FI

VASTAUKSET EUROOPAN PARLAMENTIN KIRJALLISIIN LISÄKYSYMYKSIIN KOMISSIONJÄSENEHDOKKAALLE

Sylvie GOULARDSisämarkkinoista vastaava komission jäsen (ehdokas)

JAKSO 1 / SALKKU

1. Kuulemistilaisuudessa 2. lokakuuta 2019 antamanne vastaukset ja sitoumukset eivät

nähdäksemme olleet selkeitä. Tämän vuoksi haluaisimme esittää seuraavatkysymykset: Miten aiotte johtaa, koordinoida ja hallita kaikkea vastuualueenneennennäkemättömän suureen salkkuun kuuluvaa työtä ja uusia keskeisiäpääosastoja, kun otetaan huomioon eturistiriidat ja lisätehtävät, jotka liittyvätsiihen, että tehtävänänne on perustaa yksi kolmesta keinotekoisesti lisätystäpääosastosta (uusi puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto) ja vastatasamalla myös tiedotusvälineitä ja audiovisuaalialaa koskevasta politiikasta? Mitenaiotte esimerkiksi muokata uutta teollisuuspolitiikkaa? Entä uutta puolustus- jaavaruusstrategiaa?

2. Ursula von der Leyenin hoidettavaksenne antaman salkun tehtäväkenttä ulottuu

teollisuudesta digitaalisiin palveluihin, avaruudesta puolustukseen,audiovisuaalisista palveluista pk-yrityksiin. Miten aiotte hyödyntää mahdollisiasynergioita politiikkojen välillä ja synergioita pääosastojen välillä?

3. Sisämarkkinoista vastaavana komission jäsenehdokkaana Teille on annettu hyvin

kunnianhimoinen salkku. Siinä pyritään yhdistämään keskenään täysin toisistaanpoikkeavat vastuualueet, jotka ulottuvat puolustuksesta digitalisointiin ja joidenkokonaisbudjetiksi on kaavailtu vähintään 36 miljardia euroa. Huolimattaäskettäisen parlamentaarisen kuulemisen aikana antamistanne täsmennyksistä onedelleen epätodennäköistä, että monenlaiset ja toisistaan poikkeavat vastuualueet,jotka Teille on uskottu ehdotetussa salkussa, voidaan panna täytäntöön sujuvasti jatyydyttävästi.

Teknologian kehityksen ja liiketoimintamallien lähentymisen vuoksi ”sisämarkkinoiden” ja”digitaalisten sisämarkkinoiden” välinen ero on hävinnyt. Tämä vaikuttaa kaikkiin EU:nyrityksiin, erityisesti teollisuusyrityksiin. Sen vuoksi tarvitaan saumatonta ja johdonmukaistalähestymistapaa sääntelyyn, rahoitukseen ja koordinointivälineisiin. Tämä on keskeiselläsijalla teollisuusstrategiassamme, jota tuetaan syvemmillä sisämarkkinoilla ja pk-yritysstrategialla. Salkkuuni lisätty uusi vastuualue antaa meille paremmat valmiudet täyttäänämä kasvavat odotukset.

Teollisuus, yritykset ja yrittäjät tarvitsevat yhden yhteyspisteen, joka käsittelee taloutemmenykyisiä haasteita. Salkku mahdollistaa synergian paremman hyödyntämisen monilla aloilla,esimerkiksi innovoinnissa. Kaikki kolme pääosastoa työskentelevät tekoälyn, teollisoikeuden,digitalisaation ja kyberturvallisuuden parissa. Ne kaikki tuovat erityistä asiantuntemustaomalta toimialaltaan – palvelujen, tavaroiden ja teknologian alalta, media- jaaudiovisuaalialalta, avaruusalalta ja puolustusalalta. Tämän tietotaidon yhdistyminen tarjoaaainutlaatuisen tilaisuuden.

Voin esittää viisi esimerkkiä synergiasta:

1. Yhdessä hankkeessa, jonka toteuttamista olemme harkinneet, yhdistettäisiinsuurteholaskenta, nopeat tietoliikenneverkot, tekoäly, pilvipalvelut ja avaruusresurssit.Tavoitteena olisi luoda Euroopassa valmiudet erittäin tarkkoihin ennusteisiin ja

kriisinhallintaan. Tällaiset valmiudet antaisivat Euroopan teollisuudelleetulyöntiaseman tekoälyn ja massadatan alalla, mikä puolestaan hyödyttäisi yrityksiäja yhteiskuntaa EU:ssa. Olisi esimerkiksi mahdollista saada vastauksia siihen, mitkäalueet kärsivät tulevaisuudessa erityisesti äärimmäisistä sääilmiöistä tai merenpinnannoususta. Tällä on merkitystä julkiselle sektorille (suunnittelun, ehkäisevien toimienjne. osalta), rakennusalalle ja monille muille.

2. Kaikki kehittyneet taloudet tarvitsevat täysin turvatun datainfrastruktuurin.

Kvanttiteknologia on turvallisen viestinnän seuraava vaihe. Pääosastojen avaruuden jakyberturvallisuuden alalla tekemän työn pohjalta kannustaisimme tutkimuskeskuksia,yksityisiä yrityksiä ja muita julkisia tahoja yhdistämään voimansa sellaisen päästäpäähän täysin tietoturvallisen kvanttiviestintäinfrastruktuurin kehittämiseksi jakäyttöönottamiseksi, jossa yhdistetään satelliitti- ja maanpäällistä teknologiaa.

3. Lääketieteellisen tekniikan, rakentamisen, muodin ja kauneudenhoitotuotteidenkaltaiset alat ovat kaikki esimerkkejä teollisuudenaloista, joiden on sopeuduttavadigitaaliseen muutokseen tai niiden tulevaisuus on vaarassa. Ne hyötyvät paljonintegroidusta lähestymistavasta, jossa tarkastellaan uudelleen alakohtaistalainsäädäntöä ja tehdään siitä ilmastoneutraali ja digitaaliaikaan sopiva. Jottatavoitettaisiin kaikki yritykset ja alat eikä pelkästään edelläkävijät, voitaisiinkäynnistää alakohtaisia vuoropuheluja eri teknologioista (rakennusteknologia,muotiteknologia, matkailuteknologia jne.). Tavoitteena olisi tehdä yhteistyötä kaikkiensidosryhmien kanssa, jotta voitaisiin kehittää erityistoimia, joilla autettaisiin kaikkiaEU:n talouden avainaloja muuttumaan ja hyötymään digitalisaatiosta. Tätä tuettaisiinerikoistuneilla digitaali-innovointikeskittymillä, jotka kattavat digitaalisten ratkaisujenlisäksi energiatehokkaat ratkaisut, uudet materiaalit ja tuotantoteknologiat.

4. Perinteisten tuotantoalojen ja luovien alojen välinen vuorovaikutus on aina ollut

tunnusomainen piirre eurooppalaiselle osaamiselle. Kehittyneet teknologiat avaavatluovan työn tekijöille uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi 3D-tulostus mahdollistaaekologisen suunnittelun ja luovan arkkitehtuurin yhdistämisen aivan uudella tavalla.Ammattimaisten sisällöntuottajien virtuaalitodellisuusesityksillä voidaan kouluttaamonimutkaisten koneiden käyttäjiä. Digitaali-innovointikeskittymien puitteissa aiontukea yhteistyötiloja, jotka tuovat yhteen taiteilijoita, teknologia-asiantuntijoita jateollisuuden edustajia. Kussakin jäsenvaltiossa olisi oltava ainakin yksi tällainentyötila.

5. Ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja väestön ikääntymisen vuoksi meidän on

järjestettävä täydennys- ja uudelleenkoulutusta väestöllemme, jotta annammemahdollisuuden hyvinvoinnille ja vauraudelle ja säilytämme sosiaalisenmarkkinatalouden. Aion tämän vuoksi tehdä tiivistä yhteistyötä työllisyysasioistavastaavan komissaarin kanssa sellaisissa aloitteissa, jotka voivat hyödyttääteollisuutta.

Lisäksi pyrin toteuttamaan pääosastojen sisällä seuraavia toimia:

• Pk-yritykset ovat keskeisiä toimijoita sisämarkkinoilla niin digitaalisessa taloudessakuin puolustusteollisuudessa. Aion perustaa puolustusteollisuudesta ja avaruusasioistavastaavaan pääosastoon uuden pk-yrityksiä palvelevan tiimin, jonka tehtävänä onvarmistaa, että pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret midcap-yrityksetosallistuvat aktiivisesti puolustus- ja avaruusohjelmiin. Tiimin tehtävänä on myösvarmistaa, että pk-yritykset ovat eturivissä hyödyntämässä satelliittien jaavaruusinfrastruktuurin tuottamia tietoja. Tämä tiimi yhdistää voimansasisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston(GROW) ja viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston (CNECT) pk-yritystiimien kanssa. Näin muodostuu yksi pk-yrityksistä vastaava työryhmä. Yhdessäne muodostavat komission keskeisen yhteyspisteen pk-yrityksille niiden toimialastariippumatta. Kuten jäljempänä tarkemmin selostetaan, aion nimetä kokoaikaisen pk-yritysedustajan, jota tämä uusi pk-yrityksistä vastaava työryhmä tukee. Hänentehtävänään on koota pk-yritysyhteisö yhteen ja innostaa sitä, kuunnella pk-yritystenhuolia ja panna täytäntöön pk-yritysstrategia, jonka aiomme laatia.

• Haluan lisätä synergiaa näiden kolmen pääosaston lainsäädännön täytäntöönpanonvalvonnasta vastaavien ryhmien välillä. Tavoitteena on toteuttaa toimiamerkityksellisissä asioissa riippumatta siitä, mistä pääosastosta lainsäädäntö onlähtöisin.

• Kun otetaan huomioon poikkeuksellinen tilanne, joka liittyy uuden

puolustusteollisuudesta ja avaruusasioista vastaavan pääosaston luomiseen, kabinettinihyötyy puheenjohtajan päätöksen perusteella kabinetille myönnetystälisäjoustavuudesta ja väliaikaisesta tuesta. Aion harkita sisämarkkinoiden,teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston rakenteen mukauttamistapuolustusteollisuudesta ja avaruusasioista vastaavan pääosaston perustamisen jälkeen.

Samankaltaisia huolenaiheita liittyy epäselvään suhteeseen oman salkkunne jakomission jäsenehdokkaan Margrethe Vestagerin salkun välillä, sillä ne näyttävätolevan päällekkäisiä erityisesti digitaalistrategiaan liittyvien kysymysten osalta.

Tässä vaiheessa tarvitaankin yksityiskohtaisempia tietoja, jotta voidaan selvittää,ovatko Teidän vastuualueenne ja komission jäsenehdokkaan Margrethe Vestagerinvastuualue keskenään yhteensopivia.

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaavan johtavan varapuheenjohtajan tehtävänä onohjata ja koordinoida digitaalista johtajuutta koskevaa työtä. Työskentelen hänenohjauksessaan esimerkiksi tekoälyä koskevissa kysymyksissä ja siviili-, puolustus- jaavaruusteollisuuksien välisen vuorovaikutuksen varmistamiseksi. Hän myös johtaa yhdessäihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaavan johtavan varapuheenjohtajan ValdisDombrovskisin kanssa teollisuusstrategiaa ja pk-yritysstrategiaa, jonka kehittämiseen aionaktiivisesti osallistua, kuten eri vastauksissa on todettu.

Vaikka arvostamme myös sitä, että kiinnititte huomiota Euroopan pk-yritysten tällähetkellä kohtaamiin monenlaisiin vaikeuksiin, vastauksissanne ei kuitenkaan esitetäerityisiä toimenpiteitä tällaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Huolena on myös se, ettäseuraava komissio ei puutu vakavissaan erityisesti mikroyrityksiä koskevaanasteittaiseen syrjäytymiseen sisämarkkinoilta.

Pk-yritykset – perinteisistä perheyrityksistä startup-yrityksiin kaikessamonimuotoisuudessaan – muodostavat 99 prosenttia EU:n yrityksistä, ja ne työllistävät kaksikolmasosaa EU:n työntekijöistä. Eurooppa ei kuitenkaan hyödynnä niiden täyttä potentiaalia. Pk-yritykset ovat keskeisessä asemassa teollisuuspolitiikassamme, jonka avullavarmistetaan, että pk-yritysten tarpeet ja huolenaiheet otetaan huomioon ja että ne voivatkasvaa ja muuttua kilpailukykyisemmiksi.

Olen täysin vakuuttunut siitä, että meidän olisi tulevaisuudessa omaksuttava pragmaattinenja alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, jossa kuunnellaan kaikkia asiaan liittyviätoimijoita tehokkaiden ehdotusten aikaansaamiseksi. Tämän vuoksi pyrin toimikautenikuuden ensimmäisen kuukauden aikana erityisesti olemaan yhteydessä teihin javalitsijoihinne, vierailemaan jäsenvaltioissa, pääkaupungeissa ja eri alueilla jakeskustelemaan yritysten ja työntekijöiden sekä hallitusten ja kansallisten parlamenttienkanssa. Aion hyödyntää tässä yhteydessä kaikkia asianmukaisia yhteistyöverkostoja, -rakenteita ja -foorumeja. Edellä mainittu uusi pk-yritysedustaja tukee minua tässä tehtävässä.

Pk-yritysstrategian, jonka luomme yhdessä, tavoitteena on erityisestii. vähentää sääntelyyn liittyviä ja hallinnollisia esteitä;

ii. torjua maksuviivästyksiä;

iii. parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta;

iiii. varmistaa, että sisämarkkinalainsäädännössä otetaan huomioon pk-yritystenerityispiirteet;

v. hyödyntää asianmukaisia verkostoja ja ohjelmia, jotta pk-yrityksille voidaan tarjotaniiden tarvitsemaa osaamista ja tukea niitä uusien haasteiden kohtaamisessa.

Aion nimetä kokoaikaisen pk-yritysedustajan sen varmistamiseksi, että näihin tavoitteisiin

pyritään johdonmukaisesti kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa. Hänen tehtävänäänon koota pk-yritysyhteisö yhteen ja innostaa sitä, kuunnella pk-yritysten huolia ja viedä pk-yrityksiä koskevaa strategiaa eteenpäin päivästä toiseen. Hän saa tukea uudelta pk-yritystyöryhmältä, joka kokoaa yhteen nykyiset tai pian perustettavat pk-yritystiimitsisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosastossa (GROW),viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosastossa (CNECT) ja tulevassapuolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastossa. Ne muodostavat yhdessä keskeisenyhteyspisteen komissiossa pk-yrityksille niiden toimialasta riippumatta ja tekevät tiivistäyhteistyötä pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (EASME)kanssa ohjelmien täytäntöönpanossa.

Sääntelyyn liittyvien ja hallinnollisten esteiden osalta tarkastelen kaikkia mahdollisiakeinoja näiden esteiden vähentämiseksi tai poistamiseksi. Aion esimerkiksi työskennelläyhdessä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voimme nopeuttaa yhteistä digitaalista palveluväylääkoskevan asetuksen täytäntöönpanoa ja erityisesti ”yhden kerran periaatetta”, jollavarmistetaan, että yritysten tarvitsee toimittaa asiakirja tai todiste vain kerran.

Maksuviivästysten osalta ei voida hyväksyä sitä, että monissa tapauksissa maksut pk-yrityksille suoritetaan yli 100 päivää myöhässä. Tämä on syynä yli neljännekseen pk-yritystenkonkursseista. En epäröi käynnistää rikkomusmenettelyjä niitä jäsenvaltioita vastaan, jotkaeivät noudata sääntöjä.

Rahoituksen saatavuuden parantamisessa on edistytty viime vuosina, mutta tehtävää onvielä paljon. Aion tehdä yhteistyötä ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaavanjohtavan varapuheenjohtajan ja työllisyysasioista vastaavan komissaarin kanssa tässä asiassa.

• Aion tehdä enemmän InvestEU-rahaston puitteissa nykyisen COSME-lainatakausjärjestelyn menestyksen pohjalta. Komission ehdottama 11,25 miljardiaeuroa on 20 prosenttia enemmän kuin nyt. Tämä merkitsee sitä, että tuhansille pk-yrityksille avautuu mahdollisuus rahoituksen saantiin. Niiden on myös helpompipäästä mukaan EU:n uusiin rahoitusvälineisiin, sillä InvestEU-ohjelman yhteinensääntökirja yksinkertaistaa osallistumista ja vähentää byrokratiaa.

Näiden kahden välineen lisäksi on yksinkertaistettava EU:n rahoitusmahdollisuuksiensaatavuutta ja varmistettava, että nämä mahdollisuudet kattavat pk-yritysten tarpeet niidenkaikissa kehitysvaiheissa.

• Aion varmistaa, että pk-yrityksille saadaan keskitetty palvelupiste kaikille EU:nrahoitusmahdollisuuksia koskeville kyselyille sen sijaan, että yritysten täytyisi etsiärahoitusta eri ohjelmista.

• Nykyinen komissio on käynnistänyt pilottiohjelman pk-yritysten ja startup-yritysten

rahoituksen lisäämiseksi laajentumisvaiheessa. ESCALAR-ohjelmassa asetetaan 300miljoonaa euroa lisärahoitusta riskipääomarahastojen hoitajien saataville, jotta nevoivat jatkaa investointeja tai jopa perustaa uusia rahastoja, joiden kohteena ovattällaiset yritykset. Ohjelma perustuu menestyksekkääseen yhdysvaltalaiseen SBIC-sijoitusyhtiöön (Small Business Investment Company). Tarkoitukseni on laajentaaESCALAR-ohjelmaa InvestEU-ohjelman puitteissa.

• Voimme myös uusin toimin auttaa pk-yrityksiä hyödyntämään listautumisanteja

tarjoamalla niille pääomaa, jota ne tarvitsevat kehittyäkseen ja kaupallistaakseentuotteensa. Meidän olisi varmistettava, että rahoitusta on saatavilla yritykseen tehdynsijoituksen koko syklin ajan, ja lisättävä listautumisanneista hyötyvien pk-yritystenmäärää laajentamalla olemassa olevia rahoitusvälineitä. EU:n rahoitustuki vahvistaisipääomamarkkinaunionia koskevaa työtä. Se voisi antaa poliittisen sysäyksen, jollasaataisiin houkuteltua investointeja Euroopan julkisille markkinoille. Mielestänitavoitteenamme pitäisi olla, että tämä väline saadaan käyttöön jo vuonna 2021InvestEU-ohjelman puitteissa.

Jotta pk-yritykset voisivat hyötyä sisämarkkinoista täysimääräisesti, on varmistettava, ettäsisämarkkinalainsäädännössä otetaan huomioon pk-yritysten erityistarpeet.

• Aion varmistaa, että digitaalisia palveluja koskeva säädös tuo pk-yrityksille ja startup-yrityksille niiden tarvitsemaa ennakoitavuutta ja oikeudellista selkeyttä. Markkinoidenpirstoutuminen suosii suuria alustoja, jotka pystyvät kattamaan markkinatilanteenmutkistumisesta johtuvat kustannukset ja vahvistamaan markkinavoimaansa. Aionvarmistaa, että niitä kohdellaan tasapuolisesti datataloudessa valvomalla tiukasti

yritysten ja verkkoalustojen yhteyksistä annetun asetuksen täytäntöönpanoa.

• Pk-yritysten olisi myös hyödyttävä avaruus- ja puolustusalan uusista

mahdollisuuksista, kuten avaruusohjelmasta ja Euroopan puolustusrahastosta. Euroopan puolustusrahastosta myönnetään lisärahoitusta, joka on tarkoitettu pk-yritysten osallistumiseen. Jotta pk-yritykset voisivat osallistua aktiivisesti, aionperustaa erityisen pk-yritystiimin uuteen puolustusteollisuudesta ja avaruusasioistavastaavaan pääosastoon.

• Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on ratkaisevan tärkeä asia pk-yrityksille ja startup-

yrityksille. Tähän mennessä vain 9 prosenttia EU:n pk-yrityksistä on suojannut teollis-ja tekijänoikeutensa, minkä vuoksi niiden keksintöjen kaupallistaminen Euroopassa onvaarassa. Tämän olisi muututtava. Aion esimerkiksi keskittyä parantamaan teollis- jatekijänoikeuksia koskevien strategisten neuvojen saatavuutta yhdistämällä tällaisenneuvonnan Yritys-Eurooppa-verkoston ja Euroopan digitaali-innovointikeskittymientarjoamaan tukeen sekä Euroopan horisontti -ohjelman rahoitukseen. Aion toteuttaatoimenpiteitä, joilla autetaan pieniä yrityksiä hyödyntämään teollis- jatekijänoikeuksiaan, kun ne yrittävät hankkia rahoitusta, tai tekemään yhteistyötäyrityskumppaneiden kanssa esimerkiksi varmistamalla, että eurooppalaisettukiverkostot tarjoavat mahdollisuuksia kumppaneiden löytämiseen. Teollis- jatekijänoikeuksien suojan saamiseen, hallinnointiin ja toteuttamiseen liittyviäkustannuksia ja monimutkaisuutta olisi vähennettävä esimerkiksi päivittämällämallijärjestelmää siten, että se on pk-yritysten kannalta toimiva uudessa taloudessa.Lisäksi olisi tarkasteltava ohjeistusta ja sellaisten sopimusmallien kehittämistä, joillaedistetään innovointikumppanuuksia muun muassa yhteistyötaloudessa. Olisi myöspyrittävä tekemään yrityksille helpommaksi torjua kaikenlaisia teollis- jatekijänoikeuksien varkauksia, kuten väärennöksiä, piratismia ja kybervarkauksia.

• Pyrin myös uusin toimin auttamaan pk-yrityksiä saamaan enemmän hyötyä julkisista

hankinnoista, joiden arvo EU:ssa on noin 2 biljoonaa euroa vuodessa. Aion ehdottaamuun muassa seuraavia toimia: aloite, jolla tuetaan julkisten ostajien rajat ylittäviähankintoja ja alueellisia pk-yrityksiä raja-alueilla; innovaatioiden välittäjille suunnattuohjelma, jolla edistetään startup-yritysten ja nopeasti kasvavien scaleup-yritystenkohdennettua kumppaneiden etsintää; julkisia hankintoja koskevan prosessin päästäpäähän -digitalisoinnin edistäminen; sekä yhdessä kauppapolitiikasta vastaavankomissaarin kanssa eurooppalaisten pk-yritysten globaaleille hankintamarkkinoillepääsyn edistäminen ja hallinnollisten rasitteiden vähentämiseen tähtääminenkahdenvälisesti ja maailmanlaajuisesti e-Certisiä koskevan EU:n standardinmaailmanlaajuisen tunnustamisen kautta.

Pk-yritysstrategiaan olisi myös sisällytettävä sopivien verkkojen ja ohjelmienhyödyntäminen, jotta pk-yrityksille voidaan tarjota niiden tarvitsemaa osaamista ja tukeaniitä uusien haasteiden kohtaamisessa (esim. digitalisaatio, kestävyys).

• Haluan varmistaa, että pk-yritykset hyötyvät digitalisaatiosta, minkä vuoksi aionvahvistaa Euroopan digitaali-innovointikeskittymiä ja luoda innovoinninhallintavalmiuksien parantamista koskevan neuvontapalvelun puitteissa erityisiäpalveluja, joilla autetaan pk-yrityksiä digitalisoitumaan. Tässä tarkoituksena onhyödyntää nykyistä Yritys-Eurooppa-verkostoa, joka on maailman suurin pk-yritystentukiverkosto. Se yhdistää yli 600 paikallista, alueellista ja kansallista organisaatiota eripuolilla Eurooppaa aluekehitysvirastoista ja innovointivirastoista kauppakamareihin,ja sen tarkoituksena on auttaa pk-yrityksiä innovoimaan ja kasvamaan.

• On erittäin tärkeää, että pk-yritykset voivat hyötyä siirtymisestä kestävään talouteen ja

olla muutoksen kärkijoukoissa. Aion perustaa Yritys-Eurooppa-verkoston puitteissaerityisiä ”kestävyysneuvonantajia” ja tarkastella sitä, kuinka pk-yritystenmahdollisuuksia saada rahoitusta kestävyysinvestointeihin voitaisiin helpottaa.

• Tulosten saavuttaminen sekä digitalisoinnin että kestävyyden alalla tarkoittaa lisätoimia

sen varmistamiseksi, että pk-yritysten saatavilla on niiden tarvitsemaa osaamista.Tämän vuoksi niiden olisi osallistuttava tukiverkostojemme avustuksella teollisuudenosaamiskumppanuuteen, jota haluaisin edistää yhdessä työllisyysasioista vastaavankomissaarin kanssa.

• Meidän on tarjottava enemmän mahdollisuuksia yrittäjille. Kymmenen viime vuoden

aikana Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelma on auttanut sekä uusia että kokeneitayrittäjiä oppimaan toisiltaan ja laajentamaan toimintaansa uusille markkinoille. Tämäon kasvattanut osallistujien liikevaihtoa ja luonut uusia työpaikkoja. Ohjelman budjettion kuitenkin liian pieni, mikä rajoittaa sen tehokkuutta. Tähän asti siihen onosallistunut vain 16 000 yrittäjää, ja vaihtoja on ollut runsaat 8 000. Aion antaaohjelmalle enemmän resursseja, ja jos nykyiset pilottivaihdot Israelin, Singaporen jaYhdysvaltojen kanssa onnistuvat, ohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön useammissakolmansissa maissa. Näin autamme EU:n yrittäjiä laajentamaan toimintaansa yhäuseammille markkinoille.

JAKSO 2/ SISÄMARKKINAT

Puhuitte 2. lokakuuta 2019 pidetyssä kuulemistilaisuudessa siitä, kuinka tärkeää onedistää palvelualaa ja palveludirektiivin täytäntöönpanoa hyvin toimiviensisämarkkinoiden hyväksi. Tämän vuoksi haluaisimme esittää seuraavat kysymykset:

Millaisia erityistoimia aiotte toteuttaa yhdessä työllisyysasioista vastaavan komissionjäsenen kanssa sen varmistamiseksi, että ammatinharjoittaja ja hänen henkilöstönsävoivat käyttää samoin edellytyksin liikkumisvapautta, kun he tarjoavat tilapäisestipalveluja rajojen yli. Tarkemmin sanoen mitä konkreettisia keinoja aiotte ehdottaa,jotta päästään eroon tilanteesta, jossa ammatinharjoittaja saa välittömästi tarjotaväliaikaisesti palvelujaan rajojen yli, mutta hänen henkilöstönsä jäseneltä se on kiellettyilman että tehdään työntekijän lähettämistä koskeva ilmoitus ja noudatetaan lukuisiapakollisia ehtoja ja muodollisuuksia? Mihin toimiin aiotte ryhtyä, jotta voitaisiinparantaa palveluntarjoajien tietämystä kansallisista vaatimuksista ja työntekijöidenlähettämisestä, kun toimitaan yli rajojen?

Sisämarkkinat muodostuvat neljästä vapaudesta, joita on tarkasteltava yhdessä ja yhtenäpakettina. Ne ovat kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta koskevan tavoitteemmeytimessä.

Sisämarkkinat on saatava ehdottomasti valmiiksi. Palvelujen sisämarkkinoiden parantaminenon keskeisen tärkeää EU:lle sekä valtioiden rajat ylittävältä kannalta että yksittäistenjäsenvaltioiden talouden kannalta. Palvelujen osuus EU:n BKT:stä ja työllisyydestä on 70prosenttia. EU:n valmistusteollisuuden kilpailukyky nojautuu palveluihin: sen arvonlisästä 40prosenttia on palvelujen ansiota. Palveluala on myös muuttumassa nopeasti (esim.digitalisaation ja kuluttajien vaihtuvien tarpeiden vuoksi) ja uusia haasteita tulee esiinjatkuvasti. Pyrin toimillani poistamaan rajoja taloudesta, koska koko mantereen suuruisetsisämarkkinat suojaavat meitä myös geopoliittisilta epävarmuustekijöiltä.

Vaikka sisämarkkinoiden merkitys onkin kiistaton, tiedostan ja ymmärrän myös täysin, ettäjotkin palvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä koskevat toimet saavat aikaan kiihkeääkeskustelua.

Jos haluamme hyödyntää sisämarkkinoiden potentiaalia, keskinäinen luottamus on olennaisentärkeää. Haluan muuttaa lähestymistapaa niin, että se suuntautuu alhaalta ylöspäin. Senvuoksi sitoudun perusteelliseen ja osallistavaan keskusteluun teidän kanssanne sekäjäsenvaltioiden ja kaikkien sidosryhmien kanssa. Toimeksiantoni ensimmäisten kuudenkuukauden aikana pyrin erityisesti kuulemaan teitä ja äänestäjiänne, vierailemaanjäsenvaltioissa – pääkaupunkien lisäksi myös muilla alueilla ja etenkin raja-alueilla – jakeskustelemaan hallitusten, kansallisten parlamenttien, elinkeinoelämän, työntekijöiden sekäasiaan liittyvien sidosryhmien ja kuluttajien kanssa. Aktivoin kaikki olemassa olevatyhteistyöverkostot, -rakenteet ja -foorumit ja pohdin, miten niitä voidaan tarvittaessaparantaa.

Haluan saada aikaan yhteisymmärryksen ennen ehdotusten tekemistä. Toimintapoliittisetehdotukseni perustuvat tällaiseen kuulemiseen sekä kerättyyn näyttöön.

Kysymyksenne on erityisen merkityksellinen raja-alueiden osalta, joilla ammattihenkilöidenliikkuvuus on tyypillisesti yleisempää. Ensinnäkin ammattipätevyyden tunnustamisestaannetulla direktiivillä helpotetaan ammattihenkilöiden liikkuvuutta (myös automaattisen

tunnustamisen kautta).

Toiseksi on totta, että kun palveluntarjoajat lähettävät työntekijöitään työhön toiseenjäsenvaltioon, tähän liittyy aivan liian usein hallinnollisia vaatimuksia esimerkiksi tiettyjenasiakirjojen (ja niiden käännösten) toimittamisesta, toisinaan hyvinkin paljonetukäteen. Viime vuosina on toteutettu useita toimia työntekijöiden toiseen jäsenvaltioonlähettämistä koskevan lainsäädännön päivittämiseksi ja sääntöjen täytäntöönpanon javalvonnan parantamiseksi. Samaan aikaan näitä rasitteita voitaisiin merkittävästi keventäävaarantamatta työntekijöiden lähettämiseen liittyvää valvontaa ja työntekijöiden oikeuksienturvaamista, jos jäsenvaltioiden viranomaiset tekisivät tiiviimpää yhteistyötä ja joshyödynnettäisiin kaikkia mahdollisia digitaalisia keinoja. Hiljattain perustetulla Euroopantyöviranomaisella on erittäin merkittävä asema jäsenvaltioiden välisen yhteistyöntiivistämisessä. Neuvottelut sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia koskevien sääntöjentarkistamisesta, missä myös puututaan näihin rasitteisiin, on saatava päätökseen. Suuri osatästä lainsäädännöstä kuuluu työllisyydestä vastaavan jäsenehdokkaan vastuualaan. Teenhänen kanssaan yhteistyötä sen varmistamiseksi, että hänen vastuualaansa kuuluvallalainsäädännöllä (myös työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin täytäntöönpano)edistetään työvoiman liikkuvuutta ja mahdollistetaan petosten torjuntasisämarkkinaperiaatteiden mukaisesti.

Kolmanneksi, meillä on käytössä järjestelmä, jolla helpotetaan yhteistyötä ja suoraatiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä komission tarjoaman sähköisen alustan elisisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) kautta. Kansalliset viranomaiset eivätkuitenkaan hyödynnä sitä täysimääräisesti työntekijöiden lähettämisen alalla: vuonna 2018IMI-järjestelmässä vaihdettiin tietoja 10 251 tapauksessa, jotka liittyivät ammattipätevyydentunnustamiseen, mutta vain 2 785 tapausta liittyi työntekijöiden lähettämiseen. Aion edistääyhdessä työllisyydestä vastaavan jäsenehdokkaan kanssa IMI-järjestelmän käyttöä jahyödyntää kaikkia käytössämme olevia välineitä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot tekevättiivistä yhteistyötä yrityksiin kohdistuvan hallinnollisen rasitteen keventämiseksi.

Sovellettavia sääntöjä koskeva tiedottaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta varmistetaansääntöjen noudattaminen yrityksissä. Näin tarjotaan oikeusvarmuutta ja ennustettavuuttayrityksille, jotka haluavat tarjota palveluja muissa jäsenvaltioissa ja lähettää niihintyöntekijöitä. Haluan hyödyntää täysimääräisesti yhteisestä digitaalisesta palveluväylästähiljattain annettua asetusta (EU) 2018/1724. Siinä toistetaan ja täsmennetään jäsenvaltioidenvelvoite asettaa tällaiset tiedot saataville ja säädetään laatuvaatimuksista jahelppokäyttöisyydestä. Aion varmistaa, että asetuksen velvoitteita, jotka koskevat tietojentarjoamista lähetettyjen työntekijöiden työehdoista ja -oloista, sovelletaan tosiasiallisesti jakattavasti.

Aiotteko tehdä yhdessä työllisyysasioista vastaavan komission jäsenen kanssakonkreettisia ehdotuksia, joilla laajennetaan Euroopan työviraston toimivaltaa, jottavarmistetaan palvelujen ja työntekijöiden oikeudenmukainen vapaa liikkuvuus?

Euroopan työviranomaisen tavoitteena on tukea työvoiman oikeudenmukaista liikkuvuutta javarmistaa työvoiman liikkuvuutta koskevien EU:n sääntöjen noudattaminen. On ratkaisevantärkeää, että Euroopan työviranomainen saavuttaa nämä tavoitteensa. Työllisyydestä vastaavajäsenehdokas on vastuussa työviranomaisesta. Koska asia liittyy palvelujen tarjoamiseen,pyrin voimakkaasti varmistamaan, että viranomainen täyttää lupauksen, jonka mukaankansalaisten ja yritysten on helpompi hyödyntää sisämarkkinoiden etuja, petoksia sallimatta.

Miten aiotte konkreettisesti lisätä jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta, jotta nesaadaan vakuuttuneiksi siitä, että EU:n talouskasvu ei ole mahdollista ilman ihmistenvapaaseen liikkuvuuteen perustuvia elinvoimaisia palvelumarkkinoita?

Sisämarkkinat eivät voi toimia moitteettomasti ilman jäsenvaltioiden ja niiden viranomaistenvälistä luottamusta ja yhteistyötä. Tavoitteenani onkin rakentaa luottamusta, jotta voidaanantaa uusi sysäys palvelujen sisämarkkinoille mahdollisimman laajan yhteisymmärryksenpohjalta. Tätä varten sitoudun käymään vuoropuhelua kaikkien palvelualan toimijoidenkanssa.

Jäsenvaltiot ja komissio ovat yhdessä vastuussa sisämarkkinoiden toiminnasta. Aion pyytääjäsenvaltioita hyödyntämään olemassa olevia yhteistyömuotoja ja -rakenteita mutta myös

tuomaan esiin kohdattuja ongelmia. Haluan tietää, miten voimme toimia paremmin yhdessä.

Yksi kokeilemisen arvoinen ajatus on, että asiasta vastaavat kansalliset viranomaisetseuraisivat sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa ja varmistaisivat niiden tehokkaannoudattamisen kaikissa jäsenvaltioissa. Näille viranomaisille voitaisiin antaatäytäntöönpanovaltuudet, ja ne voisivat esimerkiksi viedä asian käsiteltäväksi kansalliseentuomioistuimeen, jos sisämarkkinasääntöjä ei ole noudatettu (samoin kuin tietosuojan jajulkisten hankintojen alalla jo toimitaan). Nämä asiasta vastaavat kansalliset viranomaisetvoisivat muodostaa EU:n tason verkoston (jollainen on esimerkiksi kansallistenkilpailuviranomaisten verkosto). Ne voisivat tehdä tiivistä yhteistyötä ja vaihtaa esimerkiksinäkemyksiä tietyistä tapauksista ja erityisistä sisämarkkinoiden esteistä sekä edistää hyviätoimintatapoja ja vastavuoroista oppimista. Muun muassa näistä seikoista haluan keskustellajäsenvaltioiden ja kansallisten viranomaisten kanssa.

”Palveludirektiivin parempaa täytäntöönpanoa” koskeneen lausuntonne mukaisesti jajäsenvaltioiden osasta sen sisältöä tekemien toisistaan poikkeavien tulkintojen valossa,miten aiotte varmistaa palveludirektiivin yhdenmukaisen soveltamisen jatäytäntöönpanon jäsenvaltioissa?

Sisämarkkinoilla kilpailu edistää huippuosaamista. Olen vakuuttunut siitä, ettähuippuosaaminen tarjoaa parhaan mahdollisen suojan. Sisämarkkinat tukevat innovointia jasiten tuottavuutta ja pitävät hinnat alhaisina kuluttajien eduksi.

Palvelujen sisämarkkinoiden paremman täytäntöönpanon saavuttaminen on keskinen aihekuulemisissa, joita aion järjestää laajemmin. Kuuntelen kaikkia ehdotuksia ja keskustelenkaikkien toimijoiden kanssa.

Jo pelkästään nykyisten sääntöjen moitteettomalla täytäntöönpanolla parannettaisiinsisämarkkinoiden toimintaa. Se on yksi keskeisistä prioriteeteistani, etenkin palvelujen alalla.

Ensin aion toteuttaa toimia olemassa olevien esteiden poistamiseksi. Tiedän, että asiaan liittyypaljon kiistanalaisuuksia, mutta uskon, että edistyminen on mahdollista ja pyrinyhteisymmärrykseen. Aion soveltaa proaktiivista täytäntöönpanoa, jossa arvioidaanperusteellisesti ne jäljellä olevat esteet, jotka haittaavat eniten talouskasvua ja työpaikkojenluomista. Nämä arvioinnit voitaisiin toteuttaa samassa muodossa kuin toimialakohtaisetkyselyt, joita kilpailun pääosasto tekee. En arastele ryhtyä oikeudellisiin toimiinpalveludirektiivin täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Toiseksi aion toteuttaa toimia, joilla ehkäistään uusia perusteettomia esteitä. Haluanhyödyntää täysimääräisesti jo olemassa olevia välineitä uusien sisämarkkinaesteidenehkäisemiseksi. Eräs tällainen väline on sisämarkkinoiden avoimuutta koskevan direktiivinmukainen ilmoitusmenettely. Aion myös vaatia, että jäsenvaltiot tarkastelevatjärjestelmällisesti suhteellisuusarviointia koskevan direktiivin nojalla uutta lainsäädäntöä, jotane aikovat panna täytäntöön säänneltyjen ammattien alalla.

Kolmanneksi aion varmistaa, että jäsenvaltioiden sääntöjen soveltaminen käytännössähelpottaa yritysten ja erityisesti pk-yritysten elämää eikä vaikeuta sitä. Aion varmistaa – myösrikkomismenettelyn kautta – että palveludirektiivin mukaisia keskitettyjä asiointipisteitähyödynnetään täysimääräisesti ja että jäsenvaltiot noudattavat tietojen antamista jamenettelyjen digitalisointia koskevia velvoitteita yhteistä digitaalista palveluväylää koskevandirektiivin mukaisesti. Eri välineet, kuten SOLVIT-verkosto, tarjoavat käytännön apua, javahvistan niiden toimintaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Jotta voitaisiin helpottaajäsenvaltioiden työtä sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanossa, aion antaa lisäohjeita siitä,miten voimassa olevia EU-sääntöjä sovelletaan, esimerkiksi päivittämällä palveludirektiivintäytäntöönpanoa koskevan käsikirjan ja ammattipätevyysdirektiiviä koskevan käyttöoppaan.

Aion tarkastella erityisesti raja-alueita. Ne ovat erittäin tärkeitä sisämarkkinoiden toimintaanliittyvien ongelmien ymmärtämiseksi. Tämä on osa kuuntelemiseen keskittyviä toimiani jasaattaa johtaa uusien ideoiden tai erityisten toimintatapojen testaamiseen. Saman suuntaisestiaion myös tarkastella tilannetta tietyillä talouden sektoreilla, jotka ovat erityisen tärkeitäEuroopan talouden kilpailukyvyn kannalta, kuten yrityspalvelut, rakennusala javähittäismyyntiala.

Kuulemisessa vahvistitte, että haluatte syventää sisämarkkinoita. Millä konkreettisillatoimenpiteillä aiotte tehdä sen? Palveluala on yksi Euroopan yhdentymisen puutteestaeniten kärsineistä aloista. Miten aiotte vahvistaa palveludirektiiviä ja laajentaa sitä?

Haluan käynnistää edeltävissä vastauksissani mainitun kuulemisen, jossa käsitellään, testataanja mukautetaan seuraavia ideoita, myös uudet haasteet huomioon ottaen:

1. Vahvistetaan nykyisten sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa ja valvontaa:

Kuten edellä totesin, aion toteuttaa useita toimia, joilla varmistetaan voimassa olevan EU-lainsäädännön, myös palveludirektiivin, parempi täytäntöönpano sisämarkkinoilla. Näihintoimiin sisältyy sekä sellaisia, joilla ehkäistään uusien sisämarkkinaesteiden syntymistäparemmin, että sellaisia, joilla otetaan käyttöön aktiivisempia valvontatoimia ja puututaanolemassa oleviin esteisiin palvelualoilla.

2. Parannetaan kansallisten viranomaisten yhteistyötä:

Kuten edellä jo tuotiin esiin, aion arvioida, voitaisiinko olemassa olevia jäsenvaltioidenviranomaisten välisiä rakenteita ja verkostoja vahvistaa. Mahdollisella kansallistenviranomaisten verkostolla voitaisiin edistää niiden välistä yhteistyötä, varmistaa, ettäkansallisten sääntöjen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa noudatetaansisämarkkinalainsäädäntöä, sekä luoda tiiviimpi kumppanuus komission ja jäsenvaltioidenvälille valvonnan alalla.

3. Laajennetaan automaattista tunnustamista:

Aion pohtia asianomaisten osapuolten kanssa, olisiko automaattinen tunnustaminen, jollainenon jo käytössä arkkitehtien, lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden osalta, mahdollistalaajentaa koskemaan myös muita ammatillisia palveluja, kuten insinööri- jakirjanpitopalveluja. Ammattipätevyyttä koskevalla tarkistetulla direktiivillä otettiin käyttöönjoustavia välineitä, joilla voidaan haluttaessa sopia yhteisistä koulutusvaatimuksista tietyissäammateissa soveltamalla alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Tämän ansiostaliikkuvuus on helpottunut. Rohkaisen käyttämään näitä välineitä tiiviissä yhteistyössäkaikkien sidosryhmien kanssa.

Aion myös tarkastella – yhdessä ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaavan johtavanvarapuheenjohtajan kanssa – mahdollisuutta ottaa palveludirektiivin puitteissa käyttöönyhteisesti sovittuja tapoja helpottaa palveluntarjoajien sijoittautumista ja palvelujen valtioidenrajat ylittävää tarjoamista esimerkiksi säännöillä, jotka koskevat vastuuvakuutusta ja sensaatavuutta jäsenvaltioissa. Kyseessä on erittäin käytännönläheinen ja jokapäiväinen seikkamonien palveluntarjoajien kannalta.

4. Edistetään vastuullista yhteistyötaloutta:

Haluan tutkia kysymyksiä, jotka liittyvät yhteistyötalouden nopeaan kehitykseen. Meidän onarvioitava toimien tarve, jotta voidaan edistää kansalaisten mahdollisuuksia sekä kuluttajinaettä yrittäjinä ja välttää sääntelyn hajanaisuus sisämarkkinoilla. Samalla on myös puututtavaoikeutettuihin yleiseen etuun liittyviin huolenaiheisiin. Meidän on erityisesti pohdittava,miten voidaan varmistaa, että yhteistyötalouden alustat toimivat yhdessä viranomaistenkanssa yleisen edun suojaamiseksi tehokkaammin kuin tällä hetkellä niin, että noudatetaansisämarkkinoiden periaatteita täysimääräisesti. Osallistun työllisyydestä ja liikenteestävastaavien komission jäsenehdokkaiden käynnistämiin aloitteisiin, jotka koskevatalustatyöntekijöiden ja kyytipalveluja tarjoavien kuljettajien työoloja.

5. Edistetään oikeudenmukaisia verkkomarkkinapaikkoja:

Yhä suurempi osa vähittäiskaupasta tapahtuu verkossa, mikä antaa alustoille enemmän valtaa.Aion varmistaa, että verkkoalustojen ja yritysten välisiä liikesuhteita koskevat uudet säännötpannaan täysimääräisesti täytäntöön kaikkialla sisämarkkinoilla. Kyseessä on ensimmäinenvaihe sen varmistamiseksi, että verkkoalustat kohtelevat kauppiaita oikeudenmukaisesti jaettä niiden suhde on läpinäkyvä esimerkiksi ehtojen muutosten ja hakutulosten järjestyksensuhteen. Lisäksi haluan puuttua verkkopohjaisen alustatalouden seurantakeskuksen avullajoihinkin haasteisiin, kuten tietojen saatavuuteen ja alustojen omien palvelujensuosituimmuuskohteluun.

6. Käsitellään tietoyhteiskunnan palveluja digitaalipalveluja koskevalla säädöksellä:

Digitaalipalvelujen tarjoajien ja etenkin start-up-yritysten on vaikea laajentaa toimintaansaEuroopassa, koska niihin kohdistuu hajanaista sääntelyä, kun taas paljon suuremmat globaalit

toimijat ja etenkin suuret verkkoalustat pystyvät navigoimaan paremmin monimutkaisissaoikeudellisissa ympäristöissä. Digitaalipalveluja koskevan säädöksen tavoitteena onmukauttaa ja selkeyttää nykyisiä sääntöjä, jotka ovat useassa tapauksessa 20 vuotta vanhoja.Tarkoituksena on vahvistaa yhteinen sääntökirja monien kansallisten sääntöjen sijaan(esimerkiksi vihapuheen ja verkkomainonnan osalta). Näin vahvistetaan sisämarkkinoita.Tavoitteena on myös tiivistää jäsenvaltioiden yhteistyötä ja lujittaa täytäntöönpanon valvontaaetenkin sähköistä kaupankäyntiä koskevaan direktiiviin kirjatun alkuperämaan periaatteenosalta.

Teille esitettiin 2. lokakuuta pidetyssä kuulemistilaisuudessa useita kysymyksiä, jotkakoskivat palvelualaa. Vastauksistanne jäivät puuttumaan konkreettiset ehdotukset, ja neolivat ristiriitaisia. Totesitte esimerkiksi, että olisi hyödynnettävä markkinoidenpotentiaalia, vaikka se merkitsisi ”lyhytaikaisia uhrauksia”. Mainitsitte myös, ettäjäsenvaltioiden esteet palvelujen alalla haittaavat talouksiamme ja että ylisääntelyä olisivältettävä. Mainitsitte kuitenkin myöhemmin, että tavoitteena ei ole purkaapalvelumarkkinoiden sääntelyä vaan varmistaa, että työntekijöitä suojellaan jasosiaaliset kysymykset ja markkinat sovitetaan yhteen. Olette sanonutpalveludirektiivistä vielä, että ”emme saisi avata uudelleen keskustelua, mutta olisiavattava uudelleen ne aiheet, jotka on syytä ottaa uudelleen käsiteltäväksi”.

– Voitteko kertoa, mitkä tarkalleen ovat aiheet, jotka on syytä ottaa uudelleenkäsiteltäviksi?

– Voitteko vastata kyllä tai ei, aiotteko avata uudelleen palveludirektiivin?

– Voitteko vastata kyllä tai ei, aiotteko edelleen noudattaa määrämaaperiaatettapalvelujen ja kuluttajansuojan kaltaisilla aloilla?

– Voitteko selittää, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä sosiaalistenkysymysten ja markkinoiden yhteensovittamiseksi?

Palveludirektiivi hyväksyttiin mittavien keskustelujen jälkeen, ja se on huolellisesti muotoiltupoliittinen kompromissi. En halua avata uudelleen vanhoja haavoja. Sen vuoksi en aio esittääuusia ehdotuksia palveludirektiivin uudelleen avaamiseksi. Noudatan täysinperussopimukseen ja palveludirektiiviin kirjattuja perusperiaatteita.

Teen kuitenkin voitavani sen varmistamiseksi, että direktiivi pannaan täytäntöön ja sennoudattamista valvotaan moitteettomasti ja kattavasti, jotta kuluttajat ja yritykset saisivatkaikki sisämarkkinoiden tarjoamat mahdolliset edut. Nykyisen komission esittämä ehdotus,joka koskee parannettua palvelujen ilmoittamismenettelyä, on oiva esimerkki tästä.

Sisämarkkinoiden legitimiteetti perustuu siihen, että kaikille – yrittäjille, työntekijöille jakuluttajille – tarjotaan vaurautta. On välttämätöntä, että annamme Euroopan yrityksillemahdollisuuden saada etua vapaasta liikkuvuudesta. Ilman sitä Eurooppa ei pysy globaalienkilpailijoiden vauhdissa, etenkään digitaalipalvelujen alalla. Samalla meidän on edistettävätyöntekijöiden oikeuksien parempaa suojaa ja tasapuolista kilpailua.

Kuten selitin kuulemiseni aikana, meidän on reagoitava kritiikkiin, joka koskee vero- jasosiaalijärjestelmien oikeudenmukaisuuden puutetta. Tätä valittu puheenjohtaja tarkoittaa,kun hän puhuu sosiaalisten kysymysten ja markkinoiden yhteensovittamisesta. Komissiokokonaisuutena keskittyy tärkeisiin kysymyksiin, kuten oikeudenmukaiseenvähimmäispalkkaan, yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan ja huipputeknologiayritystenerilaiseen verotukseen. Digitaalipalvelujen alalla pohdimme kysymystä alustatyöntekijöidenoikeuksista. Tuen näiden aloitteiden toteuttamista ja teen tiivistä yhteistyötä aiheestavastaavien komission jäsenten kanssa.

Jos aivan uutta moniulotteista politiikanalaa eli tekoälyn sääntelyä koskeva ehdotusvoidaan julkaista uuden komission ensimmäisten sadan päivän aikana, kuinka montapäivää tarvitsette esittääksenne konkreettisia ja tehokkaita ehdotuksia, joillaratkaistaan palveludirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät jatkuvat ongelmat, jotkahaittaavat päivittäin oikeiden yritysten kehittymistä käytännössä kaikkialla Euroopanunionissa? Voisitteko arvioida, millaista tärkeysjärjestystä aiotte noudattaatoiminnassanne sisämarkkina-asioista vastaavana komission jäsenenä, ja kertoa, mihintietoihin arvionne perustuu? Suuri osa tämän komission rohkeista ja näyttävistätoimintapolitiikoista liittyy kapeaan osaan digitaalitaloudesta, mutta palvelut ja pk-

yritysten kehittäminen – EU:n talouden selkäranka – tarvitsevat Teiltä enemmänmielikuvitusta ja poliittista johtajuutta. Kuulemisenne perusteella on syytä selvittää,epäröittekö avata keskustelua kiistanalaisista aiheista, kuten palveluista. Katsotteko,että komissiossa on seuraavien viiden vuoden aikana aiheita, joihin ei voida puuttua, jajos on, niin mitä ne ovat? Edellinen sisämarkkina-asioista vastaava komissaari pitijäsenvaltioiden saamista mukaan palvelujen alalla tehtyihin aloitteisiin vaikeana. Mitäaiotte tehdä eri tavalla? Edellinen komission jäsen totesi myös, että hyvää tarkoittavatsisämarkkinoita edistävät ehdotukset saattavat jumiutua lainsäädäntöprosessiin. Josjotkin ehdotuksenne, jotka on tarkoitettu suojelemaan sisämarkkinoita, muuttuvatkinniitä vahingoittaviksi, aiotteko peruuttaa ne ennen kuin vahinko on ehtinyt tapahtua?

Teknologian kehityksen ja liiketoimintamallien lähentymisen vuoksi ”sisämarkkinoiden” ja”digitaalisten sisämarkkinoiden” erottaminen toisistaan on vanhentunut käytäntö. Tämäkoskee kaikkia yrityksiä, niin teollisia yrityksiä kuin palveluntarjoajiakin. Yksi salkkunivahvuuksista on, että se mahdollistaa synergiaetujen lujittamisen, myös tekoälyn kaltaisillaaloilla.

Tarjolla on runsaasti taloustietoja, jotka osoittavat, että sisämarkkinoiden taloudelliset edutovat mittavat, 8,5 prosenttia EU:n BKT:stä. Taloustutkimukset osoittavat myös, ettäpalveludirektiivin kunnianhimoinen täytäntöönpano johtaisi lisäkasvuun, joka olisi 1,6prosenttia EU:n BKT:stä. Sisämarkkinoiden etuja ja vaikutuksia ei kuitenkaan voida esittäävain osuutena BKT:stä. Jos tarkastellaan ihmisten liikkuvuutta, noin 17 miljoonaa EU:nkansalaista asuu tai työskentelee muussa kuin kotijäsenvaltiossaan. Kaikki tämä osoittaa, ettämeidän on kiireesti saatava aikaan edistystä palvelujen sisämarkkinoilla, minkä vuoksialoitankin tämän työn välittömästi.

Olen tuonut esiin useita palvelujen sisämarkkinoihin liittyviä prioriteettejani vastauksissaniedellä esitettyihin kysymyksiin. Aion

• ottaa käyttöön proaktiivisen politiikan lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan alalla;

• lujittaa ennaltaehkäisevää valvontaa;

• antaa ohjeita EU:n lainsäädännön soveltamisesta;

• tarkastella automaattisen tunnustamisen laajentamista;

• edistää vastuullisen yhteistyötalouden kehittämistä;

• edistää digitaalisia alustoja, jotka kohtelevat kauppiaita oikeudenmukaisesti, ja

• päivittää sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin digitaalipalveluja koskevallasäädöksellä.

En näe aiheita, joihin ei voitaisi puuttua, mutta kuten edellä selitin, minulla ei ole aikeitaavata uudelleen palveludirektiiviä.

Tiedämme kaikki, miten vaikeaa palvelusektorilla on saavuttaa edistystä, mutta olenvakuuttunut siitä, että se on mahdollista. Haluan työskennellä yhteisymmärryksensaavuttamiseksi, ja laajojen kuulemisten tavoitteena on saada jäsenvaltiot ja sidosryhmätmukaan. Olen esittänyt alustavat ajatukseni teille. Hion niitä tämän lähestymistavan pohjaltaja puolustan niitä sitten komission kollegiossa.

Jos lainsäädäntöprosessin jossakin vaiheessa jokin ehdotuksistani muuttuu välineeksi, jokaheikentää sisämarkkinoita ja sen tavoitteita, aion epäröimättä esittää, että komissio peruuttaaehdotuksen. Toivon ja odotan kuitenkin, että tämä ei ole tarpeen, koska ehdotukseniperustuvat edellä mainittuun laajaan kuulemiseen.

Meidän olisi myönnettävä, että nopeasti muuttuvassa maailmassa meillä on oltavajoustavuutta ja halukkuutta kehittyä niin, että voimme vastata uusiin haasteisiin. Meidänprioriteettiemme ja niiden täytäntöönpanon on kuvastettava tätä muuttuvaa maailmaa jasovittava siihen.

JAKSO 3 / PUOLUSTUS

Erittäin epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa, jossa unionin kansalaiset vaativat lisääsuojelua, on tärkeää lisätä yhteistyötä puolustusmenoissa, kannustaa yhteistyöhankkeitaja kehittää Euroopan teknologista riippumattomuutta. Mitkä ovat konkreettiset

suunnitelmanne näiden odotusten täyttämiseksi?

Miten arvioisitte tässä yhteydessä Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelmantäytäntöönpanoa?

Miten arvioisitte vuoden 2009 puolustusalan paketin täytäntöönpanoa, ja mitäkonkreettisia toimia aiotte toteuttaa, jotta voidaan varmistaa todellisten puolustusalansisämarkkinoiden luominen ja se, että kaikilla jäsenvaltioilla on mahdollisuus osallistuanäille markkinoille ja hyödyntää niitä?

Keskeiset toimeni puolustusyhteistyön ja teknisen riippumattomuuden edistämiseksitapahtuvat Euroopan puolustusrahaston tehokkaan täytäntöönpanon kautta.Puolustusrahastolle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotettu 13 miljardineuron budjetti antaa meille mahdollisuuden koota yhteen ja suunnata uudelleen nykyisetpuolustusalan tutkimukseen ja valmiuksien kehittämiseen tehdyt hajanaiset sijoituksetyhteisiin hankkeisiin. Näin vähennetään tarpeetonta päällekkäisyyttä ja varmistetaantehokkaampi julkisten varojen käyttö puolustusalalla. Rahastolla edistetään puolustusalantoimitusketjuihin tehtäviä sijoituksia ja kurotaan näin umpeen kuilu teknologian kehityksessäsekä poistetaan teknologinen riippuvuus kolmansista maista tulevaisuudessa tarvittavienkriittisten voimavarojen osalta. Sen tavoitteena on edistää sijoituksia puolustusalantoimitusketjuihin antamalla pk-yrityksille sekä taloudellista tukea että tukea erityistaitojenkehittämiseen.

Olen vakuuttunut siitä, että rahasto voi olla tehokas väline, jolla pidetään ylläkilpailukykyisempää ja innovatiivisempaa eurooppalaista teollisuuspohjaa, joka koostuu sekäpienistä, keskisuurista että suurista yrityksistä ja joka kykenee tuottamaan teknologiaa japuolustusvoimavaroja, joita tarvitaan seuraavien 15–20 vuoden aikana.

Sitä edeltäneistä ohjelmista (Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma ja puolustusalantutkimuksen valmistelutoimi) on saatu rohkaisevia tuloksia, mikä on positiivista Euroopanpuolustusrahaston kannalta.

• Komissio sai yli 40 hanke-ehdotusta Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelmanensimmäisiin ehdotuspyyntöihin. Näistä ehdotuksista 14 saatiin pk-yrityksilletarkoitetun ehdotuspyynnön puitteissa.

• Puolustusalan tutkimuksen valmistelutoimesta rahoitetaan 18 hanketta, ja niiden

kokonaisbudjetti on 90 miljoonaa euroa. Budjetista noin 30 prosenttia menee pk-yrityksille.

Vuoden 2009 puolustuspoliittisen toimenpidepaketin täytäntöönpanon osalta aion käyttääperustana komission vuonna 2016 tekemää arviointia, jossa käsiteltiin puolustusalan julkisiahankintoja koskevaa direktiiviä ja puolustukseen liittyvien tuotteiden EU:n sisäisiä siirtojakoskevaa direktiiviä. Arvioinnissa päädyttiin siihen, että molemmat direktiivit olivattarkoituksenmukaisia ja toimivat yleisesti ottaen suunnitellusti. Kuulluista sidosryhmistämikään ei pitänyt tarpeellisena direktiivien muuttamista mutta kaikki korostivat tarvettavauhdittaa toimia niiden moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi, myös laatimallaasianmukaiset ohjeet.

Tämän saavuttamiseksi nykyinen komissio tehosti teknistä vuoropuhelua jäsenvaltioidenkanssa ja antoi useita suosituksia (esim. kansallisten käytäntöjen yhdenmukaistaminenpuolustukseen liittyvien tuotteiden siirtojen alalla ja ohjeistukset hallitusten välillä jayhteistyönä toteutettavista puolustusalan julkisista hankinnoista). Vuonna 2018 komissiokäynnisti ensimmäistä kertaa puolustusalan julkisia hankintoja koskevaan direktiiviinliittyvän rikkomismenettelyn.

Direktiivien täytäntöönpanon tehokas valvonta on yksi prioriteeteistani. Käynnistäntarvittaessa epäröimättä rikkomismenettelyn. Uskon kuitenkin myös, että komission olisiselitettävä, miten säännöt toimivat, ja että tätä varten voitaisiin antaa lisää ohjeistusta, jottavarmistetaan direktiivien tehokas täytäntöönpano.

Aion myös käydä perusteellisia keskusteluja jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin kanssasiitä, miten pk-yritykset ja midcap-yritykset kaikkialla EU:ssa saataisiin paremmin mukaantoimitusketjuihin. Mielestäni meidän olisi edistettävä ja tuettava vapaaehtoista yhteistyötä,joka tuo yhteen suuria teollisia toimijoita, pk-yrityksiä ja midcap-yrityksiä.

SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti ”mitään sellaisista toimista johtuviamenoja, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla”, ei saa ottaa

menoina unionin talousarvioon. Unionin tuomioistuimen tuomion (asiassa C-263/14) jaSEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan puolustusrahastonperustamiselle ei ole oikeusperustaa. Oletteko samaa mieltä tästä, ja jos ette, niin miksi,ja mitä parlamentaarisia valvontaoikeuksia ja -mekanismeja aiotte tarjota Euroopanpuolustusrahaston täytäntöönpanon aikana?

Euroopan puolustusrahastolla on tarkoitus edistää EU:n puolustusteollisuuden kilpailukykyäja innovointivalmiuksia tukemalla yhteistyöhön perustuvaa puolustusalan tutkimus- jakehittämistoimintaa. Siitä ei tueta menoja, jotka johtuvat sotilas- tai puolustusoperaatioista. Seon siis näin täysin SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan ja tuomioistuimen asiaa koskevanoikeuskäytännön mukainen. SEUT-sopimuksen 173 artikla (teollisuuden kilpailukyky) ja 182artikla (tutkimus) muodostavat oikeusperustan, johon aiemmin tänä vuonna Euroopanpuolustusrahastoa koskevasta asetusehdotuksesta saavutettu poliittinen yhteisymmärryspohjautuu. Euroopan puolustusrahastosta ei voida rahoittaa sotilas- tai puolustusoperaatioita.

Parlamentaaristen valvontaoikeuksien ja -mekanismien tarve on kiistaton. Sen lisäksi, mitäEuroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa jo säädetään, aion

• keskustella kanssanne Euroopan puolustusrahaston vaikutuksesta Euroopanpuolustusunioniin;

• selittää vuotuisia työohjelmia;

• esittää vuotuisten ehdotuspyyntöjen tulokset.

Aion myös keskustella kanssanne mahdollisista eettisistä kysymyksistä, joita rahastontäytäntöönpanoon saattaa liittyä.

Yksi Euroopan puolustusrahaston tavoitteista 3 artiklan mukaisesti on edistääEuroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kilpailukykyä, tehokkuutta jainnovointikapasiteettia kaikkialla unionissa sekä laajentaa oikeushenkilöidenrajatylittävää yhteistyötä. Tämä ajatus näkyy myös rahaston myöntämisperusteissa,joissa muun muassa palkitaan osallistumisesta oikeushenkilöiden uudenlaisenrajanylittävän yhteistyön luomiseen. Kirjallisissa vastauksissanne näytitte yhtyväntähän näkemykseen. Totesitte, että valvoisitte huolellisesti Euroopan puolustusrahastontäytäntöönpanoa erityisesti pk-yritysten mutta myös muiden puolustusalalla ensi kertaatoimivien yritysten osallistumisen osalta. Kuulemisessa puhuitte edellä esitettyä vastaanilmaisemalla mielipiteenne, että jo pelkästään peruskriteerin soveltaminen(yhteenliittymään osallistuu vähintään kolme oikeushenkilöä vähintään kolmesta erijäsenvaltiosta) tekee rahastosta onnistuneen hankkeen. Edellä esitetyn ristiriidanvalossa pyydämme Teitä toimittamaan täsmälliset vastaukset seuraaviin kuulemisenaikana esitettyihin kysymyksiin:

Mihin konkreettisiin toimiin aiotte ryhtyä, jotta oikeushenkilöiden rajatylittävänyhteistyön laajentaminen olisi mahdollista? Miten voidaan varmistaa, että Euroopanpuolustusrahastosta eivät hyödy pääasiassa vain muutama suurimmista kansainvälisistäpuolustusalan yrityksistä, jotka ovat olleet mukana kansainvälisessä yhteistyössävuosien ajan?

Meidän on varmistettava, että kaiken kokoiset yritykset kaikista jäsenvaltioista voivatosallistua Euroopan puolustusrahastoon. Haluan käyttää pohjana Euroopan puolustusteollinenkehittämisohjelman täytäntöönpanosta saatuja positiivisia kokemuksia.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi aion toimia seuraavasti:

• Aion varmistaa, että Euroopan puolustusrahaston vuotuiseen työohjelmaan sisältyyerityinen luokka pk-yrityksille, kuten Euroopan puolustusteollinenkehittämisohjelmassakin. Tämä täydentää erityisbonusta, josta Euroopanpuolustusrahastoa koskevassa asetuksessa säädetään, kun pk-yritykset ja midcap-yritykset osallistuvat yhteenliittymään suurten yritysten kanssa.

• Aion perustaa uuden puolustus- ja avaruusalasta vastaavan pääosaston yhteyteenryhmän, joka käsittelee pk-yrityksiin ja midcap-yrityksiin liittyviä seikkoja. Ryhmänvastuulla on kehittää alustoja ja välineitä tukemaan verkostoitumista erijäsenvaltioista tulevien pk-yritysten välillä ja suurten yritysten kanssa sekä tarjotatarvittavaa tukea ja neuvontaa. Se järjestää myös kumppaninetsintätapahtumia.

• Ryhmä tekee yhteistyötä salkkuni muihin osiin kuuluvien pk-yrityksistä vastaavien

ryhmien kanssa (edellä mainittu pk-yritystyöryhmä) sekä pk-yrityksistä vastaavanerityislähettilään kanssa.

Yhdyttekö komission jäsenen Elżbieta Bieńkowskan kantaan, jonka hän esitti viimeviikolla pidetyssä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan kokouksessa, ettäjos rahaston tukea lopulta saisi vain 2–3 suurinta eurooppalaista puolustusalan yritystä,sitä ei pitäisi jatkaa vuoden 2027 jälkeen?

Tavoitteenani on varmistaa, että rahasto hyödyttää kaiken kokoisia ja kaikista jäsenvaltioistatulevia yrityksiä ja että se toimii vauhdittajana, joka avaa arvoketjuja Euroopan unionissa. Senvuoksi olen samaa mieltä siitä, että jos vuoteen 2027 mennessä rahastosta on saanut tukeavain 2–3 suurinta eurooppalaista puolustusalan yritystä, kyseessä on epäonnistuminen.

Tämä olisi estettävä jatkuvalla tiukalla täytäntöönpanolla. Meidän ei pitäisi odottaa vuoteen2027 asti päätelmien tekemiseksi.

Aion raportoida teille vuosittain rahaston täytäntöönpanosta ja kuvata, miten kahdenedeltävän ohjelman täytäntöönpanosta saadut kokemukset olisi otettava huomioon rahastonasianmukaisessa täytäntöönpanossa. Rahaston puolivälin tarkastelu on tärkeä virstanpylväs,jolloin voidaan tehdä tilannekatsaus ja sopia korjaavista toimenpiteistä tarvittaessa.

JAKSO 4/ TEOLLISUUSPOLITIIKKA

Toimeksiantokirjeessänne ja kuulemistilaisuudessa toistitte sitoumuksenne pitkänaikavälin strategiaan Euroopan teollisuuden tulevaisuuden hyväksi. Olemme jo pitkäänodottaneet vahvempaa teollisuuspolitiikkaa EU:n tasolla. Kirjalliset ja suullisetvastauksenne ovat hyvin yleisluontoisia toimintatavan, konkreettisten toimenpiteiden jaaikataulun osalta. Emme näe niissä mitään uutta, joka osoittaisi, mikä tällä kertaa saisimuutoksen aikaan tai mitä uusia toimenpiteitä kaavailette tähän strategiaan. Emme näetässä johdonmukaista yhtenäistä strategiaa, vaan hyviä aikomuksia kokoavantilkkutäkin johdonmukaisen, yhtenäisen ja voimakkaan välineen sijasta, jolleasetettaisiin tavoitteita ja yhteisiä päämääriä.Mielestämme nykyiset välineet eivät riitä eivätkä seuraavan monivuotisenrahoituskehyksen ohjelmat ole riittäviä. Kuulemisen aikana kuulimme yleisluontoisiaehdotuksia ja lähestymistapa oli ”business as usual”. Teille on ehdotettu laaja-alaistasalkkua ja pyydämme Teitä olemaan konkreettisempi.

Talousmahdit kilpailevat ennennäkemättömän intensiivisesti saadakseen määräävänmarkkina-aseman teknologian ja teknologisten sovellusten alalla. Vaakalaudalla on Euroopankyky hankkia ja tarjota itsenäisesti ratkaisevan tärkeitä komponentteja ja palveluja. Näihinseikkoihin puuttuminen edellyttää kollektiivisia julkisia ja yksityisiä toimia, joissahyödynnetään Euroopan vahvuuksia ja keskitytään varmistamaan, että Euroopan teollisuus jateknologia kattavat vankasti arvoketjun keskeiset osat. Kattavalla Euroopan teollisentulevaisuuden pitkän aikavälin strategialla, johon aion antaa oman panokseni, pyritääntarjoamaan työpaikkoja ja kasvua, siirtymään ilmastoneutraaliin teollisuuteen javarmistamaan teknologinen riippumattomuus, myös digitaalialalla. Strategialla vahvistetaanteknologista pohjaa kohdennetuilla tutkimus- ja innovointihankkeilla, ja siinä otetaanhuomioon pk-yritysten erityistarpeet.

Toimeksiantoni ensimmäisten kuuden kuukauden aikana pyrin erityisesti kuulemaan teitä jaäänestäjiänne, vierailemaan jäsenvaltioissa, pääkaupungeissa ja muilla alueilla, jakeskustelemaan hallitusten, kansallisten parlamenttien, sidosryhmien, yritysten,työntekijöiden sekä kuluttajien kanssa. Aion hyödyntää kaikkia yhteistyöverkostoja, -rakenteita ja -foorumeja.

Asiaan ei ole mitään yhtä ihmeratkaisua, mutta olen täysin samaa mieltä siitä, ettätarvitsemme yhtenäistä lähestymistapaa, selkeät tavoitteet sekä täsmällisen suunnitelman jaaikataulun. Teollisuusstrategiassa on otettava huomioon tarve vahvaan ja joustavaansosiaaliseen markkinatalouteen. Aion puolustaa seuraavia prioriteetteja kollegiossa:

• perustetaan mahdollistavat sääntelypuitteet;• helpotetaan hankkeita, joista on strategista etua;• vauhditetaan ilmastoneutraaliuden saavuttamista teollisuudessa;• helpotetaan digitalisaatiota;

• edistetään työvoiman ammattitaitoa ja• edistetään sosiaalista taloutta (”économie sociale et solidaire”).

1. Perustetaan mahdollistavat sääntelypuitteet

Syvät ja vahvat tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinat (sekä fyysiset että digitaaliset)ovat ennakkoedellytys globaalisti kilpailukykyiselle EU:n teollisuudelle (ks. edellä olevapalvelujen sisämarkkinoita koskeva vastaus).

Digitaalipalveluja koskevalla säädöksellä aion päivittää erilaisia digitaalipalveluja koskevatEU:n säännöt, jotta yrityksille voidaan tarjota parempi oikeusvarmuus ja kansalaistenoikeuksia ja turvallisuutta verkossa voidaan suojella paremmin.

Tekoälyn ja datan alalla aion työstää EU:n lähestymistapaa, jota sovelletaan tekoälyä, myössen eettisiä vaikutuksia, koskeviin uusiin horisontaalisiin puitteisiin, varmistaajohdonmukaisuuden käynnissä olevan tuoteturvallisuutta koskevan lainsäädännön arvioinninkanssa sekä tehostaa toimia, joilla parannetaan datan saatavuutta teollisuudenalojen välillä jasektoreiden sisällä ja etenkin datan saatavuutta pk-yritysten kannalta (ks. tekoälyä koskevavastaus).

Aion toteuttaa teollis- ja tekijänoikeuspuitteisiin liittyviä toimia sen varmistamiseksi, ettäkannustetaan innovointia ja että teollis- ja tekijänoikeudet ovat paremmin pk-yritystenulottuvilla. Meillä on Euroopassa vahva teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmä, mutta meidän ontoteutettava lisätoimia ja varmistettava sen johdonmukaisuus, jotta i) saadaan poistettuapirstaleisuus säännöistä ja mukautettua niitä, ii) pk-yritysten on helpompi hyödyntää teollis-ja tekijänoikeuksia ja iii) vähennetään teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä väärennöksiä. Aionmyös tarkastella tekoälyyn liittyviä ongelmia.

Aion hyödyntää julkisten hankintojen potentiaalia edistääkseni innovointia javauhdittaakseni ilmastoneutraaliuteen siirtymistä. Tätä varten aion tarkastella innovatiivistenratkaisujen julkisia hankintoja koskevan oppaan päivittämistä ja käynnistää aloitteen, jollakannustetaan paikallisten, alueellisten ja alakohtaisten julkisen sektorin ostajien yhteistyötäympäristöä säästävien julkisten hankintojen alalla (ks. jäljempänä oleva kiertotalouttakoskeva vastaus).

Kuten totesin kuulemisessani, Euroopan olisi oltava avoin mutta kyettävä myöspuolustautumaan. Annan panokseni kollegoideni toimiin, joilla puolustetaan Euroopanteollisuuden tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja vahvistetaan Euroopan kykyä suojellaitseään epäterveiltä kaupan käytännöiltä (ks. jäljempänä oleva ulkosuhteita koskeva vastaus).

2. Helpotetaan hankkeita, joista on strategista etua

Teknologinen riippumattomuus ja teollinen johtajuus edellyttävät usein laajamittaisiahankkeita, joista on strategista etua ja jotka ylittävät valtioiden rajat sekä yksittäisenyrityksen tai jäsenvaltion resurssit. Mikään jäsenvaltio ei ole yksinään sellaisessa asemassa,että se pystyisi vastaamaan riittävällä tavalla strategisiin haasteisiin. Tämä ei koske pelkästääntarvittavia taloudellisia resursseja vaan myös kykyä edistää eurooppalaisia vaihtoehtoja.Onnistuneet aloitteet esimerkiksi mikroelektroniikan ja akkujen alalla ovat osoittaneet, ettäkilpailukyvyn alalla on mahdollista saavuttaa edistystä yhdistämällä teollisuuden,jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla toteutetut toimet.

Sen vuoksi käytän perustana Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita käsittelevänstrategiafoorumin lähestymistapaa ja aktivoin tarvittavat investoinnit tutkimukseen jainnovointiin näillä sektoreilla tutkimus- ja innovointikumppanuuksien ja muiden välineidenkautta. Edellytysten täyttyessä kannustan kehittämään uusia Euroopan yhteistä etua koskeviatärkeitä hankkeita ja valtiontukipuitteet, jotka mahdollistavat laajamittaisetinnovointihankkeet, mukaan luettuna teollinen hyödyntäminen ja voimakkaatheijastusvaikutukset kaikkialla Euroopassa.

Aion kuunnella strategiafoorumin ajatuksia sääntelyyn liittyvistä ja muista esteistä sekätekijöistä, jotka mahdollistavat strategisten arvoketjujen kehittämisen.

Aion myös kannustaa uusiin teollisiin liittoutumiin (esim. muoveja koskeva strategiakiertotaloudessa ja kestäviä akkuja koskeva yhteenliittymä), jotta voidaan poistaa esteitä jaottaa käyttöön mahdollistavia tekijöitä, kuten tutkimus ja kehittäminen, ammattitaito, pk-yritysten yhteistyö tai standardit strategisilla sektoreilla.

Lisäksi aion ottaa käyttöön seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä digitalisaatioonosoitetun EU:n budjetin ja tukea pientä joukkoa vaikutuksiltaan merkittäviä hankkeitaEU:n teknologisen riippumattomuuden tukemiseksi (esim. suurteho- ja kvanttilaskenta,tekoäly, kyberturvallisuus ja 5G).

Komission seuraavassa monivuotuisessa rahoituskehyksessä ehdottamista ohjelmista voidaantarjota merkittävää rahoitusta vahvan teollisuuspolitiikan tueksi. Komission ehdotuksiinsisältyy 187 miljardia euroa tutkimukseen, innovointiin, digitalisaatioon, avaruuteen,vähähiilisyyteen, pk-yrityksiin, strategisiin investointeihin ja sisämarkkinoihin sekälisävaroja rakennerahastoihin ja tukea luovalle teollisuudelle ja puolustusteollisuudelle.Muiden komission jäsenten avulla minulla on ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää älykkäästiEU-ohjelmia, jotka kattavat koko arvoketjun perustutkimuksesta innovointiin jakäyttöönottoon sekä infrastruktuuriin ja ammattitaitoon. Näen esimerkiksi potentiaaliateollisuuden ja pk-yritysten ja puolustusalan sekä avaruusalan ja digitaalialan välisessävuorovaikutuksessa.

3. Vauhditetaan ilmastoneutraaliutta ja kiertotaloutta EU:n teollisuudessa

Vähähiilisille hankkeille annettavan taloudellisen tuen lisäksi ehdotan toimenpiteitä, jollahelpotetaan teollisuuden siirtymistä ilmastoneutraaliuteen ja kiertotalouteen. Tarkoituksena onvarmistaa, että EU:n teollisuuden johtoasema perustuu puhtaaseen teknologiaan ja että sehyödyntää kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia samalla kun se muuttuu mahdollisimmanresurssitehokkaasti.

Muoveja koskevan strategian ja kestäviä akkuja koskevan yhteenliittymän perusteella aionperustaa yhteenliittymiä muihinkin arvoketjuihin kiertotalouden ja kilpailukyvynvauhdittamiseksi teollisuudessa (ks. jäljempänä oleva kiertotaloutta koskeva vastaus).

Aion kannustaa energiavaltaisia teollisuudenaloja siirtymään ilmastoneutraaliuteen niidenkehityspolkujen pohjalta, jotka on esitetty komission tiedonannossa ”Puhdas maapallokaikille”. Lisäksi aion tukeutua energiavaltaisia teollisuudenaloja koskevaan teollisuudenmuutoksen kokonaissuunnitelmaan. Aion myös varmistaa, että perustetaan puhtaaseenteknologiaan erikoistuneita innovointikeskittymiä, jotka auttavat yrityksiä, etenkin pk-yrityksiä, siirtymään ilmastoneutraaliuteen.

4. Helpotetaan digitalisaatiota

Kone- ja rakennusalan, luovan teollisuuden sekä muoti- ja kauneudenhoitotuotteiden kaltaisetalat saavat suurta etua digitalisaation mahdollistavasta yhdennetystä lähestymistavasta,jossa tarkistetaan alakohtaista lainsäädäntöä ja tehdään siitä digitaaliaikaan soveltuvaa.Tätä varten käynnistän alakohtaisten sääntöjen perusteellisen tarkistusprosessin.

Lisäksi voitaisiin käynnistää alakohtaisia vuoropuheluja, jossa käsitellään kaikenlaistateknologiaa (esim. rakennusteknologia, muotiteknologia, matkailuteknologia). Tavoitteena ontehdä yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa ja kehittää erityistoimia, joilla autetaankaikkia EU:n talouden avainaloja muuttumaan ja hyötymään digitalisaatiosta. Julkisensektorin ostajista on tehtävä keskeisiä kumppaneita, koska niiden yhdistetty painoarvo voimuuttaa markkinoita etenkin sektoreilla, joilla ne ovat pääasiallisia ostajia, kuten sähköinenterveydenhuolto, älykäs julkinen liikenne tai älykkäät julkiset rakennukset.

Aion myös varmistaa, että perustetaan erikoistuneita digitaali-innovointikeskittymiä.Innovointikeskittymiä perustetaan yritysten, etenkin pk-yritysten avuksi, jotta niiden olisihelpompi saada käyttöönsä viimeisintä digitaaliteknologiaa. Tällä hetkellä keskittymät ovatkuitenkin usein erittäin laaja-alaisia ja käsittelevät yleisesti yrityksiä. Meidän on tavoitettavakaikki yritykset ja alat eikä pelkästään edelläkävijöitä, jotta digitaaliteknologialla saadaanesiin niiden täysi muutospotentiaali ja vaurautta luova potentiaali.

5. Edistetään työvoiman ammattitaitoa

Teollisuusstrategiassa on varmistettava, että ketään ei jätetä jälkeen ja että yritykset saavatkäyttöönsä parhaat ihmiset, joilla on maailman parhaat taidot. Työvoiman suuren mittakaavantäydennys- ja uudelleenkoulutukselle on kiireellinen tarve. Komissio toteuttaa aloitteita, joillatuetaan ja täydennetään kansallisia strategioita ja teollisuuden pyrkimyksiä. Teen yhteistyötäinnovoinnista, nuorisosta ja työllisyydestä vastaavien komission jäsenehdokkaiden kanssasellaisten taitojen kehittämiseksi, joita tarvitaan siirtymisessä talouteen, joka on sekädigitaalinen että ympäristöystävällinen. Taitotarpeet – sekä perustaitojen että edistyneempientaitojen tarpeet – on kartoitettava yhdessä teollisuuden kanssa kysynnän perusteella.

6. Edistetään sosiaalista taloutta (”économie sociale et solidaire”)

Aion kannustaa dynaamisen sosiaalisen talouden kehittämistä. Sosiaalisen talouden yrityksiäon 2 miljoonaa, ja niiden osuus BKT:stä on 10 prosenttia. Sosiaalisen talouden yritykset ovathyvin monimuotoisia: ne voivat olla osuuskuntia, järjestöjä, säätiöitä tai yhteiskunnallisia jakeskinäisiä yrityksiä. Nämä yritykset keskittävät voitot yhteiskunnallisiin tuottoihinpalvelemalla jäseniään, paikallista väestöä ja kuluttajia, ja ne ovat korvaamattoman tärkeitäkoheesion kannalta. Aion ehdottaa, että komission jäsenehdokas Nicolas Schmit järjestäisikorkean tason foorumin, jossa tehdään katsaus sektorin tilanteeseen pohdittaessa uusiaerityistoimia. Lisäksi aion ehdottaa mekanismeja, etenkin uuden pk-strategian puitteissa,jotta annettaisiin uutta pontta sosiaalitaloudelle kolmella prioriteettiaiheella, jotka keskittyvätnuoriin, ekologiseen siirtymään ja aluekehitykseen.

Emme pysty ennakoimaan kaikkia seuraavien viiden vuoden aikana tapahtuvia teknologisia jageopoliittisia muutoksia. Sen vuoksi aion varmistaa, että yhteinen teollisuusstrategiamme onniin ketterä, että voimme mukauttaa sitä ennakoimattomien muutosten mukaan.

Miten aiotte varmistaa, että uusi teollisuusstrategia vastaa täysin tavoitetta saavuttaahiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä ja on näin yhdenmukainen hiilineutraaliuteensiirtymistä koskevan strategian kanssa? Vaaditteko teollisuuden toimintasuunnitelmanlaatimista samaan tapaan kuin edellisellä vaalikaudella laadittiin digitaalistrategia,jossa on selkeät tavoitteet ja aikataulu? Miten aiotte osallistua teollisuuden ennakoivanroolin tukemiseen? Mitä mieltä olette verokannustimien käyttöönotosta tätä prosessiajohtaville teollisuudenaloille?

Uusi teollisuusstrategia liittyy elimellisesti tavoitteeseen saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen2050 mennessä siten, että vuodelle 2030 asetetaan selkeät välitavoitteet.

Aion kannustaa energiavaltaisia teollisuudenaloja siirtymään kohti ilmastoneutraaliuttakomission tiedonannossa ”Puhdas maapallo kaikille” esitettyjen kehityspolkujen pohjalta.Lisäksi tulen tukeutumaan energiavaltaisia teollisuudenaloja koskevaan teollisuudenmuutoksen kokonaissuunnitelmaan. Suunnitelma julkaistaan lokakuussa 2019, ja aion esitelläteille sen päätelmät, jotta voimme vaihtaa näkemyksiä jatkotoimista. Esimerkiksi se, ettäenergiavaltaiset teollisuudenalat saavat puhdasta energiaa riittävästi ja kohtuullisin hinnoin,on olennaisen tärkeää niiden siirtymän kannalta. Tulen siksi tehostamaan toimia yhteistyössäenergia-asioista vastaavan komission jäsenen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmastavastaavan varapuheenjohtajan kanssa joko kokoamalla yhteen EU:n varoja tai koordinoimallatoimia jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan kehittää uutta teknologiaa ja ottaa käyttöönuusiutuvia energialähteitä sekä tarvittava infrastruktuuri niiden siirtämiseksi javarastoimiseksi siellä missä niitä tarvitaan. Tämä vahvistaa myös EU:n maailmanlaajuistajohtoasemaa uusien integroitujen puhtaan energian ratkaisujen toimittajana.

Tulevan komission tavoitteena on saavuttaa siirtymä, joka on kaikkien kannaltaoikeudenmukainen. Tämä on erityisen tärkeää alueilla, joilla on energiavaltaista teollisuutta.Tulen kiinnittämään erityistä huomiota tukitoimenpiteisiin, joilla varmistetaan työvoimanuudelleenkoulutus ja täydennyskoulutus, jotta sitä voidaan auttaa mukautumaan ja hiili-intensiivisiä alueita voidaan tukea siirtymässä. Tätä varten teen yhteistyötä komissionjäsenehdokkaiden Mariya Gabrielin, Nicolas Schmitin ja Elisa Ferreiran kanssa. Vihreäosaaminen, digitaidot ja osaamisen muuttaminen on olennaisen tärkeää työvoimanmukautumisen mahdollistamiseksi.

Tulen lisäksi ehdottamaan toimenpiteitä, joilla kannustetaan kestävien teollisuustuotteidenmarkkinoiden kehitystä, erityisesti laatimalla ympäristö- ja valtameriasioista vastaavankomission jäsenen kanssa toisen kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman.Kiertotalouden tehostamiseksi rakennusalalla tulen toimimaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssarakennetun ympäristön (niin olemassa olevan kuin uuden) uudenaikaistamisen ja kestävyydensekä sen joustavuuden ja mukautumiskyvyn edistämiseksi koko elinkaareen perustuvaalähestymistapaa noudattaen.

Hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttaminen ja samalla teollisuutemmekilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttävät sellaisen sääntelykehyksen kehittämistä, jonkaavulla voimme paremmin arvioida tuotteiden sekä palveluiden ja organisaatioidenympäristöön liittyvää ja sosiaalista suorituskykyä niiden koko toimitusketjun varrella ja tukeaympäristö- ja valtameriasioista vastaavaa komission jäsenehdokasta tässä seurannassa (ks.

vastaus seuraavaan kysymykseen.)

Teen yhteistyötä teollisuuden ja jäsenvaltioiden kanssa vetyteknologioita ja -järjestelmiäkoskevan Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen toteuttamiseksi ja edistänvähäpäästöistä teollisuutta koskevaa työtä koordinoitujen suuren mittakaavan investointienaikaansaamiseksi.

Varmistaakseni teollisuuden osallistumisen prosessiin tulen jatkossakin hyödyntämäänkorkean tason asiantuntijaryhmiä, kuten energiavaltaisia teollisuudenaloja käsittelevääryhmää. Olen myös tarvittaessa valmis perustamaan uusia asiantuntijaryhmiä, ja kuulenmielelläni tätä koskevia ehdotuksianne.

Kyse on energiaintensiivisistä teollisuudenaloista (esim. alumiini, teräs, keramiikka,sementti jne.). Mainitsette, että Euroopan suurin haaste on ”tulla maailmanensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä”. Olemmevalmiita tukemaan tätä. Vaarana on se, että vaikka Euroopasta tulee hiilineutraali,teollisuusyrityksemme päättävät siirtyä Euroopan ulkopuolelle, missä ne voivatsaastuttaa ja tuottaa hiilidioksidipäästöjä sitoutumatta noudattamaan korkeitaympäristö- tai sosiaalinormeja. Miten aiotte tukea näitä teollisuusyrityksiä niidenhiilestä irtautumisessa, ja miten aiotte tehdä hiilestä irtautumisesta houkuttelevaaliiketoimintaa asianomaisilla teollisuudenaloilla?

Energiavaltaiset teollisuudenalat haluavat pysyä Euroopassa – niiden tavoitteena on tullapuhtaammiksi, saavuttaa tuotantoprosesseissa hiilestä irtautuminen, tuottaa vähäpäästöisiätuotteita, ottaa täysi hyöty vähäpäästöisistä teknologioista ja johtaa siirtymää auttamalla muitaaloja irtautumaan hiilestä hyödyntämällä niiden puhtaita tuotteita. Sitoudun auttamaan niitätässä pyrkimyksessä.

Yksitoista energiavaltaista teollisuudenalaa, kuten alumiini-, teräs-, keramiikka- jasementtiteollisuus ja muut, tekevät jo yhteistyötä energiavaltaista teollisuutta käsittelevässäkorkean tason ryhmässä kehittääkseen teollisuuden siirtymää koskevan yhteisenkokonaissuunnitelman. Suunnitelma on määrä julkaista piakkoin, ja voimme keskustella siinäesitetyistä päätelmistä ja suosituksista, kunhan se on julkaistu. Tässä yhteydessä ei pitäisiunohtaa tieto- ja viestintätekniikan alaa. Digitalisointi tarjoaa mahdollisuudenenergiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähentämiseen monilla aloillaaina täsmäviljelystä verkottuneeseen liikenteeseen. Tieto- ja viestintätekniikka on samaanaikaan yksi harvoista aloista, joilla kasvihuonekaasupäästöt edelleen kasvavat. Jos asiaan eipuututa kunnolla, tieto- ja viestintätekniikan energiatarpeet ja ympäristövaikutukset tulevattodennäköisesti kasvamaan nopeasti ja niistä tulee merkittävä este Euroopan vihreänkehityksen tavoitteiden saavuttamiselle.

Tähän kysymykseen on siksi puututtava kolmelta suunnalta, eli luomalla markkinatilmastoneutraaleille ja kiertotalouteen perustuville tuotteille, kehittämällä ilmastoneutraalejaratkaisuja ja rahoittamalla niiden käyttöönottoa sekä varmistamalla tarvittavien resurssiensaatavuus ja niiden käyttöönotto. Näiden prioriteettien käsittely edellyttää EU:n eripolitiikkojen yhdenmukaisuuden parantamista, aloitteiden parempaa yhteensovittamista EU:n,jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla ja yhteisiä toimia sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.

Kun otetaan huomioon kiertotalouden merkitys siinä, että energiavaltaisten teollisuudenalojensiirtyminen ilmastoneutraaliuteen onnistuu, kiertotaloutta koskevassa politiikassasuunniteltujen aloitteiden, etenkin toisen kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman (ks.vastaus edelliseen kysymykseen), on edistettävä tämän tavoitteen saavuttamista ja se onotettava niissä huomioon.

Tarvitaan lukuisia toimenpiteitä oikean sääntely- ja rahoituskehyksen luomiseksienergiavaltaisille teollisuudenaloille, jotta ne voivat pysyä Euroopassa ja säilyttääkilpailukykynsä.

Esimerkiksi sääntelykehyksen osalta meidän on erityisesti tarkasteltava sitä, kuinka voidaanparhaiten kehittää elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen arviointimenetelmä jakäyttää kysyntä- ja tarjontapuolen toimenpiteitä puhtaiden tuotteiden markkinoidenkehittämiseen. Lisäksi aion ehdottaa standardien laatimista vähähiilisille tuotteille ja julkisten

hankintojen käyttämistä kysyntää kiihdyttävänä välineenä. Aion myös selvittää tiiviissäyhteistyössä kollegoideni kanssa, kuinka hiilen hinnoittelua voidaan käyttää parhaitenilmasto- ja kilpailukykytavoitteiden saavuttamisessa.

Rahoitustuen osalta EU:n on varmistettava rahoitus teknologian käyttöönotolle seuraavien 5–10 vuoden aikana käyttäen Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille vahvistettuakehystä, jos sen ehdot täyttyvät (ks. vastaus edelliseen kysymykseen).

Annan tukeni energiavaltaisille teollisuudenaloille huipputeknologioiden kehittämiseksikumppanuuksien ja suuren mittakaavan hankkeiden rahoituksen avulla. Jotkin näistäteknologioista ovat tunnettuja (esim. vety koksihiilen korvaajana teräksentuotannossa,suurteholaskenta, tekoäly ja robotiikka), mutta muut ovat vielä tuntemattomia. Käytämmeinnovaatiorahastoa, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa, InvestEU-ohjelmaa ja aluerahastojatukemaan näiden teknologioiden käyttöönottoa sekä niihin liittyvää sosiaalistasopeutumista. Meidän on myös kehitettävä infrastruktuuria, jolla voidaan siirtää puhdastasähköä ja vähähiilisiä polttoaineita ja teollisuuden raaka-aineita, kuten vetyä, metaania jahiilidioksidia.

Aion myös ehdottaa digitaali-innovaatiokeskittymissä aloitetun työn laajentamista, jottakaikilla yrityksillä EU:ssa on sijainnistaan riippumatta mahdollisuus saada alueellaan helpostikäyttöönsä viimeisintä teknologiaa, jonka avulla ne voivat parantaa tuotteitaan, maksimoidaprosessiensa resurssitehokkuuden ja mukautua uusiin liiketoimintamalleihin.

Autan energiavaltaisia teollisuudenaloja turvaamaan puhtaissa teknologioissa tarvittavatraaka-aineet ja infrastruktuurit harjoittamalla aktiivista eurooppalaista talousdiplomatiaa jatoimin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta raaka-aineita voidaan tuottaa, jalostaa,kierrättää ja käyttää uudelleen laajemmin Euroopassa tiukkoja sosiaalisia ja ympäristönormejanoudattaen.

Meidän on myös seurattava, miten teollisuudessa edistytään, ja kehittyykö mahdollistavatoimintaympäristö oikea-aikaisesti. Tätä varten tarvitsemme analyyseja ja hallintokehyksen,joka tuo yhteen teollisuuden, energia-, jäte- ja infrastruktuurihuollon, jäsenvaltiot, komissionja kansalaisyhteiskunnan. Raportoin mielelläni seurantakeskuksen havainnoista säännöllisestija keskustelen niistä kanssanne.

Kuulemistilaisuuden aikana mainitsitte pk-yritykset useita kertoja. Olemme kaikki yhtämieltä niiden merkityksestä Euroopan taloudelle, mutta sitoudutteko tarkistamaaneurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaa aloitetta (Small Business Act)?

Mielestäni eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa aloitteessa esitetyt kymmenen periaatettaolisi saatettava ajan tasalle, jotta ne vastaisivat pk-yritysten kohtaamia uusia haasteita, joitaovat muun muassa digitalisaatio ja kestävyys.

Yleisen toimintaperiaatteeni mukaisesti aion omaksua käytännönläheisen ja alhaalta ylöspäinsuuntautuvan lähestymistavan, joka perustuu kaikkien asianomaisten toimijoiden –luonnollisesti myös Euroopan parlamentin – kuulemiseen tehokkaiden toimenpiteidenlöytämiseksi. Uusi pk-yritysedustaja tukee minua tässä pyrkimyksessä.

Pk-yritysstrategialla, jonka luomme yhdessä, pitäisi erityisesti pyrkiä

vi. vähentämään sääntelyyn liittyviä ja hallinnollisia esteitä;

vii. torjumaan maksuviivästyksiä;

viii. parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta;

ix. varmistamaan, että sisämarkkinalainsäädännössä otetaan huomioon pk-yritystenerityispiirteet;

x. hyödyntämään asianmukaisia verkostoja ja ohjelmia, jotta pk-yrityksille voidaantarjota niiden tarvitsemaa osaamista ja tukea niitä uusien haasteiden kohtaamisessa.

Olen vastauksessani edellä olevaan kysymykseen antanut yksityiskohtaisempia tietojaerityisistä toimenpiteistä, joita aion toteuttaa puuttuakseni pk-yritysten kohtaamiinvaikeuksiin.

Aiotteko toteuttaa tarvittavat lainsäädäntötoimenpiteet verkkojen markkinoideneurooppalaisuuden lisäämiseksi erityisesti televiestintäsääntelyssä ja digitaalisessainfrastruktuurissa, jotka ovat erittäin hajanaisia, ja toteuttaa konkreettisiatoimenpiteitä, joilla voidaan välttää kuluttajiin kohdistuvat väärinkäytökset(esimerkiksi verkkovierailuasetukset) ja markkinoiden toimintapuutteet(maaseutualueet, jotka eivät kuulu nopeiden verkkojen piiriin)?

Verkkovierailumaksujen poistaminen, johon Euroopan parlamentti suuresti myötävaikutti, onollut voimassa 15. kesäkuuta 2017 lähtien. Se on yksi 20:stä eurooppalaisten enitenarvostamasta EU:n toimesta. Verkkovierailudatan määrä oli EU:ssa kesällä 2018 12 kertaasuurempi kuin verkkovierailumaksujen poistamista edeltäneenä kesänä. Toteutan tarvittavattoimenpiteet, myös lainsäädäntötoimenpiteet, sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset voivatjatkossakin hyötyä lisämaksuttomista verkkovierailuista ja että tukkumarkkinat toimivathyvin. Toimitan Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän vuoden joulukuun 15. päiväänmennessä arviointikertomuksen, jossa tarkastellaan, kuinka tämä toimenpide (”roam-like-at-home”) on toiminut viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana. Sekä komission viimevuonna julkaisemassa välikertomuksessa että Euroopan sähköisen viestinnänsääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) tuoreessa lausunnossa todetaan, että ”roam-like-at-home”-järjestelmä on toiminut hyvin, mutta parantamisen varaa löytyy edelleen.

Olen sitoutunut saavuttamaan gigabittiyhteiskuntaa koskevat vuoden 2025 tavoitteet jatoteuttamaan 5G-toimintasuunnitelman. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikillekotitalouksille, myös maaseudulla, on tarjolla internetyhteys, jonka nopeus on vähintään 100Mbit/s ja joka on nostettavissa gigabittinopeuteen. Olen myös tietoinen siitä, että joiltainEuroopan alueilta (pääasiassa maaseudulla) puuttuvat edelleen jopa perustasoiset kiinteät tailangattomat yhteydet. Tämän digitaalisen kahtiajaon poistaminen on tärkein prioriteettini.

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät viime vuonna eurooppalaisen sähköisenviestinnän säännöstön. Siinä vahvistetaan uusi sääntelykehys, jolla edistetään kilpailukykyisiäinvestointeja uuteen digitaaliseen infrastruktuuriin – sekä kuituverkkoihin että 5G-verkkoon –ja parannetaan siten kaikkien eurooppalaisten yhteyksiä. Säännöstöön sisältyy erityisiätoimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.Euroopan parlamentin päättäväisyyden ansiosta säännöstöön sisältyy myös yleinen oikeuskohtuuhintaiseen ja riittävään laajakaistayhteyspalveluun. Jäsenvaltioiden olisi taattava tämäoikeus, jos pelkät markkinoiden tarjoamat ratkaisut eivät riitä. Säännöstö edistääsisämarkkinoita varmistamalla, että loppukäyttäjien suojaa koskevat säännöt ovatmahdollisimman yhdenmukaiset. Siihen sisältyy myös toimenpiteitä, joilla parannetaanmerkittävästi hätäpalveluiden saatavuutta kaikkialla ja kaikille kansalaisille.

Ensisijaisena tavoitteenani on varmistaa säännöstön moitteeton ja viiveetön täytäntöönpano.Komissio aikoo varmistaa, että kaikkien delegoitujen ja täytäntöönpanotoimenpiteidenesittämisaikataulua noudatetaan täysin. Olen sitoutunut tekemään tiivistä yhteistyötäjäsenvaltioiden ja BERECin kanssa tämän varmistamiseksi. Jos koko säännöstön tai sen osansaattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä myöhästyy, en epäröi ryhtyä toimenpiteisiin,joihin voi kuulua myös taloudellisten seuraamusten asettaminen jäsenvaltioille.

Kustannukset ovat infrastruktuuri-investointien keskeinen määrittävä tekijä. Yli 80 prosenttiakuituverkon käyttöönottokustannuksista liittyy kunnallistekniikkaan (kaivuutyöt,kaapelikanavien asennus jne.). Pyrin jatkossakin etsimään keinoja laajakaistainfrastruktuurinkäyttöönoton esteiden poistamiseksi ja sen sirpaloitumisen välttämiseksi sekä erittäin suurenkapasiteetin verkkojen investointikustannusten pienentämiseksi.

Tätä varten haluan toimikauteni aikana päivittää laajakaistayhteyksien kustannustenvähentämisestä annettua direktiiviä, jotta voidaan keventää tarpeetonta ja kallistahallintotaakkaa, joka voi merkittävästi haitata ja viivästyttää verkon käyttöönottoa. Meidän onparannettava nykyistä toimenpidettä yksinkertaistamalla edelleen lupia ja menettelyjä taitekemällä kaivuu- ja rakennustöistä sujuvampia parantamalla koordinointia muideninfrastruktuuritöiden kanssa (tiet, energia jne.). Tämä voi tarjota merkittävän mahdollisuudenuuteen lainsäädäntöön, jolla vähennetään alan hallinnollista taakkaa yleisesti.Esineiden internet edustaa uutta askelta kohti yhteiskuntamme ja taloutemme digitalisaatiota,kun esineet ja ihmiset liitetään toisiinsa viestintäverkkojen kautta ja esineet raportoivattilastaan tai ympäristöstään. Esineiden internetiin liittyvät uudet haasteet on otettavahuomioon sääntelyssä. Jatkan voimassa olevan sääntelykehyksen uudelleentarkastelua ja

ehdotan tarvittaessa toimenpiteitä, joilla estetään Euroopan markkinoiden sirpaloituminentällä alalla.

Komissio ehdotti myös viime vuonna 3 miljardin euron suoraa EU-tukea aloille, joillamarkkinatoimijat eivät voi yksin saada aikaan tarvittavia investointeja. Tämä tuki annetaanVerkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosiosta. Tulen Euroopan parlamentin tuella tekemäänkaikkeni, jotta tämä olennaisen tärkeä investointimäärä säilytetään monivuotisessarahoituskehyksessä. Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosiossa laajennetaan erittäinonnistunutta WiFi4EU-ohjelmaa, jotta EU-rahoitteiset verkkoyhteydet voivat jatkossakinsaavuttaa Euroopan syrjäisimmät yhteisöt. Osiosta voidaan myös tukea uusiarahoitusvälineitä, kuten Verkkojen Eurooppa ‑välineen laajakaistainvestointirahastoa, joka onaloittanut investoinnit paikallisiin kuituverkkohankkeisiin.

Nämä suorat EU:n toimet eivät kuitenkaan riitä: jäsenvaltiot voivat käyttää osia EU:nrakennerahastojen määrärahoistaan aloilla, joilla niissä esiintyy markkinoiden vakaviatoimintapuutteita. Toimin yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asiasta vastaavien kollegoidenikanssa infrastruktuurin kehittämisen varmistamiseksi. Tämä koskee erityisesti tapauksia,joissa markkinat eivät yksin voi toteuttaa investointeja.

JAKSO 5 / ULKOISET NÄKÖKOHDAT

Olette oikeutetusti ottanut esiin kuulemisen aikana, että sisämarkkinat ja ulkoisetmarkkinat ovat saman kolikon kaksi puolta. Aiotteko yhdessä kansainvälisistämarkkinoista vastaavan kolleganne kanssa arvioida uudelleen valtiontukea koskeviasuuntaviivoja, jotta voidaan vahvistaa EU:n teollisuuden tukemista? Puheenjohtaja VonDer Leyen on ehdottanut EU:n ulkorajoilla kannettavaa sosiaali- ja ympäristöveroa,jota Tekin kannatitte kuulemisen aikana. Mitä toimenpiteitä Te ja komissio aiottetoteuttaa hyvän kauppatavan vastaisiin työ- ja ympäristönormeihin perustuvan jaILO:n normien tai Pariisin sopimuksen vastaisen kilpailun torjumiseksi? WTO:ssaneuvotteluvaraa on, kuten sen Yhdysvaltojen verotusta suosineesta äskettäisestäpäätöksestä kävi ilmi. Mihin vastatoimenpiteisiin ryhtyisitte WTO:ssa Yhdysvaltojentaholta tulevaa epäreilua kilpailua vastaan?

Sisämarkkinat ovat Euroopan vahvin valtti, joka auttaa sitä edistämään etujaan kaikkiallamaailmassa. Sisämarkkinoilla on lähes 500 miljoonaa kuluttajaa ja 22 miljoonaa yritystä,

ja niillä käytävä kilpailu edistää huippuosaamista. Olen vakuuttunut siitä, ettähuippuosaaminen tarjoaa meille parhaan suojan. Sisämarkkinat tukevat innovointia ja sitäkautta tuottavuutta ja pitävät hinnat alhaisina kuluttajien eduksi. Sisämarkkinapolitiikka onlisäksi yksi niistä EU:n politiikoista, joka antaa EU:lle merkittävästi vaikutusvaltaamaailmassa. Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja aikooarvioida ja tarkistaa EU:n kilpailusääntöjä, jotta voidaan varmistaa, että EU:nkilpailupolitiikka ja -säännöt vastaavat nykytalouden vaatimuksia. Näihin kilpailusääntöihinkuuluvat myös valtiontukisäännöt ja -suuntaviivat.

Valtiontukisääntöjä voidaan soveltaa silloin, kun markkinoilla esiintyy toimintapuutteita.Esimerkiksi edellä mainituilla valtiontukipuitteilla, jotka on laadittu Euroopan yhteistä etuakoskevia tärkeitä hankkeita varten, on suuri merkitys eurooppalaisten arvoketjujenvahvistamisessa silloin, kun yksittäisellä jäsenvaltiolla tai toimialalla ei ole riittävästiresursseja toimia yksin, ja kun kyse on Euroopan yhteisestä edusta. Komissio hyväksyivuonna 2018 yhteensä 1,75 miljardin euron tuen neljän jäsenvaltion (Italia, Ranska, Saksa jaYhdistynyt kuningaskunta) yhdessä suunnittelemalle ja ilmoittamalle mikroelektroniikka-alanhankkeelle. Investointien kokonaismääräksi on arvioitu lähes 8 miljardia euroa. Tämäosoittaa, että tuen ansiosta on saatu hankittua 6 miljardin euron arvosta yksityisiälisäinvestointeja, jotka olisivat muutoin jääneet toteutumatta.

Aion asetettujen edellytysten täyttyessä tukea uusien Euroopan yhteistä etua koskevientärkeiden hankkeiden kehittämistä, jotta Euroopan teollisuuden kilpailukykyä voitaisiinparantaa.

Kun tarkastellaan sisämarkkinoiden ulkoista ulottuvuutta, sisämarkkinat ovat tehokkainvälineemme, jonka avulla voimme edistää Euroopan etuja kaikkialla maailmassa. EU on ainavoimakkaasti tukenut ja tulee aina tukemaan sääntöihin perustuvaa monenvälistäjärjestelmää.

On erittäin tärkeää, että EU pystyy asettamaan maailmanlaajuisia standardeja, jotta se voimuokata globaaleja sääntöjä perusarvojensa mukaisesti ja edistää yritystensä liiketoimintaa.Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan mainita digitaaliset sisämarkkinat: EU on muokannutglobaaleja sääntöjä useilla digitaalisten sisämarkkinoiden osa-alueilla antamillaan säännöillä,joihin kuuluvat muun muassa yleinen tietosuoja-asetus, kyberturvallisuussertifiointi jayritysten ja verkkoalustojen yhteyksiä koskevat säännöt. Tätä lähestymistapaa olisikehitettävä edelleen muilla aloilla, kuten tekoälyn alalla.

EU:n kykyä asettaa maailmanlaajuisia standardeja vahvistetaan sopimuksilla, joita se ontehnyt lähimpien kansainvälisten kumppaneidensa, kuten Japanin, Kanadan ja Singaporen,kanssa. Näiden kauppasopimusten tekemiseen kuuluu myös sääntelyä koskeva vuoropuhelu,joka on ratkaisevan tärkeä keino sen varmistamisessa, että kumppaneidemmesääntelykehykset vastaavat entistä paremmin EU:n sääntelykehystä. Aion jatkaa tätä työtävastuualueellani.

Tämä ei kuitenkaan aina takaa tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Tässä yhteydessä yhtenätärkeimmistä tavoitteista on olla johtamassa Maailman kauppajärjestön uudistamista(erityisesti tukien, pakollisen teknologiansiirron ja riitojenratkaisun osa-alueilla). Tämä työkuuluu suoraan kauppapolitiikasta vastaavan komission jäsenen vastuualueeseen. Meidänolisi pyrittävä saamaan aikaan tasapuoliset toimintaedellytykset maailmanlaajuisella tasolla jakäytettävä välineitämme silloin, kun näin ei ole. Meidän olisi oltava avoimia, mutta myösvalmiita puolustautumaan.

Valittu puheenjohtaja on kehottanut kiinnittämään enemmän huomiota etuuskohtelukauppaakoskevien sopimusten täytäntöönpanoon ja niiden noudattamisen valvontaan. Tulen tekemääntiivistä yhteistyötä kauppapolitiikasta ja työllisyysasioista vastaavien komissaarien kanssa senvarmistamiseksi, että kauppapolitiikan välineitä käytetään kestävän kehityksen tukemiseen.Tähän kuuluu myös Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimusten ja Pariisinsopimuksen sisältämien ympäristöä ja työtä koskevien tiukkojen normien noudattaminen.Lisäksi talouspolitiikasta vastaavan komission jäsenen on tarkoitus ottaa käyttöön WTO:nsääntöjen kanssa yhdenmukainen hiilitulli hiilivuodon estämiseksi.

Tulen myös jatkossa edistämään tervettä kilpailua ja tasapuolisia toimintaedellytyksiäjulkisten hankintojen alalla julkisia hankintoja koskevan WTO:n sopimuksen puitteissa. Jostasapuolisia toimintaedellytyksiä ei kuitenkaan ole, meidän ei pitäisi kaihtaa välineidemmekäyttöä. Esimerkiksi tarjouskilpailujen ulkopuolelle voidaan tällöin jättää muista kuin GPA-maista tulevat ulkomaiset tarjoajat. Lisäksi julkisten ostajien on erityisen tärkeää varmistaa,että kolmansista maista tulevat tarjoajat noudattavat EU:n ympäristö- ja ilmastonormeja jasosiaalisia normeja riippumatta omasta oikeusjärjestyksestään.

EU saa paljon hyötyä ulkomaisista investoinneista, ja niillä on hyvin tärkeä merkitys sentaloudessa. Ulkomaisia investointeja on viime vuosina kuitenkin tehty yhä enemmän EU:nstrategisiin aloihin. Kiina noudattaa uutta teollisuusstrategiaa, jonka tavoitteena on kuroaumpeen teknologiakuilu Kiinan ja EU:n sekä Yhdysvaltojen välillä. Strategiaan kuuluu muunmuassa kymmenien miljardien dollarien arvosta valtion investointeja, joilla on tarkoitusnostaa eri lähteistä peräisin olevien investointien kokonaismäärä 100–150 miljardiin dollariin.Investoijiin kuuluvat muun muassa strategisesti tärkeillä teknologia-aloilla, kutenpuolijohdeteollisuudessa, toimivat valtio-omisteiset yritykset. Tuoreiden raporttien mukaanyhdysvaltalaisten yritysten EU:ssa tekemien startup-yritysostojen osuus on noin 30 prosenttiaja puolet kauppojen arvosta. Aion tehdä tiivistä yhteistyötä kauppapolitiikasta vastaavankomission jäsenen kanssa suoria ulkomaisia sijoituksia koskevan, lokakuussa 2020 voimaantulevan asetuksen täytäntöönpanossa. Kriittiset digitaaliset infrastruktuurit ja teknologiat(kuten televiestintä, kyberasiat, tekoäly ja puolijohteet) on erityisesti mainittu asetuksessaaloina, joihin seuranta kohdistuu.

JAKSO 6 / DIGITAALIASIAT

Kaikkien komission jäsenten on noudatettava lakeja ja suojeltava ihmistenperusoikeuksia. Siksi automatisoitujen sisältösuodattimien käyttämistä minkä tahansasäännöksen täytäntöönpanon välineenä on kritisoitu perusoikeuksien vastaisena. Mitenaiotte varmistaa, että uudessa digitaalisia palveluja koskevassa säädöksessäkunnioitetaan perusoikeuksia, ei vaadita verkkoalustoja tarkkailemaan sisältöjä jasäilytetään alkuperämaaperiaate, joka on eurooppalaisille yrityksille ratkaisevan tärkeärajat ylittävien palvelujen tarjoamisessa?

Euroopan komission samoin kuin jäsenvaltioiden on noudatettava Euroopan unionin

perusoikeuskirjaa. Erityisesti niiden on kunnioitettava sananvapautta. Internetin on oltavaedelleen vapaasti käytettävissä ja avoin.

Emme voi kuitenkaan sivuuttaa laittoman toiminnan leviämistä verkossa. Esimerkiksi YK:nlaajakaistakomission lokakuussa 2019 julkaisemassa raportissa todetaan, että INHOPE-vihjelinjojen vahvistamien laittomien kuvien ja videoiden määrä on vuosien 2016 ja 2018välisenä aikana lisääntynyt 83 prosenttia.

Komission vuonna 2018 verkkoalustoille antama suositus toimenpiteistä laittomanverkkosisällön torjumiseksi on askel oikeaan suuntaan, koska sillä parannetaan käyttäjienasemaa. Nykyinen komissio on toteuttanut merkittäviä toimia puuttuakseen eräisiinkiireellisesti huomiota vaativiin ongelmiin. Nämä toimet koskevat audiovisuaalisiamediapalveluja (tarkemmin jäljempänä) ja tekijänoikeuksia sekä verkossa tapahtuvanterroristisen sisällön levittämisen estämistä, josta komissio on antanut asetusehdotuksen.Digitaalipalveluja koskevalla säädöksellä ei ole tarkoitus avata keskustelua uudelleen, vaansillä on tarkoitus täydentää jo annettuja sääntöjä ja varmistaa, että lainsäädäntö kattaadigitaalisten palvelujen koko kirjon perinteisestä internetinfrastruktuurista sosiaaliseenmediaan.

Jäsenvaltiot ovat alkaneet antaa digitaalialaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä, jotensisämarkkinoilla saattaa olla tarpeen puuttua lainsäädännön pirstaloitumiseen.

Digitaalipalveluja koskevan säädöksen valmistelun yhteydessä aion tutkia, tarvitaankolaittoman sisällön torjumiseksi selkeämpiä ja yhdenmukaistettuja ilmoitusmenettelyjä jatoimia ja onko verkkoalustoille tarpeen asettaa tiukempia avoimuusvaatimuksia sisällönvalvonnan osalta.

Meidän on löydettävä oikeudenmukainen tasapaino eri oikeuksien ja intressien välillä. Uusiensääntöjen tarvetta arvioidessani pyrin säilyttämään kiellon, jonka mukaan yleisiävalvontavelvoitteita ei saa asettaa (sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 15 artikla),sillä tämä kielto on yksi keskeisistä keinoista, joilla perusoikeuksia suojataan verkossa. Emmevoi sallia summittaista tai yleistä seurantaa ja valvontaa verkossa.

Lisäksi aion selvittää, tarvitaanko direktiiviin sisältyvien perusperiaatteiden lisäksiselkeämpiä ja yhdenmukaisempia sääntöjä sen varmistamiseksi, että kaikki 10 000digitaalipalveluja tarjoavaa eurooppalaista startup-yritystä pystyvät hyödyntämään digitaalisiasisämarkkinoita. Tässä yhteydessä säilytetään sähköistä kaupankäyntiä koskevaan direktiiviinsisältyvä alkuperämaaperiaate. Meidän on tehostettava täytäntöönpanon valvontaa javiranomaisyhteistyötä.

Digitaalipalveluja koskevan säädöksen valmisteluun kuuluu perusteellinen kuulemis- jatiedonkeruuprosessi, johon osallistuu laajalti kansalaisyhteiskunnan edustajia, kansallisiaviranomaisia, yrityksiä ja tutkijoita, sekä perusoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointi.Aion tehdä tiivistä yhteistyötä Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaavan johtavanvarapuheenjohtajan kanssa, jotta digitaalipalveluja koskevan säädöksen soveltamisala jasiihen otettavat toimenpiteet saadaan määriteltyä tarkkaan.

JAKSO 7 / DIESELGATE-SKANDAALI

Ilman saastuminen on suurin ympäristöriski Euroopan kansanterveydelle: se aiheuttaavuosittain 500 000 ennenaikaista kuolemaa. Unioni ei selvästikään kykene puuttumaantähän kriisiin, kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuin on huomauttanut. Dieselgate-skandaalista on kulunut neljä vuotta, eivätkä jäsenvaltiot ole vieläkään valmiitatoteuttamaan ajoneuvojen pakollisia takaisinvetoja. Teillämme on näin ollen yhä noin 51miljoonaa saastuttavaa dieselajoneuvoa. Samaan aikaan komissio on ehdottanutasetuksen (EY) N:o 715/2007 tarkistamista ottaakseen uudelleen käyttöön todellisiaajonaikaisia päästöjä koskevat vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut, jotka unioninyleinen tuomioistuin kumosi joulukuussa 2018. Näin valmistajat voisivat tuoda unioninmarkkinoille edelleen ajoneuvoja, joiden typen oksidien päästöt ovat 2,1-kertaiset Euro6 -asetuksessa säädettyihin päästöihin verrattuna. Syyskuussa 2020 voimaan tulee uusityyppihyväksyntäkehys, jonka ansiosta voitte komission jäsenenä valtuuttaasuorittamaan ajoneuvojen vaatimustenmukaisuustestejä ja -tarkastuksia, käynnistääunionin laajuisia takaisinvetoja ja määrätä autonvalmistajille jopa 30 000 euronsuuruisen sakkomaksun vaatimustenvastaista ajoneuvoa kohden.Sitoudutteko käyttämään täysimääräisesti tätä uutta valtaa ja panostamaan riittävästikeinoihin, joiden avulla unionissa testattaisiin viimeistään vuoden 2020 loppuunmennessä riippumattomasti kaikki ajoneuvot, joissa epäillään olevan huijauslaitteita,

myös ajoneuvot, joissa on EA288-moottori? Unionin tuomioistuimen tuomion mukaanedes käyttämällä lopullista vaatimustenmukaisuuden tunnuslukua ei ”RDE-testinperusteella voida määrittää, ovatko testatun ajoneuvon päästöt näiden rajojen mukaisettai edes lähellä niitä”. Sitoudutteko peruuttamaan edeltäjänne esittämän uuden RDE-ehdotuksen ja varmistamaan, että vaatimustenmukaisuuden tunnuslukuja eitulevaisuudessa oteta unionin lainsäädäntöön?

Viittaatte oikeutetusti ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvaan riskiin, jonkaDieselgate-skandaali on aiheuttanut. Tärkeimpänä lähtökohtanani on aina ihmisten terveyttäja ympäristöä koskevien tiukimpien turvallisuusnormien noudattaminen.

Komission jäsenenä aion varmistaa paitsi sen, ettei Dieselgate-skandaali pääse toistumaan,myös sen, että kaikkiin päästöskandaalin seurauksiin puututaan ja tilanne korjataanlopullisesti. Dieselgate-skandaali koski 8,5:tä miljoonaa ajoneuvoa Euroopassa. Näistäajoneuvoista lähes 7 miljoonaa on vedetty takaisin, korjattu ja päivitetty yhteisymmärryksessäkansallisten tyyppihyväksyntäviranomaisten kanssa.

Tiedän, että meidän on tehtävä enemmän. Euroopan parlamentti reagoi skandaaliin nopeastiperustamalla erityisvaliokunnan maaliskuussa 2016. Mietinnössään valiokunta kehottikomissiota mukauttamaan sääntelykehystä ja jäsenvaltioita tehostamaan täytäntöönpanon jamarkkinoiden valvontaa sekä määräämään seuraamuksia.

Komissaarina hyödyntäisin kaikkia uuden tyyppihyväksyntäasetuksen mukaisia valtuuksiavarmistaakseni, että jäsenvaltiot vetävät takaisin kaikki vielä korjaamatta olevatpäästöskandaalin piiriin kuuluvat ajoneuvot.

Tätä varten on ensin varmistettava, että uuden tyyppihyväksyntäasetuksen sääntöjäsovelletaan täysimääräisesti ensi vuoden syyskuun 1. päivästä lähtien. Sen vuoksi keskitynvarmistamaan, että kaikki täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tähän ajankohtaan mennessä.Tiedän, että Euroopan parlamentti seuraa näiden delegoitujen säädösten antamista hyvintarkkaan.

Komissio on jo ryhtynyt tärkeisiin tähän liittyviin valmisteluihin. Se on muun muassaaloittanut riippumatonta testausta varten tarvittavien testausvalmiuksien ja -infrastruktuurinrakentamisen Yhteiseen tutkimuskeskukseen (JRC).

Komission pitäisi uusien toimivaltuuksiensa ansiosta pystyä 1. syyskuuta 2020 lähtientestaamaan ja tarkastamaan ajoneuvoja sen selvittämiseksi, ovatko ne vaatimusten mukaisia,myös silloin, kun ajoneuvot on varustettu EA288-moottoreilla. Lisäksi komissio arvioi javalvoo kansallisten tyyppihyväksyntäviranomaisten toimintaa tekemällä yhteisiätarkastuskäyntejä. Kaikki tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa senvarmistamiseksi, että ne noudattavat velvoitettaan soveltaa uusia sääntöjä 1. syyskuuta 2020alkaen.

Sen havaitseminen, ettei tietty ajoneuvomalli vastaa vaatimuksia, ei edellytä kaikkienliikenteessä olevien ajoneuvojen testaamista. Kohdennetulla ja hyvin suunnitellulla otantaanperustuvalla testauksella voidaan havaita mahdolliset vaatimustenvastaisuudet, joidenseurauksena syntyy velvoite palauttaa ajoneuvot vaatimusten mukaisiksi. Jos tietynajoneuvomallin todetaan olevan vaatimusten vastainen, käytän kaikkia komissiolle annettujavaltuuksia, joihin sisältyy muun muassa mahdollisuus käynnistää EU:n laajuinen takaisinveto,peruuttaa myönnetty tyyppihyväksyntä ja määrätä seuraamuksia.

Aion tehdä määrätietoisesti työtä sen varmistamiseksi, että JRC:llä on riittävät valmiudethoitaa markkinoille saatettuja ajoneuvoja koskevia tehtäviään ja tarkastaa näiden ajoneuvojenympäristötehokkuus ja turvallisuus. Tarvitsen tässä tukeanne monivuotisestarahoituskehyksestä käytävissä keskusteluissa. Pitkällä aikavälillä meidän on arvioitava, onkouusilla valtuuksilla saavutettu halutut tulokset vai tarvitaanko päästöjen ja turvallisuudenvalvontaa varten toisenlaiset puitteet. En tässä vaiheessa sulje pois mitään vaihtoehtoa.

Päästöjen mittaaminen ajon aikana on paljon parempi vaihtoehto kuin niiden mittaaminenpelkästään laboratoriossa. EU onkin nyt ottanut käyttöön sääntöjä todellisissa ajo-olosuhteissasyntyvien päästöjen (RDE) testausta varten. Tällainen ajonaikainen testaus on kuitenkinmonimutkaisempaa ja edellyttää tiettyjä mukautuksia sääntöihin. Vaatimustenmukaisuudentunnusluvut, jotka sisältyvät lainsäädäntövallan käyttäjien käsiteltävänä parhaillaan olevaantodellisia ajonaikaisia päästöjä koskevaan ehdotukseen, heijastavat niitä teknisiä ja tilastollisiaepävarmuustekijöitä, jotka ovat seurausta siitä, että ajoneuvojen päästöjä mitataan laboratorio-olosuhteiden sijaan todellisissa ajo-olosuhteissa. Tuomiossa, jonka unionin yleinentuomioistuin antoi todellisia ajonaikaisia päästöjä koskevasta asetuksesta, ei arvioituasetuksen sisältöä, vaan siinä todettiin, että käytetty oikeudellinen väline ei ollut

asianmukainen. Tämän vuoksi komissio on unionin yleisen tuomioistuimen kannanmukaisesti antanut ehdotuksen yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttäväksi säädökseksi. Koskamittauslaitteiden suorituskyky paranee tulevaisuudessa, tavoitteena on asteittain pienentäänäitä tunnuslukuja tai poistaa ne kokonaan käyttämällä ehdotettuun säädökseen sisältyväävuosittaista tarkistusmenettelyä. Lopullinen päätösvalta näiden tunnuslukujen osalta onlainsäädäntövallan käyttäjillä.

Yhdysvaltojen ja EU:n oikeusjärjestelmät poikkeavat luonnollisesti toisistaan. Euroopassa onviime aikoina saavutettu merkittävää edistystä ”Kuluttajat vahvempaan asemaan” -paketilla,mutta meidän on edelleen mahdollista parantaa keinoja, joilla taataan kaikkien EU:nkuluttajien oikeudenmukainen kohtelu. Aion tehdä yhteistyötä oikeusasioista vastaavankomission jäsenehdokkaan kanssa, joka vastaa myös kuluttajansuojasta, jotta voisimmeselvittää, miten eurooppalaisten kuluttajien kohtelua voitaisiin parantaa tällaisissapetostapauksissa.

Haluaisin myös korostaa, että en ainoastaan aio puuttua Dieselgate-skandaaliin, vaan olenmyös vahvasti sitoutunut edistämään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja toteuttamaankaikki toimenpiteet, jotka tarvitaan vähäpäästöisiin ja päästöttömiin ajoneuvoihinsiirtymiseksi. Puhtaammat ajoneuvot ovat tärkeässä asemassa toteutettaessa puhtaan ilmantoimintasuunnitelmaa, joka on osa komission nollapäästötavoitetta.

JAKSO 8/ KIERTOTALOUS

Komission puheenjohtajaksi valittu Ursula von der Leyen on luvannut, että runsaastiluonnonvaroja kuluttavat teollisuudenalat irtautuvat hiilestä. Teollisuudenilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä on haaste mutta myös merkittävämahdollisuus, jolla voidaan varmistaa unionin johtoasema kiertotalouden,ilmastomyötäisten ja turvallisten tuotteiden ja tekniikoiden alalla. Nykyisenkiertotalouspaketin toimenpiteet ovat pääasiassa ei-lainsäädännöllisiä eivätkä tarpeeksitehokkaita, jotta unioni voisi noudattaa Pariisin sopimuksen mukaista sitoumustaan.Resurssitehokkuus ja kestävyys on otettava huomioon jo suunnittelun ja valmistuksenalkuvaiheessa.Mitä konkreettisia energiaan ja resursseihin liittyviä tehokkuusvaatimuksia aiotte näinollen esittää resurssi-intensiivisille aloille? Aiotteko ehdottaa alakohtaisia toimenpiteitä(esim. tekstiili- tai rakennusalalle) ja täydentää tätä kattavammalla lähestymistavalla,jossa vahvistetaan yleinen resurssitehokkuustavoite ja talouspolitiikan eurooppalaisenohjausjakson yhteydessä seurattavia konkreettisia indikaattoreita? Siirtymistäkiertotalouteen olisi ohjattava myös julkisin hankinnoin. Mitä käytännön toimenpiteitäaiotte edistää vahvistaaksenne kestäviä ja oikeudenmukaisia toimitusketjuja noudattaenjärjestelmällisesti kestävän kehityksen kriteereitä?

Olen täysin vakuuttunut siitä, että tarvitaan lisätoimia, jos haluamme saavuttaa täydenkiertotalouden. Kollegiossa aion puolustaa rohkeaa lähestymistapaa, joka perustuuensimmäiseen kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan. Kiertoon täysin perustuvatalous on ratkaiseva edellytys Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiselle.

Tämän vuoksi ehdotamme ympäristö- ja valtameriasioista vastaavan komissaarin kanssatoista kiertotaloutta koskevaa toimintasuunnitelmaa, joka on täysin linjassa Euroopan vihreänkehityksen ohjelman ja uuden teollisuusstrategian kanssa.

Sääntelyn osalta on helpotettava jätteen saatavuutta ja hyödyntämistä. Ainoastaan näinvoidaan tehdä jätteestä resurssi, jota voidaan käyttää ja hyödyntää. Tätä varten aion tukeaympäristöasioista ja valtameristä vastaavaa komission jäsenehdokasta, jotta voidaanyksinkertaistaa jätteensiirtoasetusta siten, että jäte voi kiertää helpommin ja jotta helpotetaansen uudelleenkäyttöä sekä sen toimittamista asianmukaisiin kierrätyslaitoksiin. Lisäksi aionpyrkiä yhdessä hänen kanssaan selventämään ja vähitellen yhdenmukaistamaan kriteereitäsiitä, milloin jätteeksi luokittelu päättyy. Nämä kriteerit ovat tällä hetkellä hyvin erilaisia erijäsenvaltioissa, mikä haittaa tämän mahdollisen resurssin parasta mahdollista käyttöä.Tarkoituksenani on myös käynnistää uusia lainsäädäntöaloitteita, jotta voidaan parantaakiertoa tietyissä arvoketjuissa, joilla on suurta merkitystä kiertotaloudelle. Näitä ovatesimerkiksi paristot, pakkaukset ja pakkausjäte.

Jätteen hyödyntämisen lisäksi on mahdollisuuksien mukaan vältettävä jätteen syntymistä.Tämän vuoksi aion käyttää ekologista suunnittelua koskevan direktiivin tarjoamia

mahdollisuuksia. Vuodesta 2015 alkaen tämä direktiivi on kattanut tuotteidenenergiatehokkuutta koskevien ominaisuuksien lisäksi vähitellen myös muitakinkiertotalouteen liittyviä näkökohtia, kuten korjattavuuden ja kestävyyden. Haluan esimerkiksinopeuttaa tämän sääntelykehyksen puitteissa tehtävää työtä, jotta voidaan määritellädigitaalisia laitteita koskevat energia- ja kiertovaatimukset alkaen matkapuhelimista.

Julkisten hankintojen on oltava yksi keskeisistä välineistä siirryttäessä ilmastoneutraaliinkiertotalouteen. Julkiset ostajat hallinnoivat budjetteja, joiden arvo vastaa 14:ää prosenttiaEU:n BKT:stä (noin 2 biljoonaa euroa vuodessa). Ne ovat keskeisiä sijoittajia ilmaston jaympäristön kannalta tärkeillä aloilla, joita ovat esimerkiksi liikkuvuus, rakennukset jainfrastruktuurit.

On jo laadittu useita tuotekohtaisia vapaaehtoisia ”vihreitä” kriteerejä, joiden avulla julkisetostajat voivat sisällyttää hankintoihinsa kestävyyteen ja innovointiin liittyviä näkökohtia,mutta on tarpeen laajentaa kriteereitä ja soveltamisalaa niin, että ne kattavat lisää aloja,erityisesti tieto- ja viestintätekniikan aloja. Hiljattain on hyväksytty myös puhtaita ajoneuvojakoskeva direktiivi, jossa viranomaisille asetetaan tiettyjen ajoneuvojen hankintoja koskevatpakolliset tavoitteet. Viranomaiset ovat kuitenkin usein haluttomia käyttämään julkisiahankintoja koskevien direktiivien tarjoamia mahdollisuuksia. Tähän on syynä joko se, etteiniillä ole tarvittavia taitoja tai pätevyyttä, tai se, että ne haluavat noudattaa varovaistalähestymistapaa auditointi- ja muutoksenhakumenettelyjen vuoksi. Tähän tarvitaan muutosta,ja meidän on tehtävä enemmän.

Katson, että yhdessä ympäristö- ja valtameriasioista vastaavan komissaarin kanssa meidänolisi kuultava kaikkia sidosryhmiä (kansalaisjärjestöt, talouden toimijat, julkiset ostajat) siitä,miten olisi i) laadittava ohjeet ”merkkien” ja ”elinkaarikustannuslaskennan” käytöstä sekä ii)otettava käyttöön tehokkaat valvonta- ja seurantajärjestelmät, joilla varmistetaan työ- jaympäristönormien noudattaminen koko toimitusketjussa. Tällä alalla voitaisiin harkitakohdennettuja lainsäädäntötoimia osana alakohtaisia aloitteita esimerkiksi tieto- javiestintätekniikka-alalla.

Aion työskennellä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa julkisten ostajien ammattimaistamiseksi.Aion lisätä tietoisuutta strategisista hankinnoista tilintarkastajien ja muutoksenhakuelintenkeskuudessa. Vuoden 2020 alussa julkistan ”eurooppalaisen osaamiskehyksen” julkisilleostajille.

Jotta voitaisiin vauhdittaa siirtymistä ilmastoneutraaliuteen, ehdotan kahta uutta aloitetta,joilla vahvistetaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa.

Ensimmäinen näistä on ”kestävien hankintojen arviointiväline”, jolla pyritään varmistamaansuurten julkisten infrastruktuurihankkeiden ilmastokestävyys, erityisesti liikkuvuuden,energian ja julkisten rakennusten, kuten koulujen ja sairaaloiden, osalta. Ehdotus voi perustuaolemassa olevaan suurten infrastruktuurihankkeiden vapaaehtoiseenennakkoarviointimekanismiin. Aion työskennellä yhdessä muiden komissaarien kanssa senvarmistamiseksi, että kaikki tärkeimmät EU:n rahoittamat infrastruktuurihankkeet arvioidaan.

Toiseksi aion ehdottaa julkisten ostajien ilmasto- ja ympäristöaloitetta sellaisille julkisilleostajille, jotka toimivat kaupungeissa, alueilla ja erikoistuneissa alakohtaisissa keskitetyissähankintaelimissä, esimerkiksi terveydenhoitoalalla, jotta voidaan helpottaa yhteistyönätoteutettavia julkisia hankintoja. Sitoudun myös luomaan EU:n asiaankuuluvien välineidenkautta rahoitustakuujärjestelmän, jolla autetaan julkisia ostajia hallitsemaan erittäininnovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankintaan liittyviä rahoitusriskejä. On käynnistettykokeiluhanke, joka koskee urakoiden ja tuotteiden hankkimista päästöttömiärakennustyömaita varten. Hankkeessa keskitytään erityisesti ei-liikkuviin koneisiin.

Muovistrategia on osoittanut kohdennettujen toimien tehokkuuden. Käytän tätä mallinayritysten ja jäsenvaltioiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä muissakin arvoketjuissa,esimerkiksi tekstiilien, elintarvikepakkausten tai rakentamisen aloilla.

Aiomme myös käsitellä sitä, että tieto- ja viestintätekniikka on yksi niistä harvoista aloista,joilla kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät jatkuvasti. Ellei tähän puututa asianmukaisellatavalla, tieto- ja viestintätekniikka-alan energiatarve ja ympäristövaikutukset todennäköisestilisääntyvät nopeasti ja rajoittavat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteidenmyönteisiä vaikutuksia. Aion pyrkiä luomaan digitaalialaa varten eurooppalaisenteollisuusmallin, jossa kestävyys ja vihreä kasvu ovat keskeisellä sijalla. Aion pyrkiäparantamaan televiestintäverkkojen, datakeskusten, tietovirtojen ja pilvipalvelujenenergiatehokkuutta.

Siirtyminen kohti kiertotalouteen perustuvaa mallia edellyttää tieto- ja viestintätekniikantukea teollisten prosessien optimoimiseksi ja asiaankuuluvien tietojen hallinnoimiseksi.Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikoilla (robotiikka, tekoäly, massadata) voidaan tukea

jätemateriaalien uudelleenkäyttöä purkamalla esineitä automaattisesti, hyödyntämälläarvokkaita materiaaleja ja tuomalla ne uudelleen tuotantosykliin.

Pyrin kollegojeni kanssa turvaamaan mahdollisuuden saada tukea rahoitusvälineistä, kutenInvest EU-ohjelmasta tai rakennerahastoista. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma onrahoitusväline, jossa keskitytään strategisen digitaalisen kapasiteetin luomiseen, ja se onmuotoutunut EU:n ympäristöpolitiikan prioriteettien mukaisesti. Ohjelmalla pyritäänedistämään kiertotalouden tavoitteita muun muassa tarjoamalla teknologisia välineitä, kutenkehittynyttä tietotekniikkaa ja tekoälyä, jotta voitaisiin paremmin ennustaaympäristövaikutuksia, sekä tarjoamalla tekniikoita saastekuorman vähentämiseksi (esim.täsmäviljely), mutta myös edistämällä ratkaisuja, joilla parannetaan resurssitehokkuutta,vähennetään jätteiden syntymistä ja varmistetaan tuotteiden elinkaaren seuranta.

Aion myös varmistaa yhdessä innovoinnista ja nuorisoasioista vastaavan komissaarin kanssa,että kiertoteollisuudet (mukaan lukien teollinen symbioosi, jonka avulla jonkun jätteestä voitulla jonkun muun resurssi eri alojen toimijoiden välillä), ovat ensisijainen tavoite ja ettäkierto valtavirtaistetaan pantaessa täytäntöön tulevaa tutkimuksen ja innovoinnin HorisonttiEurooppa -puiteohjelmaa. Kestävää rahoitusta koskevalla aloitteella voitaisiin myös rohkaistayksityisiä sijoittajia ja jäsenvaltioita osallistumaan suuremmassa määrin kiertotaloudenprosesseihin.

Lisäksi on tärkeää tukea työvoiman mukautumista kiertotalouden kehittämiseen eri alojen jaalueiden välillä.

JAKSO 9/ KOSKEMATTOMUUS

Ilmoititte Euroopan parlamentissa järjestetyssä kuulemistilaisuudessa, että otattekomission jäseneksi valitsemisen jälkeen huomioon ne oikeudelliset päätökset, joitaranskalainen tuomioistuin tekee Teitä koskevassa tutkinnassa, jonka käynnistämisenvuoksi erositte Ranskan hallituksesta. Edellyttäisikö tuomio mielestänne eroannekomissiosta? Jos näin on, eikö Teitä huoleta, että jäsenvaltiossa parhaillaan käynnissäoleva tutkinta heikentää toimintamahdollisuuksianne komissiossa?Teiltä kysyttiin 2. lokakuuta pidetyssä kuulemisessa, eroatteko komissiosta, jos Teidätasetetaan syytteeseen (”mise en examen”). Ette vastannut tähän kysymykseenselväsanaisesti. Voitteko vastata kyllä tai ei kysymykseen siitä, eroatteko komissiosta, josTeidät asetetaan syytteeseen?

Jokaisella kansalaisella on oikeus tulla pidetyksi syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä onnäytetty toteen. Tämä on Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (48 artikla) vahvistettuperusoikeus. EU:n toimielimet soveltavat tätä perusoikeutta. Yhteisymmärryksessäpuheenjohtajan kanssa sitoudun eroamaan, jos minut tuomitaan lopullisessa tuomiossarikoksesta, jolla on merkitystä julkisen viran hoitamisen kannalta.

Jos osaltani tehdään oikeudellisia päätöksiä, esimerkiksi jos minut asetetaan syytteeseen(”mise en examen”), harkitsen, voinko jatkaa tehtävieni hoitamista asianmukaisesti. Kuulisintällaisessa tapauksessa komission käytännesääntöjen mukaisesti puheenjohtajaa siitä, mikä onparas tapa toimia.

Puheenjohtaja voi myös harkita, käyttääkö hän hänelle SEU-sopimuksen 17 artiklan 6 kohdannojalla kuuluvaa toimivaltaa, jonka mukaan komission jäsen eroaa tehtävästään, jospuheenjohtaja sitä häneltä pyytää.

Tässä 2. lokakuuta pidetyssä kuulemistilaisuudessa Teille esitettiin myös useitakysymyksiä salkkunne suuruudesta. On haasteellista koordinoida näin moniaasiakokonaisuuksia ja edistää aloitteita tasapuolisesti kaikissa kolmessa pääosastossapitäen samalla huolta työn laadusta. Millä konkreettisilla toimenpiteillä aiotte varmistaatyön laadun kaikilla vastuullanne olevilla politiikanaloilla?

Viime vuosina on käynyt yhä selvemmäksi, että digitalisaatio on taloutta muuttava tekijä jasillä on merkitystä kaikille yrityksille. ”Perinteisten” sisämarkkinoiden ja ”digitaalisten”sisämarkkinoiden välillä ei enää voida tehdä eroa. Euroopan teollisuuden keskeinen tehtäväon mukautua digitalisointiin. Digitaalitalouden, yhteiskunnan ja teollisuuden saattaminenyhteen on avainasemassa Euroopan unionin kilpailukyvyn ja teknologisenriippumattomuuden kannalta. Sama koskee avaruus- ja puolustusteollisuutta. Tämä on

ratkaisevaa, jotta voidaan tukea uusien teknologioiden leviämistä laajemmalle talouteen jayhteiskuntaan.

Teollisuuden, myös puolustusteollisuuden, ja digitalisoinnin sisällyttäminen yhdenkomissaarin vastuualueeseen mahdollistaa ratkaisevan tärkeiden synergioiden hyödyntämisen,kuten 1 jaksossa yksityiskohtaisemmin esitetään.

Aion tehdä lujasti töitä saadakseni aikaan konkreettisia tuloksia, kuten aiemmissatoimissanikin esimerkiksi esittelijänä ja koordinaattorina Euroopan parlamentissa. En teetyötä yksin. Kuten jaksossa 1 todetaan, hyödyn johtaviksi varapuheenjohtajiksi ehdotettujenMargrethe Vestagerin ja Valdis Dombrovskisin ohjauksesta ja koordinoinnista, ja teen tiivistäyhteistyötä kaikkien kollegion jäsenten kanssa, joiden toimet voivat auttaa saavuttamaansuvereenin, kilpailukykyisen ja yhtenäisen Euroopan. Saan tässä tehtävässä tukea erittäinammattimaisilta yksiköiltä. Olen jo alkanut työskennellä niiden kanssa ja aion jatkaa erittäintiiviin yhteistyösuhteen kehittämistä.

Vastuualoihinne kuuluu muun muassa digitalisaatio, avaruusasiat, teollisuus jasisämarkkinat, joten joudutte todennäköisesti kohtaamaan voimakasta edunvalvontaa.Millaista vuorovaikutusta suunnittelette edunvalvojien kanssa? Miten aiotte varmistaa,että edunvalvojat eivät ole valvonnassanne olevissa pääosastoissa etuoikeutetussa javaikutusvaltaisessa asemassa verrattuna esimerkiksi kansalaisyhteiskunnansidosryhmiin, kuten ammattiliittoihin tai ympäristöjärjestöihin?

Yhteydet sidosryhmiin ovat luonnollinen ja tärkeä osa kollegion jäsenen työtä.

Olen täysin tietoinen säännöistä, joita komissaarien, heidän kabinettiensa jäsenten japääjohtajien on noudatettava tapaamisissa sidosryhmien kanssa erityisesti avoimuuden jaedustavuuden suhteen. Näin ollen vain rekisteröityneitä edunvalvojia tavataan. Sitenvarmistetaan, että kaikki, jotka haluavat vaikuttaa poliittisiin päättäjiin, hyväksyvätmahdollisimman tiukat etiikkaa ja avoimuutta koskevat vaatimukset ilmoittautumallaavoimuusrekisteriin. Tällaisia kokouksia koskevat tiedot julkaistaan ennakoivasti.

Avoimuusrekisteriä sovelletaan kaikkiin organisaatioihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin,joiden toiminnan tavoitteena on vaikuttaa päätöksentekoon ja politiikantäytäntöönpanoprosesseihin Euroopan unionin toimielimissä, mukaan lukienkansalaisyhteiskunnan sidosryhmät, kuten ammattiliitot ja ympäristöjärjestöt.Avoimuusrekisteristä käy ilmi, mitä etuja ajetaan, ketkä niitä ajavat ja millä resursseilla. Näinrekisteri mahdollistaa paremman julkisen valvonnan ja antaa kansalaisille, tiedotusvälineilleja sidosryhmille mahdollisuuden seurata edunvalvojien toimintaa ja mahdollisiavaikutuskeinoja.

Kuulemisen aikana ilmoititte, että Euroopan parlamentin jäsenenä ette ole päässyttutustumaan luottamuksellisiin tietoihin. Euroopan parlamentti on avoin toimielin,mutta kaikki asiakirjat eivät ole julkisesti saatavilla ja osa tiedoista on parlamentinjäsenten saatavilla vain luottamuksellisena. Olette toiminut esittelijänä tärkeissäasiakokonaisuuksissa ja osallistunut kolmikantaneuvotteluihin ja muihinneuvotteluihin, olitte ryhmänne koordinaattori ja olette mitä todennäköisimmin saanuttietoa etuoikeutetusti ja luottamuksellisesti. Ettekö ollut tietoinen rajoituksista?Jaoitteko tällaisia tietoja jollekin ulkopuoliselle sidosryhmälle, esimerkiksi sellaisilleulkomaisille toimijoille tai edunvalvojille, joiden kanssa olitte sopimussuhteessa?

Puheenvuorossani 2. lokakuuta pidetyssä kuulemistilaisuudessa korostin, että parlamentinluonteen vuoksi keskustelut, tarkistukset ja äänestykset ovat avoimia. Näin sen pitääkin olla.Lainsäädäntöprosessissa nimenomaan avoimuus edistää toimielinten suurempaalegitimiteettiä suhteessa EU:n kansalaisiin ja lisää heidän luottamustaan toimielimiin, kunuseiden näkökantojen eroista voidaan keskustella avoimesti.

Tunnen tietenkin Euroopan parlamentin jäseniin sovellettavat luottamuksellisuussäännöt,erityisesti Euroopan parlamentin työjärjestyksen 210 a artiklan ja Euroopan parlamentin ja

Euroopan komission välisistä suhteista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston välisistäsuhteista tehtyjen puitesopimusten määräykset turvallisuusluokiteltujen tietojentoimittamisesta Euroopan parlamentille ja niiden käsittelemisestä Euroopan parlamentissa.”Luottamukselliset tiedot” ja niiden käsittelemiseksi noudatettavat erityismenettelyt onmääritelty tarkasti.

Olen Euroopan parlamentin jäsenenä aina noudattanut näitä menettelyjä enkä koskaan olejakanut luottamuksellisia tietoja kenenkään kanssa.

Olen kaikissa toimissani aina noudattanut luottamuksellisuutta. Tämä oli tärkeää esimerkiksiBanque de Francessa, jossa toimin riskinarviointikomitean puheenjohtajana, sekä toimiessanipuolustusministerinä.

Euroopan parlamentin jäsenen toimikautenne aikana toimitte myös Berggruen-instituutin erityisneuvonantajana. Ilmoituksenne mukaan saitte ajatushautomonerityisneuvonantajan tehtävistä vuonna 2013–2015 palkkioita yhteensä 49 047 euroa.Voisitteko luetella perin pohjin kaikki Berggruen-instituutin erityisneuvonantajanavuosina 2013–2015 toteuttamanne toimet?

Euroopan parlamentin jäsenillä on oikeus vastikkeelliseen toimintaan, jos he ovat ilmoittaneettästä taloudellisia sidonnaisuuksia ja eturistiriitoja koskevien Euroopan parlamentin jäsentenmenettelysääntöjen 4 artiklan mukaisesti.

Olen ilmoittanut konsulttipalkkiot, jotka olen saanut Berggruen-instituutin kanssa tekemänisopimuksen perusteella lokakuun 2013 ja tammikuun 2016 välisenä aikana, ja ne on julkaistuEuroopan parlamentin verkkosivustolla täysin avoimesti. Olen myös ilmoittanut ne Ranskantoimivaltaiselle viranomaiselle (Haute Autorité pour la Transparence de la Vie Publique)Ranskan kansallisten sääntöjen mukaisesti.

Berggruen-instituutti on voittoa tavoittelematon yhteisö. Olin mukana ajatushautomossa,jossa käsiteltiin vain yleisiä aiheita ja julkista vaikuttamista Euroopan yhdentymisen puolesta.Tämä tapahtui Council for the future of Europe -hankkeen puitteissa. Kyseessä on Berggruen-instituutin aloite, jossa koottiin yhteen korkean tason henkilöitä kaikkialta Euroopasta.

Minulla ei ollut minkäänlaisia yhteyksiä Nicolas Berggruenin liiketoimintaan.

Konsulttisopimuksessa, jonka allekirjoitin 8. lokakuuta 2013 Dawn Nakagawan, Berggruen-instituutin toimitusjohtajan, kanssa, tehtäviä kuvailtiin seuraavasti:

“- työskentely Mario Montin ja Nicolas Berggruenin kanssa, tarvittaessa yhteistyössä

Dawn Nakagawan ja Nathan Garcelsin kanssa, avustamiseksi Council of the future ofEurope -hankkeen strategisessa suunnittelussa;

- Council for the future of Europe -hankkeen ja Berggruen-instituutin edustaminenjohtajien, kumppanien ja tiedotusvälineiden kanssa pidettävissä kokouksissa,

- viestinnän hallinta Council for the future of Europe -hankkeen jäsenten kanssa liittyenkehitteillä oleviin suunnitelmiin, tuleviin kokouksiin ja muihin asiaan liittyviinkysymyksiin

- Council for the future of Europe -hankkeen kokousten ja konferenssien suunnittelu,kuten esityslistan suunnittelu, jäsenten ja asiantuntijoiden kutsuminen mukaan japitämään esityksiä, asiakirjojen kokoaminen ja tiedotusaineistojen laatiminen sekätiedottaminen jäsenille ja esiintyjille heidän osallistumisestaan, yhteenvetojenlaatiminen ja jatkotoimet.”

Vuoden 2015 lopussa Guy Verhofstadt seurasi Mario Montia Council For the Future ofEurope -hankkeen puheenjohtajana. Euroopan parlamentin puhemiehelle yhdessä (1.lokakuuta 2019) osoittamassaan kirjeessä Mario Monti, entinen komission jäsen ja Italianentinen pääministeri, sekä Guy Verhofstadt, Belgian entinen pääministeri ja Euroopanparlamentin jäsen, todistivat, että suoritin nämä tehtävät sopimuksen mukaisesti.

Kirjeen liitteenä oli Nicolas Berggruenin ja Dawn Nakagawan lausunto, jossa vahvistettiin

tehtävien suorittaminen.

Konsulttikauteni aikana Berggruen-instituutti järjesti useita sisäisiä keskusteluja sekä useitakokouksia ja kansalaistapaamisia

- Madridissa helmikuussa 2014;- Cambridgessa (Ma), Mina de Gunzburg Center for European Studies -keskuksessa

Harvardin yliopistossa syyskuussa 2014;- Brysselissä talous- ja rahaliitosta (ja julkisista investoinneista) joulukuussa 2014.

Kaikki nämä tapahtumat edellyttivät sisäistä työtä, josta olin vastuussa, kuten Council for thefuture of Europe -jäsenten välisten valmistelevien puhelujen järjestäminen, sisäistenasiakirjojen laatiminen ja kokoukset Council for the future of Europe -hankkeenpuheenjohtajan sekä Berggruen-instituutin tiimin kanssa. Ne edellyttivät myös perusteellistapohdintaa, paneelien suunnittelua, puhujien yksilöintiä ja muistioiden laatimista ennentapahtumia sekä seuranta-asiakirjojen laatimista niiden jälkeen.

Vuonna 2015 pidetyn Brysselin kansalaistapaamisen jälkeen sain tehtäväksi jatkaabudjettikuria ja investointeja koskevaa työtä, jota tein professori tohtori Enrico Giovanninin japrofessori tohtori Marcel Fratzscherin kanssa. Minulla oli yhteyksiä useisiin eurooppalaisiinkorkeakouluihin ja yliopistoihin, kuten Hertie School of Governance Berliinissä, Sciences PoPariisissa ja Bocconi-yliopisto Milanossa. Tarkoituksena oli lisätä nuorten osallistumistakansalaistapaamisiin ja toteuttaa jatkotoimia. Tämän ajanjakson aikana Berggruen-instituuttikäynnisti myös sähköisen WorldPost-arvioinnin, jota varten kartoitin eurooppalaisiaosallistujia.

Vuoden 2015 jälkipuoliskolta alkaen teimme Guy Verhofstadtin kanssa työtä, joka koski sitä,miten Council for the future of Europe -jäseniä voidaan motivoida hyväksymään Brexit-kansanäänestystä koskeva tiedotusstrategia.

Berggruen-instituuttiin liittyvästä konsulttityöstä maksettiin korvaus kansainvälistenstandardien mukaisesti ottaen huomioon Council for the future of Europe -hankkeenkokoonpano sekä taustani, kokemukseni ja taitoni.

Eri poliittisten ryhmien jäsenet esittivät Teille kuulemisen aikana kysymyksiäyhteyksistänne Berggruen-instituuttiin. Totesitte, että mielestänne ihmistenlähentämiseksi on otettava käyttöön kaikki keinot ja että Berggruen-instituutti onyksityinen elin. Esititte asiakirjoja osoittaaksenne, että Berggruen-instituutti onriippumaton ja puolueeton taho. Lisäksi esititte Nicolas Berggruenin 2. lokakuuta 2019päivätyn kirjeen, joka osoittaa, että olette edelleen yhteydessä häneen. Vaikuttaa siltä,että Berggruenin perhe osallistui Emmanuel Macronin presidentinvaalikampanjanrahoittamiseen (https://wikileaks.org/macron-emails/emailid/1660), ja NicolasBerggruen ilmaisi avoimen tukensa Macronin ehdokkuudelle. Millä tavoin autoittenäiden ihmisten lähentämisessä presidentinvaalikampanjan rahoittamiseksi?

Toimintani Berggruen-instituutissa noudattelee kaikilta osin edunvalvontatyötä, jossa olenollut mukana esimerkiksi Eurooppa-liikkeen puheenjohtajana.

Tapasin ensin Nicolas Berggruenin ja hänen tiiminsä Berggruen-instituutin Pariisissatoukokuussa 2013 järjestämässä konferenssissa, jossa käsiteltiin nuorten työttömyyttäEuroopassa. Konferenssissa oli mukana useita hallitusten päämiehiä ja ministereitä kaikkialtaEuroopasta. Nämä yhteydet oli luotu ennen konsultointijaksoani.

Konsulttisopimukseni Berggruen-instituutissa alkoi lokakuussa 2013 ja päättyi vuoden 2016alussa.

Vuonna 2013 en vielä tuntenut Emmanuel Macronia henkilökohtaisesti.

Tammikuussa 2016, jolloin konsulttisopimukseni Berggruen-instituutin kanssa päättyi, Enmarche -liikettä ei oltu vielä käynnistetty eikä Macron ollut ehdolla Ranskan presidentiksi.

En luonut yhteyttä Macronin ja Berggruenin välillä, koska he tunsivat toisensa. EmmanuelMacron oli presidentti Hollanden neuvonantaja, kun presidentti Hollande osallistui edellämainittuun toukokuussa 2013 Sciences Po -yliopistossa järjestettyyn konferenssiin. Kutenselitin, tapasin tässä konferenssissa Nicolas Berggruenin ja hänen tiiminsä ensimmäistäkertaa.

En ole koskaan osallistunut En marche -liikkeen varainkeruuseen. Ranskan lainsäädännönmukaan riippumaton viranomainen valvoo tiukasti poliittisten puolueiden yksityistärahoitusta.

Teiltä kysyttiin 2. lokakuuta 2019 pidetyssä kuulemisessa yhteyksistänne Berggruen-instituuttiin ja kyseiseen instituuttiin liittyvistä taloudellisista sidonnaisuuksistanne.Tapaus kyseenalaistaakin kykynne puolustaa eurooppalaisia etuja sisämarkkinoillakolmesta syystä: mahdollinen painostus, jota Nicolas Berggruen voi kohdistaa Teihinhänen kampanjoituaan uutterasti ehdokkuutenne puolesta, hänen holdingyhtiönsätaloudelliset edut ja sen (Kiinassa, Kaliforniassa ja muissa eurooppalaisten yritystenkanssa kilpailevissa maissa) tekemien sijoitusten luonne sekä hänen puolueellinenosallistumisensa Ranskan poliittiseen ja mediaelämään (hänen perheensä tukee LaRépublique en Marche -liikettä ja hän on aiemmin toiminut Le Monde -sanomalehdessä). Miehellä, jolle olette tehnyt työtä ja joka tuki ehdokkuuttanne vieläkuulemistilaisuuden aamuna voimakkaasti ja monien mielestä ratkaisevalla tavalla, onvahvoja taloudellisia sitoumuksia ja kilpailua sellaisten yritysten ja ihmisten kanssa,joita Teidän olisi sisämarkkinoilla puolustettava. Sama mies on lisäksi panostanutpolitiikkaan yhdessä unionin jäsenvaltioista. Onko tämä tilanne mielestänne eettisesti japoliittisesti hyväksyttävä, ja mahdollistaako se näin ollen toimintanne Euroopankomissiossa?

Minulla ei ole eturistiriitoja.

Ensinnäkin OLAF on tutkinut, onko kyseessä ollut ”mahdollinen eturistiriita ja/tai Euroopanparlamentin jäsenten velvoitteiden noudattamatta jättäminen, joka johtuu Berggruen-instituutille tehdystä palkallisesta toiminnasta”.

OLAF päätti 1. lokakuuta 2019 ja ilmoitti minulle kirjallisesti, ”ettei se ollut löytänytvahvistuksia epäilyksille [minua vastaan]”.

Toiseksi komission jäsenehdokkaan kuulemisessani Euroopan parlamentin oikeudellistenasioiden valiokunta katsoi, ettei eturistiriitoja ollut.

Lisäksi sopimuksessa (joka kuvataan edellä yksityiskohtaisesti) nimenomaisesti määrättiin,”etten ollut työntekijä” enkä siten ”alaisuussuhteessa”. Näin ei ollut silloin eikä ole nytkään.Konsulttitoiminnan aikana olin mukana vain voittoa tavoittelemattomassa Berggruen-instituutissa, eikä minulla ole minkäänlaista suhdetta tai yhteyttä Berggruenin liiketoimintaantai hänen yksityisiin yrityksiinsä. Tätä korostin kuulemiseni aikana.

Berggruen ei myöskään ”kampanjoinut ehdokkuuteni puolesta” eikä ”tukenut ehdokkuuttani”.

Nicolas Berggruen ja Dawn Nakagawa, jotka allekirjoittivat konsulttisopimuksen Berggruen -instituutin puolesta, ovat laatineet kirjeen, jossa vahvistetaan sopimuksen tavoitteet, odotettutyö ja sen toteuttaminen. Council for the Future of Europe -hankkeen kaksi puheenjohtajaavahvistivat ne. He vahvistivat, että en ole koskaan ollut mukana missään muussa hankkeessatai liiketoimessa minkään muun Berggruenin organisaation tai yrityksen kanssa. Heidäntarkoituksenaan oli esittää täysin avoimesti Euroopan parlamentin jäsenille tosiseikkoja ennenkuulemistilaisuutta.

En näe, miten Nicolas Berggruenin antamat tiedot aiemmista toimistani voisivat tarkoittaa,että hän pystyisi painostamaan minua.

Olen täysin tietoinen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (17 artikla) säännöistä, jotkakoskevat komission jäsenten riippumattomuutta, ja komission jäsenten toimintasäännöistä, jaaion noudattaa niitä, jos nimitykseni komission jäseneksi hyväksytään.

Olen täysin sitoutunut noudattamaan komission sääntöjä samoin kuin noudatin Euroopanparlamentin sääntöjä.

Olen sitoutunut puolustamaan Euroopan etuja, kuten olen tehnyt aktiivisesti kaikissaaiemmissa toimissanikin.

Tiesittekö, että Berggruen-instituutin perustajalla on huomattavia liiketaloudellisiaintressejä Euroopassa ja että hän muun muassa omistaa Karstadt Warenhaus -tavarataloketjun? Miten tämä käy yksiin kuulemisessa esittämänne lausunnon kanssa,jonka mukaan Berggruen instituutti on hyväntekeväisyysjärjestö ja sen perustajienyhteydet eurooppalaiseen liike-elämään kuuluvat täysin menneisyyteen ja ovatpelkästään tunnepohjaisia? Pidättekö kiinni väitteestänne, jonka mukaan Euroopanparlamentin jäsenillä ei ole oikeutta saada käyttöönsä luottamuksellisia asiakirjojatyönsä aikana ja ettei näin ollen ollut kyseenalaista tarjota konsultointipalvelujaBerggruen-instituutille, vaikka olitte samaan aikaan parlamentin jäsen? Voisittekovahvistaa, että toisin kuin tiedotusvälineissä väitetään, palveluksessanne toimineetparlamentin henkilöstön jäsenet eivät tarjonneet kyseiselle instituutille minkäänlaisiapalveluita, ja jos tarjosivat, millaisia nämä palvelut olivat?

Olen tosiaankin lukenut lehdistä joitakin Karstadtia koskevia artikkeleita. Mutta kuten edelläon selitetty, en ole koskaan osallistunut Berggruenin liiketoimintaan Euroopassa enkämuualla.

Ei ole epäilystäkään siitä, että Berggruen-instituutti on voittoa tavoittelematon yhteisö ja ettäkäsittelin vain yleisiä kysymyksiä. Viranomaiset työskentelevät usein sellaisten voittoatavoittelemattomien säätiöiden tai laitosten kanssa, joita rahoitetaan liiketoiminnan avulla.Esimerkkejä tästä ovat Gatesin säätiö ja Robert Bosch Stiftung.

Luottamuksellisten asiakirjojen saatavuuden osalta pyydän tutustumaan edellä olevaanvastaukseen.

Yhden valtuutetun avustajani nimi tuli esiin Council for the future of Europe -hankkeenyhteystahona Berggruen-instituutin toukokuussa 2014 laatimassa asiakirjassa. Näin olisivoinut olla myös muiden sellaisten Euroopan asiaa edistävien yhdistysten tai säätiöidenasiakirjoissa, joiden kanssa olin yhteydessä. Avustajani huolehtivat kalenteristani, kutenavustajat yleensäkin. Mainittu puhelinnumero oli minun numeroni. Haluan korostaa, että olenaina kirjoittanut kirjani, artikkelini ja paperini itse.

***

Vuonna 2013 olin mukana ulkopuolisessa toiminnassa, jonka vilpittömästi uskoin voivanedistää Euroopan rakentamista ja joka on linjassa kaiken aina tekemäni vaikuttamisen kanssasekä Euroopan parlamentissa tekemäni työn kanssa. Tein tämän avoimesti. En koskaansalannut sitä, että tekemästäni työstä maksettiin konsulttipalkkioita.

Ymmärrän, että kansainvälisten konsulttimaksujen tason mukaisesti ansaitsemani määrätvoivat herättää kansalaisissa kysymyksiä.

On tullut esiin ero sen välillä, mikä on laillisesti sallittua – Euroopan parlamentin säännöissäei aseteta mitään rajoituksia palkkioille tai ulkoisen toiminnan laajuudelle – ja mitä pidetääneettisesti hyväksyttävänä.

Laillisella tasolla noudatin kaikkia Euroopan parlamentissa toimikauteni aikana voimassaolleita määräyksiä.

Kuulemisessani komission jäsenehdokkaana Euroopan parlamentin oikeudellisten asioidenvaliokunta katsoi, ettei eturistiriitoja ollut.

Kuten aiemmin jo mainittu, OLAF on tutkinut, oliko kyseessä ”mahdollinen eturistiriita ja/tai

Euroopan parlamentin jäsenten velvoitteiden noudattamatta jättäminen, joka johtuuBerggruen-instituutille tehdystä palkallisesta toiminnasta”.

OLAF päätti 1. lokakuuta 2019 ja ilmoitti minulle kirjallisesti, ”ettei se ollut löytänytvahvistuksia epäilyksille [minua vastaan]”.

Eettisellä tasolla olen pahoillani, että tämä toiminta on herättänyt epäilyjäkoskemattomuudestani ja kyvystäni toimia riippumattomasti Euroopan etujen ajamiseksi,vaikka nämä arvot ovat minulle ensiarvoisen tärkeitä. Havahduin pohtimaan tätä vastajälkikäteen.

Siksi uskon, että henkilökohtaisen tapaukseni lisäksi olisi hyödyllistä pohtia perusteellisestisitä, miten Euroopan parlamentin jäseniin sovellettavat yksityiskohtaiset menettelysäännötsaadaan vastaamaan Euroopan kansalaisten eettisiä odotuksia. Näin voitaisiin välttää tällaisettilanteet.

Ursula von der Leyen ehdottaa poliittisissa suuntaviivoissaan kaikkien toimielinten yhteisenriippumattoman eettisen elimen perustamista. Kannatan hanketta, koska se voisi auttaalisäämään selkeyttä ja luottamusta.

JAKSO 10 / CULT-VALIOKUNNAN KYSYMYKSET

Kun otetaan huomioon vastuualueenne laajuus, voitteko vakuuttaa, että media- jaaudiovisuaalipolitiikka saa etusijan ja tarvitsemansa huomion, sillä se on yksivastuualueenne tärkeimmistä, ratkaisevimmista ja monitahoisimmista kysymyksistä?Jos näin on, voisitteko kertoa, mitkä ovat tärkeimmät prioriteettinne tällä alalla? Mitäkonkreettisia toimia aiotte toteuttaa digitaalisen lukutaidon parantamiseksi? Sehän onentistä tärkeämpi taito erityisesti verkossa esitetyn disinformaation torjumiseksi.

Media- ja audiovisuaaliala tulee olemaan yksi ensisijaisista painopisteistäni. Alan merkitys onainutlaatuinen, koska sillä on taloudellista arvoa, se on kulttuurisesti merkittävä ja sillä onperustavanlaatuinen asema demokratioissamme.

Verkkotarjonnan vallitsevana suuntauksena on sisällön ja palvelujen lähentyminen.Suurimmat alustat, Apple, Google ja Amazon, ovat vahvasti läsnä audiovisuaalisessatarjonnassa. Videot ovat olennainen osa Facebookia ja Twitteriä. Viimeaikaiset sulautumatYhdysvalloissa, jossa AT&T osti Time Warnerin ja Comcast osti Sky-yhtiön, ovatesimerkkejä tästä suuntauksesta. Audiovisuaalisen sisällön osuuden arvioidaan muodostavanyli 80 prosenttia kaikesta internetliikenteestä lähitulevaisuudessa. Sen vuoksi audiovisuaali- jatietoliikennepolitiikka edellyttää yhtenäistä lähestymistapaa, joka kokoaa johdonmukaisestiyhteen nyt globaalina vertailukohtana toimivia audiovisuaali-, tietoliikenne- jatekijänoikeussääntöjä koskevat uudistukset.

Valittu puheenjohtaja on antanut tämän alueen vastuulleni, ja hän on merkittävästi tukenutkollegiaalisuuden ja ryhmätyön kulttuuria. Etenkin media onkin monitahoinen aihealue. Aiontyöskennellä yhdessä arvoista ja avoimuudesta vastaavan varapuheenjohtajaehdokkaan VĕraJourován kanssa kaikissa tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja disinformaatioon liittyvissäasioissa sekä tietenkin Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaavan johtavanvarapuheenjohtajan kanssa kaikissa sisämarkkinoihin ja alustoihin liittyvissä kysymyksissä.Lisäksi yhteistyö innovoinnista ja nuorisoasioista vastaavan komission jäsenehdokkaankanssa on hyvin tärkeää, sillä Luova Eurooppa -ohjelma kuuluu hänen laajaanvastuualueeseensa.

Minulla on ainutlaatuinen ja ennennäkemätön tilaisuus sisällyttää media- ja audiovisuaalialaentistä paremmin sisämarkkinapolitiikkaan sekä osaksi kattavaa elinkeinopolitiikkaa. Tämänmyötä ala saa paremmat valmiudet kilpailla maailmanlaajuisesti. Euroopan kulttuurialan,televisiomainonnan, sanomalehtien ja elokuvien pääsylippujen tuotot ovat vähenemässä.Myös vakituisessa työsuhteessa olevien ammattitoimittajien määrä on vähentynyt. Resurssitovat siirtyneet suurten internetalustojen suuntaan. Luovan työn tekijöille on luotavataloudellisesti kestävä tulevaisuus. Voimme kääntää kielteisen suuntauksen yhdessä, josannatte tämän salkun vastuulleni. Joitakin myönteisiä merkkejä on jo nähtävissä pääasiassaverkossa jaettavien elokuvien, videoiden ja tv-sarjojen osalta. Media- ja audiovisuaalialanhaasteita on pyrittävä ymmärtämään paremmin.

Aion esittää Euroopan parlamentille selkeän toimintasuunnitelman siitä, miten media- ja

audiovisuaalialan kilpailukyky ja menestys voidaan taata. Suunnitelman on perustuttavanäyttöön. Tämän vuoksi aion toimikauteni kolmen ensimmäisen kuukauden aikana esittääanalyysin rahoituslähteistä (julkinen tuki, markkinatoimijat, rahoitusmarkkinat),markkinasuuntauksista ja -näkymistä, jotta Euroopan media- ja audiovisuaaliala voisi hyötyädigitaalisesta vallankumouksesta. Toimintasuunnitelmani perustuu tämän analyysin tuloksiin.

Muita painopisteitäni ovat seuraavat:

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi

Uusi audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi on alan edistyneimpiä jakattavimpia säädöksiä koko maailmassa. Olen hyvin tietoinen siitä, että Euroopanparlamentilla on ollut ratkaiseva rooli sen muokkaamisessa. Olette edustaneet vahvastikansalaisten näkemyksiä ja siten varmistaneet tasapainoisen lopputuloksen.

Ensisijaisena tavoitteenani on nyt varmistaa, että direktiivi saatetaan asianmukaisesti osaksikansallista lainsäädäntöä. On olennaisen tärkeää, että samoja vaatimuksia tulkitaan jasovelletaan yhdenmukaisesti kaikkialla EU:ssa. Tämän vuoksi aion tehdä työtä sen eteen, ettälaaditaan suuntaviivat, joiden avulla voidaan laskea eurooppalaisen tuotannon 30prosentin osuus, jota kaikkien tilausvideopalveluiden, Netflix ja Amazon mukaan lukien, onohjelmatarjonnassaan noudatettava. Tämän tulisi johtaa oleelliseen muutokseen, jonkaseurauksena eurooppalaisten saatavilla oleva audiovisuaalitarjonta laajenee ja monipuolistuu,kulttuurinen monimuotoisuus lisääntyy ja eurooppalaiset saavat luovilla aloilla lisäätyötilaisuuksia. Aion tarkastella myös videonjakoalustoja: on tärkeää selventääsuuntaviivoissa, että sosiaaliseen mediaan, jonka tarjonnan olennaisen osan muodostavatvideot, sovelletaan sääntöjä, joilla lapsia suojellaan haitalliselta sisällöltä ja suurta yleisöäväkivaltaan tai vihaan yllyttävältä sekä muuntyyppiseltä laittomalta sisällöltä. En aio tehdätätä yksin. Aion kuulla sidosryhmien näkemyksiä ja ottaa ne tarkasti huomioon, jottasuuntaviivoista saadaan tasapainoiset. Lisäksi aion esittää tämän kuulemisen tuloksetEuroopan parlamentille.

Kun otetaan huomioon alustojen kansainvälinen luonne, pohdin myös aloitteita, joillavahvistettaisiin riippumattomien media-alan sääntelyviranomaisten asemaa ja syvennettäisiinniiden yhteistyötä Euroopan audiovisuaalialan sääntelyviranomaisten ryhmässä.

Verkossa esitettävä disinformaatio

Aion torjua verkossa esitettävää disinformaatiota.

Pidän verkossa esitettävää disinformaatiota vakavana uhkana eurooppalaiselle demokratialle.Disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma perustuu erilaisten toimienyhdistelmään, ja aion tehdä asiassa kattavaa yhteistyötä arvoista ja avoimuudesta vastaavanvarapuheenjohtajan kanssa. Arvioimme disinformaatiota koskevia käytännesääntöjäperusteellisesti, jotta voimme havaita niiden mahdollisia puutteita. Olen pannut merkilleesimerkiksi väärennettyjen käyttäjätilien poistamisessa saavutetun edistyksen. Moniakysymyksiä on kuitenkin vielä ratkaisematta. Alustojen ja riippumattomienfaktantarkistusorganisaatioiden välillä on tehtävä enemmän yhteistyötä, ja poliittisenmainonnan läpinäkyvyys on yhä riittämätöntä. Uskon vakaasti, että itsesääntely voi tuottaatuloksia, mutta en epäröi ehdottaa yhteisiä toimenpiteitä tai sääntelyä, jos se osoittautuuvälttämättömäksi.

Medialukutaito ja digitaalinen lukutaito

Medialukutaito antaa kaikenikäisille kansalaisille mahdollisuuden navigoida tämän päivänuutisympäristössä ja parantaa kykyä torjua disinformaatiota. Tarkistetuissaaudiovisuaalisäännöissä vaaditaan, että jäsenvaltiot edistävät aktiivisesti medialukutaitoa jaettä videonjakoalustat tarjoavat tehokkaita toimenpiteitä ja välineitä medialukutaidonparantamiseksi. Aion varmistaa, että sekä jäsenvaltiot että alustat ottavat nämä vaatimuksetvakavasti. Myös käyttäjät hyötyvät uusista läpinäkyvyyttä koskevista velvoitteista, jotkakoskevat mainontaa videonjakoalustoilla. Uusien sääntöjen mukaan lapset ja heidänvanhempansa saavat tiedon siitä, onko heidän seuraamilleen vaikuttajille maksettu tietynmuotimerkin tai videopelin näyttämisestä heidän videoillaan.

Yhdessä innovoinnista ja nuorisoasioista vastaavan komission jäsenehdokkaan kanssavoimme maksimoida niiden medialukutaitoa koskevien toimien myönteiset vaikutukset, joillaopettajat ja koulut saatetaan mukaan innovatiivisiin faktantarkistushankkeisiin, ja järjestämmeyhteistyössä Euroopan medialukutaitoviikon vuodesta 2020 alkaen. Aiomme varmistaakattavan ja yhtenäisen lähestymistavan, jolla edistetään digitaalikasvatusta Euroopassa.Aiomme erityisesti edistää koodausta perus- ja keskiasteen kouluissa EU:n koodausviikonyhteydessä. Vuonna 2018 koodausviikolle osallistui 2,7 miljoonaa henkilöä, mikä on kaksi

kertaa enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna. Tavoitteena on, että vuoden 2020 loppuunmennessä kouluista 50 prosenttia osallistuu. Kaikki nämä seikat otetaan huomioonuudistetussa Euroopan digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa, millä varmistetaan,että kaikilla kansalaisilla on sen tasoiset digitaaliset taidot, jotka he tarvitsevat osallistuakseendigitaalitalouteen ja -yhteiskuntaan turvallisella ja suojatulla tavalla.

Haluan keskustella tiedeyhteisön kanssa uudesta aloitteesta, joka koskee uusia välineitä tiedonlisäämiseksi niistä vaikutuksista, joita näyttölaitteiden ja sosiaalisen median intensiiviselläkäytöllä on ihmisiin ja yhteiskuntaan. Sosiaalinen media on tuonut kansalaisille uusiamahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja demokratiaan; se mahdollistaajoukkoälyn käytön ja yhdessä luomisen. Tutkimuksissa näyttölaitteiden ja älypuhelintenliiallinen käyttö on kuitenkin yhdistetty siihen tosiasiaan, että 40 prosenttia länsimaidennuorista kärsii likinäköisyydestä. Tutkijat ovat havainneet, että liiallinen ruutuaika voiaiheuttaa pysyviä muutoksia tiettyihin kognitiivisiin prosesseihin ja sosiaalisiinvuorovaikutusprosesseihin eli eräänlaista ”henkistä likinäköisyyttä”. Aion tehdä yhteistyötäosaamiskeskusten kanssa sen varmistamiseksi, että aihetta tutkitaan perusteellisemmin.

Lisää resursseja media-alalle. Lopuksi totean, että olen täysin sitoutunut myöntämään lisätukea Euroopan audiovisuaali- jamedia-alalle. Näillä aloilla on kehitettävä uusia rahoitus- ja liiketoimintamalleja, löydettäväuusia keinoja olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa, edistettävä ensiluokkaiseneurooppalaisen sisällön levittämistä maailmanlaajuisesti ja hyödynnettävä huipputeknologiaa(esimerkiksi tekoälyä, konekääntämistä ja virtuaalitodellisuutta). Tätä varten tarvitaanmerkittävä määrä tukea muista lähteistä Luova Eurooppa -ohjelman lisäksi. Siksi olisipyrittävä hyödyntämään synergiaetuja eri rahoitusohjelmien (Horisontti Eurooppa,Digitaalinen Eurooppa, InvestEU) kesken. Pyrin edistämään tätä tavoitetta yhdessä näistäohjelmista vastaavien komissaarien kanssa.

Mitkä ovat tärkeimmät kriteerinne arvioitaessa Luova Eurooppa -ohjelmantulevaisuutta? Mitä erityisiä toimenpiteitä aiotte toteuttaa parantaaksenne sentehokkuutta ja näkyvyyttä? Voisitteko erityisesti kertoa, miten aiotte koordinoida jatehdä tässä asiassa yhteistyötä komission jäsenehdokkaan Gabrielin kanssa ja taataohjelmaan kuuluvien Media- ja Kulttuuri-osien johdonmukaisen täytäntöönpanon?

Luova Eurooppa -ohjelman tuloksia on jatkossa tarkoitus arvioida – varsinkin vastuullenikuuluvilla aloilla, kuten audiovisuaalialan ja tiettyjen monialaisten toimien osalta – tukeasaaneiden eurooppalaisten teosten laadun perusteella ja sen perusteella, miten ne ovatonnistuneet herättämään laajojen ja erilaisten yleisöjen kiinnostusta yli rajojen sekäEuroopassa että sen ulkopuolella. Arvioinnissa voidaan käyttää seuraavia indikaattoreita:Media-rahoitusta saaneille teoksille myönnettyjen kansainvälisten palkintojen määrä, EU-rahoitusta saaneiden hankkeiden lipunmyyntitulot ja niiden eurooppalaisten lukumäärä, jotkaovat katselleet sisältöä joko elokuvateattereissa, rahoitustukea saavilla elokuvajuhlilla tairiippumattomien tilausvideoalustojen kautta.

Aion myös parantaa edelleen ohjelman tehokkuutta yksinkertaistamalla menettelyjä, jottaaudiovisuaalialan pk-yritysten on helpompi osallistua siihen. Näin voidaan laajentaatuensaajien kirjoa ja saada mukaan enemmän myös uusia tulokkaita.

Luova Eurooppa -ohjelman kaltaisten ohjelmien näkyvyys perustuu rahoitustukea saaneidenteosten menestykseen: EU:n logo on näkyvillä yli tuhannessa elokuvateatterissa eri puolillaEurooppaa, ja EU-rahoitusta saaneet elokuvat ja sarjat ovat esillä kansainvälisilläelokuvajuhlilla (esimerkiksi Cannesissa ja Berliinissä) ja kisaavat Oscar-palkinnoista. Haluanmyös, että kaikilla eurooppalaisilla olisi paremmat mahdollisuudet tutustua näihineurooppalaisiin teoksiin, myös pääkaupunkien ulkopuolella. Aion jatkaa Media-alaohjelmastarahoitettuja suosittuja toimia, kuten European Cinema Night -elokuvatapahtumia, myössuurkaupunkien ulkopuolella, jotta ne tavoittaisivat syrjäisempien ja maaseutualueidenkatsojia. Aion myös hyödyntää paremmin digitaalisia välineitä esimerkiksi eurooppalaisiaelokuvia koskevan verkkotietovisan kaltaisten aloitteiden levittämiseksi sosiaalisessamediassa. Luova Eurooppa -ohjelman Media-alaohjelman puitteissa vuonna 2017 perustettu#euFilmContest-visa, jonka tarkoituksena on edistää eurooppalaisten elokuvien ja tv-sarjojenainutlaatuista monimuotoisuutta laajan yleisön keskuudessa saavutettavalla tavalla, on ollutvuosi vuodelta yhä suositumpi: vuonna 2019 osanottajia oli yli 14 200.

Innovoinnista ja nuorisoasioista vastaava komission jäsenehdokas on saanut tehtäväksi

maksimoida kunnianhimoisen Luova Eurooppa -ohjelman tarjoamat mahdollisuudet. Aiontukea häntä tässä haasteessa tehostamalla käytännön tasolla saatavia synergiaetuja javarmistamalla, että ohjelma kokonaisuutena edistää mahdollisimman tuloksellisesti silleasetettuja yhteisiä tavoitteita: kulttuurien monimuotoisuutta ja kilpailukykyä.

Kuten komission jäsenehdokas Mariya Gabriel totesi kuulemistilaisuudessaan, LuovaEurooppa -ohjelma toimii hyvin, vaikka vastuu siitä jakautuu kahden eri komissaarin kesken.Päinvastoin, näin on voitu hyödyntää synergiaetuja laajempien digitaalipolitiikkojenmerkittävien osa-alueiden kanssa audiovisuaalisista mediapalveluista tekijänoikeuksiin javiestinten yhdentymistä koskeviin tutkimushankkeisiin. Synergiaetujen ansiosta tulevanLuova Eurooppa -ohjelman Media-alaohjelmassa voidaan hyödyntää kattavasti uusiendigitaaliteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia, kuten digitaalisia markkinointivälineitä,eurooppalaisen sisällön edistämiseksi ja levittämiseksi. Ohjelmasta on tuettu uudenlaistensisältöjen, kuten virtuaalitodellisuuden, luomista, ja edistetty interaktiivistenmarkkinapaikkojen käyttöönottoa. Yksi koulutusalan ohjelmien keskeisiä painopisteitä ondigitaaliteknologian edellyttämien taitojen antaminen audiovisuaalialan ammattilaisille.

Koordinoinnista Luova Eurooppa -ohjelman kanssa voin todeta, että kuten tiedätte, ohjelmillaon yhteinen ohjelmakomitea, ja niiden tulokset esitetään yhteisessä seurantaraportissa. LuovaEurooppa -ohjelman hallintomalli on toiminut hyvin, ja se säilyy myös jatkossa, komissaarienja heidän yksiköidensä välillä eri tasoilla käytävän vahvan vuoropuhelun pohjalta.

Kuulemisessanne vakuutitte, että sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä,joka on tarkistetussa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissävahvistetun videonjakoalustoja koskevan sääntelyn kulmakivi, säädettyä välittäjinätoimivien palveluntarjoajien vastuujärjestelmää ei kyseenalaisteta. Jätitte kuitenkinoven auki mahdollisille mukautuksille, jotta varmistettaisiin, että järjestelmäämukautetaan nykyiseen digitaaliseen ympäristöön. Voisitteko kertoa näistä aikeistannetarkemmin?

Videonjakoalustapalveluja koskevat uudet säännöt, jotka on vahvistettu äskettäin voimaantulleessa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä, ovat yksi digitaalisiasisämarkkinoita koskevan strategian saavutuksia. EU:n lainsäädännössä velvoitetaan nyt ensikertaa verkkoalustat toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet katsojien suojaamiseksi laittomaltaja haitalliselta sisällöltä sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin mukaisenvastuujärjestelmän mukaisesti. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi on näidenpalvelujen alalla ensimmäinen askel kohti internetin parempaa käyttöturvallisuutta. Olen tältäosin sitoutunut työskentelemään tiiviisti yhdessä jäsenvaltioiden ja viranomaisten kanssa senvarmistamiseksi, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi saatetaanasianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan täytäntöön tuloksellisesti.Jäsennellyn yhteistyömekanismin luominen media-alan sääntelyviranomaisten kesken ontodennäköisesti uusien sääntöjen täytäntöönpanon kannalta keskeinen tehtävä.

En aio tarkastella uudelleen enkä pyrkiä muuttamaan sitä, mitä audiovisuaalisiamediapalveluja koskevan direktiivin avulla on saatu aikaan. Tuleva digitaalisia palvelujakoskeva säädös päinvastoin lujittaa direktiivillä luotua perustaa ja täydentää sitä tarvittaviltaosin. Uskon, että tarvitsemme ajantasaiset ja tasapuoliset säännöt, joissa otetaan huomioonkaikki sisältö- ja digitaalipalvelujen eri kategoriat niiden audiovisuaalista sisältöä koskevienkategorioiden lisäksi, jotka audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi nyt kattaa.Digitaalisia palveluja koskevan säädöksen tarkka soveltamisala ja siihen liittyvät toimenpiteeton määriteltävä yhdessä Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaavan johtavanvarapuheenjohtajan ja kollegion kanssa. Kaikki digitaalisia palveluja koskevat säännöt ovat jovanhentuneet, ja sisämarkkinoiden ongelmana on kasvava oikeudellinen epäyhtenäisyysjäsenvaltioiden välillä sekä 20 viime vuoden aikana kertyneen oikeuskäytännön hajanaisuus.Tästä johtuva sääntelyn monimutkaisuus ja oikeudellinen epävarmuus muodostavat milletahansa eurooppalaiselle startup-yritykselle ylitsepääsemättömän esteen.

Välittäjinä toimivien palveluntarjoajien vastuu on sähköistä kaupankäyntiä koskevandirektiivin kulmakivi. Kuten kuulemistilaisuudessani totesin, pyrin säilyttämään välittäjinätoimivien palveluntarjoajien vastuuta koskevat keskeiset periaatteet. Toisin sanoenpalveluntarjoajien ei pitäisi joutua vastuuseen, elleivät ne ole tosiasiallisesti olleet tietoisiaalustoillaan tarjotusta laittomasta sisällöstä. Nämä säännöt ovat mahdollistaneetinternetympäristön kehittymisen, jota olemme todistaneet viime vuosikymmenten ajan, janämä säännöt ovat läheisesti sidoksissa kansalaisten perusoikeuksiin verkossa. Samalla kunmeidän on pidettävä kiinni näistä keskeisistä periaatteista, aion selvittää, tarvitsemmeko

selkeämpiä ja yhdenmukaisempia sääntöjä. Esimerkiksi komission vuonna 2018verkkoalustoille antama suositus toimenpiteistä laittoman verkkosisällön torjumiseksi onoikeansuuntainen toimenpide, koska sen tarkoituksena on käyttäjien voimaannuttaminen.Jäsenvaltiot ovat kuitenkin ryhtyneet antamaan kansallista lainsäädäntöä tällä alalla, jotenjatkossa saattaa olla tarpeen puuttua sisämarkkinoiden oikeudelliseen epäyhtenäisyyteen.

Uskon, että ajantasaiset, selkeämmät ja yhdenmukaiset säännöt, joita sovelletaan kaikkialladigitaalisilla sisämarkkinoilla, tuovat oikeudellista selkeyttä ja suuremmat kotimarkkinatniille 10 000 erilaiselle EU:n verkkoalustalle, jotka yrittävät toimia innovatiivisesti EU:nsisällä. Yhteistyö jäsenvaltioiden kesken on olennaisen tärkeää, jotta voimme muodostaayhteisen lähestymistavan kaikkien digitaalisten palvelujen sääntelyyn – riippumatta siitä,tarjoavatko niitä innovatiiviset pienyritykset vai teknologiajätit. Tarkoituksena on kuulla ensinperusteellisesti kaikkia sidosryhmiä, noudattaa tiukasti parempaan sääntelyyn tähtääväälähestymistapaa ja tehdä tiiviisti yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa.

JAKSO 11 / JURI-VALIOKUNNAN KYSYMYKSET

Tulette johtamaan hanketta, joka koskee tekoälyä koskevaa koordinoituaeurooppalaista lähestymistapaa. Miten aiotte tasapainottaa tarpeen saada aikaanvahvaa kasvua ja innovaatiota Euroopassa tekoälyn ja uusien tekniikoiden alalla jatarpeen varmistaa näille uusille tekniikoille eurooppalaisiin eettisiin arvoihin jasyrjimättömyyden periaatteeseen perustuva lainsäädäntökehys, jolla edistetään erikulttuureihin kuuluvien ja eri sukupolvea olevien kansalaisten luottamusta kyseisiintekniikoihin? Samalla olisi varmistettava, että ihmisiin merkittävästi vaikuttavistapäätöksistä lopullisessa vastuussa ovat ihmiset ja myös, toimeksiantokirjettännelainaten, että tekijänoikeusjärjestelmä on johdonmukainen, soveltuu digitaaliaikaan jatukee kilpailukykyämme.

Euroopan teollisuuden vahvuus on kyky tuottaa luotettuja ja luotettavia tuotteita ja palveluja,jotka ovat eettisten periaatteidemme ja kansalaistemme toiveiden mukaisia. Tästälähestymistavasta Euroopan on pidettävä kiinni myös tekoälyn suhteen oli kyse sittenteknologian kehittämisestä tai sen laajasta käytöstä kaikilla talouden aloilla.

EU:n eettiset periaatteet voivat olla maailman parhaat, mutta niiden merkitys jää vähäiseksi,jos teknologia, johon niitä on tarkoitus soveltaa, kehitetään muualla. Eurooppa on viitoittanuttietä yleisellä tietosuoja-asetuksella. Se vaikuttaa tietosuojasääntöjen hahmottamiseen myösmuualla maailmassa. Meidän olisi hyödynnettävä menestystämme tällä saralla ja asetettavatiukat maailmanlaajuiset standardit tekoälyn luotettavuudelle. Nämä standardit voivat tarjotamahdollisuuden kehittää liiketoimintaa ja luoda työpaikkoja EU:ssa, kunhan vahvistammemerkittävästi myös teollisuuteen ja teknologiaan liittyviä valmiuksiamme tekoälyntoimitusketjun eri vaiheissa, edistämme investointeja ja kehitämme tarvittavaa osaamista.

Tavoitteenamme on luoda sääntelykehys, jossa hyödynnettäisiin komission vuonna 2018nimittämän tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän tähänastista työtä.Työryhmä kehitti esimerkiksi luotettavan tekoälyn puitteet. Sääntelykehys täydentää myösvalmisteilla olevaa lainsäädäntökehyksen arviointia tuoteturvallisuuden ja tuotevastuunnäkökulmasta. Siinä tarkastellaan tekoälyn ja robotiikan kaltaisten uusien teknologioidenvaikutuksia. Sääntelykehyksen seitsemän keskeistä vaatimusta ovat seuraavat: ihmisentoimijuus ja ihmisen suorittama valvonta; luotettavuus ja turvallisuus; yksityisyyden suoja jadatan hallinta; läpinäkyvyys; monimuotoisuus, syrjimättömyys ja oikeudenmukaisuus;yhteiskunnallinen ja ekologinen hyvinvointi sekä vastuuvelvollisuus. Vaatimuksia laadittaessaotettiin huomioon näkemykset, joita saatiin yli 500 organisaatiolta (teollisuusorganisaatioita,korkeakouluja, kuluttajajärjestöjä, julkishallintoja ja kansalaisjärjestöjä) eurooppalaisentekoälyallianssin verkkoalustalla (jolla on yli 3 700 jäsentä) järjestetyn kuulemisenyhteydessä.

Näiden vaatimusten soveltamiseksi käytännössä on myös laadittu luettelo arvioinnissahuomioon otettavista kysymyksistä. Tekoälyteknologian kehittämisen ja käyttöönoton parissatoimivat yritykset ja organisaatiot testaavat luetteloa parhaillaan. Luetteloa tarkistetaanvuoden 2020 alussa pilottivaiheen tulosten perusteella.

Tulokset muodostavat perustan minun ja Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaavanjohtavan varapuheenjohtajaehdokkaan sekä muun kollegion yhteistyölle, kun käymme työhönsaadaksemme ensimmäisten sadan päivän kuluessa laadittua ehdotukset EU:n koordinoidustalähestymistavasta tekoälyä koskevaan sääntelykehykseen. Aiomme tehdä tiivistä yhteistyötäEuroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa. Meidän on varmistettava, että ehdotetuttoimenpiteet ovat oikeasuhteisia eikä niistä aiheudu tarpeettomia esteitä innovatiivisilleyrityksille. Aiomme tarkastella useita eri vaihtoehtoja itse- ja yhteissääntelytoimenpiteistäkolmannen osapuolen todentamisjärjestelmiin. On tärkeää valita sisämarkkinoiden kannalta

toimiva lähestymistapa, jotta vältetään pirstaloituminen Euroopassa.

Aion tarkastella huolellisesti myös teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmäämme senvarmistamiseksi, että se tukee kaikilta osin tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoaEuroopassa. Tätä käsitellään tarkemmin seuraavassa vastauksessa.

Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa laaditun tekoälyä koskevan koordinoiduntoimintasuunnitelman (joka esitettiin joulukuussa 2018) pohjalta aion eettisten jaoikeudellisten näkökohtien osalta jatkaa siitä, mihin tuolloin jäätiin, ja laatia kunnianhimoisenja käytännönläheisen toimenpidepaketin, jonka avulla vahvistamme teollisia valmiuksiammeja edistämme tekoälyä koskevan ja sitä hyödyntävän liiketoiminnan kasvua. Tämä tarkoittaaesimerkiksi tutkimukseen ja innovointiin myönnettävän tuen huomattavaa lisäämistä, alkaenHorisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta, jota varten aion perustaa uuden julkisen ja yksityisensektorin kumppanuuden tekoälyn alalla. Tämän kumppanuuden tavoitteena on laatia ja pannatäytäntöön selkeä etenemissuunnitelma, jonka avulla saavutetaan johtoasematekoälyteknologiassa ja jossa teollisuus ja jäsenvaltiot sitoutuvat vahvasti osallistumaanyhteisinvestointeihin. Tutkimus on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. On tärkeää, että Eurooppaon etunenässä ottamassa käyttöön luotettuja tekoälyteknologioita kaikilla talouden aloilla.Tässä apuna on Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, joka keskittyy tekoälyyn liittyvienvalmiuksien kehittämiseen ja uusimpien tekoälyratkaisujen käyttöönottoon.

Meidän on perustettava yhteisiä data-avaruuksia, joihin kerätään dataa kaikkialta Euroopastaja tuodaan se yritysten ja julkisen sektorin tekoälysovellusten saataville. Yleisen tietosuoja-asetuksen sallimissa rajoissa meidän olisi helpotettava datan jakamista ja saatavuuttatekoälysovelluksien osalta teollisuuden ja yhteiskunnan kannalta avainasemassa olevillaaloilla, joita ovat muun muassa valmistusteollisuus, terveydenhuolto sekä liikenne-,ympäristö-, rahoitus- ja energia-ala. Lisäksi olisi tarkasteltava datan toissijaista käyttöäkoskevia sääntöjä. Tässä tulisi hyödyntää jäsenvaltioiden kokemuksia.

Voidaksemme kilpailla tekoälyn alalla teollisuus ja tutkijat tarvitsevat datan lisäksi paljonlaskentakapasiteettia. Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tuella haluamme luoda laajanosaamiskeskusten ja alueellisten digi-innovaatiokeskittymien verkoston. EU ja jäsenvaltiotinvestoivat parhaillaan suurteholaskentaa koskevan aloitteen puitteissa laskentatehoon. Nevoitaisiin yhdistää EU:n tekoälyalan suojatuksi data- ja laskentakeskukseksi, joka olisikaikkien EU:n tutkijoiden ja insinöörien käytettävissä.

EU:n, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin yhdistetyillä resursseilla olisi kehitettävätestausasemia, joissa testattaisiin tekoälyn käyttöä keskeisillä soveltamisaloilla, joita ovatesimerkiksi vähähiilinen liikkuvuus, yksilöllistetty hoito ja täsmäviljely.

Kunnianhimoisena tavoitteenani on lisätä tekoälyyn investointia EU:ssa asteittain siten, ettävuoteen 2025 mennessä siihen investoitaisiin lähes 20 miljardia euroa vuodessa nykyisenneljän miljardin euron sijaan. Tähän tarkoittaa huomattavia investointeja esimerkiksiosaamisen kehittämiseen ja siihen, että työvoima saadaan mukautumaan tekoälyteollisuuteen.Startup-yritysten ja niiden laajentumisen sekä tekoälyn alalla toimivien pk-yritystentukeminen on erityisen tärkeää, ja niiden olisi kuuluttava InvestEU-ohjelman painopisteisiin.

Käynnissä on yleisen tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimia, joilla parannetaan EU:nkansalaisten tietämystä tekoälystä ja autetaan entistä useampia ihmisiä ja yrityksiähyödyntämään tekoälysovelluksia. Aion varmistaa, että näitä toimia jatketaan.

Samalla kun teemme kehitystyötä Euroopassa aion käynnistää pysyvän vuoropuhelun eripuolilla maailmaa sijaitsevien kumppaniemme kanssa tekoälyteknologian ihmiskeskeisyydenja luotettavuuden vahvistamiseksi ja mahdollisten teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvienmaailmanlaajuisten haasteiden torjumiseksi.

Toimeksiantokirjeessänne Teitä pyydetään luomaan oikeanlaiset puitteet, jottaEurooppa voi hyödyntää digitaalista siirtymää parhaalla mahdollisella tavalla, samallakun varmistetaan, että EU:n kestäviä arvoja kunnioitetaan uusien tekniikoidenkehittyessä. Teitä pyydetään samalla johtamaan uuden digitaalipalveluja koskevansääntelyn kehittämistä.

Yksi kilpailukyvyn tukemisen suurimmista haasteista on edistää Euroopan digitaalialanyritysten oikeudenmukaista ja vastuullista toimintaympäristöä kauppaoikeuden,siviilioikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden alan vahvan lainsäädäntökehyksenavulla. Miten aiotte ensisijaisesti parantaa eurooppalaisten yritysten tämänhetkisiäpuitteita siviilioikeuden, kauppaoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden alallaerityisesti niiden harjoittaman verkkokaupan osalta?

Digitaalialan yritysten on kasvettava nopeasti ja hyödynnettävä rajojen yli verkostoitumista.Pienet startup-yritykset, jotka laajentavat palvelujaan Euroopan markkinoilla, eivät selviäjäsenvaltioiden lainsäädännön hajanaisuudesta aiheutuvasta monimutkaisesta tilanteesta jakustannuksista. Uudessa digitaalisia palveluja koskevassa lainsäädännössä päivitetääntietoyhteiskunnan palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevia sääntöjä. Sen myötäeurooppalaisten yritysten on helpompi laajentaa toimintaansa Euroopan tasolla ja päästä myösmaailmanmarkkinoille.

Kuten kysymyksestänne käy ilmi, nämä ovat hyvin laaja-alaisia asioita. Meidän on autettavastartup-yrityksiä ja pk-yrityksiä selviämään entistä paremmin kansainväliseninternetlainsäädännön kiemuroista. Aion harkita erityisen avustusohjelman perustamista.

On myös selvää, että mitä vahvemmin voimme profiloitua digitaalimaailman normienasettajiksi tietosuojan, tekoälyn, turvallisuus- ja vastuuasioiden, datan ja lohkoketjujen alalla,sitä enemmän EU:n lainsäädäntöä ja tuomioistuimia käytetään vertailukohtana. Tämä edistääliiketoimintaa EU:ssa.

Aion tehdä etenkin oikeusasioista vastaavan komission jäsenen ja muiden kollegojeni kanssatiivistä yhteistyötä. Tavoitteena on tukea digitaalista liiketoimintaa sellaisillayksityisoikeudellisilla toimenpiteillä, jotka edistävät oikeudenmukaisuutta, ennustettavuutta,oikeusvarmuutta ja riittävää yhdenmukaistamista, joita tarvitaan, jotta yritykset voivat hyötyäsisämarkkinoista. Lisäksi haluan varmistaa, että yhtiöoikeus edistää pk-yrityksiä koskevaastrategiaa.

Tuomioistuinten toimivaltaan internetiä koskevissa asioissa liittyy kansainvälisenyksityisoikeuden kannalta maailmanlaajuisia ongelmia ja haasteita. Eurooppa on merkittävätekijä niillä sidosryhmien välisillä foorumeilla, joilla asiaa käsitellään. Meidän olisi oltava sitäjatkossakin esimerkiksi siltä osin kuin on kyse Maailman kauppajärjestön työstä sähköisenkaupankäynnin parissa.

Toimeksiantokirjeenne mukaan olette vastuussa sen varmistamisesta, ettäeurooppalainen teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmä on johdonmukainen, soveltuudigitaaliaikaan ja tukee kilpailukykyämme. Tällainen järjestelmä on ratkaisevassaasemassa kehitettäessä tekoälyä ja muita tulevaisuuden tekniikoita. Alalla on kuitenkinuseita ennakoitavissa olevia haasteita:

- – tekoälyjärjestelmien kehittämisessä käytettyjen tietojen hallinta, omistus jasuojaaminen

- – tekoäly-yhteyksissä hyödynnettyjen tietojen ja teollis- ja tekijänoikeuksiensuhteen määrittely, mukaan lukien kysymykset rikkomuksista, tiedottaminenja jakaminen

- – algoritmien käyttö tekoälytekniikoiden kehittämisessä ja tekoälytekniikoidenkäyttö teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoinnissa ja täytäntöönpanossa, esim.ns. älykkäät sopimukset

- – lakien ja lainkäyttöalueiden ristiriitaisuudesta aiheutuvat mahdollisetongelmat.

Mikä on näiden haasteiden valossa strategianne, jolla varmistetaan, että eurooppalainenteollis- ja tekijänoikeusjärjestelmä on tarkoituksenmukainen ja että siinä otetaanhuomioon tulevaisuuden vaatimukset?

Tekoälyn ja datavetoisen talouden nousu muuttavat paitsi talouksiamme myös teollis- jatekijänoikeusjärjestelmiämme perustavanlaatuisella tavalla. Aion ryhtyä toimiin useillarintamilla.

Ensinnäkin uskon vakaasti, että datan tuottamisen, saatavuuden ja jakamisen edistämisen olisioltava EU:n teollisuuspolitiikan keskiössä. EU:lla on oltava selkeä strategia siitä, mitenpääsemme määränpäähämme. Nykyisin saatavilla on mittava määrä datajoukkoja, joilla voiolla ratkaisevan tärkeä rooli taloutemme kannalta. Se, pystymmekö ottamaan käyttöönälykkäitä terveydenhuoltojärjestelmiä tai itseohjautuvia autoja, riippuu tällaisten suurtendatajoukkojen saatavuudesta. Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja ei varsinaisesti koskedatajoukkoja. Niihin kuitenkin liittyy teollis- ja tekijänoikeusnäkökohtia, kutenkysymyksennekin osoittaa. Dataa ja algoritmeja voidaan esimerkiksi pitää liikesalaisuuksina,joihin sovelletaan liikesalaisuuksien suojaamisesta vuonna 2016 annettua direktiiviä.Tietynlaiseen dataan, esimerkiksi kuviin, saatetaan soveltaa myös tekijänoikeuksia.Tällaisissa tapauksissa teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmät suojaavat oikeutettuja etuja.Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva oikeudellinen kehyksemme on kuitenkin joustava eikäteollis- ja tekijänoikeuksien suoja tarkoita, etteikö tällaista dataa voitaisi jakaa.

Toistaiseksi on keskitytty ensisijaisesti julkisen sektorin datan jakamiseen avointa dataakoskevan direktiivin mukaisella tavalla. Meidän on aika ottaa seuraava askel yleisentietosuoja-asetuksen sallimissa rajoissa. Yksityisen sektorin datan jakamista ja kauppaa on joanalysoitu. Vuonna 2018 komissio laati arviointikertomuksen saatavilla olevasta teollis- jatekijänoikeuksien suojasta tietokantojen osalta. Siinä käsiteltiin muun muassatekijänoikeuksia ja sui generis -oikeutta. Lisäksi julkaistiin tiedonanto ”Päämääränä yhteineneurooppalainen data-avaruus”. Tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan erityisen poikkeuksenkäyttöönottoa pidetään tärkeänä askeleena kohti tekoälyn kannalta suotuisampaa teollis- jatekijänoikeuslainsäädäntöä Euroopassa. Kun nyt työskennellään tämän asian parissa, onerinomainen tilaisuus ottaa esiin myös muita kysymyksiä, joista parhaillaan keskustellaan.

Toimikauteni aikana aion asettaa etusijalle dataa ja datan jakamista koskevien EU:n sääntöjenmäärittelyn ja täytäntöönpanon säilyttäen kuitenkin datan tuottamisen ja saatavuuden kannaltasopivat kannustimet. Meidän on helpotettava datan saatavuutta ja uudelleenkäyttöälääketieteellisen tutkimuksen ja julkisten palvelujen kehittämisen kaltaisia yleisen edunmukaisia tarkoituksia varten.

Meidän on parannettava yksityisen sektorin hallussa olevan datan saatavuutta ja puututtava eritoimijoiden markkinavoiman epätasapainoon. Samalla meidän on kuitenkin muistettava, ettädatajoukkoja ei ole ainoastaan suurten toimijoiden hallussa, vaan niitä voi olla myös pienilläja innovatiivisilla startup-yrityksillä. Sääntöjen on oltava kaikkien kannalta selkeät ja reilut.Toimissani en aio tyytyä ainoastaan selkiyttämään sääntelykehystä. Aion myös tehdäyhteistyötä asianomaisten teollisuudenalojen ja tarvittaessa viranomaisten kanssa, jottasaadaan käyttöön työkaluja, joilla helpotetaan datan tehokasta jakamista.

Tämä ei ole minkään yksittäisen toimialan ongelma, vaan kyseessä on teollisuuspolitiikankannalta keskeinen asia, joka on tärkeä kilpailukykymme säilyttämiselle suhteessaYhdysvaltoihin ja Kiinaan.

Toiseksi aion tarkastella huolellisesti sitä, voidaanko tekoälyn avulla luotuja keksintöjä jaluovan työn tuotteita suojata ja minkälaisin edellytyksin. Vuonna 2017 maailmassa julkaistiinlähes 30 000 tekoälyyn liittyvää patenttihakemusta. Kaksi vuotta aiemmin niitä oli puoletvähemmän.

Teollis- ja tekijänoikeuksiin tekoälyn yhteydessä liittyy oikeudellisia, poliittisia ja jopafilosofisia kysymyksiä keksintöjen ja innovaatioiden luonteesta. Meillä ei ole vastauksianiihin kaikkiin, mutta meidän on selkiytettävä asioita pian. Nyt on jo jätettypatenttihakemuksia, joissa keksijäksi on merkitty tekoäly. Tämä haastaa keksijyyden sekäkeksinnön uutuuden ja kuvauksen käsitteet. Vastaavanlaista keskustelua käydään parhaillaantekijänoikeuksista. Tämä kiinnostaa myös Maailman henkisen omaisuuden järjestöä jaYhdysvaltoja. Komission yksiköt ovat avanneet keskustelun näistä aiheista, ja olenehdottomasti sitä mieltä, että Euroopan on johdettava tätä maailmanlaajuista keskustelua.Samalla kun tämä työ etenee, arvioimme, tarvitaanko EU:n nykyistä oikeudellista kehystäkoskevaa ohjeistusta.

Kolmanneksi aion tutkia, miten tekoälyn vallankumous voi auttaa meitä tehostamaan teollis-ja tekijänoikeusjärjestelmiämme. Tekoäly- ja muun teknologian, esimerkiksilohkoketjuteknologian, avulla voidaan helpottaa patenttien rekisteröinti- jatarkastelumenettelyjä. Nämä teknologiat voivat auttaa myös Euroopan luovia toimialojayksinkertaistamalla ja tehostamalla tekijänoikeusjärjestelmäämme. Niillä voidaan helpottaalisensointia esimerkiksi mahdollistamalla älykkäiden sopimusten käyttö ja kehittäminen.Jotkin jäsenvaltiot harkitsevat älykkäitä sopimuksia ja lohkoketjuja yleensä koskevanlainsäädännön käyttöönottoa. Minusta lohkoketjujen sääntelyn olisi tapahduttava Euroopantasolla. Eurooppa voi ottaa ohjat ja tehdä konkreettisia ehdotuksia, jotka perustuvat jo tehtyynarvokkaaseen työhön ja joissa noudatetaan kaikilta osin sääntelyn parantamista koskeviatiukkoja standardeja.

Neljänneksi tekoälyä ja siihen liittyvää teknologiaa voidaan hyödyntää teollis- jatekijänoikeuksien varkauksien torjunnassa. Teollis- ja tekijänoikeuksien varkaudet lisääntyvätsekä maailmanlaajuisesti että Euroopassa. Vuonna 2016 väärennettyjen tuotteiden osuusmaailmanlaajuisesta kaupasta oli 3,3 prosenttia. EU:n tuonnista niiden osuus oli6,8 prosenttia, kun kolme vuotta aiemmin se oli vain 5 prosenttia. Tämä on saatavaloppumaan, ja tässä uudesta teknologiasta voi olla apua. Lohkoketjupohjaisilla ratkaisuillavoidaan esimerkiksi auttaa oikeudenhaltijoita pitämään toimitusketjunsa paremminhallinnassaan. Tekoälypohjaisia ratkaisuja voidaan käyttää myös laittomien verkkotarjoustenhavaitsemiseen ja poistamiseen.

Aion aloittaa perustamalla korkean tason ryhmän tarkastelemaan tekoäly- jadatavallankumouksen synnyttämiä teollis- ja tekijänoikeuskysymyksiä. Aion järjestääsidosryhmien keskusteluja ja analysoida asiaa entistä perusteellisemmin, jotta voimme

ehdottaa ratkaisuja.

Toimikauteni aikana aion tehdä tiivistä yhteistyötä sidosryhmien ja kaikkien kumppaneidenkanssa sekä osallistua aktiivisesti vuoropuheluun myös tärkeimpien kauppakumppaniemmekanssa, jotta voidaan minimoida ristiriitaisista säännöistä ja lainsäädännöstä aiheutuvatongelmat. Odotan myös yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa.

1