsberg, Riitta Räi-nä ja Pekka Suopan-ki suunnittelemassa hyvinvointifoorumin toimintojen sijoittu-mista Valtari aree-nalle.

14nomat

-nro 7

4.4.2019

Ii ilmastotekojen kärkeä Suomessa

Megatuuli Oy:n toimitus-johtaja Lauri Lammivaara esitteli Yli-Olhavan tuulipuis-tohanketta.

Ollinkorvan tuulipuistohanketta esitteli Ilmatarwindin hankekehitysjohtaja Pentti Itkonen. Koska Iissä kaavoitusasioiden ei haluta mutkistuvat, otettiin esteellisyydet huomioon ja valtuustoa joh-ti ensimmäinen varapuheenjohtaja Ilkka Pakonen. Pöytäkirjanpitäjänä toimi tämän asian kohdalla kunnanjohtaja Ari Alatossava.

Kunnanvaltuutetuille omia hankkeitaan esittelivät tuulivoimayhtiöt Tuuliwat-ti Oy, Megatuuli ja Ilmatar.

Tuuliwatilla on toimin-nassa 11 tuulivoimalaa Iis-sä ja viisi rakenteilla. Nämä Viinamäkeen tulevat tuu-livoimalat ovat valmistu-essaan Suomen suurimpia, teholtaan 4,2MW. Ne toteu-tetaan kolmella haruksella tuettuina, voimaloiden kor-keuden ollessa 250 metriä. Lisäksi yhtiöllä on 11 voi-malaa luvitettuna Iihin Pa-lokangas Isokangas alueille.

Megatuuli Oy suunnit-telee 60 tuulivoimalan ra-kentamista Yli-Olhavaan. Tuulivoimapuiston yleis-kaavan laadinnasta on tehty päätös ja yhtiö esitteli suun-nitelmiaan kyläläisille ylei-sötilaisuudessa 13.3.

Kokouksessa hanketta esitteli Megatuuli Oy:n toi-mitusjohtaja Lauri Lammi-vaara todeten tarkoituksena olevan tehdä tuulivoima-puisto, jonka vaikutukset ihmisiin ja luontoon ovat mahdollisimman pienet.

-Voimaloiden etäisyy-det toisistaan ovat kasva-neet ja niiden väli on noin kilometri ja minimietäisyys asutukseen kaksi kilometriä, Lammivaara kertoi.

Valtuutetuista Yli-Ol-havassa asuva Pentti Soi-ni kehui hankkeen tuomia hyötyjä ja tukea kunnan ta-loudellekin.

-Hanke on lähtenyt ky-läläisten aloitteesta ja samalla saadaan metsäau-totietkin alueelle helpotta-maan luonnossa liikkumista ja auttamaan jopa hirven-metsästystä, Soini totesi.

Ilmatarwind puolestaan suunnittelee Ollinkorpeen 50-75 tuulivoimalan puis-toa. Voimaloiden korkeu-deksi tulee 300 metriä ja kunta on tehnyt päätöksen

Ilkka Pakonen kiittää Tuuliwatti Oy:n suunnittelupäällikkö Hannu Kemiläistä ansiokkaasta pionee-rityöstä tuulivoima asioissa. Kemiläinen on siirtymässä eläkkeelle, hänen työtään jatkava Sami Piip-po kuvassa Hannu Kemiläisen vasemmalla puolella.

Iin kunnanvaltuuston ko-kous 18.3. sai paljon tietoa tulevista tuulivoimakaa-voista ja IlmastoAreenasta.

-Maailman tärkein asia, ilmasto, tarvitsee oman ta-pahtuman. IlmastoAreena on Suomen merkittävin foo-rumi ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden ratkai-semiseksi. IlmastoAreenas-sa puhutaan suut puhtaaksi, luodaan uutta tietoa ja saa-daan aikaan tekoja ilmaston-muutoksen hillitsemiseksi, IlmastoAreenan johtaja Hanna Lahti valotti ensim-mäisen IlmastoAreenan synnystä ja tärkeydestä.

Kunnanjohtaja Ari Ala-tossava totesi Iin olevan Suomen kärkeä ilmaston-muutoksen torjunnassa ja tuulivoiman olevan tär-keässä asemassa puhtaan uusiutuvan energian tuotta-misessa.

-Iissä on pitkät perinteet tuulivoima-asioissa. Ensim-mäiset voimalat valmistui-vat Vatunkiin 1990-luvulla. 2010 luvun alussa Ii oli hy-vien tuuliolojen ja valtion tukipolitiikan ansiosta alu-eita, jonne tuulivoimaloita nousi. Nyt olemme tuulivoi-matuotannossa siirtymäs-sä kolmanteen vaiheeseen, puhtaasti markkinaehtoi-seen tuotantoon, Alatossava kertoi kunnanvaltuutetuille.

Iissä on tällä hetkellä toi-minnassa 52 tuulivoima-laa yhteisteholtaan 152MW. Lisäksi rakennusluvat on myönnetty 11 tuulivoimalal-le. Lainvoimaisia tuulivoi-makaavoja on kahdeksan. Tuulivoimayleiskaavoja on vireillä kaksi.

Alatossava kertoi Pahka-kosken Energia Oy:n 30 tuu-livoimalan rakentamisen alkavan kesän 2019 aikana. Hanke sai alkunsa yhteis-metsän aloitteesta vuonna 2012.

kaavoituksen aloittamises-ta tuulivoimapuistolle. Kun-nanvaltuutetuille hanketta esitteli hankekehitysjohtaja Pentti Itkonen.

Kunnanvaltuutettujen suhtautuminen tuulivoi-maan on Iissä myönteistä. Kunnanhallitus on kuiten-kin kokouksessaan 11.3. päättänyt aloittaa strategi-sen yleiskaavan laadinnan kuntaan, jossa tarkastellaan myös alle kymmenen tuuli-voimalan puistojen sijoitta-mista kuntaan.

-Olemme ilmastoasiois-sa Suomen ykkönen, silloin olemme myös Euroopan kärkeä ja Euroopan kärki on usein suunnannäyttäjä koko Maailmassa, kunnanjohtaja Ari Alatossava summaa Iin asemaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. MTR

lmastoAreenan johtaja Hanna Lahti esitteli tapahtumaa kun-nanvaltuutetuille.

Lauri Nikulalla on pidellyt viime viikkoina kiirettä. Kes-kustan eduskuntavaaliehdo-kas on kiertänyt ahkerasti vaalikentillä ja käynyt kam-panjoimassa lähes kaikissa vaalipiirin kunnissa. Poliisin työstään Nikula otti vaalikii-reiden vuoksi virkavapaata, mutta ammatti ei pääse kam-panjoidessa unohtumaan.

Nikulan mukaan netti-poliisin työ tuntuu kiinnos-tavan äänestäjiä juuri nyt ajankohtaisuutensa vuok-si. Syksyn ja kevään aikana uutisoitujen seksuaalirikose-päilyjen yhteydessä havah-duttiin digiturvataitojen merkitykseen ja sen myö-tä nettipoliisin työ nousi ai-empaa laajemman huomion kohteeksi. Nikula arvioi po-liisin työn siirtyvän tule-vaisuudessa yhä enemmän verkkoympäristöön: ”Polii-sin työ kohdistuu useimmi-ten sinne, missä ihmiset ovat ja nykyäänhän ollaan yhä enemmän somessa ja muu-alla verkossa. Tässä suhtees-sa turvallisuusympäristössä on viime vuosina tapahtunut merkittävä muutos ja näyt-tää siltä, että kehitys vain jat-kuu”

Erityisen ongelmallise-na Nikula pitää sitä, ettei-vät lainsäädäntö ja yleinen tietous digiturvallisuudesta

Nettipoliisi Lauri Nikula haluaa tuoda eduskuntaan tämän päivän turvallisuusosaamista

kehity samaa tahtia. ”Van-hemmat ovat ymmällään, miten huolehtia lastensa tur-vallisuudesta verkkoym-päristössä, kun ovat usein itsekin melko tietämättömiä sen lainalaisuuksista”. Ni-kula rohkaiseekin vanhem-pia perehtymään lasten ja nuorten käyttämiin sovel-luksiin ja tutustumaan nii-den ominaisuuksiin. ”On tärkeä saada lapsi tai nuori ymmärtämään, että esimer-kiksi somessa jaetun kuvan tai paikkatiedon avulla hei-dän olinpaikkansa on mah-dollista selvittää kohtalaisen vaivattomasti.” Oma lukun-sa asiassa on se, että joiden-kin tulkintojen mukaan yksityisyydensuoja estäisi vanhempia tutkimasta lap-sen puhelinta. Lauri Niku-lan mukaan tässä on menty liian pitkälle. ”Yksityisyy-densuoja ei saa estää vas-tuullisen vanhemmuuden toteuttamista. Lapsen etu ja turvallisuus on tärkeämpi ja suurempi arvo kuin yksityi-syydensuoja.”

Turvallisuuden ohella Nikula on pitänyt kampan-jassaan esillä muun muassa alueellista tasapainoa. Hä-nen mukaansa nämä tee-mat myös liittyvät vahvasti toisiinsa. ”Esimerkiksi po-liisia on viime aikoina kes-

kitetty rajusti ja tämä on näkynyt harvaan asutuilla alueilla pitkinä vasteaikoi-na ja tutkimatta jääneinä ri-koksina.” Lauri Nikula tuntee Harvaan asutun maa-seudun verkoston jäsene-nä reuna-alueiden ongelmat hyvin. Oulun palveluverk-kouudistuksen siirtyminen kaupunginhallituksen käsis-tä valtuuston hoidettavak-si henkilöityi viime keväänä pitkälti asiasta valtuusto-aloitteen tehneeseen Niku-laan. Valtuustossa ei hänen mukaansa ole yhtä suur-ta intoa esimerkiksi koulu-jen lakkauttamiselle kuin kaupunginhallituksessa oli-si ollut. ”Se on pannut kes-kittämispolitiikalle hieman kapuloita rattaisiin”. Niku-lalle onkin sälytetty Oulun kaupunginvaltuustossa ky-läpoliitikon viittaa. ”Jos ta-sapuolista maaseudun ja kaupungin kehittämistä ha-lutaan kutsua sillä nimellä, niin kyllä se minulle sopii.” Nikula haluaa kuitenkin pai-nottaa, ettei hän ole yksin maaseudun asialla. ”Kylät ja kaupungit hyötyvät toisten-sa elinvoimasta.”

Hannu Niskasaari

15nomat

-nro 74.4.2019

Kansainvälisen kierrätyspäivän tapahtuma IiPajallaKansainvälistä kierrätyspäi-vää vietettiin 18.3. Päivän kunniaksi IiPaja tempaisi ta-pahtumalla, jossa esiteltiin muun muassa kuinka IiPa-jalla käytetään kierrätysma-teriaaleja ja millaista IiPajan toiminta on. Lisäsi pajalla otettiin vastaan kierrätys-materiaaleja ja järjestettiin työnäytöksiä ja kierrätys-pajoja, joihin kävijät saivat osallistua. Lisäksi tarjolla oli infoa kierrätyksestä yleen-sä. Tapahtumassa oli mu-kana koko IiPjaja (puutyö-, kädentaito- ja taideosasto, kuntouttava työtoiminta ja seinätön työtoiminta) sekä Tuunataan Työtä -hanke.

Monipuolista toimintaa tarjollaIiPaja on työllistämisen pal-velukeskuksen alaista toi-mintaa, joka palvelee sekä nuoria, että jo varttuneem-pia työnhakijoita. Kun-touttavaa ryhmätoimintaa pajalla on kahtena päivänä viikossa ja kahtena päivänä tätä toimintaa tarjotaan Kui-vaniemitalolla.

Kuntouttavan työtoimin-nan tarkoituksena on paran-taa pitkään työtä hakeneen henkilön arjenhallintaa ja toimintakykyä. Tarkoituk-sena on myös helpottaa paluuta avoimille työmark-kinoille tai osallistumista muihin työkykyä edistäviin toimenpiteisiin. Kuntoutta-va työtoiminta on oikeassa työympäristössä tapahtu-vaa työtoimintaa tai ryh-mämuotoista toimintaa. Ryhmätoiminnassa painot-tuu yksilö- ja ryhmävalmen-nus. Ryhmävalmennus toteutetaan 5-6 hengen pien-ryhmässä.

Puutyöosasto tekee ti-laustöitä muun muassa huo-nekalujen entisöinnissä.

Alle 29-vuotiaille erilai-sia mahdollisuuksia luo-vaan ilmaisuun tarjoaa pajan taideosasto.

-Opettelemme maalaus-tekniikoita, kuvallista ilmai-sua, puhetaitoja ja monia muita taiteen aloja, työval-mentaja Jenni-Sisko Kurtti-la kertoo.

Yksilövalmentaja Heli Haapaniemi tekee jokaisel-le asiakkaalle oman henki-lökohtaisen suunnitelman, jolla saadaan asiakkaalle polku työelämään tai kou-lutukseen. Seinättömän työ-pajatoiminnan ohjaaja Seija Kaisto puolestaan pitää yh-teyksiä työnantajiin. Sei-nättömän valmennuksen tavoitteena on, että nuori saa kokemusta työelämästä, helpottaa nuoren siirtymistä avoimille työmarkkinoille ja edesauttaa pysyvien työsuh-teiden syntymisessä. Työn-antajille seinätön valmennus tarjoaa mahdollisuuden saa-da heidän tarpeisiinsa sopi-vaa ja kehittyvää työvoimaa helposti. Työnantajaan ei kohdistu kuluja koko seinät-tömän valmennuksen aika-na.

Kierrätyspäivän tapah-tumassa vierailijat pääsivät muun muassa tekemään he-delmille kestopussin, jon-ka saivat vaivan palkaksi mukaansa. Jopa toimittajan nakkisormilla pussi syntyi ja hedelmät kulkevat jatkos-sa kotiin hempeän värisessä kestopussissa. MTR

Yksilövalmentaja Heli Haapaniemi, taideosastosta vastaava Jen-ni-Sisko Kurtilla, sekä taustalla työssäoppimisjaksolla oleva Esa Niemitalo Iipajan myymälätiloissa.

Taideosastolla työskentelevä Jaakko Hurskainen oli kierrätyspäi-vänä myyntitehtävissä pajan myymälässä.

Puutyöosastolla Mikael Saarela valmistamassa linnunpönttöjä.

Tuunataan työtä -hanketta esitteli projektikoordinaattori Petri Leppänen.

Iin kirjastoihin tulevat kirjakas-sit syntyvät kierrätysmateriaa-lista IiPajalla. Iin kirjastot ovat luopuneet muovikasseista, joi-den tilalle asiakas voi lainata kestokassin.

Kierrätysmateriaaleista tehty-jen kestopussien valmistuk-seen osallistuneet vierailijat saivat pussin vaivansa palkak-si.

Palsapuusta puutyöosastolla valmistetaan vaappuja. Onko tässä Iipajan tulevaisuuden hittituote.

Taiteen perusopetus on ta-voitteellista tasolta toiselle etenevää, ensisijaisesti lap-sille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetus-ta, joka samalla antaa oppi-laalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asian-omaisen taiteenalan amma-

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma uudistuitilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.

Iin kansalaisopisto ja tai-dekoulu tarjoaa taiteen pe-rusopetusta kuvataiteessa, musiikissa ja käsitöissä. Opetuksen sisältö perus-tuu valtakunnallisesti mää-riteltyyn opetushallituksen

opetusohjelmaan, jonka pohjalta opistot ovat laati-neet omat opetussuunnitel-mansa.

Iin kansalaisopiston ja taidekoulun opetussuun-nitelma taiteen perusope-tukseen on laadittu osana Meri-Pohjolan opistopiiriä. Meri-Pohjolan opistopiiriin kuuluu yhteensä 19 kansa-laisopistoa, joista 16 Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta ja 3 Kainuun maakunnasta.

Musiikin opetussuunni-telmaa laatinut työryhmä on toiminut Iin kansalaisopis-ton musiikinopettajan Jo-hanna Niskasen johdolla.

-Suurin muutos aiem-paan on yhdessä tekemisen

nostaminen keskiöön. Aiem-min oppilaiden opiskelua ohjasivat tasosuorituksiin ja ylhäältä annettuihin kri-teereihin tähtäävä opetus. Nyt korostetaan oppilaan omaa luovuutta, yksilöllisiä kiinnostuksen kohteita sekä musiikin harrastamises-ta saatavaa iloa. Muutos on tärkeä, toteaa Johanna Nis-kanen.

Yhtenä keskeisenä asiana uudessa opetussuunnitel-massa on yhdessä musi-sointi, jonka tulisi kulkea luontevasti mukana musii-kinopinnoissa alusta lop-puun. Iin kansalaisopistossa lähdettiin lukuvuonna 2018-2019 miettimään ja luovasti kokeilemaan erilaisia tapoja toteuttaa yhteismusisointia.

Opettajat saivat melko vapaat kädet ja tämän ke-vään konserteissa pääs-

tään kuulemaan upeita lopputuloksia. Luvassa on esimerkiksi erilaisia duoja, kvartetteja, pieni kamarior-kesteri ja bändejä. Yhdessä tekeminen on inspiroinut sekä oppilaita että opetta-jia ja nyt jo suunnitellaan kovasti, miten sitä voidaan edelleen kehittää tulevina vuosina.

Iissä opetusta annetaan musiikissa myös aikuisille ja huhtikuun puolessa välissä järjestetään tanssit Iin Työ-väentalolla. Aikuiset opis-kelijat pääsevät laulamaan orkesterin säestäminä. Työ-väentalon pitkää tanssihis-toriaa tuodaan illan aikana monin tavoin esille ja tans-sijoilta toivotaan nostalgista pukeutumista. Vapun jäl-keen järjestettävässä Can’t Fight The Rhythm -konser-tissa kuullaan rytmimusiik-

Yhteismusisoinnissa voi opis-kella vaikkapa duoa pianolla.

kia, tämän opintovuoden teemaa Liike ja rytmi esille nostaen. Oppilaista ja opet-tajista koostuva iso bändi saa tuekseen soittajia Oulun konservatoriosta.

-Myös monia mui-ta konsertteja on kevään ohjelmistossa, joten kan-nattaa seurata ilmoittelu-amme, Johanna Niskanen toteaa. Samalla hän muistut-taa ilmoittautumisen Taide-kouluun olevan käynnissä 15.4.2019 saakka. Tänä ke-väänä meillä voi hakea en-simmäistä kertaa myös selloon ja nokkahuiluun, joi-den opetus alkaa syksyllä. Toivomme, että myös näi-hin uusiin instrumentteihin riittää hakijoita. Myös en-tisten opiskelijoiden tulee muistaa ilmoittautua var-mistaakseen opiskelupaikan tulevalle vuodelle. MTR

16nomat

-nro 7

4.4.2019

Lukuliike koulussa -hank-keen lähettiläät, tubetta-ja Miklu Bäck ja kirjailija Magdalena Hai vierailivat Valtarin koululla 19.3. in-nostamassa lapsia ja nuoria lukemaan.

Lukuliike koulussa -kam-panjan tavoitteena on, että lukuvuoden lopussa Suo-messa ei ole yhtään luke-matonta lasta. Kampanjan lähettiläät esiintyvät luku-vuoden aikana 40 koulus-sa, joiden joukkoon Valtarin koulu valikoitui 800 hakija-koulun joukosta.

Nuorten into lukea las-kee, minkä takia opetta-jat ympäri Suomen ovat toivoneet vetoapua luke-misen edistämiseksi. Luku-liike koulussa -kampanjaan on valikoitunut suomen- ja ruotsinkielisiä nuorten esi-

Lukuliike koulussa -hanke kirjaston päivänä Iissäkuvia eri aloilta. Julkisuu-den henkilöt voivat omilla tarinoillaan ja esimerkillään saada vähänkin lukevan lapsen ja nuoren tarttumaan kirjaan. Tarkoitus on osoit-taa, että lukemista tarvitaan monen osaamisen taustal-la ja muistuttaa nuoria siitä, että kirjat ja kirjallisuus kuu-luvat myös heille.

Miklu Bäck kertoi Val-tarin koulun oppilaille ylä-asteikäisenä vihanneensa kirjoja ja lukemista.

-Lukion alussa innos-tuin tubettamisesta. Samal-la aloin tutkia, mitä omat esikuvana harrastavat. Yl-lätyksekseni kaikki lukivat, Miklu totesi tarkkaan idoli-aan kuunteleville oppilaille.

Hän kertoi lukeneena kahdessa vuodessa 150 kir-jaa ja oppineensa niiden

myötä paremmaksi puhu-jaksi ja sanavarastonsa laa-jentuneen huomattavasti.

Fantasiaa, scifiä ja kau-hua kirjoittava Magdalena Hai puolestaan kertoi aina olleensa lukutoukka.

-Lainasin aina perjantai-sin kirjastoautosta kasan kir-joja, jotka olin lukenut siihen mennessä, kun auto viikon päästä palasi, Magdaleena kertoi omasta lukuharrasuk-sestaan.

Magdalena myös luki ot-teita omasta ”Haiseva käsi” kirjastaan. ” Kemianopetta-jan käsi haisee päivä päiväl-tä pahemmalta. Pikajunaan 214 nousee mummolaan matkustavien Irinan ja Toi-von lisäksi laiha nainen, jolla on hyönteismäiset sil-mälasit. Tivolin onnenon-ginnasta voitettu nukke ei

taida olla ihan tavallinen ”Oppilaiden kysymyk-

siä Miklulle ja Magdalenalle esittivät Valtarin koulun op-pilaat Jose Tyni ja Neea

Ollila. Oppilaita kiinnos-ti muun muassa, millainen on hyvä kirja ja voiko aluksi tylsäkin kirja alkaa kiinnos-tamaan lukiessa.

Tilaisuuden lopuksi op-pilailla oli mahdollisuus ottaa selfie Miklun tai Mag-dalenan kanssa. Salintäytei-nen oppilasjoukko asettui salin mittaiseen jonoon, lä-hes jokaisen halutessa ku-vaan idoliensa kanssa.

Kirjaston päivän mer-keissä Iin kirjasto tempai-si vielä tapahtuman jälkeen jalkautumalla iiläisiin kaup-paliikkeisiin kertomaan lu-kemisen tärkeydestä. MTR

Kaikki halusivat selfien idoliensa kanssa.

Magdaleena ja Miklu ovat syksystä saakka kiertäneet Suomen kouluissa lukuliike koulussa -hankkeen lähettiläinä.

Valtarin koulun salin täyttänyt oppilasjoukko kuunteli tarkkaavaisina Miklu Bäckin ja Magdalena Hain esitystä.

Miklu ja Magdalena vastaamassa Jose Tynin ja Neea Ollilan ky-symyksiin.

Kauden tärkeimmät kisat Hippohiihdot IllinsaaressaIllinsaaren parkkipaikat ei-vät riittäneet kauden tär-keimpien hiihtojen alkaessa. Perheen pienimmät pääsivät nauttimaan hiihdon riemus-ta ja tapaamaan Hippoa Hip-pohiihtoihin.

Iin Urheilijoiden hiihto-

Hippo sai innokkaita hiihtäjiä seurakseen jo ennen hiihtojen alkamista.

TULOKSETP7 Pojat 7 vuotta 1 km V: 1. Joosua

Hökkä 3.26,7, 2. Onni Hokkanen 3.51,0, 3. Aapo Ojanen 4.07,2, 4. Hugo Perttula 4.08,7, 5. Julius Onkalo 4.31,2, 6. Aleksi Ris-sanen 4.52,0

T7 Tytöt 7 vuotta 1 km V: 1. Amanda Pakanen 6.24,1, 2. Aava Isopahkala 6.26,6

P8 Pojat 8 vuotta 1 km V: 1. Väinö Bo-ström 2.35,2, 2. Niilo Mustonen 2.37,4, 3. Mikael Klimashevskiy 3.05,8, 4. Lauri Hap-ponen 3.56,2, 5. Aatu Ojanen 4.19,2

T8 Tytöt 8 vuotta 1 km V: 1. Oona Pe-sämaa 2.25,6, 2. Pinja Viinamäki 2.38,1, 3. Silja Majava 2.45,9, 4. Maiju Sorakangas 3.09,6, 5. Saga Kiuttu 3.49,7, 6. Senja On-kalo 4.22,3

P9 Pojat 9 vuotta 1 km V: 1. Matti Mal-mihuhta 2.24,0, 2. Veeti Tammela 2.24,8, 3. Sebastian Hökkä 2.27,8, 4. Aukusti Lepis-tö 4.26,5

T9 Tytöt 9 vuotta 1 km V: 1. Nella Sep-pänen