Rakennusinsinöörikillan virallinen lehti 1/2002

MAKE MAKE MAKE MAKE MAKE YYYYYOKOKOKOKOKO SAITO SAITO SAITO SAITO SAIT,,,,, KANDEE DOKA KANDEE DOKA KANDEE DOKA KANDEE DOKA KANDEE DOKATTTTTAAAAA

2

PääkirPääkirPääkirPääkirPääkirjoitusjoitusjoitusjoitusjoitus PuheenjohtajaltaPuheenjohtajaltaPuheenjohtajaltaPuheenjohtajaltaPuheenjohtajalta

RUUTISETRakennusinsinöörikillan

virallinenkiltalehti

Ruutiset ilmestyy neljä kertaavuodessa

painopaikka: Suomen Painotuote:1 000 kpl

Päätoimittaja:Rudolfina RuutinenLaura Hiltunen(050-5369595)

Toimittaja:Eero Vanhatalo

Dokumentointi:Katri Kallio-KoskiNoora Kuvaja

RakennusinsinöörikiltaRakentajanaukio 4

02150 Espoopuh. 09-451 3491fax. 09-468 3218www.tky.hut.fi/~ik

Toimituskunta: Rakennusinsinöörikilta(1913-)

puheenjohtajaCamilla Vornanen

opintovastaava /vara-pjNiina Virtanen

kirjuriMikko Lautala

rahastonhoitajaTuula Olenius

emäntäAnne Lehtinen

ulkovastaavaJohanna Aarnisalo

excursiomestariTomi Jokiranta

phuksikapteeniMatti Kuronen

phuksitoimikunnan pjKatri Junna

oltermanniJouko Kankainen

Johanna AarnisaloMikko AntilaSimon BurckPeter HaasJuho HannukainenJoran HasensonMarkku HelveSaku HärkönenTomi JokirantaKatri JunnaMatti KuronenMarika LatvalaMikko LautalaAnne LehtinenLaura MajoinenThomas NiederkoflerTuula OleniusJuuso RautkyläTeemu SihvolaMari TuholaNoora VirankoNiina VirtanenCamilla Vornanen

Killan vuosikokous oli ja meni, ja valtakunnassa kaikki hyvin. Vanha raati voi huokaista helpotuksesta:vastuuvapaus myönnettiin ja toimintakertomus hyväksyttiin. Uusi raati puolestaan esittelitämänvuotisen suunnitelmansa kiltalaisten pään menoksi. Ikävä kyllä todella harva tuli sitäkuuntelemaan. Miksi? Tarkoitus ei tosiaankaan ole anella ihmisiä viime hetkellä kokoukseen, jotta seolisi päätösvaltainen, kuten nyt tapahtui. Jäseniä vartenhan vuosikokous järjestetään. Se varmistaa,että IK:laiset ovat tietoisia siitä, mitä kuuluu ja voi odottaa killalta, johon he kuuluvat useidenopiskeluvuosien ajan. Tänä aikana IK näkyy ja kuuluu jäsentensä elämässä melkein päivittäin, öistäpuhumattakaan... Siksi ei pitäisi olla yhdentekevää,ajaako raati todella kiltalaisten etuja vai rellestääkö semielensä mukaan.

Onneksi kokouksessa oli vanhan ja uuden raadin lisäksisentään muutamia muitakin, jotka kommentoivattoimintasuunnitelmaa ja budjettia, herättivätkeskustelua ja tekivät aiheellisia ja aiheellisiaparannusehdotuksia. IK:ssa vuosikokous on ainoatilaisuus, jossa jäsenillä on mahdollisuus jutellakunnolla siitä, mitä he killalta odottavat, ja velvoittaaraati toimimaan haluamallaan tavalla. Missä siis olitte?Ovatko asiat sujuneet viime vuosina niin mutkattomasti,että on tuudittauduttu uskomaan tuttujen juttujentoistumiseen ja hommien sujumiseen vuodestatoiseen? Vai onko yhdentekevää, tapahtuuko killassayhtään mitään? Eivätkö jäsenet enää muista tai viitsikyseenalaistaa raadin päätöksiä? Toivon ja uskon, ettävastaus on ei. Ehkäpä kokouksen ajankohta vain olihuono... Haluaisin silti nähdä merkkejä toisenlaisestailmapiiristä. Älkää unohtako, että meillä on myös IKiomanyyssiryhmä: sinne vaan juttelemaan ja väittelemään!

Viiden euron jäsenmaksu ei velvoita mihinkään, mutta oikeuttaa paljoon. Se ei velvoita kilta-aktiivisuuteen, mutta oikeuttaa valvomaan valtaapitäviä ja vaatimaan oikeudenmukaista jateekkarihenkistä kiltatoimintaa. Toimintaa, joka vastaa suoraan jäsenten toiveisiin. On täysinyksittäisistä ihmisistä kiinni, mitä tässä killassa tapahtuu. Ne ihmiset eivät saa olla pelkkiä raatilaisia.

Mutta nyt vakavuus sikseen ja suut ja silmät taas hymyyn! Nautitaan viimeisistä lumimyrskyistä jaräntäsateista. Uskokaa pois: niistäkin löytää ihmeellistä hohtoa, kun kunnolla katsoo. Kehotanmyös välillä unohtamaan liian järkiajattelun ja elämään pieniä korvaamattomia onnen hetkiä juurisilloin, kun niitä kohdalle sattuu. Parempi herne sopassa kuin kymmenen nenässä.

-Camilla Vornanen-

Kevät tuntuu jo saapuneet myös Suomen leveysasteille. Harmittavan moni vain tuntuu laonneen flunssankourissa vuoteen omaksi. Mutta ehkä auringonpaiste piristää ja parantaa itsekunkin. Kevään myötätulevat myös tentit. Matikan ensimmäinen välikoe on jo ehditty pitää. Oma koulun käynti tuntuu tällähetkellä jokseenkin toisarvoiselta seikalta. Uusia asioita tulee, ilman opintojakin, eteen sellaista tahtia,että välillä hirvittää. Missä menee raja, kun ei enää päähän mahdu kerralla enempää asiaa ja tietoa? Välillätuntuu, että raja ei ole kovinkaan kaukana. Ennen kovin tarkka muisti on alkanut osoittaa merkkejähataruudesta. Tulee totaalisia black outteja ja joutuu oikeasti paneutumaan ja miettimään onko jo hoitanut

jonkin asian. Ja vaikka kuinka miettii, niin ei voi olla aivan varma mitä sitäonkaan tehnyt tai jättänyt tekemättä.

Asioista tiedottaminen itsessään vaatii harkintaa ja miettimistä. Jokapaikasta saa nykyään tietoa, välillä liiankin kanssa. Monesti olennaisenlöytäminen on liian tiedon vuoksi lähes mahdotonta. Ei tarvita kuinmuutama huonosti suunnattu ja muotoiltu sposti ja tämän jälkeensuhtautuminen kyseiseen lähettäjään muuttuu lähinnävälinpitämättömäksi.

Killan tiedotus on hieman levällään. Tietoa jakaa moni taho monienkanavien kautta. Monesti tuntuu siitäkin huolimatta, ettei tieto meneperille. Johtuuko tämä liian suuresta tietotulvasta? Vai tarvittaisikotiedotusta enemmän? Mikä tiedotustapa olisi toimiva?Johtuiko vuosikokouksen kehno osallistujamäärä siitä, että ihmiset eivättienneet kokouksesta, vai yksinkertaisesti siitä, että kiltalaisia ei oikeastikiinnosta mitä killassa tapahtuu vai kenties siitä, että koetaan, ettei mitäänvaikutusmahdollisuuksia ole? Vastaus on varmasti ainakin yhteen näistämyönteinen. Näin ei pitäisi olla. Kilta on nimenomaan kiltalaisia varten,joten sen, ja näin ollen myös raadin, tulisi palvella kiltalaisten tarpeita,eikä ainakaan päinvastoin.

Tiedottamisesta olen tässä vuoden alussa ainakin yhden totuudenoppinut. Se vanha ja hyväksi koettu tapa tiedottaa on paras: tieto meneevarmimmin ja selkeimmin perille, kun asiansa kertoo suullisesti ja mielellään

vielä kasvokkain. Ehkä tällaisena median aikakautena tämä tieto on jopa lohdullista, ihmisläheisyys eiole kadonnut. Mieluuminhan sitä juttelee toisen ihmisen kanssa, kuin lukee nopeasti kirjoitettunsähköpostin, joka kentien on lähetetty sadalle muulle ihmiselle.

Lopuksi vielä kiitoksia kaikille, jotka osallistuitte vuoden ensimmäisen lehden tekoon. Juttuja tuli paljonJ. Seuraava lehti ilmestyykin vasta (jo) vapun tienoilla. Ja muistattehan osallistua Raksan vuotuiseenkirjoituskilpailuun Viinlandiaan. Tänä vuonna voittajalle on jälleen luvassa aito Finlandia leka.Aurinkoista ja hymyilevää kevättä!

Laura

3

KKKKK o l m o s s io l m o s s io l m o s s io l m o s s io l m o s s i v u nv u nv u nv u nv u nrrrrraksalainenaksalainenaksalainenaksalainenaksalainen

KiltakummiltaKiltakummiltaKiltakummiltaKiltakummiltaKiltakummilta

Viime vuoden lopulla luulin, ettäjoutuisin luopumaanvakiopalstasta Ruutisissa.Toisin kävi ja nakki vaihtuilenkkimakkaraan IK:n raatiTKY:n hallitukseen ja puhiksenpalsta kiltakummin palstaan.

Vaikkakin hallituksessavastuualueenani onjärjestöasiat, on päivittäinen työerittäin monipuolista jamonialaista. Hallitus vastaakollektiivisesti toiminnastaan,joten jokaisella hallituksenjäsenellä tulee olla riittävätietotaso joka asiasta. Hyvänäkick-starttina vuodelle ovattoimineet juuri ilmestynyt uusilehti Polyteekkari, Keltsunyrittäjän vaihtumiseen liittyvätasiat ja MM-kisakylähanke.

Olen päissäni miettinytkiltakummin tarkoitusta jatehtävää. Tärkeimmäksitehtäväksi olen ainakin itsemieltänyt toimimisen linkkinä(Liikenneakatemia) killan jaTKY:n välillä. Tiedonkulkusihteeristön ja raksan välillätuntuu olevan välillä luvattomanhuonoa. Sen takia yritän nyt jajatkossakin kirjoittaa tälläpalstallani ajankohtaisistaylioppilaskuntaa koskevistaasioista. Yhdelle palstalle ei

k u i t e n k a a npaljoa mahdu,joten haasteenalienee mui-denkin väylienkeks iminen .Mutta pitem-mittä puheittakiinni yhteenkuumista peru-noista: kisa-kylähankkee-seen.

K e s k u s t e l uMM-kisakylä-h a n k k e e nympärillä onkäynyt varsink i i v a a n an y y s s e i s s ä ,mutta pienik e r t a u sfaktoista ei liene

koskaan pahitteeksi. SuomenUrheiluliitto SUL ry onilmoittanut hakevansa vuoden2005 yleisurheilun MM-kisoja.Luonnollisesti yksi suuri kisojenjärjestämiseen liittyvä kysymyson, minne urheilijatmajoitettaisiin, silläpääkaupunkiseudun hotellienmajoituskapasiteetti onriittämätön. Aina, kunHelsingissä on järjestettyyleisurheilun arvokilpailut, onurheilijoiden kisakylänä ollutTeekkarikylä, viimeksi vuosina1994 ja 1983. Tälläkin kertaa SULotti ylioppilaskuntaan yhteyttäja pyysi tarjousta Teekkarikylänkäyttämisestä kisakylänä.Kisakylänä tulisi toimimaan ns.poikamieskylä.

Me hallituksessa totesimme, ettäasia on pohtimisen arvoinen,vaikkakin kylän tyhjentämisestäkoituukin suurta harmiaasukkaille. TKY:n hallituksella eikuitenkaan ole valtuutustapäättää tämän kokoluokanasioista, joten hanke vietiinylintä päätösvaltaa käyttävänedustajiston päätettäväksi.Kokouksessaan edustajistoantoi valtuutuksensajatkoneuvotteluille ja samallapäätti neuvottelujen reuna-ehdoista. Nämä reunaehdot

tarkkoine sanamuotoineen onluettavissa TKY:n nettisivuilta,mutta lyhyesti sanottunahankkeen tulisi mahdollistaaTeekkarikylän laajentaminenServin mökin parkkipaikantontille ja Otaniemen itärannallesekä mahdollistaa Otahallinperuskorjauksen jatkaminen.Toteutuessaan kisakylähanketoisi helpotusta opiskelijoidenasuntopulaan, sillä nykyisessäpoikamieskylässä ei oletarpeeksi vuodepaikkoja eliTeekkarikylään rakennettaisiinuusia opiskelija-asuntoja.Kansainvälisen yleisurheiluliittoIAAF päättää kisapaikasta13.4.2002 Nairobissa. Ennenkuin kukaan lähtee jonottamaanLippupalvelun eteen, täytyykuitenkin todeta, että koko MM-kisojen tuleminen Suomeennäyttää varsin epä-todennäköiseltä. Päteviähakijoita on muitakin.

Pätevältä eli ei tuntuu tällähetkellä myös oma oloni. Kunviime viikot on vanhan raadinkanssa väännetty vielä viimeisiäsilauksia killan toimintakerto-mukseen ja tilinpäätökseen jasamalla on yrittänyt sopeutuauuden talon tavoille, ovatyöunet jääneet vähän vähille.Tätä kirjoittaessa vuosikokouson vielä edessä ja joudunjännittämään sormet kyynärpäitämyöten ristissä. Toivottavastitaloudellisesta vastuustapäästään :)

Kevättä odotellen,

kiltakumminne Laura

ps. Kai muuten tiesit, että TKYtäyttää tänä vuonna 130 vuotta?Vuoden aikana onkin luvassakaikenlaista juhlavuosilisää yli-oppilaskunnan toiminnassa.Wappubileistä on ainakintulossa megalomaaniset, kiitospikku-Juuson (aka. raksanentinen isäntä). Kannattaa myössuunnata Wappuna Mantalle,siellä saattaa tavata tuttuja

Vaalikokouksessa ehdotetti in josjonkinlaisia variaatioita kolmossivunraksalaisiksi... Saanen esitellä eräänvariaation, olkaa hyvät: kolmossivunkimppa

Raksan perinteinen Kirjoitus-kilpailu VIINLANDIA!

Aiheena vuonna 2002:TODELLISUUS

Hienot ja perinteikkäät palkinnot odottavat voittajiaan!Palauta oma kirjoitelmasi 9.4. mennessä liitetiedostona päätoimittajalleosoitteeseen laura.hiltunen@hut.fi tai samaisen henkilön riippariin.Lahjomaton ja oikeamielinen raati valitsee voittajan, joka julkistetaanVappusimoilla.

RILin palkkasuositus vuodelle 2002

RIL lähetti viime syksynä rakennusalaa opiskeleville teekkareille postitse kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää teekkaripalkkasuosituksien toteutumista sekä kesän 2001 työtilannetta. Vastauksia saatiin 227, joka oli n. 15 % kaikista lähetetyistä posteista. Kysely osoitti kesän 2001 harjoittelupaikkatilanteen olleen varsin hyvä. Töissä kävi jopa 92 % kyselyyn vastanneista. Alla kyselystä laskettu keskiarvopalkka opintoviikoittain sekä vertailut RILin palkkasuosituksiin.

Kesäharjoittelu 2001 : Palkkakyselyn tulos

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

1 2 3 4 5 6 7Opintoviikot

Palkka [mk]

RIL 2002RIL 2001KA

RIL

Mietittäessä palkkasuositusta vuodelle 2002 on apuna käytetty tehdyn kyselyn tuloksia.

RILin teekkaripalkkasuositus v.2002

Vk Ov Suositus [euroa] I 25 1450 II 50 1545 III 80 1640 IV 110 1735 V 140 1830 VI-N 160 1925

4

Kohti Kalliota kävi tiemmeennen vuotuista RaksanGOOMia. Laiva lähtee vastakolmelta, joten ehdimmenauttia muutamat ohrapirtelötja punaiset lenkit ennen itseasiaa. Kalliosta suuntaammekohti satamaa. Saan kuullaolevani epäaito helsinkiläinen,koska en osaa mennä vanhaanratikkaan sisälle. Mikseimuuten keskiovista ole ennensaanut mennä sisälle ja miksiratikasta on pitänyt lähteäkävelemään samaan suuntaanratikan kanssa? Saan kuullamuutamia selityksiä, mutta neeivät vaikuta kovinkaanasiantunevilta. Anteeksi vain.

Satamassa ei ole enää suurtatungosta, sillä saavumme sinneehkä hieman myöhään. Jokuonneton koittaa vielä saadalippua ja joku vieläonnettomampi koittaa päästä

laivaan ilman lippua. Laukkujentarkastuksen jälkeen, missäkukaan meistä ei jäänyt kiinni...,vastaan tulvahtaa bilelaivantuoksu. Tuhkimo alkaa olla joaika elähtäneessä kunnossaviihdytettyään viikonajanGOOMaajia. Löydämme hytin jatuoksut senkuin paranevat.Nyt voikin biletys alkaa. Osaporukasta päätyy baariinjuomaan olutta ja osa TaxFreehinostamaan viisasten juomaa.Viikkari on tänä vuonna ollutkaukaa viisas ja pakottanutopiskelijaraukat ostamaanruokalipukkeet osana tiketinhintaa. Suuntaamme siis kohtiseisovanpöydän antimia. Niinviisaita ei laivayhtiössä sentäänole oltu, että he osaisivat laskeakuinka monta henkilöä yksillälipukkeilla aterioi. Ruokailunjälkeen alkaakin sitten muistihieman pätkiä. Jumitetaanhytissä, hyttikäytävillä ja

pogotaan Kwanin, NeljänRuusun ja Hemma Beastintahdissa. Osa illasta on kuinkylmä suihku niskaan. Mutta sitämitä en muista, sitä ei kaiketikoskaan ole tapahtunut(viisaampien minulle antamaelämänohje).Haloo, haloo, kuuletteko!Tässä puhuu laivan kapteeni...laivamme on juuri ajanut karille,mutta ei syytä huoleen. Keulaanon tullut vain henkilöautonkokoinen aukko. Te oletteensimmäinen jolle asiastailmoitan. Korostan pysykäähytissänne ja katsokaa, ettäystävänne ovat sielläkanssanne. Viinat voitte toimittaasitä ennen kapteeninne hyttiin.Ich habe eine keine... äh öö ..krhöö..Väsyttää, mutta ei GOOMillasovi sammua ennen aikojaan.Hytti saa jäädä. Koitamme saadaitsestämme bilemieltä irti.

Musiikki on liian kovalla japäähän sattuu. Hytti voittaa.Monet ovat kestävämpiä.Käytävillä vilahtelee tooga-asuisia raksalaisia, vaatteet ovatlukkojen takana... Niin, joillekinsitä käy kaikenlaista. Miksimuuten aina samoille henkilöille?Aamulla olo on yllättävänkinpirteä. Muutamat kykenevätjopa aamiaiselle. Sitten onkin vainodottelua, koska laivasta pääseepois. Lopulta tuhkimo päästääotteestaan ja jää odottelemaan,josko se oikea prinssi joskussaapuisi. Me suuntaamme kohtikoteja tai kuka minnekin.

Ala-asteen kuvaamataidon tunnilla piirustusaihe mikä sinusta tuleeisona? kuului ehdottomasti all time top 5 -kastiin syksyisenmetsämaiseman, virpomavarpujen, äitien- ja isäinpäiväkorttien ohella.Eipä ollut tokaluokkalaisen harvahampaan kovin helppoa lyödätulevaisuuttaan lukkoon, varsinkin kun öljyväriliitu suli käsiin, saatiettä olisi ollut hajuakaan, mitä eri ammattikuntien edustajat oikeastitöissään tekevät.Muistan olleeni vielä melko räkänokka, kun piirsin ison itsenikampaajaksi. Eipä se ole koskaan varsinainen toiveammattini ollut,mutta ainakin tiesin, mitä kampaaja tekee työkseen. Sitä paitsikampaajalle ei tarvinnut piirtää univormua.Vähän myöhemmin univormut alkoivat kiinnostaa, joten harkitsinvakavasti poliisin uraa. Nuorempana konstaapelina olisin voinutantaa sankarihaastatteluja Hälytys 911:ssä ja kokemuksen kartuttuaolisin luonnollisesti siirtynyt FBI:n palvelukseen tai ryhtynytMacGyverin kaltaiseksi freelanceriksi.En usko, että olisin halunnut isona kohumalliksi, vaikka kyseinenammatti olisikin lanseerattu jo 1980-luvulla. Ne, jotka sanoivat ääneenhaluavansa isona laulajaksi, missiksi tai NHL-jääkiekkoilijaksi, olivatjo silloin ala-asteella melkoisia huithapeleja.

Onneksi nyt voi jo huokaista helpotuksesta, sillä tässä puljussa eitarvitse piirtää, mitä aikoo tehdä isona riittää kun vain ryhtyyISOksi! ISO-henkilön hommassa yhdistyy kaikki perinteistentoiveammattien hyvät puolet: saa olla tekemisissä ihmisten kanssa,pääsee puhumaan kieliä ja jokainen päivä on erilainen.ISO-henkilö on vähintään MacGyverin veroinen sankari, joka auttaaphuksia selviytymään tilanteesta kuin tilanteesta. Tosin MacGyverei ole yhtä hyvännäköinen kuin ISO-henkilö. Etenkin IK:n ISOtnäyttävät syötävän hyviltä sinisissä univormuissaan. Eikä siinä vieläkaikki he saavat univormujensa koristeeksi ISO-henkilönvirkamerkin.Tee elämästäsi glitteriä ja ryhdy ISOksi syksyn 2002 phukseille. Koollaon väliä.

Kasva isoksi, äläKasva isoksi, äläKasva isoksi, äläKasva isoksi, äläKasva isoksi, äläaikuiseksiaikuiseksiaikuiseksiaikuiseksiaikuiseksi

Istun Ruotsinlaivan hytissä janaputan kannettavaatietokonetta. Tähän sitä ollaansitten tultu. Enää ei riitä, ettäruotsalaiset ovat parempiapingiksessä, käsipallossa jahapansilakan valmistamisessa.Lisäksi heidän on oltava niinhemmetin onnekkaita, että jopaEM-kisojen futiksessa heillä käyniin hyvä tuuri, että vainonnettaren täydellinenkääntyminen saattaa tiputtaaheidät kisakoneesta. Yritinistuskella laivan baarissanonchalantina tummaa oluttanimaistellen, kun viereeni tupsahti

keski-ikäinen ruotsalaismiesEricssoniinsa puhuen.Kännykkä laskeutuu pöydällesoidakseen uudestaannopeammin kuin härmäläinensanoo surströmming. Soittoäänion tuttu. Olen kuullut sen joskusaiemmin, mutten milloinkaantuosta mallista. Varmistan vielä,että se todella on aito Ericsson.Jep, silmäni eivät valehtele..Puhelin soi uudestaan javarmistun äänestä. Se on aitoNokia-ääni: legendaarinenGrande Walse. Tiluliiluu-tiluliiluu-tiluliiluulii. Olen voittaja!

Usva

Raksan GOOM 2002Raksan GOOM 2002Raksan GOOM 2002Raksan GOOM 2002Raksan GOOM 2002

Koulutusjaosto on TKY:n hallituksen alainen elin, jokamuodostettiin vuonna 2000 yhdistämällä silloinen opinto- jakansainvälisyysjaosto. Koulutusjaoston tarkoitus on toimiatiedonvälityskanavana opinto- ja kansainvälisyysasioissajäsenistölle. Lisäksi se on vaikutuskanava, mitä pitkin voi saadaäänensä kuuluviin ja mielipiteensä esille. Myös TKY:n toimijatsaavat tältä foorumilta palautetta toiminnastaan ja uusianäkökulmia. Koulutusjaosto toimii siis erittäin tärkeänä apunaniin koulutuspolitiikka- kuin kv-sektoreille tuomalla esiinmielipiteitä sekä konkreettisesti avustamalla monenlaisissaprojekteissa.

Koulutusjaosto on kaikille avoin, ja mukaan toivotaankin kaikkiakoulutusasioista kiinnostuneita, koski kiinnostus sitten TKK:n,koko Suomen tai koko Euroopan kattavia asioita. Joka vuosijaostoon nimetään noin kymmenen varsinaista jäsentä, lähinnäkiltojen opintovastaavista, mutta toiminnassa kaikki ovat mukanatäysin samanarvoisina. Koulutusjaoston puheenjohtajana toimiiperinteisesti TKY:n hallituksen opintovastaava ja sihteerinäkorkeakoulupoliittinen sihteeri.

Jos sinua kiinnostaa toimia mukana, ilmoittaudu ihmeessäkoulutusjaoston postituslistalle (koulutusjaosto@tky.hut.fi) taiota yhteyttä IK:n opintovastaavaan Niina Virtaseen(niina.virtanen@hut.fi). Koulutusjaoston toiminnasta tiedotetaantulevaisuudessa myös ainakin IK:n nyysseissä.

NV

Lasten suusta kuultua...

84! Koska siinä iässä sinun ei enää tarvitse mennätöihin, vaan voit viettää kaiken ikäsi rakastaen toistamakuuhuoneessasi.(Juudith, 8)

Kun olen päässyt lastentarhasta, etsin itsellenivaimon!

Mikä on oikea ikä mennä naimisiin?

Mitä ihmiset useinmiten tekevättreffeillään?Ensitreffeillä kerrotaan valheita toisilleen ja tämä saatoiset tarpeeksi kiinnostumaan, että mennään seuraavilletreffeille.(Mika, 10)

Mikä on pettämätön keino saada jokurakastumaan sinuun?

Älä omista haisevia vihreitä lenkkareita. Saat ehkähuomiota, mutta huomio ei ole samaa, kuin rakkaus.(Artturi, 9)

OletkOletkOletkOletkOletko kiinnostuno kiinnostuno kiinnostuno kiinnostuno kiinnostunutututututopinnoistasi?opinnoistasi?opinnoistasi?opinnoistasi?opinnoistasi?

Goomaajat Fili, Anne, Piia ja Katja

RRRRRuotsa la i s tauotsa la i s tauotsa la i s tauotsa la i s tauotsa la i s tamamamamamagiaagiaagiaagiaagiaa

5

Ystävänpäiväävietettiin sitsienmerkeissä jokolmatta kertaa.Ilmastollisistas y i s t äaikaisemmiltavuosilta tuttusitsejä edeltävärusetti luistelupäätettiin vaihtaar e i p p a a k s iulkoiluksi, muttase vaihtuikinkortinpeluuksikiltiksellä.K e l l o nl ä h e s t y e s s äs e i t s e m ä äporukka kuitenkinsuunnisti kohtiOK20:tä jä pöytiin

Minnet. Viimeisenä kisanakäytiin lehdentaittelu, jossauskomattomista suorituksistahuolimatta voittajaa ei saatuselville.Ruokailun lomassa saatiin kuullalauluesityksiä ja suurimmatsuosionosoitukset sai RaksanTrion laulu mittareille.Pääruuaksi tarjoiltiin suorastaan

Raksa ja mittarit ne yhteen sopii...Raksa ja mittarit ne yhteen sopii...Raksa ja mittarit ne yhteen sopii...Raksa ja mittarit ne yhteen sopii...Raksa ja mittarit ne yhteen sopii... Matkailu avartaa jaautolla pääseeOlin nuorempana ja viriilimpänä kesää viettämässä sukulaistenluona etelä-Karjalassa. Eno perheineen päätti näyttää nuorellekaupunkilaisjuipille paikallista kulttuuria. Teimmekulttuurikierroksen, jossa kiersimme katsomassa paikallisenvankilan ja mielisairaalan. Kulttuurikierroksen päätteeksi vedimmetorin laidalla lihikset. Kyllä matkailu avartaa.

Toinen asia, joka avartaa, on nenän kaivaminen. Olin kaverinikanssa interraililla ja olimme päätyneet juuri yhdistyneeseemBerliiniin. Olimme olleet kiertelemässä kaupunkia ja lepäilimmepaikallisella puiston penkillä. Viitisen minuuttia olin yrittänyt kaivaanokastani sinne juuttunutta räkäkokkaretta, kun huomasin eräänjapanilaisen turistin kuvaavan minua videokameralla. Oli ilmeisestikuvannut jo tovin. Jossain päin Japania oli samana kesänä hauskaperhetapahtuma videoiden parissa. Kyllä naurattaa.

Toinen asia, joka naurattaa yleensä, on pirkan niksipalsta. Viimeksilukemani niksiä voi jokainen autollinen soveltaa arkielämässään:Jos sinulla ei ole pesukonetta, niin laita pyykit, vesi ja pesuainekannelliseen soikkoon. Sitten ei kun autoon ja mäkiseen maastoonajelemaan. Kohta hohtavat pyykit valkoisina. Miten maailmassaon pärjättykään ennen niksipirkkaa?

Nimim. Tulipas sitä juttua taas

istuttiin ovella saatujennumeroiden mukaisesti.Sitsien ollessa lopuillaan olijälkiruuan vuoro. Rommikaakaolämmitti ja sydämenmuotoisetvohvelit kermavaahdon ja hillonkera maistuivat. Molempienkiltojen lukkarit laulattivatporukkaa ahkerasti ja tässävaiheessa iltaa oli jo syytä laulaa

s u u s s asulavaalihamu-reketta japeruna-muussia,m u t t aolennai-sin osapääruo-kaa olitietenkinpunaviinija lauluraikui...S i t s i e nalkupuo-l e l l atunne l -m a akevennet-t i i n

imuviestillä. Tavallista paksumpipaperi toi kisaan vaikeusastettaja taktisia pudotuksiakin nähtiin.Alkuruuaksi saatiin kerrankinjotain erilaista tavallisen salaatinsijasta. Ensin pöytiin tuotiinkulholliset juustoraastetta jaleipäkuutioita. Sipulikeittojenilmestyessä eteemme suurin osa

porukasta tajusi idean. Muttakoska olemme sentäänkorkeakoulussa, eipä aikaakaankun leipäkuutioita lenteliilmassa. Ensimmäisenä kilpailuna käytiinNapakymppi, jossa Neiti Xvalitsi Herra A:n ja palkintomatkabaaritiskiltä kännimaahan saattoialkaa.Sitsien alussa vielä viimeisiäihmisiä saunasta odetellessakiltojen lukkarit esittelivätitsensä ja mittareiden isäntätoivotti kaikki tervetulleeksi jatoivoi illasta muodostuvanhauskan. Ja niinhän siinäkävikin.

Mari Tuhola

Speksiläisten yllärivierailu ystävänpäiväsitseille

6

Speksi on täysin omanlaistaanopiskelijateatteria, sillä sesyntyy näyttelijöiden ja yleisönhulvattomasta, interaktiivisestavuoropuhelusta. Jokainen esityson ainutlaatuinen elämys niinkatsojille kuin lavalla olijoille, silläkatsomossa ei tarvitse istuatuppisuuna. Yleisöllä on lupa jajopa velvollisuus kommentoidanäyttelemistä, lauluesityksiä jamuita lavan sekä orkesteri-montun tapahtumia. Parhaistapaloista voi pyytää uusintoja jauusia tulkintoja.

HistoriaaSuomen ja Teknillisenkorkeakoulun ylioppilaidenspeksiperinne juontaa juurensaalun perin Ruotsiin, josta se onkulkeutunut tänne aikojensaatossa. Ensimmäinensuomalainen speksi tehtiinvuonna 1933, jolloin tempauksenyhteydessä valmisteltiin jaesitettiin ensimmäinen suuriproduktio, Mu-Mu. Tämänjälkeen tempausspeksejäesitettiin 50- ja 60-luvuilla.Perinne katkesi vuonna 1967,mutta herätettiin jälleen henkiinvuonna 1990, minkä jälkeenspeksi irtaantui tempaustenyhteydestä ja muodostuijokavuotiseksi produktioksi.Vuoden 2001 speksi, Seitsemässinetti, esitettiin 9 kertaa ja keräsiyhteensä noin 4000 katsojaa

ympäri Suomea.

Teekkarispeksi2002 Olympos eliJ u m a l a i n e nkomediaVuoden 2002 Teekkarispeksi,Olympos eli jumalainen komedia,pureutuu tuttuihin ja ainaajankohtaisiin aiheisiin:rakkauteen, mustasukkai-suuteen, petokseen jakuolemaan.

Mitä tapahtuu, kun Homeros,antiikin suurin tarinaniskijä,päättää kertoa viimeisentarinansa? Tuo katkera vanhaukko pistää Olympos-vuorenjumalten asiat päälaelleen japoloiset jumalat saavat tutamiltä tuntuu olla tavallisiakuolevaisia. Mystisistäjumalhahmoista tuleeHomeroksen taiteellisenkunnianhimon pelinappuloita.Siinä on ylijumala Zeuksella jatämän vaimolla Herallakestämistä, kun rakkaudenjumala Eros saa elämänsäensimmäiset pakit, kuvankauniinAfroditen meikit ja vaatteet ovatpilalla ja seppä Hefaistos alkaavaatia valtaa kansalle. Kriisin voiratkaista vain jumalainensankaripari, Herkules ja PallasAthene, joiden matka viemystisen Delfoin oraakkelin

luota Manalan syvyyksienkautta aina maailman ääriinsaakka. Matka saattaa kuitenkinolla turha, sillä Homeros onpäättänyt kirjoittaa viimeiseentarinaansa traagisen lopun.

Jumalaisen spektaakkelinohjauksesta vastaa ohjaaja KenEklöf, käsikirjoituksestakolmikko Tapio Ranta, JuhoHärme ja Kaarlo Väisänen,musiikista Julia Jakka,lavastuksesta Anne Vähätalo,Juhani Laaksonen ja ElinaKäyhty, puvustuksesta KatiSavolainen, maskeerauksestaRiina Laine sekä tuotannostaKenneth Kronholm, Aki Laineja Outi Koivisto.

Olympoksen kohtalo ratkaistaanEspoon kulttuurikeskuksessa23.-24.3., lappeen Rannallakaupunginteatterissa 4.4.,Oulussa Oulu-opistossa 12.4.,Tampereen Tullikamarilla 17.-18.4. sekä Helsingissä Savoy-teatterissa 21. ja 22.4. Lisätietoalipunmyynnistä osoitteestahttp://speksi.tky.hut.fi sekäpääkaupunkiseudun esityksiinviikosta 9 lähtien TKY:nsihteeristöstä, TKK:n ala-aulasta sekä speksiläisiltä.

Kenneth Kronholm, tuottaja

4.12.Viimeinen speksinimprovisaatioharjoitus onmeneillään. Tänään kaikkienpitää laulaa etukäteen harjoiteltulaulu, jonka ohjaaja sitten käskeeesittämään monella erilaisellatavalla. Kädet hikoavat jakurkkua kuivaa. Jännitänenemmän kuin koskaan. Mitentämä voi olla näin vaikeaa? Kyseei kuitenkaan ole ensimmäisestäkoe-esiintymisestäni jasoololauluakin olen harrastanutniin kauan kuin muistan. Tilanneon kuitenkin tuskallinen. Toinentoistaan parempia esiintyjiänousee estradille. Yksi joutuuesittämään joululaulunvoimakkaan seksuaalisenlatauksen kanssa, toinenlastenlaulun kuin serenadin.Ohjaajamme Ken Eklöf sanoi joedellisellä kerralla, että laulujenpitäisi olla suomenkielisiä jahelppoja. Olen valinnutlaulukseni Rakentamistaloudenkerhon ROPOn risteilyllä tutuksitulleen My Wayn, joka vastaanäihin vaatimuksiinmahdollisimman huonosti. Oloei ole ollenkaan rauhallinen.Vuoroni tulee ja joudunesittämään My Waynhomoeroottisesti. Olo on

entistäkin rauhattomampi

8.12.Ensimmäinen saunailta kaikkienimprovisaatiokurssiryhmien javanhojen speksikonkarienkanssa. Vaikuttaa aikaässäporukalta. Näiden kanssavoisi tehdäkin hommia, vaikkeinäyttelemään pääsisikään.Katson vapaita vakansseja jahuomaan, että valittavananäyttelijänhomman lisäksikiertueblondi tai vasen spotti.Vetyperoksidia siis peliin, jos eimuuten onnistu.

10.12.Ohjaaja soittaa kännykkääni jatoivottaa tervetulleeksinäyttelemän. Olo onristiriitainen. Tunnen suurta iloasiitä, että juuri minut valittiinlavalle yhdentoista muunonnekkaan kanssa, muttakaikista voimakkain tunne onkuitenkin siitä, että miten omaajankäyttöni tulee kestämääntämän uuden tilanteen. PaluuKielletylle Planeetalle musikaalissa esiintyminentappoi lähes täysin vapaa-aika -käsitteeni ja leijonanosanopiskelukäsitteestä. Speksissäkaikki ovat teekkareita ja siis

opiskelijoita kuten minäkin,mutta mitä se taas sitten kertoo.Onko kyseessä Otaniemenluovuuden kehto vai jälleenkerran oiva nakkisuojaopintoviikkoja vastaan? Mietinasiaa nanosekunnin, kunneskiitän luottamuksesta ja kirjoitankalenteriini koko kevään ylleSpeksi.

16.1.Saavuin juuri kolmen viikonexculta Afrikasta. Reissu oliaivan loistava ja sarvikuonotehdottomia suosikkieläimiä.Vatsa on edelleen trooppisenbakteerin murjoma ja jo nytpitäisi vielä opiskelujen päälleopetella käsikirjoitus ulkoa.Lukutreeneissä ihaillaanrusketustani ja käsketäänsäilyttämään se ensi-iltaan asti.Millähän se nyt sitten onnistuu.Pitää kaiketi hankkia omakotisolarium. Harjoituksia olisinäemmä lähes joka päivä.Aurinkoa ei taideta nähdävähään aikaan.

18.1.Ensimmäiset todelliset treenit.Tästä se alkaa. Fiilis onhuipussaan. Roolihahmoni onaivan yliveto ja käsikirjoitus

mahdollisimman herkullinen.Tästä tulee vielä hieno näytelmä.Näen jo nimeni neontaululla, kunsaavun ensi-iltaan valkoisenCadillacin kyydissä. Paluutodellisuuteen tapahtuukuitenkin nopeasti ohjaajanäänen kuuluessa. Joo, ihanhyvin meni. Ottaisitko housutpois, niin otetaan kohtausuusiksi. Punastun ja teen työtäkäskettyä. Tässä pitää näköjääntottua aivan mihin tahansa.

29.1.Uh Eilinen meni pitkäksi.Tänään pitäisi taas olla täydessäiskussa. Yritä olla sellaisenkrapulaisen näköinen., kuuluuohje ja taas tulee voittajaolo. Mäpystyn siihen! Tän mä osaan!

7.2.Ensimmäiset laulutreenit. BiisienDL. oli jo viime viikolla, muttajostain syystä en ole saanutvieläkään sanoja. Syykin löytyy.Otax on särki ja sanat kiertävätjossain päin bittiavaruutta. Saanne käteeni 15 minuuttia ennenlaulua. No niin. Eiköhän se tästävielä lähde. Ainakin kannustuson kohdallaan.

8.2-10.2.Olemme matkalla Räyskälänlentokentälle. Siellä on tarkoitusharjoitella koko viikonloppupaikallisessa motellissa. Mitenluova oikein voi olla siinävaiheessa, kun on treenattu 10tuntia putkeen samaanäytelmää? Vastaus: Hyvinluova. Mä oon nero!, huutaaohjaaja, kun kohtaus viimeinkinloksahtaa kohdalleen. Muutnäyttelijät nauravat ja ulvovattuoleillaan, kun toiset tekevätkohtaustaan. Pokka ei lopultapidä edes näyttelijöillä tähänaikaan illasta. Aika mennäsaunomaan.Viikonlopun aikana otettiin lähes200 kuvaa, jotka ilmestyvätnettiin lähes välittömästi.Seuraavissa treeneissä kohtaanoutoja katseita. Netissä onnäköjään aivan kaikki kuvat.Onnistuneet ja vähemmänonnistuneet Onneksi ne ovatsalasanan takana ja pääsy onvain produktiolla. Kokosatapäisellä produktiolla

14.2.Ystävänpäivä. Meillä onvuorossa ensimmäinenläpimeno. Tiukka kertaus

käsikirjoituksesta vielä ennen h-hetkeä ja sitten vain lavalle.Katsomassa on nyt bändi jamuuta speksiporukkaa.Ylimääräisen paineen voi tuntea.Ai tällainen, huutaa jokuesityksen päätteeksi. Tämähänvoisi olla jo valmis yläasteenj o u l u j u h l a n ä y t e l m ä . Palaudumme maan pinnalle.Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa.Esityksiin on kuitenkin vielä ylikuukausi ja harjoituskausipuolivälissä. Katson kalenteriaja huomaan seuraavankuukauden aikana neljä vapaatailtaa. Eipä haittaa. Näin hyvänporukan kanssa on todellinen iloviettää vapaa-aikaa.Nappaan muutaman tyypinmukaani ja käymme tekemässäex-tempore esityksen raksan jam a a n m i t t a r e i d e nystävänpäiväsitseille. Omstart!

Joran Hasse Hasenson

Ensimmäistä kertaa lavalla

SpeksineitsySpeksineitsySpeksineitsySpeksineitsySpeksineitsyen salaiset päien salaiset päien salaiset päien salaiset päien salaiset päivvvvväkiräkiräkiräkiräkirjajajajajattttt

TEEKKARISPEKSI ANTIIKIN MAISEMISSATEEKKARISPEKSI ANTIIKIN MAISEMISSATEEKKARISPEKSI ANTIIKIN MAISEMISSATEEKKARISPEKSI ANTIIKIN MAISEMISSATEEKKARISPEKSI ANTIIKIN MAISEMISSA

Lisätietoja: http://speksi.tky.hut.fi

7

Tässä hiljattain pidetyssä rekrytilaisuudessa eräs mies totesi etteirakennusala ole seksikästä. Miksi ei? Kuka määrää mikä ala onseksikästä? Mikä tekee toisista aloista seksikkäämpiä kuin toisista?Kautta historian olemme eläneet miesten maailmassa. Tuo iso,karvainen otus on muokannut mielipiteitämme jo kolmattavuosisataa. Feminismi on yrittänyt nostaa päätään ja on siinä jonkinverran onnistunutkin. Naisia on alkanut virrata duunareittenpukuhuoneisiin muutenkin kuin fantasioissa, kalentereissa ja roisissapuheissa. Silti miehinen mieli ei ole voinut antaa periksi vaan onjyrännyt alalla olevat naiset mielipiteineen täryjuntan lailla. Vaikkeiraksalla hääräävä nainen välttämättä ole feministi ja suuri tasa-arvotaistelija, ei hän myöskään välttämättä sovellu kipusiskoksi tailastentarhatädiksi. Uskokaa urokset vaan, hänen on huomattavastiparempi olla siellä raskaan työn raatajien kukkulalla. Olisiko jo aikasiirtyä erilaisten yksilöiden maailmaan ja jättää taakse miesten janaisten maailma? Ei kaikista miehistäkään ole duunareiksi tairallikuskeiksi!

Mutta tällä hetkellä elämme edelleen miesten maailmassa. Siinämaailmassa ala, joka on täynnä viiskymppisiä raavaita miehiä eitietenkään voi olla seksikäs könsikäs -ei edes rupsahtanut rusina. Eitoinen mies voi ajatella toisen miehen ulkonäköä. Sehän on miehisenmielipiteen vastaista ja tekee miehisestä miehestä pikkurillinheiluttajan. Sairaanhoito- ja sihteeriopistollahan juttu on ihan toinen.Nuo alat suorastaan pursuavat silikonitissisiä lyhyisiin juuri ja juurivesirajanpeittäviin mekkoihin puketuneita tekoblondeja. Se jos mikäon seksikästä. -Ainakin testosteronihörhöjen fantasioissa.Totuushan tietenkin on ihan toinen juttu vai onko? Katseleeko miessairaalaan astuessaan maailmaa hassujen lasien läpi ja näkee jokaisenvalkoiseen mekkoon pukeutuneen naisen haluttavana? Vaikkakyseinen henkilö olisi kuinka vanha ja väsynyt parhaat päivänsänähnyt pyylevä harmaahapsi. Sotkeutuvatko todellisuus ja fantasia?Tapahtuuko lähetyshäiriö?

Väitän etteivät naiset jäisi kovinkaan suuresti varjoon jos elettäisiinnaisnäkökulmaisessa maailmassa. Raksa olisi sataprosenttisestiseksikkäin ala-listan kärjessä. Ei niitä hiestä kiiltäviä työllä ansaittujalihaksi katsellessaan voi kuin viheltää. Ajatus siitä miten raavasduunari rakastelee sinua alimakin kylmää ristikkoa vasten, saa sukatpyörähtämään ja punan nousemaan poskiin. Puhumattakaan muistavaikutuksista. Sairaalassa nyt ei ole mitään erikoista. Vain kivojaviherkasveja jotka kasvavat paremmin kuin kotona, hoitoatarvitsevia ihmisiä ja heistä huolta pitävää henkilökuntaa. Ei mitäänriettaita ajatuksia herättävää. Paitsi mitä nyt ne lääkärintarkastukset;).

Onko alojen seksikkyys vain eri maailmojen fantasioiden tuotettavai täyttä totta? Muuttuuko rakentaminen miesten silmissäseksikkääksi kun parikymppiset nuoret naiset alkavat kaivaa kuoppaatai jaella tehtäviä ja käskyttää? On heistä ainakin mukavaa kun nainensoittaa heille ja tilaa betonia tai vastaanottaa rautakuorman.Totuushan on, että mikään ala ei pärjää ilman naista vaikka kukatahansa sohvaperuna yrittäisi jotain muuta sönköttää! Ei sinänsäetteikö mieskin olisi tärkeä.

Iiris InsinööriRaksalainen sinkku

Maailman sivu ovat kekseliäätluonnon- ja ihmistieteilijätkehittäneet erilaisia mallejaselittämään maailmankaikkeudenlainalaisuuksia ja vähintään yhtäpitkään myös opettaneet niidenolevan soveltamiskelpoisiaelävässä elämässä. Energiansäilymislaki kuvaa sitä, kuinkakorkealta pudotaan kiihtyvässäliikkeessä kovaa, ja pysähdys onraju etenkin painovoimanvaikutuksesta. Jos pudokkaanaon henkilö, tätä usein sattuu.Sitäpä ei energian säilymislakitaas kertonutkaan, mikä eipudonnutta henkilöä kovastihelpota: yksinkertainen malliaiheuttaa kipua.

Teemu Teekkari on viettänytkostean illan kahden viekkaanja virvokkeisiinmenevänhumanistiystävänsä kanssa

kalliolaisessa soittoruokalassa.Hänellä on mielessään on vanha(noilla kulmilla usein todistettu)malli alkoholin palamisestamaksassa: yksi pullollinenkolmosolutta palaa tunnissa jasen jälkeen on alkoholikutakuinkin poistunut verestä.Tämä mielessään hän yhdeksänpulloa nauttineena asettuulevolleja luulee pääsevänsä aamullapirteänä laskuharjoituksiin. Hetikohta herättyään pää onkinjulmetun kipeä. Malli alkoholinpalamisesta ei ottanut huomioonkrapulan vaikutusta ja ajatusharjoituksiin lähtemisestälykkääntyy päivän paremmallepuoliskolle.

Insinööritoimisto Murju&PoikaKy on valmistelemassa

Tervehdys!

Välillä näitä juttuja kirjoittaessa on vaikea mieltää, milloin lehti tuleeulos painosta ja mitkä asiat ovat päivänpolttavia juuri silloin. Tällähetkellä ulos katsellessa ei näytä siltä, että Gravis olisi huomenna.Onneksi kuitenkin mäkeä päässee laskemaan sisälläkin jos vanhoihinmerkkeihin on luottaminen. Lehden ilmestyessä taitaa olla joKotimaan Pitkän lähtö hyvinkin lähellä ja kevätkin pitkällä, tosintoivottavasti pienellä peellä ettei kaikki aurinko kulje bussin ikiyönmukana ympäri Suomea.

keskisuuren maatalous-rakennuksen rakentamistaKanta-Hämeeseen. Työntilaajana on tunnettubroilerkasvattaja, jolla on tarvesaada lisäkapasiteettia nopeasti.Murju on työskennellytaikaisemmin pääkaupunki-seudulla ja arvioi, että moisenbroilervajan pystyttämiseen eimene aikaa kuin kolmisen viikkoa.Tästä hän esittää tilaajalle Gantt-kaavion, mihin kasvattaja onkintyytyväinen. Työmaalla alkaakuitenkin ilmetä ongelmia;materiaalitoimitukset takkuilevatja työvoimakin onlaiskanpuolesta. Rakennuksenvalmistuminen viivästyykolmella viikolla. Tämänkuullessaan broilerkasvattaja jahänen räntäsateessavärjöttelevät kasvattinsa eivätole erityisen riemuissaan:kasvattaja syöttääkovaotteisesti Murjulle tämänGantt-kaavion.

Yksinkertainen malli aiheuttaakipua.

Eero Vanhatalo

Kevät merkitsee myös killan vuosijuhlaa, Hermanninsitsiä. Toisinkuin monella muulla killalla, on IK:lla sitsaamassa ollut tavallisestimyös fukseja. Työpisteitäkin on mahdollisuus tehdä jakurssineuvostokin taitaa päästä näyttämään yhteistyön voimaa.Olipa sitten töissä tai juhlimassa, on vuosijuhla varmasti hienokokemus. Se, että kaikki normaalisti farkuissa ja villapaidassaesiintyvät tyypit ovat sonnustautuneet makunsa mukaan jokoiltapukuun, frakkiin tai tummaan pukuun, on jo yksi hyvä syy tullapaikalle. Kilta juhlii tänä vuonna kahdeksattakymmenettä yhdeksättäkertaa mutta kukaan ei varmaan ole välttynyt huomaamasta TKY:n130-juhlavuotta tai teekkarikylän viidettäkymmenettä ikävuotta.Lisäksi ns. leikattu konjakki eli jaloviina täyttää 70 vuotta, juhlahetkisekin tavallaan.

Tähän mennessä toivottavasti jokainen on jo huomannut, että killanja Otaniemen ulkopuolellakin on älyllistä elämää. Henkisentasapainon ja välillä ihan sen sisäkorvassa majailevantasapainonkin takia kannattaa välillä miettiä jotain ihan muutakuin kouluasioita. Toisaalta kaikki älyllisyys ei täältäkään ole täysinkaikonnut ja uusiakin haasteita on tarjolla, itse otin vuodenvaihteessanakin Teekkarijaostossa joten tj-huone sihteeristössä on kiltiksenohella yksi paikka bongata minut tarvittaessa. Käymään saa tokitulla vaikka ei olisi niin asiakaan, mahdolliseen Wappuun asti olenolemassa teitä varten. Ensi syksynä tarvitaan uusia isohenkilöitävielä tällä hetkellä intissä, lukiossa tai muualla nuokkuvien fuksientueksi ja turvaksi. Teillä on mahdollisuus jatkaa hyviä perinteitä javälttää vanhoja virheitä uusien fuksien, uuden kipparin ja uudenisohenkilövastaavan kanssa.

Olkaapa ihmisen kuvalla,

kipparinne Matti

Kippari jorisee fukseilleKippari jorisee fukseilleKippari jorisee fukseilleKippari jorisee fukseilleKippari jorisee fukseille

MalliajaMalliajaMalliajaMalliajaMalliajatteluatteluatteluatteluatteluaSEX ANDSEX ANDSEX ANDSEX ANDSEX ANDTHE RAKSATHE RAKSATHE RAKSATHE RAKSATHE RAKSASeksikäs könsikäs vai rupsahtanutrusina?Kuinka voit nähdä,että kaksi aikuista,

jotka syövät ravin-tolassa ovat ra-kastuneita?Rakastavaiset vaintuijottavat toisiaan niin,että heidän ruokansajäähtyy. Muut ihmisetväl i t tävät enemmänruuasta.(Lauri, 8)

Mitä useimmatihmiset ajattelevat,kun he sanovatrakastan sinua?

Ihmiset ajattelevat: Joo,minä todella rakastanhäntä, mutta toivon, ettähänkäy suihkussa vähintäänkerran päivässä.(Mikaela, 9)

Miten saat rak-kauden kestä-mään?

Vietä enin a ikasirakastaen, sen sijaan ettämenisit töihin.(Tomi, 10)

Älä unohda vaimosinimeä. Se aiheuttaarakkaudessa sekasotkun(Raakel, 8)

Lasten suustakuultua...

8

Ma 21.1 klo 18.47 LänsiSatamaRäntää sataa vaakasuoraan,mutta se ei ole ennenkäänhaitannut, tuumivat IK-fuksitKanDee Dokata ja MakeYokosait kömpiessään ulosbussista Länsiterminaalinkupeessa. Rohkeasti vaanterminaaliin, jossa Mikko mä enainakaan odota ketäänMiettinen jo meinaakin hukkuamassiisivisen pilettikasan alle.Boarding pass taskuun, nopeapassin vilautus ja välikaljallebaariin odottamaan laivallepääsyä. Pikkuhiljaa alkaamuitakin kiltalaisia löytyästabiilin eläkeläismassanjoukosta. Tunnelma onodottavan jännittynyt, vaikkatuskin kukaan on menossaTallinnaan ensi kertaa.

Ma 21.1 klo 19.54 m/s Meloodia,1.kansiSelvittyään imelästihymyilevästä ristei-lyhenkilökunnastaDokata ja Yokosaitsuunnistivat alashuomatakseen, ettäopiskelijaboxi olivaihtunut mukavankotoisaan pikkuhyttiin, joka olitarkoitettu neljällefuksille, muttal u k u i s t e nperuutusten japoisjääntien vuoksiDokata ja Yokosaitisännöivät hyttiäänkahdestaan. Suihkuei tuntunuttoimivan, vessa eivetänyt ja matto olitahrainen, muttamuuten kaikki olikunnossa. Oli aika

kaputt. Ankaran miesmäistenkorjausyritysten (kiroilua javäkivältaa) jälkeen oli pakkonoutaa apua, ja hetken odottelunjälkeen paikalle saapuikinTallinkin oma MacGyver, jokaselvitti hädän käden käänteessä.

Klo 20.43 m/s Meloodia 5.kansi

Ikävä kyllä olutta ei myyty ennenkello kymmentä, joten Yokosaitja Dokata päättivät pettyneenäsuunata kohti kurssineuvostonvaraamaa kongressitilaa. Huhutkertoivat mittavasta tarjoilusta,eikä puskaradio ollut väärässä,viinamukeja levisi kongressitilanpöydillä silmänkantamattomiin.Siitä eteenpäin tilaisuus etenikinrytmikkäästi ryypiskellenerilaisten puheiden, laulujenynnä muiden numeroiden

kajauttama hän ei oo oikeacowboy, yleensähän onlaulettu jotain Hopeista Kuutatai vastaavaa.

Klo 22.31 m/s Meloodia 7.kansi

Juuri ja juuri karaokestaselvittyään Yokosait ja Dokatasuunnistivat kummallisestifuksiristeilystä Kellarihumppa-risteilyksi muuttuneellakierroksellaan kohtitanssiravintolaa, missäensimmäiset parit jopyörähtelivät harjoi-tuskierrosten merkeissä ympärilattiaa. Nopean sekahauntuloksena myös raksalaisia alkoiilmestyä lavalle enenevässämäärin ja tungoskin alkoi ollamelkoinen. Tahti alkoi kiihtyä jatungos kasvaa, ja tilanpuutekinalkoi olla melkoinen. Myös

mikä ei ollut mikään ihme, silläolihan näissä lauantai-illan aika-ajoissa tarjolla nopeimmankierrosajan saavuttaneillepaalupaikka huomisiinpäivätansseihin. Päätäänpudistellen ja verta valuvaanenää paikkaillen Yokosait jaDokata siirtyivät odottelemaandisko-osuutta.

Ti 22.1. klo 01.181.kansiTässä vaiheessa iltaa alkoivarsinkin KanDee Dokata ollasen verran heikossa hapessa,että oli aika siirtyä palauttaville

muut hytistä evakkoon. Tässävaiheessa KanDeenkin onnistuihoippua omaan hyttiinsätuutimaan.

Ti 22.1. klo 8.30Hytin ovella metelöi jokosiivooja, tai sitten yli-innokasfuksitoveri, oli metelöinyt jokahdeksasta asti. Tallinnaan,nyt Tallinnaan, se kuuluihuutelevan. KanDee nosti pääntyynystä ja yritti heittäähuutelijaa jollain. Käteen eisattunut mitään ja se olihuutelijan onni. Vähän aikaaitseään keräiltyään KanDee

KKKKKanDee DokaanDee DokaanDee DokaanDee DokaanDee Dokata ja Makta ja Makta ja Makta ja Makta ja Make e e e e YYYYYokokokokokosait m/s Meloodiallaosait m/s Meloodiallaosait m/s Meloodiallaosait m/s Meloodiallaosait m/s Meloodialla

valoineen ja äänimerkkeineen.

Klo 15.05Oli päästy eläkeläis-orientoituneen risteilynviimeiselle rastille.Bingoruudukot edessä Dokataja Yokosait kuolasivat oikeidennumeroiden perään. Numerotjäivät saamatta ja voiton taisivatkorjata Lihasulan martatryhmänjohtajanaan jokuIsometsä.

Klo 17.00Loppumatka kuluikin nopeastikillan exqumestarin höylätessä

lähteä suomalaisturistinparatiisiin, laivan tax-freemyymälään hankkimaanneuvoa-antavia tuliaisiamenomatkaa varten. Ikävä kylläoven kahva oli niin sanotusti

lomassa ja aikana. Ainoa, mitäYokosait ja Dokata ihmettelivätoli takapenkin sekakuoron

kanssatanssijat, varsinkinvanhemmat, jotka olivattosimielellä liikenteessä, alkoivataktiivisesti ottaa jopa kontaktia,

Kandee dokota vai joko sait?

kohti hyttikansia. Valitettavastialimman kannen oli suunnitellutvarmaankin joku virolainen,ainakin arkkitehti, sillä KanDeeeksyi nopeasti toinen toistaanmutkikkaampiin käytäviin.

Kadotus jasammuminenkäytävälle näyttijo varmalta,m u t t apelastukseksik o i t u ie d e s t ä p ä i nkuuluva meteli,jota KanDeel ä h t iseuraamaan.Yhtäkkiä edessäaukesi hytin ovi,ja KanDee astuis i s ä ä nt o d e l l i s e e nb i l e luo laan .Sisällä oli kosoltitupakansavua,t y h j i e njuomatölkkienmeri ja paljonisoja miehiä,jotka laulaam ö l i s i v ä t

suomeksi ja saksaksiminikaiuttimista tulvivanmusiikin tahtiin. Railakas menojatkui, kunnes itävaltalaiseksipaljastunut potkunyrkkeilynpiirinmestari halusi levätä ja ajoi

totesi, että ei tarvitse ottaaposliiniluurilla puheluaNorjaan. Ja päätti lähteäTallinnaan. Make Yokosait olisen verran tiltissä, että oliparempi jättää se vainnukkumaan.

Klo 13.30Kipein jaloin KanDee Dokatahoippui hyttiinsä pitkänTallinnassa vietetyn päivänjälkeen. Ainoat, jotkalämmittivät olivat iso pulloKoiravettä taskussa jaMäkkärin burgeri mahassa.Muuten päivä oli kulunutjoltisenkin tyhjänpäiväisenkävelyn ja pällistelyn lomassa.Ilmakin oli ollut suhteellisenkalsea. Olisi pitänyt varmaanottaa se taksi, jota joku Olev olikovasti yrittänyt markkinoida.Mutta tulipahan taas käytyä.

Hytissä odotteli Yokosait, jollaoli oma seikkailukerrottavanaan. Laivalla oliilmeisesti järjestettyjonkinlainen Star Wars-elokuvan koekuvaus, silläkesken parhaiden päiväunienoli hyttiin ilmestynytuseampiakin Darth Vaderiksipynttäytyneitä hönkiviähahmoja. Myöhemmin käviilmi, että kyseessä oli jonkunsortin paloharjoitus sammuvine

hiki hatussa, apunaan emäntä japikkuisäntä. Höylättävänä toimiluottokortti, jolla ostettiin kaljaa.Ja sitä kaljaa tuli ainakin Kimblentarpeiksi. Satamassa sittenpohdittiin, mitä oli risteilystäjäänyt käteen. Joillakin oli lavatkaljaa, toisilla röökiä kavereille.Taisi sieltä Tallinnan karttakinlöytyä ja FuksikapteeniM.Kuroselta melkein mustasilmä. Killan naiset olivathöyrähtäneet suuren rahaan jaralliaksenttiin, Mika Häkkinenlöysi uuden tallipaikankiltahuoneelta. KanDee Dokataja Make Yokosait totesivat, ettäolipa ollut rauhallinen risteily.

Ollaan laivalla, mutta lennettäis mieluumin...

Hymy on herkässä komean miehen rinnalla. (Katri KK ja Joose)

9

eli fuksiristeil eli fuksiristeil eli fuksiristeil eli fuksiristeil eli fuksiristeily ja kuinka se tehdääny ja kuinka se tehdääny ja kuinka se tehdääny ja kuinka se tehdääny ja kuinka se tehdään

Puoli tuntia ennenlaivan lähtöä:K a m p i s s ao d o t t a m a s s ahermostuneenabussia satamaan,onneksi en ollutainoa. Vanhemmato p i s k e l i j a tnäyttävät mallia a j a n k ä y t ö noptimoinnissa.5min ennen laivanlähtöä: Juoksemistatullin läpi ja laivaan.10 min laivanlähdön jälkeen:Tutkitaan hyttiä.Rimmosen kanssajaetaan neljänhengen jättihytti.20 min laivan

9:30-06:00Hmm... Jonkin asteista biletystäympäri laivaa. Juuson terveiset:Älä tee baileys-vodkasekoitusta. Se ei ole esteettisestikovin miellyttävää...06:00:Käynti isohenkilöiden hytissä,mutta tunnelma on hiemanväsynyt. Onneksi muita sattuupaikalle ja päästäänmuistelemaan ensimmäistäpäivää TKK:lla.Klo seitsemän:Hyttiin nukkumaan hetkeksi.Tunnin päästä: Herätyskellotsoivat pitkään.

Seuraavan tunnin päästä:Tallinnan pääkadulla. Missästäällä olikaan mäkki? Löytyi!Uksi kana eine fanta joomalla,suitsuttamine keelatud! Seurasiäärettömän pitkältä tuntuvaodotus terminaalissa. Ei olisipitänyt syödä sitä toistaburgeriaklo 13:30 jotain aikaa:Lopulta takaisin laivaan janukkumaan. Pakko oli kuitenkinnousta bingoa seuraamaan. Eitullut voittoa, vaikka joku,ilmeisesti teekkari, kuinka huutelibingoa Seuraavaksimuistotilaisuus poikien

Liikkeellelähtö tapahtui suoraanmatikan tentistä kohtilänsisatamaa, jossa odottivähemmän hienostunut Tallinkmeloodia. Porukka kokoontuiterminaaliin, jossa liput jaettiin.Pikanen visiitti hytissä, jokasijoittui niinkin ylhäälle, kuinkerros nro. 1:een (autokannen jaoletettavasti jopa konehuoneenalle). Seuraava osoite oli,mikäpäs muu kuin tax free ja ale-hinnat. Evästä otettiin reilustimatkaan, josta jälleen siirryttiin1.kerroksen luolamaisiintunnelmiin.Seuraavaksi vuorossa olikokoontuminen conference

tiloissa, missä tarjoilu olivähemmän pihtailevaa.Muutamat shvotkat kietaistiinalas, jonka jälkeen seurasiteekkari traditioita kunnioittaenyhteislauluja ja sen sellaista.Virallisuuksien jälkeenpaineltiin takaisin hyttitunelmiin,jossa aikamme naukkaultiin jalaskettiin huumorin tasoa reilusti.Gin-pullon häämöttäessäloppuaan oli aika siirtyä baarintunnelmiin. Mitäs muutakaan oliodotettavissa, kuin aina niinhienoja, karaoke esityksia, tosintällä kertaa ilmeisesti pienellakilpailu mielellä. Muistiin jäiainostaan Hassen esittämä

Joutsenlaulu, mutta vissiintarjolla oli muitakin hienojaacteja. Siitä se ilta sittenrupesikin hämärtymään jaseuraavat muistikuvat oliaamuherätyksen tiimoilta, jossapalohalyttimen säestämänänousimme katsomaan, että mistäoikeasti oli kyse. Savuakäytävillä, valot pimeenä jne.kaikkea mitä ei välttämättä haluakokea...Saatuamme vaatteet jokseenkinpäälle, lähdimme rappusiaastelemaan kohti yläkerranvaloisampia oloja. Matkalla tulivastaan reilun viiden

When we were asked to write an article for this newspaper a coupleof days ago we honestly had no exact idea, what topics we shouldwrite about. Simply telling anything, is more easily said than done.

About our experiences at university we didnt want to write (althoughthey are quite good ) because this is one thing everybody shouldmake for himself. The only thing that remained was the possibilityto write something about our experiences as guest students andover Finland.

Apart from the knowledge from various guidebooks or travel bookswe had actually no idea over Finland and how it has to be lived here.Although no risk, no fun we have to make our own experiences.The information our university gave us was also miserable wedont want to say not available. So just going out, finding out andtrying out was on our schedule.The Fuksit - games, particularly were new for us. It was funny to feelas Fuksit again ( what we actually are on TKK ). We particularlywere only a little bit sorry for all the others in our group which hadto explain us every single detail and game in English. Of course italso had the advantage, that we got Mikko and Juuso (and of coursealso others) to know there who were at least also responsible forlots of new experiences and nonsense weve done together.On various Bar tours we also the town to know (and no - we dontpay any rent in various bars yet).Another very nice and new experience for us was the tradition ofSitsit. Even when Marco Keskine always tried to get a German songout of us, we actually always had to remain steadfast not to singand tried to protect all the people there from our singing.The probably biggest new experience for us - apart from FinnishChristmas - is boat cruising, that we really didnt know in this form.These Cruises are really far away from Sunday pensioner excursionsand went always out of control which at least found its highlight atHyperGOOM.

All in all we have to say, that we really enjoyed Finland very muchtill now, however. Even though that its sometimes different andmany things are very new for us ( and the weather gets on mynerves from time to time J ) we really enjoy it here in Finland. Wedont have everything learned and understood here yet ( especiallynot the language and I really want to excuse that we are so bad inFinnish by far ) but try to enjoy the spring time here as well and weare looking forward to all the expected and unexpected things whichare coming.

Peter HaasThomas Niederkoflerhttp://home.pages.at/

helsinki

WWWWWe re re re re rule theule theule theule theule thebarbarbarbarbarsssss

asti, todetakseen ettäsinne oli jäänyt paita. Juusollekerrottiin versio hajonneestasängystä ja korvausvaati-muksesta... Meni vielä aivantäydestä. Mikä v****n tankoon hajonnut?!? En mä mitääntehny!! Ps. En sitten kertonuttästä pienestä salaisuudestaVai oletko jo kuullut sen?

hytissä. Kenelläkäänei käynyt flaksi. Olinmuka ajanutehdokkaat poisä ä r i m m ä i s e nnerokkailla javapaamie l i s i l l äkommente i l l an iedellisenä iltanaVoi olla ettää ä r i m m ä i s y y sp a i n o t t u ie n e m m ä n k i njälkimmäiseenJuuri ennenr i s t e i l y npäättymistä:Poikia kuulutettiinpalaamaan hyttiin.Thomas ja Mikkovaivautuivat sinne

palomiehen saattua, jonkajälkeen alkoi oikeastikin vähänmietityttään. Noh, tilanteestä ei,mielestäni ainakaan, tullut mitäänvirallisempää selvitystä (eiainakaan suomeksi...), muttailmeisesti kyseessä olijonkinlainen harjoitus, taijotain...Toinen päivä meni suhteellisenkevyesti ja pian olimmekin jokotoisamissa maisemissa.JEP, sen pituinen se!

Anonymos Sailor

Hytti bileet... (Joose, Marja, Katri ja Immu)

lähdön jälkeen: Laivakäynnistää moottorit ja lipuuulos satamasta.(Tax free aukeaa) Joukkojenkeskittyminen ale-viinojenluvattuun maahan. (Piruperiköön koskenkorvan!)Ennen yhdeksää:Musiikkia hytissä. mm.Eläkeläiset ja rammstein.Arvatenkin Peterillä jaThomasilla on osuutta musiikinvalintaan...Yhdeksältä kokoontuminenkonfferenssisalissa. Hasse vieshow:ta ja laulattaa yleisöä. Eräätvain eivät oppineet sanoja jalauloivat (oletettavasti) J.Karjalaisen cow boy-kipaletta.

(Ilmaisia drinkkejä tarjolla)

Elina ja Fili

10

Äkkilähdöllä AfrikkaanÄkkilähdöllä AfrikkaanÄkkilähdöllä AfrikkaanÄkkilähdöllä AfrikkaanÄkkilähdöllä Afrikkaan10. joulukuuta sain mielen-kiintoisen puhelun. LähdeAfrikkaan, kuuluivat soittajanensimmäiset sanat. Tunninsisällä oli päätös tehty: liityinkahdenneksitoista peruutus-paikalle mukaan rakenta-mistalouden opiskelijoidenkolmen viikon mittaiselleulkomaanexqursiolle, joka olisuuntaava kohti Keniaa jaTansaniaa jo reilun kahdenviikon päästä puhelusta,Tapaninpäivänä 2001.

Rokotusten ja viisumienhankinta alkoi heti seuraavanapäivänä. Armeijan käyneenäpiikityksiä ei paljon ollut luvassa,mutta viisumien takia passi ja 750Ruotsin kruunua käteisenäsuuntasi kohti Tukholmaa 250markan arvoisena EMS-kirjeenäja jännittäminen passintakaisintulosta alkoi. Yhden-toista muun passit olivatlähteneet pakettina matkaan jomuutamaa päivää aiemmin.Joulusuunnitelmatkin meniväthieman uusiksi, sillä aioin pitääkiinni aikeistani nauttia äidinjouluruuista Oulussa. Tämä tiesisitä, että tiedossa oli joulupäivänvietto junassa, sillä kone kohtiAmsterdamia lähti tapanin-päivänä jo kello 7 aamulla, japohjoisen hangista nauttiminenjäi siis vain muutamaan päivään.Mutta ei tarvinnut kauaa miettiä,vaihtaisinko Suomen lumethetkeksi Afrikan hiekkaan!

Muutaman päivän lähtötou-hotuksen jälkeen tuli hiemanikäviä uutisia: selvisi, ettäTansanian suurlähetystö, johonpassimme suuntasivat, olimennyt juuri muutamaa viikkoaaiemmin muuttamaan ja paket-timme olivat tietenkin matkallakohti vanhaa osoitetta. Parinpäivän puhelinrumban jälkeenalkoi näyttää siltä, että par-haimmillaankin matkaanlähdettäisiin yhden viisuminturvin. Onneksemme kuitenkinsekä Kenia että Tansania ovatniin ystävällisiä turistienrahastajia, että viidenkymmenenja kahdenkymmenenviiden

dollarin arvoiset viisumit ovatostettavissa myös maittenrajoilta. Toisin kuin Ruotsinposti, EMS siis viitsi selvittäälähetystön uuden osoitteen jaironista kyllä, minäperuutuspaikkalainen olin ainoa,jolla kohdemaitten viisumitkomeilivat passissa, kunnokkamme suuntasi kohti Itä-Afrikan savanneja.

Jo ennen viittä Tapaninpäivänaamuna alkoi matkaporuk-kaamme kasaantua Helsinki-Vantaan lähtöaulaan. Toisin kuinehkä osa meistä pelkäsi matkanainoa naisedustaja ei suinkaanhätkähdyttänyt meitä muitavaltavalla matkatavaramäärällä,mutta sen sijaan eräs mies-sukupuolen edustaja sai katseetkääntymään laukullaan, jollauseimmat meis-tä eivät selviäisiedes viikon-lopuksi Tampe-reelle. Juuri kunmatkafiiliksetolivat alkaneetnousta kohtikattoa, alkoiihmettely, miksimyös muitaTKK-laisia kuinmeidän mat-kamme osan-ottajia alkoikasautua ken-tälle. Pian selvi-si, että Täffä olilähdössä neljän

asioiden sujumisen jännittä-minen loppunut edes maahansaapumisen jälkeen: en nimittäinsaanut passiini minkäänlaistamaahantuloleimaa ja maastapoistuessa näyttäisi siis siltä,etten virallisia teitä koskaan olisisaapunutkaan. Päätin kuitenkinyrittää unohtaa asian siihen asti,kun siirtyisimme Tansanianpuolelle ja alkaa nauttia siitä, mitäoli edessä: viisi päivää Länsi-Kenian kiertämistä. Ensimmäise-nä kohteena oli Lake Nakurunkansallispuisto.

Sundowner Lodge,Nakuru, Kenia

torstai 27.12.2001klo 14.30Lähdettiin aamulla ajeleeNairobista jo illalla tutuiksi

ihastellessa: ajajat pysähtyytiettyihin paikkoihin, joissavoidaan ostaa vettä tai käydävessassa tai ottaa valokuvia jatietenkin vierailla juuri niissäkaupoissa, joista ajajat saa sitprovikat. No joo, ei kai muu-takaan voi olettaa. Ostin sit tosikalliilla pari kangasta seinälle,mutta olisi oikeesti pitänytpysytellä siinä 1/8 alkuperäi-sestä hinnasta -tarjouksessanikiinni hieman kauemmin.

Syötiin just kalkkunaatäällä Nakurun lodgessa, johontullaan yöksi ja kohta on siislähtö ekalle eläintentarkkai-luajelulle. Kukaan ei tiettävästivielä ole ripulissa, mutta ehkäkohta. Aamupalalla tuli syötyähedelmiä, jotka varmaan olipesty hanavedellä. Mehuun enkuitenkaan koskenut.

kuuluu marinaa suihkuista:yhdessä huoneessa tulee vainkylmää, toisessa tulikuumaa jamatalalta.)

Kuskitkin oli aikaylpeitä näkymistä: leopardejaja leijonia on kuulemmaoikeesti aika vaikea löytää.Sarvikuonoja oli itse asiassaaika paljon, parvia nähtiinuseampaankin otteeseen. Pöly-pilvi, joka nousi jokaisen auton(ja turistejahan oli puistossamuitakin kuin me) perässä,hieman haittasi ainakinvalokuvaamista ja tietenkinperässä tulevat olivat hiekanpeitossa.Aamusafari mentiin kuskienehdotuksesta perumaan, kunperiaatteessa kaikki eläimet(lukuun ottamatta noin 397lintulajia), mitä puistossa voi

nähdä, jon ä h t i i n .V a i h -t o e h t o n aosa poru-kasta aikookohta läh-teä kuskienohjastamanatutustumaanpaikalliseenyöelämään

Seuraavanak o h t e e n amatkalla olip ä i v ä n -t a s a a j a npohjoispuo-

saivat ihmetystä aikaan taiviimeistään erikoinen tienviitta:Molo 4 km.

Savona Isle Resort,Kakamega, Kenia

perjantai 28.12.2001klo 19

Kun kuultiin, mikä meidän yö-paikan nimi on, mietittiin, ettäminkäköhänlainen resortmeitä odottaisi. No hienoltanäyttää! Vahvan rautaportintakana on kyllä aika makeemesta: kahden huoneen majojaheinäkatoilla.

Kari, joka on Kaka-megassa töissä Kenia-FinlandCommunity Water SupplyManagement Projectissa, tulimeitä hotellille vastaan ja söikanssamme lounaan, jonkajälkeen lähdettiin tutustumaanprojektiin. Ajettiin kyläyh-teisöön, jolle projekti olirakentanut kaivon. Kaivollekäveltiin jyrkähköä polkua japaikalla oli vastassa naisia,jotka kaivoa käyttävät.Muhammed Ali, joka oli Karinmukana, tulkkasi suahilistaenglanniksi, kun naisetkertoivat kaivoprojektista jame kyseltiin. Kaivo oli lukittu,ja perheitten täytyy maksaakäytöstä. Käyntimme alkoikiinnostaa muitakin ja kaivollealkoi keräytyä lapsia ja miehiä.Oli aika kummallinen olokäydä siellä kylässä siisoikeesti keskellä aitoa af-rikkalaista yhteisöä, ei missäänturisteja varten rakennetussatekokylässä. Lapset oli tosiherttaisia, kun ne kuikuilimeitä ja nauroi keskenäänkummalliselle ulkonäöllemme.

Matkalla takaisinhotellille taas huomasi, että meollaan täällä itse niitäturistinähtävyyksiä. Kaivoltakun käveltiin autolle vanhanainen lisäksi halusi kutsuameidät kylään, tuli kättelemäänja kaikkea.

Istuskellaan hotellinpihalla ja odotellaan illallista.Meteli on aika huumaava:

ja puolen viikonreissulle Etelä-Amerikkaan. Javielä samallaAmsterdamin-koneella kuinme!

Päivä siis vietettiin KLM:nhoivissa taivaalla ja Kenianpääkaupunkiin Nairobiin saa-vuttiin yhdeksän maissa illalla.Muut saivat viisuminsa ilmanturhempaa sählinkiä pienelläjonottamisella, mutta koskatullimies luuli minunkinhankkineen viisumini lento-kentän tiskiltä, ei viisumi-

tulleilla pikkubusseilla. Tieon suhteellisen ok-kunnossatosin välillä on aika pomp-puista. Maisemat on hienot jasiellä täällä näkyi jo seeprojaja toisaalta Nairobinköyhempiäkin alueita tulivilkuiltua. Matkan henki käviselväksi Great Rift Valleytä

klo 21Aika pähee safari! Lake Nakurunkansallispuisto oli siis kohteenaaivan hotellin lähimaastossa.Ensimmäisenä silmiin pistiflamingot, jotka täyttää valta-vina parvina järven rannat.Päästiin jopa astumaan ulosautosta kuivalla järven pohjalla,ympärillä tuhansia pelikaanejaja flamingoja. Ympärillä pyörimyös joukko puhveleita jaimpaloita. Kun oppaat sai meidättakas autoihin, alkoi kiertelyautolla luonnonpuistossa, jokaon reilusti järveä suurempi.Mietittiin aluksi, miksi vaikuttisiltä, että välillä oltais eksytty,kun tehtiin U-käännöksiä.Selitys: kuskit keskustelivat LA-puhelimilla käskekään jakertoivat, missä mitäkin olinäkynyt. Ja näkyihän niitä:kirahveja, seeproja, sarvi-kuonoja ja lopulta niinyksinäinen leopardi kuin kaksileijonaakin. Niin ja punaperse-paviaaneja. Korppikotkiakintaisi parveilla järven rannalla.(Tässä vaiheessa huoneesta

lella (toisinkuin Nakuruja Nairobi) 70km Ugandanrajalta si-j a i t s e v aKakamegan

pikkukaupunki, jonne suun-tasimme matkamme ainoalleexqursiolle suomalais-keni-alaiseen vesiprojektiin tutus-tumaan. Parin sadan kilometrinajomatkalla oli ihmeteltävää. Josei silmänkantamattomiin jat-kuvat teeplantaasit ja riisipellotkiinnostaneet, niin ainakinvastaan tulleet bussit, joittenkeulassa lukee Sweden Special

Auto hajosi juuri sopivasti Ngorongoron kraaterin reunalla(Hasse, Juho, Hanna, Olli, Juuso ja Joonas)

Lake Mangara, Tansania: Edessä ensimmäinen telttayö... Korppikotkia Serengetissä

11

heinäsirkat sirittää aika lujaaja purossa sammakot kurnuttaaäänekkäästi. Ja kyllä niitä munkaipaamia ötököitäkin on:meillä oli jo huoneessaviisisenttinen ampiainen taijoku muu pörriäinen ja nytulkoseinät vilisee liskoja.Ravintolatalon ulkokatto onlisäksi täynnä lepakoita. J anyt ne alko heräilee ja pari jolenteli tästä yli

Silmät on jostainsyystä vähän ärtyneet muillakinkuin mulla. Oiskohan eiliselläpölyisellä safarilla asiankanssa jotain tekemistä, entiedä. Tänään muuten oli jovälillä vähän kuuma, muttakovin tukalaksi olo ei vielä ookerenny muuttua. Noviimeistään Mombasassa sitten.

lauantai 29.12.2001klo 8Taas lähtötunnelmissa. Aurinkolämmittää jo, vaikka just puoltuntii sit shortseilla palelsi. Yksivalitteli vatsaansa, ei syönytaamiaisellakaan juuri mitään.Toisaalta on ollut äärimmäisenvaikeeta noudattaa ripu-linehkäisyohjeita: hedelmiäsaa syödä vain, jos ne voikuoria itse. No, joka ikiselläaterialla on hedelmiä jokoalkupalana tai jälkiruokana.Tänne hotelliin tullessakinannettiin alkudrinksuksijuoma, joka koostui lähinnähedelmistä.

Charles-kuski puhuimeille eilen illalla Keniastaaika kauan, kertoi heimoista(42 kpl) ja kaikesta perätiisänmaallisesti. Samalla pai-notti, että Nairobin citycenter on aivan turvallinenvaikka downtown onkinmelko vaarallinen. Tiedäpäsitten, missä niittenkin rajaoikein menee.

Kakamegan jälkeen otettiinsuunnaksi taas Nairobi.Matkalla käväistiin Vic-torianjärven rannalla tutus-tumassa Afrikan suurimmanjärven vesihyasinttiongelmaan.Vaikka kuski ostikin tienvarrelta15 litraa perunoita, me eikuitenkaan sorruttu satsaamaaneläviin kanoihin, joita ikkunastameille ostettavaksi tarjottiin.

Lauantaina päästiin sittenvihdoin tutustumaan Nairobinkeskustaan ei tosin omatoi-misesti vaan autolla kuskienopastuksella. Pienen neuvot-telun jälkeen toinen autoistammevei kaljalle, toinen kaupunki-sightseeingille. Turisti-nähtävyyksiä ei kyllä Nairobistapaljon löydy, mutta USA:npommitettua entistä suurlä-hetystöä kyllä tykättiin esitellä.Illalla päästiin syömään Itä-Afrikan kuuluisimpaan ravinto-laan, Carnivoreen. Tavan mu-kaan tarjolla oli Masai-miekastatarjoiltuna sianlihan, kanan,

mutta eiköhän tämä jo nyttunnu paremmalta. Tosinsuihkuja en vielä oo itsetestannu Puissa roikkuumarakatteja ihan meidäntelttojen lähellä joten kassitpitää olla suljettunaperiaatteessa, tosin eipä nekovin lähelle ole uskaltautunut.Tänään aamupalan jälkeenlähdettiin ekalle Lake Manyara-safarille. Tulostakin syntyi:marakatteja ja paviaaneja (eiyhtä punaset perseet kuinNakurussa) nähtiin niinsyömässä, tappelemassa kuinnaimassakin. Odotetut elefantitolit ehkä hieman tylsiä, muttatoisesta näkemästämme paristatoisen uros sai kai jotainkiksejä meistä, kun sen molokasvoi niin, että roikkui allepolvien. Kissapetoja ei nähty,mutta kirahveja useampaankinotteeseen 10 m päästä ja vähänkauempaa laumat seeproja,gnuita ja puhveleita. Anti-loopeista näkyi ainakin impa-loita ja jotain pienempiä.Päivän kommentti: Noittenperse kiiltää auringossa!Neljän maissa lähdetään

m ä ä npyydettiin,e t t äv o i t a i spysähtyäostamaanpostikort-teja. Mutkauppojaei synty-nyt, kunlähtöhintaoli 4000Tsh / kpleli yli nel-jä dollariak o r t i l t aeikä hintat ippunuttarpeeksi.Tinginnän aikana vaihdoinpari sanaa jonkun toisen kaup-pamiehen kanssa, jokatietenkin olisi halunnut mutkauppaansa. Kannabistakinolisi ollut tarjolla. Kun saikuulla olevani Suomesta, kysyitansanialaispoika heti, tie-dänkö Sami Hyypiää. Tunsimyös Litmasen, kun kysyin.Nyt elbaillaan leirissä lounaanjälkeen (ruoka loppu kes-ken) ja hankitaan pientäylävartalorusketussuojaaMombasaa varten. Iltaa eliuuden vuoden juhlintaa vartenyhteisrahoilla ostettiin poru-kalle kaks litraa Smirnoffiajaettavaksi. Huomenna tosinpitäisi olla safari jo ennenaamiaista.

klo 22.30No onhan tää aika vitunmakeeta! Vietetään uuden-vuodenaattoa Afrikan tähti-taivaan alla öljylampun va-lossa, juomat pöydällä, kitarasoi. (Okei, toimii nyt sähkötkintoisin kuin illallisen aikaan.)Kuskit ja Tansanian puolenpomomieskin ovat pöydänympärillä. Kukaan heistä eikyllä kovin innostunut turkin-pippureista, joita tarjosin. Onmuutenkin aika juhlafiilis:kävin just suihkussa ensim-mäistä kertaa kahteen päiväänja takana pari aika pölystä jahikistä safaria. Nyt yks Tansa-nian-pojista innostu soittaakitaraa, mutta näytti teekka-rilaulutkin kelpaavan hyräi-lykamaksi ainakin. Juotiinruokaryyppyinä ne kaksSmirru-pulloa, jotka ostettiinmatkan varrelta. Nyt nesähkötkin meinaa taas lähtäKiisteltiin tossa aiemmin siitä,pitäskö neljäs kansallispuistomatkaohjelmassamme, Taran-gire, yrittää vaihtaa vael-lukseen Kilimanjaron ala-rinteillä. Samin (Samilin),meidän Tansanian puolenpääjehun, mukaan se maksas25 $ per nokka, kun kertakaikki oli sovittu jo aiemmin.Mulle kyllä periaatteessa sopiskuitenkin moinen oikeinmainiosti, kun ollaan nähty jooikeestaan kaikki eläimet, joita

Tarangiressa ois mahdollisuusnähdä (siis lintuja nyt eilasketa, kun kukaan meistä einiitä tunnista).Kovasti yritetään, muttanäyttää vähän siltä, ettei mesaada kuulla mitään tansani-alaista biisiä: eivät kuulemmakuskit osaa tarpeeksi hyvinsoittaa eikä laulaa. Niin, noistasafarijutuista vielä: aikaovelaa, että maksetussaohjelmassa lukee, että sekätänään että huomenna pitäisolla auringonnoususafariennen aamiaista mutta eipäsmoista tapahdu. Huomennakinpitäis olla jo lounasaikaanSerengetissä, mutta kuulemmasyödään lounasta vielä täällä.Kuski puhu iltapäivällä, ettävoitas mennä yhdessä kuun-telemaan musiikkia jonnekin.(Välihuomio: tansanialaisellekuskille yritetään opettaakitaralla Juicea.) Oishan setoisaalta jotenkin törkeenovelaa, että vietettäis uuttavuotta jossain kuppilassa MtoWam Bun kylässä, muttatoisaalta tuolla ulkona ei olekatuvaloista kuultukaan, jotenoishan se vähän hämärääpuuhaa.

Uudenvuodenpäivä 1.1.2002klo 0.30Wuhuu! Se on uusi vuosi!Laulettiin teekkarihymnileirialueella tuoleilla seisten.Siis oikeesti, sielu neekerin onpimiä laulettiin pimeimmänAfrikan taivaan allapaikallisten läsnä ollessa!Kuullaan tuolta taustalta, kunmasait myös juhlii: rummut soija lapset huutelee ihan tossapusikon takana. Aika vituneksoottista!

klo 2.15Aika vitun makeeta edelleen!Kun tieltä kuului niin paljoniloista meteliä, jotkut päättilähtä katsomaan, mistä olikyse. Lopputulos oli se, ettäkaikki me 12 oltiin kohtakävelemässä kohti Mto WamBun keskustaa ja toivo-ttelemassa vastaantulijoille

lehmän ja lampaan lisäksi kolmeasafarieläintä, jotka tällä kertaaolivat seepra, krokotiili ja strutsi,joita all you can eat -periaatteellatoimivassa ravintolassa tokikaikkia tuli syötyä.

Sunnuntaina oli lähtö Nairobistakohti Tansaniaa. Rajamuodol-lisuudet olivat nopeat, muttajouduin kuitenkin hieman selit-telemään sitä maahantuloleimanpuuttumista. Arushan kaupun-gissa lounastettiin ja ihmeteltiinkaupungin tunnelmaa: osallamuotivaatteet ja kännykät,osalla masaikaavut ja venytetytkorvalehdet. Suunnattiin kohtiLake Manyaran kansallispuistoauudet nelivedot alla. Tunnelmahieman tiivistyi, kun yhtäkkiämukana oli aiemman lisäksi kaksikokkia, leirivarusteet ja ruo-kalaatikoita jokaisessa tyhjässäkolossa. Juuri kun aloin miettiä,kuinka ihmeellistä keskellätansanialaista savannia onajella, osui silmiin jotain vähänihmeellisempää: valkoihoinennuori pyöräilijä rinkka selässäkeskellä kuumaa savannia.

Mto Wam Bu(Moskiittojoki) ,TansaniaJambo CampingSite, Lake Manyara

maanantai 31.12.2001klo 14On uudenvuodenaatto jailtapäivän aurinko paistaaniskaan. Saavuttiin eilen tännecampingalueelle joskus viidenjälkeen ja päästiin hetipystyttää telttoja. Me asutaankahden hengen teltoissa jakokit tekee ruuat viereisessäleirikeittiössä. Aluksi oli vähänepäilyjä tän paikan suhteen,

uudestaan järvelle. Jos eimuuta, niin ainakin lisää isojapaskakasoja on luvassa.Toivottavasti muutama hippo-kin.Viime yö oli meillä, jotka meniajoissa nukkumaan, hiemantuskallinen: osa porukastainnostui vetämään Finlandiaaja bisseä siihen tahtiin, ettäkoko leirialue taisi pysyähereillä aika kauan. Erässankari ei selvinnyt aamusa-farille asti eikä telttakave-rikaan ollut kovin mielissäänteltan sisällä tapahtuneistatyhjennysharjoituksistaMatkalla safarilta leirille syö-

hyvää uutta vuotta. Otin ku-viakin joistain (luvalla), tosinpoika pyysi heti kuvauksenjälkeen, että lähettäisin kuvanja osoitteeni ja vaikka kyniäMutta siis oikeesti, aivan liianmakeeta viettää uutta vuottatämmösessä kyläpahasessakeskellä Tansanian savannianäin ystävällisten ihmistenkeskellä! Päädyttiin lopultaSami-oppaamme kanssa vie-reisen Twiga-leirialueendiskoon. Luulin, että se ois tu-ristimesta, mutta siellä oli vain(rikkaita?) tummaihoisia.Tulos oli se, että tanssittiinpaikallisten kans jotainTansania-biisejä.

Uudesta vuodesta selvit-tyämme suunnaksi otettiinSerengeti, Tansanian suurinkansallispuisto. Matka eikuitenkaan sujunut ihan niinkuin oli suunniteltu

N g o r o n g o r o nkraaterin reuna,Tansania

klo 16.45Kone keitti ekan kerran, kunoltiin ajeltu moukkutietätunnin verran. Nyt auto lahoslopullisesti, joten odotellaanapua, joka soitettiin paikalle.Mutta millä paikalla!Maailman suurin tulivuorenpurkauksesta syntynyt kraateri(halkaisija 16 km) avautuuaivan silmien alla ja näky onaivan mykistävä! Äsken näkiselvästi, kun osassa kraateriasatoi, mutta nyt on vähänkirkastunut. Täällä ylhäällä eioo ollenkaan kuuma, ilmanpaitaa tuli hieman vilpoisaa.

Meidän auto on siisnelivetoinen Toyota Hiace, kunloput viisi meistä ajelee LandRoverilla ja ovat kohtavarmaan jo perillä Serengetinleirialueella. Mut ei tässämielet oo vielä maassa. Pahim-massakin tapauksessa, siis etjos joudutaan yöpymään täällä,meillä on kokki ja jotainruokaa mukana. Juomavettä

Serengetin leiripaikalla savannin kuumuudessa.

Kakamega, Kenia: Kaivoprojektiin tutustumassa

12

tosin ei oo paljon, kun noi äijätkaato ne lähes kaikki jääh-dyttimeen. Multakin menimelkeen 5 litraa. Ngorongoronportilla täytettiin tyhjät isotpullot hanavedellä, muttanekin meni jo tonnekoneeseen Mut mikäs tässä,kirjottelen just kortteja, kunniitäkin ja postimerkkejä saintosta portilta hankittua. Niintosiaan, NgorongoronConservation Arean jaSerengetin kansallispuistonvälinen portti menee kiinnikuudelta ja kello on kohta viisja matkaa ois jälellä vielä aikapaljon.. Niin eilenkinhän memyöhästyttiin Manyaralla 15minsaa porttien sulkemisesta japiti vähän kolkutella, ettäpäästiin autolla sieltä pois.

S e r e n g e t i ,TansaniaSeronera NyaniCamp Site

keskiviikko 2.1.2002klo 13.30Olipa melkoinenuudenvuodenpäivä! Vara-autosaatiin lopulta paikalle, LandRover tietenkin. Kamatsiirrettiin ja tajuttiin, ettäautoon tulee kaks ihmistäenemmän kuin penkkejä. Neljätaakse, yks laukkujen päälle jakaks keskipenkeille ja matkaan tyyliin Safari Rally, silläSerengetin portti oli jo kiinni,kun päästiin liikkeelle jalisäksi kummankaan puistonalueella ei saa ajaa kymmenenjälkeen illalla ja meillä oli vielälähes sata kilsaa matkaajäljellä. Hieman pelotti, kunautossa oli aika reilustinormaalia enemmän painoa jatie oli välillä aikamoistaserpentiiniä. Kun oli pimennytkunnolla, alkoi kauempanasalamoida, aikauskomattomalta tuntui.S e i k k a i l u m a t k a i l u aparhaimmillaan!

Afrikan vaiettusalaisuus: lesboleijonat! olikommentti, kun aamusafarillak a l l i o m u o d o s t e l m a l l amakoilevat naarasleijonatalkoivat nuolla toisiaan.Urosleijonakin nähtiinmyöhemmin kallion toisellapuolella 15 m päässä autosta.Valtava gnulauma esiintyimeille vähän myöhemminseuranaan lauma seeproja.Sekä Thomsonin että Grantingaselleja nähtiin, ensimmäisiäuseampia satoja. Sihteerilintu,topit, virtahevot, puhvelit jakolme krokotiiliäkin saivatosansa katseistamme. Päivänsafarin kuitenkin kruunasikaksi asiaa: valtavaseepralauma, joita pääsimmeseuraamaan aivan niittenkeskeltä useita kertoja sekätoiseksi naaras- jaurosleopardi, jotka makoilivat

puun oksilla. Jälkimmäistenjäljille pääsimme seuraamallasuurta safariautojen

lähteä vieläpä tutustumaanvillisikoihin hieman lähemmin sillä seurauksella, että erässankari jätti pakomatkallakengätkin jälkeensä

Tänään laskeuduttiinNgorongoron kraaterinpohjalle aivan järkyttävänjyrkälle seinälle rakennettuatietä pitkin. Onneksi liikennesentään oli yksisuuntaista.Sinänsä mitään uutta ei

eläinrintamalla nähty, kungepardi onnistuttiinmissaamaan.

Milloin on sopivaasuudella jotakuta?Ei ole koskaan sopivaapussata poikaa. Ne ainakuolaa ympäriinsä...Siksilopetin pussailun.(Janina, 10)Koskaan ei pi tä is ipussata toisten ihmistennähden. On todel lanoloa, jos joku näkeesinut. Jos kukaan ei näe,niin voi yrittää jonkunkomean pojan kanssa,mutta vain muutamantunnin.(Katri, 9)

Suuri keskustelu,onko parempi ollasinkku vaiseurustella?Tytöille on parempaaolla sinkku, mutta eipojille. Pojat tarvitsevatjonkun s i ivoamaanheidän jälkiään!(Liisi, 9)

Saan päänsärkyäajatellessani sellaista.Olen vielä lapsi . Entarvitse tämän kaltaisiaongelmia.(Kerkko, 7)

Mikä saa kaksii h m i s t är a k a s t u m a a ntoisiinsa?

Luulisin, että sinuaammuttaisiin nuolella taijotain mutta loppu eivarmaankaan ole niintuskallista.(Harri, 8)

Minkä lainen rooliulkonäöllä onrakkaudessa?

Jos haluat, että jokujoka ei ole perheesijäsen, rakastaisi sinua,niin ei haittaa jos onkaunis.(Jane, 8)

Ei se ole aina siitä kiinni,mil tä näytät . Katsominua. Olen todel lakomea, enkä ole vieläsaanut ketään menemäännaimisiin kanssani.(Kari, 7)

Lasten suustakuultua...

Rakkaus löytää sinutvaikka yrität piiloutuasi l tä . Olen yr i t tänytpi i loutua s i l tä vi is ivuotiaasta lähtien, muttatytöt löytävät minut.(Boris, 8)

klo 18.45Herätys oli tänään mukavastiklo 4.40, kun piti kiirellä lähtäkohti Kilimanjaroa, jonkajuurella nyt siis telttaillaan.Tänään päästiin vähänreippailemaan, kun käveltiinkoko päivän oppaan johdollavuoren juurella ja tutustuttiinniin paikalliseen panimoon(olipahan oluessa aika reilustisattumia), Chagga-heimonasumukseen ja luolastoihinkuin siihenkin, että ToyotaHiaceen todellakin saamahtumaan 31 ihmistä, kunoikeen on tarve. Yhdessävaiheessa, kun kävelin muustaporukasta hieman erillään,sain juttuseuraksi pari pienissätötsyissä ollutta poikaa, jotkatietenkin mullekin haluskannabista tarjota. Eipäs olekyllä mua ennen tervehdittysanoilla Hello, nigger!

keskustassa, paikallistajalkapalloa stadionilla (CoastStars F.C. vastaan MathareUnited), biletystä, purjehdusta,snorklausta Viikon aikanaopittiin käyttämään paikallistajulkista liikennettä, joka hoituitietenkin minibusseilla jasuojautumaan auringolta toiset paremmalla, toisethuonommalla menestyksellä sekä viettämään pitkästä aikaapäivä tekemättä oikeastaanyhtään mitään. Niin ja tietenkinsietämään Vengaboysien yhtäbiisiä, joka soi altaalla noinkymmenen kertaa päivässä.

Kotiin päästiinvihdoin keskiviikkona 16.1.2002jälleen Nairobin ja Amsterdaminkautta, vaikka sekä KenyaAirways että KLM onnistuisähläämään paikkojemmekanssa. Vaikka matkalla pariinotteeseen keskusteltiin käyttäen

Kun kahdeksan yön telttailustaja safareista Tansaniassa oliselvitty, suunnattiin takaisinKeniaan ja Intian valtamerenrannalle Mombasaan. Matkaatehtiin hieman kiertotietä ylivuorokauden sekä bussilla ettäjunalla (NairobiMombasa) jaaika tiukille kyllä meni, ettäyöjunaan ehdittiin. Perillä sittenodottikin melko räkäinenkaupunkim u t t am a k e eh o t e l l i ,p u h d a shiekkaran-ta jak o l m eu i m a -a l l a s t a .Kahdenv i i k o nyhtämit-t a i s e nreissaami-sen jäl-keen olisiis vuo-r o s s av i i k o nmakoiluluksusho-t e l l i nuima-altaalla ja toki hiemanmuitakin vapaamuotoisia itsejärjestettyjä aktiviteettejä:m a t k a m u i s t o s h o p p a i l u a

kertyi.Kaupunki oli sellainen kuinviikko sitten pikasilmäykselläoli näyttänytkin: likainen,sekava mutta melko rento.

Marangu, TansaniaBismarck HutLodge

sunnuntai 6.1.2002

kokoontumisajoa.

Karatu, TansaniaN g o r o n g o r o nSafari Resort

perjantai 4.1.2002klo 16Serengetissä nähtiin leijonametrin päässä autosta jasaalistamassa seepravarsaa,mutta eilen Ngorongoronleirialueella sitä alkoi johieman pelätä omastakinpuolesta:leirialueella vilisti niinvillisikoja, skorpioneja kuinpuhvelikin. Vartija olikuulemma myös varoittanutpuskissa nähdystä norsusta.Yöllä innokkaimmat Tyson-rommin lipittäjät päättivät

Arusha, TansaniaLe JacorondeLogde

lauantai 5.1.2002klo 20Ajettiin hienon lodgen pihalle,mutta telttailemaan, vaikkaoltiin vähän hotelliyötä joodoteltu. Mut hei, kuumasuihku, posliinipytty jaminigolfrata, voiko muutamuka vaatia!

Sami vei meidät eilenkaupunkikävelylle japelaamaan jalkapalloapaikallisten katulasten kanssapuistoon, jossa ne hengaa.Aikaa makee kokemus: kenttäoli täynnä puita, juurakoita jamätiä mandariineja, mutta se eimenoa haitannut ja katsojia

Lake Nakuru, Kenia: Virtahepo naaras ja poikanen

Ngorongoron kraaterin pohjalla

Serenget, Tansania: Toinen autoista ja naarasleijona

Juho hannukainen

sanaa reklamaatio, en usko, ettäkenellekään kovin paha makumatkasta jäi, päinvastoin.Afrikka kannattaa aina!

13

PROJEKTINJOHTO-, RAKENNUTTAJA-

JA KIINTEISTÖKONSULTOINTI

JP-Terasto Oy PL 5 (Jaakonkatu 3) 01621 VantaaPuh. (09) 894 7393 Fax (09) 878 7708, 878 7706

www.jp-terasto.fi e-mail: jp-terasto@poyry.fi

Teekkarielämää rytmittävätkolmesti vuodessa suuret juhlat:Wappu, Lakinlaskijaiset jaGravitaatio. Viimeksimainittuajuhlittiin perinteisin menoinDipolissa 12.2. kuluvaa vuotta.Paikalla oli lukuisa joukkoteekkareita ja muitakin. Lippujaoli myyty iltaan mennessä 2600ja varmasti vähintään tuo määräoli paikalle rantautunut.Toimittajakin joutui opastamaanpaikalle Helsingin keskustassavaeltavaa haalarikansaa, koskaOtaniemeen vievän bussinlähtöpaikka oli vähintäänkinepäselvä monellekaukaisemmalle juhlijalle.

103

Bussissa nautittiin lämmikkeitäja tunnelma oli mukava.Kuljettajakin oli selvästijuhlatunnelmissa, eikä raaskinuthuomauttaa pullojaankallisteleville matkalaisille eräistän u i v i s t ajärjestyssääntöpykälistä. Hyväniin. Joskus on ollut toisin.Perimätiedon mukaan astuttuaanKampissa Otaniemen bussiin,saattoi teekkari aloittaalaulamisen huoletta vasta, kunkaikki neljä pyörää olivatturvallisesti Länsiväylällä.Koska seuraava pysäkki olivasta Otaniemessä, ei kuljettajavoinut heittää ulos (tuskin ikinävettä vahvempaa nauttineita)korkeakouluopiskelijoita keskenmatkan.Toimittaja ei ole kohdannuttoistaiseksi laulavia teekkareitaOtaniemeen ajavillabussilinjoilla. Liekö Hanasaarenpysäkki syynä moiseen, siinä onsangen ikävä joutuaulosheitetyksi.

Dipoli

Juhlapaikan edustalla oli väkeäriittämiin, joku onnetonmattimyöhäinen yritti hankkiaitselleen lippua huonoint u l o k s i n .Lippukauppa olikäynyt ilmeisenhyvin; suurinosa Gravis-tirehtöörin lähi-piiristäkin olij o u t u n u to s t a m a a nlippunsa ja sitenvapaalipuillar a t s a s t a v i e njoukko olip i e n e n t y n y te n t i s e s t ä ä n .L i p p u k a u p -piaitakaan ei en-si silmäyksellänäyttänyt juuripaikalla olevan.O v e l l aparveilivat sensijaan raksanphuksit, jotka olivat selvästikaapimassa kasaan pisteitä

l a k k i n s asaamiseksi.Good worklads andl a s s e s ,p o r t s a r i -työskentelysujui mallik-kaasti.

Yläkerta

Sisälle siis.Opiskelija-budjetillajuh l iv iensuut ve-t äy ty ivä tviimeistäänn y th y m y y n ,k o s k anarikka oli ilmainen tuttuuntapaan. Alakerrassa soitettiinchill out musaa ja tunnelma olirento. Yläkerran pikkulavalla olimeno huomattavasti rockimpaa.Paikalla hengaili Fyysikkokillanlukkari Karoliina Vartiainen,joka tänään esiintyisi viulistinateekkaribändi Valtavan kanssapäälavalla. Karo oli hyvällätuulella, paikalle oliodotettavissa eturiviin isojoukko tuttuja kasvoja javieraillekin oli käyty keikkaapromoamassa. Valtavankokoonpanossa peräti kolmeviidestä on muuten raksalta, ettäomilleen soittivat.

Gravistirehtööri

Eipä aikaakaan kun toimittajaonnistui metsästämään joukostavuorimies Mika Natusen, itseillan isännän. Tirehtöörinmukaan lippukauppa oli sujunuterinomaisesti ja illasta oliodotettavissa kaikin puolinonnistunut. Kysyttäessähauskaa hauskinta kulissientakana tapahtunutta seikkaaMika mainitsi Caaterin tekemänsoundcheckin: Audi A2 kiitääDipolin eteen, sieltä juoksee

ylös kaksi miestä, pistävät piuhatkiinni ja tykittävät kymmenen

minuutin ajan nupit kaakossamusaa niin että heikompiahirvittää. No, ihan riittäväsoundcheck se olikin. Bändinkeikka tulisi sisältämään myös(ilmeisesti etelävirolaisia, tummiakun olivat) kauniita tanssijoitaja tietysti foliopukuja.

Liukumäki

Gravitaatiossa on liukumäkinäytellyt aina keskeistä osaa. Jo1970-luvun teekkarit muistavatsen, joskin silloin moista voi

laskea ulkona Dipoliltaurheilukentälle. Nyt muoviliuku

osoittautui varsin kelvolliseksihauskanpitovälineeksi. Joskaannesteliukumäkeä ei siitä voinuttehdä, koska tuopin kanssalaskeminen oli kielletty.

Just chillin

Ennen bändejä oli hyvää aikaakierrellä juhlakansan keskellätapaamassa tuttuja ja vieraita.

Toimittajan seuraan hakeutuikineräs oikeustieteellisen fuksi, jokaoli todennäköisesti sosialisoinutmyös Polyteekkarin paikallaolleen toimittajan kanssa, koskatästä kohtaamisesta voi lukealehdestä (Polyteekkari 1/2002).Tyyppi voisi hakeutuatiedotusalalle, jos kykeneelöytämään naamioituneetkinlehdistön edustajat massasta.Tyyppi halusi tietää kaikenlaistateekkarielämän koukeroista ja

sitä tietoa hänellemyös tarjottiin.Y h t e i n e njutunaihe löytyinopeasti, koskatoimittajalla olit i e d o s s akiinteistöoikeudententti seuraavanvuorokaudenpuolella.

Entropy

Kouluasiat jao i k i s l a i n e nha ihdu te t t i ink u i t e n k i nn o p e a s t iE n t r o p y nluolassa, joka olitutulla paikallaan,

mustaan muoviin verhoiltuna.Ilma oli hot ja kansa cool, ihankuin bileissä pitääkin. Toimittajapisti jalalla koreasti vanhastamuistista ja hauskaa oli. Joskuvittelette muuten voivanneiskeä jokun hyvännäköisentyypin tai tyypittären keskenintensiivisen tanssimisen, niintanssilattialla yleesäkonversaatio tapahtuu kanavalla

musiikki-tanssija-musiikki.Siihen väliin on turha tunkea.Eikä sitäpaitsi kuulekaan yhtäänmitään. Tämän tiesi myös joukkoraksalaisia, joka jakoi vastamiestenvessan eteen päästyääntoimittajan taskut täyteenkumeja. Kiitokset tytöille.

Caater ValtavaKiller 22-pistepirkko

Siinä illan kirkkaimmat tähdet.Kahden ensimmäisen välilläjoutui vuorottelemaan, koska nesoittivat samaan aikaan. Killeriltätoimittaja tunsi vain yhden biisinentuudestaan ja muu tuotantojäi hämärän peittoon. LukekaaSoundista vaikka. Caater olienemmän mieleen, vaikka jokuarvostelikin kovaan ääneenkeikkaa vaisuksi. Sama tyyppiarvosteli myös Dipolia vaisuksi.Ja Smökkiä. Ja niissäjärjestettäviä bileitä. Sad. Pysyisikotonaan tai hankkisi reseptilläjuhlamieltä.

Lounge

Tyylikästä oli, että Dipoliin olituotu sohvia, joissa väsynytbilettäjä voi istua. Samoinvalomaailma oli hyvinsuunniteltu ja chillausmusa olivarsin sopivalla volyymilla kokoajan. Iso osa yläkerrasta olikinsiten yhtä mukavaaolohuonetta, jossa oli kivaajutella ja kallistella juomia. Tekihyvää olla erilaisissabilemaailmoissa ja niiden välillä.Ei Dipoliin saa hiekkarantaa,merta eikä vaahtobileitä, muttanoissa olosuhteissa järjestelyjätuskin olisi voinut kauheanpaljon paremmin toteuttaa. Mitänyt tupakanpolttokiellostajaksettiin valittaa. Älkäävalittako, olette kakkosluokankansalaisia. Enhän minäkääntupakoi. Ellei olla bileissä. Ja elleitarjota. Ja sytytetä, mutta en minäusein.

Jatkot