Embed Size (px)
Citation preview
YRITYKSET OVAT MYÖS KUNTATALOUDEN TUKIJALKA
VERKOSTOSSA RATKAISTAAN YHTEISIÄ HAASTEITA
1/2018YRITYKSET
VERONMAKSAJINA
PARAS SUOMI KAIKILLE MILJOONAINVESTOINTI ULVILAAN
SATAKUNTA TUO SUOMELLE HUIKEAT VIENTITULOTPekka Ekberg, Oy Fiblon Ab:n toimitusjohtaja
WWW.SATA.CHAMBER.FISATAKUNNAN KAUPPAKAMARIN LEHTI
Pitkäjännitteinen panostus palkittiin SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA EDELLÄKÄVIJÄ TYÖHYVINVOINNISSASatakunnan Osuuskauppa panostaa suunnitelmalliseen työhyvinvointiin. 100-vuotisjuhlavuotenaan v. 2017 se teki merkittävän lisäpanostuksen ja aloitti uuden hankkeen pori-laisen Motivire Oy:n kanssa. Tavoitteena on löytää jokaiselle työhyvinvointia parantavaa tavoitteellista tekemistä.
Satakunnan Osuuskaupan väki lähti hankkeeseen innolla mukaan. Sitoutuneita osallistujia on yli 80 prosenttia koko henkilöstöstä. Punaisena lankana on löytää pienin vaikuttava annos uudenlaista tavoitteellista tekemistä, jolla jokainen osallistuja voi kohentaa omaa työhyvinvointiaan. – Vähintään kaksi vuotta kestävään hankkeeseen käyte-tään vuosittain merkittävä summa. Kun lisäksi lasketaan yli tuhannen työntekijän starttikoulutuksiin ja mittauksiin käytettävä työaika, panostus on melkoinen, valaisee henkilöstöjohtaja Päivi Huhtamaa.
PAREMPAA UNTA JA TUPAKKALAKKOJAYksilöllisyys motivoi. Yksi opettelee aloittamaan päivän aa-miaisella, toinen tumppaa tupakan lopullisesti. Kovalle urhei-lijalle tavoite voi olla vaikka maraton, toiselle entistä pidempi lepoaika. Hanke käsittelee keskenään erilaisia tavoitteita ja seuraa edistymistä yksilöllisesti.
Mikkolan Prismassa työskentelevä Maisa Sihvonen ilmoitti työnantajansa Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:lle tämän hakiessa yhteisöä, joka on tehnyt merkittävää työtä henkilöstöliikunnan ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän tuloksena LiikU ry palkitsi Satakunnan Osuuskaupan Vuoden työyhteisöliikuttaja 2017 -palkinnolla. – On mahtavaa, että työnantaja panostaa pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti hyvinvointiimme. Tämä nykyinen hanke on mielestäni ihan huippu, itse aloin hankkeen myötä tarkkailla ruokarytmiäni. Teen aamulla valmiiksi annoksen terveellistä smoothieta, josta naukkaan säännöllisesti. Näin verensokeri ei pääse laskemaan ja vireystila säilyy hyvänä koko työpäivän, Maisa iloitsee.
TYÖHYVINVOINTI NÄKYY MONEEN SUUNTAANHanke tuo virtaa koko työyhteisöön. Hyvinvoiva työyhteisö näkyy luonnollisesti myös ulospäin, ja Satakunnan Osuus-kauppa saakin asiakastyytyväisyyskyselyissä hyvää palautetta. Hyvinvointipanostus vaikuttaa laajasti paitsi henkilökuntaan myös heidän perheittensä ja läheistensä arkeen. – Kuten Motiviren toimitusjohtaja Katariina Yrjönkoski palkintojuhlassa heitti, tällaisella hankkeella on paikallisesti jo ihan kansanterveydellinenkin merkitys, Huhtamaa kiteyttää.
Satakunnan Osuuskauppa • satakuntalaisten ihmisten omistama satakuntalainen yritys• tuottaa etuja ja palveluja 69 000 asiakasomistajalle• alueensa suurin yritystyönantaja• työllistää suoraan 1200, välillisesti 500 henkilöä• vuonna 2017 liikevaihto 367 miljoonaa euroa
Henkilöstöjohtaja Päivi Huhtamaa ja Prismassa työskentelevä Maisa Sihvonen molemmat iloitsevat Satakunnan Osuuskaupan hyvästä työhyvinvointivireestä.
Pitkäjännitteinen panostus palkittiin
PARTURI-KAMPAAMO
s-kanava.fi/satakuntaOmistajan käyntikortti
KAUPPAKAMARI 3
PÄÄKIRJOITUS
Suomi pyörii elinkeinoelämän synnyttämillä tuotoilla. Ainakin näin pitäisi olla. Kaikki valtion ja kuntien palvelut sekä yksityinen kulutus perustuvat toiminnasta syntyneeseen jalostusarvoon, jota sitten jaetaan monin eri tavoin yksilöiden ja yhteisen hyvän mahdollistamiseen.
Kokonaisuus muodostuu hyvin erikokoisista ja monimuotoisista veroluonteisista eristä. Harva osaa edes havaita, mistä kaikesta näitä veroja kerätään. Esimerkkejä: vakuutusmaksuvero 0,44 MRD, kiinteistövero 0,62 MRD, tupakkavero 0,88 MRD, alkoholivero 1,36 MRD.
Monesti veroprosentit näyttävät pieniltä, mutta niistä syntyy merkittäviä summia. Veroja kerätään joko suoraan elinkeinoelämältä tai välillisesti yrityksen maksamien palkka- ja pääomatulojen siirtyessä joko suoraan kulutukseen tai kiertämään niiden palveluiden kautta, jotka pyörivät perityillä veroilla ja maksuilla.
Yhteisöveroja maksetaan jo 4,33 MRD ja jaetuista osingoista ennakonpidätyksiä n. 1 MRD. Palkoista pidätetään ennakkoveroja 14,01 MRD. Iso summa, jonka maksamiseen valitettavasti osallistui vuonna 2016 vain 1,5 miljoonaa suomalaista. Loput suomalaiset eivät siis maksaneet ansiotuloveroa lainkaan (Verohallinto 2016).
Suurin yksittäinen summa 16,60 MRD syntyi arvonlisäveroista. Vuonna 2016 summa vastasi 38 prosenttia yritysten verojalanjäljestä, joka oli huikea 43,76 MRD. Tämä summa elinkeinoelämän on pitänyt pystyä veroina ja veronkaltaisina maksuina maksamaan yhteisen hyvän luomiseen. Vuonna 2017 summa on vielä merkittävästi kasvanut.
Maakunnista eniten yrityksiä oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, joita seurasivat Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Satakunta. Tässä näkyy maakuntamme merkitys. Täällä asuu vain neljä prosenttia Suomen väestöstä, mutta lisäarvo on merkittävästi suurempi. Teemme siis paljon korkean jalostusarvon tuotantoa, joka tuo Suomelle huikeat vientitulot. Niillä tuotoilla pyöritämme Suomea ja Satakunnan kuntia.
Satakunnan arvo veron-maksajana on merkittävästi väestöpohjaa suurempi.
PEKKA EKBERGtoimitusjohtaja Oy Fiblon Ab
Yritysten verojalanjälki kertoo vastuunkannosta
4 KAUPPAKAMARI
Satakunnan kauppakamari 2018pähkinänkuoressa
540 jäsentä
HALLITUS
• JONI HAUTOJÄRVI, toimitusjohtaja, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, puheenjohtaja
• PEKKA EKBERG, toimitusjohtaja, Oy Fiblon Ab, l varapuheenjohtaja
• HARRI TUOMI, toimitusjohtaja, Satakunnan Osuuskauppa, ll varapuheenjohtaja
• HANNA MAJA, toimitusjohtaja, Lujakumi Oy, lll varapuheenjohtaja
• HANNU HEISKANEN, toimitusjohtaja, Aurubis Finland Oy
• MATTI KIURU, toimitusjohtaja, Länsi-Suomen Osuuspankki
• AINO-MAIJA LUUKKONEN, kaupunginjohtaja, Porin kaupunki
• JARI MULTISILTA, johtaja, Porin yliopistokeskus• SARI MÄKITALO, toimitusjohtaja, Telamurska Oy• MATTI RATSULA, toimitusjohtaja,
Antinasu & Ratsula Oy• PEKKA SAARILUOMA, toimitusjohtaja, RKW Finland Oy
VALIOKUNNAT
• TEOLLISUUSVALIOKUNTA, puheenjohtaja Timo Rautalahti
• DIGITALISAATIOVALIOKUNTA, puheenjohtaja Ari Eklund, varapuheenjohtaja Mikko Hörkkö
• ELINVOIMA- JA KASVUVALIOKUNTA, puheenjohtaja Pekka Kakko
• HR-VALIOKUNTA, puheenjohtaja Anu Vartiainen, varapuheenjohtaja Päivi Huhtamaa
• LOGISTIIKKAVALIOKUNTA, puheenjohtaja Sari De Meulder, varapuheenjohtaja Jussi Kaartinen
• POHJOIS-SATAKUNNAN PAIKALLISVALIOKUNTA, puheenjohtaja Raimo Kalliokoski
• HUITTISTEN PAIKALLISVALIOKUNTA, puheenjohtaja Jukka Pelttari, varapuheenjohtaja Hannu Kyrövaara
Link upwith the oneswho matter.
MatchINDUSTRY tarjoaa teollisuuden yrityksille tehokkaan foorumin toimittajaketjun vahvistamiseen sekä liiketoiminta- ja teknologiapartnereitten kartoittamiseen.matchindustry.fi
teollisuuden kovin businesstapahtumaporissa 13.-14.6.2018
Tapahtuman pääpartnerihaku on nyt käynnissä – tutustu
Tapahtuman mahdollistavat Arctrade-ohjelma (Business Finland) ja Yhdistelmäinnovaatiot-hanke (EAKR).
KAUPPAKAMARI 5
PÄÄTOIMITTAJAMINNA NORE
JULKAISIJASATAKUNNAN KAUPPAKAMARIVALTAKATU 6, 28100 PORIPUH. 044 558 5650WWW.SATA.CHAMBER.FI
TUOTTAJAILONA NORDLUND, KUMPPANIA OYWWW.KUMPPANIA.FI
TOIMITUSVIRPI HAUTAMÄKIISMO ILENKARI KARPALELINNEA KAURAMAAMILLA MAJANDER EMMI HIRVONEN (AVUSTAJA) KUVATHAASTATELTAVATVEERA KORHONEN TERHI RAJALA LINNEA KAURAMAAPEXELSSHUTTERSTOCK
TAITTOASTE HELSINKI OYWWW.ASTEHELSINKI.FI
PAINOBRAND ID OYRAUMANJUOVANTIE 2, 28100 PORIWWW.BRANDID.FI
ILMOITUSMYYNTILINNEA.KAURAMAA@ SATA.CHAMBER.FI
JAKELU800 KPL, ISSN 0785-4579
OSOITTEENMUUTOKSETSANNA.LEPPANEN@ SATA.CHAMBER.FI
ILMESTYY2/2018 VK 23/24 (AINEISTOT 14.5.)3/2018 VK 37 (AINEISTOT 30.8.)4/2018 VK 44 (AINEISTOT 18.10.)
KANNEN KUVAVEERA KORHONEN
SISÄLTÖ
24SATAKUNTA BUSINESS
CAMPUSTeemaverkostoissa vaihdetaan
kokemuksia ja toteutetaan toiveita.
26KALENTERI
HHJ-puheenjohtaja-kurssilla käsitellään ryhmädynamiikkaa.
28
KAMARIKUULUMISIASatakunnan kauppakamarilla
on riittänyt koulutuksia ja tapahtumia.
30BUSINESS FINLAND
Vuoden alusta toiminut organisaatio tukee yritysten
kansainvälistymistä.
31HYVÄ UUTINEN
Satamaidon uuden meijeri-investoinnin menestystekijät
löytyvät läheltä.
24
SATAKUNNAN
1/2018
11AJANKOHTAISTA
Pianonsoitossa ja johtamisessa on yhtäläisyyksiä, tietää Norilsk
Nickelin Joni Hautojärvi.
12HENKILÖ
Juho Romakkaniemen mielestä Kauppakamarin arvot luovat parasta mahdollista Suomea.
16TEEMA
Kaksi kolmaosaa valtion ja kuntien keräämistä veroista
kertyy yrityksiltä.
20KEHU KAVERIA
Porin Leipä ja Huhtahyvät ovat yhtä mieltä siitä, että
suomalaiset tahtovat puhdasta ruokaa.
22TILASTO
Naisten määrä on noussut ennätyslukemiin pörssiyhtiöiden
johtopaikoilla.
23KOLUMNI
Liittoutuminen kiinalaisten yritysten kanssa on
Satakunnalle realistinen mahdollisuus, arvioi Ismo Ilen.
6KIRJAVINKKI
Katleena Kortesuo opastaa some-maailmaan.
6NYT PUHUTTAA
Porista tehdään tekoälyn soveltamisen huippuosaajaa.
7LYHYESTI LUKUINA
Suomalaiset yritykset tilittivät 43,76 miljardia euroa veroja
vuonna 2015.
8BLOGI- JA APP-VINKIT
Uutta luettavaa asiakaskokemuksesta ja
muutosjohtamisesta.
9UUSI JÄSEN
Go On Porin Minttu Porri muistuttaa, että yrityksen
ilmapiiri kiinnostaa työnhakijaa.
10URAPOLKU
Etteplanin Veikko Lammista ei ole luotu sivustakatsojan rooliin.
10GALLUP
Miten johtaja pysyy ammatillisesti ajan tasalla?
6 KAUPPAKAMARI
Oletko oman kohderyhmäsi ruhtinas tai onko organisaatiosi rakastetuin instituutio maan päällä? Jos vastasit myönteisesti, älä lue tätä kirjaa. Muussa tapauksessa kannat-taa kyllä lukea.
Sano se someksi 1+2=3 – Sosiaalisen median suuri laskuoppi on suunnattu niille osaajille ja organisaatioille, jotka haluavat hyödyntää sosiaalista mediaa työssään. Hyödyntämistä on monenlaista: some su-juvoittaa arkeasi, kasvattaa verkostoasi, no-peuttaa uralla etenemistäsi, opettaa uutta ja tukee henkilöbrändiäsi. Yrityksille some taas antaa kanavan asiakas kontakteille, keinon markkinointiin, tuen myyntiin ja väli-neen kriisi viestintään.
Tämä kirja kertoo vinkit ammattimaiseen someläsnäoloon sekä yksilölle että orga-nisaatiolle. Kirja käsittelee somekanavat, blogit, podcastit, kriisiviestinnän ja monta muuta tärkeää somen osa-aluetta, joita pääset hyödyntämään työssäsi. Kirja on konkreettinen ja keissi pitoinen käytännön opas, kuten kaikki Katleenan kirjat.
Sosiaalinen media elää ja muuttuu koko ajan. Niinpä tämäkin kirja on perusteellisesti uudistettu - ja jo kolmas painos. Ensim-mäinen Sano se someksi ilmestyi vuonna 2010, ja seuraava kahdessa osassa vuonna 2014.
Kaupunginhallituksen päätöksellä siunatun Tekoälykäs Pori -ohjelman tavoitteena on auttaa paikallisia tekoälyä soveltavia yrityksiä kasvamaan ja kehittymään. Lisäksi Porista halutaan tehdä tekoälyn soveltami-sen huippuosaamisesta tunnettu kaupunki Suomessa ja maailmalla.
Tekoälyllä tarkoitetaan tietojärjestel-mien tai robottien kykyä suorittaa sellaisia tehtäviä, joihin yleensä vaaditaan ihmisälyä, kuten esimerkiksi näköais-timusta, äänentun-nistusta, oppimista tai päätöksentekoa. Tekoälyn avulla toimivat järjestel-mät ymmärtävät ympäristöään ja ympä-ristössään olevaa tietoa ja jopa oppivat itsenäisesti.
Porin kaupungin ICT-yksikön päälli-kön Heikki Haaparannan mukaan Porin seudulla on olemassa kaikki edellytykset nousta Suomen ykköseksi tekoälyn hyö-dyntämisessä ja kehittämisessä.
– Täällä on Suomen johtavia tekoäly-yri-tyksiä, tekoälyteemaa tukevat tiede- ja tutkimusyhteisöt sekä automaation ja robotiikan osaamiskeskittymä Robocoast, Haaparanta kertoo.
Hankkeen tarkoituksena on luoda kokeilualustoja, joiden avulla tekoäly-yri-tykset pääsevät kokeilemaan ja kehittä-mään omia sovelluksiaan. Kokeilualustat
muodostuvat paikallisista yrityk-sistä ja julkisista palveluista, jotka ovat kiinnostuneita tekoälyratkaisujen kokeilemisesta.
– Julkisten palvelujen tekoä-
lykokeilujen suunnittelussa hyödynnetään myös kaupunkilaisten näkemyksiä älykkäis-tä ratkaisuista, Haaparanta toteaa.
Tekoälykäs Pori -ohjelmaa toteuttavat yhdessä Porin kaupungin kanssa Sata-kunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö, Sata-kunnan kauppakamari ja Prizztech Oy.
Tekoälystä uutta nostetta Porin seudulleTEKOÄLYN SOVELTAMINEN ON PÄÄTETTY NOSTAA PORIN TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN YHTEISEKSI TEEMAKSI.
SANO SE SOMEKSI
KIRJA
PORIN SEUTU VOI NOUSTA SUOMEN YKKÖSEKSI TEKOÄLYN KEHITTÄMISESSÄ.
NYT PUHUTTAA
SOME SUJUVOITTAA ARKEASI JA KASVATTAA VERKOSTOASI.
KOMPASSI
ILMOITUKSET
LYHYESTI LUKUINA
270 000
43,76 MRD €
2 %
Yritykset ovat hyvinvointiyhteis-kunnan kivijalka. Suomessa on yli 270 000 veroja maksavaa yritystä.
Suomalaiset yritykset tilittivät veroja yhteensä 43,76 miljardia
euroa vuonna 2015. Yhteisöveron osuus
oli 10 prosenttia.
Yritysten maksamista veroista 2 prosenttia
eli 0,88 miljardia euroa tulee tupakka-veroista. Summa riit-tää kattamaan kaikki
vuonna 2015 maksetut opintotuet asumis lisä
mukaan lukien.
Yritysten maksamat ympäristöverot riittävät kattamaan kaikki vuonna 2015 maksetut perhee-seen ja lapsiin liitty-vät sosiaalietuudet kuten lapsilisät ja kotihoidontuet.
3,09 MRD €
8 KAUPPAKAMARI
Tunne oikea hetki – yrityskaupalla kasvuunFinnveran tavoitteena on edistää rahoituksen keinoin yritysten omistajanvaihdoksia. Tarjoamme lainoja ja takauksia kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan.
Hyville yrityskaupoille löytyy rahoitus!
Lue lisää nnvera. /omistajanvaihdos
SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIN LAKI, VERO JA YRITYSASIANTUNTIJAT OVAT JÄSENTEN KÄYTETTÄVISSÄ MAKSUTTA.
BLOGI- JA APSIVINKIT
KOMPASSI
Kari Korkiakoski@ blogiFuturelab Finlandin toimitusjohtaja Kari Korkiakosken herätteleviä ajatuksia asiakaskokemuksesta.karikko.wordpress.com
Muutosjohtajan matkassa Mainostoimistoyrittäjän, strategic plannerin ja kirjailijan Riikka Hackselius-Fonsénin oivalluksia muutosjohtamisesta. hackselius.com
Haystack Näppärä käyntikortti-sovellus, jonka avulla paperiset käyntikortit voi skannata älypuhelimella digitaaliseen muotoon. thehaystackapp.com
KAUPPAKAMARI 9
UUSI JÄSEN
Rohkeaa otetta työmarkkinoilleMinttu Porrin intohimo on kehittää satakun-talaisten PK-yritysten liiketoimintaa.
– Haluan auttaa yrityksiä niiden liiketoi-minnallisissa tavoitteissa, Go On Poria luotsaa-va Porri sanoo.
Vuokratyövoimaa, rekrytointia, henkilöstö-palveluita ja soveltuvuusarviointeja tarjoava Go On Pori aloitti toimintansa alkuvuonna Kauppakeskus Puuvillassa. Porri ei enää tahtoisi vain puhua siitä, että työvoiman ja työmarkkinoiden tarpeet eivät kohtaa, vaan kaipaa tekemistä asian eteen. Hän tarjoaakin palveluillaan ratkaisuja, jotta työ löytää tekijän tai tekijä työn. Go On vastaa konkreettisesti osaavan työvoiman saatavuuteen esimerkiksi ravintola-alan pienkoulutuksilla.
– Koulutamme keltanokista osaajia. Työnantajilta on tullut koulutuksen käyneistä työntekijöistä kiitosta. Se on kädenojennus meiltä työmarkkinoille, hän kuvaa.
Metallialan ammattilaisista ja koodaus-osaajista on Satakunnassa pulaa. Porri uskoo, että oppilaitosyhteistyön kautta löytyy tule-vaisuuden osaajia. Verkostoitumalla hän tekee oman osansa työvoiman saatavuuden eteen. Satakunnan kauppakamari saikin yrityksestä intoa puhkuvan jäsenen.
– Toivon, että voin nuorena yrittäjänä vaikuttaa yritysten henkilöstöhaasteiden ratkaisemiseen.
REKRYTOINTI EI OLE VAIN TYÖNTEKIJÄN HAKUA. SILLÄ VIESTITÄÄN YRI-TYKSEN TOIMINTAKULT-TUURISTA JA ARVOISTA. MINTTU PORRI ANTAA VINKIT ONNISTUNEESEEN REKRYTOINTIPROSESSIIN.
1. Pääset helpommalla rekrytoinnissa, kun käytät HR-ammattilaisen apua. Asiantunte-mus voi olla tarpeen, sillä joka yrityksessä ei omaa HR-osastoa ole.2. Työpaikan ilmapiiri kiinnostaa työnhaki-jaa entistä enemmän. Tuo hyvä henki esille ja erotut.3. Tee yrityksestäsi videoesittely. Miljööku-vaus tutustuttaa tiloihin ja luo tekemisen työnhakijalle näkyväksi.4. Kanavat kuntoon. Etsitkö työntekijää lehti-ilmoituksella, verkkosivuilla, sosiaa-lisen median kanavissa vai hyödynnätkö monikanavaisuuden edut?5. Houkuta työpaikkailmoituksella. Unohda liirumlaarum ja erottaudu massasta oivalta-valla tekstillä.
6. Suosi videohaastatteluja. Työnhakijalla on näin mahdollisuus loistaa persoonallaan ja jäädä paremmin työnhakijan mieleen.7. Yrityksen nettisivujen on oltava ajan tasal-la. Työnhakija käy taatusti sivuillasi ja tekee omat päätelmänsä yrityksestä lyhyenkin vierailun perusteella.8. Pidä työnhakija informoituna. Kun haku on päättynyt, ilmoita rekrytoinnin tuloksista hakijoille viimeistään viikon sisällä.9. Ole läsnä työhaastattelutilanteessa. Älä mieti seuraavaa palaveria, vaan pysähdy kuuntelemaan.
+1 Valmistaudu vastaamaan. Myös työn-hakijaa kiinnostavat yrityksen toimintaan liittyvät asiat.
9+1 HYVÄÄ REKRYTOINTI KÄYTÄNTÖÄ TYÖN ANTAJILLE
10 KAUPPAKAMARI
GALLUP
Miten pidät itsesi ajan tasalla ammatillisesti?TOIMITUSJOHTAJA AKI POHJANLEHTO, Lanka ja Muovi OyAlan lehdet ja messut tarjoavat paljon uutta tietoa. Ajatusten-vaihto yhteistyö-kumppanien kanssa sekä verkostojen vinkit ovat arvokkaita tiedon lähteitä. Myös koulutuksissa tulee käytyä.
URAPOLKU
Perfektionistiksi itseään luonnehtiva Veikko Lamminen kärsii samoista oireista kuin moni muu työlleen omistautunut yritysjohtaja tai asiantuntija. Vuorokauden jokaisena valvetuntina tekisi mieli ideoida ja oivaltaa uutta.
Terävä pää on auttanut Etteplan Oyj:n liiketoimintajohtaja Lammista luotsaamaan liiketoimintaa menestyksekkäästi eteenpäin.
– Olen ollut myös hyvä kuuntelija. Van-hemmiten sitä haluaa olla mieluummin itse äänessä, mies hymähtää, mutta vakavoituu heti perään. – Itselleen pitää voida nauraa. Omien virheiden ja heikkouksien tunnusta-minen avoimesti tekee johtajasta inhimillisen ja helposti lähestyttävän.
Tie pörssiyhtiön johtoryhmään on vaa-tinut paljon, liikaakin. Perheen ja ystävien laiminlyönti tekee kaikista kipeintä. Muun perheen kerääntyessä ruokapöydän ääreen Lamminen on istunut vuoroin autossa ja asiakastapaamisissa.
Ensimmäinen avioliitto päättyi eroon vuo-situhannen vaihteessa. Lammisen onni koki robotti- ja automaatioteknologian pyörteissä pahimman kolauksen koskaan.
Verenperimänsä tiedostaen Lamminen toivoo kunnianhimoiselle jälkipolvelleen kevyempää reppua kannettavaksi.
Mukava mies pelaa kovin panoksin
KOULUTUS Koneenrakennusinsinööri, Porin tekninen oppilaitos 1982
ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKAPostinjakajana 16-kesäisenä
MERKITTÄVIN ASKEL URALLAPörssiyhtiö Etteplan Oyj:n johtoryhmän jäsen vuodesta 2012
MOTTORiittää, kun parhaansa tekee.
KOMPASSI
– Ahkeria ja fiksuja ovat kaikki, neljän lapsen isä ja kolmen lapsenlapsen pappa kehaisee ylpeänä.
IKUINEN SUORITTAJALUONNE Vaihtaessaan Cimcorpilta Etteplanille vuonna 2005 lupasi Lamminen lunastaa paikkansa vähemmällä työllä. Intohimoisen ideanikka-rin on kuitenkin vaikea höllätä otetta. Hän tekee paljon asioita itse ja haluaa johtaa omalla esimerkillään.
– Esimiehen tulee ansaita työntekijöiden-sä luottamus ja kohdella heitä tasavertaisesti. Arvostan jokaista yksilöä ja hänen työpanos-taan.
Ahkeruus ja työnilo ovat aina ajaneet Lammista uralla eteenpäin. Yli neljänkym-menen vuoden työhistoriansa aikana hän on hakenut työpaikkaa vain kolmesti.
HEVOSALLERGINEN RAVIMIESLamminen rentoutuu penkkiurheilemalla. Erityisesti raviveikkaus tuo vapaahetkiin pientä kipinää.
– Olen mukana kolmessa ravihevoskim-passa. Harrastus on tuonut elämääni sekä nuoruudenaikaisia ystäviä että uusia tutta-vuuksia. Lisäksi lastenlasten harrastusten seuraaminen on tärkeää.
Mies piirtelee myös mielellään – vaikka uusia terasseja sukulaisille. Hänen kättensä jäljet näkyvät myös oman kodin sisustus- ja valaistusratkaisuissa. Porin Karhukorttelista kelpaa ihastella ainutlaatuista jokimaisemaa vaimo vierellä.
ASIAKKUU SJOHTAJA HANNU KYRÖVAARA, OP Länsi-SuomiHyödyntämällä työn-antajan tarjoamat koulutusmahdollisuu-det. Omaehtoisella tiedonhankinnalla on myös iso rooli, samoin kuin verkos-toilla, joista saa paljon ajankohtaista tietoa.
LIIKETOIMINTAJOHTAJA SARI UUNILA, Uula Colors OyKysymällä itseäni fiksummilta ihmisiltä. Eri alojen ammattilai-silta saa paljon tietoa. Myös vertaisverkosto-jen tuki ja vinkit ovat tärkeitä.
KAUPPAKAMARI 11
EY auttaa perhe- ja kasvuyrityksiä säilyttämään perinteensä ja kehittämään toimintaansa samalla uusiin suuntiin. 250 000 ey:läisen verkostomme palvelee yli 150 maassa, Suomessa 23 toimipisteessä. kasvuvoimaa.ey.fi ey.com/fi
Vanhassa vara parempi? Uusi vie eteenpäin?
© 2
018
Erns
t & Y
oung
Oy.
All
Righ
ts R
eser
ved.
A17
014
i
Joni Hautojärvi tahtoo haastaa itseään läpi elämän. Tavoitteel-linen klassisen pianonsoiton opiskelu Palmgren-konservatoriossa ajaa Norilsk Nickelin toimitusjohtajan mukavuusalueensa ulkopuo-lelle viikottain. Ja hyvä niin.
– Aivojen aktivoiminen tekee hyvää oppimiskyvylle. Työelämä on niin nopeasti muuttuvaa, että omasta kyvystään omaksua uutta tietoa on pidettävä huolta, Hautojärvi puoltaa tavoitteellisen opis-kelun ja harrastustoiminnan hyötyjä meistä jokaiselle.
Hänen mielestään on tärkeää opiskella koko elämänsä ajan. Se mahdollistaa omien taitojen kriittisen tarkkailun ja uudistumis-kyvyn. Musiikki, kulttuuriharrastukset, taiteet ja kielten opiskelu kehittävät aivojen kapasiteettia. Hautojärvelle soiton opiskelu antaa virtaa työhön ja toisaalta myös palauttaa työstä. Soittaminen tunneilla ja esiintyminen vaativat niin täydellisen keskittymisen, ettei muuta yksinkertaisesti pysty ajattelemaan.
– Se on sukeltamista toiseen maailmaan ja toimii minulle palau-tuksena työstä. Soittamalla pääsee totaalisesti irti muusta. Samalla se antaa kiitollisen tunteen kehittymisestä. Kun asiaan paneutuu ja harjoittelee, niin tuloksia syntyy varmasti.
Näin käy myös työelämässä. Hautojärvi tunnistaakin soiton oppimisen ja johtamisen välillä monia yhtäläisyyksiä.
– Molemmat vaativat täydellä intensiteetillä tekemistä. Musii-kissa ja työelämässä tulee epäonnistumisia, ja niistä täytyy päästä yli. Sinnikkäällä yrittämisellä vaikeista hetkistä pääsee lopulta eteenpäin. Musiikki myös kartuttaa esiintymistaitoja.
Musikaalisuus pyrkii esiin yllättävissä tilanteissa työelämässäkin.– Jos satun olemaan tilaisuudessa, jonka nurkasta löytyy piano,
niin on kieltämättä vaikea vastustaa soiton kiusausta, innokas musiikkimies tunnustaa.
Musiikki on terveellistä oppimiskyvylleNorilsk Nickelin toimitusjohtaja näkee tavoitteellisessa pianonsoitossa ja yritysjohtamisessa paljon yhtäläisyyksiä.
T U L L I A S I A K I R J A
K A N S A I N V Ä L I N E N T U L L I A S I A K I R J A ,
J O L L A V O I V Ä L I A I K A I S E S T I V I E D Ä
A T A - S O P I M U K S E E N L I I T T Y N E I S I I N
M A I H I N
H E L P O T T A A J A
Y K S I N K E R T A I S T A A V Ä L I A I K A I S T A
T U L L I V A P A U S M E N E T T E L Y Ä
P A S S P O R T
F O R Y O U R
G O O D S 7 5 M A A T A V Ä L I ‐A I K A I S E E NV I E N T I I N
V O I M A S S A
1V U O D E N
S A A T A T A C A R N E T ’ N O M A S T A
K A U P P A K A M A R I S T A S I
T Ä Y T Ä S Ä H K Ö I N E N H A K E M U S J A
T O I M I T A S E K A U P P A K A M A R I I S I
V I I S I P Ä I V Ä Ä E N N E N M A T K A A
W W W . A T A C A R N E T . F I
HENKILÖ
Keskuskauppakamarin uusi toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi haluaa laajentaa kuvaa kauppakamareista ainoastaan yritysten ja
elinkeinoelämän edun ajajina. Romakkaniemen mielestä kauppakamareiden on aiempaa enemmän kerrottava,
että edistämämme arvot luovat Suomea, joka on paras mahdollinen aivan jokaiselle suomalaiselle.
TEKSTI: PATRIK LINDFORS KUVAT: RONI REKOMAA
PARAS SUOMI AIVAN
JOKAISELLE
KAUPPAKAMARI 13
Juho Romakkaniemi palaa maaliskuussa 2018 Brysselin vuosien jälkeen Suomeen ja Keskus-kauppakamarin toimitusjohtajaksi. Hän on
viimeisen kolmen vuoden aikana toiminut EU-ko-mission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinet-tipäällikkönä. Sitä ennen hän toimi muun muassa pääministeri Alexander Stubbin kabinettipäällikkönä, komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin kabinetissa sekä muissa keskeisissä tehtävissä politiikan ja hallin-non ytimessä niin Suomessa kuin Brysselissäkin.
“Käyn tähän työhön hihat käärittyinä ja äärim-mäisen motivoituneena. Suomen menestys on minul-le sydämen asia. Sen eteen on voinut tehdä työtä sekä Suomesta että Brysselistä”, toteaa Romakkaniemi.
Juho Romakkaniemi haluaa toimitusjohtajana laajentaa ja kirkastaa kuvaa Keskuskauppakamarin tavoitteista ja roolista suomalaisessa yhteiskunnassa.
”Haluaisin, että emme rajaa itseämme vain yritys-ten ja elinkeinoelämän edun ajajaksi. Se luo helposti virheellisen mielikuvan yhteiskunnasta nollasumma-pelinä, jossa omaa etua ajetaan muiden kustannuk-sella”, sanoo Romakkaniemi. ”Meidän on kerrottava, että haluamme edistää arvoja, joiden avulla luomme Suomen, joka on paras mahdollinen aivan jokaiselle suomalaiselle.”
Näitä arvoja ovat vapaus, toimiva markkinatalous, terve kilpailu, aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet jokaiselle sekä tarkoituksenmukainen sääntely ja investointeihin kannustava verotus.
Romakkaniemen mielestä näiden arvojen mukaan rakennettu Suomi on avoin, globaali ja eurooppalai-nen talous sekä paikka, jossa investoidaan ja talous kasvaa. Sellaisessa Suomessa syntyy työpaikkoja jokaiselle työhaluiselle ja -kykyiselle. Siinä Suomes-sa syntyy myös riittävästi vaurautta kaikille sekä verotuloja huolehtia muun muassa investoinneista laadukkaaseen koulutukseen, huippututkimukseen sekä arvokkaaseen huolenpitoon niistä, jotka eivät itse siihen kykene.
”Suomi on maa, jonka ainoa pysyvä globaali kilpailuetu sijaitsee korviemme välissä”, Romakka-niemi summaa. ”Siksi investoinnit koulutukseen varhaiskasvatuksesta peruskouluun, toiselle asteelle ja korkeakouluihin sekä tutkimukseen ja innovaatioi-hin ovat pärjäämisemme ehto.”
TASA-ARVOA MARKKINOILLE JA IHMISILLERomakkaniemi haluaa, että Suomi on valtio, jossa jokainen voi saavuttaa kovalla työllä ja kyvyillään täyden potentiaalinsa riippumatta taustastaan ja läh-tökohdistaan. Sellainen maa toteuttaa yhtä aikaa sekä yksilönvapauden korkeimmat ihanteet että parhaan koko yhteiskunnan menestyksen kansainvälisessä kilpailussa.
”Haluan, että kuka tahansa suomalainen, vaikka hän ei itse toimisi yrityksessä tai elinkeinoelämäs-sä, voi samaistua kauppakamareiden edustamiin
arvoihin ja kokea, että tavoitteidemme edistäminen tarkoittaa parhaan mahdollisen Suomen rakentamis-ta myös hänelle”, sanoo Romakkaniemi.
Romakkaniemi haluaa myös murtaa myytin, jonka mukaan raskas hyvinvointivaltio on Suomen ja muiden pohjoismaiden globaalissa vertailussa korkean kilpailukyvyn takana. Pikemminkin chyde-niuslainen markkinoiden vapausajattelu ja avoimuus kansainväliselle kaupalle ovat olleet pohjoismaisen menestyksen takana. Tämä on mahdollistanut myös vahvat verotulot valtiolle ja pohjoismaisen hyvin-vointimallin rakentamisen. Sen etuna taas on ollut tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille kansalaisille. Korkea koulutustaso on sitten satanut laariin pitkän ajan kilpailukykynä.
”Suomi on menestynyt parhaiten silloin, kun olemme käyneet kauppaa ja olleet aktiivisia kan-sainvälisillä markkinoilla. Kehitys ja kansakunnan vaurastuminen ovat vastaavasti olleet heikompia silloin, kun olemme käpertyneet omaan kuoreemme”, muistuttaa Romakkaniemi. ”Lisäksi julkisen sektorin kasvun ja nykyisenkin rahankäytön suhteen pitää olla aina terveen kriittinen”.
UUDISTUKSIA ON JATKETTAVANykyinen ja edelliset hallitukset ovat tehneet useita tarpeellisia uudistuksia, joista tärkeimmät ovat elä-keuudistus, suhteellisen hintakilpailukyvyn paran-taminen, yritysveron laskeminen, julkisen talouden sopeuttaminen sekä kaupan ja muiden säädösten vapauttaminen. Nämä toimenpiteet eivät kuiten-kaan riitä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi pidemmällä aikavälillä.
Seuraavan hallituksen suurin haaste tulee olemaan työllisyyden vahvistaminen lähelle muiden Poh-joismaiden tasoa. Työmarkkinauudistuksen tavoite tulee Romakkaniemen mukaan olla työllisyysasteen nostaminen vähintään 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä ja 80 prosenttiin pidemmällä aikavälillä. Samalla on toteutettava sosiaaliturvan kokonaisuu-distus, joka vastaa työelämän muutoksiin, sopeuttaen työtuloja ja sosiaaliturvaa keskenään ilman kannus-tinloukkuja.
Romakkaniemeä huolestuttaa opportunistinen politiikka, jossa vastustetaan kaikkea lyhyen tähtäi-men poliittisen hyödyn tavoittelemiseksi. Maailma ja talouden reunaehdot eivät muutu mahdollisen vaalivoiton jälkeen, ja samat ongelmat on ratkaistava riippumatta siitä, kuka on hallitusvastuussa.
”Työllisyys- ja sosiaaliturvatalkoot ovat aivan jokaisen hallitukseen pyrkivän puolueen edessä ensi vaalikaudella”, Romakkaniemi muistuttaa. ”Olisikin viisasta olla turhaan maalaamatta itseään omaehtoi-sesti nurkkaan jo nyt.”
Romakkaniemen mukaan haasteet ovat esimer-kiksi työllisyysasteen nostamiseksi sen verran suuret, että pelkillä mukavilla keinoilla ei selvitä, vaan tarvi-taan myös vaikeita päätöksiä.
JUHO ROMAKKANIEMI
KESKUSKAUPPAKAMARIN
toimitusjohtaja 1.3.2018 alkaenEUROOPAN KOMISSIO
kabinettipäällikkö (varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, 1.11.2014–28.2.2018)PÄÄMINISTERIN
ministeriryhmän erityisavustaja (pääministeri Alexander Stubb, kesäkuu 2014–marraskuu 2014)EUROOPAN KOMISSIO
kabinetin jäsen (varapuheenjohtaja Olli Rehn, heinäkuu 2012–kesäkuu 2014)PÄÄMINISTERIN
EU-erityisavustaja (pääministeri Jyrki Katainen, kesäkuu 2011– kesäkuu 2012)EU- JA KANSAINVÄLISTEN
asiain erityisavustaja (valtiovarainministeri Jyrki Katainen, huhtikuu 2007–kesäkuu 2011)
14 KAUPPAKAMARI
16 KAUPPAKAMARI
Yritykset ovat myös
Valtio ja kunnat keräävät vuosittain veroja yli 65 miljardia euroa. Harva suomalainen kuitenkaan tiedostaa, että kaksi kolmasosaa tästä veropotista kertyy yritysten kautta. Kauppakamarin Verojalanjälki-kampanja nostaa esiin yritysten roolin kotikuntansa talouden ja hyvinvoinnin turvaajana.
TEKSTI: TIMO SORMUNEN
kuntatalouden tukijalka
TEEMA
KU
VA
: SH
UT
TE
RS
TOC
K
KAUPPAKAMARI 17
18 KAUPPAKAMARI
Verotus on meille suomalaisille tunnetusti herkkä asia. Tämän huomaa viimeistään marraskuun alussa, kun edellisen vuoden
verotiedot tulevat julki ja uutisotsikot täyt-tyvät julkkisten ja päättäjien tulotiedoista. Värikkäiden ja jopa paheksuntaa herättävien otsikoiden keskellä unohtuu helposti se, että merkittävä osa veroeuroista päätyy lopulta veronmaksajan oman kunnan peruspalvelu-jen turvaksi.
Runsaasti veroeuroja tuovat asukkaat ovat luonnollisesti tervetulleita jokaisessa suoma-laiskunnassa. Sen sijaan yritysten merkitystä veroeurojen tuottajana ei useinkaan nosteta esille. Kuntatalouden kestävyyden kannalta yritysten rooli on kuitenkin olennainen, Keskuskauppakamarin johtaja Ann-Mari Kemell muistuttaa.
”Käytännössä julkisia palveluja pyöri-tetään yritysten synnyttämillä verotuloilla. Ilman yrityksiä hyvinvointivaltion rahoituk-sella ei olisi pohjaa”, hän painottaa.
PITKÄ LISTA ERILAISIA VEROJANäkemyksen tukena ovat tilastot, joita Keskuskauppakamarin asiantuntijat keräsivät viime vuoden lopulla julkaistuun yritysten verojalanjälkiselvitykseen.
Selvityksen mukaan valtion ja kuntien
vuosittain keräämä veropotti on noin 65 mil-jardia euroa. Tästä yritysten osuus oli vuonna 2015 lähes 44 miljardia euroja.
”Yritysten tilittämien verojen suuruus on varmasti monille yllätys, sillä useat ajattelevat yritysten maksavan lähinnä yhteisöveroa. Ilman yritystoimintaa ei kuitenkaan kertyisi arvonlisäveroa ja työntekijöiden enna-konpidätyksiä. Niiden lisäksi tulevat vielä mm. vakuutusmaksuverot, kiinteistöverot, ympäristöverot ja valmisteverot”, Kemell huomauttaa.
Selvitystä työstäneenä hän kertoo yllättyneensä esimerkiksi ympäristöverojen suuruudesta. Niiden osuus on lähes yhtä iso kuin yhteisöveron. Kemellin mukaan yritys-ten verotusta täytyykin arvioida huomatta-vasti laajemmin kuin pelkän yhteisöveron perusteella.
”Jokainen vero vaikuttaa yrityksen
toimintaedellytyksiin, hinnoitteluun ja tätä kautta kasvu- ja työllistämismahdol-lisuuksiin. Pk-yrityksille verotus on myös melkoinen hallinnollinen taakka”, Kemell huomauttaa.
MONINKERTAISET KERRANNAISVAIKUTUKSETYritysten rooli kuntatalouden korvaamatto-mana tukijalkana on seikka, johon Keskus-kauppakamari haluaa kiinnittää huomiota omalla verojalanjälkikampanjallaan. Pelkän verokritiikin sijaan korostetaan ennemmin-kin sitä, miksi yritysten hyvinvoinnista ja hyvästä veronmaksukyvystä kannattaa pitää huolta – kokoon katsomatta.
Kampanjaan on kerätty mukaan eri puo-lilla Suomea toimivia yrityksiä ja avattu nii-den kerryttämää veropottia. Niitä esitellään tarkemmin juttusarjassa, jonka ensimmäinen osa löytyy tästä lehdestä ja jatkossa myös Kauppakamarin verkkosivuilta.
”Taloudellisesti vahva ja työllistävä yritys säteilee aina hyvinvointia myös ympäris-töönsä. Yritys ja sen henkilöstö maksavat veroja, mutta he myös ostavat ja käyttävät alueen palveluja. Tätä kautta kysyntäketju ja taloudellinen toimeliaisuus leviävät koko seutukunnan hyväksi. Ja se taas tuottaa lisää verotuloja”, Kemell muistuttaa.
”ILMAN YRITYKSIÄ HYVINVOINTIVALTION
RAHOITUKSELLA EI OLISI POHJAA”
”Käytännössä julkisia palveluja pyöritetään yritysten synnyttämillä verotuloilla. Ilman yrityksiä hyvinvointivaltion rahoituksella ei olisi pohjaa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Ann-Mari Kemell.
KU
VA
: PAS
I MU
RTO
18 KAUPPAKAMARI
KAUPPAKAMARI 19
Verotus on meille suomalaisille tunnetusti herkkä asia. Tämän huomaa viimeistään marraskuun alussa, kun edellisen vuoden
verotiedot tulevat julki ja uutisotsikot täyt-tyvät julkkisten ja päättäjien tulotiedoista. Värikkäiden ja jopa paheksuntaa herättävien otsikoiden keskellä unohtuu helposti se, että merkittävä osa veroeuroista päätyy lopulta veronmaksajan oman kunnan peruspalvelu-jen turvaksi.
Runsaasti veroeuroja tuovat asukkaat ovat luonnollisesti tervetulleita jokaisessa suoma-laiskunnassa. Sen sijaan yritysten merkitystä veroeurojen tuottajana ei useinkaan nosteta esille. Kuntatalouden kestävyyden kannalta yritysten rooli on kuitenkin olennainen, Keskuskauppakamarin johtaja Ann-Mari Kemell muistuttaa.
”Käytännössä julkisia palveluja pyöri-tetään yritysten synnyttämillä verotuloilla. Ilman yrityksiä hyvinvointivaltion rahoituk-sella ei olisi pohjaa”, hän painottaa.
PITKÄ LISTA ERILAISIA VEROJANäkemyksen tukena ovat tilastot, joita Keskuskauppakamarin asiantuntijat keräsivät viime vuoden lopulla julkaistuun yritysten verojalanjälkiselvitykseen.
Selvityksen mukaan valtion ja kuntien
vuosittain keräämä veropotti on noin 65 mil-jardia euroa. Tästä yritysten osuus oli vuonna 2015 lähes 44 miljardia euroja.
”Yritysten tilittämien verojen suuruus on varmasti monille yllätys, sillä useat ajattelevat yritysten maksavan lähinnä yhteisöveroa. Ilman yritystoimintaa ei kuitenkaan kertyisi arvonlisäveroa ja työntekijöiden enna-konpidätyksiä. Niiden lisäksi tulevat vielä mm. vakuutusmaksuverot, kiinteistöverot, ympäristöverot ja valmisteverot”, Kemell huomauttaa.
Selvitystä työstäneenä hän kertoo yllättyneensä esimerkiksi ympäristöverojen suuruudesta. Niiden osuus on lähes yhtä iso kuin yhteisöveron. Kemellin mukaan yritys-ten verotusta täytyykin arvioida huomatta-vasti laajemmin kuin pelkän yhteisöveron perusteella.
”Jokainen vero vaikuttaa yrityksen
toimintaedellytyksiin, hinnoitteluun ja tätä kautta kasvu- ja työllistämismahdol-lisuuksiin. Pk-yrityksille verotus on myös melkoinen hallinnollinen taakka”, Kemell huomauttaa.
MONINKERTAISET KERRANNAISVAIKUTUKSETYritysten rooli kuntatalouden korvaamatto-mana tukijalkana on seikka, johon Keskus-kauppakamari haluaa kiinnittää huomiota omalla verojalanjälkikampanjallaan. Pelkän verokritiikin sijaan korostetaan ennemmin-kin sitä, miksi yritysten hyvinvoinnista ja hyvästä veronmaksukyvystä kannattaa pitää huolta – kokoon katsomatta.
Kampanjaan on kerätty mukaan eri puo-lilla Suomea toimivia yrityksiä ja avattu nii-den kerryttämää veropottia. Niitä esitellään tarkemmin juttusarjassa, jonka ensimmäinen osa löytyy tästä lehdestä ja jatkossa myös Kauppakamarin verkkosivuilta.
”Taloudellisesti vahva ja työllistävä yritys säteilee aina hyvinvointia myös ympäris-töönsä. Yritys ja sen henkilöstö maksavat veroja, mutta he myös ostavat ja käyttävät alueen palveluja. Tätä kautta kysyntäketju ja taloudellinen toimeliaisuus leviävät koko seutukunnan hyväksi. Ja se taas tuottaa lisää verotuloja”, Kemell muistuttaa.
”ILMAN YRITYKSIÄ HYVINVOINTIVALTION
RAHOITUKSELLA EI OLISI POHJAA”
”Käytännössä julkisia palveluja pyöritetään yritysten synnyttämillä verotuloilla. Ilman yrityksiä hyvinvointivaltion rahoituksella ei olisi pohjaa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Ann-Mari Kemell.
KU
VA
: PAS
I MU
RTO
Nurmijärveläinen Korsisaari-yhtiöt jättää valtiolle ja kotikuntaansa yhteensä noin 3,8 miljoonan euron verojalanjäljen. Perinteik-kään perheyrityksen toimitusjohtajan Antti Korsisaaren mielestä verotuksen tilkkutäkkiä pitäisi yksinkertaistaa. Lisäksi oman kunnan hyväksi jäävä verojalanjälki olisi reilua huo-mioida esimerkiksi kilpailutuksissa.
Pian 90-vuotiaaksi varttunut Korsisaari on nurmijärveläinen kuljetusalan perheyhtiö, joka lähti mukaan Keskuskauppakamarin ve-roselvitykseen avoimin mielin. Toimitusjohta-ja Antti Korsisaaren mielestä yritysverotuksen julkisuutta voi kernaasti lisätä, sillä julkinen keskustelu typistyy pitkälti joko yrittäjäomis-tajien omiin tuloihin tai yrityksen maksamiin yhteisöveroihin.
Arvonlisävero ja palkkojen ennakonpi-dätykset ovat yrityksille rutiininomaisia menoeriä. Monet muut verot sen sijaan jäävät vä-hemmälle huomioille, vaikka niitä kertyy Korsisaarenkin tapauksessa yli miljoona euroa vuodessa.
”Polttoainevero on kuljetusyrit-täjälle selkeä ja tiedossa oleva menoerä, mutta esimerkiksi vakuutusmak-suista kertyvän veron määrä oli yllätys. Moni muukin eritelty kohta sai miette-liääksi. Veroilla ja maksuilla on aina oma vaikutuksensa kustannustasoon ja sitä kautta hintoihin”, Antti Korsisaari muis-tuttaa.
Myös turhia päällekkäi-syyksiä pitäisi karsia. Kulje-tusyrittäjän mielestä on nurin-kurista, että he joutuvat maksamaan esimerkiksi polttoaineesta sekä polttoaine- että arvonlisäveroa.
VEROVERTAILU ON REALISMIAKorsisaari-yhtiöt perustettiin Nurmijärvellä vuonna 1929. Vuosikymmenten kuluessa
perheyhtiön repertuaari on laajentunut perin-teisestä bussiliikenteestä ja tilausajoista mm. elämysmatka- ja ambulanssipalveluihin, kon-sultointiin ja joukkoliikenteen tuotannon-ohjausjärjestelmiin. Yhteensä 11 yrityksestä koostuvan konsernin viimeisin laajennus on autokoulutoiminta.
Toimipisteet sijaitsevat Nurmijärvellä, Klaukkalassa, Hyrylässä, Helsingissä, Espoos-sa, Konnevedellä ja Lohjalla. Käytännössä toiminta keskittyy pitkälti Keski-Uusimaalle ja pääkaupunkiseudulle. Pääkonttori on
Nurmijärvellä, tosin kotipaikkana on ollut välillä myös Hyrylä.
Antti Korsisaaren mielestä perheyhtiössä historialla, juurilla ja kotikunnalla on aina oma merkityksensä. Niistä ei kuitenkaan saa
tulla jarru yrityksen omalle kehitykselle. Jos ruoho alkaa näyttää pidemmässä juoksussa vihreämmältä jollain toisella paikkakunnalla, on vaihtoehtoa puntaroitava aina vakavasti.
“Yrityksen kotipaikan vaihto sujuu tänä päivänä jo varsin vaivattomasti. Se kannattaa myös kuntien huomioida, sillä menestyvät yritykset ovat niille lopulta se kaikkein tärkein talouden turva”, toimitusjohtaja muistuttaa.
VEROEUROT ESIIN MYÖS KILPAILUTUKSISSA Yksikään yritys ja yrittäjä ei veroja suora-naisesti rakasta, mutta oman paikkakunnan
elinvoimaisuuden eteen ollaan Korsisaaren mukaan aina valmiita tekemään töitä. Kunta-päättäjiltä puolestaan kai-vataan juhlapuheiden ja satunnaisen mainosnäky-vyyden sijaan konkreetti-
sia tekoja ja kestäviä linjauksia, joilla turvataan kunnalle tärkeiden
työllistäjien tulevaisuutta. Se on lopulta parasta vasti-
netta myös veroeuroille.“Esimerkiksi kil-
pailutustilanteessa olisi reilua huo-mioida yrityksen kunnalle tuomat verotulot, jotka minun mielestäni ovat olennainen osa kokonaistalo-udellisuus-kri-teeriä. Jos palveluntuottaja
tulee kunnan ulkopuolelta,
menevät myös yhteisöverotulot
muualle”, Korsisaari muistuttaa.Kuntien elinkeinopo-
litiikassa pitäisi muutenkin muistaa nykyistä enemmän
toimintansa jo vakiinnuttaneita yrityksiä.
“Monessa kunnassa panokset menevät lähinnä uusien yritysten houkuttelemiseen erilaisilla tuilla ja toimitilaratkaisuilla. Kun nämä veronmaksajat on saatu kotiutumaan, loppuu myös kiinnostus niitä kohtaan”, Korsi-saari harmittelee.
TYÖLLISYYDEN PARANTAMINEN HYVINVOINNIN EDELLYTYS
Arvonlisävero570 000 €
yhteisövero261 000 €
Ennakonpidätyspalkoista
1 748 000 €
työnantajan sosiaaliturva-maksut168 000 €
kiinteistövero 11 000 €vakuutusmaksuvero 93 000 €
sähkövero 8 000 €muut verot 35 000 €
ennakonpidätys osingoista 17 000 €ajoneuvovero 34 000 €
polttoainevero 862 000 €
verojalanjälki3,8 milj. €
LÄHDE: KORSISAARI
KAUPPAKAMARI 19
20 KAUPPAKAMARI
Tuore leipä saa poikkeuksetta veden kielelle. Sen kysyntä ei lakkaa, mutta siltä vaaditaan enemmän. Porin Leipä valmistaa yhä enemmän täysjyvä tuotteita.
Osa uuden Satakaura-tuoteperheen jauhoista on esimerkiksi korvattu siemenillä ja härkäpavulla.
Moni ruokatrendi on hetken ilmiö, josta liikkuu julkisuudessa monenlaista tietoa.
Vääriä käsityksiä syntyy helposti, kun ääneen pääsee asiantuntijoiden sijaan kuka tahansa.
Henkilöstömme työnantajauskollisuus on keski määrin 12,5 vuotta. Eläköitymisen myötä olemme saaneet
joukkoomme myös uusia osaajia. Huoleh dimme omistamme. Yrityksen 70-vuotisjuhliakin vietettiin
syksyllä työhyvinvointitapahtuman merkeissä.
Leipomoala on erittäin kilpailtu. Oman koneiston on oltava jatkuvasti ajan tasalla
ja tuotekehitysporukan hereillä.
Emme käytä tuotannossa liikkuvia lihaeriä, vaan isoja ja luotettavia lihantoimittajia. Tuotevalikoimastamme löytyy myös lihan-korvikkeita kasvisruoan ystäville. Pakkauskoot vastaavat erilaisten ruokakuntien tarpeisiin.
Raaka-aineiden alkuperä on voitava todentaa. Lainsäädäntö asettaa elintarviketeollisuudelle tiukat laatuvaatimukset, mutta viime kädessä kyse on kuluttajien luottamuksesta. Näköyhteys kilpailijoi-hin on hyvä pitää aina vasemmassa silmäkulmassa.
Huhtahyvät on perheyritys kolmannessa sukupol-vessa. Yritys työllistää tehtaallaan 60 henkilöä ja välillisesti lähes saman verran eri palveluntarjoajien toimesta. Vahvuuksia ovat toimiva sisäinen tiedonkulku, selkeä työnjako ja vahva yhteishenki.
Kovassa kilpailussa etunamme ovat ketterä tuotekehitys, vahva kokemus, tarkka laadun-valvonta ja hyvät yhteistyötaidot.
Elintarvikevalmistajalla ei ole varaa virheisiin. Siltä odotetaan aukotonta tuoteturvallisuutta ja vastuullisia valintoja. Tuotteen elinkaaren on oltava kaikille
avoin. Terveellisyys ei saa ajaa maun tai oikeanlaisen suutuntuman edelle.
Makuasioista sopii kiistellä
TIMO VALLItoimitusjohtaja
JUHA SALMImarkkinointijohtaja
MITKÄ OVAT ELIN-TARVIKEBISNEKSEN
KOVIMMAT HAAS-TEET JUURI NYT?
MILLAINEN TYÖNANTAJA
OLETTE?
MILTÄ TULEVAISUUTENNE
NÄYTTÄÄ?
MITEN VASTAATTE KULUTTAJIEN
LISÄÄNTYNEISIIN VAATIMUKSIIN?
Porin Leipä Oy Huhtahyvät Oy
KEHU KAVERIA
KU
VAT:
HU
HTA
HY
VÄT
OY
JA
ILM
AR
I KA
ASI
NE
N
KAUPPAKAMARI 21
Valkoinen vilja korvataan yhä useammin täysjyväviljalla ja punainen liha kasviproteii-nivalmisteilla. Ruokatrendit menevät yhtä nopeasti kuin tulevat. Niitä pitää aktiivisesti haistella, mutta niiden rengiksi ei sovi ryhtyä. Tuoreus ja maku kuitenkin viime kädessä ratkaisevat, mitä tuotteita valtaosa kuluttajis-ta ostoskärryynsä poimii.
– Tuotekehitystiimimme vastasi tehok-kaasti muutaman vuoden takaiseen karp-pausbuumiin. Uuden vähähiilihydraattisen tuoteperheen menestys oli nähty parissa kuukaudessa. Karppaus meni, mutta proteii-ni tuli jäädäkseen, toimitusjohtaja Timo Valli Porin Leivästä kertoo.
Fazerin Sirkkaleivälle ei ole kuitenkaan odotettavissa satakuntalaista kilpailijaa – ainakaan vielä. Moni rukiisen Porin poikaan mieltynyt ei tule ajatelleeksi leipomoa alihankkijana, jonka ohutleipälinjastolta valmistuu rieskoja ja pitsapohjia. Viimeisim-män laiteinvestoinnin takana on merkittävä yhteistyö ulvilalaisen Mr. Paninin kanssa.
Porin Leipä on leiponut makuelämyksiä asiakkailleen jo 70 vuotta tuoreudesta tinki-mättä. Yöllä paistetut leivät ajetaan kauppoi-
hin kuutenä päivänä viikossa. Merkittävin muutos viime aikoina ovat alueen muiden elintarviketoimijoiden kanssa järjestetyt yhteiskuljetukset.
MARKKINOINTIMIES EI PUHU VAIN LÄMPIMIKSEENMonipuolisesta lihajalostevalikoimasta sekä salaattituotteista tunnettu Huhtahyvät vastaa ketterästi kuluttajien muuttuneisiin tarpeisiin. Viime vuonna markkinoille tuotiin laaja kasviproteiinituotesarja sekä otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön nokiva-paa aitosavustusmenetelmä. Kuluvana vuon-na kankaanpäälainen perheyritys lanseerasi
30-vuotisen taipaleensa kunniaksi uuden Suomalainen-tuoteperheen.
– Kauppiaat eivät arvosta sitä, että heidän luonaan käydään vain juomassa kahvia ja vaihtamassa kuulumisia. Aikaa tapaamiselle löytyy kyllä, kunhan meillä on kauppiaille jotakin uutta kerrottavaa. Mottomme on, että teot puhukoot puolestaan, markkinoin-tijohtaja Juha Salmi kertoo.
Huhtahyvät elää ajan hengessä ja on trendeissä maltilla mukana, mutta puhtaisiin terveystuotteisiin se ei usko.
– Kehitys on ollut hyvää. Lisäaineettomat, vähärasvaiset ja -suolaiset tuotteet eivät katoa minnekään, mutta makua ja purutun-tumaa pitää niissäkin olla, Salmi lupaa.
Inspiraatiota tuotekehitykseen haetaan yhteistyökumppaneilta, alan messuilta ja kauppiailta. Digitalisaatiokehitys on tehnyt tuotannosta paitsi kustannuste-hokkaamman, myös haasteellisemman työ ympäristön.
– Automatisointi vaatii uudenlaisia osaa-jia tai ainakin oman henkilöstön kouluttautu-mista ja uusien toimintatapojen omaksumis-ta, Salmi ja Valli toteavat.
Terveellinenkin suupala voi viedä kielen mennessään
Jos satakuntalaisia elintarviketoimijoita Porin Leipää ja Huhtahyviä on uskominen, on puhdas ja terve ruoka jäänyt pysyvästi suomalaisten toivelistalle.
TUOREUS JA MAKU RATKAISEVAT,
MITÄ TUOTTEITA KULUTTAJA
OSTOSKÄRRYYNSÄ POIMII.
TEKSTI SANNA KRANJC GRAAFIT JULIA KOIVULANAHO
Naisjohtajat löivät ennätykset pörssiyhtiöiden johtopaikoillaHYVIÄ UUTISIA SUOMALAISISTA PÖRSSIYHTIÖISTÄ! NAISTEN MÄÄRÄ ON NOUSSUT ENNÄTYSLUKUIHIN NIIN PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUSPAIKOILLA KUIN JOHTORYHMISSÄ JA LIIKETOIMINTAJOHDOSSA.
NAISTEN OSUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUKSISSANaisten osuus suomalaisten yhtiöiden hallituksissa on kolminkertaistunut runsaan 10 vuoden aikana. Suurten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista naisilla on nyt 33 prosenttia ja kaikkien kokoluokkien yhtiöissä 27 pro-senttia. Osuus on noussut suurissa yhtiöissä viime vuodesta yhden prosenttiyksikön, ja kaikissa yhtiöissä yhteensä kaksi prosent-tiyksikköä.
“Huippuluvut osoittavat itsesääntely-järjestelmämme toimivuutta. Kiintiöt eivät Suomessa ole tarpeen, kun elinkeinoelämä pitää itse huolen hallitustensa monimuotoi-suudesta”, Keskuskauppakamarin varatoimi-tusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa.
Naisten osuus on kääntynyt nousuun myös pörssiyhtiöiden johtoryhmissä, joissa naisia on nyt ennätykselliset 23 prosenttia. Pullonkaulana tunnetussa liiketoiminta-johdossa naisten osuus on yhä vaatimaton, mutta kasvussa. Johtoryhmien liiketoimin-tojen johtajista naisia on nyt 11 prosenttia, prosenttiyksikkö viime vuotta enemmän.
Naisten osuus harppoo eteenpäin. Vuonna 2017 uusista hallitusnimityksistä 35 prosenttia meni naisille.
TILASTO
0
5
10
15
20
25
30
2011 2013 2015 2017
18 %
23 % 24 %27 %
05
1015
2025
2012 2013 2014 20162015 2017
19 % 19 % 21 % 22 % 20 %23 %
NAISTEN OSUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHTORYHMISSÄ
Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on kasvanut viidessä vuodessa 18,5 prosentista 22,9 prosenttiin. Luvuissa ei ole mukana toimitusjohtajia.
LÄHDE: KESKUSKAUPPAKAMARIN NAISJOHTAJASELVITYS 2017
22 KAUPPAKAMARI
KAUPPAKAMARI 23
Kiina on noussut muutamassa vuosi-kymmenessä maailman tehtaaksi. Uutta on maan innovaatiotalous. Kiina etsii tänään teknologiaosaamista kaikkialta maailmasta – myös Satakunnasta.
Kiina on tekemässä historiallisen nopeaa nousua supervallaksi ohi USA:n ja EU:n. Maa ostaa satamia, rakentaa rautateitä ja hankkii soijapeltoja Brasi-liasta. Jotta supervaltaunelma toteutuisi, Presidentti Xi Jingpingin johdolla Kii-
nasta ollaan tekemässä nyt myös maailman innovaatiojohtajaa. Mitä Kiinan haaste merkitsee satakuntalaiselle teknologiayrityksel-
le? Lupaavaa uutta liiketoimintaa vai uhkaa? Veikkaan, että kyseessä on positiivinen lupaus.
Tuleeko Satakunnasta Kiinan innovaatiopaja?
The Innovator has woken up
ONNISTUESSAAN SATAKUNTA VOI ODOTTAA KAUKOIDÄSTÄ PÄÄOMIA JA UUSIA MARKKINOITA.
CHINA INVESTS HEAVILY IN ARTIFICIAL INTELLIGENCE AND MILITARY TECHNOLOGIES.
KOLUMNI
Printing, silk, compass, paper, black powder, rockets. The history of Chinese innovations is long and impressive. Now the country is back on the innovation business.
Economist Robert J. Samuelson says that “China has become – or is on the verge of becoming – a scientific and technical superpower.” The speed of this conversion is breathtaking. China was still an under-developed country in the 1980s.
The factory of the world is today also world’s second largest R&D spender. In fifteen years the annual number of science and enginee-
Satakuntalaiset yritykset ovat kiinalaisin mitoin pieniä huippu-tekniikan osaavia suunnittelutoimistoja ja projektitoimittajia. Emme kilpaile Kiinan kanssa. Sen sijaan onnistuessamme voimme odottaa Kaukoidästä pääomia, valmistusosaamista ja uusia markkinoita. Hyvä kotimainen esimerkki on Supercell-peliyhtiön myynti kiinalaiselle Tencentille – kauppa toi myyjälle huimat 6,4 miljardia euroa.
RATAYHTEYS TURKUUN KIINARAHALLASiltoja Kiinaan on maakunnassamme rakennettu jo pidempään esimerkiksi Satakuntaliiton ja Prizztech Oy:n voimin. Kiina-kuhina on käynnissä myös alueen yrityksissä. Kokemäenjoen suistoon on kehittynyt niin mittavaa automaatioalan teknologialiiketoimintaa, että aluetta voisi mainostaa kiinalaisille sijoittajille jopa ”Digital Deltana”.
Satakuntalaisten Robocoast-hankkeessa yritykset verkottuvat myös Kiinan suuntaan. Yhteiset innovaatiopajat ja yhteishankkeet ovat realisoitumassa suomalaiskiinalaisiksi yrityksiksi niin meillä Satakun-nassa kuin muuallakin Suomessa.
Jatkossa kiinalainen raha saattaisi vahvistaa alueemme taloutta myös julkisten investointien kohdalla. Peter Vesterbacka on hakemas-sa Kiinasta miljardirahoitusta Helsingin ja Tallinnan välisen junatun-nelin rakentamiseen. Mitä jos kiinalaista rahaa löytyisi myös uuden rantaradan rakentamiseen Vaasasta Porin ja Rauman kautta Turkuun?
ring graduates with bachelor’s degree has gone from 359.000 to 1.65 million.
China has an ambitious space and satellite program. It invests heavily in artificial intelligence, in robotics and various military technologies.
Airbus, which has its factories also in China, will soon have a Chinese competitor for its A320 models. China’s first homegrown narrow-body passenger jet Comac C919 has the order backlog of 771 planes. China is world’s leading renewable energy technology manufacturer with solar and wind energy solutions. It invests heavily in nuclear technology as well. The country has 19 reactors under construction, and 24 are in the planning stage.
Is there a dark side for a foreign investor in this rapid economic expansion? Probably. The future depends on one party. The ruling Communist Party can tighten its political control and direct role in all business whenever it so chooses.
ISMO ILEN
24 KAUPPAKAMARI
Elinkeinoyhtiö Prizztech Oy:ltä kauppakamarille siirtynyt yritysverkosto toimii kuin parisuhde parhaimmillaan. Se antaa jäsenilleen aikaa omille intohimo- ja kehityskohteille,
mutta on tarpeen tullen tukena ja läsnä.
TEKSTI: VIRPI HAUTAMÄKI KUVAT: VEERA KORHONEN, TERHI RAJALA
luottokollegat
Viestinnän teemaverkosto haki vaihtelua tapaamisiin hotelli Vaakunan luovasta tilasta.
Jäsenetuna
AJANKOHTAISTA ALUEELTA
KAUPPAKAMARI 25
Satakunta Business Campus (SBC) on yritysverkosto, jossa ollaan yhdessä yhtä aikaa riittävän ylpeitä ja vaati-mattomia. Koska jäsenyritykset eivät
kilpaile samoista markkinoista, keskustelu pysyy asiallisena ja avoimena.
Ajatuksiaan ja liiketoiminnallisia haas-teita saman pöydän ääressä jakavat osaajat laajalti eri teollisuuden aloilta. Yhdeksän jäsenyrityksen vientiartikkelit ovat lannoi-tesäkeistä ja keittiöhanoista aina kupariin ja nikkeliin.
LUOTTAMUS JA YHTEISET PELISÄÄNNÖTKoska suoraselkäiset satakuntalaiset eivät mielellään tuhlaa aikaa joutaviin, myös SBC-verkosto keskittyy täyttämään yhteisiä täsmätoiveita. Jäsenyritysten tarpeisiin räätä-löityjen yhteiskoulutusten lisäksi jäsenille on tarjolla erilaisia teemaverkostoja.
– Eri yritysten ammattilaiset oppivat pienryhmissä toinen toisiltaan ja ratkovat yhteisiä haasteita. Esimies- ja työyhteisötai-tojen kehittämiseksi perustetuttu HR-tee-maverkosto on toiminut pisimpään – jo vuodesta 2010, neljättä vuotta SBC-verkos-ton puheenjohtajana toimiva Jarmo Pasanen kertoo.
– Aluksi laaditaan aina yhteiset pelisään-nöt, joista luottamus on tärkein. Toisten onnistumisista ja takaiskuista saa perspektii-viä oman liiketoiminnan kehittämiseen. Yri-tykset isännöivät kokoontumisia vuorotellen omissa toimitiloissaan, mikä edistää jäsenyri-tysten tutustumista paremmin toisiinsa, koulutuspäällikkö Terhi Rajala Satakunnan kauppakamarilta täsmentää.
Henkilöstöjohtamisen lisäksi SBC:n alla toimivat viestinnän ja työturvallisuuden teemaverkostot. Tuorein vertaistukiryhmä koostuu laatuasioiden parissa työskentelevis-tä jäsenyritysten edustajista.
SITÄ SAA MITÄ TILAANorilsk Nickel Harjavalta Oy:n henkilöstö-johtaja Jarmo Pasanen sparraa mielellään kollegojaan SBC:n toiminnan kehittämisessä. Verkostossa on vapaus tuulettaa ajatuksiaan
ja ajaa vanhoja toimintamalleja uusille rai-teille. Toimintaa kehitetään rehdisti yhteisen edun nimissä omia tarpeita unohtamatta.
SBC raivaa opin tieltä esteet ja tekosyyt. Se hellii helppoudellaan jäsenyritysten hen-kilöstöä ja tuo Satakuntaan alojensa parhaat asiantuntijat seminaaripuhujiksi, kouluttajik-si ja valmentajiksi.
– Koulutukset, seminaarit ja teemaver-kostot perustuvat jäsenyritysten tarpeisiin. Yhteishankintana järjestetyissä tilaisuuksissa yrityskohtainen kustannuskin jää pienem-mäksi, Pasanen kiittelee.
Positiiviset kokemukset SBC-verkoston toiminnasta saivat Sari Valosen ehdotta-maan jäsenyyttä myös uudelle työnantajal-leen. Vaikka verkoston hyödyt ja edut ovat vasta konkretisoitumassaa Cimcorp Oy:lle, on se jo ehtinyt muun muassa puoltaa yhteis-tä GDPR-tietosuojakoulutusta.
– Uskon, että SBC-yhteistyöllä pystyi-simme vaikuttamaan myös siihen, miten houkuttelevalta Satakunnan alue näyttäytyy muualla Suomessa bisnes- ja rekrytointimie-lessä. Valonen pohtii.
Pasanen ja Valonen allekirjoittavat SBC:n olemassaolon perisyyn, kollegiaalisen tuen ja sparrauksen.
– Kun tuntee itsensä epävarmaksi ja yksinäiseksi, voi aina kilauttaa tai lähettää sähköpostia kaverille. Onnistumisetkin maistuvat makeammilta, kun ne voi jakaa jonkun kanssa, joka ymmärtää tehdyn työn päälle, Terhi Rajala avaa.
HYVÄ IDEA KANTAA PITKÄLLE
Satakunta Business Campus teemaver-kostoineen toimii mielellään esikuvana maakunnan muille yritysverkostoille toimialasta, henkilöstömäärästä tai liikevaihdosta riippumatta.
– Toiminta-ajatus on vapaasti kopioitavissa. Kipinä satakuntalaiseen verkostomaiseen yritysyhteistyöhönkin sai alkunsa kymmenen vuotta sitten Tampereelta, Terhi Rajala sanoo.
– SBC:n verkostomainen ja joustava toimintatapa sopii jatkuvasti muuttuvan yritysmaailman tarpeisiin erinomai-sesti. Yhteistyö Satakunnan ja Rauman kauppakamarien kanssa tarjoaa SBC:n toiminnalle uusia mahdollisuuksia, Jarmo Pasanen lisää.
Verkostomainen yhteistyö uhkuu reipasta talkoohenkeä elinvoimaisen Satakunnan hyväksi. Osaavan työvoi-man houkutteleminen maakuntaan on yhteinen rekrytointihaaste.
– Me jäsenyritykset otamme mielel-lämme opiskelijoita tutustumaan toi-mintaamme. Haluamme lisätä nuorten ymmärrystä työelämästä ja näyttää, että arki on hyvin samanlaista kaikkialla, Sari Valonen Cimcorpilta kertoo.
SBC-VERKOSTO RAIVAA OPIN TIELTÄ
ESTEET JA TEKOSYYT.
Sari Valonen viihtyy SBC-jengissä, jonka suurimmaksi voimavaraksi hän nostaa vertaiskehittämisen ja toinen toisiltaan oppimisen.
26 KAUPPAKAMARI
PK-yrityksen hallituksen puheenjohtaja-koulutuksessa käsitellään hallituksen johtamista ja ryhmädynamiikkaa. Puheenjohtajan tulisi toimia kuin orkesterinjohtaja tai luotsi. Hänellä tulee olla kyky kehittää hallitusosaamista – niin omaansa kuin hallituksen jäsenten. Toimiva hallitus toimii osakeyhtiön voima-varana ja suunnan näyttäjänä. Koulutus sopii sekä hallitusten puheenjohtajille että puheenjohtajaksi aikoville. Koulutukseen osallistujilta edellytetään HHJ -kurssin käymistä tai vastaavien tietojen hallitsemista.
KALENTERI
16.–17.5.
AIKA: ke 16.5. klo 12.15–16.30 ja to 17.5. klo 8.30–14.30PAIKKA: Johtola, Tikkalantie 5, 26100 RaumaOSALLISTUMISMAKSU: Rauman ja Satakunnan kauppakamarien jäsenetuhinta 1 200 € (+ alv 24 %), normaalihinta 1 650 € (+ alv 24 %). Hintaan sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Osallistumismaksu laskutetaan kurssin päätyttyä. ILMOITTAUTUMINEN: Tiistaihin 7.5. mennessä HHJ-sivustolle. Jos et ole aikaisemmin rekisteröitynyt HHJ-järjestelmään, sinun pitää ensin rekisteröityä ja sitten kirjautua järjestelmään. Jos olet aikai-semmin rekisteröitynyt HHJ-järjestelmään, sinun pitää ainoastaan kirjautua järjestelmään ja valita haluamasi koulutus listalta.
HHJ-PUHEEN JOHTAJA-KURSSI
KAUPPAKAMARI 27
HUHTIKUU
WEBINAARI: RAPORTOI JA ANALYSOI MICROSOFT POWER BI -TYÖKALUILLA – JATKOKoulutus sopii raportointi- ja BI-ammattilaisille, joille Microsoft Power BI -työkalu on tuttu ja jotka haluavat laajentaa osaamistaan työkalun hyödyntämisessä. Kou-lutuksessa syvennetään Power BI -osaamista perehty-mällä tietomallien luontiin, DAX-kielen mahdollisuuksiin sekä raporttien visualisointiin ja jakamiseen.AIKA: ma 9.4. klo 14.00–15.30PAIKKA: omalta työpisteeltäsiOSALLISTUMISMAKSU: Kauppakamarin jäsenille 120 € + alv 24 %, muille 220 € + alv 24 %ILMOITTAUTUMINEN: 2.4. mennessä
ARVONLISÄVERON AJANKOHTAISKATSAUSKoulutuksessa käsitellään käytännönläheisesti arvon-lisäverotuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Tarkasteltavina ovat niin uusin oikeuskäytäntö, Verohallinnon uudet ohjeet kuin lainsäädännön muutoksetkin.AIKA: to 19.4. klo 9.00–12.15 (aamukahvi alkaen klo 8.45)PAIKKA: Scandic Pori, Itsenäisyydenkatu 41, PoriOSALLISTUMISMAKSU: Kauppakamarin jäsenille 275 € + alv 24 %, muille 385 € + alv 24 %. Hinta sisältää aamukahvin ja lounaan. Mikäli osallistut myös Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen kysymykset -koulutukseen, yhteishin-ta on jäsenille 440 € + alv 24 % ja muille 550 € + alv 24 %. ILMOITTAUTUMINEN: 12.4. mennessä
KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUKSEN KYSYMYKSETKoulutuksessa käsitellään lukuisia kansainvälisen kau-pan arvonlisäverotuksen ajankohtaisia teemoja, kuten lainsäädäntömuutokset ja uusin aihealuetta koskeva oikeuskäytäntö. Lisäksi tarkasteltavana on yrityksille yleisesti vastaan tulevia käytännön aiheita. Kaikkia aiheita käsitellään käytännönläheisesti runsaiden esi-merkkien avulla.AIKA: to 19.4. klo 11.30–15.00 (koulutus alkaa lounaalla) PAIKKA: Scandic Pori, Itsenäisyydenkatu 41, PoriOSALLISTUMISMAKSU: Kauppakamarin jäsenille 275 € + alv 24 %, muille 385 € + alv 24 %. Hinta sisältää lounaan ja kahvin. Mikäli osallistut myös Arvonlisäveron ajan-kohtaiskatsaus -koulutukseen, yhteishinta on jäsenille 440 € + alv 24 % ja muille 550 € + alv 24 %. ILMOITTAUTUMINEN: 12.4. mennessä
9.
19.
19.
TOUKOKUU
9.5. SUURI PALKKAPÄIVÄKoulutuksessa käydään monipuolisesti läpi palkan-laskennassa esiin tulevia ajankohtaisia asioita. Päivän aikana tutustutaan uusimpaan oikeuskäytäntöön sekä lakimuutoksiin.AIKA: ke 9.5. klo 9.00–12.00 (ilmoittautuminen ja aamukahvi klo 8.45)PAIKKA: Etappi 22, Satamakatu 22, Rauma OSALLISTUMISMAKSU: Kauppakamarin jäsenille 275 € + alv 24 %, muille 385 € + alv 24 %. Hinta sisältää aamu-kahvin ja lounaan. Mikäli osallistut myös Tulorekisteri ja ajankohtaista verottajalta -koulutukseen, yhteishinta on jäsenille 440 € + alv 24 % ja muille 550 € + alv 24 %. Ilmoittautuminen: 2.5. mennessä
TULOREKISTERI JA AJANKOHTAISTA VEROTTAJALTAKoulutuksessa valmistaudutaan tulorekisteriin ja kuul-laan ajan kohtaisia asioita Verohallinnosta.AIKA: ke 9.5. klo 12.00–16.00PAIKKA: Etappi 22, Satamakatu 22, Rauma OSALLISTUMISMAKSU: Kauppa kamarin jäsenille 275 € + alv 24 %, muille 385 € + alv 24 %. Hinta sisältää lou-naan ja kahvin. Mikäli osallistut myös Suuri palkkapäivä -koulutukseen, yhteishinta on jäsenille 440 € + alv 24% ja muille 550 € + alv 24 %. Ilmoittautuminen: 2.5. mennessä
WEBINAARI: WORD-ASIAKIRJOJEN TEKO HALTUUNKoulutus tarjoaa ratkaisut Wordin yleisimpiin ongel-matilanteisiin, automatisoituihin toimintoihin sekä selkeämpään ulkoasuun. Saat hyödyllisiä ja tehostavia työtapoja mm. rakenteen hallintaan, pitkien asia-kirjojen käsittelyyn sekä visualisointiin. Koulutus on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat lisää näppäryyttä Word-asiakirjojen käsittelyyn. AIKA: ma 14.5. klo 14.00–15.30PAIKKA: omalta työpisteeltäsiOSALLISTUMISMAKSU: Kauppa kamarin jäsenille 120 € + alv 24 %, muille 220 € + alv 24 %. ILMOITTAUTUMINEN: 2.4. mennessä
9.
9.
14.
28 KAUPPAKAMARI
SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIN TOIMINTAA
VUODENVAIHTEEN MOLEMMIN PUOLIN ON KAUPPA KAMARILLA JÄRJESTETTY MUUN MUASSA KOULUTUKSIA, LUENTOJA, KOKOUKSIA JA KANSANEDUSTAJIEN TÄHDITTÄMÄ VAIKUTTAJA TAPAAMINEN.
1. 2.
3.
4.
5.
1. Hallitus ja valiokuntien puheenjohtajisto kokoontuivat valiokuntacampin merkeissa Korsuretkien upeissa puitteissa 20.11.2017.
2. Harri Gustafsberg luennoi tilannetajusta Promenadikeskuksessa 30.1.2018.
3. Kamariglogit kauppakamarin toimistolla 14.12.2017.
4. Kamari kouluttaa teemalla asiantuntija sosiaalisessa mediassa Raumalla 12.2.2018 Somecon Marko Suomen johdolla.
KAMARIKUULUMISIA
KAUPPAKAMARI 29
YHTEYSTIEDOT
SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIVALTAKATU 6, 28100 PORIPL 100, 28101 PORI
AVOINNA MA–PE 8.30–15.30.
TOIMITUSJOHTAJAMINNA NOREVaikuttaminen, verkostot ja yhteistyöPuh. 044 710 [email protected]
KOULUTUSPÄÄLLIKKÖTERHI RAJALASatakunta Business CampusOsaamisen ennakointi ja kehittäminenPuh. 050 317 [email protected] JÄSENKOORDINAATTORIJARKKO HUHTALAJäsenyydet, tietopalvelut ja paikallisvaliokunnatPuh. 044 967 [email protected]
VIESTINTÄSUUNNITTELIJALINNEA KAURAMAAViestintä, markkinointi ja tiedottaminenPuh. 044 710 9603 [email protected] PALVELUSIHTEERISANNA LEPPÄNENVientiasiakirjat, taloushallinto ja tilaisuudetPuh. 044 558 [email protected] JÄSENEKSI LIITTYMINENVoit hakea Satakunnan kauppakamarin jäsenyyttä täyttämällä hakemuslomakkeen verkkosivuillamme osoitteessa www.sata.chamber.fi kohdassa Jäsenyys. Otamme yhteyttä, kun hakemus on käsitelty.
6.
5. Kauppakamarin vaikuttajatapaamisessa koolla Satakunnan kansanedustajia 27.11.2017.
6. Valtuuskunta kokoontui 30.1.2018 aamiaiskokoukseen Promenadikeskukseen päättämään valiokuntien ja hallituksen kokoonpanon vuodelle 2018.
7. Syyskokous Scandic Porissa 12.12.2017.
8. Työturvallisuuden teeman seminaari Raumalla 28.2.2018.
7.
8.
30 KAUPPAKAMARI
Business Finlandin organisaatiota ja resurs-seja on pääjohtaja Pekka Soinin mukaan mi-toitettu niin, että organisaatiolla on riittävän hyvä tarttumapinta suomalaisiin yrityksiin ja kohdemarkkinoihin ulkomailla. Tavoit-teena on, että kansainvälisille markkinoille tai liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävillä yrityksillä olisi käytettävissään yhden luukun periaatteella toimivat julkiset palvelut ke-väästä 2018 alkaen.
Business Finlandilla on oma edustus 15 maakunnassa, ja yhteydenotto onnistuu myös alueellisten Team Finland -koordi-naattoreiden kautta. Ulkomaanverkostoa vahvistetaan yhä tiivistämällä yhteistyötä muun muassa ulkoministeriön kanssa.
– Keskustelu ja sparraus ovat Business Finlandin tarjoamien palvelujen keskiössä. Tavoitteena on ohjata jokainen yhteyttä otta-va yritys oikealle palvelupolulle mahdollisim-man aikaisessa vaiheessa, toteaa Soini.
Digitaaliset palvelut auttavat ensim-mäisen vaiheen kartoittamisessa. Henki-lökohtaisiin keskusteluihin siirrytään, kun
asiakkaan konkreettiset tarpeet ja tavoitteet on kartoitettu.
– Lähtökohtana on, että palvelumme perustuvat asiakasyritysten todellisiin tarpei-siin, Soini toteaa.
Yritysten tarpeet muuttuvat, kun toiminta laajenee tai liikevaihto kasvaa. Business Finland ohjaa tarvittaessa yrityksiä mui-den palveluntuottajien luokse, esimerkiksi ulkoministeriölle tai rahoitusta tarjoavalle Finnveralle. Business Finlandin tavoitteena on kytkeä Suomessa ja ulkomailla tuotetta-vat palvelut yhteen saumattomasti.
Keskeisissä kohdemaissa on Business Fin-landin omien edustajien lisäksi tarjolla myös yksityisiä konsulttiyrityksiä, joiden palveluja
ja toimintaa arvioidaan järjestelmällisesti laadun takaamiseksi.
– Kansainvälisille markkinoille tähtääville yrityksille tarjoamme neuvontapalvelujen ja sparrauksen lisäksi myös rahoitusta. Voimme esimerkiksi rahoittaa ensimmäisen markkin-aselvityksen, jonka perusteella suunnittelem-me seuraavia askeleita yhdessä asiakkaan kanssa.
Yrityksen halu kasvaa ja laajentaa toi-mintaansa uusille markkinoille on keskeinen kriteeri, kun Business Finlandin asiantuntijat päättävät, miten paljon ja missä muodossa yksittäiseen asiakkaaseen panostetaan. Kasvuhalukkuus mitataan muun muassa sillä, miten paljon yritys on valmis tekemään työtä ennen toiminnan laajentamista ulkomaille.
Pekka Soini näkee kauppakamarit tärkeänä yhteistyökumppanina Business Finlandille. Kauppakamarien järjestämät ver-kostoitumistilaisuudet ja niissä käytävät ver-taiskeskustelut antavat arvokkaita neuvoja ja rohkeutta lähteä esimerkiksi valloittamaan naapurimaan markkinoita.
Business Finland vauhdittaa yritysten kansainvälistymistä
Teknologiakeskus Tekesistä ja yritysten kansainvälistymistä edistävästä Finprosta muodostettu Business Finland aloitti toimintansa vuoden alussa. Organisaatiota trimmataan iskukuntoon pääjohtaja Pekka Soinin johdolla.
TEKSTI: PATRIK LINDFORS KUVA: BUSINESS FINLAND
KESKUSTELU JA SPARRAUS OVAT
BUSINESS FINLANDIN PALVELUJEN KESKIÖSSÄ.
KAUPPAKAMARI 31
Satamaidon vuosisata Porin oluttehtaan kupeessa päättyy syksyllä. Startti uudessa meijerissä on juuri käynnissä Ulvilassa. Muutoksen takana on kymmenien piinko-vien ammattilaisten osaaminen Satamai-dossa ja yhteistyöverkostossa. Jätti-inves-toinnin menestystekijät löytyvät läheltä.
– Projekti on vaatinut sitoutumista ja tiivistä yhteistyötä oman henkilökunnan sekä asiantuntijaverkoston kanssa. Meillä on ollut projektissa mukana paljon hyviä
paikallisia yhteistyökumppaneita, toteaa myynti- ja markkinointipäällikkö Kari Karpale.
Tuotantokoneet käynnistetään koe-käytön jälkeen kevään edetessä. Kohta satakuntalaispöydissä on tarjolla Ulvilassa valmistetut niin tutut kuin uudetkin maitotuotteet.– Pystymme jatkossakin tarjoamaan laa-dukkaita, paikallisten tuottajien raaka-ai-neista tuotettuja maitotuotteita.
MMM, MAITOA UUDESTA MEIJERISTÄ
PIAN SITÄ SAA. NIMITTÄIN UPOUUDESSA SATAMAIDON MEIJERIRAKENNUKSESSA VALMISTETTUA MAITOA. UUDEN MEIJERIN TEKEMINEN ON PAIKALLISEN OSAAMISEN VOIMANNÄYTE.
PÄIVITTÄISET 150 000 MAITOLITRAA LÄHTEE MATKAAN PIAN ULVILASTA.
HYVÄ UUTINEN
Yritystenääni,
joka kuuluuValtakatu 6, 28100 Pori
PL 100, 28101 Porikauppakamari(a)sata.chamber.fi
www.sata.chamber.fi
