RAKENNESUUNNITTELIJAN TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI · 2017-04-24 · RAKENNESUUNNITTELIJAN TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI PÄIVÄYS 19.4.2017 PROJEKTI Korjaussuunnittelu ja

RAKENNESUUNNITTELIJAN TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI

PÄIVÄYS 19.4.2017

PROJEKTI Korjaussuunnittelu ja rakentaminen

TILAAJA Lopen kunta

KOHDE Lopen koulukeskus, Opintie 2-4, 12700 Loppi

Korjausrakentaminen

RAKENNESUUNNITTELJAN TYÖTURVALLI-SUUSRISKIEN ARVIOINTI KORJAUS 19.4.2017

2(14)

Sisältö

1. RAKENNUSHANKKEEN YHTEYSTIEDOT ..................... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.

1.1 Rakennuskohde ............................................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

1.2 Tilaaja ............................................................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

1.3 Suunnittelu ..................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

1.3.1 Rakennesuunnittelu .............................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

2. HANKKEEN KUVAUS JA KIINTEISTÖN TIEDOT ................................................................ 4

2.1 Käyttäjät ...................................................................................................................... 4

3. RAKENNUSHANKKEEN TURVALLISUUSASIAKIRJA ....................................................... 4

3.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus ................................................................................ 5

3.2 Rakennushankkeen luonne ........................................................................................ 5

3.3 Vaarallisten ja terveydelle haitallisten aineiden esiintyminen kohteessa ............... 5

4. RAKENNUSHANKKEEN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT ......................................................... 6

4.1 Päätoteuttaja ja velvollisuudet ................................................................................... 6

4.2 Työmaan turvallisuussuunnittelu .............................................................................. 6

4.3 Työmaan työturvallisuuden yleisjohto ja vastuuhenkilöt ........................................ 6

4.3.1 Päätoteuttajan työturvallisuuden yleisjohto ........................................................ 6

4.3.2 Turvallisuuskoordinaattori .................................................................................. 6

4.4 Suunnitelmien tarkastaminen .................................................................................... 6

4.5 Henkilökortti ................................................................................................................ 7

4.6 Turvallisuutta koskevat ohjeet ja työntekijöiden perehdytys työmaalla ................. 7

4.7 Henkilöluettelo ............................................................................................................ 7

4.8 Tiedottaminen ............................................................................................................. 7

4.9 Työmaan turvallisuustarkastukset ............................................................................ 8

4.10 Aikataulu ..................................................................................................................... 8

4.11 Työmaapäiväkirja ........................................................................................................ 8

4.12 Työntekijöiden työturvallisuus ja -olosuhteet .......................................................... 9

4.12.1 Henkilökohtaiset suojavarusteet ja -välineet ................................................... 9

4.12.2 Käsinsiirrot ...................................................................................................... 9

4.12.3 Työvälineet ja –laitteet sekä koneet ................................................................. 9

4.12.4 Onnettomuudet ja hätätilanteet ....................................................................... 9

4.13 Työntekijöiden sosiaali- ja peseytymistilat ............................................................. 10

4.14 Työturvallisuuskortti ................................................................................................ 10


3(14)

4.15 CE- merkki ................................................................................................................. 10

4.16 Tupakointi ................................................................................................................. 10

4.17 Käyttäjän turvavaatimukset ..................................................................................... 10

5. RAKENNUSHANKKEEN MENETTELYOHJEET ................................................................ 10

5.1 Työmaan ympäristö .................................................................................................. 10

5.1.1 Sijainti ja käyttäjät ............................................................................................ 10

5.1.2 Työmaanvartiointi ja kulunvalvonta .................................................................. 11

5.2 Pölyntorjunta ............................................................................................................ 11

5.3 Telineet ...................................................................................................................... 11

5.4 Nostotyöt ................................................................................................................... 11

5.4.1 Laadittavat suunnitelmat .................................................................................. 11

5.4.2 Ajoneuvo- ja torninosturien kuljettaminen ........................................................ 12

5.4.3 Henkilönostimet ............................................................................................... 12

5.4.4 Nostot .............................................................................................................. 12

5.4.5 Siirrot ............................................................................................................... 12

5.5 Tulityöt ja paloturvallisuus ....................................................................................... 13

5.6 Sähköturvallisuus ..................................................................................................... 13

5.6.1 Purkutyöt ......................................................................................................... 13

5.6.2 Laitteiden ja kaapeleiden sijoitus ..................................................................... 13

5.7 Purkutyöt ja rakennusjäte ........................................................................................ 13

5.7.1 PCB- ja lyijy-yhdisteiden purkutyöt .................................................................. 13

5.7.2 Asbestipurkutyöt .............................................................................................. 14

5.7.3 PAH-yhdisteitä sisältävien materiaalien purkutyöt ........................................... 14

5.7.4 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden materiaalien purkutyöt .............................. 14

5.7.5 Jätteiden keräys ja poiskuljetus ....................................................................... 14

6. LIITTEET ............................................................................................................................. 14

1. Vastaavan rakennesuunnittelijan esitys työturvallisuuden huomioon ottamiseksi

2. Rakennesuunnittelun vaaratekijöiden arviointi- ja tarkastuslista


4(14)

1. YLEISTIEDOT

1.1 Kohde

Lopen koulukeskus Opintie 2-4 12700 Loppi

1.2 Tilaaja

Lopen kunta Yhdystie 5 12700 Loppi Timo Rahikainen, tekninen johtaja puh. 019 758 6040 [email protected] Pasi Träff puh. 019 758 6050 [email protected]

1.3 Rakennesuunnittelu

Wise Group Finland Oy Askonkatu 9 E 15100 Lahti Jarmo Kärkäs, päärakennesuunnittelija, RI puh. 044 427 9430 [email protected] Minna Tissari, suunnittelija, DI, ins. AMK puh. 044 427 9419

[email protected]

2. HANKKEEN KUVAUS JA KIINTEISTÖN TIEDOT

2.1 Yleistietoja

Lopen koulukeskuksen A-osa osa on alun perin vuonna 1962 rakennettu, kaksikerroksinen koulurakennus. Rakennusta on laajennettu vuosina 2003-2006, lisäksi rakennukseen on tehty korjaus- ja muutostöitä useaan otteeseen.

2.2 Käyttäjät

Ensimmäisen rakennusvaiheen aikana koulu on kesän ajaksi suljettu, korjaukset toteute-taan kesäloman aikana.

Toisessa rakennusvaiheessa koulurakennus on käytössä, koulun käyttäjät tulee huomioida korjaustyön kaikissa vaiheissa.

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]


5(14)

3. RAKENNUSHANKKEEN TURVALLISUUSASIAKIRJA

3.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus

Tämä asiakirja ei korvaa rakennuttajan laatimaa rakennushankkeen turvallisuusasiakirjaa.

Tällä esityksellä vastaava rakennesuunnittelija haluaa osaltaan huolehtia ja varmistaa, että tämän hankkeen työturvallisuusasiat voidaan ottaa oikealla tavalla huomioon rakennus-hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa, valmisosien tuotannossa ja työmaalla

Rakennuttajan laatima turvallisuusasiakirja on Valtioneuvoston rakennustyön turvallisuutta koskevan asetuksen VNa 205/2009 8 §:n mukainen rakennustyön suunnittelua ja valmiste-lua varten laadittu asiakirja.

Asiakirja sisältää erityiset riskit, jotka aiheutuvat rakennuskohteen luonteesta, itse raken-nustoiminnasta ja rakennushankkeelle ominaisista olosuhteista sekä ympäristöstä. Asiakir-jan tarkoituksena on toimia apuna päätoteuttajalle suunniteltaessa työmaan työturvalli-suutta.

3.2 Rakennushankkeen luonne

Kiinteistö ei ole käytössä korjaushankkeen aikana.

Kohteen erityiset turvallisuusriskit:

Kohteessa suoritetaan sisäilmakorjausta

Kohde on koulurakennus

Pölynhallinta

Aikataulu

Tulityöt

Rakennustöistä aiheutuvia haittatekijöitä käyttäjille sekä kiinteistössä asioiville ovat:

Melu

Työmaa-alueen aiheuttamat väliaikaiset kulkutiet

Työmaaliikenteen aiheuttamat vaaratekijät

3.3 Vaarallisten ja terveydelle haitallisten aineiden esiintyminen kohteessa

Kohteeseen on suoritettu haitta-ainekartoitus Wise Group Finland Oy:n toimesta. Asbestia on havaittu lattian alla olevien kanavien putkieristeessä sekä vanhan osan lattiatasoit-teessa/liimassa. Asbestikartoitusraportti on liitteenä.

Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) velvoittaa, että purettaviksi tarkoitettujen materiaalien ja rakennusosien mahdollisesti sisältävän asbestin laatu ja määrä on selvitettävä.

Mikäli työn aikana rakenteissa havaitaan viitteitä terveydelle vaarallisista aineista joista ei ole ollut ennakkotietoa, on urakoitsijan ilmoitettava siitä viipymättä tilaajalle ja ryhdyttävä tarvittaviin suojaustoimenpiteisiin.

Vaaralliseksijätteeksi luokitellun aineen purkutyössä ja käsittelyssä noudatetaan voimassa olevia viranomaismääräyksiä. Asbestipitoisen ja muun terveydelle vaarallisen jätteen käsit-telyssä on lisäksi huomioitava Valtioneuvoston ja työsuojeluviranomaisten voimassa olevat päätökset.


6(14)

4. RAKENNUSHANKKEEN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

4.1 Päätoteuttaja ja velvollisuudet

Rakennuskohteeseen valitaan pääurakoitsija, joka vastaa VNa 205/2009 mukaisista kai-kista päätoteuttaja velvollisuuksista.

Pääurakoitsija vastaa töiden yhteensovittamisesta ja työsuojeluorganisaatiosta.

Rakennuttajalle ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakka-asiakirjojen kautta mitään pää-toteuttajan työmaata koskevia velvoitteita.

4.2 Työmaan turvallisuussuunnittelu

Pääurakoitsijan on laadittava työmaan turvallisuussuunnittelussa seuraavat asiakirjat:

Työturvallisuussuunnitelma

Työmaan alue- ja käyttösuunnitelma

Poistumis- ja pelastautumissuunnitelma

Purkusuunnitelma

Pölynhallintasuunnitelma

Nostosuunnitelma

Putoamissuojaussuunnitelma

Turvallisuusohjeet (toimitettava kirjallisena työntekijöille)

Tulityösuunnitelma

Muut turvallisuusasiakirjassa mainitut suunnitelmat

Suunnitelmat tulee toimittaa rakennuttajalle ennen rakennustöiden aloittamista. Pääurakoit-sijan tulee pitää suunnitelmat ajan tasalla.

4.3 Työmaan työturvallisuuden yleisjohto ja vastuuhenkilöt

4.3.1 Päätoteuttajan työturvallisuuden yleisjohto

Työmaan työturvallisuuteen liittyvä yleisjohto on päätoteuttajan vastuuhenkilöllä. Yleisjoh-toon asetettavalla vastuuhenkilöllä tulee olla riittävä pätevyys ja asiantuntemus huolehtia päätoteuttajalle säädetyistä työturvallisuustehtävistä.

Pääurakoitsijan tulee nimetä työmaan turvallisuudesta vastaava henkilö, ja työntekijöiden valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ennen työmaan aloitusta.

4.3.2 Turvallisuuskoordinaattori

Kohteen turvallisuuskoordinaattorina toimii rakennuttajan nimeämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on riittävä pätevyys hankkeen vaativuuteen nähden. Turvallisuuskoor-dinaattori nimetään viimeistään työmaan aloituskokouksessa. Turvallisuuskoordinaattori vastaa VNa 205/2009 5-9 §:ssä tarkoitetuista turvallisuutta ja terveyttä koskevista toimen-piteistä.

4.4 Suunnitelmien tarkastaminen

Urakoitsijat ovat velvollisia tarkastamaan suunnitelmat ottamalla huomioon myös työturval-lisuus sekä erityiset purku- ja työnaikaiset rakennesuunnitelmat.


7(14)

Mikäli suunnitelmissa ilmenee työturvallisuutta vaarantavia seikkoja, ovat urakoitsijat vel-vollisia ilmoittamaan siitä suunnittelijoille. Ilmoitukset kirjataan työmaapäiväkirjaan.

Tästä palautteesta suunnitelmat muutetaan ja tarkastetaan yhteisesti ennen työn aloitta-mista sekä kirjataan hyväksyntä työmaapäiväkirjaan.

Kaikki huomautukset käsitellään työmaapalavereissa ja kirjataan pöytäkirjaan.

4.5 Henkilökortti

Kaikilla työmaan työnjohdolla ja työntekijöillä mukaan lukien sivu- ja aliurakoitsijat tulee olla kuvalla varustettu kulkulupa/yrityksen henkilökortti, jossa on esitetty:

Henkilön nimi

Veronumero

Henkilön edustaman yrityksen nimi

Rakennuttaja tai valvoja voi poistaa työmaalta henkilön, jolla ei ole em. korttia.

Pääurakoitsija tarkastaa jokaisen työmaalla työskentelevän veronumeron oikeellisuuden veronumerorekisteristä ja pitää em. työntekijöistä henkilöluetteloa, jossa on esitetty henki-lökortteihin vaaditut tiedot. Urakoitsija tiedottaa rakennuttajaa luettelon muutoksista.

4.6 Turvallisuutta koskevat ohjeet ja työntekijöiden perehdytys työmaalla

Pääurakoitsija laatii työmaalle kaikille yhteiset turvallisuusohjeet. Jokainen urakoitsija vas-taa, että jokainen omaan tai aliurakoitsijan henkilöstöön kuuluva on perehdytetty työmaan turvallisuusohjeisiin ennen heidän tuloaan työmaalle.

Työntekijät perehdytetään työhön, työkohteeseen sekä työmaan olosuhteisiin, esimerkiksi työkohteen välittömässä läheisyydessä käynnissä oleviin töihin, työturvallisuustoimiin, nou-suteiden, nostolaitteiden ja henkilönostimien käyttöön. Työntekijöiden opastuksessa käy-dään läpi työntekijöiden ammattitaito, purkukohteen esittely, purkutyön opastus, henkilö-kohtaisten suojainten käyttö, toiminta onnettomuuden aikana, vaarojen havainnointi ja muut asiat.

Pääurakoitsija vastaa työmaalla työskentelevien perehdyttämisestä työmaalle. Perehdytys on suoritettava ennen töiden aloitusta työmaalla ja perehdytyksestä on laadittavat muistio, jonka työntekijä allekirjoituksellaan vahvistaa. Perehdytyksen on oltava työtehtäväkohtai-nen. Mikäli työntekijä siirtyy työmaalla toiseen työtehtävään, tulee hänet olla perehdytetty myös ko. tehtävään. Perehdytyksestä tulee olla työntekijän allekirjoituksella vahvistettu merkintä henkilöluettelossa.

4.7 Henkilöluettelo

Pääurakoitsijan tulee pitää kirjaa jokaisesta työmaalla työskentelevästä ja sinne perehdyte-tyistä työntekijöistä. Henkilöluettelossa tulee olla esitettynä henkilökortteihin vaaditut tiedot, työntekijän allekirjoituksella vahvistettu merkintä perehdytyksestä ja kopiot työturvallisuus-kortista sekä mahdollisista tulityökorteista.

4.8 Tiedottaminen

Urakoitsija tiedottaa tarvittavin osin kiinteistön käyttäjiä sekä siellä asioivia henkilöitä raken-nustöihin liittyvistä turvallisuusasioista. Rakennustöiden aloitusilmoitus ja yhteystiedot tulee jakaa kiinteistön käyttäjille ennen töiden aloittamista.


8(14)

4.9 Työmaan turvallisuustarkastukset

Työmaalla tulee suorittaa työturvallisuus- ja kunnossapitotarkastus viikoittain. Tarkastuk-sessa tulee katselmoida vähintään seuraavat kohteet:

Telineet, kulkusillat ja tikkaat

Koneet ja välineet

Putoamissuojaus

Työskentely ja henkilökohtaiset suojavälineet

Sähkö ja valaistus

Järjestys ja jätehuolto

Paloturvallisuus

Kemikaalien käyttöturvallisuus

Osastoinnit

Pölynhallinta

Nostolaitteet

Tarkastuskierrokseen osallistuvat päätoteuttajan vastuuhenkilö, urakoitsijoiden työsuoje-luedustajat sekä työmaan työsuojeluvaltuutettu. Turvallisuuskoordinaattori osallistuu tar-kastuksiin tarvittaessa.

Pääurakoitsija vastaa tarkastuksen järjestämisestä ja tarkastuspöytäkirjan laatimisesta. Tarkastuspöytäkirjan malli on hyväksytettävä turvallisuuskoordinaattorilla ennen työmaan aloitusta.

Työturvallisuus- ja kunnossapitotarkastuksen pöytäkirjat käydään läpi työmaakokouksissa ja liitetään työmaakokouksien pöytäkirjoihin.

Urakoitsijan on korjattava välittömästi kuntoon kaikki turvallisuustarkastuksissa, työmaaval-vonnan yhteydessä tai muussa yhteydessä havaitut työturvallisuuteen liittyvät virheet ja puutteet. Puutteiden korjauksen vastuullinen henkilö tulee olla kirjattuna tarkastuslomak-keeseen. Tilaajalla on oikeus keskeyttää työt ja korjauttaa työturvallisuuspuutteet kuntoon urakoitsijan kustannuksella, ellei urakoitsija ole korjannut työturvallisuuspuutteita itse kun-toon tilaajalta saadun kirjallisen huomauksen jälkeen.

4.10 Aikataulu

Urakoitsijan tulee laatia hankkeen toteutusta varten urakkaohjelmassa esitetyt aikataulut toteutuksen ohjaamiseksi ja seuraamiseksi. Aikatauluseurantaa pidetään urakoitsija- ja työ-maakokouksissa.

4.11 Työmaapäiväkirja

Työmaapäiväkirja laaditaan ensisijaisesti sähköisenä. Kaikki työn laatuun vaikuttavat asiat ja laadunvarmistuksen edellyttämät toimenpiteet kirjataan työmaapäiväkirjaan. Kirjattavia asioita ovat esim. sää, ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus, käsiteltävien pintojen esi- kostutukset, jälkihoitoajat ja – menetelmät, tehdyt laadunvarmistuskokeet ja – mittaukset, näytteenottokohdat ja niiden tulokset. Työmaapäiväkirja laaditaan kahtena kappaleena, joista toinen luovutetaan tilaajalle työn päätyttyä.


9(14)

4.12 Työntekijöiden työturvallisuus ja -olosuhteet

4.12.1 Henkilökohtaiset suojavarusteet ja -välineet

Kaikilla työmaan työntekijällä tulee olla henkilökohtaiset suojavarusteet:

Työasu/haalari

Huomiovaate

Turvajalkineet

Kypärä

Suojakäsineet

Suojalasit

Kuulosuojaimet

Turvavaljaat

Kaikkien varusteiden tulee olla rakennushankkeen mukaisiin töihin soveltuvia. Turvavaljai-den tulee olla asianmukaisesti tarkastettuja. Henkilösuojaimet tulee olla valittu VNa 205/2009:n ja päätoteuttajan suorittaman turvallisuuden ja terveydelle aiheutuvien vaarojen arvioinnin perusteella.

4.12.2 Käsinsiirrot

Työntekijät tulee olla perehdytetty työergonomian kannalta suositeltaviin työskentelymene-telmiin ja -asentoihin.

Työt tulee suunnitella siten, että käsin tehtävien nostojen ja siirtojen vaarat tunnistetaan ja poistetaan. Pitkien käsin tehtävien siirtojen määrä tulee työmaan alue- ja tuotantosuunnit-telulla pitää mahdollisimman vähäisenä.

4.12.3 Työvälineet ja –laitteet sekä koneet

Urakoitsijat vastaavat kaikkien työmaalla käyttämiensä työvälineiden ja -laitteiden sekä ko-neiden asianmukaisista tarkastuksista ja huolloista.

Työvälineiden, koneiden ja muiden rakennusvälineiden tulee olla tarkoituksen mukaiset ja niiden tulee täyttää työturvallisuudelle asetettavat vaatimukset. Ne on varustettava tarpeen mukaan sellaisilla apulaitteilla, ettei käsiteltäville tarvikkeille, rakennusosille tai ympäristölle aiheuteta vahinkoa.

Paineletkuista tulee poistaa paine ja työnaikaiset kaapelit pihamaalla tulee kytkeä jännit-teettömiksi yö- ja viikonloppujen ajaksi.

Kaikki työmaakeskukset tulee olla varustettu vikavirtasuojakytkimillä.

4.12.4 Onnettomuudet ja hätätilanteet

Pääurakoitsijan tulee suunnitella ennen työmaan aloitusta poistumis- ja pelastautumisreitit. Poistumis- ja pelastusreitit tulee olla riittävän selvästi merkitty ja niiden tulee olla esteettö-miä.

Työmaalla on oltava riittävät ensiapuvälineet ja tarpeellinen määrä ensiavun antamiseen perehdytettyjä henkilöitä. Ensiapupiste on merkittävä aluesuunnitelmaan.

Työmaalla on oltava esillä erikseen sovitussa paikassa yleiset hätänumerot ja hätäpuhelin.

Kaikki työntekijät tulee olla perehdytetty toimimaan vaaratilanteissa.


10(14)

4.13 Työntekijöiden sosiaali- ja peseytymistilat

Työntekijöillä tulee järjestää työmaalle henkilöstötilat. Henkilöstötilojen osalta edellytetään, että:

Tilat sijaitsevat työmaalla tai välittömässä läheisyydessä

Tiloissa on saatavilla puhdasta vettä ja puhtaat tarkoituksen mukaiset juomalaitteet

Riittävän lämmintä pesuvettä ja peseytymislaitteita

Henkilöstön pukuhuone tai kaapit vaatteiden vaihtoa varten erikseen miehillä ja nai-sille

Erillinen ruokailutila ja laitteet ruoan ja juoman lämmittämistä ja säilyttämistä varten

Asianmukaiset ja puhtaana pidettävät käymälät

Riittävä ilmanvaihto ja sopiva ilmanlämpötila (vähintään 18 oC)

Huoneistotila(t) on siivottava päivittäin

4.14 Työturvallisuuskortti

Rakennuttaja edellyttää kaikilta työmaa-alueella liikkuvilta urakoitsijan ja aliurakoitsijoiden työntekijöiltä työturvallisuuskorttia, josta on esitetty kopio henkilöluettelossa.

4.15 CE- merkki

Kaikkia kone- ja laitetoimittajia edellytetään käyttävän ja toimittamaan koneet, laitteet ja va-rusteet CE- merkinnällä ja hyväksynnällä varustettuna.

4.16 Tupakointi

Tupakointi on kielletty rakennuksen sisätiloissa, avoimien ikkunoiden ja ovien sekä raitisil-makammioiden läheisyydessä.

4.17 Käyttäjän turvavaatimukset

Käyttäjän rakennuskohteeseen asettamia erityisiä turvallisuusvaatimuksia ovat:

Liuottimet yms. vaaralliset rakennustarvikkeet on säilytettävä lukitussa varastossa.

Tarpeetonta kulkua muualla kuin työkohteessa tulee välttää

5. RAKENNUSHANKKEEN MENETTELYOHJEET

5.1 Työmaan ympäristö

5.1.1 Sijainti ja käyttäjät

Työmaa-alueiden merkitsemiseen ja rajaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja ulko-puolisten pääsy työmaalle on estettävä. Työmaa-alue ja kulkutiet tulee rajata asianmukai-silla teräsverkkoaidoilla.

Rakennustyömaa on pidettävä hyvässä järjestyksessä. Puretut ja uudet tarvikkeet on va-rastoitava ja suojattava siten, etteivät ne aiheuta vaaratilanteita ohikulkijoille. Työn edisty-essä poistetaan työkohteista sellaiset tarvikkeet, välineet ja suojaukset, joita ei enää tarvita.

Työalueen ulkopuolinen alue tulee pitää puhtaana. Pihan tiealueita ei käytetä työmaa-alu-eina lukuun ottamatta lyhytaikaista varastointia ja taakkojen nostoa. Työmaan ulkopuolisilla


11(14)

katualueilla ei saa säilyttää rakennustarvikkeita yms. niin, että kadun käyttö estyy tai vai-keutuu.

Pelastustiet tulee pitää jatkuvasti avoimena.

5.1.2 Työmaanvartiointi ja kulunvalvonta

Pääurakoitsija vastaa työmaan vartioinnista työvuoron aikana. Työvuoron päättyessä pää-urakoitsijan on huolehdittava, että rakennuksen käyttö- ja paloturvallisuus on varmistettu tarkastuskierroksella.

Erityisesti on huomioitava:

Työmaan työnjohto vastaa päivittäisestä kulunvalvonnasta työmaa-alueella.

Tulitöiden vartiointi

5.2 Pölyntorjunta ja osastointi

Rakennustöiden aikana noudatetaan P1 -puhtausluokkaa. Purkutyön pölyntorjunta suunnitellaan etukäteen. Pölyn leviäminen sisätiloihin ja osastojen välillä estetään. Työskenneltäessä käytetään vähän pölyäviä työmenetelmiä ja kohdepois-toja. Sisätiloissa työskenneltäessä urakka-alueet osastoidaan ja alipaineistetaan viereisiin tiloi-hin nähden. Alipaineistuksen on oltava jatkuvasti min. 3 Pascalia. Lisäksi pölyävien työvai-heiden kuten tasoitteiden jyrsinnät suoritetaan eristämällä kyseinen tila/huone ja käytetään kohdepoistoja.

5.3 Telineet

Pääurakoitsija vastaa telineiden, nostimien ja tukirakenteiden suunnittelusta ja rakentami-sesta sekä myös aliurakoitsijoille tekemiensä vastaavien rakenteiden osalta.

Työ- ja suojatelineiden sekä niille johtavien kulkusiltojen rakenne on ennen telineiden käyt-töönottoa tarkastettava. Tarkastettuun telineeseen on kiinnitettävä tarkastuksen osoittava säänkestävä telinekortti.

Tarkastus on uusittava, jos telineet ovat olleet kovassa tuulessa, voimakkaassa sateessa tai muussa erityisessä rasituksessa taikka käyttämättöminä olosuhteisiin nähden pitkähkön aikaa.

Ulkopuolisten henkilöiden pääsy telineille on estettävä telineportaiden alaosaan rakennet-tavalla vanerisuojaseinällä ja lukittavalla ovella.

5.4 Nostotyöt

Pääurakoitsija vastaa nostotyön suunnittelusta ja työnjohdosta sekä nostotyön suorittami-sesta myös aliurakoitsijoita käytettäessä.

5.4.1 Laadittavat suunnitelmat

Nostotöistä tulee laatia nostosuunnitelma, jossa on esitetty:

Olosuhteet

Nostopaikat ja –suunnat

Taakan nostokohdat


12(14)

Välivarastointipaikat katolla

Maapohjan kantavuus

Tukijalkojen sijoitus

Sijoittuminen avojohtoihin

Työvaiheet

Erityiset turvallisuustoimenpiteet mm. vaara-alueen erottaminen

Vastuuhenkilöt

Torninostureita tai mastolavoja käytettäessä on laadittava myös pystytyssuunnitelma.

5.4.2 Ajoneuvo- ja torninosturien kuljettaminen

Ajoneuvo- ja torninosturinkuljettajalla on oltava työministeriön vahvistaman ohjelman mu-kainen turvallisen koneen käytön koulutus. Kuljettajalla on oltava osoituksena koulutuksesta ja ammattitaidosta kuljettajan kortti tai ammattikirja.

5.4.3 Henkilönostimet

Käytettävien henkilönostimien tulee olla tarkoitettuun nostotyöhön soveltuvia. Työnjohdon tulee varmistaa, että työntekijät osaavat käyttää henkilönostinta turvallisesti käyttöohjeiden mukaisesti.

Henkilönostimesta ei saa käytönaikana poistua ja nostimen käyttäjillä oltava turvavaljaat kytkettyinä nostokoriin työskentelyn aikana.

Nosturi tai muu nostolaite on tarkastettava ja turvalaitteiden toiminta on kokeiltava päivittäin ennen käytön aloitusta sekä tarvittaessa myös muulloin.

Henkilöiden kuljetus nostimella mitä ei ole suunniteltu henkilökuljetukseen on kielletty.

5.4.4 Nostot

Noston yhteydessä on taakan liikkumista valvottava. Mikäli jatkuva valvonta ei ole mahdol-lista, on käytettävä merkinantajaa.

Nosto on pyrittävä suorittamaan yhdellä riittävän suuren kapasiteetin nosturilla. Mahdolli-sista yhteisnostoista tulee laatia erillinen nostosuunnitelma.

Liikenteenohjauksessa on kiinnitettävä huomiota riittävän suojavyöhykkeen säilyttäminen nostoalueeseen.

Taakan kiinnityksessä on kiinnitettävä erityisesti huomiota kiinnikkeiden kuntoon, työsken-telypaikan olosuhteisiin, vaara-alueen tyhjänä pitoon ja yhteydenpitoon kuljettajan kanssa.

Nostoissa on huomioitava sääolosuhteet, erityisesti tuulen ja lämpötilan sekä lumen ja jään vaikutus noston turvallisuuteen.

Noston alapuolinen alue on eristettävä.

5.4.5 Siirrot

Siirtojen yhteydessä on kiinnitettävä erityisesti huomiota maapohjan kantavuuteen ja mah-dollisten kaivantojen reunojen lähestymiseen.


13(14)

5.5 Tulityöt ja paloturvallisuus

Työmaalle tehdään vakituinen tulityöpaikka, joka merkitään työmaasuunnitelmaan. Tulityö-paikka hyväksytetään tilaajalla. Vakituiseen tulityöpaikkaan annetaan työmaan ajaksi tuli-työlupa. Tilaaja myöntää tulityöluvat työmaalle.

Tilapäisiä tulitöitä ei tehdä, ellei se työtehtävän luonteesta johtuen ole mahdollista esim. perusmuurin kermieristeiden hitsaus. Tilapäisistä tulitöistä on aina erikseen ilmoitettava val-vojalle ja näihin annetaan erillinen määräaikainen tulityölupa.

Erityistä huomiota työturvallisuutteen on kiinnitettävä työskenneltäessä happikontin lähei-syydessä. Työskentelyssä on noudatettava ohjeistusta: Tukes, Hapen turvallinen käsittely ja varastointi. Ohjeistus on käytävä läpi työmaan henkilökunnan kanssa.

Urakoitsijalla tulee olla työmaan alkusammutuskalustona tulitöiden edellyttämän määrän li-säksi kaksi vaahtosammutinta sijoitettuna keskeiseen paikkaan työmaalla.

Tulitöissä noudatetaan voimassa olevaa vakuutusyhtiöiden tulitöiden suojeluohjetta. Palo-suojelu järjestetään päätoteuttajan laatiman tulityösuunnitelman mukaisesti.

Tulitöitä suorittavilla työntekijöillä on oltava voimassa oleva tulityökortti, josta on kopio hen-kilöluettelossa.

Tulitöiden työnaikainen palo- ja jälkivartiointi kuuluu tulityöohjeiden mukaisesti työtä suorit-tavalle urakoitsijalle. Tulitöiden vartiointiaika työmaalla on 2 tuntia.

5.6 Sähköturvallisuus

5.6.1 Purkutyöt

Ennen purkutöiden suorittamista jännitteelliset sähkölaitteet ja kaapelit on tehtävä jännit-teettömiksi. Mikäli työalueella on johtoja, joita ei voida kytkeä jännitteettömiksi, tulee säh-kötapaturman vaara estää esim. suojarakenteella.

5.6.2 Laitteiden ja kaapeleiden sijoitus

Sähkölaitteiden ja kaapelien sijoituksessa on huomioitava, että laitteet tai kaapelit eivät vau-rioidu eivätkä aiheuta sähköiskun vaaraa.

Kaapelit on pyrittävä sijoittamaan niin, etteivät ne aiheuta kaatumisvaaraa.

5.7 Purkutyöt ja rakennusjäte

Purkutyöt on hoidettava siten, että purkujäte voidaan siirtää hallitusti ja kuljettaa kaatopai-kalle tai muuhun viranomaisten osoittamaan paikkaan ilman tarpeetonta välivarastointia.

5.7.1 PCB- ja lyijy-yhdisteiden purkutyöt

PCB-yhdisteitä on lisätty rakennusten saumauksissa käytettyihin elastisiin polysulfidipoh-jaisiin saumausmassoihin ainakin 1970 -luvun lopulle asti.

Yleiset tutkimusvelvoitteet:

Mahdolliset PCB-yhdisteet on tutkittavat saumausmassasta vuonna 1979 ja sitä en-nen valmistuneista rakennuksista.

Mahdolliset lyijy-yhdisteet on tutkittava vuonna 1989 ja sitä ennen valmistuneista ra-kennuksista.


14(14)

Vuonna 1957 tai sitä ennen valmistuneita rakennuksia ei ole tarpeen tutkia, ellei näi-hin ole tehty 1960- tai 1970-luvuilla sellaisia julkisivujen korjaustoimenpiteitä joissa on käytetty elastisia saumausmassoja.

PCB- ja lyijy-yhdisteiden purkutyöt ja jätteen hävitys on suoritettava voimassa olevan lain-säädännön ja RATU 82-0238 ohjeiden mukaisesti.

5.7.2 Asbestipurkutyöt

Asbestipurkutyön saa suorittaa vain asbestipurkutyöluvan omaava urakoitsija. Purkutyö ja jätteen hävitys on suoritettava voimassa olevan lainsäädännön ja RATU 82-0236 ohjeiden mukaisesti.

Ennen asbestipurkutyön aloitusta tulee suorittavan urakoitsijan tehdä asbestipurkutyöilmoi-tus työsuojelun aluehallintovirastoon (rakennuskohteen sijainnin mukaan).

5.7.3 PAH-yhdisteitä sisältävien materiaalien purkutyöt

PAH-yhdisteitä sisältävien materiaalien purkutyöt ja jätteen hävitys on suoritettava voi-massa olevan lainsäädännön ja RATU 82-0381 ohjeiden mukaisesti.

5.7.4 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden materiaalien purkutyöt

Mikrobivaurioituneiden materiaali purkutyöt ja jätteen hävitys on suoritettava voimassa ole-van lainsäädännön ja RATU 82-0383 ohjeiden mukaisesti.

5.7.5 Jätteiden keräys ja poiskuljetus

Pääurakoitsija vastaa työmaan jätehuollosta laatuselvityksiensä mukaisesti noudattaen myös voimassaolevia kaupungin jätehuoltomääräyksiä.

Purkujätteen käsittely ja siirtoreitit suunnitellaan etukäteen. Purkujäte pakataan sitä mukaa, kun sitä syntyy polyeteenipusseihin, suljettaviin jätekärryihin tai -vaunuihin ja kuljetetaan suoraan suojatulle jätelavalle.

Työmaalta purettavat materiaalit kerätään toisistaan erilleen hyötykäyttötarkoituksen mu-kaan. Seuraavat jätelajit eritellään työmaalla:

Betonijäte

Metallijätteet

Sekajäte

Ongelmajätteet (esim. käyttämättä jääneet maalit, liuottimet)

Ongelmajätteet kuljetetaan välittömästi pois työkohteesta tai välivarastoidaan työmaalla lu-kittavaan säilytystilaan.

6. LIITTEET

Liite 1: Rakennesuunnittelun vaaratekijöiden arviointi- ja tarkastuslista

Liite 2: Asbesti- ja haitta-ainekartoitusraportti

1/3

WISE GROUP FINLAND Oy Lopen koulukeskus LIITE 1

RAKENNESUUNNITTELUN VAARATEKIJÖIDEN ARVIOINTI- JA TARKASTUSLISTA v2.1 Vastuujako Suoritus Liitetään urakka-asiakirjoihin

Suppea ja rajattu korjaus: tuoteosatoimituksia ei sisälly korjaukseen

Vaaratekijä, S= suunnittelee,

O=osallistuu, V=vastaa, T=tarkastaa Rak

enn

utt

aja

Turv

allis

uu

sko

ord

inaa

tto

ri

Pää

suu

nn

itte

lija

Vas

taav

a ra

ken

nes

uu

nn

Ru

ngo

n t

uo

teo

sato

imit

taja

Val

mis

osa

suu

nn

itte

lija

Geo

tekn

inen

su

un

nit

telij

a

Rak

enn

ust

yön

val

voja

Pää

tote

utt

aja

Ase

nn

usu

rako

itsi

ja

Elem

entt

ival

mis

taja

Tule

e la

atia

viim

eist

ään

Tark

aste

ttu

Ei k

osk

e ko

hd

etta

Edel

lytt

ää li

säto

imia

Huomautuksia

A Maarakennus ja perustukset:

A1 valitaan väärä rakenneratkaisu O T O T O SV O

A3 maasortuma T O SV

A4 sähköisku, kaapelivauriot, putkivauriot O T O SV

A6 nostolaitteen kaatuminen T O T SV

A7 maaperän sortuma, putkivauriot T O T SV

A9 sairastuminen O T O T SV

B Runko:

B1 henkilön putoaminen T O O O O SV O O

B2 vaaralliset työmenetelmät T O O O O V O O

B5 rakenteen sortuminen T O S O T V O O

B6 henkilön putoaminen T O O O T V O O

B7 rakenteen sortuminen T T V O T T O

B8 rakenteen sortuminen T SV O O O O O

B9 kiinnityksen pettäminen/epäonnistuminen T T SV O T O O

C Putoamissuojaus:

C1 henkilön putoaminen T O O T SV O

C2 henkilön putoaminen T O O T SV O Vast. RAK-suunnittelija tekee esityksen

C7 henkilön putoaminen T O O O T SV O

C8 T O O O T SV O Verkkokaiteet, potkulaudat

E Valmisosat:

E1 kaluston kaatuminen T O S S T SV O O Painot suunnitelmissa ja elementeissä

E2 kaluston kaatuminen T SV T O O

Nostokalusto mitoitetaan valmisosien

mukaisesti

E3 elem. kaatuminen käännettäessä T T O SV O O Merkittynä suunnitelmiin

E4 elementin kaatuminen tai putoaminen T O SV O O Merkittynä suunnitelmiin

E5 vaaralliset työmenetelmät T SV O T O

E6 henkilön putoaminen T O S T SV O O Suunnittelija tekee ehdotuksen

E7 rakenteen sortuminen T O S O T V O O

WISE_Rakennesuunnittelun vaaratekijöiden arviointi ja tarkastuslista Lopen koulukeskus / Vaaka A4-malli 3 sivua

2/3






enn

utt

aja

Turv

allis

uu

sko

ord

inaa

tto

ri

Pää

suu

nn

itte

lija

Vas

taav

a ra

ken

nes

uu

nn

Ru

ngo

n t

uo

teo

sato

imit

taja

Val

mis

osa

suu

nn

itte

lija

Geo

tekn

inen

su

un

nit

telij

a

Rak

enn

ust

yön

val

voja

Pää

tote

utt

aja

Ase

nn

usu

rako

itsi

ja

Elem

entt

ival

mis

taja

Tule

e la

atia

viim

eist

ään

Tark

aste

ttu

Ei k

osk

e ko

hd

etta

Edel

lytt

ää li

säto

imia

Huomautuksia

E8 elementin putoaminen T T SV O O O O

E9 elementin kaatuminen tai putoaminen T T SO O O SV O O

E10 asennusvaiheisiin: asennusaikaisen stabiliteetin asettamat eritysvaatimukset rakenteen sortuminen T T SV O T T O

E11 elementin kaatuminen tai putoaminen T O SV O T O

esim siirrettävät vinotukien anturat maassa

suunnitelmissa

E12 henkilön putoaminen T O O S T SV O

E13 T O O SV T T O S

E14 T O O O T O O SV

F Vesikatto:

F2 henkilön putoaminen T O O T SV O

F3 vaaralliset työmenetelmät T O V O T O O huom erityisesti valokatot

F4 henkilön putoaminen T O O T SV O Vast. RAK-suunnittelija tekee esityksen

F5 ristikon kaatuminen tai putoaminen T O SV T T O

G Korjausrakentaminen:

G1rakenteisiin

rakenteen sortuminen T SV T O

G2 rakenteen sortuminen V T O OT O

G3 henkilön altistuminen haitallisille aineille V T O O

päätoteuttajalla on velvollisuus tarkailla

haitallisten aineiden esiintymistä

G4 henkilön putoaminen T O T SV O Vast. RAK-suunnittelija tekee esityksen

G5 rakenteen sortuminen T SV T T

G6 rakenteen sortuminen T O SV O

G7 palovaara T SV T O

G8 sairastuminen O T O O SV

G9

H Työmaavaiheen aikaiset toimenpiteet:

H1 työmaavalvonnan avulla henkilö- ja materiaalivahinko O T V O O O O O T O O Suunnitelmakatselmus

H2 rakenteen sortuminen T O T V O

H3 elementin kaatuminen, rakent. sortuminen T O T T V SO

H4 rakenteen sortuminen T T T T V SO maastatuetut myös geo osallistuu


3/3






enn

utt

aja

Turv

allis

uu

sko

ord

inaa

tto

ri

Pää

suu

nn

itte

lija

Vas

taav

a ra

ken

nes

uu

nn

Ru

ngo

n t

uo

teo

sato

imit

taja

Val

mis

osa

suu

nn

itte

lija

Geo

tekn

inen

su

un

nit

telij

a

Rak

enn

ust

yön

val

voja

Pää

tote

utt

aja

Ase

nn

usu

rako

itsi

ja

Elem

entt

ival

mis

taja

Tule

e la

atia

viim

eist

ään

Tark

aste

ttu

Ei k

osk

e ko

hd

etta

Edel

lytt

ää li

säto

imia

Huomautuksia

H5 rakenteen sortuminen T T T T O T T T SV S T kaikki osallistuvat laadintaan

H6 rakenteen sortuminen T T T SV

H7 henkilö- ja materiaalivahinko T T SV

H8 henkilö- ja materiaalivahinko O T V O O O O T O O O Suunnitelmakatselmus

H10 henkilö- ja materiaalivahinko O T V O O O O T T O O jokainen osapuoli tarkastaa osaltaan

H11 henkilö- ja materiaalivahinko V O O O O O O O O

H12

Päiväys ja tarkastajan allekirjoitus: Muutospäiväys:

Rakennuttajan edustaja


RAJATTU ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS

PÄIVÄYS 28.3.2017

PROJEKTI 170457 Lopen koulukeskuksen A-rakennuksen rajattu asbesti- ja haitta-ainekartoi-tus

TILAAJA Lopen kunta

KOHDE Lopen koulukeskus, Opintie 2-4, 12700 Loppi

Korjausrakentaminen

SISÄLTÖ

1. YHTEYSTIEDOT ................................................................................................................... 31.1 Kohde .......................................................................................................................... 31.2 Tilaaja .......................................................................................................................... 31.3 Tutkimuksen suorittaja ............................................................................................... 3

2. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT ........................................................................................... 32.1 Toimeksianto ja rajaukset .......................................................................................... 3

3. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA ................................................................................................ 43.1 Yleistä asbesti- ja haitta-ainetutkimuksen suorituksesta ........................................ 43.2 Asbesti ........................................................................................................................ 4

3.2.1 Yleisimmät asbestilaadut ................................................................................... 4

3.2.2 Asbestimateriaalien vaarallisuuden arviointi ...................................................... 43.3 PAH-yhdisteet ............................................................................................................. 53.4 PCB- ja lyijy-yhdisteet ................................................................................................ 53.5 Purkutyön turvallisuus ............................................................................................... 6

4. ASBESTI- JA HAITTA-AINETUTKIMUKSEN SUORITUS .................................................... 64.1 Ajankohta .................................................................................................................... 64.2 Huomioitava otannasta .............................................................................................. 64.3 Asbesti- ja haitta-ainepitoiset materiaalit .................................................................. 6

4.3.1 Asbestia sisältävät materiaalit ........................................................................... 7

4.3.2 Materiaalit, jotka eivät sisällä asbestia ............................................................... 8

4.3.3 PAH-analyysi ..................................................................................................... 9

4.3.4 Huomioitavat asiat näytteenotosta ................................................................... 10

5. MUUT HAITALLISET MATERIAALIT ................................................................................. 106. JOHTOPÄÄTÖKSET .......................................................................................................... 107. LIITTEET ............................................................................................................................. 10

1. YHTEYSTIEDOT

1.1 KohdeLopen koulukeskusOpintie 2-412700 Loppi

1.2 TilaajaLopen kuntaYhdystie 512700 Loppi

Timo Rahikainen, tekninen johtajapuh 019 758 6040email [email protected]

Pasi Träff, LVI-teknikkopuh 019 758 6050email [email protected]

Toni Myllynen, tarkastusinsinööripuh 040 330 6047email [email protected]

1.3 Tutkimuksen suorittajaWise Group Finland OyAskonkatu 9 E15100 Lahti

Miia Virolainen, FM, ins. AMKpuh 044 427 9424email [email protected]

Minna Tissari, DI, ins. AMKpuh 044 427 9419email [email protected]

2. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT

2.1 Toimeksianto ja rajauksetTyön toimeksiantona oli suorittaa kiinteistön rajattu asbesti- ja haitta-ainekartoitus. Tutki-mus on rajattu tulevien vuoden 2017 korjausten alaisiin tiloihin Lopen koulukeskuksen A-talossa, osoitteessa Opintie 2-4.

Asbesti- ja haitta-ainetutkimusraportin tarkoitus on palvella kiinteistöön tehtäviä korjaus-töitä. Tulevien korjaustöiden yhteydessä asbesti- ja haitta-ainekartoitukset tulee tehdä nii-den rakenteiden osalta, jos haitta-aineita ei tässä raportissa käsitellä.

Tutkimuksen laboratorioanalyysit suoritti Labroc Oy.

3. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA

3.1 Yleistä asbesti- ja haitta-ainetutkimuksen suorituksestaRakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, on huolehdittava asbesti-kartoituksen tekemisestä.

Asbestipitoisuuden selvittämisen lisäksi on selvitettävä rakenteiden ja rakennusmateriaa-lien muut mahdolliset haitta-aineet kuten mm. PAH-pitoisuus, PCB- ja raskasmetallipitoi-suudet.

3.2 AsbestiAsbesti on yleisnimi eräille luonnossa esiintyville silikaattimineraalikuiduille. Rakennusma-teriaaleissa asbestia on käytetty lisäämään materiaalin palonkestoa, lujuutta, suojaa kos-teushaitoilta ja kemialliselta rasitukselta, sekä parantamaan akustisia ominaisuuksia. As-bestia on käytetty rakentamisessa mm. putkieristeissä, ruiskutettuna eristeenä, tasoitteissa,kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovima-toissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, eten-kin palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa.

Suomessa asbestia on käytetty rakentamisessa 1920–1990-luvuilla. Krokidoliitin käyttökiellettiin vuonna 1976. Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994. Käytännössä jo-kainen 1920–1990-luvun rakennus sisältää asbestia todennäköisesti jossain muodossa.Asbestia sisältäviä julkisivujen maali- ja pinnoitetuotteita (mm. Kenitex, Flekson, Decoralt jaGencoat) on käytetty pääsääntöisesti 1960–1985 välisenä aikana.

3.2.1 Yleisimmät asbestilaadut

Krysotiili (valkoinen asbesti). Käytetty asbestisementtituotteissa, kitkapinnoissa ja tiivis-teissä.Krokidoliitti (sininen asbesti). Krokidoliittia pidetään vaarallisimpana asbestityyppinä.Käytetty ruiskutuseristeenä, erityisesti paloneristeissä, ja kohteissa, joissa tarvittiin hapon-kestoa. Käyttö kiellettiin 1976.Amosiitti (ruskea asbesti). Käytetty sekoitettuna magnesiumkarbonaatin ja piimaankanssa putkieristeenä sekä lämmityskattiloiden eristeenä.

Antofylliitti. Louhittiin Suomessa vuoteen 1974 asti. Käytetty tuotteissa, joiden piti ollaemäksen- tai haponkestäviä kuten asbestipahveissa, sementtimassoissa ja eristemas-soissa.

Tremoliitti ja aktinoliitti. Kumpikaan ei ole puhtaana ollut kaupallinen asbestituote, muttaniitä voi esiintyä epäpuhtauksina muissa asbestilaaduissa ja muissa mineraaleissa.

3.2.2 Asbestimateriaalien vaarallisuuden arviointi

* Asbestialtistumisvaara tarviketta purettaessa

Tarvikkeet ovat vaarattomia normaalikäytössä ja aiheuttavat vain purettaessa asbestialtis-tumisvaaran. Tuotteen purkua suunniteltaessa tulee ottaa yhteyttä siihen työsuojeluviran-omaiseen, jonka alueella purkutyö suoritetaan. Vaatimukset suojautumisesta ja työmene-telmistä vaihtelevat työsuojelualueittain.

** Suuri asbestialtistumisvaara tarviketta purettaessa

Tarvikkeet ovat normaalikäytössä vaarattomia, mutta aiheuttavat purettaessa suuren as-bestialtistumisvaaran. Kahden tähden tarvikkeiden purkua saavat tehdä ainoastaan työsuo-jeluviranomaisten valtuuttamat asbestipurkajat. Tarvikkeen purkua suunniteltaessa tulee ot-taa yhteyttä siihen työsuojeluviranomaiseen, jonka alueella purkutyö suoritetaan.

*** Asbestialtistumisvaara, jos tarvikkeeseen kohdistuu mekaanista rasitusta

Tarvikkeet ovat vaarallisia myös käyttötilanteissa. Vaarallisuus perustuu tarvikkeen rikkou-tuessa, kolhiutuessa ja hioutuessa vapautuvan asbestipitoisen pölyn suureen määrään.Vaurioitunut kolmen tähden tarvike tulee heti eristää siten, ettei vauriokohdasta vapaudulisää asbestia tilan ilmaan.

**** Krokidoliittiasbesti, asbestialtistumisvaara aina

Paljaan ruiskutetun krokidoliittiasbestieristeen katsotaan aiheuttavan aina asbestialtistumi-sen. Vaarallisuus perustuu työtavasta ja tarvikkeesta aiheutuvaan suureen pölyävyyteen.Krokidoliittipölyä on jo työvaiheen aikana joutunut kaikille tilan pinnoille. Lisäksi tarvikkeenrikkoutuessa, kolhiutuessa ja hioutuessa siitä vapautuu erittäin helposti suuria määriä as-bestipitoista pölyä. Vaurioitunut kohta tulee heti eristää siten, ettei siitä vapaudu lisää as-bestia tilan ilmaan.

3.3 PAH-yhdisteetPAH (Polysykliset aromaattiset hiilivedyt) -yhdisteitä sisältäviä materiaaleja on käytetty pää-osin vedeneristämisessä alapohjarakenteissa ja maanvastaisissa seinärakenteissa. LisäksiPAH-yhdisteitä sisältäviä kyllästysaineita on käytetty myös ratapölkyissä ja rakennustenpuurakenteisissa ala- sekä välipohjissa. Kivihiilitervasta valmistetut tuotteet sisältävät sa-toja orgaanisia yhdisteitä, joista haitallisimpia ovat syöpää ja perimämuutoksia aiheuttavatpolysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet. Rakennusten ja muiden rakenteidenvesieristeinä on käytetty erilaisia kivihiilitervaan perustuvia tuotteita, öljypohjaisia bitumeitasekä bitumin ja kivihiilitervatuotteiden seoksia.

Myös bitumit voivat sisältää PAH-yhdisteitä, kuitenkin selvästi vähemmän kuin kivihiiliterva.PAH-yhdisteitä sisältävän materiaalin käsittely purku-, saneeraus- ja rakennustyössä edel-lyttää suojaustoimenpiteitä. Jos epäillään materiaalin sisältävän PAH-yhdisteitä, on tarpeentehdä materiaalista PAH-analyysi, jotta suojaustoimien tarve ja suojauksen aste voitaisiinmäärittää. PAH-yhdisteiden kokonaismäärän ollessa yli 200 mg/kg, toimitetaan jäte yleensävaarallisten jätteiden käsittelyyn jätelaitokselle.

Mikäli rakenteissa esiintyy bitumimaisia eristeitä tai muita vastaavia, joita ei ole tässä haitta-ainekartoituksessa analysoitu, on niiden PAH-pitoisuudet määritettävä.

3.4 PCB- ja lyijy-yhdisteetPolykloorattujen bifenyylien seoksia (PCB) ja lyijyä (Pb) sisältäviä polysulfidimassoja käy-tettiin julkisivuelementtien ja mm. ikkuna-aukkojen saumaukseen yleisesti vielä 1970-luvunalussa ja satunnaisesti ainakin vuoteen 1976. Lyijyä käytettiin massoissa vielä 1980-luvul-lakin. Lisäksi lyijyä on käytetty rakennusten sisäpuolisissa rakenteissa ja yleisesti myösmaaleissa sekä valurautaisien viemäreiden liitoksissa.

Ympäristöhallinnon ohje (1/2016) luokittelee materiaalin vaaralliseksi jätteeksi, jos se sisäl-tää PCB:tä enemmän kuin 50 mg/kg. Lyijyllä vaarallisen jätteen raja-arvo rakennusmateri-aalille on 1 500 mg/kg (RATU 82–0382).

3.5 Purkutyön turvallisuusAsbestitöihin liittyvä lainsäädäntö korvattiin uudella lailla (684/2015) eräistä asbestipurku-työtä koskevista vaatimuksista ja valtioneuvoston asetuksella (798/2015) asbestityön tur-vallisuudesta. Lakiin on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja asbestipurkutyöntekijän päte-vyyttä koskevat säännökset sekä näistä pidettävien rekistereiden ylläpitoon liittyvät mää-räykset. Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyäasbestipurkutyötä, on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä. Asbestikartoitus ondokumentoitava ja se on luovutettava asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan tai itsenäi-sen työnsuorittajan käyttöön. Asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan on tehtävä asbesti-purkutyötä varten kirjallinen turvallisuussuunnitelma.

Asbestipitoisten rakennusosien purkutyössä on noudatettava annettuja määräyksiä sekäkäytettävä hyväksyttäviä asbestityömenetelmiä. Asbestipurkutyön ennakkoilmoitus on toi-mitettava vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista toimivaltaiselle työsuojeluvi-ranomaiselle.

PCB-ja lyijyä sisältävien saumausmassojen purku tulee suorittaa RATU 82–0382 PCB:tätai lyijyä sisältävien saumausmassojen purku-ohjekortin mukaisesti. SaumausmassojenPCB-yhdisteet imeytyvät liittyviin rakennusmateriaaleihin, jonka vuoksi elementtien ulko-kuorten purkutyössä syntyvän betonijätteen sekä poistettujen ikkunoiden ja ovien mahdol-linen hyötykäyttö tai kaatopaikkakelpoisuus tulee selvittää jätelaitoksen kanssa.

Kivihiilipikeä (PAH-yhdisteet) sisältävien rakenteiden purku tulee tehdä Ratu-ohjekortti 82–0237 mukaisesti.

Myös mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöiden suorituksessa on huomioitava mikro-bien leviämisen estäminen, joten useimmiten mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkami-nen on suoritettava osastointimenetelmänä ja tilat on siivottava/puhdistettava ennen suo-jaseinien poistamista sekä seuraaviin työvaiheisiin etenemistä, (Ratu 82–0239 Kosteus- jamikrobivaurioituneiden rakenteiden purku, Menetelmät).

4. ASBESTI- JA HAITTA-AINETUTKIMUKSEN SUORITUS

4.1 AjankohtaAsbesti- ja haitta-ainetutkimuksen kenttätutkimukset suoritettiin 9.3.2017 tutkimusohjelman(28.2.2017) mukaisesti sekä kartoituksen perusteella.

4.2 Huomioitava otannastaNäytteenotto pintamateriaaleista on tehty pistokoeluontoisesti ja havaitut asbesti- ja haitta-ainepitoiset materiaalit edustavat niitä tiloja ja materiaaleja, joista näytteet on otettu.

Asbesti- ja haitta-ainetutkimuksessa tutkittiin rakenteiden pintamateriaaleja tulevaan kor-jaukseen liittyen.

Pintamateriaaleja on uusittu kiinteistön elinkaaren aikana, joten vanhojen rakenteiden alleon voinut jäädä asbesti- ja haitta-ainepitoisia materiaaleja. Mikäli korjaus-/purkutöiden yh-teydessä ilmenee muita kuin tässä tutkimuksessa/raportissa havaittuja materiaaleja, jotkasaattavat arviolta sisältää asbestia tai muita haitta-aineita, tulee niiden asbesti- ja haitta-ainepitoisuudet määrittää.

4.3 Asbesti- ja haitta-ainepitoiset materiaalitKartoituksessa määriteltiin asbesti- ja haitta-aineiden näytteenottokohdat.

Asbestinäytteitä otettiin yhteensä 14 kpl. PAH-analyysinäytteitä otettiin 3 kpl. Näytteenotto-paikat on esitetty liitteen 1 tutkimuspiirustuksessa. Analyysien analyysitodistukset on esi-tetty liitteessä 2.

4.3.1 Asbestia sisältävät materiaalit

Tutkituista näytteistä asbestia havaittiin vanhan osan lattiamatossa/liimassa/tasoitteissa japutkikanaalin putkieristeessä.

Näytetunnus materiaali Asbestipitoisuus ja menetelmä: (VM/EM*)

N1 lattiamatto, liimat, tasoitteet,luokka 204

sisältää asbestia, krysotiili (VM)

N3 lattiamatto, liimat, tasoitteet,luokka 115D

sisältää asbestia, krysotiili (VM)

N13 putkieriste, putkikanaali 2. krs sisältää asbestia, antofylliitti ja krysotiili (VM)*VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi

Kuva 4.1 luokan 204 lattiamatto/liima/tasoite (N1) si-sälsi asbestia

Kuva 4.2. luokan 115D lattiamatto/liima/tasoite (N3)sisälsi asbestia

Kuva 4.3 putkikanaalin (2. krs) putken valkoineneriste (N13) sisältää asbestia, antofylliitti ja krysotiili

Kuva 4.4 putkikanaalin (1. krs) valkoinen eriste sisäl-tää vastaavasti asbestia

4.3.2 Materiaalit, jotka eivät sisällä asbestia

Näytetunnus materiaali Asbestipitoisuus ja menetelmä: (VM/EM*)

N2 lattiamatto, liima, tasoite, käy-tävä 215

ei sisällä asbestia (EM)

N4 lattiamatto, liima, tasoite,luokka 127

ei sisällä (EM)

N5 seinälaatta, laastit, siivousko-mero 114

ei sisällä asbestia (EM)

N6 seinälaatta, tasoitteet, wc 119 ei sisällä asbestia (VM)

N7 lattialaatta, tasoitteet, wc 119 ei sisällä asbestia (VM)

N8 lattialaatta, tasoitteet, wc 119 ei sisällä asbestia (VM)

N9 muovimatto, liima, wc 132 ei sisällä asbestia (EM)

N10 seinälaatta, tasoitteet, wc 132 ei sisällä asbestia (VM)

N11 tervapaperi alapohjasta,luokka 204

ei sisällä asbestia (VM)

N12 bitumi alapohjasta, luokka 204 ei sisällä asbestia (VM)

N14 tojalevy, 2. krs, putkikanaali ei sisällä asbestia (VM)*VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi

Kuva 4.5 lattiamatto/liimat/tasoitteet (N2) käytävä215 ei sisällä asbestia

Kuva 4.6 lattiamatto, liima, tasoite (N4), luokka 127 eisisällä asbestia

Kuva 4.7 seinälaatta, laastit (N5), siivouskomero 114ei sisällä asbestia

Kuva 4.8 seinälaatta, lattialaatta ja tasoitteet (N6,N7, N8) wc:ssä 119 eivät sisällä asbestia

Kuva 4.9 muovimatto, liima + seinälaatta ja tasoitteet(N9, N10) wc:ssä 132 eivät sisällä asbestia

Kuva 4.10 alapohjan tervapaperi (N11), luokka 204,ei sisällä asbestia

Kuva 4.11 alapohjan bitumi (N12) luokassa 204 ei si-sällä asbestia

Kuva 4.12 tojalevy ei sisällä asbestia (N14), 2. krs put-kikanaali

4.3.3 PAH-analyysi

Tutkittujen analyysinäytteiden (lattiamaton liima/tasoite, tervapaperi, bitumi) PAH-yhdistei-den määrä oli alle 30 mg/kg. Mikäli jäte sisältää PAH-yhdisteitä yli 200 mg/kg, se yleensä

tervapaperi sijaitsee tojalevyn päällä

tojalevyä on vanhan osan alapoh-jassa, myös putkikanaalissa

tulkitaan vaaralliseksi jätteeksi. Tutkittuja materiaaleja ei tulkita vaaralliseksi jätteeksi PAH-yhdisteiden osalta.

4.3.4 Huomioitavat asiat näytteenotosta

Asbestinäytteenoton jäljet paikattiin. Putkikanaalien luukkuja ei kuitenkaan teipattu. Kanaa-lin ja käytävän välinen ilmanpaine-ero oli +3 Pascalia, eli käytävä oli ylipaineinen verrattunaputkikanaaliin, mikä osaltaan ehkäisee epäpuhtauksien pääsyä putkikanaalista sisäilmaan.

Olisi suositeltavaa, että koulun huoltohenkilökunta teippaisi putkikanaaleiden luukkujen reu-nat ja nostoreiät rakennusteipillä mahdollisten ilmavuotojen estämiseksi tulevaan korjauk-seen asti.

5. MUUT HAITALLISET MATERIAALITTässä kappaleessa on esitetty huomioita sellaisista kohteessa havaituista materiaaleista,jotka kohteen tyyppi ja ikä huomioon ottaen tulee purkutyössä ottaa huomioon.

- Sähkötarvikkeissa ja sähköasennuksissa on käytetty asbestipitoisia tarvikkeita 1940 –1980-luvuilla. Käyttö on ollut vähäistä.

- Elohopeaa on käytetty yleisesti sähkö-, säätö- ja mittauslaitteissa.

Mikäli korjauksen yhteydessä havaitaan vanhoja sähköasennuksia, on mahdolliset haitta-aineet tutkittava.

6. JOHTOPÄÄTÖKSETAsbesti- ja haitta-ainekartoituksen perusteella asbestia havaittiin vanhan osan lattiama-tossa/liimassa/tasoitteissa sekä vanhan putkikanaalin putkien eristeissä. Lattiamatossa as-besti on todennäköisesti vanhassa mustassa liimassa. Asbestipitoiset materiaalit sijaitsevatsekä 1.- että 2.-kerroksessa, koulun vanhassa osassa.

Mikäli asbestia epäillään purkutyön alettua, työt tulee keskeyttää ja asbestikartoitusta täy-dentää.

Asbestipitoisten materiaalien määräarviota ei tässä kartoituksessa tehty, mutta se voidaantarvittaessa erikseen arvioida, mikäli sellainen arvio tarvitaan.

Asbestia sisältävät materiaalit on purettava asbestilainsäädännön mukaisesti sekä noudat-taen niitä koskevia yleisiä ohjeita, jotka on kuvattu edellä.

Oikeanlaisten, henkilökohtaisten suojavälineiden käyttö työmaalla on huomioitava tiloissa,joissa on pölyä ja muita epäpuhtauksia, oman ja muiden työmaalla työskentelevien turvalli-suuden ja hyvinvoinnin takia. Lisäksi on noudatettava muuta annettua ohjeistusta mm. pö-lynhallinnasta.

7. LIITTEET1. Tutkimuspiirustukset

2. Asbesti- ja haitta-aineanalyysitodistukset (2 sivua)

Lahdessa 28.3.2017Wise Group Finland Oy

Miia Virolainen, FM, ins. AMK

tarkastanut

Minna Tissari, DI, ins, AMK

Liite

1, T

utki

mus

piiru

stus

, 1.k

erro

s

mvir

Ellipsi

mvir

Ellipsi

mvir

Puhekupla

N4

mvir

Ellipsi

mvir

Puhekupla

N3

mvir

Puhekupla

N5

mvir

Ellipsi

mvir

Puhekupla

N6, N7 ja N8

mvir

Ellipsi

mvir

Puhekupla

N9, N10

mvir

Ellipsi

Liite

1 T

utki

mus

piiru

stus

, 2.-k

erro

s

mvir

Ellipsi

mvir

Puhekupla

N2

mvir

Ellipsi

mvir

Puhekupla

N1, N11, N12

mvir

Puhekupla

N13, N14

mvir

Ellipsi

23.3.2017

1/147621/ASB

Tilaaja:

Kohde: 170457 Lopen koulukeskus Tilauspäivä: 9.3.2017

Projektinumero: Toimituspäivä: 13.3.2017

Menetelmät:

TULOKSET:

Näyte

Menetelmä

VM/EM* Asbestipitoisuus

1 VM

2 EM

3 VM

4 EM

5 EM

6 VM

7 VM

8 VM

9 EM

10 VM

11 VM

12 VM

13 VM

14 VM

Titta-Miia Raitala

Tutkija, FM

0400 796 961

Ilkka Pekkala

Tutkija, FM

040 8436 583

ASBESTIANALYYSI

*VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi

putkieriste, putkikanaali 2 krs.

Sisältää asbestia, antofylliitti ja

krysotiili.

tojalevy 2. krs, putkikanaali Ei sisällä asbestia.

bitumi alapohjasta, luokka 204 Ei sisällä asbestia.

lattialaatta, tasoitteet, wc 119 Ei sisällä asbestia.

lattiamatto, liimat, tasoitteet, luokka 115 D Sisältää asbestia, krysotiili.

lattiamatto, liima, tasoite, luokka 127 Ei sisällä asbestia.

seinälaatta, laastit, siivouskomero 114 Ei sisällä asbestia.

muovimatto, liima, wc 132 Ei sisällä asbestia.

seinälaatta, tasoitteet, wc 132 Ei sisällä asbestia.

tervapaperi alapohjasta, luokka 204 Ei sisällä asbestia.

lattialaatta, tasoitteet, wc 119 Ei sisällä asbestia.

Wise Group Finland Oy

Tilaajan toimittamat näytteet on tutkittu optisella analyysillä käyttäen polarisaatiomikroskooppia Nikon E200POL tai

Motic BA310POL ja/tai alkuaineanalyysillä käyttäen läpäisyelektronimikroskooppia Leo 912 tai Jeol JSM6300

pyyhkäisyelektronimikroskooppia sekä alkuaineanalysaattoria. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy

vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti.

Materiaali / tila tai rakennusosa

lattiamatto, liimat, tasoitteet, luokka 204 Sisältää asbestia, krysotiili.

lattiamatto, liima, tasoite, käytävä 215 Ei sisällä asbestia.

seinälaatta, tasoitteet, wc 119 Ei sisällä asbestia.

LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 | TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582

ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 | WWW.LABROC.FI | Y-TUNNUS: 2544332-6

15.3.2017

1/147621/PAH

Toimituspäivä:

Menetelmät:

TULOKSET: [mg/kg]

Näyte Naf

tale

eni

Ase

naf

tale

eni

Ase

naf

teen

i

Flu

ore

eni

Fen

antr

een

i

An

tras

een

i

Flu

ora

nte

eni

Pyr

een

i

Ben

tso

(a)a

ntr

asee

ni

Kry

seen

i

Ben

tso

(b)f

luo

ran

teen

i

Ben

tso

(k)f

luo

ran

teen

i

Ben

tso

(a)p

yree

ni

Ind

eno

(1,2

,3-c

d)p

yree

ni

Dib

ents

o(a

,h)a

ntr

asee

ni

Ben

tso

(gh

i)p

eryl

een

i

PA

H-y

ht.

*

1 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 30

11 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 30

12 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 2,1 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 30

PAH-ANALYYSI

050 3819 886

170457 Lopen koulukeskus 9.3.2017

13.3.2017

Lauri Wilenius

Tutkija, laboratorioanalyytikko

* Vaarallisen jätteen raja-arvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16-yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu.

Materiaali / tila tai rakennusosa

Tilauspäivä:

Projektinumero:

Kohde:

Tilaaja:

Näytteitä 1, 11 ja 12 vastaavat materiaalit voidaan PAH-pitoisuuden osalta käsitellä normaalisti.

lattiamatto, liimat, tasoitteet, luokka 204

Analyysi suoritettiin tilaajan toimittamasta näytteestä GC-MSD-menetelmällä. Analyysissä sovelletaan menetelmää ISO 18287. Menetelmän mittaepävarmuus on 24 % ja määritysraja on 2,0 mg/kg. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti.

Wise Group Finland Oy

tervapaperi alapohjasta, luokka 204

bitumi alapohjasta, luokka 204

LABROC OY | TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU | METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO | WWW.LABROC.FI | PUH. 050 4395 079 | Y-TUNNUS: 2544332-6

Documents

RAKENNESUUNNITTELIJAN TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI · 2017-04-24 · RAKENNESUUNNITTELIJAN TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI PÄIVÄYS 19.4.2017 PROJEKTI Korjaussuunnittelu ja