Embed Size (px)
Citation preview
R E I L U A E N E R G I A A
Energiaviraston sidosryhmälehti 2/2016
Kaupan ala käyttää energiaa tarkasti10
Energiatehokkuus tuo menestystä20
Uutta tukea teollisuudelle26
Vapaaehtoisesti ja sopien
Sisältö
Päästökauppasektorin päästöt pienenivät 3,3 miljoonaa tonnia
Päästökaupan on tarkoitus olla EU:n ilmastotoimien keskeinen työkalu.”
Ymmärrystä kapasiteetti- mekanismille
Matkailu-ja ravintola-alalla säästää pienyrittäjä
LU
KE
MA
2/2016
3 Pariisin jälkeinen maailma
4 Vapaaehtoisesti ja sopien
8 Stora Enso vastaa energia- ja ilmastohaasteisiin kaikilla tehtaillaan
10 Onnistuminen on kiinni ihmisistä
12 Kesko on tarkka energiankuluttaja
13 S-ryhmä asettaa säästötavoitteen 1600 toimipaikalle
16 Matkailu- ja ravintola-alalla säästää pienyrittäjä
18 Haikon kartano lämmitetään merestä
19 Ruka automatisoi lumetuksen
20 Energiatehokkuus tuo menestystä
24 Päästökauppasektorin päästöt pienenivät
25 Energiavirasto neuvottelee päästökaupan pelisäännöistä
26 Uutta tukea energiaintensiiviselle teollisuudelle
27 REKA-asiointijärjestelmä kehitteillä
28 Ymmärrystä kapasiteettimekanismille
30 Tietoa ja tukea: yhä paremmin palveleva virkamies
R E I L U A E N E R G I A A
Julkaisija/toimitus: Energiavirasto | Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki | Puh. 029 505 0000 |
www.energiavirasto.fi | Päätoimittaja: Simo Nurmi | Toimitussihteeri: Anu Becker |
Osoitteenmuutokset ja tilaukset: [email protected] | Graafinen ilme: Marker Creative Oy |
Kuvitukset: Mika Lietzén | Painopaikka: Finepress Oy | 16. vuosikerta ISSN 2242-6329
Päästöt pienenivät jo toista vuotta peräkkäin lämpimän sään ja tuonti-sähkön avittamana.
Kapasiteettimekanismien käyttö on noussut eurooppalaiseksi puheen-aiheeksi.
Matkailu- ja ravintoalalla energia-tehokkaat toimintatavat on rakennet-tava pienyrittäjien voimin ja asiakkaita kuunnellen.
Pariisin ilmastokokouksessa joulu-kuussa 2015 solmittiin onnistuneiden neuvottelujen jälkeen kattava ja sitova ilmastosopimus. Sopimus täydentää edeltäjiään ja tulee vähentämään pääs-töjä maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Ainutlaatuisen sopimuksesta tekee, että lähes kaikki maailman maat ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen.
Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tavoite on rajoittaa maapallon keski-lämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen, jopa alle puolentoista asteen. Tavoite on kunnianhimoinen ja sen toteutuminen edellyttää maailmanlaa-juisesti merkittäviä, nopeita ja epäitsek-käitäkin toimia.
Päästökauppa aidosti ilmastotoimien keskiöönPäästökaupan on tarkoitus olla EU:n ilmastotoimien keskeinen työkalu. Päästöoikeuden hinta on kuitenkin ollut viime vuosina liian alhainen tarjotakseen yrityksille kannustimia riittäviin investointeihin. Päästöoikeu-den alhaista hintaa selittää esimerkiksi toimijoiden epäluottamus johdon-mukaista ilmastopolitiikkaa kohtaan. Konkreettinen näyte tästä ovat päällek-käiset ohjauskeinot, kuten kansalliset uusiutuvan energian tukijärjestelmät, jotka heikentävät päästökaupan ohjaus-vaikutuksia ja uskottavuutta.
Päästökauppa on kuitenkin perusaja-
28
16
Pariisin jälkeinen maailma
tukseltaan ja lähtökohdiltaan oivallinen työkalu ilmastotavoitteiden toteutta-miseksi. Päästökaupan pitäisikin olla keskeisessä asemassa myös Pariisin jälkeisessä EU:n ilmastopolitiikassa.
Erinäisiä korjaustoimenpiteitä päästökaupan ohjausvaikutusten vah-vistamiseksi ollaan EU:ssa tekemässä esimerkiksi backloadingin ja markki-navakausvarannon muodossa. Myös päästökauppadirektiiviä uudistetaan neljännelle päästökauppakaudelle 2021–2030 muun muassa ilmaisjaon sääntöjä päivittämällä ja vähentämällä vuosittain jaettavien päästöoikeuk-sien määrää nykyisestä. Näillä toimilla toivottavasti viedään päästökauppa uuteen kukoistukseensa.
Energiatehokkuus myös avainasemassaEnergiatehokkuudella on merkittävä rooli niin ilmastotavoitteiden saavut-tamisen kuin sähkömarkkinoiden toimivuudenkin kannalta. Jokainen käyttämättä jäänyt ”negawatti” on tehokkaampaa ilmastopolitiikkaa kuin päästöttömästikin tuotettu megawatti.
Suomessa on perinteisesti tavoiteltu yritysten energiatehokkuuden paran-tamista vapaaehtoisen sopimusjärjes-telmän puitteissa. Tämä perinne jatkuu myös seuraavalle sopimuskaudelle 2017–2025. Energiavirasto on ollut vaativissa neuvotteluissa aktiivisesti mukana ja on tulevalla sopimuskau-della myös yksi sopimusosapuolista.
Energiatehokkuus yhdessä kysyn-täjouston hyödyntämisen kanssa on myös yksi vastaus sähkömarkkinoiden haasteena olevaan sähkötehon riittä-vyyteen. Näiden avulla kyetään pie-nentämään ja tasaamaan sähkötehon kysyntähuippuja ja näin stabiloimaan sähköjärjestelmän toimintaa.
Suomi menestyy edelläkävijänäTiukat ilmastotavoitteet ja niiden vaati-mat toimenpiteet ovat pitkällä tähtäi-mellä myös Suomen kansallisen edun mukaisia. Toisaalta ne ehkäisevät ilmas-tonmuutoksen myös meille väistämättä aiheuttamia ongelmia. Toisaalta ne antavat kaltaisellemme korkean osaa-misen ja teknologian yhteiskunnalle mahdollisuuden uusien innovaatioiden kaupallistamiseen maailmanlaajuisesti. Kaupallisiin läpimurtoihin tarvittavaa osaamista, avarakatseisuutta ja markki-nahenkisyyttä löytyy kyllä myös meistä suomalaisista.
Väistämätön tosiasia on, että maa-ilma on muuttumassa ja ilmastota-voitteiden toteutumiseen panostetaan väkevästi kaikkialla. Perässä hiihtämistä järkevämpää onkin olla etujoukoissa vaikuttamassa ilmastopolitiikkaan ja sen mukaisiin toimintatapoihin sekä kehittämässä ja kaupallistamassa uusia teknologioita.
Virkistävää kesää 2016Simo NurmiYlijohtaja
P Ä Ä K I R J O I T U S
Kuv
a: L
auri
Rot
ko
Vuosina 2008 - 2014 energiatehokkuussopimusten toimilla vähennettiin hiilidioksidipäästöjä
tonnia
3 600 000
24
Reilua energiaa | 3
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ovat sopineet sitoumuksista, joilla ne oma-ehtoisesti, toimintaansa kehittämällä, parantavat energiatehokkuuttaan. Tämä on jatkumoa pitkälle energiate-hokkuuden sopimusperinteelle.
Tuula Sipola
Nina Kaverinen
Metsäteollisuus ry:n energiajohtajan Jouni Punnosen mukaan metsäteol-lisuuden energiankäyttö on neljän-nes koko Suomen energiankäytöstä. Energialaskun vuotuinen loppusumma lasketaan miljardeissa.
”Jo tästäkin syystä energiatehok-kuuden jatkuva parantaminen on ollut teollisuudessa jokapäiväistä toimintaa jo vuosikymmeniä. Metsäteollisuus ry on osapuolena energiatehokkuusso-pimuksissa, joiden puitteissa jokainen jäsenyrityksemme hoitaa energiate-hokkuuden parantamiseen liittyvät toimet sille parhaiten sopivalla tavalla”, Punnonen korostaa.
Hän muistaa energiansäästöohjel-mien nousseen tarkasteluun jo vuonna 1992, kun työ- ja elinkeinoministeriön edeltäjä, kauppa- ja teollisuusministe-riö, käynnisti energiakatselmustoimin-nan ja alkoi tukea energian säästöä.
”Kovin laajaa aktiviteettia ne eivät silloin saaneet aikaan metsäteollisuu-dessa, joka jo tuolloin omaehtoisesti paneutui energian käytön jatkuvaan
tehostamiseen. Vasta seuraavat, 1997 lanseeratut, vuoteen 2008 asti voi-massa olleet energiansäästösopimukset johtivat todelliseen lisäaktiviteettiin. Sopimusosapuolina näissä olivat minis-teriöt ja eri toimialajärjestöt.”
Metsäteollisuuden säästöluvut puhuvat puolestaanVoimassa oleva energiatehokkuussopi-muskausi 2008-2016 käynnistyi, kun työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeino-elämän keskusliitto EK sekä elinkei-noelämän toimialaliitot allekirjoittivat puitesopimuksen 2007. Siinä on toimi-alakohtaisia toimenpideohjelmia, joi-hin yritykset liittyivät. Metsäteollisuus on keskeinen toimija energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmassa. Sopimusjärjestelmä kattaa aiempaa laajempana myös pienet ja keskisuuret energiankäyttäjät.
Yrityksille liittyminen järjestelmään on vapaehtoista. Punnosen mukaan lähes kaikki Metsäteollisuuden ener-giankäyttö on mukana nykyisessä sopimuksessa.
Hän muistuttaa, että mitä tehok-kaammin energiaa käytetään, sitä suurempia taloudellisia säästöjä saavu-tetaan. Muitakin vaikuttumia energia-tehokkuuteen sitoutumiseen Punnosen mukaan liittyy.
”Energian säästöön kannustaa vastuu ympäristöstä taloudellisten hyötyjen ohessa. Energiansäästö vähentää myös
E N E R G I A T E H O K K U U S
>
Vapaaehtoisesti ja sopien
Tuomas Tikan mukaan energiaa säästyy merkittävästi
teollisuuden prosesseissa esimerkiksi hukkalämmön
talteenotolla, pumppausenergiaa vähentävillä prosessi-
muutoksilla ja ajotapamuutoksilla.
kasvihuonekaasupäästöjä.”Energia- ja päästökauppa-asiantun-
tija Tuomas Tikka Metsäteollisuudesta kertoo sopimuksessa mukana olevan, energiavaltaisen teollisuuden tehok-kuustoimien säästäneen energiaa luokkaa 8 terawattituntia 2008-2015. Metsäteollisuuden osuus tästä energia-määrästä on noin puolet.
”Pelkästään vuonna 2015 metsäteol-lisuudessa tehdyillä energiatehokkuus-toimilla säästyi noin 1 terawattitunti energiaa. Aikavälillä 2008-2015 teh-tyjen toimien ansiosta säästöä syntyy noin 4,3 terawattituntia vuodessa. Tämä vastaa suurin piirtein 220 000 sähkölämmitteisen omakotitalon säh-könkäyttöä”, Tikka laskeskelee.
Hän kertoo energiaa säästyvän merkittävästi esimerkiksi prosessipa-rannusten kautta, kuten hukkaläm-mön talteenotolla, pumppausenergiaa vähentävillä prosessimuutoksilla ja ajotapamuutoksilla. Myös laitevalmis-tajien uudet ratkaisut tukevat tyypilli-sesti energiatehokkuutta.
”Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumuksissa, joihin myös energiatehokkuus kuuluu, on aivan oleellista jatkuvan parantamisen ideologia. Energian säästöä paranta-vat toimet ovat nivoutuneet osaksi normaalia, arkipäiväistä toimintaa”, Punnonen korostaa ja muistuttaa säästöjen merkityksestä arvokkaana tuotannontekijänä.
4 | Reilua energiaa Reilua energiaa | 5
E N E R G I A - J A I L M A S T O S T R A T E G I A
Tuotantolaitos hakee itse ratkaisunsa”Ohjauskeinoja, joilla ilmastokysy-myksiin vaikutetaan, on kolme: verot ja tuet, normit ja vapaaehtoiset sopimuk-set. Tehtaat ovat yksilöitä, ja näin ollen joustavat sopimukset ovat ylivertaisia”, Punnonen painottaa.
Verotus tietysti laskennallisesti paran-taa energian säästötoimien kannatta-vuutta. Verotus iskee kuitenkin myös tehokkaaseen energiankäyttöön, jonka kautta verojen korotusten haittavaiku-tukset olisivat moninkertaiset hyötyihin
>
verrattuna. Normittamisen tyyliin sääs-töä kilowattitunti sellutonnia kohden hän tyrmää tyystin. Miten laitetaan erikokoiset ja –ikäiset prosessit samalle viivalle?
”Paras lopputulos, win-win -tilanne, saavutetaan, kun jokainen tehdas kartoittaa itse, mitä toimia juuri heidän prosesseissaan voidaan tehdä ja millä hinnalla – millainen säästöpotentiaali hankkeilla todella saavutetaan.”
Metsäteollisuusyritykset auditoivat järjestelmiään ja prosessejaan jatkuvasti. Ne benchmarkkaavat toimintaansa omassa konsernissaan, myös ulkomai-silla tehtailla.
Punnonen ja Tikka muistelevat, olisiko joitain yksittäisiä, varmoja säästökei-noja nostaa esiin vuosien varrelta. Yhtä ylivertaista keinoa ei löydy. Sopimusjär-jestelmän puitteissa kehitetyt yhteis-projektit muun muassa pumppausten ja
8 000
6 000
4 000
2 000
02008
Voimassaoleva säästö (2015) Säästövaikutus päättynyt
Kumulatiivinen voimassa oleva säästö
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
6 107
7 231
ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS –ENERGIAN KÄYTÖN TEHOSTUMINEN NYKYISELLÄ SOPIMUSKAUDELLA
GWh/a
paineilman käytön tehostamiseksi ovat olleet menestyksiä.
”Tuloksia on saavutettu runsaasti erilaisten prosessimuutoksien kautta. Niihin liittyen esiin putkahtelee yllät-täviäkin parannusideoita kaiken aikaa. Prosessityöntekijöiden valveutuneisuus ja panos energiatehokuuteen on ideoi-den löytymisen kannalta tärkeää.”, Tikka arvelee.
Parhaillaan valmistellaan uutta sopimuskautta 2017-2025. Se ei sisällä suuria muutoksia nykyiseen, hyväksi havaittuun sopimukseen verrattuna. Yritykset selvittävät jatkossakin säästö-mahdollisuudet, laativat säästösuunni-telman ja toteuttavat ne. Vuosiraportit toimitetaan energian ja materiaalien tehokasta ja kestävää käyttöä edistävälle Motivalle.
Jouni Punnonen ja Tuomas Tikka painottavat vapaaehtoisuuden merkitystä energiatehokkuuden parantamisessa.
Toimialan ohjeellinen säästötavoite uudella sopimuskaudella on keskimäärin 7,5 prosenttia.
Toimialan ohjeellinen säästöta-voite uudella sopimuskaudella on keskimäärin
7,5%
Reilua energiaa | 76 | Reilua energiaa
Teknologiajohtaja Markus Mannströmin mukaan Stora Enso tehostaa energian käyttöään jatkuvasti osana arkista toi-mintaa niin Suomessa kuin tehtaillaan muuallakin maailmassa. Taloudellisten vaikutusten ohella korostuu ilmasto-tavoitteiden saavuttaminen.
Tuula Sipola
Nina Kaverinen
Stora Enson teknologiajohtaja Markus Mannström kertoo, että yhtiön tavoitteena on vähentää energian ominaiskultusta 15 prosenttia kymme-nessä vuodessa. Tämä tavoite asetettiin vuonna 2010.
Lisäksi Stora Enso on sitoutunut vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa 35 pro-senttia vuoden 2006 vertailutasosta.
”Kokonaisenergian ominaiskulutus on viime vuosina laskenut systemaat-tisesti vähintään puolitoista prosenttia vuodessa”, Mannström sanoo.
Asiantuntijat metsästävät säästöjäMetsäteollisuusyritys Stora Enso on sitoutunut vapaaehtoisin sopimuk-sin energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Mannström tiivis-tää eniten säästöä tuovat toimenpiteet kolmeen trendiin.
”Tehdasinsinöörit vaikuttavat tehok-
kaaseen energiankäyttöön ottamalla säästömahdollisuudet huomioon pit-käjänteisesti, luontevana osana arkista toimintaa. Tasalaatuinen tuotanto tehostaa sekin energian käyttöä, vaikka tähän tähtäävät toimet eivät suoraan energiasäästöhankkeisiin kuuluisikaan. Iso merkitys on myös energiasäästöjen metsästäjiksi kutsumiemme ammatti-laisten työllä.”
Säästöpotentiaalia kartoittavat asi-antuntijat aloittivat työnsä konsernin kaikilla tehtailla, myös maamme rajojen ulkopuolella, vuonna 2007. He ovat kokopäivätoimisia, eri tehtaita kier-täviä ammattilaisia, jotka analysoivat ja arvioivat prosesseja, toimintatapoja tai laitteita tehtaassa joskus pitkiäkin ajanjaksoja kerrallaan. Energiasäästö-jen ohella tehdasprosesseista etsitään mahdollisuuksia veden käytön vähen-tämiseen.
Energian tehokas käyttö pienentää tietysti energialaskua. Tämän ohella tärkeä seikka Stora Ensolle on toimin-nan kokonaistaloudellisuuden kohen-taminen mukaan lukien ympäristö-päästöjen vähentäminen.
Stora Enso on globaali toimija, jolla on kokonaisvaltaisesti samat tavoitteet ilmasto- ja ympäristöasioissa maail-manlaajuisesti, EU:sta riippumatta.
”Toimintamme ei ole Suomi-kes-keistä. Hiilijalanjälkemme on globaali hiilijalanjälki”, Mannström korostaa.
Uusia kohteita löytyy Säästökohde voi löytyä aloitetoiminnan tuloksena, kohdekatselmoinnista tai muusta kehitystyöstä. Usein syyniin päätyvät pumppaus, säätöpiirit sekä veden ja lämmön käyttö.
”Vähemmän höyryä, vähemmän polttoainetta”, Mannström tiivistää ja toteaa, että sähköä säästävät ratkaisut ovat lämpöratkaisuja työläämpiä hakea - kaikkea ei ole vielä löydetty.
”Energiantehostamiskohteita koo-taan toimenpidesuunnitelmaan inves-tointikuluineen, hyötyineen, riskeineen ja takaisinmaksuaikoineen. Kohteet ja toteutuksen tuomat hyödyt pisteyte-tään. Tulokset ovat joskus hämmästyt-tävän hyviä”, Mannström kiittelee.
Metsäteollisuus Suomessa on jo pitkään aktiivisesti tehnyt työtä ominaiskulutuksen vähentämiseksi. 1990-luvun alussa keskityttiin paljon mekaanisen massan valmistukseen. Sysäyksen siihen antoivat lukuisat, yhteisesti rahoitetut tutkimus- ja kehityshankkeet, joissa myös silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön rooli oli merkittävä.
Yli 20 vuodessa yhtiö on monessa eri vaiheessa ja monin eri tavoin sitoutunut pienentämään hiilijalanjäl-keään. Tähän lopulta tähtäävät myös energiatehokkuusdirektiivin, -lain ja -sopimuksen velvoitteet, jotka ovat Mannströmin mukaan niin yhtiön joh-
E N E R G I A T E H O K K U U S
Stora Enso vastaa energia- ja ilmastohaasteisiin kaikilla tehtaillaan
”Energiatehokkuusajattelun ohella energiaratkaisujamme ohjaa tuotannon tehostaminen ja raaka-aineiden tarkka hyödyksi käyttö. Esimerkiksi
sellunkeitossa sivuvirtojen hyödyntäminen vähentää materiaalikustannuksia ja vaikuttaa näin paitsi parempaan energiatehokkuuteen, myös
ympäristön suojeluun”, Markus Mannström sanoo.
don, energiatehokkuusasioiden kanssa työskentelevien henkilöiden kuin tuo-tantotyöntekijöidenkin tiedossa.
”Jokainen tehtaan työntekijä on vastuussa energiankäytön vähentämi-sestä. Tässä auttaa paitsi kokemus, myös koulutus ”, Mannström sanoo.
Hän muistuttaa myös innovatiivisuu-den merkityksestä.
”Kannustamme ihmisiä tuomaan esille omia ajatuksiaan ja parannuseh-dotuksiaan. Kantava ajatus on, miten tämän voi tehdä paremmin.”
Energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttavat oleellisesti myös laiteval-mistajien aiempaa energiatehokkaam-mat tuotteet.
”Vuosien varrella markkinoille on tullut aiempaa energiapihempiä lait-teita”, Mannström toteaa.
Energiatehokkuus nivoutuu muihin energiaratkaisuihin
Energian säästön ohella tavoitteena on luopua fossiilisista polttoaineista, joista Stora Enso ei tällä hetkelläkään ole enää riippuvainen. Tähän ovat vaikuttaneet muuttuneiden tehdas-konseptien ohella polttoainevalinnat tehdasvoimalaitoksilla ja uuden tekno-logian mahdollistamat valinnat.
Yksi esimerkki on Stora Enson Suni-lan sellutehdas Kotkassa. Osin työ- ja elinkeinoministeriön investointituen avulla tehtaalla toimii nyt ligniinin mustalipeästä erottava laitteisto. Läm-pöarvoltaan kivihiilin veroista ligniiniä käytettään tällä hetkellä meesauunin energianlähteenä.
”Emme ole kuitenkaan menossa bio-energiasektorille. Tavoitteenamme on
saada puusta irti yhä enemmän jalos-tettuja tuotteita, mennä arvoketjussa pidemmälle. Osa puusta päätyy silti lopulta polttoon: elinkaari on pitkä”, Mannströn selvittää.
Hän mainitsee Stora Enson merkit-tävimmäksi vientituotteeksi volyymi-mielessä paperin. Sen rinnalle ovat nou-semassa kartonkituotteet ja uusiutuvat materiaalit, joiden kysyntä on Mann-strömin mukaan kasvussa maailmalla.
”Toiminnassamme tähtäämme tule-vaisuuden kilpailuedellytysten luon-tiin. Investointikohteiden kirjo on nyt laaja. Tuotannon ohella investoimme energiaratkaisuihin, logistiikkaan ja digitalisaatioon. Innovaatioilla näissä on merkittävä osa.”
Työntekijöitä noin
yli 35 maassa
26 000
Avainlukuja
Vuotuinen tuotantokapasiteetti
miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia
10,5
miljardia neliömetriä aaltopahvia
1,3miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa mukaan lukien 2,5 miljoonaa kuutiometriä lisäarvotuotteita
5,2
miljoonaa tonnia kemiallista sellua
5,7
Reilua energiaa | 98 | Reilua energiaa
Onnistuminen on kiinni ihmisistä
E N E R G I A T E H O K K U U S
Kaupan alalla energiatehokkuutta on parannettu monin keinoin, eikä säästö-tavoitteesta olla kaukana. Ensi kauden haasteeksi jää: missä enää parantaa?
Anu Becker
Anu Becker, Anna Dammert / Kaupan liitto
Ilmastoinnit ja kylmälaitteet on säädetty, ledivalaistus vaihdettu ja toimintatavat ohjeistettu. Kaupan ala oli jo vuoden 2015 alussa kahden prosen-tin päässä energiansäästötavoittees-taan. Energiankäyttöään karsineet 17 yritystä ja 2500 toimipaikkaa vastaavat merkittävää osaa toimialan sähkönku-lutuksesta.
”Toimenpiteitä on tehty todella hyvin, ongelmaksi voi nousta missä enää parantaa seuraavalla kaudella. Ilman uusia innovaatioita emme pysty enää suuremmin tehostamaan toimin-taa, siksi yhden prosentin vuotuinen tavoite on kova”, summaa Kaupan liiton asiantuntija Marja Ola.
Seuraavalle energiatehokkuussopi-musten kaudelle kaupan alan tavoit-
teeksi ollaan sopimassa prosentin vuotuista tehostamista vuoteen 2020 ja 0,75 prosentin tavoitetta edelleen vuoteen 2025.
”Voi sanoa että tämä kausi oli melko teknologiapainotteinen, nyt seuraavalla kaudella keskiöön nousee ihminen. Henkilökunta tulee kouluttaa käyttä-mään oikeita asetuksia ja säästämään energiaa. Tällä alalla työntekijät vaih-tuvat usein, mutta jokainen on saatava mukaan, jottei tehty työ valu hukkaan.”
Seuraavalla kaudella tehostamistoi-mien piiriin halutaan 60 prosenttia toimialan energiankäytöstä vuoden 2018 loppuun mennessä. Myös jo mukana olleiden toimijoiden on liityttävä uudelleen alkavalle kaudelle. Uudet toimijat pääsevät hyötymään suuresti alalle jo syntyneistä hyvistä käytännöistä ja vahvasta osaamisesta. Haasteeksi Ola näkee kaikkien van-hojen toimijoiden mukaan saamisen, kun jo tiukennetun energiankäytön tehostaminen vaatii yhä kekseliäämpiä keinoja.
Päivittäistavarakaupan alalla uskoa ja keinoja löytyy.
Vuoden 2015 alkaessa palvelualan yritykset olivat säästäneet vuosittain
136,3 GWh:ta, euroissa
11 miljoonaa.
Reilua energiaa | 11
E N E R G I A T E H O K K U U S
Kesko on tarkka energiankuluttajaKesko säästää energiatehokkuuden parantamisen ansiosta vuosittain viisi miljoonaa euroa. Taustalla on neljättä vuosikymmentä energiankäytön karsi-mista ja tarkaksi hiottu seurantajärjes-telmä kauppapaikkojen kulutukseen.
Kesko liittyi ensimmäisten joukossa kiinteistö ja rakennusalan energiate-hokkuussopimukseen vuonna 1997, tuolloinkin takana oli jo pitkä pätkä kaupan omaa energiatehokkuustyötä. Kaupan alan energiatehokkuustavoit-teissa Kesko on ollut mukana vuodesta 2008.
”Teimme ennen vuotta 2008 selvityksen energiankäytöstämme, vuosina 1995-2006 Keskossa oli esimerkiksi säästetty 63 prosenttia lämmönkäytössä ja viidennes sähkössä. Sopimustoiminta ei ole ollut draiveri energiansäästöön, vastuullisuus on aina kuulunut keskolaisuuteen, mutta näin säästää myös rahaa”, kertoo Keskon talotekniikkapäällikkö Jari Suuronen.
Kylmälaitteiden kansitus ja lediva-laistukseen siirtyminen ovat taanneet suuren potin noin 65 gigawattitunnin vuosittaisesta säästötavoitteesta, mutta suurimman säästön tuovat tarkat ase-tukset kauppapaikkojen jäähdytyksen, lämmön ja ilmastoinnin käyttöön.
”Ei turhaa jäähdytystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta. Esimerkiksi asiakkaiden poistuessa suljetaan kohdevalot ja sää-detään yleisvalaistusta. Nämä tuntuvat kauhean yksinkertaisilta asioilta, mutta vaativat jatkuvaa seurantaa.”
Energiatehokkuutta hallitaan Kes-kossa pakastimentarkalla energianseu-rantajärjestelmällä. Kauppapaikkojen sähkön, lämmön ja veden kulututusta
pystytään seuraamaan laiteryhmittäin, tällä hetkellä 88 prosenttia toimipai-koista on kulutusseurannan piirissä vähintään sähkön osalta. Systemaat-tisen seurantapalvelun Kesko ostaa Enegialta.
Seurannan tueksi löytyy vastaava ohjausjärjestelmä laitehuollon koordi-noimiseksi, järjestelmän avulla varmis-tetaan että kaikki laitteisto on huollet-tua ja ajan tasalla, ongelmiin pystytään puuttumaan heti.
Tavoitteeseen myös 2025Ensi vuonna käynnistyvällä sopimus-kaudella Kesko on jälleen mukana, energiankäyttöä tulisi nipistää 7,5 pro-senttia vuoteen 2025 mennessä, miten siinä onnistutaan?
”Jo 2008 tuntui, että kun nyt on jo tehty niin paljon, mistä enää sääs-tää. Nyt on sama fiilis. Toisaalta kun pystyimme tuohon, niin miksi emme pystyisi nytkin, teknologia kehittyy tukena koko ajan.”
Tällä hetkellä 200 Keskon 700 toimi-paikasta on etävalvonnassa, eli niiden energiankäyttöä pystytään seuraamaan reaaliajassa ja puuttumaan poikkeamiin saman tien. Loppujen kohteiden saa-minen tämän tarkkailun piiriin tulee
tehostamaan energiankäyttöä reilusti entisestään.
”Mitään megaloikkaa meillä ei ole tiedossa, ellemme innostu aurinkopa-neeleista”, Suuronen naurahtaa.
Yksi harppaus piilee jälleen kylmä-osastolla, parin viime vuoden ajan kyl-mälaitteissa on siirrytty hiilidioksidi-järjestelmiin, joiden avulla hukkalämpö pystytään hyödyntämään paremmin.
”Meidän eväämme tulevalle kau-delle on seuranta ja jälleen seuranta. Pidämme huolen että teknologiaa ylläpidetään optimaalisella tasolla. Haluamme olla kehityksen kärjessä ja miettiä uusia ratkaisuja.”
Vuonna 2015 Keskossa oli meneillään
1564 toimenpidettä energian säästämiseksi.
Jari Suuronen kertoo Keskon sopeuttaneen
sujuvasti energiankulutuksensa myös kaup-
pojen aukioloaikojen vapautuessa etäohjauk-
sen avulla.
S-ryhmän toimipaikkaverkoston pinta-ala kasvoi vuosien 2009 – 2014 aikana 34 prosenttia, säästötoimenpiteet purivat energiankulutukseen samaan aikaan 12 prosentin laskun.
SOK on parantanut energiatehokkuut-taan entistä systemaattisemmin kulu-vana sopimuskautena, yritys on mukana kolmen eri toimialan sopimuksissa, kaupan alan ohella S-ryhmän hotellit säästävät matkailu ja ravintola-alan toimenpideohjelman mukaan ja polt-tonesteiden jakelua tehostetaan Höylän sopimuksessa.
”Meillä on 20 itsenäistä Osuus-kauppaa, joten emme pysty ohjaamaan energiansäästöä ketjuohjauksella. Energiatehokkuus on kuitenkin siitä kiitollista, että kustannussäästöt tulevat mukaan, eihän meillä tämän hyötyä kyseenalaistavia ihmisiä ole”, kuvaa SOK:n vastuullisuuspäällikkö Terhi Salminen.
Viime vuoden aikana koko S-ryhmän suhteellinen energian kulutus laski viisi prosenttia ja sähkönkäyttö reilut kaksi energiantehostamistyön ansiosta.
Kaupan alalla SOK pääsee lähim-mäksi kauden yhdeksän prosentin sääs-tötavoitetta, potentiaali löytyy alalle tyypillisesti kylmälaitteiden parannuk-sista, valaistuksesta ja ilmanvaihdosta. Salminen korostaa myös myymälä-henkilökunnan merkitystä, he näkevät mikä toimii, mikä ei.
Hotellikiinteistöjen kohdalla säästöratkaisuja täytyy miettiä ja kehittää enemmän, eikä tavoitteissa päästä tällä hetkellä kaupan lukuihin. Lisäksi S-ryhmän ABC-asemat ja usein vuokratiloissa toimivat ravintolat ovat
sopimusten ulkopuolella.”Osittain tästä syystä olemme asetta-
massa omaa energiansäästötavoitetta, joka on ensi kauden energiatehokkuus-sopimuksen tavoitetta kovempi, tarkan tavoitelukeman julkistamme syksyllä.”
Säästäminen vaatii rahaaTavoitteen kiristämisestä huolimatta Salminen toteaa, että helpot hedelmät energiansäästössä on nyt poimittu. Lai-tesäätöjen optimoinnista on siirryttävä investointeihin ja tälle on löydettävä rahoitus.
”Olemme nyt käymässä läpi kaikkien 1600 toimipaikan energiankulutuksen
ja asettamassa toimipaikkakohtaiset tavoitteet ensi vuoden loppuun mennessä. Näin saamme selville mitä missäkin koh-teessa on milloinkin tehtävä ja pystymme kohdistamaan investoinnit sinne, missä ne ovat tehokkaimpia.”
Lähitulevaisuudessa saneerataan kylmälaitteita, investointeina ne ovat kalliimmasta päästä, mutta tuovat myös suurimman säästön. Pilottihankkeena toi-mii vaikkapa Alepa Lintuvaara Espoossa, hiilidioksidia käyttävän jäähdytyslaitteis-ton hukkalämpö lämmittää kiinteistön lähes täysin ja lisäenergiaa tarvitaan ainoastaan pakkasen kiristyessä.
SOK etsii pienempää tehoa toi-mipaikkojen energiankulutukseen myös kehittämällä joustoa kulutuksen puolelle, tavoite on saada kiinteistöt löytämään ja säätämään itse itselleen sopiva kulutustaso. Tämän vuoden lop-puun mennessä puolet sähkönkäytöstä halutaan kattaa omalla tuulivoimatuo-tannolla.
S-ryhmä asettaa säästötavoitteen 1600 toimipaikalle
S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Terhi Sal-
minen kuvaa energiatehokkuussopimuksen
olleen hyvä kannustin, tehokkainta on saada
valita itse toimintatavat.
Oman energiansäästö- tavoitteen julkistamme syksyllä
Reilua energiaa | 1312 | Reilua energiaa
Palveluala on mukana elinkeinoelämän energiatehokkuus- sopimuksessa
Yritysten yhteenlaskettu tavoite on tehostaa vuosittaista
energiankäyttöään
139GWh:ta
Tavoitellaan
7,5%energiasäästöä,
välitavoitteena on 4 prosenttia vuoteen
2020 mennessä.
Kausi 2008 - 2016
Kausi 2017 - 2025
Yritysten tavoite on saavuttaa liittymisvaiheessa asetettava
vuotuinen energiansäästötavoite (MWh/a), joka vastaa yhdeksää
prosenttia liittymisvaiheessa ilmoitetusta energiankäytöstä.
E N E R G I A T E H O K K U U S
Reilua energiaa | 1514 | Reilua energiaa
Matkailu- ja ravintola-alaa erottaa muista elinkeinoelämän toimijoista pienten ja keskisuurten yritysten suuri määrä. Alan toimipaikkoja on ympäri Suomea yhteensä 25 000.
Anu Becker
Anu Becker, Haikon kuvapankki, Ruka-
Kuusamon kuvapankki
”Toimialaa kuvaa kiinteiden kustan-nusten suuri määrä, resurssitehokkuus on sisäänrakennettua, koska näin saadaan enemmän viivan alle”, toteaa lakimies Tiina Vyyryläinen Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry:sta. Toisaalta esimerkiksi ravintolayrittäjät toimivat usein vuokratiloissa, eivätkä siten voi vaikuttaa merkittävästi kiinteistön energiankulutukseen.
Suurin siivu säästöistä onkin onnis-tuttu tekemään suurempien yritysten toimesta majoitusalalla ilmanvaihdon, valaistuksen ja lämmöntalteenoton toimenpiteillä, sekä energiaintensiivi-sissä hiihtokeskuksissa rinteidenhoitoa automatisoimalla.
Nykyisellä sopimuskaudella mukana
olevat yritykset ovat vuosina 2007–2015 säästäneet yhteensä 1,5 miljoo-naa euroa, energiaa säästyy vuosittain noin 20,8 GWh. Kauden lopun tavoit-teesta on säästetty reilu kolmannes.
”Asetettua yhdeksän prosentin tavoi-tetta emme tule saavuttamaan, mutta tämä on kuitenkin taloustilanteen huomioiden hyvä tulos. Alalla on myös tehty paljon energiansäästötoimia, joita yrittäjät eivät ole raportoineet.”
Palautetta raportointijärjestelmän raskaudesta pienyrittäjille on sen sijaan tullut, seuraavalle kaudelle raportoin-nin työkalu muokataan käyttäjälähei-semmäksi.
Puolet energiankäytöstä mukaanMatkailu- ja ravintola-alan liiton tavoite on saada seuraavalle kaudelle mukaan yritysjoukko, joka kattaa puolet toimi-alan energiankäytöstä. Tällä kaudella sopimukseen on liittynyt 55 yritystä tuoden mukanaan 227 toimipaikkaa.
Vyyryläinen on varma toimialan suuresta potentiaalista, mutta huolehtii pienempien yritysten taloudellisista edellytyksistä mukaan lähtemiselle.
Energiankäytön tehostamisen mah-dollistava tuki on usein tarpeen, jollei välttämätön.
Elämysalalla kuluttajan kokemus yrityksen säästötoimista on avainase-massa, ympäristövastuun ottamista arvostetaan, mutta asiakkaat pitävät myös kiinni laatuvaatimuksista vaik-kapa suihkun vedenpaineen suhteen.
”Toimiala elää mielikuvista ja fiiliksestä asiakkaalle, energiankäyttö on tässäkin nouseva teema. Asiakas arvostaa että ympäristönäkökulma on huomioitu palveluiden tuottamisessa, meidän on hyödynnettävä tätä vielä paremmin markkinoinnissa.”
Matkailu- ja ravintoalalla säästää pienyrittäjä
Toimiala elää mielikuvista ja fiiliksestä asiakkaalle, energiankäyttö on tässäkin nouseva teema.
E N E R G I A T E H O K K U U S
Reilua energiaa | 1716 | Reilua energiaa
Hiihtokeskukset ovat energiainten-siivisiä palveluntarjoajia, potentiaali energiansäästöön voi suurimmissa hiihtokeskuksissa olla satoja mega-wattitunteja, eli kymmeniä tuhansia euroja.
Yksi henkilö kuluttaa laskettelu-päivän aikana noin 20 kilowattituntia energiaa, määrä vastaa kylpylälomaili-jan päiväkulutusta. Hiihtokeskuksessa suurin osa energiasta kuluu hisseihin, valaistukseen ja ennen kaikkea lume-tukseen.
Ruka-keskus on tehnyt loppusuoralla olevan sopimuskauden aikana monia ja monentasoisia säästötoimia.
”Lumetusjärjestelmä on automati-soitu, lumiaitoja kehitetty ja rakennettu lisää, rinnevalaistus keskitetty ja auto-matisoitu, kuljetuskalustoa uusittu ja henkilökuntaa koulutettu esimerkiksi rinnekoneiden energiatehokkaaseen ajotapaan”, luettelee Rukan ympäristö-vastaava Jusu Toivonen.
Ruka on myös kehittänyt energi-ankulutuksen mittausta ja seurantaa.
Tämän mukaan esimerkiksi lume-tuksen automatisoinnilla säästetään vuosittain 180 megawattituntia. Kannustinohjelma rinnekoneiden energiapihimpään ajotapaa on tuonut 50 megawattitunnin vuosisäästön.
Suurimman takaiskun energiate-hokkaalle toiminalle tuovat lämpimät talvet.
”Varsinkin jos alkukaudesta ei saada kunnon pakkaskelejä, on sillä monia vaikutuksia energiatehokkuuteen. Lunta on silloin pakko yrittää tehdä, vaikka se ei energiatehokkuuden näkö-kulmasta olekaan optimaalisinta.”
Toivonen arvioi, ettei Ruka aivan onnistu nipistämään yhdeksää pro-senttia energiankäytöstään, mutta on hyvin tyytyväinen hiihtokeskuksessa aikaansaatuun laajaan ja monitasoiseen energiansäästöön.
”Seuraavalle sopimuskaudelle liitty-misestä emme ole vielä tehnyt päätöstä, mutta koemme energiatehokkuusso-pimuksen hyödylliseksi työkaluksi, joten sen puolesta ei ole mitään esteitä sopimuksen jatkamiselle.”
Ruka automatisoi lumetuksen
Haikon kartano liittyi matkailu – ja ravitsemusalan toimialasopimukseen vuonna 2008 yhtenä ensimmäisistä hotelleista Suomessa.
Ilmastointia ja lämmitystä ohja-taan Haikossa aika- ja tarvelähtöisesti. Esimerkiksi kokoustilojen ilmanvaihto käynnistyy ilman hiilidioksipitoi-suuden mukaan. Lämmitykselle on ohjattu lämmönpudotusjärjestelmä. Systemaattisuudesta kertoo, että myös parkkipaikkojen lämmitystä ohjataan pakkaslukeman mukaan.
Rannikon kylpyläkartano on lämmennyt osin merilämmöllä jo 35 vuoden ajan.
”Kesällä saamme merestä jopa 80 prosenttia tarvittavasta lämmöstä. Kysyntähuippuina käytämme lisäksi maakaasua ja kovimmilla pakkasilla myös lämmitysöljyä. Kokovuoden kes-kiarvona noin 60 prosenttia lämmityk-sestä katetaan merilämmöllä”, kertoo Haikon hallituksen puheenjohtaja Veikko Vuoristo.
Kylpyläosasto on energiansääs-tön ympäristönä vaativa, altaat sekä sisäilma on pidettävänä lämpimänä ja
saunat ahmivat sähköä. Energiankäytön tehostamiselle on löydettävä toimiva tasapaino asiakastyytyväisyyden kanssa.
”Allasosastolla olisi helppo tuhlata energiaa. Ilmanvaihdon balanssin on oltava kaiken aikaa oikea. Kosteasta ilmasta samoin kuin useiden saunojen tuottamasta lämmöstä saadaan paljon energiaa talteen toimivan lämmöntal-teenoton kautta.”
Lämmön hyödyntäminen onkin keskeisin energiansäästökeino allas-osastolla.
”Altaiden lämpötilan pitäminen asiakkaita miellyttävällä minimitasolla säästää energiaa ilman että asiakas-tyytyväisyys laskee. Juuri päättyneen remontin yhteydessä lähes kaikki valaistus muutettiin led-valoiksi.”
Vuoriston mukaan Haikossa pyritään kuuntelemaan asiakkaita herkällä kor-valla, asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Saunojen päälläoloajat ja allaslämmöt pyritään optimoimaan riskeeraamatta asiakastyytyväisyyttä.
Päättyvällä sopimuskaudella ener-giankäytön tehostaminen on tuonut
Haikon kartanolle 10 – 20 000 euron vuosittaiset säästöt. Jos merilämmön käyttö lasketaan mukaan, kaudella on säästetty satoja tuhansia euroa.
”Olemme jo aika pitkällä energia-tehokkuudessamme. Jatkossa ilmas-toinnin käyntiajat ja lämmitysverkon balansointi täytyy pitää jatkuvasti kriittisen tarkastelun kohteena. Myös kylpyhuoneiden lattialämmityksien säädöillä saattaa olla pientä säästöä saatavissa.”
Haikon kartano lämmitetään merestä
Energiankäytön tehostamiselle on löydettävä toimiva tasapaino asiakastyy-tyväisyyden kanssa.
Lumetuksen automatisoinnilla säästetään vuosittain
180
megawattituntia
E N E R G I A T E H O K K U U S E N E R G I A T E H O K K U U S
Reilua energiaa | 1918 | Reilua energiaa
Energiavirastossa Energiatehokkuus-ryhmää vetävä Heikki Väisänen on seurannut likeltä energian säästön kehittymistä Suomen kunnissa ja elinkeinoelämässä 30 vuotta. ”Oppi ja kokemus ovat karttuneet ensiaskeleis-ta. Me olemme energiatehokkuuden kärkimaita EU:ssa.”
Tuula Sipola
Anu Becker
Energiavirastossa Energiatehokkuus-ryhmää luotsaava Heikki Väisänen voi tarkastella energiankäytön tehos-tamiseen ja energian säästämiseen kohdistettujen hankkeiden kehittymistä laajalla perspektiivillä ja 30 vuoden kokemuksella.
Väisäsen perehtyminen energian-säästöön sai sysäyksen 1986 hänen siirtyessään suunnittelutehtävistä ener-giakatselmuksia ja -analyysejä tekevän ryhmän päälliköksi Insinööritoimisto Olof Granlundilla. Se tarjosi tuolloin kat-selmuspalveluja ja teknisiä selvityksiä erityyppisiin ja -ikäisiin rakennuksiin.
Väisänen siirtyi Energiavirastoon työ- ja elinkeinoministeriöstä, jossa hän vastasi energiatehokkuusasioista ylitar-kastajana. Energiavirastoon hän siirtyi samalla, kun ministeriö siirsi näiden asioiden hoidon sinne pari vuotta sit-ten. Ennen ministeriötä hän työskenteli useita vuosia Motivassa.
Valtion tuet energian säästöön eivät 1980-luvun alussa olleet vielä vakiin-tuneet. Kauppa- ja teollisuusministeriö lähti asiassa liikkeelle kehityshankkeella, jonka tarkoituksena oli saada energia-katselmustoiminta käyntiin.
”Kehitysrahaa riitti pariksi vuodeksi. Kovin lentävää lähtöä energian säästöön sillä ei saanut aikaan, mutta sysäys oike-aan suuntaan tuli”, Väisänen muistaa.
Energiatehokkuus tuo menestystä
Heikki Väisänen toimii Suomen edustajana Euroopan komission johdolla
toimivassa EED-komiteassa. Häntä harmittaa se, että Suomen halutaan
ryhtyvän muiden mukana meille soveltumattomiin säästötoimiin. ”Pääasi-
ana näyttää olevan kaikkien 28 jäsenmaan laittaminen samalle lähtöviivalle
toteuttamaan yhdenmukaisia säästötoimia.”
21 | Reilua energiaa
>
E N E R G I A T E H O K K U U S
kunnille energiatehokkuussopimus voi olla liian raskas”, Väisänen selvittää ja muistuttaa, että energiansäästöön kannattaa aina panostaa, vaikkei laki tai sopimus siihen kuntaa velvoittaisikaan.
Jo ensimmäisenkin kauden ener-giansäästötoimet osoittivat rohkaisevia tuloksia ja rakensivat kunnon pohjan nykyiselle energiatehokkuuskaudelle 2008-2016.
”Tulokset, joita energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sitoutuminen tuo, ovat jo hyvin nähtävissä. Parhaat yritykset ovatkin pitkällä tässä. Suo-
messa näitä asioita on ylipäätään tehty pitkäjänteisesti ja fiksusti”, Väisänen kiittää.
Euroopan unioni asetti vuonna 2007 tavoitteeksi vähentää energian koko-naiskulutusta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, verrattuna siihen kehi-tykseen, mikä olisi seurannut ilman uusia toimia. Energiatehokkuustoimet nähdään myös Suomessa hyväksi kei-noksi varmistaa kestävä energiahuolto, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, lisätä energian toimitusvarmuutta ja vähentää tuontikustannuksia sekä toi-saalta lisätä yritysten kilpailukykyä.
Energiakatselmuksista ei Suomessa ollut lainsäädäntöä ennen vuoden 2015 alussa voimaan tullutta energia-tehokkuuslakia, jolla pannaan Euroo-pan parlamentin ja neuvoston ener-giatehokkuusdirektiivin velvoitteita kansallisesti täytäntöön. Energiatehok-kuuslailla velvoitetaan suuret yritykset tekemään yrityksen energiakatselmus neljän vuoden välein.
Nykyinen, vapaaehtoisuuteen perus-tuva, energiakatselmustoiminta pienillä
ja keskisuurilla yrityksillä sekä kunnilla jatkuu entisellään.
Suomi on kärkimaaEU:n energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan loppuvuodesta 2012. Energia-tehokkuussopimukset ovat Suomessa yksi keskeinen politiikkatoimi sen velvoitteiden toimeenpanossa.
Kolmas energiatehokkuussopimus-kausi käynnistyy Suomessa vuoden 2017 alusta, ja se kestää 2025 loppuun. Energiavirasto on osallistunut näiden sopimusten valmisteluun ja vastaa niiden toimeenpanosta työ- ja elinkein-oministeriön ohjauksessa.
Energiavirasto tilaa Motivalta energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämiseen ja toimien säästövaikutusten arviointiin sekä EU:n direktiivien ja muiden kansainvälisten sitoumusten mukaisiin raportointeihin liittyviä tehtäviä.
”Tuleva kausi ei tuo sopimusvel-voitteisiin isoja muutoksia tullessaan. Porkkanat energiansäästöön ovat nekin melko samoja: energiatukea katsel-muksiin ja investointeihin”, Väisänen selvittää.
Hän perään kuuluttaa yhteistä tah-totilaa.
”Vain harva, ehkä promille mukana olevista liki 800 liittyjästä, on irtisa-noutunut tai irtisanottu energiate-hokkuussopimuksesta. Monet ovat jo ilmaisseet halusta liittyä uudelle sopimuskaudelle.”
Väisänen on mielissään. EU on anta-nut Suomelle puhtaat paperit energi-asäästötavoitteiden hoidossa.
”Suomi on niiden neljän maan joukossa, joiden on arvioitu saavut-tavan jaksoa 2014-2020 koskevan sitovan energiansäästötavoitteen. Muut kärkimaat tässä ovat Irlanti, Ranska ja Tanska.”
Markkinointia unohtamattaVuoden 1992 alussa ministeriö alkoi pitkäjänteisesti edistää ja avustuksin tukea energian tehokasta käyttöä. Tähän liittyy myös Energiansäästön Palvelukeskus Motivan perustaminen. Sen toiminta käynnistyi keväällä 1993 kauppa- ja teollisuusministeriön asetta-mien tulostavoitteiden ja toimintamää-rärahojen puitteissa.
Diplomi-insinööri Heikki Väisänen oli ensimmäisiä Motivaan rekrytoituja konsultteja. Hän ryhtyi ensi töikseen rakentamaan Suomeen energiakatsel-musohjelmaa ja siihen liittyvää liiketoi-mintaa. Alkuajoista lähtien Motivassa haluttiin pyörittää toimintaa niin, että sillä saataisiin aikaan pysyvää bisnestä energiakatselmuksia tarjoaville kon-sulteille.
Laadukkaan katselmustoiminnan perusteiden luominen oli haastava tehtävä. Hankkeessa uurastivat vuoden päivät Motivan leipiin siirtyneen Väisä-sen ohella konsultit Insinööritoimisto Olof Granlundilta, teollisuuden kon-sultointiin perehtyneeltä PI-yhtiöiltä ja Ekonosta.
Ensimmäinen energiansäästösopimus allekirjoitettiin 1997. Väisänen muistaa idean vapaaehtoisista sopimuksista saa-neen Suomessa alkunsa, kun kaksikko Pentti Puhakka työ- ja elinkeinominis-teriöstä ja Jouni Punnonen Metsäteol-lisuus ry:stä tekivät tiedustelumatkan asiasta Hollantiin.
”Itse koin, että tästä urkenee jotain hyvää ja merkittävää Suomessakin”, Väisänen kertoo.
Sopijapuolina olivat kauppa- ja teolli-
suusministeriö, Kuntaliitto ja toimi-alajärjestöjä. Ensimmäinen kausi kesti vuoden 2007 loppuun.
”Ensimmäinen sopimuskausi opetti markkinoinnin tarpeellisuuden kan-tapään kautta. Kun energiansäästön ja sopimuksen etuja ei rummutettu laajasti, ei kiinnostuneita ilmaantunut oveen koputtelemaan siinä määrin kuin kuviteltiin ja oikeasti olisi ollut mahdollista”, Väisänen kertoo ja toteaa, että pari vuotta näitä koputtelijoita odoteltiin ennen kuin markkinointi toden teolla käynnistettiin.
Asukasluvulla mitattuna noin puolet kunta-alasta liittyi lopulta sopimuk-seen ensimmäisellä kaudella. Nykyi-sessä energiatehokkuussopimuksessa kattavuus on noin 75 prosenttia. Kaikkiaan sopimusjärjestelmässä on mukana 136 kuntaa ja laajasti eri aloilta noin 650 yritystä.
Jaksolla 2008-2014 energiatehok-kuustoimet ovat tuottaneet yli 12 tera-wattitunnin energiansäästön. Rahassa mitattuna vuotuinen kustannussäästö on lähes 450 miljoonaa euroa.
”Valitettavasti sopimukseen liitty-neitä on jouduttu heittämään uloskin, kun mitään ei ole liittymisen jälkeen kuulunut. Kaikkien liittyneiden energi-ankäyttö on mukana säästötavoitteessa ja silloin tulisi kaikkien osoittaa siinä kehitystä”, Väisänen sanoo.
Energiatehokkuus vaikuttaa laajasti”Käytännössä kaikki suurimmat kau-pungit ja kunnat ovat meneillään ole-valla toisella sopimuskaudella mukana. Kaikkein pienimmille, ehkä vain muu-tamia julkisia rakennuksia omistaville,
Energiakatselmusten tavoitteena on analysoida katselmuskohteen, kuten teollisuus- ja palvelurakennusten, energiankäyttö, selvittää energiansäästö-potentiaali ja esittää kustannustehokkaita toimenpide-ehdotuksia energia- tehokkuuden parantamiseksi.
Vapaaehtoiset, tuetut energiakatselmukset ovat erillisten ohjeiden mukaisesti toteutettuja ja raportoituja kokonaisvaltaisia energiankäytön ja energiansäästömahdollisuuksien kohdekartoituksia. Niissä tarkastellaan myös mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa.
>
E N E R G I A T E H O K K U U S
Reilua energiaa | 2322 | Reilua energiaa
Tero Liikkanen
Tavallista lämpimämpi sää ja sähkön nettotuonnin kasvu pienensivät Suo-men päästökauppasektorin päästöjä vuonna 2015 noin 3,3 miljoonaa tonnia. EU:n päästökauppaan kuulu-vien suomalaisten laitosten yhteis-päästömäärä oli 25,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2015. Päästöt pienenivät nyt toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2014 vastaavat päästöt olivat 28,8 miljoonaa tonnia ja vuonna 2013 31,5 miljoonaa tonnia.
Suomessa päästöjen pienenemiseen vuonna 2015 vaikuttivat lämpimänä jatkunut sää sekä kotimaisen sähkön erillistuotannon korvaaminen säh-kön tuonnilla. Päästöt vähenivätkin eniten polttolaitoksilla, joiden päästöt pienenivät yli 3,3 miljoonaa tonnia
Päästökauppasektorin päästöt pienenivät 3,3 miljoonaa tonnia
Kuva 1 Päästökauppasektorin merkittävimpien polttoaineiden käyttö vuosina 2013-2015
300 000
250 000
200 000
150 000
100 000
50 000
02013
Maakaasu Kivihiili Turve
Kestävyyskriteerit täyttävät biopolttoaineet
Päästökauppasektorin kokonaispäästöt
2014 2015
35
30
25
20
15
10
5
0
POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ (TJ) 2013-2015
milj. tCO2TJ
Energiavirasto neuvottelee päästökaupan pelisäännöistä
Päästökauppadirektiivin artiklan 21 mu-kainen vuosittainen raportointi direk-tiivin soveltamisesta on yksi komission keinoista valvoa päästökaupan täytän-töönpanoa ja säädösten noudattamista jäsenmaissa. Energiaviraston lisäksi ns. Artikla 21 -raportointiin osallistuvat työ- ja elinkeinoministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, FINAS sekä Ahvenanmaa.
Kesäkuun loppuun mennessä komis-siolle toimitettavassa raportissa ilmoitetaan päästöoikeuksien jako-järjestelyihin, rekisterin toimintaan, päästöjen tarkkailuun, raportointiin ja todentamiseen sekä akkreditointia kos-kevien täytäntöönpanotoimenpiteiden soveltamiseen liittyviä tietoja, tapahtu-mia ja poikkeamia. Kyseessä on varsin kattava raportti, jonka täyttäminen on Suomessa onnistunut edistyksellisten tietojärjestelmien ansiosta kohtalaisen vaivattomasti jo ensimmäisestä päästö-kauppakaudesta lähtien.
Komissio kerää kaikkien jäsenmai-den vastaukset yhdeksi raportiksi ja julkaisee yhteenvetoraportin saatuaan vastaukset esittämiinsä lisäkysymyk-siin. Kyselyiden lisäksi komissio valvoo jäsenmaita tekemällä maatarkastuksia ja vertaisarviointeja, joissa hyödynne-tään muiden jäsenmaiden asiantunti-joiden osaamista.
Pöydällä useita parannusehdotuksiaKomission valvonta perustuu pääs-tökauppadirektiiviin ja sen nojalla annettuihin asetuksiin ja ohjeisiin. Päästökauppadirektiiviä ollaan uudis-tamassa seuraavalle päästökauppakau-delle. Energiavirasto seuraa aktiivisesti kehitystyötä ja pyrkii vaikuttamaan omalta osaltaan päästökauppajärjestel-män kehitykseen siten, että pelisäännöt olisivat tarkoituksenmukaiset ja hallin-nollisen byrokratian määrä ei ainakaan kasva.
Meneillään olevan päästökauppakau-den ensimmäiset vuodet ovat jo osoit-
taneet, että esimerkiksi osa päästöjen tarkkailuun ja raportointiin liittyvistä vaatimuksista ei ole missään suhteessa mahdollisesti syntyvien päästöjen mää-rään. Näihin epäkohtiin virasto pyrkii vaikuttamaan komission työryhmissä jo meneillään olevalla päästökauppa-kaudella.
Parannusehdotuksia on viety eteen-päin useita. Osa kehitysehdotuksista on tehty pohjoismaisena yhteistyönä mikä on verrattain uutta päästökaupassa, vaikka muissa asioissa näin on toimittu jo pitkään. Suomessa päästökaupan piiriin kuuluu satoja pieniä laitoksia, joiden vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat kokonaisuuden kannalta ole-mattomat. Erityisesti näiden laitosten osalta on tarpeen tarkastella vaatimus-ten järkevyyttä ja vähentää hallinnol-lista byrokratiaa.
Tuulia Lepistö
Johtaja, Päästökauppa
Reilua energiaa | 25
Kuv
a: L
auri
Rot
ko
Valoa asiaan
P Ä Ä S T Ö K A U P P A
edellisvuoteen verrattuna. Mineraaliöl-jyn jalostuksen päästöt pienenivät noin 178 tuhatta tonnia. Vastaavasti rauta- ja terästehtaiden päästöt kasvoivat lähes saman verran, noin 170 tuhatta tonnia hiilidioksidia.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö Suomessa laski nostaen uusiutuvien
energialähteiden osuutta energian kokonaiskulutuksesta. Päästökaup-pasektorilla maakaasun kulutus laski vuonna 2015 yhteensä noin 16 pro-senttia. Kivihiilen kulutus puolestaan väheni lähes 30 prosenttia edellisvuo-teen nähden. Turpeen käyttö vähentyi edellisestä vuodesta noin 6 prosenttia.
Uusiutuvien, kestävyyskriteerit täyt-tävien polttoaineiden käyttö päästö-kauppasektorilla väheni noin prosentin edellisestä vuodesta.
Vuosittaiset päästökauppasektorin päästötiedot ovat saatavissa Energiavi-raston kotisivuilta osoitteesta www.energiavirasto.fi/paastotiedot.
VUODEN 2015 PÄÄSTÖT TOIMIALOITTAIN
>
>
Polttolaitokset 12 518 820
2 912 592
4 695 632
2 798 835
2 518 647
42 225
Mineraaliöljyn jalostus
Rauta- ja terästehtaat, mukaan lukien jatkuva valu
Muut direktiivin 2003/87/EY 24 artiklan mukaisesti hyväksytyt
toiminnot (opt-in)
Massan ja paperin valmistus
Muut*
15 000 00012 000 0009 000 0006 000 000
Päästöt [t CO2]
3 000 0000
* Metallimalmien pasutus ja sintraus ja pelletointi | Rautamalmien, rauseokset mukaan luettuina, valmistus ja jalostus polttoyksiköissä | Muiden kuin rautametallien tuotanto tai jalostus polttoyksiköissä | Sementtiklinkkeriä tuottavat laitokset | Kalkin tuotanto tai dolomiitin tai magnesiitin kalsinointi | Lasia ja lasikuituja valmistavat laitokset | Keraamisia tuotteita polttamalla valmistavat laitokset | Mineraalivillan valmistus lasista, kivestä tai kuonasta | Kipsin kuivaus tai kalsinointi tai kipsilevyjen ja muiden kipsituotteiden valmistus | Suurissa erissä tuotettavien orgaanisen kemian kemikaalien tuotanto | Vetykaasun ja synteesikaasun tuotanto | Typpihapon tuotanto
Reilua energiaa | 2524 | Reilua energiaa
Sähkönkäyttäjät voivat hakea korvaus-ta päästökaupan kustannusvaikutuk-sista jo tämän vuoden tiedoilla.
Anna-Maija Sinnemaa
Päästökauppa aiheuttaa suoria kustan-nuksia sen piirissä oleville toimijoille, jotka joutuvat kattamaan hiilidiok-sidipäästönsä markkinahintaisilla päästöoikeuksilla. Lisäksi päästökau-pan arvellaan aiheuttavan epäsuoria kustannuksia sähkönkäyttäjille, kun sähköntuottajat siirtävät sähköntuotan-nosta aiheutuvat hiilidioksidikustan-nukset sähkön hintaan, jolla on hintoja nostava vaikutus.
Päästökauppadirektiivin mukaan EU-jäsenmaat voivat kompensoida näitä niin kutsuttuja päästökaupan epäsuoria kustannuksia tietyille ”hiilivuodon” kannalta riskialttiille toimialoille. Täl-laiset toimialat kilpailevat globaaleilla markkinoilla, missä niiden kilpailijoilla ei ole vastaavia EU:n päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia. Hiilivuodolla tarkoitetaan tuotannon siirtymistä EU-alueen ulkopuolelle vähemmän säänneltyihin ja kustannuksiltaan alhai-sempiin maihin, minkä seurauksena kasvihuonekaasupäästöt saattavat muo-dostua suuremmiksi siihen verrattuna, että tuotanto pysyisi EU:ssa.
Suomessa otetaan käyttöön tukijär-jestelmä, missä tietyille, tuotannossaan paljon sähköä käyttäville laitoksille korvataan päästökaupan aiheuttama sähkönhinnan nousu ja siitä syntynyt lisäkustannus. Päästökaupasta aiheutu-van sähkön hinnan nousun kompensoi-minen energiaintensiiviselle teollisuu-delle on kirjattu pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan. Tukijärjestelmää varten tarvittavan lainsäädännön valmistelusta vastaa työ- ja elinkei-noministeriö.
Tukea voi hakea vuonna 2017EU:n komissio on vuonna 2012 julkais-sut suuntaviivat tietyille päästökaup-paan liittyville valtiontukitoimenpi-teille. Suuntaviivoissa on määritelty reunaehdot miten paljon, kenelle ja kuinka kauan jäsenmaat saavat kom-pensaatiotukea myöntää. Iso osa tukeen oikeutetuista toimialoista kuuluu päästökaupan velvoitteen piiriin, mutta mukaan mahtuu myös muita toimi-aloja. Merkittävimmät tuen saajat ovat metsä-, teräs ja kemianteollisuus.
Suomen bruttokansantuotteesta
kompensaatiotukeen oikeutettujen toimijoiden osuus on Pellervon talo-ustutkimuksen tekemän selvityksen mukaan yli kaksi prosenttia. Tämä on huomattavasti enemmän kuin muissa EU-maissa. Päästökaupasta johtuvaa sähkönhinnan nousua kompensoi tällä hetkellä kahdeksan muuta maata, muun muassa Saksa, Norja ja Alankomaat.
Myönnettävän tuen kokonaismäärä on sidottu jäsenmaiden päästöoikeuk-sien huutokaupoista saamien tulojen määrään. Yksittäiselle laitokselle myönnettävän tuen määrään vaikut-tavat muun muassa päästöoikeuden markkinahinta sekä laitoksen sähkön käyttö tai tuotantotiedot. Kompen-saatiotukijärjestelmä on toistaiseksi määräaikainen ja kattaa kuluvan pääs-tökauppakauden vuoteen 2020 asti.
Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa,
että Energiavirasto toimii Suomessa kompensaatiotuen myöntämisestä ja hallinnoimisesta vastaavana viran-omaisena. Tukea voisi hakea ensim-mäisen kerran vuonna 2017 perustuen vuoden 2016 tietoihin. Energiaviras-tossa onkin ryhdytty valmistelemaan tulevaa järjestelmää. Virasto tiedottaa tarkemmin tukijärjestelmästä, tuen hakemisesta ja sen aikatauluun liitty-vistä yksityiskohdista syksyllä 2016. Aiheesta tullaan järjestämään myös yksi tai useampi infotilaisuus.
Uutta tukea energiaintensiivisen teollisuuden sähkönkäytölle
Paula Uitto
Energiavirasto kehittää unionin rekiste-rin käyttäjille REKA-asiointijärjestel-mää, joka on tarkoitus avata asiakkai-den käyttöön syksyllä 2016. REKA helpottaa päästöoikeustileihin liittyvää asiointia, sillä sen myötä luovutaan pääosin paperisista lomakkeista ja siir-rytään sähköiseen asiointiin.
Asiakkaat kirjautuvat REKAan omilla verkkopankkitunnuksillaan, joten erillisiä käyttäjätunnuksia ja salasanoja ei järjestelmää varten tarvitse luoda.
Asiakkaat voivat tehdä REKAssa pääs-töoikeustileihin liittyviä hakemuksia, kuten tilien avauksia, sulkemisia ja tilinedustajien muutoksia. REKAssa voi myös tehdä päästöoikeustileihin liitty-viä päivityspyyntöjä sekä ottaa yhteyttä Energiavirastoon.
Asiointi tapahtuu sähköisillä lomak-keilla, joihin annetaan mahdollisim-man paljon esitäyttötietoja. Hakemuk-set myös allekirjoitetaan sähköisesti järjestelmässä.
REKA tehostaa myös hakemusten käsittelyä Energiavirastossa, sillä se automatisoi monia asiankäsittelyn vaiheita, sekä mahdollistaa hallintopää-tösten teon sähköisesti. REKAn kautta hallintopäätökset voidaan myös antaa sähköisesti tiedoksi asiakkaille.
REKA-järjestelmän käyttöönoton tarkka ajankohta ei ole vielä selvillä. Energiavirasto tiedottaa aikataulusta ja ohjeistaa järjestelmän käytöstä alku-syksyllä 2016.
REKA-asiointijärjestelmä kehitteilläSuomessa kompensaatiotukeen oikeutettujen toimijoiden määrä on muita EU-maita korkeampi.
P Ä Ä S T Ö K A U P P A
Reilua energiaa | 2726 | Reilua energiaa
Ymmärrystä kapasiteetti- mekanismeille K
uva:
Nin
a K
aver
inen
Euroopan kulmalta
noiden toiminnassa ja sääntelyssä ovat heikentäneet pelkkään energiakaup-paan perustuvan markkinamallin kykyä antaa riittäviä hintasignaaleja tarvitta-vien investointien käynnistämiseksi. Tällaisia komission listaamia tekijöitä ovat esimerkiksi enimmäishinnat, uusiutuvien energialähteiden tukijärjes-telmät, laajan osallistumisen mahdollis-tavien likvidien lyhytkestoisten mark-kinoiden puute sekä kysynnänjoustoon aktiivisen osallistumisen puute.
Tilaa markkinoiden toiminnalleKomissio patistaa väliraportissaan jäsenmaita ennen kapasiteettimeka-nismien käyttöönottoa parantamaan markkinoiden toimintaa mahdollisim-man paljon sekä puuttumaan ensisijai-sesti sääntelyn ja markkinarakenteiden puutteisiin. Erityisesti komissio perään-kuuluttaa asianmukaisten hintasig-naalien sallimista niukkuustilanteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa hinta-piikkien hyväksymistä ja hintakattojen
28 | Reilua energiaa
Euroopan komission kilpailupää-osaston huhtikuussa julkaisemassa kapasiteettimekanismeja koskevan toi-mialatutkinnan väliraportissa komissio osoitti ymmärrystä kapasiteettimeka-nismien tarpeelle ja käytölle sinänsä.
Ongelmia kuitenkin nähdään jäsen-maissa käytössä olevien mekanismien erilaisuudessa, sekä erityisesti toisis-taan poikkeavissa ja ainakin osaksi läpinäkymättömissä eri jäsenmaiden tavoissa arvioida sähkön riittävyyttä ja luotettavuusnormeja. Komissio korosti myös rajat ylittävää osallistumista kapasiteettimekanismeihin. Teema on Suomessakin ajankohtainen keskustel-taessa tehon riittävyydestä sekä kysyn-nän ja tarjonnan tasapainoa turvaavasta tehoreservistä.
Komissio käynnisti kapasiteettime-kanismeja koskevan tutkinnan vuosi sitten huhtikuun lopulla. Tutkinnassa komissio selvitti 11 jäsenmaassa suun-nitteilla tai käytössä olevat kapasiteetti-mekanismit. Suomi ei ollut tutkittavana, mutta Pohjoismaista Ruotsin ja Tanskan järjestelyt sisältyivät selvitykseen.
Tutkinnan taustalla on ollut komis-siossa syntynyt huoli siitä, että EU:n jäsenvaltioissa käytettävät kapasiteet-timekanismit saattavat suosia aiheet-tomasti tiettyjä tuottajia tai teknologi-
oita sekä luoda esteitä rajat ylittävälle sähkökaupalle.
Jäsenmaat huolissaan toimitusvarmuudestaKapasiteettimekanismien käyttö on viime vuosina noussut eurooppalai-sella tasolla merkittäväksi keskuste-lunaiheeksi. Poliittisesti tavoitteeksi on linjattu yhteiset sisämarkkinat ja tavoitemalliksi on yhteisesti sovittu pelkkään energiakauppaan perustuvat sähkön tukkumarkkinat. Jäsenmaissa on kuitenkin alettu pelätä, etteivät sähkömarkkinat kuitenkaan kykene varmistamaan riittävää toimitusvar-muuden tasoa. Jäsenvaltiot ovatkin käynnistäneet toimenpiteitä, joilla on pyritty tukemaan olemassa olevan tuotantokapasiteetin säilyttämistä, sekä investointeja lisäkapasiteettiin hyväksyttävän toimitusvarmuustason varmistamiseksi.
Suomessakin on käyty vastaavaa keskustelua nykyisen tehoreservin ja siihen tarvittavan kapasiteetin ohella myös ns. huoltovarmuusreservin tarpeellisuudesta. Viime talven kulu-tushuiput nostattivat lisää keskustelua tehon riittävyydestä, vaikka markkinat kykenivät tuolloin hoitamaan tilanteen ongelmitta, eikä esimerkiksi tehoreser-
vejä tarvinnut ottaa käyttöön.Jäsenmaiden toimitusvarmuushuolia
on lisännyt nopeasti tapahtuva murros sähköntuotannossa. Voimakkaasti lisääntynyt ja muuttuvilta kustannuk-siltaan alhainen uusiutuviin ener-gialähteisiin perustuva tuotanto on laskenut perinteisten voimalaitosten kannattavuutta aikaisemmasta, mikä on johtanut jo eräiden laitosten sul-kemisiin. Lisäksi uusiutuviin energia-lähteisiin perustuvan tuotannon suuri vaihtelu on luonut epävarmuutta siitä, kuinka usein esiintyy hintapiikkejä, jolloin perinteinen tuotanto voisi kattaa investointikustannuksensa. Hintapiikit eivät siten anna riittävää kannustinta ylläpitää huippukulutuksen aikana tarvittavaa ohjattavissa olevaa tuotan-tokapasiteettia.
Toimitusvarmuushuoliin ovat joh-taneet myös puutteet markkinoiden toiminnassa. Puutteet sähkömarkki-
Jäsenmaissa on alettu pelätä, etteivät sähkömarkkinat kuitenkaan kykene varmis-tamaan riittävää toimitus-varmuuden tasoa.
Jäsenmaiden toimitus-varmuushuolia on lisännyt nopeasti tapahtuva murros sähköntuotannossa.
poistamista tai nostamista, mikä saattaa kuitenkin olla poliittisesti vaikeaa hyväksyä.
Selvityksensä perusteella komissio toteaa jäsenmaissa olevan eroja siinä, miten tuotannon riittävyyttä arvioi-daan ja millaiset luotettavuusnormit ovat käytössä. Kaikissa maissa ei esi-merkiksi ole määritetty luotettavuus-normia, jota vasten voitaisiin objektiivi-sesti arvioida kapasiteettimekanismin tarpeellisuutta. Suomessakin tehoreser-vilainsäädäntö toteaa vain, että tavoit-teena on hyvä toimitusvarmuuden taso, minkä tulkitseminen ja tarkempi määrittäminen on jätetty lakia valvo-van Energiaviraston harteille. Komissio aikoneekin tavoitella tulevassa lainsää-däntöpaketissa tuotannon riittävyyden ja luotettavuusnormien määrittämi-sessä käytettävien menetelmien yhden-mukaistamista.
Useimmat olemassa olevat kapasi-teettimekanismit ovat avoimia vain rajalliselle määrälle kapasiteetin tarjo-ajia. Joissain tapauksissa mahdolliset osallistujat rajataan vain ennalta mää-riteltyihin tarjoajiin. Lisäksi rajaamista tehdään epäsuorasti tarjoajille asetet-tavilla kelpoisuusehdoilla. Samaten kysynnänjoustoa tarjoavat eivät aina kilpaile muiden kapasiteetin tarjoajien
kanssa tasavertaisin edellytyksin.Komissio korostaa myös rajat ylittä-
vää osallistumista kapasiteettimeka-nismeihin. Komissio korostaa tuonnin huomioon ottamista, koska jokaisen jäsenvaltion käyttäessä kapasiteettime-kanismeja omavaraisuuden varmis-tamiseen päädytään kalliin liiallisen kapasiteetin hankintaan. Selvityksen perusteella tällä hetkellä vain harvat jäsenvaltiot sallivat ulkomaisen kapa-siteetin osallistumisen kapasiteettime-kanismeihin. Kuitenkin yhä useammat jäsenvaltiot pyrkivät mahdollistamaan tällaisen osallistumisen, vaikka se on teknisesti haastavaa.
Komission tarkoituksena on julkaista loppuraportti kapasiteettimekanis-meista myöhemmin tänä vuonna. Sitä ennen asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus lausua väliraportista komissiolle heinäkuun alkupuolelle saakka. Lisäksi komissio on kaavaillut antavansa ainakin sähkön toimitusvar-muutta koskevia lainsäädäntöehdotuk-sia osana vuoden lopulla annettavaa markkinamallipakettia.
Antti Paananen
Johtaja, Markkinat
Reilua energiaa | 2928 | Reilua energiaa
Nora Kankaanrinta on toiminut johtava-na lakimiehenä reilut neljä kuukautta. Energiaviraston uudet tehtävät sopivat kehittäjäluonteelle mainiosti.
Anu Becker
”Haluan, että minun toiminnastani seu-raa lisäarvoa juristeille ja muille viras-ton asiantuntijoille, mitään ei kehitetä kehittämisen vuoksi”, linjaa Kankaan-rinta työtään hallinnon juridiikan ja viraston toimintatapojen kehittäjänä.
Ensimmäiseksi Kankaanrinta ryhtyi tiivistämään yhteistyötä ryhmien juristien välillä. Keväällä perustettiin viraston juristitiimi ja tätä kautta pääs-tiin laajentamaan lakimiesten tehtä-vänkuvia.
”Tarkoitus on tarjota juristeille mahdollisuus päästä kehittämään ja työstämään substanssin ulkopuolista osaamista, esimerkiksi hankinnoista, tietoturvasta tai eurooppaoikeudesta. Meillä on laaja kirjo asioita, joihin saamme näin valtavasti lisää osaamista. Osaaminen ja kiinnostuksen kohteet jakautuivat yllättävän tasaisesti.”
Kankaanrinta itse siirtyi hallintoon uusiutuvan energian ryhmästä, jossa hän vastasi vuodesta 2012 biopolt-toaineiden lainvalmisteluhankkeen läpiviemisestä. ”Substanssi” oli ympäristöoikeudesta gradun tehneelle oikeustieteilijälle mieleen, mutta laki-
hankkeen edetessä hän huomasi jälleen hakeutuvansa kehitystehtäviin.
Yhteistyölle etsitään keinojaKoko henkilöstölle Kankaanrinta vetää kevään aikana koulutussarjan kannus-tavalla nimellä ”huippuvirkamies-kou-lutus”. Valmennuksessa käydään läpi virkamiehen maailmaa perustuslaista Energiaviraston tasolle ja keskustel-laan mikä on hyvää hallintoa ja mikä edistyksellistä viranomaistoimintaa. Asiakaslähtöisyys on valtionhallinnossa nouseva teema.
”Tämä on kovasti puhututtava aihe, miten tasapainoilla valvontavelvolli-suuden ja palveluhenkisyyden välillä”, Kankaanrinta tiivistää ja jatkaa, että julkisen palveluntuottajan on helppo miettiä asiakaslähtöisyyttä, mutta valvontaviranomaisen on jo haastavaa päättää kuka on asiakas.
”Ajattelen, että me voimme vai-kuttaa prosessiin, siitä löytyy meidän palvelumahdollisuutemme: viivytyk-settömästä, toimivasta ja kaikin puolin hyvästä prosessista asian käsittelyssä.”
Millaisena koulutukseen osallistunut henkilöstö sitten näkee edistyksellisen Energiaviraston? Viranomaisen on oltava substanssissa ajan tasalla ja taat-tava laadukkaat menettelyt ja ratkaisut. Yhteistyö viraston sisällä ja muiden viranomaisten kanssa, sekä keskustelu ja vuorovaikutus asiakkaiden ja sidos-ryhmien kanssa ovat yhä tärkeämpiä.
”Itse olen verkostoituja, esimerkiksi edellisessä tehtävässäni tiivis yhteistyö biopolttoaineiden toiminnanharjoitta-jien kanssa oli arvokasta lain toimeen-panon valmistelussa.”
Valtionhallinnon kehittämisessä vastaavat verkostot ja valmiit kanavat
juristeille puuttuvat, vaikka yhdistäviä asioita löytyy paljon ja niiden työstämi-nen yhdessä hyödyttäisi kaikkia. Kan-kaanrinta suunnitteleekin kehittävänsä uusia verkostoja hallinnonalalle.
Virkamies julkisuudessaVirkamiehiltä odotetaan yhä avoi-mempaa viestintää ja ehkä aiempaa julkisempaa roolia. Kankaanrinta on huolissaan virkamiesten altavastaajan asemasta julkisessa keskustelussa.
”Nykyään kuluu asiaan, että virka-miestä voi haukkua aika rajustikin. Se, että viranomaisen toimintaa voi arvostella, toki kuuluukin viranomai-sen rooliin ja avoimeen ja läpinäkyvään oikeusjärjestykseen. Välillä arvostelu on kuitenkin epäoikeudenmukaista ja henkilölle tietysti todella kuormittavaa, virkamiehenä ei aina voi puolustautua.”
Kiristynyt ilmapiiri ja virkamiehen
Tietoa ja tukea: yhä paremmin palveleva virkamies
pieni epävarmuus voivat Kankaanrin-nan mukaan näkyä esimerkiksi kou-keroisena hallintona, vaikean tekstin tai pykälien taakse piiloutumisena. Tämä tarkoittaa, että työn tuki ei ole kunnossa ja tässä Kankaanrinta näkee merkittävimmän roolinsa.
”Tehtäväni on lisätä tietoa ja antaa tukea niin, että työn kuormittavuus pienenee ja palvelu onnistuu henkilös-töltä entistäkin paremmin.”
Viraston lisäksi Helsingin ympä-ristökeskuksessa ja eri oikeusasteissa työskennellyt juristi huomauttaa, että Suomessa on kuitenkin mainettaan parempi hallinto. Viranomaisen riip-pumattomuuteen voi luottaa. Lisäksi meillä tehdään varsin monet asiat eurooppalaisia kollegoita pienemmin resurssein.
Tulevaisuuden haaste löytyy vuoro-puhelun ja vuorovaikutuksen lisää-misestä yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Joskus päätöksenteko voi liian kaukana esimerkiksi tulevaisuuden yritysmaailmasta ja start up-yrityk-sistä. Hallinnolle sopivan avoimen ja palvelevan roolin kehittämisessä riittää työsarkaa.
Uuteen työroolin vaihtaminen on tarkoittanut Kankaanrinnalle työn-täyteistä kevättä, joitain kestävyys-asiantuntijan projekteja kulkee vielä uuden työn rinnalla. Hän esimerkiksi toimii biopolttoaineiden kansainvä-lisen virkamiesverkosto Refurecin puheenjohtajana ensi vuoden syksyyn, Suomen sihteeristövuoron loppuun saakka.
Työpäivät koukkaavat välillä yönkin puolelle, mutta Kankaanrinta kiitte-lee viraston joustavia työaikoja, jotka mahdollistavat aikaa perheen ja jopa ystävien kanssa.
”Meillä on 8- ja 11-vuotiaat liikun-nalliset lapset, joten harrastan lasten kuljettamista harrastuksiin. Perheen kanssa purjehdimme, talvella laskette-lemme ja ulkoilemme, rentoudun myös lojuen kirjan kanssa sohvalla.”
”Meillä on mahtava juristitiimi, jolla on todella paljon juridista osaamista. Minulla on ilo kehittää ja
tuoda osaamista näkyvämmäksi”, johtava lakimies Nora Kankaanrinta tähdentää.
H Y V Ä H A L L I N T O
”Tärkein palvelumme on tasapuolisen toiminta- ympäristön turvaaminen”
Reilua energiaa | 3130 | Reilua energiaa
Energiavirasto
Energimyndigheten
Lintulahdenkuja 4
FI-00530 Helsinki
Puhelin 029 505 0000
Fax 09 622 1911
Sähköenergian hinta NordPool -alueella toukokuussa 2016Nuoligrafiikassa merkitty muutos vuoden 2015 toukokuuhun nähden.
NO2
NO5
NO3
NO4
SE1 FI
SE2
SE3
EE
LV
NO1
DK1
DK2LT
SE4
22,6 EUR/MWh
22,6 EUR/MWh
23,5 EUR/MWh
22,4 EUR/MWh
23,6 EUR/MWh
28,1 EUR/MWh
23,6 EUR/MWh
23,6 EUR/MWh
28,3 EUR/MWh
38,7 EUR/MWh
22,6 EUR/MWh
23,4 EUR/MWh
24,5 EUR/MWh
32,9 EUR/MWh
23,7 EUR/MWh
4,9
%4,
8 %
-0,5
%
-1,4
%
5,8
%
8,5
%5,
8 %
5,1
%-1
2,5
%
4,9
%6,
2 %
4,2
%
-12,
0 %
-24,
8 %
1,7 %
Päästöoikeuksien hinta eur/CO2t(EUA DEC15, viimeiset 30 vuorokautta)
7.5. 9.5. 11.5. 13.5. 15.5. 17.5. 19.5. 21.5. 23.5. 25.5. 27.5. 29.5. 31.5. 2.6. 4.6. 6.6
Lähde: ICE
6,5
6,25
6,00
5,75
5,5
