Embed Size (px)
DESCRIPTION
http://www.oulunmerenkavijat.fi/images/stories/Ryopyt/ryoppy803.pdf
Citation preview
RYÖPPY 3/2 8
Oulun Merenkävijät ry:n jäsenlehti15 kesäkuu, 2008
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
2
Sisältö
Kommodorin kuulumisia ................................................................................................................................ 3Kunniajäsenemme im memoriam.................................................................................................................... 5Luikas Oulun Melgeslaivueen uusin tulokas................................................................................................ 6Pohmarin ranking Oulussa ............................................................................................................................ 14Amatööri aalloilla ......................................................................................................................................... 16Kilpailulisenssi tekee kilpailuihin osallistumisesta helppoa ........................................................................... 19Kiinteä kilpapurjehdusrata ............................................................................................................................ 21Petteri pauhaa ............................................................................................................................................... 22Ensieskaaderi ja talkoot ................................................................................................................................ 23Katsastuksesta............................................................................................................................................... 25Käy maistraatissa ennen lokakuuta 2008!...................................................................................................... 27Huviveneissä ei enää saa käyttää kevyttä polttoöljyä..................................................................................... 28Jäsenistön – erityisesti juniorien tarpeet telakkaalueen kehittämiseksi listattiin talvella.............................. 29Marjaniemen vierasvenesatama..................................................................................................................... 30Götheborg Itämerellä – Luulajassa elokuun alussa ........................................................................................ 32Sihteeri ryöpyttää.......................................................................................................................................... 33
Hallituksen jäsenten yhteystiedotReino Aula, kommodori 044 260 3768 Reino.Aula(at)ouka.fiMatti Ruokonen, I varakommodori 040 0295514 Matti.Ruokonen(at)maanmittauslaitos.fiJukka Santala, II varakommodori 040 844 3517 Juccasan(at)luukku.comJoni Inkala 0505454501 Joni.Inkala(at)gmail.comAnri Kivimäki 040 5010686 Anri.Kivimaki(at)tekes.fiJuhani Lämsä 040 536 7982 Jussi.Lamsa(at)luukku.comPetteri Parhi, taloudenhoitaja 0503314069 Petteri.Parhi(at)gmail.comJussi Ponkala 040 5653 509 Jussi.Ponkala(at)baanamail.fi,Leila Rannanjärvi, sihteeri 050 3550504 Leila.Rannanjarvi(at)vtt.fi
Postiosoite: PL 37, 90101 OULUPankkiyhteys: Nordea Oulu, 205018125927Kotisivu: www.oulunmerenkavijat.fiSähköpostilista: jasenet(at)oulunmerenkavijat.fiKeskustelusivu: www.oulunmerenkavijat.fi / keskustelu
Kansikuva: Melges 24 ranking kisat Oulussa 14.15.6. 2008 [Markku Vimpari]
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
3
KKoommmmooddoorriinn kkuuuulluummiissiiaa
Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna oli Röytässä seuran toimintaohjelman mukaisesti kesän avajaisetja siivoustalkoot. Kesän avautuminen on itse kullekin enemmän tunnelmakysymys, joten sen onnistumista en tässä nyt ala arvioida. Tapahtuman talkooosuus sen sijaan sujui vähintäänkin suunnitelmien mukaan. Paikat tulivat kaikin puolin kuntoon alkaneen kesän käyttöä varten. Kiitän runsaslukuista talkooväkeä talkookutsuun vastaamisesta ja tehokkaasta talkootyöstä!
Röytän talkoista on luontevaa siirtyä seuran kotisatamassa, Hietasaaren veneilykeskuksessa, tehtävääntalkootyöhön. Jokakeväiset sataman siivoustalkoot ovat monille tuttu tapahtuma Hietasaaressa. Vähemmälle huomiolle on ehkä jäänyt se laajamittainen talkootyö, jota tehdään koko avovesikauden ajan keväästä syksyyn. Keväinen laitureiden kunnostus ja kesäkuntoon laittaminen sekä veneiden lasku ovatesimerkkejä tästä talkootyöstä. Vastaavasti syksyllä on työruuhka, jossa veneet kulkevat toiseen suuntaan talvisäilytyspaikoille. Tämän lajin talkootöihin osallistuu vain muutamia vapaaehtoisia seurojen jäseniä, mutta sitäkin suuremmalla henkilökohtaisella työpanoksella. Tällä periaatteella satamaa on hoidettu lähes koko sen ajan, jonka se on nykyisellä paikallaan Hietasaaressa ollut eli 1970luvun puolivälistälähtien. Muutamien vuosien ajan 1990luvun lopulla Telakkasäätiöllä oli palkattu telakkamestari, muttahänen irtisanoutumisen jälkeen palattiin entiseen talkootyövetoiseen toimintamalliin.
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
4
Mitkä sitten ovat tämän toimintamallin vaikutukset sataman käyttäjiin ja sataman yleiseen ilmeeseen?Satamamme ulkoinen ilme ei ole kovin edustava. Sataman kehittämishankkeet toteutuvat melko verkkaisesti niin, että hätäisimmät arvelevat niiden jo hautautuneen lopullisesti Telakkasäätiön hallituksen arkistoihin. Asiakaspalvelu ei ehkä aina ole niin sliipattua kuin mihin olemme liikeelämän palvelutilanteissanykyisin tottuneet. Tässä olen luetellut joitakin piirteitä satamamme toiminnassa, jotka enemmän tai vähemmän liittyvät sataman talkooperusteiseen toimintamalliin. Toinen puoli asiasta on taloudellinen. Telakkasäätiön ensisijainen tehtävä on tuottaa Oulun Merenkävijäin ja Oulun Purjehdusseuran jäsenille satama ja talvisäilytyspalveluja omakustannushintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että sataman asiakkaat maksavat laituri ja talvisäilytysmaksuillaan kaikki Telakkasäätiön toimintakulut.
Sataman käyttäjien maksurasitusta kuvaavat satamapalveluiden hinnat. Tein vertailun Hietasaaren kotisatamamme ja helsinkiläisen HSK:n (Helsingfors Segelklubb) sataman maksujen kesken. Yksinkertaisuuden vuoksi tarkastelin 10metrisen purjeveneen laituri, nosturi ja talvisäilytysmaksuja sekä Hietasaaressa, että Helsingissä. Maksujen rakenne näissä satamissa poikkeaa toisistaan jonkin verran, muttatein nämä maksut vertailukelpoisiksi ottamalla kertaluonteisista maksuista (liittymismaksut yms) 10 prosenttia vuosikustannuksiin. Vertailun tulos kertoo, että OPS:n ja OM:n Telakkasäätiön satamassa 10 metrisen purjeveneen satamamaksut (laituripaikka, nostot ja laskut, sekä talvisäilytys) ovat vuodessa 373 euroa ja HSK:n satamassa vastaavasti 1185 euroa. Kun otetaan huomioon satamapaikan edellytyksenä olevan seurajäsenyyden kustannukset ovat luvut Hietasaaressa (OM) 412 euroa ja HSK:lla 1345 euroa.
Ero maksujen välillä on yli kolminkertainen. Eroa selittävät useat eri syyt, muun muassa Helsingin Oulua korkeampi kustannustaso. Yksittäisistä syistä merkittävimpiä ellei merkittävin on kuitenkin toimintatapojen ero. HSK:lla on satamatoiminnoissa useita palkattuja työntekijöitä, jotka hoitavat muun muassaveneiden nostot ja laskut. Tästä aiheutuu menoerä, jota vastaavaa Hietasaaressa ei juuri ole – kiitos talkootyön.
Meitä veneilijöitä on moneen lähtöön. Toisille veneilyn kustannukset ovat toissijainen juttu, toisille niillätaas on aivan ratkaiseva merkitys. Kukaan tuskin kuitenkaan panee pahakseen sitä että saa palvelua edullisesti, mutta kuitenkin joustavasti, luotettavasti ja varmasti. Uskon, että nämä laatukriteerit toteutuvatkotisatamassamme. Toisaalta jos haluamme satsata satamamme laatu ja palvelutasoon, voimme tehdäsen satamamaksuja tarpeellisessa määrin korottaen ja kuitenkin kohtuullisella maksutasolla pysyen. Tämä on valintakysymys, jossa asiakkaat eli sataman käyttäjät ovat ratkaisevassa asemassa. Nykyisessä tilanteessa toivon kuitenkin satamamme käyttäjiltä pitkämielisyyttä tilanteissa, joissa kaikki ei mene taiole mennyt aivan tiukimpien vaatimusten mukaisesti. Tosiasia kun on, ettei luksusta voi standardin hinnalla saada.
Lämmintä veneilykesää toivottaen
Reino AulaKommodori
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
5
KKuunnnniiaajjäässeenneemmmmee iimm mmeemmoorriiaamm
Kaarlo Kovala 15.1.1926 – 25.3.2008
Oulun Merenkävijät ry:n kunniajäsen Kaarlo Kovala kuoli 25. maaliskuuta 82 vuoden ikäisenä. Kaarlo,tuttavallisemmin Kalle, liittyi Oulun Merenkävijäin jäseneksi 60 vuotta sitten v. 1948. Merenkävijäintoiminnassa Kalle oli kantavia voimia vuosikymmenien ajan. Hallituksen jäsenenä hän oli yhtäjaksoisesti17 vuoden ajan vuosina 1960 – 76, josta kaksi vuotta kommodorina, sekä vielä kolme vuotta vuosina1979 – 81.
Kalle kuului viimeiseen sotaan osallistuneeseen ikäluokkaan ja palveli puolustusvoimissa sodan loppuvaiheessa. Työuransa hän teki sähköasentajana Oulun sähkölaitoksen ja kaupungin rakennusvirastonpalveluksessa.
Kalle oli innokas purjehtija ja purjeveneiden rakentaja. Hän rakensi 1960luvulla itselleen yhdessä eräiden muiden merenkävijöiden kanssa Botnia 6 veneen, jolla hän purjehti yli kolmekymmentä vuottakunnes lopetti aktiivisen purjehdusharrastuksen joitakin vuosia sitten.
Vuonna 1972 tapahtuneen Kiikelin venehallin palon jälkeen OM:n ja OPS:n venesatamatoiminnot siirtyivät Hietasaareen nykyiselle paikalleen. Kalle oli alusta saakka uuden sataman telakkamestari aluksityön ohessa ja eläkkeelle varsinaisesta työstä jäätyään ”päätoimisena”. Telakkamestarin tehtävää Kallehoiti Hietasaaressa yhtäjaksoisesti yli 20 vuotta. Tänä aikana Kalle tuli varmasti tutuksi kaikille satamankäyttäjille ja sen lisäksi suurelle gastijoukolle. Telakkamestarina Kalle tunnettiin ystävällisenä, neuvokkaana ja huumoria ymmärtävänä ja viljelevänä miehenä.
Muista merellisistä harrastuksista on tässä yhteydessä syytä mainita Kallen toiminta Oulun Meripelastusseurassa.
Röytän saaren kehittämiseen Kalle osallistui monella tapaa. OM:n molempien majojen rakennustyöhönhän osallistui aktiivisesti. Edelleenkin käytössä olevat Röytän laitureiden ja polkujen valaistukset ovatpääosin Kallen rakentamia.
Reino Aula
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
6
LLuuiikkaass OOuulluunn MMeellggeessllaaiivvuueeeenn uuuussiinn ttuullookkaass
Oulun Melges 24 laivue on kasvanut talven aikana yhdellä veneellä. Nyt veneitä on Oulussa kolme kappaletta. Joukko purjehtijoita, minä Jussi Ponkala (Jussa), Lukkarilan Kari, Mustosen Mikko (Musse) jaWiikin Henri (Henkka), ostettiin porukalla Niinirannan Antin Patuvene Turusta. Kauppoja tunnusteltiinjo yli vuosi sitten, mutta aika ei vielä silloin ollut kypsä. Pitkään kauppaa hierottiin nytkin.
Voin omalta kohdaltani kertoa syitä, miksi lähdin mukaan tällaiseen venehommaan. Jollamaisella veneellä purjehtiminen on hauskaa. On todella hieno tunne plaanata purjeveneellä. Viime vuosina kilpapurjehdus on entistä enemmän vienyt minua mukanaan. Halu kilpailla muuallakin kuin Oulussa on kasvanut. Pitkä matka ja siihen liittyvät järjestelyt ovat rajoittaneet etelään lähtöä omalla Kiislaveneelläni.Helposti henkilöauton perässä traileroitavan purren tiesin olevan ratkaisun tähän kysymykseen. Olenhaaveillut veneestä, jolla voisi kilpailla lys 1 luokassa. Melgesin tasoituskerroin 1.27 antaa siihen mahdollisuuden. Tosin tällä pulikalla pyöritään radalla, eikä niinkään lyskisoissa. Kimppa ratkoo osaltaangastiongelmaa, helpottaa taloudellisesti ja veneen kunnostustyössä. Koska Oulussa oli jo kaksi Melgesiäja Suomen luokkaliitossa tänä vuonna 22 venettä ja yksityyppikisoissa riittävä osallistujamäärä, oli venetyypin valinta selvä. Ratapurjehdus tuo myös omat uudet haasteet.
Henry Wiik ja Luikas [Jorma Kinnunen]
Veneporukkamme on melkoisen heterogeenisestä. Nyt pitää vain löytää jokaiselle luonteva rooli veneessä. Karihan on kokeneistakin kokenein purjehtija. Hän omaa äärimmäisen hyvän pinnatuntuman, tarkantrimmikäden sekä taktisen silmän. Koska hän on vielä porukan kevein, löytyy hänelle luontainen paikka
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
7
pinnasta. Henkka on pitkä, nuori ja kevyehkö. Pitkillä vedoilla spinnu nousee ja laskee sujuvasti. Mussetaas on porukasta selvästi painavin, joten hänen paikkansa on olla laidalla vastapainona ja touhuta keulalla yhdessä Henkan kanssa. Jussalle jäänee hommia pinnan ja keulan välillä. Laivan konemestarinaMussen epäsäännölliset työjaksot pakottavat ajoittain varamiehistöön. Toistaiseksi ollaan omalla porukalla päästy niin vähän treenaamaan, ettei roolitus ole vielä kunnolla muotoutunut. Toisaalta hyvä niin,koska esteen sattuessa pitäisi korvaava henkilö löytyä joka paikalle. Tulemme kierrättämään porukkaamme jonkin verran eri tehtävissä.
Melges 24 on urheilullinen vene, jossa ei sisätiloja juurikaan ole. Veneessä purjevarustuksena on isopurje, fokka ja genaakkeri. Iso ja genaakkeri ovat veneen painoon nähden suurikokoisia. Fokassa on rullalaite säilytystä varten. Veneen paino on (809 kg) pituuteen (7.32m) nähden alhainen. Hiilikuitua on käytetty muun muassa mastossa, kölievässä ja ulostyöntyvässä keulapuomissa, johon genaakkeri jalustetaan.Kölibulbi painaa noin 300 kg. Kevyestä painosta huolimatta on vene tukevasti rakennettu. Mitään nitkumista ja notkumista ei ole ja esimerkiksi vantit ovat yllättävänkin paksut. Veneen mukana on vakiovarusteena juuri tälle veneelle suunniteltu traileri. Koska veneessä on nostoköli, onnistuu vesillelasku ja nosto nopeasti luiskalta. Meiltäkään tällä vähäisellä kokemuksella ei mennyt kuin tunteroinen, kun veneoli valmiiksi pakattuna. Maston pystytys ja lasku onnistuu käsin ilman nosturia kahdelta henkilöltä. Veneen perämoottori on oltava kilpailuissakin sille varatulla paikalla istuinkaukalon alla.
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
8
Ensipurjehdus 17.4.2008 [Jorma Kinnunen]
Jotta saimme Antin vakuuttuneeksi, että olemme tosissaan venekaupan kanssa, kävin Henkan kanssatammikuussa katsomassa venettä. Luikas oli ollut hallissa käyttämättä useamman vuoden. Sen vuoksi seoli pölyinen ja likainenkin. Antin mielestä kannen pesu on turhaa puuhaa, koska se ei kosketa vettä ja siten vaikuta venevauhtiin. Pohja ja evät oli pidetty hyvässä kunnossa, mutta muuten veneessä käyttö näkyy kosmeettisina koloina rungossa ja mastossa. Antti totesikin Melgeskisailun olevan välillä kontaktilaji. Veneellehän myynti oli kaikkein tärkein asia, koska emme mitenkään osaa kuvitella kuinka paljonhän kaipaa takaisin oikeaan elementtiinsä. Purjevene tykkää muuten siitä, että hänellä purjehditaan.
Toinen reissu Turkuun tehtiin lauantaina 12.4. Tällä välin oltiin kauppakirjat saatu tehtyä ja vene maksettua. Lähdimme Mussen kanssa aamusta ajelemaan Turkuun ja tuomaan hänet uuteen kotiin. Antti antoi kauppaan kuuluneet varusteet mukaan. Taisipa kauppakirjassa lukea, että kauppaan sisältyy veneluokkasääntöjen mukaisessa varustuksessa, kaksi isopurjetta, kolme fokkaa, kolme luokkasääntöjen mukaista genaakkeria ja kaksi Päijännepurjehdusta varten leikattua genaakkeria ja neljä fendaria. Yksi purjepussillinen tuli sekalaista tavaraa. Katsoimme Mussen kanssa toisiamme. Kaikenlaista hilpettä tuli mukana, mutta mitä ne kaikki ovat ja mihin niitä käytetään. Eiköhän ne ajan kanssa paikkansa hae. Puolenyön maissa olimme Oulussa ja ehdimme vielä kaupungille juhlistamaan venekauppaa ja Kärppien voitonjuhlaa.
Sunnuntaina pesimme veneen päältä ja kas, sehän näyttikin hienolta. Itse olisin halunnut, että olisimmekartoittaneet, ovatko kaikki tarvittavat tavarat tulleet mukaan. Kari oli sitä mieltä, että viedään vene rantaan ja laitetaan masto pystyyn. Siinä ne tavarat alkavat hakemaan paikkansa pikku hiljaa. Tähän ajatukseen oli helppo yhtyä, kun alkoi vielä satamaan luntakin. Maanantaista torstaihin lähinnä Kari ja Musse
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
9
rikasivat hänet purjehduskuntoon. Vesillelasku suoritettiin ilman sen kummenpia seromonioita torstaina.Paikalle oli kerääntynyt jokunen tuttu purjehtija.
Tietysti me halusimme päästä heti merelle ja testata minkälaista kyytiä hän meille antaa. Talvihan olipoikkeuksellisen lauha. Jäätilanne oli sellainen, että ensipurjehduksella, siis 17.4, purjehdittiin Kyrönkarin vihreälle asti. Väylä oli auki ainakin kolmikulmalle saakka. Laivaväylän eteläpuoli oli auki melkeinVarjakkaan, mutta pohjoispuolella Nallikarin edessä oli jäät. Jäänmurtaja odotteli horisontissa avustettavia. Annoimme Mussen olla pinnassa, koska työn takia Musse ei juuri ennen kesäkuun puoltaväliä ehdihäntä ajamaan. Pikkasen Mussea jännittikin, kun genaakkerilla tulimme pois pitkin jään laitaa ihan kivaavauhtia, vaikka tuuli oli lähinnä heikkoa. Aaltoa ei muuten avantoon muodostu oikeastaan lainkaan.
Huhtikuun aikana vene ehti olla merellä seitsemänä päivänä. Kinnusen Jore laittoi veneen vesille vappupäivänä ja pidimme neljän päivän purjehdustreenit. Vapun seudun säät olivat todella lämpimät ja uskaliaimmat purjehtivat shortseissa. Tuulet olivat kuitenkin heikkoja. Pääsimme vertaamaan venevauhtiaWetterin kanssa. Luovilla kuljimme heihin nähden ihan hyvin, lenssillä kohtuullisesti, mutta manöövereissä häviämme vielä paljon. Tätä eroahan ei ole mahdollisuus kuroa kiinni muuta kuin harjoittelemalla.
Kauden ensimmäisissä rankingkisoissa Naantalissa Mussea tuurasi Jusspi Pajala [Arto Kiiski].
Istuinkaukalon ergonomia on Melgesissä erinomainen ja heloituskin ihan hyvä. Kippari istuu taaimmaisena ja hänen ulottuville on vedetty säädöt ison skuutille ja levangille sekä takastaagille. Siitä eteenpäintulee genaakkerin skuutit taittoplokin kautta oikeasta suunnasta. Fokan skuutteja varten on rapulukot molemmin puolin venettä, jolloin skuutti saadaan riittävän kireälle ilman vinssejä. Fokkaa varten on skuuttikiskot aivan kajuutan vieressä mahdollisimman sisällä. Kajuutan etuseinästä vasemmalta puolen tulee
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
10
läpi rullafokan sisään vetoköysi ja oikealta puolen genaakkeripuomin ulos ja sisäänvetoköydet. Oikeallapuolella kannella on genaakkerin tack line, genaakkeripuomin kulmaan tuleva köysi. Mastolla on puomin alasvedin, ison gunningham ja genaakkerin nostin. Tässä veneessä masto on muuten käden ulottuvilla noin puolimetriä sitloorasta eteenpäin. Ison ja fokan nostimet ovat kajuutassa sisällä. Keulassa on vieläfokan gunningham säätö. Ison puomiliikin kiristys on puomilla. Veneessä pehmustetut ja löysät kaiteet,jotta roikkuminen laidalla olisi helppoa. Veneen trimmaamisessa käytetään hyvin voimakkaasti vantteja,joissa on pikalukitus säädön helpotamiseksi. Kevyessä kelissä vantit roikkuvat aivan löysällä, joista niitäkiristetään tuulen kovetessa.
Kohta nousee genaakkeri…[Arto Kiiski]
Melgesissä on aika syvä, kapea ja tehokas kölievä, joten vene nousee hyvin tuulee, paljon korkeammallekuin tavallinen perhevene. Pääsylinjoissa on meillä ollut hakemista. Köli on pieni pintaalaltaan, jotenhuonolla vauhdilla sorto on huomatttava. Aallokossa luoviminen voi kyllä olla haasteellista, koska vauhtipitää säilyä. Oulun edustalla on melkein aina matala aallokko, joten pitääköhän hakea Marjaniemestäaallokkokokemusta? Fokan kiristäminen vastakäännöksessä uudelle halssille on todella nopeaa. Kevyessä kelissä käännöksissä huiput käyttävät jollapurjehduksesta tuttua rullakäännöstä. Kohtalaisesta tuulestaalkaen miehistö roikkuu reunalla tasapainottamassa venettä. Reivausmahdollisuutta ei ole, vaan tehonpienennys tapahtuu mastoa ja purjeita säätämällä. Melges reagoi uskomattoman herkästi säätöihin, se mejo tiedetään. Mutta mitkähän ovat oikeat trimmit kussakin olosuhteessa?
Myötätuulessa venettä vauhdittaa noin 60 neliön genaakkeri. Se jalustetaan ulos työntyvään puomiin.Koska genaakkeri on veneen keskilinjalla, täytyy myötätuuleen leikkauksen olla huomattavasti spinnu
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
11
venettä voimakkaampia. Vauhti kasvaa, kun kurssia nostetaan. Samalla lisääntyy myös matka. Optimileikkauskulman kun oppisikin eri olosuhteissa löytämään. Tuulen voimistuessa veneen nopeus kasvaakuin huomaamatta. Jo keskituulessa vene nousee ilman minkäänlaista kynnystä liukuun ja tuulen voimistuessa vauhti vain kasvaa. Jiippaaminen on siinä mielessä helppoa, että ei tarvitse kuin löysätä toinenskuutti ja kiristää toinen samalla, kun vene kääntyy toiselle halssille. Isohan hoituu melkein itsestään.Jostain syystä näinkin yksinkertaisessa manööverissä tulee eroja venekuntien välille. Spinnun jiippaaminen onnistuu harjoittelemalla sen lysähtämättä. Genaakkeri putoaa aina vähäksi aikaa pois vedosta vaiputoaako kaikilla? Ja kuinka pitkäksi aikaa. Melges myös broutsaa helposti genaakkerilla, mikäli kurssinousee liiaksi esimerkiksi jiipin jälkeen tai jos yrittää ajaa liian ylös.
Ensimmäisen kerran pääsimme navakkaan tuulen 5.5. Vapun jälkeisenä maanantaina tuuli pohjoisestavajaat 10 m/s ja saman tien lämpötila putosi viiteen asteeseen. Onneksi Jore halusi liittyä miehistöön tuomaan tarvittavaa itseluottamusta ja kovan tuulen trimmauskokemusta. Rannassa ruuvasimme vantteja kireämmälle. Fokka trimmattiin litteäksi ja ylhäältä päästäväksi. Samoin iso trimmattiin, suoraan sanoen,aivan levyksi. Näillä trimmeillä on uskomaton vaikutus kallistuksen vähenemiseen. Luoviminen oli ensimmäistä kertaa märkää miehistön roikkuessa laidalla. Myötäiseen laskettelimme genaakkerilla. Purjeiden voima oli uskomaton ja vene liukui veden pinnalla kovaa vauhtia. Vauhtia ja tunnetta on vaikea sanoin kuvailla. Se täytyy kokea!
Genaakkerit ylhäällä ihan lähi tuntumassa[Arto Kiiski]
Suomessa Melgesillä purjehditaan valtakunnallista rankingsarjaa, johon sisältyy kahdeksan osakilpailua.Yksi kisa on Naantalissa, kaksi Virossa Tallinnassa, loput Helsingissä tai Espoossa, paitsi yksi, joka onOulussa. Ensimmäiset rankingkisat olivat Naantalissa 1011.5. Pajalan Jussi oli mukana Naantalin ki
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
12
samiehistössä Mussen tilalla. Tarkoituksemme on kiertää näitä kisoja. Olemmepa saaneet epävirallisenkutsun päijännepurjehdukseenkin eräältä viimevuoden nopeimman yksirunkoveneen (Inkalan Jonin porukan Ufo) miehistön jäseneltä. Meillä olisi muutaman vuoden takainen revanssin paikka, mutta aikanäyttää ehdimmekö Päijänteelle. Ja eiköhän vene ole mukana myös jossain Oulun LYSkisoissa jollainmiehistöllä.
Lähdimme asuntoautolla Naantalin rankkareihin. Perjantaiilta ja lauantaiaamu meni hänen rikaamisessaja rutiineissa ennen kisaa. Rataalue, Väiskin aukko, kuvaa hyvin purjehdusaluetta. Tuuliolosuhteet saarien ympäröimällä alueella olivat vaihtelevat, mutta tottakai kaikille samat. Lauantaina 10.5. purjehdittiinkolme lähtöä heikossa tai kohtalaisessa tuulessa. Kymmenen veneen fleetissä olimme jaetulla seitsemännellä sijalla. Onnistuimme hyvin alamerkin kierrossa, lenssivauhdissa ja ajoittain luovilla. Huonoitenmeillä meni ylämerkin kierrot ja ehkä lähdöt. Sunnuntain eka lähdössä olimme kahdeksas ja kahdessaviimeisessä lähdössä jäimme molemmissa viimeisiksi. Jumbosijojen niitti oli epäonnistumiset alamerkillä. Meille tuli hässäkkää heti, kun tuuli oli hiukan voimakkaampi. Tuntui kyllä, ettei luovivauhtikaan ollut ihan kohdallaan. Sijoituksilla ei sinänsä niin väliä, mutta lopputuloksissa emme olleet viimeisiä. Ratakilpailu on tiukkaa taistelua pienin marginaalein.
Kari ja Jussi [Mervi Pajala]
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
13
Suunto cup Helsingissäjäi meiltä väliin. Ainakinminä olin Naantalinreissusta väsynyt.Hommaa riitti myösKiislan kunnostuksessaja purjehduskoulun parissa. Karikaan ei halunnut lähteä Helsinkiin.Alkukevään harjoituksissa Kari oli ollut paljon pinnassa ja ainakinitse haluan jonkun verran harjoitella ennen tosikoitoksia. Jatkossa pitääpyrkiä hiukan laajempaaporukkaan ja roolituksenvaihtoihin, jotta kisamatka ei kariudu yhdentai kahdenkaan henkilönesteeseen.
Seuraava tähtäin ovatkotikisat Oulussa. Sentiedän, että kisajärjestelyt tulevat olemaan erinomaiset. Toivottavastimahdollisimman monivene pääsee tulemaan.
Oulun Melgeslaivuetietenkin toivoo, että venemäärä lisääntyisi täällä. Jos tunnet kiinnostusta urheilulliseen, muttayksinkertaiseen, helpostitraileroitavaan, vahvastirakennettuun, mutta kevyeen veneeseen ja tykkäät vielä tiukasta, tasaisesta ratakilpapurjehduksesta neljän tai viiden hengen miehistölläetenkin Etelä Suomessa, mutta jatkossa myösOulussa, on Melges 24paras valinta.
Uusi MelgespurjehtijaJussi Ponkala
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
14
PPoohhmmaarriinn rraannkkiinngg OOuulluussssaa
Maailman pohjoisimmat Melges 24 rankingkisat kautta aikojen järjestettiin 14.15.6. 2008 Oulussa. Kisoihin osallistui 6 venettä.
Lähtö [Markku Vimpari]
Ylämerkillä [Markku Vimpari]
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
15
Samalla halssilla. [Markku Vimpari]
Makkaranpaistoa rannassa ensimmäisen kisapäivän jälkeen.
Lopulliset tuloksetSija Tunnus Veneen nimi Kippari Seura yht.1 FIN316 Taen Uusikaupunki Henri Jerimoff UPS 1 1 1 2 3 1 92 FIN236 Wetteri Jorma Kinnunen OM 2 3 2 2 1 2 123 FIN650 Fonecta Finder Tomi Hakola EMK 2 4 3 3 1 4 174 FIN437 Nangijala Patric Bäck EMK 3 4 1 5 6 2 215 FIN289 Luikas Kari Lukkarila OM 6 5 4 4 5 3 276 FN597 Imagination Timo Saukkonen OM 4 5 3 5 4 6 27
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
16
AAmmaattöööörrii aaaallllooiillllaa
Kaikki paitsi purjehdus on turhaa – sanonta, jonka todenperäisyys on aina kiinnostanut minua. Sen selvittäminen oli yksi syy osallistua Oulun Merenkävijöiden järjestämälle purjehtijakurssille. Toinen liikkeelle paneva voima oli kurssin aiemmin käynyt kollega, joka kehui purjehdusta loistavana harrastuksena. Päätökseni sinetöi tieto, että osallistujat saisivat olla häpeilemättä täysin kokemattomia, eikä omaavenettäkään tarvittaisi. Kaiken tämän lisäksi oppisin lisää itsestäni sekä kyvyistäni merellä. Minulla eisiis ollut mitään perusteltua estettä ottaa vastaan uusi tervehenkinen harrastus.
Tytti pinnassa.
Oikealla kurssillaEnsimmäisenä kokoontumisiltana oli mukava huomata, että osallistujat edustivat laajaa kirjoa. Mukanaoli muun muassa aloittelijoita, ikäisiäni nuoria naisia, kokeneempia pariskuntia, osa veneellisiä ja osaveneettömiä. Helpotti huomattavasti olla samalla lähtöviivalla monen muun kanssa ja samaan aikaansain kuunnella jo asiaan vihkiytyneiden kokemuksia sekä heidän innostaan oppia lisää. Oletukseni on, että purjehdukseen hurahtaneista enemmistö on varttuneempia miehiä ja siinä sivussa heidän perheensä.Ovathan ns. ruuhkavuodet takana ja veneen omistaminen melkoinen sijoitus. Joillekin se voi olla elä
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
17
mäntapa, jossa ei kuluja lasketa. Uskon myös, että jos Perämeren säät sallisivat, joissain laivoissa kaiketiasuttaisiin.
Kurssin ohjelmapaketti oli tiivis ja täynnä monelle uutta asiaa. Silti se sisälsi loogisessa järjestyksessäkaiken oleellisen. Ensin opettelimme sisätiloissa teoriaa, jota loppujakson purjehdustunneilla testasimmekonkreettisesti käytännössä. Materiaaliksi saatu Purjehduksen opas tuntui alussa vieraan kielen oppikirjalta. Käytännön aikana tarpeellinen termistö tuli kuitenkin tutuksi. En tosin vieläkään muista kaikkiauusia sanoja mutta osaan jo kuullessani yhdistää ne usein oikeisiin manöövereihin tai paikkoihin.
Teoriatunneilla ensimmäinen iso ahaaelämys oli purjehduksen fysiikan lait, joita en ollut aiemmin erityisesti ajatellut. Kuulostaahan purjehdus myötätuuleen kaikkein tehokkaimmalta menosuunnalta jakuinka kenenkään onnistuu vastatuuleen purjehtia? No nyt ymmärrän, miten maailmoja on valloitettu javaltameriä ylitetty... Monista muistakin opeista on varmasti hyötyä arkielämässä, esimerkiksi erilaistensolmujen sitomisesta ja hätätilanteissa käyttäytymisestä ja kaiken ohessa toisten huomioonottamisesta.
Maata näkyvissäEnsimmäiset päivät veneellä harjoittelimme kohtalaisen kokoisissa aalloissa sekä napakassa tuulessa.Oli aika rytäkkää, kun teimme käännöksiä tiiviiseen tahtiin, kukin vuorollamme ja eri tehtäviä hoitaen.Harjoitukset alkoivat sujua kierros toisensa jälkeen aina sulavammin, joten määrä takasi laadun. Mustelmia tosin sain laskea vielä viikon päästä kurssista. Päättäjäispäivän matkapurjehdukseen saimme onneksemme loistavan aurinkoisen kelin. Meno oli leppoisaa ja sain kokea kuinka matkanteosta voi nauttiamaisemia katsellen, eikä vain pelkästään navigoiden.
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
18
Aivan ensimmäisellä purjehduskerralla rantauduimme Varjakan saareen, jossa oli tunnelmallista syödäeväitä ja rentoutua ensimmäisen jännittävän opetusjakson jälkeen. Köysien kiskominen vaatii todellakinenergiaa. Toisen päivän lounaspaikkamme oli urbaanimpi maisema, Toppilan satamaallas. Laivakolonna kiinnosti kovasti rantaasuntojen asukkeja ja kameroille riitti käyttöä. Kolmannella purjehduksellapäätimme keskittyä olennaiseen ja söimme veneessä, tosin aikataulukin vaikutti tähän päätökseen. Kellon Kiviniemen kalasatamassa emme siis ehtineet käydä, mutta totesimme sinne pääsyn olevan helppoamaitsekin.
Aallonharjalla ja pohjallaParasta kurssissa oli tietysti purjehdus, jossa sain itse ohjata veneen kulkua. Veneeseen tutustuminen,pääsy aallokkoon sekä raikkaaseen meriilmaan vastasivat juuri kaikkea sitä, mitä olin odottanutkin. Kunoli lämmin vaatetuskin päällä, ei mikään pilannut tunnelmaa. Merellä on aina kylmempää, kuin mantereella, vaikka kuinka hellepäivältä tuntuisi. Senkin tietysti opettelin kantapään kautta.
Yhteistyön sujuvuus oli yksi mukavimmista kokemuksista vesillä. Kun miehistö pelaa hyvin yksiin, sujuu kaikki joutuisasti kuormittamatta ketään liikaa. Ainakin omassa porukassani uskalsin olla juuri niintyhmä, kuin kokemukseni puolesta olin. Aiemmin purjehtineet osasivat kysyä meille kaikille tarpeellisiakysymyksiä. Opettajallakin oli hermot hallussa, jos ei aina kaikki ihan nappiin mennytkään ja suklaatasyötettiin heti, jos ote alkoi herpaantua.
Henkilökohtaisesti hankalinta oli suunnan hallinta nopeissa tilanteissa ja merimerkkien tulkinta. Hyväperuskunto on myös aivan ehdoton, sillä välillä voi tulla raskaitakin operaatioita eteen. Varovaisuutta eivoi liikaa korostaa, sillä se ei kummoista huolimattomuutta vaadi, kun päätyy toisten poimittavaksi veteen. Aivan loppupurjehduksen finaalissa oli sattua haveri ja meinasin saada näyttävän muiston kurssista,kun vahinkojiipissa puomi köysineen sipaisi salamannopealla voimalla nenänpäätäni. Nelitonnisen purjeveneen ohjaus moottorilla oli myös jännittävää, kun poijuun kiinnitys tai laiturille tulo pitäisi saada sujumaan tasaisesti. En kuitenkaan näe purjehduksessa mitään muuta ikävää, kun ettei se ole kovin helpostitoteutettavissa ilman omaa venettä. Ja ettei purjehtiminen onnistu Suomessa vuoden ympäri.
Tuuliajolle?Toiveeni on pysyä aktiivisena ja hankkiutua mukaan purjehduksille, kun vain miehistöä tarvitaan. Yksitiistaipurjehdus on jo takana ja mukavasti meni toisentyyppiselläkin veneellä ja kokemusta tuli taas himpun verran lisää. Toivottavasti kurssilta ja tulevilta purjehduksilta saamani oppi pysyy muistissani taukojenkin jälkeen. Tosin ainahan voi kysyä itseään viisaammilta, samassa veneessä kun ollaan. Pienessä tilassa jokaisen mukavuus riippuu myös toisesta. Yksinpurjehtijat sitten erikseen ja hatunnosto heille.
Joka kerta kurssilta kotiin päästessäni olin yhtä aikaa väsynyt sekä onnellinen, säästä huolimatta. Kiitänlämmöllä kaikkia kurssin järjestäjiä ja osallistujia hyvästä hengestä sekä innostuneesta asenteesta. Erityisesti kiitän Otiumin miehistöä sekä opettajaani Leilaa. Toivon kaikille suotuisia tuulia ja niitä hyviä väyliä elämään.
Tytti Bräysy
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
19
Purjehtijakurssi 2008 Toppilansalmessa lounastauolla toisena purjehduspäivänä.[Jorma Kinnunen]
KKiillppaaiilluulliisseennssssii tteekkeeee kkiillppaaiilluuiihhiinn oossaalllliissttuummiisseessttaa hheellppppooaa
Kevään aikana on ollut monenlaista keskustelua ns. kilpailulisenssistä – on puhuttu puolesta ja vastaan.Kesän alussa saatiin edelleen myös OTPS mukaan tuohon lisenssikäytäntöön, mutta tuo lupaus ei katakuin tämän kilpailukauden. Syksyllä tullaan vääntämään tästä asiasta Perämeren piirin kokouksessa. Lisenssimahdollisuus tekee kilpailuihin osallistumisesta helppoa, sillä ilmoittautumisen jälkeen ei tarvitsemaksaa joka kerta erillistä osallistumismaksua.
Perämeren purjehtijat sopivat vuonna 2001 kilpailulisenssistä seuraavasti: Lisenssi on oman purjehdusseuran ja purjehtijan välinen sopimus, jonka purjehtija lunastaa omasta (edustamansa purjehdusseurants. minkä seuran venerekisteriin kyseinen alus on merkitty ja katsastettu) seurasta toukokuun viimeiseenpäivään mennessä. Lisenssillä saa purjehtia kaikissa pohjoisen alueen kilpailuissa, riippumatta kilpailunjärjestävästä seurasta. Lisenssi ei kata MM, PM tai SMkisoja eikä näiden rankingeita.
Merenkävijöillä lisenssin hinta on tänä kesänä 50 € köliveneeltä ja 0 € kevytveneeltä. Henkilö, jolla eiole lisenssiä, maksaa osallistumismaksun aluesuosituksen mukaan, joka on 5 € kevytveneeltä ja 10 € köliveneeltä / kilpailu.
Kevään neuvotteluiden vuoksi lisenssin hankintaaikaa on nyt pidennetty ja lisenssin voi vielä lunastaakesäkuun loppuun mennessä. Lisenssi maksetaan OM tilille Nordea 205018125927 viitenumeroa 302248 52198 käyttäen. Kirjoita viestikenttään oman veneesi nimi ja purjenumero. Tässä vaiheessa eimuuta kuin nopeasti lisenssiostoksille ja aktiivinen kilpailukesä käyntiin!
Kilpailupäällikkö
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
20
Laura Santala harjoittelemassa Oulun edustalla. [Jorma Kinnunen].
Laura Santala on ensimmäisenä oululaisena purjehdusurheilijana Kastellin urheilulukiossa. KevätkaudenLaura on opiskellut ja harjoitellut Mäkelänrinteen urheilulukiossa, harjoittelupaikkana on ollut EPS:nvalmennuskeskus Espoossa.
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
21
Pekka Kauppi miehistöineen osallistuu tämän vuoden Gotland Runtiin Busybodyveneellään (X41).Miehistössä ovat mukana kuvassa olevat Hannu Lounila ja Pekka Kauppi sekä Sampo Valjus, Mika Viide, Antti Laurila, Jari Puttonen, Pekka Myllylä ja Jorma Kinnunen.[ Jorma Kinnunen]
KKiiiinntteeää kkiillppaappuurrjjeehhdduussrraattaaOlemme merkinneet kiinteän harjoittelu ja kilpailuradan Nallikarin edustalle. Rataa käytetään kevyenkaluston (juniorit) ja pienten köliveneiden harjoituksissa ja kilpailuissa. Rata on Oulun Merenkävijöidenlisäksi myös ainakin Oulun Purjehdusseuran ja Oulun työväen pursiseuran käytössä. Alla kuvassa punaisella näkyvän rataympyrän (halkaisija 1 mpk) on sijoitettu väylien ulkopuolelle ja on n 8 metrin vedessä.Poijut ovat keltaisia erikoismerkkejä ja sijaitsevat 45 jaolla seuraavissa koordinaateissa:
Keskiö 65.01.830 25.23.000Pohjoinen 65.01.330 25.23.000Etelä 65.00.830 25.23.000Itä 65.01.330 25.24.200Länsi 65.01.330 25.21.800Lounas 65.00.980 25.22.200Luode 65.01.700 25.22.200Koillinen 65.01.700 2523.900Kaakko 65.00.980 25.23.900
Kyrönkari
Hermanni
Hietasaari
Vihreäsaari
Mustasaari
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
22
PPeetttteerrii ppaauuhhaaaa
Pysy ajan tasalla tilaa OM:n uutiskirjeYhdistyksen tiedotuksen tehostamiseksi pyrimme saamaan mahdollisimman suuren osan yhdistyksen jäsenistä uutiskirjeen tilaajiksi. OM:n uutiskirjeitä lähetetään säännöllisen epäsäännöllisesti ja niissä kerrotaan aina yhdistyksen ajankohtaisista tapahtumista.
Uutiskirjeen saat tilattua Oulun Merenkävijät ry:n kotisivulta osoitteesta www.oulunmerenkavijat.fi.
Rahastonhoitaja ohjeistaaMuistutan taloudenhoitajan ominaisuudessa muutamasta tutusta asiasta, mitä yhdistyksemme rahahanojen hallintaan liittyy.
1. Maksut OM:n tililleTehdessäsi suorituksen Oulun Merenkävijät ry:n tilille, muista aina käyttää viitenumeroa jos sellainen onsinulle annettu. Mikäli suoritat maksun ilman viitenumeroa, erittele maksun viestikenttään mahdollisimman kattavasti mitä ja miksi olet maksun suorittanut. Oikeilla suorituksilla vähennetään vahinkokarhujenmäärä nollaan sekä tehdään reskontran hallinnasta ja tulojen seurannasta helpompaa. Useimmiten viestinsisällöksi riittää ostettu tuote ("perälippu", "NautilusCup"), ostaja ja veneen nimi.
2. Kulukorvaushakemukset yhdistykselleYhdistyksen jäsenillä on erilaisissa tilanteissa mahdollista tehdä kulukorvaushakemus yhdistyksen hallitukselle esimerkiksi kurssin tai koulutuksen matkakuluista. Hakemus osoitetaan yhdistyksen hallitukselle, joka käsittelee sen seuraavassa kokouksessaan. Hakemuksessa tulee olla mukana alkuperäiset tositteetaiheutuneista kuluista, erittely tositteiden sisällöstä, hakijan tilinumero sekä vapaamuotoinen selvityskorvauksen hakemisperusteista. Hakemus tulee allekirjoittaa ja päivätä. Hallitukselle toimitettuja tositteita ei palauteta, jos kulukorvaus päätetään maksaa.
Merenkävijöiden tuotekauppa avataanOulun Merenkävijät ry avaa jäsenilleen oman tuotekaupan. Tuotekaupasta voit tilata monenlaista merenkävijälle sopivaa vaatetusta ja tuotevalikoimaa laajennetaan kysynnän ja toiveiden mukaan. Jäsenille tarjotaan myös mahdollisuutta saada kauppaan itse kehitetty vaate myyntiin. Halutessasi esimerkiksi omallalogolla / tekstillä varustetun tpaidan veneesi miehistölle, ota yhteyttä taloudenhoitajaan.
Tuotekaupan valmistus ja toimitusvaiheet on ulkoistettu kokonaan ja tuotteiden ostaminen vaatii erillisen sisäänkirjautumisen kauppaan. Jokaisesta tuotteesta tulee pieni provisio yhdistykselle. Ostettujentuotteiden hintaan lisätään postimaksu ja tuotteet toimitetaan kotiovelle muutaman arkipäivän kuluessatilauksesta (toimitusaika max. 2 viikkoa).
Petteri ParhiTaloudenhoitajaWebmaster
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
23
EEnnssiieesskkaaaaddeerrii jjaa ttaallkkoooott
Oulun Merenkävijöiden majalla oli lauantaina 7.6 majan siivous/kunnostus talkoot, eli maja viritettiintalven jäljiltä käyttökuntoon. Järjestimme menomatkalle ns. ensieskaaderin, jotta mahdolliset uudet veneilijät uskaltaisivat laajentaa reviiriänsä ja käydä majallamme. Joukkoon olivat tervemenneitä myös sellaiset veneet, jotka ovat Iin Röytässä jo aikaisemminkin käyneet. Eskaaderille osallistui kolme purjevenettä ja kokemus kuulosti mukavalta.
Ensieskaaderi kohtasi Alexandran Sudenväylässä.Oikealla S/Y Carina
Piha siistittiin Kummalla mahdottomampi kuorma? Toivottavasti juhannuksena voidaan polttaa kokko!
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
24
Nuotiopaikalle rakennettiin lattia Petteri taittelee kuoria Merenkävijäin CD:ille. Talkoolaiset saivat CD:n muistoksi.
nähtiin haloilmiö Annukka antaa viireille kyytiä.
Majan isäntä Ilkka Wallenius Illalla paistettiin makkaraa
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
25
KKaattssaassttuukksseessttaa
Katsastuksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää veneilyturvallisuutta ohjaamalla ja opastamalla veneilijöitä veneidensä hoitoa, varustamista ja varusteiden käyttötaitoa koskevissa asioissa sekä turvallisuusmyönteisten asenteiden omaksumisessa.
Katsastuksen tärkeimpänä perusteena on Merilain 8 §: "Aluksen tulee, sitä merenkulkuun käytettäessä,olla niin rakennettu, varustettu, miehitetty, lastattu ja vaadittavin tarvikkein varattu, että ihmishenki jaomaisuus voidaan, ottaen huomioon sekä kulkuveden laatu että liikenne, johon alusta käytetään, katsoaturvalliseksi".
Vastuu veneestä ja siinä olevien henkilöiden turvallisuudesta on veneen omistajalla tai haltijalla, ja kulussa oltaessa päällikkönä toimivalla. Katsastus ei vapauta heitä tästä vastuusta. Päällikön on ennen purjehdukselle lähtöä parhaansa mukaan varmistauduttava siitä, että vene on täysin kunnossa, merikelpoinen ja riittävästi varustettu sekä miehitetty.
Kilpailussa noudatettavista katsastusohjeista määrätään kilpailukutsussa. Kilpailuturvamääräysten mukainen katsastus koskee vain kulloistakin kilpailutapahtumaa eikä korvaa sen ulkopuolella näiden sääntöjen mukaista katsastusta.
KatsastusmenettelyKatsastus jaetaan peruskatsastukseen ja vuosikatsastukseen. Katsastus tehdään purjehduskauden alussakesäkuun loppuun mennessä, ja se on voimassa seuraavan vuoden kesäkuun loppuun. Seura voi harkintansa mukaan myöntää pidennystä katsastuksen voimassaoloon tai poikkeuksia katsastuskaudesta. Katsastettu vene merkitään vuosittain kotiseuran venerekisteriin, jolloin vene saa oikeuden käyttää seuransalippua. Katsastuksen suorittavat seuran siihen valtuuttamat, katsastajakurssin käyneet katsastajat, joillaon liittojen myöntämä katsastajalupa. Vene voidaan katsastuttaa myös vieraan seuran katsastajalla.
PeruskatsastusPeruskatsastus tehdään joka viides vuosi, sekä silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekisteröintiseuraa, tai jos vene on vaurioitunut. Seura voi myös peruskatsastuttaa veneen aina kun siihen katsotaanolevan aihetta. Peruskatsastus tehdään kaksivaiheisena, toinen runkokatsastuksena veneen ollessa maissaja toinen veneen ollessa vesillä purjehdusvalmiina. Runkokatsastuksessa tarkastetaan ulkopuolelta veneen runko, ohjauslaitteet, voimansiirtolaitteet ja läpiviennit. Sisäpuolelta tarkastetaan vastaavat kohteetsekä moottori.
VuosikatsastusVuosikatsastus tehdään joka vuosi veneen ollessa purjehdusvalmiina, jolloin tarkastetaan turvallisuuteenvaikuttavat varusteet ja laitteet. Lue lisää katsastuksesta SPL:n sivulta.
Miten valmistaudun veneeni katsastukseen?
• Huolehdi katsastusmaksun maksamisesta etukäteen seuran tilille, Nordea 205018125927. Käytä viitenumeroa 3 02248 43275 Maksu on 15 €, kevytveneille 10 €.
• Varaa aika katsastukseen huoltorakennuksen kuistilla olevaan listaan. Katsastuksessa menee noinpuoli tuntia.
• Ota etukäteen esille katsastusvarusteet, katsastuspöytäkirja edelliseltä vuodelta, tämän vuoden katsastusmaksukuitti sekä vakuutusmaksukuitti.
KatsastuskriteeritKatsastajien säännöt ovat selkiytyneet ja selviä ohjeita katsastuksen keskeyttämiseen ja hylkäämiseen onannettu. Tässä joitain poimintoja katsastusvaatimuksista:
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
26
• Palonilmaisin on pakollinen kaikissa veneissä, joissa yövytään. Veneisiin, joissa on nestekaasutoimisia laitteita, suositellaan kaasuhälytintä.
• Palosammuttimien paikat tulisi merkitä, jos ne ei ole suoraan näkyvissä.• Suoranaiset turvallisuuteen vaikuttavat varustepuutteet aiheuttavat katsastuksen keskeyttämisen välit
tömästi. Katsastus jatkuu, kun puutteet on korjattu. Esim. pelastusvälineet; ankkurit, airot tai melat,tarkastetut sammuttimet, sammutuspeite, hätäraketit, nestekaasujärjestelmän tarkastus, kulkuvalot,vedentyhjennysjärjestelmä ja vastaavat asiat pitää olla kunnossa.
KatsastajammeKatsastuspäällikkö Timo Pukari, 0400384438Katsastajat: Jari Heinonen 040 5532 827, Heikki Koivurova 0504125872, Risto Laitila 0456519430, Jorma Lämsä 0400 844 236, Juhani Lämsä, Pekka Niiranen 0400 687 646, Juha Ranta 0505248818Venerekisterivastaava: Juha Kinnunen 040 7716486
Katsastukset alkoivat tiistaina 3.6. 2008 klo 18 ja jatkuvat kesäkuun ajan tiistai ja keskiviikkoiltaisin.Juhannusviikolla katsastetaan myös maanantaina.
Katsastuspäällikkö tarkastaa mm. rakettien päiväyksen.
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
27
KKääyy mmaaiissttrraaaattiissssaa eennnneenn llookkaakkuuuuttaa 22000088!!
Veneiden rekisteröinti laajeni 1. lokakuuta 2007. Rekisteröintipakko koskee jatkossa entistä suurempaamäärää veneitä, ja ennen rekisteröimättömät veneet on ilmoitettava rekisteriin vuoden 2008 lokakuun alkuun mennessä. Myös ennestään rekisterissä olleiden veneiden tiedot pitää päivittää lokakuun alkuun2010 mennessä.
Veneiden rekisteröinti lähimmässä maistraatissaVeneen omistajan on ennen uuden veneen käyttöönottoa tehtävä veneestä rekisteriilmoitus kotikuntansamaistraattiin. Rekisteriilmoituksen voi jättää myös mille tahansa maistraatille tai sen palveluyksikölle.
PohjoisPohjanmaan maistraatti, Oulun yksikköIsokatu 4PL 7890101 OULUAvoinna mape klo. 09.00 16.00pohjois[email protected]
Rekisteröitävät veneetVene rekisteröidään, kun sen moottorin teho on vähintään 15 kilowattia (20 hv) tai pituus vähintään 5,5metriä. Vene, jossa on pienempitehoinen moottori, voidaan myös rekisteröidä. Rekisteröintivelvollisuuskoskee myös muita koneellisia vesikulkuneuvoja, mm. vesiskoottereita, joiden koneteho on vähintään 15kilowattia.
Tehtyään ilmoituksen omistaja varustaa veneensä saamallaan rekisteritunnuksella. Alkuperäinen rekisteritodistus on oltava mukana veneellä liikuttaessa. Uusi venerekisteröintikäytäntö ei vaikuta veneen purjetunnukseen. Viranomaisten myöntämää rekisteritunnusta ei tule kiinnittää purjeeseen vaan ainoastaannäkyvään paikkaa veneen runkoon. Purjetunnuksia myöntää edelleen Purjehtijaliitto.
Muutosilmoitus kuukauden kuluessaJos venerekisteriin merkityissä seikoissa tapahtuu muutos, muutoksesta on kuukauden kuluessa ilmoitettava asianomaiselle maistraatille. Jos veneen omistajan kotikunta muuttuu, omistajan on tehtävä uusi rekisteriilmoitus asianomaiseen maistraattiin.
Käyttökelvottoman veneen rekisteritodistus palautettavaJos rekisteriin merkitty vene tuhoutuu tai tulee pysyvästi käyttökelvottomaksi, omistajan on viipymättäilmoitettava siitä asianomaiselle maistraatille ja samalla palautettava rekisteritodistus.
http://veps.fma.fi/portal/page/portal/veneily/rakenne_varusteet/rekisterointi
Lisätietoja:merenkulkuneuvos Aila Salminen,puh. (09) 160 28491 tai 040 572 0166
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
28
HHuuvviivveenneeiissssää eeii eennääää ssaaaa kkääyyttttääää kkeevvyyttttää ppoollttttooöölljjyyää
Huviveneissä ei enää tänä vuonna saa käyttää dieselöljyä lievemmin verotettua kevyttä polttoöljyä eli ns.löpöä. Dieselöljyyn siirtyminen toteutetaan joustavasti siten, ettei huoltoaseman pitäjien eikä veneilijöiden tarvitse vaihtaa säiliöissään 1.1.2008 olleita polttoaineita eikä säiliöitä tarvitse pestä polttoöljyn värija merkkiaineiden poistamiseksi. Veneen tankissa olleen polttoaineen voi siis käyttää loppuun ilmanvuoden alussa voimaan tulleessa laissa yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta tarkoitettua maksuseuraamusta.
Veneilijän on syytä säilyttää 1.1.2008 jälkeen hankkimiensa polttoaineerien osto yms. tositteet mahdollista viranomaisvalvontaa tai selvityksiä varten.
Polttoaineiden käyttöä valvovat tulli, poliisi ja rajavartioviranomaiset. He saavat tehdä käytettävänpolttoaineen lajin selvittämiseksi tarpeellisia polttoaineen ja aluksen tarkastuksia. Ne tehdään yleensä ottamalla näyte polttoainesäiliöstä. Jos huviveneilijän todetaan käyttävän dieselöljyä kevyemmin verotettua polttoainetta, hänelle voidaan määrätä veroseuraamuksena valmistajan ilmoittaman konetehon mukaan porrastettu polttoainemaksu, joka on vähintään 750 euroa ja enintään 4 000 euroa. Se kannetaan jokaisesta havaitusta käyttökerrasta. Polttoainemaksua voidaan korottaa enintään 50 prosentilla ja erityisentörkeissä tapauksissa 100 prosentilla, jos väärää polttoainetta todetaan käytetyn toistuvasti.
Kevyen polttoöljyn ja moottoripolttoöljyn käyttökielto huviveneissä perustuu siihen, että Suomen saamaenergiaverodirektiivin mukainen poikkeuslupa käyttää yksityisissä huviveneissä lievemmin verotettuapolttoainetta on umpeutunut. Poikkeusluvan päättyminen koskee noin 25 000 huvivenettä. Näille koituuvuosittain keskimäärin 160 euron lisäkustannukset. Bensiinikäyttöisten huviveneiden polttoaineen verotusta poikkeuksen päättyminen ei muuta.
http://www.tulli.fi/fi/03_Yksityishenkilot/07_Huviveneilijat/index.jsp
Kellon Kiviniemen polttoaineasemalla tankkaamalla tuet Kiviniemen meripelastusyhdistystä.
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
29
JJäässeenniissttöönn ––eerriittyyiisseessttii jjuunniioorriieenn ttaarrppeeeett tteellaakkkkaaaalluueeeenn kkeehhiittttäämmiisseekkssii lliissttaattttiiiinn ttaallvveellllaa
OPS:n ja OM:n Telakkasäätiön sääntöjen toinen pykälä kuuluu seuraavasti:
Säätiön tarkoituksena on edistää purjehdus ja moottoriveneurheilun leviämistä laajempien kansankerrosten ja erityisesti nuorison keskuuteen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö rakentaa telakan ja venesuojat tarpeellisine laitteineen sekä veneilypaviljongin ja huolehtii niiden asianmukaisesta hoidosta jakunnosta.
Oululaista junioritoimintaa ollaan nyt nostamassa uuteen kukoistukseen monella eri rintamalla, monessaeri muodossa oululaisten veneilyseurojen yhteistyönä. Yhteisenä tavoitteena on saada uusia innokkaitalapsia ja nuoria kiinnostumaan purjehduksesta harrastuksena ja/ tai mielenkiintoisena kilpaurheilumuotona. Seurojen junioritoiminnan kehittämisen lisäksi on nyt kiinnitettävä huomiota myös junioritoiminnassa tarvittavien fasiliteettien / puitteiden tarkoituksen mukaisuuteen. Näitä puitteita ovat:• kaluston säilytys kesä ja talvikaudella.• kaluston vesillelaskumahdollisuudet; laiturijärjestelyt ja tarkoituksenmukaiset kevytveneluiskat• sosiaalitilat
Kevytveneiden säilytys Johteenpookin edustalla ei ole enää mahdollista, koska nurmi on kaupungin aluetta, jossa veneiden säilytys ei ole sallittua. Lisäksi vakuutusyhtiöt ovat sanoneet, että jos veneet ovatpuomien väärällä puolella, niin ne eivät ole suljetulla alueella, eikä niiden häviämistä (mahdollista varkautta) korvata. Tänä kesänä juniorikalusto on ollut OTPS:n rannassa, jossa kaluston säilytys luiskan välittömässä läheisyydessä on ollut mahdollista. Ei voida ajatella, että juniorit vetäisivät veneitään useitakymmeniä metrejä pitkin epätasaista pintaa vaikka rantakärryt onkin vesillelaskussa käytössä. Avovesikauden päätyttyä kalusto pitää saada suojaan. Veneet voidaan säilöä talveksi tiiviistikin, jos sitä vartenon tehty sopiva kehikko.
Avovesikaudella tarvitaan myös suojaisaa varastotilaa, jossa voidaan esim. purjeita kuivattaa purjehdusten välillä, jotteivät purjeet turhanpäitten homehdu. Myös kevytvenepurjehduksessa välttämättömillemärkäpuvuille tulee olla kuiva tila. Varastossa ei voi olla maalattia, koska kalusto tarpeettomasti vaurioituu, kun juniorit joutuvat kehittyvin taidoin siirtelemään harjoituksissa käytettävää kalustoa. Varaston tulee olla lukittava, jotta myös omat purjeet ja puvut uskaltaa sinne turvallisesti jättää.
Purjehtijat tietävät, että purjehdukseen tarvitaan kelin mukaiset vaatteet, jotka puetaan päälle rannassa,purjehtimaan lähtiessä. Köliveneessä tämän voi tehdä veneessä, mutta kevytveneessä se ei onnistu. Kevytveneillä purjehtijat tarvitsevat puku ja peseytymistilat, eivätkä murrosikäiset tytöt ja pojat voi peseytyä samassa tilassa – eikä ole myöskään kohtuullista pitää tyttöjä märkänä, kun pojat vaihtavat vaatteita tai toisinpäin. Siksi tarvitaan omat peseytymis ja pukeutumistilat molemmille sukupuolille. Vammaispurjehtijoiden tarpeet voidaan ottaa huomioon esim. naisten sosiaalitiloja suunniteltaessa. Pukuhuoneissa tulee olla lukittavat kaapit henkilökohtaisten tavaroiden säilyttämistä varten purjehdusharjoitustenaikana.
Junioreiden on pystyttävä itse – tai toinen toistaan avustaen – saamaan purjehdusharjoittelussa tarvittavakalusto veteen. Luiskan tulee olla lähellä kaluston kesäsäilytyspaikkaa ja reitin veteen tulee olla ”pehmeä”. Luiskassa ei voi olla epätasaisuuksia, jotka tarpeettomasti kolhivat kalustoa. Luiskan välittömässäläheisyydessä tulee olla laituri, josta purjehtija pääsee veneeseen ja voi lähteä purjehtimaan.
Junioritoiminta on seuroissa nyt painopistealueena, mutta maksava enemmistökin haluaa palveluita. Tulevana kesänä olisi hyvä saada Johteenpooki palvelemaan jäseniä. Seurat tarvitsevat alueella toimistot, jossa voidaan hoitaa paperiasioita ja myydä perälippuja. Olisi hienoa, jos salissa olisi vitriinit, joissakiertopalkinnot voisivat olla ilmavasti lukon takana. Sali tarvitaan edelleen kokouksille, koulutustilaisuuksille ja juhlatilaisuuksiin. Salissa tarvitaan datatykki / projektori, jolla voidaan heijastaa valkokan
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
30
kaalle esim kokouksissa käsiteltäviä /esiteltäviä asioita / suunnitelmia, koulutusmateriaalia tai valokuviaPC:ltä. Suurta valmistuskeittiötä ei Johteenpookissa tarvita, jolloin keittiöneliöitä voidaan hyödyntäätoimistotiloihin. Saunan käyttö olisi kätevämpää, jos sisäänkäynti tapahtuisi sisäkautta.
Jäsenet joisivat rannassa mielellään silloin tällöin kahvia veneen kunnostuksen, purjehduksen ja rannassaporisemisen lomassa. Johteenpookin keittiö voisi olla jäsenten ja mahdollisten vierasveneilijöiden käytettävissä, jos sinne ei saada telakkasäätiön valtuuttamaa kahvinkeittäjää tulevalle kaudelle.
JKTalven aikana Johteenpookiin hankittiin videotykki, jota on jo käytetty useassa kokous ja koulutustilanteessa. Luvassa on myös kevytveneluiska, mutta se ei valitettavasti ehdi käyttökuntoon ennen Melgeskisoja. Huoltolaituri nosturin molemmin puolin on korjattu, nyt se ei jääne veden alle korkeammallakaanvedellä. Toiveita on, että huoltorakennukseen remontti toteutetaan lähivuosina. Juniorit tarvitsevat pukuja peseytymistilat – joita tietenkin saisivat käyttää myös seniorit ja vierasveneilijät. Kevytvenekalustonsäilytys ja välineiden kuivatusmahdollisuuksien puuttuminen on nyt kaikkein harmittavin asia.
MMaarrjjaanniieemmeenn vviieerraassvveenneessaattaammaaVierasvenesatamassa on noin 50 venepaikkaa, jätepiste, vesi ja sähköpiste, septitankin tyhjennysmahdollisuus, sauna, suihkut, wc, keittiötilat sekä veneenlasku ja tankkauspaikat. Sataman omistaa Hailuodon kunta ja toiminnasta vastaa Luotokeskus. Sataman palveluihin liittyvät maksut, koodit ja avaimethoidetaan Luotsihotellin vastaanotosta.
Marjaniemen alueella toimii opaspalvelu, jonka on järjestänyt yhdessä Oulun kaupunki ja Hailuodonkunta. Opas aloittaa työt 28.5. ja on alueella koko kesän. Hänen asemapaikka ja toimisto on WanhanLuotsiaseman (entinen Perämeren tutkimusasema) ruokalarakennuksessa Luotsihotellin läheisyydessä.Infomerkki kertoo sijainnin. Hänen tehtävä on opastaa osaltaan alueen matkailijoita, vieraita ja veneilijöitä.
Satamamaksu on 10 euroa/vrk ellei veneilyseuran kanssa ole muuta sovittu. Näytä venekorttiamaksua suorittaessasi. Satamamaksu sisältää venesataman keittiön, sähkön ja vesipisteen, suihku/wc –tilan käytön sekä septitankin tyhjennysmahdollisuuden.
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
31
Venesataman keittiö on kaikkien niiden veneilijöiden käytössä, jotka ovat maksaneet satamamaksun.
Venesataman rantasaunan varaus tapahtuu Luotsihotellin vastaanoton kautta, josta saa avaimen. Rantasaunan hinta on 1 tunti 25 euroa ja 2 tuntia 35 euroa. Sauna maksetaan ennakkoon. Saunoja hakee japalauttaa avaimen Luotsihotellin vastaanottoon. Rantasauna on käytössä joka päivä 15.5. – purjehduskauden loppuun klo 922. Myös Luotsihotellin sauna on käytössä 1.6.31.8. klo 822 hintaan 10 euroa/tunti (min 2 hlöä, pyyhe 1 euroa/hlö).
Polttoainehuolto: veneilijöitä palvelee Shell veneasema Marjaniemi, 24h automaatti (bensa ja diesel).Polttoainetta voi ostaa automaatista pankki ja luottokorteilla. Huollot, nestekaasut ym. tilaamalla Luotsihotellin vastaanotosta.
Luotsihotellin ja –ravintolassa on tarjolla buffetaamupala ja lounas. Kokoustilat ovat veneilijöiden käytössä erikseen sovittavaa maksua vastaan. Luotsiravintolassa on Aoikeudet. Uimaranta on yleisessä käytössä merkatulla alueella, jossa voi liikkua myös pitkospuita pitkin.
Luotokeskus: Luotsihotelli, Luotsiravintola ja Metsähallituksen luontonäyttely on avoinna joka päiväklo 817.
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
32
GGöötthheebboorrgg IIttäämmeerreellllää ––LLuuuullaajjaassssaa eellookkuuuunn aalluussssaa
Helsingissä vastikään vieraillut Götheborg on kopio samannimisestä ruotsalaisaluksesta, joka teki 1700luvulla kauppamatkoja Ruotsin ja Aasian välillä. Alkuperäinen Götheborg ajoi karille 12. syyskuuta1745 Göteborgin sataman suulla oltuaan palaamassa täydessä lastissa matkalta Kiinaan.
250 vuotta myöhemmin sukeltajat paikallistivat hylyn, mutta Götheborgista ei ollut enää paljoa jäljellä.Innokkaiden mielessä syntyi ajatus kopion rakentamisesta. Suunnittelutyö kesti kymmenen ja varsinainen rakennustyö kahdeksan vuotta. Uusi Götheborg teki neitsytmatkansa 2005. Sen jälkeen se on tehnytjo yhden pari vuotta kestäneen matkan Kiinaan. Tänä kesänä sen ohjelmana on Itämerikierros. Purjehdusosuuksille otetaan mukaan vapaaehtoisia, katso vaatimuksia kotisivuilta http://www.soic.se/
Itämeren kierroksen aikatauluNorrköping (22 25 toukokuuta)Tuhkolma (29 toukokuuta 6 kesäkuuta)Helsinki (8 16 kesäkuuta)Tallinna (17 22 kesäkuuta)Turku (24 26 kesäkuuta)Nynäshamn (28 kesäkuuta 1 heinäkuuta)Visby (4 13 heinäkuuta)Norrtälje (15 17 heinäkuuta)
Gävle (18 21 heinäkuuta)Sundsvall (23 25 heinäkuuta)Örnsköldsvik (27 29 heinäkuuta)Luulaja (31 heinäkuuta 3 elokuuta)Kalmar (15 17 elokuuta)Karlskrona (22 24 elokuuta)Ystad (29 31 elokuuta)
Jokaisessa etappisatamassa yleisöllä on mahdollisuus tutustua alukseen. Olisiko tässä meille syy ylittääPerämeri elokuun alussa? Miksei Götheborg muuten käy merikaupunki Oulussa?
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
33
SSiihhtteeeerrii rryyööppyyttttääää
Hanki TROSSI veneesi turvaksi!Ihmishengen pelastaminen vesillä on avunsaajalle aina maksutonta. Sen sijaan omaisuuden pelastamisesta aiheutuu kustannuksia, jotka useimmiten koituvat veneilijän itsensä kannettaviksi. Trossi on SuomenMeripelastusseuran veneilijälle kehittämä jäsenpalvelu tällaisia tilanteita varten. Trossijäsen saa Seuranjäsenyhdistyksiltä maksutta apua venematkan keskeytyessä. Keskeytyksen syy pyritään korjaamaan paikan päällä tai vene hinataan lähimpään korjauspaikkaan. Jos tarve vaatii, autetaan asiakasta myös järjestämään veneelleen väliaikaisen säilytyspaikan. Jäsenkortti oikeuttaa vastaavaan palveluun myös Ahvenanmaan, Ruotsin, Norjan ja Tanskan vesillä.
Trossiturva on venekohtainen ja tarkoitettu huviveneilijöille. Lisäksi se edellyttää Meripelastusseuranjäsenyhdistyksen jäsenyyttä. Jollei veneilijä jo kuulu johonkin meri tai järvipelastusyhdistykseen, hänliittyy valitsemaansa yhdistykseen samalla, kun hankkii Trossipalvelun. Kaupallisessa käytössä olevallealukselle ei Trossia voida myöntää.
Trossi on, paitsi turva veneelle, myös veneilijän kannanotto turvallisemman vesillä liikkumisen puolesta.Trossimaksullaan hän on mukana varmistamassa, että vapaaehtoiset meripelastusalukset pysyvät liikkeellä rannikolla ja sisävesillä valmiina auttamaan hätään joutuneita.
Lisätietoja http://www.smps.fi/fi/trossi.html
LokikirjastaLokikirja on laivoilla pidettävä päiväkirja. Lokikirjan alkuperäinen tarkoitus oli kirjata tasaisin aikavälein laivan nopeus, josta voitiin päätellä kuljettu matka. Tätä tietoa tarvitaan laivan sijainnin määrittämiseen navigoitaessa. Nykyään lokikirja sisältää monentyyppistä informaatiota laivan tai sukellusveneenkulusta, olosuhteista ja tapahtumista. Lokikirjaan tehdään merkinnät vähintään päivittäin. Kauppalaivoissa lokikirjan pitovastuu kuuluu yliperämiehelle, sotalaivoissa tehtävästä huolehtii ruorimestari eli komentosillan miehistön päällikkö. Pienaluksissa ja veneissä lokikirjasta huolehtii päällikkö.
Viranomaiset eivät vaadi, että huviveneilijän on pidettävä lokikirjaa. Kuitenkin on tarpeellista, että lokikirjaa pidetään veneessä, joskaan siitä ei saa tulla pakkomielle. Kirjan pitäminen on tärkeää monestakinsyystä. Siihen voidaan aikajärjestyksessä kirjata purjehdusaikojen lisäksi määrätyt välttämättömät tapahtumat: öljynvaihdot, tankkaukset, moottorin käyntiajat, veneen saamat vauriot ja niiden syyt sekä muuterikoistapahtumat.
Yleisen käytännön (vai muinaisen perimätiedon mukaan?) mukaan tehdään merkinnät lokikirjaan lyijykynällä, jotta vesi ei huuhtele jälkeä pois, kumia ei saa käyttää, korjaukset on tehtävä yliviivauksella, kirjan sivut ovat numeroidut eikä niitä saa poistaa. Viralliset lokikirjat ovat turhan kalliita ja suuria huvivenekäyttöön. Venekäyttöön tarkoitettuja, sopivia lokikirjoja on myös kirjakaupoista vaikea löytää; jostakin irtoavat lehdet, joissain on sopimaton täyttökaava ja joissain on sivukaupalla tarpeetonta lisätietoa.Minun mielestä lokikirjaksi käy kivalla merellisellä kuvalla varustettu ”tyhjä” kirja, koska siihen voi kirjoittaa asioita ihan omaan formaattiin.
Käytännössä lokikirjan täyttämisen kaava muotoutuu itsestään. Siitä karsiutuvat pois kaikki turhat kirjaamiset, joita ovat mm. lyhyin väliajoin tapahtuvat suunnan muutokset, aikavälein tapahtuvat säätiedot,samoin kuin muut vahtivuorojen alussa ja lopussa tapahtuvat rutiininomaiset kirjaamiset. Lokikirjamerkintöjen perusteella on helppo myöhemmin täyttää mm. harjoituspäiväkirja, katso s.36.
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
34
Tässä pieni lista mielenkiintoisista lokikirjoista /blogeista:S/Y Krisiina http://www.kristiina.kaapeli.fi/loki.htmS/Y Suvisussu III http://www.ristiinanpursiseura.fi/suvisussu/index.htmGötheborg http://www.soic.se/4.3e5ef9061165f27833a800033996.htmlPiiska http://www.vihne.com/fin133/
VenekesäIdeoita niille, jotka pitävät kesästä, vedestä ja veneilystä.• Välttämätön muistilista veneilijälle. Ota ainakin listan perustarvikkeet
mukaan lomamatkalle.• Käytännöllisiä vinkkejä ja ideoita veneen sisustamista ja tilojen käy
töstä• 100 venekelpoista ruokaohjetta aamiaiseksi, lounaaksi, päivälliseksi,
juhliin ja illanistujaisiin.• Monenlaista puuhaa veneloman ajaksi. Tee ja luo uutta myös yhdessä
lasten ja nuorten kanssa.• parhaita kohteita suomalaisilta, ahvenanmaalaisilta, ruotsalaisilta,
tanskalaisilta ja norjalaisilta purjehdusvesiltä.
Oulun kaupunginkirjastoonkin on hankittu Venekesä ruokaa, elämyksiä ja purjehdusta Pohjolassa;Diedrichs, Margareta. Kirjassa on monenlaisia vinkkejä mukavan loman viettoon veneessä. Suurimmanosan kirjasta vie erilaiset reseptit, jotka antavat vinkkejä venekeittiön ruokalistan monipuolistamiseen.Kirjassa suositellaan myös joitakin reittejä ja satamia. Valitettavasti kirjoittajapariskunta ei ole kuitenkaan eksynyt kesälomillaan Perämerelle saakka. Kauniita kuvia ja käyttökelpoisia ideoita varsinkin lasten kanssa veneileville
Uusia jäseniäSeuramme uusiksi vuosijäseniksi on hallituksen kokouksissa hyväksytty Halonen Veikko, KomminahoMarkku, Kujanpää Tero, Luukkonen VeliPekka, Raappana Jukka, Rauman Esa, Salonen Kari, ToljamoRisto ja juniorijäseniksi Kaarela Janne sekä Wegelius Jimi. OM toivottaa uudet jäsenet sydämellisestitervetulleeksi seuraamme!
IlmoitushinnatRyöpystä on saatavissa ilmoitustilaa. OM jäsenlehti tavoittaa (mustavalkoisena) paperiversiona n 350 jäsentä, minkä lisäksi (värillinen) nettiversio on jaossa OM kotisivuilla www.oulunmerenkavijat.fi. Ilmoitushinnasto:
kokosivu 100 €½ sivua 60 €¼ sivu 40 €.
Ota yhteyttä sihteeriin tai muihin hallituksen jäseniin (etukannessa), jos haluat saada ilmoituksen Ryöppyyn – tai keksit tahon, joka haluaisi ilmoituksen laittaa.
Seuraava RyöppySeuraava Ryöppy ilmestyy syksyllä 2008. Siihen tulevat jutut ja kuvat tulee olla minulla syyskuussa2008.
RYÖPPY 3/2008 15 kesäkuu, 2008
35
Köydet irtiTätä kirjoittaessa Juhannus on vielä edessä, viimeiset kiireiset viikot töissä vielä menossa ennen kesäloman alkua. Pitkän talven jälkeen oli kiva saada vene vesille toukokuun puolella. Maston pystytys ei ensiyrittämällä onnistunutkaan, kun saalingissa oli pieni halkeama. Onneksi se saatiin nopeasti korjattua.Otiumia rikatiin myöhään perjantaiiltana, kun purjehtijakurssin käytännön jakso alkoi lauantaiaamuna.
Tänä keväänä pääsin ensimmäistä kertaa Röyttään toukokuun puolella – vaikka melko täpärälle se meni.Kattiloiden, peittojen, lakanoiden ja muiden elämisvarusteiden pakkaaminen haukkasi lauantaiaamustamelkoisen siivun ja vesille lähtö venyi pitkälle iltapäivään. Sauna oli onneksi lämmin, kun vihdoin pääsimme Röytän majalle saakka.
Kesäloman alkaessa on tarkoitus päästää köydet irti ja katsoa, mistäpäin tuulee. Mahdollinen kääntymispiste voi olla Ruotsin korkealla rannikolla. Merenkurkussa varmasti käymme, sillä Raippaluodon sillanjuuresta pääsemme isäni mökkisaunaan. Jos heinäkuussa puhaltaakin etelätuulet, niin sitten keula suunnataan kohti Luulajaa. Rödkallen oli Heavenlyllä kiva ylityskohde, mutta nyt en tiedä, uiko Albin Nova(1,7 m) sinne.
Joka tapauksessa olen enemmän tai vähemmän sähköpostin ja myös puhelimen tavoittamattomissa seuraavat viikot. Parhaiten minut tavoittaa (lomallakin) tekstiviestillä. Mukavaa veneilykesää kaikille!
Leila, 050 3550504, leila.rannanjarvi(at)vtt.fi
36
Katsasta veneesi kesäkuun aikanaMuistathan huolehtia veneesi katsastuksesta kesäkuun aikana! Katsotarkemmin s 25.
Hanki kilpailulisenssiPerämeren purjehdusseurat ovat ottaneet käytäntöön kilpailulisenssijärjestelmän, jolla voidaan rationalisoida osallistumismaksuihin liittyvää maksuliikennettä. Tunnettu ongelmahan on, että pankkisiirrosta välittyy maksun saajalle kovin niukasti informaatiota, joten seurojen rahastonhoitajilla on vaikeuksia selvittää jälkikäteen, mistä kilpailuista kukin on maksanut – erityisesti kun osallistutaan kirjautumatta ilmoittautumislistaan tai siihen jätetään puutteelliset tiedot.
Kilpailulisenssi on tarkoitettu vähentämään rahastonhoitajien selvitystyötä. Lisenssi kattaa kaikki Perämeren seurojen järjestämät kilpailut purjehduskaudella lukuun ottamatta arvokilpailuja (mm. SM),joiden kutsuissa ilmoitetaan maksuista erikseen. Seurojen kesken onsovittu, että kilpailija lunastaa kilpailulisenssin omalta seuraltaan,jonka käyttöön kertyneet varat tulevat, eivätkä seurat laskuta kilpailijoista toisiaan. Katso tarkemmin sivu 19.
Täytä harjoituspäiväkirjaaSeuramme saa kaupungilta toimintaavustusta toteutuneiden mm.purjehdusten määrän mukaan. Näiden todentamiseksi tarvitsemmeharjoituspäiväkirjan jokaiselta vesillä olleelta veneeltä. Harjoituspäiväkirjan löydät sähköisenä kotisivultamme osoitteestahttp://www.oulunmerenkavijat.fi/images/stories/tiedostot/harjoituspaivakirja.pdf. Voit printata lomakkeen mukaan veneeseesi ja täyttääkynällä kunkin purjehduskerran tiedot hetimmiten. Sähköisesti täy
tettävän voit täyttää myöhemmin esim. lokikirjamerkintöjen perusteella. Lokikirjasta enemmän sivulla 33.
Harjoituspäiväkirjan riveille kertyy kesän mittaan veneilemässä olleiden luettelo. Kukin sarake puolestaan vastaa yhtä ”köysien irrotusta”. Ruksi merkitään kulloinkin mukana olleen ja päivämääränristeyskohtaan. Jos lomake loppuu, jatka toiselle lomakkeelle! Harjoituspäiväkirjat tulee palauttaa kauden päätyttyä sihteerille. Punaiseen postilaatikkoon ei kuitenkaan koskaan kannata laittaa mitäänpikaisesti noudettavaa sopimatta jonkun kanssa, koska oikea postilaatikkomme on pääpostilla, eikä kukaan kurkistele huoltorakennuksen kuistilla olevaan postilaatikkoon kesälläkään edes viikottain.
Käy maistraatissa ennen lokakuutaKaikki yli 5,5 m pitkät veneet tulee rekisteröidä viranomaisrekisteriin ennen tämän kauden päättymistä. Katso tarkemmin s 26.
Röytän sähkötarraRöytän sähkötarroja saa edelleen Röytässä Mauri KangasluomaltaHetaveneestä hintaan 15 euroa. Röyttätoimikunta toivoo aktiivistamaksamista, sillä sähkö ei Röytässäkään ole ilmaista ja kaapelitkinpitää joka kevät tarkastussukeltaa!
HOX: kauppaauto käy kotisatamassamme perjantaisin!Rautatieaseman tuntumassa toimiva Tarmokauppa on laajentanuttoimintaansa aloittamalla City kauppaauto reitit Oulussa ja sen lähikunnissa. Kauppaauto käy Hietasaaressa kotisatamassamme perjantaisin klo 181830.
