Puutuoteteollisuuden puuhuolto ja raaka aineen - metla.fi · 1) Kartoittaa nykyisten mänty- ja kuusivaltaisten viljelymetsien pinta-alat, puustojen määrät ja keskitilavuudet kehitysluokittainpuustojen

Puutuoteteollisuuden puuhuolto ja raaka‐aineen markkinoille saaminen mitä mistä ja mitenmarkkinoille saaminen – mitä, mistä ja miten

Erkki Verkasalo, Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen, Tuula Nuutinen,Erkki Verkasalo, Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen, Tuula Nuutinen, Olli Salminen, Riitta Hänninen

PUU vastaa haasteisiinHämeenlinna, 6.9.2012,

RAAKA-AINEEN LÄHTEET JA NIIDEN KÄYTTÖÖN SAAMINEN OVAT MURROKSESSA

1) Viljelymetsät ovat ratkaisu kasvavaan puun kysyntään Euroopassa.Voimaperäinen, ammattimainen, totuttua lyhyempien kiertoaikojen metsän-yleistyy ja puuntuotanto (ilmeisesti) kasvaa – myös boreaalisessa ilmastossa

2) Biomassan tuotanto ja sen tehostaminen näyttävät olevan tulossa pää-tavoitteeksi metsänkasvatuksessa – Building and living with wood

bi t l ht i k t tii h i t t t t lli dosana biotalousyhteiskuntaa vaatii huomiota puutuoteteollisuuden perus-ja myös jatkojalostajien raaka-aineiden saatavuuteen ja ns. sivutuotteiden käyttöön (bioenergiaa mutta myös muuta) – pitäisi mahdollistaa taloudellinen potentiaali ja kannattavan elinkeinon edellytykset myös metsänomistajillepotentiaali ja kannattavan elinkeinon edellytykset myös metsänomistajille

3) Raaka-aineominaisuudet ja niiden vaihtelu ja tuotepotentiaali muuttuvat viljelymetsätalouden myötä – mitä raaka-aineen käyttöön ohjauksen, lopputuotestrategioiden ja tuotantoteknologian kehittämis ja sovelluslopputuotestrategioiden ja tuotantoteknologian kehittämis- ja sovellus-tarpeita on näköpiirissä, miten raaka-aineen soveltuvuutta voidaan säädellä ja lisäarvoa nostaa, mitä vaikutuksia on puualan perus- ja jatkojalostajien kilpailuasemaan ja kannattavuuteenkilpailuasemaan ja kannattavuuteen

4) Puunkäyttäjä- ja kysyntäolot, metsänomistussuhteet kuten myös puunkasvatuksen toimintaympäristö ovat muuttumassa – millä edellytyksillä ja miten toimien kasvatettu raaka-aine saadaan mahdollisimman hyvin

3.9.2012 23.9.2012 2

ja miten toimien kasvatettu raaka aine saadaan mahdollisimman hyvin markkinoille ja sopivaan käyttöön

PUU-ohjelman tutkimushanke ”Männyn ja kuusen raaka-aine-potentiaalit, ominaisuudet, soveltuvuus ja

Osahanke Nimi Tutkijat

p , , jkilpailukyky puutuoteteollisuudessa” (2008-2012)

1 Viljelymännyn raaka-aine- ja puutuotetutkimukset Erkki Verkasalo, Martti Venäläinen & projektitutkijoita

2 Viljelykuusen raaka-aine- ja puutuotetutkimukset Erkki Verkasalo, Henrik Heräjärvi & projektitutkijoita

3 Viljelyhavupuun eurooppalainen bench-marking Erkki Verkasalo & Tuula N ti

Lisäksi: Nordic pine ja Suomi-Venäjä havupuututkimusten loppuun vieminen

NuutinenMika GrekinSanna Hautamäki

4 Havupuutavaralajien koko- ja laatujakaumat Tuula Nuutinen & MELA-ryhmä4 Havupuutavaralajien koko- ja laatujakaumatLisäksi: VMI-tarkastelut viljely- ja luonnonmet-sien määristä, laadusta ja puutavaralajeista

Tuula Nuutinen & MELA-ryhmäHarri Kilpeläinen, Antti Ihalainen & Erkki Verkasalo

5 Harvennusmänty sahauksessa ja Reeta Stödy jjatkojalostuksessaLisäksi: Pienpuuhun perustuvien liimattujen rakennetuotteiden ja piharakentamisen tuotteiden ominais det

Reeta Stöd, Henrik Heräjärvi, Veikko Möttönen & KeijoHeikkilä

3

ominaisuudet Heikkilä

3.9.2012

Muita tutkimus- ja kehittämishankkeita (Metlassa)

Nimi Tutkijat Kumppaneita

Metsätalouden mallintaminen ja analyysit –h kk hd lli k i l it j

Olli Salminen & MELA h ä

Julkisia ja yksityisiä t h jhakkuumahdollisuuksien analyysit ja

selvitykset (ns. jatkuva hanke)MELA-ryhmä tahoja

Puunkäytön, metsänkäsittelymenetelmien ja omistajuuden vaikutukset alueellisiin

Olli Salminen,Hannu Hirvelä,

Julkisia ja yksityisiä tahojaja omistajuuden vaikutukset alueellisiin

hakkuumahdollisuuksiin ja metsävarojen kehitykseen (2012-2016)

Hannu Hirvelä, Kari Härkönen

tahoja

Puukaupan toimivuus ja kehittämis- Eero Mikkola, MMM Puumarkkinatyö-ehdotukset (2012) Riitta Hänninen,

Jussi Leppänen, Antti Mutanen

ryhmä, TEM Metsäalan strateginen ohjelma

Maan käytön rajoitusten tunnistaminen Tuula Nuutinen Mo-liitto Länsi-Suomi:Maan käytön rajoitusten tunnistaminen metsien käytössä (2012-2013)

Tuula Nuutinen, Hannu Hirvelä, Helena Mäkelä

Mo-liitto Länsi-Suomi: ”Toimivuutta puumark-kinoille”; ELY-keskukset3 kpl (rahoittajina)

Metsien käyttörajoitusten vaikutukset puun hankintamahdollisuuksiin - puun jalostajan näkökulma (2008-2011)

Tuula Nuutinen, Leena Kärkkäinen

Helsingin yliopisto, EFI; Suomen metsäsäätiö (rahoittajana)

P k i (2012 2014) T l N i4

Puutaseskenaariot (2012-2014) Tuula Nuutinen, Reetta Lempinen

3.9.2012

VILJELY- JA LUONNONPUUSTOJEN MÄÄRÄ JA LAATULAATU

VMI 10 -AINEISTOIHIN PERUSTUVIA TULOKSIA

TEHTÄVÄT1) Kartoittaa nykyisten mänty- ja kuusivaltaisten viljelymetsien pinta-alat, puustojen määrät ja keskitilavuudet kehitysluokittainpuustojen määrät ja keskitilavuudet kehitysluokittain2) Laskea männyn ja kuusen läpimittaluokittaiset dimensiotunnukset ja saatavissa olevat ulkoisen laadun tunnukset VMI-koepuuaineiston perusteella D1.3 -läpimittaluokittain3) Laskea männyn ja kuusen tärkeimpien puutavaralajien kertymät VMI-koepuuaineiston perusteella ja siihen apteerauksen simulointia soveltaenkoepuuaineiston perusteella ja siihen apteerauksen simulointia soveltaen läpimittaluokittain VMI-koepuuaineiston perusteella D1.3 -läpimittaluokittain

Laskelmat tehdään erikseen neljälle suuralueelle kasvupaikka-Laskelmat tehdään erikseen neljälle suuralueelle kasvupaikkaryhmittäin – kaikissa tapauksissa luonnonsyntyisiin metsiin vertaillen

Tekijät: Harri Kilpeläinen Antti Ihalainen Erkki Verkasalo

3.9.2012 53.9.2012 5

Tekijät: Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen, Erkki Verkasalo

TULOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN

1) Tietoa männyn ja kuusen viljelymetsien nykyisestä merkityksestä ja käsitys lähivuosikymmenten tulevasta potentiaalista tukki- ja pikkutukkipuun lähteenä suuralueittain puuston määrä ja laatutietojenpikkutukkipuun lähteenä suuralueittain puuston määrä- ja laatutietojen perusteella2) Tietoa viljelymännyn ja -kuusen tukki- ja pikkutukkipuukokoisen puuston ominaisuuksista ja laadusta tärkeimmillä puuntuotantoalueilla nykypuuston perusteella – koskee kuitenkin vain runkojen dimensioita, ulkoista laatua ja niiden perusteella laskettavissa olevia j ppuutavaralajijakaumia 3) Tulokset antavat pohjaa empiiristen tutkimusten suuntaamiselle alueittain sekä laatututkimusten tavoitteiden asetannalle fokusoinnille jaalueittain sekä laatututkimusten tavoitteiden asetannalle, fokusoinnille ja priorisoinnille

3.9.2012 6

Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien pinta-alat kasvupaikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain p j p yvallitsevan puulajin mukaanEtelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI10

Pinta-alat (km2) kasvupaikoittain

25000Pinta-alat (km2) kehitysluokittain

Pieni taimikko

Varttunut taimikko

20000

30000Pinta alat (km ) kasvupaikoittain

Mäntyvaltaiset

Kuusivaltaiset

Lehtipuuvaltaiset 15000

20000 Nuori kasvatusmetsä

Varttunut kasvatusmetsä

Uudistuskypsä

Suojus- tai siemenpuusto

10000

20000

5000

10000

0OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu

Metla /VM

I10

0

5000

Mäntyvaltaiset Kuusivaltaiset Lehtipuuvaltaiset

Metla /VM

I10

73.9.2012

Mänty- ja kuusivaltaisten metsien pinta-alat puuston kehitysluokan ja syntytavan mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI10

25000Mäntyvaltaisten metsien pinta-ala (km2)

Kylvö

Kuusivaltaisten metsien pinta-ala (km2)

20000

IstutusLuontainen

10000

12000

Viljely

Luontainen

15000 8000

10000

4000

6000

5000VM

I10

2000

VMI10

0Pieni taimikko Varttunut

taimikkoNuori

kasvatusmetsäVarttunut

kasvatusmetsäUudistuskypsä Suojus- tai

siemenpuusto

Metla /V


taimikkoNuori



siemenpuusto

Metla /V

3.9.2012 8

Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien puuston tilavuus kasvu-paikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain vallitsevan puulajinpaikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain vallitsevan puulajin mukaanEtelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI10

K k i til d t ( ilj 3) k ik itt i

250

300

Kokonaistilavuudet (milj. m3) kasvupaikoittain

Mäntyvaltainen

Kuusivaltainen

Lehtip altainen 250

300Kokonaistilavuudet (milj. m3) kehitysluokittain

Pieni taimikkoVarttunut taimikko

200

250 Lehtipuuvaltainen

200

250 Nuori kasvatusmetsäVarttunut kasvatusmetsäUudistuskypsäSuojus- tai siemenpuusto

100

150

100

150

0

50

OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu

Metla /VM

I10

0

50

Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen

Metla /VM

I10

93.9.2012

Mänty- ja kuusivaltaisten metsien puuston tilavuus kehitysluokan ja syntytavan mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI10

Mäntyvaltaisten metsien tilavuudet (milj. m3)

mukaan Etelä Suomi puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI10

Kuusivaltaistenmetsien tilavuudet (milj m3)

200

250

Luontainen

Istutus

Kylvö200

250

Luontainen

Viljely

Kuusivaltaistenmetsien tilavuudet (milj. m )

150

200

150

200

100 100

50 50


taimikkoNuori



siemenpuusto

Metla /VM

I10


taimikkoNuori



siemenpuusto

Metla /VM

I10

103.9.2012

Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien puuston keskitilavuus kasvupaikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain vallitsevan puulajinkasvupaikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain vallitsevan puulajin mukaanEtelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI10

250

Keskitilavuudet (m3/ha) kasvupaikoittain

Mäntyvaltainen 250

300Keskitilavuudet (m3/ha) kehitysluokittain

Pieni taimikkoVarttunut taimikkoNuori kasvatusmetsäVarttunut kasvatusmetsäUudistuskypsä

200

Kuusivaltainen

Lehtipuuvaltainen 200

UudistuskypsäSuojus- tai siemenpuusto

100

150

100

150

0

50

Metla /VM

I10

0

50

Metla /VM

I10

3.9.2012 11

0OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen

Mänty- ja kuusivaltaisten metsien puuston keskitilavuus kehitysluokan ja syntytavan mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI10syntytavan mukaan Etelä Suomi puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI10

300Mäntyvaltaisten metsien keskitilavuudet (m3/ha)

300

Kuusivaltaisten metsien keskitilavuudet (m3/ha)

250

Luontainen

Istutus

Kylvö250

Luontainen

Viljely

200 200

100

150

100

150

50

100

MI10

50

100


taimikkoNuori



siemenpuusto

Metla /VM


taimikkoNuori



siemenpuusto

Metla /VM

I10

3.9.2012 12

Mäntykoepuiden d1,3-jakaumat syntytavan mukaan

Koko Suomi Etelä - Pohjoinen Syntytapa Lpmluokka E-Suomi P-Suomi

Luontainen <10 1162 121810-14 1457 143814-18 1929 170418-22 2187 146222-26 2030 97226-30 1698 505>30 2591 469

Kaikki 13054 7768Istutettu <10 325 195Istutettu <10 325 195

10-14 753 29714-18 1068 32118-22 812 24922-26 383 10026 30 94 2826-30 94 28>30 33 4

Kaikki 3468 1194Kylvetty <10 230 147

10-14 311 12714-18 325 14718-22 234 11422-26 83 5226-30 19 12>30 10 2

Tukkipuukokoiset 13575- luontainen 11573 - istutettu 1528

3.9.2012 13

Kaikki 1212 601- istutettu 1528 - kylvetty 474

Kuusikoepuiden d1,3-jakaumat syntytavan mukaan

Koko Suomi Etelä - Pohjoinen Syntytapa Lpmluokka E-Suomi P-Suomi

Luontainen <10 1859 61110-14 1440 52014-18 1615 51518 22 1723 43718-22 1723 43722-26 1610 31326-30 1477 214>30 2447 198

Kaikki 12171 2808Viljely <10 227 29

10-14 263 914-18 320 418-22 340 722 26 251 222-26 251 226-30 120 2>30 97 1

Kaikki 1618 54

Tukkipuukokoiset 8608- luontainen 7864 - istutettu 744

3.9.2012 14

istutettu 744

Mäntytukkipuiden tekninen vikaisuus (VMI-koepuut)Etelä-Suomi

Pohjois-Suomi

3.9.2012 15

Mäntytukkipuiden tekninen vikaisuus syntytavan mukaand1 3-luokittaind1,3 luokittain

Vikaisten puiden osuus, %35

Etelä-SuomiLuontainen Istutettu Kylvetty

20

25

30Ei vikaa 72,3 75,9 78,2Tuoreet oksat, yleinen oksikkuus 0,9 0,7 1,8Kuivat, lahot tai pystyoksat 2,7 1,8 2,2Mutka, mutkaisuus 17,7 15,1 14,2L k 2 9 3 4 1 8

5

10

15

Luontainen

Istutettu

Kylvetty

Lenkous 2,9 3,4 1,8Haara, haaraisuus 0,7 0,7 0,3Laho 0,8 1,0 0,9Runkovaurio, koro, halkeama 1,8 1,2 0,6Muu vika tai vaurio 0,2 0,2 0,0

014‐18 18‐22 22‐26 26‐30 >30 Kaikki

Kylvetty, , ,

Pohjois-SuomiLuontainen Istutettu Kylvetty 90

100

Luontainen

Ei vikaa 42,8 24,7 32,2Tuoreet oksat, yleinen oksikkuus 3,4 4,1 0,0Kuivat, lahot tai pystyoksat 4,0 5,4 2,7Mutka, mutkaisuus 32,0 50,3 52,3Lenkous 10 8 10 1 7 4

50

60

70

80

Istutettu

Kylvetty

Lenkous 10,8 10,1 7,4Haara, haaraisuus 1,3 4,1 4,7Laho 0,9 0,0 0,0

Runkovaurio, koro, halkeama 4,2 0,6 0,7Muu vika tai vaurio 0 5 0 6 0 0

10

20

30

40

3.9.2012 16

Muu vika tai vaurio 0,5 0,6 0,00

14‐18 18‐22 22‐26 26‐30 >30 Kaikki

Mäntytukkipuiden runkoluokkajakaumatt t k d l kitt isyntytavan mukaan d1,3-luokittain

Etelä-Suomi Pohjois-Suomi

3.9.2012 17

Kuusitukkipuiden tekninen vikaisuus (VMI-koepuut)Etelä-Suomi

Pohjois-Suomi

3.9.2012 18

Kuusitukkipuiden tekninen vikaisuus syntytavan mukaand1 3-luokittaind1,3 luokittain

Etelä-SuomiLuontainen Istutettu

35

Vikaisten puiden osuus, %

Ei vikaa 75,3 75,6Tuoreet oksat, yleinen oksikkuus 0,9 0,3Kuivat, lahot tai pystyoksat 2,2 1,8Mutka, mutkaisuus 15,6 15,1Lenkous 2 6 2 6 20

25

30

35

Luontainen

Viljely

Lenkous 2,6 2,6Haara, haaraisuus 0,6 0,4Laho 1,1 1,5Runkovaurio, koro, halkeama 1,5 2,3Muu vika tai vaurio 0,3 0,4

5

10

15

20

Pohjois-SuomiLuontainen Istutettu

014‐18 18‐22 22‐26 26‐30 >30 Kaikki

100

Luontainen

ViljelEi vikaa 55,3 18,2Tuoreet oksat, yleinen oksikkuus 1,2 0,0Kuivat, lahot tai pystyoksat 0,8 0,0Mutka, mutkaisuus 25,9 81,8Lenkous 7 8 0 0

60

80

Viljely

Lenkous 7,8 0,0Haara, haaraisuus 2,0 0,0Laho 3,3 0,0Runkovaurio, koro, halkeama 3,1 0,0Muu vika tai vaurio 0,6 0,0 0

20

40

3.9.2012 19

18‐22 22‐26 26‐30 >30 Kaikki

Kuusitukkipuiden runkoluokkajakaumatsyntytavan mukaan d luokittainsyntytavan mukaan d1,3-luokittain


3.9.2012 20

PUUTAVARALAJIJAKAUMAN SIMULOINTI(Kil läi 2001)(Kilpeläinen 2001)

PUUTAVARALAJIT

MäntyMin lpm cm Pituudet m

PUUTAVARALAJIT

Min. lpm, cm Pituudet, mSahatukki, normaali 15 3,7 ‐ 5,5Tyvitukki, A laatu 22 2,8 ‐ 5,5Tyvitukki, C laatu 15 3,7 ‐ 5,5Pikkutukki (tyvi) 12 3,1 ‐ 4,3Pikkutukki (muu) 12 3,1 ‐ 4,3Kuitupuu 6 2,8 ‐ 5,5

KuusiMin. lpm, cm Pituudet, m

Sahatukki 16 3,7 ‐ 5,5Vaneritukki 22 2,6 ja 5,2 Pikkutukki (tyvi) 12 3,1 ‐ 4,3Pikkutukki (muu) 12 3,1 ‐ 4,3K it 7 2 8 5 5

3.9.2012 21

Kuitupuu 7 2,8 ‐ 5,5

PUUTAVARALAJIEN HINNAT VAIKUTTAVAT ARVOAPTEERAUKSEENARVOAPTEERAUKSEEN

1 Vakiopuutavaralajien keskimääräiset kantohinnat 2009-1. Vakiopuutavaralajien keskimääräiset kantohinnat 2009-2011 Metlan hintaseurannasta (http://www.metla.fi/metinfo)( p )

2. Ns. erikoispuutavaralajien hinnat asiantuntija-arvioina

SIMULOINNIN TOTEUTUSSIMULOINNIN TOTEUTUS- Koepuiden dimensiot ja ulkoisen laadun mukaiset laaturajat: VMI-mittausdatasta (maastoaineisto)laaturajat: VMI-mittausdatasta (maastoaineisto)- Puutavaralajit ja niiden yksikköhinnat- Puutavaralajien hintamatriisit (läpimitta, pituus)j ( p p )- Dynaaminen optimointi kunkin rungon parhaiden apteerausvaihtoehtojen välillä, kokonaisarvon

k i i i k i3.9.2012 22

maksimoimiseksi

Mäntytukkipuiden puutavaralajijakaumat

Luontainen Istutettu Kylvetty

y p p j jsyntytavan mukaan d1,3-luokittain – Etelä-Suomi

Luontainen Istutettu Kylvetty

3.9.2012 23

Mäntytukkipuiden puutavaralajijakaumaty p p j jsyntytavan mukaan d1,3-luokittain – Pohjois-Suomi

Luontainen Istutettu KylvettyLuontainen Istutettu Kylvetty

3.9.2012 24

Mäntytukkipuiden tukkiprosentti ja tukki- ja pikkutukkiprosentti syntytavan mukaan d1 3-luokittain


pikkutukkiprosentti syntytavan mukaan d1,3 luokittain

3.9.2012 25

Kuusitukkipuiden puutavaralajijakaumatp p j jsyntytavan mukaan d1,3-luokittain – Etelä-Suomi

Luontainen Istutettu

3.9.2012 26

Kuusitukkipuiden puutavaralajijakaumatp p j jsyntytavan mukaan d1,3-luokittain – Pohjois-Suomi

Luontainen Istutettu

3.9.2012 27

Kuusitukkipuiden tukkiprosentti ja tukki- ja pikkutukkiprosentti syntytavan mukaan d1 3-luokittainpikkutukkiprosentti syntytavan mukaan d1,3 luokittain


3.9.2012 28

PUURAAKA‐AINEEN SAATAVUUS – MITÄ SILLÄ TARKOITETAAN (TUULA NUUTINEN 19.5.2011)

Puuntuotannossa

Hakkuukypsää + harvennettavaaharvennettavaa

Myytävänä/ostettavissa

Puustamaksu-kyvyn rajoissa

3.9.2012 29

Vapo Timber Oy, Hankasalmi

3.9.2012 30

3.9.2012 31

3.9.2012 32

MILLAISISTA METSISTÄ PUUTUOTETEOLLISUUDENVIIME VUOSIEN PUUHUOLTOA VASTAAVATVIIME VUOSIEN PUUHUOLTOA VASTAAVAT

KERTYMÄT TULEVAISUUDESSA

• Skenaariolaskelma ”Toteutuneet hakkuut”: vuosina 2007-2011 toteutuneita hakkuumääriä noudattava hakkuukertymä” (Tietolähde: Metsäntutkimuslaitos / MELA-ryhmä 19.06.2012 –www.metla.fi/metinfo/mela)– Laskettu metsäkeskuksittain 4 % tuottovaatimuksellaLaskettu metsäkeskuksittain 4 % tuottovaatimuksella– Rajoitteina toteutuneet hakkuukertymät, mutta eivät hakkuutavat

• Etelä- ja Pohjois-Suomea koskevia tuloksia puulajeittain:– ainespuun hakkuukertymät hakkuutavoittain

t kki h kk k t ät j ”k ki ää i t kki t / h k tt– tukkipuun hakkuukertymät ja ”keskimäärin tukkipuuta / hakattava tukkirunko” hakkuutavoittain

Tekijät: Olli Salminen, Tuula Nuutinen

3.9.2012 33

Tekijät: Olli Salminen, Tuula Nuutinen

VERTAILU: TOTEUTUNEET HAKKUUT 2007-2011 VS. SUURIN KESTÄVÄ HAKKUUKERTYMÄ 2009 2038SUURIN KESTÄVÄ HAKKUUKERTYMÄ 2009-2038

3.9.2012 34

Lähde: VMI-tulosten julkistus 19.6.2012, METLA / MELA-ryhmä

Ainespuun hakkuukertymä 2009-2038Etelä-SuomiEtelä Suomi

milj. m3/v

1214161820

1214161820

4681012

24681012

Kasvatushakkuu

Uudistushakkuu

02

2009

‐201

8

2019

‐202

8

2029

‐203

8

2009

‐201

8

2019

‐202

8

2029

‐203

8

2009

‐201

8

2019

‐202

8

2029

‐203

8

02

2009

‐201

8

2019

‐202

8

2029

‐203

8

2009

‐201

8

2019

‐202

8

2029

‐203

8

2009

‐201

8

2019

‐202

8

2029

‐203

8

Mänty Kuusi Rauduskoivu Mänty Kuusi Rauduskoivu

4 % tuottovaatimus 0 % tuottovaatimus

Vuosien 2007-2011 toteutuneita hakkuita vastaavan hakkuutavoitteen alittaessasuurimman kestävän kertymätason se on saavutettavissa eri hakkuustrategioilla!

3.9.2012 35

Ainespuun hakkuukertymä 2009-2038Pohjois-SuomiPohjois Suomi

milj. m3/v

8

10

8

10

2

4

6

2

4

6

Kasvatushakkuu

Uudistushakkuu

0

009‐20

18

019‐20

28

029‐20

38

009‐20

18

019‐20

28

029‐20

38

009‐20

18

019‐20

28

029‐20

38

0

009‐20

18

019‐20

28

029‐20

38

009‐20

18

019‐20

28

029‐20

38

009‐20

18

019‐20

28

029‐20

38

4 % tuottovaatimus 0 % tuottovaatimus

20 20 20 20 20 20 20 20 20

Mänty Kuusi Rauduskoivu20 20 20 20 20 20 20 20 20

Mänty Kuusi Rauduskoivu

Vuosien 2007-2011 toteutuneita hakkuita vastaavan hakkuutavoitteen alittaessa suurimman kestävän kertymätason se on saavutettavissa eri hakkuustrategioilla!

3.9.2012 36

Tukkipuun hakkuukertymä 2009-2038Etelä-SuomiEtelä Suomi

3/ kilj 3/

10

12

0,5

0,6

m3/runkomilj. m3/v

4

6

8

0,2

0,3

0,4

Uudistushakkuu

0

2

2018

2028

2038

2018

2028

2038

2018

2028

2038

0

0,1

2018

2028

2038

2018

2028

2038

2018

2028

2038

Kasvatushakkuu

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2


2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2


Tukkirungon tukkiosan keskikokoTukkikertymä

4 % tuottovaatimus

3.9.2012 37

Tukkipuun hakkuukertymä 2009-2038Pohjois-SuomiPohjois Suomi

m3/runkomilj. m3/v

2,5

3

0 25

0,3

0,35

1

1,5

2

0,1

0,15

0,2

0,25

Uudistushakkuu

h kk

0

0,5

009‐20

18

019‐20

28

029‐20

38

009‐20

18

019‐20

28

029‐20

38

009‐20

18

019‐20

28

029‐20

38

0

0,05

09‐201

8

19‐202

8

29‐203

8

09‐201

8

19‐202

8

29‐203

8

09‐201

8

19‐202

8

29‐203

8

Kasvatushakkuu

Tukkikertymä

20 20 20 20 20 20 20 20 20


20 20 20 20 20 20 20 20 20


Tukkirungon tukkiosan keskikokoTukkikertymä

4 % tuottovaatimus

3.9.2012 38

D1.3 11-18 cm puuston kuitupuun hakkuukertymä 2009-2038Etelä-SuomiEtelä Suomi

3/ kilj 3/ m3/runkomilj. m3/v

2,5

3

0 1

0,12

0,14

1

1,5

2

0 04

0,06

0,08

0,1

Uudistushakkuu

0

0,5

2018

2028

2038

2018

2028

2038

2018

2028

2038

0

0,02

0,04

2018

2028

2038

2018

2028

2038

2018

2028

2038

Kasvatushakkuu

D 11 18 cm rungon kuitupuuosanD 11 18 cm puuston kuitupuun kertymä

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2


2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2


D1.3 11-18 cm rungon kuitupuuosankeskikoko

D1.3 11-18 cm puuston kuitupuun kertymä

4 % tuottovaatimus

3.9.2012 39

D1.3 11-18 cm puuston kuitupuun hakkuukertymä 2009-2038 Pohjois-SuomiPohjois Suomi

3/ kilj 3/ m3/runkomilj. m3/v

1,2

1,4

1,6

0 1

0,12

0,14

0,6

0,8

1

0 04

0,06

0,08

0,1

Uudistushakkuu

0

0,2

0,4

2018

2028

2038

2018

2028

2038

2018

2028

2038

0

0,02

0,04

2018

2028

2038

2018

2028

2038

2018

2028

2038

Kasvatushakkuu

D 11 18 cm rungon kuitupuuosanD 11 18 cm puuston kuitupuun kertymä

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2


2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2

2009

‐2

2019

‐2

2029

‐2


D1.3 11-18 cm rungon kuitupuuosankeskikoko

D1.3 11-18 cm puuston kuitupuun kertymä

4 % tuottovaatimus

3.9.2012 40

SELVITYS PUUKAUPAN TOIMIVUUDESTA, KEVÄT 2012( ä )Yhteenveto (Riitta Hänninen et al. 24.4.2012)

3.9.2012 41

Mistä kehittämistoimenpiteistä osapuolet ovat erimielisiä?

3.9.2012 42

Puumarkkinatyöryhmä / MMM (7.5.2010 – 6.5.2013)

TEHTÄVÄT1) Keskustelufoorumi puumarkkinoihin liittyvissä ajankohtaisissa .) p y j2) Seuraa ja edistää puumarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä, ja tekee tarvittaessa tähän tähtääviä aloitteita valtiolle ja alan toimijoille3) Toimii neuvoa-antavana elimenä puumarkkinoiden toiminnan edistämiseen3) Toimii neuvoa-antavana elimenä puumarkkinoiden toiminnan edistämiseen tähtäävissä kysymyksissä4) Seuraa käynnissä olevia kehityshankkeita

TULOKSIA- Puukaupan julkisten hintatilastojen sisällön syventäminen (Metla): kuudesta seitsemään hinta alueeseen pikkutukit tms tavaralajin t eriytetty ensiharvennuksetseitsemään hinta-alueeseen, pikkutukit tms. tavaralajin t eriytetty, ensiharvennukset eriytetty, puutavaralajien nimelliset kantohintaindeksit otettu mukaan- Energiapuun hinta- ja määrätilastoinnin kehittäminen

P t ähköi k ik k hittä i- Puutavaran sähköisen kauppapaikan kehittäminen- Metsänomistajien tekemien puukauppojen hinta- ja määrätilastointi vuoden 2013 alusta (Metla)

3.9.2012 43

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö, 19.7.2012

KIITTÄEN KUULIJOITA!

Lisätietoja:[email protected] nuutinen@metla [email protected]@[email protected]

3.9.2012 449/3/2012 44

Documents

Puutuoteteollisuuden puuhuolto ja raaka aineen - metla.fi · 1) Kartoittaa nykyisten mänty- ja kuusivaltaisten viljelymetsien pinta-alat, puustojen määrät ja keskitilavuudet kehitysluokittainpuustojen