Sandvik Mining and Construction Finland Oy:n asiakaslehti ...sandvik.smartpage.fi/kivimies108/pdf/Kivimies_1_08.pdf · Sandvik Mining and Construction Finland Oy:n asiakaslehti †

Sandvik Mining and Construction Finland Oy:n asiakaslehti • 10. vuosikerta

1/2

00

8Orivedellä runsaastipultattavaa

Sandvik palveleemyös kairausalaa

Kuljettimet hiottuhuippuluotettaviksi

Kivimies 1-08:Kivimies 12.5.2008 13:50 Sivu1

KansikuvassaPolar Mining Oy:nkaivosinsinööri Jaakko Kilponen

PäätoimittajaKari Färlin

Toimituspäällikkö Anne [email protected]

ToimitusSL-Mediat OyJuha Kuusjärvi

TaittoTimo Kaukonen

KivimiesSandvik Mining andConstruction Finland OyPL 100, 33311 TamperePuh. 0205 44 4600Faksi 0205 44 4601

Osoitteenmuutokset [email protected]

PainoHämeen Kirjapaino OyISSN 1795-7435

Sandvik kehittyy asiakkaan eduksi

Näin varhaisena keväänä ja etenkin erityisen lämpöisen vapun jäl-keen on ilo laatia tätä vuoden ensimmäistä Kivimies-lehden pääkir-joitusta. Lehdessämme on paljon asiaa tuotteisiin ja toimintoihin liit-tyvistä uudistuksista, jotka tuottavat asiakkaillemme tehokkuudenkasvua.

Olemme vuodenvaihteessa saaneet uuden tulokaan koko kaivos-ja maanrakennusprosessin alkupäähän: kairaukseen keskittyvänExplo ration-asiakassegmentin. Sandvik pystyy nyt tarjoamaan maa-peräkairaajille sekä laite- että prosessitukea myös Suomessa. Avokai-vos-segmentti sai myös vuodenvaihteessa oman asiakassegmentti-päällikkönsä, allekirjoittaneen ottaessa vastaan uuden tehtävän.Haasteita avokaivospuolella riittää, sillä Talvivaaran lisäksi on alallamenossa kova kaivosbuumi.

Uusi i-sarjan jumbo lanseerataan lähiaikoina. i-sarja (intelligence =älykkyys) perustuu väyläohjausteknologiaan ja sen mukanaan tuo-mat uudet ominaisuudet mahdollistavat helpommalla paremman lou-hintalaadun, ja tätä kautta prosessin tehokkuus paranee. Lisäksi leh-dessä kerrotaan SanRemosta, joka GPS-verkkoon yhdistettynä mah-dollistaa poraustyön tehokkaan tiedonkeruun ja raportoinnin.

Tuotekehitystyö on tuonut parannuksia myös porakoneisiin ja-kruunuihin. HF800T/HF810T porakoneen viritysastetta on nostettuuusille taajuusluvuille, mikä lisää porauksen tehokkuutta jopa 20 %.Porakruunujen uutuus ovat uudentyyppiset kovametallinastatRT300-kruunuissa. Kovametallinastojen ansiosta kruunun käyttöikäkasvaa, nastarikot vähenevät ja siten tuottavuus nousee.

Murskauksen saralla kerromme lehdessä polttonestetaloudellisuu-desta yhdessä melusaasteen torjunnan kanssa. Myös kuljetinpuolellatapahtuu merkittävää tuotekehitystä. Suomen pisin maatamyötäilevähihnakuljetin, 2800 m, on valmistumassa Talvivaaraan, ja kuljetti-missa alati kehitystä vaativat puhdistimet ovat myös saaneet lisää te-hokkuutta asiakas- ja tuotekehitystiimimme yhteistyön ansiosta.

Tampereella Suomen myyntiyhtiölle rakennetaan uudet toimitilat;avajaiset pidetään perjantaina 5.9.2008. Olette kaikki tervetulleitatapahtumaan!

Lämpimin kevätterveisinTimo Toivonenasiakassegmenttipäällikkö, avokaivokset

Timo Toivonen


Tässä numerossa • 1 / 2008

2 PÄÄKIRJOITUS

4 DRAGON MINING kaivaa Oriveden kultaa

8 i-JUMBO ESITTÄYTYY Lemminkäisen työmaalla

12 XT48-NASTAT KRUUNUISSATolarockin hyviksi havaitsemat

14 EXPLORATIONSandvik laajensi tutkimusporaukseen

16 KATI OY kairausurakoi

18 HF810Tlisää taajuutta

20 SanRemopitää ajan tasalla

22 HIHNAPUHDISTIMETPyhäsalmella

26 HÄMEEN MOREENIJALOSTE

28 SANDVIKkiven irrotuksesta murskaukseen

30 TERVETULOAuudet tilat

32 HOLLOLAyhdistyi Suomen myyntiyhtiöön

33 KIVENMURIKAT

35 YHTEYSTIEDOT

4

22

8

14

28


4 KIVIMIES 1/2008

Orivedellä kaivetaan taas kultaa täy-dellä teholla. Malmia ympäröi heikkokivi, joka tuo erityshaasteita tukemi-selle. Vaijeripultituksia varten kaivok-selle hankittiin viime syksynä SandvikDS420, joka vielä tilausvaiheessa tun-nettiin nimellä Cabolt.

Sandvik DS420 pulttaaORIVEDEN KULTAKAIV

Oriveden Kutemajärven alueella ensimmäinen val -taus varaus on tehty jo vuonna 1946 ja kaivospiiri1947. Etsityt malmit olivat teollisuusmineraaleja, ku-ten kaoliniittia ja serisiittiä. Kallioperän tutkimukset80-luvun alussa paljastivat kivilajin kultapotentiaalinja Lohja Oy alkoi etsiä kultaa, minkä tuloksena kul-tamalmi löytyi vuonna 1984. Outokumpu MiningOy osti kaivosoikeudet vuonna 1990 ja aloitti alueel-la koelouhinnan ja -rikastuksen. Päätös kaivostoi-minnan aloittamisesta Kuteman kaivoksella tulivuonna 1994, jolloin kaivospiiriä myös laajennettiin.

Kaivostoiminnasta luopuessaan Outokumpu Oysiirsi kulta-aiheet omistamalleen Polar MiningOy:lle, jonka australialainen Dragon Mining Ltd ostimarraskuussa 2003. Yhtiön päätavoite Suomessa onhyödyntää kultamalmeja. Kaivostoiminta päättyiOrivedellä väliaikaisesti vuoden 2003 lopussa, ja ke-säkuussa 2006 tunneliajo lähti uudelleen käyntiin.

Dragon Mining ja tulevaisuusVammalan rikastamo, joka sijaitsee noin 90 kilomet-rin päässä Oriveden kaivokselta, on tärkeä lenkkiDragon Miningin Suomen toiminnoissa. ”Uuden ri-kastamon rakentaminen varsinkin Etelä-Suomen alu-eella on varsin vaikeaa ympäristöluvan ja valituskäy-tännön takia”, harmittelee tuotantojohtaja HeimoPöyry. ”Siksi Vammalan yksikkö on tärkein yksik-kö Dragon Miningille. Kuljetusmatkan säteeltä hae-taan sopivia malmeja jatkuvasti. Käynnissä onkinmuutamia muita hankkeita, kuten Huittisten Jokisi-vu, jossa on byrokratia saatu hiljattain kuntoon: ym-päristölupa on saatu, kaivospiiri on olemassa jamaat on ostettu. Kairaukset ovat tällä hetkellä taaskäynnissä ja kaivos on rahoituksen hankkimista jaaloituspäätöstä vaille valmis toimintaan. Alueelle tu-lee ensin kaksi pientä, lyhytaikaista avolouhosta,mutta maanalainen osa on suurempi ja kiinnosta-

vampi, mutta se vaatii lisää kairausta.””Muita hankkeita on Valkeakosken Kaapelinkul-

ma, joka on Huittisten jälkeen mahdollisesti seuraa-va uusi kohde. Lisäksi tutkimuksia tehdään Kittiläs-sä Hanhimaalla, lähellä Suurikuusikon kaivosaluet-ta. Kuusamossa on myös aiheita, mutta niitä ei oletutkittu vuosikausiin”, kertoo Pöyry.

Metallien nykyiset korkeat hinnat ovat antaneetmahdollisuuden hyödyntää vanhoja hylättyjä aiheita.”Kullan hinta on viime vuosina noussut reipasta tah-tia”, toteaa Pöyry. ”Buumi todennäköisesti kestää,sillä maailmalla tullaan tarvitsemaan lisää metalleja.Viime aikoina tosin on ollut nähtävissä, että rahoituson entistä tiukemmassa ja kaivoslain muutos luoomalta osaltaan epävarmuutta erityisesti uusien kai-vosten perustamiselle. Työvoimakysymys on hanka-la, erityisesti uusien kaivosten perustajilla on vai -keaa. Kaivosmiehiä eli koneenkäyttäjiä saadaan hel-pommin, mutta teknikkotason työvoima on hakusas-sa. Koneen takana on koko tuotantoprosessi, jotenkoneenkäyttäjän pitää olla motivoitunut, osaava javastuuntuntoinen – koneen on pysyttävä kunnossa.Ihan ketä tahansa kortistosta ei näihin töihin voi ot-taa. Itse alalle hakeutuneista hyvät työntekijät löy-tyy, eikä se ole ikäkysymys. Laitteiden käyttö on ny-kyään taitokysymys, sillä se ei ole kovin fyysistä.”

Kaivos työllistää 29 henkilöä ja lisäksi urakoitsi-joiden kautta 18. Kaivoksen väestä kolmannes kul-kee kotoa, kaksi kolmesta asuu työviikon työnanta-jan järjestämässä majoituksessa Orivedellä. Kaivok-sella on kaksi työryhmää. Kun toinen vuoro on töis-sä, niin toinen on vapaaviikolla – kuusi päivää töitämaanantaista lauantaihin 12 tuntia päivässä ja sittenon kahdeksan päivää vapaata.

Rikasta, mutta vaativaaOriveden kaivokselta on louhittu tähän mennessä 7malmipiippua, jotka olivat maksimissaan 70 pitkiä ja15 metriä leveitä. Maan pintaan ylettyi 3 piippua.Vuoteen 2003 mennessä, jolloin tuotanto väliaikaisestikeskeytettiin, kaivos oli tuottanut reilu 13 000 kg kul-taa ja syvyyttä kaivokselle syntynyt reilu 700 metriä.

Kaivoksella on kaksi kohdetta; Kutema, eli vanhakaivos ja Sarvisuo, joka sijaitsee 300 metriä koilli-seen vanhalta kaivokselta. ”Sarvisuo löytyi vuonna2002 maanpäällisillä kairauksilla ja sitä on tarken-nettu maanalaisilla kairauksilla”, kertoo kaivosinsi-


KIVIMIES 1/2008 5

Teksti ja kuvat: Juha Kuusjärvi

VOSTA


6 KIVIMIES 1/2008

nööri Jaakko Kilponen. ”Pääkohde on nyt Sarvi-suo, jossa alkaa olla hyvin valmista ja louhinta onlähtenyt käyntiin. Se on kokonaan maanalainen kai-vos ja sinne kuljetaan vanhalta kaivokselta +285-ta-son yhdystunnelia pitkin.”

”Malmi on rikas, mutta tuotantokustannukset ovatkorkeat, koska malmin määrä perämetriä kohti onpieni. Esimerkiksi Sarvisuolla syötteen kultapitoisuu-deksi on ennustettu 11,4 g/t, kun maailmalla louhi-taan alle 2 g/t pitoisuuksia. Haasteita aiheuttavatmuun muassa kapea malmi ja kloriittiserisiittiliuskemalmin ympärillä. Poraustarkkuuden on oltava hyväraakkulaimennuksen kurissa pitämisen takia ja toi-saalta rikkaat paikat täytyy saada tarkasti talteen.Malmi ajetaan Vammalaan rikastettavaksi sora-auto-yhdistelmillä, joita kulkee noin 20 kuormaa päivässä.”

Tuotantotavoite on 15 000 tonnia kuukaudessa,170 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa Sarvisuollareilun vuoden tuotantoa. Kaksi SMOY:n konetta kai-raa koko ajan ja etsii uusia malmeja. ”Käytännössä eikoskaan tutkita malmiota kokonaan ennen kaivok-sen aloittamista. Maanalainen tutkimus on myös tar-kempaa, joten myös sitä kautta tutkimus on järkevääkaivoksen toiminnan aikana”, selittää Kilponen.

”Alueelta on hyvät mahdollisuudet löytää lisääkultamalmia. Kuteman pohjoispuoli ja Sarvisuon itä-puoli ovat potentiaalisia kohteita ja kaivosten välikinon pitkälti tutkimatta. Nykyisten malmipiippujensyvyysjatkeetkin ovat lupaavat hyvää. Kutemalla ontutkitusti malmia yli kilometriin ja Sarvisuollakinmalmi jatkuu syvemmälle. Potentiaalia Kutemantunnetuilla ja Sarvisuon arvioiduilla syvyysjatkeillaon noin 9 tonniin kultaa.”

KaivoskalustoaUrakoitsija Maakasi kuljettaa ja lastaa niin paljonkuin ehtii; kaivoksella on kaksi omaa Toro 501D-lastauskonetta, joilla tehdään kaikki kauko-ohjaus -lastaukset. Louhinta ja tuenta ovat nykyään koko-

naan kaivoksen omaa työtä. Kiviolosuhteista johtuentuentaan kiinnitetään suurta huomiota. ”Joka paik-ka ruiskubetonoidaan, kaikki perät Split Set -pulta-taan, risteykset ja louhokset vaijeripultitetaan. Vaije-ripultituksessa käytettävää jännepunosta kuluu noin20 km vuodessa”, kertoo Kilponen. ”Aikaisemminvaijeripultitusta ja ruiskubetonointia teki urakoitsija,mutta nyt ei löytynyt mistään tekijää, joten kaivok-sen piti hankkia oma kalusto”.

Vaijeripultituksia varten kaivokselle tuli viimemarraskuussa Sandvik DS420-C varustettuna Sandvi-kin porakalustolla. ”DS420 on ollut helppo käyttää”,toteaa Pöyry. ”Meidän miehillämme ei ollut paljoa-kaan kokemusta pulttarista ennen kuin he alkoivattätä käyttää ja Cabolt on kaikkein vaativin kaivosko-ne, mutta nopeasti he tämän ottivat hallintaansa.”

Porauslaitteet ovat sandviklaisia. Peränporauksiatehdään kolmipuomisella, 12 vuotta vanhalla Para306D:llä, joka on päivitetty HLX5-porakoneilla. Li-säksi kalustossa on Paramatic 207 80-luvun alusta,jolla porataan edelleen pari katkoa viikossa. Pitkä-reikäporauksiin käytetään kahta Soloa: vuosimallin2000 Solo 720 ZR/F ja 90-luvun alun Solo EDH606 RTS. Pultituksiin käytetään kahta laitetta: lyhyt-reikäpultituksiin on vuosimallin 2001 Robolt 07 javaijeripultituksiin Sandvik DS420-C.

”DS420:ssa on huoltosopimus. Isommissa remon-teissa on muutenkin käytetty Sandvikin huoltoa.Omat asentajat tekevät ennakkohuoltoa ja vaihtavatkomponentteja. Varaosat saadaan tänne nopeasti,mihin vaikuttaa Tampereen läheisyys, jonne osatovat 3-4 tunnin lentomatkan päässä.”

Oriveden kaivoksella ja Sandvikilla on perinteises-ti ollut tiivis yhteistyö ja muun muassa erilaisia kai-vosvierailuita on järjestetty runsaasti. ”EsimerkiksiHLX5 oli kehitysvaiheessa pitkään meillä koekäytös-sä, samoin kuin pitkäreikäkoneen stabilaattoriver-sio”, kertoo Kilponen. Esittelyfilmi SandvikDS420:stä on tehty täällä.


KIVIMIES 1/2008 7

Jaakko Kilponen, Oriveden kaivoksenkaivosinsinööri, täytti 12. huhtikuuta50 vuotta. Syntynyt hän on Kuusjärvel-lä, joka nykyisin kuuluu Outokummunkaupunkiin. Outokumpu on Kilposelletullut tutuksi myös yhtiönä jo perintö-nä, sillä hänen isänsä toimi Outokum-pu Oy:llä kaivosinsinöörinä. ”Kaivos-kylät olivat mukavia asua. Olen siiskasvanut kaivosympäristössä ja amma-tinvalinta kävi kuin luontojaan.”

Kilponen valmistui Otaniemestä diplomi-insinööriksi1984 ja meni seuraavana vuonna Vuonokseen ja siel-tä Kerettiin insinööriharjoittelijaksi vuodeksi. Kere-tissä Kilponen toimi kaivosinsinöörinä kolmisenvuotta. Vuoden 1989 alusta hän siirtyi Pyhäsalmelle.Oriveden kaivokselle Kilponen tuli lokakuussa vuon-na 1997 ja on ollut siellä siitä lähtien.

”70-luvulla kaivosala oli kiihkeää, mutta minunurani aikana 80-luvun puolesta välistä se on ollutparemmin hiipuvaa, kun esimerkiksi Vuonosta ja Ke-rettiä lopeteltiin. Pyhäsalmessa tulevaisuutta oli sen-tään vähän pidemmälle näkyvissä. Tyypillisesti kai-vosten elinikäennusteet ovat olleet vain korkeintaanmuutama vuosi, mikä tuo aina epävarmuutta tule-vasta. Tänne Orivedelle tullessani kaivoksen tunnet-tuja malmivaroja oli kahdeksi vuodeksi, eikä nyt-kään ole kuin reiluksi vuodeksi.”

”Tämä Oriveden kaivos on perinteinen, jossa tie-totekniikka rajoittuu toimiston työpisteisiin. Pyhä-salmen ja Kemin kaivoksilla automatiikka ja tiedon-siirto ovat paljon pidemmällä kuin täällä. Näille pie-nille kaivoksille sen tasoinen tekniikka ei ihan lähitu-levaisuudessa yllä. Yksi tiedonsiirtotekniikka olisikyllä haaveissa; kaivosradiopuhelinjärjestelmä hel-pottaisi yhteydenpitoa todella paljon ja turvallisuus-kin paranisi sen myötä”, toivoo Kilponen.

Kilponen asuu käytännössä kahdessa paikassa:viikot Orivedellä ja vapaapäivät Outokummussa,jossa asuu jälkikasvua. ”Pyhäsalmen kaivokselle siir-tymisen jälkeen olen ollut reissuhommissa ja ‘viikon-

loppuisä’. Harrastan liikuntaa terveyden eteen. Ai-kaisemmin pelasin jalkapalloa, mutta nykyisin pääla-ji on ‘dementiahiihto’, eli sauvakävely. Muutenkinurheilu on läheistä ja seuraan sitä aktiivisesti. Tieto-tekniikkaa tulee myös harrastettua ja siten toimittuamikrotukihenkilönä tutuille. Lisäksi harrastan valo-ja videokuvaamista. Tavoitteena on pysyä työelä-mässä vielä 18 vuotta ja sitten terveenä eläkkeelle.”

”Meillä on täällä erinomainen ja ammattitaitoi-nen työporukka. Työnjohtajat ovat myös erittäin hy-viä – meillä on käynyt säkä, että on osattu värvätäsopivat henkilöt. Geologit ovat nuoria miehenalkuja,mutta hyvin he työnsä tekevät. Kaivoksen miestenkanssa on helppo puhua ja heittää herjaa heidänkanssaan, huumori kukkii. Huumori voisi olla sivul-lisesta kovaakin, mutta se vain on kestettävä ja hy-vässä hengessä se tapahtuu. Meillä on yhteisiä tilai-suuksia, usein laitevalmistajien järjestämiä, muttamyös työmiesten kämpillä tapahtuvia itse järjestetty-jä illanistujaisia. Kaivosväki on kyllä yleisestikin mu-kavaa joukkoa. Mitä eri tilaisuuksissa olen seuran-nut, niin kaivosalan ihmiset ovat melkein kaikki Ou-tokummun entisiä työntekijöitä.

”Tamrockin, tai Sandvik kai se nykyään on, jaheidän tiiminsä kanssa yhteistyö on ollut aina muka-vaa ja antoisaa, eikä laitteissakaan pahaa sanottavaaole”, kehuu Kilponen ja toivoo päätteeksi: ”Olisihienoa, jos Suomesta löytyisi maailmankokoluokanmalmiesiintymä tai useampikin. Ainakin kallioperäon geologien mukaan otollinen.”

KAIVOSMIES HENKEENJA VEREEN


Uusi Sandvik i-jumbo -sukupolvi lan-seerataan lähiaikoina. Laitteita on jotestattu asiakkaidenkin toimesta jaLemminkäinen Infra Oy:n yhteiskäyt-tötunnelityömaalla on parin kuukau-den ajan ollut käytössä DT1130i-jum-bo. Kokemukset ovat myönteisiä, eri-tyisesti tuotannon laadusta jakäyttäjä ystävällisyydestä.

Palvelukseen astumassa

SANDVIKi-JUMBOJENSUKUPOLVI

Teksti ja kuvat: Juha KuusjärviKuva: Jari Kivelä

8 KIVIMIES 1/2008


KIVIMIES 1/2008 9

Uuden i-jumbon kehityksessä ovat suomalaiset ura-koitsijat olleet keskeisessä asemassa. Viime syksyni-jumbo oli koekäytössä SRV Viitoset Oy:llä ja tänäkeväänä Lemminkäinen Infra Oy:llä. Molemmat yri-tykset ovat antaneet merkittävän panoksen i-jumbo-sarjan kehitykseen. Lemminkäisellä on perinteisestiosallistuttu kehitykseen ja otettu ennakkoluulotto-masti käyttöön uusinta tekniikkaa usein ensimmäise-nä koko maailmassa.

Tällä hetkellä uusi DT1130i-jumbo on HelsinginEnergian tilaamalla yhteiskäyttötunnelilla urakka -osuudella PaT II, jota operoi Lemminkäinen InfraOy. Markku Okkosen johtamalla työmaalla töihinryhdyttiin viime vuoden lokakuussa ja nyt louhin-noista on tehty pian puolet; louhinnat ovat valmiitjoitakin kuilutöitä lukuun ottamatta vuoden lop-puun mennessä ja koko ura luovutetaan tilaajallemarraskuussa ensi vuonna. Kuiluja tulee yhdeksänkappaletta, joista suurin osa on haasteellisia sijain-tinsa takia. Kaikkiaan urakkaosuuteen kuuluu 2,2kilometriä tunnelia. Lisäksi urakkaan kuuluu merkit-tävänä työnä sähköasematilan louhinta, joka louhin-tamäärältään vastaa neljännestä koko urakasta.

Korkea louhintalaatuUrakkaosuudesta haastavan tekee alueen päällä si-jaitsevat rakennukset, muun muassa Helsingin Vedenvesitornit, MTV3 ja YLE. Nämä aiheuttavat vaati-muksen erityisen tarkasta tärinähallinnasta. Muu-toinkin louhinnan laatu on oltava ”parasta laatua”.

Sandvik i-sarjan jumboissa on useita uusia tekni-siä ominaisuuksia, joilla on mahdollista saavuttaaentistä helpommin hyvä louhintalaatu. Porauksenkannalta tarkastellen louhittavan tilan seinämän laa-tuun ja louhintalaatuun vaikuttavia muuttujia ovatkäytettävä pistokulma, katkon pituus, katkon poh-

jan muoto, porakruunun luistaminen aloituksessa jatästä seuraava reikäsuunnan muuttuminen tarkoitet-tuun nähden, reikävälin suhde käytettävään räjäh-dysainemäärään sekä reikäsuoruus. On oleellista, et-tä suunniteltu poraus- ja panostuskaavio toteutuu.

Lemminkäisen kokemusten mukaan louhinnanlaadussa i-jumbolla saavutetaan aikaisempaa parem-pia tuloksia, jotka parantavat myös osaltaan tehok-kuutta. Katkon pohja on hyvin suora ja kun louhin-ta onnistuu aina hyvin pohjia myöden, on seuraavankatkon poraaminen helpompaa ja samalla saavute-taan noin viisi prosenttia pidemmät katkot kuin epä-tasaisen katkon perän tapauksessa. Tämä merkitseevuositasolla noin kahden viikon työtä. Katkot lähte-vät myös erittäin hyvin pitkälti onnistuneen poraus-kaavion ansiosta, jonka taustalla taas on uusi suun-nitteluohjelma.

Porauskaavion laadinta Myös porauskaavion laadintaan ja toteutuman ra-portointiin kehitetty iSURE-ohjelmisto on kokonaanuusi. Sen kehitystyöhön on osallistunut Lemminkäi-nen Infra Oy:n kehityspäällikkö Martti Keskinen,joka on myös nyt laatinut yhteiskäyttötunnelityö-maan porauskaaviot.

”PTJ-porauskaavion suunnitteluohjelma mahdol-listaa entistä tarkemman louhinnan. Porauskaavionperustasona käytetään uudessa ohjelmassa katkonpohjaa, jossa louhinta on haastavinta, kun aikaisem-min suunnittelu on lähtenyt porauksen aloituspin-nasta. Ohjelma laskee sopivan reikätiheyden ja kaa-vion annetun ominaispanostuksen perusteella”, ker-too Keskinen. Hyvin käytännöllinen on mahdolli-suus muotoilla perän pohja reikäpituuksien avullakaavionlaadinnan yhteydessä. Myös räjähdysaineenaiheuttama rakoiluvyöhyke voidaan huomioida ja vi-

Työmaapäällikkö Markku Okkonen ja kehityspäällikkö Martti Keskinen Lemminkäinen Infra Oy:n uuden i-jumbontilavassa ohjaamossa.


sualisoida kaaviota tehtäessä. Tämä on hyödyllistäerityisesti yhdyskuntarakentamisessa, jossa seinämäneheys on laatuvaatimus.

Ohjelma tukee kaavion optimointia ja hyväksiosoittautuneiden parametrien siirtoa seuraaviin kaa-vioihin. ”Kun tietokantaa kasvaa erilaisista kiviolo-suhteista, päästään heti varsin lähelle sopivaa kaa-viota, eikä empiiristä tutkimusta tarvita niin paljonkuin ennen”, selittää Keskinen.

Helppo oppia ja nopea käyttääUuden i-jumbon käyttöönotto sujui työmaapäällikköOkkosen mukaan yllättävän sujuvasti. ”Mitään sei-sokkeja ei ole tullut uuden laitteiston käyttöönotontakia ja käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä. Ergonomiaon hyvä istuimiin integroitujen ohjainten ansiosta jainformaatio tulee selkeän näytön välityksellä. Ohjel-man logiikka on ollut kokeneiden porareiden helppoomaksua. Parissa päivässä ovat tällä kaikki päässeettuotantovauhtiin, vaikka liittymä on aivan erilainenkuin koskaan aikaisemmin on nähty.”

Porauksen automatiikka saa kiitosta työmaalla.”Työkierto toimii hyvin ilman puuttumista automa-tiikan toimintaan myös rikkonaisessa kivessä, silläautomatiikka vetää tarvittaessa poraa takaisinpäin jajatkaa taas ilman keskeytyksiä. Saven tukkimathuuhtelureiät automatiikka osaa myös useimmitenpuhdistaa automaattisesti”, kertoo i-jumbon toimin-taa tarkasti seurannut Keskinen.

Käyttöä helpottavia ominaisuuksia on i-jumboontehty peruskonetasollakin. Esimerkiksi huoltokoh-teet on suunniteltu siten, että päivittäiset huoltotyötvoidaan tehdä maatasolta nopeasti ja turvallisesti.Uuteen ohjaamoon on panostettu paljon – ergono-mia ja näkyvyys porarin paikalta ovat huippuluok-kaa. Näkyvyys on onnistuttu saamaan erittäin hy-

väksi suurten, entistä alemmas ulottuvien ikkunapin-tojen ansiosta pilareiden aiheuttamien katvealueidenjäädessä hyvin pieniksi. Myös tilaa ohjaamossa onentistä enemmän. Silti ohjaamo on erittäin luja jatäyttää FOPS-standardin.

Uusi i-jumbo perustuu CAN-väyläteknologiaan.Yhdessä uuden ohjelma-alustan ja käyttöjärjestelmänkanssa tämä on antanut suunnittelijoille aivan uusiamahdollisuuksia toteuttaa entistä monimutkaisempiaja tarkempia toimintoja ja samalla helpottaa käyttä-jää loogisella ja selkeätoimisella käyttöliittymällä.

Korjausorganisaatiolle uusi laite asettaa omathaasteensa. ”Siihen on käytettävä väylätekniikan ta-kia erilaisia menetelmiä kuin perinteiseen analogi-seen järjestelmään – ei se sen vaikeampaa ole, muttaerilaista”, toteaa Keskinen.

Tarkasti tietokoneohjattunaYksi i-jumbon suunnittelun lähtökohtia oli kehittäätietokoneohjattu poraus, johon porarilla on tarvitta-essa mahdollisuus puuttua manuaaliohjauksella hel-posti ja nopeasti. Tämä on nyt käytäntöä ja uudenautomatiikan ansiosta yksi käyttäjä hallitsee helposti3-puomista jumboa. Käyttäjällä on mahdollisuusvaikuttaa tilasiirtymiin ottamalla puomi hallintaansahetkeksi ja automatiikka jatkaa ohjelmaansa viivy-tyksittä muutostoimenpiteen jälkeen. Porarilla onmahdollisuus muuttaa porauksen tehotason asetetus-ta porauksen aikana. Syöttönopeuden alentamisellaja pyörimisnopeuden hienosäädöllä saadaan tark-kuutta aloituksiin vaikeissa kohdissa tai toisaaltavoidaan nopeuttaa työsykliä sopivissa olosuhteissa.Porauksen työvaiheet näytetään käyttöliittymässä,jonka näytöllä näkyy myös reikäprojektioiden (pisto-kulmien) havainnollinen esitys.

Jos porari jostain syystä haluaa muuttaa reiän

10 KIVIMIES 1/2008


KIVIMIES 1/2008 11

Alusta TC11, moottori 110 kW,jännite 690 V

Ohjaamo Cabin 3i, nouseva 1000 mm Porakoneet 3 kpl HFX5TSyöttölaitteet 3 kpl TF5i-21Puomit 3 kpl TB150iOhjausjärjestelmä/käyttöjärjestelmä iDATA+Voimayksiköt 3 kpl HP 575, 75 kWNiskanvoitelu SLU 3Kompressori CT40Vesipumppu WBP3 HPPääkytkin MSEKaapelikela TCR6EHD

Sandvik DT1130i -jumboLisävarusteet:Ohjaamon ilmastointi, Ohjaamon lämmitys ajonaikana, Sammutinpullo, Käsikäyttöinen Anzulsammutinjärjestelmä, 8 suutinta, 2 säiliötä, Alustan pumpulla toimiva pesuri (15 bar)Pesukarhu, Automaattinen vesiletkukela, Vesiletku 2”,60 m, Sähkökaapeli, 150 m, Koko 3x185+3x35PUR, Sähkökäyttöinen hydrauliöljyn täyttöpumppu,Automaattirasvaus Lincoln puomeille, Rasvauskela jaletku, Koripuomi SUB 5iB, FOPS turvakatoskoripuomiin, Porauskaavion laadintaohjelma jaraporttiohjelma PTJ

aloituskohtaa, i-jumbo suuntaa automaattisesti Dy-naaminen Correct -toiminnolla porauksen siten, ettälouhintalaadun kannalta oleellinen reiän pohja onsuunnitellussa paikassa. Toiminnon ollessa aktivoitu-na, suuntaus on jatkuvaa käyttäjän siirtäessä puo-mia, siitä nimitys Dynaaminen Correct. Seuraavatyövaihe voi alkaa heti, kun käyttäjä on löytänyt ha-luamansa aloituskohdan.

Loppuraportointi on tarkkaa ja informatiivista3D-grafiikkoineen ja värikoodattuine esityksineen,jotka voidaan siirtää Excel-muodossa muille tietoko-neille.

Pitkät katkot suorin rei’in Yhteiskäyttötunnelityömaan aikataulu on varsintiukka eikä räjäytyksiä voida tehdä rajoitukset-ta.”Käytämme täällä 21 jalan porauskalustoa, silläkatkon pituudella on tärkeä merkitys, kun räjäytys-ten määrä on rajallinen”, kertoo Keskinen. ”Pitkissäkatkoissa reikäsuoruus on hyvin tärkeässä asemassa,sillä reikä on kuin toisen asteen yhtälö – käyryys pa-henee pituuden lisääntyessä eksponentiaalisesti. Siksikäytämme 46 mm kalustoa, sillä paksu kanki tekeesuorempia reikiä kuin ohut.”

Poraohjaimen rakenne on suunniteltu siten, et-tä porakalusto tuetaan suoraan porakangesta, jolloinvälys minimoidaan ja saadaan aloitukseen erittäinhyvä tuki. Porakruunu on aloituksessa kokonaanetuohjainen sisällä, jolloin kruunu tulee lähelle kivenpintaa ajettaessa syöttölaite kiveen kiinni. Ohjaimenreiän vakiokokoja ovat 41, 48, 57 ja 66 mm. Esimer-kiksi 39 mm tangolle saadaan hyvä tuki 41 mm oh-jaimella.

Sekä i-jumbo että kaavionlaadintaohjelmisto käyt-tävät iSURE-ominaisuutta. Tämän ansiosta kaaviossavoidaan määritellä eri reikätyyppejä, joille i-jumbolla

voidaan antaa omat porausparametrit: profiilireiät,avausreiät, kenttäreiät, injektointireiät ja parametrejätulee olemaan lisää myöhemmissä versioissa, muunmuassa pulttaus, kaikkiaan 9 kappaletta.

Esimerkiksi profiilirei’illä käytetään tyypillisestivarovaista, pidempää aloitusta ja matalampaa pora-ustehoa koko reiän matkalla, jolloin saavutetaanmahdollisimman pieni aloituspoikkeama ja hyvä rei-käsuoruus. Kenttärei’illä on käytössä puolestaanisommat tehot, jolloin vastaavasti katkon porauksenkokonaisaika lyhenee vaikuttamatta alentavasti pro-fiilin laatuun tai avauksen tarkkuuteen.

Tarkkuus tulee esiin tunneliprofiilissa näkyvissäkatkojen rajoissa, joissa täällä on suhteellisen pienikynnys. ”Jos tuosta mentäisiin pienemmäksi, oltai-siin hyvin nopeasti liian lähellä tunnelin seinämääseuraavan katkon onnistunutta porausta ajatellen.Sinänsä kynnyksellä ei ole suurta käytännön merki-tystä, mutta kuvaa i-jumbon tarkkuutta”, kertooKeskinen.

Laitteen kalibrointi Niin sanottu tehdaskalibrointi on mahdollista suorit-taa myös työmaaolosuhteissa ilman tehtaan asenta-jan apua. Tämän mahdollistaa asiakaskäyttöön tuot-teistettu tarkkuusmittaus takymetria käyttäen. Myöskäänteentekevät puomien taipuma- ja paikkakom-pensointimallit mahdollistavat korkean suunta- japaikoitustarkkuuden. Näin tarkkuus voidaan säilyt-tää työn aikana helposti ja nopeasti. Järjestelmän an-siosta navigointi vaihtelevissa tiloissa on nopeaa.Laitteen paikoitukseen on mahdollista käyttää sekäperinteiseen laser- että uuteen takymetrinavigointiinperustuvia menetelmiä. Lemminkäisellä käytetääntoistaiseksi laser-paikannusta, mutta takymetripai-kannus on tulossa.


12 KIVIMIES 1/2008

Sandvik tuo uudentyyppiset kovametalli-nastat RT300-porakruunuihin. XT48-kovametallinastat lisäävät pora kruununkäyttöikää sekä vähentävät merkittävästinastarikkoja ja sitä kautta tuottavuus nou-see. Kokemuksia uusista kruunuista on se-kä kotimaan että ulkomaiden kaivoksilta.

XT48 -kovametallinastoilla p

”XT48-kovametallinastat tulevattänä vuonna kaikkiin porakruu-nuihin. Alkuun XT48-nastoilla va-rustettuna on saatavana pieniläpimit-taiset kruunut, minkä jälkeen tulevatuudet nastat tunnelikruunuihin ja loppu-vuoteen mennessä pengerporauskruunuihin”,kertoo Jari Weman Sandvikilta. ”Merkittävimmätedut uuden kovametallilaadun käytössä ovat kasva-nut kestävyys ja vähäiset nastarikot. XT48-kovame-

ILMAN N

tallin ansiosta on mahdollistapidentää teroitusväliä 10–20

prosentilla. Pitää kuitenkin muis-taa porakruunun oikea-aikainen te-

roittaminen optimaalisen käyttöiän saavutta-miseksi”, tähdentää Weman.

Nastojen kestävyys näkyy tuottavuudessa. Käyttö-kokemukset XT48-nastoista ovat erittäin positiivisia


KIVIMIES 1/2008 13

Teksti ja kuvat: Juha Kuusjärvia pitkä käyttöikä

NASTARIKKOJA

Ari Laine Tolarock Oy:stä toteaa XT48 -kovametalli -nastallisen kruunun kestävän pari teroituskertaa pidem-pään kuin perinteisen. Nastarikkoja ei ole näissä kruunuis-sa kahden kuukauden koeajojakson aikana ilmennyt.

sekä Suomesta että muualta maailmasta. Suomessauusilla nastoilla varustettuja 330 -kruunuja on käy-tössä Pyhäsalmen kaivoksella sekä Tolarock Oy:llä.

Tolarockin kokemuksiaTolarock on koekäyttänyt uusia RT300-sarjan kruu-nuja, joissa käytetään XT48-kovametallinastoja,kahden kuukauden ajan Särkiniemen kaivoksella,Leppävirralla. Tolarockilla tehdään töitä tällä hetkel-lä kiivaalla sykkeellä. Urakoita on Leppävirran lisäk-si Pampalossa ja Hiturassa. ”Koko ajan olisi tarjollatöitä muun muassa Helsingissä, mutta niihin on sa-nottava ei”, toteaa Ari Laine. Kaksi vuotta sittenPahtavaaran urakkaan hankittu Sandvik Axera 7”Kulukuri” ansaitsee Laineen mielestä tulla maini-tuksi tällä kohdalla. ”Se on mennyt aivan yhtä hyvinkuin se muutaman ensimmäisen kuukauden aikanaantoi näytöt kyvyistään. Tällä hetkellä sen työmaaon Pampalossa”, toteaa Laine. Kävimme katsomassauutukaista pari vuotta sitten ja aiheesta oli artikkeliKivimies 1/06 -numerossa.

Särkiniemen kaivoksella käytetään Sandvik 330-porauskalustoa. Laine on uuteen nastakruunuunhyvin tyytyväinen. ”Erityisesti viisykkönen on olluterittäin mieleinen ja helppo teroittaa. Teroitusvälinolemme pitäneet tällä kovametallikruunulla samanakuin perinteisellä. Eron huomaa siinä, että tästä eitarvitse kerralla hioa yhtä paljoa pois kuin aikaisem-mista kruunuista, joten teroitus on nopeampi suorit-taa. Käyttöikä on noin kaksi teroitusväliä pidempi.Myöskään nastarikkoja ei oleesiintynyt lainkaan tämän kans-sa”, kehuu Laine.

Eräs maailman suurimmista perus-metallikaivoksista koekäytti kolmenkuukauden ajan uusilla XT48-kovametallinastoilla varustettujaporakruunuja. Oheisesta kaaviostavoi todeta keskimääräisesti, ettänastarikot ovat puolittuneet ja yhdel-lä kruunulla poratut metrit ovatpuolta suuremmat uusin XT48-nastoin varustettuja kruunujakäytettäessä.

Porametrit ja nastarikot kuukaudessa nastarikotporametrit kruunua kohti

70 %

60 %

50 %

40 %

30 %

20 %

10 %

0 %

175

150

125

100

75

50

25

0

Tammiku

u

Helmiiku

u

Maalisk

uu

Huhtik

uu

Toukok

uu

Kesäk

uu

Heinäk

uuElo

kuu

Syysku

u

Lokak

uu

Marrask

uu

Jouluk

uu

Tammi-X

T48

Helmi -X

T48

Maalis-

XT48

Huhtik

uu

Toukok

uu

Kesäk

uu


14 KIVIMIES 1/2008

Kovan kaivosbuumin ohella maaperä-tutkimus elää omaa nousukauttaan.Sandvikilla on laaja osaaminen kivienjalostamiseen tarkoitetuissa laitteissa,joihin maaperäkairauslaitteet ovatluonnollinen lisä.Viime vuonna Sand-vik Mining and Constructon FinlandOy:ssä aloitti uusi, kairaukseen keskit-tyvä Exploration-segmentti.

Uusialuevaltaus

Kaksi vuotta sitten Sandvikissa päätettiin panostaamalminetsintäasiakkaisiin ja laajentaa kairaustoi-mintaa uusille markkina-alueille. Osaamista Sandvikhankki muun muassa ostamalla neljä kairauslaittei-siin ja -kalustoon erikoistunutta yhtiötä: Ruotsissatoimivan Hagby-Asahin japanilaisilta, AustraliastaSDS:n ja UDR:n sekä chileläisen Impleminin.

Malmion löytymisen jälkeen tarkemmat kairauk-set aloitetaan yleensä 10–15 vuotta ennen kaivoksenavaamista. ”Haluamme olla mukana sekä uusien et-tä nykyisten asiakkaidemme omissa prosesseissa josilloin, kun malmeja vasta etsitään”, valottaa seg-menttijohtaja Jari Järvenpää. ”Malmin etsinnänmarkkinat ovat viisinkertaistuneet vuodesta 2002lähtien ja ne kasvavat edelleen huimaa vauhtia. Me-

SANDVIK MINI

EXPLOTeksti: Juha KuusjärviKuvat: KATI Oy ja Juha Kuusjärvi


Exploration-segmentin myyntipäällikkö Pasi Siurua toimii pääpaikkanaan Rovaniemi. Segmentin aluejohtaja JariJärvenpäällä on pitkä Tampella- ja Tamrock-tausta, työpiste hänellä on Tampereella. Lisäksi myyntitiimiin kuuluu Hagby-Asahilta Sandvikin palvelukseen siirtynyt myyntipäällikkö Erkki Kankaanranta.

KIVIMIES 1/2008 15

tallien hinnat ovat nyt korkeita ja entistäkin pienem-pi malmin mineraalipitoisuus kannattaa hyödyntää.Esimerkiksi kullan hinta on kaksinkertaistunut vii-dessä vuodessa ja maailmalla tutkitaan kovasti erilai-sia kultaesiintymiä.”

Esimerkiksi Suomessa on yli 40 yhtiötä, jotka etsi-vät koko ajan aktiivisesti malmeja. Myös useita uusiakaivoshankkeita on alkamassa ja ne tuovat runsaastikartoitustyötä. Lisäksi maaperäkairaajia työllistää ra-kennusala, sillä rakennusten pohjatyöt ratkea vat pit-kälti alla olevan maaperän mukaan. Erityisesti padotja sillat vaativat tarkkoja maaperätutkimuksia ja esi-

merkiksi tunnelien rakentamisen turvallisuutta voi-daan tutkia kairaamalla. Myös maaperän saastunei-suuden tutkimiseen käytetään kairausta.

”Exploration-segmentin myötä me tarjoammeasiak kaillemme kairausosaamisen lisäksi alan vahvaakokemusta sekä tarvittavat koneet ja kalustot: ti-manttiterät, kairaus- ja teräputket sekä muut työssätarvittavat apuvälineet”, luettelee Järvenpää. ”Sand-vik Mining and Constructionilla on jo ennestäänerittäin kattava tarjonta alan tuotteista ja niinpä silleon luontevaa olla mukana asiakkaan prosesseissa ai-van alusta alkaen.”

NING AND CONSTRUCTION

LORATION


Kallioperän arvokkaiden raaka-aineiden hyödyntäminen vaatii paljon esityötä,ennen kuin taloudellisesti järkevä kaivostuotanto voi alkaa. Eikä etsintä- ja kar-toitustyö pääty tuotannon alkuun, vaan jatkuu tuotantoa ohjaavana työnä edel-leen. Kairaustutkimuksia tarvitsee myös esimerkiksi kalliorakentaminen. Erikoi-sosaamista ja -laitteita vaativalla kairausalalla toimii palveluyritys Oy Kati Ab,joka kairaa näytteet kallioperästä asiakkaan haluamasta paikasta ja syvyydestä.Yrityksellä pitää kiirettä, koska nyt on menossa malminetsintäbuumi.

SYVÄKAIRAUSTALUONNON EHDOILLA

Oy Kati Ab on kalajokelainen perheyritys, joka onperustettu vuonna 1980. Se tekee vuosittain 9 mil-joonan euron liikevaihtoa ja työllistää 70 henkilöä.Työmaat ovat ympäri maailman, mutta Skandinavi-an kallioperällä on korkea potentiaali ja siten työ-maat ovat paljolti Pohjoismaissa. Pääosa koneistatyöskentelee tällä hetkellä Ruotsissa. ”Esimerkiksikahtena viime kesänä olemme olleet Grönlannissa.

Yksi eksoottisimmista kohteistamme on ollut Ma-rokko”, kertoo toimitusjohtaja Timo Rautakoski.Liikevaihdosta reilusti yli 90 prosenttia tulee ulko-mailta, sillä pääosa Suomessakin tehtävistä töistätehdään kansainvälisille yhtiöille.

Ympäristöasioihin on kiinnitetty erityistä huomio-ta. Kati Oy:n ympäristöpolitiikka on ISO 14001-standardin mukaista ja toiminta sertifioitu sen mu-


16 KIVIMIES 1/2008


kaisesti. Ympäristöjärjestelmän vaatii osa ulkomai-sista yhtiöistä.

Töitä tehdään 14 koneyksiköllä, joissa jokaisessaon neljän hengen miehistö. Jo turvallisuudenkin ta-kia kerralla työvuorossa on kaksi työntekijää, terä-mies ja apumies. Työtä tehdään pitkissä vuoroissa,koska erityisesti talvella tauot teettäisivät paljon työ-tä huuhtelussa käytettävän veden takia.

Perinteisesti kairaussesonki on kohdistunut tal-veen, mutta tällä hetkellä kysyntä on niin kuumaa,että sesonkia on koko vuosi. Pääosin työmaat sijait-sevat arktisessa tai subarktisessa luonnossa, mikä luotyölle vaativat ja vaihtelevat olosuhteet.

Näytereikien syvyys vaihtelee vajaasta sadastametristä yli kilometriin. Mahdollista näillä laitteillaon päästä 1500 metriin, mutta tähän mennessä syvinporattu reikä on 1230 metriä. Näytteet ovat halkai-sijaltaan 40–80 mm tilaajan toiveiden mukaan. Ko-ko kairausmatkalta kerätään näytteet, pakataan asi-anmukaisesti ja lähetetään tutkittaviksi. Kairausva-uhti on keskimäärin noin 30 metriä työvuorossa jakilometrin reikä valmistuu noin kuukaudessa.

KairausyksikötViimeisintä kairausteknologiaa edustavat kairaus -yksiköt ovat Kati Oy:n omaa suunnittelua ja valmis-tusta. Alustana on käytetty pääasiassa kumitelaistametsäkonealustaa, mutta näiden saatavuus käytetty-nä on käynyt niukaksi. Nyt uusimmat koneet ovat-kin saaneet alustakseen uudet teladumpperin alustat.Ajettavat kilometrimäärät eivät nouse näillä laitteillakovin suuriksi, mutta niillä pitää päästä varmasti pe-rille vaikeidenkin taipaleiden taakse. Pääosa Kati-kai raus yksiköistä on näitä kumitela-ajoneuvoja,mutta lisäksi on pieniä helikopterilla kuljetettaviayksiköitä sekä oma malli maan alla toimintaa varten.

Kairausyksikön mukana kulkee merkittävä määrätarvikkeita. Esimerkiksi kairausputkia tarvitaan kilo-metrin reiän tekemiseen melkoinen määrä. Yksikköseisoo asemassaan pitkään, joten huoltoliikennettätarvitaan lisäksi jatkuvasti. Siksi jokaista yksikköäkohti on kumitelahuoltoajoneuvo, moottorikelkka jamönkijä sekä maasto- ja lavapakettiauto. Kalustojenmaantiesiirtoja varten yritykseltä löytyy kolme isoalavettia.

Kairaus tapahtuu putkien päässä olevan timantti-terän avulla. Putkia pyöritetään noin 1000–2000

kierrosta minuutissa ja samalla työnnetään noin50–90 kN voimalla. Huuhtelu- ja jäähdytysaineenaon vesi, jota pumpataan reikään 30–40 litraa minuu-tissa. Näyte muodostuu teräputken sisällä olevaansydänputkeen, joka nostetaan reiästä vaijerilla javinssillä. Putket vedetään ylös vain teränvaihdon taiongelmatilanteen yhteydessä.

Varsinaisen kairaustyön tekemiseen käytettävä po-rakone on Sandvikin toimittama. Kati on käyttänytsaman valmistajan, Hagby-Asahi Ab:n laitteita jo vuo-desta 1982 alkaen. Yrityksen perusti alun perin 1960-luvulla ruotsalainen kairausurakoitsija, joka teki itsel-leen mieluisen kairakoneen ja ryhtyi valmistamaan nii-tä muillekin. Sittemmin yritys siirtyi japanilaisen Asa-hin omistukseen. Pari vuotta sitten yritys siirtyi takai-sin ruotsalaisomistukseen, kun isännäksi tuli Sandvik.Tämän vuoden alusta Sandvik Mining and Constructi-on Finland Oy on myynyt näitä tuotteita.

Timo Rautakoski ja Erkki Kankaanranta valmistumassaolevan kairausyksikön työtilassa katsomassa juuriasennettua DE130-kairauslaitetta.

KIVIMIES 1/2008 17


Uusin versio 800-sarjan porakoneestaon HF810T. Siinä on viritysastettanostettu tavoitteena 20 prosentin tuot-tavuuden kasvu. Suomessa on pilotti-käytössä kaksi uusin ominaisuuksinvarustettua esisarjan HF800T -porako-netta ja käyttökokemukset niistä ovaterittäin positiivisia.

Uudessa HF810T -porakoneessa on uusi iskukoneis-to, jossa iskupituus on aikaisempaan verrattuna ly-hyempi, mutta iskun loppunopeus sama. Taajuutta

on nostettu 30 prosenttia, mikä nostaa samassa suh-teessa iskutyön tehokkuutta. Porakoneessa on myösuusi hydraulinen paluuaaltojen vaimennus.

”Taajuuden kasvu ja uusi vaimennus ovat kaksitärkeintä asiaa tässä uudessa porakoneessa”, kertooPauli Lemmetty Sandvikin porakoneiden suunnit-teluosastolta. ”On aivan luonnollista, että suurempimäärä iskuja porakruunuun samalla teholla samassaajassa kasvattaa tehokkuutta suorassa suhteessa. Is-kuenergiasta heijastuu jopa kolmasosa takaisin pa-luuaaltona. Ilman vaimennusta energia aiheuttaamuun muassa holkin kierteiden venymistä ja sitäkautta lämpiämistä. Uusi hydraulinen vaimennus ot-taa paluuenergian takaisin hydrauliikkaan. Isku- javaimennuskoneistojen yhteensovitus on ihanteelli-nen, mikä pitää kaluston lämpötilan alhaisena ja li-sää merkittävästi kestoikää.”


Uusille taajuusluvuille 800-SARJ

18 KIVIMIES 1/2008

Louhinta-Ässät Oy:n Tero Nikkinenkehuu uutta porakonetta ja -vaunuaMarkku Saikkoselle.


KIVIMIES 1/2008 19

”Peruskone on mahdollisimman paljon samaakuin edeltäjä, joten varaosat löytyvät erittäin hyvin.Esimerkiksi runko-osat ovat aivan samoja. Tämänansiosta vanha porakone on myös mahdollista päi-vittää uusille taajuuksille”, kertoo Lemmetty.

Aikaisemman mallin HL800T -porakonetta onvielä saatavana uusiin poravaunuihin, mutta Mark-ku Saikkonen Sandvikin poravaunumyynnistä ker-too, että kaikki uudet vaunut on tilattu uudella pora-koneella. ”Kokemukset ovat olleet niin vakuuttavia,että valinta on ollut selvä”, perustelee Saikkonen.

Vihdin Louhinta OyEnsimmäinen uuden sukupolven HF800T -porakonemeni Suomessa Vihdin Louhinnan uuteen SandvikDX780R-poravaunuun, joka luovutettiin viime mar-raskuussa. Neljän kuukauden kokemuksella JyrkiHeikkinen toteaa uuden vaunun poraavan hyvätreiät. Vertailukohtana hänellä on tämän vaununedeltäjänä toiminut CHA 660, joka oli varustettuHL 600 -porakoneella.

”Ei tunne lustia, menee tasaisesti ja tekee suoratreiät”, summaa Heikkinen ominaisuuksia. Hyveidentaustalta löytyy Rock Pilot -järjestelmä, jonka toi-minta tehostuu uuden korkeammalla taajuudellakäyvän porakoneen yhteydessä. ”Kalustot kestävätselvästi paremmin tämän kanssa. Kaluston kuumene-minen on vähäistä, esimerkiksi holkkeihin saa huo-letta ottaa kädellä kiinni. Reikää tulee kuitenkin yli50 metriä tunnissa. Eroa tuottavuudessa on par-haimmillaan 30–40 prosenttia. Erityisesti kovassa ki-vessä ja pitkissä rei’issä ero on suuri.”

Kauko-ohjattava DX780R saa Heikkiseltä muu-tenkin kiitosta. ”Tämän kanssa eivät kynnet tärise ei-kä tarvitse olla koko ajan melussa. Kauko-ohjaukseenpääsi viikossa sisään, enkä vaihtaisi sitä enää pois.Muita etuja tässä ovat kääntyvyys ja ulottuvuus.”

Louhinta-Ässät OyToinen HF800-pilottikone DX780-poravaunussa onollut Louhinta-Ässät Oy:n käytössä maaliskuun alus-ta ja sille oli työmaalla käydessämme kertynyt kuu-

kauden aikana 200 moottorituntia ja edellisenä päi-vänä oli tullut ensimmäinen 10 kilometriä reikäätäyteen. Tero Nikkinen totesi, että kyllä uusi on hy-vä. ”Letkat aukeavat hyvin ja reiät ovat tällä koke-muksella hyvin suoria. Niskan lämpötilaksi on mi-tattu 37 astetta, eli kaluston lämpiäminen on hyvinkohtuullista. Uuden porakoneen ääni on terävämpikuin aikaisemmassa; panostusporukka peittelee kor-viaan herkemmin.” Nikkinen vertaa konetta tätä en-nen olleeseen Ranger 700-2:een. Kaikkiaan hänenkinkokemuksensa olivat erittäin positiivisia.

RJAN PORAKONEELLA

Suomen ensimmäinen HF800T-porakone on ollut VihdinLouhinta Oy:n DX780R-poravaunussa viime marraskuustalähtien ja Jyrki Heikkisen mukaan sillä saa tehokkaastihyvät reiät.


Ajantasainen tuotantotieto on modernille työn-johdolle tärkeää ja laitteiden toimintavarmuustiukkojen aikataulujen takia on korostunut. San-Remo on työkalu poralaitteiden jatkuvaan tie-donkeruuseen ja raportointiin. Se helpottaa tuo-tannon suunnittelua, huollon ja kuljetusten aika-taulutusta sekä laskutusta.

Tiedonkeruun uusi aika

SanRemo

SanRemo perustuu laitteeseen asennettavaan moduu-liin, joka kerää tietoja, sekä GPS-antenniin. Järjestel-mä voi lähettää tiedot eteenpäin erityyppisten tie-donsiirtoverkkojen välityksellä. Tietoihin päästäänkäsiksi Internetin tai kevyemmän WAP-verkon kaut-ta. Näin työnjohto saa oikeaa ajantasaista tietoaporalaitteesta tai -laitteista jatkuvasti ja pysyy näintilanteen tasalla.


20 KIVIMIES 1/2008


KIVIMIES 1/2008 21

Automaattinen raportointi helpottaa tuotannonsuunnittelua, pitkän tähtäimen suunnittelua sekäauttaa tarjousten teossa. Raporttia voidaan käyttäämyös laskun liitteenä. Raportit perustuvat moniinmoduulin keräämiin parametreihin koneen käytöstäja poraustuloksista. Samalla SanRemo auttaa huol-lon aikataulutuksessa ja sen ansiosta poravaunu py-syy kunnossa. Se muun muassa arvioi seuraavanmoottori- ja porakonehuollon ajankohdan.

GPS-paikannuksesta on useita hyötyjä. Laitteen si-jainnin tarkastamisen lisäksi sitä voidaan käyttääkuljetusten suunnittelun apuna ja tarvittaessa huolto-mies voi käyttää paikkatietoa reittinsä optimointiin.

SanRemon voi asentaa myös jälkiasennuksena.Vaatimuksena on vain, että kone on varustettuTIM2303- tai TIM2305-kulmamittarilla.

Tavoitteena tarkempi kontrolliJJ Kaivin ja Kallio Oy on hankkinut SanRemo -jär-jestelmän poravaunuunsa. Toimitusjohtaja Joni Vir-tanen kertoo järjestelmän hankinnan tavoitteena ol-leen luotettavan ja ajantasaisen tiedon hankinta.”SanRemolla voi kontrolloida myös työn tekemistä.Ongelmat, miksi metrejä ei ole tullut, näkyvät myöstoimistolle ja aikataulussa pysyminen on paremminhallinnassa. Tällä saadaan luotettavaa tietoa todelli-sesta tehdystä työstä, reikämetreistä ja -määristä; ei-

vät jää puheiden varaan. Järjestelmän tietoja voisikäyttää myös laskutusperusteena. Jos alihankkijallaolisi SanRemo -järjestelmä, olisi laskutus meille help-poa ja yksinkertaista”, tuumailee Virtanen. ”Pidänmyös tärkeänä, että SanRemo ei vaikuta laitteen toi-mintaan mitenkään, eli mahdollisen järjestelmän häi-riötilanteen takia työ ei viivästy. Myös huoltojenajantasaisuus pysyy paremmin hallinnassa SanRemonansiosta.”


22 KIVIMIES 1/2008

Pyhäsalmella toimii yksi maailman te-hokkaimmista kaivoksista. Malmianostetaan 1440 metriä syvästä Timon-kuilusta 1,4 miljoonaa tonnia vuodes-sa. Kuljettimet ja niiden luotettavuusovat keskeisessä osassa niin malminsiirrossa kuin rikastuksessa. Kaivos-kuljetinten koko on muutenkin kasva-massa Suomessa sekä lähialueilla jaSandvik esittelee niihin uudet järeäthihnapuhdistimet.

Pyhäsalmi Mine Oy

Pyhäsalmi Mine Oy on moderni ja turvallinen sink-ki-kupari-rikkikaivos. Pyhäsalmella kuljetaan kehi-tyksen kärjessä monilla tahoilla, esimerkiksi osa mal-mista lastataan louhoksista kaatonousuihin tai 1405metriä syvällä sijaitsevalle murskaamolle miehittä-mättömillä Sandvik-lastauskoneilla, ensimmäisenäSuomessa. Nykyaikaa on myös energiatehokkuus.Pyhäsalmen kaivoksella on voitu vähentää polttoöl-jyn kulutusta 1150 tonnia lämmittämällä kaivoksentuuletusilma kaivosvedestä saadulla energialla ja siir-tymällä rikasteen kuivatuksessa kuivausrummustapainesuodatukseen. Pyhäsalmella on pitkät perinteetuusimman tekniikan käyttöönotossa; maailman en-simmäinen rikastusprosessia ohjaava prosessitietoko-ne tuli tänne vuonna 1969. Työsuojelussa tavoite onnolla tapaturmaa – viime vuonna sattui yksi tapatur-ma, mutta tänä vuonna ollaan tavoitteessa.

RikastamoRikastamorakennus on on vuodelta 1962, ja sitä onlaajennettu vuonna 1966. Tilojen sisällä on laitteis-

EDISTYKSEL

Teksti: Juha Kuusjärvi, kuvat: Sandvik ja Juha Kuusjärvi

Pyhäsalmen kaivoksenrikastamon kunnossapidonkäyttöinsinööri Erkki Kärk-käinen ja Sandvikin kuljetin-huollon aluehuoltopäällikköPekka Hämäläinen.


KIVIMIES 1/2008 23

toja modernisoitu moneen kertaan jamuun muassa lisätty jauhinmyllyjä.

Rikastamossa malmi seulotaan, jauhe-taan ja vaahdotetaan monessa eri vaihees-sa. Ennen jauhamista materiaali kuljete-taan hihnakuljetinten avulla eri vaiheisiin,samoin valmiit rikasteet rikastevarastoon.Rikastamossa kuljettimet ovat lyhyempiäkuin sen ulkopuolella, mutta lukumääräon suuri, yli 40. Kaikkiaan rikastamonkunnossapitoyksikön hoidossa on noin 60kuljetinta.

Rikastamolla on oma korjausorganisaa-tionsa, joka käsittää 16 asentajaa, kaksityönjohtajaa, ylityönjohtajan sekä kunnos-sapidon käyttöinsinöörin. Kaivoksen teh-daspalvelu korjaa komponentit, suorittaasähkö- ja instrumenttiasennukset ja suun-nittelutyöt sekä koneiden kunnon valvon-nan. Investointihankkeisiin käytetään li-säksi urakoitsijoita.

Rikastamon kunnossapidon vastuualuealkaa jo kaivoksessa sijaitsevasta murskaa-mosta alkaen. Sieltä yksivaiheisesti murs-

kattu malmi siirretään punnitsevalla hihnakuljetti-mella nostettavaksi Timonkuilussa 21,5 tonnin eris-sä. Ylhäällä malmi välivarastoidaan kuilun vieressäsijaitsevaan kalliosiiloon, josta malmi siirretään hih-nakuljettimilla rikastamon siiloihin. Koko malmin-käsittelylinja on automaattinen ja sitä ohjataan javalvotaan rikastamolta videokameroiden avulla.

Hitaasti ja varmasti”Hihnanopeudet pyritään pitämään 0,5 m/s:ssa. Täl-lä nopeudella hihnan kuluminen, rippeen määrä jakomponenttien kestävyys saadaan kokemustemmeperusteella optimaalisiin arvoihin. Poikkeuksia tosinon, esimerkiksi pitkä kuljetin Timonkuilun kalliosii-losta kaivostornin seuloille kulkee metrin sekunnissaja hissin kappaa syöttävä punnitseva kuljetin 3 met-riä sekunnissa kapan lastausvaiheen aikana”, kertoorikastamon kunnossapidon käyttöinsinööri ErkkiKärkkäinen.

Osa-aikaeläkkeelle maaliskuun alussa siirtyneenKärkkäisen kädenjälki näkyy kaikkialla rikastamonalueella. Hän on toiminut kaivoksella vuodesta1970, ensin suunnittelijana, sitten vuodesta 1991 ri-kastamon kunnossapidon ylityönjohtajana. Vuonna1998 Kärkkäinen siirtyi Uusi kaivos -projektiin lai-tossuunnittelijaksi, vastuualueenaan projektin kone-suunnittelu, laitehankinnat, asennukset ja käyttöön-otto. Rikastamon kunnossapidon käyttöinsinöörinä

ELLISTÄ TEHOKKUUTTA


bombeerauksen mukaan, saadaan joka kohtaanihanteellinen puhdistimen hihnakosketus”, Kärkkäi-nen selittää.

”Puolestaan kovametallipuhdistin ei sovellu jau-hatuspuolelle, koska teräväsärmäiset kivet saattavatjäädä terien välisiin pieniin rakoihin kiinni ja vauri-oittaa hihnaa. Siksi malmin ollessa vielä kivinä käy-tämme yhtenäisiä polyuretaanikaavareita. Myös kaa-varin sijoituksella on merkitystä. Meillä kaikki hih-napuhdistimet ovat vuolevia.”

”Hihnapuhdistin on erittäin tärkeä komponentti.Hihnan alusten siivoaminen on ikävää ja erityisentyölästä täällä, koska litra malmia painaa yli 4 kg;puolitoista kertaa luonnonkiven paino. Puhdistukseneteen on tehty paljon työtä, sillä olemme pyrkineetpitämään tilat mahdollisimman siisteinä. Puhdistustaolemme koneellistaneet mahdollisuuksien mukaan.Esimerkiksi kaivoksen kuljettimet on kiinnitetty si-ten, että niiden alustat päästään puhdistamaan pien-kuormaimella, jonka kauhaan on tehty tarkoitustavarten sopiva siipi. Myös vesipesua käytetään paljon.Betonitasoissa on sähkölämmitys, jotta ne voidaanpestä myös talvella”, kertoo Kärkkäinen.

24 KIVIMIES 1/2008

hän on toiminut vuodesta 2003.Kuljetinten ja koko rikastusprosessin laitteiden

käyntiaste on 96 prosenttia kaikista kalenteritunneis-ta. Joka vuosi tulee joka tapauksessa kolme vuoro-kautta suunniteltua korjausseisokkia, joten paljoa eijää enää parantamisen varaa. Lähes kaikki kuljetin-komponentit ovat Sandvikilta. ”Meillä on omatekoi-nen kaavari, jota kehittelin 90-luvun alussa, ja sitäon vielä monessa kuljettimessa. Mutta kun kovame-talliteriin perustuva Pit-Boss (nykyisin tunnetaan ni-mellä HB135) tuli, niin se osoittautui harmittavastiparemmaksi ja kestävämmäksi. Nyt se on käytössävaativimmissa kohteissa rikastamon viimeisissä vai-heissa”, toteaa Kärkkäinen.

Rikaste tarttuu kovaksi kerrokseksi hihnan pin-taan ja se ei lähde kunnolla irti polyuretaanipuhdisti-mella. ”Kovametallipuhdistin, joka ottaa vain 2 mmpituudelta hihnaan kiinni, toimii tässä kohdassa erit-täin hyvin. Kun jokainen teräosa voi elää omaa liike-rataansa ja ne voidaan säätää erikseen rummun

Myyntipäällikkö Urho Sjöblomin käsissä uusi järeäHB150-polyuretaanipuhdistin, jossa on erikoisuutenavaihdettava kulutusosa.

Kovametallipuhdistin HB135.


KIVIMIES 1/2008 25

Kaivosten uusi nousukausi luo haasteita ja mahdolli-suuksia kuljetinratkaisuille. Esimerkiksi kaivosautojakorvaavat, maaston mukaisesti muotoillut overland-eli maakuljettimet tulevat tarpeellisiksi kaivoskoko-jen kasvaessa. Samalla näiden kuljetinten nopeudetovat kasvussa; yleisestä 3 metrin sekuntinopeudestaon siirrytty jopa 5 metrin sekuntinopeuksiin. Suo-men ensimmäinen, yli kaksi kilometriä pitkä ja 3700tonnia tunnissa kuljettava maakuljetin on rakenteillaTalvivaarassa.

Suurten kuljetinten hihnojen puhdistukseen onSandvikin Hollolan tehtaalla kehitetty uudet raskaankokoluokan hihnapuhdistimet, erityisesti talvi- ja

Hihnapuhdistimet järeisiin kuljettimiin

Järeimmät polyuretaanipuhdistimet HB150 ja HB140.Erikoisuutena HB150:ssä on vaihdettava kärki, jolloinkulutusosa voidaan vaihtaa säästäen kuitenkin vieläkäyttökelpoinen runko-osa. Alempana kovametalliesi -puhdistin HB135 (tunnettiin aikaisemmin Pit Boss -nimel-lä) ja järeä kovametallijälkipuhdistin HB235 (entinen PitTrojan). Näitä on ollut käytössä jo hetken aikaa hieman erinäköisinä, mutta keskeisiltä ominaisuuksiltaan samoina.Mallia käytetään muun muassa Pyhäsalmen kaivoksella,joka on edelläkävijä myös hihnapuhdistinten saralla.

jääolosuhteisiin soveltuvat mallit. Uudet puhdistimetovat pitkälti samanlaisia kuin pienemmätkin, muttaovat järeämpiä. Talvivaara on yksi ensimmäisistäSandvikin uusien järeiden polyuretaanipuhdistintenkäyttökohteista.

Hihnapuhdistimissa on kaksi pääaluetta: pehmeä-kärkiset polyuretaanipuhdistimet ja kovakärkiset ko-vametallipuhdistimet. ”Polyuretaanipuhdistin kestääparemmin ison kiven tuloa, kovametallilla saadaantarkempi puhdistustulos”, jakaa myyntipäällikköUrho Sjöblom puhdistinten käyttöalueita. ”Puhdis-timia voidaan käyttää myös siten, että ensin otetaanpolyuretaanipuhdistimella karkea pois ja käytetäänkovametallipuhdistinta jälkipuhdistimena.”

Kovametalli- ja polyuretaanipuhdistinten välilläon merkittävä ero hihnakontaktissa. ”Polyuretaani-puhdistin ottaa hihnaan kiinni useiden senttimetrienmatkalta, kun kovametalliterä vain kahden millimet-rin matkalta. Tästä syntyy merkittävä ero puhdisti-men kiristykseen. Kovametalliterällä riittävään hih-nakontaktiin tarvittava pintapaine saadaan moninkerroin pienemmällä kiristysvoimalla kuin polyure-taanipuhdistimissa”, tähdentää Sjöblom.

HB140

HB235

HB135

HB150


26 KIVIMIES 1/2008

Hämeen Moreenijaloste Oy siirtyiSandvik-mobiilimurskaimen käyttä-jäksi helmikuussa. Muutaman käyttö-kuukauden perusteella yrittäjä LauriMertsalmi on vakuuttunut UJ440i-leu-kamurskaimen soveltuvuudesta yrityk-sensä tarpeisiin.

POLTTONESTETALOUSON KILPAILUETU

Padasjoella pääpaikkaansa pitävä Hämeen Moreeni-jaloste Oy on työllistynyt murskaintoiminnalla jo1960-luvun lopulta lähtien. Yrityksen kalustoonkuuluu murskainlaitoksen lisäksi syöttöä hoitavakaivukone. Yritys työllistää toimitusjohtajan ohellaviisi ulkopuolista murskausalan ammattilaista.

”Olemme koettaneet pitää yrityksemme toimin-nan maltillisena”, kertoo vuodesta 1991 saakka yrit-täjänä toiminut Lauri Mertsalmi aurinkoisena ke-vätpäivänä Vääksyssä.

Mertsalmen luotsaama yritys harjoittaa murs-kausta pääasiassa vakiintuneen asiakaskunnan työ-mailla eteläisen Suomen alueella. Mertsalmen mu-kaan rakennusalan kiivas tahti mahdollistaisi myöstoiminnan laajentamisen ja kasvattamisen, joka edel-lyttäisi kalustoinvestointien ohella myös henkilöstönrekrytointia.

Teksti ja kuvat: Ari Perttilä

Hämeen Moreenijaloste Oy:n Lauri Mertsalmi saihelmikuussa käyttöönsä Sandvik UJ440i esimurskaimen,joka on täyttänyt tilaajan odotukset varsinkinpolttonestetalouden suhteen.


Murskainlaitoksen ohella Hämeen Moreenijalosteella onoma kaivukone murskaimen syötössä. Lajikkeiden siirtomurskalta varastoon hoidetaan yhteistyökumppaninpyöräkuormaajalla. Kumppanuusverkostoon luotetaanmyös kaluston siirrossa. ”Kuljetukset hoituvat vaikkapaviikonloppuisin vakiintuneen verkoston ansiosta”, kehuuMertsalmi.

”Ammattitaitoisten murskaustyöntekijöiden saa-tavuus on tällä hetkellä todella huonossa jamassa,sillä varsinkin suuret kaivostyömaat ovat haalineetammattilaisia muualta maasta”, tietää Mertsalmi.

Kaluston ja henkilöstön lisäämisen sijaan Mertsal-mi on pyrkinyt kasvattamaan ketjunsa tehokkuuttaniin henkilöstön kuin koneidenkin osalta. Vuorotyömahdollisimman suppealla toimialueella kasvattaakäyttötuntien määrää, koska siirtomatkat jäävät ly-hyiksi.

Hyvä pakettiKokonaistehokkuuden ja -talouden parantamiseksiMertsalmi päätti uusia myös murskainkalustoa jaensi kertaa yhtiön historiassa päädyttiin Sandvikinvalmistamaan tuotteeseen. Helmikuussa käyttöönotettu UJ440i -mobiilimurskain on Mertsalmen mu-kaan osoittautunut erittäin taloudelliseksi ja toimi-vaksi hankinnaksi niin louheen kuin soran murs-kauksessa.

”Polttoaineenkulutus aleni edeltävään murskai-meen verrattuna huomattavasti, mikä on merkittäväkilpailuetu nykypäivänä”, toteaa yrittäjä tyytyväisenä.

Sandvikin myyntipäällikkö Juuso Aalto kuunte-lee Mertsalmen palautetta mielenkiinnolla perustel-len taloudellisuutta muun muassa moottorin alhai-sella pyörimisnopeudella.

Myyntipäällikkö Aallon mukaan UJ440i-murskai-men kehitystyössä on painotettu huollon ja kunnos-sapidon helppoutta. Yksi esimerkki näistä on pitkäilmansuodattimen vaihtoväli.

”Pölyisissä olosuhteissa tehtävään ilmansuodatti-men vaihtotyöhön sisältyy aina mahdollisuus epä-puhtauksien joutumisesta moottoriin. Riski piene-nee, mitä harvemmin suodatinta tarvitsee vaihtaa”,perustelee Aalto.

Hämeen Moreenijaloste Oy murskaavuosittain 500–600 000 tonnia kiviai-neksia Etelä-Suomen alueella yhdellä

murskainlaitoksella. ToimitusjohtajaLauri Mertsalmen mukaan murskain-

ketju työskentelee pääasiassa vakiintu-neen asiakasjoukon työmailla, jotkaovat kooltaan noin 20 000 tonnia.

”Asiakkaidemme volyymit ovat jatku-vasti kasvaneet, mikä on tuonut kasvua

myös meidän toimintaamme, kertootoimitusjohtaja Mertsalmi Sandvikin

myyntipäällikkö Juuso Aallolle.

Sandvikin murskaimissa on jo vakiona syöttökau-kalon pohjan kumitus, mutta Mertsalmi halusi ku-mituksen myös kaukalon sivuille. Valintaa helpottimyös myyntipäällikkö Aallon vakuuttelut kumituk-sen eduista.

”Kumituksen ansiosta murskain on hiljaisempi jajäätyminenkin on vähäisempää. Alhainen melutasoon erittäin tärkeä seikka varsinkin asuttujen alueidenlähistöllä työskenneltäessä. Lupien saaminen vuoro-työhön edellyttää hiljaisia koneita”, summaa yrittäjäLauri Mertsalmi.

KIVIMIES 1/2008 27


Vuoden alusta Lemminkäinen Infra Oy:hyn on keskitetty Lemminkäinen-kon-sernin koko infra-alan osaaminen. Yhtiöllä on voimaa ja resurssit suuriin koko-naisuuksiin ja haastavien erikoistöiden vaatimiin innovaatioihin, mutta alueel-lisena toimijana Lemminkäinen Infra tarjoaa joustavat palvelut myös pienienkohteiden toteutukseen. Yhtiön hyvästä yhteistyökumppanista Sandvik Miningand Construction Finlandista löytyy paljon vastaavia piirteitä alansamoniosaaja na.

LEMMINKÄINEN

Lemminkäinen Oyj jakaantuu neljään toimialuee-seen: talonrakentaminen, infrarakentaminen, talo-tekniikka ja rakennustuotteet. Infrarakentamisestavastaa Lemminkäinen Infra Oy, jossa toimii seuraa -vat liiketoiminta-alueet: päällystys, kiviaines- ja val-misbetoni sekä yhdyskuntarakentaminen.

KiviainestoimialaLemminkäinen Infra Oy:n kiviainestoimiala on yksisuurimpia alan toimijoita Suomessa. Ympäri Suomen

sijoittuvia kiertäviä murskausyksiköitä on Lemmin-käisellä kaikkiaan 25 ja kiviainestoiminta työllistäänoin 340 henkilöä. Vuositasolla murskausmäärä lä-hentelee 20 miljoonaa tonnia. ”Valtaosa murskeistatehdään kalliosta. Soran ajomatkat alkavat olla jotodella pitkiä ja esimerkiksi betonin raaka-aineitamurskataan jo kalliosta”, kertoo kiviainesyksikönhallintopäällikkö Jarmo Forssten.

Louhinnan ja murskauksen Lemminkäinen tekeeomana työnä. Kuljetuksista, louheen syötöstä ja alta


SANDVIKIINluottaa

28 KIVIMIES 1/2008

Rakennusmestari Pauli Kivimäki ja kiviainesyksikön hallintopäällikkö Jarmo Forssten Lemminkäisen työmaalla Liedossa.


ajosta Lemminkäinen hoitaa noin puolet, ja loput onannettu urakoitavaksi.

Rakennusmestari Pauli Kivimäen vetämä PK125 -laitos liikkuu pääasiassa Lounais-Suomen alu-eella. Siirtoja laitokselle tulee keskimäärin 7–8 vuo-dessa. Merkittäväksi ovat nousseet teollisuustonttienpohjien louhinnat puhtaasti urakointina, kuten ku-vissa oleva kohde Liedossa, jolla laitos oli huhtikuunloppupuolella. Laitoksen vuosituotanto on kahdek-san ja yhdeksänsadantuhannen tonnin välillä vuo-dessa. Noin neljännes tästä tehdään Lemminkäisenomiin tarpeisiin, loput urakointina muille tahoille.

Kattavasti SandvikPauli Kivimäen johtaman laitoksen kalusto on varsinuutta, kaikki tältä vuosituhannelta. Sandvik on ollutsuurimmassa osassa laitteiden toimittaja; kaivu- japyöräkonekalusto sekä esimurskain ovat muitamerkkejä. Tällä laitoksella on kokeiltu Sandvik Toro-kaivoskuormainta murskaimen syöttökoneena eikäKivimäki näe mahdottomana, ettei syöttökoneenaolisi joskus tulevaisuudessa automaattiohjattu Auto-mate-Toro.

Tällä työmaalla louhinnan poraukset suoritetaanRanger 700 -poravaunulla vuosimallia 2001. Se onyksi vanhimmista Lemminkäisen 15 poravaunusta.Myös porauksiin käytettävä porauskalusto tuleeSandviklta. Asiansa osaava louhintaryhmä saa kalli-on varsin pieneksi ilman vahinkoja, mutta aina tokijää suuria lohkareita Rammer BR3088:n rikotetta-vaksi. Juuri kuvaushetkellä työmaan BR3088 olihuollossa Marakonilla ja työ hoitui varavasaranatoimivalla vanhemmalla Rammer G80:llä. Rammeron mukana myös murskauksen ensimmäisessä vai-heessa, jossa syöttimen kitaan yli-suuret pienennetään C285RC -puo-min päässä olevan Sandvik BR927-hydraulivasaran avulla.

Nelivaiheisen ”oikean” murs-kauslaitoksen kaikki kolme jälkim-mäistä vaihetta perustuvat samaan4000-alustaan. Toisessa vaiheessaon 4000S, joka on ensimmäisiä Suo-meen tulleita tämän mallisia laitok-sia ja edelleen täydessä ja varmassatuotantokunnossa. Kolmannen vai-heen suorittaa 4000MC ja neljän-nen 4000M.

Seulonta hoituu MasterFlowXS144 -mobiiliseulalla. Sen kapasi-teetti riittää suoriutumiseen murs-kauslaitoksen pyöriessä täydellä te-holla. ”Erityistä kiitosta tämä seu-lontavaunu ansaitsee kuljetettavuu-desta. Se on huomattavan helppo ja

nopea koota kuljetusasentoon ja vastaavasti työasen-toon”, kiittelee Pauli Kivimäki. Tällä seulalla saa-daan nollapohjaisia lajikkeita. Jos tarvitaan jakolajik-keita, tulee tämän perään viime vuonna hankittu toi-nen vastaava seulayksikkö. Jaettuja lajikkeitakin saa-daan jopa 400 tonnia tunnissa.

Nopeasti kuntoonVaikka myyntiyhtiö on sama Sandvik Mining andConstruction Finland Oy kaikkien tuotteiden kanssa,on sekä huolto että myynti hyvin henkilöitynyttä erituoteryhmiin. Kivimäki pitää tätä hyvänä asiana,koska silloin asiantuntemus on parasta mahdollistaja puhutaan samaa kieltä, jolloin asiointi on help-poa. ”Mekään emme tiedä tunnelitöistä oikein mi-tään, vaikka Lemminkäisellä teemme korkealla am-mattitaidolla niitäkin urakointeja”, vertaa Kivimäki.”Esimerkiksi murskain- ja seulontalaitteissa luotto-miehemme Sandvikilta on Lasse Lönnqvist. Häntuntee koneiden ‘sielunelämän’ ja pystyy usein vaik-ka puhelimessa neuvomaan ongelmatapauksen.”

Tiukat aikataulut eivät anna mahdollisuutta pit-kiin seisakkeisiin. Murskauslaitos on ketju, jossa jo-kainen lenkki on tärkeä; laitos pysähtyy kokonaannopeasti yhden lenkin petettyä. Siksi varaosien ja tar-vittavan osaamisen saaminen nopeasti on oleellista.Kivimäki mainitsee Sandvikin vahvuudeksi erityisestihuollon nopeuden ja joustavuuden sekä varaosiennopean toimituksen. Sandvikin iskuvasaroiden huol-lon hän mainitsee erityisen hyväksi. ”Marakonilla onmaailman paras huolto”, kehuu Kivimäki. ”Kaikkilaitteet menevät kovassa työssä joskus rikki, muttaMarakon saa ne kaikkein nopeimmin kuntoon.”

KIVIMIES 1/2008 29


30 KIVIMIES 1/2008

Teksti ja kuva: Juha Kuusjärvi

Sandvikin Suomen myyntiyhtiön, Sandvik Mining and Construction FinlandOy:n uudet tilat valmistuvat syksyllä. Tampereen uuden läntisen kehätien var-ressa, noin kilometrin päässä Sandvikin Tampereen tehtaasta, oli huhtikuussatoimitilan maanrakennustyöt täydessä vauhdissa. Uuteen rakennukseen tuleeentistä paremmat tilat huoltotoiminnoille, varaosavarastolle sekä toimistolle.

Rakennushanke etenee vauhdilla

MYYNNILLE JA HUOLLOLLE

UUDET TILAT

Uusi rakennus on noin 11 metriä korkea, sen pinta-ala on kokonaisuudessaan 3300 neliömetriä, josta huoltohallin osuus onnoin 2600 neliömetriä. Tämä julkisivu tulee olemaan Rounionkadulle päin; kehätielle tulee näkymään rakennuksen pääty.

Huhtikuun puolessa välissä maanrakennusurakasta vastaava Soraset Oy suoritti urakkaansavauhdilla. Louhintatyöt teki Normilouhinta Oy, luonnollisesti oranssia poravaunua käyttäen.


KIVIMIES 1/2008 31

Uusi toimipaikka tulee Rounionkadulle, Kolmenkul-man yritysalueelle, joka sijoittuu kolmen kaupungin:Tampereen, Nokian ja Ylöjärven risteyskohtaan. Ra-kennus tulee näkymään kehätielle etelästä tultaessahieman ennen Porintien liittymää vasemmalla.Myyntiyhtiö ja Tampereen tehdas tulevat molemmatnäkymään hyvin kehätielle, joka sekin valmistuu ko-konaisuudessaan tämän vuoden loppuun mennessä.Tampereen tehdas on lisäämässä tuotantokapasiteet-tiaan ja ottaa käyttöönsä nykyiset myyntiyhtiön tilatMyllypurossa, Tampereella. Muut Sandvikin Suo-men myyntiyhtiön toimipisteet jatkavat toimintaansaentiseen tapaan tutuilla paikoillaan.

Rounionkadulle rakennetaan uudet, toimivat janykyaikaiset toimitilat. ”Tilat on suunniteltu huolel-lisesti huomioiden myynti- ja huoltotoimintojen eri-tyistarpeet. Uudessa rakennuksessa kaikki toiminnotsaadaan nyt sisätiloihin. Esimerkiksi jokainen huol-topaikka saa oman nosto-ovensa, mikä tulee lisää-mään niin käytännöllisyyttä, turvallisuutta kuin siis-teyttäkin”, kertoo projektista vastaava jälkimarkki-nointipäällikkö Mikko Petänen. Uuden rakennuk-sen keskeisenä tavoitteena onkin lisätä huollon kapa-siteettia ja tehokkuutta; näin huolto pystyy palvele-maan asiakkaitaan entistä paremmin. Tontin pinta-ala on 1,24 hehtaaria ja sille jää rakennusoikeuttamahdollista laajentumista varten. ”Tavoitteenammeon siirtää huoltotoiminnot uuteen halliin syyskuunaikana ja saada konttori toimintaan loppuvuoden ai-kana”, kertoo Petänen.

Uusi rakennus valmistuu osoitteeseenRounionkatu 109, Nokia.

Uusien toimitilojen avajaisiavietetään 5.9.2008. Tervetuloa!

Rounionkatu

PORI

Myllypuro

SandvikTampereen

tehdas

UUDET TILAT

11

TURKUHELSINKI

YLÖJÄRVI

Sandvikin Action


32 KIVIMIES 1/2008

Sandvik Hollolan Suomen komponenttimyynti ja kuljetinhuolto ovat siirtyneethallinnollisesti kotimaan myyntiyhtiöön, Sandvik Mining and Construction Fin-land Oy:ön tämän vuoden alusta. Asiakkaille muutos ei juuri näy; kuljetinkom-ponenttien myynti ja varasto sekä kuljetinhuollon pääpaikka säilyivät Hollolas-sa entisissä tiloissa, tarjouksissa ja laskuissa vain firman nimi vaihtui. Myöshenkilöstö ja yhteystiedot ovat ennallaan.

Kuljetinkomponenttimyynti ja -huoltoSANDVIK MINING ANDCONSTRUCTION FINLAND OY:ÖN

”Yhdistymisen taustalla on Sandvikin uudelleen or-ganisoituminen siten, että kukin regioona ottaa maa-kohtaisen myyntivastuun”, selvittää myyntipäällikköUrho Sjöblom Sandvikin Hollolan toimipisteestä.”Asiakkaalle suurin muutos on, että kaikki SandvikMining and Constructionin tuotteet ja palvelut ovatedustettuna yhdessä ja samassa myyntiyhtiössä ‘yh-den luukun’ -periaatteella.”

Huolto on nyt organisoitunut yhteen eli kuljetin-huolto on nyt samassa organisaatiossa kuin muiden-kin Sandvik-laitteiden huolto, mikä tietyiltä osin hel-pottaa toimintaa.

Osaava henkilöstö ja hyvät tilat edesauttoivat kul-jetinosaston säilymisen Hollolassa. ”Meillä on täällätoimivat ja tarkoituksenmukaiset tilat niin myynnil-le, huollolle kuin varastollekin. Keskeinen sijaintipuolsi myös osaltaan nykyisen paikan säilymiseen”,toteaa Sjöblom.

Teksti ja kuva: Juha Kuusjärvi


KIVIMIES 1/2008 33

SandvikKivenmurikat

Sandvik esitteli uuden DPi-sarjan laitteen tammikuun lopulla Siilinjärven kaivoksella. Uusin tekniikka mahdollistaa moniakäytännön työtä helpottavia ominaisuuksia, joiden ansiosta koko louhintaprosessin optimointi on entistä helpompaa.Uraa uurtava päältä iskevä avolouhinnan poralaitesarja perustuu Tamrock Pantera -tuoteperheeseen ja tulee korvaa-maan sen.

Uuden tuoteperheen esikoinenSandvik DP1500i käyttää älyä avolouhintaan

Sandvikin osastolla Talvitiepäivillä Turussa olivatSandvik-tieterät pääosassa.


34 KIVIMIES 1/2008

SandvikKivenmurikat

Sandvik Mining and Constuction Finland on vahvistanut organisaatiota kulutusmateriaalimyynnissä. Maaliskuun alustakulutuskumeja, -muoveja ja -keraameja sekä seulaverkkoja ovat edustaneet myynti-insinöörit Tuomo Tuukkanen ja Veli-Matti Tiilikainen. Tuukkasen alue on Etelä-Suomi ja Tiikikaisen Pohjois-Suomi, raja kulkee Vaasa–Jyväskylä–Varkaus-korkeudella. Tuomo Tuukkasella on alan kokemusta reilu viisi vuotta raskaan kaluston huollon ja myynnin tehtävistä.Hänen toimipaikkansa on Tampere. Veli-Matti Tiilikainen on toiminut 12 vuotta kuljetin- ja tehonsiirtohihnojen parissa.Hetken konemyyjänä oltuaan hän innostui hyödyntämään kumialan ammattitaitoaan uudelleen, kun tuli mahdollisuus

tähän tehtävään. Tiilikaisen toimipaikka on Hau-kipudas.Pääasiassa asiakaskunta on tällä hetkellä murs-kausalalta, mutta tarkoituksena on palvella myösmuuta teollisuutta. Tässä tarvitaan innovointia.”Ratkaisemalla asiakkaan ongelmia kehitämmeheidän tuotantotehojaan. Haemme ratkaisujakoneiden suojaukseen, melun ja pölyn torjuntaansekä myös työturvallisuuteen”, kertoo Tiilikainen,jolle teollisuus on tuttua aikaisemmalta työural-taan. Tuomo Tuukkanen (vas.) ja Veli-Matti Tiilikai-nen (kesk.) olivat huhtikuun lopulla koulutuksessaja tutustumassa Ruotsin Sandvikin tuotantoyksik-köön. Yksikkö jalostaa asiakkaille mittatilaustyönäseulaverkot ja kulutussuojaukseen tarvittavat osatmateriaaleina erilaiset kumit, muovit ja keraamit.Kuvassa myös kulutussuojaus- ja seulaverkkotuot-teiden tuotepäällikkö Elna Hovén.

Vahvistusta kulutusmateriaalimyyntiin

Viime syksyn Kivimiehessä kerroimme Soranjalostus Jaakonsaari Oy:n uudesta murskauslaitoksesta. Silloin oli uusivälimurskain US440i juuri toimituksessa ja siihen tuli myöhemmin vielä lisävarusteeksi suljetun kierron seula, ”hangingscreen”. Seula on 1,5 x 3 metrin kokoinen ja yksitasoinen, joka kierrättää seulan päälle jäävän tavaran takaisinmurskaimeen. Seulayksikkö tulee neljällä tapilla kiinni murskauskoneeseen ja hydrauliikkaletkujen kiinnityksen jälkeense on valmis toimintaan. Tässä kuvassa uusi välimurskain seulaseulavarustuksella toiminnassa.


Sandvik Mining andConstruction Finland Oy

TampereentoimipistePoraus- ja lastauslaitteetMyllypuronkatu 31,33310 Tampere

LouhintahuoltoJari Kallionpää OyYlistaroPuh. 0400 366 324

Fixity KyPekka HeimovalaJyväskyläPuh. 0400 130 537

Machinery OyHelsinkiPuh. (09) 89 551,0400 335 612

RaskaankalustonKorjaamo HyvärinenOtavaPuh. 0207 109 560

Karkun Poramestarit OyJari LehtoKarkkuPuh. 040 7714877

HelsinginLouhintatarvike OyPaula SarparantaRobert Huberin tie 101510 VantaaPuh. 0400 803 192

R-Tools Ab OyRalf TörnqvistKäsityöläiskuja21600 ParainenPuh. 0400 822 854

Drilltek OyJari SipiläRatastie 8 A40950 MuuramePuh: (014) 212 000,0400 647 188

PVP-Kone OyAarne LehtinenPikkukorventie 537150 NokiaPuh. (03) 342 1866,0400 634 537

Yhteystiedot

Porauslaitteiden sopimushuolto

Porakaluston jälleenmyynti

Edustajat

HollolantoimipisteKuljettimetja kuljetinkomponentitKeskikankaantie 1915860 HollolaPuh. 0205 44 181Faksi 0205 44 180

Myynti: Puh. 0205 44 5100Faksi 0205 44 5101

LohjantoimipisteMurskaimet, seulatja kulutuskumitVanha Turuntie 873,03100 NummelaMyynti:

Puh. 0205 44 4600Faksi 0205 44 4601

Varaosamyynti: Puh. 0205 44 121Faksi 0205 44 4585Huolto: Puh. 0205 44 4606Faksi 0205 44 4608

Iskuvasarat: Marakon OyYrittäjänkatu 1015170 LahtiPuh. (03) 872 800Faksi (03) 872 8010

Tarvekivi: PVP-Kone OyPikkukorventie 537150 NokiaPuh. (03) 342 1866,0400 634 537

Huolto:Puh. 0205 44 5120Faksi 0205 44 5121

KuopiontoimipisteKuljetinhuoltoVälilahdentie 5 A 20 70260 Kuopio Puh. 0400 496 830

TorniontoimipisteKuljetin- ja hihnahuolto P.O.Box. 812 95328 Haparanda Puh. 040 565 1724

SavitaipaleentoimipisteKuljetin- ja hihnahuoltoTeollisuustie 6 54800 Savitaipale Puh. 0400 661 022

Louhintavaruste Vihavainen KyPetri Vihavainen Teollisuustie 14, PL62 79100 LeppävirtaPuh. (017) 554 18500400 710 945


Sandvik -poratankojen ja -kruunujen käyttöikä on erittäin pitkä, mikä lopulta ratkaisee todelliset metrikustannukset. Lisäksi pitkä käyttöikä lisää työn sujuvuutta. Toimiva jälleenmyyntiverkosto takaa toimitukset työmaille kaikkialle Suomeen.

MYYNTI:

Sandvik | Erkki Hinkkanen, p. 0400-213 486

Jälleenmyyjät:Helsinki | Helsingin Louhintatarvike Oy, Paula Sarparanta, p. 0400-803 192 Leppävirta | Louhinta-varuste Vihavainen Ky, Petri Vihavainen, p. 0400-710 945Muurame | Drilltek Oy, Jari Sipilä, p. 0400-647 188 Nokia | PVP-Kone Oy, Aarne Lehtinen, p. 0400-634 537 Parainen | R-Tools Ab Oy, Ralf Törnqvist, p. 0400-822 854

w w w . s a n d v i k . c o m

Kun menet pintaa syvemmälle valitse Sandvik

Sandvik Mining and Construction Finland Oy, puh. 0205 44 4600, fax 0205 44 4601

Porakaluston laatu näkyy kovassa käytössä


Documents

Sandvik Mining and Construction Finland Oy:n asiakaslehti ...sandvik.smartpage.fi/kivimies108/pdf/Kivimies_1_08.pdf · Sandvik Mining and Construction Finland Oy:n asiakaslehti †