Keisarin puolesta

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan sotakentillä,

1831

Suomen kaarti

• Suomalainen kansallinen sotilasyksikkö, korotetti keisarilliseen henkivartioväkeen vuonna 1829; komentajana eversti Anders Edvard Ramsay. Kenraalikuvernööri ja Pietarin yleisesikunta Suomen sotaväen ylimpinä komentavina tahoina.

• Tarkk’ampujapataljoona, jossa neljä komppaniaa, sijoitettu Helsinkiin; osa Venäjän keisarillisen henkivartioväen 2. jalkaväkidivisioonan 4. prikaatia. Vahvuus joulukuussa 1830 kaikkiaan 756 miestä.

• Venäjä virallinen komentokieli, ruotsi edelleen kirjeenvaihdon ja päiväkäskyjen kieli.

• Upseeristo edustaa säätyläistöä, monilla kytköksiä maan hallitsevaan eliittiin, osa sukulaisia keskenään. Miehistö etupäässä etelä- ja lounais-Suomesta; kaikkiaan 18% rivimiehistä avioituneita, peräti 22% on entisiä ammattimiehiä ja käsityöläisiä.

Vallankumousvuosi 1830

• Heinä-elokuu; vallankumoukset Pariisissa ja Brysselissä.

• 11. elokuuta; keisari Nikolai I saapuu viralliselle vierailulle Suomeen; asukkaat tervehtivät hallitsijaansa ilahtuneesti ja kunnioittaen.

• 18. marraskuuta; keisari määrää Puolan armeijan liikekannallepanosta puuttuakseen Ranskan ja Belgian vallankumouksiin Pyhän Allianssin velvoitteiden mukaisesti.

• 29. marraskuuta; sotilaskapina Varsovassa, Puolan marraskuun kansannousu puhkeaa.

• 14. joulukuuta; keisari määrää Suomen kaartin liikekannallepanosta kapinallista Puolaa vastaan suunnattua rankaisuretkikuntaa vastaan. Suomalaiset kaartinsotilaat vastaavat taistelukutsuun ”myrskyisällä riemulla”.

Matka sotatanterelle ja taistelukenttä

• Marché-force Helsingistä KrasnojeSeloon, 12.-25. tammikuuta; kymmenesosa pataljoonasta poistuu muonavahvuudesta pakkasen aiheuttamien vammojen seurauksena.

• Ensimmäiset kohtaamiset vihollisen kanssa Masovien seudulla, Kurpienmetsämailla. Wyszkówin, Krasnosielcin ja Pułtuskinyhteenotot 4.-23. huhtikuuta, alikapteeni Wendtinkomennuskunta. Kamieńczykin, Rybienkon ja Brokin kahlaamojenyhteenotot 19.-24. huhtikuuta.

• Koleraepidemia alkaa koetellasuomalaista pataljoonaa keväästä1831 alkaen, vaatien lopultaverrattomasti enemmän uhreja kuintaistelut.

Masovian taistelut toukokuussa 1831

• Przetyczin, Wąsewon jaDługosiodłon taistelut, 16. toukokuuta. Kymmenesosapataljoonan toiminnassaolevasta muonavahvuudesta saasurmansa, haavoittuu tai jäävangiksi suojatessaanvenäläisten perääntymistäkenraali DezyderyChłapowskin puolalaisiltaulaaneilta. Sotaretkenvedenjakaja.

• Eversti Ramsay haavoittuutaistelussa, kaartinpataljoonankomento siirtyyeverstiluutnantti Robert Vilhelm Lagerborgille.

Kesä ja syksy 1831; voitto ja sen hinta

• Vetäytyminen Tykociniin 21. toukokuuta.

• Koleraepidemian synkin kohta kesän 1831 aikana; komppaniat kutistuvat joukkueiden kokoisiksi.

• Varsovan valloitus 6. syyskuuta 1831, Rakowiecin vallitustenvalloitus. Miehitys-kausi Varsovassalokakuuhun 1831.

• Tappiot: 289 kuolleina, 110 kadonneina.

Sotaretken perintö

• Kaartinpataljoona palaa Helsinkiin keväällä 1832. Syksyllä keisari palkitsee yksikön Yrjön lipulla.

• Sotaretki osoituksena suomalaisten uskollisuudesta keisarikunnalle ja autonomian vahvistajana.

• Puolan-sotaretki osana eliitin toteuttamaa kansakunnan rakentamista.

Puolalaisten kansannousuperinteet;

suomalaisten kuuliaisuus keisarinistuimelle

• Ruhtinas Jabłonowski: “Me ihmettelimme miksi he olivat kaukana

kotimaastaan taistelleet meitä vastaan, sen saman valtakunnan puolesta

joka oli kukistanut heidän oman maansa, vaikka he olisivat voineet ojentaa

meille ystävän käden, etenkin kun meidän asemamme oli samanlainen.”

• Nikolai I:n poliittinen testamentti: ”Jättäkää Suomi rauhaan; koko pitkän hallituskauteni aikana se on ollut keisarikuntani ainoa osa, joka ei ole aiheuttanut minulle ensimmäistäkään unetonta yötä.”