Upload
others
View
23
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
38 Helsingin Sanomat, sunnuntaina 4. toukokuuta 1986
TALOUS
Ruotsin halvat valmistalottunkeutuvat markkinoille
O u l u (HS) Ruotsalaiset talo-tehtaat jatkavat rynnäkköään Suo-meen. Kuusi suurinta ruotsalaistapientalovalmistajaa aloittaa lähi-viikkoina uuden invaasion julkaise-
"maila oppaan ostajille. Ruotsissauskotaan, että vain vienti pelastaamonet kituvat yritykset kriisialaksijulistetussa pientalotehtailussa.
Naapurimaan pientalonikkarit ai-kovat myydä suomalaisille viitisen-sataa "villaa" kuluvana vuonna jakuusisataa ensi vuonna. Suomalai-set eivät kuitenkaan vapise naapu-reiden edessä. He pelkäävät enem-män toinen toisiaan kuin lahdentakaa tulevaa kilpailua.
Ruotsalaisten taktiikka perustuunopeaan pystytykseen avaimet kä-teen -periaatteella. Sähkö ja lvi-asennuksen hoitavat talotehtaanomat miehet. Kaikki tämä tapah-tuu kuukaudessa. He lupaavat, et-tei ostajan tarvitse vaivautua kuinmaksamaan.
Mitään erityisiä finnmalleja eivätnaapurin tehtaat markkinoi. Ne sa-novat kuitenkin tarjoavansa pohja-ratkaisujen muuntelua. "Eskonpuumerkin täytyy näkyä. Muutentalo ei ole minun," suuren BoroAB:n myyntitykki Hakan E n -h o l m kuvailee.
Pakkohan se on; jokaiseen ta-loon on sovitettava sauna. Tyyppi-talossa ala Svensson on sen sijaankylpyhuone ammeinecn.
Hinta-asettahiottu pitkään
• Tänne jo asettunut Älvsbyhusteki keväällä huikeimman hintatar-jouksen: sadan neliön talo kodin-koneineen 260 000 markkaa, talvi-toimituksesta viidentpnnin alennus.
Ostajat kysyivät äimistellen, mi-ten tämä on mahdollista?' Tekniikkaa on hiottu vuosikym-meniä, ruotsalaiset vastaavat. Bo-ro-yhtiö perustettiin jo vuonna1923. Monet muut puskivat tuhan-sia taloja jo silloin, kun suomalai-set rakensivat vielä hartiapankillalähes kaikki talonsa.
Muutama vuosi sitten tuotantoromahti vuosikymmenen takaisesta53000:n talon ennätyksestä. Nytrakennetaan 13 000 — 14 000:ntaloa vuodessa. Suurin syypää alankurimukseen oli marginaaliverouu-distus, jonka mukaan asuntolaino-jen korkoja ei saa enää määrättö-mästi vähentää verotuksessa. Uu-distus tappoi viidessä vuodessa ylipuolet pientalovalmistajista. Eikätauti hellitä vieläkään, tosin se onlaantumassa.
Mieletön taistelu henkiinjäämi-sestä pani tehtaat tosissaan keksi-mään keinoja, millä laatua paran-netaan ja hinnat pidetään kurissa.
Tehtaat huomasivat, että niidenkannattaa ottaa haltuunsa koko
Boron työntekijät ahertavat talo päivässä-tahtiin LuulajassaSuomen ja Norjan vientiin erikoistuneella tehtaalla.
tuotantoketju. Useilla on oma sa-ha, ovi- ja ikkunatehdas, keittiöka-luste- ja komerotehdas. Ne ostavatkaikki kodinkoneet yhdeltä suurel-ta valmistajalta. Näin häviävät tuk-kuportaan välistä vetämät summat.
Kuin raketti Ruotsin villavalmis-tajien kärkeen sujahtanut Boro pe-rusti vuosi sitten uuden tehtaanLuulajaan, runsaan sadan kilomet-rin päähän rajalta. Sieltä yhtiö ai-koo uittaa eri puolille Suomea en-sin viisikymmentä, sitten sata taloa,sitten ...
Yhtiö ei kavahda naapuria Älvs-byhus Ab:tä, jonka tuotannostaneljännes menee rajan yli, lähinnäpohjoiseen ja rannikolle. JuuriPohjanmaalla naapurit pitävät hal-lussaan paikoin yli kymmenesosaamarkkinoista.
Yhteistä operaatiota junailevaErik F u r u Ruotsin kaupallisestaedustustosta sanoo pian ilmestyvänopaskirjan antavan pe.ustietoaruotsalaisista talovalmistajista jaheidän tuotteistaan. Sen kustantaaRuotsin Vientineuvosto sekä osal-listujat Begus Hus, Boro, Gull-rjngshus, LB-hus, Myresjöhus jaÄlvsbyhus.
Furu myöntää, etteivät tehtaataiemmin aina selvittäneet tarpeeksitarkkaan meikäläisiä rakennusmää-räyksiä ja normeja. Näin saattoi
ostajille tulla hankaluuksia. Nytniiden käytössä on alan asiantunti-joita ratkomassa näitä pulmia.
Edullisia lainoja ruotsalaiset ei-vät vielä pjaiy ostajilleen järjestä-mään. "Keinoja mietitään parhail-laan, mutta valmista ei ole vielätarjottavana. Hypoteekkipankki jaHOP ovat meidän asiakkaittemmeystäviä," Hakan Enholm sanoo sa-laperäisesti.
Ruotsalaisten aikeet eivät hät-käytä meikäläisiä alan miehiä."Tuonti vastaa vielä yhden keski-kokoisen tehtaan tuotantoa. Ei seheilauta meitä kumoon", sanooSuomen Puutaloteollisuus ry:n joh-taja Pertti F o r s t r ö m . "Ennem-min omat syövät kovassa kilpailus-sa toisiaan".
Forström uskoo naapureiden ta-kavuosien "hutilointien" olevankansan muistissa. Hän sanoo tyyty-väisen talonostajan olevan parasmyyntimies. Puskaradio välittää sa-nomaa kotimaisista tuotteista.
Juuri laatu ja muunneltavuusovat suomalaisten valtit. "Kilpaili-joiden edullinen hinta perustuupaljolti tiukkaan tyyppitaloon, jotaei paljoa muunnella. Me taas pys-tymme muuntelemaan lähes mielinmäärin mallejamme".
MARJA SALMELA
Vesto ja Makrotalokoviin tappioihin
Perusyhtymä-konserniin kuulu-vat alakonsernit Vesto ja Makrota-lo tekivät kumpikin viime vuodeltaerittäin huonot tulokset. Kumpikinalakonserni keräsi todellista tappio-ta lähes 50 miljoonaa markkaa.
Veston toimitusjohtaja ToukoA l l o n e n myöntääkin vuosiker-tomuksessa, että vaikka tappiolli-nen tulos olikin ennustettavissa jovuoden alussa, niin silti toteutumaoli paljon arveltua heikompi.
Allosen mukaan tulokseen vai-kutti epäterve taistelu markkina-osuuksista ja siitä johtunut alhai-nen hintataso, mutta "myös yrityk-sen omissa toimissa oli huomautta-mista". /
Veston viime vuoden liikevaihtooli 530 miljoonaa markkaa, mikäon 13 prosenttia edellisvuotta vä-hemmän. Käyttökateprosentti pu-tosi 3,6 prosentista 2,8 prosenttiamiinukselle.
Nettotulos jäi 47 miljoonaamarkkaa tappiolliseksi, kun poisto-ja oli tehty vain 1,5 miljoonaa javarastovarauksia oli purettu 41 mil-joonaa.
Perusyhtymän Makrotalo Oy, jo-ka teki loistavan nousun vuosina
, 1982-84, koki myöskin romahduk-sen viime vuonna. Kun käyttökateoli 1984 kokonaista 15,8 prosenttia,se putosi viime vuonna 2,2 prosent-tia miinukselle.
Liikevaihto oli 552 miljoonaa, janettotulos meni tappiolliseksi 46miljoonaa markkaa. Poistoja yritysteki vain 2,3 miljoonaa ja purki 42miljoonalla varauksia, joita se oliedellisenä vuonna kasvattanut 53miljoonalla. Evl-maksimipoistoja eivuosikertomuksessa ole kehdattukertoa.
Makrotalon näkymät kuluvallevuodelle ovat melko hyvät, koskasillä on tilauskannassa suuret, noin300 miljoonan markan, kaasukylä-toimitukset Neuvostoliittoon. Bud-jetoitu liikevaihto on 805 miljoo-naa, josta vienain osuus on puolet.
Kun Perusyhtymään kuuluvaYIT on jo aiemmin ilmoittanut ylisadan miljoonan tappioista, kon-sernin kokonaistappiot viime vuo-delta nousevat reilusti yli 200 mil-joonan markan.
Keskon automaattivarastoHakkilassa valmistumassa
Keskon tähän asti suurin raken-nusprojekti, Hakkilan keskusvaras-to II on valmistumaisillaan Van-taan Hakkilassa. Hajallaan olevientilapäisvarastojen ja kolmensadanhenkilön Helsingin Keskon muuttojättimäiseen taloon alkaa kesällä.Investoinnin kustannukset ovatnoin 300 miljoonaa markkaa.
Rakennusmassa pitää sisälläänautomaattisen korkeavaraston li-säksi mm. tuoretavaravaraston,tekstiili- kodintarvike ja teollisuus-elintarvikevarastot.
Varasto toimii tietotekniikan oh-jaamana. Sen avulla pidetään kir-jaa 30 000:sta lavapaikasta, ohja-taan kofkeavaraston ja jakeluva-rastojen välistä liikennettä ja huo-lehditaan täydennyksistä. Varastontoimintoja ohjataan kolmella pien-tietokoneella ja kahdellakymme-nellä mikrolla, jotka ovat yhteydes-sä Keskon päätietokoneeseen Ka-tajanokalla.
Tavarat kulkevat varaston uume-nissa 'itsestään', erilaisissa auto-
maattikuljettimissa. Vihivaunutliikkuvat ilman kuljettajaa, tietoko-neohjauksella vainuten tiensä lat-tiapinnoilleen alla olevan ohjaus-kaapelin välityksellä.
Varaston automatiikka huolehtiisiitä, että eri artikkeleita siirtyykorkeavarastosta jakelupaikoille si-tä mukaa kuin niitä siellä tarvitaan.Tietokoneohjelma kerää varastostamyydyn tavaran etukäteen lastaus-paikalle odottamaan sovittua kulje-tuspäivää. Näin vältytään huippu-kuormitusten aiheuttamilta ruuh-kilta.
Ohjelma vartioi, ettei myyntipäi-vältään vanhentuneita tuotteita lä-hetetä asiakkaille. Sen avulla ohja-taan esimerkiksi hedelmät lähte-mään ulos siinä järjestyksessä kunne saavuttavat varastossa oikeankypsyysasteen.
Rakennus on tilavuudeltaan yksimaamme suurimmista talonraken-nusalan hankkeista: kuutiotilavuuson puoli miljoonaa kuutiometriä eliyhtä kuin viisi alkuperäistä edus-kuntataloa ja lattiapinta-alaa noin
60 000 neliötä.• Keskon tiedotusosastolla keskus-
varastoa onkin soviteltu erilaisiinasemiin Helsingin kartalle. Monta-ko korttelia se peittäisi, kun lähde-tään Mantan tasolta kohti Manner-heimintietä? - ' • ' l
f
Mutta oliko' pohdittu riittävästiitse varastoinvestoinnin järkevyyt-tä. Tarvitaanko nykytukkukaupas-sa niin suurta varastoa? ',
Kesko on kansainvälisesti kat-soen ainutlaatuinen muodostelma,vastaa johtaja Jouko T u u n a -n e n . Sillä on ncljäntuhannen K-kauppiaan ohella yhteensä 30000tukkuasiakasta. Uudella keskusva-rastolla on noin kymmenentuhattaasiakasta. Käytännössä se merkit-see, että artikkelien lukumäärä janiiden materiaalinen alue on ennä-tyksellisen taaja. Sitä ei kannatayrittääkään esimerkkiluetteloin ku-vata.
Näin Tuunanen perustelee sitä',että näin suurta keskusvarastoa sit-tenkin tarvitaan ja että se on Eu-roopassa ainutlaatuinen varasto. .
Mobira rakentaa Turkkiinautopuhelinjärjestelniän
Mobira rakentaa Turkkiin noin53 miljoonan markan arvoisenNMT-pohjaisen solukkorakentei-sen autopuhelinjärjestelmän. Yhtiöon tehnyt tätä koskevan sopimuk-sen Turkin posti- ja telehallituksenkanssa. Tiukassa kilpailussa saatusopimus käsittää ensimmäisessävaiheessa järjestelmän rakentami-sen Ankaran ja Istanbulin suurkau-punkialueille.
Kyseessä on ensimmäinen Mobi-ran saama kokonaisen solukkopu-helinjärjestelmän tilaus ja tällaise-na se on merkittävä päänavauspyrkimyksissä laajoihin kokonais-toimituksiin maailmanmarkkinoil-la, sanoi markkinointijohtaja Tais-to To i v a n e n.Verkon kapasi-teettia lisätään jatkossa ja se laa-jennetaan kattamaan myös Turkinmuut suurkaupungit sekä niidenväliset päätiet. Toimitettava järjes-telmä perustuu Pohjoismaissa kehi-tettyyn NMT-järjestelrnään, jokaon käytössä Pohjoismaiden lisäksimyös useissa Euroopan, Lähi-idänsekä Kaakkois-Aasian maissa.
Rakennettava solukkojärjestel-mä koostuu automaattikeskuksista,monikanavaisista tukiasemista, kes-kusten välisistä puhelinyhteyksistäsekä autoon asennettavista tai kan-nettavista tilaajalaitteista. Rakenta-minen käsittää myös Turkissa ta-
pahtuvan radioteknisen järjestel-mäsuunnittelun sekä varsin laajanprojektiteknisen toteuttamisen.
Kokonaisvastuu sopimuksen to-teuttamisesta on Mobiran PMR-di-visioonalla Espoossa. Järjestelmänkeskukset toimittaa Telenokia. Tu-kiasemat tulevat Mobiran Ouluntehtaalta ja tilaajalaitteina toimivatmatkapuhelimet Mobiran NMT-tehtaaita Salosta.
PuhelinjärjestelmäKiinan öljykentille
Nokia toimittaa puhelinkeskus-järjestelmän Kiinaan Daqingin öl-jykentille. Kyseessä on Kiinan suu-rin ja maailman kuudenneksi suu-rin öljykenttä. Alueella asuu800 000 ihmistä.
Nokian allekirjoittamat kaksi so-pimusta sisältävät digitaalisia puhe-linkeskuksia, digitaalisia siirtojär-jestelmiä, autoradiopuhelinverkonkeskuksen, tukiasemia ja autopu-helimia.
Nokia avasi viime vuonna toimis-ton Kiinaan ensimmäisenä suoma-laisena yrityksenä.
Sillistä tehtiinsilakkaaministeriönpäätöksellä
Sillin ja silakan ero riippuu kaup-pa- ja teollisuusministeriön päätök-sen mukaan rasvapitoisuudesta ei-kä enää pyyntipaikasta.
Vuoden alusta voima?n tulleenpäätöksen mukaan Suomeen tuotu-jen, Pohjanmeren sillistä valmistet-tujen sillimarinaadien rasvapitoi-suus on 8—12 prosenttia. Kotimais-ten, Valion omistaman Kalayhty-män valmistamien silakkasäilykkei-den rasvapitoisuus on A—8 prosent-tia.
Vuoden alusta voimaan tulleenpäätöksen jälkeen ruotsalaisia Poh-janmeren sillituotteita ei enää saasanoa silliksi. Ne ovat viranomais-ten mukaan silakkaa, koska niidenrasvapitoisuus alittaa kymmenenprosenttia.
Ktm:n päätöksellä nyt silliksimuutettujen, ruotsalaisten, her-meettisesti pakattujen marinaadienmarkkinaosuus Suomessa on noin80 prosenttia ja Kalayhtymän val-mistamien silakkamarinaadienosuus samassa ryhmässä 10 pro-senttia.
Sillin muuttaminen silakaksi on\ksi keino sopeutua muodollisestiGatt-saannöksiin, joiden mukaanSuomi on sitoutunut kieltämäänelintarvikkeiden määrälliset tuonti-rajoitukset.
"Neljäs sukupolvi" Aasiantalouskehityksen kärjessä
T u r k u (HS) "Aasian talou-den neljännen sukupolven muodos-tavat tällä vuosikymmenellä Indo-nesia, Intia, Bangladesh ja Kiina",ennusti valt. kand. Annamari A n -t i k a i n e n Turun korkeakoulu-jen yhteiskunnallib-taloudellisentutkimus)hdistyksen seminaarissa.
Seminaari käsitteli itä- ja kaak-kois-Aasian taloudellista kehitystä,jossa Antikaisen mukaan voidaanerottaa neljä vaihetta. Ensimmäise-nä jo 1950- ja 1960-luvuilla koettiin"Japanin ihme". Sen mallia teollis-tumisessa seurasivat 60-luvullaHong Kong, Taiwan ja Etelä-Ko-rea.
Seuraavalla vuosikymmenellälähtivät Thaimaa, Malesia ja Filip-piinit kehittämään työvoimavaltais-ta vientiään ja tällä vuosikymme-nellä on mm. Intian ja Kiinanvuoro.
Itä-Aasian sosialististen maidenavautumisesta lähimarkkinoillepuhunut valt. kand. Marita S i i -ka muistutti, kuinka sekä Kiinaettä Pohjois-Korea ovat viime vuo-sina viestineet halukkuuttaan talou-delliseen yhteistyöhön länsimaidenkanssa.
Kiina perusti jo viime vuosikym-menellä nk. erikoistalousvyöhyk-keitä. Korean Demokraattinen
Kansantasavalta on puolestaan jul-kistanut vuonna 1984 lain yhteisyri-tyksistä.
. Erityisen houkuttelevina länsi-maiset öljy-yhtiöt ovat pitäneet Kii-nan mannerjalustalla suoritettaviaöljynporausprojekteja. Eräiden las-kelmien mukaan ne ovat öljy-yh-tiöille kaksi kertaa niin tuottaviakuin muualla Aasian Tyynenmerenalueella.
Siten Kiinaan suunnatuista ulko-maisista investoinneista ohjautui1983 peräti kolmannes sopimuk-siin, joissa pyrittiin merenalaisenöljyn hyödyntämiseen.
Seminaarissa todettiin, että Suo-mi on aktivoitunut varsin hitaastiAasian kaukomaiden asettamiinhaasteisiin. Vasta aivan viime ai-koina on ollut poliittisesti tarkoi-tuksenmukaista ryhtyä rakenta-maan merkittäviä suhteita esim.Kiinaan.
Myös Marita Siika huomautti,että Suomi on tulossa uudistuvanKiinan markkinoille vasta jälkiju-nassa. Tämän vuoden aikana rataasähköistetään kuitenkin ennätys-vauhtia. Kiinan ulkoministeri saa-puu Suomeen toukokuussa ja Suo-men pääministeri vierailee Kiinassasyyskuussa.
KUIN HANKIT ELÄMÄSI ASUNNONMYYDÄÄN ARVQHUONEISTOJA -
HS-ASUNTOSIVUILTA
t ts/tkö yksilöllistä ja erikoista asun-toa? Aloitteletko uutta elämää lastenlennettyä pesästä? Tarvitsetko edustus-huoneiston? Haluatko löytää varmansijoituskohteen? Voisitko jo asua niinkuin aina olet haaveillut?
Myydään an/ohuoneistoja -ilmoi-tusluokassa tarjottavat asunnot ovatsijaintinsa, laatutasonsa, tilaratkaisu-jensa, varustelunsa ja useimmiten tun-nelmansakin ansiosta poikkeuksellisia.Arvohuoneistojen hinnat lähtevät 1,2miljoonasta markasta. Valikoima onsiis omaa luokkaansa.
Myydään arvohuoneistoja -il-moitukset löydät tutuilta HS-asunto-sivuilta, ennen Myydään huoneistoja-ilmoituksia.
Lisätietoja Arvohuoneistot -ilmoit-telusta saat myyntipäällikkö Marja-liisa Veltheim'iltä (vaihde 90-1221),,HS-puhelinpalvelusta, (90) 122 661 isekä lähimmästä HS-asiakaspalvelu-konttorista.
Myydään arvohuoneistoja^ilmoi-tusluokkaa julkaistaan HS-asunto-^\sivuilla. '•' ; ; '
/
HELSINGIN SflNOMATASUNTOILMOfTTELU .**
X.