4
EU ROKO O DEI LtA M ITO ITTAVIA LASKENTAPO HJIA suuNNrTTELrJorDEN JA oppr LATToSTEN rAyn0onr - urRrrrrAvAru srol -yHTEts HAN KKEEN TUL0KSET vALM tsrutvAT Matti Kiiskinen, kehityspddllikko, SK]L ry Pekka Koponen, diplomi-insindori, Finnmap Consulting 0y Tyiiprosessi 1 Projektin alkuvaiheessa katsOttiin, etta tarvlttavla lasken- tapohjia olisi yhteensil noin 150 kp1 Hankkeen resurssil huomioiden p:iridyttiin kuitenkin saattamaan valmiiksi 57 t.irkeintd mitoitustehtAvistd, j0ista 50 on julka stu oka- kuuhun 201 0 mennessa. HANKKEEN TAUSTALTA VAN H EN EVAT JA EPAYHTENAISTT TY()TNIUT Eurokoodien keyttodn0tt0 on suuri haaste koko ra- kennusalalle sekd erityisesti suomalaisille raken- nesuunnittelutoimistoille. lVuut0s aiheuttaa alal- le koulutuksellisia, aikataulu lisia, teknisid ja talou- de lisia paineita Kiiyttodnottoa kaytann0n suun- nittelutehtAvissti voidaan edesauttaa hankkimal la kattavat ja vi rheettdmrit laskentasove I I ukset tiir- keimmistd rakennesuunnittelun vaatimista mitoi- tu stehtevi std. Bakennesuunnittelutoimistoissa on kdytossri kotimaisia ja ulkomaisia kaupallisia laskentasovel- luksia, mutta m0net krjytetyt sovellukset ovat myos niiden itsensd omaan kriyttoon tekemiij. Vuo- den 2008 alussa kaupallisia rakenneosia mitoitta- via 1a eurokoodeja tulevia laskentasovellutuks a oli saatavil a hyvin rajoitetusti ja ulkomaiset sovel- lutukset eivat sisijltijneet juurikaan eurokoodien Suomen kansallisten iitteiden tukea. Toimistojen omat laskentasovellutukset taas ovat pri2iosin RaklVk:n mukaisia ja osittain ENV normeihin poh- lautuvia Joissakin toimistoissa myds EN -normei- hin pohjautuvien ohjelmistojen kehitystyo o1i jo aloitettu omaehtoisesti. Kun trima ti lanne todetti in suunnittelutoimistois- sa, niin SK0l.rn rakennetoimikunla kaynnisti yh- teishankeen EN-normeihin perustuvien laskenta- pohjien laatimiseksi kevdeillzl 2008 Hankkeeseen osal istuivat yhteistyossri SK0L:in ldsentoimistot, materiaalijarjestot ja oppilaitokset. Samassa yhte' ydessd selvitettiin myds Eurokoodien kriyttoonot- toon liittyvid kou utustarpeita ja osallistuttiin kou- lutuksen suunnitteluun yhdessd koulutusorgani- saatioiden, kuten mm. BATEK0:n ja RIL:in kanssa. YHTEISHANKKEELLA TEHOA EUROKOODIPOHJAISTEN LASKENTAPOHJIEN LAATIMISEKSI Hanke aloitettiin kesiill6 2008 laatimalla kattava luettelo tarvittavista laskentapohjista ja kart0itta- malla niista jo olemassa tai tekeillii olevat, seka muualla myynnissd olevien kaupallisten tuottei- den kelpoisuus. Kalytanndn tyon koordinointia var- ten perustettiin hankkeelle ohjausryhma ja asian- tuntijoista kostuvat betoni-, terds-, puu- ja muiden rakenteiden tyoryhmdt. Koska yhteishankkeeseen osallistui seka eriko- koisia suunnitteluyrityksiri, materiaalijdrjestdja etta oppilaitoksia, oli tarpeen sopia hankkeen pe- lisdannoistd ja laadittavien laskentapohjien kiiyt- tooikeuksista Pddperiaatteena oli, ettei laskenta- pohjien laatiminen Lapantui vastavuoroisuus- ; tasapuolisuusperiaattellla laativan tahon resurs- sit ja tulevat hyodyntdmismahdollisuudet huomi' oiden Toteutettujen laskenta pohj ien keiyttooi keu det laettaisiin kaikille oman laadinta- ja testaus velvollisuutensa suorittaneille osallistujille eika rahal I isia kompensaatiota kdytettiiisi. 0sal listujat sitoutuivat puolestaan tekemiiiin yhdessii sovitut tehtavet sovitussa, kohtuul liseksi katsotussa aika- ta u I ussa. l\/ukana olevat 17 suunnitteluyritystd voivat hyrjdyntaa laskentapohjia omassa liiketoiminnas- saan, mutta eivdt luovuttaa niita kolmansilie osa- puolille. lVateriaal ileirjestojen jdsenet voivat hyo- dyntaa pohlia koulutus ja tuotekehitystoiminnas- saan, mutta eivrit kaupallisesti. Pzi2iasiassa las- kentapohjien toimivuuden varmennustestaukseen merkinrivrj ki panoksella osallistuneet 7 oppilai- LosLa v0ivat l'yddynLad pohjia onassa 0petJStoi- minnassaan, mutta eivAt hyodynteiri niitti kaupal i- sesti Projektin yhteydessei onjelmoitiin SK0L-ra hoitteinen latkohanke laskentapohjien keskitetys- tzi ylkipidosta ja kehityksesta vuodelle 201 1. 0sal- listujilla 0n myos oikeus kehittziS laskentapohjia it- sendisesti haluamaliaan tavalla. Hankkeen yhteydessd laaditut laskentapohjat ovat tiissd vaiheessa ainoastaan hankkeeseen osaliistuneiden SK0L -jrlsenyritysten la oppilaitos- ten kdytossd. Mahdollista kaupal istamista, myyn- tid tai markkinointia muille SK0L jeisenyrityksille tai hankkeen ulkopuo isille harkitaan ohjausryh- massa mahdol isesti myohemmin. Alustavia tun- nusteluja sovellusten myymisesta ohjelmistotoi- mittajille mahdollista jatkokehitystri alatellen on kayty, mutta mitaan konkreettista tejltA osin ei ole toistaiseksi sovittu. MITEN EDETTIIN, MITA PANOSTETTIIN JA MITA SAATIIN AIKAAN? Hanke aloltettiin kartoittamalla kyselyn avulla toi- mistojen kdytossri olevien, Eurokoodtin perustuvien laskentapohjien laaluus ja taso Lisrjksi laadittiin kattava luettelo tarvittavista EN -laskentapohjista materiaa liryhm itta in Projekri'r alkuvaiheessa katsoLL in, erta Larvirtd. via laskentapohjia olisi yhteensii noin 150 kpl Hankkeen resurssit huomioiden pdadyttiin kuiten- kin saattamaan valmiiksi 57 t5rkeinta rnit0itusteh- ttivistd, joista 50 on julkaistu lokakuuhun 2010 mennessd. VaatimismaririttelV 58 $,\$.,1'ris)$ 3 2010

ROKO DEI LtA M ITO LASKENTAPO HJIA JA LATToSTEN rAyn0onr · EU ROKO O DEI LtA M ITO ITTAVIA LASKENTAPO HJIA suuNNrTTELrJorDEN JA oppr LATToSTEN rAyn0onr - urRrrrrAvAru srol -yHTEts

  • Upload
    others

  • View
    7

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

  • EU ROKO O DEI LtA M ITO ITTAVIA LASKENTAPO HJIAsuuNNrTTELrJorDEN JA oppr LATToSTEN rAyn0onr- urRrrrrAvAru srol -yHTEts HAN KKEEN TUL0KSET vALM tsrutvAT

    Matti Kiiskinen, kehityspddllikko, SK]L ryPekka Koponen, diplomi-insindori, Finnmap Consulting 0y

    Tyiiprosessi

    1

    Projektin alkuvaiheessa katsOttiin, etta tarvlttavla lasken-tapohjia olisi yhteensil noin 150 kp1 Hankkeen resurssilhuomioiden p:iridyttiin kuitenkin saattamaan valmiiksi 57

    t.irkeintd mitoitustehtAvistd, j0ista 50 on julka stu oka-kuuhun 201 0 mennessa.

    HANKKEEN TAUSTALTA VAN H EN EVAT

    JA EPAYHTENAISTT TY()TNIUTEurokoodien keyttodn0tt0 on suuri haaste koko ra-kennusalalle sekd erityisesti suomalaisille raken-nesuunnittelutoimistoille. lVuut0s aiheuttaa alal-le koulutuksellisia, aikataulu lisia, teknisid ja talou-de lisia paineita Kiiyttodnottoa kaytann0n suun-nittelutehtAvissti voidaan edesauttaa hankkimal lakattavat ja vi rheettdmrit laskentasove I I ukset tiir-keimmistd rakennesuunnittelun vaatimista mitoi-tu stehtevi std.

    Bakennesuunnittelutoimistoissa on kdytossrikotimaisia ja ulkomaisia kaupallisia laskentasovel-luksia, mutta m0net krjytetyt sovellukset ovatmyos niiden itsensd omaan kriyttoon tekemiij. Vuo-

    den 2008 alussa kaupallisia rakenneosia mitoitta-via 1a eurokoodeja tulevia laskentasovellutuks aoli saatavil a hyvin rajoitetusti ja ulkomaiset sovel-lutukset eivat sisijltijneet juurikaan eurokoodienSuomen kansallisten iitteiden tukea. Toimistojenomat laskentasovellutukset taas ovat pri2iosinRaklVk:n mukaisia ja osittain ENV normeihin poh-

    lautuvia Joissakin toimistoissa myds EN -normei-

    hin pohjautuvien ohjelmistojen kehitystyo o1i joaloitettu omaehtoisesti.

    Kun trima ti lanne todetti in suunnittelutoimistois-

    sa, niin SK0l.rn rakennetoimikunla kaynnisti yh-teishankeen EN-normeihin perustuvien laskenta-pohjien laatimiseksi kevdeillzl 2008 Hankkeeseenosal istuivat yhteistyossri SK0L:in ldsentoimistot,materiaalijarjestot ja oppilaitokset. Samassa yhte'

    ydessd selvitettiin myds Eurokoodien kriyttoonot-toon liittyvid kou utustarpeita ja osallistuttiin kou-lutuksen suunnitteluun yhdessd koulutusorgani-saatioiden, kuten mm. BATEK0:n ja RIL:in kanssa.

    YHTEISHANKKEELLA TEHOA

    EUROKOODIPOHJAISTEN

    LASKENTAPOHJIEN LAATIMISEKSI

    Hanke aloitettiin kesiill6 2008 laatimalla kattavaluettelo tarvittavista laskentapohjista ja kart0itta-malla niista jo olemassa tai tekeillii olevat, sekamuualla myynnissd olevien kaupallisten tuottei-den kelpoisuus. Kalytanndn tyon koordinointia var-

    ten perustettiin hankkeelle ohjausryhma ja asian-tuntijoista kostuvat betoni-, terds-, puu- ja muidenrakenteiden tyoryhmdt.

    Koska yhteishankkeeseen osallistui seka eriko-

    koisia suunnitteluyrityksiri, materiaalijdrjestdjaetta oppilaitoksia, oli tarpeen sopia hankkeen pe-

    lisdannoistd ja laadittavien laskentapohjien kiiyt-

    tooikeuksista Pddperiaatteena oli, ettei laskenta-pohjien laatiminen Lapantui vastavuoroisuus- ;tasapuolisuusperiaattellla laativan tahon resurs-sit ja tulevat hyodyntdmismahdollisuudet huomi'oiden Toteutettujen laskenta pohj ien keiyttooi keudet laettaisiin kaikille oman laadinta- ja testausvelvollisuutensa suorittaneille osallistujille eikarahal I isia kompensaatiota kdytettiiisi. 0sal listujatsitoutuivat puolestaan tekemiiiin yhdessii sovituttehtavet sovitussa, kohtuul liseksi katsotussa aika-ta u I ussa.

    l\/ukana olevat 17 suunnitteluyritystd voivathyrjdyntaa laskentapohjia omassa liiketoiminnas-saan, mutta eivdt luovuttaa niita kolmansilie osa-puolille. lVateriaal ileirjestojen jdsenet voivat hyo-dyntaa pohlia koulutus ja tuotekehitystoiminnas-saan, mutta eivrit kaupallisesti. Pzi2iasiassa las-kentapohjien toimivuuden varmennustestaukseenmerkinrivrj ki panoksella osallistuneet 7 oppilai-LosLa v0ivat l'yddynLad pohjia onassa 0petJStoi-minnassaan, mutta eivAt hyodynteiri niitti kaupal i-sesti Projektin yhteydessei onjelmoitiin SK0L-rahoitteinen latkohanke laskentapohjien keskitetys-tzi ylkipidosta ja kehityksesta vuodelle 201 1. 0sal-listujilla 0n myos oikeus kehittziS laskentapohjia it-sendisesti haluamaliaan tavalla.

    Hankkeen yhteydessd laaditut laskentapohjatovat tiissd vaiheessa ainoastaan hankkeeseenosaliistuneiden SK0L -jrlsenyritysten la oppilaitos-

    ten kdytossd. Mahdollista kaupal istamista, myyn-tid tai markkinointia muille SK0L jeisenyrityksilletai hankkeen ulkopuo isille harkitaan ohjausryh-massa mahdol isesti myohemmin. Alustavia tun-nusteluja sovellusten myymisesta ohjelmistotoi-mittajille mahdollista jatkokehitystri alatellen onkayty, mutta mitaan konkreettista tejltA osin ei oletoistaiseksi sovittu.

    MITEN EDETTIIN, MITA PANOSTETTIINJA MITA SAATIIN AIKAAN?Hanke aloltettiin kartoittamalla kyselyn avulla toi-mistojen kdytossri olevien, Eurokoodtin perustuvien

    laskentapohjien laaluus ja taso Lisrjksi laadittiinkattava luettelo tarvittavista EN -laskentapohjista

    materiaa liryhm itta in

    Projekri'r alkuvaiheessa katsoLL in, erta Larvirtd.via laskentapohjia olisi yhteensii noin 150 kplHankkeen resurssit huomioiden pdadyttiin kuiten-kin saattamaan valmiiksi 57 t5rkeinta rnit0itusteh-ttivistd, joista 50 on julkaistu lokakuuhun 2010mennessd.

    VaatimismaririttelV

    58 $,\$.,1'ris)$ 3 2010

  • :sijannitetyille suorakaidepalkei le on laskentapohja B1: teriisbetonipalkerlle 86.{uva Balavil e Oy:n elementt tehtaan varastosta. 3

    3

    Hankkeen yhteydessd laaditut laskentap0hjat ovat tassavaiheessa ainoastaan hankkeeseen osa listuneiden SK0L

    lasenyritysten 1a oppilaitosten k.iytdssa.

    issMs$ 3 2o1o se

    Terdsbetonipi lari-laskentapohla

    [.15 ?t. J;l;*, a 5 c ,.rll

    2

    l4

    *:5

    3

    Ls

    t:LJ

    1$

    l4

    ffi3&skennuskthde r

    8C t€an suuntEsfi tgiutitettlr

    illgh{g:i€d0r

    \Iers3il 1.

    Sla*uhdete

    Sas:'iuslilnkk; =Silr,,in, kiy:i:0ika =

    rt'

    l5 Mater[ealltlb {Ai{PlieiJiK!.,r =

    Het*ni:*riis =

    :J ]YI

    /+ I

    t5i:

    :IItiJ

    rr S i\1.,,

    IF.

    IT

    IH tsI 5 rL.r I lllFa

    '"brs:5h#rs 3:;6.nil :

    Silall Tot€utettil sl{fi L Esr*c€}de-ln$kentspohjrhankkeeme tffiS-2010Faikkileikkaulsen rNitat:

    ;tt? lulirlt. i.srr;iix iri\';

    ?l!iri ilr;d

    d

    tcrLeus. H =l 53,Nlnr^;rl------:-iLei,Els

    " ri =l Jbulfirn5il !.Lr$q!d41 }i

    ?s Filarinpituus jenur................iahdulker-toimet:

    tBSl Fi!arin !rjiuus, L = ffi*n mrnl.irrlFalt:**rriii. \'-t

    i{t-t:Frf,![4(rtl Lt.t

    l"&10

    I t,{rDtf )q? 111 Betonipeitte en n lme I I isarvo n'lxr, raekolt*:

    A5n*!{rj,r gcin:rihtriip . =i^jr--. -

    ,r.,lax rai{ck,r, t, =

    n'tlt,,l

    nn***,*---r*...--..."!***xxli{* i xtl--+--i$ I *!i*-r"y"-:*:

    1.

    r3

    Raud*itr,rp:

    l'" g'

    iErii sriv', h sivr"ri!s

    t€r;sriv, b s{uui;a

    !

    3t mn']

    -ll-

    man

    rnm

  • Terdsbetonipilarin konsoli ja terdsbetonipalkin lovipiiii -laskentapohja

    I3"

    3

    ,*

    5.6

    ?

    *;3*311t ?

    33

    $dl

    :SflS,S-1#

    Ftakenneosan rnisac

    f{*rrssrii

    hi, "=

    kt=t-

    Faltaft.iL.-Il-: r*

    ho=

    br=t-tr-

    t-

    TuBaipintaA.=

    Hankkeen tavoitteena oli alunperin tuottaa kay-t6nnon rakennesuunnitteluun hyvin soveltuvat,ri ittiivrin tasokkaat ja toim i nna ltaa n virheettomritlaskentapohjat hankkeeseen 0sallistuvien 0sa-pu0lten kayttdon vuoden 2009 loppuun mennessdTavoite saavutettiin lokakuussa 201 0.

    Hankkeen kdynnistyspalaverissa 2008 hank-keelle valittiln ohjausryhmt), jonka muodostivatHarri Tinkanen (pj), Tero Aaltonen, Tapio Aho, VesaJiirvinen (nydhennin Timo Leppdnen), Sami Lam-pinen, Heikki Solarno, lsmo Tawast, Markku Varisja Matti Kiiskinen (siht)

    Kaynn istyspa laverissa muodost eIIiin to i m i a I a -ryhmdjako, pddtettiin ryhmiin osallistujat ja valit-tiin ryhmille vetajat. Ryhmien vetrijinii toimivatKevin De Bleser (betoni), Tino Leppdnen (terds),

    Juha Elomaa (puu) ja Juha Valjus (nuut raken-feetl. Merkittdvdn roolin hankkeessa hoiti tes-ta uskoord i naattori ks i nimetty Pekka Ko pon e n, jon-

    ka vastuul la oli varmennustestausresurssien allo-kolnti ja testauksen laadunvarmistus, aikataulustahuolehtiminen ja valmiiden pohjien viimeistely jul-

    kaisukuntoon.

    Vaikka hankkeen laskentapohjien laatimisen taivarmennustesTaamisen resurssi tarve mitoitettiinalunperin isommilla yrityksillai 1500 tunnin ja pie-nemmillei yrityksillei 500 tunnin suuruiseksi, voi-daan jdlkilaskentaliedosta arvioida, ettri hankkee-seen kdytettiin varovaisestikin arvioiden vdhin-tzizin 25 000 henkilotyotuntia, joka vastaa ltihes 20henki ldtyovuoden panostusta.

    LISATIETOJA HANKKEESTA:[email protected]@f innmapcons.f i

    lttr.

    3${:st,H'

    an_

    i-{

    {ta3

    fi*trniT*r&s

    Tgr*s =ftak;..|k =

    Faltuki:

    frs-lBtlt =

    T*16.* =

    leres =H.ak-lk =

    : l,a*effiaaw faiiq.$sffiiiryii risikk{}rfi *lli:

    IiaE,'t13 rr II i *-- ---J** F4"

    --

    ::, : U*r*a*tsI

    JT I lt *r .tr*3s,:'i; "* [

    "*- Putr1$]lj$$&,"dA

    z$i i"ii .r,- [ *.?g]*S]jJV*r!*-t*t

    3*ri- i

    -*33

    ffiffi*S. Tde{**tt{r$fi$t

    Hater$sc${:

    Konscli:*1 afi F15jBfrfrI}

    SnnrJ

    IUshke

    ffiff3T MSTJ

    859fr

    ,91:tfJ

    T-Lsxk\a

    FA*l*-rfrkstt

    Hast

    ?*Ate#|,**tlt*et

    Ft3 Tsr6*ets*ip&lsrin ksrffis{i ia -palkils N*vipii6

    5fril mm

    4S* mm

    3*fi r**r

    *5* rnm7Sfi nrm

    4fl* nrxr30il mnr

    fiSfrS rrm

    1&,fi mm

    1$* mnr

    15il mm

    1ilS mnr

    60 ws$$sffi* 3 2010

  • il

    LOKAKUU HU N 201 () MENN ESSA VALM ISTUNEET LASKENTAPOHJAT

    -f: sr-

    l. l

    ii.

    Betonirakenteiden laskentapohiat:B1 Esildnnitetty suorakaidepalkki82 tsijbnritetty Hl-palkk,B3 Terrisbetonipilari suorakaideBt' Terasbetonielementlien saJmaB5 Tydsauman leikkauskestdvyysBO Terdsbetonipalkki suorakaideB1 JalkijilnnitettypalkkiinjektoituBB Terasbetonipilarisuorakaidel-suun.taivutusB1 1 Teriisbetonipalkki T ja l-palkki812 Tereisbetonipalkki vddnto813 Tertjsbetoni konsoli 1a lovipdd815 Terdsbetonilaatan kivistyskestdvyys811 HarjatertistaulukkoB1B MaanvarainenlaattaB1 I l\4aanvarainen antura

    Terdsrakenteiden laskentapoh jat:

    T1 Tertis l-pilarin mitoitusI2 Terdsrakenneosien kiepahdus-nurjahdus

    -voimat

    T3 Terdspilarin pohjalevyI4 Terdspilarin ja palkin palomitoitusT5 Terdspilari-palkki-pii?itylevyliltosT6 Terrispalkki-palkkikulmaterdsiiitosI7 Teriispilari-palkkiripalevyliitosTB Terdspalkin reikaTg 0hutuumainen teraspalkkiT10 Terrispalkkil-palkkiT11 TeriispilarinuniversaalijatkosI12 Teriisristikon solmupistetarkasteluT13 TerdsprofiilitietokantaT15 TerdssidepalkkiliitosT1 6 Terdspilari laippalevyjatkos

    Puurakenteiden laskentapoh jat:

    P1 PuupilariP? Prikkol ittimen kapasiLeettiP3 Puupalkin tukipaineP4 Puu Liimattutanko-liitosP6 Puupalkin reikriPl Puupalkin lovipririP8 Puu Tappivaarnaliitos

    Muiden rakenteiden laskentapohjat:Ni1 KumilevylaakeriM2 Ter€isputkikonsoliliitosM3 LattateraskonsoliliitosM4 Muurattu palkkiM5 Muurattu seindmdinen palkkiM6 Muurattu seiniiM/ MuurattutuulenpaineseinilN/8 Muurattu jriykistiivriseinril\l9 Muurattu maanpaineseiniiM10 Tuulikuormal\/11 Liiftopilari1,,112 MaanpainekuormaM13 Tuulen aiheuttama vdrdhtely

    Ter?isbeton pilareil e on laskentapohjat B3 1a BB seka betonikonsolei le B1 3.Kuva Helsingin My lypuron ostoskeskuksen tybmaalta.

    TEMPLATES ACCOBDING TO EUBOCODES

    FOB DESIGNEES AND TEACHEBS

    The adoptian af Eurocodes rs a great challenge to the en-

    tire c0nstructi0n sector, rncludtng Ftnnrsh structural de-sign agencies. lt creates pressures related to tratningand schedules as well as financtal and techntcalpressures. Agencies have prrmarrly used templates/applications develaped by themselves flr their lwn use.Some agencies have already an their own accord started

    the develapnent of software based on EN norms.ln order to facilitate the adoption of the Eurocodes tn

    practical design appltcattons, a dectsron was nade toprepare c0mprehensive and flawless tenplates/software applrcatrons for the nast inportant destgntasks. A worktng group set up by the StructuralConmittee of the Finnish Association of Cansulttng Ftrns(SK0L) launched in the spring of 2008 in cooperatton withSK0L's member agencies, natertal organrsatrons andeducational tnstitutes a praject for the productron oftenplates based an EN narns.

    The 1l design agencies involved in the prlject cantake advantage of the tenplates in their own busrness,but may not hand them aver t0 thtrd parttes. Menbers ofnaterial organisattans can use the templates in theirproduct developnent activitres but not for connerctalpurplses. The 7 educatianal institutes that haveprimarily played a stgnificant role in verifying theapplicability of the templates can uttlise then foreducational purpases but nay not hand them over forTanmercial gain. A conttnuatt0n praject focusing oncentralised natntenance and development of thetemplates has been planned for the year 2011, but thenenbers of the grlup also have the rtght to develop thetemplates independently according ta their own needs.

    ssw\$ 3 2010 61