SATAPLUS

Ergonomisia kriteerejä ja hyviä käytäntöjä ylipainoisen potilaan liikkumisen ja avustamisen

tukemiseksi 1.8.2014 – 31.10.2015+150kg tai BMI>40 tai lantioleveys> 86 cm

Aija Moilanen, ARvire Ky

Kimmo Nygren, Länsirannikon Työterveys Oy

Leena Tamminen - Peter, Ergosolutions BC Oy

BMI = Body Mass IndexBMI18,5 – 24,99 25 – 29,99 30 – 34,99 35 – 39,99

Normaali paino49,8 – 67,2kg

Lievä lihavuus67,2 – 80,7

Merkittävä lihavuus80,7-94,1

Sairaalloinen lihavuus107,6 tai yli

Vaikea lihavuus94,1-107,6

40 tai yli

Lihavuus XXL -apuvälineet

Suomalaisista miehistä 20 % Naisista 19 %Keskipituinen mies on suomessa 181 cm pitkä. Hän on sairaalloisen lihava, jos painaa yli 131 kg

Lihavuuden yleisyys Suomessa

Joka viides suomalainen aikuinen on lihava.

• Suomalaisten miesten paino on noussut 1970-luvulta ja naisten 1980-luvulta lähtien. Kehitys on kuitenkin hidastunut ja jopa tasaantunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Tästä huolimatta ylipaino ja lihavuus ovat yleisiä Suomessa.

• Paino nousee yleensä iän myötä saavuttaen huippunsa eläkeikään mennessä. Pääkaupunkiseudulla asuvat ja eniten koulutetut ovat laihimpia.

• Yli puolet aikuisista on vähintään ylipainoisia (BMI vähintään 25, ja joka viides voidaan luokitella lihavaksi, BMI vähintään 30 kg/m2).

• Työikäisten miesten keskimääräinen BMI on 27,1, naisten 26,0.

• Miehistä vähintään ylipainoisia on 66 %, naisista 46 %

Lähteet:FINRISKI 2012 -väestötutkimusSuomalaisten lihavuus ennen ja nyt. THL / Tutkimuksesta tiiviisti 4/2012.

Pohjoismaiden kärjessä –eurooppalaista keskitasoa

• Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten lihavuus on hieman keskitasoa yleisempää, mutta harvinaisempaa kuin Etelä-Euroopassa tai Iso-Britanniassa.

• Suomessa aikuisväestön lihavuus on yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa.

• Lasten lihavuutta koskevia väestötason vertailuja on vaikea tehdä, mutta kuten aikuisillakin, lasten lihavuus on yleisintä Etelä-Euroopassa ja Iso-Britanniassa.

Painehaavojen esiintyminen ja ehkäisy SATSHP:ssä 12.1.2016

2013-2015. Koivunen & al

• Otos n. 700 potilasta. Miehiä naisia enemmän 55 / 45%, 2/3 yli 66 v ja kasvaa.

• BMI mukaan normaalipainoisten määrä on kasvanut, lievästi ylipainoisten osuus on vähentynyt ja merkittävästi ylipainoisten osuus hieman kasvanut.

• N 10 % potilaista oli vaikeasti ylipainoisia jokaisena seurantapäivänä, ¼ merkittävä ylipainoisia

• Tupakointi on vähentynyt selvästi!

• Alle 4 vrk hoitojaksot lisääntyneet 48-> 56% seuranta-aikana.

• ¼ pitkä hoitojakso

• Painehaavojen esiintyvyys vähentynyt 9%->5%

• Eniten kantapäissä ja häntäluun päässä

• 2015 SATSHP:ssä syntynyt 4 kpl - joista vaikea lihavuus yhdellä 2015

• Hoitoajan pituus jkv lisää ph esiintyvyyttä

• Korkean riskin potilaita (Braden ) 2015 / 8,5 % n=21

• Makuualusta 2015: Vaahtogeelipatja 78% , vaahtokumi 14,6 % (v 2103 21% ), dyn / akt 6%

Ehdotuksia:

• Leveämpiä vuoteita, kestävämpiä wc istuimia, erikoisleveitä pyörätuoleja ja vaakoja

• Evakuointi, sairaalasijojen suunnittelu ja remontit

SATAPLUS- HANKE

• Hankkeen lähtökohtana oli vastata hoitotyön fyysisen vaativuuden haasteisiin ja poistaa arjessa ilmenneitä ongelmia.

• Satakunnan sairaanhoitopiirin SATAPLUS -hankkeen päämääränä on edistää työergonomiaa sekä ylipainoisten potilaiden liikkumista ja avustamista sairaalassa.

• Tarkoituksena oli luoda toimivat käytännöt ylipainoisten potilaiden siirtoihin ja avustamiseen.

Hanke eteni seuraavasti:

1. Alkukartoitus ja aineiston kokoaminen

2. Toimintamallien suunnittelu, kehittäminen ja testaaminen

3. Oppaiden ja toimintamallien julkaisu

4. Hankkeen tulosten raportointi ja jalkauttaminen

Laaditut suositukset ja toimintamallit

• suositus erikoissairaanhoidon osastoilla tarvittavista potilaan siirtämisen ja avustamisen apuvälineistä ja laitteista.

• kaluste-, apuväline- ja laitekohtaiset ergonomiset vaatimuksethuomioiden erityisesti ylipainoisten potilaiden aiheuttamat vaatimukset.

• toimintamallit apuvälineiden ja kalusteiden hankintaan ja huoltoon.

• työergonomian toimintamalli erityisesti ylipainoisten potilaiden hoitoon, liikkumiseen ja avustamiseen.

Tarvittavat apuvälineet ja laitteet osastoilla jokaista 10 potilasta kohti

Apuväline

Apuvälinetarve / 10 pot /20 pot*

Kir.os.(lkm)

Leikkausos.

(lkm)

Keuhko-os. (lkm)

Neur.os. (lkm)

Teho-os. (lkm)

Liikuteltavat lattianostimet/kattonostimet

1 1 1 1 1

Seisomanojanostimet 1 1 1 1 1

Nousuteline (esim.ReTurner) 1 1 1

Nousutuki (sängyn laidassa) 1 1 1

Suihkutuoli, korkeussäädettävä

1* 1* 1* 1*

Suihkuvaunu, korkeussäädettävä

1* 1* 1* 1*

Liukulakanat/silkkilakanat/Tergoglide tms

10 10 10 10 10

Rollaattorit 3 2 2

Tarvittavat pienapuvälineet eri osastoilla

Apuväline

Apuvälinetarve / osasto

Kir.os.(lkm)

Leikkausos.

(lkm)

Keuhko-os. (lkm)

Neur.os. (lkm)

Teho-os.

(lkm)

Liukupatja / Rullalevy / roll board pitkä

1 10 1 1 1

Liukukintaat 10 20 10 10 10

Liukulauta (muovinen)Liukulauta, iso ovaaliLiukulauta, pieni ovaali

244

22/sali2/sali

244

244

44

KävelyvyöReTurn vyö

41 1

21

11

Siirtolevyt/MiniMove, Slinga 1 1 1 1

Tasoford 1 1 1

Asentotyynyjä 5 3 5 5 5

Korokkeet 8 2 2 2 2

Liukuesteet joka huoneessa

Liukumateriaali, hyvin luistava

joka huoneessa

Sukanvetolaite 3 10 3 3 3

Kaluste-, apuväline- ja laitekohtaisia ergonomisia vaatimuksia: Sängyt

Standardi SFS-EN 60601-2-52 ohjaa sänkyjen valmistajia ja koskee sähkökäyttöisiä terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita.

Sairaalasänkyyn tulee merkitä potilaan maksimipaino ja turvallinen työkuorma SWL (Safe Working Load).

SWL tulee olla vähintään 220 kg, kun sängyssä on nostin, bed –lift (korkeutta säätävä mekanismi, jolla säädetään patjatason korkeutta). Tällöin SWL muodostuu seuraavasti:

• 135 kg potilaspaino

• 20 kg patja

• 15 kg lisävarusteet

• 50 kg muille osille, joita aiotaan nostaa.

Kaluste-, apuväline- ja laitekohtaisia ergonomisia vaatimuksia: Sängyt

Rakenne• EN 1970 European Standardin mukaan vähintään 15 cm:n vapaa tila

sängyn alla takaa nostolaitteiden jalustan mahtumisen sängyn alle.

• Patjatila ja sängyn reuna: ei tyhjää tilaa, jotta hoitaja pääsee riittävän lähelle ja jotta reuna ei paina potilaan istuessa sängyn reunalla.

• Nousutuen kiinnittäminen on oltava helppoa.

• Nostokapasiteetti, maksimi kapasiteetti + 35–50 % (Katso edellä SWL)

• Sivuleveys ei yksin riitä, leveissä sängyissä oltava myös riittävä sivuvakaus.

• Sängyssä tulee olla patjatuki.

• Sängyssä tulee olla pidennysosa / jatkokappale.

Kaluste-, apuväline- ja laitekohtaisia ergonomisia vaatimuksia: Sängyt

Säädöt• 2-, 3-, vai 4-osainen makuutaso, mikä on tarpeen (2-osaisessa potilas valuu

istuma-asennossa helpommin alaspäin). Sairaalasängyssä tulee olla 4-osainen makuutaso.

• Sängyn säätäminen tulee olla helppoa ja lisäosien paikat selkeitä.

• Korkeussäädön ylä- ja alarajat ovat sellaiset, ettei se rajoita toimintaa. Sängyn olisi hyvä laskeutua 38 cm:iin ja ylärajan sallia hoitajalle hyvä lähestymiskorkeus.

• Käsiohjain tulee olla selkeä käytettävyydeltään ja se tulee voida kiinnittää sänkyyn.

• Sängyssä tulee olla Trendelenburg säätö sähköisenä.

• Sänky tulee säätyä sydänasentoon.

• Sängyssä tulee olla vara-akku, jotta korkeutta voidaan säätää myös kuljetuksen aikana ja näin saada työntökorkeus sopivaksi.

Kaluste-, apuväline- ja laitekohtaisia ergonomisia vaatimuksia: Sängyt

Sivukaiteet• Kaiteiden tulee olla standardin mukaiset; tukevuus, ei ole vaaraa jäädä

puristuksiin (ei hoitaja eikä potilas).

• Makuualustan pinnan ja sängyn laidan ylimmän kohdan korkeusero tulee olla vähintään 220 mm (International Electrotechnical Commission [IEC] 60601-2-52), jotta potilaan putoamisen riski sängystä olisi minimoitu.

• Onko kaksiosaisesta kaiteesta hyötyä?

• Potilaan tarttumismahdollisuus (lisää potilaan itsenäistä toimintaa ja vähentää avustamista hoitotilanteissa).

• Kaiteen poistamisen, laskemisen ja nostamisen helppous

• Kaide ei saa ala-asennossa häiritä esim. pyörien lukitustoimintoja.

Kaluste-, apuväline- ja laitekohtaisia ergonomisia vaatimuksia: Sängyt

Päädyt • Päädyt tulee olla irrotettavat.

Pyörät• Pyörien tulee olla helposti kääntyviä ja liikkuvia. Molemmat vaikuttavat

tarvittavaan voimaan. Sängyn kokonaispaino yhdessä pyörien laadun ja toiminnan kanssa vaikuttavat liikuteltavuuteen ja ohjautuvuuteen.

• Keskuslukitus, suuntalukitus ja niiden toimivuus.

• Jarrujen kytkimen paikka oltava helposti ulotuttavissa, jotta vältetään hankalia työasentoja.

• Sängyn käytön kannalta keskuslukituksen toimivuus on tärkeä turvallisuustekijä. Sähkölukitukseen siirtymistä on hyvä harkita.

• Pyörien huollon helppous.

Kaluste-, apuväline- ja laitekohtaisia ergonomisia vaatimuksia: Sängyt

Puhdistettavuus• Sänkyä valittaessa tulee kiinnittää huomiota myös sängyn

puhdistettavuuteen, käytettyihin materiaaleihin ja työjäljen viimeistelyyn.

• Tehdäänkö pesu käsin vai koneella?

Huolto ja turvallisuus• Sängystä tulee olla käyttöohje ja mielellään opetusvideo.

• Sängystä tulee olla huolto-ohje ja huoltovälit määritelty.

Kaluste-, apuväline- ja laitekohtaisia ergonomisia vaatimuksia: Nostimet

Rakenne ja säädöt• Nostimen säädöt tulee toimia sähköllä.

• Matalin nostokorkeus on oltava sellainen, että nostimella voi nostaa lattialta.

• Nostopuomin on oltava riittävän pitkä, jotta potilas ei kolhi itseään.

• Alarungon leveyden säätö tulee olla riittävä, jotta nostin menee ongelmitta esim. geriatrisen tuolin, pyörätuolin ja suihkutuolin ympärille.

Pyörät ja jarrut• Pyörien tulee olla helposti kääntyviä ja liikkuvia.

• Pyörien koko vaikuttaa alarungon korkeuteen ja siten sen yhteensopivuuteen mm. sähkösängyn kanssa.

• Jarrujen on oltava helppokäyttöiset.

Kaluste-, apuväline- ja laitekohtaisia ergonomisia vaatimuksia: Nostimet

Nostoliinat ja nostokaaret• Nostoliinojen kiinnitysmekanismin tulee olla turvallinen ja kiinnittäminen

helppoa.

• Suurikokoista potilasta siirrettäessä on hyvä käyttää perinteisen 2-pistehenkarin sijasta 4-6 -pistehenkaria, jolloin liinan kiinnityslenkit jäävät etäämmälle toisistaan ja näin ollen siirrettävä henkilö ei painu puristuksiin liinan sisällä.

Hallintalaitteet ja kytkimet• Käsiohjain tulee olla selkeä ja helppokäyttöinen ja sillä tulee olla pidike.

• Kattonostimisissa hätäkatkaisimen sijainti tulee olla helposti ulotuttavissa.

Kaluste-, apuväline- ja laitekohtaisia ergonomisia vaatimuksia: Suihkutuolit ja –vaunut

Rakenne• Korkeussäädön ylä- ja alarajat ovat sellaiset, ettei se rajoita toimintaa ja

mahdollistaa hyvän ergonomian.

• Suihkutuolin kallistusmahdollisuus parantaa potilaan asennon säilymistä sekä hoitajan ergonomiaa.

• Suihkutuolissa lisäksi huomioitava seuraavien osien merkitys: turvakaari, käsinojat, jalkatuet, niskatuki

• Suihkuvaunussa on toimiva vedenpoisto ja hyvä vedenpoistoletkun kiinnitys.

Pyörät ja jarrut• Pyörien tulee olla helposti kääntyviä ja liikkuvia.

• Jarrujen tulee olla helppokäyttöiset.

Kaluste-, apuväline- ja laitekohtaisia ergonomisia vaatimuksia

Oppaassa on ergonomiset vaatimukset myös

• Liikkumisen apuvälineille (rollaattorit, kävelytelineet yms.)

• Pyörätuoleille

• Geriatrisille tuoleille

Markkinaselvitys XXL-tuotteistaSWL max

• Sängyt 450 kg

• Nostimet: seisomanojan. 250 kg lattian. 385 kg kattonostin 500 kg

• Suihkuvaunut 450 kg

• Suihkutuolit 325 kg

• Pyörätuolit 400 kg

• Geriatriset tuolit 450 kg

• Rollaattorit ja kävelytelineet 325 kg

• Pienoisapuvälineet

Apuvä-

lineen

tyyppi

Apuvälineen

nimi

Valmistus/

Myynti

Turval-

linen

kuorma

SWL

Sisämitat Ulkomitat

korkeussäätö

hydr. H

sähk. S

Lisätietoja

Le-

veys

Pi-

tuus

Kor-

keus

Muuta Le-

veys

Pi-

tuus

Kor-

keus

säätö-

alue

Toimintamalli ylipainoisten potilaiden

liikkumisen ja avustamisen tukemiseksi

Tämä malli täydentää SatSHP:n käsintehtävätnostot ja siirrot toimintaohjetta (2012)

1. Roolit ja vastuut hoitoketjussa

A. Ennen sairaalaan tuloa • Satakunnan sairaanhoitopiirin ambulansseissa kuljetuskapasiteetti on n. 200 kg.

Kun ongelmia syntyy ylipainoisten potilaiden kanssa, tehdään yhteistyötä palolaitoksen kanssa.

• Ensihoidon tulee viestittää päivystykseen ylipainoisen potilaan saapumisesta!

• Ylipainoisen potilaan raja-arvot ovat +150kg tai BMI>40 tai lantioleveys> 86 cm !

B. Sairaalassa• varaudutaan tarkoituksenmukaisin välinein ja henkilökuntamitoituksella

ylipainoisen potilaan saapumiseen (ohje ja suositukset ).

C. Sairaalasta poistuessa• varmistetaan, että kotona tai jatkohoitopaikassa on tarvittava tieto ja välineet

varautua ylipainoisen potilaan vastaanottoon

Toimintakyvyn ja riskin arviointi

1. Kuinka painava potilas on, minne lihavuus on kerääntynyt, mikä on lantion leveys leveimmillään ?

2. Laske potilaan BMI= paino / pituus23. Määrittele potilaan toimintakyky esim. Arjon Care Thermometer,

FIM –tai Rafaela -luokituksella (taulukko 1) 4. Selvitä, kuinka paljon potilas pystyy liikkumaan itse, tärkeää on

tietää kantavatko jalat ja millaiset ovat käsivoimat?5. Missä tilanteissa potilas tarvitsee apua ? 6. Mitä apuvälineitä tarvitaan ?7. Kuinka monta työntekijää tarvitaan ?8. Minne potilas sijoitetaan, arvioi tilan tarvetta ? (tulee olla

selvitettynä oman sairaalan ovien leveydet ja huonekoot ) 9. Arvioi riski. Raskaiden potilaiden kohdalla kysymyksessä on aina

riski.

Care Thermometer FIM Rafaelan aktiviteetti-luokitus

Albert = omatoiminen

- liikkuu itsenäisesti (saattaa käyttää

kävelykeppiä)

- itsenäinen päivittäisissä toiminnoissa,

kuten pukeminen ja peseytyminen

Omatoiminen

FIM-luokka 7= täysin itsenäinen

FIM-luokka 6 = lähes itsenäinen

A Omatoiminen

- liikkuu

itsenäisesti

(saattaa

käyttää

kävelykeppiä)

Barbara = osittain avustettava

- käyttää kävelytelinettä esim.

rollaattoria

- huolehtii osittain itsestään

- tarvitsee avustajalta suullista

ohjausta, esimerkiksi pukemisessa ja

peseytymisessä

Tarvitsee vähän apua

FIM-luokka 5 = valvonta

FIM-luokka 4 = vähäinen

kosketus apu

B Ajoittain

avustettava

- tarvitsee

kannustusta ja

ohjausta

Carl = osittain avustettava

- liikkuu pyörätuolilla

- varaa osittain ainakin toiselle jalalle

- jonkin verran vartalon hallintaa

- on riippuvainen hoitajasta

Tarvitsee melko paljon

apua

FIM-luokka 3 =

kohtalainen apu

C Tarvitsee

jatkuvasti apua

- tarvitsee

yhden tai

kahden

hoitajan apua

Doris = täysin avustettava

- istuu pyörätuolissa tai geriatrisessa

tuolissa

- ei pysty varaamaan jaloilleen

- ei pysty huolehtimaan itsestään, vaan

tarvitsee hoitajan avustusta.

Tarvitsee paljon apua

FIM-luokka 2 = runsas

apu

C Tarvitsee

jatkuvasti apua

- tarvitsee

yhden tai

kahden

hoitajan apua

Emma = vuodepotilas / täysin avustettava

- passiivinen

- usein jäykkä, kontraktuuria

- täysin riippuvainen hoitajasta

Tarvitsee paljon apua

FIM-luokka 1 =

täydellinen apu

D Täysin

avustettava

- vuodepotilas

- useamman

kuin 2

hoitajan apu

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OHJEPaino > 150 kg

Lantion leveys >86 cmBMI > 40

Liikuntakyvytön EEi tee pienintäkään asennon

muutosta itsenäisesti

Liikuntakyky

Rajoittunut B ja C- D

Kykenee tekemään pieniä asennon muutoksia itsenäisesti

Ei rajoituksiaA

Sovella ylipainoisten toimintaohjetta•Erikoisvuode, kantavuus 35- 50 % enemmän kuin potilaan paino•Liukulakana helpottamaan asennon vaihtoa vuoteessa•Liukueste•Apinapuu•Suihkutuoli alusastialla •Nojatuoli, jonka kantavuus riittää.•Keppi / kyynärsauvat/ rollaattori•Nousuteline esim. Return 7600

Sovella ylipainoisten toimintaohjetta•Erikoisvuode, kantavuus 35- 50 % enemmän kuin potilaan paino•Harkitse vuodetta, jossa voi istua•Liukaspintainen patjan päällinen•Liukulakanat•Asentotyynyt•Liukualustat tai patjat esim. Roller slide•Tukeva suihkutusvaunu •Nostimet•Nostinliinat myös raajojen kannatteluun•Konsultoi fysioterapeuttia.

Sovella ylipainoisten toimintaohjetta•Erikoisvuode, kantavuus 35- 50 % enemmän kuin potilaan paino•Liukaspintainen patjan päällinen•Liukulakanat•Liukueste•Asentotyynyt•Liukualustat tai patjat esim. Roller Slide•Tukeva suihkutusvaunu tai asentoa säätävä suihkutuoli•Nousutuki esim. Return 7600•Pyörätuoli •Seisomanojanostin ja liinanostin•Nostinliinat myös raajojen kannatteluun

Algoritmikalusteiden ja

apuvälineiden valintaan

Toiminta erilaisen liikuntakyvyn omaavien ja eripainoisten potilaiden kanssa

• Potilaan punnitseminen tehtävä potilaan saapuessa ja seurataan tarpeen mukaan.

• Potilaan tarvitsema apu ja hoito vuoteessa.– Painehaavariski -> ihon kunto tarkistettava päivittäin ja asentohoito 2 tunnin välein.– Kun potilas itse avustaa: erikoisliukumateriaalit ja yksi hoitaja jokaista 45 kg kohti, siis 150 kg

potilaalla 4 hoitaja (ArjoHuntgleih 2014).– E-tason potilailla käytetään nostinta potilaan kääntämiseen ja siirtämiseen.

• Wc-toiminnot– Tarkistettava wc-istuimen kantavuus tai käytettävä tukevaa alusastiallista suihkutuolia.

• Hygienian hoito– A-tason potilaan pesu onnistuu tukevassa suihkutuolissa pesuhuoneessa.– Muut: potilaspesuun tarvitaan erikoistukeva korkeussäädettävä suihkutuoli tai suihkuvaunu

• Potilaan siirtäminen sivusuunnassa– kantava esim. RollerBord tai Roller Slide 9170 (max. 300 kg) ja vähintään 4 henkeä tai nostin

• Siirtyminen tuoliin. - Kun itsenäinen siirtyminen ei onnistu, käytetään nostinta

• Raajojen kannattelu hoitotoimenpiteiden aikana– Kun raaja painaa yli 15 kg, niin suositellaan käytettävän mekaanista apuvälinettä esim.

nostin ja slingat ((Waters T. ym. 2011)

• Tavallista leveämmät ja sivuttaisvakaat (≥90 cm) sängyt

• Leveät pyörätuolit

• XXL-Nostin ja vaaka*

• XXL-seisomanojanostin*

• Tukeva suihkujakkara

• Pyörällinen alusastiallinen suihkutuoli

• Korkeussäädettävä tukeva suihkuvaunu

• Tukeva rollaattori

• Tasoford

• Liukaspintainen patjanpäällinen

• Kokopitkät liukulakanat Esim.

• Liukuvat kääntöliinat esim.)

• Esim. Power drive assist tai Bed Mower*

Return 7600

XXL- tuotteet saatavissa

Raaka voima ei riitä – painava potilas pistää sairaalasängyn ja hoitajan koville

Pyörillä liikkuvien esineiden työntäminen, vetäminen ja siirtäminen

Waters T, Lloyd JD, Hernandez E, Nelson A. AORN Ergonomic Tool 7: Pushing, pulling, and moving equipment on wheels. AORN J. 2011;94(3):254-260.

• Kun vaadittava työntövoima ylittää 20 kg, niin tarvitaan 2 henkilöä tai mekaaninen apuväline.

• Esim. 136 kg painavan potilaan työntäminen sairaalavuoteessa vaatii 22,7 kg työntövoiman.

• 136 kg painavan potilaan työntäminen leikkauspöydällä vaatii 51 kg työntövoiman. Tulee käyttää mekaanista apuvälinettä.

Työntäminen on ergonomisesti

suositeltavampaa kuin

vetäminen.

Työntäminen ja vetäminen on

kevyintä kun se tehdään lantion

korkeudelta

Toiminnallinen tilan tarve

Leveys (m) Pituus (m) Pinta-ala (m2) Lähde

BMI -> 40 3,93 4,23 16,61 Hignett ym. 2007

A -taso 3,58 3,13 11,21 Arjo Huntleighguidebook (2014)

D-E -taso 3,58 4,53 16,22 Arjo Huntleighguidebook (2014)

Normaalia leveämmät vuoteet ja kalusteet asettavat lisävaatimuksia erityisesti huoneiden ja hissien oviaukoille.• 90 cm leveän sängyn leveys laidoilla on 100 cm. • Tulee tarkistaa hissien ja huoneiden ovien leveydet ja huoneiden pinta-alat, jotta

tiedetään, mihin huoneisiin voidaan sijoittaa isokokoisia potilaista.

*****************

Erikoistutkimukset ja toiminnot:

Myös Erikoistutkimusyksiköiden tilat ja laitteet tulee selvittää. Esimerkit Satakunnan keskussairaalasta:

• Kuvantamisen laitteissa on seuraavat painorajat :

– Natiiviröntgen: max 220 kg tai kuvaus osastolla sängyssä, – Tietokonetomografia: vanhempi laite max 150 kg , uudempi max 220 kg,– MRI: max 160 kg vanhemmalla ja max. 220 kg uudemmalla laitteella.– Sädehoito: 205kg

• Leikkaussalit:

– Useimmissa saleissa on leikkauspöytinä Trumpf Jupiter, joiden leveys on 53 cm ja kantavuus 220 kg. Kantavuudet pitävät paikkansa, kun potilas on tason keskikohdalla. Leikkauspöytää voidaan joutua leventämään isokokoisen potilaan kohdalla.

– Yhdessä salissa Jupiter, jonka kantavuus on korjattu 360 kg:lle.– Päiväkirurgian leikkauspöytä Trumpf Marsit kestää 360 kg. – Nämä kantavuudet pitävät paikkansa, kun potilas on tason keskikohdalla.

• Patologian osasto:

– Patologian pöytien painoraja ei ole tiedossa. Pöydät kiinteitä.– Ison vainajakaapin oviaukko on 100 cm ja kaapissa on ollut yli 300 kg painava vainaja kaapin alatasolla. – Isojen vainajien arkkuun laittamisessa he ovat saaneet apua pelastuslaitokselta

”SATSHP sänkyhuoltoa 1940-luvulta”

Huollon toimintamalli

Ehdotukset huollon osalta

• Sänkyjen yhteisomistajuus

• Lakisääteiset huollot on saatava toimimaan.

• Ammattimiesten toimenkuvat tarkastetaan ja resurssit mietitään.

• Sänkyvaraston toimintaa kehitetään.

• Nykyinen sänkyhuollon työtila siivotaan ja jatkossa mietitään uusi tila ja olosuhteet, missä palvelu tuotetaan.

• Huollon ammattimiehet osallistuvat säännöllisesti laitevalmistajien huoltokoulutuksiin.

• Huoltohistoriaa kerätään Solax- järjestelmään.

• Huollon henkilökunnalla on oikeus ja velvollisuus ehdottaa mm. huonokuntoisten apuvälineiden, sänkyjen ja pyörätuolien tms. poistamisesta käytöstä!

Työväline / laite Solaxiin

• Logistiikkakeskus tai tekniikka on luonut sängystä tiedot Solax-rekisteriin.

• Laitteelle määritetään määräaikaishuollon väli.

Järjestelmä ilmoittaa

määräaikais-huollon

tarpeesta

• Tekniikka informoi huoltokutsusta yksikköä ja vie sänkyvarastosta toimivan sängyn yksikköön huollettavan tilalle.

Toiminta huollon aikana

• Tekniikka vie huolletun sängyn varastoon.

• Tekniikka tekee merkinnät Solax-rekisteriin sängyn huollosta.

Toiminta huollon jälkeen

• Tekniikka suorittaa määräaikaishuollon laitekohtaisten ohjeiden mukaan.

• Kts. esimerkki sängyt.

HankintamalliEhdotukset hankinnan osalta

Sängyt:

• Sängyt hankitaan jatkossa yhteisomistukseen uuden organisaatiorakenteen mukaan.

• Perustetaan sängyille keskusvarasto ja sen toimintaa kehitetään.

• Huoltotilan yhteydessä on jatkossa asianmukaiset sänkyjen puhdistustilat.

• Sänkyvarastoon hankitaan 2016 -2020 vuosittain pääasiassa XXL-sänkyjä

• Perussänkymalleja hankitaan vain erityisestä syystä.

• Käytöstä poistetaan vuosittain huonokuntoisia sänkyjä huollon ehdotusten mukaan.

• Sänkyvarastosta osasto voi hakea tarvitsemansa tuotteet ja saa sieltä myös huoltojen ajaksi korvaavat sängyt.

• Jatkossa hankittavat sängyt ovat sähkökäyttöisiä.

XXL –tuotteet:

• Perustetaan ylipainoisten potilaiden apuvälineiden ja kalusteiden XXL- varasto sänkyvaraston yhteyteen L-S taloon.

• Hankitaan tavarat yhteisomistukseen tulevan uuden organisaatiorakenteen mukaan.

Hankintamalli

• ERVA-tasoisissa hankinnoissa edellytetään tavaroiden esittelemistä myös Satakunnassa. Käyttäjiä tulee kuulla hankinnoissa paremmin.

• Kun tavaroita hankitaan, käyttäjien tulee olla sitoutuneita hankintojen suunnittelussa. Käyttäjien asiantuntemusta tarvitaan hankinnoissa.

• Hankintojen aikataulutus tulee olla käyttäjien tiedossa riittävän ajoissa.

• Hankinta-asioista tulee tehdä pelisäännöt yksiköille ja hankintaosaamista tulee parantaa.

• Mietitään, millaisen palautejärjestelmän Hankintapalvelut voisi luoda käyttäjille laitteista ja tavaroista.

• Hyödynnetään jatkossa SOLAX- järjestelmään kertyvää tietoa hankintojen tueksi.

Hyvän hankintakäytännön mukainen toimintatapa

• HANKINNAN TARVE

• YHTEYS HANKINTAPALVELUIHIN JA TIETO YKSIKÖILLE

• TARJOUSTEN LAADINTA

• TARJOUSTEN KÄSITTELY.

• HANKINTAPÄÄTÖS JA SOPIMUS

• TUOTTEEN TOIMITUS

• KÄYTTÄJIEN PALAUTE TUOTTEESTA

• Hyvätkään kirjalliset toimintamallit eivät muutu arjen työkäytännöiksi, jos henkilöstö ei koe niitä omakseen, niihin ei saada ohjausta tai niiden toteutumiselle ei luoda riittäviä edellytyksiä. Tärkeää on yhdessä sopia osastoilla vastuunjaoista ja keskustella yhteisten sopimusten noudattamisesta. Tässä osastonhoitajalla on merkittävä rooli samoin kuin resurssien varaamisessa ergonomiavastaavien toiminnalle, joka on osoittautunut hyvin toimivaksi käytännöksi työkavereiden opastuksessa.

• Jokaisella osastolla tulisikin olla nimetyt ergonomiavastaavat. Kun tehdään kolmivuorotyötä, tarvitaan useampi ergonomiavastaava osastoa kohden.

• Erityisen haastavaa on ylipainoisten potilaiden avustaminen ja avustustaidon ylläpitäminen, kun potilaita on suhteellisen harvoin. Toimintamallien mukaiset toimintatavat on hyvä sisällyttää myös uusien työntekijöiden perehdyttämiseen.

Jalkauttaminen…

Jalkauttaminen…

• Kiinnittämällä huomio työmenetelmiin ja työtapoihin, rikastuttamalla työn sisältöä, voidaan vaikuttaa työtyytyväisyyteen ja kuormittumiseen työssä.

• Ohjeistamalla ja antamalla keinoja ratkaista vaikeaksi ja kuormittavaksi koettuja työtilanteita voidaan vaikuttaa erilaisten sairauspoissaolojen esiintyvyyteen.

• Osaamisen tunne kasvaa kun menetelmät ja työkalut ovat hyvät.

• Vastuu uusien toimintamallien käyttöönotosta ja muutoksen läpiviemisestä on kussakin terveydenhuollon toimintayksikössä hoitotyöntekijöiden toiminnasta vastaavalla johdolla.

MITÄ TEHDÄÄN? KUKA VASTAA? KOSKA TEHDÄÄN? MILLÄ RAHALLA? KUKA TEKEE? KENEN KANSSA?

A A B A B B B C

ENSIHOITO PÄIVYSTYS

XXL-VARASTO

SÄNGYT APUVÄLINEET KOULUTUS HUOLTO HANKINTA RAKENTAMINEN

”REAKTIORAJAT”

AIKA TAULU

RAHAT

VASTUU HLÖ

TYÖRYHMÄ

TUOTTEET

KIITOS!

SATAPLUS -OPAS

• https://satshpintranet.mednet.fi/sekalaiset/ohjeet/Ohjeet/Sataplus-opas.pdfhttp://artemis.sisasatshp.fi:7777/portal/page?_pageid=60,1&_dad=iportal&_schema=IPORTAL

• www.tsr.fi -> 114299

• http://www.sotergo.fi/