Embed Size (px)
Citation preview
RATKAISUPaula Risikko
CGI:N ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 01.2015
Rakenteet rohkeasti uusiksi s. 16
L&T haastoi uudet mobiiliratkaisut
Harri Karjalainen
Digitalisoidaan kaikki mahdollinen
Teknologia vie uusien ratkaisujen äärelle
Robert Andersson Hanna Nikkilä
L&T haastoi uudet mobiiliratkaisut
Harri Karjalainen
Mikä on digitali soi tavissa, digitalisoidaan
Teknologia vie uusien ratkaisujen äärelle
Robert Andersson Hanna Nikkilä
8 Espoon bittivirrat kuntoon!
10 Nuoria osaajia
12 Työaikatieto tehostaa toimintaa L&T:llä
16 Paras aika uudistua Ministeri Paula Risikon mukaan Suomen pitäisi entistä enemmän uskaltaa hyödyntää osaamistaan
20 Uudistuminen vaatii rohkeutta
22 Digitalisaatio on hyödynnettävä Robert Andersson, TeliaSonera
24 Sote-uudistus tarvitsee teknoloogiaa
26 Kestävän kehityksen muutosvoimat
28 Ura uudistui Mutkat veivät oikeaan suuntaan
CGI on globaali IT-palveluyritys, jonka palveluksessa on 69 000 asiantuntijaa yli 40 maassa. Ratkaisu on CGI:n asiakas lehti Suomessa. Lisätietoja cgi.com, cgi.fi Päätoimittaja Jarkko Virtanen, [email protected] | Toimitus yhteistyössä Legendium Oy:n kanssa.Osoitteenmuutokset: [email protected] | Kansikuva Valtioneuvoston kanslia / Janne Suhonen ISSN-L 1455-1934, ISSN 1455-1934 (Painettu), ISSN 2323-153X (Verkkojulkaisu)
26
22
4 AjassaUutisia meiltä ja maailmalta
7 Q&A
Kohti kokonaisterveyttäHeikki Aatola
31 NäkökulmaDigitaalisuus kaipaa uusia johtoajatuksiaVeliMatti Kiviranta
Vakiot
© ANttI KIrVeS
© LASSILA & TIKANOJA
12
© P
ENTT
I HO
KKAN
EN
2 RATKAISU 01.2015
”Partnerointi on yhdistelmä luottamusta, uuden luomista ja riskinottokykyä.” Näin totesi TeliaSoneran Euroopan alueen johtaja Robert Andersson, kun häntä haastateltiin tähän vuoden ensimmäiseen lehteemme.
www.facebook.com/CGIFI www.twitter.com/CGI_FI
uttujen toimintamallien haastaminen ja tarvittaessa valmius luopua vanhasta vie meitä eteenpäin. Rohkeus uudistumiseen on meille ensiarvoisen tärkeää. Tietotekniikka on kehittynyt valtavalla nopeudella, ja kehitys on luonut uusia liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia jo vuosikymmeniä. Moni myös miettii, kuinka kauan nopea
teknologinen kehitys voi jatkua – milloin rajat tulevat vastaan?Tietotekniikan hyödyntäminen liiketoiminnan vauhdittajana
ei varmaankaan pysähdy tai hidastu, päinvastoin. Internet of everything, big data, mobiliteetti ja pilvipalvelut luovat alustan digitaaliselle muutokselle, jonka potentiaalista on nähty vasta ensimmäisen aalto.
CGI on luonut ratkaisuja, joiden avulla muun muassa perinteinen valmistava teollisuus kykenee nopeuttamaan logistisia toimitusketjuja, optimoimaan tuotantoa tai hallinnoimaan globaalisti toimitettuja järjestelmiä yhdestä valvontakeskuksesta – verkon yli, analytiikkaa, paikkatietoa ja pilvipalvelualustoja hyödyntäen. Olemme luoneet järjestelmiä, joilla julkisen liikenteen sujuvuutta voidaan varmistaa älykkään ohjausjärjestelmän avulla. Ratkaisuja, joilla mahdollistamme liikkuvan henkilöstön hallinnoinnin, raportoinnin ja työajanhallinnan älypuhelimilla tai tableteilla.
Korkea teknologioiden hyödynnettävyys ja innovointikyky luovat uutta kasvua ja hyvinvointia. Rohkeus uudistumiseen lähtee itsensä, ympäristönsä, liiketoiminnan ja perinteisten toimintamallien haastamisesta. Kysy voisiko toimintaamme tehdä toisin: asiakaslähtöisemmin, nopeammin, monipuolisemmin, kustannustehokkaammin? Teknologioita voi valjastaa hyödyksemme mitä mielikuvituksellisimmin tavoin. Tarvitsemme sekä vision että rohkeutta toteuttaa tulevaisuuden ratkaisut nyt. Tehdään se yhdessä.
RohKeUS UUDISTUA
Tpääkirjoitus 01.2015HEIKKI NIKKU, TOIMITUSJOHTAJA, CGI
RATKAISU 01.2015 3
AjAssA
Kysy lisää [email protected]
N este Oilin Öljyn vähittäismyynti on ottanut käyttöön CGI:n toteuttaman myynnin toimin-nanohjausjärjestelmän. Se
Neste oilille uusi myynnin toiminnanohjausjärjestelmä
Järjestelmä tekee muutoksista konkreet-tisia päivittäisessä työssä, sanoo Neste Oilin tietohallintojohtaja Tommi Tuovila.
CGI:n asiakkuusjohtaja Petri Litma-nen kertoo Microsoft Dynamics AX :n tarjoavan asiakkaalle hyvän perusratkai-sumallin ja joustavan käyttöönoton.
Myynnin toiminnanohjausjärjestelmää hyödyntävät Neste Oilin Öljyn vähittäis-myynnin hankinta, varastohallinta, myynti ja laskutus sekä ulkopuoliset kumppanit. Järjestelmä otettiin käyttöön Virossa vuoden 2013 alussa, Suomessa valta-osin vuoden 2014 toukokuussa. Koko laajuudessaan se on käytössä vuoden 2015 aikana.
– Neste Oil ja CGI voivat olla tyyty-väisiä, kun mittava kehityshanke pääsee onnistuneesti maaliin, Tuovila toteaa.
Neste Oilin Öljyn vähittäismyynti markkinoi ja myy liikennepolttoaineita, lämmitysöljyä, teollisuuden ja liikenteen voiteluaineita sekä nestekaasua. Sillä on Itämeren alueella yli 1 000 asemaa ja Suomessa noin 120 000 suora-asiakasta kotitalouksista suuryrityksiin.
CGI on jo pitkään toiminut Neste Oilin IT-kumppanina. CGI tarjoaa Neste Oilille myös kattavat IT-infrastruktuurin ulkoistuspalvelut yli 10 maassa. CGI:llä on pitkä kokemus vaativista Microsoft Dynamics AX -toimituksista.
yhtenäistää myyntiprosesseja ja parantaa kustannustehokkuutta Suomessa, Viros-sa, Latviassa ja Liettuassa.
Neste Oil halusi myynnin toimin-nanohjausjärjestelmän tukemaan Öljyn vähittäismyynnin uudistusprojektia, joka tähtää asiakkuushallinnan parantamiseen, asiakashinnoittelun hallinnan tehostami-seen ja prosessien yhtenäistämiseen.
– ERP-järjestelmän käyttöönotto on tärkeä askel Öljyn vähittäismyynnin liiketoimintaprosessin kehittämisessä.
VANtAA uLKOIStAA It-PeruSPALVeLuNSA CGI:LLe
200palvelinta
13 000työasemaa
Vantaan kaupungin tietotekniikan perus
palvelut kattavat noin 11 000 loppukäyttäjän
tuen, ohjelmistojen ja tietojärjestelmien lisäksi
16 500 tablettia ja 13 000 työasemaa
sekä noin 200 palvelinta. Palveluita käyttävät myös noin 30 000
opetusverkon käyttäjää.
muksen Vantaan IT-palveluiden ulkoistamisesta. Sopimuksen myötä kaikki Vantaan tietotek-niikan tuki-, kehitys- ja ylläpito-palvelut siirtyvät CGI:n vastuul-le. Samalla Vantaan kaupun-gilta siirtyy CGI:lle 11 henkilöä vanhoina työntekijöinä.
Yhteistyö lähtee liikkeelle käyttöönottoprojektilla, jossa henkilöstön ja palveluiden sujuvan siirron lisäksi käy-
dään mahdolliset muutokset loppukäyttäjien kanssa läpi. Vantaalaisille IT-palveluiden muutokset eivät näy.
– Juju ei ole ulkoistuk-sessa, vaan kyvykkään ja innovatiivisen ratkaisutoimit-tajan löytämisessä, Vantaan kaupungin tietojohtaja Antti Ylä-Jarkko sanoo.
– Perustietotekniikan ulkoistaminen on selvä trendi myös julkisella puolella, sillä sen hyödyt ovat niin selvät.
Esimerkiksi kriittisten, ympäri vuorokauden valvontaa vaa-tivien järjestelmien ylläpito on
vaikeaa ja kallista toteuttaa omin voimin. Kustannuste-hokkuuden lisäksi usein myös
palvelun laatu para-nee, kun ulkoistus-kumppanin kanssa lyödään lukkoon tarkat palvelutasot ja selvät sanktiot niistä lipsumiselle, kertoo CGI:n Pohjoismaiden infrapalveluista vas-taava johtaja Leena-Mari Lähteenmaa.
© KAISA SIRéN
V antaan kaupunki ja CGI ovat allekirjoittaneet sopi-
4 RATKAISU 01.2015
AjAssA
Kysy lisää [email protected]
Asiakastyytyväisyys on laadun tärkein mittari
Kansainvälinen Intertek auditoi marraskuussa CGI:n Suo-men ja Viron liiketoiminnot ja vahvisti niiden edelleen täyt-
tävän ISO 9001 -standardin mukaiset kriteerit.
Intertek antoi kiitosta erityisesti kahdesta toimintamallista, terveystar-kastuksista ja asiakastyytyväisyysmitta-uksista, joiden avulla toimitusten laatua on voitu edelleen kehittää.
Terveystarkastusten avulla CGI arvioi ja ennakoi hankkeiden riskit mahdol-lisimman objektiivisesti toimituksen aikana. Asiakastyytyväisyys puolestaan on laadun tärkein mittari. Asiakastyy-tyväisyyskyselyitä tehdään Suomessa säännöllisesti joka kuukausi kasvotus-ten asiakkaiden kanssa. Jos aihetta on, päätökset korjaavista toimista tehdään välittömästi.
– CGI:n tavoitteena on, että toi-mitukset tehdään 95-prosenttisesti sovitun budjetin ja aikataulun mukaan. Asiakastyytyväisyydessä tavoittelemme asteikolla 1–10 kiitettävää yhdeksikköä, toteaa laadusta ja prosesseista vastaa-va johtaja Heikki Tiihonen.
Satama-operaattorin HR-raportointi reaaliaikaiseksi
Suomen johtava satama operaattori Steveco ja CGI kehit-tävät yhdessä uuden-
laista ratkaisua nopeampaan ja ketterämpään HR-raportointiin. Tavoitteena on, että tärkeimmis-tä tiedoista saisi tilannekuvan käytännössä reaaliajassa.
Kehityshankkeessa otetaan käyttöön Stevecon tietojärjes-telmiin kytkeytyvä CGI:n HC Analytics -lisäosa, jolla henkilös-tötiedoista ja palkanlaskennasta saadaan tuotettua nopeampia ja ajantasaisempia raportteja. Perinteisesti raportteja on koos-tettu työmäärän vuoksi vain har-vakseltaan, eikä reaaliaikaiseen kuvaan ole ollut mahdollisuutta.
– Reaaliaikainen raportointi on pinnalla vähän joka alalla. HR-puolella tyypillisesti tuote-taan kaikki raportit raskaasti käsityönä, ja siihen kaivataan helpotusta. CGI on meille jo muutenkin tuttu kumppani, joten lähdimme innolla tähän pilottiin mukaan, Stevecon henkilöstö-päällikkö Rauli Pohjola kertoo.
Korkean tietoturvan privaattipilvipalvelua SOK ja CGI ovat solmi-
neet monivuotisen sopimuksen konesali- ja kapa-siteettipalveluista. Sopimuksen myötä SOK modernisoi infra-struktuuripalveluitaan mahdol-listaen myös erittäin korkeaa tietoturvaa vaativien PCI DSS -ympäristöjen käytön.
– Merkittävässä osassa liiketoi-mintaamme käsitellään arkaluon-teista, luottokorttitietoihin liittyvää dataa. Siksi tietoturva on meille kriittinen osa-alue. CGI pystyy tarjoamaan joustavasti korkean tietoturvaprofiilin konesali- ja kapa-siteettipalveluita, SOK:n infrastruk-tuuripalveluiden tietohallintojohtaja Marko Myllyniemi kertoo.
CGI:llä on vankka kokemus moderneista pilviteknologioista sekä ohjelmistojen, sovellusalus-tan ja infrastruktuurin tarjoami-sesta palveluna.
– Asiakkaillamme on myös mahdollisuus hyödyntää yksityi-sen ja julkisen pilven yhdistävää hybridipilvipalvelua. Vähittäiskau-pan ala on murroksessa, joten joustavuus ja ketteryys ovat nyt kaikille toimijoille tärkeitä, CGI:n myyntijohtaja Jussi Partanen sanoo.
SOK:n konesali- ja kapasi-teettipalveluiden uudistaminen ja ylläpito siirtyvät CGI:lle toiselta palveluntarjoajalta. Kapasiteetti-palveluiden rakentaminen aloite-taan välittömästi.
Ratkaisuja ja ajatuksia CGI:n asiantuntijoilta
tiedolla johtaminen ICT-johtaminenpilvipalvelut asiakaskokemus
innovaatiot kybertyrvallisuus laatudigitalisaatio hyvinvointi
CGI Suomen blogi Lue lisää netistä: www.cgi.fi/blogi
RATKAISU 01.2015 5
AjAssA
Kysy lisää [email protected]
KybeRUhKIeN vALvoNTAKeSKUS
CGI avaa Etelä-Walesin Readingsissa kyber-uhkien valvontaan ja ana-
lysointiin keskittyvän tietoturvan valvontakeskuksen, joka tarjoaa ympärivuorokautista reaaliaikaista monitorointia asiakkaiden omissa tiloissa tai pilvessä toimiville jär-jestelmille.
Nyt avattava valvontakeskus on CGI:n ensimmäinen Isossa-Britanniassa ja yksi kymmenestä, eri puolilla maailmaa toimivista tietoturvan valvontakeskuksista.
Keskukset käsittelevät päivit-täin asiakkaidensa puolesta yli 74 miljoonaa tietoturvatapahtumaa. Valvontakeskuksen kautta dataa kerätään monista eri lähteistä, joihin kuuluvat tunkeutumisen havaitsemisjärjestelmät, tun-keutumisen estojärjestelmät,
palomuurit ja sovelluspalomuu-rit, virustentorjuntajärjestelmät sekä asiakkaiden omista tiloista ja pilvestä toimivat sovellukset. Valvontakeskus lähettää asiak-kaille sekä sisäisiä että ulkoisia uhkia koskevat hälytykset, jolloin asiakkaalla on välittömästi mahdollisuus ryhtyä toimenpitei-siin tärkeiden järjestelmiensä ja tietojen suojelemiseksi.
CGI:n globaaleista kybertur-vallisuuspalveluista vastaavan johtajan John Proctorin mukaan kyberuhat ovat yhä globaalimpia ja kehittyneempiä.
– Isoon-Britanniaan sijoitetut valvonta- ja analyysipalvelumme vahvistavat globaalilla tasolla asi-akkaillemme tarjottavia tietoturva-palveluita.
Helsinki liittyi Potilastiedon arkistoon
Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään kansallista Potilas-tiedon arkistoa, joka tunnetaan
myös nimellä Kanta. Helsingin kaupunki liittyi maan suurimpana Pegasos-potilas-tietojärjestelmää käyttävänä organisaa-tiona Kantaan viime vuoden lopulla.
Lääkärit ja muut terveydenhuollon työntekijät kirjaavat CGI:n toimittamaan Pegasos-potilastietojärjestelmään tietoja asiakkaan terveydentilasta ja hoidosta. Potilastiedon arkistoon näistä ammat-tilaisten kirjaamista tiedoista siirtyvät seuraavat tiedot: lääkärikäynti- ja hoitojaksotiedot, potilaskertomusteks-tit, diagnoosit, laboratoriotutkimukset, röntgentutkimuksien lausunnot, kriittiset riskitiedot ja henkilötiedot.
Täysi-ikäiset henkilöt pääsevät katso-maan omia terveystietojaan Omakanta-palvelussa, jonne he kirjautuvat verkko-pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla.
Kukin terveydenhuollon palveluntarjo-aja voi käyttää lähtökohtaisesti vain niitä Potilastiedon arkiston tietoja, jotka sen henkilökunta on tallentanut arkistoon. Muiden palveluntarjoajien tallentamia tietoja ei voi katsoa ilman potilaan suos-tumusta.
Helsingin kaupungille Kantaan liittyminen edellytti uuden Pegasos-po-tilaskertomusohjelmiston käyttöönottoa ja uusien kansallisten toimintamallien koulutusta koko henkilökunnalle.
© GETTY IMAGES
RAKeNNAMMe yhDeSSä KeSTävää TULevAISUUTTAAnnoimme asiakkaamme äänestää neljästä eri hyväntekeväisyyskohteesta, joihin jaoimme yhteensä 20 000 euroa. Kiitos kaikille äänestäjille!
Baltic Sea Action Group 18 % (172 ääntä)
Kehitysvammaisten tukiliitto ry15 % (139 ääntä)
Naisten Pankki (Kirkon ulkomaanapu)21 % (203 ääntä)
Suomen nuorten ja lasten säätiö46 % (436 ääntä)
Ääniä yhteensä 950
6 RATKAISU 01.2015
KOhtI KOKONAISterVeyttäTerveydenhuolto sähköistyy, kun järjestelmiä kehitetään ihmisiä varten. TEKSTI JAAKKO LIIKANEN | KuVA ArI IJäS
Mikä terveydenhuoltoa mullistaa? – Terveydenhuoltoa mullistaa ainakin kaksi asiaa. Tekniikan ke-hittyminen ja uudet sovellukset mahdollistavat sen, että meistä tulee passiivisten potilaiden sijaan aktiivisia toimijoita. Olemme laajentamassa toimintaa potilaiden sairauksien hoidosta kan-salaisten terveyden ylläpitämiseen. Toinen terveydenhoitoa mul-listava asia on väestön ikääntyminen. Iän myötä tautiprosessit muuttuvat, ja se on huomioitava hoidon suunnittelussa.
Eikö järjestelmäkehittämisen keskittäminen ihmisiin tulisi olla itsestäänselvyys? – Kyllä, mutta sen merkitys korostuu nyt kun ihmistä ei nähdä vain hoidon kohteena olevana potilaana vaan aktiivisena toimi-jana.
Miten digitalisoituminen vaikuttaa? – Minulle lääkärinä se tarkoittaa sitä, että saatavilla olevan tiedon määrä yksittäisen potilaan terveydentilasta lisääntyy. Tiedosta on pystyttävä poimimaan olennainen. Tähän on onneksi tarjolla myös päätöksen tuki -palvelua, josta esimerkkinä voi mainita Uranukseen integroitavissa olevan Duodecimin palvelun.
Yksittäisen potilaan näkökulmasta sähköisiin palveluihin siirtyminen korostaa hänen omaa rooliaan. Potilas voi itse tuottaa tietoa terveydentilastaan, esimerkiksi verenpaineen ja verensokerin kotimittauksilla tai elämänlaatu-mittareilla. Lisäksi osa vastaanottokäynneistä voidaan korvata etäkontakteilla.
Jotta kaikki edellä mainittu toteutuu, eri järjestelmien pitää toimia yhtenäisemmin kuin aiemmin. Siinä on haastetta järjes-telmätoimittajille.
Miten sote-uudistus vaikuttaa terveydenhuollon tietojärjestelmiin? – Vaikuttaa siltä, että uudistus selkeyttää kokonaistilannetta. Jos sote-alueen sisälle saadaan yhtenäinen järjestelmä, niin tiedonkulku eri toimintayksiköiden välillä helpottuu. Tästä hyötyvät kaikki terveydenhuollon ammattilaiset ja potilaat.
Miksi järjestelmätoimittajaksi kannattaisi valita CGI?– CGI:llä on osaamista suomalaisen sote-järjestelmän kaikilta tasoilta; avovastaanotosta yliopistosairaaloiden erikoissairaanhoitoon. Se on luonteva perusta toimittaa sote-alueen laajuista järjestelmää. Itse olen ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Uranuksen uutta ammattilaisen työpöytä -käyttöliittymää, joka on helppo muokata sopimaan erilaisiin työtehtäviin.
ErikoislääkäriLT Heikki Aatola työskentelee kliinisen työn ohella osa-aikaisesti CGI:n asian-tuntijalääkärinä.
RATKAISU 01.2015 7
Huhtikuusta alkaen CGI on vastannut Espoon kaupungin perustietotekniikan loppukäyttäjäpalveluista. Erikoisuutena on lähituen oma palvelupiste, missä ratkotaan ICT-ongelmia sekä autetaan uusien laitteiden käyttöönotossa.teKStI ArI rytSy | KuVA JArI härKöNeN
bittivirrat KUNTooN!
älypuhelinten käyttöönottovalmisteluista. Palvelun ansiosta uutta laitetta noutavan ei tarvitse kuluttaa aikaa yhteysasetusten tekemiseen.
– Palvelupistekonsepti syntyi vuonna 2007 liikkuvaa työtä tekevien tarpeeseen. Nämä henkilöt viettävät vähän aikaa varsinaisissa työpisteissään. Tällä tavalla heidät saadaan paremmin lähituen piiriin, kertoo palvelupäällikkö Alice Ristell Espoon kaupungin tietotekniikkapalveluista.
CGI:n lähitukihenkilöiden asiantuntemus säästää työntekijöiden aikaa heidän varsinaisen työnsä tekemiseen. Tehokkuusaspektista huolimatta lähituen asiakaspalvelu toteutetaan loppukäyttäjien ehdoilla. Esimerkiksi läppäriongelmasta kärsivä voi käyntinsä yhteydessä saada opastusta Excelin käyttöön. Toisinaan vierailu on ohi minuutissa, joskus taas monimutkaisempi ongelma vaatii CGI:n lähitukihenkilöiltä pidemmän työrupeaman. Tarvittaessa työntekijä saa palvelupisteestä lainaan kannettavan
tietokoneen tai puhelimen, kunnes oma laite on kunnossa. Kuluneen ajan sijaan Ristell laittaa painoa toiminnan palveluhenkisyydelle ja korkealle laadulle, mikä takaa sen, että työntekijöillä on tarvittavat ja toimivat työvälineet käytössään.
– Nopeus ei ole hyvä mittari asiakaspalvelulle. Lisäksi on muistettava, että palvelupisteen kävijämäärät vaihtelevat merkittävästi. Kävijämäärät nousevat esimerkiksi silloin, kun uusia laitteita otetaan käyttöön, hän muistuttaa.
Dataa toiminnan kehittämiseenPalvelupisteessä työskentelevät CGI:n lähitukihenkilöt ovat jo saaneet loppukäyttäjiltä positiivista palautetta. Sateisena syysaamuna paikalle saapunut museomestari Lasse Naukkarinen hoiti samalla kertaa sekä omia että kollegan matkapuhelinasioita.
– Oma työpuhelimeni häipyy aika ajoin verkosta. Sen takia siihen vaihdettiin uusi SIMkortti. Työkaverini puhelin oli puolestaan palautunut huollosta, joten otin sen samalla kerralla mukaani, kertoo Naukkarinen.
Näyttelyrakentaminen vie Naukkarista välillä ympäri Espoota, joten palvelupiste on kiireen keskellä helpoin tapa hoitaa puhelin ja ICTongelmat. Kiitosta saavat erityisesti keskeinen sijainti, hyvät pysäköintimahdollisuudet sekä palvelualtis ja osaava henkilöstö.
– Täällä on aina joku paikalla auttamassa. Tällä kertaa asiat hoituivat kymmenessä minuutissa, kiittelee Naukkarinen.
Palvelupisteessä suoritettava lähituki on vain yksi osa CGI:n perustietotekniikan loppukäyttäjäpalvelua, johon kuuluvat Espoon kaupungin toimipisteissä kiertävä CGI:n lähitukitiimi sekä 24/7 puhelimitse auttava CGI:n HelpDesk. Asiakkaan näkökulmasta katsottuna loppukäyttäjien tyytyväisyys palveluihin on iso asia, mutta niin on myös kaikista
e spoon keskuksessa sijaitseva Espoon kaupungin lähituen palvelupiste tarjoaa apua kaikissa tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa. CGI:n lähitukihenkilöt huolehtivat myös työntekijöille osoitettujen
Loppukäyttäjä-palvelut
LOPPuKäyttäJäPALVeLutLoppukäyttäjäpalvelut sisältävät työasemaympäristön ja käyttäjien hallintaan ja tukeen tarvittavat palvelutoiminnot kokonaisvaltaisena palvelupakettina. Palveluiden avulla varmistetaan asiakkaan työasemaympäristön hallinta ja tukeminen tehokkaasti ja hyvällä palvelulaadulla.
Lisätietoa:www.cgi.fi/it-infrastruktuuripalvelut/loppukayttajapalvelutJuha Nieminen, [email protected]
8 RATKAISU 01.2015
tukipyynnöistä kertyvä data, jonka avulla Espoon kaupunki pystyy täydentämään ohjeistustaan sekä arvioimaan henkilöstön koulutustarvetta. Tarkasti kohdennetuilla toimenpiteillä on suuri merkitys yli 14 000 työaseman ja 14 000 työntekijän organisaation tehokkuudelle.
– Loppukäyttäjäpalveluissa on kyse muustakin kuin pelkästä työvälineiden kuntoon laittamisesta. Tavoitteena on tehdä ratkaisukeskeisesti oikeita asioita, summaa Ristell.
Koordinointivastuuta ja uusia palvelujaCGI:n ja Espoon kaupungin solmima sopimus kattaa lähituen lisäksi sovellusasennukset, tulostuspalvelut, lisenssienhallinnan sekä laitteiden elinkaaripalvelut. Niiden ohella CGI vastaa esimerkiksi muuttojen yhteydessä tapahtuvasta tietotekniikkaasioiden koordinoinnista. Monitoimittajaympäristössä kaikkien lankojen on oltava osaavissa käsissä.
– Espoossa remontoidaan ja lakkautetaan vanhoja toimipaikkoja sekä rakennetaan uusia. Niihin liittyvien muuttojen yhteydessä on tehtävä monia tietotekniikkaan liittyviä toimenpiteitä. Haasteena on järjestää kaikki asiat niin, että tarvittavat tietoliikenneyhteydet työasemineen ja palveluineen toimivat heti ensimmäisestä muuttopäivästä lähtien, sanoo Ristell.
Viime syksynä CGI pilotoi Espoon kaupungille FastPassitsepalvelua salasanojen resetointiin. Ensimmäisessä vaiheessa henkilöstön käyttöön tarkoitettu ratkaisu mahdollistaa nopean ja kustannustehokkaan toimintamallin salasanojen uusimiseen. Samalla vähennetään tietoturvallisuuteen kohdistuvia riskejä.
– FastPassin avulla henkilöllisyyden varmistaminen helpottuu ja uusi salasana on käytettävissä heti. Pitkän tähtäimen tavoitteena on laajentaa kyseistä palvelua, Ristell kiteyttää.
Lasse Naukkarinen (oik.) saa matkapuhelimensa helposti kuntoon Espoon palvelupisteessä. Lähituki henkilönä CGI:n Mikko Salminen.
Tavoitteena on tehdä ratkaisukeskeisesti oikeita asioita.
RATKAISU 01.2015 9
hARjoITTeLUN KAUTTA vAKITöIhIN
Jukka Helenius, Elina Bergman ja Toni Eronen luottavat tiimityön voimaan.
10 RATKAISU 01.2015
samalla työllistää vastavalmistuneita nuoria, joiden työnsaanti ilman kokemusta on vaikeaa.
Kolme parikolmekymppistä tietoliikenneinsinööriä otettiin puolen vuoden määräaikaisella sopimuksella harjoitteluun, joka sisälsi koulutusputken mentorointeineen. Kaikki kolme, Toni Eronen, Elina Bergman ja Jukka Helenius, vakinaistettiin harjoittelun päätteeksi.
Eronen ja Bergman ovat valmistuneet Metropoliasta, Helenius Turun AMK:sta. Lähtökohdat olivat kolmikolle jokseenkin samat, mikä on osaltaan auttanut hitsaamaan heistä tiiviin tiimin.
– Muista on tullut hyviä kavereita. Heihin pystyy tukeutumaan jos on jossain asiassa epävarma. Ainahan työ on työtä, mutta jos on hyvät työkaverit, pääsee eteenpäin vaikeammissakin tilanteissa. Fiilis on ollut erittäin hyvä, Eronen kehuu.
Koulutukseen kuului tietoliikennesuunnittelijoiden ja asiantuntijoiden antamaa suunniteltua koulutusta, ulkoista koulutusta ja parityöskentelyä kokeneen asiantuntijan kanssa. Loppuvaiheessa nuoret pääsivät kokeneemman ohjauksessa osallistumaan asiakastuotantoon.
Eroselle kokeneempien mukanaolo on ollut iso juttu.
– Päädyin CGI:hin lähinnä siksi, että täällä luvattiin vanhempien työntekijöi
Tietoliikenne tarvitsee nuoria osaajia. Jos asenne on oikea, työkokemuskaan ei aina ole vaatimus. Viihtyvyys ja hyvät työkaverit sen sijaan ovat.teKStI ANttI KIrVeS | KuVA ANttI KIrVeS
den antamaa mentorointia ja koulutusta. Kun aloittaa uudessa paikassa, aina tarvitaan joku kouluttamaan, mutta tietoliikennepuolella varsinkin. Oli hyvin tärkeää että kokeneemmat opastivat kun omaa kokemusta ei alussa vielä ollut.
Haaveita ja haasteitaBergmania tietoliikenne kiinnosti jo perintönä vanhemmilta.
– Ei pääse tylsistymään kun pitää pysyä ajan hermolla koko ajan. Odotan että opin vielä paremmin nämä hommat ja erikoistun johonkin tiettyyn osaalueeseen. En vielä tiedä mikä se voisi olla, mutta eiköhän se tässä kirkastu, Bergman nauraa.
Hän sanoo viihtyvänsä hyvin.– Isossa kansainvälisessä yrityksessä
prosessit joskus vähän hidastavat asioita, mutta toisaalta mahdollisuuksia kehittyä ja edetä uralla tarjotaan paljon. Tulevaisuus näyttää hyvältä, Bergman sanoo.
Helenius haki CGI:lle, kun edellinen alan työ oli loppumassa.
– Töitä on paljon, mutta se myös tuo uutta haastetta. Parasta on hyvät työkaverit. Oma joukko, jonka kanssa ratkotaan ongelmia eikä hautauduta yksin töiden alle, Helenius sanoo.
Jos muut ovatkin vaatimattomia tulevaisuuden pohdinnoissaan, Helenius ei ujostele haasteiden edessä.
– Tietoliikennesuunnittelijaksi varmaan tähtään. Se on se äärimmäinen haaste, vaikka siihen on vielä pitkä matka. Ala kehittyy ja aina on uutta opittavaa. Koskaan ei tiedä kaikkea. Ei tässä työssä tule ikinä valmiiksi.
NuOret JuurtuVAtSuomen CGI:llä on jo muutaman vuoden toiminut monimuotoinen YES (Young Excellence Society) -yhteisö verkosto-ohjelma. Yhtiö tar-joaa puitteet ja tuen, mutta aktiivinen YES-ryhmä suunnittelee ja järjestää ohjelmansa itse. Tarjontaa on koulu-tuksista vapaa-ajan toimintaan.
– Nuoret johtavat itse itseään, ottavat vastuuta ja kasvavat roo-lissaan. Se kehittää heidän amma-tillista kehitystään ja tukee meidän liiketoimintamme tavoitteita, sanoo CGI:n HR-johtaja Saara Lamberg.
YES-ohjelman taustalla on Lambergin mukaan yhtiön halu auttaa nuoria kehittymään urallaan ja verkottumaan. Vahvoja verkostoja tarvitaan, sillä yhtiö toimii 17 paikka-kunnalla Suomessa.
– Kun väkeä jää eläkkeelle, otam-me hallitusti nuoria töihin jotta valta-va osaaminen ei häviä kertaheitolla. Mentorointiohjelman avulla saadaan sitä tietoa siirretyksi nuoremmalle työntekijälle.
CGI:n missiossa painotetaan yrit-täjyyttä ja omistajuutta, minkä toivo-taan houkuttelevan nuoria taloon.
– Koko henkilöstölle suunnattu osakeohjelma vahvistaa tunnetta siitä, että tämä on ’minun firmani’. Seuraamme onnistumisia ja lähtö-vaihtuvuutta, ja ne luvut ovat meillä tosi hyvät. Meille juurrutaan, Lam-berg sanoo.
Jos on hyvät työkaverit, pääsee eteenpäin vaikeammissakin tilanteissa.
v iime syksynä CGI:n tietoliikenne tiimistä oli jäämässä kolme kokenutta työntekijää eläkkeelle. Heidän osaamistaan haluttiin pitää talossa ja
Katso video netistä. Nuorten haastattelu: www.cgi.fi/videot/ harjoittelun-kautta-vakitoihin
RATKAISU 01.2015 11
oma muutoskykyKeNTTäTeSTIINLassila & Tikanoja aloitti mittavan kulttuurimuutoksen ja valtakunnallisen kehitysohjelman uudistamalla tuhansien liikkuvien työntekijöidensä työaikatiedon käsittelyn. Ketterien testausmenetelmien avulla yhtiö haastoi uudet mobiiliratkaisut. Tiukkaan happotestiin päätyi myös organisaation oma muutoskyky. teKStI SArI LehIKOINeN | KuVAt JuhA rAhKONeN JA LASSILA & tIKANOJA
Mobiili
12 RATKAISU 01.2015
T yöaikatiedon käsittelyn ja toteumatiedon raportoinnin automatisointi on keskeinen osa Lassila & Tikanojan työvoiman hallintaan liittyvää laajamittaista kehitysohjelmaa. Päämääränä on varmistaa, että yhtiöllä on oikea määrä osaavaa
henkilökuntaa oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeaan hintaan.
Potentiaalisen ratkaisun ympärille syntyi kiinnostava liiketoimintamalli, jota L&T halusi nopeas ti – ja perinteistä projektia kevyemmin – lähteä tutkimaan kenttäolosuhteissa. Uusille näkökulmille ja mahdollisuuksille haluttiin jättää riittävästi tilaa. Samalla L&T pääsi käytännössä testaamaan kahden vaihtoehtoisen palvelutoimittajan yhteistyökykyä, sitoutuneisuutta ja asiantuntemusta.
Suunnittele-tee-reagoi-opiProof of concept eli ns. POCmalli on hyvä tapa testata syvemmin hankittavan ratkaisun todellista tarvetta ja soveltuvuutta oikeassa käyttöympäristössä. L&T käynnisti yhdessä CGI:n kanssa kymmenen
Kun suunnittelutyö oli tehty huolella, oli varsinainen käyttöönotto sujuvaa ja todella nopeaa.
viikon intensiivisen projektin, jonka aikana testaustiimi arvioi ja katselmoi ratkaisun sopivuutta organisaation ja loppukäyttäjien tarpeisiin.
Ketterän mallin mukaisesti jokaisella iteraatiokierroksella työryhmät kehittivät ja tehostivat toimintatapojaan. Samalla oli mahdollisuus reagoida nopeasti oman organisaation esteisiin ja kentältä saatuun palautteeseen. Jo ensimmäisenä testipäivänä saatiin tärkeitä signaaleja omalta väeltä. Tärkeimmät panostuskohteet valikoituivat projektin edetessä ja ymmärryksen kasvaessa.
– Ei kukaan voi olla niin viisas, että pystyisi suunnittelemaan kaiken alusta lähtien. Perinteisessä, niin sanotussa vesiputousmallissa, jossa on sel keät suunnittelu, määrittely ja käyttöönottovaiheet, viisaus pitäisi olla jo alussa – ja kerralla pitäisi onnistua. Monen ison projektin lopussa voi olla hirvittävä jälkiviisastelu siitä, että miten tässä nyt näin kävi, Lassila & Tikanojan tietohallintojohtaja Harri Karjalainen pohtii.
Asioita voi pyrkiä suunnittelemaan hyvinkin tarkasti etukäteen, mutta POC:in idea on Karjalaisen mielestä nimenomaan se, että se antaa erinomaisen
© LASSILA & tIKAN
OJA / PetrI ArtturI ASIKAIN
eN
RATKAISU 01.2015 13
suunnitteleteereagoiopimallin, jonka kautta voi jatkuvasti oppia lisää.
Oma muutoskyky koetuksellaTarkoitus oli testata ratkaisua, joka tulisi tuhansien siivoustyöntekijöiden jokapäiväiseksi työvälineeksi keventämään hallinnollista työtä kentällä. Testaustiimi löysi itse asiassa jotain vielä arvokkaampaa. Se, että todellisuus ja mututuntuma ovat niin kaukana toisistaan, oli suuri yllätys.
– Helposti keskitytään siihen, mikä systeemi sopisi meille parhaiten. Tärkein juttu meille oli kuitenkin testata oman organisaatiomme muutoskyvykkyyttä. Koko ketjun kaikkien portaiden sitouttaminen oli edellytys, jotta pääsimme eteenpäin, Karjalainen toteaa.
Yhtiö on panostanut aikaisempaa enemmän muutosjohtamiseen, viestintään ja loppukäyttäjien tukeen. Kun kyse on toimintatapojen muuttamisesta ja yhtenäistämisestä, ei mikään tapahdu hetkessä.
Huolella testattu, puoliksi toteutettuTestivaiheessa luotiin oppimisen kautta hyvä ymmärrys todellisista tarpeista, sopivista työvälineistä sekä tarvittavista tukitoimista. Kun suunnittelutyö oli tehty huolella, oli varsinainen käyttöönotto sujuvaa ja todella nopeaa. CGI toimitti neljäntuhannen loppukäyttäjän ratkaisun vauhdikkaassa tahdissa – neljässä kuukaudessa.
– Ilman POCprojektia emme olisi voineet olla niin määrätietoisia käyttöönottovaiheessa, Karjalainen toteaa.
Myös liiketoiminta alkoi saada nopeammin hyötyjä, kun palvelu otettiin siivouspalveluissa käyttöön suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa.
IT:n ja liiketoiminnan kumppanuusIson projektin onnistumisesta Harri Karjalainen kiittää myös IT:n, henkilöstöhallinnon ja liiketoiminnan yhteistyöstä.
– Usein sanotaan, että IT ja liiketoiminta väen välille pitäisi rakentaa hyvä silta, jotta yhteinen ymmärrys ja kumppanuus voisi löytyä. Me poistimme koko joen! Projektitiimissä töitä tehtiin aidosti yhdessä mehengessä – riippumatta siitä mistäpäin organisaatiota kukin tuli. Meillä oli yksi yhteinen
Tarkoitus oli testata ratkaisua, joka tulisi tuhansien siivoustyöntekijöiden jokapäiväiseksi työvälineeksi keventämään hallinnollista työtä kentällä.
Harri Karjalainen sanoo L&T:n pyrkivän muuttamaan kulutusyhteiskunta tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi.
© JUHA RAHKONEN
© LASSILA & tIKANOJA / VeSA-MAttI VAArA
14 RATKAISU 01.2015
päämäärä, ja itse ITratkaisun toteuttamisen sijaan puhuimmekin enemmän business casesta ja tavoitteista.
Työaikailmoituksesta palkanmaksuun Laki velvoittaa työnantajaa kirjaamaan työntekijöiden työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset. Keskeistä oli luoda automatisoitu ja selkeä prosessi työajan ja lisien ilmoituksesta palkanmaksuun.
Manuaalinen työajankirjaus ja paperiset tuntilistat jäivät historiaan, kun siivouspalvelun työntekijät saivat vuoden 2014 alussa modernit työkalut, älypuhelimen ja helppokäyttöisen mobiilisovelluksen, Mobilogin. L&T on ristinyt järjestelmän SIMOksi eli siivouksen mobiiliksi työajankeruuksi.
Siivooja saa matkapuhelimeensa työmääräykset ja muut tarvittavat tiedot kullekin päivälle. Työvuoron aluksi ja lopuksi siivooja kirjautuu matkapuhelimellaan kohteeseen NFCtunnisteen avulla. Ja kun tulevaisuudessa Mobilogsovelluksen avulla ilmoitetut tunnit siirtyvät suoraan myös palkkahallintoon, virheiden määrä vähenee ja tiedonkulku nopeutuu entisestään.
Järjestelmän työnohjaussovelluksen avulla muutostilanteisiin reagoiminen, työn jakaminen ja työkuorman tasaaminen on entistä helpompaa. Työnjohtajien ja työntekijöiden tarvitsee käyttää huomattavasti vähemmän aikaa puhelimessa, kun he pystyvät viestimään toisilleen järjestelmän avulla. Lisäksi palvelutasoja voidaan seurata reaaliaikaisesti.
Työvuoron aluksi ja lopuksi siivooja kirjautuu matkapuhelimellaan kohteeseen NFCtunnisteen avulla.
– Noin kaksikolmasosaa kustannuksista on meillä henkilösidonnaisia. Hakemamme ratkaisu ei ole meille vain ’nice to have’, vaan liiketoiminnan ja kannattavuuden kannalta todella kriittinen järjestelmä, Karjalainen toteaa.
Työvoimavaltaisella siivous, kiinteistö ja ympäristöhuoltoalalla paineet toiminnan laadun ja tuottavuuden ohjaamiseen ja mittaamiseen kasvavat jatkuvasti.
Hallinnolliset työt valmiiksi kentältäSiivouspalveluiden lisäksi yhtiö pohtii Mobilogin hyödyntämistä myös muille käyttäjäryhmille, kuten jätehuollon ja ympäristöpalveluiden väelle.
– Isona tavoitteena meillä on automatisoida koko hallinnollinen prosessi niin, että valtaosa rutiineista voitaisiin tehdä kentältä laskutusvalmiiksi, Harri Karjalainen visioi.
MOBILOGMobilog on helppokäyttöinen mobiili toiminnanohjausratkaisu, jonka avulla liikkuvat työntekijät voivat raportoida työnsä. Mobilog on myös monipuolinen suunnittelutyökalu työnjohtajille.
Lisätietoa:www.cgi.fi/mobilogEsa Satola, [email protected]
© LASSILA & tIKANOJA / VeSA-MAttI VAArA
RATKAISU 01.2015 15
M illaista rohkeutta Suo-messa nyt tarvitaan?
Tarvitsemme entistä enemmän rohkeutta kokeilla ja joskus epäonnistua. Ylipäätään meidän pitäisi entistä enemmän
uskaltaa hyödyntää osaamistamme. Huomiota ja satsauksia vaativat niin digitalisaation mahdollisuudet kuin avoin tieto ja sen tehokas käyttö kunnissa ja valtiolla.
Rohkeutta ovat osoittaneet kiitettävästi ainakin yrittäjät.
Myös valtion sisäisissä uudistuksissa olemme olleet rohkeita. Perustietotekniikan kokoaminen Valtoripalvelukeskukseen etenee hyvää vauhtia.
Paras aika uudistua
Sähköisten palveluiden kehittämiseen tarvitsemme lisää uskallusta.
Tiukan paikan tullen Suomi on aina pystynyt uudistumaan. Niin nytkin, kunhan vain taas rohkeutta riittää. Kysyimme ministeri Paula Risikolta evästyksiä eteenpäin.©
VAL
tIO
Neu
VOSt
O /
LAur
A KO
tILA
16 RATKAISU 01.2015
Se merkitsee melkoista myllerrystä ja vastaliikettä 1990luvun alussa alkaneelle hajautuksen kaudelle.
Sen sijaan hallinnon sisäisten prosessien ja sähköisten palveluiden kehittämiseen tarvitsemme lisää uskallusta. Hallinnostamme puuttuvat sellaiset uudistukset, joita on jo tehty yksityisellä puolella. Emme esimerkiksi ole vielä nostaneet sähköistä palvelua ensisijaiseksi palvelutavaksi.
Kansallinen palveluarkkitehtuuri – sähköisten palveluiden kokoaminen yhden asiointipisteen taakse – on kuitenkin hyvin rohkaiseva hallinnon prosessien kehittämishanke. Siinä palveluita katsotaan kansalaisten näkökulmasta ja tietoja hyödynnetään kansalaisten tarvitsemalla tavalla.
Ikääntyvän väestön vaikutukset, julkisten palvelujen tehokkuusvaatimukset sekä
Paras aika uudistua teKStI VeSA VILLe MAttILAKuVAt VAStAVALO / DOMINIque WeNDeLIN, VALtIONeuVOStO / LAurA KOtILA JA Str / LehtIKuVA / tIMO heIKKALA
kuntien ja valtion talouspaineet muodostavat haastavan yhtälön. Mitä muutoksia täytyy tehdä, jotta kokonaisuus pystytään ratkaisemaan kestävästi?
Mielestäni on kolme suurta muutostarvetta. Julkisen hallinnon rakenteet täytyy uudistaa ja kuntien tehtäviä vähentää; valtion ja kuntien tuottavuutta pitää parantaa tehostamalla prosesseja ja digitalisaatiota; kustannusvaikuttavuus vaatii kehittämistä.
Valtiota ja kuntia tulee ohjata kokonaisuutena niin, että aikaansaamme selkeät rakenteet. Tähän sisältyvät sekä valtion keskus ja aluehallintouudistus että kunta ja palvelurakenteen uudistukset.
Hyvinvointipalvelujen kustannusvaikuttavuuden lisääminen edellyttää uudistuksia palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Niiden myötä kun
RATKAISU 01.2015 17
nan rooli ja asema palvelujen järjestämisessä, tuottamisessa ja rahoittamisessa muuttuvat. Samalla on syytä varmistaa, ettei kunnan toiminta pirstoudu sektorikohtaisesti ja että kunnat ohjaavat myös ylikunnallisia organisaatioita säilyttäen riittävän taloudellisen liikkumavaransa.
Siltä osin kuin palvelurakenne – esimerkiksi sosiaali ja terveydenhuollon palvelut – erkaantuvat kuntarakenteesta, valtiovarainministeriön tulee osallistua tehtävien siirtoa koskevaan valmisteluun ja vastata osaltaan uusien kunta ja palvelurakenteiden luomisesta.
Julkisen hallinnon digitalisaation nopeuttaminen edellyttää sähköisten palvelujen laajaa käyttöönottoa valtion ja kuntien palveluissa. Valtion ja kuntien ICTratkaisujen nykyinen hajanaisuus on merkittävä kansantaloudellinen ongelma ja este sähköisten palvelujen toteuttamiselle. Julkisen hallinnon pitää jatkossa pystyä muotoilemaan asiakaslähtöisiä palveluita yhdessä asiakkaiden, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.
Valtion ja kuntien julkisen hallinnon käyntiasiointi uudistuu ja organisoituu yhteiseksi toimin
naksi vuosina 2016–2019. Etäpalvelu vakiinnutetaan uudeksi palvelukanavaksi julkisen hallinnon asiointipisteissä ja kotikäytössä vuodesta 2016 alkaen.
Kuinka uudistusten onnistuminen voidaan varmistaa?
Päätöksenteossa tarvitsemme tietoa, järkeä ja tunnetta.
Muutosvastarinta syntyy useimmiten tiedon puutteesta ja epätietoisuudesta. Miksi muutos tai uudistus pitää tehdä, mitä se tarkoittaa, mihin se vaikuttaa ja johtaa?
Meidän pitää siis pystyä parantamaan tiedolla johtamista.
Valtion ja kuntien tuottavuuden parantaminen vaatii tieto ja tilastopohjan vahvistamista sekä mahdollisuuksia arvioida tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Uudistettu julkisen talouden ohjausjärjestelmä – eli julkisen talouden tavoitteiden seuranta – edellyttääkin luotettavaa ja vertailukelpoista arviointitietoa valtion ja kuntien tuottavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuuskehityksestä.
– Vain helposti saavutettavat ja käyttäjäystävälliset palvelut aikaansaavat kysyntää ja tuottavuutta. Rohkeille uusille ideoille on tilaa, sanoo ministeri Paula Risikko.
© Str / LehtIKuVA / tIMO heIKKALA
18 RATKAISU 01.2015
Lisäksi päätöksentekijät tarvitsevat jatkossa yhteistä näkemystä tuottavuudesta ja sen tavoitteista.
Valtion ja kuntien rakenteiden uudistamisessa valtiovarainministeriöllä on ohjaava rooli. Yhteistyö eri hallinnonalojen sekä valtion ja kuntasektorin välillä vaatii vielä kehittämistä.
Mitkä ovat tieto- ja viestintätekniikan mahdolli-suudet julkisten ja kunnallisten palveluiden tuottamisessa? Miten valtio voi tukea kuntien tietotekniikkavalmiuksia?
Tieto ja viestintätekniikka on avainasemassa vastattaessa julkisen hallinnon tuottavuuspaineisiin.
Digitalisointi ja automatisointi auttavat luopumaan tarpeettomista työvaiheista ja hyödyntämään tietojen vaihtoa. Tarvittavien säästöjen ja rakennemuutosten toteutuminen saadaan varmistettua edistämällä järjestelmien yhteentoimivuutta.
Sähköinen asiointi tehostaa työn tuottavuutta kaikissa palvelutuotantoprosessin vaiheissa. Palveluja ei kuitenkaan pidä mekaanisesti muuttaa sähköisiksi. Julkisen hallinnon tuottavuus paranee parhaiten, kun palveluprosessit mietitään kokonaisuutena uudelleen ottamalla monipuolisesti huo mioon tieto ja viestintäteknologian mahdollisuudet.
Hallitus odottaa paljon kuntasektorin tuottavuuden edistämiseltä ja on osaltaan käynnistänyt kuntasektorin tuottavuuteen tähtääviä toimenpiteitä. Tuottavuus edellyttää ennakkoluulotonta rakenteiden muuttamista, palveluprosessien muokkaamista sekä avointa vuoropuhelua palvelujen käyttäjien, kuntien ja valtion henkilöstön kanssa. Tärkeintä on suunnitella uudet palvelut käyttäjälähtöisesti.
Mitä pidätte suomalaisen tietotekniikkaosaami-sen vahvuuksina? Mitkä julkiset ja kunnalliset palvelut tarvitsevat suomalaista tietotekniikan palvelutuotantoa?
Digimurros mahdollistaa uusia tapoja tuottaa palveluja, mutta samalla se tekee palvelutuotannosta yhä globaalimpaa.
Suomalaisen tietotekniikkaosaamisen vahvuutena on korkeatasoinen koulutus yhdistettynä lainsäädäntömme sekä hallinto ja palvelujärjestelmämme tuntemukseen.
Kannattaa myös muistaa, että suomalaiset tietovarannot ovat laadukkaita ja oikeasisältöisiä. Julkisen hallinnon avaamat aineistot tarjoavat erinomaista raakaainetta ja mahdollisuuksia kehittää innovatiivisia digitaalisia palveluita.
Tarvitsemme kansalaisten elämää helpottavia arkipäivän sovelluksia muun muassa liikenteessä, energiahuollossa, sääpalveluissa ja ympäristönhoidossa. Erityisen arvokkaita ovat terveydenhoitoa ja esimerkiksi ikääntyvien elämää helpottavat käyttäjäkeskeiset tietotekniikkaratkaisut.
Hallinnon sujuvoittaminen ja ammattihenkilöiden työn tukeminen vaativat tehokkaita ja yhteentoimivia tietojärjestelmiä.
Voiko terveydenhuollon teknologiaosaamisesta tulla vienti valttimme? Miten valtio pystyy autta-maan tällaisen vientiteollisuuden vahvistumista?
Suomessa on pitkät perinteet tietotekniikan hyödyntämisestä terveydenhuollon palvelutuotannossa. Terveydenhuollon teknologiaosaamisesta voisi syntyä uusi – tai ainakin nykyistä huomattavampi – vientiteollisuuden haara Suomelle. Tästä näkyi merkkejä myös viimekertaisessa Slushtapahtumassa.
Osaamisemme ja kehityspotentiaalimme muun muassa lääketieteellisessä ja terveystieteellisessä tutkimuksessa, terveysteknologiassa, terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa sekä terveysalan palveluinnovaatioissa on kansainvälisesti kilpailukykyistä.
Terveydenhuollon teknologiaosaamisessa olemme olleet edelläkävijöitä muun muassa kehon toimintojen mittaamisessa ja ihmisten hyvinvointia parantavassa teknologiakehityksessä (eHealth ja health apps). Ne voivat tarjota tulevaisuuden liiketoimintaa monille yrityksille.
Useilla terveydenhoitoalan palveluihin perehtyneillä uusilla yrityksillä on jo valmius testata innovaatioitaan. Niiden haasteena on päästä sairaalan kaltaiseen aitoon ympäristöön, jossa todellisuudessa nähdään hoitoprosessit, niiden tehostamismahdollisuudet ja edellytykset luoda uusia käytäntöjä.
Meneillään olevaan soteuudistukseen voidaan liittää erilaisia kehittämistoimenpiteitä edistämään samanaikaisesti suomalaisten hyvinvointia, yritysten vientiä ja yhteiskuntamme elinvoimaa.
Tärkeintä on suunnitella uudet palvelut käyttäjälähtöisesti.
RATKAISU 01.2015 19
Digitalisaatio mullistaa liiketoimintamalleja
Asiakkuudenhallintaratkaisuihin ja pilvipalveluihin erikoistuneen Salesforcen Pohjoismaiden myyntijohtaja Baman Motivala pitää liiketoiminnan digitalisoitumista väistämättömänä megatrendinä, jonka muutosvoimina toimivat
pilvipalveluiden ja nopeiden verkkoyhteyksien yleistyminen. Älypuhelinten kaltaisten uusien laitteiden ansiosta yritykset pystyvät olemaan yhteydessä asiakkaisiinsa missä ja milloin tahansa.
– Suomalaisista yrityksistä digitalisaation edelläkävijöiksi ovat osoittautuneet muun muassa Rovio ja FSecure sekä perinteisen teollisuuden vahvat toimijat kuten esimerkiksi Kone, UPM ja Ruukki. Näissä organisaatioissa uuden teknologian mahdollisuuksiin on tartuttu vakavissaan, sanoo Motivala.
Kaikkien yritysten on olennaista oppia ymmärtämään mobiiliteknologiaa hyödyntävän asiakkaan tarpeita ja odotuksia. Digitalisaation myötä myös eri toimialojen väliset erot kapenevat. Digitaalisessa toimintaympäristössä samat lainalaisuudet pätevät niin kirjojen kuin teräksen kauppaan. Näitä näkemyksiä vahvistaa konsulttiyritys McKinsey & Companyn julkaisema artikkeli, missä puhutaan kaksinopeuksisen ITarkkitehtuurin merkityksestä digitaaliselle liiketoiminnalle. Kyseisessä mallissa korostuvat nopeus, joustavuus ja monikanavaisuus, jota asiakkaitaan palvelevan yrityksen on kehitettävä herkeämättä. Salesforcen oma toiminta perustuu huippuluokan coreosaamiseen sekä kattavien kumppanuusverkostojen jatkuvaan vahvistamiseen.
– Uskomme, että tietotekniikka ja siihen liittyvät ratkaisut leviävät kaikkialle. Siksi pyrimme muodostamaan vahvoja kumppanuuksia CGI:n kaltaisten yhteistyöyritysten sekä myös omien asiakkaidemme kanssa, Motivala toteaa.
1UUDISTUMINeN
vAATII RohKeUTTA
Baman Motivala Pohjoismaiden myyntijohtajaSalesforce
Digitalisoituva maailma, moderni teknologia sekä asiakkaiden odotukset ovat osa globaalia muutostarvetta. Edelläkävijäyritykset marssivat rohkeasti kohti uusia mahdollisuuksia.TEKSTI ARI RYTSY
© SALeSFO
re
20 RATKAISU 01.2015
Tietotekniikka ravistelee vanhoja palvelurakenteita
Yhteiskunnan digitalisoituminen on ajamassa yrityksiä ja organisaatioita uusien ratkaisujen ja mahdollisuuksien äärelle. Toistaiseksi yrityssektorin kiinnostus on ollut julkista suurempaa, mutta esimerkiksi terveydenhuol
lossa ja joukkoliikenteessä on jo otettu askelia uudistumisen tielle.
– Kaikkien yhteiskunnan toimijoiden tulisi tarkastella rohkeasti uusia teknologiaratkaisuja. Niiden avulla palveluja kehitetään entistä paremmiksi ja tehokkaammiksi, sanoo Microsoftin julkisen sektorin johtaja Hanna Nikkilä.
Hän nostaa esiin julkishallinnossa lisääntyneen sähköisen asioinnin, joka on vapauttanut resursseja muun muassa lisäarvon tuottamiseen. Tietotyön lisääntyminen on puolestaan luonut pohjaa entistä joustavammille toimitila ja työaikaratkaisuille.
– Esimerkiksi kotihoidon tehtävissä tarvittavaa ja jatkuvasti muuttuvaa tietoa pystytään tuomaan mobiililaitteiden avulla lähes minne tahansa. Kokemuksemme mukaan näillä ratkaisuilla saavutetaan merkittäviä säästöjä, kertoo Nikkilä.
Microsoft pyrkii levittämään globaalisti parhaita käytäntöjä tietotekniikan hyödyntämiseen kaupungeissa oman CityNextkonseptinsa kautta. Suomessa Microsoftin ja CGI:n yhteistyöllä Helsingin Bussiliikenteelle toteutettu projekti on yksi esimerkki teknologian monipuolisista mahdollisuuksista. Siinä bussien jarrutustilanteista saatavaa dataa hyödynnettiin asiakaspalvelun parantamiseksi sekä polttoainekustannusten ja kaluston kunnossapitokulujen pienentämiseksi.
– Suurten tietomassojen analysointi ja sen avulla tapahtuva johtaminen tarjoaa valtavasti uusia mahdollisuuksia. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa terveydenhuollon palveluiden paremmassa kohdentamisessa sekä hoidon ja jopa sairauksien ennakoimisessa, korostaa Nikkilä.
Tehokkuutta uudistuneella laskutuspalvelulla
Verkkoyhteyksiä ja televiestintäpalveluja tarjoavalla TeliaSoneralla on runsaasti kokemusta sähköisestä laskutuksesta ja siihen liittyvistä palveluprosesseista, joiden teknisestä toteutuksesta on usean vuoden
ajan vastannut CGI. Yritykset ovat yhdistäneet voimansa tarjotakseen yritysasiakkaille entistä kokonaisvaltaisempia ja kustannustehokkaampia laskutuspalveluja. Niihin lukeutuvat muun muassa myyntireskontra, perintäpalvelut sekä kattavat raportointinäkymät. Uudessa palvelukonseptissa hyödynnetään myös TeliaSonerakonserniin kuuluvan perintä ja luottotietopalveluita tarjoavan Sergelin osaamista. TeliaSonera ja CGI pystyvät yhdessä tarjoamaan asiakkaille koko palvelun laskutuksesta saatavien hallintaan.
– TeliaSonera haluaa kehittää palvelujaan sekä syventää strategista yhteistyötä CGI:n kanssa. Uskomme, että uudistunut laskutuspalvelumme pystyy tuottamaan lisäarvoa uusille asiakkaille ja toimialoille, sanoo TeliaSoneran yritysliiketoiminnan johtaja Petri Niittymäki.
Yhteistyön ensimmäiseksi isoksi asiakkuudeksi on noussut Helsingin kaupunki, jonka osalta syksyllä 2014 käynnistynyt projekti on edennyt asiakastestaukseen. Julkisen sektorin ohella Niittymäki uskoo asiakaspotentiaalia löytyvän muun muassa energia ja vakuutusyhtiöiden piiristä. Rohkea kasvuratkaisu on osoitus TeliaSoneran uudistumiskyvystä talouden laskusuhdanteen ja televiestinnän koventuneen kilpailun ristipaineessa.
– TeliaSoneralta ja CGI:ltä löytyi valmiiksi uudessa palvelussa tarvittava kyvykkyys. Siinä mielessä kyse on ollut olemassa olevan perusosaamisen uudelleenjärjestelemisestä. Tämä on mahdollistanut palvelun nopean toteuttamisen, mikä on monelle asiakkaalle tärkeä osatekijä. Vallitsevassa taloustilanteessa harvalla riittää kiinnostusta pitkien ja monimutkaisten ICTprojektien toteuttamiseen, summaa Niittymäki.
2 3
Hanna Nikkilä Julkisen sektorin johtaja, Microsoft
Petri Niittymäki Yritysliiketoiminnan johtaja, TeliaSonera
© PEN
TTI HO
KKANEN
© M
ICrO
SOFt
RATKAISU 01.2015 21
Big datasta BISNeSTä
Kun Suomi täyttää parin vuoden kuluttua sata vuotta, aikaa kuvataan jälkeenpäin rakennemurroksena, jossa laman syövereissä haettiin uuttaa suuntaa. Tässä kolmannessa teollisessa vallankumouksessa on kysymys siitä, miten digitali
– Kaikkien datan hyödyntäjien on oltava valmiita maksamaan datasta, jotta digitalisointi voisi edetä, sanoo TeliaSoneran Euroopan alueen johtaja Robert Andersson.
saatio tuli, otti ja muutti tavan ajatella. Vallassa ovat sensorit.
Vielä ei ole nähty, mitä kaikkea ihmisten ja tietokoneiden uudesta työnjaosta syntyy. Tietotekniikka, tekoäly ja robotiikka mullistavat työn tekemisen perusteollisuuden lisäksi myös muilla aloilla, kuten energiassa, kuljetuksessa ja terveydenhuollossa.
Digitalisaatio tekee hetkeksi rumaa jälkeä työmarkkinoilla, mutta tuottavuus saattaa optimistisempien arvioiden mukaan kasvaa jopa samaa huikeaa 1–1,5 prosentin vauhtia kuin 1990luvun lopulla ja 2000luvun alussa.
Suomella on 22 maan joukosta parhaat edellytykset digitalisaation hyödyntämisessä, mutta toteutuksessa se jää sijalle seitsemän, selviää Teknologiateollisuuden teettämästä Digibarometri 2014:sta. Entinen mallimaa on putoamassa kärryiltä ja roikkuu tilastojen häntäpäässä.
Huoli on suuri, sillä ilman digiyhteyttä, antureita ja etädiagnostiikkaa Suomi ei ole kansainvälisessä kilpailussa edes lähtöviivalla. Kilpailuedulla vasta ratkaistaan, kuka voittaa.
Bisnes syntyy nyt Big datasta. CGI kysyi TeliaSoneran Euroopan
alueen johtaja Robert Anderssonil-ta, miten hän hahmottaa meneil
lään olevan murroksen.
22 RATKAISU 01.2015
Andersson seuraa aitiopaikalta, mitä vaikutuksia digitalisaatiolla on yhteiskuntaan. Kuluttajabisneksessä digiaika on ollut arkea jo pitkään.
– Kaikki, mikä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan. Tämän jälkeen se voidaan mobilisoida, sanoo Andersson.
Hyödyntämisessä vajaakäyttöäAndersson jakaa ekonomistien ja päättäjien kanssa huolen siitä, että Suomi on jäämässä jälkeen digiaikaan siirtymisessä. Vuosituhannen taitteen tekemisen meininki pitäisi hänen mukaansa saada takaisin.
Kuluttajabisneksessä digitalisoituminen alkoi jo parikymmentä vuotta sitten. Moni muistaa, miten matopelit veivät mennessään. Nyt musiikki elää jo täysin langattomassa maailmassa, samoin monet palvelut ja sovellukset.
– Teknologiaa on paljon enemmän kuin mitä sitä hyödynnetään. Laitevalmistajat eivät voi enää olla pelkkiä laitevalmistajia. Kone ei myy enää hissejä, vaan pikemminkin ihmisten liikkumiseen liittyviä ratkaisuja, sanoo Andersson.
Monet kotimaiset suuryritykset, kuten Konecranes, Wärtsilä ja Metso ovat hänen mukaansa oivaltaneet, miten perinteisiä yritysprosesseja, tiedonkulkua ja informaatiota voidaan digitalisoida. Sensorit mittaavat esimerkiksi laitteiden lämpötilaa ja kosteutta. Tästä datamassasta jalostetaan arvokasta tietoa huoltoon, tuotekehitykseen, turvallisuusseurantaan ja markkinointiin.
– Toimintojen digitalisointi johtaa parempiin reaaliprosesseihin ja kustannustehokkaampaan tuotantoon. Puhutaan teollisesta tai kaiken internetistä, sanoo Andersson.
Julkiset palvelut ovat hänen mukaansa ison myllerryksen edessä.
– On aika vähän hyviä esimerkkejä siitä, että julkisia palveluja olisi onnistuttu digitalisoimaan. Ehkä veroilmoituksen täyttäminen on yksi parhaimmista.
Monia asiointeja virastossa tai rutiinikäyntejä terveysasemalla voidaan Anderssonin mukaan siirtää pilveen.
– Tämä olisi kansantaloudellisesti järkevää.Hän mainitsee maista Viron, missä terveyden
huolto, peruskoulu ja julkiset palvelut ovat ansiokkaasti digitalisoitu. Siellä ei ole vanhaa koneistoa jarruttamassa uudistusta. Suomessa näitä betonoituneita käytäntöjä on sitä vastoin riittämiin.
Eräs este digitalisoitumisen etenemiselle on Anderssonin mukaan pelko yksityisyyden menettämisestä. Datamassaan kerätään henkilötason tietoja, joiden käyttötarkoitus on esimerkiksi seurata ruuhkaaikana kulkevia ihmisvirtoja, jolloin massan liikkumista ei tutkita yksilötasolla.
– Kuitenkin kuluttajat saattavat ostaa ajattelematta vaikkapa yhdysvaltalaisesta verkkokaupasta vaatteen ja siinä sivussa antavat tietonsa.
Muutosvastarinta näkyy Anderssonin mukaan myös siinä, että ihmiset maksavat mukisematta printtilehdestä, mutta padiin tai läppäriin toimitettavan version pitäisi olla ilmaista.
– Parkkiajasta tai bussilipusta matkalla kauppaan ollaan valmiita maksamaan, mutta kotiin toimitetusta villapaidasta ei. Asenteet istuvat tiukassa.
Arvoketjuissa voimaOperaattorina TeliaSonera on keskellä kiinnostavaa innovaatioiden ja digitalisoinnin temmellyskenttää. Innovaatiot syntyvät Anderssonin mukaan startupeissa, ja TeliaSonera toimii ekosysteemin mahdollistajana.
– Kymmenen vuotta sitten tyttäreni tekstailivat kavereilleen kännyköistä. Nyt välineinä ovat älypuhelimet ja kanavana sosiaalinen media. Tämä on haasteellinen tilanne operaattorille, koska suurin osa tuloistamme tulee minuuttipohjaisista perinteisistä tuotteista.
Suurin osa elämystarjonnasta onkin siirtynyt operaattorin ulkopuolelle. TeliaSoneran roolina on antaa uudelle palvelumarkkinalle mahdollisuus kehittyä.
– Ilman verkkoa sosiaalista mediaa ei olisi. Jännä symbioosi.
Andersson uskoo muutenkin partnerointiin. Kukaan ei hänen mukaansa pysty yksin hallitsemaan arvoketjua. TeliaSonera on tiiviissä yhteistyössä muun muassa Spotifyn ja julkisen sektorin kanssa. Liikenne ja kaupunkisuunnittelussa big datan hyödyntämisessä on valtavat mahdollisuudet.
– Partnerointi on yhdistelmä luottamusta, uuden luomista ja riskinottokykyä. Tämä kaikki on tarpeen uusissa arvoketjuissa, sanoo Andersson.
Suomella on loistava historia digitalisaation saralla, mutta tulevaisuus näyttää juuri nyt kehnolta. Miten tässä näin on käynyt ja mitä pitäisi tehdä?teKStI ANNA hOLM | KuVA PeNttI hOKKANeN
Data ilman tulkintaa on hyödytöntä.
Robert Andersson
Nykyinen työ: TeliaSonera AB, Head of Region Europe, 2014–Edelliset tehtävät: erilaiset johtotehtävät Nokialla 1985–2012, TeliaSonera Finland Oyj:n toimitusjohtaja 2012–2014Perhe: naimisissa, kolme aikuista lastaHarrastukset: veneily, mökkeily, ulkoilu
RATKAISU 01.2015 23
Kun sairaanhoitajan vastaanotolle saapuu mustelmainen lapsi, voi laastarin laitto muuttua äkisti lastensuojelun asiaksi. Nykytilanteessa silloin alkaa paperityö ja potilaan punnertaminen yli terveydenhuollon rajojen sosiaalitoimen puolelle.teKStI CGI | KuVAt MAttI IMMONeN JA JArI härKöNeN
Sote-uudistuksen onnistuminen
un asiakasta ja vastuuta aletaan siirtää organisaatiolta toiselle, paljastuvat nykypäivän hoito ja palveluketjujen ongelmat. Tiedonkulkua vaikeuttavat
erityisesti kiemurainen lainsäädäntö ja palveluiden erilaiset toimintatavat.
Tietojärjestelmien tehtävä on tukea palvelutuotantoa ja vastuun sujuvaa siirtymistä. Kun tieto liikkuu asiakkaan mukana saumattomasti, ei samoja kysy
myksiä tarvitse tentata ja kirjata monessa paikassa erikseen.
– Sosiaali ja terveydenhuollon palveluiden tuottamismallin muutos tulee vääjäämättä heijastumaan myös tietojärjestelmiin. Tuottamismallien uudistaminen ei voi oikein muutoin onnistuakaan kuin hyödyntämällä teknologiaa nykyistä paremmin, arvioi ITpalveluyritys CGI:n johtaja Matti Häkkinen
Häkkisen mukaan ITalalla on jo vuosia keskusteltu siitä, miten kunnille olisi mahdollista tarjota paremmin yhteen toimivia järjestelmiä. Hajanaisen päätök
senteon takia tällaiselle ei ole kuitenkaan ollut ostajien puolelta kysyntää.
– Laajempia yksiköitä ajava sotehanke tuonee keskittyneempää toimintaa myös tietojärjestel mien saralle. Pääkaupunkiseudun Apottihankkeen kaltaisia, palveluntuottajarajat ylittäviä ratkaisuja tullaan näkemään muuallakin, Häkkinen odottaa.
Onnistumisen reseptinä yhteistyö, kokemus ja kotimainen osaaminenApotti on erittäin kunnianhimoinen hanke, jossa yhdistetään sosiaalihuollon,
on kiinni myös teknologiasta
K
Hyvinvointi
24 RATKAISU 01.2015
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluketjut ja tietojärjestelmät.
– Palveluntuottajarajat ylittävien, yhteen pelaavien järjestelmien tuottamat hyödyt ovat kiistattomat. Siksi Apotti tulee yhdistämään pääkaupunkiseutua asukkaidensa eduksi tehokkaammin kuin esimerkiksi pelkät hallinnolliset kuntaliitokset, uskoo Häkkinen.
Luottamuksen takana on CGI:n kokemus kansainvälisistä hankkeista ja erityisesti vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö suomalaisten terveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Yrityksen potilastieto
Tuottamismallien uudistaminen ei voi oikein muutoin onnistuakaan kuin hyödyntämällä teknologiaa nykyistä paremmin.
järjestelmät ovat käytössä kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa sekä valtaosassa suurimpia kaupunkeja. Yksin Helsingin pelastuslaitos hoitaa vuosittain noin 53 000 ensihoitotehtävää CGI:n Suomessa kehittämän ensihoitojärjestelmän avulla.
– Olemme tuottaneet Suomessa ITratkaisuja terveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen yli 30 vuoden ajan. Nytkin meitä on Suomessa 350 terveydenhuoltoalan osaajaa. Tunnemme suomalaisen lainsäädännön, käytännöt, toimijat ja järjestelmä ympäristöt. Näistä muodostuu luottamus ja perusta sujuvalle yhteistyöl
le, jota ei voi ostaa tuontitavarana, Häkkinen toteaa.
Katse riittävän kauaksi tulevaisuuteenTärkeintä järjestelmäuudistuksissa on kuitenkin, että samalla itse toimintaa tarkastellaan kriittisesti. Tulee kalliiksi rakentaa tietojärjestelmä, joka vain hakkaa kiveen organisaatioiden tehottomat muinaisprosessit.
Katse on pidettävä tarpeeksi kaukana. Jo aivan lähitulevaisuudessa esimerkiksi erilaiset etäpalvelut ja potilaiden itsehoitopalvelut lisääntyvät. Rakenteista potilastietoa, biopankkeja, geenitietoa ja analytiikkaa hyödyntämällä voidaan kehittää uusia hoitomuotoja. Terveystietoa kertyy ja siitä saadaan irti enemmän kuin nyt. Nyt rakennettavat tietojärjestelmät on luotava joustaviksi, ja niihin on jätettävä kasvunvaraa uusia käyttötapoja varten.
CGI:n Matti Häkkinen katsoo, että järjestelmän toimittajalta hanke edellyttää poikkeuksellista sitoutumista.
– Vain uudistamalla määrätietoisesti sekä toimintaa että tietojärjestelmiä työnteko terveys ja sosiaalihuollossa helpottuu ja kansalaisten hoidon laatu paranee. Siksi ITosaamisen lisäksi tarvitaan paljon sellaisia ihmisiä, jotka tuntevat kotimaiset olosuhteemme ja joiden kanssa asioista voi keskustella niiden oikeilla nimillä suomen kielellä.
Matti Häkkinen kaipaa keskittyneempää toimintaa tietojärjestelmiin.
hyVINVOINtICGI:llä on Suomessa 350 sosiaali- ja terveydenhuollon IT-ratkaisuihin erikoistunutta ammattilaista. Tähtäämme työssämme määrätietoisesti jatkuvaan potilaiden ja asiakkaiden saamien palveluiden parantamiseen. Yhdistämme IT-osaamisemme toimiala-asiantuntemukseen tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveyden huolto-organisaatioiden sekä asiantuntijoiden kanssa.
Lisätietoa: www.cgi.fi/hyvinvointiMatti S. Häkkinen, [email protected]
RATKAISU 01.2015 25
Kestävän kehityksen mittarit tulee integroida johdon tavoitteisiin ja tietojärjestelmiin, sanoo CGI:n kestävän kehityksen liiketoimintajohtaja Ulla Heinonen.
KohTI KeSTävää LIIKeToIMINTAAKestävästä kehityksestä on yrityksissäkin puhuttu kymmeniä vuosia. Eteenpäin mennään, vähitellen.teKStI ANttI KIrVeS | KuVA ANttI KIrVeS
kestävän kehityksen kokouksissa mietittiin onko ilmastonmuutosta edes olemassa, sanoo kestävän kehityksen liiketoimintajohtaja Ulla Heinonen CGI:stä.
Yhteisymmärrykseen on vihdoin päästy kestävän kehityksen muutosvoimista, kuten ilmastonmuutoksesta, väestönkasvusta, ikääntymisestä, kaupungistumisesta ja luonnonvarojen loppumisesta.
Sen sijaan yrityksille ja organisaatioille ei Heinosen mielestä vielä ole valjennut, mitä kestävän kehityksen muutostrendit tarkoittavat juuri niiden liiketoiminnalle.
Muutosvoimien luomia riskejä ja mahdollisuuksia tunnistavat ja niistä hyötyvät edelläkävijäyritykset. Muut tyytyvät toimimaan lain edellyttämällä tasolla ilman sen kummempaa proaktiivisuutta. Heinonen uskoo markkinoihin.
– Lakeja ja asetuksia tarvitaan, mutta turha byrokratia hidastaa innovatiivisuutta. Suomessa ympäristöluvitus on niin moniluukkuista ja hidasta, että referenssitehtaat menevät usein muualle. Meidän pitäisi näyttää tässä esimerkkiä ja luoda innovatiivista alustaa puhtaan teknologian startupyrityksille. Kun kestävästä kehityksestä keskustellaan, kuluttaja alkaa ymmärtää ja vaatia sitä ja siitä tulee uusi normi.
Suomen haasteita ovat talven ja pitkien välimatkojen muassaan tuoma kova energiankulutus ja energiaintensiivinen teollisuus. Isot markkinat ovat muualla
eikä brändäyksessä ja tuotteistamisessa oikein pärjätä.
– Suomessa tuotteet ovat laadukkaita ja prosessit tehokkaita, mutta muut maat menevät asiakaskokemuksessa ohi ja vievät samalla suomalaisetkin kuluttajat, Heinonen sanoo.
Kestävän kehityksen muutosvoimat ja riskit sekä mahdollisuudet eivät myöskään usein ole oikeasti johtoryhmän tai hallituksen pöydällä, sillä niiden tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia ei ole täysin ymmärretty.
Heinonen toivoo parempaa tiedolla johtamista ja reaaliaikaisia työkaluja, jotka antavat johdolle ja asiantuntijoille eväitä keskittyä uuden kehittämiseen, ei tiedonkeräämiseen. Hyviä esimerkkejä on.
– Metsäteollisuudessa on pitkät perinteet ympäristöasioista ja siellä on rohkeasti lähdetty biotalouteen. Vähittäiskaupassa on yrityksiä, joiden ydinarvoissa on tehokkuus ja toisia, jotka panostavat voimakkaasti uusiutuvaan energiaan. Peliteollisuudessa on osattu tuotteistaa, myös koulutuspuolella.
Tulevaisuuden merkittävimmiksi muutosvoimiksi Heinonen nostaa digitalisoitumisen ja teollisen internetin. Ennustettavuudestakin tulee entistä tärkeämpää, kun valtavasta tietomassasta kaivetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Myös IT:n ekotehokkuus on entistä tärkeämpää kun tietotekniikan energiankulutus käyttäjämäärien kasvun ja digitalisoitumisen vuoksi kasvaa. Energiatehokkuutta voi parantaa esimerkiksi CGI:n tapaan käyttämällä vapaajäähdytystä tai ottamalla lämpö hyötykäyttöön. Lisää tehokkuutta saadaan, kun palvelimet virtualisoidaan ja konesalit konsoli doidaan energiatehokkaampiin kokonaisuuksiin. Uusissa konesaleissa myös valaistus ja jäähdytystarve on optimoitu.
– Kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta ei poikkea muun liiketoiminnan trendeistä, vaan se pitäisi saada yhdeksi tärkeäksi trendiksi mukaan jokaiseen päätökseen kaikissa liiketoiminnoissa. Vain näin saadaan spurttia muutokseen, Heinonen sanoo.
KeStäVä KehItySCGI:n kestävän kehityksen palvelut yhdistävät syvällistä ympäristötietämystä, johtavia IT-ratkaisuja sekä valmiiksi tuotteistettuja palveluita. Ratkaisut auttavat yhtiön asiakkaita vastaamaan onnistuneesti kestävän kehityksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin, vähentämään ympäristövaikutuksia ja energia-kustannuksia sekä parantamaan säännösten noudattamista ja työntekijöiden, kansalaisten ja asiakkaiden hyvinvointia.
Lisätietoa:www.cgi.fi/kestava-kehitys yritysvastuu.cgi.fi/homeUlla Heinonen, [email protected]
M uutos on hidasta, koska kestävä kehitys on teemana laaja ja konsensukseen pääsy vie aikaa. Vielä kymmenen vuotta sitten YK:n
26 RATKAISU 01.2015
Katso video!
www.cgi.fi/videot/kohti-kestavaa-liiketoimintaa
RATKAISU 01.2015 27
Elämän ja uran uudistaminen ei käy käskyttämällä, vaan vaatii rohkeutta ja tahtoa – joita joskus avittaa pieni pakko. Johanna Kepfin tiellä yrittäjäksi ja ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi oli muutama mutka ja iso hyppy. teKStI VeSA VILLe MAttILA | KuVAt MAttI IMMONeN
HyPPy tuntemattomaan
vei valmentajaksi
1988 1991
1996 2000
2009 2011
2012 2013
2014
freelancer valokuvaaja ja maskeeraaja
lama ja lasten syntymä
liiketalouden opinnot
valmistuminen ja uran alku Nokia Networksissä
valokuvauksen uudelleen aloitus
irtisanou tuminen Nokia Networksistä
muutto Saksaan, saksan kielen ja valmentajan opinnot, valokuvaus
muutto takaisin Suomeen
oma yritys Johanna Kempf Photography ja Unelma & Oivallus
28 RATKAISU 01.2015
– Täytyy tuntea itsensä tietääkseen, miten voi uudistua, sanoo Johanna Kempf.
T oimin parikymppisenä valokuvaajana ja maskeeraajana. Pyöräytettyäni pari lasta iski lama ja jouduin miettimään, mihin sitten suuntautuisin, Johanna Kempf kertoo.
Valinta kohdistui kansainvälisen kaupan opintoihin ja sittemmin Nokia Networksiin. Kempf eteni nopeasti tiimin vetäjäksi.
– Rakastin työtäni yli kaiken. Minä ja kollegani teimme töitä intohimoisesti kehittäessämme orga-nisaatiota, järjestelmiä ja prosesseja.
Kun Kempfin ehdotus kysyntä-tarjontaketjun muokkaamisesta meni läpi, hän halusi myös siihen sisältyvän johtavan roolin. Nimitys tulikin – ja jatkuva reissurumba Aasiaan. Silti nimenomaan asema bisneksen ytimessä rupesi murentamaan työn merkitystä.
– Johdin monia virtuaalitiimejä, mutta minulla ei enää ollut yhtään suoraa alaista. Ja juuri ihmisten henkilökohtaisesta johtamisesta nautin. Lopulta en enää tehnyt töitä liekeissä, vaan rättiväsynee-nä, Kempf muistelee.
Pian Nokian ja Siemensin yhdistymisen ja 11 vuoden työrupeaman jälkeen Johanna Kempf irtisanoutui työstään ja muutti Saksaan perheensä luo.
Voimaannuttava kokemus käännekohtana – Tarvitsin aikalisää miettiä, mitä toivon jatkossa tekeväni. Onneksi perheen taloudellinen tilanne salli sen ja aviomieskin ymmärsi tilanteeni. Muutos entiseen oli samalla sekä helpotus että pelottava paikka.oma yritys Johanna Kempf Photography ja Unelma & Oivallus
RATKAISU 01.2015 29
Oivallutusten tie tulevaisuuteen
Nykypäivän tehokkuutta ja suorituksia korostava ajattelu kohdistaa huomion helposti vallitseviin epäkohtiin, tehtyihin virheisiin ja syyllisten etsintään.
Ratkaisukeskeinen ajattelu sen sijaan keskittyy myönteiseen tulevaisuuteen. Ensin tutkitaan ongelmaa – sitten mietitään, miten asioiden toivotaan tulevaisuudessa olevan. Tavoitteena on löytää kyvyt ja voimavarat edetä kohti toivottua suuntaa. Se saattaa olla terveellinen elämäntapa, uusi suunta työelämässä tai työyhteisön tapa toimia.
Ratkaisukeskeinen valmennus tarjoaa yksilöille ja yhteisöille työkaluja havaita uusia näkökulmia, toteuttaa muutoksia ja kehittää esimerkiksi esimiestyöskentelyä.
Keskustelevaa ja vuorovaikutteista prosessia ohjaa koulutuksen saanut valmentaja. Hän ei neuvo eikä anna valmiita vastauksia, vaan koettaa kysymysten avulla oivalluttaa valmennettaviaan itse huomaamaan ratkaisuja ja ottamaan niistä vastuun.
– Haluan omalta osaltani ottaa yhteiskunnallista vastuuta ja mahdollisuuksien mukaan myöhemmin työllistää muitakin.
Työssään Kempf aikoo yhdistää valokuvausta ja valmentamista. Juuri nyt häntä kiinnostaa erityisesti reflektoiva valokuvaus, jota organisaatiot voivat hyödyntää esimerkiksi tiimien yhteistyön vahvistajana tai ongelmien ratkaisijana.
– Kyse on siitä, että tiimin jäsenet tekevät esimerkiksi draaman tai komedian keinoin kuvaelmia tiimistä tai sen työstä – ylipäätään asiasta, jossa he haluavat päästä eteenpäin. Kuvauksen jälkeen tiimin jäsenet pohtivat ja arvioivat niin yksin kuin yhdessä kuvaelman herättämiä tuntemuksia, kokemuksia ja oivalluksia.
– Tällainen interaktiivinen toimintatapa hitsaa hyvin yhteen vaikkapa organisaatiomuutoksen jälkeen, Kempf arvioi.
Alaston rakkaus esilleYksi entisen bisnesmanagerin kiintoisimmista lähitulevaisuuden projekteista kertoo alastomasta rakkaudesta.
– Teen alastonkuvasarjaa rakkauden tunteesta. Kuvattavani ovat tavallisia ihmisiä, joiden kanssa olen syvällisesti keskustellut rakkaudesta. Suunnittelemani näyttely sisältää kuvien lisäksi näitä pohdintoja.
Suoraviivaisesti toimimaan tottuneelle Kempfille taideprojektikin on rohkeutta kysyvä oppimisprosessi.
– Pitkää raskausaikaa seurasi vaivalloinen synnyttäminen, jonka jälkeen tuotos vielä pitäisi uskaltaa näyttää julkisesti.
Kempfin tuumaustauko kesti pari vuotta. Sinä aikana hän muun muassa opiskeli saksan kieltä ja aktivoitui taas valokuvaajana. Oivallus oikeasta tiestä eteenpäin heräsi pitkällä lounaalla entisen esimiehen kanssa. Keskustelusta sukeutui pienimuotoinen ratkaisukeskeinen valmennussessio.
– Havahduin huomaamaan, että voisin hyödyntää taitojani ja kokemustani monenlaisessa muussa kuin siihen asti tekemässäni työssä. Se oli niin voimaannuttava kokemus, että päätin itsekin ryhtyä opiskelemaan ratkaisukeskeistä valmennusta, Kempf toteaa.
Omatoiminen opiskelu johti työtilai suuksiin valmentajana ja mentorina. Viime syksynä Kempf aloitti Ratkaisukeskeisen valmentajan opinnot Helsingin yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Palmeniassa. Tavoitteena on hankkia lisäoppia, työkaluja ja ammatillinen pätevyys.
Valmennus ja valokuvaus samassa paketissaTämän vuoden alusta alkaen Kempf on toiminut yksityisyrittäjänä. Hän puurtaa pitkää päivää valokuvauksen ja valmennuksen merkeissä. Tavoitteena on saada opinnot putkeen ja yritys hyvään nousukiitoon.
30 RATKAISU 01.2015
ietoverkkopalvelut ovat olennainen osa tuottavuuden kasvattamista tulevaisuu-dessa. Suurin potentiaali on nopeasti lisääntyvässä automaatiossa.
Digitaalisuuden antamaan ponnistus-voimaan on silti muitakin syitä. Tuottavuushyppyä auttaa muun muassa se, että palvelut ovat auki ympäri vuorokauden ja niitä tarvitsevien käytössä aina itselle sopivimpaan aikaan. Ja halutessaan vaikka laiturin nokasta, sillä verkko poistaa palvelujen paikka-sidonnaisuuden.
Palvelukirjo on mittava jo nyt, mutta vauhti kiihtyy edelleen. Liittymistavat palvelujen virtaan ovat moninai-set ja verkotettujen laitteiden määrä kasvaa. Olemme-kin vauhdilla matkalla kohti esineiden internetiä.
Kehitys suo näin yrityksille paljon mahdollisuuksia paitsi uuteen, entistä useammin myös globaaliin liike-toimintaan.
Kuoppiakin palvelujen sähköistämisen valtatiellä on. Uutena riskinä on noussut erityisesti tietoverkkojen haavoittuvuus. Toisaalta tieto- ja kyberturvallisuuden
haasteet avaavat myös uusia liiketoimintamahdolli-suuksia.
Digitaalisuuden maksimaalinen hyödyntäminen vaatii kuitenkin koko yhteiskunnalta infrastruktuuria, koulutusta ja teknologista tuotekehitystä myöten joustavuutta ja herkkyyttä vastata uuden välineistön suomiin mahdollisuuksiin.
Yrityksiltä uusi aika mahdollisuuksineen vaatii ennen muuta laajamittaista liiketoimintamalliensa ja johtamis-tapojensa päivitystä.
Loppujen lopuksi pitää muistaa, ettei digitaalisuus anna kenellekään mitään pelkällä napin painalluksella – uusi välineistö on nimenomaan mahdollistaja.
NÄKÖKULMA
”Yritysten haasteeksi nousee johtamisensa kehittäminen vastaamaan nykyaikaa. Jos yritys ei siihen pysty, hakee kuluttaja, yritys, toinen palvelu tai verkosto asiakkaana palvelunsa sieltä missä pystytään.”
Digitaalisuus kaipaa uusia johtoajatuksia
VeLI-MAttI KIVIrANtA MYYNTIJOHTAJA, CGI SUOMI
T
Digitaalisen liiketoiminnan hanke käynnissä tai suunnitteilla
Kyllä Ei En osaa sanoa
Digitalisoitumishankkeita on meneillään kaikilla toimialoilla, vahvimmin etenee palvelu toimiala.
53 %17 %
31 %
© DIGITALISOITUMINEN JA TEOLLISEN
INTERNETIN HYÖDYNTÄMINEN
SUOMESSA -TUTKIMUS, GARTNER 2014
RATKAISU 01.2015 31
Energia, vesi, jäte Kauppa ja palvelut Hyvinvointi Kunnat ja valtio
Öljy ja kaasu Liikenne
Telecom ja media
Pankki ja vakuutusLogistiikka ja posti
Teollisuus
Kyberturvallisuus
Ennaltaehkäisy |Havaitseminen |Suojaaminen |
Tiedustelu
Ulkoistus & IT-modernisaatio
Kokonaisulkoistus | Infraulkoistus | Sovel-lusulkoistus | Legacy-
järjestelmät | Pilvipalvelut
Mobiili | Asioiden internet (IoT)Big Data | Pilvipalvelut
Digitaalisaatio
Asiakaskokemuksen johtaminen
Asiakasymmärrys ja analytiikka | Asiakkuudenhallinta (CRM) |
Verkkokauppa | Monikanavaisuus | Asiakaslojaliteetti
YritysratkaisutToiminnan- ja valmistuksenohjaus (ERP, MES) | HRM ja palkka | Taloushallinta |
Dokumenttien ja tiedon hallinta | Master Data Management | Muutosjohtaminen
Paikallinen läsnäolo ja vastuu.Maailmanlaajuinen osaaminen ja toimituskyky.
Tutustu, kuinka autamme asiakkaitamme menestymään: www.cgi.fi
Facebook “f ” Logo CMYK / .eps Facebook “f ” Logo CMYK / .eps
linkedin.com/company/cgi
twitter.com/cgi_fi
facebook.com/cgifi
youtube.com/cgisuomi Konsultointi | IT-palvelut | Ulkoistaminen
AD_RATKAISU_magazine_MainOffering_final.indd 1 23.12.2014 11:35:15
Energia, vesi, jäte Kauppa ja palvelut Hyvinvointi Kunnat ja valtio
Öljy ja kaasu Liikenne
Telecom ja media
Pankki ja vakuutusLogistiikka ja posti
Teollisuus
Kyberturvallisuus
Ennaltaehkäisy |Havaitseminen |Suojaaminen |
Tiedustelu
Ulkoistus & IT-modernisaatio
Kokonaisulkoistus | Infraulkoistus | Sovel-lusulkoistus | Legacy-
järjestelmät | Pilvipalvelut
Mobiili | Asioiden internet (IoT)Big Data | Pilvipalvelut
Digitaalisaatio
Asiakaskokemuksen johtaminen
Asiakasymmärrys ja analytiikka | Asiakkuudenhallinta (CRM) |
Verkkokauppa | Monikanavaisuus | Asiakaslojaliteetti
YritysratkaisutToiminnan- ja valmistuksenohjaus (ERP, MES) | HRM ja palkka | Taloushallinta |
Dokumenttien ja tiedon hallinta | Master Data Management | Muutosjohtaminen
Paikallinen läsnäolo ja vastuu.Maailmanlaajuinen osaaminen ja toimituskyky.
Tutustu, kuinka autamme asiakkaitamme menestymään: www.cgi.fi
Facebook “f ” Logo CMYK / .eps Facebook “f ” Logo CMYK / .eps
linkedin.com/company/cgi
twitter.com/cgi_fi
facebook.com/cgifi
youtube.com/cgisuomi Konsultointi | IT-palvelut | Ulkoistaminen
AD_RATKAISU_magazine_MainOffering_final.indd 1 23.12.2014 11:35:15
