Rannikkolaivaston ensimmäinen toimintavuosi takana · 2016-12-21 · Uudet tehtävät, uusi organi-saatio ja uudet toimintatavat ovat osa toteutettua muutosta, jonka kanssa on työskennelty

Rannikkolaivastonensimmäinen toimintavuosi takana

17.12.2015 2/2015

2 Laivaston sanomat

Laivaston sanomat magazine on Rannikkolaivaston henkilöstö- ja sidosryhmälehti, joka ilmestyy pääsääntöisesti kerran vuodessa.

Julkaisija: RannikkoalaivastoPäätoimittaja: Tuomas TiilikainenTaitto: Tommi LehtoToimituksen yhteystiedot: Rannikkolaivasto, Kanslia, PL 5, 20241 Turku, p. 0299 800, [email protected]: Juvenes Print, Suomen yliopistopaino OyPainosmäärä: 1800 kplISBN: 2323-3265Kansikuva ja ensimmäisen aukeaman kuva: Puolustusvoimat/Niko Muukka

Komentajan kynästä 4

Päätoimittajalta 6

Rannikkolaivaston esikunta 8

Operatiivinen osasto 12

Henkilöstöosasto 14Kirjaamossa ei normipäiviä tunneta

Materiaalipäälliköllä monipuolinen tehtäväkenttä

Varusmieskoulutus Katanpää-luokalla

Pansio-luokan miinalautoille lisää käyttöikää peruskorjauksessa

Huolto-osasto 16

4. Miinantorjuntalaivue 18

6. Pintatorjuntalaivue 22

7. Pintatorjuntalaivue 26

Miinalaiva Uusimaan viikko taisteluosastoharjoituksessa

Varusmiesten koulutus koulutuspurjehduksella 2015Ohjusvene Haminan vuositelakointi

8. Huoltolaivue 32Varastojen monipuolinen maailma

Monipuolinen miinaviirikkö

Remustellen menemään

SISÄLTÖ

Olosuhdeasiantuntija hallitsee pinnanalaiset aineistot

3 Laivaston sanomat

Harjoitukset 36Monikansallinen esikuntaharjoitus RuotsissaRuotsalais-suomalainen merellinen taisteluryhmä yhteisharjoituksessa

Louhi BALEX DELTA 15- harjoituksessaMETU 15 - Merivoimien tulenkäytön harjoitus 2015

MEPU 15 - Meripuolustusharjoitus 2015

Vuoden 2015 tapahtumia kuvina 50

Rannikkolaivaston vuosipäivä 52

Varusmiehet 54Veneenkuljettaja palvelee merelläMerisotilastoimikunta

Reserviläiset 56

Raivaajaosasto SääksiSaaristomeren rannikkokomppania

Sidosryhmät 58Porin päivätMerivoimat esille Forum Marinumissa

Lennokkiryhmä tarjoaa maaleja

Vuoden sotalaiva 2015

4 Laivaston sanomat

Rannikkolaivaston ensimmäi-nen toimintavuosi on juuri päättymässä. Tehtävämme me-rivoimien laivastovalmiusyh-tymänä ovat selkeät ja ne on sisäistetty joukko-osastomme kaikilla tasoilla hyvin. Purjeet vetävät ja suunta on selvä.

Ensimmäinen toimintavuosi uudiste-tuissa puolustusvoimissa on ollut työn-täyteinen. Uudet tehtävät, uusi organi-saatio ja uudet toimintatavat ovat osa toteutettua muutosta, jonka kanssa on työskennelty perustyökuorman lisäksi. Tästä on selvitty hienosti osaavan ja muutosta edistävän henkilöstön avulla.

Toiminnan alkuvaiheessa on ollut haas-teita ja kitkaa niin tietojärjestelmien käy-tettävyydessä kuin toimintatavoissa uu-sien yhteistyötahojen kanssa. Kaikesta huolimatta yhteistyö Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen, Puolustusvoimien palvelukeskuksen ja Millog Oy:n kanssa on saatu hyvin käyntiin. Uudistussärmät hioutuvat ajan kuluessa. Tavoitteena meillä kaikilla on tehdä oikeita asioita oikein ja siinä tarvitaan sopivalla tavalla uutta ajattelua ja kaikkien panosta.

Kohti Rannikkolaivaston tavoitetilaa

Tehtävämme mukaisesti Rannikkolai-vasto ylläpitää korkeaa valmiutta alueel-lisen koskemattomuuden turvaamiseksi, meriliikenteen suojaamiseksi ja merellis-ten hyökkäysten torjumiseksi sekä kou-luttaa sodanajan joukkoja merivoimille.

Rannikkolaivaston tehtäviin ja toimin-taan liittyvä tavoitetila sekä tavoitetilaan johtava tiekartta julkaistiin tammikuussa. Tavoitetilamme mukaista merellistä voi-maa ja valmiutta rakentaessamme tar-vitsemme koko henkilöstön sitoutumista, kehityshakuisuutta, luotettavuutta ja tu-loksellisuutta. Työ pitää tehdä yhdessä, yhtenä joukkona, toinen toista tukien.

Komentajan kynästä

Merellistä voimaa ja valmiutta

4 Laivaston sanomat

5Laivaston sanomat

Rannikkolaivaston tavoitteena on olla merivoimien merimiinoituksen, ohjus-tulenkäytön, miinantorjunnan ja merel-lisen huollon valtakunnallisesti ja kan-sainvälisesti arvostettu erityisosaaja. Joukko-osasto haluaa olla korkean val-miuden tehokas merellinen toimija kai-kissa turvallisuustilanteissa ja jolla on tehtäviinsä nähden toimiva organisaa-tio, ajanmukainen kalusto ja tilat sekä osaava ja määrävahvuinen henkilöstö. Rannikkolaivasto haluaa olla haluttu palvelus- ja työpaikka.

Merellistä taistelukykyä

Rannikkolaivaston tehtävissä tarvitta-vaa merellistä voimaa ja taistelukykyä on rakennettu keskittämällä yksiköiden koulutus- ja harjoitustoiminta ydintoi-mintoihin: merelliseen tulenkäyttöön eli merimiinoitukseen sekä ohjustulen-käyttöön, jota on tuettu miinantorjun-nalla ja merellisellä huollolla. Keskei-sinä harjoituselementteinä ovat olleet kartta- ja viestiharjoitukset, laivaston ja merivoimien tulenkäytönharjoitukset, taisteluosastoharjoitukset sekä meri-puolustusharjoitus. Olemme toimineet yhtenäisenä joukkona, yhdessä johdos-sa. Samalla on ylläpidetty ja kehitetty laivaston valmiutta. Näihin asioihin pitää jatkossakin keskittyä.

Kansainvälisen yhteistyön keskiössä on ruotsalais-suomalaisen merellisen taisteluryhmän (Swedish-Finnish Na-val Task Group, SFNTG) suorituskyvyn kehittäminen. Tähän liittyvä kahdenvä-linen harjoitus FINSWEEX15 toimeen-pantiin keväällä Suomen ja Ruotsin rannikoilla. Samalla yhteistyö Ruotsin kanssa kehittää kykyämme kotimaan puolustuksen tehtäviin.

Palkatun sotilashenkilöstön osaamista ja siten myös organisaation taistelukes-tävyyttä on pyritty tehostamaan eri alus-luokkien tyyppikursseilla ja osin käyttä-mällä henkilöstöä ristiin eri alusluokilla. Laivaston henkilöstön käytettävyyttä ja osaamista tulee jatkossa edelleen parantaa lisäämällä ristiinkoulutusta ja varmistamalla koko laivapalvelushenki-löstölle monipuolinen taistelualuskoke-mus eri tehtävissä.

Asevelvollisten koulutus on uudistuk-sessa. Alokasajan jälkeen kaikille laiva-palvelukseen määrätyille varusmiehille annetaan yhtenäiset laivapalveluksen perusteet Pansiossa. Sen jälkeen pal-velusta jatketaan Rannikkolaivaston aluksilla joko Pansiossa tai Upinnie-messä. Johtajiksi koulutettavien laivas-toaliupseerikurssin yhteiskoulutusjakso toteutetaan myös Pansiossa. Laivapal-veluksen osalta tutkimme vielä yhteen saapumiserään siirtymistä. Tällöin va-rusmiesten palvelusjakso tukisi nykyistä paremmin alusten vuotuista valmiusjak-soa, sen kehittämistä ja ylläpitoa.

Tältä osin syyskuussa puolustusminis-terin valtuuttamana käynnistynyt Laivue 2020 -hanke tuo uskoa tulevaisuuteen, etenkin kun siihen liitetään parasta ai-kaa meneillään oleva Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjaushanke sekä tämän vuosikymmenen loppupuolella käynnistyvä Hamina-luokan ohjusvenei-den peruskorjaushanke. Varmistamalla näiden kaikkien hankkeiden täysimää-räinen toteutuminen ylläpidetään laivas-ton materiaalinen suoritus- ja iskukyky myös tulevaisuudessa.

Sotalaivat tarvitsevat tukikohdan ja tuki-kohtapalveluja. Pansion ja Upinniemen tukikohdissa on varmistuttava, että työ-tilat, laiturit ja varastot ympäristöineen ovat hyvässä, toimivassa ja siistissä kunnossa. Tässä meillä jokaisella on roolimme. Pidetään materiaalista huolta ja omat alueemme siisteinä, sillä se on osa valmiutta, turvallisuutta ja mukavaa työympäristöä. Periaatteena on ”omat nurkat kuntoon”.

Sotilaallinen aktiivisuus Suomen vä-littömässä ympäristössä on kasvanut. Olemme Ukrainan ja Syyrian tilanteiden kehityksestä nähneet, että tilanne voi muuttua nopeasti. Perinteiset sotilaalli-set uhkakuvat pitävät pintansa ja niihin pitää varautua. Siksi myös Rannikko-laivaston on edelleen kehitettävä val-miuttaan, merellistä taistelukykyään ja voimaansa.

Kiitän Rannikkolaivaston palkattua hen-kilöstöä ja asevelvollisia hyvin tehdystä työstä ja toivotan kaikille rauhallista jou-lunaikaa sekä onnea ja voimia alkavalle vuodelle 2016.

Kommodori Timo HirvonenRannikkolaivaston komentaja

.

Reservin kertausharjoitukset ovat käyn-nistyneet uudelleen. Tänä vuonna ker-tausharjoituksissa on ollut eri alusten, johtoportaiden, maakuntayksiköiden ja tukiyksiköiden reserviläisiä. Tulevi-na vuosina reserviläisten osaamisen varmistamiseksi on kertausharjoituk-sen lisäksi tehostettava reserviläisten vapaaehtoista harjoittelua sekä MPK:n merellisiä koulutustapahtumia. Laivas-ton tarve osaaville asevelvollisille eri yk-siköissä ja tehtävissä on kiistaton.

Puolustuskyvyn materiaalisen ylläpidon kannalta laivaston vanheneva aluska-lusto aiheuttaa vakavan haasteen ensi vuosikymmenen alkupuolella, kun mer-kittävä osa nykyisestä taistelualuska-lustostamme poistuu tai on jo poistunut käytöstä.

Laivaston sanomat

6 Laivaston sanomat6

Päätoimittajalta

Hyvä lukija, Laivaston sanomat on vuosittain ilmestyvä Rannikkolaivaston henkilöstö- ja sidos-ryhmälehti, jonka tehtävänä on esitellä Rannikkolaivastoa ja sen laivastollista toimintaa.

Lehdessä esitellään Rannikkolaivaston joukkoja ja toiminto-ja, kuin myös merellistä toimintaamme niin koti- ja ulkomailla kuluneen vuoden 2015 aikana. Rannikkolaivaston toiminta-alue on laaja ja tehtäväkenttä monipuolinen. Julkaisu pyrkii osaltaan tutustuttamaan lukijoitamme yksiköihimme ja toimin-taamme sen koko laajuudessaan.

Edellisessä, tammikuussa 2015 julkaistussa lehdessä esitel-tiin laajasti Rannikkolaivaston tehtäviä, perinteitä ja joukko-yksiköitä. Tämän vuoden lehden erityisteemana on esitellä Rannikkolaivaston esikuntaa, sen tehtäviä, organisaatiota ja toimintoja.

Takanamme on vilkas, monipuolinen ja vaiherikas vuosi, ku-ten laivastojoukolle kuuluukin. Rannikkolaivasto on vuoden 2015 alusta aloittanut toimintansa puolustusvoimauudistuk-sen mukaisessa uudessa organisaatiossaan pitkälti myös uusin toimintamallein. Uusien suorituskykyjen, erityisesti Katanpää-luokan ja Rauma-luokan viivästynyt käyttöönotto on asettanut koko laivaston ja sen henkilöstön ennakoimatto-mien haasteiden ja muuttuvien toimintasuunnitelmien eteen. Olemme myös saaneet runsaasti kokemuksia ja havaintoja organisaation ja toimintojen toimivuudesta ja kypsyydestä.

7Laivaston sanomat

Puolustusvoimauudistuksen kynnyksellä muutoksen suuruus ja sen vaikutukset henkilöstölle tunnistettiin, mutta vasta nyt, noin vuoden kokemuksella, kykenemme perustellusti aloitta-maan organisaatiomme toimintatapojen ja ohjeistuksen hie-nosäätämisen. Toimintamme uudessa organisaatiossa uusien ja vanhojen kumppaneiden ja yhteistoimintaosapuolten kans-sa on kokonaisuutena tarkastellen käynnistynyt hyvin. Henki-lökohtaisella tasolla henkilöstön suurimmat haasteet lienevät lisääntyneen itsepalvelun edellyttämässä osaamisessa ja töi-den järjestelyissä.

Tämän vuoden lehdessä on viisi erillistä kokonaisuutta, jotka esittelevät monipuolista ja laadukasta merellistä toimin-taamme. Rannikkolaivaston komentaja tarkastelee omassa osuudessaan ensimmäisen vuoden tuloksellisuutta ja puolustusvoimauudistuksen tavoitteiden saavuttamista.

Seuraava osio käsittelee Rannikkolaivaston esikuntaa; sen organisaatiota, tehtäviä ja toimintoja. Esikunta jää usein joukkoyksiköiden varjoon erityisesti toiminnallisuuden osalta, mutta esikunnalla on keskeinen merkitys Rannikkolaivas-ton valmiuden ylläpidossa, johtamisen prosesseissa, hallinnossa ja Rannikkolaivaston tuotteiden valmisteluissa.

Kolmannessa osiossa tarkastellaan Rannikkolaivaston eri joukkoyksiöiden, laivueiden, vuoden aikaista toimintaa. Toimintaa ovat sävyttäneet monipuolinen harjoitustoiminta, valmiuden ylläpito 24/7/365, suorituskykyjen käyttö ja muuttuneet toimintasuunnitelmat.

Neljännessä osiossa nousevat esiin vuoden 2015 merkittävimmät harjoitukset. Osion avaa operaatiopäällikön katsa-us harjoitusten suunnittelun perusteisiin.

Viimeisessä osiossa esitellään Rannikkolaivastosta muutamia läpi organisaation kulkevia toimintoja, kuten esimerkik-si asevelvollisten koulutusta maakuntajoukkoja unohtamatta.

Henkilöstön määrän väheneminen hallinnosta ja huollosta sekä uusien prosessien käyttöönotto Rannikkolaivastossa on kiistatta aiheuttanut kiireen tuntua ja palvelutason alenemaa. Ongelmat ja kipukohdat on pitkälti tunnistettu, ja niitä on jo ryhdytty korjaamaan prosessien tarkentamisella, ohjeistusta lisäämällä sekä kouluttamalla ja tukemalla henkilöstöä.

Esikuntapäällikön näkökulmasta katsottuna voidaan todeta, että Rannikkolaivastosta on muodostumassa Rannikkolaivas-ton komentajan, esikunnan ja laivueiden muodostama har-jaantunut laivastovalmiusyhtymä, joka kykenee hyvin täyttä-mään sille käsketyt tehtävätyhtenäisenä yhtymänä.

Laivaston sanomien artikkeleiden kirjoitushetkellä toimintakäskyämme vuodelle 2016 laaditaan kiivaasti laivaston ja laivu-eiden esikunnissa. Odotettavissa on monipuolinen ja toiminnallinen vuosi, jonka aikana Rannikkolaivasto ylläpitää korkeata valmiutta täyttää sille käsketyt operatiiviset tehtävät, osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen harjoitustoimintaan, kouluttaa asevelvollisia ja kehittää omaa toimintaansa kohti yhdessä laadittua tavoitetilaamme. Sitä toimintaa kuvataan tarkemmin seuraavassa Laivaston sanomat -julkaisussa, joka ilmestyy vuoden 2016 lopulla.

Kiitän kaikkia tämän julkaisun tekemiseen osallistuneita ja toivotan antoisia lukuhetkiä kaikille lukijoillemme.

Komentaja Tuomas Tiilikainen Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö

8 Laivaston sanomat

Yleiset tehtävät

Rannikkolaivaston esikunta on Rannikkolaivaston komentajan johtoesikunta. Sen tehtävänä on tukea komentajaa hänen johtamisessaan, tukea hänen alaisiaan tehtävien täyttämisessä sekä pitää Merivoimien esikunta, laivaston naapurit ja yh-teistoimintaosapuolet tietoisina Rannikkolaivaston tilanteesta, tilannearvioista ja tulevasta toiminnasta. Rannikkolaivaston esikunta osallistuu Rannikkolaivaston valmiuden ylläpitoon ja tilannekuvan tuottamiseen.

Rannikkolaivaston esikunnan organisointi ja toiminta perustuvat poikkeusolojen vaatimuksille. Rannikkolaivasto toteuttaa normaali- ja poikkeusoloissa merioperaa-tioita. Niille ominaista ovat nopeasti muuttuvat tilanteet ja olosuhteet, mikä koros-taa jatkuvaa tilanteen seurantaa, arviointia, nopeaa päätöksentekoa ja käskytystä. Johtaminen perustuu yhteiseen tilanneymmärrykseen, johon kuuluu ylemmän joh-toportaan taisteluajatuksen mukaisiin tavoitteisiin pyrkiminen kaikissa tilanteissa.

Rannikkolaivaston esikuntaa johtaa esikuntapäällikkö, joka vastaa esikunnan tuot-teiden valmistelusta ja esikunnan toiminnan ohjauksesta. Esikunta on organisoitu kolmeen osastoon: henkilöstöosastoon, operatiiviseen osastoon ja huolto-osas-toon. Sen osastoja johtavat osastopäälliköt, jotka vastaavat omien osastojensa tehtävien täyttämisestä. Osastojen toimintaa kuvataan seuraavissa artikkeleissa yksityiskohtaisemmin.

Sotilaallisissa organisaatioissa on lähes poikkeuksetta esi-kunta, niin myös Rannikko-laivastossa. Sen rooli osana laivastoa ei kenties ole niin helposti hahmotettavissa kuin laivueiden, jotka käytännössä toteuttavat Rannikkolaivas-tolle käsketyt tehtävät. Ran-nikkolaivaston esikunnalla on kuitenkin keskeinen rooli toi-minnan suunnittelussa, johta-misessa ja toimeenpanossa sekä laivueiden toimintaedel-lytysten ylläpitämisessä ko-mentajan linjausten mukaisesti niin normaali- kuin poikkeus-oloissa.

Rannikkolaivaston esikunta


Operatiivinen osasto

Henkilöstö- osasto

Huolto- osasto

ESIKUNTA

9Laivaston sanomat

Alaisten joukkojen ja johtoportaiden tukeminen

Tehokas ja hyvin toimiva esikunta tukee komentajan alaisia joukkoja ja johtoportai-ta hankkimalla, ylläpitämällä ja kohdistamalla niille niiden toiminnan edellyttämät resurssit ja perusteet. Esikunta yhteensovittaa Rannikkolaivaston toiminta-alueella tapahtuvia operaatioita, ja pitää alaiset joukot ja johtoportaat tietoisina toimintaym-päristön muutoksista oikea-aikaisten ja tehokkaiden merioperaatioiden mahdol-listamiseksi. Edellä mainitut tehtävät toteutetaan aktiivisella ja aloitteellisella yh-teydenpidolla, tietojen hankkimisella ja käsittelyllä eri yksiköiden, päälliköiden ja komentajien kesken.

Keskeisinä esikunnan tuotteina ovat laadukkaat käskyt, ilmoitukset ja arviot tule-vasta toiminnasta sekä joukkojen toimintaedellytysten edellyttämien resurssien oikea-aikainen kohdentaminen yksiköihin. Näitä resursseja ovat muun muassa henkilöstö, henkilöstötäydennykset, tilannekuva ja materiaalitäydennykset.

Rannikkolaivaston tuki komentajalle sisältää muun muassa seuraavia asioita:

• tilannetietoisuuden muodostaminen päätöksenteon perustaksi• komentajan päätösten toimeenpano• toimivallan mukaisten päätösten teko ja toimeenpano• operaatioiden seuranta, arviointi ja ohjaaminen komentajan antamin perustein• esitysten ja suositusten valmistelu ja esittely komentajalle• suunnitelmien ja käskyjen laadinta• tiedon käsittely ja muokkaaminen päätösten perustaksi ja oikean tilanneymmärryksenmuodostamiseksi• tiedon välitys alajohtoportaille tehtävien ja operaatioiden toimeenpanemiseksi• toimialajohtaminen ja ohjaus• asiantuntijuus

Edellä mainitun luettelon kutakin kohtaa voisi luonnollisesti kuvata laajastikin, mutta jo nykymuodossaankin voidaan esikunnan tehtäviä kuvata laajoiksi ja merkittäviksi.


10 Laivaston sanomat

Esikunnan työskentelyn perusteet

Hyvän ja toimivan esikunnan tulee olla tehokkaasti organisoitu ja harjoitettu. Käytäntö on osoittanut, että vakioidut toimintamallit, rutiinit ja selkeä vastui-den jako sekä mietityt tehtävänkuva-ukset edesauttavat henkilöstön laadu-kasta työskentelyä. Rannikkolaivaston toiminnallinen valmius ja asiakirjaval-mius näiltä osin ovat ainakin tyydyttäviä.

Ensimmäisen vuoden perusteella ei merkittäviä muutostarpeita esikunnassa ole tunnistettu. Hienosäätöön osasto-jen organisoinnissa ja henkilöiden teh-tävissä toki on tarvetta ja harjoiteltavia toimia löytyy runsaasti. Näinhän on aina ollut toimintaympäristön muuttuessa ja henkilöstötilanteen vaihtuessa. Laivas-tovalmiusyhtymänä esikuntatyö etenee varsin paljon operatiivisen osaston ryt-mittämänä ja sen antamin perustein. Huolto- ja henkilöstöosasto vuorostaan muodostavat perustan, jolle operatiivi-nen toiminta rakentuu vuoden kaikkina päivinä.

Tyypillinen hyvä esikuntaupseeri (-henkilö) on:

• ammattitaitoinen• aloitteellinen• täsmällinen• luova• joustava• yhteystyöhakuinen ja -kykyinen• lisäksi hänen tulee kyetä kriittiseen tilanteenarviointiin, sopeutua uusiin tilanteisiin,luottaa itseensä ja kyettävä kommu-nikoimaan tehokkaasti suullisesti ja kirjallisesti.

Kyetäkseen toimimaan Rannikko-laivaston esikunnassa tulee esi-kunnassa työskentelevän henkilön hallita oma erikoisalansa hyvin. Sen lisäksi hänen tulee tuntea esikun-nan toimintatavat ja alajohtoportai-den toiminnan vaatimukset sekä Rannikkolaivaston komentajan tah-to. Lukijan tarkastellessa yllä olevaa erittäin vaativaa osaamisluetteloa voi hän arvioida mitkä ovat hänen vahvuutensa ja kehitettävät koh-teensa kehittyäkseen osaavaksi ja tuottavaksi esikunnan jäseneksi.

Esikunnan henkilöstö

Tehokas ja toimiva Rannikkolaivasto tarvitsee osaavan henkilöstön.


11Laivaston sanomat

Toiminnan ohjaus

Rannikkolaivaston esikunnan toimin-taa ohjaavat keskeiset asiakirjat ovat työjärjestys, tehtävänkuvaukset, toi-mintakäsikirja ja Rannikkolaivaston toi-mintakäsky. Työjärjestys tarkastetaan vuosittain ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Henkilökohtaiset tehtävänku-vaukset tarkastetaan tarpeen mukaan kehityskeskusteluiden yhteydessä ja tarvittaessa useamminkin. Laajempi, koko Rannikkolaivastoa koskeva teh-tävänkuvausten kartoitus, ja päivitystyö toteutetaan vuoden 2016 kuluessa hen-kilöstöosaston johdolla.

Rannikkolaivaston toimintakäsikirjaa on kaivattu jo jonkin aikaa, ja ilolla voidaan todeta ensimmäisen version valmis-tuvan operatiivisella osastolla vuoden 2015 loppuun mennessä.

Työssä on konsultoitu varsin paljon esi-kunnan eri osastoja ja sektoreita selkei-den ja tehokkaiden prosessien löytämi-seksi. Rannikkolaivaston toimintakäsky vuodelle 2015 on ollut erinomainen pe-rusta esikunnan työlle, osastojen työlle ja tulostavoitteiden saavuttamiselle. Se antaa myös hyvät perusteet koko Ran-nikkolaivaston henkilöstölle hankkia tie-toa ja ymmärtää eri osastojen ja jouk-koyksiköiden toiminnan painopisteet ja tulostavoitteet. Rannikkolaivaston esikunnan tavoitteena on syksyn 2015 kuluessa laatia Merivoimien toiminta-suunnitelman perusteella vähintään yhtä laadukas tuote myös vyoden 2016 toiminnan ohjaamiseksi.

Toiminnallisesti Rannikkolaivaston esikunta työskentelee työjärjestyksen mukaises-ti osastoittain niille asetettujen tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Käytäntö on kuitenkin osittanut, että tuloksellinen esikuntatyö edellyttää entistä enemmän suunnittelua ja toimeenpanoa esikuntana, pienryhmissä, myös joukko-osasto- tai osastorajat ylittävissä työryhmissä. Yhdessä työskentely ja harjoituksiin osallis-tuminen ovat myös tehokkaita tapoja lisätä yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta Rannikkolaivaston sisällä. Esikunnan eri osastojen, joukkoyksiköiden mutta myös merivoimien vastuiden, tehtävien ja vastuuhenkilöiden tuntemus onkin ensiarvoi-sen tärkeätä kunkin esikunnan henkilön tehtävien menestykselliseksi hoitamiseksi. Kunkin osaston ja tehtävänhoitajan tulee avoimesti pohtia, miten muut osastot ja yksiköt kytketään oikea-aikaisesti mukaan suunnitteluun.

Päätäntä

Rannikkolaivaston esikunta tukee komentajaa ja hänen alaisiaan joukkoja. Sen tu-lee kyetä laadukkaaseen toimintaan vaativissa niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Laivaston esikunnan vuoden 2015 normaali arkityö sekä harjoituskokemukset osit-tavat esikunnan perustan olevan muotoutumassa vaatimuksia vastaavaksi. Hen-kilöstöllämme on vankka ammattitaito. Vuonna 2016 syvennämme oppimaamme ja muodostamme tarvittavat rutiinit kullekin henkilölle ja toimialalle. Ensimmäisten harjoitusten aikana laaditun esikuntaohjeen mallille nojaten voimme ryhtyä vakiin-nuttamaan toimintoja ja rutiineja tehokkaan ja toimivan Rannikkolaivaston esikun-nan muodostamiseksi.

Komentaja Tuomas TiilikainenRannikkolaivaston esikuntapäällikkö


Operatiivinen osasto


Vanhan viisauden mukaan operaatikot kerto-vat mitä pitää tehdä, lakimies mitä saa tehdä ja huoltomies mitä voi tehdä. Operatiivisen osas-ton tehtävänä on tukea Rannikkolaivaston ko-mentajan johtamistoimintaa.

Osaston käytännön työt muodostuvat operatiivisen-, tieduste-lu-, suunnittelu-, johtamisjärjestelmä- ja turvallisuustoimialan sekä sotilasmerenkulun ohjaus- ja valmistelutehtävistä.

Osastoa johtaa operaatiopäällikkö ja siihen kuuluu neljä toi-mialaa ja reilut 60 henkilöä. Suunnittelu- ja valmiusala vastaa laivaston valmiusasioista, suunnittelee ja toimeenpanee Ran-nikkolaivaston harjoituksia, vastaa toiminnan ja resurssien suunnittelusta ja seurannasta sekä toimeenpanee valmius-tarkastuksia ja vastaa operatiivisesta suunnittelusta.

Merenkulkuala vastaa merenkulun turvallisuudesta, tukee miinantorjuntaa ja muita sodankäyntialueita merenpohjaan liittyvissä asioissa sekä tekee analyysejä vedenalaiseen toi-mintaympäristöön kuuluvista operatiivisista aiheista.

Turvallisuusalan moninaiset tehtävät koostuvat aina sotilas-kohteiden vartioinnista paloturvallisuuteen ja tietoturvaan. Turvallisuus pitää sisällään myös muun muassa palokoulu-tusta ja testien toimeenpanoa.

Johtamisjärjestelmäala vastaa puolestaan eri tietojärjestelmi-en palveluista ja saatavuudesta joukko-osastossamme.

Operaatiopäällikkö

Toimialaan kuuluu myös merivalvonta-asema, joka tuottaa tunnistettua meritilannekuvaa läntiseltä toiminta-alueelta.

Ohjusvene Pori.

13

Sari Penttinen työskentelee laivaston operatiivisen osas-ton olosuhdeasiantuntijana MWDC:ssä (Mine Warfare Data Center eli Miinasodan-käynnin tukitietokeskus).

Koulutustaustaltani olen geofyysikko. Valmistuin Oulun yliopistolta 1994 ja väittelin Helsingin yliopistolle vuonna 2000. Kustokseni kertoi minun olevan Suomen ensimmäinen naisgeofyysikko, joka on suorittanut sekä perustutkinnon että tohtorintutkinnon geofysiikkaan.

- On hienoa olla jossain asiassa uran-uurtaja. Geofysiikan opintojen lisäksi olen suorittanut vahvaksi sivuaineeksi maaperägeologian.

- Urani merivoimissa alkoi vuonna 2004 Merivoimien tutkimuslaitoksella, jolloin aloitin tutkijana Merigeologian sektoril-la. Siellä ajauduin pian Miinantorjunta-alushankkeeseen. Hankkeessa kuuluin ryhmän, joka rakensi MWDC:tä. Vuon-na 2011 MWDC:n sijoituspaikaksi pää-tettiin silloinen Saaristomeren meripuo-lustusalueen operatiivinen osasto. Ja niinpä sitten muutin Suomen Turkuun.

MWDC:n olosuhdeasiantuntijan teh-tävään kuuluvat pääsiassa aluksilta saapuvan ympäristöllisen aineiston jäl-kikäsittely helposti hyödynnettävään muotoon. Tehtävässäni olen myös opet-tanut Itämeren syntyprosessia ja geolo-giaa sekä varusmiehille että kadeteille.

Vuoden 2016 haasteita henkilökohtai-sella tasolla on menestyä tammikuussa Avantouinnin SM-kisoissa Lohjalla ja maaliskuussa MM-kisoissa Tjumenissa.

FT Sari Penttinen

Olosuhdeasiantuntija hallitsee pinnanalaiset aineistot


Sari Penttinen työnsä ääressä monikeilainaineiston jälkikäsittelyä tekemässä.


Olemme yksi Rannikkolaivas-ton esikunnan kolmesta osas-tosta. Työtä teemme osaavien miesten ja naisten voimin. Pää-määränämme on turvata Ran-nikkolaivastossa osaava, toi-mintakykyinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on laadultaan, tahdoltaan ja määrältään riittä-vä normaali- ja poikkeusolojen tilanteissa.

Henkilöstöalamme vastaa siitä, että hankimme Rannikkolaivaston normaa-liolojen organisaatioon henkilöstön rekrytoimalla ja poikkeusolojen organi-saatiomme sijoittamalla palkatun henkilöstömme sekä osaltaan huolehtimalla koulutettujen asevelvollisten sijoittamisesta. Henkilöstön tultua Rannikkolai-vastoon henkilöstöala tukee heidän sitouttamistaan, jotta jokainen voisi tehdä tehtävänsä tyytyväisenä. Sitouttaminen tapahtuu huolehtimalla palkkaukseen sekä palvelussuhteen ehtoihin ja etuuksiin liittyvien asioiden hoitamisesta ja ohjaamisesta. Palkitsemiseen liittyvien asioiden valmistelu ja tuki on myös toimialan tehtävissä erittäin tärkeässä roolissa. Lisäksi toimiala ylläpitää hen-kilöstötilannekuvaa ja huolehtii esimiesten tukena oikeudellisten asioiden val-mistelusta.

Koulutusala vastaa Rannikkolaivastossa henkilöstön osaamisen ja toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvi-en asioiden valmistelusta ja ohjaamisesta. Toisena kokonaisuutena vastaamme oppimisympäristöjen kehittämisestä. Henkilöstön osaamisen ylläpito on pitkäjänteistä työtä. Aikajanana se alkaa perehdyttämisestä ja päättyy henkilön siir-tyessä Rannikkolaivastosta toisiin tehtäviin tai reserviin. Palkatun henkilöstön lisäksi huomioitavana on myös asevel-volliset eli varusmiehet ja reserviläiset. Toimintakyvyn ylläpidon ja kehittämisen tavoitteena on, että henkilöstö säilyttää fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja eettisen toimintakykynsä kaikissa turvallisuustilanteissa. Vastuullamme on myös huolehtia siitä, että työ- ja palvelusturvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa. Tavoitteena on, että kykenemme toimialalla ylläpitämään Henkilöstötilannekuvaa osaamisen ja toimintakyvyn osalta.

Kanslia tuottaa koko jouko-osastolle ja varuskunnalle erilaisia palveluja. Kanslian palvelukeskuksessa tehdään henki-löstöhallinnon tehtäviä, joista mainittakoon laivueiden työaikojen vieminen SAP:iin erilaisten työaikakorvausten maksat-tamiseksi, virkavapauksiin, muuttokorvauksiin ja sairauslomiin liittyviä asioita. Kanslia tuottaa myös kaikki kirjaamopal-velut ja arkistointiin liittyvät tehtävät. Johdon tukemiseen kanslia tuottaa sihteeripalvelut sekä viestinnän toteuttamiseen tarvittavat palvelut. Lukemattomat vierailut sekä eri tilaisuuksien järjestelytehtävät teettävät myös runsaasti työtä. Maan-puolustus- ja veteraanityön tukeminen kuten esimerkiksi veteraanikeräysten ja maanpuolustustapahtumien tuki ja jär-jestelytehtävät ovat kanslian arkipäivää. Kanslian monipuolisen tehtävänkentän täydentää varuskunnallisten tehtävien hoitaminen. Nimittäin Rannikkolaivaston komentaja on myös Turun varuskunnan päällikkö ja kanslian päällikkö toimii oman tehtävänsä ohella myös varuskunnan komendanttina.

Tehtävät ovat siis varsin moninaiset ja ne on hoidettava pääosin kaikissa turvallisuustilanteissa.

Henkilöstöosasto

Rannikkolaivaston esikunta14

15Laivaston sanomat

Tehtävät ovat siis varsin moninaiset ja ne on hoidettava pääosin kaikissa turvallisuustilanteissa.

Rannikkolaivaston kirjaamossa jokainen päivä tuo tullessaan jotain uutta, harmaata arkiston arkea ei täällä tunneta.

Laivaston kirjaamon toiminta henkilöi-tyy vahvasti kirjaamon esimies Margit Riikoseen ja arkistosihteeri Hanna Virkkuseen, jotka ovat vastanneet toi-minnasta yhdessä jo vuodesta 2006 alkaen. Riikonen tosin ehti aloittaa teh-tävässä pari vuotta Virkkusta aiemmin.Yhteistyö naisten kesken sujuu kitkat-ta, sillä kumpikin on opetellut tekemään kaikki kokonaisuuden kannalta vaaditta-vat työt ja sijaistaminenkin onnistuu len-nossa. Myös luonteenpiirteet täydentä-vät toisiaan; siinä missä Riikonen pohtii, on Virkkunen impulsiivinen.

- Margit on järki ja minä action, heittää Virkkunen nauraen.

Hyvin sujuva yhteistyö ei ole jäänyt huomaamatta organisaatiossa, vaan se palkittiin Rannikkolaivaston ensim-mäisenä vuosipäivänä ”Laivaston tiimi” -palkinnolla. Palkinto yllätti Riikosen ja Virkkusen positiivisesti.

Monipuoliset tehtävät

Parasta kirjaamotyössä on naisten mie-lestä työn itsenäisyys ja vaihtelevuus, päivät ovat aina erilaisia.

- Tehtäviä on paljon erilaisia, perusteh-tävien lisäksi on pääkäyttäjyyttä asian-hallintajärjestelmissä, käyttövaltuushal-lintaa ja lisäksi annamme paljon ihan vierihoitoa. Esimerkiksi uusille työnte-kijöille opetamme järjestelmien käyttöä kirjautumisesta alkaen, Riikonen kuvai-lee.

Julkisen lisäksi he käsittelevät salais-ta puolta, johon liittyy monia normaalin kirjaamotyön ulkopuolisia tehtäviä. Niin sanottuun perustyöhön kuuluvat orga-nisaation fyysisen ja sähköisen postin jakaminen, lähtevä asiakirjaliikenne, tehtävien jakaminen, arkistointi ja paljon tietopalvelua. Vähän etsivän kykyjäkin tarvitaan.

Usein joudumme selvittelemään asioita ja etsimään tietoa mutkien kautta. Kun tieto sitten lopulta (aina) löytyy, niin kyl-lähän siitä iloisen mielen saa, Virkkunen kertoo.

Meripuolustusharjoituksessa mukanaMarraskuussa 2015 Riikonen ja Virk-kunen osallistuivat Meripuolustusharjoi-tukseen osin vuorottain osin yhtä aikaa koko harjoituksen ajalla.

- Harjoituksessa etsimme toimintatapo-ja, sillä kirjaamo ei ole pitkään aikaan ollut mukana harjoituksissa, Riikonen toteaa. Hän hänelle harjoitus oli neljäs laatuaan, Virkkuselle ensimmäinen.

- Harjoituksistakin pitää jäädä doku-mentteja, myös tutkimuksen ja juridisen tarpeen pohjalta, Virkkunen muistuttaa.

Harjoituksessa Virkkuselle selkeytyi esi-merkiksi uusien operatiivisten järjestel-mien käyttö, joiden haltuunotto poikke-usoloja varten on tärkeää.

Nina Soini

”Margit on järki ja minä action”

Kirjaamossa ei normipäiviä vietetä


Huolto-osasto16 Huolto-osasto1616

Puolustusvoimauudistuk-sen tuulet tuulettivat kenties voimakkaimmin esikunnan osastoista huolto-osaston toimintoja, olihan puolustus-voimauudistus pääosin logis-tiikan kentän muutosta. Uu-distuksessa perustettiin Puolustusvoimien logistiikka-laitos, jonka toimet vaikuttavat voimakkaasti myös Rannikko-laivaston toimintoihin.

Huolto-osastoa johtaa osastopäällikkö (huoltopäällikkö) suoranaisina alaisi-naan huoltoalaa johtava osastoesiup-seeri, taloushallintoalaa johtava talous-päällikkö ja aluskatsastuspiiriä johtava aluskatsastuspiirin päällikkö. Huolto-osaston tehtäviä ovat Rannikkolaivas-ton huollon operatiivinen johtaminen ja suunnittelu, alusten ja järjestelmien käytettävyyden seuranta, täydennysten suunnittelu ja johtaminen, huollon maa-kuljetusten suunnittelu ja johtaminen, Rannikkolaivaston kuljetusvälinesijoit-taminen, huoltopalveluiden suunnittelu ja johtaminen, tilojen käytön suunnittelu, ympäristöasioiden johtaminen ja suun-nittelu sekä taloushallinnon johtaminen.

Aluskatsastuspiirissä työskentelee alus-katsastuspiirin päällikön lisäksi erikoi-supseereja, joista kahden virkapaikka on Upinniemessä. Aluskatsastuspiirin päätehtävänä on puolustusvoimien aluskaluston merikelpoisuuskatsastus-ten ja alusteknisten tarkastusten toteut-taminen. Päätehtävän lisäksi aluskat-sastuspiiri johtaa kunnossapidon tason 1 järjestelyjä Rannikkolaivastossa, taisteluväline- ja laiva-alan tutkintojen sekä näyttökokeiden suunnittelua ja to-teutusta sekä Rannikkolaivaston sähkö-organisaatiota. Aluskatsastuspiiri toimii kiinteässä yhteistoiminnassa laivuei-den kanssa muun muassa vuosittaisen alusten käyttö- ja huoltosuunnitelman laadinnassa. Tällä luodaan perusteet taistelu- ja apualusten jatkuvaan val-miuteen kansallisen puolustuksen to-teuttamiseksi.

Läheisiä yhteistyöosapuolia ovat Me-rivoimien esikunnan lisäksi Puolustus-voimien logistiikkalaitoksen esikunta ja erityisesti sen Järjestelmäkeskuksen merijärjestelmäosasto sekä Millog Oy.

Merkittävimpiä huoltoalan suunnittelu- ja johtamisvastuulla olevia toimintoja ovat:

- Logistiikkalaitokselle vuosittain koottavien palvelutarpeiden kartoitus ja kokoaminen - Turun varuskunnan tukeutumisohjeen valmistelu yhdessä palveluntarjoajien kanssa- Kuljetus-, täydennys- ja huoltopalvelualan normien ja käskyjen valmistelu- Kumppanuussopimuksien (mm. Sotilaslääketieteenkeskus ja Leijona Catering Oy) valmistelu- Materiaalihallinnon toimintojen ohjaus, valvonta ja koulutus Rannikkolaivastossa- Materiaalista luopumisen johtaminen ja katselmointien toteuttaminen- Ympäristöasioiden ohjaus- Tilahallinnan suunnittelu ja ohjaus- Joukko-osaston lausuntojen valmistelu viranomaislausuntopyyntöihin liittyen (ympäristöasiat, tilahallinta, kaavoitukset yms)

Huoltoalalla työskentelee osastoesiup-seerin lisäksi osastoupseereja ja mate-riaalipäällikkö. Huoltoala vastaa Ran-nikkolaivaston huollon suunnittelusta ja ohjauksesta niiltä osin, jotka eivät kuulu aluskatsastuspiirin tai taloushallintoalan vastuulle.

Taloushallintoalalla työskentelee ta-louspäällikön lisäksi hankinta- ja talous-sihteeri. Taloushallintoala toteuttaa ja johtaa Rannikkolaivastolle kuuluvia han-kintoja. Taloushallintoala toimii määrära-hojen käytön suunnittelun ja seurannan osalta kiinteässä yhteistyössä operatii-visen osaston suunnittelualan kanssa ja laatii tarvittavat määrärahojen käytön suunnitelmat ja seurannat. Taloushallin-toala toteuttaa Puolustusvoimien palve-lukeskuksen ohjauksessa määrärahojen käytön oikeellisuuden valvontaa ja laatii toiminnan edellyttämät väli- ja tilinpää-tösraportit.

Yhdessä eteenpäin!Huoltopäällikkö

Huolto-osasto

17

Materiaalipäälliköllä monipuolinen tehtäväkenttä

Laivaston sanomat

Rannikkolaivaston huolto-osaston materiaalipäällikkö Arja Virran valvovien silmi-en kautta kulkee kaikki jouk-ko-osaston materiaali PVSAP-järjestelmässä. Tehtävä on monipuolinen ja vaativa. Jo pel-kästään materiaalikirjo on val-tava, puhumattakaan varastojen määrästä ja niiden alta löytyvi-en varastopaikkojen määristä. Haastavuutta lisää myös käyt-töjärjestelmään liittyvät haas-teet ja koko varastokarttara-kenteen uudelleenjärjestelyt edeltävän vuodenvaihteen uu-distuksessa.

PVSAP-järjestelmän materiaalisovel-luksessa varastoimintojen käyttäjiä on Rannikkolaivastossa satoja.

- PVSAP:in kautta seuraan materiaali-kirjanpidon tapahtumia ja valitettavasti joudun usein lähettämään sanomia kes-keneräisistä tapahtumista. Siihen, että meillä ei heti pystytä reagoimaan kes-keneräisiin tapahtumiin järjestelmässä on montakin tekijää. Esimerkiksi aluk-sen ollessa merellä heillä ei ole yhteyk-siä järjestelmään, Virta kertoo.

Hankaluutena on se, että varasto-karttarakenteen muutoksista johtuen järjestelmässä on toiminnallisuuksia, joihin käyttäjät eli materiaalivastuulli-set henkilöt eivät ole saaneet riittävästi koulutusta. Mutta tämäkin asia saadaan ruotuun, kun uusi sovellusvastuuhenkilö pääsee vauhtiin tehtävässään.

.

- Pääesikunnan normiin puolustusvoi-mien materiaalihallinnosta on nyt saatu noin vuoden käyttökokemukset kentäl-tä ja muutostarpeet päivitetään uuteen normiin, joka pitäisi julkaista 1.2016. Päänormin päivityksen jälkeen pääsen muokkaamaan Rannikkolaivaston ma-teriaalihallinto-ohjetta. Uuden ohjeen saamme käyttöömme alkuvuodesta. Sen myötä toimintatapamalleihin tulee muutoksia. Esimerkiksi materiaalival-vontatarkastuksia tehdään nyt uudella tavalla, Virta kuvailee.

Haasteista huolimatta Virta pitää mie-lenkiintoisesta työstään ja uskoo että vuoden 2015 tuomien isojen muutosten aiheuttamista haasteista päästään pian yli selvemmille vesille.

- Materiaalisovelluksen loppukäyttäjät ovat kuitenkin hyvin rohjenneet alkaa käyttää järjestelmää, ja kynnys järjestel-män käyttöön onkin alentunut selvästi. Haasteista huolimatta töitä on tehty pal-jon ja hyvässä hengessä, Virta kiittelee.

- Erityiskiitokset joukkoyksiköiden tu-kihenkilöille ja Rannikkoprikaatiin Teija Andronofille antamistanne loppukäyttä-jien sovellustuesta.

Virran tehtäviin kuuluu myös materi-aalitoimintojen ohjaus, suunnittelu ja valvonta, materiaalivirtojen seuranta ja valvonta.Lisäksi hän seuraa materiaa-livalvonnan toteutumaa, ylläpitää ma-teriaalihallinnon riskienhallinnan arvio-nitikehikkoa ja ylläpitää sekä kehittää materiaalivalvontaa hallintoyksikössä.

4. Miinantorjuntalaivue18 4. Miinantorjuntalaivue18 4. Miinantorjuntalaivue18

4. Miinantorjuntalaivueen pää-tehtävänä on meriyhteyksien turvaaminen miinantorjunnan osalta. Tehtävää toteutetaan laivueen esikunnan, kolmen Katanpää-luokan miinantor-junta-aluksen sekä Kuha- ja Kiiski-luokan raivaajien avulla. Katanpää-luokka edustaa Me-rivoimien uusinta taistelualus-kalustoa ja hankkeen kolmesta aluksesta kaksi on jo käytössä Suomessa ja kolmas rakenteil-la Italiassa.

Laivueen työkenttä vedenalaisen toi-minnan saralla on varsin monimuotoi-nen. Normaalioloissa laivueen alukset toteuttavat pohjankartoitusta tärkeim-millä meri- ja satama-alueilla sekä har-joittelevat merimiinojen etsintää, tunnis-tusta ja raivausta.

Erikoisosaamista ja -suorituskykyä vedenalaiseen miinasodankäyntiin

Merialueidemme vesi- ja pohjaolosuh-teet ovat varsin haastavat, jolloin mii-nantorjuntajärjestelmiltä vaaditaan poik-keuksellisia ominaisuuksia kohteiden löytämiseksi ja tuhoamiseksi. Tähän tehtävään erityisesti suunniteltu Katan-pää-luokan työkalupakki on jo osoittau-tunut toimivaksi ja suorituskykyiseksi. Pinnan alla voidaan toimia ja vaikuttaa suorituskykyisillä järjestelmillä, joita voi-daan tarvittaessa käyttää samanaikai-sesti eri toiminta-alueilla.

Monipuolista harjoittelua ja testausta purjehduskaudella

Suomessa operatiivisessa käytössä olevat miinantorjunta-alukset Katanpää ja Purunpää ovat jatkaneet testaus- koulutus ja takuukauttaan. Samalla osa laivueen henkilöstöstä on osallistunut Italiassa Vahterpään rakennusvalvon-nan tukemiseen ja vastaanottokokeisiin.

Harjoitustoiminnan osalta toimintavuo-den tehtäväkenttä on ollut varsin moni-muotoinen käsittäen osallistumisen me-rivoimien eri johtotasojen harjoituksiin sekä kansainvälisiin harjoituksiin osana monikansallisia taisteluosastoja.

Laivueen pääkaluston, Katanpää-luo-kan alusten lisäksi miinantorjunnan ko-konaisuuteen kuuluvat Kuha- ja Kiiski-luokan heräteraivaajat, joiden käytöstä vastaa maakuntayksikkö, Raivaaja-osasto Sääksi. Osasto on harjoitellut tii-viisti valmiuskauden aikana niin vapaa-ehtoisten harjoitusten muodossa kuin kertausharjoituksiin kutsuttuna. Raivaa-jat tarjoavat monipuolisen alustan aktii-visen ja motivoituneen reserviläisjoukon harjoitteluun, ja samalla varmistetaan tarvittavan suorituskyvyn säilyminen.

joittelevat merimiinojen etsintää, tunnis-Italiassa Vahterpään rakennusvalvonnan tukemiseen ja vastaanottokokeisiin.

“Laivueen työkenttä

vedenalaisen toiminnan saralla

on varsin monimuotoinen.”

Kuluneen purjehduskauden 2015 ai-kana merivoimien raivaussukeltajatoi-minta on otettu edelleen tiiviimmäksi osaksi miinantorjunnan kokonaisuutta.

4. Miinantorjuntalaivue

4. M I I N A N T O R J U N T A L A I V U E4. M I I N A N T O R J U N T A L A I V U E

Miinantorjunta-alus Purunpää

4. MiinantorjuntalaivueMerellistä voimaa 19 4. Miinantorjuntalaivue

Erikoisosaamista ja -suorituskykyä vedenalaiseen miinasodankäyntiin

19

4. Miinantorjuntalaivue - matkalla huomiseen

4. Miinantorjuntalaivue tarjoaa moni-puolisen tehtäväkentän niin henkilökun-nalle kuin varusmiehillekin. Merivoimien tuoreimpana aselajina miinantorjunta osaltaan varmentaa merivoimien pää-tehtävän, meriyhteyksien suojaami-sen toteuttamisen. Motivoituneen henkilöstön, modernin aluskaluston ja sen suorituskyvyn myötä laivue on valmiina vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin MITO-hengen mukaisesti.

Komentaja Kristian Isberg 4. Miinantorjuntalaivueen komentaja

Raivaajasukeltajakurssin aluskoulus-tusjakso järjestettiin Katanpää-luokalla ja sukeltajatoimintaa on harjoiteltu osa-na laivueelle käskettyjä tehtäviä. Tule-vaisuudessa laivueen rooli koko valta-kunnan raivaajasukeltajaosaajana tulee kasvamaan entisestään.

Komentaja Kristian Isberg.

4. Miinantorjuntalaivue Miinantorjunta-alus Katanpää

20 Laivaston sanomat20 Laivaston sanomat

Katanpää-luokan miinantorjun-ta-aluksen kalustoon kuuluva AUV 2 (Autonomous Under-water Vehicle) eli REMUS on yksi monista aluksen miinan-torjuntasensoreista.

”Isoveljensä” Huginin tavoin Remus soveltuu monenlaisiin tehtäviin. Sitä käytetään pääasiallisesti miinanetsin-tään, mutta paikoitellen myös pohjan-kartoitustehtäviin. Tehtävät sijoittuvat kapeikkoihin, matalille väyläosuuksille sekä satamien ja laiturien läheisyyteen. Lisäksi sillä voidaan suorittaa virka-aputehtäviä kuten ruumiiden etsintää ja rikospaikkatutkintaa.

Remuksen etuna on sen siirrettävyys sillä laite itsessään on pienikokoinen ja painaa vähän. Remus-partioon kuuluu laitteen lisäksi noin kolme henkilöä, jotta se voi operoida. Teoriassa tämän kal-tainen partio voidaan siirtää mihin päin Suomea tai maailmaa tahansa. Kriisin-hallintatehtävät eivät siten ole myös-kään poissuljettuja. Tähän mennessä siirtymiset ovat kuitenkin tapahtuneet vain kotimaassa virka-aputehtäviin liit-tyen.

Merellinen toimintaympäristö ei suin-kaan ole siis ainut paikka missä Remus-ta voidaan käyttää. Virka-aputehtävien puitteissa Remus-partio onkin suorit-tanut tehtäviä Kuopiota ja jopa Oulua myöten. Monesti on käynyt jopa niinkin, että kun Remuksen on kuultu suorit-tavan tehtävää jollain alueella, on ko. alueen viranomaisilta tullut kyselyjä voi-siko Remus-partio tulla apuun. Maine hyvästä työstä on siis kiirinyt ja hyvälle laitteelle löytyy aina käyttöä puhumatta-kaan osaavasta ja motivoituneesta hen-kilöstöstä. MITO-henki onkin muodostu-nut Rannikkolaivastossa käsitteeksi.

Puhuttaessa Remuksesta, kyseessä ei ole mikä tahansa laite vaan kansainvä-lisestikin tunnustettu suorituskyky sillä muun muassa Yhdysvaltain laivastolla on käytössä sama malli kuin Suomes-sa. Laite edustaakin tekniseltä tasoltaan luokkansa huippua. Remuksen perus-toimintoja on sen teknisestä edistynei-syydestä huolimatta helppo käyttää ja sen perusteet opetetaan henkilökunnan lisäksi varusmiehille.

Remus-partio lähetetään usein suoritta-maan omaa tehtävää kauemmas aluk-sesta jolloin pienryhmätoiminnan ele-mentit korostuvat. ”Remustelut” ovatkin monen operaattorin ja varusmiehen mielestä töiden parasta antia sillä täh-titaivas saaristossa, hyvä porukka ja hurtti huumori eivät voi jättää ketään kylmäksi vaikka sää välillä sellainen olisikin.

Luutnantti Joel Mattsson, miinantorjunta-alus Katanpään miinantorjuntaupseeri

Remustellen menemään

20 4 Miinantorjuntalaivue

21Laivaston sanomat 21

Katanpää-luokalla koulutetaan varusmiehiä jo kolmatta saa-pumiserää. Ensimmäinen saa-pumiserä otettiin vastaan Pu-runpäällä syksyllä 2014, jonka jälkeen varusmieskoulutuksen päävastuu on ollut Katanpäällä.

Kokemuksia varusmieskoulutuksen to-teutuksesta ja laadusta on vaihdettu perusyksiköiden välillä ja saadun pa-lautteen perusteella koulutus on aset-tumassa muotoonsa. Koulutukseen liittyvän suunnittelun määrä on ollut suuri verraten käytännön toteutuksen vaatimaan työhön. Kun uusi alusluokka aloittaa varusmiesten kouluttamisen, tulee suunnitteluun varata aikaa ja hen-kilöstöä. Koulutuskokemuksia muista yksiköistä tulee hyödyntää, mutta mii-nantorjunnan viitekehyksessä luodaan uutta koulutuskulttuuria. Varusmiesten tehtävät alusluokalla ovat ainutlaatuisia.

Mielekästä koulutusta merellä

Katanpäällä palvelee tällä hetkellä 11 varusmiestä, joista kuusi on matruuseja. Kansialiupseereja ja aliupseerioppilaita on yhteensä neljä. Aluksella palvelee myös upseerikokelas. Varusmiehet ovat Katanpäällä päässeet merelle melko paljon, ja juuri merellä tapahtuva koulutus on koettu mielekkäimmäksi. Oikeassa toimintaympäristössä vietetty aika voidaan käyttää tehokkaasti vahtipalveluksen ja koulutuksen muodossa.

Varusmiesten näkökulmasta koulutus on tarjonnut sopivasti haastetta. Saa-pumiserissä on ollut miesvajausta, mikä on vaikuttanut vahti- ja koulutusjärjeste-lyihin, mutta vaikeudet ovat kääntymäs-sä voitoksi. Johtoajatuksena on, että kenellekään ei jäisi yksipuolista kuvaa palveluksesta miinantorjunta-aluksella, vaan kaikille tulisi kokemusta mones-ta eri tehtävästä. On hienoa huomata, että kiinnostuneisuutta miinantorjun-taan osoittavat muutkin kuin kansialan varusmiehet. Varusmiesjohtajat ovat koulutuskulttuurin syventyessä saaneet yhä enemmän vastuuta, mikä on koet-tu hyväksi asiaksi. Varusmiesjohtajien esimerkillä mahdollistetaan osaltaan aluskohtaisen identiteetin säilyminen varusmieskoulutuksessa.

Kokonaiskuva miinantorjunta-aluksen tehtävistä

Lopulta varusmiesten henkilökohtai-seen tehtävään perehdyttäminen on käynyt luontevasti. Koulutustehtäviä on riittänyt koko henkilöstölle. Mitä lähem-pää varusmiehet pääsevät näkemään esimerkiksi sensorien käyttöä, sen parempi. Tavoitteena on luoda varus-miehille kokonaiskuva miinantorjunta-aluksen tehtävistä, mikä onnistuu par-haiten ottamalla varusmiehet mukaan kaikkeen toimintaan.

Koulutussuunnitelma muodostaa varus-mieskoulutuksen rungon, jota alusluok-kakohtaiset erityispiirteet täydentävät. Pohjankartoitus- ja etsintätehtävät ovat yksilöllisiä sekä olosuhdesidonnaisia, joten varusmiesten panos vaihtuvissa tilanteissa on tärkeässä osassa. Jokai-sessa tehtävässä on omat erityispiir-teensä, ja Katanpään varusmiehet ovat-kin tottuneet toimimaan yllättävissäkin tilanteissa. Aluksen koulutuskulttuurin keskeisenä osana korostuu juuri varus-miesten oma-aloitteisuus ja aktiivisuus.

Luutnantti Jan Westerberg Miinantorjunta-alus Katanpään koulutusupseeri

Varusmieskoulutus Katanpää-luokalla

4. Miinantorjuntalaivue


Vuonna 2015 prioriteetit lai-vueessa ovat olleet valmiuden ylläpitäminen, operatiivisen valmiuden kehittäminen, hal-linnon virtaviivaistaminen ja kansainvälisen yhteistoiminta-kyvyn kehittäminen.

Merkittävimpänä haasteena kuluvana vuonna on ollut keväällä alkanut Rau-ma-luokan ohjusveneiden käyttökielto ja siitä aiheutuneet toimenpiteet valmi-usvelvoitteiden täyttämiseksi sekä Rau-ma-luokan kuntoon saattamiseksi. Tu-levan kauden suunnittelu on par’aikaa käynnissä, mutta prioriteetit lienevät samansuuntaiset myös vuonna 2016.

Operatiivisen valmiuden kehittäminen

Operatiivisen valmiuden kehittäminen on tarkoittanut laivueessa merivoimien uusien johtamisjärjestelmien käyttöön-ottoa, taisteluosaston johtoportaan toiminnan kehittämistä sekä Rauma-luokan operatiivisen valmiuden nostoa ja miinalautta Pansion peruskorjauksen tukemista. Uusien johtamis- ja viesti-järjestelmien käyttöön on harjaannuttu harjoitustoiminnassa niiltä osin kuin jär-jestelmien osia on tullut käyttöön.

Uusien järjestelmien tarjoamia mahdol-lisuuksia on kokeiltu harjoituksissa ja tätä tullaan jatkamaan myös ensi vuon-na. Taisteluosaston johtoportaan toimin-taa on kehitetty yhdessä sisarlaivueen kanssa hyödyntäen myös Ruotsin me-rivoimien parhaat käytännöt Task Unit-tason johtoportaan toiminnasta.

Hallinnon virtaviivaistaminen

Merivoimien vuoden 2015 toiminnan teema on puolustusvoimauudistukseen liittyen uusien organisaatioiden toimin-nan vakiinnuttaminen sekä uusien pro-sessien, toimintatapojen ja käytäntöjen omaksuminen.

Laivueessa merkittävin uudistuksen vaikutus oli esikuntarakenteen keven-täminen, mikä edellytti tehtävien uu-delleenorganisointia ja toimintatapojen tarkastusta. Hallinnon keventämiseen on pyritty hyödyntämällä tehokkaasti olemassa olevia tietojärjestelmiä sekä hallinnollisten prosessien virtaviivaista-misella. Tämä työsarka tulee jatkumaan vielä vuonna 2016.

6. Pintatorjuntalaivue - valmiudenkehittämistä ja kansainvälistä yhteistoimintaa

6. Pintatorjuntalaivue22

6. P I N T A T O R J U N T A L A I V U E

23Laivaston sanomat

6. Pintatorjuntalaivue - valmiudenkehittämistä ja kansainvälistä yhteistoimintaa

23

Vuonna 2016 laivue valmistautuu osal-listumaan MLC Uusimaalla Baltops-harjoitukseen osana koulutuspurjeh-dusta sekä mahdollisesti Naton Noble Mariner-harjoitukseen. MLC Uusimaa valmistautuu osallistumaan Naton no-pean toiminnan joukkojen reservijouk-kopooliin vuonna 2017.

Komentaja Jan-Erik Aitos6. Pintatorjuntalaivueen komentaja

Kansainvälinen toiminta

Vuoden 2015 painopiste kansainvälisen yhteistoimintakyvyn kehittämisessä on ollut selkeästi Ruotsi-Suomi-yhteistyön syventäminen. Suomen ja Ruotsin me-rivoimien visio yhteisestä taisteluryh-mästä (SFNTG) liikahti aimo askeleen kohti tavoitetilaa kevään 2015 harjoituk-sessa (FINSWEEX15). Siinä merellisen taisteluryhmän alaisuudessa toimi pin-tataisteluosasto, jota johti ruotsalaisen 41. Pintataistelulaivueen komentaja Cdr Anders Hörnfeldt. Taisteluosastoissa oli kahdesta kansallisuudesta koottu taisteluosaston esikunta, sekä taistelu-aluksia Suomesta ja Ruotsista.

Kehittämällä henkilöstön ja joukkojen osaamista kansainvälisillä kentillä, tue-taan samalla suoraan myös kansallis-ten suorituskykyjen kehittämistä. Naton laivastojoukkojen johtamismalli ja -me-netelmät on valittu laivastojoukkojen kansallisen sekä SFNTG:n johtamisen ohjenuoraksi ja yhteisoperoinnin mah-dollistajaksi. Tämä on mahdollistanut nykytilan, jossa taistelualuksille on käy-tännössä yhdentekevää onko johtopor-ras tai osaston muut alukset suomalai-sia tai ulkomaisia. Yleiset johtamisen periaatteet ja käytännöt ovat samankal-taisia.

6 . Pintatorjuntalaivue

Laivueen ydintehtävät koostuvat Suomen sotilaallisesta

puolustamisesta, muiden viranomaisten tukemisesta ja

osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan. Tehtävät

toteutetaan ohjustulenkäytön-, merimiinoituksen-, sukel-

lusveneentorjunnan- ja ilmatorjunnan suorituskyvyillä.


Toukokuun 28. päivänä 2015 Tampereella allekirjoitettiin ensimmäinen Puolustusvoimi-en logistiikkalaitoksen meri-voimallinen hankintasopimus: Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjaus. Sopimuskump-paniksi tarjouskilpailun perus-teella valikoitui Atlas Elektro-nik Finland Oy (AEFI). Atlas toimii kokonaisvastuullisena prime-toimittajana ja hanke on sille ensimmäinen tässä mitta-luokassa.

Pansio-luokan miinalautat on rakennet-tu alunperin Olkiluodon telakka Oy:ssä. Ensimmäisenä niistä valmistui Pansio vuonna 1991. Pansion sisaralukset ovat Porkkala ja Pyhäranta. Vastaavassa jäj-restyksessä Pansio on nyt ensimmäise-nä peruskorjattavana.

Alusluokka rakennettiin monikäyttöaluk-siksi, kuljetus-, huolto- ja täydennysteh-täviin, sekä kriisinajan varalle miinoitta-jiksi.

Alusten suunniteltu elinikä ja tämän-hetkinen kunto, sekä päivitetyt suori-tuskykyvaatimukset tekivät alusluokan peruskorjaamisen ajankohtaiseksi, ja peruskorjaukset toteutetaan vuosien 2015-2017 aikana.

Peruskorjauksella jatketaan alusten elinikää noin 20 vuotta. Samalla yllä-pidetään alusluokan miinanlaskukyky sekä meripuolustuksen kyky toteuttaa raskaita merikuljetuksia. Uutena suori-tuskykynä alusluokalle toteutetaan kyky toimia emäalustehtävissä täydentämäs-sä muita merivoimien alusyksiköitä ja rannikolla toimivia joukkoja.

Työt Uudessakaupungissa

Peruskorjaus toteutetaan Uudenkau-pungin Työvene Oy:n telakassa Uu-dessakaupungissa, jonne miinalautta Pansio saapui 4.8.2015. Porkkala ja Py-häranta siirtyvät peruskorjattavaksi vuo-den 2016 aikana. Pansion riisuminen ja purkaminen toteutettiin yhteistyössä MILLOG Oy:n sekä Rannikkolaivaston oman henkilöstön ponnistuksin. Aluk-sella ei ole varusmiehiä peruskorjauk-sen aikana.

Osa aluksen henkilöstöstä toimii ra-kennusvalvontatehtävissä Uudessa-kaupungissa ja loput tukevat muita 6. Pintatorjuntalaivueen aluksia hankkeen ajan, osallistuen vasta myöhemmässä vaiheessa järjestelmien asennuksiin ja koulutuksiin sekä aluksen koeajoihin.

Pansio on syyskuun lopusta alkaen tela-kalla ylösnostettuna lähes vuoden vaih-teeseen saakka. Vesillelaskun jälkeen aluksen rakennustyöt ja järjestelmien asennukset sekä vastaanottotoiminta jatkuvat Uudenkaupungin telakassa aina syksyyn 2016 asti. Aluksen purku-toimenpiteiden seurauksena aluksesta on jäljellä enää yleistettynä vain aluksen runko.

Uudisrakennustoiminta tulee olemaan siis varsin mittavaa, ja saamme var-masti käyttöömme aluksen, joka vastaa nykypäivän haasteita. Aluksen suunni-teltu luovutus takaisin merivoimille on syys-lokakuussa 2016. Koko alusluokka on peruskorjattu vuoden 2017 loppuun mennessä.

Yliluutnantti Kari Suni Miinalautta Pansion päällikkö

Pansio-luokan miinalautoille lisää käyttöikää peruskorjauksessa

Kuva: Puolustusvoimat/Kari Suni

6. Pintatorjuntalaivuee 6. Pintatorjuntalaivuee


Miinalaiva Uusimaa osallistui viikolla 41 Rannikkolaivaston Taisteluosastoharjoitus 2:een. Harjoitukseen lähdettiin maa-nantaina 5. lokakuuta klo 16.00 Pansion sotasatamasta, ja mu-kana oli taisteluosaston johto-porras.

Syyspäivä oli kirkkaan aurinkoinen ja keli hyvin rauhallinen. Illan ja yön aikana Uusimaa suoritti väyläajoharjoittelua. Varusmiesten tuoreelle 2/2015-saapu-miserälle koulutettiin alusten kulkuvalo-jen ja merkkien tuntemusta.

Varsinainen harjoitustoiminta alkoi tiis-taiaamuna ohjustulenkäytön ja OTHT-toiminnan (Over-the-horizon-targeting) osaharjoituksella. Uusimaa otti harjoi-tukseen osallistuneen Hornet-torjunta-hävittäjän johtoonsa, ja alus jakoi meri- ja ilmatilannekuvaa hävittäjän kanssa Link 16:lla. Tämän jälkeen Hornet maa-litti osastollemme harjoitusvihollisosas-toa. Yhteistoiminnassa ilmavoimien kanssa harjoiteltiin siis lentokoneen an-tamaa maalinosoitusta taisteluosaston ohjustulelle.

Komentajan tarkastus ja laivatykkiammuntaa

Tiistaina iltapäivällä Rannikkolaivas-ton komentaja kävi aluksella tarkas-tuskäyntinsä yhteydessä kuulemassa havaintoja siihenastisesta toiminnasta. Illan aikana pidettiin viikoittainen mies meressä -hälytysharjoitus.

Keskiviikkoaamuna ajoimme Örön ampuma-alueelle ja suoritimme 57 mm laivatykkiammunnat Micropilot-lenno-kin avulla. Tämän jälkeen siirryimme Skinnarvikiin vaihtamaan osan henki-löstöstä. Jatkoimme matkaa lounaa-seen Vidskärin selälle. Päivän aikana suoritettiin väyläajoa ja henkilöstö har-joitteli toimintaa vauriontorjuntahälytyk-sellä. Veneiden avulla vaihdettiin lisää henkilöstöä Utön läheisyydessä, ja yöksi jäimme ankkuriin Vidskäriin. Illal-la alusta ympäröivät huikeat revontulet, jotka erottuivat hienosti pimeässä ulko-saaristossa.

Sukellusveneentorjuntaa ja miinoitusta

Torstain ohjelma painottui sukellusve-neentorjuntaan. Perjantaiyönä emme levänneet ankkurissa, vaan harjoitte-limme miinanlaskua Örön edustalla. Harjoitus päättyi osaltamme perjantai-na päivällä, kun kiinnitimme Pansioon.

Varusmiesten harjoitusviikkoon merellä kuului normaalia vahtitoimintaa maalin-osoitus-, tähystys- ja ruorinpitotehtävis-sä. Uudet matruusit saivat harjoitusta myös ankkurin sekä MOB-veneiden nostossa ja laskussa. Yöllä varusmie-het vuorottelivat ankkurivahdin tähystä-jinä siltakannella.

Uutta oppia varusmiehille

Merenkulun erikoisalalla palveleva mat-ruusi Artturi Jokinen kertoi oppineensa viikon aikana uutta mm. alusten kulku-valoista ja merkeistä sekä ilma-alusten etäisyyden ja korkeuden arvioinnista maalinosoittajan tehtävissä. Jokisen mielestä parasta viikossa oli se, että sai olla merellä. Lisäksi hän pääsi näke-mään suto-ammunnassa syvyysraket-tien näyttävän lähdön.

Taisteluväline-erikoisalan matruusi Ju-hani Laine puolestaan toimi harjoituk-sessa mm. laivan 57-millisen ykkösty-kin lataajana. Lisäksi hän huolsi tykkiä ja latasi suto-raketteja heittimiin sekä toimi maalinosoittajana merivahdissa. Laine oppi uusia asioita omalta erikois-alaltaan, ja hänen mielestään parasta oli päästä ykköstykin sisään 57mm-ammunnoissa. Vahdin ajaminen oli Lai-neen mukaan hieman raskasta, mutta lepoaikaakin ”tvälläri” sai silloin tällöin.

Syksyisen kylmä, mutta aurinkoinen sää suosi Taisteluosastoharjoitus 2:een osallistuneita. Viikon aikana kokeiltiin uutta vedenalaista harjoitustoimintaa, jatkettiin multilink-järjestelmän käyttö-kokeilua, hiottiin vanhoja toimintamalle-ja sekä koulutettiin varusmiehiä.

Kersantti Anna Pikkarainen, Operaattorialiupseeri /Miinalaiva Uusimaa

Alus ankkuroitiin yön ajaksi Kasnäsin lähistölle, ja Rauma-luokan ohjusveneet Naantali ja Porvoo olivat kylkikiinnityk-sessä vierellämme.

Miinalaiva Uusimaan viikko taisteluosastoharjoituksessa

6. Pintatorjuntalaivuee

26 Laivaston sanomat2626Merellistä voimaa

Otsikossa esitetyn toimin-ta-ajatuksemme mukaises-ti vuosi 2015 on ollut 7. Pintatorjuntalaivueessa integ-roitumisen ja toiminnallisen yhteensovittamisen leimaama.

Vuoden alussa toimeenpannun, kahden laivueen alusyksiköiden yhdistämise-nä toteutetun organisaatiouudistuksen ja lukuisten henkilöstömuutosten joh-dosta integroitumista ja yhteensovit-tamista on toteutettu monella tasolla; alusyksiköiden sisällä, laivuekokoon-panossa sekä osana uutta Rannikkolai-vastoa tähtäimenä joukko-osastomme tavoitetila 2018.

Laivueen uuden organisaation sekä uusien toimintatapojen, käytäntöjen ja prosessien vakiinnuttamisen rinnal-la tehtäviemme selkeitä painopisteitä ovat olleet käsketyn valmiuden ylläpito ja valmiusalusvelvoitteiden täyttäminen sekä laivueen operatiivisen valmiuden kehittäminen suunnitelmatasolla: otta-malla käyttöön uusia johtamisjärjestel-miä sekä harjoitustoiminnan keinoin.

Avainsuorituskyvyt iskussa

Toiminnassamme olemme vuoden 2015 aikana tähdänneet ennen muuta avain-suorituskykyjemme - merimiinoitus-, ohjustulenkäyttö- ja ilmapuolustuskyvyn - ylläpitämiseen ”iskussa” sekä näihin liittyen toiminnan yhteismitallisuuteen 6. Pintatorjuntalaivueen (6PITOLV) kans-sa. Lisäksi laivueen integroitumisessa uuteen Upinniemen varuskuntaan ja Rannikkoprikaatin tukeen sekä puo-lustusvoimallisten palveluntarjoajien, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen, Millog Oy:n ja Puolustusvoimien palve-lukeskuksen, tarjoamiin palveluihin on pyritty saumattomaan yhteistyöhön.

Satunnaisista kitkatekijöistä huolimatta moni asia on jo opittu tekemään uudella tavalla, mikä on edellyttänyt koko hen-kilöstöltä uutta ajattelua ja kykyä irtau-tua vanhoista toimintamalleista. Tässä olemme mielestäni onnistuneet erin-omaisesti. Laivueen henkilöstö on ve-nynyt parhaimpaansa, kun uudistuksen toimeenpanon vaatimien ponnistusten lisäksi on hoidettu tinkimättömästi myös toimintasuunnitelmamme mukainen ”perustyökuorma” sekä sen rinnalla

Uudistuksen jälkimainingeissakaan emme siis ole tinkineet laivueen ydin-toiminnasta kuten AKV/AKT -tehtävis-tä, pintatorjuntavalmiuden ylläpidos-ta, harjoitustoiminnan laadusta sekä asevelvollisten ja palkatun henkilöstön koulutuksesta. Myös aluskalustomme, järjestelmämme ja muu materiaali sekä henkilöstön toimintakyky on kyetty yllä-pitämään hyvällä tasolla.

Tämä on ollut kova suoritus, ja meille asetettuihin haasteisiin vastaaminen on ollut mahdollista ainoastaan jokaisen laivueemme merisotilaan varaukset-toman työpanoksen ja tuen ansiosta. Henkilöstömme on osoittanut tehtävis-sään vahvaa sitoutumista ja kehitysha-kuisuutta sekä luotettavuutta ja tulok-sellisuutta kuten Rannikkolaivastossa pitääkin. Tästä voin joukkoni komenta-jana tuntea aitoa ylpeyttä.

Yhtenäinen laivue - yhteensovitettua pintatorjunnan suorituskykyä

meille usein lyhyellä paloajalla käsketyt lisävelvoitteet, joista päällimmäisenä mainittakoon keväällä toteutettu lähes kolme kuukautta kestänyt Hamina -luo-kan tyyppikoulutus 6PITOLV:n henki-löstölle.

7. Pintatorjuntalaivue 7. Pintatorjuntalaivue26

7. P I N T A T O R J U N T A L A I V U E

Miinalaiva Hämeenmaa

27 Laivaston sanomat 27

Kansainvälisessä kehyksessä osallis-tumme ainakin SWEFIN -harjoitukseen ja tuemme miinalaivalla Merisotakoulun osallistumista pohjoismaisille merika-dettipäiville.

Purjehduskaudella 2016 laivueemme päätehtävät ja toiminnan painopisteet säilyvät entisellään. Kuljemme siis edel-leen AKV/AKT -tehtävät edellä. Tais-telualusten purjehduslaajuus toteutuu pääosin samalla tasolla kuin vuonna 2015. Poikkeuksen tähän muodostavat miinalautat Porkkala ja Pyhäranta, joi-den molempien peruskorjaus käynnis-tyy vuoden 2016 kuluessa.

7PITOLV kääntää luottavaisin mielin keulansa kohti tulevaa purjehduskautta ja sitä seuraavia vuosia. Yhteistyöllä ja osaamisellamme kykenemme takuulla vastaamaan laivueellemme asetettuihin haasteisiin myös jatkossa.

Komentaja Jyri Saanio7. Pintatorjuntalaivueen komentaja

Toimintaohjeet vakiintuvat

Toimintavuonna 2016 pintatorjuntalai-vueiden toimintaohjeet vakiinnutetaan jatkaen samalla määrätietoista harjoit-telua vahvistettujen toimintaohjeiden mukaisesti. Laivueen vuoden 2016 tär-keimpiä harjoituskokonaisuuksia ovat merivoimien tulenkäyttö- ja meripuolus-tusharjoitukset ammuntoineen, Rannik-kolaivaston taisteluosastoharjoitukset sekä kevään IT-harjoitus Lohtajalla.

Tavoitteenamme on entisestään edistää eri alusluokkien henkilöstön ristiinkou-lutusta sekä osaamisen tasaamista ja toimintatapojen yhdenmukaistamista pintatorjuntalaivueiden välillä. Vastaa-vasti yhteistoiminta laivaston muiden laivueiden ja ruotsalaisten pintatorjun-tayksiköiden kanssa vakiinnutetaan ru-tiininomaiseksi. Tällä kaikella uskomme olevan myös kauaskantoisempi suori-tuskykyä kohottava ja suorituskykyjen käyttöä yhteen sovittava vaikutus Ran-nikkolaivastossa.

7. Pintatorjuntalaivue


Miinalaiva Hämeenmaa to-teutti Merisotakoulun vuoden 2015 koulutuspurjehduksen 3.5.–15.6. Purjehdus suuntau-tui Itämerelle, Pohjanmerelle, Atlantille ja Välimerelle. Huol-tosatamat purjehduksen aika-na olivat Santa Cruz de Teneri-fe Espanjassa, Livorno Italiassa ja Gdynia Puolassa.

Aluksen miehistö

Aluksen palkatun henkilöstön, kadet-tien, SAMOJ-opiskelijoiden, Merisota-koulun henkilökunnan ja muun lisähen-kilöstön lisäksi matkalle pääsi mukaan 15 varusmiestä miinalaiva Hämeen-maalta. Heistä 11 oli saapumiserän 2/14 varusmiesjohtajia ja neljäsaapumiserän 1/15 laivakokkia.

.

Henkilöstön suuresta kokonaismääräs-tä ja aluksen rajallisesta majoituskapa-siteetista johtuen osa aluksen omista varusmiehistä siirrettiin kasarmimajoi-tukseen purjehduksen ajaksi. Purjeh-dukselle mukaan päässeet varusmiehet toimivat pääosin miehistötason vahti-tehtävissä. Tämä mahdollisti pääkou-lutusryhmille suunnitellun koulutuksen toteuttamisen.

Vahtipalvelus päiväsaikaan

Varusmiehet jaettiin kahteen vahtiin, ja heidän arkensa koostui vahtipalve-luksesta, koulutuksesta sekä alushuol-totöistä kello 08.00–20.00. Yöaika klo 20.00–08.00 taas oli varattu valmiste-luille, henkilökohtaiselle huollolle ja le-volle, kun nuoremmat kadetit miehittivät vahtitehtävät. Talousjoukkueen laivako-kit ja yksi varusmiesjohtaja pitivät aluk-sen palkattujen talousesimiesten joh-dolla huolen siitä, että kaikki viisi ateriaa päivässä tulivat ajallaan valmiiksi.

Vahtitehtäviin kuului klo 08.00–20.00 ohjaamossa ruorimiehen, maalinosoit-tajien (tähystäjien) ja ohjailijan apulai-sen tehtävät. Taistelukeskusjoukkueen pintatilannekuva-operaattori ylläpiti me-ritilannekuvaa, kun taas kone-aliupsee-rit varmistivat aluksen pää- ja apukonei-den toimintakuntoisuutta konevahdissa.

Koulutukset vapaavahdissa

Varusmiesjohtajat suunnittelivat ja to-teuttivat kukin neljästä viiteen koulu-tusta matkan aikana vertaisilleen an-nettujen aiheiden mukaisesti. Pidetyt koulutukset lisäsivät tietoisuutta muiden vahtipisteiden toiminnasta ja vertaisten palveluksesta aluksella. Yli erikoisalo-jen annettu koulutus keräsi runsaasti positiivista palautetta niin koulutuksen pitäneiltä kuin koulutettaviltakin. Aluk-sen liikuntavälineet olivat myös kovalla käytöllä, kun ohjattuja liikuntakoulutuk-sia pidettiin kuntosalilla ja peräkannella.

Varusmiesten koulutus koulutuspurjehduksella 2015

Miinalaiva Hämeenmaa ohittamassa Kustaanmiekkaa koulutuspurjehduksen alussa.Kuva: Mika Karvonen 7. Pintatorjuntalaivue 7. Pintatorjuntalaivue


Vapaavahdin aikana palkatun henkilös-tön pitämät koulutukset olivat pääosin merenkulku- sekä ase- ja ampumakou-lutusta. 12.7mm-laivakonekiväärikou-lutus huipentui vanhempien kadettien johtamiin ammuntoihin valoisalla sekä pimeällä. Erityismaininnan varusmiehil-tä saivat myös meteorologin sekä lää-kärin pitämät sää- ja ensiapukoulutuk-set.

Huoltopysähdyksien ohjelmaa

Huoltosatamissa varusmiehet osallistui-vat vuoroluettelon mukaisesti satama-vahtitehtäviin aluksen muun henkilöstön kanssa. Satamavahdissa ylläpidettiin aluksen turvallisuutta, tyhjennettiin ros-kat ja jätteet, täydennettiin muonat ja polttoaineet sekä valmisteltiin aluksella järjestetyt tilaisuudet. Onneksi satamis-sa ehti palvelustehtävien lisäksi leväh-tää ja tutustua myös paikalliseen kult-tuuriin sekä nähtävyyksiin.

Gdynian sotasataman viereisessä lai-turissa olleet sukellusveneet sekä ky-seisen viikonlopun hellelukemat taisivat jäädä päällimmäisinä ulkomaanvierai-luista mieleen.

Kohti kotisatamaa ja kotiutumista

Pitkä 44 vuorokautta kestänyt koulu-tuspurjehdus totutti varusmiehiä yhtä-jaksoiseen ja pitkäkestoiseen laivapal-velukseen merellä. Baltic Operations -harjoitus (BALTOPS) näytti myös me-rivoimien kansainvälisen yhteistoimin-nan puolen ulkomaisten sota-aluksien kanssa.

Alus palasi kotitukikohtaansa Upinnie-meen tiistaina 16.6. Purku- ja huoltotöi-den ohessa saapumiserän 2/14 johta-jilla alkoivat viimeiset kotiutusjärjestelyt ennen torstain 18.6. kotiutumista.

Saapumiserän 1/15 laivakokkien osalta palvelus vielä jatkui, mutta heidän osaa-misensa oli noussut matkan aikana niin korkealle tasolle, että loppupalvelus su-jui erittäin hyvin.

Mukana olleet varusmiehet antoivat as-teikolla 0–5 koulutuspurjehduksen arvo-sanaksi 4,6 ja kiteyttivät koulutuspurjeh-duksen 2015 sanallisesti seuraavasti: ”Varusmiespalveluksen kiinnostavin ja paras koulutustapahtuma, joka ylitti kaikki odotukset. Yhteishenki aluksel-la eri henkilöstöryhmien välillä oli erin-omaista”.

Luutnantti Leo Laine Varusmiesten koulutuksen suunnittelun vastuuhenkilö koulutuspurjehduksella

7. Pintatorjuntalaivue


Ohjusvene Haminan ajot kes-keytettiin vuonna 2015 suun-nitellusti reiluksi kuukaudeksi pääkoneen vaihdon ja telakoin-nin ajaksi. Kuukauden aikana keskeisimmät työt olivat ko-nejoukkueen vastuulla, mutta aluksen noustua kuivatelak-kaan ulospäin kenties näkyvim-mät asiat liittyivät kansipuolen töihin. Järjestelmäala ei myös-kään jäänyt telakoinnin aikana toimettomaksi, sillä työsarkaa riitti erinäisten asennusten ja järjestelmätestien muodossa.

Ennen varsinaista telakointia toinen aluksen pääkoneista vaihdettiin. Val-mistelut pääkoneen vaihtoa varten vaa-tivat monen päivän työt kone- ja kan-sipuolelta, sillä pääkoneen irrotuksen lisäksi perän asetilan katteet täytyi siir-tää syrjään vaihdon ajaksi. Purkutöistä huolimatta ylimääräistä tilaa useiden tonnien painoisen pääkoneen noston ja laskun aikana jäi paikoin vain niin kutsu-tun ”maanantaihesarin” verran.

Pääkoneen vaihdon jälkeen alus ajettiin Upinniemen telakan laiturille, josta se vedettiin köysillä ja kahden hinaajana toimineen moottoriveneen avulla veden alle laskettujen pukkien päälle. Tark-kuutta vaatineen toimenpiteen jälkeen alus nostettiin paikalleen kuivatelakalle, jota samalla parhaillaan kunnostettiin. Ikää telakalla riittää, sillä se on alun pe-rin venäläisten rakentama.

Noin kolmen viikon telakoinnin aikana konepuolen huoltotöiden lisäksi aluksen messit, käytävät, pesu- ja saniteettitilat sekä muun muassa keittiö saivat uutta ilmettä. Messien osalta seinät saivat uutta maalia pintaansa ja lattiat kunnos-tettiin. Keittiön lattia ja seinien pintara-kenteita uusittiin, sekä tiskikone vaihdet-tiin. Myös aluksen käytävien seinät sekä saniteettitilat kunnostettiin ja maalattiin. Telakoinnin jälkeen aluksen yleiset sisä-tilat ovatkin lähes uuden veroiset.

Sisätilojen lisäksi myös luonnonvoimien armoille joutuvat ulkotilat saivat uutta maalia pintaansa. Aluksen maastokuvi-ointi asettaa maalaamiselle omat haas-teensa: alueita, esimerkiksi keulakantta, ei voida maalata valmiiksi kerralla ja maalauspartiot liikkuvatkin työn touhus-sa koko aluksen matkalla. Maalauspro-jekti pitää suunnitella etukäteen, jotta aluksen ulkopintojen maalaaminen voi-daan toteuttaa tehokkaasti telakoinnin puitteissa.

Telakoinnin aikana koko aluksen hen-kilöstölle riitti töitä. Vastasaapuneet varusmiehetkään eivät ensimmäisinä tehtävinään päässeet merelle, vaan tutustumaan alukseen telakalla tapah-tuvien huoltotöiden muodossa. Osallis-tuminen huoltotöihin kasvattaa jokaisen alustuntemusta, joten ruumiillinen työ ei mennyt (tälläkään kertaa) hukkaan.

Ohjusvene Haminan vuositelakointi - kuukausi huoltoa, vuosi ajoa

Ohjusvene Haminan pääkoneen nosto kapeasta luukusta vaati tarkkuutta.

7. Pintatorjuntalaivue 7. Pintatorjuntalaivue


7. Pintatorjuntalaivueen 1. Mii-naviirikön muodostavat Pansio-luokan miinalautat Porkkala ja Pyhäranta. Näiden päätehtävä on merimiinoitus, jonka eri osa-alueiden ja lopulta koko-naissuorituksen harjoittelu vie suuren osan harjoitusvuoro-kausista.

Muita tehtäviä alusluokalla ovat erilaiset kuljetustehtävät sekä emäalustoimin-ta. Kuljetustehtävät vaihtelevat suurten panssariajoneuvojen tai rekka-autojen kuljetuksista miehistönkuljetustehtäviin tai materiaalin siirtotehtäviin. Miina-lauttojen koon ja matalan syväyksen ansiosta alusluokalla on useita vaihto-ehtoisia lastauspaikkoja, joihin muilla taistelualusluokilla ei aina pääse.

Miinalauttojen tehtäväkenttä on hyvin laaja, josta johtuen palvelus 1. Miina-viirikössä on monipuolista ja vaatii yk-silöltä kykyä oppia ja omaksua erilaisia asioita. Miinaviirikössä jokaisella eri-koisalalla palvelee palkatun sotilashen-kilöstön lisäksi varusmiehiä, jotka myös saavat koulutuksen kaikkiin vaadittaviin tehtäviin. Konemiehet pitävät konepääl-likön alaisuudessa huolta laivateknii-kasta, kun puolestaan taisteluvälinealan varusmiehet sekä laivakokit vastaavat oman erikoisalansa lisäksi kansipuolel-le kuuluvista kunnossapito- ja muista tehtävistä. Erityisesti johtajatehtävät ovat haastavia, sillä myös varusmies-johtajien tulee hallita erikoisalansa teh-tävänsä niin hyvin, että he voivat omien tehtäviensä lisäksi kouluttaa ja valvoa miehistöä heidän tehtävissään.

Tehtäviä laidasta laitaan

Hyvä esimerkki monipuolisista tehtävis-tä ovat laivakokit, jotka päätoimenaan vastaavat muun henkilöstön muonitta-misesta, mutta myös toimivat eri häly-tystiloilla mm. ammusmiehinä taistelta-essa aluksen tykeillä, ensiapuryhmässä uhreja pelastettaessa, miinanlaskussa työntämässä merimiinoja peräportista sekä kiinnityksissä ja irrotuksissa mui-den kansimiesten kanssa kansilla. Ja samalla pitäisi vielä tehdä jälkiruokaa henkilöstölle…

Saapumiserästä toiseen miinalautoilla palvelleiden varusmiesten palautteesta on noussut esiin selkeä vahvuusalue: pienellä porukalla toimittaessa, ja kaik-kien tehdessä kaikkea yhdessä, ovat ryhmäkiinteys ja joukon me-henki hyvin korkealla. On todella palkitsevaa tehdä töitä motivoituneiden ja fiksujen varus-miesten kanssa, kun kaikilla on yhtei-nen päämäärä ja tavoite: tehdä työnsä niin hyvin kuin osaa.

Pansio-luokan miinalauttojen palve-lusaika on tullut puoliväliinsä. Mii-nalautoista MLU (Mid-Life Upgrade) -projektiin on jo mennyt ensimmäisenä valmistunut Pansio. Muut miinalautat menevät alusluokan laivatekniikkaa ja käytettävyyttä parantavaan telakointiin vuoden 2016 aikana. MLU-projektis-sa on tarkoituksena parantaa etenkin alusluokan emäalustoiminnan mahdol-lisuuksia, jotta miinalautat pystyvät jat-kossa tukemaan entistä paremmin tais-teluosastona liikkuvaa kokonaisuutta.

Huollon tuominen ulommas ja lähem-mäs muita taistelualuksia mahdollistaa jatkossa yhä pidemmät toiminta-ajat ja paremman valmiuden ylläpidon. Tehtä-vien lisääntyminen ei varmastikaan tee palvelusta Miinaviirikössä yhtään yk-sinkertaisemmaksi, vaan haastavat ja mielenkiintoiset tehtävät odottavat hen-kilöstöä jatkossakin.

Luutnantti Markus HalmeMiinalautta Porkkalan I-upseeri

Monipuolinen Miinaviirikkö

31 7. Pintatorjuntalaivue


8. Huoltolaivue muodostettiin osaksi Rannikkolaivastoa puo-lustusvoimauudistuksen seu-rauksena vuoden 2015 alusta. Uuden laivueen ja historian ensimmäisen huoltolaivueen ensimmäinen toimintavuosi on kohta käyty läpi. Laivueen ko-mentajan näkökulmasta vuosi on ollut erittäin mielenkiintoi-nen, mutta myös työntäytei-nen. Laivueelle määrätyt pe-rustehtävät; merikuljetukset, operatiivinen suunnittelu ja öljyntorjunta sekä koulutus-tehtävät on toteutettu kaiken uuden ohessa.

Ensimmäinen toimintavuosi on edellyt-tänyt perustehtävien lisäksi paljon uutta. Olemme opetelleet toimimaan yhdessä Rannikkolaivaston kanssa merellisen laivueen tavoin. Tämä on tarkoittanut mm. alusten radiokielen muuttamista englannin kielelle. Alustoiminnan osalta olemme keskittyneet merellisen huollon toteuttamiseen. Tämä on ollut uudis-tuksen yksi keskeinen tavoite. Olemme saavuttaneet paljon hyviä käytäntöjä ja asiakkaamme (taistelualukset) ovat olleet tyytyväisiä kykyymme toteuttaa täydennykset merellä. Vuoden aikana olemme jokaisessa isommassa harjoi-tuksessa lastanneet ampumatarvikkeita ja antaneet polttoainetta sekä muuta materiaalia merellä. Huollon kokonais-ketjua olemme harjoitelleet syksyn pää-harjoituksessa. Olemme siis kehittyneet paljon, mutta vielä on paljon parannetta-vaa, jotta koko logistinen ketju varastoil-ta merelle harjoitetaan niin hyvin, että se kestää kriisiajan haasteet.

Varastotoiminnoissa uudistuksen lop-puunsaattaminen on edelleen työn alla. Etsimme jatkuvasti uusia toimintatapo-ja, jotka mahdollistaisivat tehokkaan palvelumallin vähentyneellä henkilös-töllä. Tällä hetkellä olemme muuttaneet muutamien varastojen toimintamalliksi tilaus-toimitusketjun. Olemme siis luo-puneet aukioloajoista. Syksy näyttää millaisia tuloksia tämä kokeilu tuottaa.

Öljyntorjunnan osalta olemme pitäneet valmiusalusta vuoden jokaisena päivänä tulostavoitteiden mukaisesti. Öljyntorjunta-alus Hylkeen valmistuminen peruskorjauksesta keväällä lisäsi öljyntorjuntakykyä 30 %.

Merellisen huollon syntyja ensiaskeleet

Tässä korostuu myös reserviläisten osuus ja tämän vuoksi kertausharjoi-tukset olisivat korvaamattomia tulevi-na vuosina. Monta mielenkiintoista ja haasteellista vuotta on siis edessä.

Kuva: Puolustusvoimat/Kari Suni32 8. Huoltolaivue

8. H U O L T O L A I V U E


Koulutuksen osalta olemme järjestä-neet laivastoaliupseeri-, miehistö- ja laivakokkikurssit. Kurssit on kyetty to-teuttamaan Rannikkolaivaston tuella, koska omat henkilöstöresurssit eivät oli-si olleet riittäviä. Kurssit ovat tuottaneet aluksille osaavia laivamiehiä ja -naisia. Kursseja kehitetään jatkuvasti saatujen palautteiden pohjalta.

Merikuljetukset ovat jopa kasvaneet edellisiin vuosiin verrattuna aiempien ennusteiden vastaisesti.

Koko vuoden ajan laivueen toimintaa on varjostanut henkilöstövaje. Laivu-een henkilöstömäärä on alun perin ollut hieman alhainen ja uuden henkilöstön rekrytointi poistuman korvaamiseksi on ollut hidasta. Olisimme saaneet enem-män aikaan ainakin johtamisen ja uusi-en toimintatapojen luomisen osalta, jos henkilöstöresurssit olisivat olleet kirja-vahvuuden mukaisia.

Tilanne onneksi korjaantuu osittain vuoden 2016 aikana.

Voidaan todeta, että laivueen ensim-mäinen vuosi on ollut työntäyteinen ja erittäin haastava, mutta onneksi hen-kilöstö on sitoutunut uuteen tapaan tehdä asioita. Tämän ansiosta olemme saavuttaneet merellisen huoltokyvyn, jolla tuemme taistelualusten toimintaa. Kiitos kuuluu myös alusten kummikau-pungeille, jotka ovat olleet aktiivisesti tukemassa uutta laivuetta.

Komentaja Juha Kotilainen8. Huoltolaivueen komentaja

Edellisien vuosien tapaan öljyntorjun-ta-alukset ovat osallistuneet kansain-välisiin harjoituksiin useita kertoja. Uutuutena järjestimme alkusyksystä lai-vueen oman öljyntorjuntaharjoituksen. Harjoitus oli suurin kansallinen viime vuosina järjestetty öljyntorjuntaharjoitus, ja siihen osallistui SYKE:n lisäksi Hel-singin pelastuslaitos.

Merikuljetusten kasvu on tuonut haas-teita. Kuljetusten tilausrytmi ja henkilös-tön voimavarat eivät ole olleet tasapai-nossa. Mutta tästäkin on selvitty – tosin alushenkilöstön ”selkänahan” kustan-nuksella. Olemme muuttamassa meri-kuljetusten tilausrytmiä vuodelle 2016, jotta toiminta saadaan normalisoitua. Kuljetusmäärät tulevat myös hieman laskemaan, kun Suomenlahden alueen saarten luovuttaminen saatetaan lop-puun.

8. Huoltolaivue


Rannikkolaivaston 8. Huolto-laivueen Tukikomppanian Ma-teriaalikeskuksessa toimii yh-teensä kahdeksan eri varastoa.

Materiaalikeskuksen varastot palvele-vat kaikkia Turun varuskunnan alueen asiakkaita, joita ovat Rannikkolaivaston lisäksi mm. Merivoimien esikunta, 2. Logistiikkarykmentti, Merisotakoulu ja Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä-keskus. Asiakaskuntaan kuuluvat myös maanpuolustusjärjestöt ja reserviläiset.

Puolustusvoimauudistus vaikutti mer-kittävästi materiaalikeskuksen toimin-taan. Kevään 2015 aikana tuli selväksi, ettei ennen hyväksi havaittuun toimin-tatapamalliin ollut enää resursseja. Ke-vään aikana alkoi viritä ideoita ja kehi-tysehdotuksia. Härkää tartuttiin sarvista elokuun lopulla, jolloin työelämän kon-sulttinakin mainetta niittäneen sotilas-pastori Ari Suomisen johdolla aloitet-tiin luomaan uusia toimintatapamalleja varastokenttään.

Suunnittelutyö alkoi seminaarilla, jo-hon osallistui koko materiaalikeskuk-sen henkilöstö. Suunnitteluprojekti ja uuden toimintatavan valmistelu jatkuu vuoden 2015 loppuun. Uusi toimintata-pa malli tulee muuttamaan varastojen aukioloaikoja ja tilausmenettelyä, mut-ta varastoilta saatavat palvelut pysyvät ennallaan.

Tukitoimien keskittämisestä monia etuja

Materiaalikeskuksen toiminnot ovat ha-jautuneet Pansion tukikohdan alueel-la Tukikomppanian kasarmilta alueen perällä olevaan karttavarastoon, lisäksi Materiaalikeskus hallinnoi Heikkilän ka-sarmialueella olevaa varastotilaa. Kaik-kien tukitoimien integroiminen osaksi Tukikomppaniaa on tuonut monia etuja ja yksikön eri toimialueet ovat tukeneet toistensa toimintoja.

Varastojen rooli näkyy päivittäisissä as-kareissa lähinnä varusteiden ja mate-riaalin noutoina ja palautuksina. Tämä asiakkaille näkyvä asiakaspalvelu on vain yksi osa varastojen toimintaa. Au-kioloaikojen ulkopuolella varastoissa esimerkiksi valmistellaan laitteita ja ma-teriaalia huoltokiertoon, tarkastetaan palautettua materiaalia, kunnostetaan rikkinäistä, päivitetään ohjelmistoja, hankitaan uutta, inventoidaan, hyllyte-tään, huolletaan, piirretään karttoja….

Saapumiserien vastaanottamiset ja isot sotaharjoitukset vaativat paljon valmis-teluja, siksi onkin erittäin tärkeää että Materiaalikeskus saa tulevista tapah-tumista ja vahvuuksista ennakkotiedon mahdollisimman aikaisin. Ajoissa saa-tu ennakkotieto mahdollistaa lisätar-vemateriaalin tilaamisen ja jaettavan materiaalin esipakkaamisen, joka mah-dollistaa sujuvan toiminnan joukkoja perustettaessa.

Mukaan huollon harjoituksiin

Materiaalikeskuksen rooli sotilaallises-sa harjoituksessa on tähän asti rajoittu-nut lähinnä harjoituksen ensimmäiseen ja viimeiseen päivään. Tulevaisuudessa on tarkoitus lisätä harjoitusten aikana tapahtuvan huollon harjoittelua ja ulot-taa varastokentän palveluja ulos koti-satamasta. Nyt suunniteltavaa tilaus-toimitusketjua luodaan pääsääntöisesti rauhanajan tarpeisiin, mutta silmälläpi-täen kriisiajan toimintaa.

Materiaalikeskus on olemassa asiak-kaita varten. Tehtävämme on tuottaa yksikköjen ja yksilöiden tarvitsemat tu-kitarpeet. Jatkuvat muutokset ja kiire asettaa haasteita joustavaan asiakas-palveluun, mutta haluamme kuitenkin aina yrittää suoriutua meille annetuista tehtävistä mahdollisimman hyvin. Halu-an materiaalikeskuksen puolesta kiittää asiakkaitamme yhteistyöstä ja asen-teesta, kehitetään yhdessä meille toimi-vin vaihtoehto.

Vuosi 2015 on ollut erittäin työntäytei-nen ja sisältänyt paljon muutoksia. Henkilöstön avarakatseisuus ja yhteen hiileen puhaltaminen on mahdollistanut sen, että olemme pystyneet suoriutu-maan meille annetuista tehtävistä. Tule-vaisuudessa, kun uusi toimintatapamalli on saatu käyttöön, pyrimme tuottamaan aina entistäkin parempaa palvelua!

Yliluutnantti Pasi Virtanen Materiaalikeskus

Varastojen monipuolinen maailma

8. Huoltolaivue

35 Laivaston sanomat8. Huoltolaivue


Sotiminen on monimutkaista. Harjoittelemalla siihen löy-detään yksinkertaisuutta ja toteutusvarmuutta. Rannikko-laivaston harjoitusvuosi 2015 poikkesi aiemmista vuosista johtuen merivoimien organi-saation muuttumisesta.

Eri harjoitustyypit

Osallistujien mukaan harjoi-tukset voidaan jakaa kansal-lisiin ja monikansallisiin har-joituksiin. Ensinmainittuihin osallistuu vain suomalaisia yksiköitä, toisinaan myös muista viranomaisista. Nämä harjoitukset pal-velevat puolustusvoimi-en päätehtävää, Suomen sotilaallista puolustusta tai viranomaisyhteistyötä ja ne toimeenpannaan kansallisin toimintatavoin ja suomen kie-lellä. Skenaariot ulottuvat rauhan ajan poikkeusoloista täyteen sotaan.

Kansainvälisiin harjoituksiin osallis-tuu joukkoja kahdesta tai useammasta maasta. Toisinaan suomalaisessa joh-dossa voi olla useamman maan jouk-koja tai omat aluksemme ja voivat olla muunmaalaisen johdon alla. Kansain-väliset harjoitukset palvelevat nekin Suomen sotilaallista puolustusta, koska niissä on samantyyppistä maalitoimin-taa ja skenaarioita kuin kansallisissa harjoituksissa. Toisinaan niissä on sel-laisia elementtejä, joita meillä ei itsel-lämme ole, kuten sukellusveneitä.

Jotkut harjoitukset keskittyvät kapeaan suorituskykyalueeseen kuten viestiin, ilmatorjuntaan tai valmiudenkohotuk-seen. Toiset taas kattavat laajoja suori-tuskykykirjoja.

Miksi harjoitella?

Sotajoukon organisaatiotyyppi on ko-nebyrokratia, eli vakiintuneisiin pro-

sesseihin nojaava hierarkkinen ja kurinalainen toimintatapa.

Konebyrokratia kestää kaikis-ta organisaatiosta parhaiten ulkopuolista painetta, epä-varmuutta ja yksilön stres-siä, mutta vain jos toiminta on rutiininomaista, yksilön selkärangassa eli hyvin harjoiteltua. Harjoittele ku-ten sodit – sodi kuten har-joittelet.

Suunnitteluperusteet

Harjoitusaiheet juontuvat me-rivoimien tehtävistä: meriliiken-

teen suojaamisesta, merellisten hyökkästen torjunnasta ja alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta. Pe-riaatteessa joka vuosi harjoitustarpeet ovat osimoilleen samat, koska tehtä-vätkin ovat muuttumattomat. Painotu-seroja vuosien välillä kuitenkin on, ja esimerkiksi puolustusvoimauudistus on lisännyt kansallisia harjoituksia uusien organisaatioiden hioutuessa kuosiinsa.


Rannikkolaivasto harjoittelee

Kuva: Karri Wihersaari

Harjoitukset Harjoitukset


Ilmapuolustusharjoitus Lohtajalla, IPH-1

Rannikkolaivaston esikunnan henkilöstöä osallistui Ruotsin puolustusvoimien ja Ruotsin maanpuolustusyliopiston yh-teistoiminnassa järjestämään monikansalliseen CJSE15-har-joitukseen kymmenen päivän ajan huhtikuussa 2015.

CJSE15-harjoituksessa (Combined Joint Staff Exercise) skenaariona on YK:n mandaatilla toimiva kriisinhallinta-operaatio, jossa toimijoina ovat mm. YK ja NATO. Harjoituksen pääkohderyh-minä ovat operatiivinen esikunta sekä maa-, meri-, ilma-, huolto- ja erikois-joukkokomponenttien esikunnat.

Suomalaisesta näkökulmasta pääasial-liset kohderyhmät harjoituksessa olivat Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijat esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurs-seilta sekä SFNTG staff (Swedish-Fin-nish Naval Task Group, staff=esikunta).

Esikunnan toiminnan kannalta on hyö-dyllistä, mikäli pääosa henkilöstöstä pysyy samana ainakin muutamien har-joitusten ajan. Näin esikunnan toiminta kehittyy, ja kyetään luomaan vakiintu-neita, hyväksi havaittuja ja komentajan tahdon mukaisia toimintamalleja.

Kohti tulevia harjoituksia

CJSE antoi osallistuneelle henkilöstöl-le hyvää praktiikkaa viestiliikenteestä, käskyjen ja raporttien laadinnasta, tilan-nekatsausten pitämisestä sekä yleisesti toiminnasta kansainvälisessä esikun-nassa. Harjoitusskenaarion tempo oli suhteellisen matala, joten kyettiin kes-kittymään sisäisiin toimintamalleihin ja rutiinien muodostamiseen.

Kokonaisuudessaan CJSE palveli esi-kunnan osalta hyvin SFNTG:n vision mukaista kehitystä. Harjoitus on Ran-nikkolaivaston ohjelmassa myös tulevi-na vuosina.

Kapteeniluutnantti Markus Mattila

Monikansallinen esikuntaharjoitus Ruotsissa

SFNTG on suomalais-ruotsalaisen visi-on mukainen yhteisprojekti, joka tähtää valvonta- ja tiedustelutehtäviin kykene-vän task group -tason laivasto-osaston perustamiseen vuoden 2023 vision mukaisesti. CJSE-15 on osa tähän ta-voitteeseen liittyvää harjoituskokonai-suutta. Harjoitus toteutettiin Ruotsissa usealla paikkakunnalla.

Osa laajempaa kokonaisuutta

SFNTG staff koostuu suomalaisesta ja ruotsalaisesta henkilöstöstä. Osana harjoituksen tavoitteita oli saada esi-kunnalle kokemusta yhteistoiminnasta ja toimintatavoista, joita voitaisiin hyö-dyntää tulevissa harjoituksessa. Täs-sä onnistuttiin mainiosti, ja esikunnan onnistui panostaa käynnissä olevan harjoituskehyksen lisäksi myös jatkon kannalta oleellisiin asiakirjoihin ja suun-nitelmiin.

Osa suomalais-ruotsalaisesta esikun-nasta oli jo entuudestaan toisilleen tut-tuja, sillä samaan harjoituskokonaisuu-teen liittyi jo viime vuonna Suomessa pidetty NOCO 2014-harjoitus.

Harjoitukset


Merivoimat toteutti yhdessä Ruotsin merivoimien kanssa FINSWEEX 2015 -harjoituk-sen 19. - 29.5.2015. Harjoitus perustui Ruotsin ja Suomen merivoimien visioon yhteisestä merellisestä taisteluryhmästä vuonna 2017: SFNTG, Swedish Finnish Naval Task Group.

Harjoitukseen osallistui yhteensä 15 suomalaista ja ruotsalaista alusta. Täs-sä harjoituksessa toimittiin Suomen ja Ruotsin aluevesien lisäksi kansainvä-lisillä merialueilla. Harjoituksen johto-esikuntana oli Merivoimien esikunta, ja taisteluryhmää johti Rannikkolaivaston komentaja kommodori Timo Hirvonen. Taisteluryhmän suomalais-ruotsalainen esikunta toimii merellä ruotsalaisella HMS Carlskronalla.

Taisteluryhmä pitää sisällään yhteisen esikunnan, pintatorjunnan taisteluosas-ton, miinantorjunnan taisteluosaston, amfibiotaisteluosaston ja huoltoyksikön. Amfbiotaisteluosasto ei tosin ollut mu-kana tässä harjoituksessa.

Pintataisteluosaston johtoaluksena toimi MLC Uusimaa ruotsalaiskomen-nossa. Miinantorjuntataisteluosastoa puolestaan johti suomalainen komenta-ja Kristian Isberg ruotsalaiselta HMS Trossöltä. Myös suomalais-ruotsalainen huoltoyksikkö oli suomalaiskomennos-sa.

Sukellusveneentorjuntaa

Harjoituksessa toteutettiin myös su-kellusveneentorjuntavaihe. Sukellus-veneentorjunta käsittää tiedustelun, paikantamisen ja hyökkäyksen sukel-lusvenettä kohti.

FINSWEEX-harjoituksen sukellusve-neentorjuntavaiheessa alusten tehtävä-nä oli löytää Tukholman saaristossa pii-leskelevä sukellusvene. Sukellusvene pakotetaan pintaan aseilla, jos tilanne niin vaatii. Käytössä olevat aseet ovat käsisyvyyspommi, syvyyspommi ja su-kellusveneentorjuntatorpedo.

Ruotsalaisen aluksen HMS Helsing-borgin päällikön mukaan menetelmät sukellusveneiden torjunnassa eivät juu-rikaan eroa maiden välillä. Havainnon saamisen jälkeen tärkeintä on päästä paikalle nopeasti väylien sulkemiseksi ja etsintäalueen rajaamiseksi. Yhteinen harjoittelu tähtää merellisen taistelu-ryhmän toimintavalmiuden saavuttami-seen.

Ruotsalais-suomalainen merellinen taisteluryhmä yhteisharjoituksessa

Aukeaman kuvat: Ruotsin merivoimien tiedottaja Magnus Jirlind

Harjoitukset38 Merkinantoa alusten kesken

39Laivaston sanomatHarjoitukset

Miinalaiva Uusimaa

SukellusveneentorjuntaharjoitusVisby-luokan korvetti Karlskrona


Vuonna 2015 järjestettiin kaksi suurta kansallista merivoimaharjoitusta. Näistä ensimmäinen oli METU15 elo-kuun puolivälissä. Aiheena oli tulenkäyttö, ja silloin puhutaan ohjuksista ja miinoista. Toimin-taa tuetaan miinantorjunnalla ja huollolla. Kyseessä on Rannik-kolaivaston ydintoiminta.

Merenhallinta on voimankäyttöä

Ken merta hallitsee, voi merta käyttää. Merenhallinta on pohjimmiltaan ky-kyä tuhota vihollinen, eli meriliikenteen suojaaminen pohjautuu tulenkäyttöön. Merivoimien vaikuttaminen perustuu merimaaliohjuksiin, miinoihin, tykistöön ja ilmatorjunta-aseisiin. Tässä kaksi-viikkoisessa harjoituksessa testattiin ja kehitettiin pääasiassa merivoimien lai-vastojoukkojen tulenkäytön osaamista poikkeusoloissa.

Osallistujat

Harjoituksen johti merivoimien valmi-uspäällikkö ja hänen johtamistoimin-taansa oli tukemassa Merivoimien esi-kunnan operaatiokeskus. Kommodori Valkamon alaisuudessa oli kommodori Timo Hirvosen johtama Rannikkolai-vasto sekä Rannikkoprikaatin joukko-ja. Rannikkolaivasto oli harjoituksessa mukana yksiköillä kaikista laivueista ja eri esikunnan osastoista.

Toimeenpano

Harjoitus oli kaksiviikkoinen ja nousu-johteinen. Se jakaantui ensin toteu-tettuun osaharjoitusvaiheeseen, jossa toimeenpantiin ennalta suunniteltuja harjoitteita. Tätä seurasi taktinen vaihe, joka oli kaksipuolinen ja dynaaminen. Vaiheiden välissä oli viikonlopun kestä-vä tauko. Harjoitusalueena oli pohjoinen Itämeri ja Saaristomeri.

Operaatiovaiheessa toistettiin saman-kaltaista skenaariota useamman ker-ran, jotta toiminta hioutuisi, ja samalla edesautettiin rutiinien syntymistä. Har-joituksen analysoinnista vastasi Meriso-takoulu. Lopputuloksena voitiin todeta kehittynyttä osaamista laajalla rintamal-la.


METU15 - Merivoimien tulenkäytön harjoitus 2015

Harjoitukset40

41 Laivaston sanomatHarjoitukset

Rauma- ja Hamina-luokan ohjusveneet vauhdissa

Lastausharjoitus monitoimialus Louhelta Rauma-luokan ohjusveneelle.

Valmiina miinanlaskuun.


Balex Delta -harjoitus järjestettiin vuonna 2015 Puolan Swinoujsciessa 9.-11. syyskuuta. Harjoi-tus on HELCOM:in eli Itämeren merellisen ym-päristön suojelukomission järjestämä vuotuinen tapahtuma. Harjoituksessa testataan eri maiden viranomaisten hälyttämistä, alusyksiköiden joh-tamista sekä öljyntorjunnan teknistä suoritta-mista. Suomesta harjoitukseen osallistui moni-toimialus Louhi.

Matkaan lähdettiin Pansiosta maanantaina 7.9. Matkaa Swi-noujscieen kertyi 509 mpk, jonka taittamiseen kului aikaa 45 tuntia. Varusmiesten koulutukseen saatiin siis lisätyksi ”mini-koulutuspurjehdus”. Reipas 15 m/s myötätuuli siivitti aluksen matkaa. Luotsi nousi alukselle keskiviikkona aamupäivällä ja opasti aluksen koko kolmen mailin matkan laituriin Swinoujs-ciessa.

Harjoituksen aloituspalaveri pidettiin päälliköiden kesken har-joitusta edeltävänä iltana. Tilaisuudessa alusten päälliköille jaettiin perusteet harjoituksen läpiviemiseen ja alukset jaettiin toimintaryhmiin. Louhi määrättiin johtamaan ryhmää, johon kuului KBV 033 Ruotsista ja PVL-101 Kindral Kurvits Virosta.

Varsinainen harjoituspäivä alkoi perinteisellä yhteyskokeiluilla oman ryhmän aluksiin sekä harjoituksen johtoon. Harjoitus-alueelle saapumisen jälkeen Louhi käski ryhmän muille aluk-sille tehtävät ja torjunta-alueet. Tämän jälkeen alukset siirtyi-vät omille toiminta-alueilleen ja aloittivat öljyntorjuntatoimet.

Tankki täyteen puolessa päivässä

Harjoituspäivänä Louhen henkilöstö oli tehtävissä jakokir-jan mukaisesti kahdessa vahdissa. Kansiryhmä hoiti kalus-ton avaamisen ja laitteistojen tarkkailun harjoituksen aikana. Sillalla vahtipäällikkö ja vahtiupseeri huolehtivat aluksen tur-vallisesta liikuttamisesta harjoitusalueella. Päällikkö johti toi-mintaa ja yhteydenpitoa toisiin aluksiin johtokeskuksesta apu-naan taso-upseerina toiminut upseerikokelas. Konejoukkue tuki kansiryhmän toimintaa ja talousjoukkue huolehti muoni-tuksesta talousesimiehen johdolla.

Alukset jatkoivat keräämistä määrätyillä toiminta-alueilla teke-miensä torjuntasuunnitelmien mukaan. Ryhmän muut alukset raportoivat johtoalukselle keräämästään öljynmäärästä puo-len tunnin välein. Louhi toimitti koosteen osaston keräämän öljyn määrästä osaston johtoalukselle. Sää harjoituspäivänä oli erinomainen ja harjoitus sujui tehtyjen suunnitelmien mu-kaan.

Louhi BALEX DELTA 15 -harjoituksessa



Puoleen päivään mennessä molemmat ryhmämme alukset ilmoittivat keränneensä tankkinsa täyteen. Louhi ilmoitti alus-ten tilanteen harjoituksen johdolle, joka ryhtyi toimiin alusten tyhjentämiseksi.

Iltapäivän alussa harjoituksen johto totesi, että harjoituksen tavoitteet oli saavutettu ja päätti harjoituksen. Päättämisilmoi-tuksen jälkeen alukset keräsivät kalustonsa ja siirtyminen sa-tamaan alkoi. Tuulen nousu edesauttoi päätöstä harjoituksen päättämisestä. Muussa tapauksessa Louhi olisi jäänyt myrs-kypuomeineen ainoaksi kerääväksi yksiköksi alueella.

Toimintatavat haltuun harjoituksilla

Tämän tyyppiset harjoitukset ovat lyhyitä ja niiden perimmäi-senä tarkoituksena on saada käsketyt ryhmät ja alukset toi-mimaan oikealla alueella, oikealla kalustolla sekä varmistaa alusten kitkaton yhteydenpito. Ennen varsinaisen harjoituk-sen alkua on myös testattu osallistujamaiden viranomaisten hälyttäminen. Puolan lähettämästä avunpyynnöstä saimme tiedon Ympäristökeskuksen tarkastajalta heti kiinnityksen jäl-keen.

Iltapäivän päätteeksi pidettiin palautetilaisuus, jossa harjoi-tuksen johto, ryhmien johtajat sekä alusten päälliköt kertoivat näkemyksiään harjoituksesta ja alusten toiminnasta.Tilaisuuden lopuksi ilmoitettiin myös, että seuraavana vuonna harjoituksen järjestää Latvia.

Illalla kaikki harjoitukseen osallistuneet oli kutsuttu illanviet-toon, missä harjoituksen jälkipelit ja tuttujen tapaaminen su-juivat leppoisasti hyvän ruoan ääressä.

Harjoituksen jälkeisenä päivänä aluksilla oli avoimet ovet ja mahdollisuus tutustua muiden maiden aluksiin sekä kalus-toon.

Perinteinen soutukilpailu järjestettiin läheisellä lahdella. Isän-tämaan joukkue vei tällä kertaa voiton.

Iltapäivällä alukset irrottivat ja suuntasivat miehistöineen koti-tukikohtiin taas yhtä kokemusta rikkaampana ja osaamistaan kehittäneinä.

Kapteeniluutnantti Ari MäkinenMonitoimialus Louhen I-Upseeri

Harjoitukset

44 Laivaston sanomatMerellistä voimaa 44

Merivoimien merkittävin ope-ratiivinen harjoitus vuonna 2015 oli MEPU15. Myös Ran-nikkolaivasto osallistui harjoi-tukseen sadoilla merisotilailla, useilla aluksilla ja lukuisilla joh-toportailla. MEPU15-harjoituk-sen tarkoituksena oli testata merivoimien toimintaa uudes-sa kokoonpanossa ja kehittää johtamistoimintaa eri tasoilla. Harjoitus toimeenpantiin mar-raskuussa ja se kesti kaksi viik-koa. Pääasiallinen harjoitusalue oli Saaristomerellä ja Pohjois-Itämerellä.

MEPU15 – Meripuolustusharjoitus 2015

44 Harjoitukset


MEPU15 – Meripuolustusharjoitus 2015

Ensimmäisessä vaiheessa alusyksiköt toimeenpanivat ennaltasuunniteltuja harjoitteita vaihtelevissa kokoonpa-noissa, toisinaan ilmavoimien kanssa. Toiminta piti sisällään muun muassa ammuntoja, yhteistoimintaa lentokonei-den kanssa, sukellusveneentorjuntaa ja erilaisia huoltoharjoituksia. Median edustajilla oli harvinainen mahdollisuus olla aluksilla parin vuorokauden ajan ja raportoida syvällisemmin harjoituksesta ja alusten toiminnasta.

Jälkimmäisessä vaiheessa dynaaminen taktinen tilanne ohjasi johtoportaiden ja alusten toimintaa. Yllättävät pelikuva-ukset elävöittivät tilanteen kehitystä ja antoivat johtoportaille ja alusten henki-löstölle mahdollisuuden miettiä miten asioihin tulisi tositilanteessa vastata.

Miltei kaksiviikkoinen harjoituskokonai-suus osoittautui jälleen kerran erinomai-seksi tavaksi hioa johtamisrutiineja en-tistä paremmiksi. Harjoituksen jälkeinen päivä oli varattu eri johtoportaiden väli-seen palautteenantoon ja havaintojen vertailuun. Lista parannettavista asiois-ta on talvikaudella alati ajankohtainen.



Köysien kiinnitystä.

Miinalaiva Hämeenmaa

46 Laivaston sanomatMerellistä voimaa 46 46 46

Harjoitukset

Merivoimat nyt myös Facebookissa ja Twitterissä

Merivoimat avasi omat sosiaali-sen median kanavansa MEPU15-harjoituksen yhteydessä. Kaikki joukko-osastot julkaisevat juttu-jaan merivoimien yhteisillä sivuilla:facebook.com/merivoimat ja twit-ter.com/merivoimat @merivoimat #merivoimat

47 Laivaston sanomat47 Laivaston sanomat 201547

HarjoituksetPelastautumisharjoitus.

Siirtyminen alukselta toiselle.

Miinanlastausta.

Harjoitukset48 Harjoitukset4848

Harjoitukset 49Harjoitukset 49

8. Huoltolaivueen Tukikomp-panian maalilennokkiryhmä on kahden miehen pumppu, joka tuottaa asiakkaan tilauksesta taistelukeskustoimintaa ja am-pumakoulutusta tukevaa palve-lua miehittämättömillä sotilas-lentolaitteilla eli lennokeilla.

Lennokkialiupseerit sotilasmestari Tero Kramsu ja ylikersantti Mikko Sammal ovat kysyttyjä miehiä, sillä esimerkiksi vuodelle 2015 suoritteita oli tilattu 34 eri viikolle ympäri vuotta.

- Lennätystehtävät ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu meidän työstämme. Sitä ennen on paljon työtä materiaali-hallinnon, varastonpidon, laitteiden ra-kentamisen ja huollon parissa. Meidän vastuullamme on koko tämä ala aina nimikkeistön perustamisesta alkaen, Kramsu kuvailee.

”Toimistopäivänä” lennokkimiehet ta-voittaa Pansion tukikohdasta. Työpa-jalla käynnissä voi olla laitetestauksia, kalibrointia tai järjestelmien alustusta, jossa varmistetaan, että jokainen lento-laite keskustelee maa-aseman kanssa. Myös sotilasilmailun lentoturvallisuus-normit työllistävät toimistossa paljon. Tai sitten miehet rakentavat tai huolta-vat lennokkeja.

Lennokkien osat tilataan siviilipuolen yrityksiltä. Osat tarkistetaan ja kootaan omin käsin merivoimien erityisiin olo-suhteisiin, jotka edellyttävät muun mu-assa vesitiiviyttä.

Laakista lentoon laivalla

Kun lennokkiryhmä on laivalla ja am-munnat alkamassa, Kramsu ja Sammal kantavat lennokin siivet, rungon ja maa-aseman ulos kannelle, jossa he ko-koavat ja tankkaavat laitteen. Moottori käynnistetään ja lennokki heitetään niin sanotusti yli laidan, jolloin se jatkaa nou-suaan ilmaan, kun kaikki on kohdallaan.

- Laivan kannella laitteen on oltava val-miina laakista, Kramsu toteaa ykskan-taan.

Lennättäjä ohjaa lennokkia merellä sen mukaan, millaisia kulmia, korkeuksia ja nopeuksia aluksen taistelukeskus ilmai-see. Lennokkien toiminta-ajat vaihtele-vat kelin ja laitteen mukaan.

Ammuntojen jälkeen, jos täysosumaa ei tullut, lennättäjät laskevat laitteen me-reen aluksen viereen, josta se noste-taan teleskooppivarrella takaisin laivaan ja lennättäjien huollettavaksi.

Omaa tuotekehitystä

Lennokkiryhmä on vastannut pitkälti merivoimien lennokkien tuotekehitte-lystä itse. Vuonna 2002 merivoimat sai tyyppihyväksynnän ensimmäisen luo-kan sotilaslentolaite Planex 02:lle, jonka ensimmäinen prototyyppi rakennettiin omien käyttökokemusten pohjalta. Sen aerodynaamisia ominaisuuksia hiottiin valmistajan kanssa yhteistyössä tark-kaan, eikä sitä sen jälkeen olekaan tar-vinnut muokata.

Toisen luokan sotilaslentolaite, Planex 02MP (Micropilot), on niin ikään merivoi-mien omaa tuotekehitystä ja sai tyyppi-hyväksynnän vuonna 2009. Sitä ajetaan alukselta autopilotilla, kun taas ensim-mäisen luokan laitetta ohjataan käsi-lähettimellä näköetäisyydeltä. Toisen luokan lennokkitoiminta on lisääntynyt viime vuosina selkeästi.

Myös lennokkien koko on kehittynyt.Lennokit ovat nyt niin pieniä kuin vain voi olla. Kompakti koko on edellytys sille, että laitteet ylipäätään mahtuvat aluksil-le mukaan, lennokkialiupseeri huomaut-taa.

Nina Soini

Lennokkiryhmä tarjoaa maaleja

Kuva: Nina Soini


Vuoden 2015tapahtumia kuvina

8. Huoltolaivueen lipunnaulaus tammikuussa Pansion Meriupseerikerholla. Naulausvuorossa kom evp Markku Tervahartiala.

Öljyntorjunta-alus Hylje koki muodonmuutoksen peruskorjauk-sessa, joka valmistui toukokuussa. Alus sai muun muassa 10 metriä lisää pituutta ja paljon uusia käyttöominaisuuksia.

Rannikkolaivasto toteutti vuoden aikana monia vierailuja. Kaukaisimmat kävijät olivat Kiinasta. Kiinan puolustusministeri Chang Wanquan tutustui miinantorjunta-alus Purunpäähän ja miinalaiva Uusimaahan heinäkuussa.

Puolustusvoimat oli jälleen vahvasti esillä elokuisilla Turun mes-suilla. Merivoimien osastolla pienimmätkin vieraat pääsivät ko-keilemaan veneen ohjaamista sukeltajatehtäväsimulaattorissa.

Vuoden 2015 tapahtumia kuvina


Miljazz kokosi tuhansia kuulijoita Aurajoen rantaan elokuussa. Varusmiessoittokunnan show bandin ja Sami Saaren lisäksi tunnelmaa loivat Laivaston soittokunnan big band solistinaan Iiro Rantala.

Nykyisen Rannikkolaivaston ensimmäistä vuosipäivää vietettiin 12. lokakuuta. Joukko-osaston komentaja kommodori Timo Hirvonen tarkasti joukot Pansion tukikohdassa.

Rannikkolaivasto oli mukana torpedovene S2:n muistojuh-lassa Porin edustalla syyskuussa.

Omaistenpäiviä vietettiin keväällä ja syksyllä sekä Upinniemen että Pansion tukikohdissa. Upinniemessä omaiset pääsivät muun muassa tutustumaan harjoituskäytössä oleviin miinoihin.

Vuoden 2015 tapahtumia kuvina


Rannikkolaivaston ensim-mäistä vuosipäivää vietettiin 12.10.2015 Pansion tukikoh-dassa. Kyseinen päivä valittiin uuden organisaation vuosipäi-väksi, koska tuolla päivämääräl-lä perustettiin laivastoa varten tukikohta Pansioon vuonna 1939.

Vuosipäivää vietettiin monipuolisella oh-jelmalla, joka alkoi jo heti aamulla juhlal-lisilla. Koko Rannikkolaivaston henkilös-tö Upinniemessä työskenteleviä myöten osallistui päivän tapahtumiin Pansiossa.

Lajeina olivat jollasoutu, köydenveto ja juoksu. Tiukassa kisassa voiton vei lo-pulta 8. Huoltolaivueen joukkue.

Iltapäivällä Pansioon saapui myös suuri joukko kutsuvieraita seuraamaan so-tasatamassa toteutettua paraatikatsel-musta. Paraatia komensi esikuntapääl-likkö komentaja Tuomas Tiilikainen ja katselmuksen suoritti laivaston komen-taja kommodori Timo Hirvonen. Katsel-muksen päätteeksi kenttärovasti Timo Waris piti kenttähartauden.

Juhlapäivä huipentui Rannikkolaivaston komentajan vastaanottoon Kiiski-hallis-sa.

dassa. Kyseinen päivä valittiin Iltapäivällä Pansioon saapui myös suuri joukko kutsuvieraita seuraamaan sotasatamassa toteutettua paraatikatselmusta. Paraatia komensi esikuntapäällikkö komentaja Tuomas Tiilikainen ja katselmuksen suoritti laivaston komentaja kommodori Timo Hirvonen. Katselmuksen päätteeksi kenttärovasti Timo Waris piti kenttähartauden.

Juhlapäivä huipentui Rannikkolaivaston komentajan vastaanottoon Kiiski-hallis

Aamupäivän ohjelmaan lukeutui yhtei-söhenkeä kohottanut Paavo Nurmi -kil-pailu, jossa esikunnan ja jokaisen lai-vueen joukkueet kisasivat pronssisesta Paavo Nurmi -patsaasta.

Rannikkolaivaston ensimmäinen vuosipäivä

Joukot järjestäytyneinä paraatikatselmusta varten Pansiossa.

53Laivaston sanomat 53Laivaston sanomat

Palkitsemiset vuosipäivänä

Vuoden laivastolaiseksi nimettiin komentajakap-teeni Toni Joutsia.

Laivaston tiimi -palkinnon saivat kirjaamon Mar-git Riikonen ja Hanna Virkkunen.

Matruusi Pyry Hartman palkittiin kanssamatkustajan hengen pelastamisesta junamatkalla. Ankkuriristin ojensi Rannikkolaivaston komentaja,kommodori Timo Hirvonen.

Rannikkolaivastossa jaettiin 4.12.2015 uusia tunnustuksia. Näistä huomattavin oli miina-laiva Uusimaan nimeäminen vuoden sotalaivaksi. Aluksen päällikkö vastaanotti tilaisuu-dessa komean pokaalin ja kun-niakirjan.

Aluksella vallitsee myös hyvä ja kan-nustava ilmapiiri. Henkilöstön monipuo-linen ja raudanluja ammattitaito heijas-tuvat erinomaisissa tuloksissa, joita alus on saavuttanut niin itsenäisistä valmius-tehtävistä, vaativista aselaji- ja osas-tonjohtotehtävistä kuin kansallisen tai kansainvälisen taisteluosaston johto-aluksena toimimisesta.

Lisäksi jaettiin seuraavat kunniakirjat:

”Miinantorjunnan tekijä” Miinantorjunta-alus Purunpää”Pintatorjunnan taistelutahtoa” Ohjusvene Pori”Merellisen huollon suorituskykyä” Öljyntorjunta-alus Halli

Palkitseminen perustui aluksen toimin-nalle merivoimien alueellisen koskemat-tomuuden turvaamistehtävien kantava-na voimana joustavuutta ja kestävyyttä osoittaen.

Miinalaiva Uusimaa - Vuoden sotalaiva 2015

Aluksen ja sen henkilöstön käytettävyys on ollut erinomaista, purjehduspäiviä on vuoden aikana tullut yhteensä 141.

53

Komentajan tunnustuksen saivat:

Kapteeniluutnantti Mirva Salokannel-Lehtimäki (RLAIVE)Kersantti Jaakko Laaksonen (4MITOLV)Insinööriyliluutnantti Ilkka Riuttanen (6PITOLV)Sotilasammattihenkilö Eemil Rautio (7PITOLV)Yliluutnantti Kaj Rantala (8HLV)

Rannikkolaivaston ankkuriristit otettiin käyttöönvuoden 2015 alusta, ja niitä on jaettu henkilöstölleeri juhlatilaisuuksissa.

Laivaston sanomat


Veneenkuljettajan tehtävät tar-joavat monipuolisia haasteita etenkin merellä. Veneenkuljet-tajat asuvat 8. Huoltolaivueen 2. Kuljetusviirikössä sotasata-massa. Meillä on koko yläker-ran eteläpääty omassa käy-tössämme, ja tiloihin kuuluvat 3 tupaa, saniteettitilat, messi sekä punttisali. Tehtävänä on miehistön ja materiaalin kuljetukset eri aluksilla. Veneenkuljet-tajakurssi alkaa AUK2:n alussa. Saapu-miserästä 1/15 veneenkuljettajia valittiin 6 kappaletta. Kurssi alkoi 3 viikon tiukal-la merenkulun teoriapaketilla. Tämän jälkeen alettiin hiljalleen siirtymään ajo-harjoitteluun.

Ajoharjoittelussa harjoitellaan eri alus-luokilla, pääsääntöisesti kuitenkin Jurmo-luokalla. Ennen ajoharjoittelun alkua käydään aina aluksen päällikön kanssa reittitarkastelu. Veneenkuljetta-jat laativat karttaan perusteellisen reit-tisuunnitelman, jonka jälkeen reitti esi-tellään aluksen päällikölle. Ennen kun köydet irtoavat laiturista, on aina tehty aluksen lähdönvalmistelut.

Lähdönvalmisteluihin kuuluu öljyjen sekä jäähdytysnesteiden tarkastus, sähköjen maistasyötön katkaisu ja li-punnosto, ja tämän jälkeen on alus val-miina lähtöön. Kun köydet kiinnittyvät takaisin laituriin, yleensä ennen päiväl-listä, niin on loppuilta aikaa nauttia hy-västä messistä, punttisalista tai voi läh-teä iltavapaille.

Tehtävässä ylivoimaisesti parasta on merellä olo. Merellä aikaa kuluu nope-asti ja vaivattomasti ja on hienoa päästä ohjailemaan alusta. Itselläni ei ollut juu-rikaan aikaisempaa merenkulkutaustaa, joten veneenkuljettajan tehtävät ovat antaneet itselleni todella hienoja koke-muksia ja oppeja mereltä!

Veneenkuljettajan on oltava merellä keskittynyt, jotta homma pysyy hans-kassa. Ajatuksen ei tule karkailla, vaan koko ajan tulee olla skarppina, jotta suo-rituksesta saa kaiken hyödyn irti ja mah-dollisimman paljon oppia. Tehtävään ei vaadita aikaisempaa merenkulkutaus-taa. On jopa sanottu, että on helpompaa opettaa henkilöitä joilla ei ole aikaisem-paa kokemusta ja omia mielipiteitä me-renkulusta. Kannattaa siis hakea tehtä-vään, jos on kiinnostunut merenkulusta. Itse hain veneenkuljettajaksi, koska olin kiinnostunut merenkulusta ja halusin päästä ajamaan aluksia. Alikersantti Aleksi Laurila

Veneenkuljettaja palvelee merellä

54 Varusmiehet

55 Laivaston sanomat55

Merisotilastoimikunta eli MSTK koostuu puheenjohta-jsta, varapuheenjohtajasta ja yksikköedustajista. Merisoti-lastoimikunnalla on myös hen-kilökuntaan kuuluvia MSTK-ohjaajia.

Merisotilastoimikunta kokoontuu kuu-kausittain. Jokaisesta yksiköstä pyri-tään saamaan edustus paikalle, jotta kokouksessa pystytään käsittelemään tehokkaasti jokaisen yksikön kuulumi-sia ja asioita. Merisotilastoimikunnan puheenjohtaja hoitaa MSTK:n asioita. Yksikköedustajilla on suuri rooli asioi-den tiedottamisessa omiin yksiköihin.

Urheiluvälineet, vapaa-ajan viihdyk-keet yms. kuuluvat merisotilastoimi-kunnan hankintoihin. Toinen asia, jossa MSTK:lla on iso rooli, on varusmiesten liikuntakerhot. Yksikköedustajat pitävät vuorotellen liikuntakerhoja.

Rannikkolaivaston Merisotilastoimi-kunta vastaa Pansion varusmiesten ja Upinniemessä aluksilla palvelevien va-rusmiesten viihtyvyydestä. Upinniemes-täkin tulee kuukausittain kokoukseen edustajia, jotta heidän asioita päästään myös käsittelemään kokouksissa. Ko-kouksissa käydään läpi mm. tapaturmia ja hankintoja.

MSTK:n puheenjohtaja alikersantti Aleksi Laurila

Merisotilastoimikunnan tehtävänä on toimia suorana linkkinä varusmiesten ja palkatun henkilöstön välillä. MSTK luo mahdollisuuden tuoda esille mieltä as-karruttavia asioita. MSTK:n tehtävänä on myös urheilun ja vapaa-ajan toimin-nan kehittäminen, henkisen hyvinvoin-nin ja palvelusviihtyvyyden lisääminen, varusmiesten oikeusturvaa ja työsuo-jelua koskevien asioiden seuraaminen. Lisäksi MSTK informoi ja auttaa varus-miehiä ajankohtaisten ja tärkeiden asi-oiden kanssa, kuten opiskeluasioissa ja

Merisotilastoimikunnan yksi tärkeimpiä tehtäviä palvelusviihtyvyyden kannalta on erilaiset hankinnat.

MerisotilastoimikuntaKuva: Puolustusvoim

at/Santtu Salminen

55Varusmiehet


Raivaajaosastossa motivaatio jaosaaminen korkealla

Vuonna 2016 täyttyvät kymme-nen toimintavuotta ovat tuo-neet Raivaajaosasto Sääkselle korkean osaamistason miinan-raivauksessa ja sitä tukevassa toiminnassa.

- Rutiinitaso on meillä korkealla ja sitou-tumisaste kova. Perusjoukko on pysy-nyt pitkään samana, mutta nuoria tietys-ti kaivataan ikänsä puolesta poistuvien tilalle, Virta kuvailee.

Rannikkolaivaston 4. Miinantorjuntalai-vueen alaisuudessa toimiva maakun-tayksikkö harjoittelee vuosittain nousu-johteisesti alkaen kevään kuntotesteistä ja merikelpoisuuden osoittamisesta.

Kesän tullen osasto ohjaa käytössään olevat Kiiski- ja Kuha-luokan alukset merelle omiin harjoituksiin ja syksyllä tahti vielä kiihtyy:

- Northern Coasts -harjoituksissa olem-me olleet aika voimakkaasti mukana, ja sieltä saatu kansainvälinen kosketus on miehistöllemme mielekäs. Marraskuus-sa 2015 oli kaksi kovaa harjoitusviikkoa Meripuolustusharjoituksessa, jossa toi-mimme omana yksikkönämme, Virta kertoo.

Harjoituksissa tehdään mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa, ja Virta yllättyy usein miehistönsä tekemisen tahdosta ja taidoista.

Asiat on usein jo tehty ennen kuin pääl-likkö ehtii edes käskeä, Virta naurahtaa.

Vuonna 2015 raivaajaosasto Sääksi aloitti myös yhteistyön Miinanraivaaja-killan kanssa. Kunniakkaiden perintei-den jatkaminen sopii raivaajaosaston tehtäviin luontevasti.

Nina Soini

Lisätietoja raivaajaosastosta:[email protected]

Rannikkolaivaston merellä operoivan maakuntayksikön päällikkö Tatu Virta on joukkoon tyytyväinen.

Rannikkolaivaston maakuntayksiköt - liity joukkoon!

Liittyminen edellyttää:

- sitoutumista toimintaan 2-6 vuodeksi- vuosittain 4-6 viikonlopun mittaista harjoitusta- varusmiespalvelusta, erikoiskoulutusta TAI erikoisosaamista- riittävää fyysistä kuntoa- halua osallistua toimintaan

Reserviläiset

Raivaajaosasto harjoittelemassa tukeutumista.

57Laivaston sanomat

04.00 Päivystäjä saa viestin, joka kuu-luu: ”Toteuttakaa VASARA1!”

Kello 03.58 Kaunis toukokui-nen kevätyö oli kääntymässä aamuun, sillä itäisellä taivaan-rannalla taivas oli jo sarasta-massa. Merikasarmi oli pimeä ja hiljainen. Vain päivystäjä var-tioi komppanian rauhaa.

Mutta sitten alkaa tapahtua!

07.30 Miina räjähtää haavoittaen kär-kiryhmän taistelijoita. Haavoittuneiden evakuointi vaikeutuu, koska muut ryh-mät saavat kosketuksen viholliseen. Kiivas tulitaistelu kestää pitkään eikä tappioilta voida välttyä. Välillä kosketus viholliseen kadotetaan, mutta sitkeästi Rannikkokomppanian joukkueet etsivät vihollisen taistelijoita, jotka yrittävät pii-loutua ja paeta paikalta. Lopulta vasta klo 09.05 komppanianpäällikkö on var-ma, että alue on puhdistettu vihollisen taistelijoista ja voi ilmoittaa omalle ko-mentajalle tehtävän olevan suoritettu.

04.01 Päivystäjä hälyttää välittömästi Saaristomeren rannikkokomppanian. ”VASARA1, VASARA1, VASARA1”-ka-jahtaa käytävillä! Komppania on nukkunut sikeästi, mutta odottaen mahdollista hälytystä. Liikkeel-lelähtöä on harjoiteltu ja kaikki on suun-niteltu etukäteen. Hälytyksen tullessa taistelijat vain heittävät taisteluvarustuk-sensa ylleen ja komppania pääsee siten nopeasti liikkeelle.

04.08 Rannikkokomppania on noussut ajoneuvoihin ja on valmiina moottori-marssille. Marssin johtaja käskyttää autot liikkeelle. Komppania ajaa kolon-nana läpi nukkuvan Turun kaupungin keskustan. Muutama aikainen kulkija hieraisee silmiään nähdessään ohitta-van sotilasajoneuvojen kolonnan.

04.25 Komppania pysähtyy ylitettyään Aurajoen. Komppanian päällikkö saa viimeiset tiedot kohteesta ja siellä val-litsevasta tilanteesta, jonka perusteella antaa tarkennetut tehtävät ja käskyttää joukot liikkeelle. Moottorimarssi jatkuu. Vihollisen erikoisjoukot ovat ottaneet haltuunsa strategisesti tärkeän alueen rakennuksineen. Vastaisku on suoritet-tava heti ja vihollisen erikoisjoukot tu-hottava.

05.50 Komppania jalkautuu ja etenee viimeiset kilometrit kohteelle joukkueit-tain. Aurinko on noussut ja valaisee kal-peaa aamua, joka tuntuu kuin odottavan jotain. Viholliskosketukseen edetään korkeassa valmiudessa. Alue vaikuttaa hyvin rauhalliselta. Ehkäpä vihollinen on poistunut alueelta jättäen operaation sikseen saatuaan vihjeen mahdollisesta komppanian vastaiskusta.

Edellä oleva kuvaus on Rannikkokom-ppanian kertausharjoituksen sovelta-vasta osasta. Sitä edelsi intensiivinen koulutus, jossa harjoitettiin yksittäisen taistelijan, ryhmän sekä joukkueen toi-mintaa.

Rannikkokomppania on Rannikkolai-vaston maakuntayksikkö sijoituspaikka-naan Pansion tukikohta. Komppanian koulutuksesta Rannikkolaivastossa vas-taa 8. Huoltolaivue.

Maakuntayksikön tehtäviin kuuluivat vartiointi-, valvonta-, tarkkailu-, etsintä-, kiinniotto- ja tuhoamistehtävät.

Maakuntayksikkö on osallistunut me-nestyksekkäästi useisiin suuriin harjoi-tuksiin kuten Maanvyöry09, Jamina12, sekä NOCO10, että NOCO14. Näiden lisäksi Rannikkokomppanialla on ollut lukuisia virka-aputehtäviä. Maakunta-joukon jatkuvalla harjoittelulla luodaan todelliset mahdollisuudet vapaaehtoisel-le maanpuolustukselle edistää puolus-tuskykyä, lujittaa maanpuolustustahtoa sekä tukea viranomaisia varauduttaes-sa yhteiskunnan normaaliajan häiriöti-lanteisiin ja poikkeusoloihin.

Vapaaehtoisuuden kulmakivi on vahva maanpuolustustahto. Sen ylläpidossa ja vahvistamisessa maakuntajoukon toi-mintaan sisältyvä koulutus, viranomais- ja järjestöyhteistyö luovat uusia mahdol-lisuuksia. Maakuntajoukoissa kohtaavat puolustusvoimien tarve ja reservin tah-to. Toimintavalmiit maakuntajoukot vah-vistavat alueellista puolustusjärjestel-määmme.

Rannikkolaivaston maakuntayksiköt - liity joukkoon!

Liittyminen edellyttää:

- sitoutumista toimintaan 2-6 vuodeksi- vuosittain 4-6 viikonlopun mittaista harjoitusta- varusmiespalvelusta, erikoiskoulutusta TAI erikoisosaamista- riittävää fyysistä kuntoa- halua osallistua toimintaan

Rannikkokomppania harjoittelee

Lisätietoja: [email protected]

Pekka Laatu kapteeniluutnantti (res)Viestivastaava / Saaristomeren ran-nikkokomppania

Reserviläiset


Porin kaupungilta tilaisuutta kunnioit-tivat läsnäolollaan kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä kaupunginvaltuuston puheenjoh-taja.

Sokol-luokan torpedovene S-2 palveli Suomen merivoimien torpedoveneenä vuosina 1918–1925. Vene upposi 4. lokakuuta 1925 Reposaaren edustalla, kun hyökyaalto kaatoi aluksen ylös-alaisin. Aluksen mukana hukkui koko 53 henkilön miehistö. Torpedoveneen uppoaminen herätti aikanaan paljon keskustelua onnettomuuden syystä. Toisaalta uppoamisalue tunnetaan han-kalista ristiaallokoista, mutta on myös pohdittu tunnettiinko venäläisiltä perityn torpedoveneen ominaisuuksia riittäväs-ti. Pientä kuvaa alueen merenkäynnistä on vuosien saatossa saatu myös ohjus-vene Porilla. Tästä on muutama vuosi sitten Reposaaren aallonmurtajalta ikuistettu valokuva, joka nykyään koris-taa aluksen päällystömessiä.

Mitä Porin päivät sitten on aluksen nä-kökulmasta? Ensinnäkin täytyy sanoa, että ohjusvene Porille ja Porin kaupun-gille on näiden vuosien aikana muodos-tunut vahva side, joka näkyy sekä kau-pungin että aluksen toiminnassa. Porin kaupunki pitää nimikkoalustaan selke-ästi kuin omanaan ja ohjusvene Porin henkilöstölle Porin kaupungista on tullut kuin toinen kotikaupunki - nahkiaiset maistuu ja sydän sykkii Ässille niin kuin kunnon porilaisella kuuluukin.

Vuonna 2015 Porin kaupunki oli jär-jestänyt aluksen henkilöstölle illallisen Porin kaupungintalolla sekä saunaillan. Lauantaina muistotilaisuuden jälkeen aluksella oli myös yleisöesittely, joka houkutteli syrjäisestä sijainnista huoli-matta lähes 400 vieraista kahden tunnin aikana. Aluksen henkilöstö osallistui li-säksi sunnuntaina Reposaaren kirkos-sa messuun, jossa myös muisteltiin 90 vuotta sitten torpedoveneen uppoami-sessa menehtyneitä.

Vaikka kummikaupunkivierailulla ollaan-kin edustamassa alusta, Rannikkolai-vastoa ja puolustusvoimia, on se silti henkilöstölle lähes kuin vapaa-aikaa muuten työntäyteisessä arjessa. Kum-mikaupunkivierailu, yhteenkuuluvuuden tunne ja yhteinen aika on omiaan paran-tamaan aluksen yhteishenkeä. Aluksen henkilöstölle ja varusmiehille termi ”Po-rin henki” on tullut tutuksi ja se leimaa kaikkea mitä aluksella tehdään.

Mitä on Porin henki?

”Voittoon asti taistellaan, periksi ei an-neta milloinkaan. Voittoon asti taistel-laan kun sykkii - patasydän”

Kapteeniluutnantti Malik Abdeen I-upseeri / Ohjusvene Pori

Porin päivät

Lisäksi seppelettä oli laskemassa uh-rien omaisten edustaja, joka opiskelee Merisotakoulussa meriupseeriksi.

Sidosryhmät

Ohjusvene Porin kummikau-punkivierailu alkoi tutuilla sä-velillä Nuorten Vihaisten Mies-ten esittämän Porin Ässien kannatuslaulun soidessa irro-tushälytyksen aikana. Kummi-kaupunkivierailusta on tullut tärkeä osa ohjusvene Porin purjehduskautta ja kappale herättää selkeästi positiivisia tuntemuksia henkilöissä, jotka ovat olleet pidempään muka-na. Kummikaupunkivierailu on perinteisesti ajoittunut Po-rin Päivän yhteyteen, joka on jo vuodesta 1961 järjestetty, maan suurimpiin lukeutuva kulttuuri- ja kotiseututapah-tuma. Porin Päivää vietetään yhden viikonlopun ajan ja se käsittää useita eri puolilla kau-punkia järjestettäviä tapahtu-mia. Viimeisten vuosien aikana myös ohjusvene Porin vierailu sekä siihen liittyvä yleisöesit-tely ovat olleet tärkeä osa tätä tapahtumaa.

Syksyllä 2015 kummikaupunkivierailul-le oli aivan erityinen syy. Merivoimat ja Porin kaupunki muistivat 90 vuotta sitten uponneen torpedovene S-2:n miehistöä järjestämällä muistotilaisuuden merellä. Merivoimista muistotilaisuuteen osal-listuivat merivoimien komentaja, Ran-nikkolaivaston esikuntapäällikkö, 7. Pintatorjuntalaivueen komentaja sekä aluksen päällikkö henkilöstöineen.

59Laivaston sanomat

Merikeskus Forum Marinumin Kruununmakasiini-rakennuk-sessa sijaitseva päänäyttely uudistetaan kesäksi 2016. Ny-kyinen, yli kymmenen vuoden ikäinen näyttely on jo paikoin kulunut sekä näkökulmiltaan, kielivaihtoehdoiltaan, teknii-kaltaan ja esineistöltään ajasta jäljessä.

Uuden päänäyttelyn työnimenä on ”Töissä merellä”. Näyttelyssä tarkas-tellaan merenkulun historiaa ja nyky-aikaa uudenlaisesta ihmislähtöisestä näkökulmasta. Näyttelyn laajimpia tee-makokonaisuuksia ovat merivoimat ja Lounais-Suomen alueen kauppameren-kulku. Lisäksi esitellään ammattimaista merikalastusta, talonpoikaispurjehdusta ja saariston kulttuuria sekä merellisten viranomaisten toimintaa. Kuuluisaksi tullut perämoottorikokoelma säilytetään myös uuden näyttelyn vetonaulana.

Merivoimia käsittelevän näyttelyosion uudistamisen lähtökohtana on laajen-taa nykyisen näyttely laivastohistoria koko merivoimien historian esittämi-seksi yhtenä kokonaisuutena mukaan lukien rannikkotykistö ja rannikkojal-kaväki. Meripuolustuksen vaiheista ra-kennetaan aiempaa ymmärrettävämpi kokonaisuus, jossa meripulustuksen kehitys, toiminta-ajatus ja tehtävät eri aikoina esitetään mielenkiintoisesti ja viihdyttävästi havainnolisen esineistön ja modernin näyttelytekniikan avulla sekä henkilöiden tarinoiden, töiden ja tehtävien kautta. Yhdessä Forum Ma-rinumiin sijoitetun Suomen laajimman merivoimien käytössä olleiden alusten kokoelman kanssa uusi näyttely joh-dattaa kävijän elämyksellisesti historian kautta merivoimien nykypäivään.

Merivoimat esille Forum Marinumissa

Kuva: SA-arkistoSidosryhmät 59


Documents

Rannikkolaivaston ensimmäinen toimintavuosi takana · 2016-12-21 · Uudet tehtävät, uusi organi-saatio ja uudet toimintatavat ovat osa toteutettua muutosta, jonka kanssa on työskennelty