1

107 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA

M

Rauhaisaa joulun aikaa ja

menestystä vuodelle 2014

2

107 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA

Suomalaisuuden Liitto joutui tänä syksynä minun puheenjoh-tajakauteni kovimman hyökkäyksen kohteeksi. Liittoa on eri

lehdissä syytetty ahdasmieliseksi, vihamieliseksi, yksisilmäiseksi, vähemmistövihaa nostattavaksi – ja mikä pahinta, perussuoma-laisten valtaamaksi.

Tämän suuntaisia artikkeleja ilmaantui edellisen jäsenlehtem-me ilmestyttyä ainakin Kainuun Sanomiin, Kalevaan, Hesariin, Demariin ja Savon Sanomiin. Syytökset olivat niin rajuja ja osin suorastaan mauttomia, että päättelin Liiton toimintaan kohdis-tuvan paitsi ärtymystä, niin myös suoranaista pelkoa.

Tämä mielessäni päätin marraskuun alussa kutsua kaikki halukkaat median edustajat Suomalaisuuden Liiton toimistol-le tutustumistilaisuuteen. Lupasin kertoa avoimesti Liiton ta-voitteista, historiasta, rahoituksesta ja perussuomalaisten ase-masta Liitossa – ja tietysti vastata mihin tahansa muihin kysy-myksiin. En asettanut osallistumisen ehdoksi, että tapaamises-ta kirjoitettaisiin mitään.

Toivoin tarjouksen houkuttelevan erityisesti meistä kielteises-ti kirjoittaneet tahot paikalle. Lopputulos oli masentava, jos-kaan ei yllättävä: yksikään suomenkielinen media ei osallistu-nut. Paikalle saapui HBL ja Svenska YLE. Kiitos heille siitä ja olkoon tämä jälleen osoituksena, ettei kieliraja estä ajatusten-vaihtoa, ainoastaan asenteet.

Vaikka joulua odottaessa olisi mukavampi kirjoittaa rauhasta ja rakkaudesta, haluan nyt sanoa jotain vihasta, josko pois jää-neet mediaihmiset ehtivät lukea edes tämän verran.

Vanha klisee siitä, että vihan vallassa oleva ihminen muuttuu juuri siksi mitä vihaa, on nähdäkseni paljolti totta. Usein sat-tuu, että vihastunut ihminen pyrkii mielestään avarakatseisuu-den nimissä vaientamaan keskustelukumppaninsa. Hyvin hel-posti voi myös huomaamattaan vaatia moniarvoisuutta samal-la kun itse kieltäytyy tutustumasta erilaisuuteen.

Vihaaminen vaatii silmien sulkemista laajemmalta todellisuu-delta, asioiden yksinkertaistamista – siis itsensä tyhmentämistä. Paradoksaalista kyllä, nähdäkseen esimerkiksi poliittisen vastus-tajan yksinomaan tyhmänä, on itsekin tultava tyhmäksi.

Asian varjopuoli on, että toisen tyhmyys on sinun kuvitel-maasi, oma tyhmyytesi on totta.

Kaikkein vaarallisinta on, kun kiihkeän samanmielinen yh-teisö päättää uskotella toisilleen, että heidän tyhmyytensä on

älyä, halveksuntansa suvaitsevaisuutta ja kiihkomielisyytensä avarakatseisuutta.

Silloin ollaan kollektiivisen tyhmenemisen tiellä, jota kävel-lessä sanan- ja ajatuksenvapaus tallotaan jalkoihin. Samalla hil-jaisesti myönnetään, että keskustelua ei voitu voittaa älyllises-ti (mikä yleensä on merkki siitä, että oltiin väärässä). Järki kor-vataan fanaattisuudella.

Miksi tällainen vastenmielinen vihaideologia kuitenkin niin usein menestyy? Koska ihmisellä on ihmeellisen nautinnollinen tarve huutaa – ja jopa vihata – yhdessä. Yhteinen vihollinen yh-distää, ja jonkun toisen alaspäin osoittelu tuo tympeää itsetyy-tyväisyyttä ja ylemmyydentunnetta.

Mikä parasta, vihansa kohteeseen voi myös projisoida kaiken sen, mitä itsessään inhoaa. Näin tyhmentynyt mieli vapauttaa itsensä pahuudesta.

Parhaiten tämä kaikki onnistuu kieltäytymällä tutustumasta toiseuteen ja ruokkimalla omia harhakäsityksiään sitä kohtaan. Kun vastustaja on mielikuvissa epäinhimillinen, epäinhimilli-syys sitä kohtaan on sekin hyväksyttävää – ja jälleen kerran vi-haaja on tullut juuri siksi mitä vihasi.

Suomalaisuuden Liitto ei edusta eikä hyväksy tällaista maa-ilmankuvaa. Päinvastoin olen parhaani mukaan puheenjohta-jakaudellani yrittänyt tuoda kiihkeää kielikeskustelua järjelli-selle pohjalle. Keskustelua edistäisi, jos suomalaisella lehdistöl-lä riittäisi jatkossa aikaa paitsi kirjoittaa asioista, myös tutus-ta niihin.

Oletettavasti hyökkäyksen kiihkeys ja ajankohta liittyi läpi menneeseen kansalaisaloitteeseen ruotsin vapaaehtoisen opis-kelun puolesta. Jos näin on, syytökset näyttäytyvät yrityksenä välttää asiallista keskustelua nykyisestä kielipolitiikasta, jota ei järjellisesti voi puolustaa.

Mainittakoon silti ankarimpienkin hyökkääjien, eli tässä ta-pauksessa Kainuun Sanomien ja Kalevan kunniaksi, että lehdet julkaisivat kuitenkin pääkirjoituksilleen lähettämäni vastineet.

Toivotaan siis kaikille yli kieli- ja mielipiderajojen hyvää ja rauhallista joulua!

Sampo TerhoSuomalaisuuden Liiton puheenjohtaja

Pääkirjoitus

Suomalaisuuden Liitto ei hyväksy vihaa

Sampo Terho

3

107 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA

Julkisissa opasteissa syrjitään suomen kieltä

Sukukansapäivän aiheena matkailu suomalais-ugrilaisilla alueilla

Liikenne- ja viestintäministe-riö tiedotti 13.7.2013 tieliiken-nelain uudistamisen ajantasais-tamisesta. Uudistus on tarkoi-tus tuoda eduskunnan käsiteltä-väksi vuoden 2015 lopulla. Ky-se on mittavasta lainsäädäntöuu-distuksesta.

Tieliikennelain nojalla on sää-detty tieliikenneasetus (182/1982). Asetuksen kolmannessa luvussa sää-detään liikennemerkeistä.

Yhteiskunnassamme on ha-vaittavissa entistä voimakkaam-

pi ja osin ilmeisesti tarkoituksel-linen siirtyminen käyttämään jul-kisissa teksteissä ja myös liikenne-merkeissä tekstejä, jotka eivät ole suomea saatikka ruotsia. Osin ky-se lienee ns. kansainvälistymises-tä mutta osittain ehkä asenteista. Tieliikennelain uudistuksella voi-daan toki puuttua vain liikenne-merkkeihin, mutta syytä laajem-paankin tarkasteluun on. On eri-koista, että taksi- tai linja-auto-jen kaistoja ei tarvitse merkitä ol-lenkaan suomeksi. Muuttamalla tieliikenneasetusta tieliikennelain uudistamisen yhteydessä voitai-siin tähän epäkohtaan puuttua.

Kuten kuvasta näkyy, on takseille ja busseille varattu kaista merkit-ty ”taxi” ja ”bus”. Todettakoon, että ”bus” ei ole edes ruotsia, oi-kea kirjoitusasu olisi ”buss”. Ky-seiset merkinnät ovat kuitenkin asetuksen mukaisia. Käsitykse-ni mukaan muualla Euroopassa käytetään kunkin maan pääkieltä tai virallisia kieliä. Suomi on siis tässäkin suhteessa ainutlaatuinen erikoistapaus.

Ohessa on kuvamateriaalia myös muusta viranomaistahojen käyttä-mästä kielestä opasteissa ja kartoissa.

Helsingin seudun karttapal-

velussa Vuosaaren satamaan on suljetulle satama-alueelle keksit-ty tiennimiä englanniksi, joita ei löydy edes mistään virallisista re-kistereistä. Pelkästään englannin-kieliset kadunnimet ovat kaiken lisäksi kielilain vastaisia.

Valtionyhtiö Finavia (entinen Ilmailulaitos) käyttää Helsin-ki-Vantaalla eräissä opasteissaan vain englantia. Käytäntö ei vas-taa kielilakia.

On myös erikoista, että raja-vartiolaitoksen uusi ulkovartio-laiva saa kylkeensä ison tekstin

englanniksi, suomenkielinen on vain pienellä merkittynä.

Valmisteltaessa tieliikennelain muutosta olisi liikenne- ja vies-tintäministeriön otettava huomi-oon opasteiden ja kaistamerkin-töjen säätäminen sellaisiksi, et-tä ne huomioivat kielilain peri-aatteet. Valtiolla on myös muus-sa toiminnassaan esimerkinomai-nen velvollisuus osoittaa syrji-mättömyytensä suomen kieltä kohtaan!

Olli Kotro

Sukukansapäivän aiheena tä-nä vuonna oli matkailu suoma-lais-ugrilaisilla alueilla. Tapahtu-man tavoitteena oli antaa näke-mystä suomalais-ugrilaisten alu-eiden brändäyksestä ja vetovoi-matekijöistä matkailun näkökul-masta. Helsingin Musiikkitalos-sa 19. lokakuuta pidetyn tapah-tuman järjestäjinä olivat Karja-lan Sivistysseura ja Sukukanso-jen ystävät.

Place Marketingin seniorikon-sultti Ilkka Vaura kertoi aiheen pohjustukseksi paikan markki-noinnista ilmiönä. Paikan mark-kinoinnin avulla on läpi histo-rian houkuteltu ihmisiä muual-le. Paikat kilpailevat keskenään niin investoinneista, yrityksistä, asukkaista, osaajista kuin matkai-lijoistakin. Paikan markkinoin-nin ideana on, että alueesta nos-tetaan esiin strategisesti ainutlaa-tuisia ja erottavia asioita. Tulok-sia tuottavassa markkinoinnissa 80 prosenttia on tunnetta ja vain 20 prosenttia faktaa.

Matkailusta Saamelaisalueel-la kertoi inarinsaamelaisen poro-miehen Petri Mattuksen vaimo Kirsi Ukkonen. Mattuksen po-rotilan periaatteena on, että mi-

tään ei tehdä mitä ei tehtäisi il-man matkailua. Tila pyrkii pro-fi loitumaan kaikin puolin aitona porotilana, jossa myös saamelai-suus on aitoa. Ukkonen nostikin aidon saamelaisuuden esille kil-pailuetuna ja toivoi, että sen käyt-tömahdollisuuksia voitaisiin edis-tää luomalla oma tuotemerkki ai-doille Sámi duódji –tuotteille.

Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitsevan Veskelyksen kylän johtaja Irina Pogrebovs-kaja totesi karjalaisuuden ole-van kylänsä brändin erottama-ton osa. Veskelys panostaa kar-jalan kieleen järjestämällä karja-lan opetusta koulussa. Osaksi ky-län päiväkotia on perustettu kie-lipesä, jossa lapset oppivat karja-laa jo varhaisessa iässä. Matkailun kannalta Veskelyksen tärkein pää-oma ovatkin juuri ihmiset. Tuli-joilla on mahdollisuus kuulla kar-jalan kieltä niin mummojen pe-rinteisinä lauluina ja itkuvirsinä kuin nuorten uudempien versi-oiden muodossa.

Petri Niikko kertoi suomalais-ugrilaisten alueiden vetovoima-tekijöistä matkailuyrittäjän nä-kökulmasta. Marinmaan ja Ud-murtian viehätyksen Niikko sa-

noo perustuvan siihen, että ma-rit ja udmurtit ovat Euroopan viimeisiä luonnonkansoja. Luon-nonuskonto elää ja voi hyvin Ma-rinmaalla rukouksien ja uhrileh-tojen muodossa. Niikko on huo-mannut matkailijoiden arvosta-neen myös hyvää ruokaa, mu-siikkia, tanssia, kyläjuhlia, muse-oita sekä perinteisten vaatteiden symboliikkaa.

Sukukansapäivän perusteel-la voi tehdä johtopäätöksen, et-tä suomalais-ugrilaisten alueiden matkailubrändin tulee menes-tyäkseen perustua vahvasti kan-sojen omaperäiselle kulttuurille.

Suomalais-ugrilaisten kansojen läheinen luontosuhde sekä väri-käs kulttuuri laulujen, tanssien, ruuan ja asujen muodossa tekevät matkailun kyseisillä alueilla po-tentiaalisesti kasvavaksi alaksi.

Irina Pogrebovskajan esityk-sestä kävi ilmi, että Veskelyksessä halutaan panostaa karjalan kielen opetukseen myös matkailun nä-kökulmasta. Karjalan kielellä on-kin Karjalan tasavallan matkailun kannalta suuri potentiaali, joka liittyy paitsi alueen oman kielen tuomaan omaleimaisuuteen, niin myös karjalan kielen keskinäiseen ymmärrettävyyteen suomen kie-

len kanssa.Matkailu on yksi mahdollisis-

ta keinoista, joiden avulla suo-malais-ugrilaisten kielten puhu-jille on mahdollista antaa konk-reettisia lisäkannustimia säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuri-aan. Suomalais-ugrilaisten kielten tulevaisuuden kannalta on syytä toivoa, että matkailu voi nostaa kielten statusta ja siten saada ih-miset vaalimaan kansojensa kult-tuuriperintöä.

Sakari LindenKirjoittaja on Sukukansojen

ystävät ry:n puheenjohtaja

Kuva otettu GoogleMaps-pal-velusta. Ks. kaistan yläpuoli-nen opaste ja kaistamerkin-nät.

Kuva otettu Finavian verkko-sivuilta fi navia.fi

Kuva: Helsingin seudun kart-tapalvelu Kuvankaappaus rajavartiolaitoksen sivulta raja.fi

4

107 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA

KotiniKuuset ne kotini ikkunan alla

tuiskeessa tuulien taipuvat vain, siellä mun taattoni on kotosalla, pystyssä päänsä hän kantavi ain’.

Lainehet mun kotolahdella vainen rakkaita rantoja suutelevat,

siell’ emon huolia kantelevaisen poskia kyynelet uurtelevat.

Pohjolan kotkat ne kannella taivaan kaartavat ilmoa uljahasti;

siellä mun verevät veikkoni raivaa korpea kolkkoa reippahasti.

Pulmoset talvella hangelle lentää, allit ne jäillä jo leikkiä lyö,

puhtaampi mun ompi siskoni sentään, hempeä, hertas kuin Pohjolan yö.

Kuumasti polttavi aurinko armas kesällä poskia heimoni tään,

kuumempi näljän kyynele karvas talvella keskellä hyytävän jään.

Kirja on valokuvateos, jonka kuvateksteinä käytetään Eino Lei-non runoja. Valokuvaaja Tuomas Kaakinen tutustui Eino Lei-noon 17-vuotiaana. Isän hautajaisissa perheelle annettiin lahjak-si Eino Leinon Suuri runokirja. Eino Leinon runoista on muo-dostunut Kaakiselle jonkinlainen opas niin menneeseen kuin nykypäiväänkin. Kaakinen kuvasi mainoskuvaajan työnsä vas-

tapainoksi suomalaisuusaiheisia kuvia omaksi ilokseen. Kirjaksi kuvat päätyivät Kamera -lehdessä olleen artikkelin ”Kansallisen identiteetin jäljillä” kautta. Kariston kustannustoimittaja Satu Laatikainen otti valokuvaaja Kaakiseen yhteyttä luettuaan teks-tin. Karistolta tulleen ehdotuksen kautta kirjan kuvateksteiksi tulivat Eino Leinon runot.

Oi, muistatko vielä sen virrenOi, muistatko vielä sen virren,

jota lapsena laulettiin, kun yö liki ikkunan liikkui -

se virsi se viihdytti niin.

Se antoi rintahan rauhaa, se uskoa unehen loi -

Jos muistat vielä sen virren, nyt laula, laula se, oi!

KIRJAESITTELY

Tuomas Kaakinen

NOCTURNEKuvia suomalaisuudesta

Tunnelmallinen, upea valokuvateos suomalaisuuden maisemista

5

107 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA

Kultaansa ikävöiväOi, jos oma impeni armahin

mä tänne sun vieraaks’ saisin, karit kaikki ma tieltäsi perkkaisin

ja väylät mä viitottaisin.

Ja kieloja aalloille kylväisin mä talvisen tuiskun lailla

ja saisivat sadetta saaretkin ja kunnahat rantamailla.

Näin lempeni tuoksuja henkisit vaan ja kulkisit kukkamerta.

Ja nyt jos, impi, et tullekkaan - niin tottahan toinen kerta!

www.tuomaskaakinen.fi

Eurooppa murroksessa, Katalonia kulkee kohti itsenäisyyttä

”Historiallisen todistusaineis-ton perusteella on syytä olettaa, että Katalonia pystyy toimimaan myös itsenäisenä.”

Vauras alue ei halua olla maksumiehenä

Viime vuoden syyskuussa noin puolitoista miljoonaa katalonia-laista marssi Barcelonassa alueen itsenäisyyden puolesta. Suomessa on hyvin, jos mielenosoitukseen saa pari sataa ihmistä. Jokin on selvästi saanut katalaanit liikkeel-le. Viimeinen pisara on ollut eu-rokriisi. Katalonialaiset ovat kyl-lästyneitä keskushallinnon mää-räämiin säästöihin ja sanovat, että maksavat veroillaan keskushallin-nolle enemmän kuin on reilua.

Diadaksi kutsuttu mielenil-maus oli innostukseltaan ja mit-taluokaltaan vastaava kuin auto-nomian palauttaminen 1970-lu-vun lopulla. Katalonian itsenäi-syyttä ajava alueen pääministe-ri Artur Mas hajotti alueparla-mentin ja määräsi uudet vaalit ja sen tien päähän kansanäänestyk-

sen mahdollisuuden Katalonian tulevaisuuden määrittelemisek-si. Viime marraskuun lopun vaa-leissa kaksi kolmesta katalaanis-ta antoi tukensa Masille ja muil-le itsenäisyyttä kannattaville ryh-mittymille.

Historia toistaa itseään

Ensimmäisen kerran Katalo-niasta tuli itsenäinen valtakunta noin tuhat vuotta sitten. Alueen kreivit taipuivat Espanjan hallit-sijoiden valtaan vasta Amerikan mantereen löytyessä.

Barcelonan suurmielenosoitus

järjestettiin Katalonian kansallis-päivänä. Katalonian joukot hävi-sivät 11. syyskuuta 1714 käydyn Espanjan perimyssotiin kuulu-neen taistelun Felipe V:n jou-koille, ja alue liitettiin Espan-jaan. Taistelu tunnetaan Barcelo-nan valtauksena. Viimeksi Kata-

lonia julistautui itsenäiseksi Es-panjan toisen tasavallan synnyt-tyä vuonna 1931. Espanjan sisäl-

lissodassa katalaanit tukivat tasa-valtalaisia, jotka hävisivät oikeis-todiktatuurin vuonna 1939 pe-rustaneelle Francisco Francolle. Siihen päättyi Katalonian itsenäi-nen taival ainakin tältä erää.

Espanjalle Katalonian menet-täminen olisi taloudellinen ka-tastrofi . Noin kaksikymmen-tä prosenttia maan bruttokan-santuotteesta tulee Kataloniasta. Alueen osuus Espanjan viennin arvosta on kolmannes, ja panos koko maan sosiaalimenoihin on

niin ikään kolmannes.Käytännössä Katalonia on jo

kuin pikkuvaltio valtion sisällä, kun toiset taas ovat isoja kunta-liittoja. Kaikkien alueiden rahoi-tus kulkee keskushallinnon kaut-ta baskimaata lukuun ottamatta.

Espanjaa hallitseva Partido Po-pulare on tuominnut Masin itse-näisyysinnon demokratian vas-taiseksi ja pelkuruudeksi talous-kriisin aikana. Espanjan suurin oppositiopuolue, sosialistit, jou-tui puun ja kuoren väliin. Espan-jan pääministerin Mariano Rajo-yn hallitusta ei voi tukea eikä ka-talaanien irtoamista Espanjasta. Lähteekö Katalonia omille teil-leen kansakuntana, joka muodos-taisi uuden valtion Eurooppaan?

Valituksen aiheitaTyhjästä eivät katalaanit valita.

Katalonia maksaa vuosittain kes-kushallinnolle 16 miljardia euroa enemmän kuin se saa takaisin. Jo-kaista Kataloniasta lähtevää sataa euroa vastaan autonominen alue saa takaisin 55 euroa. Ja kun po-liitikot ovat kyseessä, ei ole vai-kea arvata, millä Katalonian vaje rahoitetaan – velalla, jota on ker-tynyt vuosittain yli 2 000 euroa asukasta kohti.

Katalonia tuottaa Espanjalle resursseja kaikista alueista kol-manneksi eniten, mutta saa ta-kaisin vasta kymmenenneksi eni-

ten. Katalonia on joutunut pyy-tämään keskushallinnolta viiden miljardin euron hätälainaa. Täs-sä mielessä Espanja on kuin ny-kyinen Euroopan unioni pienois-koossa.

Katalaanit ovat vuosia esit-täneet erilaisia vaatimuksia kes-kushallinnolle. Tuloksena on ol-lut vain itsehallintosopimusten tyrmääminen, katalonialaisvihaa lietsova mustamaalaaminen ja lu-vattujen infrastruktuurisijoitus-ten viipyminen hamaan iäisyy-teen. Aluehallinnon mukaan Ka-talonia on 25 vuoden aikana maksanut Madridin keskushal-linnolle lähes 300 miljardia euroa ylimääräistä, jota ei koskaan ole sijoitettu alueelle takaisin.

Vahva ja itsenäinenKatalonialaiset Joan Canadell

ja Albert Macia ovat kirjoittaneet teoksen Katalonia: Aito ja rikas valtio. Heidän mukaansa Kata-lonia maksaa kuudentoista pro-sentin väestöosuudella Espanjan kirstun sosiaalimaksuja lähes 29 prosenttia. Yhdistettynä järkyt-tävään velkataakkaan tämä nä-kyy kirjoittajien mukaan alueen rappeutumisena.

Viime lokakuussa tehdyn mie-lipidetiedustelun mukaan yli kak-si kolmesta Katalonian yritysten

Jatkuu sivulle 6

Katalonian Vaakuna

Vuoden 1932 itsenäisyysjulistus

6

107 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA

SYYSKOKOUSSuomalaisuuden Liitto ry:n syyskokous pidettiiin Kampin palvelukeskuksessa 31.10.2013.Kokous valitsi fi losofi an maisteri, europarlamentaarikko Sampo Terhon jatkamaan Liiton puheenjohtajana.

Vuoden 2014 hallituksen jäseninä ovat seuraavat:Professori Ilmari RostilaValtiotieteiden kandidaatti Simon EloOpetusneuvos Voitto MäkipääHum.kand. Antti AhonenVanhempi konstaapeli Hannu LakeeFilosofi an maisteri Pekka M. SinisaloVTM, LLM Sakari Linden uusiKansanedustajan avustaja Vilhelm Junnila uusiSijoittaja Jarmo Mero uusi

toimitusjohtajista kannatti alu-een itsenäisyyttä. Ei ihme, sillä kymmenen viime vuoden aika-na alueelta on kadonnut kymme-nentuhatta yritystä.

Canadellin ja Macian mukaan itsenäisyydellä olisi Katalonialle dramaattinen taloudellinen mer-kitys. Ilman budjettivajetta Ka-talonialla olisi joka vuodelle yli-määräinen yli 16 miljardin euron potti, mikä sallisi verojen laskun 20 prosentilla yrityksiltä ja 5 pro-senttiyksikön pudotuksen veroas-teelle. Eläkkeitä korotettaisiin 10 prosenttia ja sosiaalimaksuja pu-dotettaisiin saman verran. Lop-pu kolmannes olisi kustannuksia uuden valtiokoneen ja Euroopan sitoumuksiin sekä investointei-hin infrastruktuuriin ja innovaa-tiopolitiikkaan.

Katalonian merkittävimpiä aloja ovat teollisuus, teknologia ja palvelualat. Alueen yli 600 000 yrityksellä on maailman kolman-neksi eniten kansainvälisiä vien-tikumppaneita. Vain Thaimaalla

ja Arabiemiirikunnilla on enem-män vientikumppaneita kuin Ka-talonialla. Suomi on samalla lis-talla kahdeskymmenes. Yhdek-sänkymmentäneljä prosenttia yri-tyksistä työllistää enemmän kuin kymmenen henkeä. Canadell ja Macia kutsuvat Kataloniaa Väli-meren Norjaksi, Ruotsiksi, Suo-meksi tai Alankomaiksi.

Canadellin ja Macian mukaan Katalonian nykyinen lähes 25 prosentin työttömyysprosent-ti putoaisi itsenäisessä valtiossa kymmeneen, jopa kuuteen pro-senttiin. Canadell ja Macia myös väittävät, että Katalonia maksaisi velkansa parissa vuodessa.

LoppunäytösArtur Mas haluaa Madridil-

ta virallisen luvan kansanäänes-tykselle saman tapaan kuin Bri-tannia antoi Skotlannille. Kes-kushallinnon vastaus on toden-näköisesti sovitteleva – luvataan keventää maksutaakkaa ja an-taa itsenäinen veronkanto-oike-us. Vaikka Espanja saisi Kataloni-

an sopimuksella hiljaiseksi, eivät murheet siihen pääty. Arvioiden mukaan työttömyys kasvaa tänä vuonna maassa yli 30 prosentin, mikä tarkoittaisi yli 60 prosentin nuorisotyöttömyyttä.

Niin sanottu arabikevät oli seurausta nuorten ja erityisesti nuorten miesten työttömyydes-tä ja siitä seuranneesta vallanku-moushalusta. Espanjan mahdol-lisen kansannousun kohdalla tus-kin kukaan kehtaa puhua läm-pimästä keväästä. Historiallisen

todistusaineiston perusteella on syytä olettaa, että Katalonia pys-tyy toimimaan itsenäisenä.

Katalonian alueparlamentti julistautui ”poliittisesti ja oikeu-dellisesti suvereeniksi subjektiksi” 23. tammikuuta. Alueparlamen-tin 135 edustajasta 85 äänesti it-semääräämisoikeuden julistami-sen puolesta. Seuraava askel julis-tuksen jälkeen on itsenäistymistä selvittävän siirtymäneuvoston pe-rustaminen.

Kortit ovat pöydällä. Pian näh-

dään, kenellä on paras käsi.

KataloniaPinta-ala: 32 106 km2 (6,3 % Es-panjasta)Asukkaita 2011: 7,5 miljoonaa (7,5 % Espanjasta)Kieli: KatalaaniKatalaani äidinkielenä: 6,5 mil-joonaaBkt 2011: 200,3 miljardia euroa (18,7 % Espanjasta)Työttömyysaste 2012: 22,56 (Es-panja 2013: 26,6)Yrityksiä 2012: 592 192Alueparlamentissa edustajia: 135Velkaantumisaste: Noin 44 mil-jardia (22 % bkt:sta)Vienti muualle EU:hun 2011: 36 miljardia euroa (26 % Es-panjasta)Vienti muihin maihin 2011: 19 miljardia euroa (26 % Espan-jasta)

Simon Elo kirjoittaja on Liiton

hallituksen jäsen

Jatkoa sivulta 5

(Kuva: Saara Sarvas)

7

107 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA

Kansanedustaja Jussi Niinistölle Liiton ansiomitaliSuomalaisuuden Liiton pitkä-aikaiselle hallitusvaikuttajal-le kansanedustaja Jussi Nii-nistölle myönnettiin 19. mar-raskuuta 2013 Liiton ansio-mitali. Mitali luovutettiin hä-nelle juhlavasti eduskunnan valtiosalissa. Nuori, tuolloin 25 vuotias, fi losofi an maisteri valittiin Suomalaisuuden Lii-ton hallitukseen 30. maalis-kuuta 1996 Annantalolla pi-detyssä vuosikokouksessa. Vuo-sina 1999-2001 Niinistö toimi myös Liiton toiminnanjohtaja-na. 17-vuoden hallitustyösken-telyn jälkeen Jussi Niinistö jät-tää paikkansa Suomalaisuu-den Liiton hallituksessa.Toivotamme hänelle onnea ja menestystä kaikissa tulevissa tehtävissään sekä elämässään. Kiitos Jussi!

Ruotsin kielen asema heikentynyt Suomessa”Joskin ruotsin kieli on virallinen kieli Suomessa, se on vähemmistön kieli ja sen

vuoksi sen asema on maassamme uhanalainen” (Mirja Saari. Ruotsin kieli Suomes-sa, Gaudeamus 2005)

Suomenruotsalaiset ovat teettäneet useita mielipidetutkimuksia suomenmaalais-ten (fi nländare) suhtautumisesta ruotsin kieleen, suomenruotsalaisuuteen ja pohjois-maisuuteen. Tuorein on suomenruotsalaisen ajatuspaja Magman 12.11.2013 julkis-tama ”Opinionsmätning om svenskans ställning i Finland”. Professori Åsa Bengts-sonin raportissa on vertailtu kolmen tutkimuksen tuloksia; vuonna 1996 Folktin-getin teettämän ja vuosina 2008 sekä 2013 Magman teettämien tutkimusten. Tu-lokset ovat yllättävän yhdensuuntaisia ja kaikki tutkitut osiot osoittavat ruotsin kie-len aseman ja merkityksen vähentyneen lyhyessä ajassa.

- Yhä harvempi 17–79-vuotias pitää ruotsin kieltä tärkeänä osana suomalaista yh-teiskuntaa (1996: 70 %, 2008: 74 %, 2013 enää 63 %).

- Yhä harvempi pitää ruotsin kielen ja kulttuurin kuolemaa menetyksenä (1996: ei kysytty, 2008: 72 %, 2013 67 %).

- Yhä harvempi pitää tärkeänä pohjoismaista identiteettiä (1996: 91 %, 2008: 93 %, 2013: 90 %).

- Yhä harvempi pitää tärkeänä, että johtavat poliitikot osaavat ruotsia (1996: ei kysytty, 2008: 85 %, 2013: 78 %).

- Yhä harvempi uskoo ruotsin kielestä olevan taloudellista hyötyä (1996: 75 %, 2008: 68 %, 2013: 58 %).

- Yhä harvempi kannattaa pakkoruotsia (1996: 52 %, 2008: 50 %, 2013: 45 %). Erityisen voimakasta pakkoruotsin vastustus on aktiivisimmassa työiässä olevilla 25–34-vuotiailla (1996: 52 %, 2008: 47 %, 2013: 63 %).

- Suomalaisten itse arvioima ruotsin taito on välttävä arvosanalla 6,1 (asteikko 4-10). Lähes 20 vuoden pakkoruotsin opinnoilla ruotsin taito ei siis ole käytännös-sä laisinkaan kohentunut.

Professori Bengtssonin johtopäätös on, että enää vain juhlapuheissa ruotsin kie-leen suhtaudutaan vahvan myönteisesti. Aika kuitenkin on nakertanut sitä. Itä- ja Pohjois-Suomessa pakkoruotsin vastustus on voimakkainta. Naisilla, vanhoilla ja korkeasti koulutetuilla on myönteisempi asenne ruotsiin. Tärkeimmäksi kuitenkin osoittautui ruotsin taito – ruotsia pitää käyttää, jotta se tuntuisi merkitykselliseltä. Vai olisivatko kielteiset kokemukset leimanneet suhtautumista? kysyy hän.

Folktinget, julkaisi vuonna 2000 tutkimuksen ”Vårt land, vårt språk – kahden kielen kansa”, jos-sa selvitettiin haastattelututkimuksen avulla suo-menkielisen väestön suhtautumista kaksikielisyy-teen, ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisuuteen. Haastattelut tehtiin vuonna 1996 ja haastatelta-via oli 967 ikäryhmässä 15–74. Tutkimusta täy-dennettiin haastattelemalla puhelimitse ruotsin-kielisiä vuonna 1997, jolloin kysymykset koski-vat asenteita kaksikielisyyteen. Tuloksista todet-tiin, että 86 % suomenkielisistä pitää suomen-ruotsalaisia tavallisina mattimeikäläisinä. Kuiten-kin 26 % pitää heitä vieraana ja ärsyttävänä kieli-ryhmänä ja 44 % ylimielisinä. Lisäksi 55 % katsoo, että ruotsinkieliset haluavat pi-täytyä omissa oloissaan ja eristäytyä suomenkielisestä väestöstä. Tulokset olivat sok-ki suomenruotsalaisille ja sen jälkeen he ovat käynnistäneet lukuisia hurmauskam-panjoita, esimerkiksi ”Svenska pa stan”, ”Nostetaan hurri pöydälle”, ”Rakastu suo-menruotsalaiseen”, jne. Uusimmankin tutkimuksen tulosten mukaan mikään näis-tä ei ole kuitenkaan auttanut, vaan vääjäämättä suomenruotsalaisuus ja ruotsin kie-li ovat menossa kohti niille kuuluvaa vähemmistöasemaa monien muiden vähem-mistöjemme tapaan.

Heikki TalaDosentti

http://www.simplesite.com/Tala

Lähteet: 1. Bengtsson Åsa: Opinionmätning om svenskansa ställning I Finland 12 novem-ber 2013 2. http://www.helsinki.fi /nordica/personal/saari/ruotsin_kieli%20_suomessa.pdf3. Allard Erik. Svenska på stan (29.3.2005).

8

107 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA

Numero 3-4/2013

Joulu

Numero 81

26. vuosikerta

Toimitus:Aurorankatu 7 A 100100 Helsinkipuhelin (09) 442 824

Päätoimittaja:Sampo Terho

Toimitussihteeri:Saila Ampuja

Julkaisija:Suomalaisuuden Liitto ryISN 0786-2393

Taitto: TR-Latomo Oy

Paino:Satakunnan Painotuote Oy, 2013Sähköposti:suomalaisuudenliitto@kolumbus.fiInternet/kotisivut:www.suomalaisuudenliitto.fiTilaushinnat:7 €/vuosikertailmestyy neljä kertaa vuodessa taikolmesti yhden numeron ollessakaksoisnumero.Irtonumero 2 €.

SuomalaisuudenLiiton perustivat kaikkisuomenkieliset puolueet

12.5.1906 JohannesLinnankosken

aloitteesta.Liiton jäsenyys on

avoin jokaisellesuomalaiselle, joka

hyväksyy liiton tarkoituksen.

Lisätietoja numerosta(09) 442 824.

Haluan liittyä Suomalaisuuden Liiton jäseneksi. Hyväksyn liiton tavoit-teet ja toimintaperiaatteet.

Sukunimi: Etunimi:

Lähiosoite:

Postinumero ja -toimipaikka:

Koulutus: Syntymävuosi:

Ammatti/Arvo:

Puhelin: Sähköposti:

Haluan vastaanottaa sähköpostitse Sähkökannel-tiedotetta:(rasti = haluan; tyhjä tai viiva = ei halukas)Olen valmis vapaaehtoiseen talkootyöhön liiton hyväksi:(rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas).

Toivomuksia hallitukselle:

(tarvittaessa jatka kääntöpuolelle…)

Paikka ja aika:

Allekirjoitus:

Jäsenmaksu on 22 euroa. Työttömältä, samassa taloudessa asuvalta jäse-neltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa.

Palautus postitse tai sähköpostilla liiton toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ryAurorankatu 7 A 1, 00100 HELSINKIPuhelin (09) 442 824suomalaisuudenliitto@kolumbus.fi

Mistä sait tiedon Suomalaisuuden Liitosta?

JÄSENHAKEMUSSuomalaisuuden Liiton hallitukselle

Toimiston nurkkausLiiton jäsenrekisterin muuttuessa monet jäsenemme ovatkin jo ilmoittaneet sähkö-postinsa Sähkökannel -tiedotteita varten. Toivoisinkin, että ne jäsenet, joilla on säh-köposti, ilmoittavat sen jäsenrekisteriin osoitteeseen suomalaisuudenliitto@kolum-bus.fi

TerveisinSaila Ampujatoimistonhoitaja

Suomalaisuuden Liitossa oli

1284 jäsentä 5.12.2013

AVOIMET OVETSuomalaisuuden Liiton toimistossa

Aurorankatu 7 A 1, 00100 HelsinkiTorstaina 19. joulukuuta kello 15.00–18.00

Suomalaisuushenkistä keskustelua, kahvia, teetä, glögiä ja pientä purtavaa.

Tervetuloa!

SUOMALAISUUDEN LIITTO RY on päättänyt lahjoittaa vuoden 2013 joulutervehdyksiin varatun summan

UUSI LASTENSAIRAALA TUKIYHDISTYS 2017 RY:LLE.

Sinäkin voit tehdä kertalahjoituksen!Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry

FI 93 5541 2820 019967 (OP-Pohjola) Viite: 201 70211

Suomalaisuuden Liitto ryLahjoitustili

IBAN FI34 5780 0720 3638 08