Kansalliskonservatiivinen aikakauslehti

3 / 2013

George W. Bushin kunnianpalautus

on alkanut

Kehittyvä kansanliike tarvitsee nuorta näkemystä . . . . . . . . . . . . . . . 4-5

George W . Bushin kunnianpalautus on alkanut . . . . . . . . . . . . . . . . 6-7

Mikä suomen kouluja vaivaa? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8-12

Haastettu demokratia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Snowdenin sukupolvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14-15

Färsaaret vs . Euroopan unioni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Kolumni: Kansakunnan hiljaiset sankarit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Koulutussopimus on ratkaisu nuorisotyöttömyyteen . . . . . . . . . . 18-19

Islamisaatio ei tule, kun sinä olet valmis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20-23

Kolumni: Jäitä hattuun, metropolihaaveilijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Tarina kaltoinkohdellusta kielestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Suurkaupungin sykkeestä aavalle preerialle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26-29

Kirja-, peli- ja baariarvostelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30-31

Mielipidepalsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Vieraskynä: Mitä tapahtui nukkuvien puolueelle? . . . . . . . . . . . . . . . . 33

Älyttömät sitaatit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Kesäpäivät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

Palvelukortti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

JulkaisijaPerussuomalaiset Nuoret ryYrjönkatu 8-10 B 25, 6. krs00120 Helsinkiwww.ps-nuoret.fi

ISSN2323-6078

PäätoimittajaSimon Elo

AvustajatMarkku RuotsilaSimo GrönroosAleksi HernesniemiSebastian TynkkynenSamuli VoutilaSuvi KarhuToni AhvaJarmo Keto

Graafinen suunnittelu ja taittoJanne Turunen

KuvatMatias TurkkilaLehtikuva

KansikuvaLehtikuva, Janne Turunen

PainopaikkaTammerprint Oy

4/2013Seuraava lehti ilmestyy Joulukuussa. Ilmoitusvaraukset- ja hinnat:Suvi Karhu, sihteeri@ps-nuoret.fi, 040 6532960

SiSältö

PääkirjoituS

Mitä hyötyä on tiedemiehen löydöksestä syövän parantamiseksi, jos tieto siitä ei leviä eteenpäin? Ei mitään . Sama pätee politiikassa . Meillä on ongelmiin ratkaisut, jotka on saatava julkisuuteen . Joko viestintä-taitojen merkitys ymmärretään tai annetaan muiden painella ohi . Emme voi enää tuudittautua siihen uskoon, että pelkästään tehtailemalla kannanottoja ja ohjelmia verkkosivuillemme viestimme tavoittaisi kohderyh-mämme . Se maailma on mennyt . Jotta viestintämme olisi tehokasta, meidän pitää onnistua aina kahdessa asiassa . Ensin poliittinen sisältö puetaan tarkasti oikeaan muotoon . Meille voi olla selvää, että EU on toimimaton järjestelmä, mutta kun kerromme siitä kansalaiselle, joka ei ole perehtynyt teemaan, viestiä on vahvistettava . On kerrottava mahdollisimman konkreettisesti, miten suomalainen hyötyy liittovaltiokehityksen pysäyttämi-sestä sekä käännettävä vielä kerran toisin päin: mitä tapahtuu, jos tilanteelle ei tehdä mitään . Viestittävä asia tulee tiivistää sitä lyhyempään muotoon, mitä suurempi vastaanottajakunta halutaan . Kun tiedetään tarkasti, minkä viestin halutaan välittyvän, päätetään väline tai välineet, joiden avulla kohderyhmä saavutetaan parhaiten . Kyse ei ole vain siitä, valitaanko printtimedia, radio, televisio vai internet, vaan siitä, miten niitä käytetään . Tutkitusti viesti menee parhaiten perille, kun se lyödään tajuntaan useasti ja eri kanavia hyväksi käyttäen . Kun onnistum-me viestinnässä, nuoret tietävät, mitä ajamme, ja ymmärtävät, miksi vaihtoehtomme on paras . Bob Helsinki -mainostoimisto suunnitteli Saunalah-delle kampanjan, jossa viesti kalliiden liittymien järjettömyydestä brändättäisiin mainosfilmeillä upporikkaaseen Blingströmien perheeseen, joka tuhlaili rahaa minkä kerkesi . Ennen kampanjan paljastamista yhdelle perheen mainoshahmoista luotiin keinotekoi-nen artistin ura suomalaisten huipputuottajien yhteistyöllä, ja operaattori sai radiot niiden tietämättä soittamaan mainosbiisiä soittolistoilla . Saunalahti kulkee ihmisten mielissä, ja sen viestiä jopa lauletaan ja fanitetaan . Saatat miettiä: olipa kelpo esimerkki, mutta ei päde politiikkaan . Ajattelepa uudelleen . Operaattori-en puhelinliittymät olisivat nimenomaan viimeinen asia, josta voisi syntyä laulettava ja fanitettava ilmiö . Jos siinä onnistutaan, politiikassa sellaisen täytyy olla suorastaan helppoa . Kunhan käytämme luovuuttamme . Viestinnän kehittäminen on järjestömme menestyk-sen avaintekijä . Edellisessä lauseessa olen huomaamatta-si toistanut ajatuksen viestinnän tärkeydestä kirjoituk-sessani kolmannen kerran, ja tähän päätän .

Kuulumisiin!

Sebastian TynkkynenPerussuomalaisten Nuorten vt. toiminnanjohtaja

3

Ra

hv

as

3/2

013

Miksi lähdin mukaan? Eikö muualta olisi saanut mukavia työ-paikkoja, ilmaisia

lounaita ja jäsenetuja, joita vain maan tapa voi tarjota? Kyse ei ollut puitteista, vaan aatteesta . Vaali-rahakohu oli minulle viimeinen kim-moke lähteä politiikkaan . Olin lopen kyllästynyt vanhojen puolueiden metkuihin ja koottuihin selityksiin . Ymmärsin silloin neljä vuotta sitten Vaasassa istuessani, että tässä porukassa on sitä jotain . Paloa toimia aatteen hyväksi ja ymmärrystä antaa jokaiselle vastuuta, jos on pätevyyt-tä . Kiitän siitä erityisesti puheen-johtajana toiminutta Vesa-Matti Saarakkalaa.

Vastuuta on kannettava

Politiikka on raskasta, mutta useim-miten hauskaa ja mielenkiintoista . Kun Vesa-Matti kysyi minulta, olen-ko kiinnostunut puheenjohtajuudes-ta, vastasin varsin pian myöntävästi siitä huolimatta, että minulla ei ollut kokemusta puheenjohtajuudesta . Vaistosin, että päätös on oikea . Eduskuntavaalit nostivat Perus-suomalaiset Nuoret varteenotetta-vaksi poliittiseksi nuorisojärjestöksi . Nuoret ja ääni: Nuoret eduskunta-vaaleissa 2011 -tutkimuksen mukaan 19,3 prosenttia alle 30-vuotiaista ää-nesti perussuomalaisia . Olimme eduskuntavaalien suosituin puolue

nuorten keskuudessa . Jäsenmäärä tuplaantui jytkyn jälkeisessä huumassa . Kilpailijoilla muuttui ääni kel-lossa, kun äänet olivat taululla . Muis-tan kun olin yhdessä eduskuntaryh-män edustajien kanssa UPM:n vie-raana pian vaalien jälkeen . Yhtiön toimitusjohtaja nosti lopulta maljan ja skoolasi ”Perussuomalaisille”! Sil-loin ymmärsin, että poliittinen kent-tä on muuttunut pysyvästi . Lisäksi perussuomalaisten edus-tus europarlamentissa on tarkoitta-nut nuorisojärjestölle lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä . Viime vuonna järjestön edustajat muun muassa vierailivat Tanskan kansan-puolueen nuorten vuosikokouksen

PeruSSuoMalaiSet on SuoSittu Puolue nuorten keSkuudeSSa

Kehittyvä KansanliiKe tarvitsee nuorta

näKemystä

Perussuomalaiset Nuoret rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 2006. Siitä ei ole kuin seitsemän vuotta aikaa.

Lähdin toimintaan mukaan Vaasan kevätkokouksessa vuonna 2009. Jäseniä oli kolmisen sataa,

piirijärjestöt olivat alkuvaiheessa ja palkattua henkilökuntaa ei ollut.

Budjetti oli vaatimaton.

Teksti: Simon elo

4

Ra

hv

as

3/2

013

veistä löytyvät todennäköisesti puo-lueen uudet kasvot – täytyy muistaa, että Timo Soini oli aikanaan SMP:n nuorisojärjestön puheenjohtaja . Perussuomalaiset nuoret tekevät joka päivä historiaa . Perussuomalais-ten vaiheista kirjoitetaan vielä useita väitöskirjoja . Useat tutut miehet ja naiset nousevat isänmaan merkittä-ville paikoille . Tehtävä on hoidettava niin hyvin, että on iloista muistelta-vaa keinutuolissa vanhoilla päivillä . Aate ja puitteet ovat kunnossa . Nyt voimme vastata kysyntään . Kää-ritään hihat ja laitetaan mietintä-myssy päähän – hyvin suunniteltu on puoliksi tehty . Lähde sinäkin mukaan Perussuomalaisten Nuorten toimintaan isänmaan ja läheistesi puolesta . Ja jos ikä on esteenä, tilaa Rahvas ja tue nuorisojärjestön toi-mintaa .

keSkiluokka haltuun

Perussuomalaisten täytyy saada enemmän keskiluokan ääniä, mikäli puolue halutaan nostaa pääministeritasolle . Keskiluokka on

nykyajan työväenluokka – perinteisiä duunareita, valkokaulustyöläisiä ja pienyrittäjiä . Vähävaraisimmilta ei uskalleta leikata, ja varakkaimmil-le uskalletaan antaa . Lystin maksaa keskiluokka, jonka sietokyky on Suomessa ollut vertaansa vailla . Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan Perussuomalaisten kannattajakunnasta on mahdollista tunnistaa ryhmä, joka ”saa kaiku-pohjansa keskiluokkaisten ja keskituloisten työikäisten tyytymättömyy-destä kiristyviin veroihin ja niillä kerättyjen rahojen liian anteliaaseen käyttöön . Mukana on paljon teollisuudessa työskenteleviä tai pienyrittäjiä” . Suomalaisten työläisten suhteellista asemaa halutaan heikentää maahanmuuton avulla . Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen Juhana Vartiainen haluaa Suomeen 100 000 maahanmuuttajaa, joiden tehtä-vänä olisi toimia halpatyövoimana . Vartiainen myöntää, että edes juhlapuheissa tarkoitus ei ole enää houkutella korkeasti koulutettua, osaavaa väkeä . Samaan aikaan tutkimus kertoo, että maahanmuuttajat, joita on kolme prosenttia väestöstä, kattavat 27 prosenttia toimeentulo-tuen saajista . Hyvää selitystä tietoiselle halpatyövoiman maahantuonnille ja huolto-suhteen heikentämiselle ei ole . Ilmarisen toimitusjohtajan Jaakko Kianderin mukaan usein väitettyä työvoimapulaa ei ole tulossa – kun miljoona suurten ikäluokkien edustajaa aikanaan poistuu työelämästä, tilalle tulee 1,2 miljoonaa nuorta ja mahdollinen muuttovoitto päälle . Työtä tekevän keskiluokan mitta on viimein täynnä . Perussuoma-laisten Nuorten täytyy ajaa puolueen sisään verokapina! Verotuskeskus-telu sopii kuin nakutettu nuorten kansallisliberaaliin talouspoliittiseen linjaan . Leikataan julkisia menoja sieltä, mistä on varaa ja kannattavaa leikata . Valtiojohtoisen kehitysavun lopettaminen säästää jo yli miljardi euroa vuodessa . Ei kiristetä keskiluokan suhteellista verotaakkaa, vaan pyritään vähitellen keventämään sitä . Siirrytään yritysverotuksessa Viron malliin, jossa yritykset maksavat veroja osingoista, mutta eivät yritykseen jätetyistä voitoista . Paljon on tehtävissä, kun on näkemystä ja uskallusta – kansallinen etu huomioiden . Useista suomalaisista tuntuu, että ahkerasta työnteosta ennemmin rangaistaan kuin palkitaan . Tunnen samoin . On Kreikan tie, kun kansa ei enää usko tulevaisuuteensa eivätkä kansalaiset luota toisiinsa . Suomel-la menee paremmin kuin useilla Euroopan mailla, mutta hyvänolon-tunteeseen ja Pisa-tutkimuksiin ei saa tuudittautua . Hyvinvointivalti-omme kaipaa uudelleenmäärittelyä . Perussuomalaiset on työväenpuolue ilman sosialismia . Linja on oikea ja kerää keskiluokan kannatuksen sekä kansainvälisten aatevel-jiemme tuen . Kautta maailman katsotaan kauhulla, kun ranskalainen näyttelijä pakenee ryöstöverotusta Venäjälle . Väärässä ei ole fransmanni eivätkä jenkit, vaan eurososialistit, joiden linja tuhoaa Euroopan .

vieraana Vejlessa, Tanskassa . Tänä vuonna olemme tehneet yhteistyötä European Young Conservativesin kanssa reissuilla Yhdysvalloissa, Fär-saarilla, Englannissa ja Tanskassa . EU-kriitikoiden yhteistyö on kullan-arvoista, ja siihen kannattaa panostaa .

tärkeä kasvunpaikka

Jytky ei kuitenkaan suoraan vaikut-tanut nuorisojärjestön resursseihin . Perussuomalaiset Nuoret on kritisoi-nut vahvasti opetus- ja kulttuurimi-nisteriön jakaman nuorisotyön avus-tuksen tukipäätöksiä . Ministeriö katsoo omien sanojensa mukaan avustusperusteena poliittisten nuoriso-järjestöjen kohdalla esimerkiksi vai-kuttavuutta, johon liittyy tapahtu-mien ja erityisesti koulutustilaisuuk-sien osallistujamäärä . Perussuomalai-set Nuoret sai tänä vuonna tukea 20 000 euroa, kun esimerkiksi ko-koomusnuoret saivat noin 700 000 euroa . Nuorisojärjestön toimintaa on laajennettu vähitellen, mikä näkyy vuoden 2012 toimintakertomukses-sa . Vuoden aikana muun muassa pe-rustettiin kaksi piirijärjestöä, julkais-tiin kattava periaateohjelma, uudet verkkosivut, kehitettiin Rahvas-lehden ensimmäinen numero ja luo-tiin kaksi vaalikampanjaa presiden-tin- ja kuntavaaleihin . Olen ylpeä si-toutuneesta porukastamme, joka on jaksanut taistella vaikeuksista huo-limatta . Sitoutuneisuus ja pitkäjän-teinen järjestötyö ovat avainasemassa . Perussuomalaisilla Nuorilla on nykyään yli 2 300 jäsentä, jotka jakau-tuvat eri piirijärjestöihin, kuten Hel-sinkiin, Keski-Suomeen ja Lappiin . Piiritason toiminta on kehittynyt koko ajan – esimerkiksi Kokkolassa järjestettiin kielipoliittinen seminaa-ri ja Helsingin piirin jäseniltoihin tulee mielenkiintoisia vierailevia pu-hujia Timo Soinia ja Tuomas En-buskea myöten . Nuorisojärjestö on puolueelle kullanarvoinen . Suhteellisen pienellä taloudellisella panostuksella voidaan luoda puitteet, joissa nuoret oppivat, miten kannattaa hoitaa yhteiskun-nallisia asioita ja sosiaalisia taitoja . He pitävät hauskaa ja saavat elin-ikäisiä ystäviä . Nuorisojärjestön ri-

Kirjoittaja on Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu

5

Ra

hv

as

3/2

013

Viisi vuotta presidenttikautensa päättymisen jälkeen yhdysvaltalaiset

ovat ahkerasti arvioimassa uudelleen George W. Bushin perintöä.

Harva Yhdysvaltain presidentti oli kautensa loppuvaiheissa yhtä epäsuosittu

kuin Bush ja harvan maine on yhtä nopeasti ja näyttävästi

kohentunut presidenttikauden jälkeen.

harvoin enää kuullaan Yhdysvalloissa sitä Eu-roopassa yhä tavan-omaista puhetta Yhdys-

valtain koko historian huonoim-masta presidentistä, jonka tuottami-en katastrofien korjaaminen vaatii pidempään kuin hänen seuraajalleen suodut kaksi kautta . Päinvastoin Barack Obaman aikakauden jatku-va talousahdinko, ääri-islamilaisen terrorismin paluu Yhdysvaltain maa-perälle, pitkittynyt kyvyttömyys ratkoa Syyrian ja Irakin syventyviä kriisejä ja lopettaa Pohjois-Korean ja Iranin ydinaseilla uhittelu ovat saat-tamassa George W. Bushin vanhat linjaukset uuteen, yhä houkuttele-vampaan valoon . Bushin kunnianpalautuksen al-kamisesta oireilevat uusimmat tie-dustelut, jotka kertovat hänen suo-sionsa olevan nyt jopa suurempi kuin seuraajansa . Kesäkuussa ABC Newsin ja Washington Postin tutki-mus osoitti 47 prosentilla yhdysval-talaisista olleen myönteinen käsitys Bushista ja vain 43 prosentilla Oba-

Teksti: Markku Ruotsila • Kuva: lehtikuva

G eorG e W. BuS h i n kunnian-

PalautuS on alkanut

masta, ja kuukautta aiemmin gallup kertoi Bushin hyväksynnän nous-seen jo 49 prosenttiin, kun Obaman toimet sen mukaan hyväksyi vain 47 prosenttia . Jo viime vuoden presiden-tinvaalien alla tehdyissä tutkimuksis-sa ilmeni, että jos nämä kaksi olisi-vat olleet vastaehdokkaina, kumpi-kin olisi saanut yhtä paljon ääniä . Sikäli kuin jäljittely on hyväk-synnän lajityyppi, useat Bushin kes-keisimmistä ulko- ja sisäpoliittisista linjauksista ovat viimeisten viiden vuoden aikana jopa saaneet merkit-tävän, tosiasiallisen tunnustuksen seuraajaltaan, joka kävi niitä vastaan kaksi vaalikampanjaa . Obama on jatkanut Bushin linjalla useammassa asiakysymyksessä kuin ensi oletta-malta voisi uskoa, ja monesta Bush-in politiikasta on näin kaikessa hil-jaisuudessa tullut yhdysvaltalaisten uusi konsensus . Enenevästi aletaan huomata, kuinka Bushin linjaukset terroris-minvastaisessa sodassa olivat sitten-kin hyvin perusteltuja, toimivia ja tuloksekkaita . Tunnustuksen on

6

Ra

hv

as

3/2

013

lopultakin saanut Bushin ulkopoliit-tisen opin ydin, kolmen T:n yhtälö . Se kertoo, että 11 .9 .2001 jälkeisessä maailmassa on syvästi vastuutonta olla toimimatta tilanteissa, joissa joukkotuhoaseita tai niiden tuotan-non mahdollistavaa teknologiaa hal-lussaan pitävät tyrannit ovat yhtey-dessä terroristeihin . Maailmanrauha ja kaikkien kan-sojen hyvinvointi ovat tällaisissa ti-lanteissa välittömästi uhattuina, jo-ten Yhdysvaltain ja sen liittolaisten on pikaisesti puututtava asiaan, en-naltaehkäisevästi ja asein, mikäli tar-koituksenmukaista . Taistelu on vie-tävä terroristien ja heitä mahdollista-vien tyrannien kotitantereille jo en-nen kuin terroristit ja tyrannit tuo-vat sen Yhdysvaltoihin ja Euroop-paan . Yhtälöön sopivat tyrannit on syöstävä vallasta ja heidän tilalleen rohkaistava sellaisen demokraattisen järjestyksen syntymistä, joka vie käyttövoiman sekä tyrannialta että terroristeilta . Alusta alkaen myös Obaman hallinto tunnusti kolmen T:n yhtä-lön todeksi . Se laajensi Bushin aloit-tamia lennokki-iskuja terroristeja vastaan, terroristien CIA-kuljetuksia ja yleistä tiedustelutoimintaa, piti avoinna Guantanamon vankileirin ja lisäsi Afganistanissa taistelevia sota-joukkoja . Toisaalta Syyriassa vasta nyt, kun kemiallisia joukkotuhoasei-

Jos Bushin linjalla olisi toimittu ajoissa,

Syyrian jo kolmatta vuotta jatkuva kansan-

murha olisi voitu lopettaa alkuunsa.”

ta on siellä jo käytetty, se on havah-tumassa muihin kuin täysin tehotto-miin YK-johtoisiin diplomaattisiin, pakote- ja julkilausumiin perustu-viin toimiin . Jos Bushin linjalla olisi toimittu ajoissa, Syyrian jo kolmatta vuotta jatkuva kansanmurha olisi voitu lo-pettaa alkuunsa . Pohjois-Korean ja Iranin kasvavaa uhkaa ei olisi ole-massa, jos tältä pohjalta olisi toimit-tu, eikä Iran olisi ajamassa sisällisso-taan Saddam Husseinista vapautet-tua, orastavan demokraattista Irakia, jos Yhdysvaltain joukkoja ei olisi sieltä ennenaikaisesti poistettu . Empiirisesti kestämättömiksi on osoitettu myös Euroopassa yhä ali-tuiseen toistettavat väitteet siitä, että Bushin selkeä, peräänantamaton ja Yhdysvallat-johtoinen linja olisi tu-honnut Yhdysvaltain maineen ja Obaman epäselvä, ailahteleva ja alati viipyvää monikansallista konsensus-ta etsivä linja sen palauttanut . Tutki-mukset päinvastoin osoittavat, että Bushin aikana Yhdysvaltain maine kärsi vain läntisessä Euroopassa ja on siellä nyt parantunut . Ainoalla ai-kamme kriittisen tärkeällä alueella eli islamilaisessa maailmassa se on nyt Obaman aikana huonompi kuin oli Bushin kauden lopulla . Bush syrjäytti aikamme tyran-neista pahimman, Saddam Hussei-nin, ja siten innoitti ”arabien kevää-

nä” tunnetun demokratisoitumisen aallon Lähi-idässä . Obama viipyili tämän demokraattisen vallankumo-uksen hyväksymisessä, ja Egyptissä hänen hallintonsa jopa yritti pelastaa Hosni Mubarakin ansaitusti tu-hoon tuomittua hallintoa . Obama on ollut kylmä realisti siinä missä Bush oli demokratisoiva idealisti, ja tulokset ovat sen mukaisia . Yhtä lailla on Bush alettu tun-nustaa suunnannäyttäjäksi myös Yh-dysvaltain sisäpolitiikassa . Läheskään kaikkia hänen kotimaisia linjauksi-aan ei hyväksytä hänen omassa puo-lueessaan, sillä vallalle ovat republi-kaanien piirissä päässeet ne Bushista tinkimättömämmät markkinatalou-den puolustajat, joita kutsutaan tee-kutsuliikkeeksi ja libertaareiksi . Sen sijaan Obaman demokraatit ovat omineet Bushin keskeisimmät koti-maiset linjaukset . Bushin toteuttamista, aikanaan hyvin kiistanalaisista tuloverojen alennuksista on tehty pysyviä . Oba-ma on jatkanut Bushin kunnianhi-moista, puolitiehen jäänyttä koulu-järjestelmän uudistusta ja Bushin massiivista globaalia aidsinvastaista aloitetta . Terveydenhuollon uudis-tuksessaan hän päätti sivuuttaa oman puolueensa pitkäaikaiset vaati-mukset valtiollisen sairausvakuutus-järjestelmän luomisesta ja valitsikin alun perin juuri Bushin ajan republi-

kaanien tarjoaman, yksityisen mallin . Samoin on Obama hyväksynyt Bushin merkittävimmän innovaati-on, uskonto- ja yhteisöpohjaisen so-siaalihuollon mallin, jolla valtiollista sosiaalihuoltoa siirretään yhä enem-män yhteisöllisten paikallisten toi-mijoiden toteutettavaksi . Aikanaan Obama ja demokraattinen puolue kuuluivat mallin kaikkein kiivaim-piin arvostelijoihin, mutta nyt sen kannatus on suurempaa demokraat-tien kuin republikaanien parissa . Yhtä kaikki viisi vuotta Bushin aikakauden päättymisen jälkeen al-kaa olla yhä ilmeisempää, että Yh-dysvallat on ainakin yhtä paljon Ge-orge W . Bushin maa kuin Barack Obaman . Vain kolmessa maan vii-destäkymmenestä osavaltiosta on nykyään enemmän Obaman linjoilla olevia liberaaleja kuin Bushia muis-tuttavia konservatiiveja, ja tasaisesti läpi Obaman kauden nimenomaan konservatiivien määrä on lisäänty-nyt . Bushin orastava kunnianpalau-tus onkin vain yksi ilmentymä yhdys-valtalaisten laajemmasta, aina 1980-luvulta jatkuneesta käännöksestä kohti oikeaa, minkä todellisuudesta kannat-taisi myös Euroopassa ottaa vaari .

Kirjoittaja on Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Helsingin ja Yhdysvaltain ja Ison-Britannian historian dosentti Tampereen yliopistossa

7

Ra

hv

as

3/2

013

8

Ra

hv

as

3/2

013

Mikä suoMen kouluja vaivaa?

koulurauha nousi julkiseen keskusteluun viime keväänä, kun Alp-pilan yläasteen opettaja Antti Korhonen sai potkut ohjattuaan ruokailua häiriköineen oppilaan ulos koulun ruokalasta . Helsingin opetusviraston virkamiehet perustelivat potkuja liiallisella voiman-

käytöllä . Oppilaalle ei tullut tilanteesta vammoja, eivätkä rikoksen merkit täytty-neet . Video tilanteesta levisi sosiaalisessa mediassa nopeasti . Keskustelu kävi kuumana verkossa, kouluissa ja työpaikoilla: toimiko Antti Korhonen oikein? Vaikka lopulta oikeudenmukaisuus toteutui ja Korhosen potkut perut-tiin, kohulla oli negatiivinen vaikutus koulujen työrauhaan . Helsingin kau-pungin virkamiesten, etenkin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd .) ja opetusviraston johtajan Rauno Jarnilan (kok .), potkuja puolustavat lausun-not sekä Korhosen julkinen nöyryytys antoivat erittäin vaarallisen viestin kaikille häirikköoppilaille . Oppilas voi tehdä mitä tahansa, mutta jos opet-taja koskee oppilaaseen, hän saa potkut .

Opettajien nimittelyä, uhkailua, kiroilua, tavaroiden heittelyä ja jopa pahoinpitelyitä.

Suomi pärjää loistavasti oppimista mittaavissa Pisa-tutkimuksissa, mutta koulurauhaa ja -viihtyvyyttä

mittaavissa tutkimuksissa Suomi jää muista länsimaista selvästi jälkeen.

Teksti: tomi ahva

”Toi on se pelle, jonka pÄÄlle mÄ

meinasin kÄydÄ.”

9

Ra

hv

as

3/2

013

Suoraselkäinen. Rehellinen. Pätevä. Suorasanainen. Jämäkkä. Rohkea. Verkko täyttyi huhtikuussa opettaja Antti Korhosta kannustavista sanoista. On kulunut vajaa puoli vuotta siitä, kun koko kansalla oli yhteinen puheenaihe: Antti Korhonen. Otin selvää, mitä Korhoselle kuuluu nyt. Sanomattakin on selvää, että potkut ja sitä seurannut julkisuus olivat varmasti henkisesti raskasta aikaa.

Ei mennyt aikaakaan, kun kan-sanedustajat alkoivat ottaa kantaa asi-aan . Perussuomalaisten kanta Alppi-lan tapaukseen oli selvä ja yhtenäi-nen: potkut olivat suuri vääryys . Perussuomalaisten kansanedustajista muun muassa Hanna Mäntylä, Jussi Halla-aho ja Tom Packalén antoivat julkisuudessa tukensa Korho-selle . Halla-aho teki asiasta hallituk-selle kirjallisen kysymyksen ja Mänty-lä toimenpidealoitteen, jossa vaadit-tiin toimia koulujen työrauhan takaamiseksi . Lisäksi vantaalaisen perussuomalaisen Sami Rautavuo-ren perustama verkkoadressi keräsi nopeasti yli 216 000 allekirjoitusta . Myös opettajat ympäri Suomen antoivat Korhoselle tukensa . Pari päivää tapauksen jälkeen Helsingin Senaatintori täyttyi mieltään osoitta-vista opettajista . Opettajien ammatti-järjestö OAJ aloitti taistelun opetta-jien oikeuksien puolesta mediassa . Jos Alppilan tapauksessa jotakin positiivista haluaa nähdä, sen ansi-osta koko kansa sai tietää arkisen totuuden suomalaisten koulujen rauhattomuudesta .

opettajat helisemässä

Antti Korhonen kertoo, että opetta-jat kohtaavat herjaa päivittäin . Hälyt-tävintä kuitenkin on, että varsinkin erityisopettajat joutuvat ilkivallan ja väkivallan kohteeksi usein . Tätä kuvastaakin hyvin se, mitä Alppilan yläasteen maahanmuuttajataustainen oppilas kirjoitti Antti Korhosesta Facebook-seinälleen: ”Toi on se pelle, jonka päälle mä meinasin käydä .” Kyse ei kuitenkaan ole pelkäs-tään kurittomista oppilaista . Monil-

ta opettajilta puuttuu auktoriteetti ja rohkeutta puuttua ongelmiin . ”Se, että alalle tulee liian vähän miehiä, on suuri ongelma”, sanoo Antti Kor-honen . Korhonen ei pidä ”kympin tyttöjä” parhaana opettaja-aineksena . Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkai-sen mielestä on hyvä, että alalle on paljon pyrkijöitä, jotta voidaan heis-tä valikoida parhaita opettajia . Hän pitää opettajankoulutuksen kehittä-mistä tärkeänä . ”Erittäin keskeisessä asemassa opettajakoulutuksen kannal-ta on harjoittelukoulujärjestelmäm-me, jossa mahdollistetaan aidosti myös ongelmatilanteisiin puuttumi-sen harjoittelua ohjatusti”, kertoo Luukkainen .

tilastot karua luettavaa

Hallituksen esityksessä työrauhasta kerrotaan oppilaisiin ja opettajiin kohdistuvasta väkivallasta . Vuosina 2008–2009 tehtyjen kouluterveys-kyselyiden tilastot ovat hurjaa luet-tavaa . Oppituntien häirintää on 88 prosentissa kouluista, fyysistä väki-valtaa 74 prosentissa, ilkivaltaa 62 prosentissa ja varkauksia 37 prosentissa . Kolmessatoista prosentissa kouluista on esiintynyt tilanteita, joissa oppilas on vahingoittanut opettajaa . Oikeuspoliittisen tutkimuslai-toksen selvityksen ”Nuorten rikos-käyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012” mukaan 15–16-vuotiaista nuorista luvattomiin koulusta poissa-oloihin olisi ainakin kerran vuoden aikana syyllistynyt noin 40 prosent-tia, koulukiusaamiseen 21 prosent-tia, koulusta varastamiseen 20 pro-senttia ja vahingontekoon koulussa

15 prosenttia nuorista . ”OAJ:n 18 suurimmalle kunnal-le juuri tekemän kyselyn mukaan opetustoimen henkilöstöön kohdis-tuneet väkivalta- ja uhkatilanteet ovat yleistyneet viime vuosina . Nämä uhkatapaukset ovat kuitenkin ilmei-sesti vasta jäävuoren huippu, sillä ilmoitusmenettelyä ei ole ollut käytet-ty yhtäläisesti”, kertoo Luukkainen .

uusi sukupolvi ja muuttuva oppilasaines

OAJ:n opettajilla teettämän kyselyn mukaan 71 % opettajista kokee, että työrauhaongelmat ovat lisääntyneet . ”Erityisesti pitkään opettajana toimi-neet kokevat työrauhaongelmien lisääntyneen”, kertoo OAJ:n puheen-johtaja Olli Luukkainen . Siksi ei ole ihmekään, että kou-lujen työrauhasta on viime aikoina puhuttu enemmän kuin koskaan . Onko siis uusi sukupolvi edellisiä sukupolvia rauhattomampi? OAJ:n puheenjohtaja Olli Luuk-kainen ei leimaisi tätä sukupolvea . Hänen mukaansa kysymys on suku-polvien sijaan aikakausista . Kukin sukupolvi heijastaa omaa aikakaut-taan . Suurimman ongelman hän näkee tämän aikakauden leikkauk-sissa . ”Jatkuvasti leikataan opetus-alan resursseja ja tehdään opetuksen järjestämistä koskevia ratkaisuja talou-dellisilla eikä pedagogisilla perusteil-la . Siksi on täysin itsestään selvää, että vaikutukset näkyvät koulujen arjessa”, kertoo Luukkainen . Kunnat ovat viime aikoina joutuneet karsi-maan erityisopetukseen käytettäviä resursseja, vaikka erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on

päinvastoin lisääntynyt . Korhosen mielestä koulujen rauhattomuus johtuu huonosta kotikasvatuksesta ja vanhempien vastuunpakoilusta . Viime aikoina yhteiskunnassa kodin ja yhteisölli-syyden merkitys on vähentynyt . Kotikasvatusta ei enää arvosteta, ja oppilaat eivät ole tottuneet auktori-teetteihin . Kyse on myös oppilasaineksen muuttumisesta . Nuorten syrjäytymi-nen alkaa jo hyvinkin nuorena ja koskettaa yhä useampaa nuorta . Lisäksi lisääntyvä maahanmuutto vie opetukseen käytettäviä resursseja yhä enemmän . Voidaan puhua jo varsin suuresta oppilasaineksen muuttumi-sesta, koska Itä-Helsingissä muuta-missa alakouluissa maahanmuuttaja-taustaisten oppilaiden osuus on jo yli 50 % .

Mahdollisuus kurinpitotoimiin

Koulurauhassa on kyse oppilaiden fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnis-ta . Turvallinen oppimisympäristö on siksi elinehto todelliselle oppimisel-le . Monesti muutama levoton oppi-las voi heikentää koko luokan oppi-mismotivaatiota . Lisäksi opettajat joutuvat käyttämään huomattavan suuren osan ajastaan konfliktien selvittämiseen ja häirikköoppilaiden rauhoittelemiseen . Siksi opettajat eivät pysty paneutumaan opettami-seen aina tarpeeksi hyvin . Mutta mitä tehdä, kun oppilas häiriköi luokassa? ”Opettaja voi puuttua häiriköin-tiin poistamalla oppilaan luokasta tai lähettämällä hänet kotiin”, mainit-see Korhonen . Voimassa olevan lain

Haastatteluja toisensa perään, monenlaista palautetta ihmisiltä ja pelko työttömyy-destä sekä huoli toimeentulosta. Mutta miten kohu muutti Korhosta opettajana? ”Kohu ei muuttanut minua millään tavoin, koska toimin oikein ja perusopetus-lain kirjaimen sekä hengen mukaisesti”, sanoo Korhonen suoraan. Vaikka kohusta on aikaa, Korhonen muistaa vielä hyvin epäinhimillisen kohtelunsa kohun aikana. Korhonen lataakin täyslaidallisen kohti virkamiehiä ja mediaa. Korhonen sanoo, että media toimi raadollisesti häntä kohtaan. Helsingin kaupungin virkamiesten toiminta saa kuitenkin vielä kovempaa palautetta. ”Tapaus vahvisti käsityksiäni siitä, kuinka halpamaisia poliittisin perustein valitut virkamiehet voivat olla asemaansa ja arvovaltaansa puolustaessaan”, jyrähtää Korhonen. Korhonen ei toiminut kuten nöyrä hallintoalamainen. Hän protestoi ankarasti vääryyttä vastaan julkisuudessa. Opetusviraston johto ei kuitenkaan voinut sietää sitä, että Korhonen piti tiukasti kiinni oikeuksistaan. ”Virkamiehet aloittivat

Perussuomalaisiin liittynyt antti korhonen:

”en pakene häirikköjen konflikteja”Teksti: toni ahva

10

Ra

hv

as

3/2

013

mukaan opettaja voi poistaa oppi-laan luokasta muuhun valvottuun tilaan lopputunnin ajaksi . Jos oppi-las tekee vastarintaa, opettajalla on oikeus käyttää välttämättömiä voima-keinoja ottaen kuitenkin huomioon oppilaan iän ja tilanteen vakavuuden . Perusopetuslaissa mainitaan kol-me kurinpitotointa: jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen koulusta . Koulun järjestyssääntöjä tai ope-tusta häiritsevä oppilas voidaan määrä-tä enintään kahden tunnin jälki-istun-toon tai hänelle voidaan antaa kirjal-linen varoitus . Mikäli oppilas tekee vakavan rikkeen tai jatkaa huonoa käytöstään kirjallisesta varoituksesta tai jälki-istunnosta huolimatta, oppi-las voidaan erottaa koulusta enin-tään kolmeksi kuukaudeksi .

jälki-istunto siirtynee historiaan

Jokaisen koulun tavoite on luoda sellainen ympäristö ja tavat, jotta

rangaistavia rikkeitä tapahtuu kou-lussa mahdollisimman vähän . Silti joskus rangaistuksia tarvitaan . Paras rangaistuskeino on sellainen, joka saa oppilaan ymmärtämään tekonsa ja muuttaa oppilaan toimintaa niin, ettei hän toimi samalla tavalla uudestaan . Jälki-istuntoa ei enää nähdä kovinkaan hyödyllisenä rangaistus-keinona . Istumaan tottuneihin nyky-nuoriin tunnin jälki-istunto ei enää vaikuta mitenkään . Olli Luukkaisen mielestä jälki-istunnolla on oma mer-kityksensä edelleenkin, jos siihen liitetään enemmän kasvatuksellisia elementtejä . Mutta mikä olisi tehok-kain rangaistuskeino koulussa? Antti Korhosen mielestä se olisi työvelvoite . Esimerkiksi jos oppilas on sotkenut ruokalan lattian, hänen pitäisi siivota se . Tai jos oppilas rik-koo jotain, hänen tulee korjata se itse . Perusopetuslaki ei nykyään salli tämänkaltaisia kurinpitotoimia . Yksi keino olisi, että jälki-istunnoissa ei vain istuttaisi, vaan oppilaiden pitäi-

si suorittaa niiden aikana kirjallisia tai suullisia tehtäviä . OAJ:n mukaan voisi myös harkita toiminnallisia tehtä-viä, jotka kehittäisivät luontevan ilmapiirin käydä keskustelua tapah-tuneesta oppilaan ja opettajan välillä . Olli Luukkainen nostaa esiin myös kasvatuskeskustelut . ”Kasvatus on luonnollinen osa koulun arkea . Silloin, jos kasvatuskeskustelun joh-dosta oppilas ymmärtää tekonsa, sen vääryyden ja pystyy muuttamaan toimintaansa parempaan suuntaan, on kasvatuskeskustelu hyvä asia”, sanoo Luukkainen . Hän kuitenkin myöntää, että kaikkiin tilanteisiin kasvatuskeskustelu ei ole toimiva tai riittävä puuttumiskeino . Siksi rangais-tus pitäisi päättää aina tilannekoh-taisesti .

onko hallituksen lakipaketista apua?

Hallitus on valmistelemassa koulu-rauhalakipakettia, josta lähetekes-kustelu pidettiin kesäkuussa . Laki-esityksessä on useita kohtia, joista esimerkiksi yksi on, että opettajalle annetaan toimivalta tarkastaa oppi-laiden tavaroita, mikäli hän epäilee oppilaan pitävän hallussaan vaaralli-sia esineitä . Olli Luukkaisen mielestä laki-esitys ei ole vielä läheskään valmis . Sitä pitäisi täydentää kentän arjesta nousseilla näkemyksillä . Luukkainen esimerkiksi ehdottaa, että rangaistuk-sien suorittamisen tulisi olla osa oppi-velvollisuutta . Nykyään oppilaalle täytyy antaa todistus, vaikka hän ei olisi suorittanut hänelle määrättyjä rangaistuksia, kuten jälki-istuntoja . OAJ pitää lakiesityksen suurimpa-

valheellisen mustamaalauskampanjan punavihreän median avustuksella”, kertoo Korhonen. Korhonen iloitsee kuitenkin siitä, että hän lopulta voitti systeemin. Korhosen mielestä perussuomalaiset olivat vahvasti hänen puolellaan koko hässäkän ajan. Kun virkamiehet, media ja Helsingin valtapuolueet (kokoomus, vihreät ja demarit) ryöpyttivät häntä, hänen täytyi löytää porukka, joka seisoisi hänen rinnallaan jatkossakin. Valinta oli selvä. ”Olen äänestänyt perussuomalaisia kolmissa peräkkäisissä vaaleissa”, kertoo Korhonen. Hän sanoo liittyneensä puolueeseen ilomielin. Nyt hän pyrkii vaikuttamaan asioihin politiikassa mahdollisimman korkealla ta-solla. Siihen hänellä onkin hyvät edellytykset. Korhonen on koulutukseltaan hallinto-tieteen maisteri. Hänellä on laaja kokemus opettajan töistä. Lisäksi hän on asunut Yhdysvalloissa yli kahden vuoden ajan ja opiskellut useaan otteeseen Saksassa. Vaikka opetuslautakunta päätti perua potkut, opetuslautakunnan puheenjohta-

ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) moitti Korhosen toimintaa. Korhonen uskoo, että vihreiden suhtautuminen kohuun johtui täydellisestä asiantuntemattomuudesta ja epärealistisista käsityksistä opettajan arjesta. Siksi Korhonen ehdottaa vihreiden kansanedustajille kolmen kuukauden sijaisuutta Itä-Helsingin yläasteen erityisluo-kan opettajana. ”Käsitykset muuttuisivat varmasti”, lupaa Korhonen. ”Yltiösuvaitsevaisuus on pahimmanlaatuista idiotismia”, täräyttää Korhonen terveiset vihreille. ”Suvaitsevaisuus” on mennyt niin pitkälle, että häirikköihin ja koulukiusaamiseen ei uskalleta puuttua. Opettajilla on pelko, että vanhemmilta tai virkamiehiltä tulee sanomista, jos he puuttuvat konflikteihin ja uskaltavat laittaa häiriköt sekä koulukiusaajat kuriin. Korhonen sanoo uskaltavansa puuttua asioihin. Hän ei pakene tai kaihda konflikteja. ”Juuri tästä syystä olen pidetty opettaja myös oppilaitten keskuudessa, toisin kuin punavihreät feministikolumnistit ovat väittäneet”, kertoo Korhonen.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

na puutteena sitä, että kolmen päi-vän opetuksen koulukarenssia ei esi-tetä perusopetukseen . Opetusminis-teri Krista Kiuru ja demarit saavat Luukkaiselta kylmää kyytiä . ”Minis-teri, eikä ilmeisesti ministerin puo-luekaan sosiaalidemokraatit, tahdo ymmärtää eroa turvaamistoimena käytettävän kolmen päivän kouluka-renssin ja ankarimman kurinpito-rangaistuksen eli määräaikaisen erot-tamisen välillä”, jyrähtää Luukkainen . Kyse on siitä, että OAJ:n mu-kaan peruskoulujen rehtoreille pitäi-si antaa oikeus evätä oppilaan osal-listuminen opetukseen enintään kolmen työpäivän ajaksi . Hallituk-sen esityksessä koulukarenssista ei ole säädetty turvallista opiskeluym-päristöä koskevassa pykälässä, eikä sitä ole luvassa muualle kuin toiselle asteelle . Luukkaisen mielestä oppi-lailla on oikeus turvalliseen koulu-ympäristöön, oli hän sitten perus-opetuksessa tai toisella asteella . Siksi turvaamiskeinotkin tulisi yhtenäis-tää . Tämä on hyvin perusteltua, koska tilastollisesti turvaamistoimille on vielä enemmän tarvetta perus-koulussa kuin toisella asteella . ”Perusopetuslain pitäisi turvata väliintulo edes näissä hätähuutotilan-teissa, joissa oppilas oirehtii jo käytök-sellään itsensä tai muut vaarantavalla tavalla . Kolmen päivän koulukarens-sissa on kyse tilanteesta, jonka on oikeutettava oppilas kiireellisen avun saajaksi . Mikäli oppilas jäisi jälkeen oppimisessa karenssin vuoksi, hänellä on muun muassa oikeus saada tukiopetusta”, selittää Luukkainen . Myös Antti Korhosen mielestä määräaikaisen erottamisen pitäisi tulla voimaan myös yläkouluun .

11

Ra

hv

as

3/2

013

Hän lisää, että päätösoikeus oppi-laan erottamisesta pitäisi antaa myös luokanvalvojalle .

luokkakoot, oppilashuolto ja oppilaiden osallisuus kuntoon

Seuraamusjärjestelmän parantami-nen ja opettajien oikeuksien lisää-minen voisivat helpottaa montaa tilannetta kouluissa . Mutta koulu-rauhaan tarvitaan myös taloudellis-ten panostusten lisäämistä . Raha, joka laitetaan oppilaiden hyvinvoin-tiin ja syrjäytymisen ennaltaehkäi-syyn, maksaa itsensä moninkertai-sesti myöhemmin takaisin . Luokkakokojen pienentäminen on ajankohtainen asia . Pienessä luo-kassa opettaja pystyy ottamaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet huomattavasti paremmin kuin isossa . Pienen luokan lisäksi myös pieni koulu on parempi työrauhan kannalta . Luukkaisen mukaan pienissä kouluissa ei juuri ole ongelmia, mutta isommissa kouluissa ja yli 20 000 asukkaan kunnissa on paljon työrauhaongel-mia . ”Vuodesta toiseen jatkunut trendi yhä suuremmista kouluista ja suurista heterogeenisistä oppilasryh-

mistä näkyy kouluviihtyvyydessä ja työrauhassa”, toteaa Luukkainen . Konfliktit koulupäivän aikana voidaan myös ennaltaehkäistä panostamalla oppilashuoltoon . Varhainen puuttuminen oppilaan ongelmiin ehkäisee häiriökäyttäyty-mistä . Monilla kouluilla ei käytän-nössä ole mahdollisuutta käyttää koulupsykologin saati koulukuraat-torin palveluita . ”Oppilashuollon tilaa on oikeuskansleri pitänyt lain-vastaisena jo pari vuotta . Resurssit ja oppilaiden tarvitsemat palvelut puuttuvat, koska ei ole resursoitu tarpeeksi”, sanoo Luukkainen . Yksi koulurauhaa helpottava ratkaisu on oppilaiden osallisuuden lisääminen . Esimerkiksi hallituksen lakiesityksessä ehdotetaan, että jokai-sessa koulussa tulisi olla oppilas- tai opiskelijakunta . Tämä on hyvä asia, koska osallisuuden ja yhteisöllisyy-den kasvaessa häiriköinti todennä-köisesti vähenisi . Oppilaskunnat parantaisivat oppilaiden mahdolli-suutta vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon . Koulun sääntöjen noudattaminenkin voisi olla helpom-paa, kun säännöt eivät tule ylhäältä päin, vaan ne on tehty yhdessä . Laa-jempi oppilaiden ja opettajien yhteis-työ voi mahdollistaa uusia oppimis-

menetelmiä . Esimerkiksi jos älypu-helimia ja kannettavia tietokoneita voisi hyödyntää oppimisessa, oppimis-ympäristö muuttuisi mielenkiintoi-semmaksi ja monipuolisemmaksi .

Miellyttävämpää oppimista

Kouluissa oppimisen tahti on hyvin nopea . Siksi oppilaat ja opettajat stressaantuvat, mikä on yksi syy heikkoon kouluviihtyvyyteen . Luukkaisella on tähän ratkaisu: kiire pois, vähemmän opeteltavia asioita ja enemmän tunteja . Hänen mieles-tään suomalaislasten korkea osaamis-taso on saavutettu näin vähällä tuntimäärällä kouluviihtyvyyden hinnalla . Antti Korhonen ei kuitenkaan lisäisi ainakaan koulupäivien pituut-ta . Korhosen mielestä koulupäivien ei pitäisi olla yli kuusituntisia ja niiden pitäisi alkaa myöhemmin . ”Koulu on oppilaille liikaa pakko-pullaa . Koulussa pitäisi myös voida viihtyä, oppimisen ehdoilla tieten-kin, mutta kyllä koulut voisivat olla viihtyisämpiä jo arkkitehtuuriltaan saatikka ilmapiiriltään . Ehkä jonkin-lainen iltapäivien harrastustoiminta voisi olla ratkaisu”, ideoi Korhonen .

Jos saisit muuttaa kolme

asiaa opettajia ja kouluja

koskevasta lainsäädännöstä,

mitkä ne olisivat?

Antti Korhonen:

1. opettajien solvaamisen ja

työhäiriköinnin sanktioitu

täyskielto

2. toimiva ratkaisu kännykkä-

häiriköintiin oppitunneilla ja

välitunnilla

3. määräaikainen erottamisoikeus

yläasteelle ja luokanvalvojille.

Olli Luukkainen:

1. lakiin ryhmäkokojen maksimi-

koko ja oikeus lähiopetukseen

2. opetusalalla lomautuksen

kieltäminen lailla

3. opettajien ammattinimikkeen

suojaus ja opettajarekisterin

perustaminen.

12

Ra

hv

as

3/2

013

Vastaus riippuu siitä, kenel-le vallan katsotaan kuulu-van Suomessa . Perustus-lain 2 . §:n mukaan valtio-

valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta . Nähdäkseni pykälän voi lukea kahdella eri tavalla . Ensimmäi-nen lukutapa on se, että valta on koko ajan kansan hallussa, mutta kansalaiset lainaavat vain tilapäisesti poliittiset oikeutensa edustajille . Koska valta kuuluu ikuisesti kansal-le, kansalla on oikeus ottaa milloin tahansa edustajilleen luovutettuja oikeuksia takaisin . Tässä mielessä esimerkiksi pakkoruotsin poistami-sessa kansalla pitäisi olla oikeus sito-vaan kansanäänestykseen . Toinen lukutapa on se, että kan-san valta rajoittuu vaaleihin, joissa kansalaiset ilmaisevat luottamuksen-sa edustajia kohtaan . Vaalien jälkeen vallan ottavat haltuunsa edustajat, joilla ei ole mitään velvollisuutta luovuttaa valtaa takaisin kansalle . Tässä näkökulmassa on selvä jaottelu kansaan ja eliittiin . Pessimistisesti ajateltuna valta on kansalla, mutta vain yhden päivän ajan ja kerran neljässä vuodessa . Tässä tapauksessa edustajilla ei ole velvoitetta järjestää kansanäänestyksiä, koska edustajilla on oikeus käyttää omaa harkintaansa päätöksenteossa (vapaa mandaatti) . Milloin kansalaisilla on oikeus saada kansanäänestys? Tuleeko kan-sanäänestys järjestää aina, jos sitä ha-luaa 20 prosenttia kansasta? Entä jos

kansanäänestystä haluaa 40 tai jopa 60 prosenttia kansasta? Edustukselli-nen demokratia ei anna näihin kysy-myksiin vastausta . Koska valta kan-sanäänestyksen järjestämisestä on edustuksellisessa demokratiassa edus-tajilla, he voivat estää halutessaan kaikki kansanäänestykset . Käytän-nössä siis edustajat, jotka ovat saa-neet luottamuksen kansalta, kieltä-vät kansalta oikeuden kertoa mieli-piteensä . Tämä herättää varmasti tur-hautumista kansalaisten keskuudes-sa . Voiko valta todella olla kansalla tällaisessa yhteiskuntajärjestelmässä? Kansalaisten vaikutusmahdolli-suuksien lisäämisestä on viime aikoi-na keskusteltu paljon . Viimeisin suuri muutos oli kansalaisaloitelain hyväksyminen . Perusteluna näissä ”demokratian kehittämisprojekteis-sa” on usein se, että kansalaisten mielipiteet tulee huomioida . Tässä ajattelutavassa samalla myönnetään, että olisi piittaamatonta tehdä suuria muutoksia kysymättä kansalta mi-tään . Nähdäkseni kansalta ei ole ai-nakaan liikaa kysytty, koska Suomes-sa on järjestetty vain kaksi valtakun-nallisen tason neuvoa-antavaa kansan-äänestystä (vuosina 1931 ja 1994) . Suora ja edustuksellinen demo-

kratia asetetaan usein vastakkain, mikä on perusteltu näkemys . Demo-kratiassa asiat pitää päättää jollain tavalla . Jos edustajat päättävät kai-kista asioista, on kyse puhtaasta edustuksellisesta demokratiasta . Jos taas kansa päättää kansanäänestyksil-lä kaikesta, ei ole enää kyse edustuk-sellisesta demokratiasta . Siksi onkin harhaanjohtavaa puhua nimen-omaan edustuksellisen demokratian vahvistamisesta kansanäänestyksillä, koska tosiasiassa kansanäänestykset vievät demokratiaa edustuksellisuu-desta kohti suoraa vaikuttamista . Nykyisessä järjestelmässä on vie-lä kehitettävää . Esimerkiksi päätök-sen neuvoa-antavasta kunnallisesta kansanäänestyksestä (kuntalaki 30 . § ja 31 . §) tekee kunnanvaltuusto, jo-ten kuntalaisilla ei ole mahdollisuut-ta vaikuttaa äänestyksen järjestämi-seen . Koska äänestysten sitovuus puuttuu, neuvoa-antava kansanää-nestys on käytännössä pelkkä mieli-pidekysely . Neuvoa-antavien kan-sanäänestysten sijasta voitaisiin järjestää sitovia kansanäänestyksiä niin kunta- kuin valtiotasolla . Lisäk-si kansalaisaloitteen asemaa voitai-siin vahvistaa siten, että riittävän monta ääntä saanut kansalaisaloite

Haastettu Demokratia

Vaikka edustuksellista demokratiaa ylistetään parhaimpana mahdollisena järjestelmänä,

on siinä kuitenkin huomattavia puutteita, jotka murentavat kansalaisten uskoa demokratian toimivuuteen.

Ajatellaan esimerkiksi pakkoruotsia Suomessa. Vuonna 2011 julkaistusta Suomalaisuuden Liiton

raportista käy ilmi, että 69 prosenttia suomalaisista haluaa, että ruotsin kielen opetus olisi vapaaehtoista

kaikille suomenkielisille koululaisille. Siitä huolimatta, että noin 2/3 kansasta ei halua pakollista ruotsin kielen

opiskelua, eduskunta ei ole vapaaehtoisesti ryhtynyt toimiin pakkoruotsin poistamiseksi.

Toteutuuko kansan tahto?

johtaisi aina sitovaan kansanäänes-tykseen . Nykyisin kansalaisaloittei-den kohtalosta päättää eduskunta, joka halutessaan voi hylätä kaikki aloitteet . Myös johtavien virkamies-ten erottamisesta voitaisiin päättää kansanäänestyksellä . Suoran demokratian mahdolli-suuksista olisi syytä käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua, mutta nopeita avauksia tuskin on odotetta-vissa . Ensinnäkin pelko niin sano-tusta väärin äänestämisestä ylläpitää ennakkoluuloja suoraa demokratiaa kohtaan . Sen vuoksi keskustelu py-syy maltillisena, eikä edustuksellisen demokratian ongelmakohtia uskalle-ta käsitellä laaja-alaisesti . Pelko vää-rästä äänestystuloksesta on kuitenkin turhaa . Miten kansa voisi äänestää väärin? Jos päätös on huono, kansa kärsii . Jos päätös on hyvä, kansa hyö-tyy . Nähdäkseni tämä on oikeuden-mukaisuutta . Myös edustuksellisessa demokratiassa voidaan äänestää vää-rin, mutta miksi se hyväksytään? Toi-nen este suoran demokratian edistä-miselle on vallanhimoinen päättäjä, joka ei halua luopua korkea-arvoises-ta asemastaan . Kuka olisi halukas val-mistelemaan päätöksiä, jotka voisivat johtaa oman palkan tai arvovallan heikentymiseen? Mutta korruptio, viranomaismielivalta ja vaalilupaus-ten unohtaminen ovat merkittäviä syitä sille, miksi epäluulo edustuksel-lista demokratiaa kohtaan säilyy – ja miksi vaatimukset suoran demokrati-an lisäämisestä jatkuvat .

Ruotsi valinnaiseksi kaikilla opintoasteilla?

kyllä ei

Teksti: aleksi hernesniemi

13

Ra

hv

as

3/2

013

Ei ole kauaa siitä, kun internet oli tietoyhteis-kuntaan syntyneiden ihmisten välisen vies-

tinnän villi länsi . Paikka, jossa perin-teiset auktoriteetit olivat nuoria tem-meltäjiä aina askeleen jäljessä: van-hemmat eivät ymmärtäneet ja atk-opettaja oli jo ala-asteen oppilaita taidottomampi . Maailmaan syntyi sukupolvi, josta tuntui, että mahdol-lisuus vapaaseen ja valvomattomaan viestintään on syntymäoikeus, jota sananvapauden arvoja julistava yh-teiskunta ei koskaan ottaisi pois . Suomen nuoriso kuuluu tähän suku-polveen . Edward Snowden kuuluu tähän sukupolveen .

Suomalainen lainsäätäjä hakoteillä

Viranomaiset reagoivat uusiin ilmiöi-hin aina myöhässä – siksi Snowde-nin sukupolvi sai temmeltää verkos-sa pitkään rauhassa . Uusi ja kiehtova tapa viestiä synnytti kotimaisia me-nestystarinoita: it-alan ammattilaisil-le sellaiset termit kuin MySQL, IRC-protokolla ja Linux nostavat poskille isänmaallisen hymyn . Sa-maan joukkoon mahtui valitettavasti myös niitä, joille rajoittamaton vies-tintä tarjosi mahdollisuuksia pimei-den mielenhalujen tyydyttämiseen .

Edward Snowdenin tapaus nosti internetin tarkkailun

jälleen otsikoihin. Länsimaiset hallitukset valvovat omia kansalaisiaan niin,

että Orwelliakin kauhistuttaisi. Mitä tapahtui ja kuka antoi periksi?

Hiljakseen myös auktoriteetit seura-sivat internetiin, ja samalla ovenava-uksella mukaan tulivat uusheränneet, jotka löysivät vapaasta viestinvälityk-sestä lukemattomia herkullisia tapo-ja pahoittaa mielensä . Jos internet oli pitkään villi länsi sen käyttäjille, tuli siitä nopeasti sa-maa viranomaisille . Suomessa lain-säätäjä oli verkon toiminnasta rehel-lisen ymmärtämätön ja loi säätelyä osoittaakseen, että tilanne oli sillä muka hallinnassa: keppihevosina käytettiin vuoroin taiteilijoiden teo-reettisia tulonmenetyksiä, lapsien suojelemista ja yrityssalaisuuksien varjelemista . Lex Karpela ja Lex No-kia ovat historian lehdillä säännöksi-nä, jotka luotiin hätiköiden ymmär-tämättä niiden vaikutuksia tai sitä

toimintaympäristöä, jota niillä sää-deltiin . Esimerkiksi vuonna 2007 voimaan tullut laki lapsipornon es-totoimista tarjosi aiheesta väärällä ta-valla kiinnostuneille mainion, viran-omaisten ylläpitämän listan verkon suosituimmista lapsipornosivuista ja hääti samalla niin sanotut alan mie-het joko kiertämään estoja tai siirtä-mään toimintansa kokonaan valvon-nan ulottumattomiin välityspalveli-miin perustuvaan näkymättömään verkkoon – internetin alla toimivaan verkkoon, jonka valvonta on suoma-laisviranomaisille käytännössä täysin mahdotonta ja jopa Yhdysvaltain liittovaltion poliisille FBI:lle hyvin vaikeaa . Kaikesta huolimatta Snowdenin sukupolvi panee vastaan useilla ta-

voilla: Suomessa tätä liikehdintää edustaa muun muassa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa noin 15 000 ää-nen saaliiseen yltänyt Piraattipuolue . Puolue on eduskunnan ulkopuolisis-ta puolueista suurin, ja Ruotsissa vastaavalla joukolla on jopa kaksi edustajaa europarlamentissa . Eivät nämä nuoret barrikadeille nouse sik-si, että voisivat edelleen latailla ver-kosta musiikkia vapaasti, vaan siksi, että he kokevat oman syntymäoikeu-tensa olevan uhattuna . Sanan- ja yk-silönvapautta puolustavilla kannoil-laan puolue olisikin monelle perus-suomalaiselle sopiva . Perussuomalai-set Nuoret ja piraattipuolue löysivät-kin toisensa esimerkiksi tekijänoikeu-den järkevöittämistä vaativasta kan-salaisaloitteesta . Valitettavasti puolue on kuitenkin esimerkiksi sosiaali-, maahanmuutto- ja päihdepolitiikal-taan vihervasemmistolaisten kansoit-tama ja siksi kovin kaukana perus-suomalaisista .

Isoveli valvoo

Siinä, missä Suomessa lainsäätäjän toiminta on perustunut silkkaan ymmärtämättömyyteen ja epäpäte-vyyteen, Yhdysvalloissa meininki on ollut tyystin toinen: internet sellaise-na kuin sen nykyään tunnemme on peruja sotilaallista tutkimusta varten Yhdysvaltoihin vuonna 1969 perus-

Teksti: Jarmo Keto • Kuva: Lehtikuva

Edward Snowden.

14

Ra

hv

as

3/2

013

teistyönsä NSA:n kanssa . Googlen yritysmotto ”Don’t be evil” näyttäy-tyykin viimeaikaisten tapahtumien valossa kyseenalaisena . Euroopassa kohkataan vakoilus-ta, mutta on huomioitavaa, että kan-sallinen kohu Yhdysvalloissa ei ole lainkaan keskittynyt siihen, että eu-rooppalaisten liittolaisten viestintää on järjestelmällisesti valvottu ja ul-komaalaisten yritysten yrityssalai-suuksia kenties kalasteltu . Atlantin eri puolilla puhutaan aivan eri asi-oista . Yhdysvaltalaisen ajatustavan mukaan kansallisvaltio on omien kansalaistensa – yhdysvaltalaisten – edunvalvontamekanismi . Tältä poh-jalta on täysin luonnollista ja hyväk-syttävää, että kaikkia ulkomaalaisia voidaan terrorisminvastaisen sodan varjolla valvoa . Yhdysvaltalaisia hiertääkin se, että valvonta on ulotettu oman maan kansalaisiin ja ettei tavallista Joe the Plumberia tarvitse epäillä mistään rikoksesta, jotta hänen säh-köistä viestintäänsä voidaan seurata . Sananvapauteen erittäin vakavasti suhtautuvassa maassa tämä kirjesa-laisuuden rikkominen on monella tapaa pyhäinhäväistys . Täytyy muis-taa, että Yhdysvaltain lainsäädäntö takaa kansalaisilleen yleensä huo-mattavan paljon laajemman sanan-vapauden kuin vastaava Suomessa . Jussi Halla-ahon tuomitseminen kii-

hottamisesta kansanryhmää vastaan ja edelleen erottaminen hallintova-liokunnan johdosta vuonna 2012 varmastikin toisi yhdysvaltalaisille mieleen tyystin toisenlaisen valtion tyystin toiselta aikakaudelta .

Suomessakin osataan

Snowdenin tapaus on suurvaltapoli-tiikkaa ja suomalaisille lähinnä mie-lenkiintoinen ikkuna reaalipolitiik-kaan . Viranomaisemme ovat verkon toiminnan ymmärtämisessä edelleen toistaitoisia, mikä on toisaalta hyvä asia, toisaalta huolestuttavaa . Huo-lestumiselle on aihetta, sillä ainakaan Suomessa sähläys ei näytä vielä ole-van päättynyt: vuoden 2014 alussa pakkokeinolaki muuttuu siten, että poliisi saa oikeuden asentaa haitta- ja vakoiluohjelmia rikoksista epäilty-jen teknisiin laitteisiin – siis käytän-nössä puhelimiin ja tietokoneisiin . Toiminta vaatii tuomioistuimen luvan ja on monella tavalla rinnastetta-vissa nykyiseen puhelinkuunteluun . Tietoturva-alan ykköstähti, F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, on hyvällä syyllä kuvail-lut tulevaa tilannetta skitsofreenisek-si: ”Olemme tehneet eri maiden vi-ranomaisten kanssa paljon yhteis-työtä verkkorikollisten paljastami-seksi . Yhtäkkiä viranomaiset ovat itse kehittämässä ja käyttämässä

haittaohjelmia .” Ellei maailma muutu, voi F-Securen tarina ajan mittaan päät-tyä vain kahdella tavalla: joko Hyp-pönen rakentaa ohjelmistoihinsa ta-kaportteja viranomaisia varten tai pitää suoraselkäisyytensä silläkin uhalla, että viranomainen päätyy vastatoimiin . Uskon, että herrat Schmidt, Ballmer ja Zuckerberg, yhdysvaltalaisten teknologiayritysten johtajia kukin, ovat käyneet läpi sa-man pähkäilyn, kun NSA ensi ker-taa koputti ovelle . Terrorisminvastai-sen sodan edessä taisi olla vaikea olla suoraselkäinen . On olemassa toinenkin tie, johon käytettävät kortit ovat nyt pöydällä: poliitikot yli puoluerajojen ovat toi-voneet Suomeen palvelukeskuksia ja tietoteollisuutta . Yritykset ympäri maailman ovat nyt varpaillaan ja huolissaan yhdysvaltalaisten pilvipal-velujen ylivoimaisesta asemasta ja NSA:n urkinnasta . Jos Suomeen sää-dettäisiin sähköisen sananvapauden ja ehdottoman kirjesalaisuuden takaava tietoyhteiskunnan perustuslaki, jo-hon muu sähköistä viestintää koskeva lainsäädäntö edelleen perustuisi, meil-lä voisi olla se kilpailuvaltti, jolla pal-jon kaivattua tietoteollisuutta houku-teltaisiin Suomeen . Yritykset voivat ehkä sulattaa kalliit työvoima- ja ener-giakustannukset, kun on varmaa, että keskusrikospoliisi ei koputa ovelle .

tetusta ARPANETistä (Advanced Research Projects Agency Network) . Yhdysvallat tuntee oman luo-muksensa hyvin ja myös hallinnoi sen perusrakenteita, esimerkiksi kaikkia meille tuttuja verkkotun-nuksia . Tavallisille käyttäjille nämä tunnukset näyttäytyvät verkko-osoit-teiden perässä näkyvinä päätteinä, esimerkiksi sellaisina kuin com ja fi . Yhdysvallat käytännössä päättää ja määrittelee, miten tuntemamme in-ternet toimii – vai toimiiko se lain-kaan . Vuoden 2011 lopussa manner-tenvälisten runkoverkkojen yhteen-laskettu nopeus oli 12 353 Gb/s . Yhdysvaltoihin kulkevien linkkien osuus tästä oli häkellyttävät 10 609 Gb/s – 86 prosenttia . Ei siis tarvitse kysyä, missä käyttämämme tietover-kon keskipiste sijaitsee . Verkon rakenteita ja toimintaa tuntevalle ei tullut lainkaan yllätyk-senä, että Yhdysvallat valvoo omaa luomustaan . Vuoden 2001 terrori-is-kujen jälkeen maa on kiristänyt ulkomaalaisvalvontaa kaikilla osa-alueilla ja paisuttanut turvallisuus-koneistonsa suorastaan mammutti-maiseksi . On vain luonnollista, että maan itse kontrolloima tietoverkko kuuluu tämän saman valvonnan pii-riin . Näinpä internet onkin ollut jo vuosia pullollaan kuvia valtavista Yhdysvaltain hallinnon datakeskuk-sista, joista suurimpana Utahin yli 90 000 neliömetrin palvelinkeskus . Keskukset ovat kooltaan niin massii-visia, että oli perin selvää, ettei näissä NSA:n (National Security Agency) hallinnoimissa keskuksissa pyöritetty ainakaan presidentti Obaman henkilö-kohtaista videoarkistoa . Yllätyksenä asiassa tulikin lähin-nä se, miten yhteistyöhaluisia yhdys-valtalaiset yritykset ja eurooppalaiset tiedustelupalvelut ovat olleet . Nämä tahot pelaavat härskisti kaksilla kor-teilla: Euroopan kärkipoliitikot sätti-vät julkisuudessa liittolaistaan vakoi-lusta, mutta antavat siunauksensa omien tiedustelupalvelujensa toi-minnalle – väitetäänpä Britannian tiedustelun olevan vielä yhdysvalta-laisia liittolaisiakin härskimpää . Suu-ret it-yritykset puolestaan julistavat vapaan tiedonvälityksen nimeen ja vuoroin kieltävät ja myöntävät yh-

Helsinki Assembly noin 10 vuotta sitten.

15

Ra

hv

as

3/2

013

Eurooppa murroksessa

Färsaaret on Tanskalle kuuluva saariryhmä, joka sijaitsee suunnilleen Skotlannin, Islannin ja

Norjan välissä . Färsaaret päätti vuon-na 1972 olla liittymättä EU:hun vaikka Tanska liittyi unioniin . Mikä erikoisinta, tanskalainen joka asuu Färsaarilla ei ole EU-kansalainen, mutta ne Färsaarilla asuvat, joilla on tavallinen Tanskan passi, ovat EU-kansalaisia . Passia voi halutessaan vaihtaa, joten tanskalainen voi vaih-taa itsensä pois EU-kansalaisuudesta . Saarten itsenäisyysvaatimukset ovat vahvistuneet ja perinteisen oi-keisto-vasemmisto-jaottelun lisäksi maan puolueet jakautuvat sen mu-kaan että miten ne suhtautuvat itse-näisyysvaatimukseen . Suurin puo-lue on unionistit, joiden puheen-johtaja Kaj Leo Johannesen toimii Färsaarten parlamentin pääministe-rinä . Unionistit kannattavat valtio-liittoa Tanskan kanssa . Toiseksi suu-rin on kansanpuolue, joka kannattaa Färsaarten täyttä itsenäisyyttä . Maal-la on kunniakkaat perinteet – parla-mentti Løgting on maailman vanhin lajissaan . Färsaarten ja EU:n välisiä suhtei-ta hallitsevat kalastussopimus (1977) ja vapaakauppasopimus (1991) . Suurin syy olla liittymättä unioniin on juuri Färsaarten erimielisyydet yhteisestä kalastuspolitiikasta (Com-mon Fisheries Policy), joka määrää unionin alueen kalastuskiintiöt .

Sitkeät saarelaiset

Färsaarilla asuu noin 50 000 asukas-ta, jotka haastavat kalastuskiistassa Euroopan unionin yli 500 miljoo-naa asukasta . Färsaarelaiset uskovat, että sillin heidän mukaansa valtavas-ti kasvanut määrä maan aluevesillä

oikeuttaa kalastuskiintiön kasvuun samassa suhteessa . EU:n ja Norjan mukaan Färsaaret käyttäytyvät yksi-puolisesti ja rikkovat Pohjois-Atlan-tin sillin yleistä kattorajoitusta . Ulkopuolisen on vaikea sanoa kuka on oikeassa . Voi olla, että Fär-saaret on vain joutunut ristituleen kun naapuri Islanti on vastavalitun EU-kriittisen pääministerin Sig-mundur Gunnlaugssonin johdolla vetäytynyt EU-jäsenyysneuvotteluis-ta ja nostanut makrillikiintiötään EU:n varoituksista huolimatta . Poh-joisen asukeille on näytettävä, että niskoittelusta joutuu maksamaan kovan hinnan . Gunnlaugsson on saanut komission puheenjohtajalta José Manuel Barrosolta uhkavaati-muksen – maan on päätettävä välit-tömästi, että haluaako se jatkaa jäse-nyysneuvotteluja vai ei . Ymmärtääkseen färsaarelaisia on tarkasteltava maan talouden raken-netta . Färsaaret on kahdeksantoista saaren karua seutua, jolla ei kasva luonnostaan puita . Maatalouselin-keino on olematonta, tosin saarilla laiduntaa yli 70 000 lammasta . Puu-tavara, josta saaren talot on alunpe-rin rakennettu, on ennen kaupan va-pautumista saatu esimerkiksi haaksi-rikkoutuneiden laivojen rantaan huuhtoutuneista laudoista . Lähes kaiken minkä saarelaiset kuluttavat, he tuovat maahan . Lähes kaiken minkä saarelaiset tuottavat,

he vievät maasta . Yhdeksänkymmen-täseitsemän prosenttia saarten vien-nistä on kalaa . Menestyminen vaatii myös jatkuvaa kehitystyötä – kävin Färsaarilla tutustumassa muun mu-assa HiddenFjord-yrityksen lohen kasvattamoihin, jotka ovat merellä . Kasvatetun lohen maku on saatu vastaamaan villilohen makua .

kova kovaa vasten

EU:n komissio on päättänyt estää färsaarelaisten sillin ja makrillin sekä niistä valmistettujen tai niitä sisältä-vien tuotteiden pääsyn unionin jä-senmaihin . Samalla EU estää färsaa-relaisten silliä tai makrillia kalasta-vien alusten pääsyn unionin jäsen-maiden satamiin . Pääsyyn oikeuttaa vain hätätilanne . EU:n mukaan Färsaaret on nos-tanut sillikiintiötään 229 prosentilla . Tapasin saarten kalastusministerin Jacob Vestergaardin, jonka mukaan he ovat esittäneet EU:lle todisteet uuden kalastuskiintiönsä kestävyy-destä, mutta unioni ei ole ottanut niitä kuuleviin korviinsa . Vastapuo-len syyte on pitkälti sama – komissi-on tiedottajan Patrizio Fiorillin mukaan Färsaarten hallitukselta oli useamman kerran kysytty selitystä, mutta vastausta ei koskaan saatu . Huolimatta siitä että Färsaarten talous pyörii lähes kokonaan kalas-tuksen ympärillä, saarelaiset ovat yl-

lättävän rauhallisia tilanteen suh-teen . ”Jos EU sulkee ovensa, etsim-me jonkin toisen markkina-alueen . Meidän täytyy katsoa Eurooppaa kauemmas,” valtiovarainministeri Jørgen Niclasen totesi tavatessaan European Young Conservativesin delegaation, johon kuului lisäkseni myös europarlamentaarikko Daniel Hannan . Kolmekymmentäkolme prosenttia saarten kaloista päätyy EU-maihin ja yli puolet Yhdysval-toihin . Merkittävä osa menee myös Aasian ja erityisesti Japanin sushira-vintoloihin . Kaikki Färsaarten puolueet ovat samaa mieltä siitä että jos saarelaiset antavat periksi EU:lle, he hyväksyvät periaatteen jonka mukaan EU voi määrätä heitä – periaate, josta färsaa-relaiset kieltäytyivät vuonna 1972 .Kiistassa on kuitenkin arkisempi puoli – Färsaarten hallitus maksaa nuorille opiskelun missä maassa nämä vain haluavat . Kulujen perään ei juuri kysellä . Ei ihme, että useat nuoret hyödyntävät tilaisuuden, muuttavat ulkomaille opiskelemaan ja eivät lopulta palaa kotisaarille . Fär-saarten hallitus pelkää nuorten muut-toinnon vain vahvistuvan, jos kalas-tusala menettää voimaansa . Hallitus on asettanut työryhmän miettimään ratkaisuja saarten aivovuotoon . Färsaarelaiset tarvitsevat taistelus-saan eurooppalaisia ystäviä . Siksi val-tiovarainministeri Jørgen Niclasen, joka on myös kansanpuolueen pu-heenjohtaja, allekirjoitti liittymisestä Euroopan konservatiivien ja uudistaji-en liittoon (Alliance of European Conservatives and Reformists) . EU-kriittisyys ei ole katoavaa kansanperin-nettä vaan elinvoimainen poliittinen liike, joka kasvaa kaikissa jäsenmaissa . Ja kuten Färsaaret osoittaa, myös unio-nin rajojen ulkopuolella .

Färsaaret vs. euroopan unioniTeksti: Simon elo

16

Ra

hv

as

3/2

013

Suomessa on ryhmä ihmisiä, joita syrjitään lain voimalla päivittäin . Näiltä ihmisiltä riistetään oikeus sosiaaliturvaan, heidät pakotetaan työskentelemään sairaina, he maksavat todella korkeita eläkemaksuja ja heille ei ole työaikalakia . Joku voisi ajatella tällaista ihmisryhmää eräänlaisiksi 2010-luvun orjiksi, mutta tämä nimike ei silti sovi heille . Nämä ihmiset kun työllistävät valtaosan meistä peruskansalaisista . Yrittäjät ovat Suomen syrjityin ihmisryhmä työmarkkinoilla . Yrittäjät nähdään usein jonkin sortin ”herroina”, joiden tarkoituksena on riistää tavallista duunaria . Yrittäjyyteen liittyy myös vahvasti mielikuva, että yrittäjät olisivat aina todella varakkaita . Käykää kysymässä pienyrittäjältä, kuinka varakas hän on . Saatte varmasti epäuskoisen katseen ja naurahduksen päälle, sillä useat pienyrittäjät elävät jopa köyhyysrajan alapuolella . Samaan aikaan Suomessa on kasvava joukko ihmisiä, jotka eivät tee yhtään mitään . He erilaisista syistä makaavat joutilaina ja nauttivat oleskeluyhteiskunnasta . En tarkoita ihmisiä, jotka yrittävät saada töitä tai ovat esimerkiksi sairaudesta johtuvista syistä työky-vyttömiä . Tarkoitan niitä ihmisiä, jotka eivät ikinä pyri hakemaan töitä . Milloin työ ei ole kivaa, pitäisi herätä liian aikaisin tai nyt ei vaan oikein nappaa . Näitä ihmisiä olemme kyllä valmiit paapomaan ja heitä elättämään, mutta yrittäjälle ei heru ymmärrystä . Yrittäjä on herra ja riistäjä . Mieti, mitä yrittäjä joutuu kokemaan yhteiskunnan taholta . Sitten mieti, kumpi on oikein – se, että joku elää sinun verorahoillasi ja ei tee mitään, vai se, että joku yrittää itse elättää itsensä ja samalla saattaa jopa työllistää toisen? Miksi siis rankaisemme yrittäjiä? Eikö yrittäjän tulisi olla esikuva ja kunniakansalainen? Yrittäjä on hiljainen sankari, joka omalla työllään luo hyvinvointia ympärilleen . Vaadin, että yrittäjille taataan samanlaiset ihmisoikeudet kuin muille kansalaisille . Vaadin, että Suomessa aletaan tästä hetkestä eteenpäin kunnioittaa ihmisiä, jotka yrittävät työllistää itsensä . En maksa veroja siksi, että joku voi sylkeä kattoon ja olla tekemättä mitään . Jos saan esittää verottajalle toiveen, veroeuroni laitetaan vaikka sairaan yrittäjän sijaisen palkkaukseen . Siitä on todellista hyötyä .

Kansakunnan hiljaiset sankaritTeksti: Samuli Voutila

koluM ni

17

Ra

hv

as

3/2

013

Mikä on koulutussopimus?

Koulutussopimus on malli, jossa nuori saa opetusta pääasiassa työpaikallaan ja on kirjoilla ammatillisessa oppilaitoksessa . Perusajatukseltaan koulutussopimus toimii samalla tavalla kuin oppisopi-muskoulutus . Koulutussopimus on tuore koulutusmalli, jota on ehdottanut Suomen Yrittäjät . Koulutussopimuksessa suurin osa oppimisesta tapahtuu yritykses-sä . Se on siis eräänlainen mestari-kisällimalli, jossa kokenut työntekijä opettaa nuorta . Oppiminen tapah-tuu käytännön tasolla työtä tehdessä . Tätä kuitenkin tuetaan tarvittaessa

puheenjohtaja Mikko Simolinna on ilahtunut siitä, että PS Nuoret lähti kannattamaan koulutussopimusta . ”On hienoa, että Perussuomalaiset Nuoret näkee koulutussopimuksen mahdollisuutena tukea osaltaan nuoria ammattitaidon saavuttami-sessa ja työllistymisessä . PS Nuorten kannatuksella on suuri merkitys senkin vuoksi, että edustatte nuoria, joita koulutussopimus nimenomaan koskee!” iloitsee Simolinna . Simolinna kertoo, että yksittäiset kansanedustajat ovat suhtautuneet myönteisesti koulutussopimukseen, mutta vielä yksikään puolue ei ole ottanut siihen virallista kantaa . PS Nuoret on Suomen ensimmäinen

nuorista johtuvia osakuluja . Koska tätä rahoituskuviota ei opintotuen takia koulutussopimuksessa ole, myös kuntien ja eri virastojen aikaa ja vai-vaa säästyy . Koska byrokratiaa on selkeästi vähemmän kuin oppisopimuskoulu-tuksessa, yritykset ja ammatilliset oppi-laitokset ovat olleet kiinnostuneita koulutussopimuksesta . ”Teimme ulkopuolisen selvityksen yrittäjien kiinnostuksesta asiaan . Selvitys oli erittäin rohkaiseva, jopa 40 % vas-tanneista yrittäjistä on kiinnostunut ottamaan nuoren opiskelemaan am-mattiin koulutussopimuksella . Myös monet ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat olleet hyvin kiinnos-

päättänyttä nuorta, joten nykymuo-toisesta oppisopimuskoulutuksesta ei ole juurikaan apua, kun nuoriso-työttömyys koskettaa jo tuhansia nuoria . Oppisopimuskoulutuksen käyvät nykyisin läpi lähinnä ne, jotka ovat jo työelämässä . Nuorten syrjäy-tymisen kannalta avainasemassa ovat kuitenkin juuri peruskoulunsa päät-täneet nuoret . Toisin kuin oppisopi-muskoulutus, koulutussopimus on pääasiassa suunnattu juuri peruskou-lun päättäneille nuorille . Oppisopimuskoulutuksen ongel-mat liittyvät sen raskaaseen rakentee-seen . Koulutussopimuksessa on vä-hemmän byrokratiaa ja yrittäjän ris-ki on pienempi . Koulutussopimus

ammatillisen oppilaitoksen teoreetti-sella koulutuksella . Nuori saa myös opiskelijahuoltoa oppilaitoksesta . Mallissa rahoitus on yksinkertai-nen: nuori saa valtiolta opintotukea ja yritykseltä kannustinrahaa . Kun opiskelijan tietotaso ja käytännön osaaminen kasvavat hänen edistyes-sään opinnoissa, yrityksen maksaman kannustinrahan suuruus kasvaa . Oppisopimuskoulutuksessa nuori on työsuhteessa, joten hän ei ole oikeu-tettu opintotukeen . Koulutussopi-muksessa nuori taas on opiskelija, jol-le maksetaan normaalisti opintotukea .

koulutussopimus on paranneltu malli oppi-sopimuksesta

Oppisopimuskoulutuksen aloitti vuonna 2010 vain 90 peruskoulunsa

on siis astetta kevyempi ja kehitty-neempi versio oppisopimuskoulu-tuksesta . Siinä on ratkaistu oppiso-pimuskoulutuksen ongelmat sekä yrittäjien että nuorten näkökulmasta .

Vähemmän byrokratiaa ja houkuttelevampi yrityksille

Oppisopimuskoulutuksessa yrityk-sen ja nuoren välillä on työsuhde . Työsuhteeseen liittyy kuitenkin monia hallinnollisia velvoitteita . Yrittäjät joutuvat hakeman palkka-tukea ja koulutuskorvausta . Koulutus-sopimuksessa näitä ei tarvita, koska koulutussopimuksessa nuoren ja yrityksen välillä ei ole työsopimusta . Siten säästetään yrittäjien turhaa paperinpyörittelyä . Oppisopimuskoulutuksessa kunnat ovat maksaneet työpaikoille

tuneita koulutussopimuksen kokei-lemisesta”, sanoo Suomen yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna . Nykymuotoinen oppisopimus-koulutus tulee yrittäjälle liian kalliik-si . Siinä nuorelle on maksettava 70–80 % työehtosopimuksen pal-kasta . Työmarkkinajärjestöt eivät kuitenkaan ole suostuneet laske-maan oppisopimuspalkkoja yrittä-jien kannalta sopivalle tasolle . Nykyi-nen tilanne, jossa oppisopimuskou-lutusta ei hyödynnetä, ei palvele yrit-täjiä tai työmarkkinajärjestöjä, puhu-mattakaan suomalaista nuorista .

Suomen Yrittäjät ilahtuu keskustelusta

Suomen Yrittäjät toi koulutussopi-muksen yhteiskunnalliseen keskuste-luun alkuvuonna . Suomen Yrittäjien

poliittinen nuorisojärjestö, joka esittää koulutussopimusta ratkaisuk-si nuorisotyöttömyyteen ja nuorten syrjäytymiseen . Koulutussopimus on nuoren kannalta turvallinen, koska riski koulutussopimuksen väärinkäyttöön on pieni . ”Yrittäjälle kouluttaminen on investointi tulevaisuuteen . Itse kouluttamasta osaajastaan yrityksen ei kannata luopua”, toteaa Simolin-na . Koulutuksen aikana työn tuotta-vuus on heikkoa, koska yrittäjällä ja työntekijöillä menee aikaa nuoren ohjaamiseen . Siksi yrittäjän kannattaa palkata nuori koulutuksen jälkeen . Molemmat osapuolet siis hyötyvät . Jos kuitenkin jostain syystä koulutussopimus purkaantuu, nuori on edelleen oppilaitoksessa kirjoilla ja on oikeutettu sen palveluihin . Oppilaitoksella on tällöin velvolli-

PS Nuoret hyväksyi kesäkokouksessaan Rauhalassa 3. elokuuta nuorisotyöttömyyteen liittyvän kannanoton.

PS Nuoret lähtee ajamaan koulutussopimusta, jonka tarkoituksena on työllistää tuhansia nuoria.

nuorisotyöttömyyteenkoulutussopimus

18

Ra

hv

as

3/2

013

Maistereita ja tohtoreita valmistuu suoraan työttömyyskortistoon . Korkea koulutustaso ei siis enää välttämättä turvaa työnsaantia, kuten muutama vuosikymmen sitten . Alat, jotka nykyisin kärsivät työvoimapu-lasta, eivät vaadi korkeakoulutusta vaan päinvastoin . Viime aikoina on ryhdytty täyttämään näiden alojen vapaita työpaikkoja maahanmuutta-jilla, mikä ei pitkällä aikavälillä ole taloudellisesti kestävää eikä suoma-laisnuorten kannalta oikeudenmu-kainen ratkaisu . Suomen tulevaisuudelle tärkeää olisi, että sairaaloiden, rakentamisen ja joukkoliikenteen toiminta tur-vataan, vaikka menettäisimmekin

muutaman (suoraan kortistoon) valmistuvan tohtorin vuodessa . Yksi ongelma on opintojen teo-reettisuus . Työnantajat arvostavat työkokemusta, jota monellakaan useat vuodet yliopistossa päntän-neellä ei ole . Eikä korkeakoulutetun kunniakaan välttämättä kestä pieni-palkkaista työtä . Yksi ratkaisu olisi tarjota opin-noissa yhä enemmän työharjoittelua . Työharjoittelu olisi hyvä aloittaa jo yläasteella, jotta nuoret pääsevät aikaisin työelämään kiinni . Myös lukio-opintojen teoreettisuutta voisi tasapainottaa jaksojen välissä olevilla työharjoitteluilla . ”Kun nuorella on hyvä ammatillinen osaaminen, kil-pailee hän tasavertaisesti työmarkki-noilla työpaikoista . Sen sijaan hei-kon ammattitaidon omaavan hen-kilön palkkaaminen, on hän sitten

suus etsiä nuorelle uusi väylä opin-tojensa loppuunsaattamiseen .

nuorisotyöttömyys kasvaa edelleen

Nuorisotyöttömyys on kasvanut vii-me aikoina . Tilastokeskuksen mukaan 15–24-vuotiaiden nuorten työttö-myysaste oli peräti 19,6 prosenttia viime kesäkuussa . Se on 2,0 prosent-tia enemmän kuin vuosi sitten . Nuorisotyöttömyys on kuiten-kin toisaalla Euroopassa täysin eri lukemissa kuin Suomessa . Esimer-kiksi Kreikassa ja Espanjassa nuoriso-työttömyys on jo yli 55 % . Ruotsis-sakin nuorisotyöttömyys on suurem-

työurien pidentämisestä, koska kun nuoret työllistyvät nopeasti heti kou-lutuksen jälkeen, työurat pitenevät alkupäästä . Saksan mallissa eli niin sanotussa duaalijärjestelmässä oppisopimus-koulutus on suosituin yleissivistävän peruskoulun jälkeinen jatkokoulu-tusmuoto . Sen aloittaa yli puolet ikäluokasta . Täytyy kuitenkin muis-taa, että saksalainen oppisopimus-koulutus ei ole samanlainen kuin Suomeen vakiintunut oppisopimus-koulutusjärjestelmä . Saksan oppi-sopimuskoulutus on lähellä PS Nuorten ehdottamaa koulutussopi-musta . Sen keskeisin idea on sama kuin koulutussopimuksessa: käytän-

paa kuin Suomessa: noin neljännes nuorista on työttömänä . Toisaalta Saksassa ja Itävallassa nuorten työt-tömyysaste on vain 7,6 % . Mitä saksalaiset tekevät oikein?

Saksan jalanjäljissä

Viime vuosina Saksa on panostanut valtavasti koulutusjärjestelmäänsä . Saksassa on omaksuttu yksinkertai-nen totuus: panostamalla nuoriin panostamme tulevaisuuteen . Saksan koulutusjärjestelmä perustuu moni-puolisiin koulutusvaihtoehtoihin . Tärkeintä on, että ketään ei koulu-teta vain koulutuksen vuoksi: työ-elämän ja koulutuksen välinen kyn-nys on matala . Tarkoituksena on, että jokainen työllistyy mahdollisim-man nopeasti koulutuksen saatuaan . Mallilla ratkaistaan myös kysymys

nön oppiminen tapahtuu työpaikal-la . Koulutusjärjestelmien ja yritys-rakenteiden erojen takia maita on kuitenkin hankala vertailla . Selvää on, että oppisopimuskou-lutuksen kehittämisessä olemme Saksaa valovuoden jäljessä . Suoma-laisten olisi kuitenkin saksalaisilta opittava, että yrityksillä on erittäin tärkeä rooli koulutusjärjestelmässä . Siksi nykyistä paljon laajempi yritys-ten ja oppilaitosten yhteistyö on välttämätöntä .

Ylikouluttaminen ja työ-kokemuksen puute piinaavat Suomea

Suomen koulutusjärjestelmän ongel-ma on, että monia nuoria koulute-taan liikaa . Korkeakoulutettujen työttömyys on huomattavan suurta .

nuori tai aikuinen, on aina yrityksel-le riski”, kertoo Simolinna .

rakenteita on uskallettava uudistaa

Suomi kohtaa tulevina vuosina suu-ren rakennemuutoksen . Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, eläke-läisten määrä kasvaa rajusti ja suu-reen nuorisotyöttömyyteen ei yksin-kertaisesti ole varaa . Siksi on välttä-mätöntä, että yhteiskunnan raken-teita uudistetaan . Eräs Perussuomalaisten Nuorten rakenteellinen muutosehdotus liittyy yritysverotukseen . PS Nuoret haluaa Suomeen Viron yritysveromallin .

Viron mallissa pienet ja keskisuuret yritykset voivat sijoittaa voitot lyhen-tämättöminä suoraan laajentami-seen . Siten yritykset voivat investoi-da tulevaisuuteensa ja luoda lisää työpaikkoja . Viron yritysmalli sekä koulutussopimus antaisivat yrityk-sille mahdollisuuden työllistää nuo-ria entistä huomattavasti enemmän . Nuorisotyöttömyys on kiistatta pahimpia nuoria koskevia yhteis-kunnallisia ongelmia . Poliittisten nuorisojärjestön pitäisikin keskustel-la siitä aktiivisemmin . Eikä pelkkä tyhjänpäiväinen jaarittelu riitä: jokaisen varteenotettavan poliittisen nuorisojärjestön pitäisi tuoda esille konkreettisia ratkaisumalleja .

PS Nuoret hyväksyi kesäkokouksessaan Rauhalassa 3. elokuuta nuorisotyöttömyyteen liittyvän kannanoton.

PS Nuoret lähtee ajamaan koulutussopimusta, jonka tarkoituksena on työllistää tuhansia nuoria.

nuorisotyöttömyyteenkoulutussopimus

Teksti: toni ahva

19

Ra

hv

as

3/2

013

20

Ra

hv

as

3/2

013

Kaiken takana on mies

Arabian niemimaa, noin vuosi 570 jKr: Leskeksi jäänyt Amina synnyt-tää Muhammad-pojan Mekan savi-majojen keskelle . Äidin kuoltua or-voksi jäänyt lapsi lähetetään ensin isoisän, ja sen jälkeen setänsä Abu Talibin hoidettavaksi . Aikuiseksi kasvettuaan Muham-mad alkaa näkemään enkeleitä ja nä-kyjä . Hän kertoo ilmestyksistään myös perheelleen . Pojan kasvattanut setä Abu Talib ei Muhammadin jutuista vakuutu, eikä hänestä tule muslimia . Käännytystyö ulotetaan muihin pai-kallisiin, ja profeetta alkaa keräämään ympärilleen kannattajajoukkoa . Toisin kuin uskonnon perusta-jalta voisi odottaa, Muhammad ei ollut uskonoppinut, vaan kauppias . Mies onnistuukin myymään sano-mansa aikansa sekalaiseen uskonnol-liseen kenttään kieltäen muut juma-lat ja tekee itsestään uuden uskonnon profeetan . Hänellä on oikeus viimei-senä henkilönä historiassa saattaa

Allahin ilmestystieto ihmisille . Joutuessaan vaikeuksiin mekka-laisten kanssa, Muhammad päättää muuttaa vuonna 622 Medinaan, jonka ilmapiiri uudelle uskonnolle saattaisi olla suotuisa paikallisten monoteististen juutalaisten vuoksi . Muhammad onnistuukin kasvatta-maan joukkonsa suureksi ja vaiku-tusvaltaiseksi, ja apuvoimia saapuu Mekasta . Juutalaisia hän ei kuiten-kaan lopulta onnistu käännyttämään sanomalleen ja uudeksi rukoussuun-naksi määrätäänkin Jerusalemin si-jaan Mekka . Kääntymättömät kar-kotetaan kotikaupungistaan myöhemmin yksi toisensa jälkeen . Profeetta aloittaa ryöstö- ja sota-retket Mekkaan ja tyhjentää useam-man karavaanin omaisuuden . Vuon-na 625 mekkalaiset kokoavat 3000 miehen armeijan, ja voittavat Uhud-vuorella käydyn taistelun Muham-madia vastaan . Profeetta syyttää tap-piostaan juutalaisia, jotka ovat hänen mukaansa asettuneet mekka-laisten puolelle, vaikka todellisuu-

dessa juutalaiset ovat pysytelleet tais-teluiden ulkopuolella . Muslimit hyökkäävät Khaibariin, ja tappavat satoja juutalaisia . Mielenkiintoisena yksityiskohtana Muhammad ottaa vaimokseen kauniin juutalaistytön Raihana bint Zaidin surmattuaan ensin tämä perheen . Muhammad päättää tehdä jouk-koineen pyhiinvaelluksen Mekkaan, mutta sitä ennen hän joutuu solmi-maan kymmenvuotisen rauhansopi-muksen epäluuloisten mekkalaisten kanssa . Hän tekee pyhiinvaelluksen mekkaan vuonna 629, mutta jo seu-raavana vuonna valloittaa kaupun-gin ja määrää, että ainoastaan musli-mit saavat koskea jalallansa tuohon pyhään kaupunkiin . Nykyisessä isla-milaisessa maailmassa sovelletaan vieläkin tätä profeetan esimerkkiä (Hudaibiyyan sopimusmalli), jonka mukaan ei-muslimin kanssa voi tehdä sopimuksen, mutta siitä ei tarvitse pitää kiinni kuin vain sen aikaa, että oma asema saadaan vahvistettua .

Rauhan ja rakkauden uskonto kolkuttelee jo aivan kotiovella. 1400 vuotta sitten

alkanut liike saa mittasuhteita, joita edes harva muslimi olisi uskonut saavutettavan.

Nyt he ovat täällä, ja haluavat elää osana länsimaista yhteiskuntajärjestystä.

Muutamalla pienellä ehdolla. Ja muutamalla pienellä tavoitteella.

ISLAMISAATIOeI TuLe, Kun SInä OLeT vALMIS.

Teksti: Sebastian tynkkynen • Kuvat: lehtikuva

21

Ra

hv

as

3/2

013

Perustaja: Profeetta Muhammad (570-632 jKr.).

Synty: Kokemiensa ilmestysten pohjalta Muhammad perusti

islamin 600-luvulla jKr. Arabian niemimaalla.

Profeetta kokosi muslimeiksi kääntyneet yhteisöksi

taakseen, ja lähti käännyttämään ihmisiä uskontoonsa

myös arabialueiden ulkopuolelle.

Tämän vuoksi esimerkiksi Israelissa suhtaudutaan varauksella palestiina-laisten kanssa tehtyihin rauhansopi-muksiin ja aluejakoihin, koska tiede-tään, etteivät muslimit tule tyyty-mään niihin . Muhammadin kuoltua vuonna 632 hänen appiukostaan Abu Ba-krista tulee muslimimaailman johta-ja ja hän onnistuu kukistamaan ka-pinoimaan alkaneet beduiiniheimot . Hänen johdollaan muslimiarmeija lähtee valloittamaan alueita Arabian niemimaan ulkopuolelta . Jos uudet alamaiset eivät suostu kääntymään islamiin, on heidän kuitenkin tun-nustettava islamin ylivalta ja makset-tava veronsa Medinan keskushallin-nolle, jotta saavat säilyttää uskon-tonsa . Myöhemmin pakanoista teh-dään miekan avulla muslimeja . His-toria osoittaa, että nykyään ”rauhan uskonnoksi” kutsutun islamin alku-taival oli varsin väkivaltainen .

Mitä islamisaatio tarkoittaa?

Mediassa vilahtelee usein sana isla-misaatio . Maahanmuuttokriittiset tahot pitävät ääntä trendistä, joka on kaikkien nähtävissä, mutta mihin kukaan ei suuremmin kiinnitä huo-miota . 1400 vuotta sitten alkanut liikehdintä harppaa taustalla isoja as-kelia, eivätkä alkuaikojen muslimit-kaan olisi voineet kuvitella, mitkä mittasuhteet Muhammadin usko-musjärjestelmä saa . Islamisaatio tar-koittaa islamin levittäytymistä uusil-le alueille ja niiden saattamista sharia-lain mukaiseen ihanneyhteiskuntaan . Monet länsimaalaiset eivät ole

ymmärtäneet, kuinka poliittinen jär-jestelmä islam on . Yhteiskunnallinen ja uskonnollinen valta liittyvät erot-tamattomaksi paketiksi . Islam on järjestelmä, jossa tulevat mukana kaikki: idealogia, moraali, oikeuslai-tos, identiteetti, kulttuuri, ja jopa hygieniasäännöt . Aito islam ei erot-tele politiikkaa ja uskontoa toisis-taan ja monissa tapauksissa islam voidaankin nähdä enemmän poliitti-sena hallintavälineenä . Muslimien määrän lisääntymi-nen länsimaissa on aiheuttanut pai-netta suostua islamin vaatimuksiin . Paljon esillä ollut Ranskan huntu-kielto -esimerkki konkretisoi, miten iso osa muslimeista käsittää integraa-tion: ”Sulaudumme osaksi yhteis-kuntaa, mutta omilla ehdoillamme, tuntuivat ne länsimaalaisista alista-vilta tai ihmisoikeuksia rikkovilta . Teemme, mitä islam käskee .” (Sana ‘islam’ on arabiaa ja tarkoittaa ‘alis-tumista’) . Samaan aikaan, kun kirkkoja Euroopassa myydään, uusia moskei-joja rakennetaan jatkuvasti . Suomes-sa Oulun yliopiston yhteyteen ra-kennettu Pyhän Luukkaan kappelin perusrakenne suunniteltiin pyöreäk-si, jotta siitä voitaisiin tulevaisuudes-sa muuttaa kätevästi muslimien ru-kouspaikka . Vaikka Suomessa kouluissa on isoja tilapuutteita, muslimeille on alettu varata koulu-jen sisältä omia rukoustiloja . Musli-meille järjestetään oma uskonnon-opetus, jonka neutraaliudesta voi olla montaa mieltä . Tällä hetkellä Opetushallitus käsittelee muslimi-nuorille tehtyä uutta yläkoulun op-pikirjamateriaalia . Sen ensimmäinen

käsikirjoitus jouduttiin jo hylkää-mään, koska se sisälsi kohtia, jotka ovat ristiriidassa kulttuurimme ja ih-miskäsityksemme kanssa . 99 prosenttisesti islamilaisen Turkin hyväksyminen EU:n jäsenek-si avaisi ovet Euroopan islamisaatiol-le järeällä tasolla . Turkista tulisi väki-määrältään EU:n suurin valtio ja näin ollen sillä olisi myös paljon val-taa käytettävänä . Vaikka maata on yritetty melkein väkisin ajaa unio-niin, ollaan aina törmätty islamilai-selle maailmalle tyypillisiin ihmisoi-keusrikkomuksiin, joiden vuoksi jäsenneuvottelut eivät ole johtaneet jäsenyyteen .

Miehet olkoot naisten esimiehiä

Miljoonat muslimit ympäri maail-man vaeltavat vuosittain Saudi-Ara-bian pääkaupunkiin suorittamaan pyhiinvaellustaan ja imemään vai-kutteita uskon harjoittamiseensa . Kyseisessä maassa naiset eivät ole saaneet ajaa autoa . Kadulla kävelles-sään ainoastaan silmien näkyminen kehosta on sallittu . Naisten asema määritellään Koraanissa selkeästi: ”Miehet olkoot naisten esimie-hiä, koska Jumala on asettanut hei-dät näihin nähden korkeampaan asemaan, ja myöskin niiden suori-tusten tähden, joita miesten on omaisuudestaan naisten hyväksi teh-tävä . Hyveelliset naiset ovat alistu-vaisia ja vaalivat huolellisesti, kätkös-sä, kaikkea sitä, minkä Jumala on kätköön tarkoittanut . Mitä niihin tulee, joiden puolelta kohtaatte up-

piniskaisuutta, niin varoittakaa hei-tä, erottakaa heidät vuoteestanne ja kuritta-kaa heitä, mutta jos he silloin totte-levat teitä, niin älkää etsikö riitaa heidän kanssaan . Katso, Jumala on ylevä ja suuri .” (Suura 4, jae 34, suom . Jaakko Hämeen-Anttila) Sovellukset Koraanista naisten elämäntapoihin nykypäivänä kuu-lostavat suorastaan epätodellisilta . Is-lamin piirissä ilmenee useita naisia alistavia käytäntöjä: kehon peittämi-nen, tyttöjen sukupuolielinten silpo-minen, äänioikeuden rajoittaminen, kivittäminen avioerotilanteissa ja moniavioisuuskin on kielletty koko-naan vain muutamassa muslimival-tiossa . Naisten asema vaihtelee hyvin paljon muslimimaasta riippuen . Kaikkialla se on kuitenkin selvästi miestä heikompi .

Islamisaation haaste sanan-vapaudelle

YK:n ihmisoikeusjulistuksessa artik-lassa 19 todetaan: ”Jokaisella on oikeus mielipi-teen- ja sananvapauteen; tähän sisäl-tyy oikeus häiritsemättä pitää mieli-piteensä sekä oikeus rajoista riippu-matta hankkia, vastaanottaa ja levit-tää tietoja kaikkien tiedotusvälinei-den kautta .” Islamin kohdalla näissä jokaiselle ihmiselle julistetuissa oikeuksissa joudutaan tekemään poikkeus . Kriit-tiseen sävyyn islamista puhumisesta on tullut monelle liian uskaliasta - myös muslimivaltioiden ulkopuolella . Intialaissyntyinen kirjailija Sal-

Kirjoitukset: Koraani ja Hadith (perimätieto).

Levinneisyys: Koko maailmassa 1,3 miljardia. Islamin kannattajat

asettuvat maantieteellisesti pääosin Pohjois- ja

Itä-Afrikkaan, Lähi-itään, Keski-Aasiaan ja Indonesiaan.

Suomessa muslimeja on noin 50 000.

LYHYT OPPIMääRä ISLAMISTA

22

Ra

hv

as

3/2

013

man Rushdie julkaisi vuonna 1988 teoksen “Saatanalliset säkeet” . Iranin uskonnollinen johtaja Ruhollah Khomeini tulkitsi kirjailijan syyllis-tyneen jumalanpilkkaan ja julisti täl-le fatwan, jonka perusteella hänet tuli tappaa, löydettiin hänet mistä tahansa . Palkkio hänen murhaami-sestaan nousi viime vuonna 3,3 mil-joonaan dollariin . Egyptiläinen professori ja kirjai-lija Farag Foda tuli tunnetuksi kritii-kistään islamia kohtaan . Hänen kir-joituksiaan julkaistiin laajasti sanomalehdissä . Pian puututtuaan islamin seksistisiin paratiisikäsityk-siin, Foda ammuttiin hänen lähdet-tyään toimistoltaan vuonna 1992 . Murhaan osallinen Abu El’Ela Abd-rabu vapautettiin vankilasta viime vuonna ja hän on esiintynyt sen jäl-keen muun muassa Tony Khalifan televisio-ohjelmassa, jossa Abdrabu kieltäytyi katumasta tekoaan, sillä toimi täysin sharia-lain mukaan . Hän selitti, kuinka kansalaisten vel-vollisuus on toimeenpanna Allahin rangaistukset, jos hallinto ei noudata shariaa - ja uskosta luopuneen koh-dalla katumuksesta huolimatta . Vuonna 2005 Jyllands-Posten halusi julkisen keskustelun kautta tarkastella, oliko myös Tanskan sa-nanvapaus uhattuna maahan tullei-den muslimien vuoksi . Lehdessä jul-kaistut pilapiirrokset sytyttivät mus-limimaailman vihan ja toimitus jou-duttiin evakuoimaan pommiuhan takia . Tanskan ja Norjan lippuja roi-husi laajasti muslimimaissa, mutta suomenkielisen koraanin kääntäjä, professori Jaakko Hämeen-Anttila selitti reaktiot vain muslimien ylei-

seksi tavaksi reagoida asiaan . Tans-kan suurlähetystö Syyriassa poltet-tiin ja sarjakuvapiirtäjälle satoi tap-pouhkauksia . Tänä päivänä Kurt Westergaardia joudutaan vieläkin pitämään ympärivuorokautisessa suojelussa . Esimerkkejä voisi luetella kym-meniä . Halla-ahon blogikirjoittelun oikeuskäsittelyt vahvistavat sitä vali-tettavaa tosiasiaa, että myös Suomes-sa sananvapaus on islamin myötä ka-ventunut . Kristinuskon Jumalasta ja profeetoista voidaan pilkata kilvan, mutta islamin kohdalla jopa fakto-jen pohjalta käyty keskustelu voi-daan vaimentaa . Yhtä uskontoa koh-dellaan jälleen poikkeuksellisesti . Islamissa muslimien elämää ei ohjaa pelkästään Koraani, vaan myös sun-na, jolla tarkoitetaan Muhammadin elämäntapaa . Islam opettaa, ettei profeetta tehnyt elämässään mitään väärää, mikä ei olisi ollut Jumalan tahto . Muhammadin ottaessa lapsen vaimokseen Halla-aho olisi saanut ainoastaan perustella, miksi tässä kohtaa voisi puhua pedofiliasta ja is-lamista pedofilian pyhittävänä us-kontona - itse johtopäätöstä ei olisi ääneen saanut sanoa . Suomalainen oikeuslaitos korkeimmalla tasollaan asetti ennakkotapauksen myötä rajo-ja islamista käytävälle keskustelulle .

Islam ympärillämme

On sanomattakin selvää, ettei jokai-nen muslimi noudata uskontonsa ohjeita, mutta länsimaista tuleva kri-tiikki näyttää radikalisoivan muut-kin, kuin pelkästään terroristijärjes-

Todellisuudessa kuitenkin juuri muslimit ja heidän tapansa toimia määrittävät, millaisena islamin nä-emme . Teot puhuvat enemmän kuin sanat . Niin kauan kuin pommit rä-jähtelevät ja ihmisoikeuksia louka-taan, on vaikeaa allekirjoittaa ajatus-ta rauhanomaisesta ja suvaitsevai-sesta uskonnosta . Islam on maail-man nopeimmin kasvava uskonnol-linen liike, ja siksi tulisi tarkkaan miettiä, millaisia myönnytyksiä heil-le ollaan valmiita antamaan länsi-maissa .

Oppi: Islam on monoteistinen uskonto, jossa palvotaan yhtä Jumalaa,

Allahia, jonka kunnioitettu profeetta Muhammad on. Islamissa

on otettu paljon vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta,

mutta oppi on väljempi, sillä oppineilla on hyvin erilaisia

kantoja, eikä selvää määrittelijää yhteiselle linjalle ole.

Kahdesta pääsuntauksesta suuremmassa (sunnalaisuus) kuitenkin

tukeudututaan tiukasti viiteen peruspilariin, joita sovelletaan

muslimin jokapäiväiseen elämään. Ne ovat uskontunnustus,

viisi kertaa päivässä suoritettava rukous, ramadan-kuun paasto,

almuvero ja pyhiinvaellus Mekkaan.

LäHdE: ISLAMIN KäSIKIRJA, JAAKKO HäMEEN-ANTTILA, 2004

23

Ra

hv

as

3/2

013

töjen fundamentalistit . Kuten edellä huomasimme, pelkästään yksi sarja-kuva riittää saamaan muslimimaail-man raivon partaalle . Samankaltai-nen liikehdintä nähtiin myös Muham-mad-videon julkistamisen jälkeen vuonna 2012 . Mellakat alkoivat Egyptistä ja Libyasta, jossa surmat-tiin Yhdysvaltain suurlähettiläs ja kol-me muuta yhdysvaltain kansalaista . Yleinen vasta-argumentti on, etteivät nämä väkivaltaiset teot liity islamiin, joka on rauhan uskonto . Oikea muslimi elää rauhassa . Millä perusteella jokin asia sitten tulee liit-tää islamiin? Mikään seuraavista nel-jästä vaihtoehdosta ei tunnu kelpaavan:

1 Koraani tai Hadith määrää tekemään jotain 2 Hengellinen johtaja määrää tekemään jotain 3 Muslimi tekee jotain 4 Tunnistamaton henkilö julistaa tekevänsä jotain Allahin nimeen

täytyy tehdä kuntaliitoksia . Miksi juuri kukaan ei vaan vaivaudu otta-maan selvää, että maailmalla metro-poli nimenomaan määrittyy siten, että alueella on lukuisia pieniä itse-hallinnollisia kaupunkeja ja kuntia, joissa on yhteinen talous-, työssä-käynti- ja infrastruktuurialue? Pieni kurkkaus maailmalle paljastaa, että Espoo on kohta liian iso . Tanskassa, tuossa kuntaliitosten luvatussa maas-sa, on Kööpenhaminan pääkaupun-kialueella yhteensä 15 itsehallinnol-lista kuntaa . Missään muualla pohjoismaissa pääkaupunkiseudulla ei sijaitse kolmea näin isoa mam-

o len katsonut Suomen toiseksi isoimman kau-pungin kaavoitusta kaupunkisuunnittelulau-takunnasta nyt puoli vuotta . Mediassa ja jul-kisuudessa metropoli on kova sana ja todella in . Eihän sillä ole suurta merkitystä, että metropolin mää-rite on yleensä miljoonia ihmisiä, koska pitäähän meillä Suomessakin olla, kun maailmalla on . Metropolialueen aluemääritelmäkin venyy ja paukkuu, kun Hyvinkäällä asti julistetaan virallisissa sanomissa seuraavasti: ”Hyvinkää on kiireettömällä metropolialueella, pientalojen suurkaupun-ki” . Mitähän mieltä tästä on esimerkiksi kiinalainen turisti? Espoo nyt ainakin on ihan sillä oikealla metropolialu-eella, jos Hyvinkäällä on liikaa mäntymetsiä ja jää siten las-kuista pois . Tonttipula Espoossa on huutava – senhän nä-kee jo tekemällä pienen retken Kehä I:n maastossa, mutta älkää ihmeessä eksykö Pohjois-Espooseen . Niin, ja se ihana Keskuspuisto, melkein samanlainen kuin esikuvansa New Yorkissa! Siellä söpöjen pienten liito-oravien, kauriiden, peurojen ja jänöjussien sopii temmeltää vapaasti viheryhte-yksiä pitkin kaupunginosasta toiseen . Metro kaavoitettiin likimain joutomaalle, ja nyt on kii-re saada metron varteen asukkaita ja palveluita . Eräs nimel-tä mainitsematon puolue on totta kai aivan innoissaan li-sääntyvästä joukkoliikenteestä . Niinpä kun aivan suoraan metroaseman yläpuolelle oltiin kaavoittamassa kahden-kymmenen kerroksen kerrostaloa, sille tämä ei kelvannut vaan kerroslukumäärää piti pudottaa kuuteentoista . On-neksi enemmän yksityisautoilua suosivat puolueet älähtivät tässä vaiheessa ja joukkoliikennepuolue jäi asiassaan yksin . Metroasemille myös halutaan lukuisia pikkukauppoja tuo-maan basaarimaista vipinää ja tunnelmaa, mutta kukahan pienyrittäjä olisi tarpeeksi hullu ottamaan riskin? Oikean metropolin saadaksemme meidän tietenkin

jäitä hattuun, metropolihaaveilijat Hyvinkää on kiireettömällä

metropolialueella, pien-talojen suurkaupunki”. Mitähän mieltä tästä on esimerkiksi kiinalainen turisti?

muttimaista kaupunkia – maapinta-alaltaan saati väestömää-rältään . Japaniksi metropolialue on toshiken – rypäs kaupunkeja . Metropolifantasioissa törmätään myös palvelurakenteen ongelmiin lähtien joukkoliikenteestä ja ostoskeskuksista . Eri-näiset raidevisiot ja ostoskeskuskaavoitukset vilistävät lukuis-ten poliitikkojen silmissä . Veronmaksajien rahoilla käydään tutustumassa maailmalla niihin oikeisiin metropoleihin, joista tuodaan suuruudenhullut ideat Suomeen . Tosiasiat jäävät ihan toissijaisiksi näissä märissä päiväunis-sa . Vaikka väestöntiheys kasvaisi pääkaupunkiseudulla kaksin-kertaiseksi, meillä olisi silti haastavaa saada toimiva joukkolii-kennejärjestelmä suurien välimatkojen takia . Jonkun pitäisi pamauttaa uneksijoille tosiasiat nyrkillä pöytään .

Suvi KarhuKirjoittaja on Perussuomalaisten Nuorten pääsihteeri ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen.

koluM ni

24

Ra

hv

as

3/2

013

Suomenkieliset ovat tyy-tyneet vallitseviin olosuh-teisiin ja sietäneet heidän kustannuksellaan tehtyä

kielipolitiikkaa pitkään . Puhutaan sadoista vuosista . Näyttää siltä, että vihdoin kansa herää vaatimaan oi-keuksiaan . Tästä kertoo muiden muassa ruotsin pakollisesta opiskelus-ta irrottautumista vaativan kansalais-aloitteen eteneminen eduskuntaan . Puhutaan, että suomalaiseen men-taliteettiin kuuluu jonkinasteinen vaatimattomuus . Paljon Suomessa onkin suostuttu kestämään: valta-väestön kielellisiä oikeuksia on poljet-tu läpi historian . Vielä tänäkään päivänä ei voida puhua suomenkie-listen oikeudenmukaisesta kohtelus-ta kielipolitiikassa . Koulun historian tunneilla olem-me oppineet, kuinka keskiajalla mes-sut saarnattiin kirkossa latinan kie-lellä . Tämä tarkoitti sitä, että taval-linen kansa ei ymmärtänyt yhtään, mitä pappi edestä kertoi . Suomen kirjakieltä ei ollut en-nen vuotta 1543 . ABC-kirian myötä Mikael Agricola loi puhutun kielen pohjalta suomelle kieliopin ja kirjal-lisen asun . Viiden vuoden kuluttua hän sai Uuden Testamentin käännös-työnsä valmiiksi, mikä edisti suomen puhutun- ja kirjakielen käyttöä tule-vaisuudessa . 1800-luvulle saakka lähinnä uskonnollista kirjallisuutta ja tärkeimpiä hallinnollisia asiakirjo-ja julkaistiin suomen kielellä .

kahden tulen välissä

Suomen siirryttyä Venäjän vallan alaisuuteen vuonna 1809 hallinto-kieleksi jäi yksinomaan ruotsi . Ruot-sinkieliset taistelivat tosissaan pitääk-seen Suomen kielellisesti otteessaan . Kymmenen vuoden kuluttua E. G. Ehrström aloitti Åbo Morgon-blad -lehdessä kirjoitussarjan, jossa vaadittiin esimerkiksi koulujen ja virastojen muuttamista suomenkieli-siksi . Viranomaisille tämä oli liikaa ja lehti lakkautettiin . Vuonna 1850 suomenkielisten oikeuksia evättiin isossa mittakaavas-

sa . Ruotsinkielinen virkamiehistö kielsi julkaisemasta suomen kielellä muuta kuin uskonnollista tai talou-dellista kirjallisuutta . Sekä poliittis-ten uutisten, että romaanien julkaisu suomen kielellä kiellettiin, eikä näitä tekstejä saanut myöskään kääntää toisesta kielestä suomeksi . Vasta kymmenen vuoden kuluttua (1860) kielisensuuri saatiin kumottua kokonaan . Tästä ei mennyt kuin kaksi vuot-ta, kun yksinomaan ruotsinkielisistä jäsenistä koostuva komitea tuli sii-hen johtopäätökseen, että suomen kieltä ei voitaisi käyttää hallintokie-lenä, koska se oli liian kehittymätön-

vasta 40 vuotta sitten peruskoulu-uudistuksen yhteydessä Keskustan ja RKP:n solmiessa lehmänkaupat . Suomenkieliset tuntevat myös laa-jalle levinneen propagandan pakko-ruotsin poiston mahdottomuudesta, koska perustuslaki säätäisi siitä . Todellisuudessa perustuslailla ei ole mitään tekemistä ruotsin pakollisen opiskelun kanssa ja siksi kielten opiskeluun liittyvää lainsäädäntöä voidaan ajantasaistaa, kun kansan-edustajat niin haluavat . Ruotsalaisen kansanpuolueen monikymmenvuo-tinen hallitustaival on kuitenkin jar-ruttanut uudistuksia ruotsin osalta . Vuonna 2004 ylioppilaskirjoi-tuksia kehitettiin pitkän väännön jälkeen . Ruotsin kirjoittamisesta tuli vapaaehtoista, mutta pakkoruotsi jätettiin taustalle roikkumaan . Myös korkeakoulututkinnon suorittami-sen yhtenä vaatimuksena on edelleen ruotsin opintojen läpäisy . Tällä hetkellä ainoa kieli, jota jokaisen suomalaisen tulee opiskella, on ruotsi . Ahvenanmaalaiset vapau-tettiin suomen opiskelusta - sen sijaan Manner-Suomessa vastaavasti suomenkielisiä ei ole vapautettu ruotsin kielen opiskelusta . Suomen-kieliset opiskelevat kouluissa ruotsia viiden prosentin suomenruotsalais-vähemmistön vuoksi, vaikka heis-täkin ylivoimainen enemmistö puhuu suomea . Ei ole ihme, että ruotsin tunneilla opiskelumotivaatio on niin monella oppilaalla hukassa . Vielä 2000-luvulla suomenkie-listen oikeuksia joudutaan puolusta-maan, sillä rannikon pieni kielivä-hemmistö vaatii koko viiden miljoo-nan suomenkielisen kustannuksella ylläpitämään suomenruotsalaista kulttuuria ja ruotsinkielisiä palve-luja, jotka pystyttäisiin turvaamaan järkevämmillä toimilla . Kaksikieli-syyskysymys repii kansakuntaa kahtia: säilytetäänkö yhden vähem-mistön kieli toisena kansalliskielenä vai pitäisikö suomen kielelle vihdoin tunnustaa monisatavuotisen kaltoin-kohtelun jälkeen maamme pääkielen asema?

Lue lisää suomen kielen historiasta: www.suomalaisuudenliitto.fi

Suomitä . Aleksanteri II antoikin vuoden kuluttua Helsingin valtiopäivillä kie-liasetuksen, jonka perusteella suomi olisi saatettava tasavertaiseksi virka-kieleksi 20 vuoden siirtymäajan kuluessa . Vuonna 1870 koulutuhallituk-sen päällikkö Casimir von Kothen yritti tukahduttaa suomenkielisen oppikoululaitoksen ja myöhemmin Östra Nyland -lehti vaati, etteivät oppikoulut saisi olla suomenkielisiä . Suomenkielinen väestö kuitenkin heräsi vastustamaan tätä ja laajoilla kansankeräyksillä varmistettiin, että suomenkielisten oppikoulujen toi-minta jatkui . Vuonna 1871 venäjän kieli tuli pakolliseksi lyseoissa ja reaalikouluissa . 20 vuoden kuluttua tästä määrät-tiin, että siviilivirkoihin nimitettävil-

tä tullaan vaatimaan vähitellen venä-jän kielen taitoa ja että venäjää osaa-villa oli etuoikeus virkoihin . Tänä päivänä virkaedellytyksenä puoles-taan on ruotsin kieli, sillä kaksikieli-syys asettaa tämän vaatimuksen koko virkamieskunnalle alle viiden pro-sentin suomenruotsalaisen väestön takia . Vuonna 1916 venäjän kieli määrättiin pakolliseksi oppiaineeksi seminaareihin . Tänä päivänä ruotsi on määrätty pakolliseksi oppiaineek-si kaikissa kouluissa kaikilla oppi-asteilla .

”Pakkoruotsi on ollut aina”

Yleisen harhakäsityksen mukaan suomenkieliset olisivat opiskelleet aina pakkoruotsia . Ruotsin opiske-lusta tehtiin pakollista kuitenkin

”Kieli on kansallisuuden perus ja Suomessa se on suomen kieli, jota ruotsin-kieliset opetelkoot.”

- J. V. Snellman

Teksti: Sebastian tynkkynen

tarina kaltoinkohdelluSta kieleStä

25

Ra

hv

as

3/2

013

International Visitor Leadership -ohjelma on järjestetty vuosittain jo lähes 70 vuoden ajan . Aiempina vuosina ohjelmaan ovat osallistuneet esimerkiksi entinen pääministeri Matti Vanhanen, presidentti Tarja Halonen ja Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Matkaohjelmaan kuuluivat Washington DC, Pohjois-Dakotan Minot, Pittsburgh, Santa Fé sekä New York . IVLP-ohjelman tavoite on antaa tietoa Yhdysvaltain yhteiskunnalli-sesta, poliittisesta ja taloudellisesta ajattelusta sekä tilanteesta . Matkalla tutustuttiin kotimaan turvallisuu-den, kaupankäynnin, maahanmuu-ton, terveydenhuollon ja uskonnon kaltaisiin kysymyksiin . Tavoitteena on myös lisätä keskustelun kautta eurooppalaisten ja amerikkalaisten välistä ymmärrystä . Näin, koin ja

opin enemmän kun voin tässä kertoa, mutta poimin matkan mielen-kiintoisimmat aiheet .

euroopassa toimii konfederaatio

Vietimme ensimmäisen viikon Washington D .C:ssa, jossa käsitte-limme amerikkalaista yhteiskuntaa

liittovaltion näkökulmasta . Mielen-kiintoisimman luennon piti George Masonin yliopiston professori Jeremy Mayer, joka selitti amerikka-laista federalismia eli liittovaltiomal-lia . Mayerin mukaan Yhdysvallat oli 1700-luvun lopulla enemmän konfede-raatio eli valtioliitto kuin liittovaltio . Esimerkkiä konfederaatiosta ei tarvitse hakea kaukaa . Euroopan

yhteisöt muodostivat Maastrichtin sopimuksella konfederaatioksi kat-sottavan poliittisen unionin, jota kutsutaan Euroopan unioniksi . Jäsenet hoitavat yhdessä valtiollisia asioita, mutta pidättävät laajan itse-määräämisoikeuden ja usein muo-dollisen itsenäisyyden . Nämä valtio-liiton perustekijät ovat Mayerin mu-kaan uhattuna, kun komissio ajaa Euroopassa liittovaltiokehitystä . Nykyään Yhdysvallat on entistä yhtenäisempi eli osavaltioilla on vähemmän valtaa suhteessa liitto-valtion toimielimiin . Se ei tarkoita etteikö osavaltiot voisi päättää lukui-sista asioista – Yhdysvalloissa on 50 tapaa mennä naimisiin tai erota, riippuen osavaltiosta . Mayer toteaa puolivakavissaan, että federalismin ansiosta Yhdysvalloissa on runsaasti lakimiehiä .

Osallistuin kesäkuussa kolme viikkoa kestäneelle opintomatkalle Yhdysvaltoihin.

Matkan järjesti Yhdysvaltain ulkoministeriö yhteistyössä Suomen Yhdysvaltain suurlähetystön kanssa.

Matkalle osallistui yhteensä 12 nuorta vaikuttajaa Euroopasta, joista olin ainoa Suomesta.

Ryhmässä oli porukkaa aina Irlantia, Espanjaa ja Makedoniaa myöten.

Manhattanin sateinen eteläkärki ja New Yorkin korkein rakennus Freedom Tower.

Teksti ja kuvat: Simon elo

Suurkaupungin SykkeeStä aavalle preerialle

26

Ra

hv

as

3/2

013

nojen leikkaus . CFR julkaisee mielen-kiintoista Foreign Affairs -lehteä . Washingtonin Maanpuolustus-korkeakoulun (National Defense University) Euroopan turvallisuuden asiantuntija Leo G. Michelin mu-kaan Suomen turvallisuus linkittyy kumppaneihin kuten EU:hun ja Natoon . Suomella ei ole ääntä pää-töksentekopöydässä . Natolla ei ole suunnitelmaa Suomelle toisin kuin Baltian maille . Näin ollen Michelin mukaan on eroa siinä, että onko Suomi täysjäsen vai ei . Michelin mukaan Yhdysvallat on siirtänyt painopistettä Aasiaan jo kahden-kymmenen vuoden ajan .

kampanjoinnin mestarit

Amerikkalaiset jos jotkut osaavat poliittisen kampanjoinnin jalon tai-don . New Yorkissa tapaamamme poliittinen konsultti Joseph Mercu-rio kertoi työnsä olevan haasteellista koska äänestysaktiivisuus on niin alhaista . Esimerkiksi New Yorkin pormestarivaalissa äänestää vain 20 prosenttia äänioikeutetuista . Kohde-ryhmäajattelu on pakollista, jos eh-dokas haluaa menestyä . Kumma kyllä, konsultit saavat tietoonsa kaikkien äänestäneiden puoluekannan suoraan kansallisesta äänestysrekisteristä – republikaani,

demokraatti tai itsenäinen . Sen tiedon päälle konsultit lisäävät yhteys-tiedot ja esimerkiksi etnisen taustan . Tuotettavaan luetteloon merkitään, että onko yksittäinen äänestäjä tehnyt jo päätöksensä ja onko hän ehdokasta kohtaan myötämielinen vai vihamielinen, jonka jälkeen vahvistetaan näiden suosiollisten äänestäjien äänestysmotivaatiota . Mercurion mukaan tiedoista voi esimerkiksi päätellä, että jos omistaa tietyn merkkisen auton, äänestää tietyllä tavalla . Yhdysvalloissa tie-tojen kerääminen on muutenkin paljon laajempaa kuin Suomessa . Konsulttiyhtiö voi seurata nettisivu-ja siten, että tietää käykö äänestäjä liberaalien vai konservatiivien netti-sivuilla . Obaman kampanja seurasi tällä tavoin ihmisten nettikäyttäyty-mistä ja tiesi trendit eri osavaltioissa . Kampanjointi on niin totaalista, että Google-hakumainoksiksi tarkoitetut sanat voidaan tarkoituksella laittaa ehdokkaan puheeseen . Mikään ei ole pyhää – jopa Kansallisen kivääriyh-distyksen NRA:n jäsenrekisteriä hyödynnetään vaalimainontaan . Mercurion vinkit ehdokkaalle ovat selkeät: vaaliteemoilla on mer-kitystä, tutkimustyö on tärkeää, kyselytutkimuksista voi katsoa, että miten ihmiset puhuvat aiheista, kos-ka sillä on merkitystä, että miten

On huomattava, että Yhdysval-loissa on erikseen kansallinen lain-säädäntö ja osavaltiotason lainsää-däntö . Se aiheuttaa poliittisen ja taloudellisen monimuotoisuuden . Esimerkiksi kuvernöörin valta vaih-telee osavaltiosta toiseen . Joissakin osavaltioissa on jopa oma, erillinen perustuslaki, jolloin on selvää, että kansallinen lainsäädäntö säätelee vain minimitasoa . Tupakkavero vaih-telee hurjasti osavaltioiden välillä, joten esimerkiksi New Yorkin osa-valtion nikotiinin orjat hamstraavat sitä halvemmista lähiosavaltioista . Osavaltio voi verottaa ilman liitto-valtion lupaa, mutta ei voi asettaa eri maiden tai esimerkiksi ihmisryhmi-en tuotteita eriarvoiseen asemaan . Monimuotoisuus aiheuttaa myös ongelmia – New Yorkin kaupunki oli huonon taloudenpidon vuoksi konkurssin partaalla vuonna 1974 . Samantyyppinen tilanne on nyt työttömyyden ja rikollisuuden näi-vettämässä Detroitissa . Liittovaltio-mallin ja siihen liittyvän valitsija-miesjärjestelmän ominaispiirteiden vuoksi George W. Bush valittiin ensimmäiselle presidenttikaudelleen vuonna 2000 ilman ääntenenem-mistöä, mikä herätti kummastusta useissa maissa . Tavallisille amerikkalaisille järjes-telmän miettiminen on jokapäiväistä

– esimerkiksi toisesta osavaltiosta tulevaa opiskelijaa kohdellaan kou-lutuksessa kuin ulkomaalaista . May-erin mukaan amerikkalainen federalis-mi on kokeellinen, mukautuva ja tyrannian estävä järjestelmä, mutta samaan aikaan tehoton, kallis ja epätasa-arvoinen . Hänen mukaansa amerikkalaista liittovaltiomallia ei voi suoraan kopioida Eurooppaan .

ulkopoliittista kädenvääntöä

Washington D .C:n kabineteissa pää-tetään Yhdysvaltain ulkopolitiikasta . Ulkoministeriön Euroopasta vastaa-van osaston johtaja Liam Wasley myön-tää auliisti, että supervallan paino-piste on siirtynyt Lähi-itään ja Aasi-aan . Siihen vaikuttavat Syyrian kal-taiset konfliktit . Euroopan kanssa tärkein kysy-mys on vapaakauppasopimus, josta Wasley ei usko päästävän sopuun asetettuun tavoitteeseen eli kevään 2014 eurovaaleihin mennessä . Presidentti Barack Obamalle tosin riittää, että sopimus astuu voimaan hänen presidenttikaudellaan . Arvostetun ajatuspajan Council on Foreign Relationsin Christopher Tuttlen mukaan eurokriisin hoidossa käytetyt keinot eivät riitä Kreikalle, vaan mahdollisesti tarvitaan Kreikan lähtö euroalueesta ja vähintään lai-

Yhdysvalloissa tietojen kerääminen on muutenkin paljon laajempaa

kuin Suomessa. Konsulttiyhtiö voi seurata nettisivuja siten, että tietää

käykö äänestäjä liberaalien vai konservatiivien nettisivuilla.

Washington D.C:n Vietnamin sodan muistomerkki.

Kampanjavelho Michael ”Mike” DuHaime.

27

Ra

hv

as

3/2

013

Pittsburghin kaupunki oli aikanaan likaisen terästeollisuuden kehto, mutta on nykyään puhdas kuin pulmunen.

ehdokas aiheista puhuu . Presidentti George W . Bushin vuoden 2004 ja New Jerseyn kuvernöörin Chris Christien vuoden 2009 menestyk-sekkäitä kampanjoita vetänyt Michael ”Mike” DuHaimen mielestä tärkeintä on tehdä suunnitelma ja pysyä siinä, mutta olla tarvittaessa joustava . Ehdokkaan ei tarvitse vakuuttaa kaikkia, vaan se kriittinen osa äänestäjäkunnasta, joka riittää voittoon .

Mustan kullan maa

Tutustuimme öljykuumeeseen Pohjois-Dakotan osavaltiossa, jonka preeri-alle nousee öljynporaustorneja kuin sieniä sateella . Kalliita sieniä, sillä yksi torni maksaa tarpeineen yli 200 miljoonaa dollaria . Pohjois-Dakotan öljybuumin käynnisti poraustekno-logioiden kehitys noin neljä vuotta sitten . Nykymenetelmillä liuskeki-vestä saadaan porattua kannattavasti

öljyä ja kaasua, ja se on kääntänyt tuotannon nousuun . Ajatuspaja Center for Strategic and International Studies on tutki-nut Pohjois-Amerikan öljyinfrastruk-tuuria . Maailmalla haaste on suuri – Kiina ja Intia kattavat puolet maail-man öljynkulutuksesta vuoteen 2035 mennessä . Yhdysvalloissa epä-tavanomaisen öljyn ja kaasun käytön kokonaismäärä käytetystä öljystä ja kaasusta on moninkertaistunut vuo-desta 2005 vuoteen 2012: seitsemäs-tä prosentista viiteenkymmeneen . Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi viime marraskuussa julkis-tetussa vuosiraportissaan, että Yhdys-valloista tulee maailman suurin öljyn tuottaja jo tällä vuosikymmenellä . Energiaomavaraisuuden Yhdysvallat voi saavuttaa vuoteen 2035 men-nessä – tavoite ei ole salaisuus, min-kä CSIS:n asiantuntijat myöntävät auliisti . Eurooppa on putkiprojek-

tien kautta ankkuroinut itseään Aasiaan . Suomalaisesta näkökulmas-ta tuntuu tosin hauskalta, että ame-rikkalaisten maksama neljä dollaria gallonilta on heidän mielestään hävyttömän korkea bensanhinta . Öljykuumeen vaikutus on ollut osavaltiolle valtava – Pohjois-Dakotan talous kasvaa 13 prosentin vuosi-vauhtia . Oppaamme, Minotin yli-opiston opettaja Joseph Jastrzembski, kertoi kuinka aiemmin uneliaasta kaupungista on tullut rekkakuskien, työn perässä muuttavien ja kaiken-laisten onnenonkijoiden määränpää . Pohjois-Dakotan luoteisosan alla sijaitsee yksi Yhdysvaltojen suurim-mista liuskeöljyn ja -kaasun muo-dostumista, Bakken . Useista maan-omistajista on tullut miljonäärejä . Pohjois-Dakota kärsii todellises-ta työvoimapulasta . McDonald’s ja WalMart-tavaratalo tarjoavat kaksin-kertaisia tuntipalkkoja muuhun maa-

New Yorkin parasta kohtuuhintaista paahtopaistia ja juustomakaronia.

28

Ra

hv

as

3/2

013

han nähden . Sosiaaliset ongelmat riivaavat asukasluvultaan Yhdysval-tojen kolmanneksi pienintä osaval-tiota . Esimerkiksi Willistonin kau-pungissa rikosten määrä on jopa kol-minkertaistunut vuodessa . Asunto-pulassa energiayhtiöt ovat kehittä-neet työntekijöilleen ”miesleirit” . Kuljetus on oma työnsarkansa . Kolmessa vuodessa öljyjunien määrä Yhdysvaltojen rautateillä on 20-kertaistunut . Maakaasun kuljettami-

nen on vaikeampi juttu, joten yli kolmannes Pohjois-Dakotassa porat-tavasta maakaasusta poltetaan suo-raan ilmaan . Poltettavalla maakaa-sulla lämmittäisi yli puoli miljoonaa kotia, mikä herättää paikallisissa kiukkua ja hämmästystä . Kaikkia öljykuumeen mahdollis-tava poraamismenetelmä fracking eli vesisärötys ei miellytä . Tapaamamme paikalliset maanviljelijät ja luonnon-suojelijat väittivät menetelmän aiheut-

taneen ympäristötuhoa ja vähintään esteettistä haittaa, kun öljytornit valtaavat maiseman ja rekat tiet . Jututtamani nuori maanviljelijä totesi ettei yksinkertaisesti halua Pohjois-Dakotasta ruuhkaista, vaan tykkää nimenomaan syrjäisyydestä, kauniista luonnosta ja hiljaisuudesta . Toivotin hänet tervetulleeksi Suomeen .

IVLP-ryhmä illastaa Pohjois-Dakota Minotissa.

Yli 200 miljoonan euron arvoinen öljynporaustorni.

29

Ra

hv

as

3/2

013

hyvinvointivaltion raunioillaTeksti: Simo Grönroos

kirjat

Y hdysvaltain vuoden 2008 presi-dentinvaalit sekä demokraattien ja

republikaanien esivaalit ovat modernin poliittisen historian suurimpia spek-taakkeleja. demokraattileirissä ehdo-kasvalinta tehtiin historiallisesti ensim-mäisen mustan presidenttiehdokkaan Barack Obaman ja ensimmäisen nais-presidenttiehdokkaan Hillary Clintonin välillä. Time-lehden toimittajan Mark Hal-perinin ja New York –lehden toimittajan John Heilemannin kirjoittama Race of a Lifetime on mukaansatempaava, mutta kuvaukseltaan tietoisesti epätasapai-noinen. Obaman ja Clintonin välisestä taistosta kerrotaan vuolaasti, mutta John McCainin ja Mitt Romneyn väli-nen esivaalitaisto kuitataan varsin lyhy-esti. demokraattien esivaalit olivat pal-jon pidempi, verisempi ja mielenkiintoisempi, joten kirjoittavat keskittyvät siihen. Kummankin puolen keskeiset pe-

Y lisääntely, kiskuriverotus ja holti-ton velkaantuminen, näistä on

suomalainen hyvinvointivaltio tehty. Ai-nakin mikäli on uskomista kokoomus-taustaisiin Henri Heikkiseen ja Antti Vesalaan, jotka kirjassaan Elämää hy-vinvointivaltiossa repivät perustan pois suomalaiselta hyvinvointiyhteiskunta-mallilta. Heikkisen ja Vesalan kirja iskee ajankohtaisiin aiheisiin käsitellessään suomalaisen hyvinvointivaltion ongel-mia, kun julkisen keskustelun puhu-tuimpia aiheita ovat rakenneuudistuk-set ja julkisen velkaantumisen katkaiseminen. Kirja on varsinainen oikeistoliberaa-lin maailmankatsomuksen manifesti. Liian sääntelyn nähdään kahlitsevan niin ihmisten perusvapauksia kuin elin-

keinoelämän toimintaa. Vahvana sano-mana onkin vapaus ja vastuu. Mitä kirjoittajat sitten esittävät ras-kaan ”hyvinvointivaltion” keventämi-seksi? Sääntelyn vähentäminen nähdään keinona parantaa yksilön ja yritysten vapautta toimia ja samalla myös sääs-tettäisiin byrokratiaan menevistä ku-luista. Kuntien pitäisi keskittyä perus-toimintoihin ja ulkoistaa muut palvelut. Julkisen vallan pitäisi luopua kaiken sel-laisen järjestämisestä, mikä pystyttäi-siin hoitamaan tehokkaammin markki-noiden ehdoilla. Työttömyyteen lääkkeeksi esite-tään tuloloukkujen poistoa ja matala-palkkatöiden lisäämistä. Liian tiukka ir-tisanomissuoja ja työehtosopimusten yleissitovuus nähdään myös työllisyy-

laajat herätetään upealla tavalla henkiin – kukaan ei voi kirjan luettuaan haluta McCainin aisaparia Sarah Palinia vara-presidenttiehdokkaaksi saati sitten pre-sidenttiehdokkaaksi. Halperinin ja Hei-lemannin antama kuva Palinista ei ole pelottava, vaan lähinnä säälittävä. Alas-kassa kohtuullisesti kuvernöörinä pär-jännyt kiekkoäiti nostettiin ammattilais-liigaan ilman minkäänlaista harjoittelua. Selväksi käy, että katastrofaalisen pää-töksen tehnyt McCainin taustajoukko ei ehtinyt tutkia Palinin taustaa riittävällä tarkkuudella. Sarah Palin on Yhdysval-tojen presidentinvaalihistorian tuhoisin varapresidenttiehdokas. Race of a Lifetimessa on joitakin mehukkaita paljastuksia. McCain pohti esivaaleissa tosissaan ”yhden kauden lupausta” – jos hän pääsee Valkoiseen taloon, hän viettää siellä neljä vuotta eikä hae jatkokautta. Tarkoituksena oli vaientaa puhe 72-vuotiaan McCainin terveydentilasta ja vahvistaa mielikuvaa

den jarruina. Mallia uudistuksille kirjoit-tajat hakisivatkin Saksasta ja Tanskas-ta, joissa on tehty laajoja reformeja työllisyyden parantamiseksi. Kirjassa heitellään ajatuksia monis-ta aiheista, mutta kovin syvälliseen pohdintaan ei kuitenkaan ylletä. Tarkoi-tuksena onkin enneminkin herättää keskustelua ja osoittaa, että asioita voi-daan tarkastella myös toisesta näkö-kulmasta. Elämää hyvinvointivaltiossa on asenteeltaan radikaali, mutta lähtökoh-

tiinsa nähden yllättävän jalat maassa pysyvä. Valtiota ei esitetä lakkautetta-vaksi, mutta suuriakin muutoksia näh-dään tarvittavan kautta linjan. Yhteiskunnalliseksi teokseksi Heik-kisen ja Vesalan kirja on helppolukuinen ja hauskasti kirjoitettu, joskin liika satii-rinomaisuus vie toisaalta uskottavuutta teoksen sanomalta. Kirja tuo useam-massakin kohtaa hymyn huulille, vaikka sataa miljardia lähestyvä julkinen velka ei naurun asia olekaan. Kirjaa voisi verrata tyylinsä ja aihe-piirinsä puolesta perusoikeistolaisten kapakkakeskusteluun. Jutut ovat aihe-piiriin perehtyneelle pääpiirteittäin jo moneen kertaan puituja, mutta vierei-sessä pöydässä sivukorvalla keskuste-lua kuuntelevalle voi hyvinkin herätä uusia ajatuksia.

kuinka obama voitti Valkoisen talon herruuden

Henri Heikkinen & Antti Vesala: Elämää hyvinvointivaltiossa, Viestintätoimisto CRE8 Oy 2013.

oman tien kulkijasta. Kilpailijoiden välit vaihtelivat Obaman ja McCainin tuleh-tuneistä väleistä Clintonin ja McCainin ystävyyteen. Muut republikaaniehdok-kaat esimerkiksi inhosivat Mitt Rom-neya, jota pidettiin kaksinaamaisena pelurina. Kuva ehdokkaiden avioelämästä ei ole mairitteleva – Clintonit tuntuvat olevan aviossa vain työn puolesta, Mc-Cainien epäillään harrastavan avioliiton ulkopuolisia suhteita ja demokraattien kiiltokuvapoika, John Kerryn varapresi-denttiehdokkaana vuonna 2004 viihty-nyt John Edwards saa lehtolapsen vai-monsa sairastaessa syöpää. Vain Barack ja Michelle Obama vaikuttavat

pärjäävän politiikan aalloissa asianaja-jakoulutuksen suomalla tarkkuudella. Kirjoittajat käyvät seikkaperäisesti läpi Clintonin kampanjan ongelmat ku-ten huonosti johdetun kampanjako-neiston ja omapäisen puolison, entisen presidentin Bill Clintonin. Sokeita ei olla myöskään Obaman kampanjan hyvälle onnelle. Lehman Brothersin kaatumi-nen syyskuussa 2008 presidentinvaali-en alla sai Hillary Clintonin toteamaan ystävälle katkerana, että ”jopa Jumala näyttää haluavan Obaman voittavan”. McCainilla ei loppujen lopuksi ollut mahdollisuuksia Obamaa vastaan – kuten Heilemann ja Halperin toteavat, ”republikaanit olivat valinneet jälleen Bob dolen”. Uudistuspresidentti voitti jälleen ikäpresidentin. Tekevätkö demo-kraatit saman virheen, kun valitsevat Hillary Clintonin presidenttiehdokkaaksi vuonna 2016?

uudistuspresidentti vastaan ikäpresidentti

Teksti: Simon elo

John Heilemann & Mark Halperin: Race of a LifetimePenguin Books 2010448 sivua.

30

Ra

hv

as

3/2

013

Oluthuone Leskinen • Oulu

Vaeltaja valkeassa pohjolan yössä saa jossain vaiheessa tarpeekseen luonnon-kauneudesta ja rikkumattomasta rauhasta ja kaipaa vähän kaupunnin räyhää. Mahtavan Oulujoen suistossa on ainakin kymmenen kertaa historiansa aikana poltettu Pohjois-Suomen pääkaupunki, jossa on tiettävästi toimeenpantu viimeinen hirttotuomio Suomessa.

Aivan kaupunnin keskustassa tunnetun Rotuaarin äärellä majailee anniskelu-huone, jonka nimi saa janoisen kansalaisen tapailemaan vanhaa vierreaiheista hittiä …raittiushenkilö raittiustuolissaan, sinusta on muka huolissaan… ja niin edelleen, sillä kutsuva paikka kantaa nimeä Oluthuone Leskinen.

Minimalistisen tyylikäs julkisivu ei anna väärää kuvaa, vaan sama pohjoismaisen tyylikäs niukka linja pitää valtaansa myös interiöörin puolella. Keskieurooppa-lainen perimä pistää selkään hieman ryhtiä, kun katse osuu preussilaisessa järjestyksessä olevaan hanarivistöön. Olutkunnan monimuotoisuus on laitettu yhtenäiseen asuun ja ulkoiselle yksilöllisyydelle ei ole annettu tilaa. Jawohl, siitä minä nautin!

Rivistöön tarkemmin tutustuessa voi kuitenkin havaita jokaisen mustanpuhuvan hanan sisältävän ainutlaatuisia yksilöitä, joista jokaiseen olisi syytä tutustua tarkemmin. Löytyy tummaa ja vaaleaa, kevyttä ja raskasta; makeaa, hapanta ja katkeraa – ja moni on tullut aika kaukaa!

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös makuaisti. Niinpä liikkeelle satunnaisen ouluttaren kanssa käsikynkässä ja känkyn kautta Hupisaarille huvittelemaan; toivottavasti polliisi ei häiritse. DDr. Elias F. Ström

Uitto Pub • Rovaniemi

Rovaniemellä voi aistia menneiden vuosikymmenten tukkimiesten uitot, kun astelee keskustassa sijaitsevaan lämminhenkiseen pubiin. Kauniisti sisustettu Uitto Pub tuo keskelle Rovaniemeä palasen menneestä uittokulttuurista, samalla kuitenkin yhdistäen sen raikkaan nuorekkaaseen ilmeeseen. Uittosanastolla varustettuihin pöytiin ja nurkkauksiin mahtuu isokin ryhmä istumaan, ja tunnelma on taattu.

Uitossa oluiden ja siidereiden valikoima on melko monipuolinen: niin kotimaisia kuin ulkomaalaisiakin merkkituotteita on tarjolla kohtuuhintaan. Juoman ohella voit nauttia myös pientä suolaista. Uitto Pub on laajasti paikallisten suosiossa, ja opiskelija-alennukset houkuttelevat myös nuoria tunnelmalliseen kuppilaan istumaan.

Uitto Pubissa voi myös heittää dartsia ja seurata televisiosta ajankohtaisia urheilutapahtumia. Yhteisiin illanviettoihin on myös laaja valikoima erilaisia lautapelejä pelattavaksi. Uitosta on mahdollisuus normaalin illanvieton lisäksi varata kokoustiloja käyttöönsä vaikkapa arki-illalle.

Syksyn pimenevässä illassa voi terassille istahtaa tunnelmalliseen lyhtyvaloon ja nauttia vielä hetken loppukesän lämmöstä ja muistella yöttömän yön taikoja. Vaikka pimeys iskee Lappiin pian, löytää tunnelman varmasti Uitosta.

Sippimies

Rayman Origins oli yksi vuoden 2011 parhaista tasohyppelyistä ellei jopa parhaista peleistä . Jatko-osa Legends jatkaa tutuilla jäljillä – enintään neljä pelaajaa hyppii läpi erilaisten maailmojen pelastaakseen sinisiä teensie-otuksia . Michel Ancelin johtama kehittäjäryhmä osaa loihtia hienoa grafiikkaa ja kaiken kruunaa säveltäjä Christophe Héralin lumoava musiikki . Myönnän, olen heikkona käsintehtyihin monikerroksisiin taustoihin, jotka pursuavat elämää . Animaatiot ja hahmojen toteutus on alansa kirkkainta kärkeä kaikilla mittareilla . Raymanin ei edes tarvitse taapertaa yksin – irtoraajaisen huulivei-kon seuraan lyöttäytyy liuta muita hahmoja . Ulkoasu ei tietysti ole ykkösasia – tärkeintä on että pelaaminen on hauskaa ja sen Legends toden totta osaa . Raymanin seikkailut ovat tämän hetken parasta tasohyppelyä . Mitä mielikuvituksellisemmat maailmat seuraavat toisiaan . Yhdessä hetkessä taistelen lasersäteitä ampuvaa lohikäär-mettä vastaan ja seuraavassa hetkessä pelaan minipeliä, jossa hyppyni täytyy ajoittaa kasarihitti Eye of the Tigerin Mariachi-version rytmiin . Legends on hulluudessaan erittäin videopelimäinen videopeli . Wii U:lla hyödynnetään konsolin tablettia . Hahmo juoksee tietyissä kentissä automaattisesti, jolloin Murfy-haltian avulla vaikutetaan muuhun maailmaan . Aluksi tablettipelaaminen tuntuu väkinäiseltä lisäykseltä, mutta mitä pidemmälle peli etenee ja vaikeustaso nousee, sitä paremmalta Montpel-lierin väen oivallukset tuntuvat . Vei myös jonkin aikaa oppia, että milloin täytyy katsoa televisioruutua ja milloin tabletin ruutua . Moninpelaavia ei ole unohdettu, tosin nettipeli puuttuu . Wii U:lla neljä kaveria voi pelata haastetehtäviä kapuloilla ja yksi ohjaa tabletilla Murfya . Xbox 360 – ja PlayStation 3 -versioissa pelaajia on neljä . Omat tuloksensa saa nettiin muiden ihasteltavaksi . Lisäksi löytyy hullunkurinen Kung Foot, jossa pelaajat yrittävät lyödä pomppivan jalkapallon jommalla kummalla puolella olevaan maaliverkkoon . Samalta sohvalta pelaaminen saa sanasodan muka-vasti käyntiin . Rayman Legendsissa tiivistyy timantiksi sellainen ammattitaito ja luovuus, jotka ovat olleet pitkälti kateissa kaksiulotteisista tasohyppelyistä sitten 1990-luvun suuruuden päivien .

Plus: Lumova ja hauska…Miinus: …ei nettimoninpeliäPelikoneet: Wii U (testattu), Xbox 360, PlayStation 3, pcArvosana: 9/10Elinikä: KeskipitkäPEGI-symbolit: 7+, Väkivalta

BaaritPelit

rayman legendsTeksti: Simon elo

31

Ra

hv

as

3/2

013

Mielipiteet

Valtion budjetti budjetti oli viime vuonna 8 miljardia alijäämäinen, ja samaa luokkaa se on myös ensi vuonna . Tämän alijäämän paikkaamiseksi on ratkaisuksi tarjottu homekoulujen remontointia ja teiden rakentamista eli velkavaroin elvyttämistä . Tässä julkisessa elvyttämisessä on se ongelma, ettei se korjaa talouskasvulle tärkeää yksityisen puolen kysyntää . Tuo raha toki menee yksityisen puolen yrityksille, kun yritykset saavat töitä, mutta töiden loputtua ongelmat palautuvat korkojen kera . Valtion pumppaama raha siis vain tehostaa talouttamme hetkellisesti, mutta ei kuitenkaan kannusta ketään investoimaan tai kuluttamaan eli luomaan sitä todellista kysyntää . Valtion massiiviseen alijäämään emme voi lyhyellä aikavälillä merkittävästi vaikuttaa ilman leikkauk-sia . Siksi meidän täytyykin lähteä ratkomaan ongelmaa talouskasvun kautta, ja parhaimpia keinoja tähän on yksityisen puolen kysynnän elvyttäminen . Ehdotankin neljää toimenpidettä, jotka kokonaisuutena maksavat itsensä lyhyellä aikavälillä takaisin ja jotka vaikuttavat positiivisesti yksityisen puolen kysyntään parantamalla työllisyyttä, yrittäjyyttä ja ostovoimaa .

1. Minimipalkan pienentäminen . Yritysten on nykyisin kallista palkata uusia työntekijöitä, kun palkka vastaa huonosti työn vaativuutta . Siksi minimipalkan pienentäminen on erityisen tärkeää työllisyyden kannalta .

2. Toimeentulotuen pienentäminen . Jotta työnteko pienemmillä minimipalkoilla olisi kannustavaa, täytyy työttömiä myös taloudellisesti kannustaa työntekoon . Tähän toimeentulotuen pienentä- minen on halvin ja tehokkain ratkaisu .

3. Ansiotuloveron pienentäminen . Jotta ostovoima pienemmillä minimipalkoilla olisi parempi, täytyy palkkojen verotusta myös pienentää .

4. Arvonlisäveron pienentäminen . Arvonlisävero on ostovoiman kannalta oleellinen vero, sillä mitä enemmän tuotteesta maksetaan, sitä vähemmän on rahaa johonkin toiseen tuotteeseen . Arvonlisäveron korkea taso on myös suurimpia jarruja pienille kasvuyrityksille .

Näistä toimista ansiotuloveron ja arvonlisäveron pienentäminen olisivat kalleimpia, mutta niistä koi-tuvat kulut kompensoituisivat minimipalkan pienentämisestä syntyvillä työpaikoilla ja toimeentulotues-ta syntyvistä säästöistä . Yleisessä keskustelussa ja päätöksenteossa tulisi jatkossa pyrkiä löytämään tämän tyylisiä johdonmukaisia kokonaisuuksia eikä keskittyä nykyiseen rahojen summittaiseen siirtelyyn .

Juuso UotilaOpiskelija, Espoo

Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva on oikeutettu saamaan Kelalta koulumatkatukea yli 54 euroa kuukaudessa ylittäviin matkakuluihin . Korkeakouluopintoja suorittavalle tukea ei myönnetä . Pääkaupunkiseu-dulla HSL myöntää opiskelijoille 50 prosentin alennuksen kausilipuista, mutta muualla asuvien opiskelijoiden matkakulut saattavat nousta kohtuuttomiksi, koska VR ja Matkahuolto eivät myönnä alennusta kausilippuihin . Pelkästään opintotuen ja -lainan varassa elämi-nen on käytännössä katsoen mahdotonta Suomessa mvuutenkin, erityisesti pääkaupunki-seudulla ja muissa suuremmissa kaupungeissa . Työnteko hidastaa vääjäämättä opintojen suorittamista, joten olisi toivottavaa, että opiskelijat selviäisivät mahdollisimman vähäisillä työtunneilla . Itselleni koulumatkat kustantavat 100-150 euroa kuukaudessa, mikä pahimmillaan tarkoittaa kahta kahdeksan tunnin työpäivää . Mielestäni ensisijaisesti pitäisi painostaa kokonaan valtionomisteista VR:ää sekä kuntien vahvasti tukemaa linja-autoliikennettä myöntä-mään opiskelija-alennus myös kausilippuihin . Vaihtoehtoisesti Kelan koulumatkatuen tulisi koskea myös korkeakoulujen päätoimisia opiskelijoita .

Laura PeussaUudenmaan Perussuomalaisten Nuorten hallituksen jäsen, Tuusula

Pitäisikö myös korkea-

kouluopiskelijoiden

saada tukea matka-

kustannuksiin? Alijäämää ilman talouskasvua

Haluatko kirjoittaa mielipidekirjoituksen? Lähetä kirjoituksesi sihteeri@ps-nuoret.fi. Kirjoituksen ohessa on oltava nimi, kotiosoite ja mahdollinen puhelinnumero. Mielipidekirjoituksia julkaistaan nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset sekä otsikoi, muokkaa ja tarvittaessa lyhentää niitä. Kirjoituksen maksimimerkkimäärä on 3000.32

Ra

hv

as

3/2

013

Emma Holsti

Nuorisovaltuutettu, Lukiolainen

Espoo

kuitenkin kannanotoksi poliittista järjestel-

mää kohtaan . On myös paljon ihmisiä,

jotka jättävät äänestämättä koska vetoavat

siihen, että ”ei minun äänelläni ole kuiten-

kaan merkitystä” tai että ”en minä tiedä,

ketä tai mitä pitäisi äänestää” . Onko kyse

sittenkin vain yksinkertaisesti tietämättö-

myydestä ja siitä, ettei tunnisteta omia

poliittisia mielipiteitä?

Mielenkiintoista on se, miten kannatus

jakaantuisi, jos lähes kaikki suomalaiset

äänestyskelpoiset ilmoittaisivat puoluekan-

tansa . Ovatko antamattomat äänet rik-

kaimmalla eliitillä, joka ei vain viitsi uhrata

aikaansa yhteisten asioiden eteen, vai

ovatko ne hukkuneet sellaisten vähävarais-

ten joukkoon, jotka ovat menettäneet

uskonsa valtiota kohtaan?

Usein unohtuvainen totuus on kuiten-

kin se, että perussuomalaiset ovat tehneet

viime vuosina suuren kädenojennuksen

suomalaiselle politiikalle . He ovat yksinker-

taistaneet sitä, muotoilleet kapulakieliset

sanat kansalaisten suuhun sopiviksi ja

antaneet tavallisille ihmisille mahdollisuu-

den sanoa omat mielipiteensä ääneen

kaunistelematta . Varmasti moni suomalai-

nen on päässyt lähemmäksi politiikkaa

tämän ansiosta .

Viime viikkoina on julkisuudessa puitu

paljon puolueiden kannatusprosentteja .

On toki tärkeää tietää, mitä arvoja suoma-

laiset nykyään kannattavat, mutta liiallises-

ta spekuloinnista ei ole mielestäni erityistä

hyötyä kenellekään – päinvastoin se voi

aiheuttaa yleistä turhautumista politiik-

kaan . Varsinkin tässä tilanteessa valtaosa

ihmisistä haluaa varmasti kuulla ratkaisuja

ja muutosehdotuksia niiden edistämiseksi,

ei yksittäisten poliitikkojen tai puolueiden

välisiä riitoja .

Yhteiskunnallisen aktiivisuuden

puutteesta kertoo esimerkiksi äänestyspro-

sentti . Viime kunnallisvaaleissa (2012) se

oli 58,2, eli vain reilu puolet äänestysikäi-

sistä käytti äänensä . Viimeistään tämä

kertoo sen, että kiinnostus yhteiskunnalli-

sia asioita kohtaan on huolestuttavalla

tolalla ja sille tulee tehdä jotain .

Jos päätöksiä tehdään vain pienen

enemmistön kannattamana, särkyy koko

demokratian perimmäinen olemus, jossa

valtaa käyttää kansa . Syitä on aktiivisuuden

puutteeseen on varmasti monia; on aina

joukko ihmisiä, jotka eivät syystä tai

toisesta pääse äänestyslippuaan uurnaan

tiputtamaan, mutta yleistäisin ilmiön

Mitään näin isoa asiaa ei voi kuitenkaan

langettaa yhden eikä edes kahden puolueen

tehtäväksi . Kaikkien on kannettava

vastuuta, ja ratkaisuja poliittisen kiinnos-

tuksen lisäämiseksi on mietittävä yhdessä .

Tästä näkökulmasta katsottuna minulle on

aivan sama, miten äänet jakautuvat, jos

kokonaiskannatusta saadaan kasvamaan .

Siinä on varmasti jokaiselle puolueelle hyvä

miettimisen paikka, millä keinoin äänet

saataisiin kalastettua juuri omaan verkkoon .

Vieraskynä

Mitä tapahtui nukkuvien puolueelle?

33

Ra

hv

as

3/2

013

”En ota kantaa lippujen hintaan. Totean vain, että Monacon F1-kisan lippu maksaa 1 300 puntaa. Kaikki on suhteellista.” Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola (kok) kommentoi Helsingin Sanomille MM-kisojen lippuhintoja. Todellisuudessa Monacon F1-yleisöön pääsee edullisimmillaan 89 eurolla.

”[...] järjestön kannanottoja on tarkasteltava suhteessa nuorisolain ensimmäisen pykälän toiseen momenttiin, erityisesti monikulttuurisuuden osalta.”Opetus- ja kulttuuriministeriö Perus-suomalaisten Nuorten valtiontuesta

”Kukaan ei voi olla tähän hallitukseen tyytyväinen.” Paavo Arhinmäki (vas), kulttuuriministeri

”Ilmassa leijui epämiellyttävä kysymys: miksi muut maat kieltäytyivät näin loistavista [Kreikka] vakuuksista, miksi ne eivät osanneet puolustaa intressejään yhtä sankarillisesti kuin Suomi?” Ruben Stiller, toimittaja, Yle Uutiset kolumni 4.6.2013

”Poliittiset lapsi- ja varhaisnuoriso-järjestöt ovat vastoin yleistä käsitystä yhä voimissaan. Jos opetusministeriölle ilmoitetut luvut pitävät paikkansa, neljän suurimman puolueen varhais-nuorisojärjestöissä oli runsas vuosi sitten yli 50 000 alle 16-vuotiasta jäsentä.” Turun Sanomat, sarjassamme Uskoo ken tahtoo

”Kreikassa fasistipuolue Kultainen aamunkoitto vastaa järjestämällä vain kreikkalaisille suunnattua ruoka-apua ja Suomessa Heikki Hursti haluaa tarkastaa ruokakassia hakevien Kela-kortit.” Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson rinnastaa Heikki Hurstin kreikkalaisiin fasisteihin

”Ihmiset odottavat, että demarit tuovat työtä.” Sosialidemokraattien 3. varapuheenjohtaja Eero Vainio

”Ei kaksikielisyys tarkoita sitä, että kaikki Suomessa osaisivat sujuvasti kommunikoida molemmilla kotimaisilla. Se tarkoittaa sitä, että tiedät kielestä jotain, että osaat muutamia fraaseja ja olet tutustunut siihen. Kouluopetus antaa perusteita itseopiskelulle.” Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson

”Ja onhan niin, että näissä vaaleja edeltävissä ehdokaskyselyissä voi olla suuri kiusaus yrittää arvioida, mitä mieltä vaalipiirin äänestäjät ovat. Silloin ehkä ruksataan sellainen vaihtoehto, jota ei lopulta itse kannateta.” Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson antoi ymmärtää ruotsinkieliselle Ylelle, että kansanedustajat valehtelivat äänestäjille

”Luulen, että [kansanedustajat] ei ole otettu huomioon koko kuvaa, kun on vastattu vaalikoneen kysymyksiin [pakkoruotsista]. Monet unohtavat, että itse asiassa on kyse perustus-laillisesta oikeudesta.” Anne-Mari Virolainen (kok) ...kansalainen, pakkoruotsi on perustus-laillinen velvollisuutesi!

”Ruotsi on meidän suurin kauppa-kumppanimme ja prinsessa Victoria meidänkin tuleva kuningattaremme – ainakin julkisuudessa.” Savon Sanomat, 18.8.2013, perustelee pakkoruotsin merkitystä

”Peruskoulun ruotsin oppimäärä ei näännytä lapsiamme. Muutama tunti viikossa ei ole pois mistään muusta aineesta, vaikka näin on annettu ymmärtää.” Pauliina Viitamies (sd)

”Tosin niin ruotsin oppimiselta kuin sivistykseltäkin välttyy helposti, vaikka ne pakollisia olisivatkin. Yleensä samat ihmiset välttyvät molemmilta. Ja sen huomaa.Pakkoruotsin vastustus on monelle luvallinen tapa ilmaista, että vastustaa yleensäkin vähemmistöjen oikeuksia. Ruotsi vapaaehtoiseksi, sorto pakolliseksi!” Yrjö Rautio, Apu 21.8.2013. Rautio työskenteli vuodet 1988–2004 Vasemmistoliiton pää-äänenkannattajan Kansan Uutisten päätoimittajana, jolloin hän ”vaati paluuta Marxiin”.

”Perinteisesti Suomessa on kunnioitettu vähemmistökieltä puhuvien oikeuksia, mutta viime vuosina kansalaisten ruotsin kielen taito on heikentynyt.” Miapetra Kumpula-Natri (sd) ...kansalainen, jos et osaa sujuvasti ruotsia, et kunnioita vähemmistökieltä puhuvien oikeuksia!

älYttöMät Sitaatit kesäpäivät

Perussuomalaiset Nuoret järjesti perinteiset Kesäpäivät 2 .-4 .8 . Lomakeskus Rauhalassa, Saarijärvellä . Rauhala on perinteikäs paikka, sillä perussuomalai-nen puolue syntyi lomakeskuksen rauhassa vuonna 1995 . Kesäpäivien aikana oli rentoa yhdessäoloa, keskustelua, saunomista, pelejä ja uimista . Jäseniä oli tullut eri puolilta Suomea tutustumaan toisiinsa .

Lauantaina pidetyssä yleisessä kokouksessa käsiteltiin järjestön sääntöuudis-tusta, josta päätetään syyskokouksessa . Sääntöuudistuksessa merkittävin uu-distus on edustajiston muodostaminen, joka käyttää järjestön ylintä päätös-valtaa varsinaisten kokousten eli kevät- ja syyskokouksen välillä ja esimerkiksi käsittelee hallituksen tekemiä esityksiä . Edustajiston ajatuksena on jakaa jär-jestön päätösvaltaa ja taata alueellinen edustavuus .

Korkeakoulupoliittista ohjelmaa valmistelee vt . toiminnanjohtaja Sebastian Tynkkysen johtama työryhmä . Hallituksen kokouksessa päätettiin myös pe-rustaa rahapoliittinen työryhmä (pj . Petri Kivikangas) ja 2 . asteen opiskelu-politiikka (pj . Matias Kvist) . Ryhmien tiedot löytyvät nettisivuiltamme .Lisäksi kesäpäivillä keskusteltiin puheenjohtaja Simon Elon johdolla tulevis-ta eurovaaleista ja päätettiin, että ensi vuoden kevätkokouksessa järjestetään Eurooppa-politiikkaa käsittelevä seminaari, johon kutsutaan myös ulkomai-sia vieraita .

Perussuomalaiset Nuoret kiittää viikonlopun isäntinä ja emäntinä toimineita Reijo ja Helena Ojennusta sekä karaokelaitteet tuonutta vaasalaista valtuutet-tua Lauri Karppia . Palaamme Rauhalaan jälleen ensi vuoden elokuussa!

Sääntömääräinen syyskokous pidetään 2 .-3 .11 . Tarkasta ajasta, paikasta ja il-moittautumisesta tiedotetaan myöhemmin . Kokouksessa muun muassa teh-dään päätös järjestön uusista säännöistä ja valitaan nuorisojärjestön puheen-johtaja, pääsihteeri, toiminnanjohtaja ja hallituksen jäsenet kalenterivuodelle 2014 . Syyskokouksen yhteydessä pidetään talouspoliittinen seminaari ”Kas-vun eväät”, jossa puhuvat talousasiantuntijat akateemiselta kentältä ja Arka-dianmäeltä . Tervetuloa mukaan!

Perussuomalaisten nuorten syyskokous

34

Ra

hv

as

3/2

013

SuKuNIMI

IrroItA täytetty LoMAKe. SuLJe (MIKäLI NäIN HALuAt) JA LAItA PoStIIN, PoStIMAKSu oN MAKSettu PuoLeStASI.

SuKuNIMI

etuNIMet

etuNIMI

LäHIoSoIte

LäHIoSoIte

LäHIoSoIte

PoStINuMero JA -toIMIPAIKKA

PoStINuMero JA -toIMIPAIKKA

PoStINuMero JA -toIMIPAIKKA

SyNtyMäAIKA

AMMAttI / toIMI / KouLutuS

PuHeLIN

PäIväyS JA ALLeKIrJoItuS

SäHKöPoStI

KotIKuNtA

haluan liittyä Perussuomalaiset nuoret ry:n jäseneksi

Haluan tilata ainoastaan Rahvas-lehden:Vuositilaus (4 numeroa) 19 euroa

Lahjatilaus (maksajan tiedot alle) tai jäsenhankkijan tiedot:

Ilmainen näytenumero

Ei jäsenmaksua. Jäsenyys ei edellytä puolueeseen liittymistä.

Voit täyttää jäsenhakemuksen myös osoitteesssa www.ps-nuoret.fi/jasenyys

PalVelukortti

osoitteenmuutos (vanhat tiedot)

KESKuSTOIMISTO

Perussuomalaiset Nuoret ryYrjönkatu 8-10 B 25, 6. krs00120 Helsinkiwww.ps-nuoret.fifacebook.com/perussuomalaiset.nuorettwitter.com/PS_Nuoret

PuheenjohtajaSimon EloEspoosimon.elo@ps-nuoret.fiwww.simonelo.fi0400 988960

PääsihteeriSuvi KarhuEspoosihteeri@ps-nuoret.fiwww.suvikarhu.fi040 6532960

VarapuheenjohtajaJenna SimulaOulujenna.simula@ps-nuoret.fiwww.jennasimula.net

vt. toiminnanjohtajaSebastian TynkkynenOulusebastian.tynkkynen@ps-nuoret.fiwww.sebastiantynkkynen.com

Pohjois-Savon Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pohjois-savo

Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pohjois-karjala

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/etela-pohjanmaa

Keski-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/keski-suomi

Oulun ja Kainuun Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/oulu

Lapin Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/lappi

PIIRIJÄRJESTÖT

Helsingin Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/helsinki

uudenmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/uusimaa

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/varsinais-suomi

Satakunnan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/satakunta

Hämeen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/hame

Pirkanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pirkanmaa

Kymen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/kymi

Etelä-Savon Perussuomalaiset Nuoretwww.ps-nuoret.fi/etela-savo

HALLITuS VuODELLE 2013

Heikki TamminenSaloheikki.tamminen@ps-nuoret.fi

Samuli VoutilaHelsinkisamuli.voutila@ps-nuoret.fi

Heidi MäntyläRovaniemiheidi.mantyla@ps-nuoret.fi

Minna PartanenKajaaniminna.partanen@ps-nuoret.fi

Matias KvistVaasamatias.kvist@ps-nuoret.fi

Sami HaukkaVantaasami.haukka@ps-nuoret.fi

Matti PinolaMerijärvimatti.pinola@ps-nuoret.fi

35

Ra

hv

as

3/2

013

IrroItA täytetty LoMAKe. SuLJe (MIKäLI NäIN HALuAt) JA LAItA PoStIIN, PoStIMAKSu oN MAKSettu PuoLeStASI.

tAIt

A t

äS

tä

JA

NId

o K

IIN

NI

Perussuomalainen

Tunnus 500 9637

00003 Vastauslähetys

Postimaksu

maksettu

Voit liittyä jäseneksi myös

osoitteessa www.ps-nuoret.fi

K u t s u R a h va s Ko t i i s i

Rahvas ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja on

Perussuomalaisten Nuorten jäsenille maksuton.

Muut voivat tilata painettua lehteä kotiin tai lahjaksi

19 euron vuosihintaan (neljä numeroa) kätevästi

oheisella lomakkeella tai verkkokaupasta:

kauppa.ps-nuoret.fi