SAIRAANHOITOTOIMINNANARVIOINTIRAPORTTIErikoissairaanhoito

2017

1

SISÄLLYSLUETTELO

1 VUOSI 2017 ........................................................................................................................... 3

1.1 Opetustoiminta.............................................................................................................. 6

1.2 Hoitotyön opetus, tutkimus ja koulutus ........................................................................ 6

1.3 Potilasasiamiestoiminta ................................................................................................. 7

1.4 Asiakas- ja potilasturvallisuus ........................................................................................ 8

1.5 Yleinen turvallisuus........................................................................................................ 9

1.6 Tietojärjestelmät ja tietohallinto ..................................................................................10

1.6.1 Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ........................................................................10

1.6.2 Tietoliikenne ja työasemapalvelut .........................................................................11

1.7 Sähköiset asiointipalvelut .............................................................................................11

1.8 Sisäinen valvonta ja riskit .............................................................................................13

1.9 Perusterveydenhuollon yksikkö ....................................................................................13

1.10 Esper-hanke ................................................................................................................14

1.10.1 Rakentaminen ja sen suunnittelu .........................................................................14

1.10.2 Toiminnallinen suunnittelu ..................................................................................15

2 TERVEYSPALVELUT...............................................................................................................16

2.1 Sisätaudit ......................................................................................................................16

2.2 Lastentaudit (sisältää lastenneurologian) .....................................................................18

2.3 Ihotaudit .......................................................................................................................20

2.4 Neurologia ....................................................................................................................21

2.5 Keuhkosairaudet ...........................................................................................................23

2.6 Endoskopia ...................................................................................................................24

2.7 Infektiosairaudet ja sairaalahygienia ............................................................................25

2.8 Kirurgia .........................................................................................................................26

2.9 Naistentaudit ja synnytykset ........................................................................................26

2.10 Silmätaudit .................................................................................................................28

2.11 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit .....................................................................................29

2.12 Suu- ja leukasairaudet ................................................................................................30

2.13 Hoitokeskus ................................................................................................................31

2.14 Päivystys .....................................................................................................................32

2.15 Ensihoito .....................................................................................................................34

2.16 Leikkausosasto ............................................................................................................35

2.17 Teho-osasto ................................................................................................................36

2.18 Valvontayksikkö ..........................................................................................................37

2.19 Kipupoliklinikka ..........................................................................................................38

2.20 Lääketieteellinen fysiikka............................................................................................39

2

2.21 Laboratorio ja mikrobiologia.......................................................................................40

2.22 Kliininen fysiologia ja neurofysiologia.........................................................................40

2.23 Radiologia ja isotooppi ...............................................................................................41

2.24 Patologia .....................................................................................................................42

2.25 Lääkehuolto ................................................................................................................43

3 KUNTOUTUSPALVELUT ........................................................................................................45

3.1 Fysiatria ........................................................................................................................45

3.2 Kuntoutustutkimusyksikkö ...........................................................................................46

4 MIELENTERVEYS - JA PÄIHDEPALVELUT ...............................................................................47

4.1. Aikuisten mielenterveys- ja päihdevastaanotot...........................................................47

4.1.1 Aikuispsykiatrian osastohoito ................................................................................48

4.2 Nuorisopsykiatria ..........................................................................................................49

5 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT .............................................................................................50

5.1 Lastenpsykiatria ............................................................................................................50

6 VANHUSPALVELUT...............................................................................................................51

6.1 Geriatria........................................................................................................................51

7 HOITOTYÖ ...........................................................................................................................51

7.1 Hoitotyön dokumentointi .............................................................................................52

7.1.1 Näyttöön perustuva hoitotyö - perustellusti parasta hoitoa ..................................53

7.2 Hoitoisuusluokitus ........................................................................................................53

7.2.1 Muut keskeiset kehittämisalueet ...........................................................................54

7.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen .......................................................................55

8. Julkaisut vuonna 2017 ........................................................................................................57

3

1 VUOSI 2017

Sairaanhoitopiirin perussopimusta muuttamalla perustettiin Etelä-Savon sosiaali- jaterveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE) siten, että uusi toimija aloitti toimintansa1.3.2016. Organisaation vastuuhenkilöt rekrytoitiin sisäisen hakuprosessin kautta sitenettä uuden organisaation kuntayhtymän johtaja, viiden vastuualueen johtajat, javastuualueiden palvelualueiden päälliköt pääsivät aloittamaan heinäkuun alkuunmennessä toimintansa. Kuntayhtymän varsinainen toiminta käynnistyi 1.1.2017.

ESSOTEn organisaatiossa pääosa erikoissairaanhoidollisista palveluista tuotetaanTerveyspalvelujen vastuualueella. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualueellatoteutetaan geriatrisen poliklinikan-/vastaanottojen palvelut. Mielenterveys- japäihdepalvelujen vastuualue vastaa nuoriso- ja aikuispsykiatrisesta vastaanotto- jasairaalapalveluista. Kuntoutuspalvelujen vastuualue huolehtii fysiatrian vastaanotto-palveluista, entisestä lääkinnällisen kuntoutuksen, nykyisin kuntoutustutkimus-poliklinikan palveluista sekä vaativan kuntoutuksen osastotoiminnasta. Perhe- jasosiaalipalvelujen vastuualueella tuotetaan lastenpsykiatriset vastaanotto- japäiväosastopalvelut

Maan hallitus jatkoi edelleen keväällä 2015 käynnistettyä sosiaali- ja terveydenhuollonuudistuksen valmistelua. Linjausten mukaan julkisen vallan tehtävät siirtyvät lähes 190eri vastuuviranomaiselta 18 itsehallintoalueelle. Nämä itsehallintoalueet muodos-tetaan maakuntajaon pohjalta. Tämän linjauksen myötä Etelä-Savon maakunnassatulee olemaan yksi järjestäjätaho. Valtiovalta teki päätöksen myös päivystyksellistenpalvelujen järjestämisestä siten, että päivystyspalveluissa toiminnot tullaanporrastamaan 12 laajaan päivystyksen sairaalatoimi-pisteeseen ja 6 suppeampaanyhteispäivystystoimipisteeseen. Linjauksen mukaan Etelä-Savossa päivystys tullaanjärjestämään ei-laajana päivystyksenä. Päivystysasetus annettiin elokuussa 2017 ja seastuu voimaan 1.1.2018. Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta jaeräiden tehtävien keskittämisestä annettiin myös elokuussa 2017 ja se astuu voimaan1.1.2018. Päivystysasetus ei käytännön tasolla aiheuta keskussairaalan päivystyksentoiminnassa muutoksia. Erikoissairaanhoidon työnjakoa ja eräiden tehtävienkeskittämistä koskeva asetus tulee jossain määrin vaikuttamaan leikkaustoimintaavähentävästi, mutta yhteistyön toteutuessa saumattomasti Savonlinnan keskus-sairaalan kanssa, merkittävä valtaosa nykyisistä leikkauksista voidaan jatkossakinsäilyttää maakunnan keskussairaaloissa toteutettavina.

Esper-rakentamishankkeeseen liittyen vuonna 2017 tehtiin rakentamispäätökset:Kuuma sairaalasta, Perhetalosta ja vastaanottoalueen II vaiheesta. Hankkeenkokonaiskustannusarvio nousi n. 12 miljoonalla eurolla. Pysäköintitalo Sairaalaparkkiotettiin käyttöön maaliskuussa ja E- rakennuksen 1. kerroksen saneeraus valmistui jaPankalammen yleislääketieteen vastaanotot pääsivät muuttamaan ko. väistötiloihinheinäkuun alussa. Kuuman sairaalan että Perhetalon rakentaminen alkoi toukokuussa

4

2017.Pääaulan, Kuuman sairaalan II-vaiheen, Vastaanottoalueen II-vaiheen ja Mielentalonrakentamisen suunnittelu jatkui koko vuoden. Rakentaminen eteni pääosinaikataulussa. Väistötilojen hallinta tuotti ongelmia koko vuoden ajan, sillä E-rakennuksen laajan sisäilmaongelman tultua todennetuksi kesäkuussa 2016, jouduttiinE-talon kaksi kerrosta poistamaan käytöstä ja etsimään toiminnoille korvaavat tilat.

Alueellisessa yhteistyössä osallistuttiin KYS-erityisvastuualueen yhteisiin kokouksiin(mm. KYS-ERVA-alueen sairaanhoitopiirien yhteistyökokoukset, ERVA-tutkimustoimikunta, Itä-Suomen Biopankin ohjausryhmä, Itä-Suomen yliopistonlääkärikoulutuksen neuvottelukunta). Lääketieteen opiskelijoiden kirurgianperusopetuksen hajautetun opetuksen lähijaksoja on toteutettu menestyksellisestientiseen tapaan.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa jatkettiin edelleen yhteistyötä infektiosairauksienvastuulääkärityössä, suu-ja leukakirurgian, neurologian, potilasturvallisuuden,sairaalafysiikan, koulutuksen sekä tietojärjestelmien ja ensihoidon osalta. Syksylläkäynnistettiin neuvottelut koskien keskittämisasetusta ja sen edellyttämäämaakunnallista keskussairaaloiden työnjakoa. Loppuvuodesta kirurgian erikoislääkäriPetri Juvonen laati selvityksen Etelä-Savon kirurgisen erikoissairaanhoidontoiminnoista ja leikkaustoiminnasta suhteessa keskittämisasetuksen raameihin.

Hoitotakuu toteutui jossain määrin edellisvuotta paremmin. Lastenpsykiatriassa onhoitoon pääsyssä oli edelleen suurimmat haasteet lastenpsykiatrivajaukseen liittyen.

Sairaalan tulevan toiminnan varmistaminen oli edelleen erittäin tärkeää erityisestimyös lääkärirekrytoinnin onnistumisen kannalta. Lääkärivajausta on edelleen olluterikoissairaanhoidossa edustetuilla erikoisaloilla, mutta tilanne on osalla erikoisaloistaparantunut edelliseen vuoteen verrattuna. Terveyskeskuslääkärivajaus on jossainmäärin vaihdellut ja suhteutettuna erikoissairaanhoitoon vajaus on suurempi.Lääkärirekrytointiin tehtiin panostuksia (mm. rekrytoitiin rekrytointikoordinaattorilääkärirekrytointiin ja tehtiin sopimus yrityksen kanssa, joka tekee rekrytointeja suoriinvirkasuhteisiin). Panostukset ovat tuottaneet tulosta, mutta haasteetrekrytointiponnisteluille ovat edelleen suuret. Epävarmuus lopullisista SOTE-päätöksistä on ollut edelleen hankaloittamassa tilannetta. Maakunta-SOTE-lainsäädännöstä annettavat lait ovat tällä tietoa odotettavissa loppukeväästä -alkukesästä 2018.

Kaiken kaikkiaan vuosi on ollut vilkas ja potilaspaineet ovat suuntautuneet erityisenvoimakkaasti päivystyspalveluihin. Vuodeosastohoidossa on myös ollutruuhkautumista, jota on osin ollut hankaloittamassa sairaalasta jatkohoitoon pääsyynliittyvät ongelmat. Osin tämä on johtunut entisten terveyskeskussairaalasairaansijojen,nykyisten lähikuntoutusosastojen hoitopaikkojen vähentyminen sekä

5

palveluasumispaikkojen rajallinen tarjonta. Uutta kapasiteettia tulee käyttöön keväällä2018.

Kirurgian osastonylilääkäri Imre Ilves väitteli tohtoriksi 27.1.2017 ja psykiatrianapulaisylilääkäri Marja Kuronen 10.3.2017.

.

6

1.1 Opetustoiminta

Lääkärikoulutuksessa on edelleen pyritty turvaamaan sekä erikoislääkärikoulutus ettäyleislääketieteen erikoislääkärikoulutus. Amanuenssipaikkoja on lisäksi tarjottulääketieteen opiskelijoille ja maahanmuuttajalääkäreille. Kandidaattiopetusta onjärjestetty kirurgiassa (kirurgian hajautettu perusopetus; Itä-Suomen yliopisto),keuhkosairauksilla (Helsingin yliopisto), naistentaudeilla (Oulun yliopisto) jalastentaudeilla (Helsingin yliopisto).

Lääkärikoulutusta annettiin kuukausissa mitaten edellisvuotta enemmän kaikissamuissa koulutuksissa paitsi erikoistuvan hammaslääkärin koulutuksessa.

Yleislääketieteen

erityiskoulutus

Erikoistuva

lääkäri

Erikoistuvahammaslääkäri

Amanuenssi

103 kk 532 kk 0 kk 65 kk

Taulukko 1. Lääkärikoulutus.

1.2 Hoitotyön opetus, tutkimus ja koulutus

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelun/työssäoppimisen paikkojen jajaksojen kokonaisuuden onnistumisen varmistamiseksi Essotessa toimi vuoden 2017elokuusta alkaen kokoaikainen opetusylihoitaja.

Sosiaali- ja terveysalan opetuksen osalta ammattikorkeakoulujen/ammattiopistojenopiskelijoita on ollut käytännön harjoittelu-/työssäoppimisjaksoilla. Kymenlaaksonammattikorkeakoulun, Etelä-Savon ammattiopiston ja Diakonia ammattikorkeakoulunkanssa tehtiin säännöllistä yhteistyötä niin opiskelijoiden harjoitteluun/ työssä-oppimiseen kuin myös hoitotyön kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Opiskelijoiden harjoittelun/työssäoppimisen aikaisesta ohjauksesta opiskelijoidenantamaa palautetta mitataan CLES +T -mittarilla. Mittarin käyttö laajennetaankoskemaan koko Essoten alueen opiskelijoita ohjaavia yksiköitä.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäyte- ja kehittämistöitä on tehty sairaan-hoitopiirin/Essoten eri yksiköissä. Lisäksi on oltu tutkimuskohteena mukana yliopisto-opiskelijoiden niin pro gradu- kuin myös väitöskirjatutkimuksissa.

7

1.3 Potilasasiamiestoiminta

Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain (785/1992, potilaslaki) mukaanpotilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa ja opastaa potilaslain soveltamisessa, avustaamuistutuksen tekemisessä, vahingonkorvauksen hakemisessa ja kurinpitomenettelynvireillepanossa, tiedottaa potilaan oikeuksista ja toimia muutenkin potilaan oikeuksienedistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Essotessa asiamiestoiminta on järjestetty potilaslain edellyttämällä tavalla.Päätoimiselle potilasasiamiehelle kuuluivat erikoissairaanhoidon yksiköt. Sosiaali- japotilasasiamies hoiti pääasiassa perusterveydenhoitoa koskevat asiat. Asiamiehetolivat virkasuhteisia ja toimivat hallintojohtajan alaisuudessa. Potilasasiamiespalveluitatuotettiin erillisten sopimusten perusteella myös muutamille yksityisille palveluntuottajille.

Potilasasiamiehille tuli yhteensä 1658 yhteydenottoa. Ne koskivat 806 eri potilasta.Essotea koskevia yhteydenottoja oli 1638. Näistä reilut 60 % kohdistuierikoissairaanhoitoon. Potilasasiamiespalveluista sopimuksen tehneitäpalveluntuottajia koskevia tapauksia oli 20.

Taulukko 2.

Yhteydenotot palvelualueittain.

Taulukko 3. Potilasasiamiehen toimenpiteet.

Potilasasiamiehen toimenpiteet Perhe-ja sosiaali

Mielenterveys-ja päihde

Vanhus-ja vammais Terveys Kuntoutus Muut Yht.

Kuuntelu, viesti vastaanotettu 2 55 28 279 16 41 421Yleinen neuvonta 3 26 21 296 37 39 422Potilasvahinkoneuvonta 1 1 1 156 6 27 192Muistutusneuvonta 1 12 5 94 11 1 124Kanteluneuvonta 1 1 1 3Välitys / sovittelu 3 26 10 200 20 28 287Kirjallinen avustamien 13 10 90 4 8 125Muu 1 8 5 39 2 9 64Yhteensä 11 142 81 1154 96 154 1638

Yhteydenoton pääsyy Perhe- jasosiaali

Mielenterveys-ja päihde

Vanhus- javammais

Terveys Kuntoutus Muut Yht.

Asiakasmaksut 1 5 33 8 2 49Henkilöstön tiedontarve 2 1 42 4 10 59Hoito ja menettely 6 46 28 323 35 20 458Hoitoon pääsy 4 40 2 2 48Itsemääräämisoikeus 2 4 1 7Kohtelu 2 2 27 2 1 34Lääkehoitoa koskeva asia 7 8 15 2 3 35Potilasvahinkoepäily 1 2 7 212 6 41 269Potilasvahinkoasia 3 10 114 2 18 147Tahdonvastainen hoito 28 28Tiedonsaanti ja tarkastusoikeus 1 7 2 84 13 3 110Tietosuoja ja salassapito 1 2 12 1 16Vahingonkorvausvaatimus 1 1 50 2 1 55Muu syy 1 35 17 198 18 53 322Yhteensä 11 142 81 1154 96 154 1638

8

Sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnasta tiedotettiin yleisellä tasolla kuukausittainintrassa. Johdon ja esimiesten luettavissa olivat kuukausittain päivitetytpalvelualuekohtaiset tilastot ja sanalliset kuvaukset yhteydentoista. Raporttipotilasasiamiestoiminnasta vuonna 2017 valmistui tammikuussa 2018.

1.4 Asiakas- ja potilasturvallisuus

Asiakas- ja potilasturvallisuustoiminta kattaa koko Essote-organisaation. Kunta-yhtymän potilasturvallisuusryhmän kokoonpanoon kuuluu edustus Essoten kaikiltavastuualueilta. Ryhmä nimettiin asiakas- ja potilasturvallisuusryhmäksi, joka kokoontuivuoden 2017 aikana kaksi kertaa. Käsiteltävinä teemoina olivat mm: uudentartuntalain vaatimukset työnantajalle, potilaan tunnistaminen ja potilasrannekkeetsekä HaiPron käytön tehostaminen. Kokoontumisista laadittiin muistiot, jotka löytyvätintranetistä. Työryhmä valmisteli Essoten suunnitelman laadunhallinnasta japotilasturvallisuudesta (Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma).

Aiempaa sairaanhoitopiirissä toiminutta asiakas- ja potilasturvallisuusyhdys-henkilöverkostoa laajennettiin kattamaan Essoten yksiköt. Yhdyshenkilöt ovatyksiköidensä asiakas- ja potilasturvallisuusasioiden edustajia ja edistävät yksikössäänasiakas- ja potilasturvallisuuskulttuurin mukaista toimintaa sekä jakavat tietoutta.Henkilöt toimivat yksiköidensä ja asiakas- ja potilasturvallisuustyöryhmän välisinäyhdyslinkkeinä.

Sairaalahygieniayksikkö järjesti toukokuussa vuosittaisen henkilökunnan käsihygienia-teemapäivän. Syksyllä järjestettiin toista kertaa alueellinen koulutusiltapäivä paine-haavoista.

Intranetin turvallisuusportaalissa sijaitsee henkilökunnalle tarkoitetut asiakas- japotilasturvallisuuden keskeiset linkit sekä tiedostot. Kuntayhtymän WWW-sivuilleavattiin ”Asiakas- ja potilasturvallisuus” -linkki, josta löytyy Essoten asiakas- japotilasturvallisuussuunnitelma sekä asiakkaille/potilaille suunnattua asiakas- japotilasturvallisuuden edistämisen materiaalia.

Kuntayhtymän henkilökunnalle järjestettiin kaudelle 2017 - 2018 mahdollisuusilmaiseen influenssarokotteeseen. Rokotteen otti (tilanne 29.1.18) kaikkiaan 2 146Essoten henkilökuntaan kuuluvaa, mikä tarkoittaa 59 % koko henkilöstöstä. Lääkäreistärokotteen otti 74 %, hoitohenkilöstöstä 61 % ja muusta henkilöstöstä 48 %. Luvut ovatnaapurisairaanhoitopiirejä alhaisemmat.

Potilasrannekkeiden käytön kattavuus oli somaattisilla osastoilla lähes 100 %.Psykiatrisilla osastoilla kattavuus oli jonkin verran alhaisempi. Rannekkeen käyttöä

9

laajennettiin kattamaan myös Kuntoutuspalvelujen lähikuntoutusosastot.Rannekkeiden käytön kattavuutta seurataan säännöllisesti asiakas- ja potilas-turvallisuustyöryhmän kokousten yhteydessä.

HaiPro-ilmoitusten osalta tiedot voidaan raportoida koko Essoten tasolla sekävastuualueittain. Vuoden 2017 raportointi kattaa tiedot vasta maaliskuulta alkaenHaiProon päivitetyn organisaatiomuutoksen myötä. HaiPro-ilmoituksia tehtiinEssotessa kaikkiaan 4 557, joista 23 % oli ”läheltä piti” -tapahtumia ja 77 % ”tapahtuipotilaalle”. Asiakkaalle/potilaalle ei aiheutunut haittaa 45 % ilmoitetuistatapahtumista. Alle 1 % seurasi vakava haitta. Kaikista ilmoituksista valtaosa, 33 %koski lääkehoitoa. Seuraavaksi eniten, 30 % ilmoituksista koski potilaiden/asiakkaidentapaturmia, lähinnä kaatumisia. Vaaratapahtuma tapahtui useimmiten kotona taipotilashuoneessa, kummankin osalta hiukan alle 30 % ilmoituksista. Ilmoittajana oliyleisimmin hoitohenkilöstö, 88 % ilmoituksista.

Syksyllä tehtiin painehaavojen prevalenssimittaus. Mittausajankohtana koko Essotenalueella oli 51 painehaavaa, joista 23 oli erikoissairaanhoidossa. Loput 28 painehaavaaolivat kuntoutuspalvelujen lähikuntoutusosastoilla ja Pieksämäen ja Joroistenterveyskeskusten osastoilla.

1.5 Yleinen turvallisuus

2017 aikana HaiPro-henkilöstöosion tuli työturvallisuusilmoituksia aikaisempienvuosien tapaan ja eniten väkivalta-ja uhkatilanteista. Työturvallisuusilmoituksiakirjattiin yhteensä 1323 kappaletta.

Työtapaturmia oli yhteensä 719. Tapaturmia työmatkalla sattui 14 ja työssä 705.Läheltäpiti -tilanteita oli 604.

Henkilöstön valmiutta kohdata välivalta- ja uhkatilanteita kehitettiin pitämälläAvekki(aggressio, vuorovaikutus, ennaltaehkäisy, koulutus, kehitys ja integraatio)-koulutuksia. Avekki-koulutuksia järjestettiin kaksi kurssia ja kertauskoulutuksia 33kertaa. Osallistujia oli yhteensä 345 henkilöä.

Lisäksi pidettiin erityisesti toimintayksikköjen omiin turvallisuushaasteisiin liittyviäkoulutuksia yhteensä 11 kpl.

Vuoden 2017 aikana kehitettiin Essotelle oma Avekki-koulutusmalli, joka on tarkoitusaloittaa vuoden 2018 alusta.

Paloturvallisuuden osalta Esper-rakentaminen Mikkelin sairaalakampuksella onaiheuttanut kohonneen paloturvallisuusriskin. Lisäksi eri kuntien palvelukeskustenasukkaiden/potilaiden hoitoisuuden kohotessa on lisätty henkilökunnan valmiuksiaennakoida myös paloturvalisuusriskejä kouluttamalla heitä hoitolaitoksen palo-

10

turvallisuuden erityispiirteisiin ja suorittamalla tehostetusti turvallisuuskävelyjätoimintayksiköissä sekä suorittamalla pienimuotoisia paloharjoituksia kokeellisinpoistumisturvallisuusselvityksin.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä suorittamalla Essotenhallinnassa olevien laitosten palotarkastukset heidän hoitolaitoksiin erikoistuneenpalotarkastajan ja Essoten turvallisuuspäällikön kanssa parityöskentelynä.

Lisäksi Etelä-Savon pelastuslaitos huolehti Essoten henkilökunnan alkusammutus-taitojen päivittämisestä.

Poliisiviranomaisen kanssa yhteistyö oli tiivistä erityisesti erilaisten rikosten tutkinnanyhteydessä.

Työsuojelun osalta sisäilmahallintamallin mukainen toiminta on Essotessa vakiin-tumassa. Sisäilmahallintamalliin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä tehtiin työsuojeluntoimesta useita.

Erityisesti HaiPro työsuojeluosioon liittyviä käyttökoulutuksia pitivät päätoimisettyösuojelutoimijat runsaasti.

1.6 Tietojärjestelmät ja tietohallinto

Essoten tietojärjestelmiin liittyvät toimintakohteet keskittyivät vuonna 2017 Essoteorganisaation integraatioprojektin päättämiseen alku vuonna, ESPER-projektintietohallinto tehtäviin, APTJ hankintaan, sekä maakunta- ja sote-muutostyöhön. Muinamerkittävänä kehityskohteena on ollut sähköisen asioinnin palvelualustan, eli Hyviksenpäivittäminen ja Effica kehitysprojektit, sekä tietoturvallisuuteen liittyvienteknologioiden käyttöönotto.

Essote on osallistunut vuoden aikana UNA-hankkeeseen ja on ollut mukana UNA Oy:nkäynnistämisessä.

Erva-tason yhteistyötä on jatkettu aktiivisesti. KYS-erva tietohallintotoimikunta onkokoontunut vuoden aikana aktiivisesti. Essoten tietohallinto on seurannut ja ollutmukana aktiivisesti kansallisessa kehitystoiminnassa.

1.6.1 Asiakas- ja potilastietojärjestelmät

Effica organisaatiot ja rekisterinpitäjät yhdistyivät 1.1.2017 alkaen yhdeksiorganisaatioksi ja rekisterinpitäjäksi terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Vuoden2017 alusta alkaen otettiin käyttöön yksi julkisen terveydenhuollon rekisteri ja yksisosiaalitoimen rekisteri. Tällä turvataan asiakkaiden terveys- ja sosiaalipalvelutietojennäkyminen koko Essoten alueella samanaikaisesti.

11

Vuoden aikana yhdenmukaistettiin ja ohjeistettiin kirjaamisen käytäntöjä, jolla onsuora vaikutus toiminnan tehostamiseen, raportointiin ja tietojen hyödyntämiseen.

1.6.2 Tietoliikenne ja työasemapalvelut

Tietoliikenteen ja palvelinsalin turvallisuutta parannettiin huomattavasti vuoden 2017aikana. Fokus tietoliikennetekniikassa on ollut toiminnan standardoinnissa, tieto- jakyberturvallisuuden kehittämisessä ja luotettavassa ja joustavassa toiminta-ympäristössä.

Työasemapalveluiden osalta kehitettiin tietoturvallisuutta ja IDM: a laajennettiin, jokaautomatisoi käyttäjähallinnan prosesseja.

1.7 Sähköiset asiointipalvelut

Essoten sähköisen asiointipalvelun tavoitteena on saada sähköiset asiointipalvelutvastaamaan asiakkaiden ja palveluntuottajien tarpeita. Vuonna 2017 jatkoimme työtätätä fokusta kohden. Sähköisiä palveluita kehittämällä tuodaan käytäntöön myöskansalliset ja alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja strategiat.

Hyviksen tai Hyvis-alustan sijaan alettiin puhua Essoten sähköisestä asioinnista. Näinvoitiin profiloida sähköinen asiointi paremmin osaksi Essoten palvelukokonaisuutta.

Vuoden alkupuolella sähköisen asioinnin kehittämisessä keskityttiin organisaatio-muutoksen mukanaan tuomiin asioihin. Sähköisiä palveluja alettiin yhtenäistää siten,että kaikilla Essoten kuntien asukkailla olisi yhdenvertaiset sähköisen asioinninmahdollisuudet. Yhtenä uutena, koko Essoten alueen kattavana palveluna avautuiheinäkuussa ajanvarauspalvelu Nopean palvelun hoitajan vastaanotolle, jonne asiakasvoi varata ajan ilman lähetettä.

Vuonna 2017 sähköisen asioinnin painopiste oli mm. sähköisen asiointialustanvaihdossa ja olemassa olevien palvelujen siirtämisessä uuteen asiointiympäristöön.Uusi sähköinen asiointiympäristö otettiin käyttöön lokakuussa 2017, jota edelsimarraskuun loppuun asti kestäneet ammattilaisten käyttöönottokoulutukset.

Sähköisessä asioinnissa otetiin käyttöön myös asiakkaan yhteydenottomahdollisuusilman vahvaa tunnistautumista. Kiireetön yhteydenottomahdollisuusterveyspalveluihin, suun terveydenhuoltoon ja mielenterveys- ja päihdepalveluihintarjosi asiakkaille mahdollisuuden yhteydenottoon matalalla kynnyksellä ja palvelu saiheti uusia tyytyväisiä käyttäjiä.

Essoten hallinnoimassa PUOLA-hankkeessa kehitettiin sähköistä toisen puolesta-asiointia ottamalla käyttöön kansallisiin määrityksiin perustuvat puolesta-asioinninratkaisut. Joulukuussa 2017 Essote otti käyttöön täysi-ikäisen puolesta asioinninajanvarauspalvelussa ja mahdollisti näin (tiettävästi) ensimmäisenä maailmassasähköisellä valtuudella asioinnin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Hankkeessajo aiemmin kehitettyä alaikäisen puolesta asiointia laajennettiin uusiin ajanvaraus-

12

palveluihin. Essotessa voitiin luopua käytössä olleista väliaikaisista puolesta-asioinninratkaisuista, jotka korvautuivat Suomi.fi-valtuuden palvelun automaattisella puolesta-asiointioikeuden tarkistuksella. Sähköisen puolesta-asioinnin kehittämisen myötäsähköisen asioinnin edut, kuten ajasta ja paikasta riippumaton asiointi saatiinparemmin mm. ikääntyvien läheistensä asioita hoitavien ja alaikäisten lasten huoltajienhyödynnettäväksi.

”Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- japerhehoitoon (OSSI)” I&O-kärkihankkeessa kehitettiin asiakaslähtöisiä toimintamallejatehostamalla omais- ja perhehoidon kirjaamista, tilastointia, raportointia jasopimushallintaa. Hankkeessa kehitettiin etäyhteydellä tapahtuvaa perhehoitajienammatillista tukea sekä omaishoitoperheiden tukea ja kuntoutusta Essoten, Sosterin jaKainuun soten alueilla erityyppisissä kokeiluissa. Kotihoidon etähoivan osaltayhteistyötä tehtiin DigiSote-hankkeen kanssa. Asiakkaiden ja perhehoitajanturvallisuuden lisäämiseksi perhehoitokodeissa kokeiltiin turvateknologiajärjestelmiä.Asiakasohjauksen tehostamiseksi hankittiin SBM/Serena-järjestelmän Asiakkuus-sovellus-laajennus ja resursoitiin tähän liittyvää kehittämistyötä palveluohjauksenosalta. Essoten HUOLI-toimintamallin markkinointia tehostettiin omaishoidon osaltamyös muille I&O-kärkihankkeille. Lisäksi OSSI-hanke osallistui aktiivisesti kansalliseenI&O-kärkihankkeiden kokonaisarkkitehtuurin kehittämistyöhön.

Syksyllä 2016 käynnistynyt DigiSote-hanke jatkui vuonna 2017. Kehittämistyö kohdistuisekä sosiaali- että terveysalan palveluihin ja palveluprosesseihin sekä niiden yhteisiinkehittämisalueisiin, rajapintoihin ja yhteistyöhön tavoitteenaan mm. vaikuttavatterveyspalvelut, jotka tuottavat potilaille terveyshyötyjä ja laatutiedon saaminensairaalan toiminnasta.

DigiSote-hanke selvitti mm. etäpalvelujen tarjoamisen kokonaiskuvaa toiminnallisestaja teknisestä näkökulmasta kuntayhtymän alueella. Kokeilut aloitettiin etävastaanotonja etähoivan osalta ja näistä kerättiin tietoa ja käyttökokemuksia teknologioiden osalta.Sosiaalipalvelujen sähköistäminen keskittyi etäasioinnin mahdollistamiseen erisosiaalipalvelujen toimijoiden työssä. Vuoden 2017 aikana hankkeessa tehtiinpotilasruokaturvallisuuteen ja toiminnan prosessiin liittyvä selvitys- ja määrittelytyö jasen pohjalta lähti liikkeelle potilaan ravitsemusturvallisuuden edistäminen digitaalisinkeinoin. Hanke keskittyi myös 15 D – mittarin istuttamiseen sähköiseen asiointiin.

Digitaalisuuden kehittämisohjelman laatimistyö jatkui tarkoituksenaan luodadynaaminen tiekartta, joka olisi koko organisaatiolle kohdennettu työkirja strategianmukaisten tavoitteiden toteuttamiselle. Tätä työtä varten koottiin yhteen laaja-alainen toimijoiden verkosto, jonka tehtävänä oli määritellä Essoten digitaalisuudenyhteisesti jaettu tavoitetila.

13

1.8 Sisäinen valvonta ja riskit

Kts. Essoten tilinpäätös ja tasekirja 2017: sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinentarkastus.

1.9 Perusterveydenhuollon yksikkö

Essote:n perustettiin v. 2017 kehittämisyksikkö, johon kehittämistoiminnan lisäksisisällytettiin perusterveydenhuollon yksikön lakisääteiset tehtävät, hankkeidenkoordinaatio, ammattikirjasto, hyvinvoinnin- ja terveydenedistäminen, potilas-turvallisuus sekä johtavan sosiaalityöntekijän viranomaistehtävät.

Perusterveydenhuollon yksikön tehtäviä hoitivat perusterveydenhuollon yksikönylilääkäri, kehittämispäällikkö ja koulutusylilääkäri. Perusterveydenhuollon yksikönylilääkärin tehtäviin oli liitetty kehittämisyksikön johtaminen. Koulutusylilääkäri (60%)koordinoi perusterveydenhuollon koulutustoimintaa ja hänen vastuullaan oliyleislääketieteen erityiskoulutusvaiheessa (YEK) , yleislääketieteen erikoistumis-koulutuksessa ja perusopetuksessa (opiskelijat) olevien ohjaamisen koordinaatioperusterveydenhuollossa.

Kehittämisyksikkö koordinoi mm. alueen kehittäjäverkostoa, perusterveydenhuollonkouluttajalääkäriverkostoa sekä teki tiiviisti yhteistyötä ERVA-alueen muiden PTH-yksiköiden kanssa. PTH-yksikkö ylläpiti alueellista koulutuskalenteria ja osallistuialueellisten koulutusten suunnitteluun osittain ja järjestelyihin. Hyväksi havaittuavideoneuvottelutoimintaa alueen hyvinvointiasemille ja -keskuksiin jatkettiin.Kehittämistyöpajoja järjestettiin n. 35, joiden teemoina olivat mm. strategia,valinnanvapaus, asiakassegmentointi, ikä-ihmisten palveluiden sujuminen,mielenterveyspalvelut jne.

Kehittämisyksikkö koordinoi Essote:n strategia työn ja strategia valmistui 5/2017.Vastuualueiden kanssa pidettiin yhteisiä palavereja, joissa kartoitettiinkehittämistarpeita. Tukea annettiin sekä ESPER-hankkeelle, että vastuualueillatapahtuvaan kehittämistyöhön. Sähköistä asiointia kehitettiin sekä hankkeissa, ettätietohallinnon kanssa yhteistyössä ja uusina palveluina syntyi mm. sähköinen puolestaasiointi, Essote-App ja laajennettiin mahdollisuutta varata hoitajan vastaanottoaikojasähköisesti.

Kehittämisyksikkö jatkoi terveys- ja hoitosuunnitelman ja Iäkkään yleistilalaskupotilaanpalveluketjun jalkauttamista. Terho- kaavakkeelle oli laadittu yli 6 730 (yli 4 000enemmän kuin edellisenä vuonna) hoitosuunnitelmaa v. 2017 loppuun mennessä.Asiakassegmentoinnin osalta Juvalla käynnistettiin suuntimapilotointi, jossa testataan

14

käytännön työkalua palveluiden entistä yksilöllisempään suunnitteluun. Muitakeskeisiä kehittämiskohteita olivat; hoitotyön kirjaaminen, SAS -toiminnankehittäminen ja koordinointi, palveluohjauksen ja sähköisen asioinnin kehittäminen.Lisäksi osallistuttiin maakunnan Sote- valmisteluun ja Sote -kioskin ideointi javalmistelutyöhön.

1.10 Esper-hanke

1.10.1 Rakentaminen ja sen suunnittelu

Vuonna 2017 valtuusto teki seuraavat rakentamispäätökset:

· Kuuma sairaala vaihe I (kilpailutettu hinta 26.740.000€)· Kuuma sairaala, laajennuksen korotus (kustannusarvio 2.200.000€)· Perhetalo (kilpailutettu hinta 25.729.000€)· Kuuma sairaala vaihe II (kustannusarvio 10.461.000€)· Vastaanottoalue vaihe II (kustannusarvio 5.680.000€)

Päätösten seurauksena hankkeen kokonaiskustannusarvio nousi n. 12 miljoonallaeurolla.

420-paikkainen Sairaalaparkki otettiin käyttöön maaliskuussa 2017 ja E- rakennuksen1. kerroksen saneeraus valmistui kesäkuussa 2017, jolloin Pankalammen yleislääke-tieteen vastaanotot pääsivät muuttamaan ko. väistötiloihin. Sekä Kuuman sairaalanettä Perhetalon rakentaminen alkoi toukokuussa 2017. Perhetalon peruskivenmuuraus järjestettiin 7.12.2017.

Pääaulan, Kuuman sairaalan II-vaiheen, Vastaanottoalueen II-vaiheen ja Mielentalonrakentamisen suunnittelu jatkui koko vuoden. Erinäisiä suunnittelukokouksia pidettiinvuoden aikana arviolta noin 30 kappaletta. Suunnittelijoita kuormitti lukuisatmuutokset rakenteilla olevissa kohteissa ja muutosten vieminen suunnitelmiin ajoissatuotti ongelmia.

Rakentaminen eteni pääosin aikataulussa. Kuuman sairaalaan työmaakokouksiapidettiin 8 kappaletta ja urakoitsijapalavereita 25 kappaletta ja Perhetalontyömaakokouksia 6 kappaletta ja urakoitsijapalavereita 19 kappaletta. Lisäksi pidettiinvalvojapalavereita ja talotekniikkapalavereita viikoittain.

Vuodeosastojen suunnittelun tueksi tehtiin keväällä 2017 osastopaikkojen simulaatio(Delfoi Oy), jonka perusteella pystyttiin antamaan tilasuunnittelulle oikeapaikkamäärätavoite. Valtuusto antoikin kesäkuussa ESPER-hankkeelle luvan suunnitella25-32 paikkainen hankesuunnitelmaan kuulumaton vuodeosasto akuuttihoidon

15

tarpeisiin. 3D otettiin käyttöön Perhetalon osalta huhtikuussa ja Kuuman sairaalanosalta toukokuussa. Koko alueen opastuksen suunnittelua ja toteuttamista onkonsultoinut Avaava Oy.

Väistötilojen hallinta tuotti ongelmia koko vuoden ajan, sillä E-rakennuksen laajansisäilmaongelman tultua todennetuksi kesäkuussa 2016, jouduttiin E-talon kaksikerrosta poistamaan käytöstä ja etsimään toiminnoille korvaavat tilat.

1.10.2 Toiminnallinen suunnittelu

Vastaanottoalueen, Kuuman sairaalan, Perhetalon ja Mielentalon tilojen suunnitteluunliittyvää toimintamallityötä tehtiin koko vuoden ajan. Yhteensä eri työryhmiä on ollutn. 40 ja niissä osallistujia n. 250 eri henkilöä.

Toimintamallityön ytimessä on sen kirkastaminen, mitä sote-integraatio käytännössätarkoittaa ja miten toimiminen uusissa yhteisissä tiloissa sujuvoittavaa asiakkaiden japotilaiden palveluprosesseja. Toimintamallityön isoja teemoja ovat mm. työkulttuurienyhtenäistäminen, ammattilaisten työkäytäntöjen harmonisointi, monialaisetvuodeosastot, erityispalvelujen konsultaatioiden järjestäminen, yhteiskäyttöisetvastaanottohuoneet, monitilatoimisto johtamisen ja kehittämisen välineenä, aukiolonlaajentaminen jne.

Vuoden 2017 alussa ESPER-hankkeesta tuli osa kehittämisyksikköä, kuitenkin niin, ettähanke on suoraan kuntayhtymän johtajan alaisuudessa. Vastuu toiminnallisestasuunnittelusta on vastuualuejohtajilla mutta ESPER-hanke on voinut tilasuunnittelunavulla sanoittaa, vauhdittaa ja tukea uudistusta.

ESPER-hankkeessa toimi vuoden 2017 aikana hankejohtaja, kolme hankekoordinaat-oria, kaksi hankesihteeriä, rakennusmestari sekä rakentamisesta vastaavaprojektinjohtaja sekä kesäkuun puolesta välistä lähtien rakennuttajainsinööri. Hankeon tehnyt yhteistyötä muiden sairaalahankkeiden kanssa ja vieraillut kotimaassa erisairaalarakentamisen kohteisissa sekä osallistui syyskuussa 2017 Düsseldorfinsairaalamessuihin. Taidehankintojen suunnittelua on toteutettu ostopalvelunataidekurattoorin ja palvelumuotoilijan johdolla. ICT-suunnittelusta on vastannuttietohallinnon oma nimetty projektipäällikkö.

1.11 Ammattikirjasto

Vuonna 2017 voimaantulleen uuden sopimusmallin mukaisesti kirjastopalvelua ontarjottu verkon yli ja paikan päällä on pidetty kirjastoa auki maanantaisin klo 13-16.

Etäpalvelujen tarjoaminen on nyt kokemuksen kautta todettu hyväksi ratkaisuksihoitaa ammattikirjaston toimintaa. Etäpalvelut ovat nopeuttaneet erityisesti

16

kirjatilausten käsittelyä sekä viestintää. Paikallispalvelua on tarvittu pääasiassa Essotenverkossa käytettävien aineistojen tiedonhakuihin ja tietokantaongelmien selvittelyynsekä aineistojen luettelointiin kirjastojärjestelmän sekä aineistojen edelleenlähettämiseen osastoille. Lisäksi joitain lehtiä tulee vielä paperisena ja on kierrossa,joten nämä on käsitelty paikan päällä.

Lehtitilaukset siirrettiin Suomen Tilaajapalvelu Oy:lle, mikä aiheutti ongelmia e-lehtienkäytettävyydessä normaalia enemmän. Kuntahankinnat purkivat väliaikaisenpuitesopimuksen KLKH119 Lehtitilaukset 2017-2020 Suomen Tilaajapalvelu Oy:nkanssa päättyväksi 31.12.2017. Muutos astui voimaan väliaikaisen sopimuksenpurkuhetkellä 18.9.2017. Vuoden 2018 lehtitilauksia on siirretty takaisin LMTietopalveluille.

Essote liittyi mukaan Päijät-Hämeen Hyvinvointi kuntayhtymän toteuttamaan e-lehtienyhteistilauspilottiin, jonka kautta tilattiin JAMA:n, BJM:n ja Wileyn kustantamia lehtiä.Tavoitteena on selvittää mahdollisuus valtakunnalliseen lääketieteellisten kirjastojenyhteiseen e-kirjastoon.

Ammattikirjastolla tehtiin loppuvuodesta runsaasti lehtipoistoja. Ne lehdistä, joita eivielä löytynyt Kuopion Varastokirjastosta, lähetettiin sinne, jolloin niiden artikkelit ovatyhä käytettävissä kaukopalveluna.

Loppuvuodesta paperisten lehtien saapumisvalvontaa ei ole voitu hoitaakirjastojärjestelmän kautta, koska sitä ei ole tietohallinnon tuki saanut toimimaan.

Loppuvuonna laskujen asiatarkastuksen on hoitanut Essoten talouspalvelut. Vuonna2017 Essotea laskutettiin 13365 € (0% alv), 16572,6 (24% alv). Vuonna 2016 vastaavatsummat olivat 13997,5 € (0% alv), 17356,9 € (24% alv).

2 TERVEYSPALVELUT

2.1 Sisätaudit

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hoitopäivät, josta 14 875 119,0 + 10,7 -valvontayksikkö 2 277 105,4 + 5,8Hoitojaksot, josta 3 248 95,5 + 4,7-valvontayksikkö 1 007 102,8 + 4,2Keskim. hoitoaika 4,6 124,5 - 15,0-valvontayksikkö 2,3 102,7 - 1,4Käynnit, josta 26 551 112,0 - 1,1 - päivystyskäynnit 7 021 + 9,3

Taulukko 4. Sisätautien oman toiminnan suoritteet.

17

Sisätautien osalta vuosi 2017 jatkui edellisen vuoden suuntaviivojen kaltaisena, mitä tulilähetteiden määriin, osastohoitojaksoihin ja päivystyspoliklinikkakäynteihin. Näidenmäärät olivat tasaisessa kasvussa. Pieksämäen sairaalan erikoissairaanhoidonloppumien vuoden 2016 keväällä heijastui edelleen kasvaviin potilasmääriinsisätaudeilla. Erikoislääkäreiden määrä pysyi käytännössä samana. Lääkärin virkoja olitäyttämättä 5.

Kardiologian osalta syksy toi haasteita kahden erikoislääkärin vajeen vuoksi(vuorotteluvapaa 100 päivää). Tämän johdosta lähetteiden käsittelyaika piteni tuonaaikana. Lisäksi vuorotteluvapaan ajaksi kardiologian polille ja osin koronaariangiosaliinostettiin kardiologipalveluja, jotka nostivat hoitokustannuksia.

Reumatologialle saatiin keväällä 2017 erikoislääkäri täysiaikaiseen virkaan. Tämän lisäksieläköitynyt reumaerikoislääkäri jatkoi loppu keväästä kerran viikkoonostopalvelulääkärinä. Lisäksi Pieksämäelle saatiin reumatologian osastopalvelulääkärihoitamaan reumavastaanottoa. Nämä edellä mainitut toimet mahdollistivatkasvaneiden reumalähetteiden määrän käsittelyn hoitotakuun puitteissa loppuvuonna.Ostopalvelu lisäsi reumatologian kustannuksia.

Virassa oleva endokrinologian osastonylilääkäri oli poissa alkuvuodesta 2017 syksyyn.Tänä aikana endokrinologian vastaanottoa hoiti ostopalvelulääkäri. Hänenvastaanottopäivien määrää lisättiin kysyntää vastaamaan. Osaston sisätautienerikoislääkäri siirtyi osastotyöstä endokrinologian polille diabetesvastaanotolle.Siirtyminen tapahtui syyskuun alussa 2017.

Syksyllä sisätautiosasto 34:llä oli yhdestä kahteen erikoislääkäriä vastaamassa kokoosaston erikoissairaanhoidon toiminnasta. Tämä lisäsi osastolla työskentelevienerikoistuvien lääkärien työmäärää. Ylilääkäri vastasi koko sisätautiosastonlääketieteellisestä toiminnasta. Tämä järjestely vähensi kardiologityöpanostavastaanottotyöstä ja lisäsi ostopalvelun määrää. Vuorotteluvapaalta palannutendokrinologian erikoislääkäri oli syyskuusta loppuvuoteen toisena seniorina osastolla.Epidemiat lisäsivät osaston hoitotarvetta alku- ja loppuvuodesta merkittävästi.Osastotoiminnassa tulisi olla kolme erikoislääkäriä, jotta sujuva osastotoiminta olisimyös epidemia- ja muina kiireaikoina parhaalla mahdollisella tavalla turvattuna.Erityisen haasteen toivat hematologiset potilaat. Sisätautien klinikassa hematologiahoidettiin kokonaan ostopalveluna keskimäärin kerran viikossa toteutuneinahematologikonsultin vastaanottopäivinä ja muina aikoina puhelinkonsultaatioina.

Vuoden 2017 aikana sisätauteihin erikoistuvien lääkärien määrä väheni. Tämä toimuutoksia heidän erikoistumiskoulutukseensa. Tämän seurauksena jouduttiinlopettamaan hyväksi koettu erikoistuvien lääkärien yleissisätautivastaanotto sekäsyksyllä rasituspolkupyörätestit kliinisellä fysiologialla. Lisäksi vähentynyt erikoistuvienlääkärin määrä lisäsi oleellisesti lääkärikohtaisia päivystysvuorojen määriä.

18

Kokonaisuutena sisätautien vastaanottotoiminnan saatavuus pysyi hoitotakuunedellyttämissä aikarajoissa vuoden 2017 aikana suurimman osan vuotta.

Vuodeosaston hoitotyön osalta hoitoisuus/hoitaja oli huomattavan korkea. Päivistävain 36 % (tavoite 70 %) oli hoitoisuudeltaan ja hoitajaresursoinniltaan optimaalisiasaavuttaen hoitotyölle asetetun hyvän hoitotyön laatutason ja sopivantyökuormituksen. Reilusti yli puolet päivistä (63 %, tavoite 15 %) oli hoitoisuudeltaanyli optimaalisen, jolloin hoitajaresurssi oli riittämätön turvaamaan hyvän jakokonaisvaltaisen hoidon lisäten samalla hoitajien työkuormitusta. Potilaskohtaisestienemmistö (85 %) potilaista oli keskimääräistä suuremman tai maksimaalisen hoidontarpeessa (muutos vuoteen 2016 +4 %). Osaston resursointia arvioitiin päivittäin,jokaiseen poissaoloon pyrittiin järjestämään korvaavaa työpanosta siinä kuitenkaanaina onnistumatta. Tarvittaessa vahvistettiin vuorokohtaista lisäresurssia, jollapystyttiin henkilökunnan kuormitusta. Sisätautien tilanne kokonaisuudessaan ml.lääkärivaje ja jatkuva korkea kuormitus heijastui vahvasti myös hoitotyöhön.Hoitajaresurssin vahvistamiseksi osastolle lisättiin kaksi uutta sairaanhoitajan tehtävää,joiden työpanos saatiin käyttöön 1.1.2018 alkaen.

2.2 Lastentaudit (sisältää lastenneurologian)

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hoitopäivät 2 669 78,5 - 2,3Hoitojaksot 994 59,5 - 15,8Keskim. hoitoaika 2,7 131,9 - 12,1Käynnit, josta 7 770 100,8 + 0,1 - päivystyskäynnit 497 - 13,4

Taulukko 5. Lastentautien oman toiminnan suoritteet.

Lastentautien ja lastenneurologian yksikön toiminnassa tapahtui isoja hallinnollisiamuutoksia vuoden 2017 aikana, kun yksikköön valittiin uudet viranhaltijat sekäosastonhoitajan, apulaisosastonhoitajan, lastentautien ylilääkärin ettälastenneurologian ylilääkärin virkoihin. Yhteistyö lähti mutkattomasti käyntiin.

Kuormitus lastentautien- ja vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoilla oli vaihtelevaa,riippuen mm. infektiotilanteesta. Hoitojaksoja osastoilla oli lähes 16% edellisvuottavähemmän, mutta hoitopäivien lukumäärä (2669) ei muuttunut merkittävästi (-2.3%).Edellisvuoden tapaan lastentautien osastoilla oli hoidossa niin vastasyntyneitä kuinisompia akuutisti sairaita lapsia Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueelta (synnytystoimintaja lastentautien osasto loppuivat Savonlinnasta jo aiemmin), lisäksi kesäaikaan

19

merkittävä määrä lastenosaston potilasta oli ulkopaikkakuntalaisia (lomalaisia).Lastentautien osastoilla potilaita hoidettiin perhehuoneissa, vain kiivaimpaaninfektioaikaan jouduimme sijoittamaan useita lapsia vanhempineen samaanpotilashuoneeseen. Henkilökunta sitoutui hyvin perhekeskeiseen hoitotyöhön.

Lastentautien- ja lastenneurologian vastaanotoilla käyntejä (lääkäreillä ja kaikillaerityistyöntekijöillä) oli yhteensä 7 770, kokonaismäärä ei merkittävästi muuttunutedellisvuodesta. Merkittäviä jonoja kummankaan erikoisalan vastaanotolle ei syntynytja kiireellistä kannanottoa vaativille potilaille pystyttiin järjestämään aikaerityisjärjestelyin hyvinkin lyhyessä ajassa. Lähetteiden määrä lastentautienvastaanotolle väheni n. 10% vuoteen 2016 verrattuna, joka heijastelee kaikkeentoimintaan vaikuttanutta pulaa terveyskeskuslääkäreistä. Lastenneurologian osaltamerkittävää oli lähetteiden määrän kasvu 25%:lla, joka heijastelee Essote:n erityisentuen yksikössä, perhe- ja neuvolatiimissä ja koulutiimissä tapahtuneita muutoksia.Lääkärikontaktien määrät vähenivät lastentautien vastaanotolla ja toisaalta lisääntyivätlastenneurologian vastaanotolla, tämä sopii myös käytettävissä oleviinlääkäriresursseihin. Todellista kuvaa lastentautisten päivystyspotilaiden määrästä olivaikeaa saada, koska päivystyspotilaita katsottiin sekä lastentautienajanvarausvastaanotolla että päivystyspoliklinikalla. Konsultaatiovastaanottoa pitivätaiempien vuosien tapaan harvakseltaan lastenkardiologi, perinnöllisyyslääkäri jalastenortopedi.

Tuleva muutto Perhetaloon ohjasi lastenyksikön toimintaa edellisvuoden tapaansellaiseksi, että mahdollisimman paljon potilastyötä tehtiin polikliinisesti. Integraatiotasynnytysosaston kanssa jatkettiin hoitajien työkierrolla ja yhtenäistämällätoimintaohjeita sekä hoitoprosesseja. Lisäksi yksikössä pyrittiin suunnittelemaantoimintaa siten, että tulevaisuudessa lastentautien erikoisalan palveluita pystyttäisiinantamaan matalalla kynnyksellä Essoten eri hyvinvointikeskuksille ja erityisestineuvoloihin. Yhteistyötä yksikön omien erityistyöntekijöiden, sosiaalitoimen jakolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivistettiin erityisesti moni- japitkäaikaissairaiden lapsipotilaiden hoidossa. Päivystysasetuksen muutosvuodenvaihteessa 2017-2018 vaikutti merkittävästi lastentautien sairaanhoitajientyönkuvaan. Loppuvuonna 2017 merkittävin suunnitteilla oleva muutos painottuipäivystyspotilaiden hoitoon. Vuodenvaihteen jälkeen lastenyksikön sairaanhoitajatyöskentelee päivystysalueella aamu- ja iltavuorossa ottaen vastuuta kaikkienerikoisalojen lapsipotilaiden hoidosta. Tämän vuoksi lastentautien yksikköönperustettiin loppuvuonna 2017 kaksi uutta sairaanhoitajan toimea. Lastenyksikönhoitohenkilökunta on ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta sekä valmis koko ajankehittämään ammattitaitoaan kouluttautumalla.

Vuonna 2017 lastentautien erikoislääkärin 7 virasta oli täytettynä 5, virkalääkäreistäpääasiassa vain neljä osallistui päivystystyöhön. Jotta ympärivuorokautinenlastentautien sairaalapäivystys saatiin pyörimään, jouduttiin käyttämään paljonulkopuolisia päivystäjiä. Erikoislääkäripula heikensi merkittävästi vakituisen

20

lääkärikunnan jaksamista työssä. Lastenneurologian ylilääkärin eläköidyttyälastenneurologian vastaanoton toiminta jatkui ennallaan, kun yksikköön saatiinrekrytoitua uusi ylilääkäri (huolimatta valtakunnallisesta lastenneurologipulasta).Erikoistuvia lääkäreitä lastentautien ja lastenneurologian yksiköissä oli töissä kerrallaan2-4 ja heidän työpanosta pystyttiin hyödyntämään joustavasti.

Yksikön sairaanhoitajien ja lastenhoitajien toimenkuvat muuttuivat yhä monipuoli-semmiksi ja vaativammiksi perhekeskeisen työn myötä, tämä koettiin haastavana,mutta myös erittäin palkitsevana. Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastollatoimintatapoja muokattiin edelleen siten, että myös synnyttänyttä äitiä pystyttiinhoitamaan ja seuraamaan osastolla, mikäli lapsi vaati tehohoitoa syntymänsä jälkeen.Toimintakulttuuri lastentautien ja lastenneurologian yksiköissä on vakiintunut perheethuomioivaksi ja perheet osallistavaksi. Osastohoidossa sekä vastasyntyneiden teho- jatarkkailuosastolla että lastentautien osastolla vanhemmat olivat läsnäympärivuorokautisesti.

2.3 Ihotaudit

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hoitopäivät 8 16,0 - 66,7Hoitojaksot 3 30,0 - 57,1Keskim. hoitoaika 2,7 53,4 - 22,2Käynnit, josta 4 959 110,2 - 1,0 - päivystyskäynnit 10 - 37,5

Taulukko 6. Ihotautien oman toiminnan suoritteet.

Ihotautiyksikön avohoitokäyntien määrässä oli vuonna 2017 hienoista laskua, vaikkalähetteiden määrä edelleen nousi. Syynä oli 28 %:n lääkärivaje, jota pystyttiin osittainkorvaamaan vaihtuvilla erikoistuvilla lääkäreillä ja ostopalveluilla. Käyntien määrän ylikaksinkertaistuminen Pieksämäen aluesairaalassa vähensi vastaanottopäiviä Mikkelinkeskussairaalassa. Käyntimäärien vähentymiseen vaikutti myös toista vuotta kestänytvajaus hoitajaresurssissa. Tästä johtuvaa toiminnan haavoittuvaisuutta lisäsivätvaikeudet sijaisten saannissa. Yksittäisissä tapauksissa vaarantui potilasturvallisuus.

Allergiatestejä tehtiin vuonna 2017 n. 40 % vähemmän kuin edellisinä vuosina.Todennäköisenä syynä oli erikoislääkäri- ja hoitajaresurssin väheneminen, muttakyseessä voi olla myös satunnaisvaihtelu.

21

Vuodeosastojaksojen määrä laski edelleen. Ihotautihoitojen kehittymisen myötätarvitaan osastohoitoa yhä harvemmin. Entiseen tapaan hoidettiin vuodeosastohoitoatarvitsevat ihotautipotilaat osastolla 34. Polikliininen toiminta siirtyi nykyisiinväistötiloihin 12/2016. Tilat ovat toimivia.

Toimintaa kehitettiin kkUVB-valohoidon aloittamisella PAS:ssa. Aloitettiinpikakonsultaatiotoiminta Mikkelin hyvinvointikeskuksessa toimiville yleislääkäreille javalmisteltiin etäkonsultaation pilottiprojektia DigiSote-hankkeen puitteissa.Ihotautiyksikkö on järjestänyt sisäisiä koulutuksia ja kansallisen allergiaohjelmanpuitteissa alueellisen koulutuspäivän.

2.4 Neurologia

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hoitopäivät, josta 8 618 100,9 + 3,3 -valvontayksikkö 593 134,8 + 27,0Hoitojaksot, josta 1 530 102,7 + 7,8-valvontayksikkö 85 141,7 + 21,4Keskim. hoitoaika 5,6 98,3 - 4,2-valvontayksikkö 7,0 95,2 + 4,6Käynnit, josta 7 875 107,3 + 13,0 - päivystyskäynnit 2 475 + 12,7

Taulukko 7. Neurologian oman toiminnan suoritteet.

Vuoden 2017 aikana neurologian lääkäritilanne oli hyvä. Viidestä erikoislääkärin virastaneljässä oli vakituinen viranhaltija ja viidettä virkaa paikkasi neurologian erikoistumi-sensa aivan loppuvaiheessa oleva lääkäri, jolla oli jo aiemmasta yleislääketieteenerikoislääkärin pätevyys. Erikoistuvia lääkäreitä pystyttiin rekrytoimaan riittävästi.Lähetteiden määrä vakiintui edellisvuoden tasolle, jolloin Pieksämäen neurologinentoiminta siirtyi MKS:aan. Nousua lähetteissä oli yksi prosentti edellisvuotteen verraten.

Osasto 24 toimi 14 paikkaisena osastona. Hoitopäivien ja hoitojaksojen määrä toteutuihyvin lähelle budjetoitua. Niissä oli 3,3 ja 7,8 prosentin nousut edellisvuoteen verratenja vastaavasti hoitojaksojen keskimääräinen kesto lyheni edellisvuodesta ja oli 5,6vuorokautta. Valvontayksikön hoitopäivissä ja hoitojaksoissa oli huomattava nousu27,0 ja 21,4 prosentin nousu. Tähän vaikutti osin se, että Savonlinnan keskussairaalastatuli mm. aivoverenkiertohäiriöistä kärsiviä potilaita heidän hoitomahdollisuuksien

22

Savonlinnassa vähentyessä. Osaston kuormituksessa oli huomattavan suurta vaihteluanopean potilasvaihdon ja sairastavuuden vaihtelun vuoksi. Erityisesti loppuvuosi olihyvin kiireistä. Runsas potilasvaihto lisäsi selvästi osaston kuormitusta, mikä ei olenähtävissä pelkistä toimintaluvuista. Osastolla 24 hoidettiin myös sisätautipotilaitapaikkatilanteen niin salliessa. Vaativan kuntoutuksen osastolle (osasto 11) järjestettiinneurologinen lääkärityövoima.

Neurologian vastaanoton käyntimäärissä oli selkeä 16,5% nousu edellisvuoteen jabudjetoitu ylittyi kuudella prosentilla. Tämä heijastaa parantunutta lääkäritilannetta.Kysyntään pystyttiin vastaamaan paremmin. Hoitotakuun toteuttaminen ei tuottanutongelmia. Päivystyspoliklinikan neurologisten potilaiden käyntimäärät jatkoivatedelleen nousua, nousu oli merkittävää (12,7%). Pitkään jatkunut trendi jatkuiedelleen. Sekä valvontayksikön, että päivystyspoliklinikan kysynnän lisääntyminenkuvasi neurologian akuuttihoidon tarpeen jatkuvaa lisääntymistä.

Hoitotyön osalta vuodeosaston hoitoisuus/hoitaja tasoittui edelliseen vuoteenverrattuna. Päivistä 59 % (tavoite 70 %) oli hoitoisuudeltaan ja hoitajaresursoinniltaanoptimaalisia saavuttaen hoitotyölle asetetun hyvän hoitotyön laatutason jakuormituksen (muutos vuoteen 2016 +13 %). Lähes kolmannes (26 %, tavoite 15 %)päivistä oli kuitenkin hoitoisuudeltaan yli optimaalisen, jolloin resurssi oli riittämätönturvaamaan hyvän ja kokonaisvaltaisen hoidon lisäten samalla hoitajienkuormittumista. Alle optimin päivissä päästiin tavoitteeseen (15 %). Potilaskohtainenhoitoisuus ei muuttunut juurikaan edelliseen vuoteen verrattuna; 78 % potilaista olivatkeskimääräistä suuremman tai maksimaalisen hoidon tarpeessa (muutos vuoteen 2016+3 %). Osaston resursointia arvioitiin päivittäin, korkean hoitoisuuden ja kuormituksenpäiviin hankittiin tarpeen mukaan vuorokohtaista lisäresurssia onnistuen siinäkohtalaisen hyvin. Kevyempinä päivinä osastolta siirrettiin resurssia muihin yksiköihin.Osaston kaksi avointa sairaanhoitajan tehtävää vakinaistettiin.

Päivystysosaston toiminta jatkui entisellään, suurin osa lyhyttä hoitoa vaativistaneurologisista päivystyspotilaista hoidettiin päivystysosastolla. Puheterapeutinpalveluista oli huutava pula, eikä uusia puheterapeutteja saatu rekrytoitua yrityksistähuolimatta. Puheterapiatarpeeseen pystyttiin vastaamaan osittain erityisjärjestelyillä.Neuropsykologiseen tutkimukseen oli edelleen pitkät jonot. Muiden erityistyönteki-jöiden palveluita oli kohtuullisesti saatavilla.

Neurologian vastaanoton hoitohenkilöstön toimien määrä on pysynyt ennallaan, elikolme (3) hoitajaa. Hoitohenkilöstön osalta vuonna 2017 oli vajausta useita kuukausiajohtuen sairaslomista ja osa-aikaisuudesta. Varahenkilöstä eikä muutoinkaan saatusijaista poissaoloihin, eli osa vuodesta tehtiin 2,5 hoitajalla.

Vuonna 2016 hoitajakäyntejä oli 2597 käyntiä ja 2706 käyntiä vuonna 2017.Lääkärivastaanottojen osalta käyntimäärät olivat myös lisääntyneet; vuonna 2016käyntejä oli 5337 ja 5888 käyntiä vuonna 2017.

23

Osastolla 11 on ollut Parkinson-potilaiden hoitajavastaanottotoimintaa. Tämänvastaanottotoiminnan siirtäminen pidettäväksi neurologian vastaanoton tiloissa,käynnistettiin vuonna 2017. Tämä ei kuitenkaan lisää neurologian vastaanotonhoitajien työtä. Vuonna 2017 käynnistettiin myös DBS-potilaiden vastaanottojensiirtäminen neurologian vastaanotolle. Jatkossa siis neurologian vastaanotonhoitohenkilöstö pitää nämä hoitajavastaanotot, tämä lisää hoitohenkilökunnan työtäeikä tähän ole tällä hetkellä suunniteltu lisäresurssia.

2.5 Keuhkosairaudet

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hoitopäivät 2 673 121,5 + 7,5Hoitojaksot 422 105,5 - 8,3Keskim. hoitoaika 6,3 115,1 + 17,2Käynnit, josta 4 426 99,0 - 14,6 - päivystyskäynnit 322 - 16,6

Taulukko 8. Keuhkosairauksien oman toiminnan suoritteet.

Keuhkosairauksien toimintaa vuoden 2017 aikana sävytti erikoislääkäripula. Elokuunkahden ensimmäisen viikon aikana ei ollut erikoislääkäriä ollenkaan, elokuun puolenvälin jälkeen vain ylilääkärin virka on ollut täytettynä. Viransijaisten ja ostopalveluinahankittujen lääkäreiden avulla on pystytty toimintaa jatkamaan.

Lähetteiden määrä on lähes sama kuin edellisenä vuonna. Konsultaatioiden kautta ontullut paljon potilaita vaativiin tutkimuksiin. Lähes puolet lähetteistä oli uniapnea-epäilyjä. Polikliinikalla kävijöiden määrä ei ole lisääntynyt, osin alkuvuoden vähäisestälääkäriresurssista johtuen. Johtuen toimintatavan muutoksesta, uniapneapotilaatmenevät suoraan hoitajalle hoidon aloitukseen, jolloin lääkärikäynti jää pois.Uniapneaepäilyjen tutkimuksia nopeutettiin loppuvuodesta siten, että osa potilaistapääsi nopeutetusti hoitoon. Hoitajien virat olivat täytettynä, mutta toimintatavanmuutoksesta johtuen unihoitajaresurssi oli liian pieni (tehtävän siirto lääkäreiltä).

Osaston hoitoajat näyttävät pidemmiltä osiin siksi, että 1 potilas oli eristyshoidossausean kuukauden ajan. Päivystyspotilaiden määrä on pienentynyt, koska osa näistäpotilaista tuli kirjatuiksi sisätautipotilaina. Sytostaattihoidettavat keuhkosyöpäpotilaatsiirtyivät onkologien hoitoon 8/2017 alkaen, tämä vähentää poliklinikan kävijämääriä.Bronkoskopia toiminta jatkui entiseen tapaan Hoitokeskuksessa. Lähivuosina pahenevakeuhkosairauksien erikoislääkäripula tulee asettamaan haasteita keuhkopotilaidenhoitoon tulevaisuudessa.

24

2.6 Endoskopia

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Käynnit yhteensä 5 877 183,7 + 56,9 -Sisätaudit 4 259 + 74,7 -Kirurgia 1 452 + 33,9 -Pmäen vastaanotto 166 - 25,9

Taulukko 9. Endoskopian oman toiminnan suoritteet.

ToimenpiteetSisä-

taudit2016 2017

Kirurgia2016 2017

Yht2016 2017

Muutoslkm %

Gastroskopia 541 912 572 612 1 113 1 524 + 411 + 37 Sigmoidoskopia 101 45 197 126 298 171 - 127 - 43 Kolonoskopia 726 1 077 573 574 1 299 1 651 + 352 + 27 Yhteensä 1 368 2 034 1 342 1 312 2 710 3 346 + 636 + 23 Muutos % + 666 + 49 - 30 - 2 + 636 + 23

Taulukko 10. Endoskopian päätoimenpiteet.Vuosi.2016 ei sisällä Lääkärikeskus ikiomasta ostettuja toimenpiteitä.

Lähetteet 2016 2017

Ulkoiset ja sisäisertyht. 1 968 2 444 Muutos + 476 + 24 %

Taulukko 11. Endoskopian lähetteet.

Vuonna 2017 lähetemäärä kasvoi edellisestä vuodesta 24%. Lähetemäärän kasvujohtui ensisijaisesti terveyskeskusten ostopalveluna toteutetun tähystystoiminnanpäätymisestä vuoden 2016 lopussa. Pitkällä aikavälillä, vuodesta 2014 lähtienlähetemäärän kokonaiskasvu on ollut 73%.

Vuoden alusta gastroenterologian pkl (ge-pkl)-toiminta siirtyi endoskopiayksiköntoteutettavaksi. Samalla ge-pkl:n vastaanottotoimintaan suunnattua hoitajaresurssia

25

siirrettiin tähystystoimintaan, lisäksi endoskopiayksikköön saatiin yksi hoitajan toimilisää. Lääkäriresurssi parani, koska vuoden alusta endoskopiayksikössä aloittigastroenterologiaan erikoistuva lääkäri. Näiden, sekä muiden tehokkuutta lisäävientoimenpiteiden ansiosta vuoden 2017 loppuun mennessä potilaat pääsivättutkimuksiin ilman jonotusta. Luvuista on vähennetty vuonna 2016 LääkärikeskusIkiomassa tehdyt ostopalvelutoimenpiteet.

Toimenpidemäärät ovat jatkaneet kasvuaan, gastroskopioiden osalta näkyyterveyskeskuksen oman ostopalvelutähystystoiminnan päättyminen 2016. Muutenluvuissa näkyy yleinen kysynnän lisääntyminen.

Lisääntyneiden toimenpiteiden sekä ge-pkl toiminnan siirtymisen ansiostaendoskopiayksikön tuotot nousivat edellisestä vuodesta 556 073€ (37%) kuntahintojenpysyessä ennallaan. Huomioitavaa on, että toiminnan järkeistämisen ansiostahenkilöstökulut nousivat samaan aikaan vain 74 355€ (14%)

Lääkäriresurssi oli vuonna 2017 riittävä.

2.7 Infektiosairaudet ja sairaalahygienia

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Käynnit 288 110,8 + 5,9

Taulukko 12. Infektiosairauksien ja sairaalahygienian oman toiminnan suoritteet.

Infektiopoliklinikan kävijämäärä on stabiili tai hitaassa nousussa. Erityisestiimmunologisten potilaiden osuus korostuu, koska alueen yliopistosairaala ei tarjoakliinisen immunologian palveluja. Mikkelin keskussairaalan ja Essoten vuodeosastojentasolla on epidemia-aikana resurssivaje (ei tila- tai henkilöreserviä).

26

2.8 Kirurgia

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hoitopäivät 17 716 104,2 + 2,1Hoitojaksot 4 859 97,0 - 2,2Keskim. hoitoaika 3,6 107,7 + 4,6Käynnit, josta 25 252 109,3 + 1,9 - päivystyskäynnit 7 967 + 4,6

Taulukko 13. Kirurgian oman toiminnan suoritteet.

Kirurgisen toiminnan volyymi pysyi ennallaan. Hoitojaksot vuodeosastoilla vähentyiväthieman, mutta toisaalta hoitopäivät lisääntyivät niukasti ja keskimääräinen hoitoaikapidentyi vähäisesti. Tässä heijastunee jatkohoitoon pääsemisen hidastuminen sekävuodeosastoilla hoidettavien potilaiden hoitoisuuden vaikeutuminen. Päiväkirurgistenja polikliinisten toimenpiteiden määrä ei muuttunut. Poliklinikan toimenpiteidenmäärää rajoitti niukka hoitajaresurssi. Esimerkiksi eturauhasen polikliininenmikroaaltotermoterapia jouduttiin antamaan leikkausyksikön kautta.

Päivystyspoliklinikkakäyntien määrä lisääntyi vähäisesti - ajanvarauspoliklinikallalukumäärissä ei juurikaan havaittu muutosta. Lähetteiden määrä on hiemanvähentynyt. Toiminta onnistuttiin pitämään koko ajan hoitotakuulain määrittämissäaikarajoissa. Plastiikkakirurgian palveluja hankittiin edelleen ostopalveluna omanplastiikkakirurgin puuttuessa.

2.9 Naistentaudit ja synnytykset

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hoitopäivät 4 309 97,3 - 1,6Hoitojaksot 1 342 90,1 - 4,6Keskim. hoitoaika 3,2 108,1 + 3,2Käynnit, josta 9 780 102,2 + 1,9 - päivystyskäynnit 1 064 - 1,8

Taulukko 14. Naistentautien ja synnytysten oman toiminnan suoritteet.

27

Lähetteiden lukumäärä väheni 11,8 %. Vastaanottokäyntien määrä kasvoi hiemanedellisestä vuodesta, päivystyskäyntien määrä taas väheni hieman. Hoitojaksot ja -päivät vähenivät ja hoitoaika piteni 3,2 päivään.

Synnytysten määrä hieman väheni edelleen ollen 823, lapsia syntyi 830. Itä-SavostaSosterin alueelta tuli synnyttäjiä 121, joka on hieman alle puolet ko. alueensynnyttäjistä. Keisarinleikkauksia tehtiin 12,8 %, kun Suomen keskiarvo on yli 16 %.Operatiivisia alatiesynnytyksiä oli 7,6 %, perätarjonnan ulosauttoja oli 0,51%.Käynnistettyjä synnytyksiä oli 41,6 % synnytyksistä. Sfinkterrepeämiä oli 1,16%, mikäon aiempia vuosia enemmän. Perinataalimortaliteetti (syntyneenä tai ensimmäisenelinviikon aikana kuolleet) oli 0 ja alle pH 7,00 (hapenpuutteesta kärsineinä) 5 minuutiniässä oli 3 kpl. Ennenaikaiset, alle 32 viikkoiset, ja muut riskisynnyttäjät lähetettiinKuopion yliopistolliseen sairaalaan sovitusti. PH 7,00-7,10 oli 14 vastasyntyneellä.Äitiyshuollon Effica-tietojärjestelmästä on saatu reaaliaikaisesti Terveyden jahyvinvoinnin laitokselle (THL) synnytysrekisteri koko vuoden ajalta ja se on päivitettyvastaamaan THL:n tilastovaatimuksia.

Äitiysvastaanotolla toimii yhden lääkärivastaanoton lisäksi vakiintuneinaerikoispoliklinikat raskausdiabeetikoille, HAL (huume-, alkoholi- ja lääkeongelmaiset)-potilaille, synnytyspelkopotilaille ja ultraääniseulontaan. Yhtä uutta seulontakätilöäalettiin kouluttaa seulontatyöhön. Kaikki kätilöt ovat kouluttautuneetimetysneuvontaan THL:n suosituksen mukaisesti.

Naistentautien vastaanotolla toimii 2-3 vastaanottolistaa samanaikaisesti. Lapsetto-muushoidon, onkologisen ja urogynekologian vastaanotot toimivat rutiinisti, office(vastaanotto)-toimenpidevastaanotto saatiin vakiintumaan syksyllä. Hoidonvarauksetleikkauksiin tehdään omana toimintana gynekologisen vastaanoton hoitajan toimesta -osa leikkausajoista sovitaan suoraan potilaan kanssa, jolloin muutoksia leikkausaikaantulee mahdollisimman vähän. Gynekologisten vastaanottojen hoitajaresurssi on saatunostettua 2 hoitajaan, joskin myös toimenkuvat ovat laajentuneet. Onkologisenpoliklinikan vastaanotto toimii edelleen vahvassa yhteistyössä KYS:n naistentautienonkologien kanssa ja preoperatiiviset kuvantamiset pyritään tekemään omassakuvausyksikössä. Sytostaattihoidot jatkuvat hoitokeskuksessa. Sekä naistentautienvastaanotto että leikkaustoiminta ovat pysyneet hoitotakuiden piirissä. Lähetteetluetaan 1-3 päivässä, poliklinikka-ajat ja leikkauksista suurin osa saadaan alle kolmessakuukaudessa hoidettua.

Koulutuksessa on ollut 2-3 erikoistuvaa lääkäriä. Koulutuksellista toimintaa ovatvideomeetingit joko TAYS:n tai KYS:n naistentautiklinikan pitäminä. Ylilääkärin virkatäytettiin alkuvuonna. Loppuvuonna erikoislääkäreitä oli 6, kun onkologiasta vastannutosastonylilääkäri lähti virkavapaalle. Väsymistä ja liikakuormitusta oli havaittavissa.

28

Kaksi ulkopuolista päivystäjää on käynyt useita viikonloppuja päivystämässä ja yksierikoislääkäri oli viikon marraskuussa sijaisena. Klinikan yhteinen tyhypäivä vietettiintammikuussa työhyvinvointiluennon ja retkiluistelun merkeissä, sauna ja ruokailujärjestettiin Tönölässä. Kätilötilanne oli hyvä. Synnytyksien hoitoon on lupa vuoden2020 loppuun.

2.10 Silmätaudit

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hoitopäivät 25 250,0 + 25,0Hoitojaksot 9 90,0 - 10,0Keskim. hoitoaika 2,8 + 39,0Käynnit, josta 15 270 101,7 + 0,7 - päivystyskäynnit 755 + 15,8Leikkaustoimenpiteet 1 108 92,3 - 0,4

Taulukko 15. Silmätautien oman toiminnan suoritteet.

Vuosi 2017 pysyttiin hoitotakuun asettamissa rajoissa sekä hoidon arvioinnin ettätoimenpiteiden saatavuuden osalta. Määräaikaiskontrollien osalta kontrollivälitosittain viivästyivät suunnitellusta ajankohdasta, vuosikontrollien kohdalla n 1-3 kk.

Vuoden 2017 ajan kaihi- ja paineleikkaustoiminta oli väistötiloissa Leiko yksikön salissa12. Silmätautien yksikön omista leikkaussaleista toinen oli koko vuoden poissa käytöstäja toista voitiin käyttää pientoimenpiteisiin osan vuodesta. Väistötilajärjestelyistäjohtuen 8 viikoittaisen leikkauspäivän sijaan käytössä oli 5 leikkauspäivää viikossa.Toiminnan uudelleen järjestelyillä kaihileikkausjonon osalta hoitotakuun rajoissapysyttiin vaikka jonotusaika kasvoi noin neljästä kuukaudesta lähelle kuutta kuukautta.Remontointi yksikössä ja lähiympäristössä käynnissä oleva rakentaminen aiheuttiosaltaan haasteita ja rajoituksia toimintaan.

Silmätautien yksikön käyntimäärässä oli edellisvuosien tapaan lievää kasvua. Enitenresursseja käytettiin toiminnallisesti ja taloudellisesti silmänpohjan ikärappeumapotilaiden hoitoon.

Lääkäreiden osalta kaikki 4 (joista 2 on 50% työajan virkapohjaa) virkaa olivattäytettyinä. Osa-aikaisuuksien vuoksi virkalääkäreiden työaikapanos oli 2,3, lisäksi 1erikoislääkäri työskenteli 50-60% työajalla määräaikaisessa sijaisuudessa. Osto-palvelulääkäri työskenteli keskimäärin 1 päivänä viikossa pkl:lla. 3 - 4 erikoistuvaalääkäriä työskenteli yksikössä, heistä 2 aloitti erikoistumisensa vuoden 2017 aikana.

29

2.11 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hoitopäivät 559 139,8 + 8,8Hoitojaksot 205 102,5 - 8,5Keskim. hoitoaika 2,7 136,5 + 19,2Käynnit, josta 9 409 110,0 - 1,2 - päivystyskäynnit 377 - 9,4

Taulukko 16. Korva-, nenä- ja kurkkutautien oman toiminnan suoritteet.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikön avohoitokäynnit pysyivät edellisvuoteenverrattuna ennallaan. Lähetteiden määrä lisääntyi hieman. Hoitopäivien lisääntyminenja hoitojaksojen vähentyminen selittyivät pienen yksikön vuosittaisella vaihtelulla.Mitään merkittäviä toiminnallisia muutoksia ei tehty. Leikkausten määrä olipitkäaikaisella keskiarvotasolla. Jonot sekä leikkauksiin että poliklinikalle pysyivätlyhyinä. Kuulokojeita sovitettiin 15% edellisvuotta enemmän osittain lisääntyneestäkysynnästä johtuen ja osittain siksi, että kojesovituksissa valtakunnallista linjaanoudattaen siirryttiin edelleenkin yhä enemmän molempien korvien kojesovituksiin.Jonot kuulon kuntoutukseenkin pysyivät tästä huolimatta lyhyinä. Puheterapianjärjestämisessä oli ongelmia, koska puheterapeutin avoimeen virkaan ei ollut yhtäänhakijaa. Väliaikaisjärjestelyin palvelu kuitenkin pystyttiin järjestämään hoitotakuunpuitteissa. Yhteistyö avoterveydenhuollon kanssa oli sujuvaa.

Hoitohenkilöstön suhteen tilanne oli hyvä. Kaikki hoitajien toimet oli täytetty pätevillätyöntekijöillä. Lääkärin virat oli täytetty osittain osapäiväisillä erikoislääkäreillä.Pieksämäen aluesairaalan KNK-toiminta jatkui kerran viikossa pidettävänerikoislääkäripoliklinikan muodossa. Jonot sielläkin pysyivät hyvin hoitotakuussa.Kiireisiä lähetteitä ohjattiin myös suoraan Mikkelin keskussairaalan KNK-poliklinikalle.Kaksi korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuvaa lääkäriä oli koulutuksessa. KYS:nfoniatrian erikoislääkäri kävi noin kerran kuukaudessa pitämässä äänihäiriöpoliklinikkaa.DRG-pistetuottavuus parani jälleen edellisestä vuodesta 4,4 % .

30

2.12 Suu- ja leukasairaudet

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hoitopäivät 42 42,0 - 27,6Hoitojaksot 31 51,7 - 11,4Keskim. hoitoaika 1,4 83,2 - 18,7Käynnit, josta 1 186 79,1 - 15,3 - päivystyskäynnit 11 - 68,6

Taulukko 17. Suu- ja leukasairauksien oman toiminnan suoritteet.

Suu- ja leukasairauksien vastaanoton käynnit ja lähetteet vähenivät jonkin verran.Hoitojaksot ja hoitopäivät myös vähenivät. Pienen yksikön vuosittainen vaihtelu voiolla suurta ja enenevissä määrin leikkaukset tehtiin päiväkirurgisesti. Käyntienvähenemiseen on vaikuttanut oleellisesti myös suu- ja leukakirurgi Ari Rajasuontyöskentely vuoden 2017 alusta perusterveydenhuollon puolella. Merkittävä osaaikaisemmin erikoissairaanhoitoa vaativista toimenpiteistä on voitu tehdä joperusterveydenhuollon hammashoidossa. Kysyntä ja palvelujen tarjonta olivat hyvässätasapainossa. Loppuvuodesta 2016 leikkausjonon kasvuun jouduttiin puuttumaan,mutta vuoden 2017 aikana leikkausjonoja ei enää juurikaan ollut, jonotusaika oli välilläjopa alle 1kk. Poliklinikkakäyntien väheneminen selittyy osin Rajasuon terveys-keskuksessa jo hoitamista potilaista ja myöskin limakalvomuutosten ohjaamisestakorvalääkäreille. Isoja hammasproteettisia hoitoja saatiin myös valmiiksi.

Suu- ja leukasairauksien ylilääkäri irtisanoutui joulukuussa 2015. Virka on ollutmuutaman kerran avoinna ja toisessa haussa uusi suu- ja leukakirurgi näyttilöytyvänkin. Hän perui kuitenkin tulonsa alkuvuodesta 2017. Toiminnankoordinointivastuuta on kantanut sairaalahammaslääkäri.

Hammasproteettiset- ja purentafysiologiset potilaat siirtyivät ostopalvelu-hammaslääkärille, joka käy poliklinikalla 2-3 päivää kuukaudessa. Ortodontin(oikomishoito) palvelut toteutetaan edelleen ostopalveluna yhtenä päivänäkuukaudessa. Suu- ja leukakirurgi käy ostopalveluna taasen noin 5-7 päivääkuukaudessa ja tekee sekä poliklinikka- että leikkaussalityötä. Sairaalahammaslääkärihoitaa noin puolet yksikön päiväkirurgisista potilaista. Toimenpiteet ovat pääasiassapikkulasten yleisanestesiahammashoitoja ja hampaiston saneerauksia.Sairaalahammaslääkäri hoiti myös osittain syöpäpotilaiden kontrollikäynnit,foniatrinlähettämät suulakilevypotilaat, uniapneakiskojen tekemiset sekä osanpäivystyspotilaista.

31

2.13 Hoitokeskus

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Käynnit yhteensä 13 672 109,4 + 1,9Syöpätaudit jasädehoito 6 267 - 0,0Sisätaudit 5 172 + 1,9Kirurgia 1 396 + 27,1Naistent. jasynnytykset 418 - 14,9Neurologia 47 - 34,7Keuhkosairaudet 334 - 13,7Muut erikoisalat 38

Taulukko 18. Hoitokeskuksen oman toiminnan suoritteet.

Hoitokeskuksentoiminta on ollut erittäin nousujohteista. Potilasmäärät ovat vuosivuodelta kasvaneet, vuoden 2017 kävijämäärä 7 609 lääkehoidoissa käynyttä asiakasta,joka on 2.2% enemmän kuin vuonna 2016.

Uusina toimenpiteinä Hoitokeskuksessa on aloitettu vasektomiat, joita on tehtytarpeen mukaan n. 100 vuodessa. Vuonna 2017 aloitettiin myös geneetikonvastaanottopäivät, joita oli 2017 kolme päivää. Perinnöllisyyslääkärin vastaanotollevoidaan ottaa vain syöpään sairastuneita, joilla kriteerit perinnöllisyyslääketieteellisiinselvityksiin täyttyvät ja heidän Essoten alueella asuvia sukulaisiaan, jotka ovatoikeutettuja perinnöllisyysneuvontaan Mikkelin keskussairaalassa. Palliatiivinenvastaanotto käynnistyi toukokuussa 2017. Potilaita vuoden aikana oli 36, joista osalla oliuseampi käynti tai puhelinkontakti.

Apteekkitilausten tekemiseen otettiin käyttöön SytOsti-ohjelma.

Onkologian poliklinikalla oli koko vuoden onkologi töissä ja hänen lisäkseen vielä 2kertaa viikossa ostopalvelu onkologi. Onkologian poliklinikan potilaidenkontrollikäytänteitä on muokattu vuoden aikana paremmin potilaita palveleviksi.Kävijämäärä onkologian poliklinikalla oli 3345 tänä vuonna, mikä on 1,6 % enemmänkuin vuonna 2016.

Hematologian poliklinikka on kärsinyt hematologin puutteesta jo pitkään. Jyväskylästäon vuoden aikana käynyt hematologi 3-5 päivää/kuukausi, tämä aiheuttaa vastuunsiirtymistä hoitajille, mikä on suuri kuormittava tekijä. Hematologian poliklinikalla kävi2718 asiakasta vuonna 2017, mikä on 1,1,% enemmän kuin 2016.

32

Hoitokeskuksen toimintatuotot vuonna 2017 olivat 120,4 %. Toiminnan kasvunhaasteena tulevana vuonna tulee olemaan henkilöstön riittämättömyys täysipainoiseentoimintaan.

2.14 Päivystys

Päivystyspoliklinikka

Oma toiminta

Tot. 2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%

2016-2017

Käynnit yhteensä 55 301 116,4 + 18,3Sisätaudit 7 010 114,9 + 9,9Lastentaudit 285 114,0 - 11,5Neurologia 2 489 113,1 + 12,6Keuhkosairaudet 319 118,1 - 16,1Kirurgia 8 375 118,0 + 4,6Naistent. ja synnytykset 18 90,0 + 50,0Silmätaudit 12 120,0 + 9,1KNK-taudit 69 138,0 - 16,9Erikoissairaanh. yht. 18 594 116,2 + 6,8Yleislääketiede 36 707 116,5 + 25,1

Taulukko 19. Päivystyspoliklinikan oman toiminnan suoritteet.

Päivystysosasto

Oma toiminta

Tot. 2017lkm

Hoitopäivät

Muutos-%

2016-2017

Tot. 2017lkm

Hoitojaksot

Muutos-%2016-2017

Tot. 2017Keskim.

hoitoaika

Erikoisalat yhteensä 5 665 + 11,2 3 560 + 6,3 1,6Sisätaudit 3 345 + 23,0 1 865 + 12,0 1,8Kirurgia 893 - 13,5 651 - 8,2 1,4Neurologia 1 108 + 9,9 913 + 12,7 1,2Keuhkosairaudet 279 + 0,7 109 - 18,7 2,6KNK-taudit 33 - 31,2 19 - 26,9 1,7Muut erikoisalat 7 3 2,3

Taulukko 20. Päivystysosaston oman toiminnan suoritteet.

33

Päivystyksen osalta kävijämäärät kasvoivat reilusti. Haasteena oli erityisesti kasvuvaativimmissa käyntiryhmissä ja vuodepotilaiden määrän merkittävä kasvu. Tämä näkyipidentyneinä päivystyspoliklinikan läpimenoaikoina. Läpimenoaikaa pidensi myösjatkohoitopaikkojen heikentynyt vetävyys. Potilastyytyväisyys vaihteli ruuhkatilanteenmukaan. Päivystys siirtyi väistötiloihin Kuuman sairaalan rakentamisen alkaessa keväällä2017. Muutto ja asettautuminen uusiin tiloihin edellyttivät paljon suunnittelua ja uusientoimintamallien miettimistä. Kokonaisuutena toiminta väistötiloissa on onnistunuthyvin. Huomioiden kasvanut asiakaskunta, tilat ovat joiltain osin riittämättömät muttaväistötiloiksi riittävät.

Päivystys toimi vuoden 2017 alusta alkaen osana Essoten terveyspalveluita ja sielläpäivystyspalvelualueella. Palvelualueen yhteinen johtoryhmä (ensihoito, ensineuvo,kotisairaala, päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto) toivat laajemmanasiantuntijaryhmän miettimään päivystyspalveluiden kehittämisen linjauksiayhteistyössä. Monitoimijapäivystys aloitti toimintansa vuoden 2017 alusta. Tämätoiminta sai myös kansallista huomiota ja jo pilotti vaiheessa tullut Inno-palkinto saiseuraajan vuonna 2017 kun monitoimijapäivystys huomioitiin valtakunnallisesti Vuodenkehittäjä-palkinnolla. Monitoimijapäivystyksen alkaminen vaati lukuisiayhteistyöpalavereita sosiaali- ja kriisipäivystyksen ja mielenterveys- japäihdepäivystyksen asiantuntijoiden kanssa. Toimintaa seurattiin ja arvioitiin yhdessä jatämä oli välttämätöntä, jotta uusi toiminta saatiin käyntiin luotettavasti.Kokonaisuutena monitoimijapäivystys osoittautui hyväksi ratkaisuksi.

Kotisairaala muutti päivystyksen tiloihin ja yhteisiä osastotunteja pidettiin päivystyksen,kotisairaalan ja ensineuvon kanssa. Osastotunteja pidettiin seuraavista asioista:turvaneulakoulutus, opinnäytetyön esittely (Ensihoidosta päivystyspoliklinikalle),osastofarmasia, Secapp, selkäpotilaan hoitomalli, väistöön liittyvistä asioista,määräysosion käyttö, PPKL ja ensineuvon yhteistyö, PPKL ja kotisairaala,tutkimuskatsaus työvuorosuunnittelusta, potilaskutsujärjestelmä, muuttoasiat, yleisetasiat, VIRVE-viestiliikenne, ABCDE-protokolla ja verikaasuasiat, infektioasiat, hengitys,puhallutus, monipotilastilanne hälytys, Eliquis-lääkitys, kivunhoito, hygienia, trauma-asiat, toimenpiteistä (CVK, invasiivinen tahdistus, pleuradreeni ym.), Opinnäytetyöhönliittyvä tutkimus, hengityslaiteasiat, seksuaalirikosasiat, silmänpaineen mittaus,koulutuspalautteita, turvallisuusasiat, potilaskuljettajien kutsusovellus, lääkelupa-asioita, murtumapotilaan hoito, kesän kuulumiset, selkäpotilaat, verivalmisteet, lastenkaltoin kohtelu, A-klinikan esitys huumeiden käyttäjistä, sokkipotilaat,rikosuhripäivystys, Haiprot, suuronnettomuus, lasten prosessi, akuutin kivun hoito, poispunkasta, angiopotilaan valmistelu ja seuranta.

34

Ambulanssi-triage otettiin käyttöön yhdessä ensihoidon kanssa. Nyt vuodenkokemuksella voi sanoa, että muutos alkuvaiheiden koulutuksien ja ohjeiden laadinnanjälkeen, oli onnistunut. VIRVE-viestiliikenne otettiin käyttöön päivystyksen sisäiseenviestintään. VIRVEn käytön lisääntyminen koettiin haasteellisena ja siihen tottuminenvei aikaa, mutta loppuvuodesta käyttö sujui jo hyvin. Potilaiden laboratoriovastaustensaantia nopeutettiin ottamalla käyttöön verikaasuanalysaattori. Toimintakortit saatiinälykännyköihin sähköiseen muotoon. Potilaskuljetusten tilaaminen aloitettiinsähköisessä järjestelmässä. Viestinetin käytöstä luovuttiin ja siirryttiin käyttämäänSecapp viestin välitysjärjestelmää. Siirtyminen sujui kohtuullisen hyvin. 9Solutionsovellus otettiin käyttöön hoitajakutsujärjestelmä ja sen käyttöönotto ja käyttäminenolivat teknisten ongelmien vuoksi erittäin haasteellista.

Päivystyksen henkilöstö on ollut kovilla johtuen potilaiden kasvaneesta määrästä jalukuisista haastavistakin kehittämistoimista vuoden aikana. Hoitajien määrää on lisättyperustellusti ja tilannetta seurattu eri menetelmin. Työhyvinvointi päivää vietettiinsyksyllä liikuntailtapäivän yhteydessä.

2.15 Ensihoito

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ensihoito tuotti ensihoitopalvelua vuonna2017 voimassa olevan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Palvelutuotannosta vastattiinyhteensä viidellätoista (15) ensihoitoyksiköllä ja yhdellä kenttäjohtoyksiköllä. Ensi-vastetoiminta tuotettiin Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimesta yhteistoiminta-sopimuksen mukaisesti.

Ensihoito vastasi hätäkeskuksen kautta tulleisiin kansalaistehtäviin sekä suorittihoitolaitosten välisiä ensihoitopalvelulle kuuluvia potilassiirtoja. Essoten ensi-hoitoyksiköille välitettiin vuonna 2017 n.23 200 hälytystehtävää. Hälytysmäärässä eitapahtunut merkittävää lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Hoidon tarpeen arvionjälkeen kohdattuja potilaita hoidettiin kohteessa tai ohjattiin muihin sosiaali- jaterveyspalveluihin yhteensä yli 5 000 kertaa. Valtaosaan ensihoitotehtäviä linkittyylääkärin konsultaatio ja niitä oli yhteensä noin 5 200 kpl.

Lakisääteisten tehtävien lisäksi ensihoitopalvelu toimi muiden vastuu- ja palvelu-alueiden tukena. Ensihoidon ja kotisairaalan yhteistyötä kehitettiin vuoden 2017aikana yhdenmukaistamalla kirjaamista ja tilastointia. Ensihoidon kotisairaalakäyntejäsekä muita perusterveydenhuollon tehtäviä suoritettiin yhteensä vajaat 1300 kertaa.

Palvelutasopäätöksen raportoinnin tavoitettavuustilastot 2017 ovat valmistuttuaanluettavissa https://www.esshp.fi/asiakkaalle/palvelut/ensihoito/ensihoitopalveluiden-tilastot/.

35

Toiminnallisesti ensihoidossa jatkettiin vierianalytiikan käytön kehittämistä jalaajentamista. Vuonna 2017 toteutettiin ajoneuvokaluston uusinta. Toimintakykyiselläkalustolla voidaan turvata laadukas ja potilasturvallinen palvelu.

Henkilöstömäärässä ei tapahtunut muutoksia ja henkilöstön vaihtuvuus oli vähäistä.Rekrytoinnit olivat onnistuneita ja ensihoito suosittu työyksikkö. Henkilöstörakennettaon suunnitelmallisesti viety kohti sairaanhoitajapainotteisuutta, johtuen toiminnan jaensihoitotyön tarpeista. Täydennyskoulutuksessa vuoden 2017 painopisteenä olihenkilöstön ergonomiakoulutus. Lähes koko operatiivinen henkilöstö on saanutensihoitotyöhön suunnatun ergonomiakoulutuksen. Opiskelijaohjauksentavoitteellinen kehittäminen toi ensihoitoon kunniamaininnan syyskuussa 2017.

HaiPro -ilmoituksia raportoitiin v.2017 yhteensä 61 kpl, joista työturvallisuuteen liittyi31 ja potilasturvallisuuteen 30 ilmoitusta. Kirjallisia selvityspyyntöjä/potilasvalituksiatuli 11 kpl ja niihin kaikkiin vastattiin.

Valtakunnallisesti käynnistyi ensihoitopalvelun uudistaminen Erva johtoisesti. Sosiaali-ja terveysministeriön ensihoitopalveluun antaman asetuksen(585/2017) keskeisinmuutos oli ensihoidon riskianalyysin laadinnan perusteiden muuttuminen. Ensi-hoidossa valmisteltiin kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2018vastaamaan uudistettua ensihoidon lainsäädäntöä.

2.16 Leikkausosasto

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Leikkaukset, josta 6 036 100,6 - 1,6-päiväkirurgia 2 284 - 0,6Anestesiat leikkausos. 8 243 97,0 - 5,9Anestesiat muualla 1) 1 272 - 0,3

1) silmäsalit ja hoitokeskus (tp ACC51)

Taulukko 21. Leikkausosaston oman toiminnan suoritteet.

Leikkausmäärät olivat käytännössä samalla tasolla kuin vuonna 2016. Kaikista leikkauk-sista noin kolmasosa on päivystyksellisiä toimenpiteitä. Päivystysleikkauksista yli 66 %tehtiin virka-aikana, jossa on 6%:n lisäystä edelliseen vuoteen. Päivystyspotilaathoidettiin mahdollisimman nopeasti vapaata saliaikaa hyödyntäen. Päiväkirurgistenpotilaiden osuus kaikista leikatuista potilaista oli 36,4 %. Leikkausryhmien käyttöaste

36

oli edelleen saman kokoluokan sairaaloiden paras.

Erilaisia heräämötoimenpiteitä tehtiin yli 946 potilaalle. Heräämötoimenpiteitä olivatsähkösokki-hoidot, dialyysi- ja keskuslaskimokanyylien laitot, veripaikat ja narkoosi-manipulaatiot. Osaston ulkopuolisia anestesioita olivat synnytyspuudutukset,kardiologiset rytminsiirrot sekä magneetti- ja tietokonekuvauksissa annettavatanestesiat.

Vuoden 2017 leikkausosastolta oli irrotettu yksi sairaanhoitaja uuden leikkausosastonsuunnitteluun ESPER-hankkeeseen.

Vuoden 2017 alussa otettiin Virve-päätelaite laajaan käyttöön sairaala-alueella ja mm.hätä- ja kiireellisen keisarinleikkausten yhteydessä annettava hälytys tapahtuu vainVirve-päätelaitteen kautta. Samalla otettiin käyttöön wlan-varmistettu ryhmähälytys-järjestelmä Secapp. Virveen liittyvää koulutusta ja simulaatioharjoitteluja olisäännöllisesti läpi vuoden. Hankinnoista merkittävin oli toisen laparoskooppisen 3D-laiitteiston hankkiminen osastolle.

2.17 Teho-osasto

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hoitopäivät 1 214 110,4 - 4,0Osastojaksot 443 98,4 + 3,5Heräämöpotilaat 559 + 3,5MET ja elvytyspotilaat 413 +41,0

Taulukko 22. Teho-osaston oman toiminnan suoritteet.

Vuosi 2017 oli ensimmäinen Essote-organisaatiossa toimittu vuosi. Teho-osastollatehohoitoa vaativien potilaiden määrä noudatti normaalia vuosittaista vaihtelua.Heräämöpotilaiden määrä on samaa tasoa kuin edellisenä vuonna liittyenleikkaustoiminnan suoritelukuihin.

MET (Medical Emergency Team)- ja elvytystoiminnan tarve ja käyttö on kasvanutmerkittävästi ilman, että toimintaan on resursoitu lisähenkilöstöä. Teho-osastonhenkilökunnan osaston ulkopuolinen toiminta (lkm 898) sisältää myös teho-osastollahoidettujen potilaiden jälkiseurantaa ja vuodeosastojen hoitajien tukipyyntöjä.

VIRVE-päätelaitteiden käyttöä sairaala-alueella laajennettiin merkittävästi vuodenalussa ja käyttöönoton koulutuksessa teho-osaston rooli oli keskeinen. Myös NEWS

37

(National Early Warning Score)-luokituksen käyttöönottoa ja koulutustavuodeosastoalueella jatkettiin. APS (Acute Pain Service) vuodeosastoillehoitajatoimintona kahtena päivänä viikossa vakiinnutti paikkansa. Toimintaankuuluivat potilaskontaktit ja henkilökunnan koulutus.

Teho-osaston ja valvonnan yhteinen apulaisosastonhoitajan toimi vakinaistettiin.

Henkilöstön vaihtuvuutta on ollut, mutta sen saatavuus on ollut kuitenkin kohtuullisenhyvä. Teho-osaston henkilöstö on vuoden 2017 aikana jatkanut osallistumista uudenyhdistetyn tehovalvonnan suunnitteluun yhdessä valvonnan henkilöstön kanssa.

2.18 Valvontayksikkö

Oma toiminta Tot. 2017lkm

TA:n tot-% Muutos-% 2016-2017

hoitopäivät kardiologia 2279 105,4 +5,8hoitopäivät neurologia 593 134,8 +27,0hoitojaksot kardiologia 1007 102,8 +4,2hoitojaksot neurologia 85 141,7 +21,4keskimäär. hoitoaikakardiologia

1,4 102,7 -1,4

keskimäär. hoitoaikaneurologia

1,3 95,2 +4,6

Taulukko 23. Valvontayksikön oman toiminnan suoritteet.

Valvontayksikössä hoidettiin akuutteja sydän - ja hengitysvajaus-, neurologisia sekäelektiivisiä sydäntutkimus - ja toimenpidepotilaita. Potilasmäärät lisääntyivät jakeskimääräinen hoitoaika kaikilla potilailla oli 1,4 vrk. Myös sydäntoimenpiteidenmäärät nousivat. Omien kardiologien poissa ollessa toimenpiteitä tekivät myösostopalvelukardiologit. Koronaariangiografioita tehtiin 956 ja pallolaajennuksia 289,joista erittäin kiireellisiä kuvauksia ja pallolaajennuksia (STEMI) 67. Näistä puolettehtiin hätätyönä virka-ajan ulkopuolella hälytystyönä. Vuonna 2017 laitettiinperustahdistimia 137:lle, ja rytmihäiriötahdistimia 15 potilaalle. KYS-ERVA- työnjaonmukaisesti vajaatoimintatahdistimet asennettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassatai KSKS:ssa. Elektiivisten rytminsiirtojen määrä lisääntyi ja niitä tehtiin päivittäin 1-2.

KYS:ssä tehtyjen sydänleikkausten määrä lisääntyi aiemmasta. Aorttaläppäleikkauksiatehtiin 20. Näistä vain kolmelle potilaalle laitettiin mekaaninen läppäproteesi, muutolivat bioläppiä, joita asennetaan pääosin iäkkäämmille potilaille. TAVI-läppäleikkausten määrä lisääntyi hiljalleen maailmanlaajuisen trendin mukaisesti ja

38

niitä tehtiin 16. Mitraaliläppäleikkauksia tehtiin 14 ja aorttaleikkauksia 12.Ohitusleikkausten määrä nousi edellisestä vuodesta (38->51). ERVA-alueen väestöönsuhteutettuna alueen potilaita on leikattu jonkin verran enemmän kuin muidensairaanhoitopiirien potilaita. Sama suuntaus on ollut jo useamman vuoden. Syitä lieneeuseita, mm kardiologiniukkuus ja yleinen muu paine huonon lääkäritilanteen takia.

Kova potilasvaihto aiheutti ajoittain ruuhkahuippuja. Aamuihin keskittyvät elektiivistenpotilaiden kotiutukset ja toimenpiteisiin valmistelut asettivat kovat vaatimuksetpotilasohjaukselle. Sekavien ja alkoholidelirium-potilaiden määrä ja hoitoisuuslisääntyivät. Se näkyi myös lääkekuluissa.

Valvontayksikön kuormittuminen iäkkäillä hengitysvajauspotilailla johti siihen, ettänuorempia kardiologisia potilaita joutui odottamaan hoitoa ja tutkimuksia tilaansanähden epätarkoituksenmukaisissa hoitoyksiköissä, lähinnä päivystysosastolla,odotellen valvontayksikköön pääsyä. Jatkossa tähän on kiinnitettävä entistä enemmänhuomiota tilannearvioinnin ja potilassijoittelun osalta heti päivystyksestä alkaen. Jopitemmällä olevat kardiologian / sisätautien erikoistuvat lääkärit olivat suureksi avuksiyksikön päivittäisen toiminnan pyörittämisessä, sillä he ovat oppineet tekemään mm.sydämen ultraäänitutkimuksia.

Neurologisten potilaiden hoito Valvontayksikössä jatkui ja yhteistyö kardiologiankanssa sujui joustavasti. Valvontayksikön neurologisissa hoitopäivissä ja hoitojaksoissaoli huomattava nousu 27,0 ja 21,4 prosentin nousu.

Keväällä valvontayksikkö muutti ahtaisiin väistötiloihin. Hoitajien työtä helpottamaansaatiin käyttöön Medanets-kirjaamisjärjestelmä. Henkilökunta osallistui vuonna 2019avattavan Tehovalvonnan suunnitteluun. Tehon ja valvontayksikön ohjeistojenyhdenmukaistaminen jatkui. Samoin laadittiin, yhdenmukaistettiin ja päivitettiin eripotilasryhmien toimintaprosesseja tavoitteena sujuvoittaa osastojen yhdistymistä japotilaiden hoitopolkuja.

2.19 Kipupoliklinikka

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Käynnit 791 125,6 - 1,4

Taulukko 24. Kipupoliklinikan oman toiminnan suoritteet.

Kipupoliklinikalla hoidetaan kroonisen kivun ongelmia ja poliklinikka toimiilähetepoliklinikkana eikä siellä ole päivystystoimintaa.

39

Kipupoliklinikalla toimi viime vuonna kolme lääkäriä, joista yksi toimi vastuulääkärinä.Lisäksi kipupoliklinikkatoimintaan oli perehtymässä perusterveydenhuollon lääkäritarkoituksena mahdollistaa kipupoliklinikan jatkohoito ja kontrollit terveyskeskuksessa.Ostopalvelulääkäri oli käytössä neljänä päivänä kuukaudessa ja hänen päätehtävänsäoli arvioida tarve neurostimulaattorihoidolle sekä myös asentaa kyseiset laitteetpotilaille. Lisäksi hän toimi kipupoliklinikan muiden lääkäreiden tukena. Hoitajapuolellajouduttiin turvautumaan sijaisten käyttöön, koska kipupoliklinikan vastaava hoitaja olipitkällä sairaslomalla.

Talousarvion toteutuman osalta voidaan todeta, että ylitykset hoitotarvikkeiden osaltajohtuivat suurimmalta osalta lisääntyneistä neurostimulaattoreiden asentamisista jatällä toiminnalla saadaan toisaalta lisää maksutuottoja. Neurostimulaattoreillasaavutettava hyöty potilaille on kuitenkin kiistaton. Talousarvioista oli jäänyt kokonaanpois hoitajalle ja lääkärille maksettavat erilliskorvaukset.

2.20 Lääketieteellinen fysiikka

Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö tuotti lain vaatimat lääketieteellisen fysiikanasiantuntijapalvelut (LFA) ja säteilyn käytöstä vastaavan johtajan palvelut (VJ) Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluihin ja Itä-Savon sairaanhoitopiiriin. Yksikkö tuottiyhteensä 2983 tuntia (2502 tehtävää) alla olevan erittelyn mukaisesti.

Taulukko 25. Lääketieteellisen fysiikan oman toiminnan suoritteet tunteina.

Hallinto Isotooppi KLF KNF Radiologia ISSHPRTG

ISSHPisotooppi

Kangasniemi Juva LFY Muu

Tehtävät 320 547 331 133 665 61 37 33 20 313 42

Osuus (%) 12,8 21,9 13,2 5,3 26,6 2,4 1,5 1,3 0,8 12,5 1,7

Tunnit 244,75 552,08 252,66 82,48 1005,48 183,47 92,82 52,04 17,82 458,29 41,89

Osuus (%) 8,2 18,5 8,5 2,8 33,7 6,1 3,1 1,7 0,6 15,4 1,4

40

2.21 Laboratorio ja mikrobiologia

LaboratorioTot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hankitut 760265 + 7,7

Taulukko 26. Laboratorion laskuttamien tutkimusten lukumäärä.

MikrobiologiaTot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hankitut 45 644 + 6,3

Taulukko 27. Mikrobiologian laskuttamien tutkimusten lukumäärä.

Kliinisen toiminnan tarvitsemat laboratorio- ja mikrobiologipalvelut on ostettu ISLAB-liikelaitokselta. Laboratorio- ja mikrobiologian palvelujen käyttö kasvoi edelliseenvuoteen verrattuna. Palvelujen laatu ja saatavuus ovat hyvällä tasolla.

2.22 Kliininen fysiologia ja neurofysiologia

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Kliininen fysiologia 5 195 + 28,9EKG 2 390 - 64,4Kliininenneurofysiologia 1 478 + 17,5Yhteensä 9 063 - 25,5

Taulukko 28. Kliinisen fysiologian ja neurofysiologian oman toiminnan suoritteet.

Kliininen fysiologian ja neurofysiologian yksikkö tuotti kaikkiaan 9 063 tutkimustavuonna 2017. Tutkimusmäärä on noin 3 000 tutkimusta vähemmän kuin edellisenä

41

vuonna, missä näkyy vuoden alussa toteutettu ISLAB:n ja Essoten välisen työnjaonmuutos, jossa valtaosa EKG-tutkimuksista keskitettiin ISLAB:lle ja keuhkofunktio-tutkimukset kliinisen fysiologian ja neurofysiologian yksikköön. EKG-tutkimuksistayksikköön jäi virka-ajalla tarvittavien osastokiertoa vaativien rekisteröintientekeminen. Toiminnanmuutoksen myötä EKG-tutkimusten määrä väheni -65 %,kliinisen fysiologian tutkimusmäärä kasvoi +29 %, ja kliinisen neurofysiologian +17 %edellisvuodesta.

Hoitohenkilöstön osalta vuonna 2017 tapahtui muutoksia. Uusi apulaisosastonhoitajaaloitti vuoden alussa, ja uusi osastonhoitaja helmikuussa. Yksikkö on pieni, minkä takiapoissaolot aiheuttivat tutkimusten perumisia. Tilanne on hankala sekähoitohenkilökunnan että toiminnan kehittämisen kannalta.

Toiminnallisesti kliinisen fysiologian ja neurofysiologian yksikkö toimi hyvin vuonna2017. Yksikössä ei ole virkalääkäriä kummallakaan erikoisalalla, mikä näkyiostopalvelujen suurena osuutena. Erikoislääkäritilanteeseen ei ole näköpiirissämuutosta, sillä kumpikin erikoisala kärsii lääkäripulasta, minkä lisäksi lähivuosinaeläköityy enemmän näiden alojen erikoislääkäreitä kuin uusia valmistuu. Kaikkiaanostopalveluita tuotti viisi eri tahoa.

Yksikön suurimpia onnistumisia vuonna 2017 oli se, että kliinisen fysiologian yksikköönonnistuttiin luomaan mukautuva tutkimustarjoama, joka pystytään painottamaanjoustavasti kysynnän mukaan eri tutkimusten välillä. Tulevaisuuden kannalta onkriittistä, että yksikössä pystytään turvaamaan myös lääkärin läsnäoloa vaativientutkimusten, kuten kliinisten rasitustutkimusten, saatavuus.

2.23 Radiologia ja isotooppi

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

MKS röntgen 63 384 + 8,5Pieksämäki röntgen 11 990 - 14,3Yhteensä 75 374 - 4,7

Taulukko 29. Radiologian ja isotoopin oman toiminnan suoritteet.

Kuvantamisyksikkö yksikkö tuotti vuonna 2017 kaikkiaan 75 426 radiologistatutkimusta, toimenpidettä ja oheistoimintoa keskussairaalan ja Pieksämäen yksikössäyhteensä. Määrä on noin 5 % vähemmän kuin vuonna 2016. Edellisvuosien tapaanleiketutkimusten määrä jatkoi kasvua, tietokonetomografiatutkimusten määrä lisääntyi+12,9 %, ja magneettikuvausten määrä yhteensä +3,7 %. Magneettitutkimusten kasvuPieksämäen yksikössä oli 23,4 %. Pieksämäen kuvantamisyksikön radiologipalvelu

42

ostettiin Suomen Terveystalo Oy:ltä.

Jonotilanne radiologian tutkimuksiin oli yleisellä tasolla hyvä. Jono magneetti-tutkimuksiin oli vuoden mittaan alimmillaan 5 viikkoa, mutta kasvoi vuoden loppuunmennessä 7 viikkoon. Julkisessa terveydenhuollossa sitä on pidettävä kohtuullisena.Vuoden 2017 aikana investoitiin toiseen tietokonetomografialaitteeseen, mikämahdollistaa paremman traumakuvausvalmiuden ja tutkimuskysyntään vastaamisen.

Henkilöstön osalta vuosi 2017 oli kohtuullinen. Uusi osastonhoitaja aloitti tehtävässäänhelmikuussa, ja vuoden aikana röntgenhoitajatilanne helpottui onnistuneiden sijaistenrekrytointien myötä. Lääkäritilanne muuttui vuoden lopussa pitkäaikaisen osaston-ylilääkärin jäädessä eläkkeelle.

Radiologian yksikkö kiinnosti sekä lääketieteen opiskelijoita että erikoistuvia lääkäreitäaikaisempaa enemmän, ja vuoden loppuun mennessä oli sovittu kahden uudenerikoistuvan lääkärin aloittamisesta vuoden 2018 alkupuolella.Röntgenhoitajaopiskelijoiden keskuudessa kiinnostus harjoittelupaikkoihinradiologialla pysyi korkealla.

2.24 Patologia

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Oma toiminta, josta 11 802 107,3 + 8,6 -myydyt 2 978 - 6,5Hankitut 5 104 - 62,1Yhteensä 16 906 - 30,5

Taulukko 30. Patologian oman toiminnan suoritteet.

Patologian yksikkö valmisti ja tuotti lausunnot yhteensä 16 906 erikoissairaanhoidon japerusterveydenhuollon näytteeseen vuonna 2017. Lääketieteellisiä ruumiinavauksiatehtiin yksikössä yhteensä 47. Laboratorio osallistui kotimaisiin laadunarviointitesteihinja tulokset olivat erittäin hyviä. Työmäärä laboratoriossa nousi vuoden aikanaedelliseen vuoteen verrattuna, koska terveyskeskuksista tulleiden näytteidenesitarkastustoiminta oli laboratoriossa uutena tehtävänä.

Henkilöstön osalta patologian yksikön tilanne oli haastava. Ylilääkärin jäätyä eläkkeelleuuden ylilääkärin rekrytointi ei tuottanut yhtään hakemusta, ja laboratoriohoitajienkinrekrytoinnissa oli vaikeuksia sijaisuuksien jäätyä täyttämättä. Hoitohenkilöstön osalta

43

vuonna 2017 tapahtui muutoksia. Uusi apulaisosastonhoitaja aloitti vuoden alussa, jauusi osastonhoitaja helmikuussa. Vuoden loppuun mennessä oli rekrytointiyksikönkanssa saatu käynnistettyä vakituisten laboratoriohoitajasijaisten rekrytointiprosessi,jonka toivotaan tuottavan tulosta alkuvuonna 2018.

Henkilöstön kouluttamista jatkettiin suunnitellun koulutusohjelman puitteissa.Esitarkastuskoulutusta jatkettiin suunnitelman mukaisesti, koulutuksessa jatkoi yksilaboratoriohoitaja. Patologin puuttuessa patologipalveluita jouduttiin edelleenostamaan ulkopuolisilta tuottajilta. Lääketieteellisten ruumiinavausten tekeminenostettiin palveluna oikeuslääkäriltä.

Tulevaisuuden kannalta edelleen suurin ongelma on erikoislääkäripula, mikä tuleevaikeuttamaan osaston työskentelyä seuraavina vuosina. Tämän lisäksi tulevan SOTE-uudistuksen aiheuttamat muutokset syöpäleikkauksissa tulevat vaikuttamaanpatologian yksikön toimintaan jossakin määrin vuosien 2019 - 2020 aikana.

2.25 Lääkehuolto

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%

2016-2017

Jakelurivit 106 041 - 12,4Solusalpaaja-annokset 6 423 + 0,2

Taulukko 31. Lääkehuollon oman toiminnan suoritteet.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen sairaala-apteekin voimavarat jouduttiin,kuten aiempanakin vuonna, suuntaamaan pääasiassa erikoissairaanhoidonperuspalvelujen tuottamiseen ja perusterveydenhuollon alueelliseen lääkkeidensaatavuuteen.

Apteekin toimesta palvelujen kysyntään vastaaminen on joissakin tapauksissatuottanut hankaluutta farmaseuttisen henkilökunnan vähyyden takia. Henkilökuntaaon noin 10 % liian vähän toiminnan laajuuteen nähden.

Apteekki on perustanut Suomen ensimmäisen kliinisen farmasian yksikön, joka tuottaans. osastofarmasiapalvelua koko Essoten alueelle. Osastofarmasia on ollut toiminnassaosastoilla 33, 34, Hoitokeskus ja Päivystys ja sen toiminta laajenee. Hyviä kokemuksiakertyi mm. HaiPro-ilmoitusten vähenemänä sekä potilaiden hoitojaksojen

44

lyhentymänä. Lisäksi osastofarmasia osoitti tuottavuuden kautta saaduilla säästöilläänvaikuttavuutensa myös euromääräisesti.

Sairaala-apteekin lääkevalmistus oli suurelta osin yksittäisten potilaiden hoitoontarvittavien lääkkeiden ja lääkeannosten valmistamista ja lääkevalmistuksen kasvu olirunsasta noin 5 %. Tämä puolestaan vaikeuttaa apteekintoimintaan, koska apteekkitarvitsee lisää farmaseutteja, jotta voimme vastat osastojen lääkevalmistus jaosastofarmasia tarpeeseen.

Lääkekustannukset pysyivät samana koko Essotessa. Solunsalpaajien määrä kasvoi 4 %.Osastofarmasian avulla saavutetut säästöt pitivät lääkekustannukset kuitenkinedellisen vuoden tasolla. Johtuen sairaanhoitopiirien erilaisista lääkelogistiikkasysteemeistä ERVA-alueen lääkekustannusten muutos on erilainen riippuensairaanhoitopiireistä. Etelä-Savon alue oli ainut KYS-Ervan sairaanhoitopiireistä, jossalääkemenot pysyivät lähes vakiona. Osaksi sen selittyvät edellä mainitut asiat muttalisänä on myös peruslääkevalikoimaan sitoutumisaste, joka oli 98,7 %.

Apteekissa otetaan käyttöön ns. OPAALI-ohjelma, joka toimii apteekin atk-järjestelmänrinnalla. Se mahdollistaa velvoitevaraston hajauttamista apteekin ulkopuolelle. Sealentaa lääkevaraston arvoa reilusti. Tällä hetkellä apteekissa varastonarvo on noin 1,8milj. euroa ja osastoilla on lääkkeitä noin 1,3 milj. euron edestä. Yhdistettäessä nämävarastot saadaan laskettua uusi velvoite ja sen arvo tulee olemaan noin 800.000 euroaalemmalla tasolla kuin aiemmin.

Lääkeyhteistyö Pieksämäen alueen kanssa on myös ollut tuottavaa ja vaikuttavaa.Pieksämäen alueen lääkemenot ovat laskeneet edelleen noin 300.000 euroayhdistymisen alusta lähtien.

45

3 KUNTOUTUSPALVELUT

3.1 Fysiatria

Oma pkl-toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Fysiatria (lääkärit) 4 020 + 4,7Fysioterapia 4 082 - 13,0Toimintaterapia 429 - 58,7Käynnit yhteensä 8 535 94,8 - 10,8

osastojen fysioterapia 12 983 ja osastojen toimintaterapia 621

Taulukko 32. Fysiatrian oman toiminnan suoritteet.

Fysiatrian yksikön toimintaluvut lisääntyivät lääkäreiden vastaanottokäynneissä. Myöserikoissairaanhoidon ulkoiset ja sisäiset lähetteet lääkäreille kasvoivat. Huolimattaerikoisalääkärivajeesta pystyi yksikkö vastaamaan kasvaneeseen tarpeeseen lääkäri-käyntien osalta hyvin ja jonotilanne oli vuoden aikana kohtuullinen.

Erikoissairaanhoidon fysioterapiakäynnit vähenivät johtuen organisaatiomuutoksesta.Osa terapeuteista siirtyi mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikköön ja muutosselittyy sillä. Tarpeet fysioterapian lisäämiseen nousivat esiin useissa eri yksiköissä japalveluntarpeen kasvu ohjaa tulevaa kehittämistä palveluvalikon laajentamisensuuntaan.

Toimintaterapeuttien käynneissä näkyy suuri muutos, joka johtuu uuden organisaatio-rakenteen tuomista muutoksista. Vuoden alusta psykiatrisia potilaita hoitaneettoimintaterapeutit siirtyivät mielenterveys- ja päihdepalvelujen puolelle ja käynnit ovattilastoituneet toiseen yksikköön.

Kokonaisuudessaan yksikkö vastasi palvelujen kysyntään hyvin resurssien rajoissa.Henkilökunta selviytyi kohtuullisesti monien muutosten vuodesta. Työhyvinvointiakohennettiin tilankäytön muutoksilla. Yksikkö osallistui aktiivisesti VESOTE-hankkeenkehittämäiseen ja yksikössä aloitettiin suunnitelmallinen toiminnan jalkauttaminen.Yksikkö palkittiin laadukkaasta opiskelijaohjaustyöstä. Yhteistyötä alueen hyvinvointi-keskusten ja -asemien kanssa toteutettiin järjestämällä yhteisiä koulutuksia.

46

3.2 Kuntoutustutkimusyksikkö

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Käynnit 3 866 101,7 + 3,5

Taulukko 33. Lääkinnällisen kuntoutuksen oman toiminnan suoritteet.

Kuntoutustutkimusyksikössä toteutettiin kuntoutusohjausta, kuntoutustutkimuksia jatyökyvynarviointeja. Toiminnan kokonaismäärä lisääntyi, tutkimuksen ja hoidontoteutus pystyttiin pääosin järjestämään hoitotakuun puitteissa. Kuntoutusmahdolli-suuksien ja työkyvynarviointien pääpaino keskittyi enenevästi kipupotilaisiin. Uutenatoimintamallina aloitti 4/2017 aivovammapoliklinikka. Muutokset väestörakenteessa jasairastavuudessa näkyivät kysynnän kasvuna koko yksikön toiminnassa. Henkilö-resurssien lisätarve näyttäytyi selkeänä, kuntoutuksen merkitys koko hoitopolussa onkiistaton. Kuntoutustutkimusta on voitu viime vuoden aikana toteuttaa asiaankuuluvalla tavalla moniammatillisesti (kuntoutusylilääkäri, psykologi ja kuntoutussuun-nittelija, kuntoutusohjaaja). Lisääntyvän työmäärän, useiden muuttojen ja muidenkuormitustekijöiden vuoksi henkilöstön jaksaminen oli koetuksella.

Lääkinnällinen kuntoutus omana toimintana toteutettuna toteutui olennaisilta osinsuunnitelmien mukaisesti. Ostopalveluina toteutettavan lääkinnällisen kuntoutuksenavoterapioiden määrä ei merkittävästi muuttunut. Vaikeasti vammautuneidenpotilaiden määrää vaihtelee, lääkinnällisenä kuntoutuksena ostettujenlaitoskuntoutusjaksojen määrää vuositasolla ei voi ennakoida.

Kuntoutustutkimusyksikön toimintaa kehitettiin mm. yksikön kehittämispäivänä.Tuolloin pidettiin ryhmä- ja yksilökehityskeskustelut. Kuntoutusohjauksenasiakasmäärien kasvu erityisesti neurologisten, hengityssairaiden, näkövammaisten jasisätautien osalta kuormitti työntekijöitä kuin myös nuorten aivovammapotilaidenmäärä ja moniongelmaisuus. Lisäksi organisaatio- ja toimintaympäristön muutoksiinliittyvät tilanteet toivat haasteita ja kuormitusta työntekijöiden työnteon hallintaan.Yksikkö joutui yllättäen muuttamaan 1.1.17 Ristimäenkadun työtiloihin, jossa jo hyvinlyhyellä aikavälillä vaikea-asteinen sisäilmaongelma esti työskentelyn. Yksikkö oli 3kuukauden ajan ilman osoitettuja työtiloja. Lopulta työntekijöiden aktiivisuudenmyötävaikutuksella löytyi työtilat, jotka täyttivät esteettömyysvaatimukset.

Kuntoutustutkimusyksikön psykologina aloitti uusi työntekijä 3/2017. Hän toimii myöskipupoliklinikan ja fysiatrianpoliklinikan psykologina. Kuntoutusohjauksessa tapahtuityöntekijävaihdoksia. Kuntoutusohjaajien työssä myös etätyön mahdollisuus onnostettu esiin.

47

Vuoden aikana vaihdettiin yksikön nimi yleisen käytännön mukaisesti lääkinnällisenkuntoutuksen yksiköstä kuntoutustutkimusyksiköksi. Uusi nimi kuvastaa paremminnykyistä toimintaa.

Kuntoutusylilääkäri toimi alueellisen apuvälineyksikön vastaavana lääkärinä. Aktiivistayhteistyötä tehtiin perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja KYS:n kanssa, tilanteensalliessa osallistuttiin koulutuksiin ja Erva-alueen yhteistyökokouksiin.

4 MIELENTERVEYS - JA PÄIHDEPALVELUT

Mielenterveys- ja päihdepalvelut (sis. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito,sosiaalipalvelut) yhdistyivät yhdeksi kokonaisuudeksi vuoden 2017 alussa.Toimintamallien yhtenäistäminen ja yhteensovittaminen heijastui koko vuodentoiminnoissa kaikissa yksiköissä.

Mielentalon suunnittelu on ollut aktiivista vuoden 2017 aikana. Mielentalontoimintamallia ja niihin liittyvien tilojen suunnittelua on tehty yhteistyössä henkilöstönkanssa.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastuualue on osallistunut aktiivisestimaakunnallisen SOTEn suunnitteluun.

4.1. Aikuisten mielenterveys- ja päihdevastaanotot

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hoitopäivät 17 119 90,1 + 6,1Hoitojaksot 645 88,4 + 7,7Keskim. hoitoaika 26,5 102,0 - 1,5Käynnit 19 769 98,8 - 1,3

Taulukko 34. Aikuispsykiatrian oman toiminnan suoritteet.

Vuoden 2017 alussa Essoten kuntien mielenterveys- ja päihdeasiakkaidenperuspalvelut ja psykiatrian erikoissairaanhoidon palvelut yhdistyivät. Uuttatoimintamallia työstettiin aktiivisesti koko vuoden ajan. Peruspalvelupainotteisuuttaavopalvelujen osalta lisättiin.

48

Aikuisten mielenterveys- ja päihdevastaanottojen käyntimäärät ovat lähelle vuodelle2017 asetettuja tavoitteita. Lähetemäärät nousivat merkittävästi (+23,7 %) edelliseenvuoteen verrattuna, mutta hoitotakuu pystyttiin täyttämään. Henkilöstössä tapahtuivuoden aikana vaihtuvuutta. Henkilöstön vaihtuvuudella ja ajoittaisellaavainhenkilötyövoiman (lääkärit, psykologit, sosiaalityöntekijät) vähyydestä johtuenhoito- ja terapiajonot kasvoivat aika-ajoin.

Essoten sivukunnissa sijaitsevien mielenterveys- ja päihdevastaanottojen toimintaatuettiin psykiatrian erikoislääkärikonsultaatioin.

Monitoimipäivystyksessä toimivan mielenterveys- ja päihdevastaanotonakuuttityöryhmän toimintamallia kehitettiin yhteistyössä monitoimipäivystyksen muunhenkilöstön kanssa.

4.1.1 Aikuispsykiatrian osastohoito

Aikuispsykiatrian osastohoidossa on käytössä yhteensä 52 sairaansijaa osana Essotenuutta organisaatiota. Osastojen kuormitus ja potilaiden hoitoisuus olivat vuodenaikanakorkeat. Aikuisosastojen kuormituksen keskiarvo oli 90,8 %. Hoitojaksojen määrälisääntyi selvästi, mutta keskimääräinen hoitoaika lyheni hieman verrattuna edelliseenvuoteen. Korkean kuormituksen vuoksi osastojen henkilöstömenot ylittivättalousarvion, mutta tulot olivat etukäteen arvioitua suuremmat.

Sosterin potilaiden tahdosta riippumatta tapahtuva hoito Essoten psykiatrian osastoillajatkui edelleen. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa kehittämisen painopiste on ollutavohoidossa. Sairaalan osastojen henkilöstö ja avohoidon henkilöstö kehittivätyhteistyössä ECT-hoitoa, ensisijaisesti koordinoivan hoitajan roolia. Vuoden aikanatehtiin suunnitelma tehtäväsiirrosta ECT- toimenpiteen osalta lääkäriltä hoitajalle.Lisäksi laadittiin suunnitelmat osastojen kehittämiseksi vuodelle 2018. Vuodeosastotovat olleet mukana Violin -hankkeessa vuoden 2017 aikana. Tässä hankkeessakehittämisen päätavoitteena oli vähentää pakkotoimien käyttöä psykiatrisillaosastoilla.

Esper-hankkeen osana jatkettiin keskussairaalan yhteyteen sijoittuvan tulevanMielentalon suunnittelutyötä. Osastojen edustajat olivat mukana osastohoidontoimintamallin ja tilojen suunnittelussa.

49

4.2 Nuorisopsykiatria

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Hoitopäivät 2 274 91,0 - 4,2Hoitojaksot 94 156,7 + 17,5Keskim. hoitoaika 24,2 58,1 - 18,5Käynnit 8 079 124,3 + 41,3

Taulukko 35. Nuorisopsykiatrian oman toiminnan suoritteet.

Vuoden alussa yhdistyivät nuorisopsykiatrian peruspalvelut ja erikoissairaanhoidonpalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi siten, että saman nuorisopsykiatrian vastaanotonsisällä on tarjolla matalan kynnyksen peruspalveluja ja erikoistason nuorisopsykiatrisiapalveluja.

Vuoden 2017 tavoitteena oli aikaansaada uudenlainen jalkautuva toimintamallinuorisopsykiatriseen avohoitoon. Vuoden aikana nuorten akuuttityöryhmäävahvistettiin ja uusi Varhain -toiminta aloitettiin. Varhain -toiminta onnuorisopsykiatrian vastaanoton tarjoamaa konsultatiivista palvelua yläkouluikäistennuorten sekä toisen asteenopiskelijoiden kanssa koulussa työskentelevilleammattilaisille Essoten alueella.

Nuorisopsykiatrian vastaanotolle tulleiden lähetteiden määrät kasvoi noin 19%edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaanoton käyntimäärät kasvoivat yli 40%, mikä onselitettävissä sillä, että nuorisopsykiatriseen avohoitoon on panostettu osastohoidonsijaan.

Nuorisopsykiatrian osaston hoitopäivät olivat 4,2 % alle vuodelle asetettujentavoitteiden. Keskimääräinen hoitoaika lyheni lähes 20 %. Tämän mahdollistinuorisopsykiatriseen avohoitoon panostaminen sekä nuorisopsykiatrisen avohoidonuusien toimintamallien käyttöönottaminen. Nuorten osastohoitoa jouduttiin ajoittaintehostamaan vierihoidoin. Nuorisopsykiatrian osastolla omahoitajuutta toteutettiinprosessina; suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin periaatteilla.

Nuorisopsykiatrisen osastohoidon ja avohoidon yhteistä toimintamallia rakennettiin jayhteistyötä kehitettiin. Nuorten poikkihallinnollisia yhteisiä toimintamalleja kehitettiineri yhteistyötahojen (mm. omaiset, koulut, sosiaalityö) kanssa LAPE-hankkeentavoitteiden mukaisesti.

Nuorisopsykiatrian vastaanoton henkilöstössä oli alkuvuonna runsaastihenkilöstövaihdoksia, mikä osaltaan vaikutti toimintaan. Lisäksi yhden sairaanhoitajan

50

työpanoksesta 50 % kohdentui työnohjaustyöhön. Henkilökunta on hyödyntänytaktiivisesti työnohjausta hoitosuhdetyön tukena. Henkilökunta on aktiivisestiosallistunut järjestettyihin koulutuksiin sekä uuden Mielentalon suunnitteluun.

5 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT

5.1 Lastenpsykiatria

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Käynnit, josta 5 248 100,9 - 19,8 -päiväosasto 1 099 109,9 - 10,4

Taulukko 36. Lastenpsykiatrian oman toiminnan suoritteet.

Lastenpsykiatrian erikoisalan kysyntä kasvoi, joka näkyi lähetteiden määrän nousuna.Jonotusajat lastenpsykiatriseen hoitoon olivat pitkät, ja aina ei pystytty vastaamaanhoitotakuun edellyttämissä puitteissa hoidon tarpeeseen. Asetetuissa tavoitteissakäyntimäärien ja talousarvion puitteissa pysyttiin.

Edellä mainituista syistä perhepalveluissa lähdettiin toteuttamaan rakenteellisia jatoiminnallisia muutoksia vuonna 2017 panostamalla ennaltaehkäisevään perustasontyöhön palkkaamalla uusia työntekijöitä perustasolle. Lisäksi lastenpsykiatrian yksiköntoiminta uudelleen organisoitiin tavoitteena nopeampi lastenpsykiatrinen arvioniti jahoitoon pääsy. Hoitoketjujen päivittäminen on kesken.

Lastenpsykiatrisen osastohoidon kapasiteettia lisättiin ja toimintaa tehostettiin vuonna2017 ja samanaikaisesti lopetettiin KYS:n osastohoidon ostot pois lukienpakkohoitoa/ympärivuorokautista hoitoa vaativat lapset. Kotisairaalatoimintasiirrettiin osaksi avotoimintaa.

Henkilöstöresurssit lisääntyivät lastenpsykiatrian yksikössä toimintojen uudelleenorganisoinnin myötä. Henkilöstön saatavuudessa oli suuria ongelmia, jatäyttämättömiä vakansseja oli yksikössä, joka kuormitti henkilökuntaa. Henkilöstönosaaminen oli hyvää, ja uusien työntekijöiden osaamisen kasvattaminen alkoi ja jatkuuyhä.

Vuonna 2017 aloitettujen toiminnallisten muutosten tavoitteena oli saadalastenpsykiatrisen hoidon resurssit vastaamaan kysyntää, riittämään hyvän ja

51

laadukkaan hoidon takaamiseksi sekä pysäyttää vaativan erikoissairaanhoidonkustannusten kehitys. Muutostyö jatkuu edelleen.

6 VANHUSPALVELUT

6.1 Geriatria

Oma toiminta

Tot.2017lkm

TA:ntot.-%

Muutos-%2016-2017

Käynnit 1 110 123,3 + 23,2

Taulukko 37. Geriatrian oman toiminnan suoritteet.

Geriatrian vastaanoton toiminta toteutui vuonna 2017 ESSOTEn omana toimintana,jossa tammikuu-heinäkuun vastaanottoa piti kaksi geriatria kolmena päivänä viikossa.Elokuun alussa 2017 vastaanotossa aloitti geriatrian ylilääkäri, jolloin vastaanotto-toiminta muuttui kokoaikaiseksi. Pääasiassa toiminta keskittyi muistisairauksiendiagnostiikkaan ja pieneltä osin myös seurantaan. Samalla käynnistyi seniorikeskuksensuunnitelmien toteuttaminen ja yhteistyön luominen ensi alkuun terveyspalvelujen jakuntoutuspalvelujen kanssa.

Lähetteiden määrä pysyi kutakuinkin ennallaan vuoteen 2016 verrattuna, muttakäyntimäärissä näkyi edelleen kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tätä selittää läheinenyhteistyö kotihoidon kanssa että vastaanoton muistihoitajien tekemienmuistikontrollien lisääntyminen.

7 HOITOTYÖ

Alueellisen hoitotyön strategian 2015 - 2019 painopisteet ovat ohjanneet alueellistahoitotyön kehittämistä. Painopistealueet ovat seuraavat: 1) sujuva tiedonsiirtoasiakkaan/potilaan hoito- ja palveluketjuissa ja 2) asiakkaan/potilaan toimintakykyäedistävä ja tukeva hoitotyö. Hoitotyön alueelliseen työryhmään kuului jäseniä Essotenkaikilta vastuualueilta, oppilaitoksista, Kyyhkylästä ja Vaalijalasta.

52

Alueellinen hoitotyön strategia

Kuva 1. Hoitotyön strategian painopisteet.

7.1 Hoitotyön dokumentointi

Organisaatiossa hoitotyön strategisena tavoitteena nähdään hoitotyön kirjaamisenyhtenäistäminen, rakenteisen kirjaamisen käytön laajentaminen Essoten alueella.Kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämisellä haetaan toimivia sekä yhtenäisiä käytäntöjäorganisaation sisällä, niin, että eri yksiköissä työskentelevät monialaiset toimijattietävät aina, mistä hoitotyön kirjaus löytyy. Tämä on yksi keskeinenpotilasturvallisuuden edistämisen tekijä.

Tammikuussa 2017 uuden organisaation aloittaessa rakenteisesti kirjasierikoissairaanhoidon yksiköt sekä Juvan lähikuntoutusosasto ja palvelutalo sekäKangasniemen lähikuntoutusosasto.

Rakenteisen kirjaamisen (HOKE) käyttöönotto uudessa organisaatiossa:- Kesällä rakenteisesti aloitti kirjaamaan perusterveydenhuollon avovastaanotot

edeten Mikkelin vastaanotoilta kaikkiin hyvinvointiasemiin ja -keskuksiin.- Alkuvuodesta 2017 perusterveydenhuollon akuuttiosasto aloitti rakenteisen

kirjaamisen ja loppuvuodesta loputkin lähikuntoutusosastot lähtivät mukaan.- Suunnitelmaan tehtiin myös seuraavalla vuodelle (2018), jolloin on tarkoitus

ottaa mukaan kaikki alueen palveluasumisen toimipisteet.

Mallihoitosuunnitelmia on tehty akuuttiosastolle, vastaanotoille sekä lähikuntoutus-

53

osastolle. Suunnitelmissa on pyritty painottamaan yksilöllisyyden ja ohjaamisennäkyvyyttä. Hoitotyön yhteenvetoa on ohjeistettu tehtäväksi kaikissa yksiköissä.Perusterveydenhuollon vastaanotoilla myös yksittäisistä käynneistä (kirjaus HOIYHT-lomakkeelle).

Kirjaamisen laajenemissuunnitelmien myötä kirjaamiskouluttajaresurssia tarvittiinlisää. Organisaation sisältä haettiin kiinnostuneita ja koulutettiin kuusi uutta osaajaakouluttamaan rakenteista kirjaamista. Tulevaisuuden haasteeksi jää hoitotyönkirjaamisen yhtenäistämisen jatkaminen, laadun ja osaamisen kehittäminen,yhteenvedon käyttöönoton laajentaminen, tilastoinnin kehittäminen ja senhyödyntäminen.

Moniammatillisten hoitosuunnitelmien (TERHO) tekeminen on lisääntynyt vuodenaikana. Asiaan liittyvä osastotuntikierros tehtiin keväällä 2017 kaikissa kotihoidon jaasumispalveluiden yksiköissä. Hoitosuunnitelman hyöty on huomattu ja jatkossakäyttöä pyritään lisäämään entisestään.

7.1.1 Näyttöön perustuva hoitotyö - perustellusti parasta hoitoa

Alueellisessa hoitotyön strategiassa 2015-2019 on kaiken kehittämistyön keskeisenäasiana näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen. Näyttöön perustuvan toiminnanedistämiseksi järjestettiin koulutus työpajatyyppisesti yhteistyössä Kymenlaaksonammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa. Työpajatoiminnassa lähtökohtana oli, ettäparasta ajantasaista tietoa haettiin hoitotyön arjesta nouseviin potilaan hoitoa tai sitäläheltä koskeviin tilanteisiin. Tavoitteena oli näyttöön perustuvan tiedonimplementointi käytäntöön. Kehittämistöiden aiheet nousivat työntekijöiden arjenhoitotyöstä. Kehittämiskohteena työpajoissa oli yhteensä kolme eri teemaa.

7.2 Hoitoisuusluokitus

Rafaela*-hoitoisuusluokituksen tuottamaa tietoa hyödynnettiin hoitotyönjohtamisessa mm. suuntaamalla resursseja suhteessa toimintaan ja potilaidenhoitoisuuteen.

Hoitotyön kirjaamisen ja hoitoisuusluokituksen työryhmät toimivat yhdessä DOKUHOI-ryhmässä. Ryhmän kokoonpano muuttui kauden aikana suurelta osin, useat esimiehetja hoitoisuusvastuuhenkilöt vaihtuivat. Tällä saattoi olla merkitystä hoitoisuustiedonhyödyntämisessä ja raportoinnissa.

Uusi resurssinlaskennan apukaavake laadittiin ja otettiin käyttöön. Analyyseistäkeskusteltiin, jatkossa laaditaan uusi paremmin palveleva analyysipohja(lomake) jaharkitaan analyysienteko aikataulun muuttamista.

Hoitoisuutta mitattiin seuraavissa yksiköissä:

54

Osasto 34, ESSOTE

Osasto 33, ESSOTE

Synnytysosasto 22, ESSOTE

Vastas. teho-osasto, ESSOTE

Osasto 21, ESSOTE

Vaativan kuntoutuksen osasto, ESSOTE

Osasto 24, ESSOTE

Kirurgian osasto 22, ESSOTE

Akuuttiosasto 26, ESSOTE (alk. 1/2018)

Naistentautien vastaanotto, ESSOTE

Lastentautien vastaanotto, ESSOTE

Lasten neurologian vastaanotto, ESSOTE

Osasto 1,ESSOTE

Osasto 7, ESSOTE

Osasto 2, ESSOTE

Nuorisopsykiatrian osasto, ESSOTE

Taulukko 38. Hoitoisuus yksiköissä.

Pilotointeja hoitoisuuden kehittämiseksi oli osastolla 1, PPCq- mittari sekä dialyysiosallistui HOIq- mittarin pilotointiin. Hoitoisuusluokituksen koulutus toteutettiinakuuttiosastolle 26 ja ko. osasto ottaa hoitoisuusluokituksen käyttöön vuoden 2018alusta. Kuntoutuspalvelut osoittivat kiinnostusta lähikuntoutusosastojen osaltahoitoisuusluokitteluun. Aiheesta pidettiin pyynnöstä info, kuntoutuksenjohtoryhmässä.

7.2.1 Muut keskeiset kehittämisalueet

Hoitotyön strategian mukaisesti sähköisen asioinnin kehittäminen on ollut tärkeänäkehittämisen kohteena. Asiakkaan/potilaan toimintakykyä edistävä ja tukeva hoitotyökeskeisenä kehittämisen kohteena on kohdistunut erityisesti vuodeosastopotilaidenaktiivisuuden kannustamiseen - miten hoitotyöntekijöiden toimintaa kehitetään niin,että potilaan toimintakykyä edistetään ja tuetaan myös silloin kun hän onvuodeosastohoidossa.

55

Akuutin kivun hoidon kehittämisen (APS -toiminta) ensimmäinen kokonainentoimintavuosi oli 2017. Toiminnan tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman tehokaspostoperatiivinen kivunlievitys mahdollisimman vähin haittavaikutuksin sekä auttaaleikkauksen jälkeisessä kuntoutumisessa. Toiminnan tarkoituksena on myös ehkäistäakuutin kivun kroonistumista, vähentää inhimillistä kärsimystä sekä pitkittyneen kivunaiheuttamia kustannuksia.

7.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Vuoden 2016 aikana olleen organisaatiouudistuksen valmistelussa päätettiinmuodostaa Essoten organisaatioon hyvinvointikoordinaattorin tehtävä vuoden 2017alusta alkaen. Hyvinvointikoordinaattorin tehtävät määriteltiin alustavastikuntayhtymän hallituksen päätöksellä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssäpainottui ensimmäisenä toimintavuotena erityisesti kunta- ja verkostoyhteistyö.

Organisaatiomuutoksen yhteydessä aikaisempina vuosina toiminnassa olleidenalueellisen ja sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen työryhmien toiminta lakkasi.Kuntayhtymän hallituksen nimeämä alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenpoikkihallinnollinen työryhmä aloitti toimintansa. Työryhmän kokoonpanoatarkennettiin syksyllä uuden valtuustokauden alettua. Aikaisemmasta käytännöstäpoiketen työryhmän kokousten pöytäkirjat liitteineen päätettiin toimittaa Dynasty-asianhallintajärjestelmään, jonka johdosta asiat ovat luettavissa Essoten www-sivuilta.Kuntayhtymän keväällä valmistuneessa strategiassa painottuvat myös hyvinvointiin jaterveyden edistämiseen liittyvät tavoitteet. Yhteistyössä STM:n ja THL:n kanssajärjestettiin syyskuun alussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierrospäiväosana Etelä-Savon sote- ja maakuntauudistusta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytäntöjä kehitettiin useassa eri kärki-hankkeessa. Näistä Vesote (Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveyden-huoltoon poikkihallinnollisesti) -kärkihankkeen tavoitteellisiksi painopisteiksi valittiinnollatason liikkujien, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sekä työttömienelintapaohjauksen mallien kehittäminen. Työskentelyyn sisältyi Essoten palvelualueille,kuntiin ja yhteistyökumppaneille suunnattu elintapaohjauksen täsmäkoulutus noin100:lle asiantuntijalle. Hankkeeseen sisältyi myös pilottitoimintaa mm. uniryhmänmuodossa. Osana Suomi100 -teemavuotta Vesote -hanke toimitti useiden toimijoidenkanssa yhteistyössä suunnitellun 100 ideaa Etelä-Savossa -kalenterin, joka sisälsiideoita liikkumiseen ja vinkkejä hyvinvointiin terveellisestä ravinnosta ja paremmastaunesta. Toisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärkihankkeessa puolestaankehitettiin mielenterveysasiakkaiden tupakoinnista vieroituksen käytäntöjä. Hankkeenkäytännön menetelmiä olivat asiantuntijoiden kouluttaminen ja työpajatyyppinentyöskentely.

56

Esssote jatkoi Suomen Terveyttä Edistävät Sairaalat ja Organisaatiot Ry:n jäsenenä.STESO on lanseerannut jäsenistölleen nk. Savuton leikkaus -toimintamallin. Essotessamalli otettiin käyttöön Tupakoimattomana toimenpiteeseen -nimisenä. Tämä mahdol-listaa sen käytön laajasti erilaisissa toimenpideyksiköissä, eikä rajaudu pelkästäänleikkaustoimenpiteisiin. Savuton terveydenhuolto -verkoston laatimat suositukset(standardit ja kriteerit) ja vuosittain toteutettavat itsearvioinnit ohjaavat ja tukevatSuomen sairaaloita ja muita organisaatioita tupakoimattomuuden edistämisessä.STESO:n jäsenorganisaationa toteutettiin vuosittainen Savuton sairaala -auditointijärjestyksessä 12. kerran. Essoten myötä tilannetta selvitettiin kuntayhtymässä nytentistä laajemmalta joukolta yksiköitä. Auditoinnin tulos oli 81 pistettä, mikä kuvastaatoisaalta em. kriteerien tiukentumista ja toisaalta organisaation laajentumista, koskaalueen hyvinvointiasemilla ei ollut aiempaa kokemusta auditointilomakkeen käytöstä.Mahdollinen maksimipistemäärä lomakkeistossa olisi ollut 144 pistettä.

Uutena hyvinvointia tukevana toimintana Essote julkaisi ideoita keskussairaalan aula-ja vastaanottotiloihin sijoitetuilla infonäytöillä. Infonäytöille sijoitettiin tietoa esim.infektioiden torjunnasta, influenssarokotuksista, pneumokokkirokotuksista,savuttomasta sairaalasta, Suomi 100 kalenterin hyvinvointivinkeistä sekä järjestöjenteemaviikkojen hyvinvointiaiheista.

57

8. Julkaisut vuonna 2017

1. Dalla Valle M, Laatikainen T, Lehikoinen M, Nykänen P, Jääskeläinen J.Paediatric obesity treatment had better outcomes when children wereyounger, well motivated and did not have acanthosis nigricans. Acta Paediatr2017:106(11):1842-1850.

2. Eskola PJ, Auvinen JP, Jokelainen J, Liukkonen T, Sebert S, Ruokonen A, PuukkaK, Timonen M, Keinänen-Kiukaanniemi S. Depressive symptom profiles andglucose tolerance status. PPPP 2017:16(1):112.

3. Kaukinen P, Podlipská J, Guermazi A, Niinimäki J, Lehenkari P, Roemer FW,Nieminen MT, Koski JM, Saarakkala S, Arokoski JP. Magnetic resonance imaging(MRI)-defined cartilage degeneration and joint pain are associated with poorphysical function in knee osteoarthritis - the Oulu Knee Osteoarthritis study.Osteoarthritis Cartilage 2017:25(11):1829-1840.

4. Luukkainen A, Seppälä M, Renkonen J, Renkonen R, Hagstr M J, Huhtala H,Rautiainen M, Myller J, Paavonen T, Ranta A, Torkkeli T, Toppila-Salmi S. Lowlymphatic vessel density associates with chronic rhinosinusitis with nasalpolyps. Rhinology 2017:55(2):181-191.

5. Matikainen M, Hermunen H, Paajanen H. Athletic Pubalgia in Females:Predictive Value of MRI in Outcomes of Endoscopic Surgery. Orthop J SportsMed 2017:5(8):2325967117720171.

6. Matikainen M, MatikainenM, Kössi J, Silvasti S, Hulmi T, Paajanen H, PaajanenH. Randomized Clinical Trial Comparing Cyanoacrylate Glue Versus SutureFixation in Lichtenstein Hernia Repair. 7-Year Outcome Analysis. Word J Surg2017:41(1):108-113.

7. Möller I, Janta I, Backhaus M, Ohrndorf S, BongDa, Martinoli C, Filippucci E,Sconfienza LMaria, Terslev L, Damjanov N, Hammer HBerner, Sudol-Szopinska I,Grassi W, Balint P, Bruyn GA, D’Agostino MAntoniettta, Hollander D, Koski J,Naredo E. The 2017 EULAR standardised procedures for ultrasound imaging inrheumatology. Ann Rheum Dis 2017:76(12)1974-1979.

8. Nordin A, Akimoto C, Wuolikainen A, Alstermark H, Forsberg K, Baumann P,Pinto S, de Carvalho M, Hübers A, Nordin F, Ludolph AC, Weishaupt JH, MeyerT, Grehl T, Schweikert K, Weber M, Burkhardt C, Tarvainen, Andersen.Sequence variations in C9orf72 downstream of the hexanucleotide repeatregion and its effect on repeat-primed PCR interpretation: a large multinationalscreening study. PPPP 2017:18(3):256-264.

9. Paajanen P, Fagerström A, Paajanen H. Laparoscopic Adhesiolysis in ChronicAbdominal Pain: 15-Year Follow-up Study. J Clin Gastroenterol 2017.

10. Podlipská J, Koski JM, Kaukinen P, Haapea M, Tervonen O, Arokoski JP,Saarakkala S. Structure-symptom relationship with wide-area ultrasoundscanning of knee osteoarthritis. Sci Rep 2017:7:44470.

58

11. Rautio N, Miettunen J, Jääskeläinen E, Nordström T, Isohanni M, Seppälä J. Doadverse perinatal events predict mortality in schizophrenia during midlife?Schizophr Res 2017:179:23-29.

12. Seppälä E, Zöldi V, Vuorinen S, Murtopuro S, Elonsalo U, van Beek J, Haveri A,Kontio M, Savolainen-Kopra C, Puumalainen T, Sane J. A cluster of measleslinked to an imported case Finland, 2017. Euro Surveill 2017:22(33).

13. Simula S, Laitinen TP, Laitinen TM, Hartikainen P, Hartikainen JE. Sequence ofcardiovascular autonomic alterations after fingolimod initation. AnnNoninvasive Electrocardiol 2017:22(5):doi:10.1111/anec.12443.

14. Sippola S, Grönroos J, Tuominen R, Paajanen H, Rautio T, Nordström P, AarnioM, Rantanen T, Hurme S, Salminen P. Economic evaluation of antibiotic therapyversus appendicectomy for the treatment of uncomplicated acute appendicitisfrom the APPAC randomized clinical trial. Br J Surg 2017:104(10):1355-1361.

15. Sironen T, Sane J, Lokki M, Meri S, Andersson LC, Hautala T, Kauma H, VuorinenS, Rasmuson J, Evander M, Ahlm C, Vaheri A. Fatal Puumala Hantavirus Disease:Involvement of Complement Activation and Vascular Leakage in thePathobiology. PPPP 2017:4(4):ofx229.

16. Waris VJ, Sirola JP, Kiviniemi VV, Tuppurainen MT, Waris VP, Corrigendum to“Mikkeli Osteoporosis Index Identifies Fracture Risk Factors and Osteoporosisand Intrervention Thresholds Parallel with FRAX”. J Osteoporos2017:2017:3074151.