REIM Isännöintisanomat #27 (2014) - Hämeenlinna

REIM Hämeenlinna OyHallituskatu 17 A13100 Hämeenlinnap. 0207 441 720www.reimgroup.com/hameenlinna

ISÄNNÖINTISANOMAT27. vuosikerta • 2014–2015

Hämeenlinna

ISÄNNÖINTISANOMAT – 2

Taloyhtiöille on lähivuosina tullut paljon uusia velvoittei-ta, joiden mielekkyydestä on monia näkemyksiä. Suora-

veloitukset muuttuivat alkuvuodesta elaskuiksi ja suoramaksuiksi. Muutok-sesta selvittiin, vaikka projektin aikana onkin saanut huomata, että ketjussa on nykyään niin paljon muuttuvia tekijöitä, että ilman kouluttautumista tähänkin aiheeseen, jää kokonaisuus hämärän peittoon. Helpompaa olisi toki ilmoit-taa, että meidän kautta ei saa elasku- ja suoramaksupalveluita, mutta se olisi huonoa palvelua eikä vastaa asiakkaan tämän päivän odotuksia. Osa toimijois-ta on näinkin toiminut.

Paljon parjattu energiatodistuk-sen uusi laskentatapa on herättänyt kriittisiä ajatuksia ihan perustellusti. Maalaisjärjen mukaan, jos taloja luoki-tellaan energiatehokkuuden mukaan, tulisi yhtenä kriteerinä olla todellinen energiakulutus. Näin ei kuitenkaan ole, vaan energialuokka perustuu lämmi-tystapaan ja teknisiin seikkoihin. Ko-konaisenergiankulutuksen laskennassa käytetään eri kertoimia eri energiamuo-doille, joten rakennuksen lämmitysta-valla on merkitystä energiatodistuk-

sen tulokseen. Esimerkkinä luokka on korkeampi, jos lämmitys toteutetaan öljyllä. Todellisuudessa kuitenkin ra-kennuksen lämmittämiseen käytettä-vä energiamäärä on sama, riippumatta millä energiamuodolla talo lämpiää. Vanhan mallinen energiatodistus pe-rustui puhtaasti toteutuneeseen ener-giakulutukseen ja asukkaiden kulutus-tottumuksilla oli merkitys energiatodis-tuksen luokkaan. Jos ei vanhan mallinen energiatodistus aina auennut lukijalle, jää uudet energiatodistukset monelle täydeksi mysteeriksi.

Toinen merkittävä velvoite, joka ta-loyhtiöllekin tuli haluttiin sitä tai ei, on verottajan uusi rakentamisen tiedon-antovelvollisuus. Heinäkuussa voimaan tullut harmaan talouden torjuntaan tähtäävä laki veloittaa pääurakoitsijaa ilmoittamaan yhteisillä työmailla työs-kentelevien työntekijöiden henkilötie-dot. Lisäksi laki edellyttää, että tilaaja ilmoittaa yli 15.000 euron remonteista maksettujen laskujen summat kuukau-sittain. Tässä tilaajalla tarkoitetaan mm. taloyhtiötä. Kolmas velvollisuus koskee yksityishenkilöitä. Kun kotitalouden yksityiskäytössä olevassa huoneis-tossa tehdään yksittäistä remonttia,

joka edellyttää rakennuslupaa, on työn tilaajalla velvollisuus ilmoittaa verot-tajalle hankkeen urakoitsijan tiedot, maksettujen suoritusten summat sekä työn alku- ja loppupäivämäärä. Tämä kotitalouden tiedonantovelvollisuus on uusista ilmoitusvelvoitteista ainoa, joka voidaan tehdä paperilla.

Uudet verottajan ilmoitusvelvol-lisuudet ovat aiheuttaneet todella merkittäviä järjestelmämuutoksia niin urakoitsijoiden kuin taloyhtiöidenkin puolelta. Taloyhtiöiden osalta tuo tar-koittaa tyypillisesti isännöitsijätoimis-ton järjestelmiä. Kun laki tuli voimaan heinäkuussa, jäi varautumiselle todella vähän aikaa, sillä viimeiset ohjeistukset järjestelmäkuvauksista saatiin vasta lain tullessa voimaan. Verottaja sai jo heinäkuulta yli 60 tuhatta ilmoitusta. Heinäkuussa käynnissä olevien urakoi-den kokonaisarvo oli Suomessa 28,9 mrd. euroa. Ihan pienestä projektista ei ole kyse. Meillä REIMillä ilmoitusvelvol-lisuuteen oli valmistauduttu jo hyvissä ajoin ja ilmoitukset annettiin jo ennen ”viimeistä päivää”.

Eikä muutokset tähän lopu. Viran-omaisilta tulee uusia vaateita haluttiin niitä tai ei. Seuraavat muutokset on jo

tiedossa. Syyskuussa valmistuneen la-kiluonnoksen mukaan tilaajan vastuu on kasvamassa vuoden 2015 alussa. Samalla sanktioita sääntöjen noudatta-matta jättämisestä ollaan kiristämäs-sä. Näinä päivinä on hyvä, että voimme asiakkaille suoraselkäisenä taata, että he eivät jää tyhjän päälle. Meillä on tar-jota elaskut ja suoramaksut. Meiltä voi tilata uudet energiatodistukset ja me hoidamme rakentamisen velvollisuu-det. Me seuraamme aikaamme.

Marko Hellevaaratoimitusjohtaja AIT ISAREIM Hämeenlinna Oy

[email protected]

Ei vuotta ilman uusia velvollisuuksia

HÄMEEN SÄHKÖASENNUS Oy

RAK.TSTOTAITONELIÖ OY

TÄHTIRANTA OY on kasvava ja kehittyvä monialainen insi-nööritoimisto. Meiltä saat kaikki alan palvelut saman katon alta.

TAHTIRANTA.FI | 075 758 0801

artm

occa.fi

TAKUULLA HUOLETONTA ASUMISTA

KANTA-HÄMEEN KIINTEISTÖALA

AMMATTILAISETPALVELUKSESSANNEAjanmukaisiin ja luotettaviinkiinteistöhoidonpalveluihimme kuuluu mm:

Taloyhtiöiden huoltopalveluita Hämeenlinnassa 36 vuoden kokemuksella.

24 h päivystys

• päivystys• porras- ja sauna-

tilojen siivoukset• peruspesut• ulkoalueiden

kunnossapito

• lumityöt• viheralueiden

hoito• maanrakennus• liputukset• ja paljon muuta

Tiedustelut jatarjouspyynnötKari Tervapuro0400 711 089

Hattelmalantie [email protected]

Huoltosopimus räätälälöidään aina taloyhtiösi tarpeita vastaavaksi.

OY


Remontti ja miten se tehdään

”Toiminta osak-kaiden, asukkaiden, urakoitsijoiden ja isännöitsijän kanssa on mennyt niin hyvin, kuin se työ-maan keskellä voi mennä”

1960- ja 1970-luvuilla ra-kennettiin paljon myös Hämeenlinnassa. Suuri

osa rakennuskannasta on nyt tätä korjausbuumin alla ole-vaa ja putkiremontti on päi-vän sana.

Haasteena on remonttiko-konaisuuden läpivienti siten, että tehdään kaikki vanhan ra-kennuksen vaatima ja tämän päivän vaatimustason edellyt-tämät työt; huomioidaan osak-kaat ja asukkaat kiinteistön ar-voa kohottaen. Pelkkä fi ksaus ei auta pitkälle.

Rakennusosilla on tietty käyttöikä ja esimerkiksi put-kiston ja betonirakenteiden osalta poppakonstit on vä-hissä. Avaamme seuraavassa tyypillisen ison taloyhtiön re-monttikokonaisuuden; mistä lähdettiin, miten edettiin ja mihin päädyttiin.

Case Asunto Oy Hämeenlinnan Kaivokatu 4–6Hypätään viisi vuotta ajas-sa taaksepäin. Vuonna 1973 valmistuneen Asunto Oy Hä-meenlinnan Kaivokatu 4-6:n käyttövesiputkistossa havait-tiin vuotoja, jotka kielivät sii-tä, että jotain on tehtävä.

Myös asukkaiden palaut-teet käyttöveden lämpötilan ja paineen vaihteluista kertoi-vat, että putket eivät olleet uu-denveroisia. Tokikaan asia ei tullut täytenä yllätyksenä, oli-han putkilla jo lähes 40 vuotta ikää. Kohteessa oli tehty jo peruskuntoarvio vuonna 2003, jossa ei vielä tuolloin havaittu akuuttia ongelmaa käyttöve-

siputkiston osalta, mutta tie-dossa toki oli, että remontteja on edessä.

Viemärit on toteutettu pää-osin muovilla ja näiden osalta ei ollut ongelmia. Valurautai-set pohjaviemärit oli painumi-en vuoksi korjattu jo aiemmin.

Kuntotutkimuksen kautta

hankesuunnitteluun

Hanke käynnistyi 2010 kunto-tutkimuksilla, jossa selvitet-tiin paitsi putkistojen myös julkisivujen kunto. Tuomio oli oletetun kaltainen. Töihin on ryhdyttävä. Kuntotutkimukset käsiteltiin joulukuussa 2010 pidetyssä yhtiökokouksessa, jossa päätettiin käynnistää hankesuunnittelu. Hanke-suunnittelun tarkoituksena on kartoittaa ja tarkentaa mitä kaikkea varsinaiseen suunnit-teluun halutaan sisällyttää. Näin taloyhtiön tahto on jo suunnittelun käynnistyessä selvä. Ilman hankesuunnit-telua suunnittelijoilla ei ole tietoa mitä kaikkea lopulli-seen hankkeeseen halutaan sisällyttää ja rajanveto on mahdotonta. Huolellisella hankesuunnittelulla on siis selvä vaikutus myös lopullisiin kustannuksiin. Hankesuunni-telmat esiteltiin osakkaille in-fotilaisuudessa syksyllä 2011. Hallituksen puheenjohtajana koko hankkeen läpi toiminut Kaarlo Purhonen muistelee, että osakkaiden kesken vallit-si erittäin vahva yksimielisyys remontin toteuttamisesta. Hanketta selvästi vastustavia mahtui 71 huoneiston taloyh-tiöön vain muutamia.

Tekninen suunnittelu

Tuon hankesuunnitelman pohjalta talotekniikka- ja julkisivusaneerauksen suun-nittelusta pyydettiin tarjouk-set. Joulukuussa 2011, vuosi hankesuunnittelun käynnistä-misen jälkeen, tehtiin päätös varsinaisesta teknisestä suun-nittelusta.

Suunnitelmat esiteltiin osakkaille infotilaisuudessa toukokuussa 2012, jolloin suunnitelmat eivät olleet vie-lä lopullisessa muodossaan ja osakkailla oli vielä mahdolli-suus lausua ajatuksia lopulli-sesta suunnitelmasta.

Eniten keskustelua aiheut-tivat parvekkeiden saneera-uksen toteutusvaihtoehdot ja taloyhtiön alkuperäiskuntoi-sen saunaosaston kunnostus-tarve- ja taso.

Päätöksenteosta toteutukseenSuunnittelu valmistui lop-puvuodesta 2012, noin vuosi suunnittelupäätöksen jälkeen. Remontti tuotiin päätettäväksi yhtiökokoukseen maaliskuus-sa 2013. Osakkaiden tahto sa-neerata saunaosasto selvästi alkuperäistä tasoa paremmak-si, osoittautui myöhemmin oikeaksi ratkaisuksi. Töihin päästiin talotekniikkasanee-rauksen osalta heinäkuussa 2013. Kiinteistö muuttui työ-maaksi. Asukkaita ei talosta ajettu pois, vaan asunnoissa saattoi remontin ajan asua. Julkisivujen saneeraus käyn-nistyi helmikuussa 2014.

Hankkeen aikana on pi-detty parikymmentä työmaa-kokousta ja vielä enemmän erillisiä palavereita, joissa työ-aikaiset asiat on käyty hyvässä hengessä läpi. ”Toiminta osak-kaiden, asukkaiden, urakoitsi-joiden ja isännöitsijän kanssa on mennyt niin hyvin, kuin se työmaan keskellä voi mennä” painottaa Kaarlo Purhonen.

ValmistuminenTalotekniikkasaneeraus vas-taanotettiin elokuussa 2014 julkisivutyön jatkuessa vielä marraskuuhun. Mitä sitten saatiin aikaiseksi? Talotek-niikkasaneeraus ei aina kai-kissa taloissa tarkoita samaa asiaa.

Sisältöön vaikuttaa talon alkuperäinen tekniikka ja vuo-sien saatossa tehdyt korjauk-set sekä tavoitetila. Kaivokatu 4–6:ssa toteutettiin käyttöve-siputkiston ja sähkönousujen uusinta, tietoliikenneverkon rakentaminen, poistoilmako-neiden uusinta sekä lämmön talteenoton rakentaminen poistoilman yhteyteen. Ylei-sissä tiloissa muutoksen alla olivat kylmäsäilytystilat, ker-hohuoneet ja saunaosastot.

Uima-altaallinen sauna-osasto koki todella vaikutta-van muutoksen. Kaikki pinnat tehtiin uusiksi, uima-altaan laitteistot uusittiin, allas va-rustettiin hie-rovin suihkuin ja vastavirta-laittein. Uima-allasosasto on-kin talon asuk-kaiden vapaas-

sa käytössä arkiaamuisin ja varsinaiset saunavuorot, tai paremminkin kylpylävuorot, alkavat iltapäivällä.

Osasto on tehokkaassa käytössä ja palaute remontin jälkeen on ollut todella posi-tiivista. Viime töiksi sauna-osastolla on jäänyt lähinnä hierovien suihkujen tehon ja ajastuksien säätöjä sekä pien-tä käytön kautta tarkentunutta loppuviilausta. On luonnollis-ta, että näin isossa remontissa

jälkisäädettävää löytyy vielä vastaanoton jälkeenkin.

Kiinteistö onkin liitetty tekniikaltaan etähallintaan jota pystyy hallinnoimaan niin kiinteistöhuolto kuin muutkin takuuaikana kiinteistön kulu-tusta optimoivat ammattilai-set.

EnergiahallintaLämmön talteenotto, ulko-ovi-en uusinta, ledvalaistukset ja parvekelasitukset ovat paran-taneet kiinteistön energiata-loutta merkittävästi. Kuluvan syksyn aikana normeerattu kulutus on laskenut yli 70 %, mutta vasta kokonaisen vuo-den jälkeen tiedämme tarkem-min mihin energiasäästöihin on päästy. Kaarlo Purhosen sanoin ”Jo nyt on kuitenkin selvää, että Asunto Oy Hä-meenlinnan Kaivokatu 4–6 on siirtynyt arvossaan uusien taloyhtiöiden tasolle.”

-n-----

-nn -----

Kuvissa uima-allasosasto ennen remonttia, sisustussuunnittelija Jesse Kakkolan tekemissä suunnitelmissa ja hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Purhonen tarkastelemassa lopputulosta, jota kehtaa esitellä .


Lahden Hiihtoseuran nuoret urheilijat yhdes-sä jo maajoukkuetasol-la ja maailman huipulla

olevien urheilijoiden kanssa suuntaavat katseensa Lahden MM 2017 kotikisoihin Pohjois-

maisissa hiihtolajeissa. Kisat ovat tärkeät Lahden Hiihto-seuralle monessa suhteessa. Kisojen innoittamana on läh-detty innolla ja jopa kriittisinä kehittämään seuran nuoriso-

työtä ja urheilutoimintaa kohti tulevaisuutta.

Lahden Hiihtoseura on monessa suhteessa osa Lah-tea ja lahtelaisia. Nuorisotoi-mintaamme osallistuu vuosit-tain tuhansia lahtelaisnuoria

viikoittaisen toiminnan ja eri tapahtumien kautta. Joten olemme tässä suhteessa mer-kittävä lahtelainen liikuttaja. Toimintamme on ympärivuo-tista, vaikka toki lumiliikunta ja talvikausi ovat seuramme päätapahtumien näyttämöitä.

Seuralla on myös vankat perinteet menestyä erityisesti pohjoismaisissa hiihtolajeis-sa ja tätä perinnettä halutaan jatkaa. Erityisen tärkeää on saada omia urheilijoita ”oman kylän tyttöjä ja poikia” tule-viin arvokisoihin, jotka ovat jo seitsemännet MM-hiihdot Lahdessa. Viimeisimpänä Lah-den Hiihtoseuran Maailman Cup voittajana Ville Larinto sekä viime kauden naisten mäkihypyn Maailman Cupis-sa palkintokorokkeelle nousut Julia Kykkänen ovat menossa Janne Ahosen johdolla kohti kotikisoja.

Samalla on tärkeää te-hostaa nuorten urheilijoiden valmentautumista ja antaa heille kaikki mahdollisuudet jatkaa seuran kunniakkaita perinteitä. Seuramme nuoret menestyivätkin viime kau-della hienosti ja tästä yhte-nä esimerkkinä oli lukuisat nuorten SM menestykset, joista parhaana mäkihypyssä voidaan pitää Aapo Lehtisen ja

Niko Kytösahon suomenmesta-ruuksia omissa ikäluokissaan. Lisäksi muun muassa Susan-na Forsström nousi naisten mäkihypyn kan-sainväliselle ta-solle saavutta-malla parhaim-millaan jo 18. sijan Maailman Cup kisoissa ja sijoittumalla Nuorten MM-kisoissa kym-m e n e n n e k s i . Tämän lisäksi hän voitti yh-den naisten kansainvälisen C o n t i n e n t a l Cup kilpailun tulevassa Falunin 2015 MM-kilpailuiden mäessä.

Valmistautuminen tulevaan kauteen on sujunut Lahden Hiihtoseuran urheilijoilta hy-vin, ja Reim Lahden tuki on ol-lut tärkeää erityisesti leirityk-sen ja myös kilpailutoiminnan kannalta. Tavoitteet tulevalla kaudella järjestettäviin kan-sallisiin sekä kansainvälisiin kilpailuihin ovat korkealla. Tavoitteiden saavuttamiseksi

on edelleen jatkettava kovaa työtä niin ladulla kuin mäissä-kin. Lisäksi seuran yhteistyö-kumppaneiden tuki mahdollis-taa urheilijoiden päivittäisval-mennuksen ja tarvittavat muut tärkeät tukitoimet leirityksen sekä valmentautumisen osal-ta.

Janne Ylijärvimäkihypyn ja yhdistetyn

nuorisovalmentaja

Lahden Hiihtoseura ja REIM Lahti Oy kohti Lahden kotikisoja 2017

Janne Ylijärvi.

Joni Markkanen ja Susanna Forsström valmistautumassa mäkiharjoitukseen.

Puhetta postilaatikolta

Asuminen on veroja,ja oikeita tapoja säästääAsunto-osakeyhtiöissä asu-

minen on kallista. Hoitovas-

tiketta nostetaan. Remonttia

pitäisi tehdä. Siinäpä sitä

tuttua kritikkiä.

Tietysti todellisia tapah-

tumia, mutta valitettavasti

aika vähän on tehtävissä,

että esimerkiksi kuukausit-

taisita hoitovastiketta saa-

daan pienemmäksi.

Monelle voi tulla yllätyk-

senä, että yhtiön kaikista

kuluista neljännes menee

erilaisiin veroihin.

Lähes kaikista maksuis-

ta ja palveluista maksetaan

arvonlisäveroa. Päälle tulee

tietysti kiinteistövero, joka

on siitä kiva maksu, ettei

siitä tarvitse maksaa arvon-

lisäveroa.

No, kustannuksia laskeak-

seen voisi tietysti pudottaa

lämpöä huoneistoissa. Yksi

aste merkitsee kymmenen

prosentin kuluja lämmityk-

sessä. Villapaitaa ja -sukkaa

päälle ja säästöä saadaan

aikaan.

Lämmityslaskusta liki

kolmannes menee veden läm-

mitykseen. Jos opettelee uu-

sia vedenkäyttötapoja, aitoa

säästöä voi muodostua. Esi-

merkiksi ei lorota suihkussa

vettä silloin kun saippuoi it-

seään. Pieniä asioita, joista

vuodessa kertyy isoja asioita.

Joku saatta keksiä, että il-

mastoinnin lakkauttaminen

on yksi keino säästää. Puolit-

taisella asiantuntemuksella

ei kannata tehdä äkkinäisiä

ratkaisuja vaan jättää asi-

at ammattilaisille. Muuten

saatetaan tulevaisuudessa

maksaa ylimääräisiä vas-

tikkeita, jotta mahdollisista

vahingoista selvitään.

Sähköstä säästäminen on

muotia ja mainoksia aihees-

ta tulee alvariinsa. Kannat-

taa kuitenkin katsoa, mihin

keskittyy. Jos sähkön osuus

yhtiön kokonaismenoista on

pari prosenttia ja sähkölas-

kusta kolmannes on veroja,

kolmannes siirtomaksua ja

kolmannes kilpailutettavaa

osuutta, ei suuria säästö-

jä saada aikaan. Puhutaan

euroista. Kannattaako työ-

määrä suhteessa säästöön?

No, niinpä.

Myös huolta pitämällä voi

säästää. Jos vesihana tiput-

taa, se synnyttää herkästi

satasien kulut vuodessa. Vä-

linpitämätön ei kannata olla.

Myös remonttien suun-

nittelu ja toteutus kuuluu

asumiseen. Kalleimmasta

omaisuudestaan kannattaa

todellakin pitää huolta.

Talon kulut saisi tietysti

nopesti alas, kun tingittäisin

huonelämmöstä, lumenluon-

nista, remonteista, yleisestä

siisteydestä. Se tosin näkyi-

si sitten aika pian asumisen

laadussa, eikä olisi hyvää

isännöintitapaakaan.


Jotenkin tällä hetkellä tun-tuu, että kaikki uutiset ovat negatiivisia ja lisää lamaa lietsovia, luki sitten

lehtiä tai katsoi TV:tä tai net-tiä. Mikään ei tunnu onnistu-van ja suksi ei luista, ei vaikka mitä tekisi.

REIM Isännöinnin julkaise-massa Isännöintisanomissa pyrimme kuitenkin löytämään positiivisia ratkaisuja ainakin monenlaisiin kiinteistöjen on-gelmiin, eikä pelkästään on-gelmiin vaan jo niiden ennalta ehkäisyyn sekä uusien inno-vaatioiden käyttöönottoon ja esille tuomiseen.

Lamat on ennenkin men-neet ohi ja elämän tulee silti jatkua joten uskon että pieni lukutuokio lehtemme parissa

voi toivottavasti tuoda hyviä-kin ideoita oman asumisen edistämiseen ja parantami-seen tai ainakin sen ylläpitä-miseen nykyisessä tasossaan. Uudetkin talot ajastaan van-

henevat ja tarvitsevat erilais-ta huoltoa ja korjaamista, leh-dessämme eri kiinteistöalojen asiantuntijat tuovat esille rat-kaisuja monenlaisiin tarpeisiin joko artikkeleiden tai tuottei-taan esittelevien mainosten avulla. Isännöintisanomat keskittyy vain alan huipputeki-jöihin, mitään huuhaata emme sivuillamme mainosta.

Lehden kokonaispainos-määrä on n. 324.000 kpl ja se ilmestyy REIM Isännöinnin kaikilla 11 toimintapaikkakun-nalla. Jos et jostakin syystä saisi tätä lehteä ja kuitenkin haluaisit sen, niin ota yhteyt-tä lähimpään toimistoomme ja saat sen varmasti sieltä.

Kun teet valintaa isännöit-sijästä hoitamaan kiinteistösi

asioita, pyydä aina myös REIM Isännöinniltä tarjous – vuosi-kymmenien tuoma kokemus ja osaaminen ovat tarjolla ja käytettävissäsi !

REIM Isännöinnin alkusanat lausuttiin tasan 40 vuotta sit-ten, joten meillä on varmasti näyttöä menestyksellisestä osaamisesta koko henkilös-tömme 140 ammattilaisen voimin.

Hyviä lukuhetkiä lehtemme parissa.

Jari VahvialaIsännöintisanomien päätoimittaja

REIM Group Oy,Myynti- ja markkinointipäällikkö,

MBA, [email protected]

Järkevällä toiminnalla lamaa vastaan

Ota yhteyttä: www.paperinkerays.fi [email protected]

VASTUULLISUUS OHJAA MEITÄ JA MATERIAALEJA. SIKSI PAPERINKERÄYS.

PAPERINKERÄYS PITÄÄ LUPAUKSENSATaloyhtiö voi saada 5 m3:n Molok®in asennuksineen, tyhjennyksineen ja huoltoi-neen Paperinkeräyksen piikkiin, mikäli taloyhtiössä on vähintään 40 asuntoa.

Tai mikäli yhtiössä on asuntoja tuota vähemmän, 660 litran ilmaisen, ”itsestään” tyhjentyvän keräyssäiliön. Ainoa ehto on, että säiliöt pyhitetään keräyspaperille.

Helpota taloyhtiösi elämää, pienennä samalla sekajätteen määrää ja kerää vielä hyvä mieli!

Viiden kuution Molok® kaipaa tyhjennystä harvoin.

Myös 660 litran keräysastia tyhjenee

”itsestään”.

Rakennuttaminen ja valvonta

Suunnittelu- palvelut

Kiinteistön turvallisuus

Talokeskus-konsernista palvelut kiinteistölle

ja sitä käyttäville

Energianhallinta- ja ylläpitopalvelut

Tampuuri-kiinteistöhallinta

www.talokeskus.fi


Maailma on sekaisin. YK on listannut maapallollamme ole-van tänään enemmän humani-täärisiä kriisejä kuin koskaan. Korkeimmalla varoitusasteel-la. Euroopassa Krimiltä alka-nut Ukrainan ja Venäjän kriisi Itä-Ukrainan taisteluineen toi mukanaan talouspakotteet vastapakotteineen idän ja län-nen välille. Tämä puolestaan tallasi kunnolla Euroopassa siellä täällä eläteltyä orastavaa talouskasvua. Päättäjiltämme vaaditaan osaamista, rauhalli-suutta, diplomaattisia kykyjä. Ratkaisut on löydettävä rau-hanomaisesti. Muuten meidät

kaikki hukka perii. Euroopan histo-

ria tällä sa-ralla on

enemmän kuin surullinen.Suomessa asiat eivät myös-

kään ole kohdallaan. Kulu-tamme koko kansakuntana enemmän kuin tienaamme. Päättäjämme eivät ole saa-neet aikaiseksi yhteiskuntam-me osalta tärkeitä ratkaisuja. Rakenneratkaisut puuttuvat, työmarkkinoilla jauhetaan paikallaan jokainen asemis-saan. Ulkomaankauppamme vaihtosuhde eli vientihinto-jen suhde tuontihintoihin on heikentynyt dramaattisesti, mutta samalla palkat ovat

puolestaan nousseet. Yhtälöt eivät toimi.

Investoinnit takkuavat. Tosiasia on että on kannatta-

vampaa tehdä ne muual-le. Syytkin tiedetään. Muttei mitään tehdä.

Maailma on nykyään avoin. Viennistä riippuvai-

selle Suomelle näin on myös tärkeätä.

On niitäkin jotka syyttävät kaikesta euroa. Sekin on vain silmänlumetta. Ilman euroa markkamme olisi devalvoi-tunut ainakin kolmanneksen. Näin olisi ostovoimamme tätä-kin kautta leikkautunut.

Myös verotukseen on puu-tuttava. Verotus on yhteis-kunnallista tulonjakoa josta täysin poliittisesti päätetään eduskunnassa, joka säätää ve-rolait. Kunnallinen itsehallinto ja poliittiset päättäjät sitten viimeistelevät asiat kuntata-soisesti.

Nykyinen maamme hallitus on alkuperäisen epärealistisen hallitusohjelmansa vanki. Nyt odotetaan uusia eduskunta-vaaleja jotka ovat ensi huhti-kuussa. Aika kuluu kuitenkin koko ajan.

Kuka maksaa verot

Suomessa on 4,3 miljoonaa verovelvollista, jotka käytän-nössä lähes jokainen maksa-vat kunnallisveroa, jonka ve-roprosentti on sama kaikille kuntalaisille.

Valtion ansiotuloveroa, joka nousee progressiivisesti tulojen lisääntyessä, maksaa kuitenkin vain 2,2 miljoonaa verovelvollista. Valtion an-siotuloverosta suuren osan maksavat ne noin 350 000 suomalaista jotka ansaitsevat 2800–4400 euroa kuukaudes-sa. Kyse on keskiluokasta joka tekee työt, maksaa asuntolai-nat, kasvattaa lapset, opiske-lee, ja siis maksaa verot.

Keskiluokan lisäksi noin 100 000 muuta suomalaista ansaitsee yli 4400 euroa kuu-kaudessa.

Progressiivisen verotuksen maksupotin koostaa noin 450 000 suomalaista, joiden har-teilla tuo taakka on. Kaikki veronkorotukset otetaan hei-dän kukkarostaan, poliittisella päätöksenteolla.

Tämä merkitsee että pieni vähemmistö kustantaa näin ollen suuren enemmistön me-not. Ja tuo enemmistö haluaa koko ajan lisää ilmaisia palve-luita. Lyhyempää työaikaakin osa. Kaikki tämä kurittaa vain lisää tuon todellisuudessa ve-rot maksavan vähemmistön verotaakkaa. Demokratia ta-vallaan kääntyy nurinniskoin näillä ihmismääräluvuilla.

Onko tämä kestävän kehi-tyksen tie? Ja onko se ylipää-tään mahdollista nykyisessä maailmanmenossa?

Taloyhtiöille eli kansalai-sille nousevia hoitokuluja ja veroja – huonon kunnallista-louden hoitoa

Kiinteistöt eivät kävele pois maasta, joten niitä on turvallista verottaa. Tämän ovat myös poliittiset päättäjät huomanneet, myös paikallis-tasoisesti. Kotikaupungissani Lappeenrannassa verot ja

maksut nousivat yhteensä 13 prosenttia edellisvuodesta. Eniten nousi vakituisen asuin-rakennuksen kiinteistövero, miltei 70 prosenttia. Tontin kiinteistövero nousi kahdek-san prosenttia ja kaukolämpö sekä vesi kallistuivat kymme-nisen prosenttia.

Asuinkerrostalon hoito-kuluista keskimäärin runsas puolet menee kiinteistöve-roon sekä kaukolämpö-, vesi-, jätevesi-, sähkö- ja jätehuolto-maksuihin. Kaikkiin voidaan niiden monopoliluonteesta johtuen piilottaa helposti kunnallista verotusta. Ja on piilotettukin.

Rahaa otetaan sieltä mistä saadaan. Taloyhtiöthän ovat kuntalaisten, veronmaksajien muodostamia yhteisöjä.

Olisiko kyseessä kuiten-kin se tosiasia, että poliitti-set päättäjät myös kunnissa valtakunnantason vastaavien kanssa, ovat hoitaneet huo-nosti kuntataloutta? Kun-nissa ei ole puututtu ajoissa rakenteisiin. Kuntataloudet hallintobyrokratioineen ovat vain paisuneet ja tulevat ää-rimmäisen kalliiksi. Kaikki kyttäävät toisiaan. Poliittista rohkeutta ei ole kun pelätään seuraavissa vaaleissa äänten menetystä. Ei olla äänestäjil-le rehellisiä. Aina ei ole vain hyviä vaihtoehtoja. On huo-noja ja vielä huonompia. Ja lopussa erittäin huonoja, jopa katastrofaalisia, jos asioihin ei uskalleta puuttua.

Talouskasvu ja julkisen ta-louden tasapainottaminen ei-vät ole toisiaan poissulkevia. Julkisen talouden tasapaino luo luottamusta ja näin edistää kasvua. Uudistusten ja luotta-muksen kautta voidaan palata talouden kasvun uralle.

REIM Groupissa tehdään työtä päivästä päiväänMeillä REIM Groupissa kaiken tämän epävarmuuden ja maa-ilman sekaisin olon elossa

tehdään kuitenkin joka päivä töitä, asiakkaidemme eteen. Voimassa oleva strategiamme on osoittautunut oikeaksi. Toi-mintamme suunta on kehitty-vä. Kaikki lähtee asiakkaista ja heidän todellisista tarpeis-taan, hyvästä, koulutetusta, osaavasta ja motivoituneesta henkilöstöstä, työvälineis-tään ja toimintajärjestelmistä, tavoitteellisesta johtamisesta, tiimityöstä. Arvojen on myös oltava kohdallaan. Silloin syn-tyy tuloksia jotka palvelevat kaikkia.

Suomessa isännöintipalve-lua tuottaa noin 700 isännöin-tiyritystä ja alalla työskentelee kaikkiaan noin 2500 isännöit-sijää, sekä yhteensä noin 5000 asiantuntijaa. Keskimäärin yksi isännöitsijä hoitaa vä-hintään 50 miljoonan euron asuntosalkkua. REIM Group paikallisine asiantuntevine isännöintitoimistoineen kul-kee oman toimialansa kärki-rivissä.

Suomalaisten suurin omai-suuserä, kiinteistöt, ei saa olla tai joutua heitteille. Tämä on niin yksilötasolla, kuin kan-santaloudellisestikin ehdotto-man tärkeätä.

REIM Group on kiinnos-tunut laajentamaan toimin-taansa kaikkiin niihin kasvu-keskuksiin Suomessa joissa emme vielä toimi. Tältäkin osin voin rohkaista yhteis-työstä, osakkuudesta, yritys-kaupasta kiinnostuneita otta-maan luottamuksella yhteyttä meihin, vaikka allekirjoitta-neeseen.

Timo Multanen

MBA AIT REIM Groupin konser-nihallituksen päätoimi-

nen puheenjohtaja [email protected]

Maailma on sekaisin, verotus puree,REIM Group kehittyy

Konsernihallituksen puheenjohtajan kynästä

Katso videot /

Lue tuloksista

sivuiltamme

www.bauer-wt.com

Bauer Watertechnology OyJaakonkatu 2, 01620 Vantaa

puh. (09) 276 99 556www.bauer-wt.com

email: [email protected]

5järkisyytä valita

vedenkäsittely

1. Lisää putkiston käyttöikää 2. Suojaa putkistojärjestelmää 3. Vähentää energiankulutusta 4. Varmistaa erinomaisen vedenlaadun 5. Tuo merkittävää kustannussäästöä

MEILTÄ LÖYDÄTKIINTEISTÖPESULAASIKAIKKI MITÄ TARVITSET.

www.talpet.fi


Suomalainen iLOQ on maailman ainoa elektroninen lukitusjärjestelmä, joka kehittää tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä. Pääsyoikeuksien hallinta on nopeaa ja helppoa, kadonneet avaimet voidaan poistaa järjestelmästä käden käänteessä.

www.iLOQ.com

Apua!

Huoltomies hukkasi yleisavaimen. Sillä aukeaa kiinteistön kaikki ovet.

Ei aukea enää.

REIM Group Oy:n toi-mitusjohtaja Saija

Toivonen on huoles-tunut isännöintialan

ikärakenteesta. Erityisenä huolenaiheena on isännöitsi-jöiden ammattiryhmä.

Isännöintialalta poistuu lähivuosien aikana valtava määrä tietotaitoa, kun peräti puolet ammatti-isännöitsijöis-tä on siirtymässä erittäin hyvin ansaitulle eläkkeelle.

Toivosen mukaan isännöit-sijän työ ei ole ollut perintei-sesti ihan nuorten hommaa. Ammattiin tullaan keskimää-rin 35 vuoden iässä. Isännöit-sijöiden keski-ikä on tällä hetkellä noin 53 vuotta, joten seuraavien kymmenen vuoden aikana toimialan henkilöstös-sä tapahtuu suuria muutoksia.

Nyt jos koskaan tarvit-semme kipeästi toimialasta kiinnostuneita ja haastavaan työhön valmiita nuoria miehiä ja naisia. Töiden aloittaminen isännöitsijänä juuri nyt on mielekästä, koska meillä on vielä vanhempaa ja kokenutta kaartia siirtämässä arvokasta tietotaitoa seuraavalle suku-polvelle.

Toivosen mielestä tätä ar-vokasta perintöä ei pidä hu-kata.

Hyväksi koettu tutorasen-ne olisikin otettava käyttöön

mahdollisimman nopeasti kai-kissa toimialamme yrityksissä.

Yhteiskunta asettaa isän-nöintialalle kaiken aikaa myös uusia velvoitteita. Toivonen sanoo isännöitsijöiden selviä-vän niissäkin vaatimuksissa hyvin.

Mutta siinä, miten tätä äärimmäisen tärkeää vanhaa tietotaitoa talokantojemme i s ä n n ö i n n i s t ä s a a d a a n siirretyksi uusille tulokkaille, meillä on koko toimialalla iso ongelma. Kun ei ole riittävästi

uusia tulokkaita, kenelle me tätä tietoa siirrämme.

Ongelmaa kuvaa Toivosen mukaan hyvin se, että hän on törmännyt itsekin viime vuo-sina useamman kerran tilan-teeseen, jossa yli 60-vuotiaat tarjoavat itseään työharjoit-teluun.

Tällaisessa työharjoittelun tarjoustilanteessa vitsit ovat vähissä, jos ajattelee toimialan ikärakenteessa ja sen ratkaise-misessa olevaa ongelmaa.

Toivonen pitää isännöin-tijöiden rekrytointitilannetta niin huolestuttavana, että hän kannustaa myös taloyhtiöitä auttamaan asiassa.

Antakaa nuorille isännöitsi-jöille mahdollisuus, jos olette sellaisen jostain onnistuneet saamaan. Isännöintiyritys kantaa kyllä oman vastuunsa taustalla, mutta myös nuorille olisi annettava mahdollisuus näyttää, mihin he kykenevät vastuuisännöitsijän työssä.

Olen varma, että taloyhtiöt yllättyvät positiivisesti, Toivo-nen sanoo.

Taloyhtiöillä on mahdolli-suus vaikuttaa tähän, koska yhtiön hallitus päättää lain mukaan isännöitsijän valin-nasta ja erottamisesta. Toki henkilöisännöitsijästä käy-dään hallituksen kanssa kes-kustelu, mutta tässä kohtaa toivoisin yhtiöiltä rohkeutta ja dynaamista asennetta nuoria isännöitsijöitä kohtaan.

Toimitusjohtaja Saija Toivonen:

Pitäkää kiinni nuoresta isännöitsijästä

Toimitusjohtaja Saija Toivonen toivoo isännöintialalta ja myös ta-loyhtiöiltä ennakkoluulotonta asennetta nuorten isännöitsijöiden rekrytoinnissa vastuuisännöitsijän tehtäviin.


KerabitPro Oy | Väinö Tannerin tie 3, 01510 Vantaa | Puh. 010 851 1000 | www.kerabit.fi

KerabitProlta saat kaikki katto- ja vedeneristysrakentamisen palvelut sekä kuntoarviot, huollot ja pienkorjaukset.Valimoimaamme kuuluvat bitumi-, pelti-, tiili- ja viherkatot sekä pihakannet.

Meillä on sadan vuoden kokemus ja ammattitaito. Jälki on sen mukaista, pitävää ja pätevää.

Katto- ja vedeneristysrakentamistayli sadan vuoden kokemuksellaKatto- ja vedeneristysrakentamistayli sadan vuoden kokemuksella

Pitävä ja pätevä.

Mihin korjauksiin avustuk-

set tulevat jatkossa painot-

tumaan?

– Korjausavustukset pai-nottuvat ikääntyneiden ko-tona-asumiseen. Eli pyritään korjaamaan asunnot niin, että vanhukset pystyvät asumaan kotona mahdollisimman pit-kään. Siten esim. taloyhtiöissä avustetaan hissin rakentamis-ta. Kuntotutkimisavustukses-sa taas painotutaan homeon-gelmaan eli sitä myönnetään

kosteusvaurioituneeseen, terveyshaittaa aiheuttavaan rakennukseen.

Onko käynnistysavustuk-

sen tyyppisiä kaikkiin kor-

jauksiin soveltuvia avus-

tuksia näköpiirissä?

– Perusparannuksen käyn-nistysavustukseen oli tänä vuonna yhteensä 140 miljoo-na euroa ja jo viime syksynä 15 miljoonaa. Vuoden 2015 talousarviosta on annettu hal-

lituksen esitys ja siinä ei ole vastaavaa avustusta. Tässä valtion taloudellisessa tilan-teessa on vaikea nähdä, että vastaavaa avustusta lähiaikoi-na tulisi. Mutta asiassa päätös-valta on poliittisella johdolla.

Miten avustusten mahdolli-

suus kannattaa huomioida

hankkeiden suunnitteluvai-

heessa?

– Aina kannattaa olla yh-teydessä ARAan kun taloyh-tiössä aloitetaan hankkeiden suunnittelu. Usein jälkikäteen huomataan mm. että korjaus-ten yhteydessä olisi ollut hyvä hetki miettiä myös esteettö-myyskorjauksia (automaatti-ovet, luiskat jne), joihin ARA myöntää 50 %.n avustuksen.

Onko Arassa havaittu, että

vuosittain vaihtuva avus-

tuskäytäntö voi johtaa

jopa korjaussuunnitelman

vastaisiin korjausjärjestyk-

siin avustusrahan vuoksi.

Onko Arassa pohdittu,

että avustusten ennakoi-

tavuus voisi jopa parantaa

suunnittelun tasoa hätiköi-

tyyn remonttiin ryhtymisen

sijaan.

– Ainahan on parempi, että asioihin voidaan valmistautua hyvissä ajoin etukäteen, hyvin suunnitelmin ja eri vaihtoeh-toja miettien. Mutta toisaalta hyvin hoidetussa taloyhtiössä on hyvät viisivuotissuunni-telmat ja siten hyvä valmius ryhtyä nopealakin aikataulul-la korjauksiin. Toisaalta mm. hissin rakentamisavustus ja esteettömyysavustus ovat jo

”pitkän historian” avustuksia, joita on voitu taloyhtiöissä rauhassa miettiä.

Mediassa on pohdittu ko-

titalousvähennyksen ulot-

tamista kerrostalojen re-

montteihin, joka johtaisi

uudenlaiseen kirjanpito- ja

ilmoituskäytäntöön. Eikö

kerrostalo- ja omakotita-

loasukkaiden yhdenver-

taisuuden voisi pienem-

mällä byrokratialla taata

vastaavan suuruusluokan

korjausavustuksin, jos ra-

haa olisi jaettavana?

– Tätä vaihtoehtoa on poh-dittu mm. ympäristöministeri-össä ja sitä varmasti mietitään jatkossakin. Jo tällä hetkellä mm. asunto-osakeyhtiössä asuva vanhus saa avustusta niihin korjauksiin, joissa hä-nellä itsellään on korjausvas-tuu.

Hanna KoskelaARA, johtava ylitarkastaja

[email protected]

ARA edistää kestävää ja kohtuuhintaista asumista vuorovaikutuksessa asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa tukien toimeenpanolla, ohjauksella ja valvonnalla sekä niihin kytkeytyvällä kehittämistoiminnalla.Isännöintisanomat haastatteli ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) johtavaa ylitarkastajaa Hanna Koskelaa REIM Isännöinnin henkilöstöpäivien yhteydessä Lappeenrannassa.

Hanna Koskela, johtava ylitarkastaja, ARA.

Asuntojen korjausavustukset


Lisää tietoa ja tarjouksen huippunopeasta taloyhtiölaajakaistasta ja Sonera Kaapeli-TV:stä saat osoitteesta www.sonera.fi/taloyhtio tai numerosta 0200 32333 (mpm/pvm) ma-pe 9-15.

Toimivat yhteydet tuovat lisäarvoa niin taloyhtiön asukkaille kuin osakkaillekin. Nyt onkin hyvä hetki liittyä Soneran kattavaan valokuituverkkoon ja ottaa käyttöön taloyhtiölaajakaista. Valo- kuituverkossa tieto liikkuu jopa 1000 Mbit/s:n vauhdilla ja taloyhtiön asukkaat saavat moni- puolisimmat laajakaista- ja tv-palvelut sekä huomattavat edut Soneran laajakaista-, tv- ja matkapuhelinpalveluista.

Asumismukavuutta lisää myös Sonera Kaapeli-TV. Se tarjoaa monipuolisen valikoiman maksuttomia televisio- ja radiokanavia, ja tarjontaa on helppo täydentää sopivilla maksullisilla kanavapaketeilla.

Enemmän arvoa asunnoille.Vähemmän huolia asukkaille.

· SUOMEN LUOTETUIN INTERNETOPERAAT

TO

RI ·

200920122014


Huono valaistusteho?Palaneita lamppuja? Korkeat huolto- ja energiakustannukset?

Lem-Kem Oy,Vieterikatu 11, 15700 Lahti

Meiltä nyt kattavat valaistuksen energiansäästökartoitukset. Säästä jopa tuhansia euroja vuodessa! Katso lisää www.energiatiimi.fi!

Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Ota 1. askel vieläennen talvea!

Tarkastamme, korjaamme ja huol-lamme pelti-, tiili- ja huopakatot yli 20 vuoden kokemuksella. Onnistu-nut vesikaton ylläpito alkaa perus-teellisella katon tarkastuksella.

Tilaa Kuntotarkastus, soita jo tänään:

010 680 4000

Colemontin myyntijoh-taja Antero Miikki arvioi, että ammatti-isännöitsijöistä 70 – 80

prosenttia käyttää vakuutus-meklarien palveluja asumis-yhteisöjen vakuuttamiseen liittyvissä vaativissa tehtävis-sä. Lisäksi Colemont tarjoaa vakuutusmeklaripalveluja yri-tysasiakkaille, julkisyhteisöille sekä ilmailualan toimijoille.

Kun aloitimme kymmenen vuotta sitten, olimme kaikki kiinteistömeklareita. Alan merkitys toiminnallemme on edelleen suuri. Noin 80 pro-senttia liikevaihdostamme tulee kiinteistöpuolen vakuu-tustoiminnasta, jota hoidam-

me käytännössä isännöintitoi-minnan kautta.

Meklari auttaavahinkotilanteissaTaloyhtiöiden kannalta Miikki pitää vakuutusmeklarin roolia merkittävänä erityisesti vahin-kotilanteissa. Tärkeää taloyh-tiölle on myös se, että mekla-riyritys ei voi olla sidoksissa vakuutusyhtiöön, vaan se edustaa aina asiakasta.

Jos vahinko tapahtuu, käynnistämme yhdessä isän-nöitsijän kanssa vahinko-prosessin. Isännöitsijä tekee vahingoista raportin, jonka perusteella meklari laatii

vahinkoilmoituksen. Kaikki vahinkokorjauksiin liittyvät laskut kulkevat meidän kaut-tamme, jotta voimme tarkis-taa, että vahingot on korvattu oikein.

Miikin mukaan taloyhtiöi-den näkövinkkelistä katsot-tuna vakuutusmeklarin rooli on korostunut erityisesti siitä syystä, että väärin tehtyjen

korvauspäätösten osuus on kasvanut viime vuosina.

Meidän laskelmiemme mukaan jopa 12 prosenttia korvauspäätöksistä tehdään väärin perustein. Tyypillisiä virheitä ovat väärin lasketut ikäpoistot, mutta myös perus-teettomat hylkäyspäätökset.

Colemont tienasi asiakkail-leen vahinkotapauksiin liitty-

vällä edunvalvonnalla yli puoli miljoonaa euroa vuonna 2013. Näin suuria kustannusetuja emme pysty tarjoamaan asiak-kaille pelkästään vakuutusten kilpailutuksella, Miikki sanoo.

Hänen mielestään virheel-listen korvauspäätösten taus-talla olevat kiinteistöjen ikä-poistot ovat usein inhimillisiä virheitä. Sen sijaan päätöksis-

sä näkyy, etteivät vakuutus-yhtiöt ole aina ihan varmoja korvausvelvollisuudesta, ja saattavat tehdä niin sanottuja kokeellisia korvauspäätöksiä.

Ainahan nämä korvaus-päätökset ovat kallellaan va-kuutusyhtiöön päin. Ei vahin-kokorvauksia liikaa makseta. Se on ehkä ymmärrettävää, koska vakuutusmaailmassa vahinkojen korvauspäätök-sissä pyörivät merkittävät ra-hasummat.

Meklari tarkistaavakuutusturvanAsunto- ja kiinteistöosakeyh-tiöiden osalta vakuutusmekla-rin rooli ei rajoitu pelkästään vakuutusten välittämiseen tai kilpailuttamiseen.

Jos asiaa tarkastelee talo-yhtiön näkökulmasta, mek-lariyritys tarkistaa Miikin mu-kaan ensimmäisenä vakuutus-ten oikeellisuuden. Tärkeitä ovat muun muassa paloluok-ka, tilavuus eli vakuutusmäärä ja se, että kaikki yhtiön raken-nukset ovat mukana vakuu-tuksessa.

Sen jälkeen tarkastelemme hintaa, ja tarvittaessa kilpailu-tamme vakuutuksen. Jos kiin-teistövakuutuksen hinta on oikea, sitä on turha vakuuttaa

Vakuutusmeklari valvoo taloyhtiönetua vahinkojen korvauspäätöksissä

Myyntijohtaja Antero Miikin mukaan valtakunnallisesti toimivalla Colemontilla on hoidettavana noin 24 000 asuntoja kiinteistöosakeyhtiön asiakasta. He saavat etuja siitä, että meklariyritys kilpailuttaa vakuutukset ja on myös asiakkaan edunvalvoja vahinkokorvausten käsittelyssä. Vakuutussopimusten pykäläviidakossa asiantuntijan kumppanuus on tärkeä apu myös isännöitsijälle.

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden vahingoista valtaosa oli vuotovahinkoja. Niitä Colemont Finland tilastoi yhteensä 5 516 kappaletta, joista astia- ja pyykinpesukoneen aiheuttamia vuotoja oli 554.Vastuuvahinkoja oli 733, joista suurin osa oli liukastumisia taloyhtiön alueella.Ilkivaltaan liittyviä vahinkoja oli 656, joista suurin osa ikkunalasien rikkomisia.Konerikkoja 329.Oikeusturvaan liittyviä hakemuksia riita- ja rikosasioihin oli 234. Tapausten määrä on kasvanut viime vuosina.Luonnonilmiöihin liittyviä vahinkoja 180, joista suurin osa oli myrskyvahinkoja.Palovahinkoja 168.Hallinnonvastuuseen liittyviä tapauksia oli 11, joista suurin osa oli rakentamiseen ja korjaamiseen liittyviä vaateita taloyhtiön hallitukselle.Muita luokittelemattomia vahinkotapauksia oli 344.Yhteensä vahinkotapauksia tilastoitiin 8 171 kappaletta. Colemontin tilastotiedot koskevat yhteensä 22 483:a taloyhtiötä.

Lähde: Colemont Finland Oy:n vahinkotilastot 2013

Vahinkotietoja vuodelta 2013

Vakuutusten välittämiseen ja riskienhallintaan erikoistunut vakuutusmeklariyritys Colemont Finland Oy on tuttu yhteistyökumppani monille asuntoja kiinteistöosakeyhtiöille sekä isännöintitoimistoille.Asiakkaiden kannalta Colemontin rooli korostuu erityisesti vahinkokorvausten jälkihoidossa. Yritys tienasi asiakkailleen vuonna 2013 yli puoli miljoonaa euroa väärin perustein tehdyistä korvauspäätöksistä, joita oli peräti 12 prosentissa kaikista korvaustapauksista.


jaseneksi

KIINTEISTÖLIITTOKotisi asialla

Taloyhtiöille tietoa ja työkaluja!

Saat maksutta käyttöösi:

• Uutiskirjeet hallituksille ja isännöitsijöille• Kutsuja koulutuksiin ja tapahtumiin• Jäsentiedotteet• Pääsyn keskustelupalstoille• Yhtiökokousoppaan ja muita oppaita• ... sekä paljon muuta!

Rekisteröidy heti yli 26 000 käyttäjän joukkoon:

www.taloyhtio.netTaloyhtio.net on Kiinteistöliiton maksuton verkkopalvelu taloyhtiöiden toimijoille.

Onhan taloyht iönne jo

Ki inteistö l i iton jäsen?

1+1+1+1

Elämäsi helpoin kattoremontti

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *= Yksi sopimus: Kaikki kattoremonttiin liittyvä kirjataan yhteen sopimukseen: hinta, aika-

taulu ja työvaiheet tavarantoimituksesta purkujätteen poiskuljetukseen.= Yksi lasku: Lähetämme laskun vasta kun työ on tehty ja olet sen hyväksynyt. = Yksi tekijä: Emme käytä alihankkijoita vaan vastaamme kaikesta työstä itse. = Yksi kierros: Teemme remontin yhtäjaksoisesti valmiiksi. Koneellinen asennus tekee työstä

nopean.

Meillä on jo 21 vuoden ja yli 9 000 kattoremontin kokemus. Huolehdimme kaikesta ”avaimet käteen”, joten hanke

on yhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimman vaivaton.

www.laaturemontti.fiKattoluuri 03 3398 6722Helsinki Tampere Turku Oulu Pori

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * ** * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * ** * * * * * * * * * * ** * * * * * * * * * * ** * * * * * * * * * ** * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * ** * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * ** * ** * * * * ** * * * * *= Yksi sopimus= Yksi sopi : Kaikki kattoremonttiin liittyvä kirjataan yhteen sopimukseen: hintKaikki kattoremonttiin liittyvä kirjataan yh ta, aika-aika-

taulu ja työvaiheet tavarantoimituksesta purkujätteen poiskuljetukulu ja työvaiheet tavarantoimituksesta purk kseen.= Y s as u:Yksi lasku Lähetämme laskun vasta kun työ on tehty ja olet sen hyväksynyt. tämme laskun vasta kun työ on tehty ja olet se= YYksi tekijä:: Emme kä tä alihankkijoita vaan vastaamme kaikesta työstä itse. käytä alihankkijoita vaan vastaamme kaikesta työ= Yksi kierrosYksi kierros: : Teemme remontin yhtäjaksoisesti valmiiksi. Koneellinen asennus tekremontin yhtäjaksoisesti valmiiksi. Koneellinen asennu kee työstä

nopean.

MeMeillä on jo 21 vuoden ja yli 9 000 kattoremmontin kokemus. Huolekokemus. Huolehdimme kaikesta ”avaimet käteen””, joten hanke

on yhtiöllenne jaon yhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimman vvaivaton.

www.laaturemontti.fiKattoluuri 03 3398 6722Helsinki Tampere Turku Oulu Pori

ti

Lyhtytie 2, 00751 Helsinki • Puh. 010 2713 725 • [email protected] • www.kasoturvaovet.fi • www.kaso.fi

Tervetuloa myyntinäyttelyymme!

KASOGUARD TURVAOVELLA TODELLISTA TURVAA KOTIISI!Murtoturvalliset KasoGuard turvaovet soveltuvat kiinteistöjen ja asuin-/liikehuoneistojen ulko- ja sisäoveksi, sekä saneerauskohteisiin että uudisrakennuksiin. Turvaovia on saatavana erilaisilla lisävarusteilla sekä useilla vaihtoehtoisilla lukoilla, väreillä ja pintamateriaaleilla. Turvaovet voidaan valmistaa myös asiakkaan erikoistoiveiden mukaan.

• Serti oitu murtoluokitus (EN1627) Luokka 3

• Paloluokitus EI45

• Äänieristysluokitus 41 dB

• Hyvä savu- ja hajueristys

KasoGuard turvaovi on vakuutusyhtiöiden hyväksymä tuote.

Colemontin myyntijohtaja Antero Miikin vinkit asun-toja kiinteistöosakeyhtiölle tulipaloa ja vastuuvahinkoja koskevista tapauksista.

TULIPALOKiinteistövakuutus korvaa kiinteistön rakenteille, pinnoit-teille sekä kiinteille kaapistoil-le tulleet vauriot.

Kotivakuutukseen piiriin kuuluvat irtaimisto ja pääsään-töisesti myös kodinkoneet. Ko-tivakuutus korvaa myös evak-koasumiseen liittyvät kustan-nukset muuttokuluineen.

Miikin mukaan tulipalos-ta aiheutuvat vahingot ovat käytännössä helppoja hoitaa, vaikka kysymyksessä on usein varsin traaginen vahinko.

Asukkaan kannalta on tär-keää huolehtia siitä, että hän on kattavan kotivakuutuksen piirissä, koska merkittävä osa tulipalon aiheuttamista vahin-

goista jää kiinteistövakuutuk-sen ulkopuolelle.

Tärkeää on myös tehdä va-hinkoilmoitus välittömästi, jol-loin vakuutusyhtiöltä saa hyviä neuvoja ja ohjeita, kuinka pitää toimia.

VASTUUVAHINKOVastuuvahinkovakuutuksesta haetaan korvausta huolimat-tomuudesta johtuviin vahin-koihin. Vahingon aiheuttanutta tahallisuutta se ei korvaa.

Jos asukas aiheuttaa vahin-koa yhtiölle ja naapureille ja jos hänellä on laaja kotivakuutus, myös sitä kautta voi hakea korvausta.

Miikin mukaan vahinkota-pauksista on hyvä tehdä kir-jallinen vahinkoilmoitus, jossa vahingosta kerrotaan satuile-matta totuudenmukaisesti.

Jätä vahinko vakuutusyhti-ön ratkaistavaksi. Paras korva-us on tulossa sitä kautta.

Vinkkejä vahinkotapauksiin

TAUSTAuudelleen, koska kilpailutuk-sen vaikutukset hintaan ovat nykyisin varsin pieniä. Ko-kemustemme mukaan uudet vakuutukset eivät ole aina riittävän kattavia, vaikka hin-nat ovat nousseet. Siksi vanha vakuutus saattaa olla taloyh-tiölle edullisempi vaihtoehto, kuin kokonaan uuden vakuu-tuksen kilpailuttaminen.

Miikin mielestä taloyhtiöi-den on syytä tutkia vakuutus-

turvaan väistämättä jäävät au-kot ja paikata ne lisäturvalla.

Me kilpailutamme markki-noilta lisäturvaa, jota saattavat tarvita niin asukkaat, halli-tuksen jäsenet kuin yhtiökin. Lisäturvan tarve voi liittyä esimerkiksi asukkaiden ryh-mätapaturmaan, hallituksen jäseniin ikävien vahinkotapa-usten varalle tai taloyhtiöön oikeusturvana riitatapauk-siissa, joiden määrä on viime vuosina kasvanut.

Colemont käy läpi kaikkien asiakkaidensa vakuutusturvan kerran vuodessa yhdessä isän-nöitsijän kanssa.

Tulemme paikalle, tarkas-tamme yhtiö yhtiöltä kaikki taloyhtiön vakuutuskirjat ja teemme niihin tarvittavat kor-jaukset. Teemme myös hintaa alentavat tarkistukset, kun muutoksia on tullut esimer-kiksi merkittävien saneeraus-töiden kautta.

Colemont Finland Oy on vakuutusyhtiöistä riippu-maton ja yksi Suomen suurimmista vakuutusmek-lariyrityksistä, joka on erikoistunut vakuutusten välittämiseen ja riskienhallintaan asuntoja kiin-teistöosakeyhtiöille, yrityksille ja julkisyhteisöjen asiakkaille. Yritys on myös Suomen merkittävin ilmailualan vakuutusmeklari ja tarjoaa palveluja myös meri- ja kuljetusalan asiakkaille.

Howden Broking Group, joka toimii osana Hyperion Insurance Groupia, hankki enemmistö-

osuuden suomalaisesta Colemont Finland Oy:stä vuonna 2014. Ostolla Howden vahvistaa kasvavaa pohjoismaista verkostoaan. Howden toimii Poh-joismaissa Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa ja Reykjavikissa.

Suomessa Colemontin palveluksessa on 56 henkilöä. Jorma Hakonen vastaa operatiivisista toiminnoista ja jatkaa yrityksen toimitusjohtajana.


Taloyhtiöillä on mahdol-lisuus päästä kiinni te-hokkaaseen energian-hallintaan etähallinta-

palvelujen kautta, ja säästää samalla rahaa.

Skapat Energia lanseerasi kesän kynnyksellä taloyhti-öille tarkoitetun Säästö-FLEX nimisen palvelun, joka opti-moi kiinteistöjen energiakus-tannukset tarkkailemalla etä-hallinnalla 24/7-periaatteella energiankulutusta.

Haemme järjestelmän avulla säästöjä kiinteistöjen lämpö-, vesi- ja sähköenergi-an kulutukseen. Seurantatut-kimustemme mukaan esimer-kiksi kiinteistöjen vuosittaiset

energiakustannukset ovat pie-nentyneet palvelumme avulla keskimäärin kolmetoista prosenttia vuositasolla. Kiin-teistöstä riippuen säästöt ovat vaihdelleet neljästä yli kah-teenkymmeneen prosenttiin. Palvelup akettiin kuuluu myös säästötakuu, Muhonen sanoo.

Palvelussa ei tarvitapääomainvestointejaSkapat Energia tarjoaa asiak-kailleen Säästö-FLEX etähal-lintapalvelua 99 euron kuu-kausihinnalla. Lisämaksusta palveluun voi liittää myös muita energiatehokkuuden lisäpalveluja. Jokainen kau-

kolämmössä oleva kerrosta-lo- tai rivitaloyhtiö voi lähteä Muhosen mukaan liikkeelle peruspaketilla.

Lähtöinvestointeja ei tar-vita. Palvelu toimitetaan asi-akkaalle avaimet käteen peri-aatteella viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sopimuk-sen solmimisesta.

Pakettiin kuuluu lämmön-säätöautomatiikan asennus kiinteistön lämmönjakohuo-neeseen, yhteyksien luominen ja koekäyttö. Se sisältää kym-menen kiinteistön eri osissa lämpötiloja valvovaa anturia.

Asiantuntijat seuraavat jat-kuvasti säätöjä ja lämpötilaan

liittyviä olosuhteita kiinteis-tössä Hämeenlinnassa sijaitse-vassa valvomossa. Palveluun kuuluvat myös säännöllinen raportointi ja asiantuntija-apu kaikkina vuorokauden aikoi-na, mikä säästää myös kustan-nuksia, jos ongelmia ilmenee.

Kaikille tasaistaasumislämpöäPalvelun tavoitteena on Muho-sen mukaan säästöjen ohella parantaa asumismukavuutta, koska lämpöarvojen säädöl-lä - esimerkiksi 22 asteeseen - koko kiinteistöön saadaan tasaiset lämpöolosuhteet.

Isännöitsijöiltä saadun pa-lautteen perusteella asukkai-den valitukset liian kuumasta tai kylmästä asumislämmöstä ovat vähentyneet olennaisesti palvelun käyttöönoton jäl-keen.

Tasaisen asumislämmön aikaansaamiseksi lämpöä mittaavat anturit pyritään si-joittamaan niin, että kiinteis-tön lämpötilat eri paikoissa ja eri vuodenaikoina voidaan huomioida mahdollisimman hyvin.

Taloyhtiön päättämät ja etähallintaan liitetyt lämpö-tilan perusarvot ovat myös toiminnallisia hälytysrajoja,

jolloin voimme puuttua mah-dollisiin poikkeamiin nopeasti etähallinnan kautta, Muhonen sanoo.

Tolkkua myösperusmaksuihinMuhosen mielestä taloyhtiös-sä kannattaisi myös miettiä, ovatko kaukolämmön perus-maksut kohdallaan.

Skapat Energia tarjoaa tä-hän lisäpalvelua, jolla selvite-tään, onko kiinteistöön tuleva laskennallinen kaukolämmön tilausvesivirta liian iso kiin-teistön kulutukseen verrat-

Kuri kaukolämmön kustannuksilleEnergianhallinnalla on kasvava merkitys asuntoja kiinteistöosakeyhtiöiden toiminnassa. Energiakustannusten osuus Suomen kaikkien asuntoyhtiöiden vastikkeista on keskimäärin 40 prosenttia.

Energianhallintaan liittyvien palveluiden tuottamiseen erikoistuneen Skapat Energia Oy:n arvion mukaan Suomessa on edelleen miljardien eurojen säästöpotentiaali kiinteistöjen energian käytössä. Tätä potentiaalia yritys haluaa kaventaa omalla palvelutuotannollaan.

Palvelutarjonnassa päivän juttuna ovat etähallintapalvelut, sanoo Skapat Energian vanhempi myyntipäällikkö Antero Muhonen.

Energiansäästöä ja pidempiäkorjausvälejä lasitetullaparvekkeella

ww

w.lu

mon

.fi/e

nerg

iala

skur

i

Parvekelasitus pienentää energiankulutusta sekä suojaaparvekerakenteita rapautumiselta. Hyvin hoidetturakennus säilyttää arvonsa ja pitää asukkaat tyytyväisinä.

020 7403 200 (Puh. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.)

Mittauta taloyhtiösienergiansäästöhyöty!Parvekelasit säästävät energiaa tutkitusti. Tilaa nyt arvio parvekelasien vaikutuksesta energialaskuun nettisivuillamme.

www.lumon.fi/energialaskuri

Energianhallintaan uusi asiantuntijayritysHämeenlinnalainen Skapat Energia Oy ja jyväskyläläinen Energiakolmio Oy yh-distävät voimansa uudeksi energianhal-lintaan erikoistuneeksi konserniksi. Yri-tysten osaamisalueet täydentävät hyvin toisiaan, ja ne ovatkin toimineet tiiviissä yhteistyössä runsas vuosi sitten solmitun yhteistyösopimuksen jälkeen.

Yhdistymisen taustalla ja uutena omis-tajana on suomalainen pääomasijoitusyh-tiö Vaaka Partners. Perustettu konserni hakee kasvua erityisesti energiatehok-kuuteen liittyvillä palveluilla, joissa se on Pohjois-Euroopan suurimpia toimijoita. Konserni toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Skapat Energia ja Energiakolmio toi-mivat palveluntarjoajina asiakkailleen energia-asioissa. Konsernin asiakkaiden käyttämät sähköenergiamäärät ovat vuo-sittain noin 20 terawattituntia, mikä on lä-hes neljännes Suomen sähkömarkkinasta.

Skapat Energian vanhempi myynti-päällikkö Antero Muhonen kokee kon-sernin tarjoavan hyvät mahdollisuudet palvelutarjonnan kehittämiselle, koska molemmat yritykset täydentävät tois-tensa palveluvalikoimaa. Energiakolmiol-la on pitkä kokemus asiakasinformaation raportointikulttuurista sekä kehittyneistä ICT-tekniikoista. Skapat Energian osaa-misaluetta ovat asunto- kiinteistöosa-

keyhtiöiden erilaiset energiapalvelut ja etähallintajärjestelmät.

Saamme esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuuden edistämiseen ja säh-könhankintaan tehokkaan ja monipuolisen palveluvalikoiman, jolla asiakkaat voivat säästää energiaa ja sitä kautta pienentää kiinteistönhoidon kustannuksia.

Konsernilla on noin 20 000 yritysasi-akasta ja sen etähallintapalvelu on käy-tössä yli 1 000 kohteessa. Konsernin pal-veluksessa on noin 200 henkilöä ja tämän vuoden liikevaihtotavoitteeksi on asetettu noin 18 miljoonaa euroa.


Oy Danfoss Ab [email protected]

Takuu

5 vuotta Danfossautomatiikalla.

Danfoss lämmönjakokeskuksetasuinrakennusten kaukolämmitykseenVarma ja turvallinen valinta

Danfoss lämmönjakokeskukset ovat tarkoitettu asuinrakennusten, liiketilojen ja teollisuuskiinteistöjen kaukolämmitykseen.Luotettava toimittaja, energiaa säästävät ratkaisut sekä kattavathuolto- ja tukipalvelut muodostavat asiakasystävällisen kokonaisuuden.Sopii saneeraus- ja uudiskohteisiin.Puhtaasti. Lämpimästi. Luontoa säästäen.

• Julkisivu- ja parvekesaneeraukset • Tasoite- ja maalaustyöt

• Hiekkapuhallustyöt

Soita heti ja kysy lisää!

Käytä asiantuntijaa!

Pitomaalaus Oy • Jääsalontie 20, 90400 OuluPuhelin 010 2310 030, faksi (08) 311 0560

Pitomaalaus Oy • Idealinja 9, 90410 OuluPuhelin 010 2310 030, faksi (08) 311 0560

Skapat Energian kiinteistöjen energiankulutuksen etähallintaa ohjaavat laitteistot asennetaan lämmönjakohuoneisiin. Laitteisto saa tietoja asumislämmöstä kiinteistön eri osiin sijoitettavilta mittausantureilta. Etäyhteyden avulla tiedot välittyvät Hämeenlinnassa sijaitsevaan keskusvalvomoon, jossa säätöjä tarkkaillaan vuorokauden ympäri, kertoo vanhempi myyntipäällikkö Antero Muhonen.

tuna ja onko perusmaksussa korjaamisen varaa.

Perusmaksun selvittämi-nen voi tuoda välittömiä sääs-töjä. Kaikista selvittämistäm-me kiinteistökohteista 60 prosenttia on maksanut liikaa perusmaksuja keskimäärin 2 340 euroa.

Kaukolämmön energiavir-tojen hallintaan Skapat Ener-gian palvelukonseptissa on tarjolla myös hinnaltaan ke-vyempiä ratkaisuja. Kulutusta voidaan valvoa esimerkiksi pelkästään lämmönjakohuo-neeseen asennetulla automa-tiikalla.

TAUSTA

Vaaka Partners Oy on suomalainen pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa keskisuurten yritysten kasvun tukemiseen. Yritys hallinnoi yhteensä yli 300 miljoonan euron pääoma-sijoitusrahastoja.

Skapat Energia Oy on sähkönhankinnan ja energiate-hokkuuden asiantuntijayritys. Henkilökunnan määrä on noin 80 ja liikevaihto viime vuonna oli 7 miljoonaa euroa.

Energiakolmio Oy on Suomen johtava riippumaton ener-giamarkkinoiden asiantuntijayritys. Yhtiön päätoimipiste on Jyväskylässä. Henkilökunnan määrä on 90 ja viime vuoden nettoliikevaihto oli 8,1 miljoonaa euroa.

Lähde: Skapat Energia

REIM GreenREIM Group ja Skapat Energia ovat kehittäneet kiinteistöille energiatehokkuutta paranta-van palvelukonseptin nimel-tään REIM Green. Sähkönhan-kinnan, energiaselvityksen, lämmityskustannusten opti-moinnin, säästöinvestointien rahoituksen ja energiakulutuk-sen seurannan avulla kiinteis-töt voivat säästää sekä rahaa että ympäristöä.

REIM Group ja Skapat Energia tarjoavat REIM Isän-nöinnin asiakkaille mahdol-lisuuden tehdä edullinen sopimus myös kodin sähkö-sopimuksissa. Sähkön hinnan

kilpailuttamisen tekee am-mattilainen asiantuntijapalve-luna. Se on ollut aikaisemmin mahdollista vain keskikokoisil-le ja suurille yrityksille. Skapat Energia tarjoaa nyt sähkön kil-pailutuksen REIM Isännöinnin asiakasyhtiöiden asukkaille ilmaiseksi.

REIM Green kaukolämmön perusmaksuselvitys sisältää kiinteistön kaukolämmön perusmaksutarkastuksen ja korjausneuvottelun kauko-lämpöyhtiön kanssa. Yli 60 prosenttia selvityksistä on tuonut säästöjä taloyhtiöille.

Lähde: REIM Group Oy


Kiinteistön etähallinta varmistaa taloautomatiikan oikean toiminnan ja optimaaliset olosuhteet. Voit säästää energiakuluissa jopa 10–30 %!

KIINTEISTÖN ETÄHALLINTA Talotekniikkaa ja energiankulutusta seurataan, säädetään ja ylläpidetään 24 h

Viat ja poikkeamat huomataan nopeasti: isojen vahinkojen syntyminen estyy

Turhat huoltokäynnit kiinteistössä vähenevät

Kiinteistön olosuhteet paranevat ja arvo nousee

Skapat Energia on puolueeton ja luotettava kumppani yritysten, kiinteistöjen ja kotitalouksien energia-asioissa. Tutkimuksen mukaan asiakkaistamme 96 % on tyytyväisiä ja voisi suositella palveluitamme myös muille.

ASIAKASPALVELU: Skapat Energia, Turuntie 2, 13100 Hämeenlinna, puh. 020 741 4110

[email protected] , www.skapatenergia.fi

Sähköisessä Huoltokirjassa pysyvät ajan tasalla kiin-

teistön tekniset tiedot, tehdyt ja tulevat huoltotoi-

met sekä muut tärkeät asiat. Työkalu helpottaa kiin-

teistönhallintaa, päivittäistä huoltoa ja pitkäjänteistä

kehittämistä.

UUTTA: HUOLTOKIRJAEnerKey-raportointipalvelussa kaikkien kiinteistöjesi

eri energialajien kulutustiedot ovat helposti löydet-

tävissä yhdestä järjestelmästä. Automaattinen etä-

luenta takaa, että käytössäsi oleva data on aina ajan

tasalla.

MUISTA MYÖS ENERKEY

ENERGIATEHOKKUUSUUDELLE TASOLLEETÄHALLINNALLA

REIM Groupin toimitusjohtajien tapaaminen

REIM Groupin toimitusjoh-tajat kokoontuivat 28.8. Lap-peenrannassa, paikkana Scan-dic Hotel Patria. Kyseessä oli

perinteinen yhteinen kokoon-tuminen päivää ennen vuotui-sia koko REIM Groupin hen-kilöstöpäiviä, joiden järjest-

elyvastuussa oli tänä vuonna REIM Lappeenranta Oy.

ARA:n johtava ylitarkastaja Hanna Koskela piti ajatuksia ja keskustelua herättäneen alustuksen.

Myyntipäällikkö Reijo Salmi Kone Hisseistä alusti myös ajankohtaisista asioista.



Suomen kerrostalot ikääntyvät – moni vanha hissi kaipaa päivitystäHissin kuntotutkimus auttaa ennakoimaan tulevat korjaustarpeet

Suomen kerrostalokan-nasta jopa yli 70 % on yli 20 vuotta vanhaa1). Jos lasketaan että

asuintalohissiä käytetään keskimäärin 70 000 kertaa vuodessa, on 30 vuotta van-halla hissillä on takana jo yli kaksi miljoonaa käyttökertaa. Vaikka taloyhtiön vanha hissi palvelisikin edelleen moitteet-tomasti, tulisi hissi huomioi-da taloyhtiön pitkän aikavälin korjaustarveselvityksessä. Kuitenkin vain noin 10 % ta-loyhtiöistä on listannut hissin korjaustarpeet taloyhtiön kor-jaustarveselvityksessä.2)

”Kuntotutkimus on hyvä tapa selvittää missä kunnossa taloyhtiön hissi on ja koska suuremmat korjaukset ovat ajankohtaisia” kommentoi Heli Aalto, KONEen Suomen modernisointijohtaja.

Kuntotutkimuksen tulokse-na voi myös olla, että on aika uusia vanha hissi kokonaan uudella. ”Useimmiten hissin käyttöikä alkaa olla lopuil-laan kun ennakoidut korjaus-kustannukset alkavat nousta, käyttökatkoja aiheuttavat vi-katilanteet yleistyvät, varaosi-

en saanti on puutteellinen tai hissin käyttömukavuus kärsii.

Uusiminen voi olla ajan-kohtaista jo kymmenen tai vasta kolmenkymmenen käyttövuoden jälkeen, riippu-en hissin alkuperäisen hissin laadusta ja kunnossapidon laadusta. ” lisää Aalto.

KONE NanoSpace -peruskorjaus-hissi sopii Suomen kapeisiin hissikuiluihinKONE toi markkinoille vuoden 2014 alussa KONE NanoSpace -hissin, joka sopii erinomaises-ti hissien peruskorjaukseen ja Suomen asuntokannassa tyy-pillisiin kapeisiin kuiluihin. ”KONE NanoSpace -hississä täysin uusittu nostoteknologia ja kapeat tasauspainot mah-dollistavat jopa 50 % tilavam-man hissikorin vanhan tilalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hissiin voi mahtua esimer-kiksi pyörätuoli ja saattaja kun vanhaan hissiin pyörätuolin kanssa ei ollut asiaa.” Heli Aalto kertoo.

KONE NanoSpace -his-sejä on asennettu jo muuta-maan kohteeseen Suomessa

ja käyttökokemukset ovat positiivisia ”Lisätilan tuoman hyödyn lisäksi asukkaat arvos-tavat hissin käyttövarmuutta ja tyylikästä ulkoasua” Aalto kommentoi.

Hissin uusiminen on mahdollista jopa kahdessa viikossaVanhan hissin korvaaminen uudella alkaa huolellisella suunnittelulla, jolloin välty-tään aikaa vieviltä yllätyksiltä remontin aikana. Suunnittelu-vaiheessa kuilun mitat tutki-taan tarkasti ja asennettava hissi suunnitellaan kohteen vaatimusten mukaan. Koh-dekohtaisesti voidaan myös selvittää voidaanko kohtees-sa toteuttaa hissin asennus nopeutetulla asennusaikatau-lulla.

Hissin korvaaminen uudel-la voi olla mahdollista jopa kahdessa viikossa, kun se tyy-pillisesti kestää kuusi – kah-deksan viikkoa. Nopeutettu aikataulu kiinnostaa tyypilli-sesti etenkin kohteissa, joissa hissin käyttö on välttämättö-myys asukkaiden päivittäises-sä elämässä.

1) Lähde: Korjausrakentaminen Suomessa - Rakennustekni-set Kustannukset, Työterve-yslaitos, Helsinki 2013

2) Lähde: Kiinteistöliiton korjaus-tarvebarometri, 2014

Vanha hissi voi tehdä liikkumisestasi epämukavaa ja vaikuttaa asuntosi arvoon. Se voi olla jopa turvallisuusriski talon asukkaille. Vanhan hissin korvaaminen uudella voi tuntua hankalalta ja aikaa vievältä hankkeelta. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.

Uusi KONE NanoSpace™ -hissi voidaan asentaa vanhan hissin tilalle jopa kahdessa viikossa.*

Koe uusi KONE NanoSpace™ osoitteessa www.kone.fi/nanospace.

*Nykyisin uuden hissin asentaminen vanhan tilalle kestää noin kuusi viikkoa. Lyhyt asennusaika on lisäpalvelu, josta KONEen ammattilaiset kertovat lisää kohdekartoituksen yhteydessä.

Ajat muuttuvat.Pitäisikö myös hissisi muuttua?

20141972


Tunnetko kiinteistösi riskit?

Uskotko vakuutusten olevan kunnossa?

Korvattiinko vahinko oikein?

Colemontin asiakas tietää.

www.colemont.fi

Säilytä sopu suuressa remontissa

PÄÄTÖSSANAT

58 Usein hallitukseen joudutaan, ei päästä.

Entä jos koko hallitusta ei tarvitsisi valita?

PAREMPI PAIKKA

26 Luo taloyhtiöön yh-teisöllinen kulttuuri

ja paranna talkooinnos-tusta.

ILMIÖ

24 Nyt on aika tarkis-taa ja päivittää viime

kesänä laaditut pelas-tussuunnitelmat.

HELPPO HOMMA

10 Yhteisten tilojen palovaroittimia ei

tarkasta ja huolla ku-kaan, jos siitä ei sovita.

54 SÄHKÖLUKON keräämää tietoa ei voi käyttää mihin tahansa.

Kysymystä ja vastausta uudesta ilmoitus-velvollisuudesta s. 143

N Ä I N Y H T E I S H E N K I K E S T I K A U N I A I S I S S A

TEEMA

Mukavasti läpi kesän korjausten

18

4–2014

Kotitalo-lehti on puheenjohtajan paras ystävä. Se pitää hallituksenne

ajan tasalla. Katso lisää sivulta 4.

Tilaa uusi

KOTITALOhelposti taloyhtiöösi!

Vältä tuho –opasta asumaan

VALMENTAJA

56 Tervetulokirje uusille asukkaille

ehkäisee häiritsevää elämää ennalta.

KISSA PÖYDÄLLE

54 Isännöitsijä joutuu kuulemaan paljon

kiroilua ja suoraa huutoa asiakkailta.

VIESTINTÄ

9 "Juorukirje" on näppärä ja haluttu tapa tiedottaa hel-sinkiläisyhtiössä.

ILMIÖ

26 Taloyhtiö voi vaikuttaa myös

oman tontin ulkopuoli-seen ympäristöönsä.

38 PUTKIREMONTTI siirtyy asunnon hintaan varmimmin pääkaupunkiseudulla.

tapaa tehdä kunnossapitotarve-selvitys s. 463

K A I K K I E I V Ä T O S A A K Ä Y T T Ä Ä M O D E R N I A T A L O T E K N I I K K A A

TEEMA

Elinkaari & asumis-

kulut5–2014

Kotitalo-lehti on puheenjohtajan paras ystävä. Se pitää hallituksenne


Tilaa uusi


I R T O N U M E R O 1 5 €

42

Jos asukas ei hoida kotiaan oikein, huoneis tosta voi tulla kallis korjattava.

18

&&&& i

I R T O N U M E R O 1 5 €

Tästä maksat isännöinnissä

JOHTAVA AJATUS

60 Moni taloyhtiön hallitus kokoontuu

vain siksi, että niin kuuluu tehdä.

SIJOITTAJAN VALINTA

37 Sijoittaja arvostaa asunto-osake-

yhtiöitä, joissa remontit on tehty.

ILMIÖ

12 Joskus on viisaam-paa muuttaa pois

kuin jäädä inttämään naapureiden kanssa.

KORTTELI KAUKANA

6 Uusi Airbnb- majoitusteollisuus

tuli taloyhtiöihin Suomessakin.

26 LOMA- OSAKE kaipaa viisasta hallinnointia siinä missä asuntokin.

energianhinta nousee kuusi prosenttia vuodessa – näin voit säästää. s. 426

T A L O Y H T I Ö N H A L L I T U S O N A V A I N A S E M A S S A S O P I M U K S E N T E O S S A

TEEMA

Palvelu-kumppanit

vastuun - jakajina

6–2014

KOTITALO-LEHTI on puheenjohtajan paras ystävä. Se pitää hallituksenne


Tilaa uusi


%

taloyhtiön kaikista kuluista on isännöintiä.10%

18

PALVELUMME:• Loka- ja viemärihuollot • Putkistojen sulatukset • Pumppaamohuollot • Suurtehoimuroinnit ja -puhallukset • Putkisto- ja viemärisaneeraukset • Puhdasvesipalvelut • Hajutta –viemäri- ja -rasvaerotinhuollot • Ympäristönhuoltopalvelut• NorsuWC:t tilapäistarpeisiin • Kuljetus- ja vaihtolavapalvelut

ME HOIDAMME 24/7. YMPÄRI VUODEN. ME HOIDAMME 24/7. YMPÄRI VUODEN. Puh. (09) 855 30 40 www.eerolayhtiot. Puh. (09) 855 30 40 www.eerolayhtiot.

“Mikään hätä ei ole liian suuri, eikä liian pieni - Eerolan hoidettavaksi.”

Eri taloyhtiöt tuottavat hyvin eri määrän työtä isännöinnille. Silti nämä yhtiöt saattavat maksaa

isännöinnistä suunnilleen sa-man verran – etenkin, jos ne ovat samankokoisia ja -ikäisiä.

Tilanne ei ole reilu, mutta monet isännöintiyritykset ovat hyväksyneet sen väistämättö-mänä.

Viime vuosina yhä useampi isännöintiyritys on kuitenkin alkanut tehdä kustannusten jyvitystyötä. Laskutuksessa siirrytään yhtä selvään tunti-veloitukseen kuin muussakin asiantuntijatyössä, asianajaji-en tai konsulttien tyyliin. Ajan-käyttöä seurataan nykyaikai-semmilla välineillä ja laskutus vastaa ajankäyttöä.

Isännöinti muodostuu useista ammateistaIsännöintiyrityksissä tehdään ainakin kolmen ammattinimik-keen työtä; kirjanpitäjän, kiin-teistösihteerin ja isännöitsijän.

Palveluiden kiinteään kuukausiveloitukseen isän-nöintiyritykset hinnoittelevat yleensä erilaista valmistelua, suunnittelua, seurantaa ja palvelujen teettämistä sekä taloyhtiön kirjanpitoa ja raha-asioiden hoitoa. Peruspalvelui-hin kuuluu usein myös pienten äkillisten vahinkojen hoito.

Varsinaisesta tekemisestä peritään yleensä erillinen kor-vaus; esimerkiksi kunnossapi-totarveselvityksen laatimisesta ja kokouksiin osallistumisesta. Suurissa remonteissa suurin osa työstä on erikseen korvat-tavaa; konsulttien kilpailutta-minen, tarjouspyyntöjen hallin-

noiminen ja työmaakokouksiin osallistuminen.

Ennalta-arvaamattomat ja yllätykselliset tapahtumat ovat erillisiä tehtäviä, ja niis-tä isännöintiyritykset perivät yleensä erillisen korvauksen. Jos taloyhtiö maksaa esimer-kiksi viiden tunnin palvelusta kuukaudessa, se ei voi odottaa saavansa kymmenen tunnin palvelua.

Sama työ voi viedä eri määrän työaikaaHinnoittelun vertailua vaikeut-taa Kotitalo-lehden mukaan se, että samalla nimikkeellä tehtä-vä työ voi vaatia hyvinkin eri määrän aikaa. Paljon on kiinni siitä, kuinka selvät paperit osa-kas tai taloyhtiö pystyy esittä-mään. Jos isännöitsijä joutuu kyselemään kovasti lisätietoja ja käymään suunniteltua use-ammin paikan päällä, se tietää lisätöitä isännöinnille – siis li-sää korvattavia työtunteja.

Paljonko taloyhtiöille tyy-pillisesti kertyy lisämaksuja kuukausikorvauksen päälle, vaihtelee suuresti. Tyypilli-sesti lisäpalkkiot voivat olla 30–50 prosenttia perussumman päälle.

Yritykset myös hinnoittele-vat isompien korjausprojektien hoitamista hyvin eri tavoin. Jotkut tekevät sitä tuntityö-nä, toiset nostavat palkkiona tietyn prosentin projektin ar-vosta, kolmannet yhdistävät perushintaa ja prosenttikor-vausta.

Kokouksistakin voidaan laskuttaa joko kiinteät lisä-palkkiot tai tuntiperusteisesti.

Pienen taloyhtiön isännöinti on kalliimpaa

Perussääntö on se, että mitä enemmän neliöitä ja asuntoja, sitä enemmän isännöinti mak-saa. Mutta perustyöt pitää hoi-taa kaikenkokoisissa taloissa. Siitä syystä pienen taloyhtiön isännöinti on suhteessa kal-liimpaa – ja hinnoittelu han-kalaa.

Taloyhtiön ikä vaikuttaa isännöinnin kustannuksiin, mutta ei suoraviivaisesti. Eni-ten töitä teettävät aivan uusien yhtiöiden takuukorjaukset ja vanhempien yhtiöiden perus-korjaukset.

Lue lisää isännöinnin hinnoit-telusta Kotitalo-lehden numeros-ta 6/2014

Mistä maksat isännöinnissä?Taloyhtiöiden hallitukset ja osakkaat pitävät isännöintiä urakkatyönä, joka hoituu kiinteään hintaan työmäärästä riippumatta. Palkkiot eivät kuitenkaan läheskään aina vastaa kustannuksia, ja isännöintiyritysten tuntiperusteinen laskutus on yleistynyt, kirjoittaa uusin Kotitalo-lehti.


Tietoa taloyhtiöille, myös verkossa!

kirjat

vastuunjakotaulukot

www.kiinkust.fi

Niin tiedät.

Varmista että omaisuutesi on ammattilaisten käsissä!Ammatti-isännöitsijät ja välittäjät sekätekniset asiantuntijat kouluttaa kiinteistöalan johtava kouluttaja - alan ja asukkaan parhaaksi.

ISÄNNÖINTI • Asunto-osakeyhtiön isännöintikoulutus (IK)™ • Isännöinnin ammattitutkinto• Isännöitsijän koulutus ja tutkinto ITS®• Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutusohjelma AIT®

KIINTEISTÖNVÄLITYS JA -ARVIOINTI• Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto• Kiinteistöedustajan koulutus ja tutkinto KED™• Ylempi kiinteistönvälittäjän koulutus ja tutkinto YKV™

KÄYTTÖ JA YLLÄPITO• Asuntokaupan kuntotarkastajan koulutus AKKO™• Rakennuksen kuntoarvioijan koulutus KUNA™• Teknisen isännöitsijän peruskoulutus ja tutkinto PerusTEK™• Teknisen isännöitsijän jatkokoulutus ja tutkinto ITS®-TEK II

h ps://www.facebook.com/reimgroup

REIM Group nyt myös Facebookissa

Miksi REIM Group meni

Facebookiin?

Facebook on hyvä väline tavoittaa olemassa olevat ja uudet asiakkaat, yhteistyö-kumppanit sekä muut saman alan toimijat nopeasti ja te-hokkaasti. Suuri osa ihmisis-tä seuraa sosiaalisen median palveluita reaaliaikaisesti pu-helimilla, tableteilla ja tieto-koneillaan. He ovat kokoajan kuulolla ja ajan hermolla. Me vain haluamme ottaa haltuun median joka mahdollistaa näi-

den meille tärkeiden ihmisten tavoittamisen helposti.

Samalla uskon, että Fa-cebook tuo meitä lähemmäs ihmistä. Facebook ei ole niin ”virallinen” tiedotuskanava kuin uutiskirjeet tai tiedotteet. Facebookin kautta pystymme paremmin näyttämään ihmi-selle mitä meillä tapahtuu ja että ihmisiä mekin ollemme. Miten REIM Groupin ICT-

asiantuntijana koet itse

Facebookin? Kelle ja keille

se on tarkoitettu?

Facebook on asettu-nut ihmisten mieleen jo samalla tavalla kuin puhelimella soittaminen tai teks-tiviestit. Se on ”nor-maali” tapa toimia ja kommunikoida. Jossain määrin Fa-cebook, WhatsUp ja muut palvelut on jo korvanneet perin-teisimpiä kommuni-koinnin menetelmiä. Näen siis että Face-book on tarkoitettu ihan kaikille ihmi-sille.

ICT-asiantuntijan roolissa tosin aina kehotan ihmisiä va-rovaisuuteen mitä Facebookiin tai

muutenkaan internettiin itses-tään julkaisee. Sama koskee myös yrityksiä jotka käyttävät Facebookia. Vaikka Faceboo-kissa on suojausasetukset ja voisit kuvitteellisesti jakaa asioita vain pienen ryhmän sisällä, niin tietoon pääsee aina joku ulkopuolinen kiin-ni. Olkaamme siis varovaisia sosiaalisen median ihmeelli-sessä maailmassa. Kun jotain on kerran mennyt internettiin, pois sitä sieltä ei saa. Miten REIM Group pyrkii

hyödyntämään Facebookia

ja mitä merkitystä Face-

bookilla on REIM Groupin

asiakkaille ja sidosryhmil-

le?

REIM Group pyrkii hyö-dyntämään Facebookia lisää-mään näkyvyyttä ja reaaliai-kaista tiedottamista asiakkail-le ja sidosryhmille. Tulemme kertomaan Facebookissa meille tärkeistä asioista jotka näemme, että on tärkeä jakaa eteenpäin.

Uskon että nyky-yhteiskun-nassa on tärkeätä olla tavoi-tettavissa ja tavoittaa ihmisiä kun sen tarve tulee. Ihmiset

haluavat saada tiedon heti ja nyt. Ennen odoteltiin lehtisiä tai uutiskirjeitä jotka sisälsi kuukauden kuulumiset, mut-ta nyt ihmiset haluavat tiedon välittömästi. Kuukauden ta-kainen juttu on jo niin sano-tusti ”menneen talven lumia”. Näkisin että Facebook tarjoaa meille tämän mahdollisuuden sulkematta kuitenkaan pois mitään jo käytössä olevaa ja hyväksi havaittua. Tulemme jatkossakin tekemään jo pe-rinteeksi muodostunutta Isän-nöintisanomat -lehteä, uutis-kirjettä, julkaisemaan omilla

nettisivuilla uutisia ja tiedot-tamaan taloyhtiöiden omilla sivuilla taloyhtiölle tärkeätä informaatiota.

REIM Groupin ICT-asiantuntija Vesa Koskinen vastasi kysymyksiin Facebookista.


REIM Groupin XXIV henkilöstöpäivät LappeenrannassaREIM Groupin XXIV henkilöstöpäivät pidettiin kuluvana vuonna 29.8.2014 Lappeenrannassa hotelli Patriassa. Paikalla oli yli sata reimiläistä ja perinteiseen tapaan aamupäivä oli täyttä koulutusta ja sitten lounaan jälkeen rennommissa merkeissä käytiin Camilla-laivalla tekemässä mukava Saimaa-risteily hyvässä säässä. Tämän jälkeen oli hivenen vapaata aikaa ja sitten iltajuhlat illallisineen ja tanssiyhtyeineen Upseerikerholla. Hyvin näyttivät ihmiset viihtyvän Karjalan mailla.

Hotelli Patriassa REIM Groupin ICT-asiantuntija Vesa Koskinen piti esitelmän rakentamisen uusista tiedonantovelvollisuuksista. Aamupäivän muina esitelmöitsijöinä olivat myös Laura Lares Woimistamosta sekä Hanna Koskela ARA:lta (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus).

Camilla-laivalla henkilöstöä hauskutti koomikko-taikuri J-P Pirinen niin, ettei naurusta meinannut tulla loppua. Välipalaerikoisuutena oli atomi- ja vetybaari herkkuineen.

Lappeenrannan Upseerikerholla oli illallisella tarjolla paikallista herkkua Lemin särää, joka teki kyllä hyvin kauppansa. Musiikista vastasi tällä kertaa Jonni Takala & Jamifox.

Omat käyttötapamme, mieltymyksemme ja asenteemme vai-kuttavat taustalla yl-

lättävän paljon. Jokainen voi vaikuttaa veden- ja energiaku-lutukseen muuttamalla omia tottumuksiaan, sellaisia, joita ei välttämättä ole tullut edes ajatelleeksi.

Vettä kulutetaan hyvin vaihtelevia määriä. Jotkut ku-luttavat keskimäärin 90 l/vrk, toiset taas kolminkertaisen määrän. Järkevät käyttötot-tumukset ja oikein säädetty käyttövesijärjestelmä auttavat pienentämään vedenkulutusta kymmeniä prosentteja.

Moniko tulee ajatelleeksi, kuinka paljon vuotava hana kuluttaa vettä ja energiaa? Esimerkiksi hana, joka tiput-

taa vettä joka toinen sekunti, kuluttaa vuorokaudessa yli 70 litraa puhdasta vettä. Millimet-rin virtaamalla vuotava hana kuluttaa yli 200 litraa vettä vuorokaudessa!

Suurin osa kotitalouksien käyttämästä vedestä kuluu peseytymiseen Jokainen voi vaikuttaa omaan vedenkulutukseensa muutta-malla omia tottumuksiaan, tinkimättä mukavuudesta tai nautinnosta. Pienet valinnat voivat tuottaa isoja säästöjä. Esimerkkejä on useita: hana kannatta sulkea aina, kun esi-merkiksi vaahdotat hiuksiasi suihkussa. Juokseva vesi on allasta tuhlaavampi vaihtoeh-

to, olipa kyse käsien, pikku-pyykin tai astioiden pesusta. Suihku on kuitenkin energia-taloudellisempi valinta kuin amme – ammeen käyttö yleen-sä tuplaa vedenkulutuksen. Hampaiden pesussa kannattaa käyttää hammasmukia sen si-jaan, että antaa hanan valua hammaspesun ajan. Kolmen minuutin hampaiden harjaus hana auki voi viedä jopa 30 litraa vettä.

Vaihda vanhat vesika-lusteet uusiin. Nykyaikaiset suihkut, joissa vettä kuluu vain puolet entisestä määräs-tä, saavat aikaan huomattavan säästön. Myös wc-laitteiden vedenkulutusta voi vähentää: vanhoilla laitteilla se on jopa kymmenisen litraa kerralta. Tarjolla on kaksoishuuhtelu-mallisia wc-laitteita, joiden ve-denkulutus on säädettävissä.

Hyvästä suihkusta voi naut-tia tuhlaamatta silti vettä.

Suihkua valitessa kannat-taa kiinnittää huomiota tuot-teen ominaisuuksiin ja veden-kulutukseen. Jotkut pitävät pehmeästä sadesuihkusta,

toiset suosivat voimakasta hierontasuihkua. Hyvästä suihkusta voi nauttia tuhlaa-matta silti vettä.

Käyttäjäystävällisyys on ekologian ohella viety Orak-

sen hanoissa ja suihkuissa mahdollisimman pitkälle, niinpä Oras-suihkut antavat ylellisen, runsaan suihkun pie-nelläkin vesimäärällä. Laajasta suihkuvalikoimasta on helppo

valita sopiva suihku yksilölli-siin tarpeisiin. Tutustu Oras-valikoimaan: www.oras.com ja aloita veden säästäminen nyt!

Pienillä muutoksilla suuri säästöTeemme joka päivä valintoja ja ratkaisuja, jotka vaikuttavat veden ja energian käyttöön niin töissä, kotona kuin vapaa-ajallakin.

www.oras.com

It’s Time. Oras Eterna. Aina oikea aika nauttia vedestä. Ja säästää sitä. Katso lisää www.oras.com


REIM Group Oy (Real Estate Investment and Management) LtdVäinö Valveen katu 253900 Lappeenrantap. 0207 438 420

REIM Hämeenlinna Oy, ISAHallituskatu 17 A13100 Hämeenlinnap. 0207 441 720

REIM Imatra Oy, ISALappeentie 1755100 Imatrap. 0207 438 630

REIM Joensuu Oy, ISANiskakatu 480100 Joensuup. 0207 438 460

REIM Kymi Oy, ISA Lehtomäenkatu 1245160 Kouvolap. 0207 438 500 Keskusaukio 145700 KuusankoskiP. 0207 438 510

REIM Lahti Oy, ISASepän Talot Oy, ISA Aleksanterinkatu 7, 2. krs15110 Lahtip. 0207 438 570 REIM Lappeenranta Oy, ISAVäinö Valveen katu 253900 Lappeenrantap. 0207 438 420 REIM Mikkeli Oy, ISA Nuijamiestenkatu 450100 Mikkelip. 0207 438 560

REIM Oulu Oy, ISAHallituskatu 29 A,90100 Oulup. 0207 441 700

REIM Porvoo Oy, ISAMannerheiminkatu 706100 Porvoop. 0207 438 380REIM Tampere Oy, ISAHatanpään valtatie 24 B33100 Tamperep. 0207 438 600

Yhteistoimintayhtiöt:

EL-Express Oy LtdKipparinkatu 753100 Lappeenrantap. 0207 333 399

REIM Kiinteistö-välitys OyVäinö Valveen katu 253900 Lappeenrantap. 0207 438 411

Tilikarelia Oyauktorisoitu tilitoimistoVäinö Valveen katu 253900 Lappeenrantap. 0207 497 340

Kansainvälinen toiminta

REIM International Oy LtdVäinö Valveen katu 253900 Lappeenrantap. 0207 438 400

Toimipaikkamme:

ISÄNNÖINTI-SANOMAT

2014–2015REIM-ryhmän julkaisu

27. vuosikerta

JULKAISIJA:REIM Group Oy

TOIMITUSNEUVOSTO:Marko Hellevaara

Saija ToivonenFrank Wendelin

PÄÄTOIMITTAJAJari Vahviala

TOIMITUSSIHTEERIKari Hämäläinen

SIVUNVALMISTUS:Ladontapalvelu

Osmo Jurvanen KyLappeenranta

PAINOPAIKKA:Saimaan Lehtipaino Oy,

Lappeenranta, 2014

PAINOSMÄÄRÄ: n. 324 000 kpl

REIM-ryhmän vuoden reimiläinenAnu ItäniemiVuoden reimiläiseksi

valittiin Reimin henki-löstöpäivillä Lappeen-rannassa 29.8.2014

kirjanpitäjä Anu Itäniemi REIM Kymi Oy:stä.

Perustelut olivat seuraavat:

Hän on ansiokkaasti hoita-nut tilitoimistomme asiakkaita Kuusankoskella jo 15 vuoden ajan. Anu hoitaa kokonaisval-taisesti asiakkaidensa kirjan-pidot, verotuksen ja palkanlas-kennan tehtävät ja jaksaa aina olla kiinnostunut siitä, että

työ tulee tehdyksi oikein ala-ti muuttuvista lainsäädäntö-muutoksista huolimatta. Anu pitää itsensä ajan tasalla ja on selvästi innostunut työstään, mutta uskaltaa myös pyytää apua, jos jokin asia on vaikea. Hän on luotettava ja hän ym-märtää laadun merkityksen haasteellisessa tilitoimisto-maailmassa!

Hän on esimerkillinen asia-kaspalvelija niin ulkoisten kuin sisäistenkin asiakkaiden

kanssa. Anu on aina valmis auttamaan, eikä sellaista työ-tä ole, joka ei kuuluisi hänen toimenkuvaansa.

Anu tekee työnsä hyvin sekä ottaa muut huomioon ja kohtelee työkavereitaan tasapuolisesti ja ennakkoluu-lottomasti.

Anu Itäniemi (oik.) vastaanottaa REIM Groupin XXIV henkilöstöpäivil-lä vuoden reimiläinen 2014 tunnustuksenosoituksen REIM Groupin toimitusjohtaja Saija Toivoselta (kesk.) ja myynti- ja markkinointi-päällikkö Jari Vahvialalta.

Vinssikatu 3,15700 Lahti puh.(03) 782 8091, fax (03) 7828093 gsm. 0400 418939 [email protected]

A-Kuivaus Oy

Vuoden reimiläiset1998 Varpu Ruotsalainen, kiinteistösihteeri, REIM Lappeenranta1999 Sirpa Räty, kiinteistösihteeri, REIM Joensuu2000 Merja Kuukkula, kiinteistösih-teeri, REIM Kymi (Kouvola)2001 Seija Ylänen, kirjanpitäjä, REIM Lappeenranta2002 Kati Leppäkoski, kiinteistösihteeri, REIM Kymi (Kuusankoski)2003 Veli-Pekka Blomberg, kiinteistösihteeri, REIM Tampere2004 Saija Toivonen, isännöitsijä, REIM Lahti2005 Pirjo Karhula, kirjanpitäjä, REIM Kymi (Kouvola)2006 Senja Eronen, kiinteistösihteeri, REIM Lappeenranta (Joutseno)2007 Erja Lappalainen, kirjanpitäjä, REIM Lappeenranta2008 Outi Hakulinen, kiinteistösihteeri, REIM Lahti2009 Eeva Tuisku, toimistopäällikkö, REIM Tampere2010 Seija Sorsa, toimistopäällikkö, REIM Hämeenlinna2011 Kari Kauppinen, toimitusjohtaja, REIM Mikkeli2012 Jaana Hirvonen, kiinteistösihteeri, REIM Oulu2013 Sinikka Kuitusalo-Lotta, kirjanpitäjä, REIM Lahti2014 Anu Itäniemi, kirjanpitäjä, REIM Kymi

[email protected] I 010 8354 700

• Skaalan energiatehokkaat ikkunat japatentoidut lämmöntalteenottolaitteet

• Ohjelmistot ja ilmanvaihtotuotteet• Suunnittelu ja järjestelmän sopeutus

olemassa olevaan poistoilmanvaihtoon• Asennus, käyttöönotto ja huolto

Pyydä uusi esite ja tilaa ilmainen esittely vastuullisen rakentamisen edelläkävijältä.

Parempi sisäilma kuuluu kaikille.


A. Kariniemen Talohuolto Oy

0102 549 007

Isännöintiala:

Isännöintialalla työskentelee Suomessa 5 000 ammattilaisia, joista puolet on isännöitsijöi-tä. Tyypillisesti keskikokoi-sessa isännöintiyrityksessä on isännöitsijän lisäksi 1–3 asian-tuntijaa. Meillä REIM Hämeen-linna Oy:ssä on kahdeksan isännöitsijää, yksi tekninen isännöitsijä, kolme kiinteistö-kirjanpitäjää ja kolme asiakas-palvelijaa, sekä toimitusjohta-ja (joka on myös isännöitsijä) ja talouspäällikkö.

Isännöitsijä:on arjen sankari, joka hallitsee niin kiinteistöjuridiikan, ta-loushallinnon, talotekniikan ja asiakaspalvelunkin kiemurat. Isännöitsijä tekee tiivistä yh-

teistyötä hallituksen kanssa ja hallituksen valvonnassa. Isän-nöitsijä tuntee laaja-alaisesti yhteistyökumppaneita jotka auttavat taloyhtiön siivouk-sessa, huollossa ja kunnossa-pidossa. Isännöitsijä pelastaa kokouksen kuin kokouksen katastrofi lta, yrittää sovitella osakkaiden asiat järjestyk-seen ja kertoo heille säännöl-lisesti taloyhtiön tilanteesta. Isännöitsijä näkee taloyhtiön tulevaisuuteen ja pystyy yh-dessä hallituksen kanssa en-nustamaan kaikki tarvittavat korjaukset, jotta asuntojen ja taloyhtiön arvo säilyy.

Kiinteistösihteeri:on isännöintiyrityksen hyvä haltija ja portsari. Hän on aina perillä siitä, missä isännöitsijä

liikkuu ja miksei tämä vastaa puhelimeen. Kiinteistösihteeri tietää tarkalleen saunavuoroti-lanteesta, autopaikkojen jaos-ta sekä vikailmoituksista. Hän hoitaa kädenkäänteessä myös kokouskutsujen ja tiedottei-den tulostuksen ja postituk-sen. Joskus kiinteistösihteeri voi ulottaa supervoimansa myös taloushallinnollisiin tai kirjanpidollisiin tehtäviin. Il-man kiinteistösihteerin mee-dion kykyjä isännöitsijä olisi pulassa.

Kirjanpitäjä:hallitsee numeroiden ja lu-kujen pyörittämisen taidon ja haistaa taloyhtiöiden vas-tikehäiriöt jo kaukaa. Kirjan-pitäjän kykyihin kuuluvat ve-rottajan ajatusten lukeminen ja yliluonnollinen muisti: hän pystyy melkein sekunnissa kertomaan kenen tahansa jäljellä olevan lainaosuuden. Kirjanpitäjä hoitaa valonno-peudella myös lainojen ja laskujen maksamisen, vasti-kereskontran hoitamisen ja tilinpäätösten tekemisen.

(alkuperäinen lähde www.isannointialalle.fi )

MITÄ ME TEEMME?

Miten saat parasta palvelua?Joskus taloyhtiöasiat saavat tunteet kuumenemaan ja va-litettavan usein isännöintitoi-miston henkilökunta joutuu kohtuuttoman viharyöpyn koh-teeksi. Kiroilu, huutaminen ja vihamieliset sähköpostit ovat jokapäiväistä todellisuutta ja asioiden etenemistä sekä hoi-toa ne eivät ainakaan edesauta.

Kaikkia meitä joskus suututtaa, mutta seuraavan kerran asioi-dessasi isännöintiyritykseen, kokeile seuraavia:

• Esittele itsesi, tietoa tarvitsemme, jotta voimme käsitellä asiaasi.

• Mene suoraan asiaan.

• Muista että vastapuolella on paitsi ammattilainen, myös ihminen, joka tekee työtänsä auttaakseen sinua.

• Kuuntele välillä

• Huutaminen, haukkuminen ja vä-hättely eivät paranna asiakaspal-velua

• Paras tapa vaikuttaa taloyhtiön asioihin on yhtiökokoukset ja hal-litustyöskentely.

RAKENNUS- JA SANEERAUSPALVELUA

• Vahinkokartoitukset raportteineen • Kuivatus ja korjaus • Saneeraus • Uudisrakentaminen • Linjasaneeraukset •Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy

Torikatu 26 13130 Hämeenlinna p. 03-682 1162, 050-406 5001 www.hrk.in [email protected]

Yhtiökokous käsittelee ja päättää aina talo-yhtiön tilinpäätök-sen hyväksymisestä.

Tässä on muutamia vinkkejä, mitä kannattaa tilinpäätökses-tä katsoa.

ToimintakertomusToimintakertomuksesta selvi-ää, millainen yhtiö on kysees-sä ja mitä viimeisen vuoden ai-kana yhtiössä on tapahtunut. Toimintakertomuksen tulee olla ymmärrettävä ja selkä.

TalousarviovertailuTalousarviovertailusta ilme-nee, miten suunnitelmallista taloyhtiön taloudenhoito on ollut. Mikäli talousarviossa on merkittäviä poikkeamia, niistä on syytä olla maininta myös toimin-takertomuksessa. Ta-lousarviovertailusta ilmenee myös, mitkä ovat taloyhtiössä suuria ku-luja ja mitkä pieniä. Samalla kannattaa miettiä, mihin voidaan omilla toimilla vaikuttaa ja mihin ei.

VastikelaskelmaVastikelaskelma kertoo, miten taloyhtiöllä on mennyt talou-dellisesti niin sanotusti pitkäs-sä juoksussa. Ehkä tärkeim-mät talouden tunnusluvut ovat hoitoyli- tai hoitoalijäämä. Ne ker-tovat maksuvalmiudesta: Paljonko enemmän on ra-haa kerätty verrattuna rahan kulutuk-seen koko yhtiön his-torian aikana. Hoitoylijäämää olisi hyvä olla 2-4 kuukauden vastiketta vastaava määrä. Se on niin sanottu pahan päivän vara, jos jotakin sattuu...

Hoitoylijäämä voidaan ot-taa huomioon tulevan vuoden vastiketta määriteltäessä, tai sillä voidaan tehdä tarvittavia korjaustoimenpiteitä. Mikäli hoitoylijäämä on negatiivinen, silloin vastiketta on kerätty liian vähän, jolloin seuraavan vuoden talousarviossa tulisi ottaa huo-mioon tämä ”vanha synti”. Mikäli hoitoylijäämä on reippaasti pakkasella, yhtiön maksuval-mius on heikko, eikä kaikkia laskuja pystytä maksamaan ajallaan.

Vastikelaskelmalla varmis-tetaan myös, että hoitovastik-keilla ja käyttökorvauksilla on hoidettu yhtiön hoitokulut, kun taas rahoitusvastikkeella katetaan lainojen korot, kulut ja lyhennykset. Rahoitusvas-tikkeesta tehdään vastaava ra-hoitusvastikelaskelma. Näin varmistetaan, että rahoitus-vastike on riittänyt lainojen hoitoon (korot, kulut ja ly-hennykset).

TuloslaskelmaTuloslaskelmassa on helppo vertailla hoitokuluja edelli-seen tilikauteen: mitkä on noussut ja miksi. Toki vuodet eivät ole veljiä keskenään.

Tuloslaskelmassa hoitokat-teen alapuolella ovat rahoitus-kulut ja -tuotot: rajoitusvastik-keet, korot ja kulut. Lainojen lyhennys löytyy taas taseesta: pitkäaikaisen vieraan pää-oman muutos on sama, kun lainojen lyhennys.

Rahastointi taas tarkoittaa lainojen lyhennysten kirjaa-mista tuloslaskelmaan. Käy-tännössä lainojen lyhennykset kirjataan lainalyhennysrahas-toon, josta lainaa lyhennetään lyhennys-ohjelman mukaisesti pankille.

TaseTaseesta ilmenee yhtiön omai-suus. Taseessa on mm. raken-nuksen ja kaluston kirjanpito-arvo, mikä ei vastaa aina yhti-ön todellista arvoa. Yhtiön toiminnan kanalta ta-seen keskeisiä lukuja ovat:• Rahat ja pankkisaamiset, eli

paljonko yhtiöllä on rahaa pankissa.

• Siirtovelat eli erääntyneet laskut vuodenvaihteessa (muun muassa joulukuun lämpö-, vesi-, sähkö- ja jäte-huoltolaskut).

• Vastikesaamiset, eli onko osakkailla maksamattomia vastikkeita.

• Yhtiön lainat. Toimintaker-tomuksesta ilmenee, ovatko lainat rahoitus- vai hoitolai-noja. Rakennus- tai lainanlyhen-

nysrahasto herättää yleensä eniten ihmetystä. Rakennusra-hasto on perustettu, kun yhtiö on perustettu. Rakennusrahas-

tossa olevat varat on käytetty yhtiön rakentamiseen. Niiden varaan ei kannata tulevaisuut-ta laskea. Lainalyhennysrahas-toon kerätyillä varoilla on taas lyhennetty lainoja.

Rahoitus- vai hoitolainaRahoituslainat kohdistuvat yleensä tiettyyn huoneistoon. Näitä lainoja hoidetaan huo-neis-tokohtaisella rahoitus-vastikkeella. Rahoituslainalla on yleensä rahoitettu talon ra-kentamis-ta tai isoa remonttia.

Hoitolaina voidaan ottaa johonkin äkilliseen tai yllät-tävään remonttiin, ”vanhojen syntien” maksamiseen tai vaikka remontin suunnittelua varten. Hoitolainan korot, ku-lut ja lyhennyk-set katetaan hoitovastikkeesta, eikä hoi-tolanaa voi maksaa pois huo-neistokohtaisesti.

Kunnossapito-tarveselvitysKunnossapitotarveselvitys on hallituksen näkemys, mitä re-monttia yhtiössä tulisi tehdä seuraavan viiden vuoden ai-kana. Kunnossapitotarvesel-vityksestä ei kannata tehdä toivei-den tynnyriä, vaan sitä

laatiessa hallituksella tulisi olla tolkku mukana.

Kannattaa miettiä myös sitä, millaisen mielikuvan mahdollinen ostaja saa, jos kunnossapi-totarveselvityk-sessä kohdassa suoritetut kor-jaukset on viiva ja kohdassa suunnitellut kor-jaukset viiva.

Ja jos mielenkiintoa riittää…Katsomalla useampi vuosi taaksepäin yhtiön kuluraken-teesta saa paremman koko-naisku-van. On hyvää katsoa tilinpäätöksistä viimeiseltä viideltä vuodelta, miten kus-tannukset ovat muuttuneet. Parhaiten vertailu onnistuu, kun vertaa toteutuneita hoito-kuluja. Ja vielä paremmin tolk-kua saa, kun jakaa hoitokulut 365:llä. Kulut per päivä kertoo selkeästi, miten kustannukset ovat kehittyneet.

Ja loput selviää yhtiökoko-uksessa…

Mitä kertoo tilinpäätös


puh. (03) 687 6425, 050 540 1127

Palvelupiste ja Kiinteistöpalvelu Kariniemi Oytoimisto Hallituskatu 17 B, 13100 HämeenlinnaYhteystiedot 682 2973, päivystys 040 900 5260

Vikailmoitukset Arkisin 8.00–16.00 Päivystyspuhelin tai sähköposti Kiireelliset soittamalla päivystyspuhelimeen

Päivystys 24h 040 900 5260

Millaiset ongelmat potilail-

la/asiakkailla asumisessa

ovat tyypillisimpiä Mielen-

terveyden keskusliiton nä-

kemyksen mukaan ja miten

ongelmat voisi välttää?

– Yleisesti ottaen mie-lenterveyskuntoutujat ovat naapurustossa melko huo-maamattomia. Lähtökohta ongelmien välttämiselle on ennaltaehkäisy, eli se, että asiat otetaan ajoissa puheeksi. Pienillä muutoksilla voidaan saada paljon aikaan. Mielen-

terveyskuntoutujia ei myös-kään tarvitse nähdä omana ryhmänään. Niissä harvoissa tilanteissa, kun heistä aiheu-tuu häiriökäyttäytymistä, se nähtäköön yleisesti häiriökä-yttäytymisen kategoriassa.

– Usein ongelmat, jotka li-säävät psyykkistä oireilua ovat samoja kuin kenellä tahansa meistä. Taloudelliset ongelmat ja niiden myötä velkaantumi-nen saattavat aiheuttaa ahdis-tusta, unettomuutta, levotto-muutta. Jos sairastuneella ei

ole säännöllistä päivärytmiä eli esimerkiksi paikkaa, johon hän voi päivisin mennä, kään-tyy rytmi helposti päälaelleen ja elämä tapahtuu yöllä. Usein se ei niinkään aiheuta meteliä vaan hän on esimerkiksi tie-tokoneella. Tilanteissa, joissa mukana on päihdekäyttöä, voi naapureita häiritsevää melua syntyä. Samoin kovaääninen radion tai TV:n kuuntelu voi olla häiriöksi.

– Harvinaisemmissa tapa-uksissa mielenterveyden häi-riöt – lähinnä psykoositasoiset häiriöt - ovat niin rajuja, että naapurusto kuulee/ havaitsee ne. Psykoosissa oleva voi ko-kea, että joku käy asunnossa tai sinne tulee omituisia haju-ja tai muuta vastaavaa. Usein

mielenterveyskuntoutuja on niin syrjäytynyt ja yksinäinen, ettei hänen olemassaolonsa herätä mitään havaintoja, mutta aloitekyvyttömyys voi aiheuttaa sen ettei asunnon siisteystaso ole kohdallaan ja erilaiset hajuhaitat häiritsevät muita asukkaita. Jos havaitset tällaista, kyseinen ihminen tarvitsee heti tukea, eli toimi. Tupakointikin – joka tuo mo-nelle kuntoutujalle toimenpi-teenä turvaa – voidaan ottaa suoraan hänen kanssaan pu-heeksi. Jos sairaus näkyy tai kuuluu ihmisen habituksessa ja herättää muiden huomion, esimerkiksi ovien rynkyttämi-senä, itsekseen puhumisena tms, ihminen tarvitsee välittö-mästi vuorovaikutusta, toimi

myös silloin heti saadaksesi hänelle apua.

– On hyvä muistaa, että jokaisen mieli voi sairastua aivan kuten kehokin. Mielen-terveyskuntoutujat ovat me, heitä ei tulisi leimata omaksi ryhmäkseen. Lähimmäisyys, välittäminen ja ymmärrys ovat oman jaksamisesi puitteissa tärkeitä naapurisi mielen-terveyskuntoutujalle. Avain-sanoja ovat yhteisöllisyys ja vuorovaikutus – myös naapu-rustossa. Jos kaikki yhdessä kehittävät yhteisöllisyyttä, tilanteet eivät yleensä kehity pitkälle.

Onko Mielenterveyden kes-

kusliitolla ohjeita tai vink-

kejä miten auttaa henkilöä,

jonka hankaluudet asumi-

sessa johtuvat mielenter-

veyden ongelmista? Kehen

asiassa tulisi olla yhteydes-

sä, jotta asukas saa apua?

– Ensisijaisesti häiriöi-tä aiheuttavassa tilanteessa kannattaa olla yhteydessä asukkaaseen itseensä. Jos kes-kusteluyhteys onnistuu, hän voi itse kertoa, onko ystäviä, omaisia, hoitotahoa tai muuta vastaavaa, jonka kanssa hä-nen asioitaan ja mahdollisen tuen lisäämisen tarvetta voisi yhdessä pohtia ja suunnitella. Hänen tuekseen voisi lähteä hakemaan apua terveyskes-kuksesta, mielenterveystoi-mistosta, sosiaalitoimistosta, edunvalvonnasta jos sellainen on, diakoniatoimistosta jne.

– Jos asioihin ei ole tar-tuttu ajoissa, voidaan joutua äärimmäisissä tilanteisiin. Mielenterveyslain 2 luvun 8§ sanoo: Jos asukkaan tilanne on raju tai hän ei ole yhteistyö-kykyinen, hänen todetaan ole-van mielisairas ja että hänen hoitoon toimittamatta jättämi-nen aiheuttaa vaaratilanteen hänelle itselleen tai muille tai vaarantaa hänen terveytensä eivätkä muut avohoidon kei-not ole riittävät, on tarpeen saattaa hänet terveyskeskuk-seen hoidon arviointia varten. Näissä tilanteissa joudutaan joskus turvautumaan poliisin apuun.

– Taloyhtiöiden kokouk-siin voisi pyytää jotain alan asiantuntijaa puhumaan mie-lenterveyshäiriöistä yleisesti ketään asukasta osoittamat-ta. Sosiaalisen isännöinnin lisääminen lisää sosiaalista pääomaa maassamme.

Asunto Oy Psykoterapia

”Tuolla kolmannen kerroksen Masal-la ei kyllä ole kaikki ihan kunnossa. Viime yönkin se huusi yksin asunnos-saan ja kuulosti siltä, että se hakkasi seiniä tai ovia. Mitähän sille voisi tehdä?”

Tällaisia asioita tulee nykyään entistä enem-män vastaan. Asunto-osakeyhtiössä yhtei-siin pelisääntöihin sopeutumattomia keho-tetaan hallintaanottouhan kautta käyttäyty-mään siivosti. Mutta mitä jos vika ei olekaan siinä, ettei Masa haluaisi elää normaalisti, vaan siinä, että Masalla ei oikeasti ole kaikki kunnossa.

Olen aina verrannut isännöinnin asiakkai-ta kadulla vastaantulevaan tavalliseen kan-salaiseen. Kun hetken on kaupungin katua kulkenut, on vastaan tullut jokunen opiske-lija, vanhus, duunari ja johtaja. Ja jokainen näistä asuu jossain. Suurin osa taloyhtiöissä.

Taloyhtiöissä asuu ihan tavallisia ihmisiä. Mutta sitten tuossa joukossa on asukkaita, joiden elämä ei ole aivan yhtä tasapainois-ta, kuten esimerkin Masalla. Ihmisiä, jotka tietävät ettei heidän psyykkinen hyvinvointi ja sopeutuminen sosiaaliseen ympäristöön ole kunnossa. Heillä on jo jonkinlainen hoi-totausta, mutta lääkärin arvion mukaan he kykenevät hyvällä lääkityksellä itsenäiseen elämään omassa kodissa.

Miten sitten puuttua mielenterveyspoti-laan aiheuttamiin häiriöihin? Ei paljon Masan tilannetta paranna, että taloyhtiön yhtiöko-kous kokoontuu päättämään, että Masalta lähtee kämppä alta, kun Masa on niin sairas. Masa tarvitsisi apua arkeen. Joku joka kat-soisi, että joka päivä tulee syötyä, otettua lääkkeet ja huolehdittua arjen asioista. Joku joka sanoisi, että viina on viisasten juoma eikä välttämättä sovi yhteen mielenterveys-lääkityksen kanssa.

Mutta mihin soittaa kun Masalla lähtee taas elämän hallinta lapasesta? Monesti sukulaiset toki huolehtisi, jos tietäisi. Mutta kun Masa on aikuinen ja ei hänen asioitaan saa selvitellä muiden kanssa. Poliisin jos saisi

paikalle, niin viranomaiset voisi hoidella asi-at eteenpäin. Mutta resurssipulasta johtuen poliisia ei välttämättä paikalle saada, vaikka mekkalaa on jatkunut jo yöstä toiseen. Masa kaipaa apua. Kenelle voisimme ilmoittaa?

Pyysin asiaan kommentteja sekä kiinteis-töalan juristi Jaana Sallménilta että Mielen-terveyden keskusliitolta.

Marko Hellevaara,REIM Hämeenlinna Oy tj ,

isännöintialalla noin 25 vuottamonen moista nähneenä.

Mielenterveyden keskusliiton vastaajina Turvanen-palvelun kuntoutusohjaajat Tarja Löf ja Maarit Koivupalo, koulutus- ja kuntoutusohjaaja Jyrki Rinta-Jouppi sekä viestintä- ja markkinointijohtaja Helena Hulkko.

Mitä tehdä, jos asukkaan elämänhallinta pettää?


Ilmanvaihto

• Ilmanvaihtoventtiilien puhdistaminen kuuluu asukkaalle. Venttiilit imuroi-daan ja pyyhitään kostealla. Venttiilien asentoa ei saa muuttaa. Venttiilejä on yleensä keittiössä, kylpyhuoneessa, WC:ssä ja vaatehuoneessa.

• Jos asunnossa on korvausilmaventtii-lit esimerkiksi ikkunoissa, niitä ei saa tukkia.

• Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistaminen tai vaihtaminen on asukkaan vastuulla. Irrota suodatin ja pese harjalla ja tiskiaineella lavuaaris-sa tai astianpesukoneessa.

Lämmitys• Huonelämpötilaa voi yleensä säätää

asteen, pari viileämmäksi tai lämpi-mämmäksi patteritermostaateilla.

• Patteritermostaattien irrottaminen on kielletty.

• Pesutilojen lattialämmitys on pidettä-vä aina päällä.

Vesi• Hanojen ja muiden vesikalusteiden

kunnon tarkkailu kuuluu asukkaalle. Ilmoita vuodoista ja muista ongelmista huoltoyhtiölle.

• Puhdista astianpesukoneen ja pyy-kinpesukoneen sihdit säännöllisesti, tukkeutuneet sihdit altistavat vesiva-hingoille.

• Pesualtaan vedenpoistoputkessa si-jaitsevan hajulukon puhdistaminen kuuluu asukkaalle.

• Pesutilojen lattiakaivojen puhdistami-nen kuuluu asukkaalle. Irrota kumikä-sineet kädessä kaivon ritilä ja kansi.

Harjaa kaivo puhtaaksi van-halla tiskiharjalla ja yleispe-suaineella. Jos kaivo ei vedä puhdistuksesta huolimatta, ota yhteyttä huoltoon. Va-kuutus ei välttämättä korvaa tukkeutumisesta aiheutunut-ta tulvimisvahinkoa.

Paloturvallisuus

• Jääkaapin ja pakastimen ta-kaosa tulee pyyhkiä pölystä puhtaaksi kerran vuodessa.

• Palovaroittimen paristo on hyvä tarkistaa testinappia painamalla kerran kuukaudessa.

• Saunassa ei kuivata pyykkiä ainakaan kiukaan yläpuolella.

• Rikkonaisia tai oikuttelevia sähkölait-teita ei pidä käyttää.

Muuta

• Tyhjilleen jääneen asunnon kunnosta vastaa osakkeenomistaja. Tyhjääkin

huoneistoa on käytävä katsomassa ja pitkään käyttämättömänä olevaa viemäriä on hyvä kastella epämiellyt-tävien hajujen välttämiseksi.

• Pyydä apua hallitukselta, isännöitsijäl-tä tai huoltoyhtiöltä, jos et itse osaa tai pysty täyttämään vastuitasi.

Hoida asuntoasi oikein, asukkaan vastuulla olevat huollotKodin säännöllinen huolto ja hoito parantavat sekä asumis-viihtyvyyttä että lisäävät asuntosi elinkaarta. Huolla sään-nöllisesti ainakin seuraavat:

Missä menee raja, miten

potilaan ongelmiin saa

puuttua?

– Asukkaan luvalla ja mie-lellään hänen kanssaan voit olla yhteydessä niihin tahoi-hin jotka hänen kanssaan yh-dessä katsotaan aiheellisiksi. Asioihin kannattaa puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin yhteistyön onnistuminen on varmempaa. Lähtökohtaisesti voi käyttää samoja toimenpiteitä, joita

käytetään kenen tahansa häi-riöitä aiheuttavan asukkaan kanssa, mutta mielenterveys-kuntoutujan kohdalla henki-lökohtainen kontakti ja yh-teydenotto on pelkkää kirjettä parempi vaihtoehto.

– Mielenterveysongelmia leimaa valitettavasti edelleen häpeä, mikä estää hoitoon ha-keutumista ja kuntoutumis-ta. Mielenterveysbarometrin 2013 mukaan lähes neljäsosa suomalaisista ei haluaisi olla

tekemisissä mielenterveyson-gelmaisten kanssa. Tarvitaan lisää tietoa. Mielenterveyson-gelmaiset eivät esimerkiksi ole väkivaltaisia, ja suurimmasta

osasta mielen sairauksia voi parantua elämään arvokasta arkea töineen ja harrastuksi-neen.

– On myös hyvä muistaa, että kuntoutuja voi tuoda paljon taloyhtiöön. He tuovat turvallisuutta, jos ovat päivisn paikalla. He voivat myös an-

taa aikaa vapaaehtoisiin teh-täviin ja toimiin, aika kun on nykyihmisillä kovin kortilla ja arvokasta.

Isännöintiliiton lakiasiantuntija, VT Jaana Sallmén

Keneen taloyhtiö voi olla

yhteydessä mielenterveys-

potilaan asioissa?

– Sukulaisiin tai kunnan sosiaalitoimeen. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus huolehtia koti- ja asumis-palveluiden järjestämisestä: Kotipalveluja annetaan esi-merkiksi alentuneen toimin-takyvyn, perhetilanteen, sai-rauden tai muun vastaavan syyn perusteella. Palvelu- tai tukiasumista järjestetään henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tu-kea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Lastensuo-jelulaki turvaa puolestaan lapsen oikeuden turvalliseen kasvuympäristöön, ja kunnan on järjestettävä myös nämä palvelut alueellaan.

– Tärkeää varmasti on, ettei apua tarvitsevan asuk-kaan asioita laajemmin aleta kertoilemaan sukulaisille/le-vittelemään vaan kerrotaan havaittu huoli siitä, että ei ehkä enää yksin pärjätä.

Kuka on oikeutettu hoi-

tamaan täysi-ikäisen asi-

oita, jos hän ei siihen itse

kykene ja hänellä ei ole

edunvalvojaa?

– Juridisessa mielessä ei oikeastaan kukaan. Edun-valvoja –järjestelmä on juu-ri niitä tilanteita varten, jos täysi-ikäinen ei esimerkiksi sairauden takia kykene itse pitämään huolta taloudelli-sista asioistaan. Holhousvi-ranomainen eli maistraatti päättää edunvalvojan mää-räämisestä tietyissä hol-houslaissa määritellyissä tilanteissa tai se voi tehdä edunvalvojan määräämisha-kemuksen tuomioistuimelle, niissä tilanteissa, joissa tarvi-taan tuomioistuimen päätös.

– Myös taloyhtiön edusta-ja – isännöinti – voisi tehdä ilmoituksen, jos se huomaa että asukas saattaa olla edun-valvonnan tarpeessa. Käy-tännössä tällainen ilmoitus tehtäisiin ensisijaisesti toki sukulaisille tai jos sukulaisia ei ole/tavoiteta kaupungin/kunnan sosiaalitoimelle, joka lähtisi sitten viemään edunvalvoja-asiaa eteenpäin.

Voiko yhtiöllä olla jos-

kus jopa velvollisuus ryh-

tyä muihinkin toimiin kuin

asunto-osakeyhtiölain

mahdollistamaan hallin-

taanottoon?

– Hallintaanoton oi-keaoppinen toteuttaminen edellyttää, että hallituksen virallinen varoitus ja yhtiö-kokouksen päätös annetaan laissa säädettyjen aikarajojen puitteissa osakkaalle ja asuk-kaalle tiedoksi esimerkiksi haastemiehen avustuksella tai muutoin todistettavasti. Vastaani on tullut sellainen-kin tilanne, että asukkaalle/osakkaalle olisi pitänyt ensin hakea edunvalvoja, jotta tie-doksianto olisi tullut oikein suoritetuksi. Kyseisessä ta-pauksessa asukkaan/osak-kaan lähin omainen oli vali-tettavasti viranomainen eli taloyhtiön olisi pitänyt olla edunvalvoja-asiassa aktiivi-nen, jotta hallintaanottoa oli-si voinut tehokkaasti käyttää.

– Tässä yhteydessä voisi muistuttaa myös pelastuslain meille jokaiselle suomalaisel-le asettamista velvollisuuk-sista. Nimittäin pelastuslain 3 §:n mukaan jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipa-lon syttyneen tai muun on-nettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen vii-pymättä ilmoittamaan siitä

vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhty-mään kykynsä mukaan pelas-tustoimenpiteisiin. Tämä siis koskee jokaista suomalaista – myös taloyhtiön johtoa, jos se havaitsee vaaratilanteen taloyhtiössä. Vaaratilanne-han voi periaatteessa liittyä ja usein liittyykin nimen-omaan ihmisen toimintaan. Se voi olla huoneistossa huoltokäynnillä havaittu tulipaloriski tai pelko siitä, että asukas vaarantaa oman terveytensä.

Olisiko jotain muuta

huomioitavaa, joka edellä

kerrotusta tulisi mieleen?

– Painottaisin samaa kun Helena Kinnunen Isännöin-tipäivillä eli isännöitsijän ei ole syytä ryhtyä sosiaalityön-tekijäksi, ei vaikka kuinka haluaisi auttaa. Paras apu on tarinan tilanteissa var-masti yhteydenotto ei-enää-yksin-pärjäävän-asukkaan sukulaisiin tai viimesijaises-ti sosiaalitoimeen. Annetaan ammattilaisten hoitaa hoiva ja huolenpito.


Yleisimmin käytettävät poistoilmaventtiili irrotetaan kääntämällä venttiiliä vastapäivään. Älä kuitenkaan muuta venttiilin säätöä.

Yleisimmät korvausilmaventtiilit ovat purettavissa irroittamalla muutama ruuvi, jolloin suodatin saadaan esiin.

Irrotettu poistoilmaventtiili pestään kuten astiatkin.

Korvausilmaventtiilien suodattimet ovat yleensä vesipestävissä.

Kun poistoilmaventtiilissä onimua, pysyy talouspaperi paikal-laan, vaikka sitä ei toki venttiilin päälle testin jälkeen jätetäkään.

Seuraava kirjoitus ei val-mista lukijaa talotek-niikan perustutkinnon ilmanvaihdon osioon,

mutta auttaa ymmärtämään kotimme tärkeintä asiaa, toi-mivaa ilmanvaihtoa.

Rakennusten ilmanvaihto-järjestelmä voidaan jakaa kol-meen pääryhmään; painovoi-mainen ilmanvaihto, koneelli-nen poistoilma ja koneellinen poisto ja tuloilma. Mistä sitten tiedät millainen ilmanvaihto kotonasi on?

Jos huoneissa tulevan il-man venttiili ei ole ulkosei-nässä vaan ilma asuntoon puhalletaan erillisestä tuloil-maventtiilistä, on asunnossa koneellinen tuloilma ja täl-löin aina myös koneellinen poistoilma. Jos asuntoon tulee raitisilma ulkoa ulko-seinässä olevasta venttiilistä, on kyseessä painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poisto. Koneellisen poiston tunnistaa vaikkapa äänestä, jonka poistoilmakone aiheut-taa. Painovoimainen ilman-vaihto on äänetön.

Painovoimainen (eli luonnollinen) ilmanvaihto

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu paine-eroihin sisä- ja ulko-ilman välillä. Paine-erot aiheuttaa pääosin tuuli ja läm-pötilat. Lämmin ilma nousee ylöspäin. Kun ilma virtaa il-manvaihtokanavassa ylöspäin aina ulos saakka, aiheuttaa tuo rakennuksesta poistuva ilma sisälle alipaineen, jonka korvaamiseksi huoneistoon tarvitaan ilmaa ulkoa.

Tyypillisesti raitista ilmaa otetaan ikkunoiden ja ovien raoista tai rakoventtiileistä sekä ulkoilmaventtiileistä. Lämpimän ilman nousua ei ta-pahdu, jos tilalle ei tule korva-usilmaa, koska painovoimai-sella ilmanvaihdolla ei saada luotua pysyvää alipainetta, vaan tilalle tulee aina korva-usilmaa, tai jos korvausilmaa ei saada, loppuu ilman liike ulos kokonaan.

Juuri tämän riittävän il-manvaihdon takaamiseksi on

tärkeää, että korvausilman riittävyydestä huolehditaan, eikä esimerkiksi ikkunoita tii-vistetä liikaa, jos niiden kautta on tarkoitus saada korvausil-ma asuntoon. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminnan var-mistamiseksi poistoilmakana-vat tulee pitää puhtaina ja kor-vausilmareitit auki. Pese siis määräajoin poistoilmaventtiili ja mahdollinen korvausilma-venttiilin suodatin.

Koneellinen poisto

Koneellisessa ilmanvaihdos-sa raitis ilma eli korvausilma tulee asuntoon ulkoa, kun rakennuksen katolla oleva poistoilmakone imee koko ajan asunnoista ilmaa. Erona painovoimaiseen ilmanvaih-toon on se, että rakennuksesta ulos menevän ilman määrä ei vähene, vaikka korvausilma-venttiilejä laittaa kiinni tai ik-kunoita tiivistetään asukkaan käytettävissä olevin konstein. Poistoilmakone imee ilmaa asunnoista joka tapauksessa.

Toki estämällä korvausil-man saannin yhdessä asun-nossa, saattaa ilmanvaihdon teho kyseisessä huoneistossa jopa hieman pienentyä, mutta muut saman koneen piirissä olevat huoneistot kokevat sit-temmin sen verran kovempaa huikua.

Koneellisessa poistossa on erityisen tärkeää, että korvausilma tule asuntoon suunniteltua reittiä. Jos kor-vausilmaventtiili on tarkoitus tulla ikkunan yläkarmissa olevasta venttiilistä, sen to-dellakin pitää sieltä tulla. Jos tuo suunniteltu korvausilman reitti suljetaan, imee poistoil-makone huoneilman hormiin joka tapauksessa ja silloin korvausilma tulee seinäraken-teen heikoimmasta kohdasta tai vaikkapa porrashuoneen puolelta. Mahdollisesti huo-neistojen välisen väliseinän kautta naapurin ilma tulee sinun puolelle.

No mitäs vikaa siinä sit-ten on, että korvausilma ei tulekaan niille tarkoitettujen venttiilien kautta? Jos korva-

usilma tulee asuntoon seinä-rakenteen läpi, tulee se silloin myös ulkoseinän eristeiden kautta. Ja tuosta eristetilan kautta tulevan ilman puhtau-desta kukaan ei voi mennä takuuseen.

Muista pestä korvausil-maventtiilissä oleva suodatin määräajoin. Myös poistoilma-venttiilin pesu kuuluu osak-kaan/asukkaan vastuulle. Huo-mioi, että poistoilmaventtiiliä pestäessä venttiilin säätöä ei saa muuttaa.

Koneellinen tulo ja poisto

Uudemmassa rakennuskan-nassa on ilmanvaihto raken-nettu aiempia hallitummaksi. Sekä tulo, että poisto ovat ko-neellisia. Tuloilma on tyypilli-sesti lämmitettyä ja vedon tun-ne jää vähäiseksi. Näissä asuk-kaan mahdollisuudet sotkea suunniteltu ilmanvaihto jäävät lähinnä venttiilien asentojen muuttamiseen. Näissäkin ta-pauksissa venttiilien puhtaa-napito on tärkeää.

Ilmanvaihdon lyhyt oppimäärä eli mitä jokaisen kerrostalossa asuvan tulisi tietää

Mitä asukkaan tulee aina huomioida:• Huolehdi korvausilman saannista• Älä muuta venttiilien asentoa suunnitellusta• Älä estä korvausilman saantia tiivistämällä liikaa tai sulke-

malla korvausilmaventtiileitä• Vältä pyykin kuivausta asunnossa• Älä kytke liesituuletinta yhteishormiin• Pese huoneistossa oleva poistoilmaventtiili määräajoin.

Venttiili irtoaa tyypillisesti ottamalla venttiilin ulkoreunasta kiinni ja kiertämällä sitä vastapäivään. Uhraa pesuun vanha tiskiharja ja pese venttiili lämpimällä vedellä ja astianpesu-aineella.

• Puhdista ikkunan ylälaidassa olevan korvausilmaventtiilin karkeasuodatin. Suodatin on yleensä muutamassa vuo-dessa tukossa, joten hyvä tapa on pestä suodatin ainakin vuosittain.

• Poistoilman toimivuuden voi testata kotikonstein laittamal-la palan talouspaperia poistoilmaventtiilin päälle. Paperin tulee tässä kokeessa pysyä kiinni venttiilissä.

• Ihminen hengittää vuorokaudessa 15 000 litraa ilmaa. Pidä se raikkaana.

Documents

REIM Isännöintisanomat #27 (2014) - Hämeenlinna